Kesä-Krossit täydentävät laidunrehun
SUOMEN REHUN ASIAKASLEHTI • 1 / 2011 Kesä-Krossit täydentävät laidunrehun Kannuksen koulutilalla huima tuotosparannus Starane XL tehoaa nurmen rikkakasveihin 1 12 Kesä-Krossit täydentävät laidunrehua 14 Teollisista rehuista löytyy viimeisin osaaminen Tässä numerossa 6 2 16 Kannuksen koulutilalla kymppitonnin keskituotos rikki Kokemuksia tilalta 6 Pitkäjänteinen työ nosti tuotostason Tietoa asiantuntijalta 10 Parempi kestävyys ruokinnan optimoinnilla 12 Kesällä lisää kannattavuutta maidontuotantoon 14 21 Täysrehuilla paras tuotos ja tulos Eemeli-kaura sopii rehukäyttöön Nurmen viljely 18 Korjaa säilörehu suunnitelmallisesti 20 Starane XL tehoaa nurmen rikkakasveihin Uusi merkintäjärjestelmä rehuvarastoille Karjatilan koneet 23 Koneet kuntoon kasvukaudeksi 24 Trioliet-seosrehuvaunun käyttökokemuksia Vakiot ja ajankohtaista 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 16 Rehuvarastojen merkintä yhdenmukaistuu 26 Onnen pisaroita ja lähteitä 28 Agri-risteilyllä virkistyttiin 30 Satatonnarit Kasvukauteen valmistautumassa SUOMEN REHUN ASIAKASLEHTI Kotieläin 1/2011, 22. vuosikerta © Suomen Rehu Kustantaja Hankkija-Maatalous Oy Peltokuumolantie 4, PL 390 05801 HYVINKÄÄ puh. 010 76 83000 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@agrimarket.fi Internet www.suomenrehu.fi www.farmit.net www.agrimarket.fi Päätoimittaja vt. Pirjo Haapanen pirjo.haapanen@agrimarket.fi puh. 010 76 83075 Toimituskunta Anu Artjoki, toimitussihteeri Satu Illman Milla Kuitunen Risto Varis Markku Virkki Henrik Willberg Martti Yli-Kleemola Palaute ja osoitemuutokset www.suomenrehu.fi asiakaspalvelu@agrimarket.fi Paino PunaMusta Oy, Joensuu ISSN 0787-5770 Jakelulevikki 26 600 Kannen kuva Kuvatoimisto Vastavalo H ankkija-Maatalouden myyntikenttä organisoitiin tuotantosuuntalähtöiseksi tämän vuoden alussa. Nautatilojen maatalousmyyjien valikoimista löytyvät rehujen lisäksi myös muut tuotantopanokset – lannoitteet, kalkki, kasvinsuojeluaineet, säilöntäaineet, siemenet ja polttoaineet. Saatujen kokemusten mukaan myyjän aikaisempaa laajemmasta osaamisesta on asiakkaille selvää hyötyä. Yhden myyjän kanssa voi käydä luontevasti läpi kaikki tilan tuotantopanosten tarpeet. Nautatilan toimintojen kokonaisvaltainen käsittely on myös tämän lehden tavoitteena. Teollisten rehujen käyttö lypsykarjatiloilla kasvoi viime vuonna 2,3 % (Evira). Asiassa ei ole mitään ihmeteltävää, koska tuottajat saavat niillä hyviä tuloksia. Tulokset näkyvät selvästi valtakunnallisesta ProRehustusaineistosta: täysrehuilla ja puolitiivisteillä saavutetaan parhaat tulokset tarkasteltaessa maitotuotoksen ja rehukustannuksen erotusta. Suomen Rehun Pötsitehosteen positiivinen vaikutus tuotantoon on nähtävissä samoista tilastoista. Kesä ja laidunkausi ovat ovella. Meijereihin toimitetun maidon määrä putoaa joka kesä noin kymmenellä prosentilla. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla, jos laidunrehu täydennetään oikein. Säilörehuun verrattuna laidun on tuotantokustannuksiltaan edullista. Kesä onkin paras ajankohta lisätä maidontuotannosta jäävää tuottoa. Tulevan kesän viljelytoimenpiteiden miettiminen on käynnissä. Suunnittelun apuvälineeksi kannattaa ottaa Farmit OmaTila, internetissä toimiva maa- ja metsätalousyrityksen johtamista helpottava sähköinen työpöytä. Maaliskuussa myyntiin tulevan OmaTilalisenssin hankkinut saa käyttöönsä joukon viljelyssä hyödyllisiä työkaluja. Tiloilla pohditaan, miten tuotantokustannuksia pystytään hillitsemään ja miten kotoinen rehuntuotanto olisi mahdollisimman tehokasta. Pitkän, ankaran talven jälkeen nurmet saattavat tarvita täydennyskylvöjä. Kotoisen valkuaisen tuotantoakin kannattaa harkita EteläSuomessa Kontu-härkäpapua viljelemällä. Näihin tarpeisiin on syytä varautua hyvissä ajoin Agrimarketin laadukkaalla sertifioidulla siemenellä. Nurmien rikkojen torjunta on tärkeä toimenpide, jolla saadaan ”ravinnerosvot” kuriin ja parempaa rehua siiloon. Se on tehtävä ajoissa rikkakasvien ruusukevaiheessa esimerkiksi Starane XL:n avulla. Hyvää kevättä ja uutta kasvukautta lukijoillemme! Jukka Haikonen Johtaja, rehuliiketoiminta Hankkija-Maatalous Oy 3 AJANKOHTAISTA Uutuustuote nuolukivivalikoimaan Riistakivitikku on tarkoitettu helpottamaan maastoon sijoitettavien nuolukivien kiinnittämistä. Tikku on valmistettu ruostumattomasta teräksestä ja näkyviin jäävä osa on muovitettu. Tikun pituus on 250 mm, muovitettu näkyviin jäävä osa 150 mm (nuolukiven korkeus 170 mm). Toimitukset 10 kpl pakkauksissa. n Hertta Multi Nuolukivi on monipuolisesti kivennäisiä, hivenaineita ja vitamiineja sisältävä nuolukivi riistalle ja kotieläimille. Uutuutta on saatavana Agrimarketeissa kautta maan. Kaikki nuolukivemme soveltuvat käytettäviksi myös luonnonmukaisessa tuotannossa. Kesä Naminon aika on jälleen! Laidunkivennäisen hankinta on nyt ajankohtaista. Rakeisessa Kesä Naminossa on korkea magnesiumpitoisuus ja runsaasti natriumia. Vaihtamalla ajoissa laidunkivennäisen käyttöön vältetään magnesiumin puutteesta johtuvia laidunhalvauksia. Riittävä natriumin saanti puolestaan edistää magnesiumin Nurmi 2011 Ylivieskassa 11.8. Nurmi 2011 on kesän suurin nurmitapahtuma. Se järjestetään maitoalueen ytimessä, Ylivieskassa 11.8. Tapahtumapaikkana ravirata ja lähialueet. Tapahtuman teemana on Tehokas nurmentuotanto. Teeman mukaisesti esittelyssä ovat laadukkaan ja tuottavan nurmen ravinneratkaisut, nurmen 4 tuotantopanokset siemenistä kasvinsuojeluaineisiin, säilöntäaineet ja paljon muuta. Tapahtumassa on esillä myös laaja valikoima nurmenkorjuun koneratkaisuja. Näe samalla kerralla kaikki parhaat koneet käytännön töissä. Lisäksi esillä multaavat lietevaunut. Lisätietoja osoitteessa www.nurmi2011.fi. n imeytymistä ja ylläpitää kuiva-aineen hyvää syöntiä. Jos käytät täyskivennäisiä, valintasi laidunkaudelle on Viher Hertta. Seostilojen tarpeisiin sopii parhaiten Farmarin Lypsykivennäinen. Tilaa laidunkivennäiset 31.5.2011 mennessä. Kun tilaat vähintään 1 800 kiloa Namino- tai Hertta-kivennäisiä tai Acetona-rehuja, saat kaupan päälle Suunto-sykemittarin! n Tule Agrimarketin KevätAgri-päiville! Katso oman Agrimarketisi tapahtumaajankohta osoitteessa www.agrimarket.fi / Tapahtumat TAISIA AJANKOH SIA! TARJOUK A! TARJOILU Farmarin Viljami korvaa puuttuvan viljan Viime kesän heikkojen satojen vuoksi viljamarkkinat ovat hiljentyneet ja osalla tiloista alkaa olla viljoista pulaa. Farmarin Viljami on kotoisen viljan korvaamiseen tarkoitettu täydennysrehu naudoille. Se soveltuu erityisesti kotoisen viljan tilalle seosrehu- ja automaattiruokintaan. Teollinen rehu on hygieenisesti turvallinen valinta viljan korvaamiseen ja sen ravintoainekoostumus on aina sama ja tunnettu. Farmarin Viljamin pääraaka-aineena ovat viljat ja viljojen sivujakeet. n Avant-pienkuormaimet menossa mukana! Nimityksiä Naudanrehujen tuotepäälliköksi on nimitetty MMM Milla Kuitunen. Millan tavoittaa puh. 010 768 3130 tai milla.kuitunen@agrimarket.fi n Nyt on hyvä aika hoitaa kesän kasvinsuojeluhankinnat kuntoon! Suomen Rehu – tuloksellista ruokintaa 14.– 16.10. 2010 Kone-Forum 2011 Tampereen Messuja Urheiluhallissa 6.– 8.10.2011 VAROITUSKOLMIO LED-VALOILLA Kolmiossa on 21 LEDvaloa. E-hyväksytty. 25,- Merkkaa aika jo kalenteriisi! www.agrimarket.fi AGRIBONUS KANNATTAA! Agribonusta jopa 0,8 % FARMOIL UNIVERSAL 10W-30, 20 L Maatalouden yleisvoiteluöljy. 57,- KOKEMUKSIA TILALTA Keskituotoksen nosto 3 000 kiloa – kuinka se tehtiin? Kun Seija Haka tuli kahdeksan vuotta sitten Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Kannuksen yksikön vastaavaksi karjanhoitajaksi, opetusnavetan 31 lehmän karjan keskituotos rimpuili 7 600 kilon vaiheilla. Nyt keskituotos on virallisesti 10 696 kiloa, energiakorjattu maitotuotos on 11 150 kiloa. Teksti ja kuvat: Jussi Knuuttila Kun toimittaja saapui Kannukseen tämän jutun tekoon, vastassa oli juhliva porukka. Kakkukahveilla juhlittiin juuri tapahtunutta 10 000 kilon keskituotosrajan ylitystä. Se saavutettiin kahdeksassa vuodessa, kun lähtötaso oli 7 600 kiloa. Kuvassa oikealta lukien karjanhoitaja Sanna Finnilä, maitotilaneuvoja Sinikka Kreus, karjanhoitaja Mika Yli-Kotila, karjanhoitaja Sanna Mustonen, vastaava karjanhoitaja Seija Haka, Agrimarketin ruokinta-asiantuntija Jukka Anttila ja reunimmaisena yksikön johtaja Hanna-Mari Laitala. 6 T uotosparannus ei tietenkään ole sattumaa, vaan määrätietoisen ja pitkäjänteisen työn tulosta. Haka kertoo, että koulutilalle tultua hän asetti johdon kanssa yhdessä 10 000 kilon keskituotoksen tavoitteekseen. Aikarajaksi pantiin kymmenen vuotta, mutta tavoite on saavutettu etuajassa. Koulutusnavetan karjan tuleekin olla kunnossa ja tuotostason vähintään hyvää keskitasoa. Yksikön johtaja Hanna-Mari Laitala sanoo, että opistolla koulutetaan ammattilaisia. Opinnot saavat merkityksensä vasta sitten, kun opit pystytään käytännössä osoittamaan toimiviksi. Diplomaattisesti Laitala vielä lisää, että toki oppia voi ammentaa huonostakin esimerkistä. Koulutilalla karjan parissa työskentelevät ihmiset vaihtuvat päivittäin ja tekevät erilaisia tehtäviä kukin vuorollaan. – Opetuksen kannalta tällainen käytäntö on välttämätön, muistuttaa Seija Haka. Keskituotoksen korkeana pitämisen puolesta se on hankalaa. Haka ja navetan kolme karjanhoitajaa arvelevat, että lähes 90 prosenttia heidän työajastaan kuluu oppilaiden ohjaamisessa. Se on tietysti opetusnavetan tarkoitus, vaikka ulkopuoliset eivät aina asiaa hoksaa. Vasikasta kaikki lähtee Seija Haka aloitti perustyön vasikoiden oloja parantamalla. Vaneriset koppikarsinat ja infrapunalämmittimet saivat aikaan sen, että vetoisuus ei enää vasikoita vaivannut. Tarkasti valvottu ternimaidon tarjoaminen ja kahden kuukauden maitojuotto sen jatkoksi paransivat vasikoiden terveyttä merkittävästi. Jokainen poikiminen valvotaan tapahtumapaikalla, oli yö tai päivä. Vasikoille tarjotaan jo varhaisessa vaiheessa mureista Primo Starteria, jota on tarjolla vapaasti, samoin kuivaa heinää. Kahden kuukauden iässä vaihdetaan väkirehuksi Primo 1. Neljän kuukauden iästä eteenpäin tarjotaan viljan ja puolitiivisteen seosta. 