Sibelius150_valmistelupaketti_FI
Valmistelupaketti SIBELIUS 150 -JUHLAKONSERTTI MARRASKUU 2015 Valmistelupaketti Sibelius 150 -juhlavuoden nettikonserttiin kouluille 20.11.2015 & koululaiskonsertteihin Tampere-talossa 19. ja 20.11.2015 Tervetuloa konserttiin ja perehtymään sen musiikkiin ja sinfoniaorkesteriin valmistelupaketin avulla! Valmistelupaketti kuuluu oleellisena osana Tampere Filharmonian koululaiskonsertteihin. Se on opettajan materiaali (erikseen suomeksi ja ruotsiksi), johon liittyy kaksikielinen PowerPoint-esitys opetuskäyttöön. Paketin tarkoitus on tutustuttaa musiikkiin, herätellä mielikuvitusta ja innostaa omaan pohdintaan ja itseilmaisuun. Toivomme, että kaikille 1.–6.-luokille löytyy paketista sopivia ideoita – siksi tehtäviä on poikkeuksellisen runsaasti. Valitkaa tehtävistä luokallenne sopivimmat ja ideoikaa yhdessä lisää. On tärkeää, että lapset pääsevät itse aktiivisesti osallistumaan ja tekemään. Hyvä valmistautuminen ja musiikkiin perehtyminen tekevät konserttikokemuksesta antoisamman elämyksen! Oppiminen syvenee, kun konsertin jälkeen keskustelette koetusta ja teette vielä jonkin tehtävän. Paketin sivulla 6 on koottu lista levyistä, joihin tehtävissä viitataan. Levyjä voitte lainata kirjastoista tai kuunnella Naxos-verkkopalvelussa, mikäli teillä on sinne pääsy. PowerPoint esitys sisältää nuottiesimerkkien, linkkien ja kuvien lisäksi videoita. Kuvaamataidon töitä voitte toimittaa meille sähköisenä (ohje paketin takasivulla). Voitte järjestää niistä myös näyttelyn kouluunne. Oheisen linkin kautta voitte lähettää kysymyksiä ennakkolähetykseen 6.11. ja nettikonsertin chat-osuuksiin 20.11.: https://palvelut2.tampere.fi/e3/lomakkeet/10688/lomake.html PowerPoint dia 2, linkki e-lomakkeeseen YHTEYSTIEDOT Kysymyksiä tai kommentteja valmistelupaketista? Ota ystävällisesti yhteyttä Tampere Filharmoniaan: Eija Oravuo, 03 243 4406, eija.oravuo@tampere.fi Kysymyksiä konserteista? Nettikonsertti: ota yhteyttä koordinaattori Elina Järvelään, elina.jarvela@tampere.fi, 040 8007 296 Tampere-talon konsertti: ota yhteyttä Tampere Filharmoniaan Viliina Tolvaseen, viliina.tolvanen@tampere.fi, 050 388 7168 Valmistelupaketin tuottaa Tampere Filharmonia. Paketin tekstit ja toimitus Eija Oravuo, Maija Leino, Viliina Tolvanen, Pekka Koivisto (Tampere Filharmonia) ja Hannu Jokelainen (Pispalan koulu, Tampere). © Tampere Filharmonia 2015, paitsi nuottiesimerkit ja laulu © Jean Sibelius Sibelius 150 -juhlavuoden nettikonserttikokonaisuuden toteuttavat yhdessä Tampere Filharmonia, Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut, Tampere-talo ja Kulttuurikeskus PiiPoo. Nettilähetyksen teknisestä toteutuksesta vastaa Tampere-talon MUKANA-palvelu (Maria Sahlstedt, 03 243 4188). Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut hanketta. © Tampere Filharmonia 2015 2 VALMISTELUPAKETIN SISÄLTÖ Yhteystiedot s. 2 Paketin sisältö s. 3 Konserttiohjelma s. 4 Konserttikäytännöt tutuiksi s. 5 Tarkkailtavaa konserttiin s. 5 Kuunnelkaa musiikkia ennakkoon s. 6 Sibelius-esittely: Lemminkäis-sarjan osat s. 7 Tehtävät Lemminkäis-sarjasta s. 8 Sibelius-esittely: Finlandia s. 13 Tehtävät Finlandiasta s. 14 Pulkkis-esittely s. 16 Pulkkis-tehtävät s. 17 Orkesteri s. 19 Kapellimestari s. 21 Liitteet: Sibelius: Tuonelan joutsen, ote partituurista s. 22 Sibelius: Lemminkäisen kotiinpaluu, ote partituurista s. 23 Sibelius: Finlandia, ote partituurista s. 24 Sibelius: Souda, souda sinisorsa s. 25 Musiikki kuviksi -ohje, paketin takakansi © Tampere Filharmonia 2015 3 KONSERTTIOHJELMA Jean Sibelius (1865–1957): Lemminkäis-sarja II osa Tuonelan joutsen Jean Sibelius: Lemminkäis-sarja IV osa Lemminkäisen kotiinpaluu Uljas Pulkkis (s. 1975): Lähestyminen I osa Välttämättömyys Uljas Pulkkis: Lähestyminen III osa Andromeda Jean Sibelius: Finlandia Eva Ollikainen, kapellimestari Tiina-Maija Koskela, sopraano Tampere Filharmonia Sibelius 150 -juhlavuoden koululaiskonserttien teemoja ovat luonto, maailmankaikkeus ja suomalainen musiikki aina 1800-luvulta oman aikamme säveltaiteeseen. Jean Sibelius ammensi vaikutteita ympäröivästä luonnosta läpi uransa. Yhdessä Euroopan suurkaupunkien vilinän kanssa suomalaiset kansallismaisemat saivat säveltäjän kynän taipumaan toinen toistaan vaikuttavampiin luomuksiin. Konsertissa kuullaan Sibeliuksen rakastetuinta orkesterimusiikkia 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta: Lemminkäis-sarjan osat Tuonelan joutsen ja Lemminkäisen kotiinpaluu viestivät siitä, miten paljon Kalevalan tarinat kiehtoivat Sibeliusta, ja miten hän sai orkesteriteoksensa soimaan syvien metsien tummilla sävelillä. Konsertin päättää Sibeliuksen ehkäpä kaikkein tunnetuin teos Finlandia, joka on lumonnut kuulijoita ympäri maailmaa jo yli sadan vuoden ajan. Sibeliuksen teosten välissä kuullaan musiikkia kiinnostavimpiin oman aikamme säveltäjiin lukeutuvalta Uljas Pulkkikselta, jonka laulusarja tähtitieteilijä Esko Valtaojan sanoihin valmistui tänä vuonna. Sitä ei olekaan vielä kukaan