1 - Tehy
No 10 18.8.2015 kuolema kävi kahdesti henkilö s. 32 potilaita puolustamaan me kaikki s. 54 näin toimii intuitio hyvinvointi s. 28 12 myyttiä rokottamisesta koulukodin paula korjus Omahoitaja parsii arkea ehjäksi Käytännönläheiset tietopaketit Unihiekkaa etsimässä Ratkaisuja vauvan ja taaperon unipulmiin Verkkokaupassa kirja-ale 24.8.–6.9. Sh. -20 %, ei toimituskuluja! Anna Keski-Rahkonen, Minna Nalbantoglu Tuoreimpaan tieteelliseen tutkimustietoon pohjautuva kirja antaa vanhemmille työkalupakin vauvojen ja taaperoiden univaikeuksien korjaamiseen. Kirjassa esitellään monia lähestymistapoja, joista kukin perhe voi valita omaan tilanteeseensa parhaiten sopivat keinot. Terve suu Diabetes Lihavuus Helena Heikka, Anne Hiiri, Sisko Honkala, Helinä Keskinen, Kaarina Sirviö (toim.) Pirjo Ilanne-Parikka, Tapani Rönnemaa, Marja-Terttu Saha, Timo Sane (toim.) Kirsi Pietiläinen, Pertti Mustajoki, Patrik Borg (toim.) Uudistetussa 2. painoksessa painottuvat ruokailutottumusten ja omahoidon merkitys suun terveyden ylläpitämisessä sekä yleissairauksien ja lääkitysten yhteys suun terveyteen. Omahoidon tueksi on käytännöllisiä ohjeita. Kirja auttaa diabetesta sairastavaa omaksumaan hoidossa tarvittavat tiedot ja taidot. Ammattilaisille kirja on tärkeä hoidon ja hoidon ohjauksen tietopaketti. 8. painoksessa sisältö on tarkistettu kauttaaltaan uusimpien suositusten mukaiseksi. Lihavuus-kirja on käytännönläheinen, tutkittuun tietoon perustuva suomalaisten asiantuntijoiden laatima teos. Kirja on laajin suomenkielinen kokonaisuus ylipainosta, laihduttamisesta ja painonhallinnasta. Muistisairaan kuntouttava hoito Merja Hallikainen, Riitta Mönkäre, Toini Nukari, Marjo Forder (toim.) Kirjassa kuvataan muistisairaan kognitiivisen, psyykkisen, sosiaalisen ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä. Kuntouttavan hoidon ja hoivan avulla muistisairaan toimintakyky säilyy ja arki sujuu itsenäisesti tai tuettuna. Verkkokauppa www.duodecim.fi terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti No 10 18.8.2015 tehysisältö 5 Pääkirjoitus 6 Itse asiassa: Antti Kasvio 9 Puheenjohtajalta 13 Turhia seiniä 14 kansi Omille siiville 20 Ammatissa: Laiva on lastattu 23 Kolumni 24 Annostus pielessä 27 Terveys 28 kansi Hyvinvointi: Vaiston varassa 32 kansi Kuolema kolkutti kahdesti 38 Talvilomakalenteri 40 Tutkimus 41 Huh, mikä keli! 42 Toisen luokan potilaita 47 Toisten hyväksi 48 kansi Totta vai tarua? tehyläinen 52 Työnkuva 54 kansi Me kaikki 56 Tarkastaja 57 Ensiapu 59 Homma hoidossa 60 Tehyn tekijät 62 Tieni tähän KANNEN KUVA: MIKKO NIKKINEN 64 Keskustelua potilaita joka lähtöön 14 20 42 nuoret Sippolan koulukodissa keskitytään arjen perusasioihin. merimiehet Marja Tarhala tuntee laivoilla työskentelevien murheet. kuntoutujat Mielenterveyskuntoutujat saavat muita huonompaa hoitoa. 66 Tehy-uutiset 67 Jäsentapahtumat 73 Ristikko 74 Ihana arki Myös terveyskeskus pystyy laadukkaaseen saattohoitoon. Sairaanhoitaja Hanna Niemipelto sivulla 32. TEHY t 10–2015 3 Naiseuden haasteet nyky-yhteiskunnassa Tehyn terveydenhoitajien opintopäivät 24.–25.11. Fellmannia, Kirkkokatu 27, Lahti TiisTai 24.11. 9.00 ilmoittautuminen, näyttelyyn tutustuminen ja aamukahvi 10.00 Opintopäivien avaus IrmeliHaka-Rannanlahti,puheenjohtaja, Tehynterveydenhoitajajaosto 10.15 Naisten hormonaaliset haasteet LeenaVäisälä,naistentautienjasynnytysten erikoislääkäri(BayerOy),kliininenseksologi (NACS) 12.00 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen 13.00 Monikulttuurisuuden kohtaaminen terveydenhoitajan työssä AnsaHaavikko,SuomenMielenterveysseura, SOS-kriisikeskus,kriisityöntekijä 14.30 Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen 15.00 somalinainen suomalaisessa yhteiskunnassa IdilMuhumed,sairaanhoitaja 15.45 ajanhallinnasta lisää voimavaroja IinaLempinen,voimavaravalmentaja, ValmiinaCoaching 17.00 Tehyn terveydenhoitajajaoston vuosikokous KesKiviiKKO 25.11. 8.30 Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen 9.00 10.30 11.00 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen 12.00 intohimoinen ja onnellinen parisuhde MaaretKallio,psykoterapeutti(YET), seksuaaliterapeutti(ET,NACS),tietokirjailija 13.30 15.00 4 Ei-jäsenien osallistumismaksu 300 euroa. Ei-jäsenet ilmoittautuvat sähköpostitse, tilaisuudet@tehy.fi. Ilmoittautuminen on sitova. Henkilöiltä, jotka jäävät koulutuksesta pois ilmoittamatta perusteltua syytä, peritään 100 euron omavastuu. Peruutukset voi tehdä veloituksetta 23.10. asti. Mukaan mahtuu 150 ensiksi ilmoittautunutta. Osallistujille lähetetään vahvistus sähköpostitse ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen. Tehy ei maksa osallistujien matkoja eikä majoitusta. Olemme varanneet majoituskiintiöitä hotellista. Katso hinnat osoitteesta www.tehy.fi/thpaivat. Lisätietoja: tilaisuudet@tehy.fi TerveydeNhOiTajajaOsTON vuOsiKOKOus ti 24.11. klo 17 Fellmannia, Kirkkokatu 27, Lahti Vuosikokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokousasiakirjat jaetaan kokouksen aluksi. Lisätietoja: terveydenhoitajajaosto@tehy.fi voimaa ja herkkyyttä naiseuteen lantionpohjan merkityksen tiedostamisen kautta AnuParantainen,fysioterapeutti,uroterapeutti, seksuaalineuvojajaliike-jatanssiterapian opiskelija,Taideyliopisto voimaa ja herkkyytä naiseuteen lantionpohjan merkityksen kokemisen kautta, lyhyt käytännön työpaja MariUusitalo-Herttua,johtaja,Helsingin TyttöjenTalo Koulutus on maksuton Tehyn varsinaisille ja opiskelijajäsenille. Jäsenet ilmoittautuvat Tehyn jäsensivuilla: www.tehy.fi > Jäsensivut > Omat jäsentiedot > Kurssit > Kurssitarjonta. ei kai taas kaappiin? sateenkaariseniorit asiakkaina Salla-MaijaHakola,Seta Kahvi ja opintopäivien päätös 39 TEHY t 10–2015 pääkirjoitus Aina on oikea aika muutaman kilometrin päässä Päätoimittaja minna hietakangas jurosta saaresta piirtyi Pöytävuoren tasainen laki. Lähellä, mutta saavuttamattomissa. Saarelta ei suunniteltu pakoa. Täydellinen vankila. Kapkaupungin edustalla olevalle Robben Islandin saarelle sullottiin vuosikymmeniä ihmiset, joiden vastarinnan pelättiin romuttavan rotuerottelun EteläAfrikassa. Nelson Mandela oli saarella vankina 18 vuotta. Entiset vangit toimivat saarella oppaina. ”Voin antaa anteeksi, mutta en unohtaa”, opas sanoi, kun me 2000-luvun turistit kauhistelimme listaa, jossa oli millintarkasti lueteltu päivittäiset – olemattomat – ruoka-annokset. Toinen ruokavalio oli värillisille ja aasialaisperäisille vangeille, toinen mustaihoisille. Sillä niinhän ihmiset apartheidin aikana Etelä-Afrikassa jaoteltiin. lä-Afrikasta adoptoitu lapsemme kasvaisi nuoreksi ja aikuiseksi? Ja taas tänä kesänä. Milloin siirryimme aikaan, jolloin mielipiteet muuttuvat totuuksiksi, äärioikeisto purskahtelee lapsuudenkaupunkini kadulla väkivaltaisesti ja rasistista möykkäämistä kutsutaan sananvapaudeksi? Aikaan, jolloin adoptiolasta haukutaan neekeriksi ja raiskaajaksi ja pahoinpidellään puistossa. en suostu pelkäämään, vaik- ka minua joskus pelottaa. Luin Martin Luther Kingin ajatuksia. Ne ovat hät- kähdyttävän ajankohtaisia, vaikka tuntuivat pitkään kuuluvan historiankirjojen sivuille. On aina oikea aika tehdä asioita, jotka ovat oikein. Minun pitää ajatella vaikeita ja kipeitä asioita, kuten sitä, miten keskustelupalstalla joku voi provosoida, että ”monikulttuurillinen yhteiskunta on mahdoton ilman apartheidiä”. Pitää puhua aina kun voin, kirjoittaa kun on mahdollisuus. Aion kertoa lapselleni, mistä luulen rasismin kumpuavan: pelosta ja tietämättömyydestä. Mitä siirtomaa-ajasta, mutta myös ihmisoikeustaistelijoiden työstä seurasi. Jotta rohkeasta, valoisasta ja itseään arvostavasta lapsesta kasvaisi samanlainen aikuinen. Mistä rasismi kumpuaa? vähän kirkasotsaisesti ajattelin joskus, että omien arvojen noudattaminen on – no, jotenkin hienoa touhua. Siirrän eteenpäin sitä arvokasta, mitä olen kasvatuksessani ja koulutuksessani saanut. Kuten sellaisia itsestäänselvyyksiä, että kaikkia ihmisiä kohdellaan tasaveroisina, väkivalta tuomitaan yksiselitteisesti ja hädässä olevia autetaan. Vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen hätkähdin. Tämäkö oli se maa, jossa Ete- Ei sittenkään housuhametta Tehy-lehdessä 15/1985 kerrottiin hoitohenkilöstön uusista vaatteista, joita tehyläiset testasivat. Suunnittelukilpailun voittaneessa mallissa oli housuhame ja jakku. Kokeiluihin osallistui kaksisataa tehyläistä. Heidän ansiostaan malli on uudessa muodossa: hame, jakku ja mekko. HousuTEHY t 10–2015 30 hame oli mielenkiintoinen idea, mutta se osoittautui käytössä hankalaksi. VUOTTA SITTEN --- Kankaan ikuisesta kestävyydestä on tingitty hieman ja saatu aikaan aikaisempaa hengittävämpi laatu, joka miellytti kokeilijoita.” 5 itse asiassa Kohtuuden kannattaja Taloudellinen kasvu ei voi olla itsetarkoitus, sanoo tutkija Antti Kasvio. teksti Vesa Turunen kuva Leena Louhivaara 1 Olet työelämän tutkija mutta kiinnostunut myös kestävästä kehityksestä. Miksi? Me ihmiset olemme miljardeista mikroorganismeista koostuvia ekosysteemejä. Mitä pidemmälle erkanemme luonnosta ja luomme keinotekoisia elinympäristöjä, sitä enemmän joudumme huolehtimaan esimerkiksi siitä, saammeko ravinnosta kaiken tarvitsemamme. Samalla tarvitsemme entistä enemmän hoivaa pysyäksemme terveinä ja toimintakykyisinä. Hoiva-alalla työkuorma on rajaton. Alalla työskentelevien pitää huolehtia autettavien autetuiksi tulemisesta ja omasta itsestään. 2 Ylittyykö 10 miljardin väestöraja? Jos kehitys kulkisi normaalisti, nykyisten väestöennusteiden mukaan meitä olisi vajaat 11 miljardia vuonna 2100. Tulevaisuuden kehitystrendejä mallinnettaessa on kuitenkin havaittu, ettei maapallo kykene elättämään tuollaista ihmismäärää. Luonto asettaa rajat lajimme runsastumiselle, jos emme itse siihen kykene. 3 Miten käy pohjoismaisen hyvinvointivaltion? Perinteiseen täystyöllisyyteen ei ole enää paluuta, vaikka sitä kaikissa Pohjoismaissa edelleen tavoitellaan. Työvoiman – 6 myös hyvin koulutetun – tarjonta lisääntyy maailmanlaajuisesti, mikä kiristää kilpailua työpaikoista. Pohjoismaissa kannattaa tuolloin teettää lähinnä vain kaikkein korkeimman arvonlisäyksen toimintoja. Yhteiskunta joutuu etsimään tuottavan osallistumisen mahdollisuuksia niille, jotka eivät pysty työllistymään. 4 Mistä uusi suunta? Kasvukriitikoksi en halua ryhtyä, sillä nykyisin maailmantaloudessa tarvitaan neljän prosentin vuosittaista kasvua pelkästään siksi, ettei työttömyys lisääntyisi. Vielä enemmän kasvua tarvitaan, jos ihmisille halutaan tarjota mahdollisuus säälliseen työhön ja sitä kautta köyhyydestä vapautumiseen. Ongelma on, että jo nykyiset taloudelliset toimintomme ylittävät kirkkaasti maapallon kantokyvyn rajat. Siksi kasvu ei voi olla enää itsetarkoitus. Oleellisinta Hoitoalalla ei tarvitse epäillä työnsä yhteiskunnallista merkitystä. on tyydyttää tarpeemme ja luoda edellytykset hyvälle elämälle kestävän kehityksen sallimissa rajoissa. 5 Voiko hoitoalalla kokea työnimua? Voi kyllä. Pelkästään jo sen vuoksi, ettei alalla tarvitse epäillä työnsä mielekkyyttä tai yhteiskunnallista merkitystä. Tämä näkyy myös tutkimuksissa, joissa vertaillaan ihmisten sitoutumista työhön eri aloilla. Mutta toki työmäärän kasvaminen, vääränlainen tehostaminen ja jatkuvat leikkaukset verottavat työn iloa, vaikka itse työ olisikin hyvin palkitsevaa. Voi olla myös hyvin tuhoisaa, jos omia jaksamisen rajoja ylittää jatkuvasti. 6 Mitä tapahtuu työterveyshuollolle? Sote-uudistuksen myötä myös työterveyspalvelujen järjestämistavoissa ja rahoituksessa koetaan isoja muutoksia. Toisaalta suomalaiseen yhteiskuntaan on iskostunut vahvasti ajatus siitä, että työntekijöiden terveydestä kannattaa huolehtia. 7 Jäit vuoden alussa eläkkeelle. Millaista on hyvä eläkeläisen elämä? Tutkija ei koskaan siirry ihan oikeasti eläkkeelle. Olen mukana erilaisissa verkostoissa ja työn alla on pari kirjaprojektia. TEHY t 10–2015 Antti Kasvio, 66 ► Yhteiskuntatieteilijä. ► Toimi vanhempana tutkijana Työterveyslaitoksella. Jäi eläkkeelle vuoden alussa. ► Kirjoittanut Susanna Lundellin kanssa Ulos oravanpyörästä -kirjan, joka on juuri ilmestynyt. Muita teoksia: Kestävä työ ja hyvä elämä (2014) ja Uusi työn yhteiskunta (1994). ► Perheeseen kuuluu vaimo ja aikuinen poika. ► Harrastaa muun muassa lukemista, lenkkeilyä ja kokkailua. maapallo ja me. Luonto asettaa rajat väestönkasvulle, jos emme itse siihen kykene, sanoo tutkija Antti Kasvio. TEHY t 10–2015 7 Tehyn yrittäjäjaoston opintopäivä la28.11.klo9 RadissonBluRoyalHotel, Runeberginkatu2,Helsinki ilmoittautuminen opintopäivään on käynnissä. Ilmoittaudu19.11.mennessäosoitteessa www.tehy.fi/yrittajapaiva.Ilmoittautuminenonsitova. OpintopäiväonmaksutonTehynjäsenillesisältäen päivänaikanatarjottavatruokailutsekäohjelman. Tehyeijärjestätaikorvaaosallistujienmahdollista majoitustaeikämatkoja.Henkilöiltä,jotkajäävät poiskoulutuksestailmoittamattaperusteltuasyytä, peritään100euronomavastuu.Peruutuksenvoi tehdäveloituksetta9.11.asti.Opintopäiväänilmoittautuneillelähetetäänsähköpostitsevahvistuskirje. Lisätietojaopintopäivästä,vuosikokouksestaja pikkujouluista:yrittajajaosto@tehy.fi. Tulemukaanoppimaanuutta,verkostoitumaan javirkistäytymäänmuidentehyläistenyrittäjien jaammatinharjoittajienkanssa! Ohjelma 8.30 Ilmoittautuminenjaaamukahvi 9.00 Opintopäivienavaus 9.30 Potilastietojenarkistointi:paperinenpotilas- arkistovs.sähköinenarkistointi 10.15 Kirjanpidonhaasteet:teenkökirjanpidonitse vaihankinkotilitoimiston? 11.30 Lounasjaverkostoituminen 12.30 Yrittäjäntyö-javapaa-ajantapaturmavakuutus 13.00 KokemuksiaKelanauditoinnista 13.45 Virittäytyminenhyvinvointiin –asahiaolkaahyvät! 14.30 Yrityksentärkeimmäntyöntekijänhyvinvointi 16.00 Opintopäivänpäätösjailtapäiväkahvi 16.30 Yrittäjäjaostonvuosikokous 17.30 Salaattibuffetjailoistayhdessäoloa kuohuviininkera Tehyn yriTTäjäjaOsTOn vuOsikOkOus la 28.11. klo 16.30 radisson Blu royal hotel runeberginkatu 2, helsinki Vuosikokouksessakäsitelläänsääntömääräisten asioidenlisäksijaostontoimintaohjeenmuutos sekävalitaanuusijaostonhallitus. 8 TEHY t 10–2015 puheenjohtajalta Kuntoutus kuntoon uusi hallitusohjelma on tuonut Tehyn valtuuston 1. varapuheenjohtaja riitta korpihalla hämmentäviä uutisia Aura-kuntoutuksen loppumisesta – ennen kuin se ehtii edes käynnistyä vuodenvaihteen jälkeen. Aura-kuntoutukseen on yhdistetty Kelan vanhat harkinnanvaraiset Aslak- ja Tyk-kuntoutukset pitkällisen tutkimusja kehittämistyön pohjalta. Kela joutuu nyt keskeyttämään tulevalle syksylle suunnitellut kuntoutuspalvelujen ostot, mikä tarkoittaa lukuisten harkinnanvaraisten kuntoutusjaksojen keskeytymistä. Yt-neuvottelut ovat monien kuntoutuslaitosten arkea ja luovat epävarmuutta työntekijöiden elämään. Kuntoutuksella on vahva rooli, kun puhutaan työntekijöiden työssäjaksamisesta ja sairauksien ennaltaehkäisystä. Ennaltaehkäisevä kuntoutus ja kuntouttava toiminta ovat perusedellytyksiä, jotta työntekijät pysyisivät työkuntoisena eläkeikien noustessa ja työurien jatkuessa. Mutta nyt juuri näitä tukevia toimintoja ollaan heikentämässä. Epäilen, että ratkaisusta tulee moninkertainen lisälasku. aura-kuntoutuksen loppuminen koskettaa konkreettisesti hoitohenkilöstöä, joka tekee fyysisesti raskasta ja psyykkisestikin vaativaa työtä. Koulu- KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma–pe klo 8.30–16.00 Tehy ry, PL 10, 00060 Tehy Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Puh. (09) 5422 7000 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@tehy.fi www.tehy.fi TEHY t 10–2015 tettu sosiaali-ja terveydenhuollon henkilöstö on Kelan tilastojen mukaan toiseksi suurin ryhmä Aslak- ja Tyk-kuntoutusten käyttäjistä 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä. Suurimmiksi diagnoosiryhmiksi sama tilasto mainitsee tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet sekä mielenterveyshäiriöt. Kuntoutuksen loppuminen voi johtaa sairauslomien lisääntymiseen ja pitkällä tähtäimellä työntekijöiden varhaisempaan eläköitymiseen. Epäilen vahvasti, ettei aitoa säästöä synny, vaan ratkaisusta tulee moninkertainen lisälasku niin valtiolle, kunnille kuin eri organisaatioillekin. mitkä ovat uudet keinot Aura-kuntoutuksen tilalle? Kela on suunnittelemassa arviointia kuntoutuksen tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta. Se pitäisi ottaa huomioon ennen kuin lopettamispäätöksiä tehdään. Toivottavasti harkinnassa olisi aikalisä tai edes siirtymäaika, jotta ainakin luvatut harkinnanvaraiset kuntoutukset voisivat toteutua. Myönteistä sentään on se, että vajaakuntoisten työntekijöiden ammatillinen kuntoutus jatkuu entiseen tapaan. PALVELUT Edunvalvonta (09) 5422 7100 ma–ti ja to 9–15 Jäsenyysasiat (09) 5422 7200 ma–ti ja to 9–15 Jäsentietomuutokset tehy.jasenrekisteri@tehy.fi www.tehy.fi > Jäsensivut Työttömyyskassa (09) 5422 7300 ma–ti ja to 9–15 ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere ja Turku www.tehy.fi > Yhteystiedot Kesän palveluajat takakannessa. 9 ajankohtaista KOONNUT VESA TURUNEN JA RIITTA HANKONEN, vesa.turunen@tehy.fi Tärkeä tutkimus vanhustyöstä viisi miestä. Keskusjärjestöjen puheenjohtajat neuvottelevat yhteiskuntasopimuksesta. moni vanhustyötä tekevä Tehyn Jätelääkkeissä miljoonia kukin apteekki ottaa vastaan keskimäärin kymmenen kiloa lääkejätettä viikossa, kertoo Apteekkariliiton ja Yliopiston Apteekin selvitys. Vuodessa apteekeissa kertyy jätettä yli 424 000 kiloa, minkä rahallinen arvo on jopa 44 miljoonaa euroa. Lääkkeet ovat aina vaarallista jätettä. vt Potilasvahingot pohdinnassa potilasvahinkolain uudis- tamista pohditaan sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä. Tavoitteena on laajentaa vakuuttamisvelvollisuutta. Lisäksi työryhmä miettii, miten lakia sovelletaan ulkomailla annettavaan hoitoon sekä miten korvataan potilaaseen kiinteästi asennettavien laitteiden, kuten tekonivelten, vioista aiheutuvat vahingot. rh 10 LEHTIKUVA jäsen saa syyskuussa postia pohjoismaiselta tutkijaryhmältä. Kyselytutkimuksessa selvitetään hoivatyön olosuhteita ja sisältöjä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Kysely toteutetaan yhteistyössä ammattiliittojen kanssa. Vastaava tutkimus toteutettiin vuonna 2005. Silloin julkiseen keskusteluun Suomessa nousi erityisesti laitos- ja palveluasumisyksikköjen korkea asiakasmäärä työntekijää kohden. Se osoittautui Suomessa kaksinkertaiseksi muihin Pohjoismaihin verrattuna. tm Toinen kerta toden sanoo neuvottelut yhteiskuntasopimuksen nimellä kulkevasta työmarkkinasopimuksesta ovat alkaneet. Keskusjärjestöjen on määrä löytää 21. elokuuta mennessä yhteiset tavoitteet, asialista, aikataulu ja menettelytavat. Varsinaiset neuvottelut alkavat, jos tämä onnistuu. Neuvottelut päättyvät ensi tammikuussa. Jos sopimus syntyy, hallitus peruu suunnittelemansa 1,5 miljardin lisäsäästöt ja veronkorotukset. Lisäksi hallitus on valmis merkittäviin tuloveron kevennyksiin. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola korostaa, ettei sopimus synny pelkästään palkansaajaa kurittamalla ja työaikaa pidentämällä. Hyvänä keinona hän pitää muun muassa työaikapankkeja. –Palkansaajapuolen merkittävin tavoite on työsuhde- ja muutosturvan vahvistaminen. STTK:n piirissä on nostettu esiin myös tarve yhteistoimintalain uudistamisesta vastaamaan modernin työelämän vaatimuksia. Ensimmäinen yritys yhteiskuntasopimukseksi kaatui toukokuun alussa. rh kilpailukyvyn nimissä 1 Hallitus haluaa kasvattaa työllisten määrää 110 000 henkilöllä. 2 Hallitus uskoo Suomen kilpailukyvyn paranevan, jos työn yksikkökustannukset alenevat vähintään viisi prosenttia. 