7 Agrimarketin ruokinta-asiantuntija Jukka Anttila totesi analyysejä tutkittuaan, että ureapitoisuudet sallisivat väkirehuruokinnan lievää väkevöittämistä. Seija Haka ja Sanna Mustonen kuuntelevat. Väkirehuseoksessa on kaksi osaa kaura-ohraseosta ja yksi osa Krono 140 Top -puolitiivistettä. Se kelpaa hiehoille, joiden väkirehuannos on tässä vaiheessa niukan puoleinen. Tunnutus NaminoAnion vahvistaa kalsiumaineenvaihduntaa ja tukee poikimisen onnistumista. Sitä täydennetään biotiiniä sisältävällä Kasvu Naminolla. Ruokinta on edelleen vapaata. – Kuuden kuukauden iästä väkirehuruokintaa ryhdytään rajoittamaan. Rajoitettua ruokintaa jatketaan tiineyskaudella. Korsirehuksikin tarjotaan lypsylehmien jättämää säilörehua ja heinää. Tarkoituksena on estää eläinten ja erityisesti utarekudoksen rasvoittuminen, Haka kertoo. Tunnutusruokinta aloitetaan kolme viikkoa ennen poikimista. Poikiessa hiehojen väkirehuannos koostuu 1,5 kilosta kaura-ohraseosta ja 0,7 kilosta Krono 140 Top -puolitiivistettä. – Tavoitteena on lehmä, jolla on tilavat mahat ja hyvä syöntikyky, Haka tiivistää. Herumiskaudella ruokintaa säädetään koko ajan tuotoksen ja eläimen kunnon mukaan. Kuntoluokituksilla valvotaan, että rasvoittumista ei pääse tapahtumaan. Väkirehumäärää vä8 hennetään armotta, mikäli eläin alkaa lihoa. Hiehon tuotosvaatimukseksi on asetettu 30 kiloa päivässä. Ellei se siihen kykene, edessä on karsinta. Ruokintaperäiset häiriöt on selätetty Koulutilan karjaa vaivasi asetonitauti eli ketoosi Hakan karjanhoitajauran alkuaikoina. Se saatiin aisoihin Acetona Energy Leikkeellä. Sitä tarjotaan lypsyasemalla houkutusrehuksi kilo päivässä seuraavaan siemennykseen saakka. Hiljakkoin on siirrytty käyttämään uutta Acetona Energy Poweria. Agrimarketin ruokinta-asiantuntija Jukka Anttila arvelee, että Acetona Energyn monitehoisuus ja patentoitu Pötsitehoste ovat onnistumisen taustalla. Pötsitehoste tukee pötsimikrobien hyvinvointia ja varmistaa rasvahappojen tuotantoa. Uusi Acetona EnergyPower helpottaa annostelua lypsyasemalla. Siinä samat tehot on saatu puristettua puolta pienempään tilavuuteen, käyttömäärä on vain puoli kiloa päivässä. Tunnutusruokinnassa otettiin syksyllä käyttöön Tunnutus NaminoAnion. Se on ummessaolo- ja tunnutuskauden kivennäinen. Tunnutus NaminoAnion vahvistaa kalsiumaineenvaihduntaa ja tukee poikimisen onnistumista. Korkea E-vitamiinipitoisuus ja seleeni suojaavat soluja ja edistävät utareterveyttä ja hedelmällisyyttä. Lypsylehmien tunnutuksen väkirehuannos on poikimishetkellä kaksi kiloa viljaseosta ja kilo Krono 140 Top -puolitiivistettä. Rehu on siis samaa kuin hiehoille tarjottu, mutta annos hieman suurempi. Säilörehua on tietenkin tarjolla vapaasti. Hakan käsitys on, että lehmät kykenevät ainakin 20 kilon päivätuotoksiin pelkällä säilörehulla. Säilörehun laatua seurataan jatkuvasti Artturi-analyyseillä. Väkirehuruokintaa säädetään analyysitulosten perusteella. Näillä eväillä esimerkiksi tammikuun mittalypsyn keskimääräinen päivätuotos oli 34,6 kiloa. Nurmisäilörehu valmistetaan kaasutiiviiseen emalitorniin. Väkirehuruokinta tapahtuu kahdesta peräportilla varustetusta kioskista. Karjanhoitaja Sanna Finnilän mukaan peräportin Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Kannuksen yksikössä on: • Henkilökuntaa 71 henkeä • Opiskelijoita 291 oppilasta • Nuorisoasteella 184 oppilasta Maatalousalan ja metsäalan perustutkintojen kesto on 120 opintoviikkoa. Lisäksi voidaan suorittaa ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Lisäksi yksikössä järjestetään lukuisia lyhytkursseja. Seija Haka aloitti kahdeksan vuotta sitten työn Kannuksen koulutilalla vasikoiden olojen parantamisesta. Vaneriset koppikarsinat estävät tehokkaasti vetoa. Kannuksen koulutilalla käytetyt rehut: ansiosta lehmät saavat syödä väkirehuannoksensa rauhassa. Hiehoille ja ummessaoleville väkirehun jakaa kiskolla kulkeva jakovaunu. Parasta mahdollista hoitoa Makuuparsipihatto on valmistunut 1999. Lehmät ovat osin kasvaneet ulos parsistaan. Haka onkin sitä mieltä, että peruskorjausta tarvittaisiin kiireesti. Väljien parsien tuoma lisämukavuus nostaisi varmasti tuotostasoa, koska maito valmistetaan pääosin makuullaan. Sorkkavaivoja navetassa ei juuri ole esiintynyt, ei varsinkaan epidemialuontoisesti. Karjanhoitajat pitävät tasapainoista ruokintaa ja lehmien ulkoilumahdollisuutta suurimpana syynä hyvään jalka- ja sorkkaterveyteen. Lehmät pääsevät ulos aina, mikäli pakkasta on vähemmän kuin 15 astetta. – Lypsyä on yksinkertaistettu huomattavasti. Tulppaukset on lopetettu käytännössä kokonaan, samoin jälkilypsy. Irrottimien annetaan hoitaa tehtävänsä. – Erityisesti koulutilalla irrottimet ovat erinomaisia laitteita. Niiden avulla lypsyyn saadaan edes jonkin verran samankaltaisuutta, Haka toteaa. Edellisestä huolimatta karjanhoitajat listaavat utaretulehduksen suurimmak- si terveysongelmaksi. Määrätietoinen jalostus ja kova karsinta ovat saaneet aikaan sen, että keskipoikimakerta on 2,2. Siemennyksiä on tarvittu 1,92 tiineyttä kohti. Ilmeisesti viime vuoden hellekesä vaikutti asiaan. Edellä mainitut seikat ovat Hakan kirjoissa asetettu seuraaviksi kohentamisen kohteiksi. – Sairastapauksiin tartutaan välittömästi. Hoitotoimet tehdään eläinlääkärin arvioiden mukaan. Toivottomat tapaukset pyritään tunnistamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, Haka sanoo. Lehmien ja vasikoidenkin hoito poikkeaa siinä suhteessa hieman nykyvirtauksista, että niille tarjotaan pieni annos kuivaa heinää päivittäin. Kuiva heinä on pötsin toiminnalle erinomainen rehu. Esimerkiksi juoksutusmahojen kiertymiä ei ole havaittu aikoihin. Ruokinta-asiantuntija Jukka Anttilan mielestä opiston navetan hyvä esimerkki on alkanut näkyä koulutilan ympäristössä. Eräskin oppilas nosti jo kouluaikana kotitilansa karjan keskituotosta 2 000 kiloa. Aikaa tuotoksen nostoon kului vain kaksi vuotta. Monella muullakin tilalla näkyy selviä merkkejä opiston myönteisistä ympäristövaikutuksista. n Primo Starter Hyvin sulava starttitäysrehu juottovaiheeseen. Edistää vasikan kehittymistä märehtijäksi ja sisältää Progut®-lisäaineen. Primo I Alkukasvatustäysrehu välikasvatuskaudelle. Sisältää Krossi-viljaa, seleeniä, E-vitamiinia ja Progut®-lisäaineen. Kasvu Namino Kasvavien hiehojen ja lihanautojen makukivennäinen. Sisältää kalsiumin ja fosforin lisäksi sorkkaterveydelle välttämätöntä biotiinia. Tunnutus Namino Anion Ummessaolo- ja tunnutuskauden kivennäinen, joka vahvistaa kalsiumaineenvaihduntaa. Seleenin lisäksi erittäin korkea E-vitamiinipitoisuus, jotka yhdessä suojaavat soluja sekä edistävät utareterveyttä ja hedelmällisyyttä. Krono Top 140 Energiapitoinen puolitiiviste korkeatuottoiselle karjalle. Tehokas ja monipuolinen koostumus. Acetona Energy Power Energiatäydennysrehu, joka sisältää runsaasti energiaa veren sokeripitoisuutta kohottavassa muodossa. Pienempi käyttömäärä ja edullisempi käyttökustannus verrattuna vanhaan tuotteeseen, Acetona Energy Leikkeeseen. Sisältää Pötsitehosteen. 9 Ruokinnan optimoinnilla parempi kestävyys ja korkeampi elinikäistuotos Lehmien keskituotos on noussut Suomessa jo pitkään lähes vuosittain, mutta samalla lehmien kestävyys- ja hedelmällisyysluvut ovat laskeneet. Poikimisen seudun ruokinnan optimoinnilla saavutetaan lehmille parempi kestävyys ja elinikäistuotos. S uomessa lehmät poikivat vuonna 2010 keskimäärin vain 2,3 kertaa. Hiehon kasvatuskustannus vastaa noin 1,5 laktaatiokauden maitotuotosta ja usealla tilalla lehmät poistetaan jo pian tämän jälkeen. Aika, jolloin eläin tuottaa posi- 10 tiivista tulosta tilalle, jää hyvin lyhyeksi. Tämä on keskeisin syy siihen, miksi lehmäkohtainen kate jää maidontuotannossa hyvin ohueksi. Keskipoikimakerran nosto vaikuttaa merkittävästi maidontuotannon kannattavuuteen nostaen elinikäistuotosta sekä vähentäen kasvatettavien hiehojen tarvetta. Miksi lehmiä sitten poistetaan? Poistotilastoja tarkastellessa huomataan, että noin 45 % kaikista poistoista liittyy sairauksiin, jotka syntyvät poikimisen seudulla. Tällaisia syitä ovat muun muassa utareterveysongelmat, hedelmällisyysongelmat sekä poikimahalvaukset. Kriittisin ajanjakso alkaa kolme viikkoa ennen poikimista ja jatkuu noin kahdeksaan viikkoon asti poikimisen jälkeen. Poikimisen seudun ruokinnan optimoinnilla voidaan merkittävästi vaikuttaa keskeisimpien poistosyiden esiintyvyyteen karjoissa. Piilevä poikimahalvaus jo ummessaolokaudella Yksi karjojemme suurimmista vitsauksista on ummessaolokaudella syntyvä lihasjäykkyys ja kalsiumaineenvaihdunnan heikko toiminta. Arkikielessä ongelmasta käytetään myös nimeä piilevä poikimahalvaus. Heikentyneen kalsiumaineenvaihdunnan aiheuttama lihasjäykkyys Keskipoikimakerran nosto vaikuttaa merkittävästi maidontuotannon kannattavuuteen. Keskipoikimakertojen vaikutus uudistushiehojen määrään Keskipoikimakerta Hiehojen poikimisikä, 24 kk 2,2 53 2,3 49 2,6 38 2,8 33 3,0 29 3,2 25 Lehmät poikivat Suomessa keskimäärin 2,3 kertaa. Yhden robotin karjassa (70 lehmää, 390 pv poikimaväli) kasvatuksessa olevan nuorkarjan määrän pitää olla 49 kpl, jotta kaikki poistettavat eläimet voidaan korvata. Hiehon kasvattaminen maksaa noin 1 600 euroa. Jos keskipoikimakerta nousee puolikkaalla yksiköllä (2,3 > 2,8), tarvitaan vain 33 kpl nuorta karjaa, koska lehmiä poistetaan hitaammin. Tämä on 16 kpl vähemmän ja tarkoittaa noin 25 600 euron myyntituloja hiehojen myynnistä. Keskipoikimakertojen vaikutus elinikäistuotokseen Keskipoikimakerta