1. No category

Sukupolvien ketjut:
Sukupolvien vuorovaikutus
Suomessa
Mirkka Danielsbacka
FT, tutkija, Väestöntutkimuslaitos
Antti O. Tanskanen
FT, VTT, dosentti, Turun yliopisto
M
Luennon rakenne
•
•
•
•
•
Sukupolvien ketju -tutkimushankkeen esittely
Sukupolvien ketju -hankkeen yleistuloksia
Isovanhempitutkimus
Yhteenveto
Pohdintatehtävä
M
Luennon oppimistavoitteet
• Ydinaines (must know): Perhesukupolvien
välisen avun ja yhteydenpidon yleiset linjat
(avun suunta, avun sukupuolittuneisuus,
muutos ajassa)
• Täydentävä aines (should know):
Isovanhempitutkimuksen tulokset
• Kiinnostava lisätieto (nice to know): Onko
hoivaava isovanhemmuus ihmislajin
yksinoikeus?
M
Tehtävä
• Pohdi parin kanssa onko perheen merkitys
vähentynyt nyky-yhteiskunnissa?
– Miksi on?
– Miksi ei ole?
• Aikaa 5 minuuttia ja sen jälkeen puretaan
keskustelu yhdessä
A
Sukupolvien ketju -hanke
• Helsingin yliopiston ja Väestöntutkimuslaitoksen yhteishanke
• Sukupolvien ketju -tutkimushankkeen tavoitteena on kerätä kahden
perhesukupolven yhteydenpito- ja auttamissuhteista pitkittäisaineistoa
viiden vuoden välein toteutettavin edustavin kyselyin
• Sukupolvet
– Suuret ikäluokat (synt. 1945–1950)
– Suurten ikäluokkien aikuiset lapset (synt. 1962–1993)
• Aineistokeruut
– 2007 ja 2012
– Kolmas aineistokeruu on tarkoitus toteuttaa 2017
• Rahoitus
– Suomen Akatemia, Kela, Alli Paasikiven säätiö, Koneen säätiö
• Tulokset
– Yhteensä 34 tutkimusjulkaisua (pääasiassa kansainvälisissä tieteellisissä
lehdissä)
• http://blogs.helsinki.fi/gentrans/
A
Tutkimusryhmä
Mirkka Danielsbacka, Elina
Haavio-Mannila, Hans
Hämäläinen, Markus Jokela,
Antti Karisto, Inka Pelkonen,
J.P. Roos, Anna Rotkirch,
Heikki Sarmaja ja Antti O.
Tanskanen
M
Sukupolvien
vuorovaikutus
-tutkimusraportti
-
Päätulokset 2012 kyselyistä
Muutos 2007 ja 2012 välillä
M
Kenestä kysytty
• Suuret ikäluokat
– Lapset (ja lapsenlapset), omat vanhemmat,
appivanhemmat, sisarukset (ja sisarusten lapset),
serkut, tädit, sedät, enot, ystävät.
• Aikuiset lapset
– Vanhemmat, appivanhemmat, sisarukset (ja
sisarusten lapset), isovanhemmat, tädit, sedät,
enot, serkut, ystävät
Mistä kysytty
• Yhteydenpito
• Annettu ja saatu:
– Käytännön apu
– Taloudellinen tuki
– Hoiva-apu
• Auttamisasenteet
M
Sukupolvien elämänvaiheet 2012
(osa 1)
• Suuret ikäluokat
–
–
–
–
–
–
–
–
62–67-vuotiaita
Enemmistö asuu puolison kanssa kahden
Suurin osa eläkkeellä (vanhuuseläkkeellä yli 60 %)
Koettu terveys hyvä tai kohtalainen (94 %)
Keskimäärin 2,5 lasta ja 3,8 lastenlasta
Äiti on elossa 20 ja isä 5 prosentilla
Sisaruksia on tai on ollut keskimäärin 3,6
Läheiseksi koettuja sukulaisia keskimäärin 7,3 ja
ystäviä 6,2
10
M
Sukupolvien elämänvaiheet 2012
(osa 2)
• Aikuiset lapset
– 19–50-vuotiaita (ka 36)
– Enemmistö asuu puolison ja/tai lasten kanssa (noin 80
%)
– Vanhempien kanssa asuu vain harva (2,3 %)
– Suurin osa työssä (lähes 80 %)
– Keskimäärin 2,2 lasta
– Äiti on elossa 97 ja isä 90 prosentilla
– Sisaruksia on tai on ollut keskimäärin 2
– Läheiseksi koettuja sukulaisia keskimäärin 5,4 ja
ystäviä 4,9
11
M
Yhteydenpito
• Suurten ikäluokkien ja heidän lastensa
sukupolvissa naiset pitävät miehiä enemmän
yhteyttä sukulaisiinsa ja ystäviinsä
• Molemmissa sukupolvissa miehet ja naiset
pitävät enemmän yhteyttä äidin kuin isän
puoleisten sukulaistensa kanssa
• Tulokset tukevat aiempia tutkimustuloksia
12
M
Hoiva-apu
• Molemmissa sukupolvissa suurempi osa
naisista kuin miehistä antaa hoiva-apua
läheisilleen
• Suuret ikäluokat antavat etenkin
lastenhoitoapua lapsilleen
13
M
Käytännön apu (osa 1)
• Molemmissa sukupolvissa miehistä suurempi
osa kuin naisista antaa käytännön apua
sukulaisilleen ja ystävilleen
• ”Oletko antanut [lapsellesi, vanhemmallesi
jne.] käytännön apua viimeisten 12 kuukauden
aikana? Kuinka usein?”