koskaan aikaisemmin kuullut! Kun Sibeliuksen musiikissa yhdistyvät luonto, myyttinen historia ja viime vuosisatojen vaihteen poliittinen ilmapiiri, tuo Pulkkis puolestaan laulusarjassaan yhteen tieteen, taiteen, ja maailmankaikkeuden. Marraskuisessa konsertissa saammekin matkustaa suomalaisen musiikin saattelemina läpi vuosisatojen, suomalaisten metsämaisemien ja jopa kaukaisten galaksien. Kun suljet silmäsi ja annat musiikin viedä, voit matkustaa omassa mielessäsi oikeastaan aivan minne tahansa. Tervetuloa mukaan ihmeelliselle matkalle! © Tampere Filharmonia 2015 4 KONSERTTIKÄYTÄNNÖT TUTUIKSI Klassisen musiikin konserttien vaatimaa hiljaisuutta ja käytäntöjä voi lähestyä pohtimalla esim. seuraavia kysymyksiä oppilaiden kanssa. (Kysymysten perässä on vinkkejä vastauksiin.) Millaisia erilaisia konsertteja on? Miten klassisen musiikin konsertti eroaa esim. rock-konsertista? Orkesteri ei käytä mikrofoneja ja isoja vahvistimia, kuten pop- ja rockyhtyeet. Akustisten soitinten kuunteleminen vaatii täyttä hiljaisuutta. Konserttisalit myös rakennetaan akustiikaltaan herkiksi, eli hiljainenkin ääni kantaa kauas – myös katsomosta esiintyjälavalle. Miten musiikkia kuunnellaan ja konsertissa käyttäydytään? Konsertissa otetaan toiset huomioon eli annetaan muulle yleisölle kuuntelurauha ja esiintyjille keskittymisrauha. Musiikin soidessa voi antaa mielikuvituksen lentää vapaasti, nauttia ja ajatella itse mitä haluaa, mutta ei keskustella. Kokemaansa voi vieruskaverin kanssa kommentoida aplodien aikana. Milloin taputetaan? Aplodeilla kuulijat kiittävät esiintyjiä. Taputukset annetaan yhden koko teoksen jälkeen, ei siis sen osien välissä (mutta ei haittaa, jos vahingossa niin käykin). Konsertin alkaessa viimeisenä lavalle saapuu tavallisesti ensin konserttimestari (orkesterin ”johtava” soittaja) ja sitten kapellimestari, joita tervehditään taputtamalla. Miten voimakkaasti orkesteri soi? Sinfoniaorkesteri soittaa välillä hyvin voimakkaasti ja välillä erittäin hiljaa. Desibeleinä sinfoniaorkesterin ääni on 30–110 dB:ä, siis hiljaisesta kuiskauksesta auton ”töötin” voimaan! Konserttisalit ovat yleensä niin suuria, että voimakkuus ei ole kuulolle haitallista. Sinfoniaorkesterin konserttiin yleisön ei tarvitse varustautua korvatulpin (ellei ole erityisen herkkä äänille.) Muusikot saattavat suojata omaa kuuloaan erityisillä korvatulpilla tai telineissä olevilla kuulosuojaimilla, joita Tampere Filharmoniankin konsertissa voi nähdä. TARKKAILTAVAA KONSERTTIIN Mitä erilaisia asioita voisitte konsertissa seurata? ”Bongaatteko” eri soittimia vai kiinnostaako kapellimestarin työskentely? Onko joku melodia erityisen kaunis, onko jossain kappaleessa hyvä rytmi? Minkälainen kappaleen tunnelma on, millaisia tunteita se herättää? Musiikin soidessa voi laittaa silmät kiinni ja kuvitella siihen vaikka oman elokuvan. Musiikkia ei tarvitse erityisesti ”ymmärtää”, sen siivin voi harrastaa fantasiamatkailua! Haluatteko tarkkailla kappaleiden tehtävistä tuttuja asioita tai tehdä seuraavia Uljas Pulkkiksen uusiin lauluihin sopivia ”salapoliisitehtäviä”? Välttämättömyys-laulu: Mikä orkesterin soitinryhmistä ei soita laulussa ollenkaan? (Jousisoittimet eivät soita, paitsi kontrabassot) Välttämättömyys-laulu: Mikä soitin soittaa hienoja nopeita juoksutuksia ylös-alas laulun loppupuolella? (Harppu) Andromeda-laulu: Huomaatteko orkesterin soittavan paljon crescendoja ja diminuendoja? © Tampere Filharmonia 2015 5 KUUNNELKAA MUSIIKKIA ENNAKKOON Monet Sibeliuksen teosten tehtävistä liittyvät kuunteluun. Uljas Pulkkiksen teos kantaesitetään (esitetään ensimmäisen kerran) vasta 20.11.2015 iltakonsertissa eli teosta ei voi kuulla ennakkoon. Valmistelupaketissa olevat aikaviittaukset teosten kohtiin ovat alla mainittujen levyjen mukaiset. Eri levytyksissä kappaleiden tempot voivat vaihdella, joten muiden levytysten kohdalla paketissa annetut aikamerkinnät toimivat vain viitteenä. 1. Jean Sibelius: Tuonelan joutsen • levy: (ODE 1262-5) Sibelius: Lemminkäinen Suite. Hannu Lintu & Radion sinfoniaorkesteri • raita: 2. The Swan of Tuonela 2. Jean Sibelius: Lemminkäisen kotiinpaluu • levy: (ODE 1262-5) Sibelius: Lemminkäinen Suite. Hannu Lintu & Radion sinfoniaorkesteri • raita: 4. Lemminkainen’s Return 3. Jean Sibelius: Finlandia • levy: (ODE 871-2) Classic Sibelius. Tuomas Ollila & Tampere Filharmonia • raita: 7. Finlandia 4. Jean Sibelius: Suomi herää • levy: (ODE 913-2) Karelia Music. Tuomas Ollila & Tampere Filharmonia • raita: 17. Finland Awakes Pirkanmaan PIKI-kirjastokortilla voi kirjautua Naxos-musiikinkuuntelupalveluun, johon konsertin teoksista on koottu kuuntelulista (Playlist > Tampere Filharmonia > Koululaiskonsertti marraskuu 2015). Kirjautumisohjeet: www.tamperefilharmonia.fi/naxos Tampere Filharmonia Tampere-talon Ison salin lavalla, Power Point dia 2 © Tampere Filharmonia 2015 6 SIBELIUS TUONELAN JOUTSEN JA LEMMINKÄISEN KOTIINPALUU LEMMINKÄIS-SARJASTA Kansallissäveltäjämme Jean Sibelius oli hyvin kiinnostunut Suomen kansalliseepoksesta Kalevalasta. Oman tyylinsä hän löysikin lopulta yhdistelemällä Euroopan suurkaupungeissa haalimiaan vaikutteita Kalevalan tunnelmiin. Sibeliusta kiehtoi Kalevalassa erityisesti runojen rytmi, poljento, jonka hän halusi ottaa osaksi omaa sävelkieltään. Samalla häntä kiehtoivat tarinat, joita Kalevalaan oli kerätty. Myös suomalainen kansanmusiikki, erityisesti kalevalainen runolaulu, oli hyvin lähellä Sibeliuksen sydäntä. Näistä aineksista säveltäjä kuroi kokoon omalaatuisen tyylinsä, joka vei hänet jo viime vuosisadalla lukuisiin Euroopan suuriin konserttisaleihin! 