Professori Tari Haahtela patistaa takaisin luontoon
Professori Tari Haahtela patistaa TAKAISIN LUONTOON – Olemme unohtaneet mistä olemme tulleet ja mitä oikeasti olemme. Olemme viimeistä solua myöten erottamaton osa luontoa. Kaupungistuminen ja luontoyhteydestä etääntyminen on heikentänyt vastustuskykymme niin, että kehon puolustusjärjestelmä ei enää erota vaarallista vaarattomasta eikä omaa vieraasta, sanoo Kansallisen allergiaohjelmassa alusta asti vaikuttanut emeritusprofessori Tari Haahtela. TEKSTI MAIJA KRAPPE, KUVAT JARI HÄRKÖNEN T ari Haahtela uskoo, että tämä ilmiö on monien kroonisten tulehduksellisten- ja autoimmuunisairauksien taustalla. Kaupunkilaisen elimistön puolustusjärjestelmä pysyttelee jatkuvassa valmiustilassa kaiken varalta. Kymmenvuotisen allergiaohjelman tarkoitus on edistää allergiaterveyttä ja pysäyttää allergian aiheuttamien haittojen ja kustannusten kasvu. Ohjelma on nyt puolivälissä. Viiden ensimmäisen vuoden tulokset ovat hyviä ja kertovat muutoksen alkaneen. Allergian haitat ovat vähentyneet. – Allergiaohjelman taustalla on vankka tutkimusnäyttö elintapojemme muutoksen vaikutuksista elimistön puolustusjärjestelmään. Ihmisen immuunipuolustukseen liittyvien sairauksien määrän kasvu on tapah- 8 IHONAIKA 5/15 tunut todella lyhyessä ajassa, joten muutokset eivät voi olla geneettisiä. Kysymys ei myöskään ole niinkään riskitekijöiden lisääntymisestä vaan terveyttä ylläpitävien suojatekijöiden vähenemisestä, Haahtela sanoo. Hän luettelee allergioiden lisäksi pitkän listan sairauksia, joissa sairastumisen riskiä lisää kehon puolustusjärjestelmän epäröinti. Joukkoon kuuluu tulehduksellisia suolistosairauksia, neurologisia sairauksia, mielenterveysongelmia, reumasairauksia, diabetesta, psoriasista, paino-ongelmia ja jopa syöpää. Kädet multaan – Allergioita on todettu enenevässä määrin vasta sodanjälkeisillä sukupolvilla. Siitepölyä on ollut aina ja vasta nyt ihmiset ovat alkaneet reagoida siihen. Tarvitaan Professori Tari Haahtela näkee Eila Hiltusen Sibelius-monumentissa symboliikkaa ihmisen ja luonnon yhteydestä. Samoin kun urkujen kaikkien pillien tulee soida yhteen, myös ihmisen ja luonnon tulee elää tasapainossa keskenään. IHONAIKA 5/15 9 ”Elävä ja monimuotoinen ympäristö on terveytemme perusta. kahdenlaista muutosta. Elintavoista turha välttäminen pois ja asenteisiin uutta rohkeutta, Haahtela tähdentää. – Elävä ja monimuotoinen ympäristö on terveytemme perusta. Toimiakseen tasapainoisesti immuunipuolustus tarvitsee haasteita, joita nykyinen elämäntapa ei näytä tarjoavan riittävästi. Ihon, hengitysteiden ja erityisesti suoliston kautta ihmisen luontaisen immuniteetin toimintaan vaikuttaa suuri joukko erilaisia pieneliöitä, mikrobeja, joita ovat virukset, bakteerit, homesienet, arkit ja alkueläimet. Ne muodostavat ihmisen ns. mikrobiomin, joka huolehtii ihmisen omien solujen ja ympäristön vuoropuhelusta. – Ilmansaasteet, kemikaalit ja ruoan lisäaineet eivät ole tehneet suomalaisista allergisia, vaikka ongelmia ovatkin, vaan sananmukaisesti luonnoton kaupunkielämä betonin ja asfaltin keskellä, Haahtela sanoo. – Ihmisen immuunipuolustus vauvasta vaariin kaipaa edelleen maata, multaa, metsää ja luonnonvesiä. Haahtelan mukaan kysymys on pienistä arkipäiväisistä asioista, siitä mihin koskemme, mitä hengitämme, mitä syömme ja juomme. Hän kehottaa unohtamaan käsidesit ja työntämään kädet syvälle multaan. ”Psoriasiksen hoidon suuri kansainvälinen yhteishanke on Global