Milloin ruokasiedätys on valmis klinikkaan? Valtakunnalliset astma- ja allergiapäivät Biomedicum, Helsinki, 22.-23.1.2015 Dos. Petri Kulmala, lastenallergologi ©Petri Kulmala Sidonnaisuudet ©Petri Kulmala Tarvitaanko ruokasiedätystä? • "Food allergy is among the most common of the allergic disorders and has been recognized as a major paediatric health problem in western countries. This is because of the potential severity of reactions and a dramatic increase in prevalence over the past recent decades." (NICE Guidelines 2011) • Ruoka-allergialla on merkittävän suuri negatiivinen vaikutus elämänlaatuun jopa verrattuna muihin kroonisiin sairauksiin (Flokstra-de Blok et al. Allergy 65: 238-244, 2010) • Ruoka-allergian esiintyvyys länsimaissa on 3-10 % ©Petri Kulmala Oraalinen toleranssi ja ruoka-allergia Palomares O. J Investig Allergol Clin Immunol 23: 371-382, 2013 Ruokasiedätyshoitomuodot Jones et al. JACI 133:318-323, 2014 Siedätyshoidon immunologiset vaikutukset Akdis & AKdis. JACI 133:621-631, 2014 Siedätyshoitoprotokolla • Varmistuminen IgE-välitteisestä allergiasta • Allergeenin antaminen nousevin annoksin • Toteutustapa vaihtelee 1 kk 2 kk 3 kk 6,0 4,8 2,4 0,60 0 0,15 Aika 0,01 Maitoproteiinin määrä (mg) 0,001 1. Nopea nostovaihe (rush desensitization) – 1-7 pv 2. Annoksen nostovaihe – 1-2 viikon välein 4-12 kk 3. Ylläpitovaihe – jatkuva (vuosia) 4 kk Auttaako ruokasiedätyshoito potilasta? • Nouseeko oirekynnys? • Saadaanko ruoka-aine käyttöön? • Kehittyykö toleranssi? • Paraneeko elämänlaatu? ©Petri Kulmala Maito • Cochrane-katsaus 2012 – viisi tutkimusta (RCT) • OIT (n=106) vs. placebo/välttödieetti (n=90) • ”Täysi” tai osittainen sietokyky kehittyi yhteensä 87 %:lle • Tavoiteannokseen pääsi 62 % (vs. 8 % kontrolleista; RR 6.61) • Lisäksi pienempää annosta pystyi käyttämään 25 % (vs. 0% kontrolleista; RR 9.34) • Eri tutkimuksissa sietokyky paranee merkitsevästi (36)67-90 % siedätetyistä ©Petri Kulmala Kananmuna • Cochrane-katsaus 2014 – neljä tutkimusta (RCT) • OIT (n=100) vs. placebo/välttödieetti (n=67) • ”Täysi” tai osittainen sietokyky kehittyi yhteensä 79 %:lle • Tavoiteannokseen pääsi 39 % (vs. 12% kontrolleista; RR 3.39) • Lisäksi pienempää annosta pystyi käyttämään 40 % • Eri tutkimuksissa sietokyky paranee merkitsevästi 50-90 % siedätetyistä ©Petri Kulmala Maapähkinä • Varshney et al. JACI 2011 • OIT (n=19) vs. placebo (n=9), ikä 1-16 v • Tavoiteannokseen pääsi 84 % • Sietokyky lopussa vähintään 5 g (altistuksessa) vs. 280 mg placeboryhmässä • Anagnostou et al. Lancet 2014 • OIT (n=39) vs. välttödieetti (n=46), ikä 7-16 v • Sietokyvyn vahvistuminen (desensitisaatio) 62% vs 0% (95% CI 4578 vs. 0-9, p<0.001) • Oirekynnyksen nousu 1345 mg (45-1400 mg) • 85% pystyi käyttämään 800 mg päivittäin (n. 5 maapähkinää); seuraavassa vaiheessa 91% käytti 800 mg ja 54% 1400 mg (n. 10 maapähkinää) • Eri tutkimuksissa sietokyky paranee merkitsevästi 60-100 % siedätetyistä Kansallinen vehnäsiedätysprojekti vehnäsiedätyksen toteutuminen (n=97) 13 % Vehnä käytössä 1 v nostovaiheen jälkeen 29 % 58 % Keskeytys nostovaiheen aikana Keskeytys myöhemmin Kehittyykö toleranssi? Table 1. Oral immunotherapy (OIT) studies that have assessed for tolerance as an outcome Study design sample size Allergen Duration OIT Open label n=7 Open-label study n=6 Open-label NB: DBPCFC at study entry n = 23 RCT – open-label OIT (n = 25) vs. avoidance (n = 20) NB: DBPCFC at study entry Egg (300 mg egg