3 Palkansaajajärjestöjen mukaan tuottavuushyppy ei synny työajan mekaanisella pidentämisellä. TEHY t 10–2015 ajankohtaista Hoitotyö voi oikeuttaa työuraeläkkeeseen eläkeuudistuksen yhteydessä so- vittiin työuraeläkkeestä, jolle voi jäädä 63-vuotiaana, jos on työskennellyt ”erityisen kuluttavassa työssä”. Työuraeläkkeen kriteerejä on tarkennettu lakiluonnoksen perusteluissa. Esimerkkinä mainitaan hoitotyö, kun siinä tarvitaan suurten lihasryhmien työtä tai kuormittavia työasentoja. Vaativaa henkistä kuormitusta syntyy esimerkiksi saattohoidon ja psykiatrisen laitoshoidon tehtävissä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa voi joutua kohtaamaan väkivallan uhkaa. Työn rasittavuutta lisäävät myös toistuva yötyö ja pitkät työvuorot sekä suojavarusteiden käyttö. Työuraeläke on työkyvyttömyyseläkkeen alalaji. Sen saajalla on oltava jonkinasteista sairautta, vikaa tai vammaa. Eläkelaitos arvioi työn kuormittavuutta työterveyshuollon ja työnantajan lausuntojen sekä muiden selvitysten perusteella. Työuraeläke on hieman työkyvyttömyyseläkettä pienempi. Eläkeuudistus tulee voimaan vuonna 2017. vt kavaliota noudattavia löytämään sopivan kahvilan tai ravintolan. Käyttäjät kirjaavat verkkoon kokemuksiaan eri puolilla maailmaa sijaitsevista majoitus- ja ravitsemuspalveluista. Samoilla alueilla liikkuvat löytävät palvelut älypuhelimen avulla. Palvelusta hyötyvät myös astmaatikot ja liikunta-, näkö- ja kuulorajoitteiset. ► ”Ei ennen ollut mikään paremmin. Vai haluaisiko joku kännykän sijaan käydä soittamassa kaverille viiden kilometrin päässä olevasta puhelinkopista talvipakkasella?” sttk:n viestintäjohtaja marja-liisa rajakangas, satakunnan kansa 6.8. ► ”Esimiestyö tuntuu yhä aivan liian usein läsnäolon valvonnalta eikä todelliselta työn sisältöihin, tavoitteisiin, priorisointeihin ja tuloksiin paneutumiselta.” valtakunnansovittelija minna helle, turun sanomat 31.7. ► ”Kuka myi meille sen ajatuksen, että yksityistämällä ja vapauttamalla kilpailua saadaan aina ketterämpiä ja paremmin toimivia palveluita?” Hiukopalaa kaikille erimeno-palvelu auttaa erityisruo- Mediatähystys toimittaja anna-stina nykänen, helsingin sanomat 4.8. Kohderyhmiin kuuluvat niin ikään lapsiperheet, vanhukset sekä luomu- ja lähiruoan ystävät. Maksutonta Erimeno-palvelua ylläpitää Pirkanmaan Allergia- ja Astmayhdistys. Palvelu on toteutettu Raha-automaattiyhdistyksen tuella yhteistyössä Allergiaja Astmaliiton ja Keliakialiiton kanssa. rh www.erimeno.fi ► ”Tutkimuksista tiedetään, että työttömät ovat sairaampia kuin työssäkäyvät ikäisensä. Kukaan ei kuitenkaan ole tosissaan selvittänyt sitä, kuinka paljon työttömyyden stigma ja vaikea arvoilmapiiri sairastuttavat.” työterveyslaitoksen erityisasiantuntija anne salmi, työ terveys turvallisuus -lehden blogi 3.8. ► ”Kaikki, mitä ihmiset Piilaaksossa tekevät, mitataan joko ajassa, rahassa tai kaloreissa – myös vapaalla. Joskus tekee mieli sanoa, että eikö voitaisi vaan olla.” hewlett-packardin liiketoimintajohtaja mårten mickos, hs:n kuukausiliite elokuu 2015 KU U KAUS I L I I T E E LO KU UU 201 5 • N:o 52 1 • H S . F I / KU U K AU S I L I I T E PIA HIETAMIES tien päällä. Uusi nettipalvelu helpottaa taukopaikan valintaa. Leskirouvan rakkaus Iäkäs nainen tapasi 36 vuotta nuoremman miehen. Pian mies jo asui naisen arvoasunnossa. Naisen lasten epäilykset heräsivät. SIVUT 20–27 LEONID KOMAROV ON SUOMAL AINEN L ÄTK ÄJÄTK Ä SIVU 28 TEHY t 10–2015 HELSINKIL ÄISE T PUHUVAT SATOJA KIELIÄ . VUORIGORILLOJA TAPAAMASSA KONGOSSA . RAVUN KUORISTA TEHDÄÄN MAUKAS LIEMI. SIVU 34 SIVU 44 SIVU 58 11 ajankohtaista Terveystieto uppoaa nuoriin alaikäisten raskaudet ovat vähentyneet 2000-luvulla puoleen. Tutkimusprofessori Mika Gissler Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) arvioi, että tämä johtuu kouluissa pakolliseksi tulleesta terveystiedon opetuksesta. Sosiaali ja terveysministeriö ja THL ovat suositelleet jo vuosia, että kuntien pitäisi tarjota nuorille maksutonta ehkäisyä. Se vähentäisi nuorten sukupuolitauteja, ei-toivottuja raskauksia ja abortteja. Rauman kaupunki on säästänyt maksuttomalla ehkäisyllä jopa 100000 euroa vuodessa, sillä abortteja tehdään nyt vähemmän. Asiasta kirjoitti Keskisuomalainen. rh Rokotteen turvallisuus syynissä euroopan lääkevirasto EMA selvittää papilloomavirus- eli HPVrokotteiden mahdollisia haittoja. Selvitys arvioi kahta harvinaista oireyhtymää, CRPS:ää ja POTSia. CRPS on kipuoireyhtymä ja POTS takykardiaoireyhtymä, jossa sydämen syketiheyden epänormaali nousu aiheuttaa huimausta, päänsärkyä, rintakipua ja heikotusta. Oireyhtymiä on arvioitu aiemminkin, mutta syy-yhteyttä niiden ja rokotteiden välillä ei ole pystytty osoittamaan. Molempia esiintyy myös rokottamattomilla. Fimean mukaan selvitystyön aloitus ei anna aihetta muutoksiin rokotteen käytössä. HPV-rokotteet ehkäisevät kohdunkaulan syöpää, joka on naisilla maailmanlaajuisesti neljänneksi yleisin kuolemaan johtava syöpä. Kaikkiaan 72 miljoonaa ihmistä on saanut HPV-rokotteen. Suomessa se on kuulunut kansalliseen rokotusohjelmaan vuodesta 2013. rh Työssäkäyvien kuntoutusta karsitaan uusi Kelassa suunniteltu Aura-kun- toutus lakkautetaan ennen kuin se ehtii käynnistyä vuoden 2016 alussa. Lakkautusta perustellaan uuteen hallitusohjelmaan kirjatuilla julkisen talouden säästöillä. Aura-kuntoutukselle oli varattu kolmelle ensimmäiselle vuodelle 20,6 miljoonaa euroa vuodessa. Kela keskeyttää myös Aslak-kurssit ja harkinnanvaraisen Tyk-kuntoutuksen. Lakisääteinen ammatillinen Tyk- kuntoutus sen sijaan jatkuu. Siihen on varattu vuosittain viidestä kuuteen miljoonaa euroa. vt Lue lisää sivulta 9. Hätäkeskus, täällä olen hätäkeskus suosittelee maksuttoman 112 Suomi -mobiilisovelluksen lataamista kännykkään. Sovellus helpottaa hätäkeskuksen työtä, sillä se välittää soittajan sijainnin hätäkeskuspäivystäjälle automaattisesti. Sovelluksen avulla soittaja voidaan paikantaa jopa kymmenien metrien tarkkuudella. Puhelin lähettää paikannussignaalia vain, kun käyttäjä antaa siihen tietoisesti luvan. Tämän vuoksi paikannettava hätäpuhelu on soitettava sovelluksen kautta. Jos datayhteyttä ei ole, soittaja voi tarkistaa koordinaattinsa sovelluksesta ja kertoa ne hätäkeskuspäivystäjälle. Sovelluksen ensimmäinen versio sai moitteita siitä, että se oli jatkuvasti päällä, mikä kulutti akkua. Ongelma on sovelluksen kehittäneen Digian mukaan korjattu. Sovellus on ladattavissa Android-, iPhone-, Jolla- ja Windows-puhelimiin. Kesäkuun loppuun mennessä sitä oli ladattu 130 000 kertaa. rh 62° 15.35 P 24° 42.25 I www.digia.com/112suomi 12 TEHY t 10–2015 ajankohtaista Turhia seiniä Kunnat kilpavarustelevat sairaaloita, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Kirsi Varhila. teksti Vesa Turunen kuva Ari Korkala 1 Kunnat tekevät turhia investointeja. Kunnissa on käynnissä sairaalainvestointeja arviolta jopa kolmen miljardin euron edestä. Sairaaloissa on menossa kilpavarustelu, jolla kunnat saattavat pyrkiä turvaamaan palvelujen pysymisen omalla alueella. Paineita aiheuttaa vanhentuneen sairaalaverkoston lisäksi sote-uudistus. Säästöjen aikaansaamiseksi mennään täysin väärään suuntaan, jos hankkeita ei koordinoida alueellisesti. sairaalaverkosto muuttuu. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa palveluista viedään potilaan kotiin. 2 Valtion keinot valvoa ovat rajalliset. Perustuslaki suojaa kuntien itsehallintoa ja asettaa rajat sille, kuinka paljon valtio voi ohjata kuntia. Kukaan ei valvo valtakunnallisella tasolla, täyttääkö sairaala tulevaisuudessa vaadittavat edellytykset ja onko rakenteilla olevilla seinillä käyttöä vielä vuosikymmenten päästä. Tällä hetkellä kunnat tai sairaanhoitopiirit voivat päättää itsenäisesti mittavistakin sairaalahankkeista. 3 Sairaalaverkostoa tarvitaan, mutta sen pitää olla muuntuva. Sairaalarakennus on vain pieni osa kustannuksista, sillä välineistöt ja laitteet maksavat paljon. Jos niitä hankitaan koordinoimatta monille paikkakunnille samanaikaisesti, kustannukset vain kasvavat. Investoinneissa pitää ottaa huomioon, ettei sosiaalija terveydenhuolto nojaa tulevaisuudessa pelkästään seiniin. Sairaalatoiminta muuttuu: palveluista yhä suurempi osa viedään asiakkaan kotiin. 4 Valtakunnallista ohjausta on vahvistettava. Valtakunnallista koordinointia ei tarvitse toteuttaa raskaalla tavalla. Pitää vain varmistaa, että sairaanhoitopiirit hoitavat tehtävät asianmukaisesti ja niiden verkosto on toimiva. Tulevaisuudessa sote-itsehallintoalue ratkaisee investointien koordinoinnin. TEHY t 10–2015 13 koulukoti valoa kujan päässä. Koulukoti on nuorelle usein kujan pää, se viimeinen sijoituspaikka. Monelle koulukotiaika on myös hyvää ja rauhallista aikaa. Omille siiville Rytmi, ruoka ja aikuiset. Koulunkäynti ja yhteiset puuhat. Sippolan koulukodissa keskitytään arjen perusasioihin. teksti Tiina Suomalainen kuvat Mikko Nikkinen 14 TEHY t 10–2015 monipuolista työtä. Ohjaaja Paula Korjus viihtyy Sippolassa. N urmikko levittäytyy vihreänä mattona, siellä täällä kellertää voikukka. Aurinko leikkii maiseman yllä. Jossakin livertää satakieli. Joukko nuoria ja heidän ohjaajiaan herättää kesäisen maiseman eloon. Vaaleanpunainen frisbee kaartaa läpi ilman ja napsahtaa maahan lähelle frisbeegolfkoria. –Nyt oli hyvä! huutaa ohjaaja. Erästä poikaa kiinnostaa peliä enemmän räkättirastas, joka hyppii nurmikolla. Lintu räpistelee siipiään päästäkseen lentoon. Poika kurottaa frisbeetä ja yrittää saada lintua kiinni. Onkohan kyseessä siipirikko vai poikanen, joka ei vielä osaa lentää? TEHY t 10–2015 sippolan koulukoti Kouvolassa toimii historiallisissa puitteissa Sippolan hovin kartanossa, Suomen suurimmassa puukartanossa. Komean päärakennuksen toisella puolella on tyttöjen osaston rakennus ja vasemmalla poikien. Puiden välistä pilkottaa erityisen huolenpidon osasto, eho. Tänne, rauhalliseen maalaismiljööseen, sijoitetaan 13–17-vuotiaita nuoria, joiden ongelmat ovat moninaiset. Koulunkäynti ei suju, on käytöshäiriöitä, oppimisvaikeuksia, päihteiden liikakäyttöä, psyykkisiä oireita, ongelmia perheessä. Sippolassa on tällä hetkellä 26 nuorta, joista noin puolet on tyttöjä ja puolet 15 koulukoti poikia. Sippolan lisäksi valtiolla on viisi muuta koulukotia. Sippolan koulukodin johtaja Tuija Lindberg haluaa ravistella käsitystä, että koulukoti on kujan pää. –Joskus me olemme se ensimmäinen oikea paikka, sillä meille tulee lapsia myös suoraan kotoa. Toki koulukotiin sijoitettavilla lapsilla on vaikeaa, mutta emme saa leimata heitä ”vaikeiksi asiakkaiksi”. Esimerkiksi rankka päihteidenkäyttö on aina oire jostakin. Jokaisen hoito rakennetaan yksilöllisesti, joku viettää paljonkin aikaa kotona ja joku vähemmän. Tyypillisin rytmi on se, että nuori menee kotiin viikonlopuiksi. Koulukotien vahvuus on kokonaisvaltainen kuntoutus. Kuntoutukseen kuuluu sekä hoito, kasvatus että perusopetus. Peruskoulun lisäksi koulukotiin sijoitetut nuoret suorittavat myös ammatillista koulutusta. tyttöjen osaston ohjaaja Paula Korjus ajaa Sippolan pihaan. Hän on ollut Helsingissä koulutuksessa ja myöhästyy hieman iltavuorosta. On menossa hiljainen tunti. Koulupäivä on päättynyt, ja tytöt tekevät läksyjä huoneissaan. Paulalla on aikaa istahtaa keittiönpöydän ääreen ja hörpätä kuppi kahvia. Psykiatrisen sairaanhoitajan koulutuksen saanut Paula tuli Sippolaan töihin viisi vuotta sitten. –Läsnäolo on ohjaajan työnkuvan ydin. Me elämme arkea lasten kanssa: annamme aikuisen mallia, sanoitamme asioita, opetamme arkiaskareita ja sosiaalista kanssakäymistä. Koulukodissa pyritään mahdollisimman avoimeen asioiden käsittelyyn. Nuoria osallistetaan omien ja yhteisten asioiden hoitoon. –Meidän nuorillamme on usein heikot sosiaaliset ja ongelmanratkaisutaidot. Täällä ne kehittyvät, koska he ovat tiiviissä kanssakäymisissä muiden nuorten ja aikuisten kanssa, Paula huomauttaa. Jokaisella nuorella on kaksi omaohjaajaa, jotka huolehtivat nuoresta koko sijoituksen ajan. Ohjaajan työn lisäksi Paula vetää vanhempien vertaistukiryhmää Sippolan perhetyöntekijöiden kanssa. 16 90% koulukotinuorista kärsii kouluongelmista. 56% käyttää päihteitä. 49% on syyllistynyt rikokseen. 71% koulukotinuorten vanhemmista käyttää liikaa päihteitä. MANU KITINOJA: KUJAN PÄÄSSÄ KOULUKOTI, 2005. Perhetyötä korostetaan koulukodeissa yhä enemmän. Perhetyöntekijät tapaavat perheitä yksin tai omaohjaajan kanssa koulukodilla tai perheessä. Perhetyön suunnitelma laaditaan perheen ja lapsen kanssa. –Lasten hyvinvointi perustuu siihen, että vanhempia ja huoltajia kunnioitetaan. Kun vanhemmilla on hyvä olla, voivat nuoretkin rentoutua, huomauttaa Tuija. Yhteistyö perheiden kanssa kuuluu tiiviisti myös ohjaajien työnkuvaan. Paula laskeskelee, että he ovat yhteydessä vanhempiin tai huoltajiin useita kertoja viikossa. keittiössä tuoksuu herkulliselta. Keittiövuorossa oleva ohjaaja Emma Luukkonen valmistaa kasvissosekeittoa illaksi. Jääkaapin oveen on kiinnitetty tyttöjen ruokatoivelista: kinkkujuustokastike ja makaroni, tortillat, lasagne, lihapullakastike ja perunamuusi. Kaksi tyttöä tulee kysymään lupaa saada käydä lähikaupassa. Lupa irtoaa. Erään huoneen ovi avautuu ja huoneesta kurkistaa 16-vuotias Jannica (nimi muutettu), joka on toinen Paulan omaohjattavista. Jannica sijoitettiin Sippolaan kaksi vuotta sitten maaliskuussa. Sijoituksen taustalla oli koulunkäynnin keskeytyminen ja päihteidenkäyttö. Tulo pääkaupunkiseudulta Sippolaan, landelle, oli tiukka paikka. –Olin tosi surkealla mielellä. Kuka tänne nyt haluaisi. –Ensimmäiset kuukaudet olin sietämätön. En kunnioittanut ketään, hypin silmille ja käytin päihteitä koulukodin alueella. Lähdin hatkaan ja jäin kiinni. Pari kertaa olin eholla, Jannica kertoo. Ajan myötä tilanne tasaantui. Jannica sanoo, että nyt hän osaa olla rauhallisempi ja hänellä on kunnioitusta ohjaajia kohtaan. Villi puoli on edelleen olemassa, mutta Jannica osaa pitää sen paremmin kurissa. Ei hän silti Sippolassa viihdy. –En tee paljon mitään. Istun ja mietin asioita, olen paljon omissa oloissani. En löydä elämäniloa oikein mistään. En oikein tiedä, mitä tekisin ja mihin menisin. Tuntuu, että kaikki junnaa paikoillaan. Jannica käy seitsemättä luokkaa. Motivaatio on hieman hukassa, koska hän on opiskellut samoja asioita jo pitkään. Peruskoulu on kuitenkin suoritettava. –Olen täällä siihen asti, kunnes täytän 18 vuotta. Tulevaisuudessa haluan oman kämpän ja töihin. Haluaisin olla tekemiTEHY t 10–2015 sissä eläinten kanssa, ehkä eläintenhoitajana, hän miettii. Tänään on torstai, siivouspäivä, joten Jannica tarttuu imuriin ja alkaa imuroida huonettaan. Siivoamisen jälkeen tytöt saavat puhelimensa, joita he voivat pitää varttia yli yhdeksään asti. Yöksi ne otetaan pois. –Minusta se ei ole hyvä. Eikö meidän pitäisi oppia itse, milloin kännykkää voi käyttää ja milloin ei, Jannica huomauttaa. kun nuori saapuu koulukotiin, hänen arkensa on vakautettava. Päivät ja viikot suunnitellaan huolellisesti, jotta kaikki sujuisi ennakoidusti. Nuorelle, joka on tottunut rajattomuuteen, asetetaan rajat. Tavoitteena on, että elämän tasaantuessa nuori alkaa huolehtia koulunkäynnistään, päivärytmistään, rahaasioistaan ja tekemistään sopimuksista TEHY t 10–2015 KOULUKODIN JÄLKEEN: SEURANTATUTKIMUS KOULUKOTINUORISTA, THL 2015. Yhdeksällä kymmenestä on koulukotisijoituksen lisäksi vähintään yksi kodin ulkopuolinen sijoitus. paremmin. Vähitellen hänelle annetaan enemmän vastuuta. Riittävä henkilöstö takaa hyvän hoidon. Sippolassa työskentelee noin 70 työntekijää – ohjaajia, yövalvojia, erityisluokanopettajia, koulunkäyntiavustajia, perhe- ja sosiaalityöntekijöitä ja erikoissairaanhoitajia. Koulukodit tekevät myös paljon yhteistyötä nuorisopsykiatristen poliklinikoiden ja sairaaloiden kanssa. Erityisen huolenpidon osastoa tarvitaan kriiseissä tai kun on saatava nuoren päihde-, rikostai väkivaltakierre katkaistua. Sippolan eholla nuoren asioita puretaan yksilöllisen tavoiteohjelman ja viikkopohdintojen avulla. –Suurin osa ohjaajista on käynyt voimavarakeskeisen perhetyön koulutuksen ja käyttää sen menetelmiä työssään. Minä opiskelen parhaillaan myös ratkaisukeskeistä psykoterapiaa. Se on motivoivaa, koska voin soveltaa oppimaani heti, Paula mainitsee. Sippolassa on frisbeegolf-radan lisäksi puntti- ja liikuntasalit, kori- ja jalkapallokentät sekä ympäristössä hyvät lenkkeilymaastot. Ohjaajien mukaan pojat ovat innokkaita urheilijoita, mutta tyttöjä voi olla vaikea innostaa kännyköiden äärestä liikkumaan. Tyttöjä kiinnostavat enemmän ostosreissut Kouvolaan. Rankka päihteidenkäyttö on aina oire jostakin. ei tämä loppujen lopuksi niin paha paikka ollutkaan. Tämän kommentin ohjaajat kuulevat usein, kun nuori jättää koulukodin. –Tänne tullaan itkien ja täältä lähdetään itkien – vain eri syistä, tiivistää 17 koulukoti MARKO MANNINEN: KOULUKOTIIN SIJOITETTUJEN NUORTEN PSYKIATRINEN OIREKUVA JA ENNUSTE, 2013. Tytöistä joka kymmenes sai uuden merkinnän rikosrekisteriin 5 vuoden seurannassa. Pojista puolet syyllistyi väkivaltarikokseen seuranta-aikana. tyttöjen osastolla työskentelevä ohjaaja Harri Karvinen. Henkilökunnalla ei ole selkeää käsitystä siitä, mitä nuorille tapahtuu Sippolan jälkeen. Koulukodit ovat vasta aloittamassa jälkiseurantatietojen keräämistä. –Tiedämme, että siellä on koko elämän kirjo. Joku valmistuu ammattiin tai yliopistosta, joku syrjäytyy ja joku joutuu vankilaan, Tuija toteaa. Täysi-ikäistyminen ja koulukodista lähtö on kriittinen vaihe. –Vaikka jälkihuolto toimisikin, nuori jää hyvin yksin. Tulevaisuuden suunnittelu on tiukka paikka kenelle tahansa – saati sitten meidän nuorillemme, Tuija huomauttaa. Lähtöä pyritään pehmentämään koulukodin itsenäistymisyksikössä. Siellä täysi-ikäistyvät nuoret voivat harjoitella itsenäistä elämää aikuisten tuella. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on parhaillaan menossa koulukotinuorista laaja, rekisteritietoihin perustuva seurantatutkimus. Alustavia tuloksia on jo saatu. Niiden mukaan koulukotitaustaisilla on huomattavasti kohonnut ennenaikaisen kuoleman riski. Kuolinsyitä ovat päihteet, itsemurhat ja liikenneonnettomuudet. Myös psykooseja esiintyy moninkertaisesti verrokkeihin nähden. Kun someen ei pääse, nuoret hakeutuvat aikuisten lähelle. 18 Tutkimuksessa on myös havaittu, että koulukotitaustaisilla naisilla on enemmän raskaudenkeskeytyksiä ja heistä tulee äitejä nuorempina kuin verrokeista. lippalakkipäinen poika lyö biljar- dipalloa keskittyneesti. Sohvalla istuvat pojat tuijottavat tv-ruutua ja pelaavat Playstationia. Taustalla puhe sorisee, ja YleX soi. Sippolan ajanvietekeskus Almassa juhlitaan jo perinteeksi muodostuneita Alman nimipäiviä. Tarjolla on kahvia, limpparia, donitseja, tuulihattuja, suklaakeksejä ja sipsiä. Poikien osaston kellariin remontoitu sokkeloinen tila täyttyy pikkuhiljaa. Paikalle odotetaan vielä itsenäistymisyksikön nuoria. Sitten biljarditurnaus voi alkaa. TEHY t 10–2015 i Paulan huoneentaulu ► Ennakoi, käytä tuntosarvia ja intuitiota. ► Kuuntele ja kysy. Pienet asiat merkitsevät, niiden varaan rakentuvat luottamus ja auktoriteetti. ► Käytä huumoria. ► Ole luova ja keskity siihen, minkä olet todennut toimivaksi. ► Muista, että aikuiset ovat samalla puolella. 75% pojista hankki uuden merkinnän rikosrekisteriin 5 vuoden seurantaaikana. perusarkea. Koulukoti tarjoaa turvalliset puitteet: ruokaa, säännöllisen elämänrytmin ja välittäviä aikuisia. Yksintyöskentely on riski –Tämä työ on kärsivällisen ihmisen työtä, piiperrystä. Mikään ei tapahdu nopeasti. Voi mennä aikaa ennen kuin saa rakennettua luottamuksen nuoreen. Mutta kun asiat nytkähtävät eteenpäin, se on hyvin palkitsevaa, Paula sanoo. Illalla ohjaajat saattelevat tytöt osastolle. On vuorossa iltapesut ja -juttelut. Ohjaajien mukaan paras hetki päivästä on se, kun kännykät otetaan pois. Kun sosiaaliseen mediaan ei pääse, nuoret hakeutuvat aikuisten lähelle. Ennen kotiinlähtöään Paula käy vielä moikkaamassa tytöt. Jannica on jäämässä lomalle, joten hän ja Paula näkevät vasta runsaan viikon kuluttua. Paula saa Jannicalta halauksen. t LÄHTEENÄ MYÖS VALTION KOULUKOTIEN JOHTAJA MATTI SALMINEN JA TUTKIJA MARKO MANNINEN THL:STÄ. TEHY t 10–2015 muhoksella sijaitsevassa perhekodissa tehty surmatyö on herättä- nyt keskustelua hoitoalan työturvallisuudesta. Surmansa saanut ohjaaja oli yövuorossa yksin. Valvira ja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto selvittävät parhaillaan, oliko yksikön toiminta luvanmukaista. Lastensuojelulaitokset ja ja ammatilliset perhekodit tarvitsevat toimiluvan, jonka myöntää joko aluehallintovirasto tai Valvira. Toimiluvassa määritellään muun muassa yksikkökohtainen henkilöstömäärä. Palveluntuottajan on arvioitava, mikä on kulloinkin riittävä henkilöstömitoitus. Minimi ei aina riitä, vaan henkilöstön tarvetta on arvioitava lasten tarvitseman hoidon ja valvonnan mukaan. Laissa ei esimerkiksi määrätä, montako työntekijää yöaikaan on oltava. Lapsi voidaan sijoittaa perhehoitoon, ammatilliseen perhekotiin, lastensuojelulaitokseen tai muuhun lapsen tarpeen mukaiseen hoitoon. Ammatillinen perhekoti on välimuoto perhehoidon ja laitoksen välissä. Ammatillisessa perhekodissa saa olla enintään seitsemän lasta tai nuorta, jos heistä vastaa vähintään kaksi, laissa säädetyn kelpoisuuden omaavaa, hoitopaikassa asuvaa henkilöä. Muhoksen perhekodissa on paikka viidelle pojalle. Työturvallisuuslaki sanoo, että jos yksintyöskentelyyn liittyy ilmeinen väkivallan uhka, työnantajalta edellytetään toimia riskin ehkäisemiseksi. tm 19 ammatissa TEHYLÄISIÄ TYÖSSÄÄN: MERIMIESTEN TYÖTERVEYSHOITAJA Laiva on lastattu Työterveyshoitaja Marja Tarhala auttaa laivaväkeä pääsemään merille. teksti Minna Ruotsalainen kuvat Jukka Koskinen pintaa syvemmältä. Marja Tarhala keskustelee laivaväen kanssa mahdollisimman kattavasti terveydestä. Hän on työssään meriturvallisuuden asialla. 