1890-luvulla Sibelius innostui oopperan säveltämisestä. Hän oli kirjoittanut 1880-luvulla jo yhden yksinäytöksisen oopperan Neito tornissa, joka lopulta jäikin hänen viimeisekseen. Haave suuren oopperan kirjoittamisesta ei koskaan toteutunut, vaan Sibelius hylkäsi projektin pitkään jatkuneen tuskailun päätteeksi. Hän ehti kuitenkin suunnitella jo mittavan määrän dramaattista sävelmateriaalia. Näitä hän käytti 1890-luvun jälkipuoliskolla Lemminkäis-sarjassaan. Neliosaisessa Lemminkäisessä on paljon vaikutteita suomalaisesta kansanmusiikista, ja keskiössä on Kalevalasta tuttu hahmo Lemminkäinen. Hän on kansalliseepoksemme hurmuri, pitkätukkainen komea nuorukainen, joka ei osaa pitää näppejään erossa kauniista tytöistä ja sotimisesta. Lemminkäinen ajautuukin matkallaan useisiin hurjiin seikkailuihin. Hän saa muun muassa tehtäväkseen ampua Tuonelan joutsenen. Tätä tehtävää suorittaessaan hän joutuu lopulta itse kauhistuttavaan, kuolettavaan Tuonelan jokeen. Lemminkäisen äiti kuitenkin pelastaa poikansa joesta haravoimalla tämän palaset rantaan ja kokoamalla ne uudelleen ehjäksi, eläväksi Lemminkäiseksi. Sibeliuksen Lemminkäis-sarjassa on neljä osaa: Lemminkäinen ja saaren neidot, Tuonelan joutsen, Lemminkäinen Tuonelassa ja Lemminkäisen kotiinpaluu. Orkesterille teos ei ole kaikkein helpointa soitettavaa, ja niinpä helsinkiläiset soittajat hermostuivatkin aikanaan, kun Sibelius esitteli heille uuden Lemminkäis-sarjansa. Sarja kuitenkin kantaesitettiin Helsingissä säveltäjän itsensä toimiessa kapellimestarina huhtikuussa 1896. Tämän esityksen jälkeen Sibelius muokkasi osia useaan kertaan useiden vuosikymmenten ajan. Lopullisen version hän sai valmiiksi vasta vuonna 1939. Sibelius 150 -nettikonsertissa neljästä osasta kuullaan kaksi kaikkein suosituinta: Tuonelan joutsen ja Lemminkäisen kotiinpaluu. Tuonelassa uivaa joutsenta kuvaava osa on tummaäänistä, hidasta ja vähäeleistä orkesteritunnelmointia, joka antaa tilaa erityisesti kuuluisalle englannintorvisoololle. Lemminkäisen kotiinpaluu on puolestaan on hurjapäistä musiikkia! Lemminkäinen ratsastaa kohti kotoisia maisemia säestyksenään paikoin melko eksoottisenkin kuuloinen sävelistö. Musiikista voi kuulla, milloin Lemminkäinen lopulta saapuu kotiin. Jean Sibelius alle 30-vuotiaana 1890-luvulla. Kuva: Hjalmar Sjöman, Museovirasto. PowerPoint dia 3 © Tampere Filharmonia 2015 7 TEHTÄVÄT SIBELIUS: TUONELAN JOUTSEN JA LEMMINKÄISEN KOTIINPALUU MU + AI + KU / KUUNTELU Kuunnelkaa kappaleet ensin kertomatta nimeä tai aihetta, ilman valmisteluja. Järjestäkää kuunteluhetki mahdollisimman rauhalliseksi: himmentäkää valoja, ottakaa vaikka jumppa-alustat ja rentoutukaa. Keskustelkaa kuuntelun jälkeen musiikin tunnelmasta ja sen herättämistä ajatuksista ja mielikuvista. Musiikin soidessa voi myös maalata abstraktia tajunnanvirtaa tai kirjoittaa ns. ajatustenvirtaa: ei välitetä älyllisyydestä, välimerkeistä tms., vaan annetaan kynän suihkia musiikista irtoavien ajatusten voimalla. Ennen piirtämistä voitte yhdessä miettiä, miten musiikin vauhtia, tunnelmaa ja liikettä voi kuvata eri tavoilla, esimerkiksi väreillä. Kuinka voisi kuvata rauhallista, kuinka tulista menoa ja voimakasta ääntä, kuinka hyvin hiljaisia, salaperäisiäkin sävyjä? Tutustukaa Lemminkäisen tarinaan ensimmäisen kuuntelun jälkeen. Kappaleiden kohdalla on kerrottu, mihin tarinan osaan musiikki liittyy. Lisätehtävä: Tutustukaa Lemminkäisen seikkailuihin Kalevalassa (ainakin runot 11−15, 26−30 ja 39−43) tai Mauri Kunnaksen Koirien Kalevalassa. Koko Kalevala netissä SKS:n sivustolla: PowerPoint dia 2, linkki Kalevalaan (http://neba.finlit.fi/kalevala) AI / LORUILU Kalevala perustuu suomalais-karjalaiseen runonlauluun ja Sibelius sai ideoita musiikkiinsa suomalaisesta kansanmusiikista. Laulut opittiin sukupolvesta toiseen kotona laulaen − niitä ei opiskeltu nuoteista, eikä tuolloin ollut vielä radiota, televisiota saatikka tietokonetta. Millaisia lauluja ja loruja osaatte? Tehkää yhdessä aivan uusi loru! Menkää piiriin. Yksi aloittaa sanomalla ensimmäisen sanan, toinen jatkaa siitä jne. SIBELIUS: TUONELAN JOUTSEN AIHE Louhi, Pohjan akka, on luvannut tyttärensä Lemminkäiselle, jos tämä selviytyy annetuista tehtävistä. Kolmantena tehtävänään Lemminkäisen pitää ampua Tuonelan joutsen, mutta karjapaimen tappaa Lemminkäisen. Lemminkäisen äiti kuitenkin pelasta poikansa Tuonelan joesta. Kalevalan 14. runossa lauletaan