Elinikäistuotos, kg 2,3 2,8 24 100 28 850 Maidon hinta, € 0,35 0,35 Tulot, € 8 435 10 098 Ero 582 Siemennys, € 50 1 031 Lehmien elinikäistuotos keskimääräisellä 2,3 keskipoikimakerralla on noin 24 100 kg. Keskipoikimakertojen nosto 0,5 yksiköllä nostaa elinikäistuotosta puolta laktaatiokautta vastaavalla määrällä. Lisätulo on laskettu maidon hinnalla 35 snt/l . Ruokinta leikkaa lisätulosta noin 35 %, lisäsiemennys 50 –150 euroa. Tuloja tulee silti lisää 1 031 euroa/lehmä. Tämä on niin paljon rahaa, että 2,3 kerran keskipoikimakerroilla maidon hinnan pitäisi nousta 4,3 snt/l, jotta syntyisi vastaava tulonlisäys/lehmä. vaikuttaa eläimen toipumiseen poikimisesta monella tavalla: se vaikuttaa pötsin toimintaan vähentäen pötsin seinämälihasten liikkeitä ja siten rehun syöntiä. Se heikentää synnytyskanavan lihasten toimintaa aiheuttaen jälkeisten jääntiä ja kohtutulehduksia, jotka heikentävät edelleen hedelmällisyyttä. Lisäksi lihasjäykkyys heikentää vendinkanavalihasten toimintaa aiheuttaen utaretulehduksia ja maidon maahan valumista. Syyt näihin ongelmiin syntyvät jo ennen poikimista! Pötsin tehokas toiminta turvattava Piilevän poikimahalvauksen aiheuttamat terveysongelmat koskevat useita tiloja, sillä kalsiumaineenvaihdunnan • Tunnutettavien lehmien kationi-anionitasapainon optimointi sekä kivennäis- ja vitamiinisuositusten tarkennus kautta linjan. • Vastustuskyvyn ylläpitäminen ja tukeminen ennen ja jälkeen poikimisen. • Pötsin valmennus ja kuntoutus riittävän syöntikyvyn turvaamiseksi. • Verensokeritason ylläpitäminen laihtumisen estämiseksi ja hyvän hedelmällisyyden turvaamiseksi. 1 663 Ruokintakustannus, 35 % Lisätulo, € Suomen Rehun poikimisen seudun ruokintakonseptin keskeisiä teemoja ovat: heikentynyt toiminta ja siitä aiheutunut lihasjäykkyys on sinänsä luonnollinen ummessaolokaudella tapahtuva reaktio. Tästä johtuen useat utareterveys- ja hedelmällisyysongelmat saavatkin alkunsa ummessaolevien ruokinnan epäkohdista eivätkä laktaatiokauden epäkohdista. On esimerkiksi hyvin tyypillistä, että poikivalla eläimellä on jo valmiiksi utaretulehdus, vaikka se onkin mennyt terveenä umpeen. Poikimisen jälkeen ruokinnassa tulee keskittyä eläimen hyvän syöntikyvyn ja vastustuskyvyn turvaamiseen sekä verensokeritason ylläpitämiseen. Pötsin tehokas toiminta sekä hyvä syöntikyky pitävät yllä verensokeritasoa vähentäen eläinten laihtumista sekä hedelmällisyyteen ja syömättömyyteen liittyviä ongelmia. Liiallisen laihtumisen estäminen pitää myös lehmän maksan paremmassa vireessä, jolloin maksa pystyy tuottamaan enemmän verensokeria. Eläimen terveyden kannalta kriittinen periodi jatkuu noin kahdeksan viikkoa poikimisen jälkeen, johon mennessä laktaatiohuippu tyypillisesti saavutetaan. Suomen Rehulta uusi poikimisen seudun ruokintakonsepti Suomen Rehu on kehittänyt uudistetun poikimisen seudun ruokintakonseptin, joka sisältää ruokinnan tarkennetun optimoinnin sekä tunnutettaville että alkulaktaatiokauden lehmille. Uusi ruokintakonsepti pureutuu keskeisimpien poiston syiden torjumiseen sekä keskipoikimakerran nostamiseen ja maidontuotannon kannattavuuden parantamiseen ruokinnallisin keinoin. n Mikko Anttila Kehityspäällikkö p. 010 402 7108 mikko.anttila@agrimarket.fi 11 Kesä-Krossit helpottavat laidunajan ruokintaa Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10% ? Laidunrehua täydentämällä voi ehkäistä kesäaikaisen maitomäärän laskun. Kesä-Krossi-täysrehuista löytyy oikea täydennysrehu lehmien eri tuotosvaiheisiin sekä alku- että loppukesän laitumille. T ilastojen perusteella meijeriin toimitetun maidon määrä on laskenut joka kesä keskimäärin 10 %. Esimerkiksi 30 lehmän karjassa tämä tarkoittaa noin 4 320 euron (3 l/päivä x 120 päivää x 30 lehmää x 0,40 euroa/l) menetystä maitotilissä. Edullisen laitumen hyödyntäminen ei saa johtaa alhaisempaan tuotostasoon. Riittävällä rehustuksella, oikeilla täydennysrehuilla ja laitumen hoidolla tänä kesänä hyviin tuloksiin! 12 Ajoissa laitumelle Alkukesällä nurmi kasvaa hyvin nopeasti, keskimäärin 150 kiloa kuiva-ainetta hehtaaria kohti (kg ka/ha) vuorokaudessa. Keväällä laidun on sulavaa ja valkuaisrikasta, joten sen täydentäminen onnistuu hyvin kohtuullisella väkirehumäärällä maitotuotoksen kärsimättä. Kun lehmät lasketaan laitumelle ajoissa, ruokinnan muutos tapahtuu vähitellen ja pötsimikrobeille jää aikaa sopeutua muuttuneeseen karkea- rehuun. Aikainen laidunkauden aloitus helpottaa myös tulevaa laidunkiertoa ja ehkäisee laitumen turhaa tallaantumista. Alkukesällä väkirehuannosta ei kannata pienentää ennen kuin laitumen syönti on riittävää. Hyvällä laitumella lehmille tavallisesti riittää alle 10 kg:n väkirehutäydennys, mutta korkeatuottoiset ja juuri poikineet lehmät tarvitsevat riittävästi väkirehua kesäaikanakin. Kesä-Krossi I alkukesän ruokinnan onnistumiseen Kesä-Krossi I on suunniteltu erityisesti alkukesän laidunruokintaan. Rehun korkea sulavien kuitujen määrä ja matala tärkkelyspitoisuus tasaavat pötsikäymistä, jolloin laidunnurmen hyväksikäyttö tehostuu. Kesä-Krossi I:n koostumus on monipuolinen ja se sisältää hitaasti energiaa vapauttavaa Krossi-viljaa. Kesä-Krossi I sisältää myös reilusti magnesiumia. Kesä-Krossi I sopii kaikkien tuotosvaiheiden mukaiseen ruokintaan ja myös alkukesän houkutusrehuksi robotille. Kesäajan kivennäistäydennykseen soveltuu parhaiten Kesä Namino ja sen syöttäminen on suositeltavaa aloittaa jo ennen laitumelle laskua. Energiavaje uhkaa erityisesti ehtyvällä laitumella Loppukesän ruokinnan haasteena on laidunalan riittävyys etenkin kuivina kesinä. Keskikesällä nurmen kasvu hidastuu ja on elokuussa enää noin 50 kg ka/ha. Laidunalaa voi kasvattaa pikanurmilla. Esimerkiksi italianraiheinän ensimmäinen sato soveltuu hyvin laidunnukseen jo heinäkuun alussa. Laidunalan riittävyyttä voi parantaa myös Kesä on paras ajankohta lisätä maidontuotannosta jäävää tuottoa. huolehtimalla riittävästä lannoituksesta ja hylkylaikkujen niittämisestä. Laitumen D-arvo alkaa laskea viimeistään juhannuksen jälkeen, mikä vaikuttaa omalta osaltaan lehmien energian saantiin laitumelta. Niittorehun sulavuus heikkenee vastaavasti kuin laitumenkin sulavuus. Laitumen D-arvon laskiessa alle 66:een tarvitaan merkittävästi korkeampi väkirehumäärä saman tuotostason säilyttämiseksi. Loppukesällä on tärkeä myös kiinnittää huomiota erityisesti poikineiden hiehojen ja lehmien energian saantiin. Huonosti täydennetyllä laidunruokinnalla kesällä poikineet eivät saavuta luontaista herumishuippua. voidaan turvata Kesä-Krossi II -rehun määrää nostamalla. Täysrehun lisäksi ehtyvää laidunta kannattaa täydentää hyvin sulavalla säilörehulla. Kesä-Krossi II:n sisältämän Pötsitehoste parantaa karkearehun hyväksikäyttöä. Säilörehutäydennyksellä ja Kesä-Krossi II:n Pötsitehosteella saadaan ehtyvästäkin laitumesta enemmän energiaa ja valkuaista lehmän käyttöön. n • Lue lisää Kesä-Krosseista ja laidunruokinnasta osoitteista www.suomenrehu.fi ja www.farmit.net Kesä-Krossi II turvaa ruokinnan loppukesällä Kesä-Krossi II on erityisesti loppukesän ruokintaan suunniteltu, runsaasti energiaa ja valkuaista sekä Pötsitehostetta sisältävä täysrehu. Loppukesällä laitumen ehtyessä lehmien energian saanti Milla Kuitunen Tuotepäällikkö p. 010 768 3130 milla.kuitunen@agrimarket.fi Valitse oikea täydennys laitumen mukaan: Kesä-Krossi I alkukesän laitumelle, Kesä-Krossi II ja säilörehu juhannuksen jälkeen laitumen kunnon mukaan. Kesä Namino kivennäistäydennykseen koko kesän ajan. Kesä-Krossi I Kesä-Krossi II (juhannuksesta loppukesään) Juhannus Kokonaisravinnontarve (keväästä juhannukseen) Säilörehu Laidun Laidun Kesä Namino Alkukesä Keskikesä Loppukesä 13 Suomen Rehun täysrehuilla paras tuotos ja tulos ProAgrian keräämät lypsylehmien tuotos- ja tulostiedot vuosilta 2008–2009 kertovat, että käytettäessä ruokinnassa täysrehuja ja puolitiivisteitä saavutetaan keskimäärin paras maitotuotos ja kate. T eollisten rehujen käyttö tuo lypsylehmien ruokintaan viimeisintä osaamista. Täysrehujen ja puolitiivisteiden tuotostasoa ja kannattavuutta ylläpitävä ja nostava vaikutus kävi ilmi tutkimuksesta, jonka aineistona olivat ProAgrian lypsylehmien ruokinnanseurantatiedot eli ProRehustus-tiedot vuosilta 2008 –2009. ProRehustus-tiedot ovat entisiä maidon tuotantokustannuslaskelmien (MATU) tietoja. Vuonna 2008 tutkimuksessa oli mukana 3 806 ruokinnan seurantatilaa eli ProRehustus-tilaa ja vuonna 2009 tiloja oli mukana 2 970. Ensimmäisenä vuotena lehmiä oli tutkimuksessa 96 513 ja toisena vuotena 76 400. Aineisto oli siis hyvin laaja. Tutkimuksessa mukana olleista tiloista noin 21 prosenttia käytti ruokinnassa täysrehuja ja noin 33 prosenttia puolitiivisteitä. Tilojen jako tehtiin täysrehun ja puolitiivisteen käyttömäärän perusteella: täysrehutilaksi luokiteltiin vuodessa yli 2 500 ry/lehmä täysrehua käyttävät tilat ja puolitiivis14 tetilaksi vuodessa yli 1 250 ry/lehmä puolitiivistettä käyttävät tilat. Muut tilat käyttivät teollisia rehuja edellä mainittua vähemmän tai ruokkivat lehmänsä muilla ruokintatavoilla. Pötsitehoste nostaa maitotuotosta Verrattuna muiden rehunvalmistajien täysrehuruokintoihin, Suomen Rehun valmistamia täysrehuja syöneiden Lehmäkohtainen kate paras täysrehuruokinnoilla v. 2008 – 09 3 400 3 349 3 200 3 138 3 000 +579 € 2 800 2 600 2 770 +368 € Muut ruokintatavat Puolitiiviste 2 400 2 200 2 000 Täysrehu Maitotuotto miinus rehukustannus Vähennettäessä rehukustannus maitotuotosta, täysrehutiloilla päästiin parhaaseen lehmäkohtaiseen vuosikatteeseen. Muilla ruokintatavoilla ruokkiviin tiloihin verrattuna puolitiivistettä käyttävillä tiloilla lehmäkohtainen kate oli 368 euroa suurempi ja täysrehua käyttävillä tiloilla peräti 579 euroa suurempi! Nurmirehut täydennettävä oikein Ruokinnan peruslähtökohtana ovat aina laadukkaat