20 TEHY t 10–2015 K un eräs merimies sai pikakomennuksen töihin, hän ajeli lääkärintodistuksen perässä Porvoosta Haminaan työterveyshoitaja Marja Tarhalan vastaanotolle. Marja kohtaa työssään laivoilla töissä olevia ammattilaisia mistäpäin Suomea tahansa. Merimieslääkärintodistuksia kysytään joskus päivänkin varoitusajalla. Ilman sitä ei laivalla voi työskennellä – onpa sitten merimies, aluksen kokki tai kampaaja. Laivalla työskentelevillä on lain määräämä oma terveyskeskus. Merimiesterveyskeskuksia on Suomessa kaksitoista, ja ne ovat ankkuroituneet lähinnä rannikolle. Keskukset huolehtivat merimiesten terveydenhuollosta ja työterveydestä kotipaikasta ja varustamon sijainnista riippumatta. Jotkin keskukset toimivat osana terveyskeskusta. Useat kaupungit ovat ulkoistaneet palvelut yksityiselle. Marja hoitaa merenkulkijoita kolmatta vuotta Kymijoen työterveydessä, josta Hamina ostaa merimiesterveydenhuollon palvelunsa. Suurin osa hänen työstään on kuitenkin muuta, sillä merenkulkijoiden käyntejä on vain 10–30 vuosittain. Merenkulkualan ammatilliset pätevyys- ja terveysvaatimukset on määritelty tarkasti kansainvälisin sopimuksin ja kansallisella lainsäädännöllä. Marjankin työ nojautuu esimerkiksi kansainvälisen merenkulkujärjestön hyväksymään STCW-yleissopimukseen ja Suomen ratifioimaan ILO:n merityöyleissopimukseen. Laivoilla seilaavien terveyden täytyy soveltua työhön myös poikkeuksellisissa tapauksissa, kuten tulipalossa tai karilleajossa. Perusvaatimuksiin taas kuuluu, että laivalla töissä olevat pystyvät liikkumaan portaissa, koska alus koostuu eri tasoissa olevista tiloista. Kaikkein tiukimmat kriteerit ovat kansi- ja konehenkilöstöllä. merenkulkuala oli Marjalle vielä kolme vuotta sitten aivan uusi maailma. Merimiesterveydenhuolto tuli tavallaan perintönä hänen edeltäjältään. Nykyään hän täyttää jo rutiinilla esitiedot laivaväen lääkärintarkastuslomakkeeseen. TEHY t 10–2015 moniammatillista navigointia. Marja selvittelee tapauksia tarvittaessa työterveyslääkäri, merimieslääkäri Risto Hyvösen kanssa. i Solmut auki Jos tarkastushaastattelun yhteydessä herää pienikin huoli asiakkaasta, Marja ottaa asian puheeksi merimieslääkärin kanssa. Yksi heistä on työterveys- ja merimieslääkäri Risto Hyvönen Kymijoen työterveyden Haminan toimipisteessä. –Jos nuori on saanut vaikka paniikkihäiriöihin hoitoa edellisen tarkastuksen jälkeen, keskustelen lääkärin kanssa ennen kuin hän tapaa asiakkaan. Marja pyrkii keskustelemaan tarkastukseen tulevan kanssa mahdollisimman laajasti elintavoista: ravinnosta, liikkumisesta, levosta, sosiaalisista suhteista ja päihteistä. Näin hän saa hyvät esitiedot, jolloin merimieslääkärin on helpompi tehdä tarpeen mukaan alku- tai uusintatarkastus. Monesti potilas viipyykin Marjan vastaanotolla pitempään kuin lääkärillä. 21 ammatissa Oppia on kertynyt Työterveyslaitoksen järjestämillä alan koulutuspäivillä – ja tietysti työtä tekemällä. Marjan vastaanotto kestää yleensä kolmisen varttia. Sinä aikana hän kyselee kattavasti elintavoista ja kertoo suosituksista paasaamatta. Audit-testejä ei tehdä, mutta päihteiden käyttö tulee esille. Jos vastaanotolla on nuori ihminen tai takana ei ole useita laivatyövuosia, keskustellaan alan vaatimuksista pintaa syvemmältä. Yleensä kaikilla on realistiset odotukset: glamourin perässä merille ei lähdetä. Tietyt krooniset sairaudet, esimerkiksi psyykkiset ongelmat ja epilepsia, estävät pääsyn merille. Myös tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja ylipaino alentavat merkittävästi fyysistä toimintakykyä. Pitkät yhtämittaiset jaksot eristyksissä ja kaukana omista sosiaalista ympyröistä vaativat, että merityöläisen kotiasiat ovat kunnossa. – Kysyn kaikilta, pystyvätkö he kiipeämään pystysuoria tikkaita ylös ja alas. Tai kykenevätkö he omasta mielestään työskentelemään ahtaissa tiloissa ja käyttämään poikkeustilanteissa 60-senttistä pelastusluukkua. Vaikka fyysiselle toimintakyvylle merellä on vaatimukset, sen arvioimiseen lääkärintarkastuksessa ei ole ohjeistuksia. Marjakin on miettinyt kollegoidensa kanssa fyysisten kuntotestien tarvetta. Työterveyshoitaja pitää laivaväen rentoudesta ja sosiaalisuudesta. Väki suhtautuu tarkastuksiin ymmärtäväisesti, sillä tavoitteena on meriturvallisuus. Viimeksi Marja kuuli Italian vesillä olleelta mieheltä, että nykyisellä työtahdilla satamissa käydään todella vain kääntymässä. Mitä enemmän alaan tutustuu, sitä omanlaisemmalta ympäristöltä se Marjan mukaan vaikuttaa. Kaikkia laivan työnkuvia ei pysty ulkopuolelta täysin edes tuntemaan. alku- ja uusintatarkastukset laivaväelle ovat merimiesterveyskeskuksen keskeisintä toimintaa. Marjan työpaikalla Haminassa tehdään yleensä vain alkutarkastuksia. Ruuhkaisinta on kesä-elokuussa, jolloin kesätöihin merille menevät ja merenkulku- 22 i Merimieslääkärintodistus ► Voimassa kaksi vuotta, jos tarkastus on tehty merimiesterveyskeskuksessa. Keskuksia on Haminassa, Helsingissä, Kemissä, Kotkassa, Maarianhaminassa, Oulussa, Pietarsaaressa, Porissa, Raumalla, Turussa, Savonlinnassa ja Vaasassa. ► Muualla myönnetty ulkomaanliikenteen merimieslääkärintodistus on voimassa kolme kuukautta. ► Alle 18-vuotiailla todistus on voimassa vuoden. Lääkärin harkinnan mukaan voimassaoloaika voi olla kaikilla lakisääteistä lyhyempi. ► Todistus on käytännössä laivaväen lääkärintarkastuslomake, joka sisältää esitiedot, tutkimustulokset ja lääkärinlausunnon laivatyökelpoisuudesta. Glamourin perässä merille ei lähdetä. alalla opiskelunsa aloittavat tulevat alkutarkastuksiin. Tarkastuksien tavoitteena ei ole löytää soveliaimpia henkilöitä merityöhön, vaan karsia merenkulkuammattiin soveltumattomat. Alkutarkastus on nimensä mukaisesti ensimmäinen tarkastus, jossa selvitetään, että terveydentila soveltuu meriammattiin. Alkutarkastuksessa virtsanäytteestä tutkitaan valkuais- ja sokeriarvot. Ulkomaan liikenteeseen tarvitaan lisäksi keuhkojen röntgenkuvaus. Konepuolella vähimmäisvaatimuksena on 0,4 näöntarkkuus molemmilla silmillä ja normaali värinäkö. Muualla kuin kansi- ja konepuolella näön täytyy olla ilman lasikorjausta vähintään 0,1. Lisäksi merille lähtevältä testataan kuulo. Hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnon pitää venyä keskiraskaaseen, ruumiilliseen työhön. Marjalla ei työssään ole ollut tilannetta, ettei joku olisi läpäissyt testejä. Ja jos tulisi, olisi mahdollista hakea myös poikkeuslupaa liikenteen turvallisuusvirastolta Trafilta. merihenkilöstön ergonomiasta Marja on ehkä eniten huolissaan. Työtä tehdään usein ahtaissa ja matalissa tiloissa. Työympäristön melu, tärinä, pöly ja kemikaalit saattavat altistaa sairauksille. Laivalla voi olla vaikea erottaa työja vapaa-aikaa. Ajatukset pyörivät helposti töiden ympärillä, kun kirjaimellisesti asuu työpaikalla. Toisaalta vaikka Marja on huomannut työilmapiiriin liittyvien ongelmien lisääntyneen muualla, hän ei ole törmännyt niihin merimiesterveydenhuollossa. – Laivalta et niin vain pääsekään samoja naamoja karkuun, mutta usein siellä tunnutaan olevan kuin yhtä suurta perhettä. Marja on aiemmalta koulutukseltaan lastenhoitaja. Terveydenhoitajaksi hän valmistui 1990-luvun alun lamavuosina, ja työterveyteen hän erikoistui viisi vuotta sitten. Työ meriväen parissa tuo päiviin vaihtelua ja ammattitaitoon erikoisosaamista. Marja pitää itsekin merestä, vaikka laivatöihin hänestä ei kuulemma olisi matkapahoinvoinnin takia. t TEHY t 10–2015 kolumni Rajalta Kolumnistimme anne autiolahti on sairaanhoitaja, päihdetyöntekijä ja erityistason seksuaaliterapeutti. kesäkuun ilta, järvenranta. Meitä on muutama, jutellaan elämän huippukokemuksista. Monen mielestä parhainta on ollut lasten syntyminen. Tosin sekään ei voita sitä, kun tavallaan kuolin, toteaa yksi. Sitä ei peittoa mikään. Sydämen pysähtyessä ihminen voi kokea elämyksen, jota sanotaan kuolemanrajakokemukseksi. Henkilö kokee siirtyneensä kehonsa ulkopuolelle. Tietoisuus on kirkas, aistit terävöityneet. Henkilö pystyy tarkkailemaan etäältä esimerkiksi omaa elvytystään. Monet ovat nähneet kirkkaan valon, kohdanneet kuolleita omaisiaan ja tunteneet suurta rauhaa. Kokemus on ollut käänteentekevä, kuolemanpelko hävinnyt. Kokemuksen syistä on erilaisia näkemyksiä. Toiset pitävät sitä hallusinaationa, jonka aiheuttaa käpyrauhasen tuottama dimetyylitryptamiini. Toisten mielestä elämämme on harhaa ja kuolemankokemus, myös rajakokemus, on unesta heräämistä. Yhden näkemyksen mukaan rajakokemus peilaa yksilöllistä uskomusjärjestelmäämme ja on siksi jokaisella erilainen. On myös näkemys, jonka mukaan kaikki ihmiset kokevat rajakokemuksen samankaltaisena riippumatta elämänkatsomuksesta. en tiedä, mutta uskon, että omaisten toiveet ja kiinni pitäminen saattavat pitkittää läheisen kuolemista. Irti päästäminen – kun tilanne käy vääjäämättömäksi – on kuitenkin rakkautta. Lähtölupa on viimeinen palvelus läheiselle. Minulle on jäänyt hyvin vahva mielikuva äidistäni pari tuntia ennen hänen kuolemaansa. Jollain tavoin kuulin ja näin hänet ihan siinä lähelläni, iättömänä ja iloisena, kuin punaposkisena tytönhupakkona, jollaisena en koskaan häntä oikeassa elämässä nähnyt. Minuun katsoen ja kättään sänkynsä suuntaan huiskauttaen hän hyväntuulisesti huudahti: ”Voi, älkää te minua surko! Tuohan on vain minun lähtöä tekevä tomumajani!” Koin, ettei äiti enää ollut letkujen ylläpitämässä kehossaan. Hän oli rajalla ja lähdössä, varsin innokkaana jopa. Hän toivoi, että hyväksyisimme asian. Tämä tuntui niin hyvältä, että minulta pääsi itku. Jotkut käyvät kuoleman rajalla ja palaavat. Jokaisen on se raja joskus myös ylitettävä, lopullisesti. Kuolema on sillä tavoin osa elämää. Lähtölupa on viimeinen palvelus läheiselle. olen kuullut työssäni kertomuksia kuoleman rajalta. Olen myös ollut joitakin kertoja paikalla, kun ihminen lähestyy kuolemaa ja lopulta kuolee. Äitinikin kuollessa olin. En kuitenkaan hoitajana vaan tyttärenä. Läsnä oli myös sisareni. Äiti makasi teho-osastolla hengityskoneessa, massiivi sydäninfarkti, ei mitään tehtävissä. Tunnit kuluivat, tuntikaudet. Äidin verenpaine pysytteli melko korkeana; elämä sinnitteli. Äiti oli rajalla. Siskoni halusi yhä uskoa. Jospa äiti sittenkin toipuisi. Oltiin terminaalivaiheessa, ei ollut terveyttä mihin palata, TEHY t 10–2015 kudostuhoa oli jo paljon. Annetaan äidin mennä, sanoin. Päästetään irti, annetaan hänen lähteä. Siskoni silmät täyttyivät kyynelistä. Hän ymmärsi tilanteen lopullisuuden. Heti tämän jälkeen äidin verenpaine alkoi laskea. Vain vähän aikaa, sitten hän oli poissa. henkilö järven rannalla to- tesi, että kuolemanrajakokemus muutti koko hänen elämänsä. Se avasi silmät. Antoi rohkeuden elää. Eikä vain sitkutella hengissä. Sitä rohkeutta hän toivoi jokaiselle. 23 suola Annostus pielessä Suomalaiset saavat liikaa natriumia ja liian vähän jodia. teksti Virve Järvinen kuva Freeimages 1 Miksi asiantuntijat ovat huolissaan suomalaisten suolankäytöstä, laillistettu ravitsemusterapeutti Arja Lyytikäinen? Suolan sisältämä natrium kohottaa runsaasti käytettynä verenpainetta. Ravitsemussuositusten mukaan suolaa saa syödä päivittäin enintään viisi grammaa. Todellisuudessa miehet syövät sitä keskimäärin yhdeksän ja naiset seitsemän grammaa. Puolella 35–64-vuotiaista suomalaisista miehistä ja yli kolmanneksella naisista on kohonnut verenpaine. Valtaosa suomalaisten saamasta suolasta on piilosuolaa eli elintarvikkeisiin lisättyä suolaa, joka on jodioimatonta. Saamme ravinnostamme nyt lähes kaksi kolmannesta vähemmän jodia kuin 50 vuotta sitten. Suomalaiset kärsivät lievästä jodin puutteesta. 2 Miksi jodin saanti on vähentynyt? Jodin puute aiheuttaa kilpirauhasen suurentumista eli struumaa, joka oli tavallinen vielä 1900-luvun alkupuolella. Sen ehkäisemiseksi tavalliseen ruokasuolaan ja eläinten rehuihin alettiin lisätä jodia reilut 60 vuotta sitten. Sen ansiosta suomalaisten jodin saanti oli erinomaista vuosikymmenten ajan, kunnes se tällä vuosituhannella kääntyi laskuun. Suomalaiset syövät yhä enemmän kodin ulkopuolella ja käyttävät enem- 24 män teollisia elintarvikkeita. Joukkoruokailussa ja elintarviketeollisuudessa käytetty suola on pääosin jodioimatonta. Kokkaamista harrastavien suosimat erikoissuolat eivät myöskään sisällä jodia. 3 Paljonko jodia tarvitaan? Jodi on välttämätön ravintoaine, jota tarvitaan kilpirauhashormonien normaaliin toimintaan, perusaineenvaihdunnan säätelyyn sekä hermoston ja luiden kehittymiseen. Se on tarpeen sikiön ja lapsen normaalille kasvulle ja kehitykselle. Sikiökaudella jodin puute voi aiheuttaa neurologisia kehityshäiriöitä. Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee aikuisille 150 mikrogrammaa jodia vuorokaudessa. Alle kymmenvuotiaiden päiväsuositus vaihtelee 50–120 µg:n välillä. Raskaana oleville suositellaan 175 µg ja imettäville 200 µg vuorokaudessa. Tällä hetkellä suomalaiset aikuiset saavat ravinnostaan keskimäärin 117 µg jodia vuorokaudessa. Jodin puute aiheuttaa kilpirauhasen suurentumista. Ravinnon jodista noin 90 prosenttia erittyy virtsaan. Kun virtsan jodipitoisuus on väestötasolla 50–100 µg/l, kyseessä on lievä puutos. Kohtalaisessa ja vakavassa puutoksessa luvut ovat 20–50 µg/l ja alle 20 µg/l. Suomalaisilla luku on keskimäärin 63 µg/l. 4 Ketkä kärsivät jodin puutteesta erityisesti? Jodin saanti on vähäistä, jos ruokavaliosta puuttuvat eläinperäiset jodin lähteet. Vegaanit ja maidotonta ruokavaliota noudattavat ovat vaarassa kärsiä jodin puutteesta. Raskaus ja imetys lisäävät jodin tarvetta. Lisääntyneeseen tarpeeseen tulisi herätä jo raskautta suunniteltaessa. The Lancet -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa kävi ilmi, että odottavan äidin elimistön alhaisella jodipitoisuudella on yhteys lapsen matalampaan älykkyysosamäärään ja heikompiin lukuvalmiuksiin alakouluiässä. 5 Saako suolankäyttöä lisätä, jotta saisi riittävästi jodia? Jodi pitäisi saada ensisijaisesti ruokaaineista, jotka sisältävät sitä luontaisesti. Jodioitu suola on pieni lisä eikä sen määrää pidä lisätä tarkoituksella. Useimmissa jodioiduissa suoloissa on 25 mikrogrammaa jodia grammassa. Haitallista TEHY t 10–2015 5 grammaa Suosituksen mukaan aikuinen saa syödä enintään viisi grammaa suolaa päivässä. Määrä vastaa yhtä teelusikallista. 3 grammaa Suolan saantisuositus lapselle. Alle 1-vuotiaan ruokaan ei lisätä suolaa lainkaan. raaka-ainetta. Tavalliseen ruokasuolaan lisätään jodia. Elintarviketeollisuuden käyttämä suola on pääosin jodioimatonta. TEHY t 10–2015 25 suola natriumia on yhtä paljon kuin jodioimattomassa suolassa. Mineraalisuolassa osa natriumista on korvattu kaliumilla ja magnesiumilla, joten jodioitu mineraalisuola on sydämen kannalta paras valinta. Sitäkään ei pitäisi silti käyttää yli viittä grammaa päivässä. 6 Tarvitaanko purkkilisää? Vaikka suomalaiset keskimäärin kärsivät lievästä jodin puutteesta, purkista otettua jodilisää ei voi suositella kaikille. Liiallinen jodinsaanti on haitallista ja voi pitkäaikaisena häiritä kilpirauhasen toimintaa. Vegaani- ja maidotonta ruokavaliota noudattaville suositellaan jodia sisältäviä ravintolisiä. Jotta saanti ei ylittäisi suositeltavaa päiväsaantia, ohjeet lisien käyttöön pitäisi saada terveydenhoitoalan ammattilaiselta. Merilevävalmisteet sisältävät jodia. Ellei merilevävalmisteessa ole mainittu jodipitoisuutta tai se ylittää päiväsaantisuosituksen, sitä ei pitäisi käyttää lainkaan. Jodin korkein turvallinen päiväsaanti ravinnosta ja ravintolisistä yhteensä on 600 mikrogrammaa vuorokaudessa. Apteekissa myytäviä joditabletteja ei saa käyttää jodinpuutteen ehkäisyyn. Ne on tarkoitettu erityistilanteisiin, joissa kilpirauhasta on suojeltava esimerkiksi ydinlaskeuman haitoilta. Blomqvist – Helminen - Puurtinen MYrsKYLUODON MAIJA Koskettava musikaali elinikäisestä rakkaudesta ENSI-ILTA 5.9.2015 7 Kuinka jodia lisätään ruokavalioon turvallisesti? Valtaosan tarvittavasta jodista saa, kun syö puoli litraa maitotuotteita ja muutaman viipaleen juustoa vuorokaudessa sekä pari kolme kananmunaa ja kalaateriaa viikossa. Loppu tulee jodioidusta suolasta. Maidotonta ruokavaliota noudattavan on hyvä tietää, että useimmissa maitoa korvaavissa juomissa, kuten soija- ja viljapohjaisissa juomissa ei ole jodia. Suomalaiset syövät suolastaan 80 prosenttia piilosuolana. 8 Miten voisin vaikuttaa elintarviketeollisuuden suolankäyttöön? Suomalaiset syövät suolastaan 80 prosenttia piilosuolana. Tästä kolmasosa tulee leivästä. Kuluttajien ostotottumukset vaikuttavat siihen, millaista leipää leipomot tuottavat. Jokainen voi ohjata leipomoita vähäsuolaisuuteen valitsemalla kaupassa vähäsuolaisen vaihtoehdon. Yli 1,2 prosenttia suolaa sisältävä leipä on voimakassuolainen. Valtion ravitsemusneuvottelukunta on antanut suosituksen, jossa kehotetaan suosimaan jodioitua suolaa sekä kotitalouksissa, ruokapalveluissa että elintarviketeollisuudessa. Jodin puute korjaantuisi, jos ruokateollisuus vaihtaisi suolan jodioituun. Esimerkiksi Tanskassa ja Australiassa leipomoteollisuus on jo näin tehnyt. Suomessa on vastaavanlaisia kokemuksia D-vitamiinista, jota alettiin lisätä maitoon vuonna 2003. Pitoisuutta nostettiin edelleen 2010. Nyt suomalaisten D-vitamiinin saanti on Pohjoismaiden paras. Kolmannes suomalaisista aikuisista ruokailee päivittäin henkilöstöravintolassa. Jokainen henkilöstöravintolan asiakas voi antaa ravintolan henkilökunnalle palautetta sen käyttämän suolan määrästä ja laadusta. LAILLISTETTU RAVITSEMUSTERAPEUTTI ARJA LYYTIKÄINEN TOIMII VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELU KUNNAN PÄÄSIHTEERINÄ. VRN LAATII RAVITSEMUSSUOSITUKSIA JA ANTAA TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA, JOIDEN TARKOITUKSENA ON PARANTAA VÄESTÖN RAVITSEMUSTA. Alexandre Dumas KOLME MUSKETTISOTURIA Syksyn näyttävin ja vauhdikkain seikkailu ENSI-ILTA 26.9.2015 Jonni Pantzar SANKARI Historiaa ja nykyaikaa yhdistelevä näytelmä sankaruudesta KANTAESITYS 2.9.2015 Ryhmämyynti (03) 752 6000 / Lippumyymälä 0600 30 5757 (1,53 €/min+pvm) / www.lahdenkaupunginteatteri.fi / www.lippu.fi 26 TEHY t 10–2015 terveys KOONNUT RIITTA HANKONEN, riitta.hankonen@tehy.fi Henki kulkee haukotteletko työpaikalla? Et välttämättä ole väsynyt tai kyllästynyt työhösi, vaan syynä voivat olla sisäilman kemikaalipitoisuudet. Huonekaluista ja lattiamateriaaleista, etenkin muovimatoista, haihtuu terveydelle haitallisia kemikaaleja. Ihmiset synnyttävät kemikaaleja vaatteiden, ihon ja tuottamansa hengitysilman välityksellä. Kemikaalit aiheuttavat väsymystä, päänsärkyä, huimausta, iho-oireita ja silmien kirvelyä. Ratkaisuksi huoneilman kemikaalipitoisuuden laskemiseen markkinoidaan viherkasveja ja kokonaisia viherseiniä. Tutkija ei täysin tyrmää viherseinien markkinointiväitteitä, vaikka tutkimustulokset huoneilman puhdistuksesta vaihtelevat suuresti. –Kasveissa elävillä mikrobeilla on kyky käsitellä esimerkiksi haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, koska ne muistuttavat kasvien omia yhdisteitä. Lisäksi kasvit usein lisäävät ilman suhteellista kosteutta, sanoo akatemiatutkija Riitta Nissinen Jyväskylän yliopistosta. –Ei ole suinkaan sattumaa, että kasvihuoneessa on hyvä hengittää. HELENA SYRJÄ Ei ole sattumaa, että kasvihuoneessa on hyvä hengittää. lopeta hyvästä syystä 1 Mieti, miksi haluat lopettaa tupakoinnin. Oma halu motivoi parhaiten. 2 Etsi ja pyydä tukea läheisiltäsi. Älä yritä lopettaa salaa. 