– Käytännön avulla tarkoitamme avustamista muun
muassa koti- ja pihatöissä, remontissa ja tekniikan
käytössä.
14
M
Käytännön apu (osa 2)
• Suurempi osa
suurista ikäluokista
saa lapsiltaan
käytännön apua kuin
antaa sitä heille
• Noin puolet on sekä
antanut että saanut
käytännön apua
Suurten ikäluokkien osuus, joka saa lapsiltaan
ja/tai antaa lapsilleen käytännön apua (% ja
95 % luottamusvälit) (n=1797)
15
M
Taloudellinen tuki
• Huomattavasti
suurempi osa
suurista ikäluokista
antaa taloudellista
tukea lapsilleen kuin
saa sitä heiltä
Suurten ikäluokkien osuus, joka saa lapsiltaan
ja/tai antaa lapsilleen taloudellista tukea (% ja
95 % luottamusvälit) (n=1797)
• Taloudellinen tuki kulkee kaikista avun
muodoista selkeimmin sukupolvien ketjussa
alaspäin (näin oli myös 2007-kyselyssä)
16
Avun suunta
Ennustettu todennäköisyys sille, että suurten ikäluokkien edustaja
antaa apua lapselleen/vanhemmalleen
Vakioitu: 1) Taloudellisessa tuessa: vastaajan sukupuoli ja taloudellinen tilanne sekä lapsen/vanhemman
taloudellinen tilanne 2) Hoiva- ja käytännön avussa vastaajan sukupuoli, siviilisääty, koulutusaste,
työllisyystilanne, koettu terveydentila, lasten ja lastenlasten määrä, vanhempien arvioitu terveydentila
sekä asuin etäisyys
Hämäläinen, Hans & Antti Tanskanen (2014). Autetaanko lapsia enemmän kuin vanhempia? Suurten ikäluokkien
lapsilleen ja vanhemmilleen antama käytännön apu ja hoiva. Yhteiskuntapolitiikka 79 (4), 365–374.
17
A
A
Muutoksia elämäntilanteissa
2007–2012
• Suuret ikäluokat
– Eläkkeelle jääminen
– Vanhempien kuoleminen
– Lastenlasten syntyminen
• Aikuiset lapset
– Useammat parisuhteessa
– Lasten syntyminen
– Isovanhempien kuoleminen
18
A
Suuret ikäluokat ja yhteydenpito
vuosina 2007 ja 2012
• Vähentynyt:
– Lasten kanssa
(hieman)
– Vanhempien
kanssa
(vanhempien
kuolema)
• Pysynyt ennallaan:
Suurten ikäluokkien yhteydenpito lasten, vanhempien
ja sisarusten kanssa vuosina 2007 ja 2012 (keskiarvot
ja 95 % luottamusvälit)
– Sisarusten kanssa
19
Suuret ikäluokat ja lapsille annettu apu
2007 ja 2012
• Pienempi osuus
antaa:
– Käytännön apua
– Taloudellista tukea
• Suurempi osuus
antaa:
– Lastenhoitoapua
Lapsilleen apua antaneiden osuus suurista ikäluokista
vuosina 2007 ja 2012 (% ja 95 % luottamusväli)
 Lastenlasten syntyminen: muusta avusta lastenhoitoapuun?