mm. näin: Siitä lieto Lemminkäinen, tuo on kaunis Kaukomieli. läksi joutsenen joruhun, pitkäkaulan katselohon Tuonen mustasta joesta, Manalan alantehesta. © Tampere Filharmonia 2015 8 Itämerensuomalaisessa muinaisuskossa joutsenta pidettiin pyhänä, eikä sitä siksi saanut vahingoittaa. Jo Lemminkäisen aie ampua Tuonelan joutsen oli pahasta. Vesi oli rajapintana tämän maailman ja tuonpuoleisen välissä, ja Tuonen virrasta saattoi vielä palata. Joutsen liikkui tässä rajapinnassa. MU / KUUNTELU Kuunnelkaa Tuonelan joutsenta uudelleen. Mikä soitin kuvaa joutsenta? Englannintorvi eli altto-oboe. Sen äänen sanotaan soittimista eniten muistuttavan joutsenta. Tutustukaa englannintorveen videon avulla, PowerPoint dia 4 Kuvaile joutsenta. Millainen on virta, kuinka se liikkuu? Millainen tunnelma Tuonelassa on? Jousisoittimet ilmaisevat rauhallisesti virtaavaa jokea, jonne ylväs joutsen englannintorven esittämänä ilmestyy huhuilemaan. Tulevatko mieleenne esim. sanat pysähtyneisyys tai pyhä? Miten Sibelius luo tunnelmaa? Sibelius maalaa levein vedoin ja tummin värein: tempo on rauhallinen ja soittimista on jätetty pois heleä-ääniset huilut, klarinetit ja trumpetit. Mukana on englannintorven lisäksi muita matalia puupuhaltimia (fagotti ja bassoklarinetti). Jousisoittimet soittavat usein korkealta ja matalin jäsen kontrabasso on välillä hiljaa. Soittajat käyttävät sordiinoja, jotka vaimentavat ja pehmentävät ääntä. Voisiko jousisoittimilla aikaansaatu sointi kuulostaa veden väreilyltä kuutamossa? Kurkatkaa liitteenä olevaa partituurin (kapellimestarin nuotin) ensimmäistä sivua. Mikä soitin vuorottelee englannintorven kanssa teoksen alkupuolella? Sello. Mikä soitin kumisee taustalla? Bassorumpu, joka soittaa tremoloa, hiljaista ”pärinää”. Huomaatteko, milloin tunnelma vaihtuu? Kuulostaako siltä, että tulee valoisampaa? Kohdassa 5:12 1. viulut aloittavat pizzicatot (ne näppäilevät kahta ääntä vuorotellen). Kohta sen jälkeen, kohdassa 5:40, kuullaan bassoklarinetin juhlava aihe, jonka käyrätorvet vuorotellen toistavat kuin kaikuna. Harppu näppäilee taustalla. Kohdassa 6:27 jouset esittävät yhdessä yksiäänisen, kauniin, laululavan melodian, jonka englannintorvi toistaa pian yksin: PowerPoint dia 5, nuottiesimerkki Miltä loppu kuulostaa, mitä voisi tapahtua tarinassa? Voisiko esim. joutsen lipua pois näkyvistä veden virtaillessa hiljalleen eteenpäin? Osa päättyy jousisoitinten häipyvään pitkään ääneen, jonka aikana sello soittaa vielä kerran tutun soolonsa. © Tampere Filharmonia 2015 9 MU / LAULU Laulakaa Sibeliuksen Souda souda sinisorsa tai Lastu lainehilla. Voisiko lauluun tehdä yhdessä säestyksen, joka kuvaa veden liplatusta? Souda, souda sinisorsa -laulun nuotti liitteenä. KU / PIIRROS TAI PAPERITYÖ Piirtäkää hohtavan valkea joutsen tummassa Tuonelassa tai askarrelkaa paperityönä joutsenia ja tehkää niistä joutsenparvi yhteiselle isolle lammelle uimaan. Laulujoutsen on Suomen kansallislintu, myös Sibeliukselle hyvin rakas. KU + HI: LEMMINKÄINEN KUVATAITEESSA Tutustukaa Sibeliuksen ystävän Akseli Gallén-Kallelan maalaamaan Lemminkäisen äitiin, jossa näkyy myös Tuonelan joutsen. Taulusta löytyy koiramainen tulkinta Mauri Kunnaksen Koirien Kalevalasta. PowerPoint dia 2, linkki Kansallisgallerian teosesittelyyn (http://kokoelmat.fng.fi/app) LI + MU / LIIKUNTA MUSIIKIN MUKAAN Katso liikuntatehtävä s. 18 SIBELIUS: LEMMINKÄISEN KOTIINPALUU AIHE Vaiheikkaiden seikkailuidensa jälkeen teoksen Lemminkäinen on matkalla kohti kotiseutuaan, jossa hän ”tunsi maat on,/ tunsi rannat, sekä saaret jotta salmet,/ tunsi vanhat valkamansa,/ entiset elosijansa” (Kalevala, 29. runo). Lemminkäisen päättäväisyys ja elämänilo palaavat! Sibeliusta innoittivat Kalevalan säkeet (30. runossa) Siitä lieto Lemminkäinen, itse kaunis Kaukomieli, laati huolista hevoset, murehista musta ruunat, päitset päivistä pahoista, satulat salavihoista. Sibelius itse on luonnehtinut Lemminkäisen kotiinpaluuta 1921 antamassaan haastattelussa: ”Minä tahtoisin enemmän ylpeyttä meihin suomalaisiin. Ei ”kallella kypärin”! Mitä meillä on häpeämistä? Tämä ajatus käy läpi Lemminkäisen kotiinpaluun. Lemminkäinen vetää vertoja mille kreiville tahansa. Hän on ylimys, ehdottomasti ylimys.” © Tampere Filharmonia 2015 10 MU / KUUNTELU Lemminkäisen kotiinpaluussa Sibelius kehittää yhdestä ainoasta aiheytimestä valtaisan orkesterinousun, koko osan mittaisen crescendon (6 minuuttia!). ”Hän koskettelee pientä sävelpisarata ja siitä paisuu meri”, kirjoitti säveltäjä Oskar Merikanto. Aiheytimen muodostaa fagotin aivan alussa esittämät kolme säveltä (intervallit suuri sekunti ylös – puhdas kvartti alas), johon klarinetti kohta lisää nopean äänen alkuun. Fagotin esittämä aiheydin: PowerPoint dia 6, nuottiesimerkki Säveltäjä muuntelee aihetta edelleen laskevan kvartin toimiessa keskeisenä intervallina. Tämä aiheenalkion jatkuva muuntelu synnyttää teokseen vastustamattoman etenemisen tunnun − siinä on suorastaan hurmioitunut riento! Levyllä kohdassa 4:45 on puupuhaltimien