3 ANNIKA RAUHALA Riko rutiinit. Vältä tilanteita, joissa olet tottunut polttamaan. lopeta ja voita -kilpailun viime vuonna voittanut maj-len gullman, www.stumppari.fi Raatteen tiellä Talvisodan taistelupaikoilla Suomussalmella pääsee juoksemaan 29.8. www.raatteenmaraton.fi Syö kuin diabeetikko jos eri puolilta tursuava ja ristiriitaiselta tuntuva puhe ruoasta ahdistaa, kannattaa palata perusasioiden äärelle. Diabeetikon ruokavalio sopii jokaiselle, joka haluaa syödä terveellisesti ja pyrkii noudattamaan kotimaisia ravitsemussuosituksia. Mitään ei kielletä, mutta kaikkea tarjolla olevaa ei kannata syödä päivittäin. Kirja neuvoo, miten paino pysyy hallinnassa, miten vähennetään suolaa ja miten makeanhimo pysyy kurissa. Kirjoittajat ovat ravitsemusterapeutteja. eliina aro, liisa heinonen ja eija ruuskanen: väriä ja voimaa. duodecim ja diabetesliitto 2015. Voimaa kuulasta turkkilainen ylösnousu, etuheilautus ja kauppakassi. Nämä kahvakuulailijoille tutut perusliikkeet havainnollistuvat kirjan kuvissa. Kirja ei korvaa osaavaa ohjaajaa, mutta antaa hyviä vinkkejä esimerkiksi kuulan valintaan ja lihasten huoltoon. tuomo kilpeläinen, lasse seppänen, kalle kotiranta ja ari kaikkonen: kahvakuula. docendo 2015. TEHY t 10–2015 27 hyvinvointi Vaiston varassa Intuitio on hyvä idealähde, mutta siihen ei kannata luottaa sokeasti. teksti Merja Perttula kuvitus Karoliina Pertamo P otilas tulee vastaanotolle. Sinulle tulee tunne, että juuri tätä hän tarvitsisi. Et kuitenkaan tarkkaan tiedä, mistä tunne tuli. Ihastut välittömästi asuntoon. Toisaalta järkesi sanoo, ettei sinulla ole siihen varaa. Ostatko kuitenkin? Ajat ajokortin. Miten vaikeaa onkaan ensimmäisillä kerroilla hallita kytkin, vaihteet ja jarrut. Kun ajokilometrejä kertyy, et ajattele enää tekniikkaa, vaan ajaminen sujuu automaattisesti. Kaikissa kolmessa esimerkissä on kyse intuitiivisesta ajattelusta. Oletko yllättynyt? –Intuitio ei ole mikään pään sisällä kuiskutteleva pikkuukko, joka tietää parhaiten, miten kannattaa toimia. Vaikka koemme sen eräänlaisena mutu-tuntumana tai pälkähdyksenä, se koostuu monenlaisista psykologisista prosesseista, sanoo tutkijatohtori Tapani Riekki. Hän tutkii arkipäiväistä ajattelua Helsingin yliopiston kognitiivisen neuropsykologian yksikössä. Riekin mukaan intuition olemuksesta tiedetään vähän, sillä sitä on vaikea tutkia. –Emme pysty sanomaan, mistä intuitiivinen välähdys pompsahtaa mieleemme. Voimme kuitenkin lähestyä sitä rationaalisesti ja miettiä, mistä se mahtoi juontua ja mikä siihen vaikutti. Riekki kertoo esimerkin. Olet menossa leikkaukseen. Lääkäri sanoo, että leikkaus onnistuu 90 prosentin todennäköisyydellä. Pidät leikkausta siinä tapauksessa varmaankin järkevänä. Jos lääkäri taas toteaa, että leikkaus epäonnistuu 10 prosentin todennäköisyydellä, saatat harkita asiaa pitempään. –Vaikka kysymys on samasta todennäköisyydestä, intuitiivisesti saatat päätyä erilaiseen ratkaisuun sen mukaan, Pohdinta on tietoista ja työlästä. 28 kiinnitätkö huomiosi negatiiviseen vai positiiviseen. ajattelu jaetaan psykologiassa intuitiiviseen ja analyyttiseen. Intuitiivinen ajattelu on tiedostamatonta, automaattista ja nopeaa. Analyyttinen pohdinta ja päättely on tietoista, työlästä ja hidasta. Monet tekijät, joita emme edes huomaa, vievät ajattelua ja samalla päätöksiä harhapoluille. On tärkeää, ettei luota intuitiiviseen ajatteluun sokeasti, vaan pyrkii kiertämään sudenkuopat. Tavallinen vinouma on, että negatiivinen näkökulma korostuu ajattelussa positiivista enemmän. –Terveydenhuollossa on hyvä tiedostaa, korostetaanko uhkia vai mahdollisuuksia. Luontainen tapa on ajatella intuitiivisesti uhkien kautta, Riekki toteaa. Toinen intuitioon liittyvä vinouma on haloefekti. Kun tapaamamme ihminen on oikein mukava ja välittävä, pidämme häntä herkästi myös taitavana ja älykkäänä, TEHY t 10–2015 TEHY t 10–2015 29 hyvinvointi i Harjoittele intuitiota 1 Anna mielesi avartua. Hylkää uskomukset en voi, en pysty tai ei ole mahdollista. 2 Havainnoi ja testaa. Millaista tietoa pulpahtaa mieleesi ja millaisia kehontuntemuksia koet, kun valitsit jotakin asiaa? 3 Opi erottelemaan, mikä on mielen kohinaa ja mikä merkityksellistä. Mieti, mikä vie eteenpäin ja milloin tiedosta on hyötyä. 4 Harjoittele pienillä asioilla, niin opit huomaamaan, mitä tapahtuu. VINKIT ANTOI ASTA RAAMI. vaikka sille ei olisi todellisia perusteita. Esimerkiksi uusia työntekijöitä rekrytoitaessa intuitiivinen kokemus voi viedä pahasti metsään. Vastaavasti saatamme muodostaa toisesta kielteisen kuvan, joka nousee ennakkoluuloistamme. –Näin toimii rasismi. Se on äärimmäisen intuitiivista, ja liittyy ihmisten tapaan jaotella toiset itsensä ulkopuolisiin ja sisäpuolisiin ryhmiin. Päätöksentekomme voi ontua myös siksi, että olemme alttiita intuition niin 30 sanotulle vahvistusvinoumalle. Kun yritämme löytää johonkin ongelmaan ratkaisun, etsimme herkästi vain sellaista tietoa, joka tukee jo omaksumaamme näkökulmaa. Vahvistusvinouma kannattaa muistaa esimerkiksi diagnoosia tehtäessä. Ei pidä etsiä vain vahvistusta sille, mikä sairaus voisi olla kyseessä. Järkevämpää on sulkea pois asioita ja tutkia, miksi se ei ole sitä, mitä intuitio tuottaa mieleen. –Kokeneella lääkärillä tai hoitajalla on vahva asiantuntemus. Kun ympäris- tö on ennustettavissa, kokemukseen ja automaatioon perustuva intuitio toimii hyvin. Vaarana kuitenkin on, että poikkeuksellinen tapahtuma tai sairaus jää huomaamatta. Intuitiivinen ajattelu on altis myös manipulaatiolle. Hoitajan kannattaa kiinnittää huomiota omiin tunnetiloihin. Väsymys, nälkä ja epämiellyttävät kokemukset saattavat vääristää intuitiivisia tulkintoja. Jos on huono päivä, tunteet saattavat siirtyä potilaskohtaamiseen ja oma negatiivisuus korostuu. Potilas voi tunTEHY t 10–2015 tua rasittavalta, vaikka hyvänä päivänä samoja asioita ei edes huomaisi. Silloin voi olla vaikeaa tukea potilasta parhaalla tavalla. Vastaavasti kun potilas kokee, että hänet otetaan huomioon, hoito tuntuu hyvältä. intuitiosta väitellyt tutkija Asta Raami sanoo intuition olevan arvokas tietämisen tapa, joka tuottaa tietyissä tilanteissa parempaa tietoa kuin pelkkä päättely. Intuitio toimii erityisesti silloin, kun tietoa on liikaa ja analyyttinen mieli tukehtuu sen määrään. Päättely vaikeutuu myös silloin, kun tietoa on liian vähän tai sitä puuttuu oleellisissa asioissa. –Jos päätös pitää vielä tehdä lyhyessä ajassa, intuitio on ylivertainen. Intuitioon suhtaudutaan hänestä turhaan vähätellen. Aivot ovat luontaisesti intuitiiviset. Käsittelemme intuitiivisesti valtaosan tiedosta. Intuitio ikään kuin valmistelee päättelyn käyttöön asioita. Intuitiivisen ajattelun taustalla vaikuttaa osin evoluutiobiologia. Äiti tietää vaistonvaraisesti, miten pienen lapsen kanssa pitää toimia. Vastaavasti jossakin tilanteessa voi tulla tunne, että pitää olla varuillaan. Monet ihmiset kuvaavat intuition olevan kehollinen tuntemus. Se voidaan kokea kylminä väreinä, sydämessä saattaa tuntua hyvältä tai vatsassa krampata. Leipuri voi tuntea käsillään, että taikina on juuri nyt sopivaa. Tuntemus on kuitenkin eri asia kuin tunne, emootio. Intuitioon ei liity välttämättä mitään tunteita eli tieto vain tulee ja on. –Monet ymmärtävät intuition satunnaisena tunnepohjaisena toimintana, joka saa alkunsa peloista, mielikuvituksesta tai toiveajattelusta. Kun he toimivat täysin sattumanvaraisesti, he sanovat tehneensä sen vain intuitiolla. Kyse on paremminkin mielijohteesta, ei intuitiosta. Intuitiivinen ajattelu ei ole hänestä sinänsä epäluottavampaa kuin analyyttinen ajattelu. Voimme yhtä hyvin päätellä väärin, jolloin lopputuloskaan ei ole kestävä. TEHY t 10–2015 asta raami tutki väitöstyötään varten intuitiota eri tieteenaloilla, muun muassa kognitiotieteessä, kasvatustieteessä, designissa, psykologiassa, neurotieteissä sekä hoito- ja lääketieteessä. Vaikka lääketiede ja hoitotiede korostavat analyyttisyyttä ja rationaalisuutta, lääkäreillä ja hoitajilla on silti paljon kokemusta myös intuition osuudesta työssään. Teksasin yliopistossa Yhdysvalloissa on tutkittu Robbie Davis-Floydin johdolla intuitiota kätilön työssä. Kotisynnytyksiä hoitaneet kätilöt kertoivat oman intuitiivisen tiedon olevan merkittävä työkalu. Parhaiten he osasivat tukea synnytyksen hyvää etenemistä, kun he kokivat syvää yhteyttä äitiin ja lapseen. Jos heille tuli ristiriitainen tunne, jokin oli pielessä. Intuitiiviset kokemukset saatetaan salata, ettei leimautuisi hörhöksi. Professori Elizabeth Lloyd Mayer Kalifornian yliopistosta kertoo kirjassaan Rasismi on äärimmäisen intuitiivista. Extraordinary Knowing vastasyntyneiden teho-osastolla työskentelevien sairaanhoitajien kokemuksista. He tunsivat intuitiivisesti lasten tarvitsevan jotakin tiettyä hoitoa. Kun he kertoivat siitä kollegoilleen, he saivat jäätävän vastaanoton. He oppivat verhoilemaan intuitiivisen tietonsa: pitää tehdä näin, koska lapsen väri on tuollainen, tai mittarit näyttävät, että nyt pitää toimia tällä tavalla. –Hoitajalle saattaa tulla myös vastaanotolla ajatus tai tuntemus, että potilas tarvitsee juuri tätä, vaikka hän ei pystykään selittämään, mistä tieto tuli. Silloin potilaalta voi kysyä, voisiko hän kokeilla ideaa ja kertoa myöhemmin, oliko siitä apua, Raami sanoo. viisaassa ajattelussa yhdisty- vät onnistuneesti intuitiivinen ja analyyttinen puoli. Intuitiivista ajattelua tarvitsemme arjen puuhissa, sillä jos tekisimme kaikki päätökset excel-taulukon kanssa, emme saisi mitään aikaan. Kun ympäristö on ennustettavissa, intuitiivisesti syntyneet, pitkään kokemukseen pohjautuvat ratkaisut sujuvoittavat asioita. Innovatiivisuuskin tarvitsee intuitiota, jotta voisi syntyä uusia ideoita. –Joustavaan ajatteluun kuuluu, että kuuntelee intuitiota tietyissä tilanteissa, mutta muistaa, miten monet tekijät voivat siihen vaikuttaa. Älä luota vain siihen, että ”musta nyt vaan tuntuu tältä”, vaan pyri haastamaan ajatuksesi, Tapani Riekki toteaa. Asta Raami kehottaa kuuntelemaan itseään. Jos intuitio tukee järkeilemällä saatua tietoa, suunta on todennäköisesti oikea. Jos järkeily ja intuitio tuottavat ristiriitaista tietoa – esimerkiksi järkeiltynä päätös on hyvä, mutta intuitio sanoo ei – asiaa kannattaa tutkia tarkemmin. Mistä nousee tällainen olo, että jokin on pielessä, jotakin puuttuu tai jokin ei täsmää? –Intuitiota kannattaa kehittää. Yksinkertaisimmillaan se on sitä, että alat kiinnittää huomiota siihen, mihin kiinnität huomiota. t 31 32 TEHY t 10–2015 henkilö Kuolema kolkutti kahdesti Suru kääntyy hyväksi, kun sen käy läpi. Sairaanhoitaja Hanna Niemipelto on saanut menetyksistään syvyyttä saattohoitotyöhön. teksti Riitta Hankonen kuvat Jari Lifländer lohduttavat muistot. Hanna Niemipelto kävelee hautausmaalla mielellään. TEHY t 10–2015 33 henkilö työyhteisö. Ylöjärven terveyskeskuksen akuuttisairaalassa Hanna Niemipelto ja hänen työkaverinsa hoitavat aikuispotilaita. H anna Niemipelto esittelee valokuva-aarrettaan viidentoista vuoden takaa. Kuvassa lepää vastasyntynyt äitinsä kainalossa, silmät kiinni. Vauva näyttää siltä kuin voisi havahtua hetkenä minä hyvänsä ja hamuta äitinsä rintaa. Hän kuitenkin nukkuu unta, josta ei herätä. Kuva on otettu toukokuussa 2000. Kuvassa tyhjyyteen katsova äiti on 25-vuotias Hanna, joka on hetki sitten synnyttänyt kohtuun kuolleen Inka-tyttären. Hanna hakeutui Vammalan aluesairaalaan viikkoa ennen äitienpäivää, toukokuun seitsemäntenä. Vauva ei ollut liikkunut kahteen tuntiin. Ultraäänitutkimus paljasti vauvan kuolleen. Hanna ei kestänyt ajatusta lähteä kotiin kuollut lapsi kohdussaan ja halusi synnyttää saman tien. Synnytys käynnistettiin, ja kahden tunnin kuluttua syntyi täydellinen, lämmin tyttö. Kätilö ihaili vauvaa yhdessä vanhempien kanssa ja otti valokuvia. Hanna ja Timo-puoliso saivat viettää lapsensa kanssa kaksi tuntia. 34 Lopulta koitti pakollinen luopumisen hetki. Pieni vainaja jäi kapaloituna ja ruusu rinnan päällä synnytyshuoneen pöydälle. –Pysyin kasassa niin kauan, kun sain pitää lapseni, mutta romahdin täysin, kun hänet piti antaa pois. Sairaalassa synnyttäneiden osastolla, vauvojaan hoitavien äitien keskellä, Hanna tunsi itsensä kuin ruttotautiseksi. Hän halusi kuolla. Pappi yritti lohduttaa sanomalla, että maailmassa kuolee paljon lapsia. Siitä ei ollut mitään apua. Yöpöydän kulmalle ilmestyi lapsikuolemaperheiden tukijärjestö Käpy ry:n esite, jonka etusivulla lukivat julmat sanat: ”Lapsesi on kuollut”. Hanna ei pystynyt tarttumaan esitteeseen. Inka haudattiin viisi päivää kuolemansa jälkeen. Kaksi päivää myöhemmin, äitienpäivänä, Hanna istui kirkon penkissä ja kuuli, kun hänen lapsensa kuolemasta kerrottiin seurakunnalle. Hanna ei voinut aavistaakaan, että hän kokisi saman vielä toisen kerran. haastattelupäivänä Inkan kuolemasta on kulunut kolmea päivää vaille viisitoista vuotta. Nykyään Hanna työskentelee saattohoidosta vastaavana sairaanhoitajana Ylöjärven terveyskeskuksen akuuttisairaalassa. Kun saattohoidosta vastannut sairaanhoitaja jäi eläkkeelle, vastuu solahti luontevasti Hannalle, jota ala kiinnosti omien kokemusten vuoksi. Hanna päivitti opistotutkintonsa amktutkinnoksi ja suoritti saattohoidon ja palliatiivisen hoidon erikoistumisopinnot. Vapaaehtoisessa työharjoittelussa Pirkanmaan saattohoitokodissa Hanna totesi, että saattohoito voi olla hyvää myös terveyskeskuksessa. Aluksi Hannaa ahdistivat omaisten valitukset kuolevien potilaiden hoidosta. Hoitajat olivat niiden vuoksi arkoja kohtaamaan omaisia. Hän ryhtyi kehittämään saattohoitoa opinnoissa saamansa tiedon avulla. Omaisten kohtaamiseen on panostettu, ja kuolevaa kuunnellaan entistä tarkemmin. Valitukset ovat loppuneet, TEHY t 10–2015 kuolema lähestyy. Saattoja Ylöjärven terveyskeskuksessa on 70–80 vuodessa. Kuolema ja suru ovat läsnä lähes jokaisessa työvuorossa. Kuvan potilas kuoli kuvauksen jälkeisenä päivänä. eivätkä kuolevat tai heidän omaisensa enää halua saattohoitokotiin. –Saattohoitokodissa on toki kauniimmat puitteet, ja siellä pystytään ottamaan omaiset vielä paremmin huomioon, mutta myös terveyskeskus pystyy laadukkaaseen saattohoitoon, Hanna sanoo. lapsen menetys oli Hannalle fyy- sisesti raju kokemus. Raskausvatsa oli kadonnut, eikä tilalla ollut vauvaa hoidettavana. Rinnat valuivat maitoa, eikä virta ehtynyt täysin lääkkeillä. Kun perheen muut lapset, 2,5-vuotias Saara ja vuoden vanha Arttu, oli saatu illalla nukkumaan, Hanna vain itki. Keväisestä maailmasta olivat kadonneet kaikki värit. Mustuutta kesti kuukausia. Hanna syytti kuolemasta itseään. Kuolemaa edeltävänä päivänä hän oli siivonnut ja raivannut kukkapenkkiä: miksi hän ei levännyt? Ruumiinavaus vapautti syyllisyydestä, sillä siinä kävi ilmi, että istukan reuna oli TEHY t 10–2015 irronnut kohdun seinämästä. Napanuora oli kiinnittynyt samaan kohtalokkaaseen reunaan, ja Inka oli menehtynyt hapenpuutteeseen. hanna tuli pian uudestaan raskaaksi, mutta raskausaika oli henkisesti vaikeaa. Aiemmin hän oli ajatellut, että kohdussa vauva on turvassa, mutta turvallisuudentunne oli kadonnut Inkan kuoleman myötä. Hanna kävi tavallista tiheämmin neuvolassa ja ultraäänitutkimuksissa. Henkistä tukea hän sai Käpy ry:n järjestämästä lapsensa menettäneiden vertaistukiryhmästä. Kesällä 2001 syntyi Venni-poika. Uusi lapsi toi iloa, mutta ei vienyt surua pois. Keväisestä maailmasta olivat kadonneet kaikki värit. Kolmen tytön perheessä kasvaneella Hannalla oli yhä pienen tytön kaipuu. –Minua ahdisti aina, kun lähipiiriin syntyi tyttö. Huhtikuussa 2003 syntyi perheen viides lapsi – jälleen poika. Tällä kertaa poikavauva kuitenkin poisti tytön kaipauksen jollain selittämättömällä tavalla. –Hän oli kuin nukke, eikä hänen sukupuolensa harmittanut yhtään. Vauvan ristiäiset oli tarkoitus pitää äitienpäivänä. Nimi oli valmiina, Luka, ja pappikin oli jo käynyt vierailulla. toukokuun neljäs. Äitienpäivä on viikon päästä. Inkan kuolemasta on kulunut kolme päivää vaille kolme vuotta. Hanna herää, avaa silmänsä ja näkee, miten hänen miehensä pitelee vauvaa käsissään ja huutaa ääneen. Timopuoliso on löytänyt Lukan elottomana parisängystä. Hanna riisuu potkupuvun ja näkee lautumat. Sairaanhoitajana hän tietää, ettei Lukaan saa enää eloa, mutta mies ei luovuta. Hän laskee vauvan lattialle 35 henkilö pientä vainajaa terveyskeskukseen. Mies ajaa, ja Hanna pitää vauvaa sylissään. Terveyskeskuksen henkilökunta tietää odottaa heitä. Sairaanhoitaja tulee vastaan, katsoo vauvaa ja lausuu ääneen ajatuksensa: ”Ihana vauva.” Paikalle saapuva lääkäri ehdottaa, että vanhemmat odottavat ulkopuolella, kun hän tutkii vauvan väkivallan merkkien varalta. Hanna ei suostu kuitenkaan poistumaan, vaan jää lapsensa luo ja ottaa valokuvia. Tutkimuksen jälkeen hän pukee Lukan uudelleen. –En voinut antaa kenenkään viedä viimeisiä hetkiä lapseni kanssa. Hanna, puoliso ja Luka matkaavat ruumisauton etupenkillä Tampereen yliopistolliseen sairaalaan. Perillä kuljettaja kääntyy Hannan puoleen ja sanoo: ”Nyt joudun pyytämään vaikeinta asiaa maailmassa: antakaa hänet minulle.” Surun murtamat vanhemmat jäävät ruumisautoon itkemään. Lapset toivat äitienpäiväkortit ja pyysivät anteeksi. luka haudataan Inkan viereen. korvaamattomat aarteet. Hanna Niemipelto on koonnut kuolleiden lastensa valokuvat albumeihin. Ne ovat auttaneet surun käsittelyssä. paikalle hälytettyjen ensihoitajien eteen ja pyytää tekemään jotain. Myös poliisit ovat saapuneet. Hanna lähtee hakemaan keittiöstä vauvan sosiaaliturvatunnusta ja huomaa lipaston päällä kameran. Hän haluaa kuvata, sillä hän tietää tarvitsevansa valokuvia kestääkseen uuden surun. Ja hän kuvaa. Valokuvissa vauva makaa lattialla pikkuruinen happimaski kasvoillaan. Elvytysyritys on pelkkä näytelmä isää varten, sillä suoniyhteyttä ei ole avattu, eikä kuvassa näy lääkkeitä. Maskia pitelee ensihoitaja, jonka vieressä tuskainen isä painaa lapsen rintakehää etu- ja keskisor36 mella. Kolme sisarusta yövaatteissaan on kerääntynyt ympärille ihmettelemään. Vartin kuluttua ensihoitajat luovuttavat, ja pihaan ajaa ruumisauto. Kuollut lapsi pitää viedä terveyskeskukseen tutkimusta varten, mutta se aukeaa vasta kahdeksalta. Heillä on tunti aikaa. Hanna pesee lapsensa hellästi, vaihtaa vaipan ja pukee hänet valkoisiin. Nyt hän saa korjaavan kokemuksen, sillä kolme vuotta aiemmin hän ei saanut pestä ja hoitaa Inkaa. Valokuvissa vauva lepää äitinsä, isänsä, sisarustensa ja mummun sylissä. Ruumisauto seuraa perässä, kun Hanna ja hänen miehensä lähtevät viemään Hanna kantaa arkun alttarille. Arkku kumahtaa kuuluvasti, kun sen laskee käsistään. Valokuvissa Luka makaa arkussa sisarukset ympärillään. Viisivuotias Saara ehkä jo ymmärtää, mitä on tapahtunut, mutta veljet eivät vielä käsitä. Varsinkaan kaksivuotias Venni ei voi ymmärtää, miksi pientä veljeä ei voi ottaa enää syliin. –Me otimme lapset mukaan kaikkeen, mikä liittyi kuolemaan. Heille olisi muuten saattanut jäädä tunne, että vauva vain yhtäkkiä katosi. Hautajaisia seuraava päivä on äitienpäivä. Hanna istuu taas kirkossa ja kuulee, miten hänen lapsensa nimi lausutaan kuolleiden joukossa. Nyt tuntuu kuitenkin erilaiselta kuin Inkan kuoleman jälkeen: syvän surun rinnalla Hanna tuntee syvää kiitollisuutta. Tunne syttyi sillä hetkellä, kun hän näki lautumat poikansa ruumiissa. –Olen kiitollinen, että sain pitää Lukan tasan kuukauden. Olin vaeltanut pimeässä kolme vuotta Inkan kuoleman jälkeen, mutta nyt vaellus oli päättynyt. Jumala oli sittenkin olemassa. Ja hän oli hyvä. Luka ei ollut tukehtunut perhepetiin. Kuolinsyy oli synnynnäinen keuhkovaltimopaineen nousu, minkä seurauksena TEHY t 10–2015 keuhkorakkulat olivat täyttyneet verellä. Valtimopaineen nousuun usein liittyvää sydänvikaa Lukalla ei ollut. hannan työpaikalla saattohoito on parantunut paljon. Silti sen aloittamista Hannan mielestä usein pitkitetään. Saattohoitopäätös helpottaa ja parantaa potilaan hoitoa, omaisten kohtaamista ja hoitajien työtä. Saattohoitopäätöstä joutuu pyytämään aina erikseen, sillä lääkäri näkee potilaan vain hetkittäin eikä voi tunnistaa potilaan tilannetta yhtä hyvin kuin hoitaja. Hanna toivoo, että hoitajat rohkaistuisivat kertomaan potilaan tilasta lääkärille siinä vaiheessa, kun näkevät saattohoidon tarpeelliseksi. –Saattohoitopäätös ei ole koskaan lopullinen kuolemantuomio. Se voidaan perua, jos potilaan tila kohenee. Omat surukokemukset tuovat työhön syvyyttä. Kuolemasta puhuminen on helppoa. Kokemuksistaan Hanna ei kuitenkaan kerro kuin poikkeustapauksissa – silloin, kun kuoleva kertoo menettäneensä lapsensa. Lapsen kuolemasta saattaa olla vuosikymmeniä aikaa, mutta oman kuoleman lähestyessä tulee tarve puhua asiasta, josta on pitkään ollut hiljaa. Ennen lapsen kuolemasta ei ollut välttämättä lupa puhua, vaan pidettiin parempana, että sen unohtaa. –Lapsensa menettänyttä lohduttaa ajatus siitä, että kuolemassa hän pääsee lapsensa luo. yhdeksän kuukautta Lukan kuo- leman jälkeen Hanna synnytti identtiset kaksospojat. He saivat nimekseen Aapo ja Eemi. Hanna on nyt seitsemän lapsen äiti. Inkan ja Lukan kuolemien aiheuttama suru on sulautunut Hannan mielessä yhteen. Raskaat kokemukset ovat kääntyneet vuosien saatossa voimavaraksi. Hanna on opiskellut saattohoitoa, osallistunut surua käsitteleviin konferensseihin, toiminut Käpy ry:n vapaaehtoisena ja puhunut lastensa kuolemista julkisesti. Suru muistuttaa olemassaolostaan aina silloin tällöin, mutta enää Hanna ei sure päivittäin. Kaipuu iskee, kun on muutenkin raskasta. Lohdusta tarjoaa valokuva-albumien selailu ja hautausmaan rauhassa käveleminen. Äitienpäivää Niemipeltojen perheessä ei vietetty vuosiin. Monta vuotta meni niin, että lapset toivat äitienpäiväkortit ja pyysivät anteeksi. Hannan elossa olevat lapset ovat nyt 17-, 16-, 14- ja 11-vuotiaita. Inkan ja Lukan muisto elää perheessä yhä. Hanna ei edes halua päästä surustaan eroon. –Kuka haluaisi unohtaa lapsensa? En minä ainakaan. t PARAMAX Joka perheen parasetamolivalmiste Särkyyn ja kuumeeseen TEHY t 10–2015 37 Talvilomakalent Lokakuu Nimi PALVELUNUMEROT 38 40 41 28.9.