 Intensiteetti?
20
A
A
Suuret ikäluokat ja saatu apu
2007 ja 2012
• Suurempi osuus suurista ikäluokista saa
käytännön apua:
– Lapsiltaan ja
– Sisaruksiltaan vuonna 2012 kuin sai vuonna 2007
• Lisäksi suuret ikäluokat saavat sisaruksiltaan
aiempaa useammin taloudellista tukea
21
A
Auttamisasenteet vuosina
2007 ja 2012
• Suurista ikäluokista entistä suurempi osuus on
sitä mieltä, että:
– Isovanhempien velvollisuus on hoitaa
lapsenlapsiaan
– Isovanhempien velvollisuus on edistää
lastenlasten ja heidän perheensä taloudellista
turvallisuutta
• Aikuisista lapsista useampi mieltää, että:
– Isovanhempien velvollisuus on hoitaa
lapsenlapsiaan
22
A
Tehtävä
• Pohdi kenellä tulisi olla vastuu hyvinvoinnin
tuottamisesta: yhteiskunnalla, markkinoilla,
kolmannella sektorilla (vapaaehtoistyö,
hyväntekeväisyys) vai perheellä?
• Pohdi itseksesi ja kirjoita itsellesi
muistiinpanot. Aikaa 5 minuuttia. Tehtävä
puretaan yhdessä.
M
Isovanhemmat:
Tärkeämpiä kuin koskaan?
M
Isovanhempitutkimuksen taustaa
• Eliniän pidentymisen myötä isovanhemmilla ja
lapsenlapsilla enemmän yhteistä aikaa kuin
koskaan ennen
• Vähemmän lapsenlapsia, enemmän aikaa
yhdelle
• Isovanhemmat ovat terveempiä kuin ennen ja
heillä on enemmän resursseja
• Teknologinen kehitys on mahdollistanut
yhteydenpidon pitkienkin etäisyyksien päästä
A
Tehtävä
• Pohdi voiko hoivaavaa isovanhemmuutta olla
muillakin lajeilla kuin ihmisillä?
• Keskustele parin kanssa, aikaa 5 minuuttia.
Tehtävä puretaan yhdessä.
A
Video
https://www.youtube.com/watch?v=sc9U20qB
WbQ
Hoivaavat isovanhemmat eivät ole
ihmislajin yksinoikeus (osa I)
• Satunnaista hoivaavaa isoäitiyttä on tavattu
useilla kädellisillä
– Vapaina elävillä simpansseilla ja paviaaneilla sekä
vangittuina elävillä gorilloilla
– Joillakin linnuilla
– Norsuilla
– Delfiineillä
• Pullonokkadelfiinillä hoivaava äidinisä?
• Hoivaavaa isänisää ei ehkä muilla kuin ihmisillä?
A
Hoivaavat isovanhemmat eivät ole
ihmislajin yksinoikeus (osa II)
• Ihmisille kenties uniikkia
– Isovanhemmuuden säännöllisyys
– Hoivaavan isoisyyden olemassaolo
– Naisten erittäin pitkä hedelmätön elinikä
• Hoivaavan isovanhemmuuden evolutiiviset
hyödyt
A
Isovanhemmat vanhempien
lastenhankinta ja lasten hyvinvointiin
• Aiemmissa yhteisöissä isovanhempien läsnäolo
yhteydessä siihen, että vanhemmat hankkivat
enemmän lapsia ja lapset pysyivät
todennäköisemmin hengissä (Lahdenperä ym.
2004)
• Nyky-yhteiskunnissa isovanhemmilta apua saavat
vanhemmat hankkivat lapsia todennäköisemmin
• Nyky-yhteiskunnissa isovanhempien tuki
yhteydessä lasten hyvinvointiin (koulumenestys,
fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi jne.)
(Tanskanen 2014)
Lahdenperä, M., Lummaa, V., Helle, S., Tremblay, M. & Russell, A.F. (2004). Fitness benefits of prolonged postreproductive lifespan in women. Nature, 428, 178–181.
Tanskanen, A.O. (2014). Isovanhemmat, vanhempien lastenhankinta ja lasten hyvinvointi. Helsinki: Väestöliitto.