perusrehut. Nurmirehuista on tavoiteltava hyvää satotasoa, jolloin rehun MJ-hinta laskee käytetyt panoksetkin huomioon ottaen. Huolellisella nurmiviljelyn suunnittelulla ja kasvukauden aikaisilla toimenpiteillä voi vaikuttaa hyvin merkittävästi täydennysrehukustannukseen. Ruokinnan suunnittelu on aloitettava kotoisten rehujen viljelysuunnittelusta. Kotoiset rehut on osattava lisäksi täydentää oikein. Täysrehu tulee valita säilörehun laadun mukaan, kun taas puolitiivisteen valinnassa on huomioitava sekä käytetyn viljan että säilörehun laatu. Täydennysrehun valinnassa on järkevää käyttää hyväksi Agrimarketin ruokinnan asiantuntijoiden ammattitaitoista apua. Eläinten ruokinnasta tulee helppoa, ja kotoiset rehut ovat edullisia täydentää, kun perusrehut ovat kunnossa. Täysrehujen raaka-ainepohjan ollessa monipuolinen täysrehut tarjoavat lehmälle tasapainoisen, monipuolisen ja lajinmukaisen ruokinnan. n Täysrehujen ja puolitiivisteiden käyttö tuo ruokintaan viimeisintä osaamista. Luotettavilla rehuilla hyvät tulokset Suomen Rehun täysrehuja ja puolitiivisteitä käyttävät tilat pärjäsivät oivallisesti ProRehustus-maitotuotosvertailussa. Ne päihittivät muut markkinoilla olevat täysrehu- ja puolitiivisteruokinnat, samoin muut ruokintatyypit, joihin kuuluvat esimerkiksi enemmän kotoisia rehuja ja rehukomponentteja käyttävät tilat. Hyvät tuotantotulokset eivät ole yllätys. Maittavilla, monipuolisilla rehuseoksilla voidaan parhaiten täydentää kotoista ruokintaa ja saada koko rehuannoksesta enemmän irti. Lisäksi saadut hyvät tuotosvasteet vahvistavat, että Suomen Rehun tuotteet ovat sitä mitä etiketeissä luvataan. Evira tarkasti viime ja edellisen vuoden aikana suuren määrän naudanrehuista ilmoitettujen energiaja OIV-arvojen paikkansapitävyyttä. Suomen Rehun rehujen arvoissa ei ollut huomautettavaa (www.evira.fi – Eläimet – Rehut – Tiedotteet). Kun maidon hintana käytetään 40 c/l, saadaan täysrehujemme ja puolitiivisteidemme lisäarvoksi yli 20 € /1 000 rehuyksikköä ja Pötsitehosteellisten rehujen lisäarvoksi yli 35 € /1 000 rehuyksikköä kohti muihin täysrehuihin ja puolitiivisteisiin verrattuna. ProRehustus-aineiston perusteella voidaan sanoa, että ruokinnan suunnittelu kannattaa ulkoistaa ruokinnan asiantuntijoille. Rehuistamme löytyy uusin ruokintaosaaminen. Eija Helander Tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja p. 010 402 7173 eija.helander@agrimarket.fi Maitotuotos vuosina 2008–2009 täysrehu- ja puolitiivistetiloilla 10000 9800 9600 9400 EKM/lehmä/v lehmien vuosittainen keskimääräinen energiakorjattu maitotuotos (EKM) oli 191 kiloa suurempi. Suomen Rehun Pötsitehostetta sisältäviä täysrehuja ja puolitiivisteitä käyttävillä tiloilla keskimääräinen energiakorjattu maitotuotos oli 227 kiloa suurempi verrattuna muita täysrehuja tai puolitiivisteitä käyttävien tilojen maitotuotokseen. Pötsitehoste nostaakin merkittävästi pötsimikrobien lukumäärää ja lisää niiden tuottamien rasvahappojen määrää. Mikrobit muokkaavat rehun lehmän käyttöön energiaksi ja valkuaiseksi, joka näkyy edelleen kasvaneena maitotuotoksena. + 145 + 227 Suomen Rehun täysrehut ja puolitiivisteet Pötsitehoste täysrehut ja puolitiivisteet 9200 9000 8800 8600 8400 8200 8000 Markku Virkki Tuotekehityspäällikkö p. 010 402 7180 markku.virkki@agrimarket.fi 7800 Muut ruokinnat Muut täysrehut ja puolitiivisteet Suomen Rehun Pötsitehosteellisilla täysrehuilla ja puolitiivisteillä ruokitut lehmät lypsivät runsaimmin maitoa vuodessa ProRehustus-maitotuotosvertailussa. 15 Rehuvarastoille keltamustat opaskilvet Rehuvarastojen merkintäjärjestelmä Suomessa uusitaan. Varastojen merkintään tulee kaksi keltamustaa merkkiä, toinen opastaa varastolle, toinen yksilöi rehuvaraston. Teksti ja kuvat: Jussi Knuuttila R ehuvarastojen nykyistä selkeämmän merkinnän tarve on ollut ilmeinen. Maa- ja metsätalousministeriössä on meneillään rehualan toiminnanharjoittaja-asetuksen uudistus. Näistä syistä Elintarviketeollisuusliiton Rehuteollisuusyhdistys perusti varastomerkkityöryhmän, jonka puheenjohtajana toimi Olli Ruoho Eläintautien torjuntayhdistyksestä. Työryhmän laatima ”Hyvät rehuvarastojen merkintätavat kotieläintiloilla” -ohje lähetettiin helmikuun lopulla Eviraan arvioitavaksi. Ohjeen täydennykseksi laaditaan yksityiskohtainen ohje rehujen käyttäjille ja muille alalla toimiville. Ohjetta tullaan jakamaan sekä painotuotteena että internetissä. Merkintäjärjestelmän tarkoitus on yksilöidä jokainen rehuvarasto siten, että Suomesta ei löydy toista samanlaista rehuvaraston merkintää. Yksi merkki opastaa varastolle, toinen yksilöi varaston Opastemerkin tarkoitus on osoittaa, missä rehuvarasto sijaitsee. Varastohan voi olla vaikka oven takana sisätiloissa. Tällöin opastemerkki kiinnitetään oveen, jonka kautta rehuvarastolle pääsee. Varastomerkki varustetaan tunnuksilla, joka yksilöi rehuvaraston. Varastomerkissä on numeroin osoitettu pitopaikkatunnus ja varastonumero. Suomessa on joitakin tiloja, joilla ei vielä ole pitopaikkatunnusta, mutta sel16 laisen saa alueen maataloussihteeriltä. Tulevaisuutta on ajateltu siinä, että merkkiin tulee myös EAN-koodi. Siihen on koodattu sama pitopaikkatunnus ja varastonumero kuin kilvessä muutenkin on. Rehun tuoja voi lukea koodin lukulaitteella ja lähettää tiedon siilon täytöstä ajantasaisena rehutehtaalle. Ruoho pitää uudistusta erinomaisena. Sillä saadaan nykyiset kirjavat käytännöt samankaltaisiksi. – Edelleen on olemassa tiloja, joissa rehuvarastoja ei ole merkitty lainkaan. Jotkut tilat ovat numeroineet rehuvarastonsa tai sitten kirjoittaneet, minkä eläinlajin rehulle varasto on tarkoitettu. Sekaannuksen riski on näissä tapauksissa suuri etenkin, jos samalla viljelijällä on useita eläinten pitopaikkoja. Yksiselitteinen merkintätapa vähentää virhemahdollisuuksia. Lisäksi uusi merkintätapa helpottaa ja varmentaa rehuerien jäljitettävyyttä. Ruoho pitää tätä ETT:n kannalta uudistuksen parhaana puolena. – Rehua voi mennä väärään siiloon tilan tai rehunjakajan tekemän virheen takia. Tällaisetkin tapaukset ovat nopeasti oikaistavissa, kun rehusiilojen merkinnät ovat kunnossa ja yhdenmukaiset. Merkittävä seikka on myös se, että märehtijöiden ja yksimahaisten rehut eivät saa sekaantua, Ruoho sanoo. ETT pitää yllä positiivilistaa rehutoimittajista, joita se onkin jo tiedottanut uudistuksesta. Varastomerkki kiinnitetään rehusiilon täyttöputkeen kahdella pannalla. Pantoihin on hitsattu valmiiksi mutterit kilven kiinnityspultteja varten. Aluksi työ sujuu helposti käsin. Vain ruuvien kiristämisessä tarvitaan meisseliä ja avainta. Laatukilpi valmistaa kilvet Varasto- ja opastemerkkejä valmistetaan muun muassa Laatukilpi Oy:n Ylihärmän tehtaalla. Muita kilpien valmistajia ovat Ay RV-grafituote Helsingistä, Painotalo TK Oy Porvoosta, Suomen Turvakauppa Oy Kaarinasta ja Joen Kilpituote Oy Joensuusta. Tässä mainituilta valmistajilta kilvet voi tilata yrityksen verkkokaupasta, mutta myös puhelimitse ja postitse. – Merkin pohjana on alumiinilevy. Se kylvetetään useassa altaassa ennen muotoon leikkaamista ja tarramateriaalien liimausta. Kylvetyksen tarkoituksena on varmistaa, että alumiini varmasti kestää ilmastomme vaikutukset, tuotannon esimies Markus Haukkala Laatukilpi Oy:stä selvittää. Laatukilpi Oy on kokenut kilpien suunnittelija ja valmistaja. Suunnittelu tehdään tietokoneella. Erikoistulostin printtaa kuviot laminaattiin. Kilpien kiinnitys on helppoa Uusi varastojen merkintätapa helpottaa ja varmentaa rehuerien jäljitettävyyttä sekä vähentää virhemahdollisuuksia. – Alumiinin päälle liimataan keltainen, heijastava kalvo. Sen päälle liimataan pitopaikkatunnuksen, varastonumeron ja näistä koostetun EAN-viivakoodin käsittävät mustat merkit. Viimeiseksi liimataan kaiken päälle suojalaminaatti. Opastemerkki valmistetaan samalla tavalla. Se on hieman varastomerkkiä suurempi, 200 x 300 millimetrinen. Varastomerkkikilven koko on 150 x 200 millimetriä. Haukkalan mukaan tällä tavalla valmistetut kilvet ovat erittäin säänkestäviä. Ne säilyvät vuosia erinomaisessa kunnossa ja ovat aina helposti luettavissa. Kun merkkien pohja on heijastava, ne löytyvät helposti säkkipimeälläkin. Kahdeksan millimetrin kiinnitysreiät ovat kilven keskellä kilven ylä- ja alareunassa. Varsinaisesti kiinnitys hoidetaan kahdella pannalla, kun kilpi kiinnitetään täyttöputkeen. Pannoissa on valmiina mutterit, joihin kilven kiinnitysreiän läpi tuleva pultti ruuvataan kiinni. Kiinnitys vaikuttaa varsin helpolta, eikä työssä tarvita kuin isohko ruuvimeisseli ja kiinnityspultteihin sopiva avain. Varastomerkkikilven voi kiinnittää myös ruuvilla nurkissa olevien reikien läpi, mikäli kilpi kiinnitetään tasopintaan, kuten laakasiilon seinään. Opastemerkki on tarkoitettu ruuvattavaksi tasopintaan nurkissa olevien reikien läpi. Opastemerkissä on teksti REHUVARASTO tai FODERLAGER. – Valmistajan kannalta varastomerkeissä on kaksi haastetta, Haukkala sanoo. Ensimmäinen on siinä, että siilojen täyttöputkia on kahta kokoa, 100 ja 114 millimetriä halkaisijaltaan. Tästä syystä myös kiinnityspantoja pitää valmistaa kahta kokoa. Ongelmia on odotettavissa, jos kilpien tilaajat erehtyvät Eläinlääkäri Olli Ruoho ETT:stä sanoo, että uusi rehuvarastojen merkintätapa helpottaa ja varmentaa rehuerien jäljitettävyyttä sekä vähentää virhemahdollisuuksia. siilojensa täyttöputkien halkaisijasta kilpiä tilatessaan. Haukkala lupaa, että kiinnitysmenetelmää tullaan viilaamaan hyvin perusteellisesti. Kiinnityssysteemistä halutaan helppo ja silti edullinen. – Toinen haaste on tietysti se, että jokaisen varastomerkin merkinnät ovat yksilölliset. Niinpä jokaisen kilven merkinnät on tehtävä erikseen. Tämä lisää luonnollisesti kustannuksia ja hidastaa kilpien valmistusta. Laatukilpi Oy on yksityinen kilpitehdas, joka on perustettu 1972. Kokemusta siis