–4.10. 5.–11.10. Marraskuu 42 43 44 12.–18.10. 19.–25.10. 26.10.–1.11. Edunvalvonta ma–ti ja to 9–15 (09) 5422 7100 Joulukuu 45 46 47 2.–8.11. 9.–15.11. 16.–22.11. 48 49 23.–29.11. 30.11.–6.12. 50 7.–13.12. 51 14.–20.12. 21.– Jäsenyysasiat ma–ti ja to 9–15 TEHY t 10–2014 10–2015 5 teri 2015–2016 Tammikuu 52 .–27.12. Helmikuu Maaliskuu 53 1 2 3 4 5 6 7 28.12.–3.1. 4.–10.1. 11.–17.1. 18.–24.1. 25.–31.1. 1.–7.2. 8.–14.2. 15.–21.2. (09) 5422 7200 10–2014 TEHY t 10–2015 8 9 22.2.–28.2. 29.2.–6.3. Huhtikuu 10 11 12 13 14 15 7.–13.3. 14.–20.3. 21.–27.3. 28.3.–3.4. 4.–10.4. 11.–17.4. 16 17 18.–24.4. 25.4.–1.5. Työttömyyskassa ma–ti ja to 9–15 (09) 5422 7300 39 tutkimus Kuka päättää? Sari Viinikainen tutki hoitotyön johtajien valtaa. teksti Ulla Ojala kuva Leena Louhivaara Tutkit väitöskirjassasi ylihoitajien, osastonhoitajien ja apulaisosastonhoitajien valtaa julkisen terveydenhuollon organisaatioissa. Miksi aihe on tärkeä? Puolet kuntien menoista kuluu sosiaali- ja terveystoimeen. On siis tärkeää, miten ja kuka resursseja johtaa. Hoitajat ovat suurin ammattiryhmä, joiden työllä tulos tehdään. Hoitotyön lähiesimiehillä on yhä suurempia henkilöstöryhmiä johdettavinaan. Selviytyäkseen tästä johtajilla täytyy olla valtaa toimia. turhaa kainostelua. Sari Viinikainen yllättyi, että valta nähdään edelleen hieman negatiivisena ja vaiettuna asiana. –Uskon, että valta täytyy ottaa ja johtajuus lunastaa omalla toiminnalla. Onko hoitotyön johtajilla valtaa? Osastonhoitajat ja apulaisosastonhoitajat arvioivat, että heillä on valtaa kohtalaisesti. Pienimmäksi he kokivat valtansa hoitotyön resursseissa. Niitä ovat paitsi hoitajien määrä myös heidän palkkansa sekä koulutusmahdollisuudet ja työvälineet. Hoitotyön johtajien näkökulmasta hoitotyö kärsii resurssipulasta eivätkä hoitotyön johtajat ole päättämässä resursseista. Näyttää olevan edelleen tapa, ettei hoitotyötä resursoida riittävästi. Millaisia terveisiä lähettäisit sote-uudistuksen valmistelijoille? Hoitotyön johtajia tarvitaan uudistuksen suunnittelussa, toimeenpanossa ja ylläpidossa kaikilla organisaatiotasoilla. He vastaavat suurimman ammattiryhmän työn johtamisesta ja sitä kautta potilasturvallisuudesta ja tuloksekkaasta hoidosta. Potilaskeskeisen näkemyksen omaavilla hoitajilla on paljon annettavaa prosessien johtamiseen, esimerkiksi potilaan hoitokäyntien suunnitteluun. Hoidon pirstaloitumisesta ja päällekkäisestä työstä kärsivät sekä hoitohenkilöstä että potilaat. Hoitotyön johtajilla on potentiaalia vastata suuremmistakin kokonaisuuksista kuin hoitotyöstä. He ovat tottuneet johtamaan niin rakennusprojektia kuin yksittäisen potilasryhmän hoitoketjua. t 40 Sari Viinikainen ► Terveystieteiden tohtori, johtava ylihoitaja (vs.) Husissa. Ammatillinen koulutus: lähihoitaja (yo) ja sairaanhoitaja (amk). ► Väitös: Hoitotyön ja hoitotyön johtajan valta sekä organisaation sosiaalinen todellisuus. TEHY t 10–2015 sää Huh, mikä keli! Ilmastonmuutos lisää rajuja sääilmiöitä. teksti Riitta Hankonen kuvitus Helena Syrjä rajuilmat, rankkasateet, tulvat ja kovat helteet lisääntynevät ilmastonmuutoksen myötä. Monet sääilmiöt ovat riski terveydelle. helle koettelee erityi- sesti vanhusten ja pienten lasten terveyttä. Tervekin työikäinen on kuumassa kovilla: sydän lyö tiheämmin, hengitys tihentyy ja kehon lämpötila nousee. Helteellä pitää juoda puolitoista kertaa enemmän kuin tavallisesti sekä syödä suolaista välipalaa. Työpaikalla on huolehdittava viilennyksestä ja tauotuksesta. tulvavedessä kahlaa- minen on vaarallista, sillä matalakin nopeasti virtaava vesi voi kaataa ihmisen. Viemärien kannet saattavat nousta veden voimasta pois paikoiltaan. Älä aja veden peittämää tietä edes autolla, sillä veden alla voi olla esteitä. viemärit täyttyvät rankkasateella nopeasti ja maan pinnalla vellova vesi purkautuu rakennuksiin. Jos tulva nousee uhkaavan lähelle, katkaise sähkö pääkytkimestä ja suojaa vaarassa olevat sähkölaitteet. Älä koske kastuneisiin laitteisiin. Sulje kaasu- ja öljylämmitysventtiilit. Kostuneet rakenteet voivat aiheuttaa tulvan jälkeen lahovaurioita ja sisäilmaongelmia. TEHY t 10–2015 saastunut talousvesi on keitettävä. Yli vuorokauden kestävissä häiriöissä kunta järjestää varavedenjakelun esimerkiksi säiliöautosta. vaurioituneisiin myrskytuuli voi kaa- taa terveenkin puun, jos tuuli puhaltaa vähintään 15 metriä sekunnissa. Pysyttele kaukana puista ja hakeudu sisälle. Myrskytuuli voi irrottaa kattoja ja romahduttaa kuplahalleja tai rakennustelineitä. Puu voi kaatuessaan tappaa ihmisen. sähköjohtimiin on syytä pitää vähintään 20 metrin etäisyys. Irtaimet tavarat voivat lähteä tuulessa lentämään. Ne kannattaa kerätä sisälle vahinkojen välttämiseksi. varaa kotiin isoja, puhtaita ja kannellisia astioita, joissa voi säilyttää ja kuljettaa vettä. Puhdasta juomavettä tarvitaan ainakin kaksi litraa vuorokaudessa henkilöä kohden. Suomalainen käyttää vettä noin 130 litraa vuorokaudessa. LÄHTEET: ILMASTOINFON URBAANIN SELVIYTYMISEN PÄIVÄ, ILMATIETEEN LAITOS JA SUOMEN PELASTUSALAN KESKUSJÄRJESTÖ 41 mielenterveys Toisen luokan potilaita Mielenterveyshäiriöstä kärsivät kuolevat jopa kymmeniä vuosia muita aikaisemmin. teksti Sinikka Sajama kuvat Pia Inberg 42 TEHY t 10–2015 V akaviin mielenterveyshäiriöihin sairastuneiden miesten eliniänodote on 20 ja naisilla 15 vuotta lyhyempi kuin muilla suomalaisilla. Myös lievempiin häiriöihin liittyy noin kaksinkertainen kuolleisuus muihin samanikäisiin verrattuna. Luvut ovat pysäyttäviä. Mikään muu tekijä – sukupuoli, tulotaso, koulutus, asuinalue – ei tuota yhtä rajua eriarvoisuutta elämän ja kuoleman edessä. Luvut houkuttelevat etsimään todennäköiseltä kuulostavaa selitystä itsemurhakuolemista. Turhaan. Itsemurhat ovat vakavasti otettava riski, mutta ne ovat vain pieni osa isompaa ongelmaa. Todellisuudessa mielenterveyskuntoutujat sairastavat tavallisia suomalaisia kansantauteja – ja kuolevat niihin huomattavasti muita nuorempina. Tilastojen mukaan he sairastavat yli kaksi kertaa muuta väestöä enemmän muun muassa sydän- ja verissuonisairauksia, diabetesta ja keuhkosairauksia. keskeinen syy runsaaseen sairastavuuteen ja varhaisiin kuolemiin on, ettei mielenterveyskuntoutujan sairauksia tunnisteta ajoissa eikä hoideta yhtä hy- TEHY t 10–2015 Sairauksia ei hoideta yhtä hyvin kuin muun väestön terveysongelmia. vin kuin muun väestön terveysongelmia. Mielenterveyshäiriöisten asemasta toisen luokan potilaina on runsaasti tutkimusnäyttöä muun muassa sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä ja hoidossa. Tanskassa esimerkiksi havaittiin, ettei mielenterveyskuntoutujille aloitettu statiinilääkitystä samoilla kolesteroliarviolla kuin muille. Suomalaistutkimuksessa selvisi, että sairaalahoitoon päätyneille sepelvaltimotautipotilaille tehtiin muita harvemmin pallonlaajennuksia, jos heillä oli mielenterveysdiagnoosi. Mitään lääketieteellisiä perusteita lääkityksen tai hoidon epäämiselle ei ollut. Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtajan Kristian Wahlbeckin mukaan fyysisiin vaivoihin apua hakeviin mielenterveyskuntoutujiin suhtaudutaan usein täysin nurinkurisella asenteella. –Hoitajien ja lääkärien tulisi pitää mielessä mielenterveyskuntoutujien muita suurempi sairastavuus. Jo tilastojen perusteella heidän oireidensa taustalla on kaksi kertaa todennäköisemmin oikea sairaus kuin muilla potilailla. Nykyisin monen ensimmäinen ajatus on, että oireet ovat mielenterveyden häiriön aiheuttamia harhoja. runsas sairastavuus ei kuitenkaan johdu pelkästään hoidon ongelmista, vaan myös mielenterveyskuntoutujien elintavoista: liian vähäisestä liikunnasta, epäterveellisestä ruoasta, runsaasta tupakoinnista ja alkoholinkäytöstä. Ja jälleen samasta kohtaamattomuuden ongelmasta: eniten elintapaohjausta kaipaavat jäävät todennäköisimmin sitä paitsi. 43 mielenterveys –Peloista, masennuksesta tai psykoottisista oireista kärsivillä on usein vaikeuksia huolehtia omasta terveydestään. Siitä huolimatta heille tarjotaan huomattavasti muita vähemmän terveysneuvontaa, Wahlbeck sanoo. Tupakka on hyvä esimerkki. Mielenterveyskuntoutujien tiedetään polttavan 40 prosenttia kaikista Suomessa sauhutelluista tupakoista – siis huimasti yli oman osuutensa. Siitä huolimatta heidät ohjataan tupakkavierotusryhmiin paljon muita harvemmin. Taustalla on käsitys, etteivät mielenterveyshäiriöiset halua tai pysty lopettamaan. Luulo on väärä. Mielenterveyskuntoutujat haluavat lopettaa tupakoinnin ja onnistuvat siinä yhtä usein kuin muutkin. –Terveyden edistäminen pitää ulottaa myös mielenterveyskuntoutujiin. Terveelliset elintavat – ravitseva ruoka, riittävä liikunta ja savuttomuus – eivät ole vain hyvinvoivien etuoikeus, Wahlbeck muistuttaa. mielenterveyskuntoutujien enemmistölle terveyspalvelujen eriarvoisuus on arkea. Heille ei ole tarjolla työterveyshuoltoa eikä mahdollisuutta yksityisten palvelujen käyttöön. Myös suuret alueelliset erot ja hoitojärjestelmän pirstaleisuus hankaloittavat hoitoon pääsyä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Jaana Suvisaaren mukaan keskeinen palvelujärjestelmään liittyvä ongelma on somaattisen ja psykiatrisen hoidon erillisyys ja yhdistävien palvelujen puuttuminen. Vaikka potilas olisi hoidossa psyykkisten ongelmiensa vuoksi, hänen somaatti- i Syöpä iän piikkiin ja muita mielenterveyskuntoutujien kokemuksia Minulla on rintasyöpä ja sairastan masennusta. Kun valitin lääkärille jalkakipua, minulle vastattiin: ’Rouva hyvä, tuleehan noita vaivoja, kun on ikää ja ylipainoa’. Yksityisellä vastaanotolla kivulle löytyi syy: luustoon levinnyt syöpä.” 44 Satutin polveni tapaturmaisesti. Murtuma ei näkynyt röntgenkuvissa, joten valitukseni kivusta pantiin masennuksen piikkiin. Vasta kuukausien kuluttua pääsin selkävaivojen vuoksi fysiatrille, joka näki heti, ettei polvi ollut kunnossa. Selkävaivat- kin johtuivat polvikivun aiheuttamasta väärästä kävelyasennosta. Lopulta polvi leikattiin, mutta selkävaivat jäivät.” En ole huomannut erityiskohtelua mielenterveysdiagnoosini vuoksi. Eniten minua häiritsee lääkäreiden virallisuus ja teitittely. Se ei tunnu kivalta.” Olin lenkillä, kun auto töytäisi minua. Kaaduin ja kengätkin sinkoutuivat jaloistani. Menin ilman kenkiä terveysasemalle pyytämään TEHY t 10–2015 i i Näin monta vuotta mielenterveyshäiriöt lyhentävät elinikää Skitsofrenia Alkoholihäiriö, jota on hoidettu sairaalassa Kolme outoa uskomusta 1 mielenterveyshäiriö ei parane. Kyllä paranee. Valtaosalla oireet häviävät ja paluu työelämään on mahdollinen. 2 Suomalaisten elinikäennuste vuonna 2006: miehet 75,6 ja naiset 82,6 vuotta. mielenterveyshäiriö on omaa syytä. Terveyttään ei voi valita. Kuka tahansa voi sairastua psyykkisesti. 17 vuotta 16 vuotta Persoonallisuushäiriö, jota on hoidettu sairaalassa 28 vuotta 26 vuotta Kaksisuuntainen mielialahäiriö 3 mielenterveyskuntoutujat ovat vaaraksi ympäristölleen. Mielenterveyspotilaiden tekemät väkivaltarikokset ovat häviävän pieni osa kaikista väkivaltarikoksista Suomessa. Mielenterveyskuntoutujat ovat tilastojen valossa pikemminkin uhreja kuin tekijöitä. Häpeäleiman poistaminen on osoittautunut erittäin vaikeaksi. 13 14,5 20 vuotta vuotta apua. Sieltä minut haettiin ambulanssin ja poliisin voimin psykiatriseen sairaalaan.” Mielestäni minua on kohdeltu ihan normaalisti. Menen mielelläni terveyskeskukseen hakemaan apua, mutta odottamisesta en pidä.” TEHY t 10–2015 vuotta 16 vuotta Koen, että terveyskeskuksessa asioihini puututaan liikaakin, koska minulla on mielenterveysdiagnoosi.” En ole keskustellut muiden kanssa kokemuksistani terveydenhuollossa. Eivät ne ketään kiinnosta.” LAINAUKSET PERUSTUVAT HELSINKILÄISTEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN KOKEMUKSIIN. 45 mielenterveys set vaivansa jäävät helposti tunnistamatta ja hoitamatta. –Psykiatrien ammattitaito ei riitä somaattisten sairauksien hoitoon, ja toisaalta muussa terveydenhuollossa ei ole riittävää osaamista mielenterveyspotilaiden kohtaamiseen. Suvisaari pitää välttämättömänä rajaaitojen ylittämistä ja yhteistyön lisäämistä. Esimerkiksi säännöllisten terveystarkastusten ja elintapaneuvonnan järjestämisestä on saatu hyviä kokemuksia. Kellokosken sairaalassa on kokeiltu mallia, jossa yleislääkärin ja sairaanhoitajan terveystarkastukset ovat osa psykiatrisen poliklinikan arkea. Lapissa tarkastukset tehdään perusterveydenhuollossa, mutta kiinteässä yhteistyössä psykiatrisen hoidon kanssa. ratkaisua Kristian Wahlbeck hakee kielteisten asenteiden muuttamisesta. www.verman.fi/perhe Mielenterveyshäiriöihin liitetään nykyisinkin häpeäleima, jonka poistaminen on osoittautunut erittäin vaikeaksi. –Valitettavasti terveydenhuollon ammattilaisten käsitykset ovat yhtä kielteisiä kuin muidenkin. Potilaita ei ymmärretä, ja pahimmillaan heitä vieroksutaan ja pelätään. Tutkimusten mukaan tehokkain asenteiden ravistelija on lähipiiriin kuuluva mielenterveysongelmainen. Jos mielenterveysdiagnoosin saanut on oman perheen jäsen, sukulainen tai tuttava, on helpompi nähdä ihminen sairauden takaa. Wahlbeck toivookin mielenterveys- Miltä tuntuu, kun hoitaja ei malta kuunnella? kuntoutujien oman asiantuntemuksen tuomista niin oppilaitoksiin kuin työpaikoille. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa on saatu erinomaisia tuloksia koulutettujen kokemusasiantuntijoiden osallistumisesta terveydenhuollon henkilöstön koulutukseen sekä palvelujen kehittämiseen. –Jokaisen ammattilaisen pitäisi Suomessakin tavata kokemusasiantuntija, joka kertoisi, millaista on hakea apua terveydenhuollosta. Miltä tuntuu, kun hoitaja ei malta kuunnella, lääkäri ei usko potilaan oireita, diagnoosi viivästyy eikä lähetettä aseteta? Suomessa kokemusasiantuntijoita on, mutta heidän asemansa ei ole yhtä vakiintunut kuin muissa Pohjoismaissa. Wahlbeck uskoo heidän roolinsa vahvistuvan, mikäli heidän koulutuksensa yhdenmukaistettaisiin ja keskitettäisiin alan oppilaitoksiin. t ® TURVALLINEN JA TEHOKAS ANTIMIKROBINEN HAAVANHOITOMENETELMÄ TEHOAA RESISTENTTEIHIN MIKROBEIHIN TURVALLINEN KÄYTTÄÄ KAIKEN TYYPPISIIN HAAVOIHIN EI KEHITÄ RESISTENTTIÄ MIKROBIKANTAA • ALIPAINEIMUHOITO • AKUUTIT HAAVAT JA PALOVAMMAT • VAIKEASTI PARANEVAT HAAVAT • IHON PINNALLISET SIENI-INFEKTIOT 46 LAAJA SIDOSVALIKOIMA TEHY t 10–2015 motivaatio Toisten hyväksi Hoitoalalla työskentelevillä naisilla on korkea julkisen palvelun motivaatio, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta. teksti Riitta Hankonen 1 Korkea julkisen palvelun motivaatio on keino parantaa tuottavuutta. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuottavuutta voisi kasvaa ruokkimalla julkisen palvelun motivaatiota. Käsitteellä tarkoitetaan sellaista motivaatiota, joka kumpuaa halusta tavoitella oman edun sijasta muiden hyvinvointia. Korkea julkisen palvelun motivaatio edistää työhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä sekä parantaa työssä suoriutumista. Nämä parantavat puolestaan tuottavuutta. Myös hoitoalan kiinnostavuus kasvaa, jos työntekijät saavat toteuttaa julkisen palvelun motivaatiotaan. 2 Suomalaisilla terveydenhuollon työntekijöillä on korkea julkisen palvelun motivaatio. Korkeasta motivaatiostaan huolimatta suomalaiset eivät ole kansainvälisen vertailun mukaan erityisen uhrautuvaisia. Hyvinvointivaltiossa ei tarvita korkeaa uhrautuvaisuutta, sillä tilalle löytyy helposti joku toinen, joka ottaa tehtävän hoitaakseen. Uhrautuvaisuus on myös kielteinen asia, sillä se voi johtaa myötätuntouupumukseen. TEHY t 10–2015 työ 3 Tehyläiset arvostavat tulospalkkaa. Julkisen palvelun työpaikkoihin hakeutuu ihmisiä, jotka arvostavat erityisesti työn sisältöä. Palkka ei ole niin tärkeä. Tehyläiset eivät kuitenkaan ole tyytyväisiä ansiotasoonsa. He suhtautuvat myönteisesti tulospalkkaukseen, mutta harva on saanut sitä. Useissa psykologissa tutkimuksissa on todettu, että raha vaikuttaa myönteisesti ulkoiseen motivaatioon, mutta syö samalla sisäistä motivaatiota. Ulkoinen motivaatio tarkoittaa, että ihminen tekee Tiesitkö? Julkisen palvelun motivaatio tarkoittaa työntekijän halua tavoitella oman etunsa sijaan muiden hyvinvointia. työtä palkan takia. Sisäinen motivaatio viittaa työn iloon. 4 Työntekijän tausta vaikuttaa motivaatioon. Julkisen palvelun motivaatio on muita korkeampi vasemmistolaisittain ajattelevilla, naisilla ja varttuneimmilla terveydenhuollon ammattilaisilla. Poliittisesti oikealle suuntautuvilla tehyläisillä on alhaisempi julkisen palvelun motivaatio. Julkisella sektorilla työskentelevillä tehyläisillä on korkeampi julkisen palvelun motivaatio kuin yksityissektorilla työskentelevillä. t TUTKIMUSAINEISTO KERÄTTIIN TEHYN, SUPERIN JA LÄÄKÄRILIITON JÄSENILTÄ. PALVELUMOTIVAATIO JA TYÖHYVINVOINTI TERVEYDENHUOLLOSSA. KUNNALLISALAN KEHITTÄMISSÄÄTIÖN RAPORTTI. WWW.KAKS.FI/TUTKIMUSJULKAISUT. 47 rokottaminen Totta vai tarua? Hoitajien rokotustietämyksessä on parantamisen varaa. Yliopettaja, rokotusosaamisesta väitellyt Anne Nikula kumoaa yleisimpiä harhaluuloja. teksti Terhi Mäkinen kuvat Annika Rauhala 1 Vain terveydenhoitaja saa rokottaa. Tarua.Terveydenhoitajat toki antavat Suomessa valtaosan rokotuksista, mutta lääkäreiden lisäksi rokottaa saavat myös sairaanhoitajat ja kätilöt, joilla on siihen koulutus ja lupa. Rokotustoiminnasta vastuussa oleva lääkäri huolehtii, että nämä ovat kunnossa. Esimerkiksi Helsingin terveyskeskuksissa lupa annetaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Vain terveydenhoitajilla riittävä rokotusosaaminen sisältyy jo opintoihin, joten he eivät tarvitse erillistä rokotuslupaa. 2 Jos hoitaja tekee rokottaessa virheen, vastuu on lääkärillä. Tarua. Rokottaja on itse vastuussa. Lää- ja lihaksen koosta riippuen, voi rokottaa joko olkavarren hartialihakseen tai pakaran yläetuosaan. Kouluikäisestä alkaen rokotusten antopaikaksi suositellaan olkavartta. Joitakin rokotuksia annetaan suun kautta, kuten vauvojen rota- ja matkailijoiden kolerarokotukset. Maksullisen influenssarokotuksen voi antaa pikkulapsille nenäsuihkeena. 4 Jos vanhemmat eivät halua rokotuttaa lastaan, se on heidän oma asiansa eikä kuulu rokottavalle hoitajalle. Osin totta. Suomessa rokotusten ottami- kärin vastuu tarkoittaa laajempaa vastuuta: hän on vastuussa alueensa rokotustoiminnasta. Lääkäri on harvoin edes paikalla, kun rokotuksia annetaan. nen on vapaaehtoista, mutta rokottajalla on velvollisuus kertoa rokotuksen hyödyistä. Jos kyseessä on totaalikieltäytyjä, keskustelu on ehkä turha. Jos vanhempi epäröi tai hänellä ei ole riittävästi tietoa, rokottajan tulee sitä antaa. 