riemukas melodia synkooppeineen viulujen ja alttoviulujen kiitäessä tuulen lailla. Vaskipuhaltimet soittavat sen vähän myöhemmin (kohta 5:13). Kappaleessa siirrytään mollitunnelmasta vähitellen duuriin. Kohdassa 5:17 ”tempo intoutuu kuin kotiin palaajan ratsu hurjaan raviin” (Erik Tawaststjerna). Kohdassa 5:31 hivelevä, hiljaisempi teema laulaa jälleennäkemisen iloa ratsastuskompin säilyessä taustalla. Se johdattaa 5:49 alkavaan ylvääseen, Finlandiaa muistuttavaan loppuun. MU / KUUNTELU Kuunnelkaa teosta uudelleen. Pohtikaa seuraavia kysymyksiä. Vihjeitä vastauksiin löytyy myös edellisiltä sivulta. Onko Lemminkäisellä kiire? Miksi? Kuuluuko musiikissa malttamattomuus? Miten tai miten ei? Kuuluuko ratsastus musiikissa? Miten? Miten säveltäjä kuvaa maisemien muuttumista yhä tutummiksi, kodin lähenemistä? Millä mielellä Lemminkäinen ratsastaa? Mitkä soittimet aloittavat teoksen? Matalat jouset ja käyrätorvet soittavat säestyssoinnut, fagotti ja klarinetti aloittavat varsinaisella ”aiheytimellä”. Kurkatkaa myös partituurin ensimmäistä sivua, liitteenä. Mitkä soitinryhmät ovat mukana? Kaikki. Mitä lyömäsoittimia erotat? Patarummut, tamburiini, lautaset Huomaatteko puupuhaltimien aloittaman iloisen ja rytmikkään aiheen? (levyllä kohta 4:45): PowerPoint dia 6, nuottiesimerkki Crescendo = voimistuen Presto = nopeasti (nopeammin kuin Allegro). Se soi kappaleen kohdassa 5:49. Miten Tuonelan joutsen ja Lemminkäisen kotiinpaluu eroavat toisistaan? © Tampere Filharmonia 2015 11 MU / RYTMI Laittakaa Lemminkäisen kotiinpaluu soimaan. Taputtakaa tai soittakaa rytmiä ensin iskuille, kokeilkaa sitten takapotkuja. Vaativampi tehtävä: Kokeilkaa taputtaa tai soittaa lyömäsoittimilla rytmiä, jota tamburiini soittaa kappaleen kohdassa 5:00. Onnistutteko toistamaan tamburiinin rytmin myös musiikin mukana? PowerPoint dia 7, nuottiesimerkki MU / LAULU JA RYTMI Laulakaa joku mukava ratsastuslaulu ja yhdistäkää siihen ”ratsastusrytmi” (taa-ta-ka taa-ta-ka). Esim. kansanlaulu Juokse sinä humma, Arola-Honkanen-Huttunen-Jokelainen-Koskela-Marttila: Saa laulaa 4, s. 110. KU / PIIRRUSTUS Piirtäkää vahvoin värein ylväs Lemminkäinen ratsastamassa kotiin mustalla hevosella. (Lemminkäisen kuvataan Kalevalassa olevan mm. ”kaunis Kaukomieli” ja ”veitikka verevä”). Musiikki voi soida taustalla. AI / TARINA, KIRJE, LÖÖPPI, RUNOKÄÄNNÖS Ennen kuin Lemminkäinen pääsee lähtemään kotimatkalleen, hän kirjoittaa kirjeen. Eläydy Lemminkäiseksi ja kirjoita kirje. Millainen paikka on Tuonela? Kenelle kirje on osoitettu? Onko Lemminkäinen nähnyt kuulun joutsenen? Jos on, niin millaisen se oli? Mitä muuta hän näki? Kirjoita tarina, jossa kertoja palaa kotiin pitkältä ja vaivalloiselta matkalta. Kotiin palaaja on voittanut vaikeudet ja ylittänyt esteet. Laadi lööppi Lemminkäisen seikkailuista, hänen pelastumisestaan ja paluustaan Lukekaa Kalevalan runon 30 säkeet: Siitä lieto Lemminkäinen, itse kaunis Kaukomieli, laati huolista hevoset,murehista mustat ruunat, päitset päivistä pahoista, satulat salavihoista Etsikää runosta Kalevalan kielelle tyypilliset sanat. Yrittäkää kääntää runo nykykielelle. © Tampere Filharmonia 2015 12 SIBELIUS FINLANDIA Vuosi 1899 oli suomalaisille hurjaa aikaa! Alkuvuodesta Venäjän keisari Nikolai toinen kirjoitti helmikuun manifestin, julistuksen, joka uhkasi puuttua suomalaisten oikeuteen päättää omista asioistaan. Manifesti herätti luonnollisesti jyrkkää vastustusta suomalaisten keskuudessa. Myös taiteilijat osallistuivat vastarintaan: kuvataiteilijat maalasivat ajan henkeä hehkuvia maalauksia, kirjailijat kirjoittivat kansallismielisiä kirjoja ja säveltäjät sävelsivät kansallistuntoa nostattavia sävelteoksia. Jean Sibeliuskin kirjoitti tuohon aikaan paljon teoksia, joiden voi ajatella ottaneen kantaa maamme poliittiseen tilanteeseen. Kaikkein kuuluisin näistä teoksista on Finlandia. Sibelius kirjoitti sävelrunon alun perin näyttämölle, kuvaelmaan, joka esitettiin Sanomalehdistön päivien päätösjuhlassa 4.11.1899 – siis samana vuonna, jona helmikuun manifesti huolestutti suomalaisia. Sanomalehdistön päivien juhlan päänumero oli kuvaelmasarja, joka kantoi nimeä Suomen muinaisajoilta. Tekstejä kuvaelmaan olivat kirjoittaneet pääasiassa Jalmari Finne ja Eino Leino, joista jälkimmäinen vastasi kuvaelmasarjan viimeisestä osasta. Viimeinen osa oli nimeltään Suomi herää, ja Sibelius sävelsi siihen musiikin, jonka hän myöhemmin muokkasi orkesterirunoksi. Tämä sävellys sai lopulta nimen Finlandia. Minkäänlaista laulua ei tähän päätösmusiikkiin sisältynyt, eikä Sibelius Finlandiaa koskaan laulettavaksi suunnitellut. Siinä on kuitenkin keskikohdan hymninsä, aihe, joka kuullaan ensin puupuhaltimilla, ja jonka jouset sitten ottavat laulavasti omakseen. Tästä hymnistä tehtiin jo 1900-luvun alkupuolella lukuisia sanoitettuja versioita, joita laulettiin ympäri maailmaa. Suomalaiset ottivat useista vaihtoehdoista omakseen lopulta V. A. Koskenniemen vuonna 1940 kirjoittaman runon, jonka myös Sibelius hyväksyi. Niinpä Finlandia-hymni kuuluu nykyään olennaisesti itsenäisyyspäivän perusohjelmistoon. Finlandia levisi nopeasti ympäri maailman, ja Sibelius sai suureksi ärsytyksekseen kuulla erityisesti hymniosaa soitettavan jazzahtavina pienten kokoonpanojen sovituksina jopa ravintoloissa! PowerPoint dia 3, Jean Sibelius vanhana säveltäjämestarina flyygelin äärellä kotonaan Ainolassa Järvenpäässä. Sibeliuksen takana näkyy hänen vaimonsa Ainon veljen Eero Järnefeltin piirros Sibeliuksesta nuorempana. Kuva: Santeri Levas, Suomen valokuvamuseon kokoelma. © Tampere Filharmonia 2015 13 TEHTÄVÄT SIBELIUS: FINLANDIA MU / KUUNTELU Finlandia jakaantuu neljään, selvästi toisistaan erottuvaan jaksoon. Löytäkää jaksot yhdessä! 