on. Yrityksellä on kolme toimipaikkaa, joista yksi sijaitsee Helsingissä. Laatukilpi Oy työllistää sesonkiaikaan jopa 50 työntekijää. Liikennemerkit olivat alkuun se, jonka varassa Laatukilpi Oy lähti liikkeelle. Nykyisin yritys valmistaa hyvin monenlaisia opasteita. Myös täysin tilaajan omiin tarkoituksiin sopivia, yksilöllisiä opasteita valmistetaan. Projektipäällikkö Jyrki Mäkisen mukaan verkkokauppa avataan aivan lähiaikoina. Silti myös puhelimitse tai postitse tehtyjä tilauksia toimitetaan edelleen. n Rehuvarastojen merkkikilpiä valmistavat: • • • • • A-OPASTE (Kaarina) www.siilomerkit.fi A JOEN KILPITUOTE OY (Joensuu) www.joenkilpituote.fi/tilaus LAATUKILPI OY (Ylihärmä) www. laatukilpi.fi PAINOTALO TK OY (Porvoo) www.painotaloshop.fi RV-GRAFITUOTE OY (Helsinki) www.rv-grafituote.fi/kilvet/siilokyltti.php 17 Kuva: Antti Suokannas NURMEN VILJELY Laadukasta säilörehua suunnitelmallisesti Säilörehun tuottamisen perusasiat ovat ennallaan, vaikka korjuuketjujen teho on kasvanut. Nopearytminen korjuu tulee harkita pala palalta etukäteen, sillä virheitä on hankala korjata enää työn aikana. Teksti: Matti Kallio H yvä säilörehu luo lypsylehmän ruokinnalle vankan pohjan. Mitä parempaa säilörehu on, sitä helpompaa rehustuksen täydentäminen on myös korkeilla tuotoksilla. Säilörehun laatu lähtee hyvästä nurmesta, joka näkyy selkeästi runsaana satona. Sadon korjaaminen, säilöminen ja käyttö vaativat huolellisuutta ja suunnitelmallisuutta, jotta työ sujuu, tappiot pysyvät kurissa ja rehu säilyy maittavana ruokintapöydälle asti. Ketjun tarkistus Säilörehun korjuussa käsitellään aina suurta määrää tavaraa: rehua, koneita, kuljettajia, rehunäytteitä, muistiinpa18 noja, säilöntäaineita, muoveja, painoja, verkkoja, polttoainetta, ruokaa ja varaosia. Joka toiminnolle pitää miettiä selvä malli. Se on kerrottava koko työporukalle, sillä jokaisen on oltava selvillä paitsi omasta tehtävästään, myös kokonaisuudesta. Silti tarvitaan selvä työnjohtaja, jotta työn aikana vältytään turhilta sekaannuksilta. Koneilta odotetaan maksimisuoritusta, samoin kuljettajilta. Sen saavuttamiseksi jokaisen kuljettajan on perehdyttävä käyttämänsä koneen mekaaniseen toimintaan, työsäätöihin ja ohjausjärjestelmään huolellisesti. Perehtyminen sopii luontevasti huollon yhteyteen. Varaosista ainakin joka koneen leikkaavia teriä ja varopultteja tulee olla aina oma tarpeellinen käsivarasto. Korjuu aloitetaan aina ehjällä huolletulla koneella. Toiminta on vielä syytä kokeilla ennen varsinaista starttia. Korjuujärjestys ja aika Niittojärjestyksen pohtiminen kaikkien korjattavien lohkojen kehitysasteen, pellon kunnon ja sijainnin sekä korjuuketjun mukaan on olennainen osa toimivaa nurmisadon korjuuta. Vaihtoehtoja punnitessa korjuutehon optimointi ajaa useimmiten korjuuasteen ohi. Koneiden jättämät jäljet huonosti kantavilla pellolla on huomioitava tarkemmin. Pahimmillaan yhden sadon korjuu voi viedä nurmen uudistuskuntoon. Ensimmäisen korjuun viivästyminen lisää satoa, joten se voi olla jopa tavoiteltavaa, mikäli nurmialasta on pulaa. Toisaalta korjuuajan viivästyttäminen laskee säilörehun sulavuutta ja rehun ruokinnallista arvoa. Lantaa saaneiden lohkojen kasvu jatkuu pitkään syksyllä, mikä sopii parhaiten kolmen korjuun taktiikkaan. Niitto ja murskaus Niitto on talteen saatavan sadon määrän ja laadun kannalta hyvin merkittävä työvaihe. Kasvusto tulee saada kunnolla poikki ja haihtumista estävä kalvo rikki. Työskentelytapa on sovitettava seuraavan korjuukoneen mukaan, ellei ole tarkoitus karhottaa erikseen. Sänkeä on jätettävä peltolohkon ja kasvuston mukaan niin, että korjattava kasvusto on puhdasta. Vanha sänki ja mahdollisesti jo juuresta pilaantunut osa jää pellolle. Kasvuston sekaan mennessään multa ja mädäntyvät kasvinjätteet ovat omiaan pilaamaan rehua. Pystyyn jäänyt esikasvin sänki ei samalla tavalla haittaa. Kunnon karhot Tehokkuus ja nopeus ovat valttia esikuivatuksessa. Esikuivauksen aikana kasvien entsyymitoiminta jatkuu kuluttaen energiaa. Sateen riski kasvaa ajan myötä ja ruoho painuu joka hetki syvemmälle sängen sekaan. Kunnollisesta esikuivauksesta ei kuitenkaan kannata tinkiä. Etenkin biologisia säilöntäaineita käytettäessä kuiva-ainetavoite on yli 30 prosenttia. Kuiva-aineen määrän on oltava korkea, jotta säilöntäainekustannus on edullisempi ja biologisen säilöntäaineen maitohappobakteereille muodostuu ihanteelliset olosuhteet. Tehokkaiden korjuukoneiden hyöty saadaan irti vain karhojen ollessa riittävän suuria. Etenkin pienemmillä lohkoilla erillisellä karhotuksella saadaan merkittävä ajotekninen etu. Niitto voidaan tehdä vapaasti tai levälleen ja karhot voidaan ajaa korjuukoneen tarpeiden mukaan. Rehun laatuun karhotuksella ei ole tutkimuksissa saatu merkittäviä eroja. Silmämäärinkin on nähtävissä rippeiden häviäminen karhotetuilta pelloilta. Nurmiviljelyn tehostaminen on saanut kunnon sysäyksen rehunteon ulkoistamisesta. Hyvän nurmisadon hyödyt näkyvät helpommin, kun korjuukustannukset on jyvitettävissä lohkoittain. Tiiviisti pakettiin Rehun määrää kuvaa varmimmin paino. Nurmen kannalta tallaus vähenee, kun raskaimmilla korjuukoneilla ajetaan pellolla mahdollisimman vähän. Taloudellinen hyöty kasvaa korjuukapasiteetin mukana. Säilöntäaine ja rehumäärä Säilöntäaineen annostelu oikeassa suhteessa rehuvirtaan on haasteellista. Rehun määrää kuvaa varmimmin paino. Tonnit suhteessa kuorman teholliseen tekoaikaan kerrottuna annostuksella antaa haetun säilöntäaineen minuuttivirtauksen. Paras keino kuorman tai paalin koon mittaamiseen on punnitseminen. Hydraulisesti jousitettuihin rehu- ja noukinvaunuihin on saatavissa vaakoja. Kuormien punnitukseen sopivat hyvin myös siirrettävät ajoneuvovaa’at. Paaleja voidaan punnita myös palkki- ja kuormaajavaaoilla. Ellei vaakaa ole, on luotettava kuutiopainoon ja kokemukseen. Virtausmittarin voi tarkistaa kokeilemalla käytettävällä aineella. Sen lisäksi on syytä seurata säilöntäaineen kulutusta astioiden ja kuormaluvun mukaan. Rehusta on tehtävä mahdollisimman tiukka ja ilmatiivis paketti riippumatta onko kyseessä paali, torni, laakasiilo vai auma. Rehun tiivistämiseen on otettava riittävästi aikaa ja kunnon koneet. Laakasiilolla ajosilppurin tahdissa ei tavallisella maataloustraktorilla tai parillakaan pärjää. Tarvitaan raskaampaa kalustoa ja useampi tekijä. Kippauspaikalta siirto ja tasoittelu sekä tallaaminen voivat olla kahden eri koneen töitä. Liian kuiva rehu ei tiivisty kunnolla, mikä rajoittaa esikuivausta laakasiiloissa. Rehu on peitettävä ja painotettava huolellisesti. Uutena suuntauksena on käyttää perinteisen aumamuovin alla toista muovikerrosta. Rehun pintaan muovautuva ohut kalvo jättää alleen vähemmän ilmatilaa ja suojaa rehua päälimuovin mahdollisilta rei’iltä. n Lisää satoa •K alkitus, ojitus ja pinnan muodot kuntoon. • Alueelle ja omille pelloille sopivat lajikkeet. • Kasvustosta huolehtiminen: lannoitus, rikkakasvien torjunta ja paikkakylvö. • Riittävä uudistus. 19 NURMEN VILJELY Rikkakasvit syövät karjatalouden kannattavuutta Viljakasvustoista torjutaan rikkakasvit vuosittain, mutta nurmilla niiden torjunta on edelleen valitettavan vähäistä. Miksi näin – vieväthän rikkakasvit nurmelta kasvutilaa sekä ryöstävät vettä ja kalliita ravinteita. Uhattuna on myös rehun maittavuus ja säilyvyys, jopa eläinten terveys ja maidon laatu. Starane XL -käsittelyn syksyllä 2009 saanut alue (vas.) oli seuraavana kesänä rikkakasveista puhdas. Teksti ja kuva: Lasse Matikainen, markkinointipäällikkö, Berner Oy V oikukka on runsastunut nurmilla nopeasti. Vahvassa lisäysvauhdissa on myös toinen keltakukkainen, peltokanankaali. Hyvin kuivuutta sietävää hevonhierakkaa esiintyy erityisesti vanhoilla nurmilla, ja Pohjois-Suomessa leinikit ovat perinteisesti nurmien kiusana. Nurmen satovuosina rikkakasvitorjunnan ajoitus on hyvin tärkeää. Syysitoinen peltokanankaali pitää torjua aikaisin keväällä heti pellon kantaessa, aikaisina keväinä Etelä-Suomessa jo ennen vappua. Voikukka nujerretaan tehokkaasti, kun ollaan liikkeellä en- 20 nen sen kukintaa. Jo kevätkäsittelyssä saadaan yleensä hyvä teho myös hevonhierakkaan ja leinikeihin. Hyvässä kasvussa olevia rikkakasveja voi hyvin torjua vielä uudelleen ensimmäisen korjuuniiton jälkeen. Rikkakasvien torjunta-aineista Starane XL on kahden tehoaineen ansiosta laajatehoisin ja varmatoimisin. Käyttövalmis seos sopii erityisen hyvin kaikkien rikkojen torjuntaan apilattomille säilörehu- ja laidunnurmille. Huolehdi täydennyskylvöstä Haitalliset rikkakasvit saadaan pois kemiallisella torjunnalla, mutta aineet eivät tuo puhdistettuun kohtaan uutta kasvua. Uusi nurmi saadaan täydennyskylvön kautta. Kesällä 2010 jatkettiin MTT:n Maaningan koeasemalla rikkakasvien torjuntakokeita. Nyt tutkittiin muun muassa Starane XL:n vaikutusta timotein ja nurminadan kasvuun. Ruiskutus tehtiin keväällä ensimmäisen niiton jälkeen käyttömäärällä 1,8 l/ha. Timotein kohdalla ruiskutus vähensi satoa noin 3 %. Nurminadalla ruiskutus antoi sadonlisää noin 5 %. Karkeasti voidaan todeta, että nurminata paikkaa aukkoja paremmin kuin timotei. Mitä suurempi osuus nurmessa on timoteita, sitä tärkeämpää on hoitaa täydennyskylvö huolella. Täydennyskylvön sovittaminen työlistaan keväällä, kun karjatilalla on monta muutakin työtä, voi olla haastavaa. Ensimmäinen vaihtoehto on tilata työ kylvöurakoitsijalta. Jos tilalla kuitenkin on oma kylvökone, sitä käytetään luonnollisesti mieluummin kuin urakoitsijaa. Toinen vaihtoehto on järjestellä työt uudelleen. Eräässä mielenkiintoisessa kokeessa kokeiltiin uutta tapaa torjua nurmen rikkoja. Ajatuksena oli, että työruuhkaa helpotetaan hoitamalla normaalisti keväällä tehtävä ruiskutus loppukesällä. Koepaikkana oli MTT:n Ruukin koeasema ja ruiskutus Starane XL:llä 1,8 l/ha tehtiin syyskuun 2009 