3 5 Pakaraan annettu rokote ei tehoa kunnolla. Pääosin tarua. Tärkein syy pakaraan annetuista rokotuksista luopumiseen on se, että pakaralihakseen pistäessä on riskinä iskiashermon vaurioituminen. Sen vuoksi suositellaan muita pistospaikkoja. Reisilihas on iso ja hyvä lihas rokottaa. Leikki-ikäisestä lähtien, lapsen 48 Jos vanhempi pyytää muuttamaan rokotusohjelmaa, voin sen tehdä. Osin totta. Pääperiaate on, että kansallista rokotusohjelmaa noudatetaan, mutta voi tulla tilanteita, joissa rokotusta voidaan siirtää. Jos perheessä on tulossa vaikkapa isot sukujuhlat tai kotimaan matka, niin esimerkiksi MPRrokotteen ottamista voi siirtää, ettei lapsi saa parahiksi kuumetta tai muita mahdollisia haittavaikutuksia. Osaavan rokottajan tilannearvio on tässä tärkeä. Vanhemmat eivät voi itse rustata uusiksi rokotusohjelmaa. 6 Kaverini on lähdössä matkalle ja hän pyysi, että rokotan hänet kotona. Sopiihan se. Tarua. En suosittele rokottamista vapaal- la kotioloissa. Rokottajalla pitää olla hoitovälineet analyfaktisen reaktion varalta, rokotteen säilytys voi olla ongelma ja kirjaaminen jää puuttumaan. 7 Rokotettava kohta on puhdistettava antiseptisella aineella. Tarua. Sen hyödyistä ei ole tieteellistä näyttöä, vaikka ei siitä toisaalta ole haittaakaan. Desinfioidun kohdan pitäisi vain antaa kuivua noin kaksi minuuttia. Esimerkiksi lapselta voi olla vaikea enää löytää samaa paikkaa. Jos iho on likainen, sen voi pyyhkiä vedellä. 8 Rokotusten säilöntäaineissa on myrkkyjä, mutta hyvin pieniä määriä. Totta. Mutta en nimittäisi niitä myrkyiksi. Rokotteiden säilöntäaineissa voi olla TEHY t 10–2015 i Tietoa netistä ja puhelimitse ► Kansallisen rokotusohjelman puhelinneuvonta ammattilaisille päättyi säästösyistä toukokuussa. Tietoa rokottamisesta saa nettiosoitteesta www.thl.fi/rokottaminen. ► Rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden säilytykseen ja tilaamiseen saa ohjeita farmaseutilta THL:n Rokotelähettämön puhelimesta, 029 524 8333. Palvelu on terveydenhuollon ammattilaisille, lääkekeskuksille ja sairaala-apteekeille. ► Matkoihin liittyvissä rokotuskysymyksissä ammattilaisia neuvoo Matkailuterveysneuvonnan puhelin, 029 524 6062. oikea kohta. Olkavarsi on hyvä paikka rokottaa. Pakaralihakseen rokottamisessa on riskinä iskiashermon vaurioituminen, ja siksi sitä ei enää suositella. TEHY t 10–2015 49 rokottaminen pieniä määriä neomysiiniä, formaldehydiä tai fenolia, mutta niitä on niin hippunen, ettei niistä ole ihmiselle haittaa. Tämä on tutkittu tarkkaan. Säilöntäaineet suojaavat rokotteita vierailta mikrobeilta. 9 Vain laiska hoitaja ei aspiroi. Ellei aspiroi, ei voi olla varma, osuuko neula suoneen. Tarua. Aspiroinnin hyödyistä ei ole tieteellistä näyttöä. Rokotuspaikat on määritelty tarkkaan, ja kun neula on oikeankokoinen, ei ole vaaraa, että osuisi suoneen. 10 Raskaana olevan voi rokottaa. Osin tarua. Pääperiaate länsimais- sa on, että elävillä rokotteilla ei rokoteta raskaana olevia. Esimerkiksi MPR-rokotteessa (tuhkarokko, vihurirokko, sikotauti) on pieni mahdollisuus, että se aiheuttaa pienimuotoisena jonkin kyseisellä rokotteella ehkäistävistä taudeista. Se ei olisi hyväksi sikiölle. Influenssarokotusta taas suositellaan raskaana oleville. 11 Päivystykseen tulevalla potilaalla on likainen haava. Voin antaa hänelle jäykkäkouristusrokotuksen tehosteen varmuuden vuoksi, koska hän ei muista, milloin hän on saanut rokotuksen. Totta. Ylimääräisestä rokotteesta ei ole haittaa. 12 Asiakas ei halua rokotetta, joten minun ei tarvitse kirjata mitään. Tarua. Jos asiakas ei halua itselleen tai lapselleen rokotteita, se pitää kirjata jo senkin takia, ettei niitä tarjota aina uudelleen. Totaalikieltäytyjiä on melko vähän. Rokotuskattavuus Suomessa on edelleen hyvä lukuun ottamatta influenssarokotusta, jossa on kaikissa ikäryhmissä huomattavasti parannettavaa. Kelan kuntoutusta laitos- ja avomuotoisesti – osallistujalle maksuton TYK-KURSSI (nro 60939) sairaanhoitajat, lähi- ja perushoitajat • Pohjois- ja Itä-Suomi, 8 paikkaa, 31 vrk • 1. jakso 9.11.–13.11.2015 TYÖUUPUMUS-KURSSI (nro 56703) • Pohjois- ja Itä-Suomi, 10 paikkaa, 15 vrk • 1. jakso 2.11.–6.11.2015 TULES-KURSSIT • Pohjois- ja Itä-Suomi, 10 paikkaa, 15 vrk Niska- ja hartiaoireisten (nro 57026) • 1. jakso 26.10. – 30.10.2015 Selkäoireisten (nro 57028) • 1. jakso 14.12. – 18.12.2015 Lisätietoja: Marja Yliniva, puh. 044 7650 463, marja.yliniva@lapinkuntoutus.fi Porokatu 32, 96400 Rovaniemi, puh. (016) 3329 111 www.lapinkuntoutus.fi 50 Totaalikieltäytyjiä on melko vähän. i Koulutus käynnistyy ► Ammattikorkeakoulut, jotka kouluttavat sairaanhoitajia, terveydenhoitajia ja kätilöitä, voivat hyödyntää syyskuun alusta lähtien Rokotusosaamisen koulutuskokonaisuutta (3 op). ► Koulutus antaa kattavat tiedot rokotteista, rokottamisesta ja rokotuksin ehkäistävistä taudeista. Tavoitteena on antaa kaikille yhtenäinen ja vahva osaaminen. ► Opinnot suoritetaan pääosin verkko-opintoina Moodleoppimisalustalla. Opintomateriaali sisältää tekstiä, videotallenteita, oppimistehtäviä, tapausesimerkkejä ja tentit. ► Koulutus on pilotoitu yhdeksässä ammattikorkeakoulussa. Kokonaisuus on luotu Metropolia-ammattikorkeakoulun koordinoimassa Rokoko-hankkeessa. ► Koulutus on tarkoitettu opiskelijoille, mutta jatkossa myös työelämässä oleville ammattilaisille. Työssä olevien täydennyskoulutus alkaa todennäköisesti ensi vuoden alussa. THL JA METROPOLIA-AMMATTIKORKEAKOULU JÄRJESTÄVÄT KOULUTUS PÄIVÄN ROKOTUSOSAAMISESTA 8. SYYSKUUTA. LUENTOJA VOI SEURATA VERKON KAUTTA TAI TULLA PAIKALLE AMMATTI KORKEAKOULUN TILOIHIN HELSINGIN TUKHOL MANKADULLE. LISÄÄ TIETOA OSOITTEESTA WWW.METROPOLIA.FI/ROKOTUSOSAAMINEN. TEHY t 10–2015 jäsenten sivut tehyläinen Hanna Tuomaala, 38 Porilainen työfysioterapeutti, joka etsii iltarasteja. Käytätkö intuitiota? Työskentelen Kuntoutuskeskus Kankaanpäässä ja vedän Aslak-ryhmiä. Ryhmissä on eri alojen ammattilaisia siistijöistä opettajiin. Vaikka lähden keskusteluihin ennakkosuunnitelman pohjalta, minun pitää olla hetkessä mukana, sillä ryhmässä nousee esiin paljon asioita. Työikäisten kuntouttamisesta leikkaaminen vielä kyllä terää intuitioltakin. Ryhmäkeskustelussa pitää olla hetkessä mukana. LIISA TAKALA lue lisää intuitiosta sivulta 28 ja kuntoutuksesta sivulta 12. 52 Työnkuva 54 Me kaikki 56 Tarkastaja 57 Ensiapu 59 Homma hoidossa 60 Tehyn tekijät TEHY t 10–2015 Urani alkuaikoina kirjattiin vain se, että potilas on syötetty ja pesty. Näin jälkikäteen se naurattaa. Susanna Mäntyniemi sivulla 62. 62 tieni tähän 64 Keskustelua 66 Tehy-uutiset 67 Jäsentapahtumat 73 Ristikko 74 Ihana arki 51 työnkuva 52 TEHY t 10–2015 30.7. klo 13.58 jorvin sairaalan teho-osasto, espoo Sairaanhoitaja Heini Kontsas on matkalla kahdelta alkavalle raportille. kuvaaja annika rauhala TEHY t 10–2015 53 me kaikki SARJA ESITTELEE HOITOALAN PORUKOITA. Mieletön huoli Mielenterveyspalveluita puolustava kampanja syntyi hoitajien aloitteesta. teksti Ulla Ojala kuvat Annika Rauhala i Huoli 2015 -kampanja ► Mielenterveyspalveluita puolustavaa Huoli 2015 -kampanjaa pyörittävät yksittäiset kansalaiset talkootyönä. ► Kampanja vaatii hallitusta takaamaan yhdenvertaisen hoitoon pääsyn koko maassa. Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut tulisi taata ja mielenterveyspalveluiden laadun kriteerit määritellä valtakunnallisella tasolla. ► Tammikuussa kampanja luovutti sosiaali- ja terveysministerille adressin, jonka oli allekirjoittanut yli 10000 ihmistä. Samana päivänä pidettiin eduskuntatalon edustalla Huolenilmaukseksi kutsuttu tapahtuma, johon osallistui satoja ihmisiä. ► Kampanjaa voi tukea osallistumalla kampanjatyöhön, kertomalla kampanjaväelle kokemuksistaan ja jakamalla sosiaalisessa mediassa kampanjan Facebook- ja nettisivua. www.facebook.com/huoli2015 huoli2015.fi 54 5 1 jenni: ”Lähdin käynnistämään Huoli 2015 -kampan- jaa, koska olen psykiatrisena hoitajana nähnyt, miten psykiatrisia sairaansijoja on vähennetty. Se ei ole automaattisesti huono asia, mutta avohoitoa tulisi kehittää vastaavasti samassa suhteessa. Yksi päävaatimuksistamme on, että laitoshoitopaikkojen ja hoitovuorokausien leikkaaminen on jäädytettävä, kunnes muu palvelujärjestelmä pystyy vastaamaan asiakkaiden hoidontarpeeseen. Laitospaikkoja vähennetään aina silloin, kun yhteiskunta haluaa säästöjä. Leikkauksia tehdessä ei välitetä pitkän aikavälin kustannuksista, joita syntyy, kun ihmiset eivät saa tarvitsemaansa hoitoa.” 2 kalevi: ”Sairaansijojen vähentämisen rinnalle on tullut myös keskittämisvaatimus. Yksiköitä suljettaessa kärsii läheisyysperiaate. Tällä hetkellä käydään kiivasta keskustelua Kellokosken sairaalan sulkemisesta. Mielenterveyspotilaat eivät ole kovin aktiivisia vaatimaan omia oikeuksiaan, joten on hienoa, että tämä kampanja on poikinut yhteistyötä ja sivuprojekteja. Mainostoimisto tarjoutui tekemään kampanjallemme nettisivut, yksi porukka on virkannut tilkkupeittoja Kellokosken sairaalan osastoille ja Omatuntoklubi keräsi varoja Huolenilmauksemme mainostamiseen. Tämä asia yhdistää omaisia, potilaita ja hoitajia.” 3 jonna: ”Ensi- ja turvakotien liiton suunnitte- lijana olen nähnyt, mitä tarkoittaa lapsen näkökulmasta, kun vanhemmat eivät saa tarvitsemiaan mielenterveyspalveluita. Kun kunnissa säästetään päihde- ja mielenterveyspalveluista, se näkyy esimerkiksi kasvaneina lastensuojelun kuluina. Kun kouluterveydenhuollosta sekä kasvatus- ja perheneuvolatoiminnasta säästettiin 1990-luvulla, lasten ja nuorten psykiatrisen laitoshoidon tarve lisääntyi.” Tiedätkö kiinnostavan työ- tai opiskeluporukan? Kerro se meille: palaute@lehti.fi TEHY t 10–2015 2 3 4 1 ydinryhmä. Huoli 2015 -aktiivit jatkavat kampanjaa niin kauan kuin sille on tarvetta. He reagoivat sen mukaan, millaisia konkreettisia säästöpäätöksiä hallitus tekee. Hallituksen leikkauslistat saattavat johtaa siihen, että kampanjan on alettava parannusten vaatimisen sijaan vastustaa heikennyksiä. 1 jenni sorvari, psykiatrinen hoitaja. Toinen kampanjan käynnistäneistä hoitajista. 2 kalevi kannisto, mielenterveyshoitaja, Husin koordinoiva pääluottamusmies. 3 jonna lehikoinen, suunnittelija Ensi- ja turvakotien liitossa. Tehnyt pitkään töitä perheiden kanssa päihdepuolella. 4 pia lohikoski, kampanjakoordinaattori. Työskentelee Vuokralaisten keskusliiton järjestö- ja koulutuspäällikkönä. 5 katja boman, psykiatrinen sairaanhoitaja. Opiskelee parhaillaan Tampereen yliopistossa hoitotiedettä. TEHY t 10–2015 55 tarkastaja KATSAUS TYÖPAIKKOJEN ARKEEN. Kiitos! Pieni huomaavaisuus hyvästä työstä ilahduttaa ja koskettaa. teksti Minna Ruotsalainen kuvat Annika Rauhala 1 ruusun paikka. Hoitotyö on kiitollista työtä. Joskus pelkät sanat tuntuvat potilaista riittämättömiltä, kun on saanut apua akuutissa hädässä tai täpärässä tilanteessa. Leikkokukat puhuvat symbolisesti puolestaan. 3 suu makeaksi. Kiitollinen potilas vei Husin osastolle täytekakkua pitkän hoitojakson päätteeksi. Vaikka paras kiitos on parantunut ja hoitoon tyytyväinen potilas, trendikäs teemakakku kahvihuoneessa piristää kiireisintäkin päivää. 56 2 kestävä muisto. Piilipuun päiväkodin henkilökunta Vantaalla on saanut lapsilta ja heidän perheiltään arjen pikkutavaroita: kastelukannuja, avaimenperiä, kynsilakkoja, pyyhkeitä ja itse tehtyjä saippuoita. 4 kestosuosikit. Päiväkodin suosituimpia lahjoja ovat mukit, kukat, suklaat ja muut pienet herkut. Innokkaimmat jauhopeukalot leipovat henkilökunnalle naposteltavaa. Liikuttavimpia ovat lasten askartelemat kortit. TEHY t 10–2015 ensiapu KOONNUT RIITTA HANKONEN, riitta.hankonen@tehy.fi Kirjaa ajatuksella Omakanta-palvelu lisää kiinnostusta potilastietoja kohtaan. potilas soittaa vihaisena. Hän haluaa tietää, miksi potilastiedoissa lukee, että hän on soittanut aiemmin ”tuohtuneena”. Kirjaus on hänen mielestään aiheeton eikä pidä paikkaansa. Hoitaja hämmentyy eikä tiedä, miten tulisi toimia. Miten kirjata potilaan tunnetila niin, että sekä potilaan että hoitajan oikeusturva toteutuu? Kysymys on ajankohtainen, sillä potilaat pääsevät omiin tietoihinsa uuden Omakanta-nettipalvelun ansiosta entistä helpommin. Potilasasiakirjat kiinnostavat yhä enemmän, ja kiinnostus poikii myös kysymyksiä ja korjaamisvaatimuksia. Hoitohenkilökunnan pitää muistaa kirjatessaan, että potilas voi lukea tekstin ja olla eri mieltä hoitajan tulkinnasta. Potilaan tunnetila kannattaa kirjata vain, jos sillä on merkitystä hoidolle. t asiantuntijana tehyn työvoimapoliittinen asiantuntija mervi flinkman www.kanta.fi potilasasiakirjaopas: stm.fi/julkaisut i Viisi faktaa potilastiedoista 1 Virheet korjattava Potilaalla on oikeus lukea itseään koskevat potilastiedot. Hänellä on myös oikeus vaatia virheellisen tiedon korjaamista. Oikeuksiin kuuluu tietää, kuka potilastietoja on käyttänyt ja kenelle niitä on luovutettu. Parhaillaan käyttöön otettava Kanta-arkisto ei muuta tai lisää näitä oikeuksia. koskevat 3 Ohjeet kaikkia Työpaikan johdon on huolehdittava, että työntekijät ovat perillä potilastietojen käsittelyyn liittyvistä menettelytavoista. Ohjauksessa on otettava huomioon eri ammattiryhmien erilaiset työtehtävät. 4 PoSetillakeää tekstiä sasiakirjoista tu lee käyd ä ilmi, kuinka järjestetty, suun hoito on ni toteutettu. Mer teltu ja kintöjen pitää olla selkeitä ja ym Niissä saa käyt märrettäviä. tää vain yleise sti tunnettuja ja hyväksyttyjä käsitteitä ja ly henteitä. voi 2 Joskus viivästyttää Omakanta-palvelun kautta potilas näkee omat tietonsa. Hän voi tarkastella lähes kaikkia avohoidossa tallennettuja potilastietojaan. Jos potilas on osastohoidossa, Omakannasta näkee tallennettujen hoitotietojen yhteenvedon. Palvelusta ei näy kaikkia päivittäishoidon tietoja. Tietojen näkymistä Omakannassa voi viivästyttää hoidollisista syistä. Tällainen syy on, jos terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi, että tiedon näkyminen vaarantaa potilaan terveyden tai hänen hoitonsa. Lääkärin on syytä kertoa esimerkiksi vakava diagnoosi kasvotusten. sta 5 Kveorkuloustu sa nnin vinvoi Terveyden ja hy verkkout in at la laitos on attilaiim koulun, jossa am Kantala el set voivat opet ä. Koulussa arkiston käyttö i a kirjaamion omat osions sesta. ILA ISI LL E > FI > AM MATT U WW W. KA NTA. VE RK KO KO UL ON ST KI A AR N PO TIL AS TIE DO TEHY t 10–2015 57 ensiapu Hyvä kysymys Tehyn asiantuntijat vastaavat edunvalvontaan ja ammatilliseen toimintaan liittyviin kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi sähköpostilla osoitteeseen riitta.hankonen@tehy.fi. Mira Välimäki lakimies ► Olen tehnyt keväästä lähtien 50-prosenttista työaikaa, koska olen osittain työkyvytön. Työskentelen kuntasektorilla. Minulla on pitämättä vuosilomaa viime vuodelta, joten pidän lomapäiviä työn ohessa. Miten lomapäivät kuluvat, kun olen osittain työkyvytön? Vuosilomasi kuluu samalla tavalla kuin kokoaikaisella, vaikka teet vajaata työaikaa. Jos työskentelet esimerkiksi kolmena päivänä viikossa, lomaa kuitenkin kuluu viideltä päivältä viikossa. Vuosilomasi myös kertyy samoin kuin kokoaikaisella, vaikka säännöllinen työaikasi on lyhyempi. Käytännön tarkoituksena on kohdella tasapuolisesti osa- ja kokoaikaisia työntekijöitä. Mira Välimäki lakimies ► Työnantaja tarjoaa sijaisille enemmän töitä kuin vakituisille osa-aikaisille. Onko tämä oikein? Vakituisella osa-aikaisella on työhön etuoikeus. Työnantajalla on velvollisuus tarjota työtä vakituiselle osaaikaiselle, jos se on hänelle sopivaa. Tarjoamisvelvollisuutta ei ole, jos osa-aikaisuus perustuu työntekijän toiveeseen. Niina Nurminen lakimies 58 Niina Nurminen lakimies ► Julkisen sektorin työnantaja täytti vapautuneen esimiespaikan ilman avointa hakua. Toteutuivatko tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja yhteistoiminnan periaatteet? Myös julkisen sektorin työnantaja voi valita työntekijän ilman julkista hakumenettelyä, jos kyseessä on työsuhde eli toimi. Sen sijaan virkasuhde on laitettava pääsääntöisesti julkiseen hakuun, ja siihen on valittava ansiovertailussa ansioituneimmaksi osoittautunut hakija. Virkasuhde voidaan täyttää ilman julkista hakumenettelyä vain harvoissa poikkeustapauksissa – esimerkiksi silloin, kun virka täytetään määräajaksi. Työnantajalla voi olla omia ohjeistuksia toimen ja viran täyttämisestä. Työnantajan on noudatettava laatimiaan ohjeita. Niina Nurminen lakimies ► Miten monta määräaikaista työsopimusta sairaanhoitopiiri voi tehdä kanssani? Nyt on menossa seitsemäs. En edes tiedä, ketä sijaistan. Laissa ei määritellä, kuinka monta määräaikaista työsopimusta voi solmia saman työntekijän kanssa. Määräaikaisten työsopimusten käyttö on kuitenkin kielletty, jos työvoi- Riikka Laakso lakimies man tarve on pysyvä. Useita vuosia kestänyt lähes yhtäjaksoinen työsopimusten ketjutus viittaa pysyvään työvoiman tarpeeseen. Määräaikaisen työsopimuksen käyttö edellyttää perusteltua syytä. Sijaisuus on määräaikaisuuden yleisin peruste. Sijaisuuden pitää perustua jonkun työntekijän poissaoloon. Työnantajan on kyettävä yksilöimään sijaisuus esimerkiksi sijaistettavan nimen tai vakanssinumeron avulla. Niina Nurminen lakimies ► Onko mahdollista olla kahdessa vakituisessa työpaikassa samanaikaisesti? Sain työtarjouksen, ja nykyinen työnantaja on halukas myöntämään työvapaata. On täysin mahdollista työskennellä monen työnantajan palveluksessa samanaikaisesti. Niinkin voi tehdä, että sopii yhden työnantajan kanssa työvapaasta ja jatkaa toisen palveluksessa. Myös omalla työpaikalla voi tehdä työkiertoa siten, että ottaa työvapaata ja tekee määräaikaisen työsopimuksen saman työnantajan eri yksikköön. Riikka Laakso lakimies TEHY t 10–2015 homma hoidossa AMMATTIOSASTOT KERTOVAT PAIKALLISESTA EDUNVALVONNASTA. Torjuntavoitto Päijät-Hämeen keskussairaalan ammattiosasto sai torpattua hälytysrahan pienentämisen. teksti Vesa Turunen kuva Lauri Rotko mikä oli ongelma? Määräaikainen sopimus hälytysrahasta oli umpeutumassa viime vuoden lopussa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä. Ammattiosaston hallituksen tavoitteena oli saada sopimukseen pieniä korotuksia ja sisältömuutoksia, mutta työnantaja ehdotti heikennyksiä ja vetosi säästötavoitteisiin. mitä tehy teki? Ammattiosaston hallitus päätti yksimielisesti, ettei huononnuksiin pidä suostua. Hallitus ymmärsi säästötarpeet, mutta oli sitä mieltä, että säästöjä syntyisi toimivan varahenkilöjärjestelmän avulla. Se lisäisi työhyvinvointia ja potilasturvallisuutta, eikä hälytysrahan käyttöön olisi yhtä suurta tarvetta. Tehyn tiukka kanta kiristi neuvotteluilmapiiriä. Muut ammattijärjestöt olivat halukkaita hyväksymään työnantajan esityksen ja sopimaan asiasta ilman Tehyä, mutta työnantaja ei suostunut tähän. kuinka asia ratkesi? Tehyläiset neuvottelijat antoivat uuden esityksen, jossa korotukset pysyivät entisen sopimuksen tasolla. Arkisin hälytysraha on 70 euroa ja viikonloppuisin ja pyhisin 100 euroa. Hälytysraha koskee myös yllättäen tarvittavaa tuplavuoroa, kun perään tehtävän työvuoron pituus on vähintään neljä tuntia. Korvaus on 70 euroa, jos työvuoro ylittyy vähintään 30 minuuttia. Jos sovittu työvuoro aikaistuu alle kahdella tunnilla, korvausta ei makseta. Jos työvuoroluetteloa muutetaan kesäaikana, korvaus on 30 euroa. Sopimuksen sisältö tarkentui niin, että hälytystyön katsotaan alkavan vapaa-ajalla. Työnantaja suostui ammattiosaston esitykseen. Uusi sopimus on toistaiseksi voimassa oleva. esimerkkejä paikallisesta edunvalvonnasta voi lähettää osoitteeseen riitta.hankonen@tehy.fi i Ammattiosasto 316 3 1 2 ► Päijät-Hämeen keskussairaalan tehyläisiä. ► Jäsenmäärä noin 1370. ► Puheenjohtaja Kirsi Lehtimäki. ► Pääluottamusmies Mari Laakkonen. ► Varapääluottamusmies ja hallituksen jäsen Kati Keränen. 1 mari laakkonen, pääluottamusmies 2 kati keränen, varapääluottamusmies 3 kirsi lehtimäki, ammattiosaston puheenjohtaja TEHY t 10–2015 59 tehyn tekijät puheenjohtajat ylintä valtaa Tehyssä käyttää valtuusto, johon kuuluu 63 jäsentä. Hallituksessa on 12 jäsentä. Rauno Vesivalo, puheenjohtaja Marjut McLean, 1. varapuheenjohtaja Anna-Leena Brax, 2. varapuheenjohtaja Pasilasta päivää Tehyn Helsingin-toimisto jakautuu viiteen toimialaan. teksti Vesa Turunen kuvat Tehy-lehden arkisto kuvitus Pia Hietamies tehyn kivijalka tehyläisiä ammattiosastoja 160 000 235 u t A k n ehe i m A m Ase yhteistyöjäsenjärjestöjä 9 4 NUMEROTIEDOT PERUSTUVAT VIIME VUODEN TOIMINTAKERTOMUKSEEN. 