A
M
Isovanhempikaava
Figure 3. Grandparental care (predicted propabilities and 95% confidence intervals)
by lineage and country group
Look after grandchild
0,3
0,25
0,2
MGM
0,15
MGF
PGM
PGF
0,1
0,05
0
Southern Europe
(n=4,551)
Eastern Europe
(n=3,965)
Central Europe
(n=6,990)
Northern Europe
(n=5,263)
Adjusted: Grandparent’s year of birth, years of education, partnership status, self reported health, job
situation, number of children, number of grandchildren, grandparent’s distance to child and children’s year of
birth.
Danielsbacka, Tanskanen, Jokela, & Rotkirch (2011). Grandparental Child Care in Europe. Evidence for Preferential
Investment in More Certain Kin. Evolutionary Psychology 9, 1, 3–24.
Sukupolvien ketju -hankkeen
isovanhempitutkimus
• 10 artikkelia julkaistu
• Tutkittu
– Sukupuolen ja sukulinjan vaikutuksia
– Isovanhemman avioeron vaikutuksia
– Läheisyyttä omiin ja puolison vanhempiin
– Jne.
M
Lapsen saaminen lähentää pariskuntaa äidin
sukuun
• Aikuisten lasten aineisto, n = 1,216 (parisuhteessa elävät vastaajat)
• Tulokset:
• Äidit ovat lapsettomia naisia läheisempiä oman äitinsä kanssa
• Isät ovat lapsettomia miehiä läheisempiä puolisonsa vanhempien kanssa
Kuvio 1. Naiset
100
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
Kuvio 2. Miehet
100
90
80
70
60
50
no children 40
30
children
20
10
0
Own mother is Own father is Mother-in-law Father-in-law is
emotionally
emotionally is emotionally emotionally
close (n=735) * close (n=664) close (n=657) close (n=564)
ns.
ns.
ns.
no children
children
Own mother is Own father is Mother-in-law Father-in-law is
emotionally emotionally is emotionally emotionally
close (n=431) close (n=396) close (n=405) close (n=351)
ns.
ns.
**
**
Danielsbacka, M., Tanskanen, A.O., & Rotkirch, A. (2015). Impact of Genetic Relatedness and Emotional Closeness on Intergenerational
33
Relations. Journal of Marriage and Family, 77, 889–907.
Eronneilla isoisillä vähemmän yhteydenpitoa
lapsenlapsiin kuin naimisissa olevilla isoisillä
4
3,5
3
Contact frequencies
- Yhteydenpitoa lapsenlapsiin on mitattu 5portaisella asteikolla (0 = ei koskaan, 1 =
harvemmin kuin kerran kuussa, 2 = n. 1–3
kertaa kuussa, 3 = n. kerran viikossa, 4 =
päivittäin tai useita kertoja viikossa)
- Kuviossa yhteydenpidon keskiarvot
- Malleissa vakioitu: isovanhemman
sukulinja, maantiet. etäisyys, terveys,
työtilanne, koulutus, taloudellinen tilanne,
lasten ja lastenlasten lukumäärä,
emotionaalinen läheisyys omaan lapseen
- Naimisissa olevat ja eronneet isoäidit
pitävät enemmän yhteyttä lapsenlapsiin
kuin samoihin kategorioihin kuuluvat
isoisät
2,5
Married
Widowed
2
Remarried
Divorced
1,5
1
0,5
Täsmennykset
Married = naimisissa (ei koskaan eronnut)
Widowed = leski
Remarried = uudelleen naimisissa (ei yhteistä lapsenlasta)
Divorced = eronnut (ja asuu yksin)
0
Grandfathers (n= 902)
Grandmothers (n=1,195)
Danielsbacka, M. & Tanskanen, A.O. (2015). Grandfather involvement in Finland: Impact of divorce, remarriage and widowhood.
In: Buchanan, A. & Rotkirch, A. (eds.) Grandfathers: International perspectives. London: Palgrave Macmillan, in press.