alussa sadonkorjuun jälkeen. Seuraavana kesänä käsitelty alue oli rikkakasveista puhdas. Ensimmäiset koetulokset ovat olleet rohkaisevia. Starane XL soveltuu loppukesän käyttöön hyvin, koska se sisältää kylmissäkin oloissa tehoavaa florasulamia. n Starane XL on kahden tehoaineen ansiosta laajatehoisin ja varmatoimisin. KASVUOHJELMA Hyvät laatuominaisuudet omaava Eemeli sopii erinomaisesti rehukäyttöön. Eemelin luja korsi tuo sato- ja laatuvarmuutta Kauran viljelyvarmuutta voidaan lisätä valitsemalla lajikkeeksi laadukas, aikainen kaura. Aikaisella lajikkeella päästään varmemmin hyvään satoon, koska myöhäisiin lajikkeisiin verrattuna korjuuolosuhteet ovat todennäköisesti paremmat. Teksti: Anna Perttu, tiedottaja, Boreal Kasvinjalostus Oy A grimarketin valikoimiin kuuluva EemeliBOR-kaura on noussut nopeasti viljellyimpien aikaisten kauralajikkeiden joukkoon. Se tarjoaa hyvän vaihtoehdon kauran tuotantoon koko viljelyalueella. Kasvuaikaansa nähden satoisa Eemeli soveltuu eri käyttötarkoituksiin. Hyvien laatuominaisuuksiensa puolesta se sopii erinomaisesti rehukäyttöön. – Eemelin jyvä on isokokoista ja sisältää runsaasti valkuaista. Myös sen rasvapitoisuus on korkea, kauranjalostaja Leena Pietilä Borealilta kertoo. Sopii myös suojaviljaksi Luja korsi parantaa Eemelin viljelyvarmuutta takaamalla, että kasvusto voidaan varmemmin puida pystystä. Pystyssä pysyvä kasvusto tuleentuu tasaisesti, ja samalla vähenee myös rehu- ja elintarvikekäytössä haitallisten punahomeiden esiintymisriski. Aikaisuus ja luja korsi on valttia myös nurmen suojaviljana käytettävällä lajikkeella. Perustettaessa nurmi suojaviljaan, on huolehdittava erityisesti siitä, ettei vilja lakoonnu ja siten tuhoa orastavaa nurmea. – Eemeli pysyy hyvin pystyssä eikä myöskään ränsisty helposti nurmen seassa. Se soveltuukin erittäin hyvin suojaviljaksi, Pietilä sanoo. Kasvuaikansa puolesta Eemeliä voidaan viljellä aina IV-vyöhykkeelle saakka. Eteläiseen Suomeen se tarjoaa vaihtoehdon myöhäisempien lajikkeiden rinnalle työhuippujen tasaajaksi sekä viljeltäväksi multaville ja varjoisemmille lohkoille. Kaikille maalajeille Kauran kohdalla jalostuksessa otetaan jo alkuvaiheessa huomioon lajikkeen soveltuvuus eri maalajeille. – Kauralla maalajin merkitys on suuri, koska sitä viljellään hyvinkin erilaisilla mailla, Leena Pietilä kertoo. – Eemeli soveltuu viljeltäväksi kaikilla maalajeilla, erityisen hyvä vaihtoehto se on kauran viljelyssä tyypillisillä eloperäisillä mailla. Eemeli on menestynyt hyvin eri vuosina ja eri koepaikoilla. Lajikkeen menestyminen erilaisissa kasvuolosuhteissa on oloissamme erityisen tärkeää, kun vuosien väliset vaihtelut sääoloissa ovat suuria. n 21 Elinvoimainen Takuusiemen – vahva perusta laadukkaalle sadolle EEMELIBOR AGRISEOS Kasvuajaltaan markkinoiden aikaisin kauralajike, joka kuuluu sadon laadun ansiosta uuden hinnoittelumallin piiriin. PIKALAIDUNSEOS EDVINBOR Erittäin korkean satopotentiaalin omaava monitahoinen ohra. KONTUBOR Härkäpapu kotoisen valkuaisrehuraaka-aineen tuotantoon. HEINÄNURMISEOS 1 Timoteista, nurminadasta ja pienestä määrästä ruokonataa valmistettu seos kuivaheinä- ja säilörehunurmiin. HEINÄNURMISEOS 2 Seos timoteista ja ruokonadasta, joka sietää paremmin kuivuutta ruokonadan syväjuurisuuden ansiosta. Usean eri käyttötarkoituksen seos timoteista ja nurminadasta. Seos josta saadaan kylvövuodelle nopeasti laidunnurmi ja joka tuottaa seuraavina vuosina hyvän säilörehutuotantoon soveltuvan kasvuston. APILANURMISEOS Monivuotiseen kesannointiin ja valkuaispitoiseen säilörehunurmeen soveltuva seos. MULTAMAAN NURMISEOS Timotein ja nurminadan rinnalla monivuotinen raiheinä tuo nurmeen lisää jälkikasvukykyä ja maittavuutta. Tutustu Takuusiemen-valikoimaan yhdessä omamyyjäsi kanssa tai osoitteessa www.agrimarket.fi KARJATILAN KONEET Huolto varmistaa töiden onnistumisen Nykytraktori vaatii osaavan ja koulutetun huoltoverkoston palveluja. Agrihuollon huoltoyrittäjät työskentelevät laajassa huoltoverkostossa ja huoltavat koneet ammattitaidolla. M oottoritekniikan kehitys on ollut huimaa viimeiset vuodet. Suuren osan uuden tekniikan käyttöönotosta ovat sanelleet kiristyvät päästönormit. Puhtaampien moottorien tekniikka sekä elektroniikka tekevät käytännössä nykymoottoreista kuten koko koneista laitteita, joiden korjaus ja huoltotapahtumat ovat erikseen niille räätälöityjä. John Deeren tuotteet ovat kuuluisia kestävyydestään ja luotettavuudestaan. Kuitenkin parhaatkin koneet kaipaavat silmälläpitoa ja säännöllistä huoltoa pysyäkseen huippukunnossa. Työn teettäminen ennakkoon varmistaa koneen toiminnan kiireisissä työsesongeissa. Power Gard -palvelusopimus takaa huollon Agrimarketeissa traktorin ostajalla on käytössä laaja huoltoverkosto sekä mahdollisuus Power Gard -palvelusopimukseen. Agrihuollon huoltoyrittäjät ovat tehtaan huoltoinsinöörien kouluttamia ammattimiehiä. He perehtyvät kursseilla koneiden rakenteisiin ja erikoistyökalujen sekä mittalaitteiden käyttöön. Huoltoyrittäjät hallitsevat John Deeren läpikotaisin. Power Gard -palvelusopimuksella asiakas varmistaa koneelleen huoltoohjelman mukaiset huollot ja huoltoihin liittyvien tarvikkeiden hinnat sopimuksen tekohetkellä olevilla hinnoilla koko sopimuskaudeksi. Power Gard -palvelusopimuksista löytyy sopiva tuntimäärä jokaisen tarpeisiin. Lisäksi koneeseen tulee toisen ja kolmannen vuoden jatkoturva. Palvelusopimus helpottaa myös huoltoyrittäjän arkea, koska tällöin hän tietää oman alueensa palvelusopimus- Nykytraktori vaatii osaavan ja koulutetun huoltoverkoston palveluja. koneet ja osaa suhteuttaa omat resurssinsa alueen konekantaa vastaaviksi. Huoltoyrittäjien tietokonepohjainen Service Advisor -järjestelmä on erinomainen apuväline ongelmatilanteiden selvittelyyn. Järjestelmä on viety niin pitkälle, että JDLink-ohjelmiston avulla huollettavassa koneessa oleva vika voidaan paikallistaa ja lähettää korjausohjeet huoltoyrittäjälle satelliittilinkin välityksellä. Investointi maksaa itsensä takaisin Antaessasi Agrihuollon ammattimiehen suorittaa koneesi määräaikaishuollot ja tilatessasi häneltä myös muut tarvittavat huollot teet investoinnin, joka maksaa itsensä takaisin koneiden toimiessa luotettavasti. Lisäksi huoltovihon alkuperäisleimat parantavat koneen vaihtoarvoa. Ota siis yhteyttä Agrimarketiin tai Agrihuoltoon. Haluamme pitää pyörät pyörimässä, jotta voit työskennellä tehokkaammin ja tuottavammin. Agrimarket on ammattilaisen valinta. n Jarno Nissi Huoltopäällikkö p. 010 768 3556 jarno.nissi@agrimarket.fi 23 KARJATILAN KONEET Oikeat työkalut seosrehuruokintaan Lihakarjan kasvatus voi tarjota vaihtoehdon niille, joita maidontuotannon sitovuus ja intensiivisyys askarruttaa. Oikeiden työkalujen valinnalla varmistetaan, että työt sujuvat ja tulosta syntyy. Ville Pekkarinen ja hänen mullinsa ovat tyytyväisiä uuteen Trioliet-vaunuun. Teksti ja kuvat: Tapani Jokiniemi P ohjoissavolainen järvimaisema paistattelee helmikuun lopun kirkkaassa auringonpaisteessa kuin suoraan suomalaisesta kansantarusta. Kun tie kääntyy lossin kupeesta yllättäen järven jäälle, jakaa etelän mies saman hämmennyksen autonavigaattorin kanssa. – Rohkeasti yli vaan, vastaa Ville Pekkarinen puhelimessa arkaan tiedusteluun tien ajokelpoisuudesta. Agrologi Ville Pekkarinen hoitaa yhdessä vaimonsa Marin kanssa 250 naudan lihakarjakasvattamoa Räsälän kylässä Kuopion kaakkoispuolella. Tilan viljelyala on kaikkiaan noin 100 hehtaaria. Pelloista 80 hehtaaria kasvaa nurmea, loppu on viljalla. Ja lisäalalle olisi tarvetta. – Omalla puimurilla puin noin 60 hehtaaria syksyssä. Omien viljojen lisäksi ostan viljaa pystyyn ja puin sen omiin siiloihin, Pekkarinen kertoo. nyt kokonaan luopumassa. Lehmien hoidossa auttoivat paljon Villen äiti sekä Mari-vaimo. Ville itse oli tuolloin vielä töissä Pohjois-Savon ProAgrialla. – Jossain vaiheessa alkoi tuntua siltä, että pitää valita kahden työn välillä. Vakituisessa palkkatyössä oli tietysti omat hyvät puolensa, mutta veri veti kuitenkin maataloustöihin. Vaihtoehtoina oli tuolloin lehmämäärän huomattava kasvattaminen tai tuotantosuunnan muutos. Ensimmäinen vaihtoehto olisi tarkoittanut rajuja investointeja sekä hyvin sitovaa työympäristöä vuosiksi eteenpäin. Ilmaiseksi ei lihakarjakasvattamokaan tietenkään noussut, mutta mullien kanssa työskentely sitoo huomattavasti lypsäviä vähemmän. – Tämä homma ei ole niin minuutin päälle. Ja samaan tulokseen pääsee kohtuullisemmalla työmäärällä. Tuotantosuunnan muutos Kolmas seosrehuvaunu menossa Pekkarisen mullipihatto valmistui vuonna 2007. Aiemmin tilalla hoidettiin vanhassa kivinavetassa noin 14 lehmän lypsykarjaa, josta ollaan vasta 24 Seosruokinta oli Pekkariselle selvä valinta alusta asti. Läpiajettava ruokintapöytä ja seosrehuvaunu muodostavat yksinkertaisen ja erittäin toimintavarman ruokintajärjestelmän. Aivan ongelmitta ei homma kuitenkaan lähtenyt toimimaan; kohtalaisen tuoreessa mullipihatossa on menossa jo kolmas seosrehuvaunu. Pekkarisen tilalla nurmirehu säilötään paaleina, mikä aiheutti ongelmia edellisten vaunujen kanssa. – Ensimmäisessä vaunussa oli ongelmana rehun pakkaantuminen vaunun etureunaan sekoituksen aikana. Vaunu keräsi rehun korkeaksi torniksi säiliön etureunaan, ja lopulta rehua alkoi tulla yli, Pekkarinen kertoo. Vaunu vaihdettiin toiseen samanmerkkiseen vaunuun, johon tehtyjen parannusten piti ratkaista ongelmat. Niin ei kuitenkaan käynyt, vaan samat ongelmat jatkuivat. Tämä vaunu korvattiin vihdoin kahdella pystyruuvilla varustetulla Trioliet Solomix 2 2400 -vaunulla, joka on nyt ollut käytössä parin kuukauden ajan. Pekkarinen on ollut uuteen vaunuunsa tyytyväinen. – Trioliet on rakennettu käytännön järjellä. Sen takia se toimiikin niin hyvin, Pekkarinen toteaa. Trioliet-vaunu sopii hyvin paaleille Paalaus rehunsäilöntämenetelmänä