powder) 2 yrs Burks et al. 2012 RCT – hybrid placebo controlled/open-labela OIT (n = 40) vs. placebo (n = 15) Egg (2 g egg white solid) 22 monthsa Keet et al. 2012 RCT – open label SLIT (n = 10) vs. SLIT/OIT 1 g (n = 10) vs. SLIT/OIT 2 g (n = 10) Cow's milk SLIT (7 mg CM protein) SLIT/OIT (1 g CM protein) SLIT/OIT (2 g CM protein) SLIT median 58 wks (56– 62 wks) SLIT/OIT median 76 wks (68– 89 wks) Buchanan et al. 2007 Vickery et al. 2010 Blumchen et al. 2010 Staden et al. 2007 Egg (3.6 g egg protein) Rate of tolerance 2/7 (29%) Median 33 months (18– 50 months) Peanut (125–500 mg peanut) 2–22 months 6/6 (100%) Cow's milk (8.2 g CM Protein); Median 21 months (11– Egg (2.8 g egg protein) 59 months) 9/25 (36%) OIT 7.20 (35%) placebo 4/23 (17%) 11/40 (28%) OIT 0/1 (0%) control 1/10 (10%) SLIT 3/10 (30%) SLIT/OIT 1 g 5/10 (50%) SLIT/OIT 2 g Tang & Marino, Pediatr Allergy Immunol 2013 Paraneeko elämänlaatu? Otani IM et al. Allergy Asthma Clin Immunol 2014 • mOIT lapsilla (n=29) vs. kontrollit (n=10), ikä 4-14 vuotta • HRQL parani kliinisesti ja tilastollisesti merkitsevästi 6 ja 18 kk seurannassa Factor JM et al. Ann Allergy Asthma Immunol 2012 • Pähkinäsiedätys (n=90), ikä 5-18 vuotta • Siedätys paransi merkitsevästi lasten, nuorten ja huoltajien elämänlaatua (mm. pelko vahinkoaltistumisen riskistä, vaikutus tunne-elämään, ruokaan liittyvä ahdistus, sosiaalinen rajoittuminen) Anagnostou K et al. Lancet 2014 • Pähkinäsiedätys (n=85), ikä 7-16 vuotta • Siedätys paransi merkitsevästi elämänlaatua lähtötilanteesta Carraro S et al. Int J Immunopathol Pharmacol 2012 • Maitosiedätys (n=30), ikä 3-12 vuotta • Siedätys paransi merkitsevästi elämänlaatua lähtötilanteesta (vaikutus tunne-elämään, ruokaan liittyvä ahdistus sekä sosiaalinen ja ruokavalioon liittyvä rajoittuneisuus) ©Petri Kulmala Onko hoidosta haittaa? Onko hoidosta haittaa? • Tutkimuksissa raportoidut oireet ovat hyvin yleisiä (78-100 %:lla potilaista), mutta yleensä lieviä paikallisoireita • Eosinofiilinen esofagiitti kehittynyt 2,7%:lle (Lucendo et al. Ann Allergy Asthma Immunol 2014, systemaattinen katsaus ja meta-analyysi) • Vakavia reaktioita on raportoitu lähes kaikissa tutkimuksissa • Lukumäärä pieni – potilasaineistot valikoituneita • Johtaa usein keskeyttämiseen • Esiintynyt sekä nostovaiheessa että ylläpitovaiheessa • Vakava reaktio voi ilmaantua myös hoidon jälkeen! ©Petri Kulmala Kenelle/miksi/milloin tulee ongelmia? • Astman huono hoitotasapaino • Liikuntasuoritus 2h kuluessa annoksesta • Infektiot • Kuukautiset • Muut tekijät – ruoka tyhjään vatsaan • Siitepölykausi ©Petri Kulmala Mitä pitäisi vielä tietää? • Annostus – kuinka paljon ja kuinka nopeasti? • Kesto – kuinka pitkään? • Erot allergeenien välillä (maito, muna, vehnä, pähkinä, muut) • Seuranta – kuka tarvitsee pitkäaikaisseurantaa? • Fenotyypitys – miten tunnistaa ne potilaat joille siedätyshoito kannattaa/ei kannata aloittaa? • Kliininen taudinkuva • Kliinistä vastetta ennustavat biomarkkerit ©Petri Kulmala Tulevaisuuden ruokasiedätys? • OIT • OIT + anti-IgE • OIT + anti IL-5 • OIT + probiootit • OIT modifioiduilla allergeenivalmisteilla ©Petri Kulmala Ruokasiedätys ei ole vielä valmis klinikkaan! • Kansainvälinen konsensus: ruokasiedätyshoito on edelleen kokeellista hoitoa • Suomessa suositellaan toistaiseksi tehtäväksi vain yliopistollisten sairaaloiden lastenallergologisilla poliklinikoilla ©Petri Kulmala Kiitos! ©Petri Kulmala
© Copyright 2024