1. Finlandia alkaa vaksipuhaltimien uhkaavilla soinnuilla. Patarummut kumisevat taustalla. Puupuhaltimet vastaavat rauhallisemmalla teemalla, jota jousisoittimet jatkavat: Partituurin 1. sivu liitteenä PowerPoint dia 8, Finlandia-nuottiesimerkit 2. Trumpetit, pasuunat ja tuuba soittavat nopeita fanfaareja: Orkesteri kuohuu! Seuratkaa - vaskien kirkkaan fanfaarin toistumista - matalia jousia, joiden osuudessa kaikuvat alun vaskisoinnut - jousten huimia syöksyjä ylöspäin Matalien soitinten (fagotin, tuuban, sellon, kontrabasson) ja patarumpujen toistama reipas kuvio (nuottiesimerkki) vie puhaltimien ja lyömäsoittajien johdolla esitettyyn loisteliaaseen huipentumaan. Sitten tunnelma rauhoittuu ja vie kohti 3. jaksoa. 3. Maailmankuulun hymnin esittävät ensin puupuhaltimet, sitten jousisoittimet. Hymnin melodian alku (kahden oboen osuus): 4. Hymnin jälkeen aloittavat jo 2. jaksossa tutuksi tullut matala kuvio ja trumpettien ja pasuunoiden fanfaarit. Finlandia päättyy juhlavasti soitettuihin hymnin alkusäveliin. © Tampere Filharmonia 2015 14 MU / SOITTIMET Kerratkaa vaskisoittimet. MU / LAULU Laulakaa tai soittakaa esim. nokkahuiluilla Sibeliuksen Finlandian hymniosa, joka löytyy mm.: Hynynen-Mali-Tuovinen-Pulkkinen: Musikantti 5−6 s. 219 Kiiski- Pohjola-Sariola: Musica 3−4, opettajan kirja s. 99 Arola-Honkanen-Huttunen-Jokelainen-Koskela-Marttila: Saa laulaa, opettajan opas s. 104 ja 105 (F- ja D-duurissa). MU / POHDITTAVAA Kuulostaako Sibeliuksen musiikki suomalaiselta? Mikä tekee Finlandiasta suomalaisen? Mitä aineksia, millaisia melodianpätkiä ja teemoja haalisit mukaan, jos itse haluaisit säveltää erityisen suomalaista orkesterimusiikkia? Käyttäisitkö jotakin erityisiä soittimia? Nykysäveltäjän on mahdollista ottaa mukaan myös äänitettyä materiaalia, konkreettisia ääniä ympäröivästä maailmasta. Ottaisitko sinä mukaan äänitettyä ääntä? Mitä? Luontoa, kaupunkia...? Sibelius viihtyi suurkaupunkien vilinässä ja toisaalta ehdottomassa rauhassa. Perheensä kotiin Ainolaan hän ei halunnut laisinkaan sisävessaa tai vesihanoja, sillä hänen mielestään jo putkien kohina oli liiallista melua. Sulkekaa silmät. Onko ympärillä todella hiljaista vai kuuletteko jotain? Mitä? Missä nykyään voi nauttia rauhoittavasta hiljaisuudesta? Suomen kansallislaulu on Maamme-laulu, jonka on säveltänyt saksalaissyntyinen Fredrik Pacius ja sanoittanut Johan Ludvig Runeberg 1800-luvun puolivälin paikkeilla. Joidenkin suomalaisten mielestä Finlandia-hymni olisi parempi kansallislaulu. Mitä mieltä olette? Kuunnelkaa ja/tai laulakaa molemmat ja äänestäkää sitten: Maamme vai Finlandia-hymni? Miksi? MU / LISÄTEHTÄVÄ Tiesitkö, että Sibelius sävelsi Finlandian alkumuotoon useita vaihtoehtoisia loppuja? Yksi niistä on Tampere Filharmonian levyllä, Sanomalehtipäivien musiikin Suomi herää -osassa (Ondine ODE 913-2), joka on mukana myös Naxos-soittolistallamme. Jos Finlandian lisäksi pääsette kuuntelemaan Suomi herää -versiota, kuunnelkaa molemmista ainakin pari viimeistä minuuttia ja äänestäkää, kumman lopun te olisitte valinneet. PowerPoint dia 9, Kuva: Santeri Levas, Suomen valokuvateiteen museo © Tampere Filharmonia 2015 15 ULJAS PULKKIS LAULUT VÄLTTÄMÄTTÖMYYS JA ANDROMEDA LAULUSARJASTA LÄHESTYMINEN Uljas Pulkkis on yksi aikamme kiinnostavimmista suomalaissäveltäjistä. Lähestyminen-laulusarjansa hän viimeisteli tänä vuonna, ja se esitetään marraskuun konsertissa ensimmäistä kertaa. Kukaan ei siis ole koskaan aikaisemmin kuullut laulajan ja orkesterin esittävän teosta! Laulusarjan pohjana ovat tähtitieteilijä Esko Valtaojan tekstit, jotka koskevat maailmankaikkeutta ja sen tutkimista. Teksteissä käydään läpi tärkeimpiä tieteellisiä havaintoja aina antiikista meidän päiviimme saakka. Laulusarjassa on kahdeksan osaa, jotka ovat I Välttämättömyys, II Hiekanlaskija, III Andromeda, IV Voima, V Kaukaiset tähdet, VI Maailma on kaunis, VII Pimeys ja kuolema ja VIII Kotona maailmankaikkeudessa. Tässä Sibelius 150 -juhlavuoden konsertissa osista kuullaan ensimmäinen ja kolmas. PowerPoint dia 10, Uljas Pulkkis. Kuva: Saara Vuorjoki, Fimic. VÄLTTÄMÄTTÖMYYS, ANAKSIMANDROKSEN MUKAAN Anaksimandros (n. 610 eaa − 546 eaa) oli monipuolinen tiedemies, joka esitti jo 3000 vuotta sitten maailmankaikkeuden olevan ääretön. Hänet tunnetaankin juuri