asettaa omat haasteensa seosrehuvaunulle. Pekkarisen Trioliet-vaunussa on lisävarusteena yläteräsarja paaleille. Ville on nimennyt tämän lisävarusteen ”haineväteräksi”. – Haineväterä sekoittaa paalit hyvin. Rehusta tulee tasaista silppua, mutta vaunu ei kuitenkaan hienonna sitä liikaa. Trioliet-vaunun tehontarve on Pekkarisen mukaan hyvin kohtuullinen. Vaunu pyörii normaalikokoisilla paaleilla kevyesti 100 hevosvoiman traktorilla, kun edelliset vaunut puolestaan vaativat traktorista täydet tehot. Isommilla paaleilla tehoa tarvitaan hieman enemmän. Trioliet on rakennettu käytännön järjellä. Sen takia se toimiikin niin hyvin. – Kokeiltiin vaunua naapurin isoilla rehupaaleilla. Kyllä nekin hyvin sekoittuivat, mutta aikaa meni enemmän. Isoilla paaleilla käyttäisin tehokkaampaa traktoria. Myös Triolietin hiljainen ja vakaa käynti saavat kiitosta. – Vaunu ei huoju sekoitettaessa ja on käyntiääneltään hiljainen. Edellisten vaunujen käynnistäminen kuultiin varmaan naapuripitäjässäkin, Pekkarinen vitsailee. Tehoa nurmen niittoon Tähän asti nurmen niiton Pekkarisen tilalla on hoitanut urakoitsija. Viime keväänä tämä kuitenkin ilmoitti tekevänsä urakointia viimeistä vuotta. Pekkarisen konehallissa odottaakin jo ensi kesää varten hankittu Kronen perhosniittokone, joten niitossa ei jatkossakaan kuhnailla. Sadon määrästä riippuen 2 – 3 karhoa ajetaan karhottimella yhteen, ja paalaus hoidetaan omalla paalaimella usean vuoden kokemuksella. Agronic ACC Pulse -paalainkäärin onkin osoittautunut tehokkaaksi ja luotettavaksi koneeksi. Käärintämuoveista aiheutuvat kustannukset mietityttävät kuitenkin myös Pekkarista, mutta rehusiilojen Rehuseoksessa käytettävän viljan lastaaminen vaunuun onnistuu kätevästi sisätiloissa viljaruuvilla. rakentaminen on silti ainakin vielä toistaiseksi harkinnan asteella. Ville Pekkarinen on tehnyt muutamien viime vuosien aikana monia suuria päätöksiä. Tällä hetkellä hän vaikuttaa varsin tyytyväiseltä mieheltä – sekä tilan toiminnan että oman elämäntilanteensa kannalta. – Tuli kokeiltua se vieraankin töissä oleminen. Tässä työssä saa kuitenkin olla oma herransa ja tehdä päätökset oman mielensä mukaan. Minulle se sopii. n Fliegl – ammattilaisen valinta Fliegl ETB -tarkkuuslevittimet • Fliegl ETB-vaunuja on neljä kokoa, kokonaispainot 6, 8, 10 ja 14 tonnia • Lavan alaspäin kapeneva rakenne vähentää pohjakuljettimeen kohdistuvaa painetta pienentäen tehon tarvetta ja kulumista • Levitinlaite on kuormatilaa leveämpi, joten materiaali siirtyy helpommin repijäteloille – tasainen levitys • ETB 110 ja 114 malleissa suuret 28.1R26 (1750x750 mm) vakiona • Kestävä, yksinkertainen perusvaunu Onnen pisaroita ja lähteitä Arkielämän pienet asiat voivat kertyä onnen lähteeksi, josta on helppo ammentaa. Tämän päivän suomalaisessa yhteiskunnassa puitteet onnellisuuden tuntemiselle ovat hyvät, vaikka toisten asioiden pehmentyessä ja helpottuessa toiset ovat koventuneet. Teksti: Markku Ojanen M ieleeni muistuu TVsarja, jossa perheen oli määrä elää isän lapsuuden aikaa. Oli kauheata katsella lasten valituksia: enkö saa ottaa meikkipussia mukaan, enkö saa ottaa kuin kaksi vaatekertaa, enkö saa ottaa tietokonepelejä mukaan? Äidillä ja isällä oli omat murheensa, jotka liittyivät heidän taloudelliseen tilanteeseensa. Napsautin television kiinni. Mieleeni nousi kuva äidistäni lykkäämässä kelkalla maitokannuja maitolaiturille lumista tietä pitkin. Auttelin äitiä navettatöissä parhaani mukaan koulunkäyntini ohella, isäni oli kaatunut 26 sodan viimeisinä päivinä. Vaikka työtä oli paljon ja melkein kaikki työ oli raskasta, tunnen silti kaipuuta tuon ajan yksinkertaisuuteen ja vaatimattomuuteen. Elämä nyt onnellista? Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän miettii sekä kulttuurissa että omassa elämässä tapahtuneita muutoksia. Onko elämä muuttunut kovemmaksi vai helpommaksi? Kun elämä helpottuu, kevenee ja pehmenee, eikö juuri silloin elämä ole onnellista? Kaikissa utopia- ja paratiisikuvauksissa ihmisten elämä on helppoa ja vaivatonta eikä stressistä ole tietoakaan. Työ on hauskaa ja vaihtelevaa – juuri sellaista, mitä on aina halunnut tehdä. Kun nyt elämme yhdessä kaikkein parhaimmista yhteiskunnista, elämän pitäisi olla onnellista. Koko ajan säädetään lakeja, joiden tavoitteena on tehdä tästä maasta vielä entistä parempi. Kaikki päättäjät ja puolueet vannovat edistyksen ja kehityksen nimeen. Olemmeko siis tyytyväisiä ja onnellisia? Vai onko käynyt niin, että jotkut asiat ovat kyllä helpottuneet ja pehmentyneet, mutta samalla toiset ovat koventuneet? Tai jopa niin, että joidenkin elämä on merkittävästi helpottunut, mutta toisten koventunut? Hyvät asiat on nähtävä Maa- ja kotieläintalouden töissä raskas fyysinen työ on vähentynyt. Mitä olikaan pyykin pesu kylmissä vesissä, lannan luominen tai lämmittäminen. Lapsuuteni isännät ja emännät olivat usein fyysisesti vaivaisia ja kaikenlaisiin kipuihin otettiin hotapulveria. Esimerkiksi hammassäryt olivat yleisiä kaikissa yhteiskuntaluokissa. Nyt näitä kipuja pystytään helpottamaan lääketieteen keinoin. Köyhyys on nykyisin suhteellista ja todella surkeaa köyhyyttä on onneksi vähän. Vaikka ihannoimme yhteisöllisyyttä, entisajan yhteisöt olivat sitovia, jopa ahdistavia. Turvallisuus on lisääntynyt, liikkuminen helpottunut ja oikeudenmukaisuus sekä tasa-arvo ovat lisääntyneet. Entisaikojen jähmeä luokkajako on suurelta osin kadonnut. Paljon hyviä muutoksia on tapahtunut, kunhan vain haluamme ne nähdä. Sokeudumme helposti niihin hyviin asioihin, joita meillä on. joittaa kokopäiväisesti maanviljelyä? On osattava monia asioita, jotta selviytyy nykyajan ”palveluyhteiskunnassa” – mikä sinänsä on petollinen ilmaus byrokratian viidakossa kamppailevalle ihmiselle. Katkeruus estää onnellisuuden Meneekö kovuus ja pehmeys, onni ja onnettomuus, aina vain tasan niin, että emme pääse aidosti eteenpäin? Tuoko jokainen muutos sekä jotakin hyvää että jotakin huonoa? Uskon, että suomalainen yhteiskunta on aidosti mennyt hyvään suuntaan, kun otetaan vähän pitempi perspektiivi asioihin, mutta nyt olemme jo pitkään olleet paikallamme. Tämä pätee erityisesti koettuun tyytyväisyyteen ja onnellisuuteen, joissa tutkimusten mukaan ei ole tapahtunut muutoksia viimeisten vuosikymmenien aikana. Mitä meidän pitää tästä ajatella? Kiukutella ja harmitella kustannusten nousua, EU:ta, poliitikkojen hölmöi- Kiitollisuuden kokeminen on onnellisuuden sisar. Onnelliset ihmiset ovat kiitollisia ja kiitolliset onnellisia. Vaatimukset kasaantuvat Nykyajan kovuus tulee oman aseman, tilan ja minuuden jatkuvasta pohdinnasta ja vertailusta. Vertailun lisääntyessä myös kokemus omasta puutteellisuudesta on lisääntynyt. Onhan aina niitä, jotka ovat saaneet enemmän aikaan, menestyneet ja ansainneet enemmän kuin me. Elämän raskaus syntyy yhä lisääntyvistä vaatimuksista ja odotuksista. Yksittäiset vaatimukset eivät välttämättä ole suuria, mutta niiden kasautuminen tuottaa stressiä. Tuskailin juuri maa- ja metsätalouden verotusta koskevien lomakkeiden kanssa, mutta mitä onkaan paperisota silloin, kun har- lyä ja jatkuvia muutoksia? Jo antiikin Kreikassa Epiktetos opetti, että meitä ahdistaa enemmän omat tulkintamme ikävistä asioista kuin itse asiat. Emme voi koskaan päästä täysin irti elämän realiteeteista – eikä se ole tarpeenkaan – mutta varsinkin katkeruudeksi kehittyvä elämänasenne tekee onnellisuuden kokemisen mahdottomaksi. Omia asenteita ei ole helppo muuttaa, mutta arkielämässä on mahdollista tehdä monia pieniä asioita, jotka ovat niitä onnen pisaroita, joista kertyy lopulta sellainen onnen lähde, josta voidaan jatkuvasti ammentaa. n Maatalousyrittäjän muistilista: • Huolimatta byrokratian viidakosta työssäsi on sellaista väljyyttä ja omaehtoisuutta, jonka vain oman itsen ja perheen hyväksi tehtävä työ antaa. Joskus on lupa hellittää ihan työpäivänkin aikana! • Monet kokevat päivittäisen työmatkan hyvin kielteisenä ja erään tutkimuksen mukaan työmatkat ovat kaikkein ikävin asia päivän aikana. Siitä sinun ei tarvitse kärsiä, ellet maataloustöiden lisäksi tee muutakin työtä. • Olet ehkä sokeutunut ympärillä olevan luonnon kauneudelle, mutta jatkuvasti tutkimustulokset osoittavat, että luonnolla on huomattava hoitava vaikutus. Käytä sitä hyväksesi! • Vaikka maaseudulta puuttuu kaupunkien tarjouksia ja houkutuksia, elämä on kuitenkin monessa mielessä vapaampaa ja rauhallisempaa. Lapsille maaseutu tarjoaa turvallisuutta sekä mahdollisuuden osallistua voimiensa mukaan yhteiseen työhön. • Jopa neljäsosa työntekijöistä valittaa työpaikkakiusaamisen kohteeksi joutumista sekä huonoa johtamista, mutta siitä ei omassa työssäsi tarvitse kärsiä. Et joudu kehityskeskusteluihin ja organisaatioiden kehittämishankkeisiin! • Keskinäisen tuen ja huolenpidon merkitys korostuu perheyrityksissä. Myös oma onnellisuus kasvaa kun muistaa, että me kaipaamme arvostuksen ja rakkauden osoituksia. Niitä ei saa koskaan unohtaa arkisen aherruksen keskellä. • Kiitollisuuden kokeminen on onnellisuuden sisar. Onnelliset ihmiset ovat kiitollisia ja kiitolliset onnellisia. Vaikka vastoinkäymisiä aina tulee, on myös paljon asioita, joista on syytä olla kiitollinen. Mistä sinulla on syytä olla kiitollinen? 27 Nautaväen seminaarisalissa oli perjantaina runsaasti kiinnostuneita tuottajia kuulemassa esityksiä ajankohtaisista aiheista. Agri-risteilyllä viihdyttiin ja virkistyttiin Hyvän Mielen Agri-risteily tarjosi monipuolista ohjelmaa jokaiseen makuun. Risteilyn vapaamuotoisen ohjelman vastapainoksi seminaarisaleissa kuultiin puheenvuoroja maatalouden huippuasiantuntijoilta. Elintarvikkeet taitoa ja tunnetta Teksti: Anu Artjoki • Kuvat: Tapio Turunen A gri-risteily järjestettiin neljättä kertaa Silja Europalla 27.