Psoriasis Atlas. mukana tulee hyviä suojatekijöitä kuten siitepölyä, itiöitä, homeita, eläinten jäämiä. – Ja jos kuusesta tulee oireita, sen voi aina siirtää vaikka parvekkeelle. Kissa ulos Allergiaohjelman yksi tärkeä tavoite on, että voimavaroja saadaan vapautettua vaikeiden allergioiden hoitoon ja pahenemisvaiheiden estämiseen. – Tietenkin, jos joku saa vaikeita allergisia oireita vaikkapa kissasta, kissa nakataan ovesta, Haahtela tähdentää. Tämä on kuitenkin vain ensiapu. – Allergiaa aiheuttavan tekijän välttäminen on usein tarpeen silloin, kun oireilu on voimakasta, mutta tilanteen rauhoituttua pitäisi miettiä, voisiko sietoa vahvistaa. Toki aina ei voi, mutta tällaiset tapaukset ovat enemmänkin poikkeuksia kuin sääntö. Näitä varten on hyvät erikoislääkärit. Esimerkiksi ihon kosketusallergiassa allergeenin välttäminen on edelleen paras hoito, hän jatkaa. – Allergeenien välttäminen kokonaan on kuitenkin lähes mahdotonta, eikä vuosikymmeniä jatkunut välttämisstrategia ole pysäyttänyt allergiaepidemiaa, pikemmin on käynyt päinvastoin. ❂ Psoriasisliitto tekee yhteistyötä edunvalvonnassa sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Kuusi kotiin – Miten lapsi oppii kävelemään, Haahtela kysyy. Kaatumalla tuhat kertaa ja nousemalla pystyyn aina uudestaan. Samalla tavalla kehon puolustusjärjestelmä harjaantuu toimimaan oikein, erottamaan hyvän ja pahan. Kun ihmisen immuunijärjestelmä saa tarpeeksi harjoitusta ja virikkeitä, se oppii toimimaan terveesti. Haahtela korostaa, että siedättäminen on aloitettava jo lapsena. Lasten pitää antaa liikkua luonnossa, kiivetä puihin ja maistaa multaa. – Pieni lapsi laittaa kaiken suuhunsa tutustuessaan uusiin asioihin. Samalla hän tutustuu myös mikrobeihin. Elimistö oppii tunnistamaan ne luonnollisena osana elämää. Aikuisia Haahtela neuvoo liikkumaan vihreässä luonnossa, juomaan lähde- tai kaivovettä, kun se on mahdollista, syömään lähellä tuotettuja, tuoreita vihanneksia, marjoja ja hedelmiä ja olemaan ylipäätään monipuolisessa kosketuksessa luontoon. – Kotieläimet tuovat tassuissaan maaperän mikrobeja koteihin. Viherkasvit sisätiloissa ovat ikivanha ja luontainen perinne pitää luontoa sisätiloissa. Mikrobit elävät niiden pinnoilla ja kasvisolujen välisissä tiloissa. Liika siivoaminen ja pyykin peseminen sekä päivittäinen suihkussa käyminen ovat Haahtelan mukaan myös osa kadotettua luontoyhteyttä. Joulukuusen hän kehottaa tuomaan jouluksi kotiin. Sen 10 IHONAIKA 5/15 Kadotettu luontoyhteys sairauksien takana <sisällyssivun nosto> ”Työntäkää kädet syvälle multaan! Kymmenvuotisen allergiaohjelman tarkoitus on edistää Kansallinen allergiaohjelma 2008–2018 on koko väestölle, potilaille ja potilasjärjestöille, terveydenhuollon henkilöstölle, viranomaisille ja lainsäätäjille tarkoitettu koulutus- ja valistusohjelma. Sen tavoitteena on vähentää allergioita, lisätä suomalaisten sietokykyä, saada vakavat allergia- ja astmaoireet hoidettua ajoissa sekä yhtenäistää allergian hoitokäytäntöjä. Ohjelma perustuu laajaan yhteistyöhön, jonka käynnistäjiä ovat sosiaali- ja terveysministeriö ja Kansanterveyslaitos. Ohjelman toteuttamisesta vastaavat Filha ry, Allergia- ja Astmaliitto ry, Hengitysliitto ry ja Iholiitto ry. Professori Tari Haahtelan mukaan ilmansaasteet, kemikaalit ja ruoan lisäaineet eivät ole tehneet suomalaisista allergisia, vaikka ongelmia ovatkin, vaan luonnoton kaupunkielämä betonin ja asfaltin keskellä. IHONAIKA 5/15 11
© Copyright 2024