äärettömyyden käsitteestä (kreikaksi ”apeiron”), joka toistuu myös laulun tekstissä. Anaksimandros kumosi opettajansa Thaalen väitteen, jonka mukaan kaikki ympärillämme oleva koostuu vedestä. Välttämättömyys-laulu alkaa näin: Opettajani Thales sanoi: kaikki on vettä Hän putosi kaivoon, josta piikatyttö hänet pelasti. Oppilaani Pythagoras sanoo että kaikki on numeroita; hän etsii vielä kaivon kehän tarkkaa lukua. Apeiron. ANDROMEDA, ABD A-RAHMAN AL-SUFIN MUKAAN Abd a-Rahman al-Sufi (903−986) oli persialainen astronomi, joka kirjoitti merkittävän kirjan kiintotähdistä. Hän kuvaa kirjassaan ensimmäisenä taivaalta löytämäänsä ”pientä pilveä”, joka paljon myöhemmin osoittautui mahtavaksi Andromedan galaksiksi. Andromeda-laulussa runoillaan näin: Päivällä on pilvensä, yöllä on pilvensä, kuka voi tietää pilvien luonteesta? Onko se pieni, vai kaukana sfääreissä? Suuren kalan suussa pieni pilvi. Keskellä tähtien, Ptolemaioksen Andromedan. Jumalan pienikin pilvi kätkee maailmoja. © Tampere Filharmonia 2015 16 TEHTÄVÄT PULKKIS: LAULUT VÄLTTÄMÄTTÖMYYS JA ANDROMEDA MAANTIETO/FYSIIKKA Mikä on Andromedan galaksi? Andromedan galaksi eli Messier 31 on Linnunrataamme (johon aurinkokuntammekin kuuluu) lähinnä oleva suuri galaksi. Se on pohjoisen tähtitaivaan kirkkain galaksi ja se on myös kaukaisin kohde, jonka voi erottaa paljaalla silmällä pimeältä taivaalta. Sillä on spiraalimainen rakenne ja sen etäisyys meistä on noin 2,5 miljoonaa valovuotta. Tutkikaa ja lukekaa Andromedasta ja galakseista halutessanne lisää tai kerratkaa oman aurinkokuntamme planeetat. PowerPoint dia 11, Andromeda. Kuva: ESA/NASA/JPL-Caltech/NHSC MU/KU HILJAISESTA VOIMAKKAASEEN Kerratkaa italiankieliset musiikkisanat: PowerPoint dia 12, crescendo & diminuendo crescendo = voimistuen diminuendo = hiljentyen Harjoitelkaa yhdessä sanoen esim. paa-tavua, soittamalla Lemminkäisestä tuttua rytmiä (taa-taka taa-ta-ka) tai laulamalla opettajan antamaa ääntä. Aloittakaa hiljaa, voimistakaa ääntä vähitellen (cresc.) opettajan näyttämään huippukohtaan asti ja hiljentäkää se siitä taas vähitellen (dim.), liukuen. Kerratkaa myös: p = piano = hiljaa, f = forte = voimakkaasti. Lisäksi: mp = mezzo piano = melko hiljaa, pp = pianissimo = hyvin hiljaa, ppp = piano pianissimo = mahdollisimman hiljaa, mf = mezzo forte = melko voimakkaasti, ff = fortissimo = hyvin voimakkaasti, fff = forte fortissimo = mahdollisimman voimakkaasti Leikatkaa lehdistä kuvia sellaisista maailman asioista, jotka pitävät voimakasta ääntä (esim. traktori) tai hljaista ääntä (esim. hiiri). Tehkää juliste, johon merkitsette äänenvoimakkuudet joko ainoastaan p (hiljainen) ja f (voimakas) tai kaikki hiljaisimmasta voimakkaimpaan ppp, pp, p, mp, mf, f, ff, fff. Sijoitelkaa kuvat sopiville paikoille. © Tampere Filharmonia 2015 17 MU / OMA SÄVELLYS Säveltäkää omaa avaruusmusiikkia ryhmissä. Jakakaa kullekin ryhmälle tietty määrä soittimia. Päättäkää, kuinka monta säveltä on käytössä ja mikä on musiikin syke. Edellistä crescendo-diminuendo -harjoitusta voi käyttää apuna lähenemisen ja loittonemisen ilmaisemiselle. LI + MU / OMA LIIKKUMINEN Liikkukaa kuin astronautit kuussa eli pehmeästi ja hidastetusti joko oman avaruusmusiikin tai Sibeliuksen Tuonelan joutsenen (tai esim. Debussyn Clair de Lunen) soidessa. Ryhmätyö isommille: Valitkaa jokin Sibeliuksen kappaleista tai muu sopiva musiikki. Miettikää, miten musiikki ja liike yhdistyvät: crescendo - diminuendo, tasainen ja vaihteleva liike jne. Kuvaatteko liikettä sormilla, käsillä ja keskikeholla vai koko vartalolla? KU / PIIRROS TAI ASKARTELU Piirtäkää värikäs Andromedan galaksi tai tehkää koko luokka yhdessä avaruusaiheinen suuri työ (esim. erikokoisia ja -värisiä taivaankappaleita voi leikata paperista ja liimata ne yhdelle isolle tummalle taustalle). MU / LISÄTEHTÄVÄT LAULUUN JA KUUNTELUUN Avaruusaiheista laulettavaa tutun Tuiki tuiki tähtösen lisäksi esim. Kaisto-Muhonen-Peltola: Musiikin mestarit 1−2, s. 118 lähtien teemana Linnunradan laidalla, mm. Planeettablues, Aurinko on typerä, Iltatähtien laulu; Arola-Honkanen-Huttunen-Jokelainen-Koskela-Marttila: Saa laulaa 4: Tähtikartta-letkis. Avaruusaiheista kuunneltavaa esim. Debussy: Kuutamo (Clair de Lune), Holst: Planeetat, Williams: ET, Tähtien sota. PowerPoint dia 10, Tähtitieteilijä Esko Valtaoja © Tampere Filharmonia 2015 18 ORKESTERI Klassista musiikkia soitetaan erilaisilla kokoonpanoilla aina yhdestä soittajasta yli sadan muusikon sinfoniaorkesteriin. Sinfoniaorkesterissa on soittimia jokaisesta orkesterisoitinperheestä, pienempiä orkestereita ovat mm. kamariorkesteri, jousiorkesteri ja puhallinorkesteri sekä erikokoiset kamarimusiikkiyhtyeet. Tampere Filharmonia (Tampereen kaupunginorkesteri) on täysimittainen, iso sinfoniaorkesteri, jossa on 97 soittajaa. Orkesterin ylikapellimestarina ja taiteellisena johtajana on syksystä 2013 lähtien toiminut Santtu-Matias Rouvali. Tampere Filharmonia täyttää tänä vuonna 85 vuotta ja orkesterin koti, Tampere-talo, 25 vuotta. Sinfoniaorkesterin soittimet: 1. Jousisoittimet (viulut, alttoviulut, sellot, kontrabassot) – istuvat edessä Soitetaan jousella ”sahaten”, erikokoisia (kontrabasso isoin). 