–28. tammikuuta. Noin 1 700 maatalousalan ammattilaista matkasi Turusta Tukholmaan ja takaisin hauskan ja asiantuntevan ohjelman viihdyttäminä. Tänä vuonna hyvään oloon keskittyneellä Agri-risteilyllä oli monenlaista ohjelmaa: zumba-vartteja, kehon mittausta ja lapsille omaa ohjelmaa. Aikuisia laivalla viihdyttivät risteilyisäntä Heikki Hilander ja tanssiyhtye Finlanders. Agri-risteilyllä puhunut Eviran pääjohtaja Jaana Husu-Kallio kehui suomalaisen elintarvikeketjun poikkeamatilanteiden hoitoa maailman huipuksi. 28 gosta, mutta täällä on pidettävä tiukasti kiinni omasta tuotannosta. Haasteeksi puheenjohtaja näkee sen, että ruokavirrat saadaan suunnattua globaalisti sinne, missä on kysyntää. – Suomalainen ruuantuotanto on saatava kasvu-uralle, jotta pärjäämme pitkällä aikavälillä. Kotimaiseen ruokaketjuun tulisi saada lisäarvoa 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tuottavuutta ja tehokkuutta on lisättävä ja sitä kautta saatava kannattavuutta lisää. Marttilan mielestä ruuan alkuperämerkintöihin tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. – Suomalaiset haluavat ostaa kotimaista ja maksaa siitä hiukan enemmän. Kuluttajat käyttävät tuotteen ostopäätöksen tekoon muutamia sekunteja, joten alkuperämerkinnän tulisi löytyä helposti. Agri-risteilyn ammatillisesta osuudesta vastasi perjantaina laivan messukannella avoinna ollut messuosasto. Seminaareja risteilyllä järjestettiin sekä nauta- että sika- ja siipikarjapuolen tuottajille. Nautaväki kuuli seminaareissa asiaa muun muassa Karjatilan Kasvuohjelmasta. Eniten seminaarisaliin virtasi väkeä kuulemaan MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan ja Eviran pääjohtajan Jaana Husu-Kallion puheenvuoroja. Suomalaiseen ruokaketjuun lisäarvoa MTK:n puheenjohtaja muistutti, että ruuantuottajat toimivat globaalilla kasvualalla, ja kaikki maailman tutkimuslaitokset ennustavat, että ruuan kysyntä tulee kasvamaan rajusti. – Ruuan kulutus tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2050 mennessä, Marttila totesi. Etenkin Aasian kehittyneissä talouksissa muuttoliike maaseudulta kaupunkeihin on valtavaa ja yhä useammat ihmiset pystyvät käyttämään rahaa ruuan ostamiseen. Marttilan mukaan Euroopan ostovoimaisille ruokamarkkinoille on tun- Eviran pääjohtaja Jaana Husu-Kallio painotti ammattitaidon olevan kaiken työn lähtökohta. – Elintarviketurvallisuuden lähtökohtana on vastuun kantaminen omasta työstä, maalaisjärjen käyttö ja hyvät käytännöt arjen elämässä. Näihin pitää liittyä tämän päivän lainsäädäntö, Husu-Kallio totesi. Hän muistutti, että viranomaiset eivät vastaa tuotteen turvallisuudesta vaan toimija. Husu-Kallion mielestä elintarvikeketjulta edellytettäisiin terävöitymistä: pitäisi määritellä tarkemmin, mitä on suomalainen ruoka. – Kuluttajien kiinnittäessä huomiota tuotteen kotimaisuuteen, mikä on se kate, joka voidaan kotimaisuudella antaa?, hän kysyi. Husu-Kallio kehui suomalaisen elintarvikeketjun poikkeamatilanteiden hoitoa maailman huipuksi. – Koko ketjun yhteistyö poikkeamatilanteissa ei voi olla parempaa. Tähän liittyy erittäin oleellisena osana alkutuotanto, hän korosti. – Avoimuus ja luottamus, että asioista uskalletaan kertoa, on meillä käytännön arkea. Siitä on syytä olla ylpeä. n Ammattilaisen valinta Kasvinsuojeluaineet taatusti luotettavilta valmistajilta! riKKAKASviT TorjUU: ! S U U T UU TAUTiAiNeeT: ERINOMAISIIN TULOKSIIN! RIKOILLA EI pääSyä vILjApELLOILLE! • Kaikille viljoille sopiva pakettiratkaisu rikkojen torjuntaan • Kattava teho viljan tavallisimpiin rikkakasveihin, myös orvokkiin ja mataraan • Kahden tehoaineen valmiste tautien torjuntaan kaikilla viljoilla • Suojaa lehden tyvestä latvaan tauteja vastaan • Torjuu tauteja myös parantavasti • voi käyttää yksinään tai seoksessa Amistarin tai Acanton kanssa • Estää pienannosaineita kestävien rikkakasvikantojen kehittymisen, esim. pihatähtimö • Ei suojaviljoille • Ei olkienkäytön tai pohjavesialueiden käyttörajoitusta Nestemäinen pienannosaine rikkakasvien torjuntaan ohralla, vehnällä ja rukiilla Sekator OD tehoaa erinomaisesti mm. mataraan ja syysitoiseen saunakukkaan sekä muihin talvehtiviin siemenrikkoihin. Sekator OD:n ainutlaatuinen OD-formulaatio varmistaa valmisteen hyvän levittymisen ja tarttuvuuden. Käyttö kiinnitteen kanssa kevätviljoilla 75 –100 ml/ha ja syysviljoilla 100 –150 ml/ha. Valmiste ei sovellu pohjavesialueille eikä kauralle. • Tuttu Ratio lisättynä matarateholla! • Tankkiseoskumppanit samassa pakkauksessa • Kevätviljoille ja apilattomien nurmien suojaviljoille • RatioCombo tehoaa mataraan sekä mm. pihatattareen ja lemmikkiin • Käyttömäärä Ratio 2 tbl + Eagle 12 g + kiinnite 0,1 l/ha ohranviljelijän paras kaveri AcAnto® PrimA • Kahden tehoaineen tehokas strobiluriini valmiste • Tutkitusti markkinoiden tehokkain ja siksi käytetyin tautisuoja • Suojaa uuden kasvun • Ohralla ja kauralla voi päästä jopa yhdellä ajokerralla koko kesän ruiskutuksista KorreN vAhviSTAA: • Pitkä käyttöaika: korren kasvun alusta lippulehdelle • Ruiskutus rikkakasvitorjunnan yhteydessä vahvistaa korren tyveä ® DuPont De Nemours: Acanto Prima ® Bayer CropScience: Oxitril, Sekator ® Syngenta Group Company: Amistar, Logran, Menara, Moddus M. Käyttöohjeet ja käyttöturvallisuustiedotteet: www.agrimarket.fi Lue aina käyttöohjeet ja noudata niitä. SATATONNARIT Kauan eläkö ön lehmä Kuva: Tiina Tahvonen Tutustu muihin satatonnareihin www.suomenrehu.fi-sivuilla. Hyvärunkoinen Kaunotar Kuvauksellinen Lilja Seija ja Aarno Kontisen Kaunotarlehmä on Puumalan neljäs satatonnari. Se on erittäin hyvärunkoinen ja polviltaan vahva ay-lehmä, joka on lypsänyt koko ajan tasaisesti. Luonteeltaan Kaunotar on rauhallinen ja helppo hoidettava. Se pääsee ulkoilemaan kesäisin ja talvisin kuten karjan muutkin lehmät. Kaunotar on herutellut satatonnariksi hyvällä säilörehulla, ohra-kauraseoksella, Krossi-rehuilla, Hertta-kivennäisillä sekä Acetonaenergiarehulla. Hyrynsalmella Kemppaalan tilalla oli aihetta juhlaan, kun Lilja kiitteli hyvästä hoidosta omistajiaan Eeva Korhosta ja Esa Kemppaista lypsämällä 100 000 maitokiloa täyteen. Kymmenen kertaa poikinut Lilja on lypsänyt tähän asti parhaana tuotosvuotenaan, neljännellä lypsykaudella, yli 13 000 maitokiloa. Komearakenteisella vanhalla rouvalla on tyttäriä karjassa tällä hetkellä kaksi. Kemppaalan tilalla maidon pääasiallinen raaka-aine on säilörehu. Pötsitehosteellinen Mainio-Krossi edesauttaa säilörehun syöntiä niin hyvin, että väkirehu-% on ruokinnassa alle 30. Pasi Nurhonen Esittelyssä mm. • Karpalo Pylkönmäeltä • Lehdokki Korpilahdelta • Neilikka Rantsilasta • Niksi Mikkelistä • Opri Eurasta • Orvokki Suonenjoelta Maarit Hietanen Juupas M Satatonnareiden sarja jatkuu Arvonsa tietävä Mukula Oliivi kiri satatonnariksi Sirpa ja Tapio Helinin Iso-Ruolahden tilalla Kuhmoisissa vietettiin Mukulan satatonnarijuhlia. Mukulan paras tuotosvuosi oli seitsemäs, jolloin se lypsi 12 587 maitokiloa. Lehmä on poikinut yhdeksän kertaa ja 11 vasikkaa. Näistä kaksi on tilalla lypsyssä ja yksi vielä vasikkana. Mukula on luonteeltaan rauhallinen, harkitseva ja oman arvonsa tietävä. Helinin karja ruokitaan omalla viljalla, säilörehulla ja Krono 140 Topilla. Hankasalmella Lähteelän tilalla juhlittiin tilan ensimmäistä satatonnaria. Pekka ja Heikki Halttusen Oliivi-lehmä sai arvonsa mukaiset juhlat, kun juhlaväkeä oli talo täynnä. Oliivin paras tuotosvuosi on ollut kuudes, jolloin se herui maitoa 16 958 kiloa, rasvaa 866 kiloa ja valkuaista 618 kiloa. Oliivi on suurista sarvistaan huolimatta erittäin rauhallinen ja hyvätapainen lehmä. Tällä hetkellä karjassa on yksi lehmän jälkeläinen. Oliivi on syönyt Energia-Krossia ja nyt Auto Krossi III:sta hyvälaatuisen säilörehun lisäksi. Tiina ja Jussi Iistamolla Korpilahden Saalahden kylällä satatonnarijuhlat jatkuvat. Entisten kolmen satatonnarin lisäksi sarjaan ylsi kaksi uutta satatonnaria, M ja Juupas. M herui parhaana tuotosvuotenaan 12 072 maitokiloa ja sen keskituotos oli 9 972 kiloa. Lehmä oli huomaamaton maidontuottaja, joka poiki yhdeksän kertaa. M:n vasikoista kolme oli lehmiä, joista kaksi on nyt Iistamoiden karjassa. Juupas lypsi parhaana tuotosvuotenaan 9 675 maitokiloa keskituotoksen ollessa 8 200 kiloa. Juupas oli terve ja huoleton maidontuottaja, joka oli luonteeltaan hellyttävä. Se poiki kymmenen kertaa, joista tyttäriä oli M:n tapaan kolme. Iistamoiden karja syö omaa viljaa, hyvää säilörehua ja Krono 140 Topia. Pertti Anttila Pertti Anttila Pertti Anttila 30 Kuva: Esa Kemppainen Uudistettu, tehokkaampi koostumus! Investointi parempaan eläinterveyteen ja kestävyyteen Acetona Energy Power Acetona Dry Strong Täydennysrehu, joka sisältää energiaa veren sokeripitoisuutta kohottavassa muodossa. Veren sokeritason ylläpitäminen vähentää lehmän laihtumista sekä tukee hyvää kiimakiertoa. Energia- ja kivennäistäydennysrehu lypsylehmille tunnutusruokintaan. Suositellaan karjoihin, joissa on esiintynyt poikimiseen liittyviä ongelmia. Syöttö aloitetaan 2–3 viikkoa ennen poikimista ja lopetetaan poikimispäivänä. Lisätietoa myyjältäsi ja osoitteista: www.suomenrehu.fi, www.farmit.net, www.agrimarket.fi Sykettä elämään! Tilaa vähintään 3 lavaa / 2 ssk (yht. 1800 kg) Suomen Rehun nautojen kivennäisrehuja ja/tai Acetona-rehuja, saat Suunto-sykemittarin kaupan päälle! Kampanja voimassa ajalla 23.3.–31.5.2011. Kesä Naminolla huoleton laidunkausi Kesä Naminossa on runsaasti magnesiumia ja natriumia. Se on suunniteltu nimenomaan laidunkauden tarpeisiin. Kesä Naminon korkea magnesiumpitoisuus varmistaa onnistuneen ruokinnan laidunkaudella ja pienentää laidunhalvausriskiä. Riittävä natriumin saanti edistää magnesiumin imeytymistä ja ylläpitää kuiva-aineen syöntiä. Kesä Namino on takuuvarma valinta laidunkaudelle. Lisätietoa myyjältäsi ja osoitteista: www.suomenrehu.fi, www.farmit.net, www.agrimarket.fi
© Copyright 2024