1. No category

Kun velvollisuudesta tulee oikeus
Päivi Topo
Johtaja, VTT, dos.
Muistityö Ikäinstituutissa
• Sairastuneiden kokemukset mm.
arkiympäristöstä ja siitä mikä vahvistaa mielen
hyvinvointia, hyvä kohtaaminen
• Liikunta ja ulkoilu sairastuneille ja läheisille
• Taideryhmät – cafe extempore
• Hyvä ympäristö kotona ja hoidon piirissä,
myös ulkoympäristöt
• Itsemäärääminen, haavoittuvuus - etiikka
21.9.2015 Päivi Topo
Omia kirjauksia – velvollisuuksista
oikeuksiksi
• Hän sai lakaista lattiaa
• Kaikki saivat jollain tavoin osallistua lounaan
valmistamiseen
• Kerttu pääsi hakemaan ohjaajan kanssa
päiväkahvit talon keittiöstä
• Kaikki, jotka halusivat, saivat osallistua aidan
maalaamiseen
• Hilmalle tuotiin sukkia setvittäväksi: En minä viitsi
• Hän pääsi ulos
21.9.2015 Päivi Topo
Mitä on tapahtunut?
• Muistisairauden eteneminen heikentänyt
toimeen tarttumista aiotulla tavalla ja asioiden
loppuun saattamista
• Taitoja paljon tallella, mutta helposti jäävät
piiloon
• Muiden apu ja ympäristön tuki välttämätöntä,
jotta kykyjä voi edelleen käyttää
• Muiden vastuulle asteittain aikaisempia omia
velvollisuuksia
21.9.2015 Päivi Topo
Itsemäärääminen vaatii kyvykkyyttä
• Velvollisuuksista luopuminen osa
sairausprosessia – lisää haavoittuvuutta,
riippuvuutta muista
• Oma toiminta aikaisempaa enemmän muiden
arvioivan katseen alla – kuinka ylläpitää
myönteistä minäkuvaa?
• Velvollisuuksien menettäminen on
konkreettinen merkki sairauden etenemisestä
– huoli taakaksi olemisesta painaa mieltä
21.9.2015 Päivi Topo
Elämän jatkuvuus –
muistisairaus kulkee siinä mukana
21.9.2015 Päivi Topo
Itsemäärääminen ja hyvä elämä
• Itsemäärääminen on osa aikuisuutta
• Se ilmenee satoina päätöksinä ja niiden
toteuttamisina joka päivä
• Itsemäärääminen ei tarkoita yksisilmäisyyttä
vaan eri näkökulmien punnintaa ja
päätöksentekoa
• Itsemäärääminen – arvokkuus,
riippumattomuus, vastavuoroisuus
21.9.2015 Päivi Topo
Tasapainoilu itsemääräämisen
vahvistamisen ja turvallisuuden välillä
• Itsemäärääminen vaatii
kyvykkyyttä
• Kaikkinainen toimintakyvyn
ylläpito on itsemääräämisen
vahvistamista
• Riskit, esim. GPS –laite
osoittautunut hyödylliseksi,
voi liikkua yksin ulkona
21.9.2015 Päivi Topo
Tärkeintä itsemääräämistä tukeva kohtaaminen
ja toiminnan mahdollisuuksien tukeminen
• Itsemääräämisen huomioiminen ja sen toteutuminen
mahdollisimman hyvin saattaa olla avain myös mielen
hyvinvoinnin tukemiseen
• Ns. käytösoireet liittyvät n. 70 prosenttisesti psykososiaalisen
tai fyysisen ympäristön piirteisiin. Kolmannes liittyy
sairauteen.
• Osuudet samat kehitysvammaisten ihmisten kohdalla
Päivi Topo
Itsemäärääminen
on moniulotteista
Päivi Topo www.ikainstituutti.fi
Ympäristö tukee kyvykkyyttä tai rajoittaa
– viihtyisyys ja esteettömyys houkuttelee kyvykkyydet esiin
Päivi Topo www.ikainstituutti.fi
1. Kyvykkyyden edistäminen
• Onko sanallinen ja ei-sanallinen
viestintämme helposti ymmärrettävää?
• Manipuloimmeko vai pyrimmekö
yhteisymmärrykseen?
• Kuuntelemmeko toisen osapuolen viestiä vai
takerrummeko yksittäisiin sanoihin,
haluammeko ymmärtää?
• Tarjoammeko mahdollisuuksia kykyjen
käyttöön ja ylläpitoon? Toimintakyky!
Päivi Topo www.ikainstituutti.fi
Ympäristö tukee kyvykkyyttä tai rajoittaa
– viihtyisyys houkuttelee kyvykkyydet esiin
Päivi Topo www.ikainstituutti.fi
2. Tiedon saanti
• Jotta ihminen voi tehdä itseään koskevia päätöksiä
hän tarvitsee itseään koskevia tietoja eri
vaihtoehdoista ja niiden seurauksista.
• Kerrotaanko hänelle hänen tilanteestaan vai onko
viesti osoitettu hänen ohitseen omaiselle tai
hoitajalle?
• Potilaslaki ja asiakaslaki korostavat oikeutta
tiedonsaantiin
Päivi Topo www.ikainstituutti.fi
3. Päätöksenteko
• Päätöstä varten ihmisellä on oltava vaihtoehtoja:
hoidon vaihtoehdot ja arjen vaihtoehdot (mitä ja
milloin syön, menenkö ulos, jäänkö sisään, mitä
laitan päälle).
• On myös oltava aikaa tehdä päätös.
• Mitä vähäisemmät kyvyt punnita eri vaihtoehtoja
ja niiden seurauksia ovat, sen tärkeämpää on,
että tarjolla on edelleen mahdollisuuksia tehdä
päätöksiä.