60 TEHY t 10–2015 1 2 3 4 5 edunvalvonta Sopimus- ja neuvotteluasioista vastaa johtaja Jukka Maarianvaara. Toimialalla on 14 työntekijää. puhelinpalvelu vastasi palvelu vastaanotti 4 709 4 044 puheluun. sähköpostia. jäsenyys- ja järjestö Toimialan tehtäviä: järjestö- ja opiskelijatoiminta, järjestökoulutus, aluetoiminta ja jäsentietohallinto. Helsingin-toimistossa on 13 ja aluetoimistoissa 26 työntekijää. Jäsentietohallinnassa on lisäksi 15 henkilöä. Johtaja Kimmo Mökkönen. jäsentapahtumiin osallistui jäsenrekisteri vastaanotti 17 000 105 000 tehyläistä. lomaketta. yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen Toimialan tehtäviä: tutkimus ja työelämän kehittäminen, yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja kansainvälinen toiminta. Työntekijöitä on 9. Johtaja Kirsi Sillanpää. toimiala kirjoitti 40 lausuntoa ja kannanottoa yhteiskunnallisiin kysymyksiin. viestintä Toimialan tehtäviä: ulkoinen ja sisäinen viestintä sekä Tehylehti. Työntekijöitä 14. Johtaja Katri Lindqvist. No 10 18.8.2015 kuole ma käv henkilö s. potila 32 i kahdes ti ita puolus me kaik tamaa ki s. 54 n näin toi mii intuit hyvinvo io inti s. 28 12 myytti rokottaä misest a kouluk odin pau Oma pars hoitaja ehjäkiis arkea i la kor jus nettisivuille tehtiin 1 150 000 vierailua. talous- ja tukipalvelut Taloushallinnossa ja it:ssä on 16 työntekijää. Johtaja Ritva Fransman. TEHY t 10–2015 vaihteeseen tuli 12 000 puhelua. 61 tieni tähän TEHYLÄINEN KERTOO ELÄMÄNTARINANSA. ihanat kengät. Susanna Mäntyniemi on ollut kenkäfriikki pienestä pitäen. Vuonna 1964 hän sovitteli mielellään äidin omaisuutta. Korkeilla koroilla hän astelee yhä edelleen, työpaikallakin. Susanna Mäntyniemi, 52 ► Osastonhoitaja Espoon sairaalan avosairaanhoidon yksikössä. ► Asuu avoliitossa Vihdissä. Yksi aikuinen tytär, joka opiskelee sukunsa innoittamana sairaanhoitajaksi. ► Harrastaa puutarhatöitä, sauvakävelyä ja kotoilua. 62 Aurinko pilkottaa jo teksti Erja Taura-Jokinen kuvat Liisa Takala ja Susanna Mäntyniemen kotialbumi Tulin maailmaan Joutsan kunnalliskodin yläkerrassa. Äidin työpaikka oli alakerrassa. Synnytys sai vauhtia, kun äitini kantoi puusaunaan pesuvesiä talon neljällekymmenelle asukkaalle. Hiljaisena, kilttinä tyttönä kärsin siitä, ettei alakoulun opettaja noteerannut minua ja viittaamistani. Ajattelin, ettei mi- nusta tule koskaan mitään. Äiti työskenteli hoitoalalla niin kuin lähes kaikki tuntemani suvun naiset. Ehkä sitten tuumasin, että samoilla geeneillä itsekin pärjäisin. Valmistuin sairaanhoitajaksi jouluna 1983 ja pääsin heti vakituisesti töihin Satalinnan sairaalan tuberkuloosiosastolle ja saman tien erikoistumaan sisätauteihin. TEHY t 10–2015 Hoitotyön prosessi kiinnosti ja kiehtoi alusta pitäen. Urani alkuaikoina kirjattiin vain se, että potilas on syötetty ja pesty. Näin jälkikäteen se naurattaa ja ihmetyttää. Ahmin tietoa yksilövastuisesta hoitotyöstä heti, kun sitä alkoi ilmestyä. Tahdoin sydämestäni tehdä työtä potilaslähtöisesti, omahoitajana. Tuberkuloosiosastolla se olikin kohtuullisen helppoa. Joistakin hoitosuhteista tuli pitkiä ja merkityksellisiä. Kerran menin jouluostoksille kauppaan, jonka myyjä oli aiemmin ollut hoidossani. Hän kuulutti ruuhkassa suureen ääneen: ”Tämä nainen tässä pelasti henkeni.” Vuodesta 1990 lähtien olen työskennellyt osastonhoitajana Kokkolassa, Jyväskylässä ja nyt Espoon sairaalassa. jäin avioeron jälkeen kahden leikkiikäisen lapseni yksinhuoltajaksi 1994. Toinen heistä valvotti. Onneksi oma äitini oli tukena ja turvana sen, minkä pystyi, vaikka olikin vielä työelämässä ja toisella paikkakunnalla. Vietin lapsineni kaikki loma-ajat vanhemmillani, jotta sain levätä. Ensimmäisinä päivinä nukuin lähestulkoon vuorokaudet ympäri. Työ toi kuitenkin iloa ja tyydytystä. Noina aikoina ilonpilkku oli se, että Keski-Pohjanmaan keskussairaalan keuhkoosaston potilaat olivat tehneet osastostamme ”ilmiannon” paikallislehteen. Meidät nimettiin Kokkolan Parhaaksi palvelijaksi. olen kamppaillut ylipainon kanssa ylioppilasajoista asti ja kokeillut kaiken maailman muotidieetit. Asiaa ei ole auttanut intohimoinen työnteko, jolloin ei ehdi tai malta syödä viisaasti. Kotiin tultua ahmii kaapista sitä, mitä löytyy. Vuonna 2010 päätin jälleen ryhdistäytyä. En kerta kaikkiaan pitänyt siitä, mitä peilistä näin. Ylipainon terveysvaikutuksetkin huolestuttivat. Olin verenpainelääkityksen saanut 158-senttinen ja 116-kiloinen nainen, joka kärsi selkäkivuista. Kun työterveyslääkäri piti minua kaksi tuntia piinapenkissä, olin valmis laihduttamaan, jälleen kerran. Pääsy TEHY t 10–2015 kuntoutuskurssille oli motivoiva startti. Vieraassa joukossa, poissa kotikonnuilta, uskaltauduin veteen ja uimaan. Sitten tein saman Jyväskylässäkin. Päätin voittaa itseni ja olla välittämättä, vaikka tuttujen katseet nuolisivat makkaroitani. Aloin eväiden sijaan nauttia henkilöstöravintolan lounaita ja noudattaa lautasmallia. Jätin einekset kauppaan. Tasainen ateriarytmi ja ruokapäiväkirjan täyttö auttoivat. Vaikeinta oli aloittaa liikunta. Kolmen kerran viikkosatsi tuntui alussa ylivoimaiselta, mutta motivaatio lisääntyi siinä missä jaksaminenkin. Laihduin vuoden aikana yli 50 kiloa. Sen kunniaksi minua kuvattiin ja haastateltiin muutamaan mediaan. Puhuin innolla ja sydämellä onnistuneesta elämäntapamuutoksestani. Äitini hautajaiset olivat kenraaliharjoitusta. Poikani haudattiin hänen viereensä Lapualle. vuoden 2012 alussa autoin ikääntyneitä vanhempiani, jotka olivat pistäneet vanhan pohjalaistalonsa myyntiin. Koko elämän aikana kertyneessä tavarapaljoudessa riitti raivattavaa. Kesken projektin äitini, tukeni ja turvani, kuoli lyhyen sairastelun jälkeen. Siitä kahden kuukauden päästä vietin 50-vuotissyntymäpäiviäni risteilyllä läheisimpien ystävieni kanssa. Siellä merellä minut tavoitti tieto 22-vuotiaan poikani kuolemasta. Hän oli jäänyt rekan alle. Menin sokkiin. Jälkeenpäin en voi kuin kiittää seurasta, jossa olin. Terveydenhuollon ammattilaisina ystäväni tiesivät, miten kanssani piti toimia. Äitini hautajaiset olivat olleet kenraaliharjoitusta. Poikani haudattiin hänen viereensä Lapualle. Poika on mielessäni joka päivä. Ikään kuin en vieläkään ymmärtäisi, että hän on kokonaan poissa. Onneksi poikani tiesi olevansa rakastettu ja tärkeä. tuohon rankkaan vuoteen sisältyi vielä yksi erityinen tapahtuma. Kaksilahkeinen tuttavani vuosien takaa soitti ja uteli humoristisesti, joko vierelleni on ilmaantunut elämäni mies. Surun keskelle pilkahti auringon säde. Asumme nyt saman katon alla. Työskentelen osastonhoitajana Espoon sairaalan avosairaanhoidon yksikössä, joka koostuu neljästä yksiköstä: kotisairaalasta, kotiutustiimistä, päiväsairaalasta ja geriatrian poliklinikasta alueellisine muistineuvojineen. Johdan yli viittäkymmentä hoitotyön ammattilaista. Olen totuttautunut siihen, että vien yhden asian läpi neljä kertaa – jokaisessa yksikössä vuorollaan. Pidän kovasti nykyisestä työstäni ja etenkin uuden, ensi vuonna valmistuvan sairaalan suunnittelusta. Olen saanut pistää kokemukseni hyötykäyttöön. Työtä olen tehostanut yhteisillä pelisäännöillä. Nykyään pyydän työntekijöiltä lomatoiveet määräpäivään mennessä ja hyväksyn ne keskitetysti. Muutkin henkilöstöhallinnon anomukset teen tarkasti ja yhdenmukaisesti. Kun alaisia on paljon, pienetkin parannukset säästävät aikaani. Tahdon pitää yllä myönteistä virettä, kehittämisen ja kehittymisen tilaa, vaikka en aina ole fyysisesti läsnä. Keskinäinen luottamus on onnistumisten edellytys. elämän virrassa voimavarani eivät ole riittäneet painonhallintaan. Harmittaa, että olen taas lihava – onneksi en sentään niin pyöreä kuin vuosia sitten. Nyt, kun elämä on tasoittunut, yritän jälleen tavoittaa tasaisen ateriarytmin ja lisätä liikuntaa. Keväällä ostin kortin kuntosalille. Suhtaudun itseeni armollisesti enkä ryhdy mihinkään suurempaan. Onni rakentuu siitä, mitä jo on, eikä siitä, että on koko ajan jotain vailla.” t 63 keskustelua Olen hyvä työssäni – painosta viis Osallistu keskusteluun LA UT E tehy-lehdessä oli juttu ylipainoisista hoitajista. Ällistyksekseni sain lukea, ettei toimittaja ollut saanut yhtään lihavaa hoitajaa haastateltavaksi omalla nimellään. Ja niitä haastateltaviakin oli lopulta löytynyt vain yksi. Tietäisin heti itseni lisäksi pari ylipainoista hoitajaa, jotka voisivat omalla nimellään kertoa kokemuksistaan. En ole kokenut, että kukaan olisi kyseenalaistanut osaamistani painoni vuoksi. Olen hyvä työssäni, mutta se ei johdu painostani. Enkä olisi yhtään parempi, vaikka olisin laihempi. Tosin yhdessä kohtaa olen miettinyt painoni vaikutusta työhöni. Osana poliklinikkatyötäni Leppävirran terveysasemalla annan ravitsemus- ja painonhallintaohjausta. Näin tekevät kaikki omahoitajat alueillaan. Olen miettinyt, olisinko uskot- PA tavampi, jos en olisi selvästi ylipainoi@T EH Y.F I nen. En ole tätä kysynyt yhdeltäkään asiakkaalta. Jutusta jäi mielikuva, että ylipaino on mörkö kaapissa, jonka kanssa joutuu taistelemaan. Minusta tämä ei ole itsestäänselvyys. Eikä kaikilla hoitoalan työpaikoilla terrorisoida työkaverien elintapamuutoksia. Minun on hyvin vaikea uskoa, että minä ja tuntemani hoitajat olisimme jotenkin poikkeus, koska emme koe tarvetta peitellä sitä, että olemme hoitajia, ylipainoisia ja hyviä työssämme. Olisinko uskottavampi, jos en olisi ylipainoinen? Lukijakilpailu kerro meille 24.8. mennessä, mistä jutusta pidit eniten. Kilpailuun voi osallistua netissä www.tehy.fi/tehy-lehti/ palaute/lukijakilpailu, postikortilla Tehy-lehti, PL 40, 00060 Tehy tai lähettämällä tekstiviestin numeroon 0400 345 557. Vastanneiden kesken arvomme Tehy-tuotteita. lehden 9/2015 kilpailussa tehy-tuotteita voitti maarit heinonen vihtavuoresta. sairaanhoitaja mariia aronen kysteri, leppävirran terveyskeskus Lteun eparhaat tehyläis kierrätysvinkit. Ristikon 9/2015 ratkaisu T A T T I S U A T A R S E N P A E L N AK U EM V A AR T A V A S E N S A N O M KA Ä T S I H A I L RO T O I T T E L T O K U R I Y S T E I T B K E L AA O A P A I S T A V RA O S T AA U E L U A V A I M E T T A A P S EO N I R P E I E F NA UN U T S A K I I L U T O D I S T AA L A O N S ON U T R F I S I T A I N ww w.te hy.fi te hy-le ht i I I N E T R UO K I E U N T HA MA ANK L OO L I H I T S AU T I OS S T A O I K MA J E T T A vastanneiden kesken arvottiin Tehy-tuotteita. Voittajat ovat Kirsti KuulasHotanen Uudestakaupungista, Arja Simonaho Ranualta ja Rauni Kolmonen Laukaasta. Onnittelut! 64 @ A L O K E T A S A T U I T V A T T A A S S L I E I T KU KO A T U T SO Onnea korukisan voittajille kierrätysvinkkejä lähettäneiden kesken arvottiin Eye Jewelryn hopeakoruja. Arpaonni suosi Aino Kurppaa Lappeenrannasta ja Tuula Tolosta Oulusta. TEHY t 10–2015 / Palautetta numerosta 9 Kiitokset Elämä järisi -jutustanne Nepalista. Olin kolmannella vaelluksella Nepalissa, tällä kertaa Mount Everestin perusleirille. Vaelluksen päätyttyä lensimme alas Kathmanduun Luklasta. Odottelimme lentoa Suomeen Kathmandussa kaksi päivää järistysten sattuessa. Tosi lohduttavaa luettavaa olivat Eveliinan ja Karoliinan kokemukset. Heillä on hieno asenne elämään. Terveiset heille! Nepalin köyhyys, haavoittuvuus ja uskomaton kauneus jättävät unohtumattomat jäljet. u u Lehti oli täynnä ihania ja koskettaviakin juttuja. Ikinä en ole ihan kaikkia juttuja jaksanut lehdestä lukea, mutta Viimeinen keino vei mukanaan ja joka sivun luin! Kiitos! u Hyvä, että lehdessä on juttua myös hengellisen puolen työntekijöistä, joilla on sosiaali- ja terveysalan koulutus. Lehdessä saisi olla enemmän hengellisestä puolesta. Seksuaalisuudesta puhutaan jo aika paljon. ja ajankohtainen juttu tämä Sairaan kaunista! 1. Puheenaihe: Vain hoikille 2. Hyvinvointi: Pahassa paikassa 3. Soluterapiaa: Viimeinen keino u Kiinnostaisi jatkossakin tietää, miten eri työsuhteita päätetään työpaikoilla. Itse olen kokenut useiden lyhyiden työsopimusten jälkeen, että töiden loppuminen ilmoitetaan sähköpostilla. Muutaman kuukauden kuluttua haetaan uusia työntekijöitä julkisella haulla. Hakuajan päätyttyä sanotaan, että valinta on tehty sisäisesti. u Taas aivan uskomaton lukupaketti, miten teiltä löytyykin joka numeroon kiinnostavia juttuja. Lukiessani juttua Vain hoikille ymmärsin, kuinka hyvässä työyhteisössä itse saan tehdä töitä. Meillä on ylipainoisia ja hoikkia, nuoria ja vanhoja, kokeneita ja kokemattomia hoitajia ja kaikki teemme töitä hyvässä yhteishengessä potilaan parhaaksi. u Seksin vapauttajassa oli erittäin tärkeä aihe, joka monille on vielä tabu. Terapiatyössä on työntekijän vastuulla ottaa seksi ja seksuaalisuus puheeksi ja näin antaa potilaalle mahdollisuus oman seksuaalisuuden pohtimiseen. u Lehti oli kokonaisuudessaan erinomainen, luin jokaisen jutun mielenkiinnolla. Näin sen tulee ollakin, vakavaa asiaa ja vastapainoksi kevennyksiä. Jatkakaa ihmeessä tällä linjalla. Muistan pienenä tyttönä 1980-luvun lopulla lukeneeni äidin Tehy-lehtiä ja miettineeni, miten noin tylsää lehteä kukaan voi lukea. Kauas on tultu niistä ajoista, joten kiitos! u Olen töissä sairaalassa ja näen, miten paljon käytetään kertakäyttöistä tavaraa, esimerkiksi pesulappuja ja vaippoja. Tällainen kestävämpien tuotteiden esittely ja materiaalien uusiokäyttö ilahduttaa. Hauska, värikäs u Suru tulee työpaikalle -jutussa kuvattu tilanne on tulossa kohdattavaksi meillä töissä. Kollegan vauva kuoli synnytyksessä ja olen miettinyt, mitkä ovat sanani, kun hän tulee töihin. Sain vastauksen jutusta. TEHY t 10–2015 viime lehden kolme luetuinta 3 x lääkelasku Ratkaisut sivulla 72. 1. Potilaalle on määrätty hydrokortisoniliuosta 3 tippaa infektoituneeseen korvaan kahdesti vuorokaudessa viikon ajan. a) Kuinka paljon potilas saa vaikuttavaa ainetta hydrokortisonia vuorokaudessa, kun hydrokortisoniliuoksen pitoisuus on 10 mg/ml? b) Kuinka monta millilitraa liuosta kuluu viikossa? 2. Potilaalle on määrätty aspiriiniä 1 ½ tablettia kolme kertaa päivässä. Kuinka monta grammaa hän saa vaikuttavaa ainetta päivässä, kun yhden tabletin vahvuus on 500 mg? 3. Potilaalle on määrätty naprokseenia 0,125 g kaksi kertaa päivässä. a) Kuinka jaat lääkkeen, kun yhden naprokseenia sisältävän Pronaxen-tabletin vahvuus on 250 mg? b) Potilas ei pysty nielemään tablettia vaan se korvataan oraalisuspensiolla, jonka vahvuus on 25 mg/ml. Kuinka monta millilitraa annetaan kerralla oraalisuspensiota? 65 tehy-uutiset KOONNUT VESA TURUNEN, vesa.turunen@tehy.fi Lähihoitajalle kertyy työkokemusta myös hammashoidosta kaan työntekijällä on oikeus työkokemuslisään saman ammattialan työstä. Käsitteestä on ollut erimielisyyksiä, joten sitä on nyt selkiytetty. Vastaisuudessa kokemuslisään oikeuttaa kaikki lähihoitajan tai vastaavilla aiemmilla nimikkeillä tehty työ. Tarkennetun tulkinnan mukaan esimerkiksi hammashoitajana työskentelevät lähihoitajat tekevät saman ammattialan työtä kuin lähihoitajat vanhustenhoidossa. Työkokemusvuosia kertyy, vaikka työt olisi tehty toisen työnantajan palveluksessa. Saman kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa tehty työ oikeuttaa kokemuslisään, vaikka työ olisi eri ammattialaa. Uutta linjausta noudatetaan 1.6.2015 ja sen jälkeen alkavissa työsuhteissa. rh Käsitteestä on ollut erimielisyyksiä. Helpommin tehyläiseksi euroopan unionin ulkopuolella valmistuneet hoitoalan am- mattilaiset voivat liittyä aiempaa helpommin Tehyn jäseniksi. Jäseneksi voi liittyä, vaikka toimisi Suomessa hoiva-avustajana tai laitosapulaisena. Asiasta päätti Tehyn hallitus. Kaikki maahanmuuttajataustaiset hoitajat eivät pääse heti Suomeen tultuaan koulutustaan vastaavaan säänneltyyn ammattiin. Työnantajat tuovat EU:n ulkopuolelta terveysalan tutkinnon suorittaneita työntekijöitä avustaviin tehtäviin. Lainsäädännöllä säänneltyjä ammatteja ovat esimerkiksi sairaanhoitaja, fysioterapeutti, bioanalyytikko sekä lähihoitaja. rh poimintoja Paikallisen edunvalvonnan päivä Oulussa (Oulun ja Lapin läänit) 17.9., hotelli Scandic. u Työsuojelupäivät Tampereella 17.–18.9., Sokos Hotel Torni. u Jäsenilta fysioterapeuteille Porin aluetoimistossa 24.9. u Ay-aktiivi henkensä kaupalla päivänsankari. Rauno Vesivalo lahjaksi saamassaan metsätyöasussa. PASI AUTIO kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mu- Kiitos! lämmin kiitos kaikille teille, jotka muistitte minua täyttäessäni kesäkuussa 60 vuotta ja juhlistitte Tehyn vastaanotolla kesän alkua kanssani. Merkkipäivämuistamiset ohjattiin toiveeni mukaisesti Tehyn kehitysyhteistyöhön Filippiineillä. Mukavan suureksi karttunut lahjoitussumma on merkittävä lisä Filippiinien projektillemme, jonka varat käytetään tärkeään työhön terveydenhuollon kehittämiseksi.” Rauno Vesivalo Tehyn puheenjohtaja Tutustu Tehy-lehti somessa www.jasenedut.fi facebook.com/Tehy.lehti kolumbia keikkuu ay-ak- tiivien murhatilaston kärjessä. Maassa kuoli viimeisen vuoden aikana 22 työntekijöiden oikeuksien puolesta puhunutta ihmistä. Työntekijöitä murhattiin myös 11 muussa maassa ammattiyhdistystoimintaan osallistumisen vuoksi. vt instagram.com/tehylehti @Tehylehti www.sask.fi/toiminta 66 TEHY t 10–2015 jäsentapahtumat lähetä meille kuva ammattiosastosi tapahtumasta tai muusta tehyläisestä toiminnasta. Julkaistut kuvat palkitaan Tehy-tuotteella. Lähetä kuva ja lyhyt teksti sähköpostilla tehy.lehti@tehy.fi. punainen loistaa. Salon aluesairaalan ammattiosasto osallistui liikunnalliseen Salon Seiska -hyväntekeväisyystapahtumaan. Punapaitaiset tehyläiset erottuivat joukosta kauas. ANNIINA WALLIN Kuvaa ja voita ammattiosastot mmattiosastot Helsinki Espoon-Kauniaisten ao 143 ►Retki Malmgårdin kartanolle ja panimolle la 12.9. Menomatkalla poikkeamme Brunbergin suklaatehtaalla. Lähtö Espoon keskuksesta klo 8.30. Ilmoittautumiset 30.8. mennessä ketola.kerstin@luukku.com. Mukaan mahtuu 30 jäsentä. Omavastuu 25 e. Tarkempi ohjelma ao:n kotisivuilla. Helsingin kaupungin ao 165 ►Pieni merenneito -baletin ensi-ilta pe 23.10. klo 19 Kansallisoopperassa, Helsinginkatu 58. Paikkoja rajoitetusti. Sitovat ilmoittautumiset 17.8. alkaen ao:n kotisivuilla, ao165.tehy.fi. Omavastuu 25 e sisältää balettilipun ja kuohuviinin väliajalla. Näytöksen kesto 2 h 15 min, yksi väliaika. Lisätietoja www.ooppera.fi. Jyväskylä Jyväskylän kaupungin ao 509 ►Väkivallan kohtaaminen hoitotyössä -koulutus la 24.10. klo 10–14 Rantasipi Laajavuoren auditoriossa. Koulutuksessa käsitellään työhön liittyvää turvallisuutta ja haasteellisia tilanteita sekä etsitään keinoja arjen jaksamiseen. Kouluttajana toimii vanhempi rikoskonstaapeli Jonna Saavalainen. Koulutuksen hinta 10 e/jäsen sisältäen buffetlounaan ja kahvit. Maksu Jyväskylän ao:n tilille FI37 1045 3000 1122 59. Sitova ilmoittautuminen 3.10. mennessä ao:n nettisivuilla (ao509. tehy.fi) olevan ilmoittautumislomakkeen kautta. Koulutuksen järjestävät Jyväskylän kaupungin ao 509, Ylä-Päijänteen ao 512 ja Hankasalmen ao 523 yhteistyössä Tehy ry:n ja Jyväskylän kesäyliopiston kanssa. TEHY t 10–2015 Rovaniemi Arktisen seudun ao 824 ►Ammattiosastomme juhlii 10.10. 