2. Puhallinsoittimet eli puhaltimet – ovat jousisoittimien takana, puupuhaltimet ensin Ääni syntyy puhaltamalla, soitinryhmän nimen mukaisesti a) Puupuhaltimet (huilu, oboe, klarinetti, fagotti) – valmistetaan tavallisesti puusta b) Vaskipuhaltimet (käyrätorvi, trumpetti, pasuuna, tuuba) – valmistetaan metallista 3. Lyömäsoittimet – lavan takaosassa erilaisia lyömäsoittimia isoista patarummuista pieneen triangeliin ja marakaseihin 4. Harppu – lavan vasemmalla sivulla iso kielisoitin, joka on pystyssä Lisäksi orkesterissa tarvitaan välillä muitakin soittimia, kuten piano, saksofoneja tai rumpusetti. Jousisoittimen keskinäinen istumajärjestys voi vaihdella (tosin 1. viulu on aina omalla paikallaan), samoin vaskipuhaltimissa esim. käyrätorvet voivat istua oikeallakin reunalla. Sen sijaan puupuhaltimet ovat vakiintuneet nelikulmioksi keskelle. Seuraavalla sivulla on kaksi kuvaa, joissa orkesteri on aseteltu eri tavoin. PowerPoint diat 13 ja 14, orkesterin istumajärjestys © Tampere Filharmonia 2015 19 © Tampere Filharmonia 2015 20 KAPELLIMESTARI Kapellimestari johtaa orkesteria. Hän näyttää, miten teos soitetaan: missä tempossa (eli kuinka nopeasti tai hitaasti), miten voimakkaasti jne. musiikki soi. Kapellimestarin tehtävä on huolehtia, että koko orkesteri soittaa yhtä aikaa. Käsillä johtamisen lisäksi kapellimestari voi antaa ohjeita muun muassa katsein. PowerPoint dia 15, video Kokeilkaa, kuinka yhteinen laulu sujuu, jos kukaan ei johda sitä, vaan kaikki aloittavat, milloin haluavat ja laulavat sellaisessa tempossa kuin haluavat. Laulakaa sitten niin, että ope tai joku lapsista johtaa laulua. Tahdin ja tempon näyttäminen: Eri tahtilajeja johdetaan eri tavalla ns. kaavalla. Tahti ja tempo pysyvät, kun jokainen tahdin isku näytetään selvästi ja tarkasti. Kahteen johdettaessa tempoa näyttävä käsi lasketaan alas ykkösellä ja kakkosella nostetaan takaisin ylös. Ykkönen eli tahdin ensimmäinen soitettava ääni (mikäli siinä ei ole taukoa) alkaa tahtipuikon tullessa ala-asentoon. Kolmeen (valssin tahtiin) johdetaan oikealla kädellä 1 = alas, 2 = oikealle, 3 = alkuasentoon Neljään johdetaan 1 = alas, 2 = vasen, 3 = oikealle, 4 = alkuasentoon. Vasen tekee peilikuvana tai näyttää muita ohjeita. Hidastaminen ja kiihdyttäminen = tee joko molemmilla tai vain toisella kädelläsi kiihtyvää tai hidastuvaa eteenpäin pyörivää liikettä vaakatasossa kuin läiskyttäen vettä tai kauhoen jotakin edessäsi olevasta astiasta. Dynamiikkojen näyttäminen: voimakkaammin = nosta kättäsi kämmen ylöspäin kuin kutsuen jotakuta (ääntä) luoksesi hiljempaa = laske kättäsi kämmen alaspäin kuin painaen jotakin, tätä voi korostaa kuiskaussuhinaa jäljittelevällä huultenliikkeellä. Tampere Filharmonian ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvali harjoittaa orkesteria. Kuva: Kaapo Kamu. © Tampere Filharmonia 2015 21 LIITE 1: Tuonelan joutsenen partituurin 1. sivu © Jean Sibelius © Tampere Filharmonia 2015 22 LIITE 2: Lemminkäisen kotiinpaluun partituurin 1. sivu © Jean Sibelius © Tampere Filharmonia 2015 23 LIITE 3: Finlandian partituurin 1. sivu © Jean Sibelius © Tampere Filharmonia 2015 24 LIITE 4: Souda, souda sinisorsa © Jean Sibelius Jean Sibelius Souda, souda sinisorsa 1. Souda, souda sinisorsa, souda tähän rantaan. Pesäs tänne rakenna sen ritvakoivun kantaan! 2. Laske, laske pursi pieni, laske valkamaani; Purrestani, neito nuori, astu asuntaani. 3. Tääll’ on sija suoritettu sammalista sulle; tule, tule kultaseni kumppaniksi mulle. 4. Tääll’ on aallot armahat ja suuret hongat huojuu; Solkikoivut soreasti aallon helmaan nuojuu. Sanat A.V. Koskimies © Tampere Filharmonia 2015 25 MUSIIKKI KUVIKSI! Otamme mielellämme vastaan kaikkia kuvallisia tuotoksia, joita olette luokissa tehneet konsertin teemojen innoittamina! Kuvat toimitetaan sähköisesti ohjetta seuraten. HUOM: Kuvia saatetaan käyttää konsertin nettilähetyksessä, Tampere Filharmonian nettisivuilla tai orkesterin painotuotteissa. Lähetättehän siis ystävällisesti vain sellaisia kuvia, joiden käyttöön oppilaiden vanhemmilta on lupa. Nimeättehän kuvatiedostot tekijän nimellä, luokalla ja koululla, mikäli haluatte nämä tiedot julkisiksi. OHJE: 1. Mene osoitteeseen drive.google.com 2. Kirjaudu sisään tunnuksella sibelius150nettikonsertti@gmail.com ja salasanalla Jean1865 Huom! Mikäli olet jo kirjautuneena Driveen omilla tunnuksillasi, kirjaudu ulos klikkaamalla oikeasta yläkulmasta gmail-sähköpostiosoitettasi ja tämän jälkeen ”kirjaudu ulos” -painiketta. Kirjaudu sitten sisään sibelius150nettikonsertti-tunnuksella. 3. Avaa ”Sibelius150nettikonsertti”-kansio. 4. Raahaa kuvatiedostot kansioon. Ongelmatilanteissa ota yhteyttä Tampere Filharmonian tiedottajaan Maija Leinoon maija.leino@tampere.fi 050 388 7144 Sibelius 150 -kuvitus: Lasse Rantanen, 2012 © Sibelius Society of Finland
© Copyright 2024