Päivi Topo www.ikainstituutti.fi
4. Päätöksen toimeksi saattaminen
• Jotta päätös voi toteutua, siihen tarvitaan resursseja
• Riippuen terveydentilasta, toimintakyvystä ja elämänhistoriasta ihminen
tarvitsee vähemmän tai enemmän muiden apua päästäkseen
päämääräänsä tai hän selviää siitä täysin omin avuin.
• Monien sairauksien eteneminen kaventaa ihmisen mahdollisuuksia
toteuttaa itse omat päätöksensä.
• Voidaan ollaan tilanteessa, että jo pelkkä asunnosta poistuminen vaatii
muiden ihmisten apua tai jo pelkän ulos haluamisen ilmaisu sanallisesti on
mahdotonta.
Päivi Topo www.ikainstituutti.fi
5. Oikeus yksityisyyden suojaamiseen
• Mikäli ihmiseen liittyviä luottamuksellisia tai muutoin
intiimejä tietoja levitellään, loukkaa se kyseistä
ihmistä. Hänen oikeutensa itse määrätä, miten paljon
hän yksityisistä asioistaan kertoo, on sivuutettu.
• Sosiaali- ja terveysalalla on entistä tärkeämpää
teroittaa kaikkien työntekijöiden mieleen
salassapitovelvollisuutta.
Päivi Topo www.ikainstituutti.fi
5. Oikeus yksityisyyteen
• Hoitotyötä tekevät avustavat asiakkaitaan ja
potilaitaan päivittäin fyysisesti hyvin intiimeissä
tilanteissa. Tämä arkipäiväistää toisen yksityisyyden
alueelle menemistä.
• Hoito- ja auttamistyössä voi helposti unohtua
yksityisyyden suuri merkitys ihmisen hyvinvoinnille.
• Kunnioitus toisen yksityisyyttä kohtaan kertoo siitä,
että toista arvostetaan - hänet huomataan
ensisijaisesti ihmisenä. Kunnioituksen puute
vähitellen esineellistää toisen ihmisen.
Päivi Topo www.ikainstituutti.fi
Hyvässä kohtelussa itsemääräämisen eri
puolet korostuvat
 Aikuinen, tasaveroinen suhtautuminen
Henkilöön suhtaudutaan omana subjektinaan. Hänelle kerrotaan mitä
tapahtuu ja hän saa tehdä päätöksiä ja valita.






Yksilöllinen huomiointi ja toiminta
Myönteisen palautteen antaminen ja kannustaminen
Viihtyisä ja turvallinen fyysinen ympäristö ja tunnelma
Huumorin käyttö ja yhteinen nauru
Sosiaaliseen kanssakäymiseen ja yhteisyyteen kannustaminen
Vieraanvaraisuus
•Topo ym. Kohtaamisia dementiahoidon arjessa, Stakes 2007
Päivi Topo www.ikainstituutti.fi
Hyvässä kohtelussa itsemääräämisen
ulottuvuudet korostuvat
 Tunnistetaan kunkin ihmisen tapa ilmaista
turvattomuuttaan ja pyritään luomaan turvallisuuden
tunne hänen ymmärtämällään tavalla.
 Seurataan käytösoireita laukaisevia tilanteita ja pyritään
vaikuttamaan niihin jo ennalta.
 Huomioidaan yksityisyys intiimeissä asioissa ja
yksityisasioissa.
 Huomioidaan sairauden aiheuttama hitaus ja
aloitekyvyttömyys toiminnassa ja keskusteluissa.
Topo ym. Kohtaamisia dementiahoidon arjessa, Stakes 2007
Päivi Topo www.ikainstituutti.fi
Hyvässä kohtelussa itsemääräämiseneri puolet
korostuvat
 Kohdataan toisen ihmisen kokema todellisuus ymmärtävällä,
hänen kykyjensä mukaisella ja tilanteeseen sopivalla tavalla.
 Annetaan mahdollisuus tehdä itse omien kykyjen puitteissa,
rohkaistaan.
 Tarjotaan mielekästä tekemistä, johon voi halutessaan
tarttua.
 Luodaan edellytykset yhteiselle tekemiselle, kannustetaan
luovasti
 Varmistetaan, että ympäristö tukee toiminnallisuutta ja
ulkoilun mahdollisuutta.
Päivi Topo • www.ikainstituutti.fi
Itsemääräämisen tukeminen on osa
ammattitaitoa ja kanssaihmisyyttä
• Hoito- ja avustamistehtävissä työskentelevillä on paljon
mikrovaltaa.
• Hoitoa tai apua tarvitseva ihminen on heidän
toiminnastaan ja käyttäytymisestään riippuvainen.
Erityisesti, jos omat kyvyt pitää puolensa ovat heikot.
• Kun muistisairaan ihmisen omat kyvyt heikkenevät, kasvaa
riski, että hänen itsemääräämisoikeuttaan ei kunnioiteta ja
kohteluun hiipii esineellistäviä piirteitä.
 Itsemääräämisoikeuden kunnioittamisen pitäisi olla yksi
olennainen hoidon ja auttamistyön laadun mittari.
Päivi Topo www.ikainstituutti.fi
Aristoteles:
Hyvä elämä syntyy hyveitä tekemällä
• Ponnistelemalla muiden hyväksi saamme itse
hyvää ja vahvistumme, kasvamme ihmisinä
• Onnellinen elämä on hyveellistä elämää,
mutta se riippuu myös ulkoisista tekijöistä
• ”Hyve on kahden paheen keskiväli”:
uhkarohkeus - rohkeus - pelkuruus
21.9.2015 Päivi Topo