25-vuotistaivaltaan! Lisätietoja syksyn aikana ao:n nettisivuilla osoitteessa ao824.tehy.fi. Varaa jo nyt ajankohta kalenteriisi! Seinäjoki Fa i Korsholm 916 ►Musikal resa (Stormskärs Maija) med övernattning och julshopping i Åbo 28–29 november 2015. Eventuellt besök på Ikea Raisio på söndag. Priset för tehy medlemmar är 40 e. Icke medlem 185 e. Avfärd cirka kl 8.30 lördag morgon och hemkomst preliminärt 19 tiden på söndag kväll. Anmälning senast 31 augusti, max antal platser 46. Mera info och anmälning via vår hemsida ao916.tehy.fi. Tampere Hämeenlinnan seudun yksityisalojen ao 322 ►Perhepäivä la 5.9. klo 10–12 Aulangon ulkoilumajalla. Lasten Liikunnan Tuki ry leikittää lapsia. Ohjelmassa mm. makkaranpaistoa ja mahdollisuus mennä Aulangon kylpylään nauttimaan lämpöisistä altaista. Ilmoittautuminen 26.8. mennessä ao322@tehy.net. Ilmoita myös osallistujien iät ja mahdolliset ruokaaineallergiat. Pirkanmaan yksityisalojen ao 367 ►Tule vauhdikkaaseen päivään Pyynikille la 5.9. klo 11–15. Laskeudumme näkötornista köydellä ja kokeilemme jousiammuntaa. Osallistumismaksu 8 e sisältää pikkusuolaisen ja munkkikahvit. Paikkoja rajoitetusti. Lisätietoa ja ilmoittautuminen 29.8. mennessä ao367.tehy.fi. ►Luottamusmiesten ja yhdysjäsenten keilailuilta ma 21.9. Lisätietoa ja ilmoittautuminen 29.8. mennessä ao367.tehy.fi. Vielä ehtii ilmoittautua yhdysjäseneksikin. Postia tulossa asianosaisille. Pirkanmaan yksityisen terveyspalvelualan ao 378 ►Jäsenten toivoma sokkoretki la 5.9. Lähtö Tampereen keskustasta klo 12 ja paluu noin klo 17. Paikkoja on rajoitetusti. Ilmoittautuminen avautuu 18.8. osoitteessa ao378.tehy.fi. Varustuksesta tiedotetaan lähtijöille. Retki on maksuton. ►Jämäkät pärjää -jäsenilta ti 22.9. klo 17 Sopimusvuoren auditorio Myllyssä, Koulukatu 13. Tarjolla iltapalaa. Paikkoja on rajoitetusti. Ilmoittautuminen avautuu 1.9. osoitteessa ao378. tehy.fi. kurssitapaamiset Lab 35 Turku ►Valmistumisestamme tulee joulukuussa kuluneeksi 40 vuotta, joten nyt on aika tavata Turussa la 17.10. Ilmoittautumiset Merjalle 20.9. mennessä: merulainen@gmail.com tai 040 590 4091. Nährä Turus! SHJ 107, Seinäjoen sairaanhoitooppilaitos, vm 1985 ►Tervetuloa 30-vuotiskurssitapaamiseen la 3.10. klo 17 Seinäjoelle ravintola Fransmanniin, Kauppatori 3. Sitovat ilmoittautumiset 6.9. mennessä raija.lemettinen@netikka.fi tai eija. tepponen@epshp.fi. Menuehdotukset lähetetään sähköpostitse myöhemmin. Välitä viestiä kurssikavereille. muut tilaisuudet ►Pohjois-Pohjanmaan Radiografiyhdistys ry:n vuosikokous pe 4.9. klo 18 Myllyojan asukastuvalla, Jokivarrenpolku 5. Esillä sääntömääräiset asiat. Osallistuminen vuosikokoukseen on ilmainen. Illanvietto heti kokouksen jälkeen. Luvassa fantastista ohjelmaa, ruokaa ja juomaa sekä parasta seuraa ikinä. Ilmoittaudu mukaan iltaohjelmaan vaivaista 5 euron varausmaksua vastaan ja vastaanota ruokailu ja muutama virvoke sekä saunomismahdollisuus. Ennakkomaksu yhdistyksen tilille FI 82 5741 3620 1024 49. Ilmoittaudu sähköpostitse osoitteeseen popora.oulu@gmail.com. muut ilmoitukset ►Kiitos onnitteluista ja kehittämisehdotuksista vuoden vanhustyön johtajaksi valintani yhteydessä! T. Maija Juola @ Lähetä ilmoitus. / WW W.TE HY.FI TE HY-L EH TI/ OT ST AM MATT IO SA 67 jäsentapahtumat EIJA HÄKÄMIES märät mutta onnelliset. Kouvolan seudun yksityisalojen ammattiosasto meloi Kymijoen koskessa. Aurinko helli ja tunnelma oli katossa. Pohjois-Suomen yksityissektorin koulutuspäivät 9.–10.10. Oulussa hotelli Scandic, Saaristonkatu 4 Koulutuspäivät on suunnattu Pohjois-Suomen alueella yksityissektorilla työskenteleville tehyläisille. Koulutuksessa käydään läpi ajankohtaisia asioita yksityissektorin edunvalvonnasta. Alustava ohjelma nähtävissä netissä: www.tehy.fi > Jäsensivut > Tehy kouluttaa > Alueellinen koulutus > Oulun aluetoimisto. Tehy kustantaa koulutuksen, matkat julkisilla kulkuvälineillä Tehyn matkustusäännön mukaisesti, majoituksen 2 hengen huoneessa ja ohjelmassa mainitut tarjoilut. Mahdollisia ansionmenetyksiä Tehy ei korvaa. Sitovat ilmoittautumiset 16.9. mennessä www.tehy.fi > Jäsensivut > Omat jäsentiedot > Kurssit > Kurssitarjonta. Mukaan mahtuu 60 ensin ilmoittautunutta. Ilmoittautuneet saavat vahvistuskirjeen sähköpostitse viikolla 39. Lähihoitajien opintopäivä to 8.10. Tehyn toimistolla Asemamiehenkatu 4, Helsinki Opintopäivän aiheita: rintasyöpä ja sen hoito, saattohoito, edunvalvonnan ajankohtaiskatsaus, turvallisuuspaja, seksi- ja parisuhteen koukerot sekä vuoden 2015 lähihoitajan valinta. Tarkempi ohjelma julkaistaan syksyn aikana. Osallistumismaksu jäseniltä 45 euroa ja ei-jäseniltä 60 euroa (sis. koulutuksen sekä ruokailut). Tilaisuus on tarkoitettu kaikille lähihoitajatutkinnon tai sitä vastaavan tutkinnon suorittaneille. Ilmoittautuminen alkaa myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Seuraa meitä Facebookissa ja netissä, www.suomenlahihoitajat.fi. Lisätietoja: anne.pelkonen@tehy.fi. 68 TEHY t 10–2015 Jäsenilta Kemissä 17.9. Tehyn puheenjohtaja tavattavissa Rovaniemen aluetoimisto järjestää jäsenillan to 17.9. klo 18.30 Kemin kulttuurikeskuksen isossa auditoriossa, Marina Takalon katu 3, Kemi. Aloitamme iltapalalla klo 18 Kulttuurikeskuksen ravintolassa. Jäsenilta alkaa klo 18.30. Illan aiheita – Ajankohtainen neuvottelutilanne ja uusi keskusjärjestöhanke – mitä se tarkoittaa tehyläisille? Rauno Vesivalo, Tehyn puheenjohtaja – Sote-uudistuksen tilannekatsaus Lapissa Erja Korteniemi-Poikela, Tehyn järjestöasiantuntija Ilmoittautuminen erikoisruokavalioineen 7.9. mennessä www.tehy.fi > Jäsensivut > Omat jäsentiedot > Kurssit > Kurssitarjonta. Jäsenilta 13.10. Kouvolassa Eläkkeelle, mitä sitten? Onko eläkkeelle jääminen tabu? Ymmärränkö, että eläkkeelle jääminen on enemmän henkinen kuin tekninen elämänmuutos? Mitä kaikkea tulisi ottaa huomioon ennen eläkkeelle jäämistä? Näitä kysymyksiä käsittelemme jäsenillassa ti 13.10. Kouvolan aluetoimistolla, Hallituskatu 5. Iltapalatarjoilu klo 16.00, jäsenilta klo 17.00– 19.30. Keskustelua ohjaa Antti Villanen. Sitovat ilmoittautumiset ruokavaliorajoituksineen 28.9. mennessä kouvolanaluetoimisto@tehy.fi. Tervetuloa! Helena Paakko, järjestöasiantuntija TEHY t 10–2015 Fysioterapeuttien edunvalvontaillat 2015 Jäsenillat on tarkoitettu erityisesti tehyläisille, joiden työsuhteessa ei noudateta työehtosopimusta. Tilaisuuksissa käsitellään työsopimuslakia ja keskustellaan ammatillisesta edunvalvonnasta. Paikkakunnat ma 21.9. Jyväskylä to 24.9. Pori ke 5.11. Lappeenranta Seinäjoen toimistolla etäyhteysmahdollisuus 24.9. Kajaanin toimistolla etäyhteysmahdollisuus 5.11. Tilaisuudet alkavat klo 16.30 ja päättyvät klo 20.00. Ilmoittautumiset: tilaisuudet@tehy.fi. Ilmoita paikkakunta ja mahdollinen erityisruokavalio. Tarkista tietosi Tehyn nettisivuilla Päivitä tietosi elämäntilanteesi muuttuessa, esim. työnantajan, työpaikan tai ammattiosaston vaihtuessa tai jäädessäsi eläkkeelle. Jäsensivuilta voit tulostaa myös uuden jäsenmaksujen perintävaltakirjan jäsenmaksujesi maksamista varten. Tulosta, allekirjoita ja toimita perintävaltakirja työnantajasi palkanlaskentaan. Varmista seuraavasta palkkalaskelmastasi, että jäsenmaksujen perintä on alkanut. Muista ilmoittaa myös jäsenmaksuvapautukseen oikeuttavan ajanjakson alku- ja loppupäivä, esim. palkaton äitiys- tai vanhempainvapaa tai työttömyys. Muutoksen teet helpoiten kirjautumalla Tehyn jäsensivuille: www.tehy.fi > Jäsensivut > Jäsentietojen muutos. 69 Tule mukaan koulutukseen: Kivointa on leikki! Koulutus sairaalassa työskenteleville lastenhoitajille to 19.11. Tehyn kokoustilat Järjestötalo 1, Asemamiehenkatu 4, Helsinki OHJelmA 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Sairaalaklovnit tuovat iloa sairaalan arkeen Markku Kyykkänen, klovnivastaava, Sairaalaklovnit ry 10.00 miten lasten aistitiedon käsittelyn ongelmat ilmenevät ja miten niitä voi kohdata? Tunnetko vilkkaan vipeltäjän tai paikoilleen pysähtyneen palleron? Mistä tunnistan aistiyliherkkyyden? Kirsi Lindedahl, toimintaterapeutti (ASI), ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja Mitä leikki merkitsee lapselle? Miten leikki, kuvittelu ja luovuus varhaisessa lapsuudessa liittyvät toisiinsa? Lapset luovat leikkinsä, mutta mistä niiden ainekset tulevat? Mikä rooli aikuisella on lapsen leikissä? 11.30 lounastauko Näihin kysymyksiin saat vastauksen SLal:n järjestämissä koulutusiltapäivissä. Kouluttajana toimii kehityspsykologi Hilkka Munter. 12.30 Synnytyksen jälkeinen masennus Oireet, tunnistus, hoito ja puheeksi ottaminen Äimä ry:n asiantuntijaluento 14.30 Päiväkahvi Jyväskylä 1.10. klo 15.30–18.30 Sokos Hotel Alexander, Hannikaisenkatu 35 Helsinki 5.11. klo 15.30–18.30 Pasila, Tehyn kokoustilat, Toini Nousiainen -sali Asemamiehenkatu 4, Helsinki Oulu 12.11. klo 15.30–18.30 Hotelli Cumulus, Kajaaninkatu 17 Koulutuksen hinta jäsenille 30 e, sisältää koulutuksen ja kahvit. Ilmoittautumiset ja lisätiedot SLaL:n kotisivuilla www.slal.fi/koulutukset. 70 14.45 Taitoja tunnesäätelyyn – tunne-elämän kehitys ja haastavan lapsen tukeminen kohti toimivaa tunnesäätelyä Janne Pöyhtäri, sairaanhoitaja, perheterapeutti, psykoterapeutti Sitovat ilmoittautumiset 30.10. mennessä SLaL:n kotisivuilla www.slal.fi/koulutukset. Koulutuksen hinta 31.8. mennessä ilmoittautuneille 120 e ja 1.9. mennessä ilmoittautuneille 150 e. Vahvistus osallistumisesta lähetetään sähköpostitse ilmoittautumisajan päätyttyä. Osallistumisen voi peruuttaa kuluitta ennen viimeistä ilmoittautumispäivää. Sen jälkeen veloitamme 75 euron peruutusmaksun. Peruuttamatta jätetyistä ilmoittautumista veloitetaan koulutuksen hinta. TEHY t 10–2015 koulutus työpaikat kollega? Oletko etsimämme Vi söker dig! Juuri nyt haemme YLIHOITAJAA VAASAN KESKUSSAIRAALAAN Lisätietoja: hallintoylihoitaja Marina Kinnunen | puh. 044 323 1808 marina.kinnunen@vshp.fi Just nu söker vi en ÖVERSKÖTARE TILL VASA CENTRALSJUKHUS Tilläggsuppgifter: administrativ överskötare Marina Kinnunen tel. 044 323 1808 | marina.kinnunen@ @vshp.fi vshp.fi Hakuaika päättyy 6.9.2015. Lue lisää: www.vaasankeskussairaala.fi/rekrytointi Ansökningstiden utgår 6.9.2015. Läs mer: www.vasacentralsjukhus.fi/rekrytering Pieksämäen kaupungin perusturvan suun terveydenhuollon yksikössä on haettavana 31.8.2015 klo 15.00 saakka Hammashoitajan toimi Haemme suun terveydenhuoltoon vakinaiseen toimeen YLIHOITAJAA johtamaan terveydenedistämistoimintaa. Lisätietoja antaa • johtava ylihoitaja Riitta Saarela, 040 3360 880, riitta.saarela@hel.fi Katso hakuilmoitus www.helsinkirekry.fi. Työavain 45-701-15 ohjaa ilmoitukseen. Hakuaika päättyy 1.9.2015 klo 16.00. Kelpoisuusehtona hammashoitajan tutkinto tai lähihoitajan tutkinto (suuntautumisvaihtoehtona suun terveydenhuolto). Palkkaus KVTES mukaan. Työpaikkana pääterveysaseman ja Keskuskadun hammashoitolat sekä Jäppilän terveysaseman hammashoitola, mikäli Jäppilän terveysaseman hammashoitolan toiminnalle saadaan jatkolupa. Hakemukset lähetetään sähköisellä hakemuksella kotisivuillamme www.pieksamaki.fi/palvelut/avoimet-tyopaikat, josta löytyy hakuilmoitus ja sähköinen hakemuslomake, johon liitetään CV/ansioluettelo. Lisätietoja: osastonhoitaja Carita Forssell, puh. 044 368 6728, carita.forssell@ pieksamaki.fi ja ylihammaslääkäri Satu Snellman–Gröhn, puh. 044 368 6727, satu.snellman-grohn@pieksamaki.fi. Tehy 10 93 x 65 mm No 3 No 1 17.2.2015 13.1.2015 No 16 14 16.12.20 ari-matti hedman Tehy-lehti tavoittaa ammattilaiset Varaa tila työpaikkailmoituksellesi 010 665 2553 anita.suuronen@alma360.fi Sairaanhoitaja ja näyttelijä ka No 2 Potilastyö kutsuu lento- ä emäntä nina yliruik oti kkik a umer uvoj joul sti va ia s. 14 pela n histor ä työ iinej hoito lipp aa fi autt tehy t s. 46 kotisairaanhoito mäntän sairaala Ota suljettiin talteen s. 40 kinestetiikka pyöröovi seis! 8 20 ammatissa s. 12 x s nm tine 30 us s. saira li a tu Kunitajastn ho aine om topi itse asiassa s. 6 työkaluna kirjat lukeminen s. 14 s. 14 kahden kauppa la ajalkea hoit ibd- kaa tu on ai tissa s. 20 mys solmujen barman benita avaaja minna opiskelijat ja muut helle Tervetuloa töihin! sai pieni topias kotiin omahoitajan aa ulkom amma 3.2.2015 kont tas .indd jäsenedut! aluesairaalat s. 14 kesytä sisäinen tuomarisi hyvinvointi s. 32 askelta tanskassa osuuskuntaan omaiset aasenne uusi kin töihin lupa Jou52 41129.indd 1 2.1.2015 12:36:06 osallistuvat hoitoon ulkomaat s. 48 10.2.2015 10:01:27 s. 40893.indd 1 :54 014 13:12 9.12.2 40929.indd 1 26.1.2015 13:41:49 1 36492 72 TEHY t 10–2015 71 TEHY t 10–2015 työpaikat Vaikuta ja kehity Nauti työstäsi. Liity joukkoon! OSASTONHOITAJA Etsimme nyt osastonhoitajaa erikoissairaanhoitoon sisätautien vuodeosastolle 33- 34 Päijät-Hämeen keskussairaalaan Lahteen. Tehtävänäsi on yksikön hoitotyön ja toiminnan kehittäminen sekä hoitohenkilökunnan osaamisen johtaminen. Työskentelet yhteistyössä yksikön vastuulääkärin kanssa. Arvostamme esimieskokemusta sekä hyviä vuorovaikutus- ja kehittämistaitoja. Eduksesi on sisätautipotilaan hoitotyön tunteminen. Tarjoamme sinulle monipuolisen työn hyvin toimivassa ja kehitysmyönteisessä työyhteisössä. Tukena sinulla on moniammatillinen osaajien verkosto. Järjestämme riittävän perehdytyksen ja mentorin tukemaan esimiestyötäsi. Lisätietoja vs. ylihoitaja Tarja Sievänen puh. 044 719 5054 Lue lisää ja täytä hakemus 31.8.2015 mennessä osoitteessa www.phsotey.fi/tyopaikat. Työavain PHSOTEY-02-46-15 Taivalkosken kunta keskellä Koillismaata saa omaleimaisen alueen läpi virtaavasta Iijoesta, mäntymetsistä ja taivalkoskelaisista ihmisistä. Puhtaat vedet. Tule Sinäkin tuhansien tarinoiden Taivalkoskelle Jatkamme hakuaikaa (aiempaan hakuun tulleet hakemukset huomioidaan tässä haussa) SAIRAANHOITAJAN TOIMI ERITYISRYHMIIN Haemme sairaanhoitajaa toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen Taivalkosken kunnan sosiaalipalveluihin. Tämän hetkisenä sijoituspaikkana on tehostetun palveluasumisen yksikkö Tuikku. Kelpoisuus ehtona on Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/94) säädetyn laillistetun sairaanhoitajan pätevyys. Etusijalle asetetaan psykiatriaan tai kuntoutukseen suuntautuneet sairaanhoitajat, sekä kehittävän työotteen omaavat hakijat. Palkkaus määräytyy voimassa olevan KVTES:n mukaisesti. OHJAAJAN TOIMI KOTIHOITOON Haemme ohjaajaa toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen Taivalkosken kunnan kotihoitoon. Tämän hetkisenä sijoituspaikkana on tehostetun palveluasumisen yksikkö Kaisla. Kelpoisuusehtona ohjaajan toimeen on soveltuva korkeakoulututkinto. Palkkaus määräytyy voimassa olevan KVTES:n mukaisesti. Tarjoamme innostuneen ja kehittämishaluisen työyhteisön sekä mahdollisuuden kiinnostaviin tehtäviin ja moniammatilliseen yhteistyöhön. Vapaamuotoiset hakemukset ja jäljennökset opinto- ja työtodistuksista sekä CV jätetään 2.9.2015 mennessä osoitteeseen Sosiaali- ja terveystoimi, Sairaalantie 8a, 93400 Taivalkoski. Kuoreen merkintä: Hakemus. TULE MEILLE TÖIHIN. OLET TERVETULLUT JOUKKOOMME. Lisätietoja tehtävistä antaa sosiaali- ja terveysjohtaja Kirsi Alatalo, kirsi.alatalo@taivalkoski.fi, puh. 040 523 2991. Tehy 10 Lapin sairaanhoitopiirissä on haettavana 23.8.2015 mennessä Kuvantamisen yksikössä OSASTONHOITAJAN VIRKA Lapin sairaanhoitopiiri on Rovaniemen seudun suurimpia työnantajia, jonka palveluksessa työskentelee noin 1600 eri ammattialojen osaajaa. Lapin keskussairaala tarjoaa mielenkiintoisen ja uudistuvan työympäristön Suomen pohjoisimmassa sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Kuvantamisen yksikön osastonhoitajan tehtäviä ovat • yksikön hoitohenkilöstön johtaminen • yksikön toiminnan ja talouden suunnittelu, toteutus ja arviointi • radiologiseen tutkimustoiminnan kehittämistyö Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää aktiivista ja kehittävää työotetta, hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, organisointikykyä sekä radiologian hoitotyön osaamista.Tehtävässä korostuu yhteistyö sidosryhmien kanssa. Lisätietoja tehtävästä ja hakumenettelystä osoitteessa www.lshp.fi > Meille töihin > Avoimet työpaikat. 93 x 122 mm Lääkelaskujen vastaukset 1. a) 3 tippaa x 2 = 6 tippaa päivässä. 1 ml = 20 tippaa, muutetaan 6 tippaa ml:ksi. 6 tippaa : 20 tippaa/ml = 0,3 ml. Vaikuttavan aineen määrä 0,3 ml x 10 mg/ml = 3 mg b) Päivässä menee 0,3 ml, joten viikossa menee 0,3 ml x 7 = 2,1 ml 2. Potilas ottaa aspiriinitabletteja päivässä 1,5 tabl x 3 = 4,5 tabl. Vaikuttavan aineen määrä 4,5 tabl x 500 mg/tabl = 2 250 mg. Muutetaan grammoiksi 2 250 mg = 2,25 g 3. a) 0,125 g = 125 mg. Puolikas 250 mg tabl kaksi kertaa päivässä b) 125 mg : 25 mg/ml = 5 ml Rovaniemellä 6.7.2015 Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 72 t 10–2015 TEHY 73 TEHY t 10–2015 ristikko @S ratkaise ristikko 21.8.2015 mennessä, jos haluat osallistua arvontaan. Palkintona on kolme Tehy-tuotetta. Arvontaan voi osallistua netissä www.tehy.fi/tehy-lehti/ristikko. Jos osallistut arvontaan postikortilla, kirjoita korttiin ristikon avainsanat (4 kpl) sekä yhteystietosi mukaan lukien sähköpostiosoitteesi. Postita kortti osoitteeseen Tehy-lehti, PL 40, 00060 Tehy. Arvonnan tulos ja ratkaisut julkaistaan Tehy-lehdessä 11/2015. Ristikon on laatinut Ahti Syrjälä. TEHY t 10–2015 73 ihana arki TEHYLÄINEN HEITTÄÄ VAPAALLE. maalia vailla. Nuorison suosima huvimaja kaipaa kunnostusta, esittelee Eija Immonen. Kotikulmat kukkeiksi Eija Immonen huolehtii asuinalueensa viihtyisyydestä. teksti Erja Taura-Jokinen kuva Annika Rauhala E ija Immosesta tuli aluekummi kol- misen vuotta sitten, kun hän osallistui kirjastossa järjestettyyn vapaaehtoistyötä esittelevään tapahtumaan. Lahden kestävän kehityksen ohjaaja etsi yhteistyökumppaneikseen kaupungin eri puolilla asuvia ihmisiä. –Ilmoittauduin aluekummiksi saman tien, sillä ympäristöasiat ovat kiinnostaneet minua aina, kertoo osastonhoitajana Päijät-Hämeen keskussairaalan sisä-, sydän- ja ihotautien poliklinikalla työskentelevä Eija. Lahden Pyhättömään tuli hänen lisäkseen kolme muuta kummia. Omalle kontolleen Eija sai keväiset siivoustalkoot. Hänen tehtävänsä on ilmoittaa siivouspäivä alueen asukkaille sekä kaupungille, joka toimittaa pihaan tarvittavat välineet, roskapussit ja talkootarjottavat. Kaupunki huolehtii myös koottujen roskien kuljettamisesta. 74 Talkoisiin osallistuu vain parisenkymmentä henkeä, vaikka kotitalouksia Pyhättömän asuinalueella on parisataa. Eija ei pientä osallistumisaktiivisuutta murehdi, sillä ympäristö on saatu aina siistiksi. Eijan kotoa alueen väki saa hakea muun muassa tarroja, joilla ulkoroskiksen omistaja voi viestittää, että roskikseen saa pudottaa koirankakkapusseja. –Sen enempää meillä ei koirankakkakeskustelua käydä. Pyhätön on ihana paikka asua, idyllinen kylä kaupungissa. kummit ovat toteuttaneet alueillaan kaupungin laatimia liikennekyselyitä. Asukkaat ovat saaneet kertoa ongelmista ja ehdottaa parannuksia. Näin Pyhättömään saatiin aikanaan hidasteita. Hiljattain asukkaat jättivät aluekummin avustamana yhteisen toimenpideanomuksen, jolla he pyysivät lupaa vanhojen puiden kaatoon. Varsinkin vanhempi väki oli helpottunut, ettei heidän tarvinnut etsiä ja tulostella lomakkeita netistä. Säästyi aikaa, vaivaa ja rahaa. Yksittäiset anomukset olisivat tulleet suhteessa kalliimmiksi. eija pitää kaupungin kummeilleen järjestämiä koulutuksia antoisina. Niissä vaihtuu tietoa eri kaupunginosien hyvistä käytännöistä. –Pyhätön on ihana paikka asua, idyllinen kylä kaupungissa, järven läheisyydessä. Toivon, että seuraavaksi saamme kunnostettua huvimajamme. t TEHY t 10–2015 tehy-lehti 11 ilmestyy 1.9. PIA INBERG seuraavassa numerossa Hoitajasta hoidettavaksi Toimitus PL 40, 00060 Tehy tiedotteet@tehy.fi Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@tehy.fi tehy-lehti 2015 Nro 11 12 13 Aineistot 14.8. 4.9. 25.9. Ilmestymispäivä 1.9. 22.9. 13.10. TEHY t 10–2015 Päätoimittaja Minna Hietakangas (09) 5422 7190 Päivi Jokimäki, vuorotteluvapaalla Toimitussihteeri Teijo Kuusela (09) 5422 7193 Ulkoasu Pia Hietamies AD (09) 5422 7195 Toimittajat Riitta Hankonen (09) 5422 7192 Terhi Mäkinen (09) 5422 7191 Vesa Turunen (09) 5422 7194 Toimituksen assistentti Marjo Väyrynen (09) 5422 7196 Työpaikkailmoitukset Alma 360 Asiakasmedia Puh. 010 665 2553 anita.suuronen@alma360.fi Ilmoitusmarkkinointi Tuire Sillanpää Alma 360 Asiakasmedia Puh. 010 665 2547 tuire.sillanpaa@alma360.fi Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ISSN 0358-4038 PunaMusta Aikakauslehtien liiton jäsen 75 Tehy palvelee kesällä Edunvalvonta (09) 5422 7100 edunvalvonta@tehy.fi Jäsenyysasiat (09) 5422 7200 jasenrekisteri@tehy.fi Kesän puhelinpalveluajat 3.–25.8. ja 28.–31.8. palvelulinjat avoinna ma–ti ja to klo 9–14 26.–27.8. palvelulinjat ja vaihde suljettuina Työttömyyskassa PL 70, 00060 Tehy, (09) 5422 7300 tyottomyyskassa@tehy.fi 1.6.–31.8. asiakaspalvelupiste avoinna ma–pe klo 9–14 Kesän puhelinpalveluajat 3.–31.8. ma–ti ja to klo 9–14 Tehyn keskustoimisto Vaihde: ma–pe klo 8.30–14.00, 1.6.–31.8. välisellä ajalla (09) 5422 7000, faksi (09) 6150 0278 Käyntiosoite: Asemamiehenkatu 4, (Järjestötalo 1), oo520 Helsinki Postiosoite: Tehy, PL 10, 00060 Tehy Sähköposti: etunimi.sukunimi@tehy.fi Aluetoimistot Tehyn aluetoimistot palvelevat jäseniä elokuun aikana arkisin klo 9–14 välillä. 76 76 Järjestöasiantuntijat työskentelevät usein toimiston ulkopuolella, joten sovi tapaamisesta etukäteen puhelimitse. TEHY TEHYtt10–2015 9–2015
© Copyright 2024