34
Eronneet isoisät hoitavat vähemmän
lapsenlapsiaan kuin naimisissa olevat
Täsmennykset
Married = naimisissa (ei koskaan eronnut)
Widowed = leski
Remarried = uudelleen naimisissa (ei yhteistä lapsenlasta)
Divorced = eronnut (ja asuu yksin)
1
0,9
0,8
0,7
Look after grandchild
- Lastenhoito on mitattu kaksiluokkaisella
muuttujalla (0 = Ei ole antanut
lastenhoitoapua viim. 12 kk:n aikana, 1 = On
antanut)
- Kuviossa prosenttiosuudet apua antaneista
- Mukana vain ne, joilla alle 12-vuotiaita
lapsenlapsia
- Malleissa vakioitu: isovanhemman sukulinja,
maantiet. etäisyys, terveys, työtilanne,
koulutus, taloudellinen tilanne, lasten ja
lastenlasten lukumäärä, emotionaalinen
läheisyys omaan lapseen
- Naimisissa olevat ja eronneet isoäidit hoitavat
enemmän lapsenlapsia kuin samoihin
kategorioihin kuuluvat isoisät
0,6
Married
Widowed
0,5
Remarried
0,4
Divorced
0,3
0,2
0,1
0
Grandfathers (n= 809)
Grandmothers (n=995)
Danielsbacka, M. & Tanskanen, A.O. (2015). Grandfather involvement in Finland: Impact of divorce, remarriage and widowhood.
In: Buchanan, A. & Rotkirch, A. (eds.) Grandfathers: International perspectives. London: Palgrave Macmillan, in press.
35
Nuoret äidit saavat vähemmän lastenhoitoapua
puolisonsa vanhemmilta, mikäli heillä on lapsia
myös aiemmista liitoista
- Nuoremmat naiset (keskiarvo ikä =
36 vuotta), joilla enintään 12-vuotias
lapsi
- Onko saanut vanhemmilta ja
puolison vanhemmilta
lastenhoitoapua viimeisen 12 kk
aikana (0 = ei, 1 = kyllä)
- Kuviossa prosenttiosuudet
- Vakioiduissa malleissa on vakioitu
vastaajan syntymävuosi, lasten
määrä, työtilanne, nuorimman
lapsen ikä, vanhempien/puolison
vanhempien ikä ja maantieteellinen
sekä koettu läheisyys
vanhempiin/puolison vanhempiin
Täsmennykset
Only children children with a current partner = lapsia
vain nykyisen kumppanin kanssa
Children with current and previous partner = lapsia
nykyisen ja entisen kumppanin kanssa
Fig. 3. Predicting mothers’ probability to receive childcare help from
parents and in-laws by type of fertility (predicted probabilities and
95% confidence intervals)
Tanskanen, A.O., Danielsbacka, M. & Rotkirch, A. (2014). Multi-partner fertility is associated with lower grandparental investment from
in-laws in Finland. Advances in Life Course Research, 20, 41–47.
36
A
Yhteenveto (osa I)
• Ydinaines: perhesukupolvien välinen avunanto ja
yhteydenpito on yleistä Suomessa
– Apu kulkee sukupolvien ketjuissa pääasiassa alaspäin
– Naiset antavat enemmän hoiva-apua, miehet
käytännön apua (Huom! Kysymyksenasettelu)
– Äidin puolen sukulaisia autetaan enemmän kuin isän
puolen
– Suuret ikäluokat antavat vähemmän taloudellista ja
käytännön apua lapsilleen mutta enemmän
lastenhoitoapua 2012 kuin 2007
A
Yhteenveto (osa II)
• Täydentävä aines: isovanhempitutkimuksen
tulokset
– Isovanhempikaava (äidinäiti>äidinisä/isänäiti>isänisä)
– Lasten saaminen lähentää naisen sukuun
– Avioero vaikuttaa negatiivisemmin isoisiin kuin
isoäiteihin
– Mikäli äidillä lapsia aiemmista liitoista, isän puolen
isovanhemmat hoitavat vähemmän
• Kiinnostava lisätieto: muillakin eläimillä on
hoivaavaa isovanhemmuutta (mutta ihmisten
isovanhemmuus monin tavoin uniikkia!)
M
Pohdintatehtävä
• Sukupolvien ketju -kyselyt on tarkoitus toistaa
vuonna 2017. Pohdi millaisia muutoksia
suurten ikäluokkien ja heidän aikuisten
lastensa auttamissuhteissa mahdollisesti
tapahtuu ja perustele miksi luulet näin
tapahtuvan. Tai jos luulet, että muutoksia ei
tapahdu, niin perustele miksi.
Kiitos!
Yhteystiedot
mirkka.danielsbacka@vaestoliitto.fi
antti.tanskanen@utu.fi
http://blogs.helsinki.fi/gentrans/