Ympäristölautakunta § 135 15.09.2015 Matti Pirkkalaniemen kp. / maa-aineslupahakemus tilalle Näykkilä RN:o 3:23 Karhen kylään 327/51.518/2015 YMPLTK 15.09.2015 § 135 Ympäristöpäällikkö Pentti Keskitalo Hakija Matti Pirkkalaniemen kuolinpesä, os. c/o Riku Pirkkalaniemi Saunijärventie Karhe, hakee maa-aineslupaa omistamalleen tilalle Näykkilä RN:o 3:23 Karhen kylään, os. Näykkiläntie Karhe. Ottamistoiminnan yhteyshenkilönä toimii Riku Pirkkalaniemi. Hakija anoo, että toiminta voidaan aloittaa ennen luvan lainvoimaisuutta. Sijaintitiedot Ottamisalue sijaitsee Karhejärven koillispuolella lähellä Mälitynjärveä Näykkiläntien päässä. Sijaintikartta seuraa oheismateriaalina. Tilan pinta-ala on 10,99 ha, josta ottamisalueen pinta-ala on noin 0,79 ha. Aikaisemmat ottoluvat Viljakkalan kunnanhallitus on myöntänyt alueelle maa-ainesluvan 21.11.2005 §:ssä 254 ja lupa on saanut lainvoiman ja päätös on voimassa 23.11.2015 saakka. Alueelta ei ole otettu maa-aineksia, koska louhinnalle ja murskaukselle ei ole lainvoimaista ympäristölupaa. Ylöjärven ympäristölautakunta on myöntänyt alueelle ympäristöluvan kallion louhintaan ja murskaukseen 30.10.2012 §:ssä 240. Päätöksestä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valitukset päätöksellään 13.2.2014 muilta osin, mutta muutti eräitä lupamääräyksiä. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä on edelleen valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen, missä asian käsittely on kesken. Kaavoitus- ja suunnittelutilanne Toiminta-alueella ei ole voimassa olevia kaavoja tai muita maankäytön suunnitelmia. Alue ei kuulu myöskään pohjavesialueisiin eikä vaikutuspiirissä ole talousvesikaivoja. Ympäristö on metsätalouskäytössä. Karhen osayleiskaavaluonnos ulottuu lähimmillään n. 500 m etäisyydelle ja kaavaluonnoksessa on osoitettu kolme uutta tonttia kuljetusreitin varrelle. Ympäristö Louhinta-alueen ympäristö on nykyisellään metsätalouskäytössä. Suunniteltu ottoalue on etelän ja idän puolen järviltä katsottuna kallion harjanteen takana ja muista suunnista metsät tai kohoumat peittävät näkymän alueelle. Ottamistoiminnasta ei aiheudu siten kauniin maisemakuvan turmeltumista. Lähin Natura-verkostoon kuuluva kohde, Ruonanjoki, sijaitsee 2,5 km etäisyydellä lounaaseen. Alueella ei tavata myöskään liito-oravaa keväällä 2014 tehdyn selvityksen perusteella. Suunniteltu ottoalue ja lähiympäristö on hakattu viime vuosina. Pintavedet louhinta-alueelta laskevat pääosin pohjoispuolella olevaan suopainanteeseen ja kulkeutuvat siitä edelleen pohjoiseen. Lopulta vedet kulkeutuvat kaukana suunnitelma-alueesta oleviin länsipuolen pelto-ojiin ja lopulta Karhejärveen. Osa pintavesistä laskee alueen länsipuolen ojaan ja suoremmin Mälitynjärveen. Lähimmät vakituiset asunnot sijaitsevat noin 440 metrin etäisyydellä ottoalueesta itään. Lähimmät vapaa-ajanasunnot sijaitsevat Mälitynjärven rannalla ja etäisyys niihin on rajattu vähintään 300 metriksi. Karttatarkastelun perusteella alle 500 metrin etäisyydellä on kymmenisen vapaa-ajanasuntoa Mälitynjärven ja Karhejärven Rahaniemenselän rannoilla kaakkoon, etelään ja lounaaseen. Alle 400 metrin etäisyydellä on 7 vapaa-ajanasuntoa. Hakemuksen mukaiset suunnitellut ottamis- ja jälkihoitotoimenpiteet Alueelta on tarkoitus louhia ja murskata kiviainesta laaditun suunnitelman mukaisesti kaikkiaan 45 000 m3 10 vuoden aikana. Vuotuinen otto olisi siten 4 500 m3eli 12 000 tonnia. Naapuritiloihin jätetään 10 metrin levyinen suojavyöhyke. Toiminta-ajaksi esitetään ympäristöluvan mukaisia toiminta-aikoja, joiden mukaan kallion louhintaa, rikotusta ja murskausta saa suorittaa 1.10.-28.2. välisenä aikana. Toimintaa saa harjoittaa maanantaista perjantaihin siten, että kallioainesten poraamista klo 8.00-20.00, kallion räjäytystä klo 8.00-16.00, kiviaineksen rikotusta klo 8.00-18.00 ja kiviaineksen murskausta maanantaista torstaihin klo 7.00-21.00 ja perjantaisin klo 7.00-18.00. Kuljetuksia saa suorittaa vuoden ympäri maanantaista perjantaihin klo 7.00-21.00. Ottotaso +125 (N2000) ja ottamissyvyys on enimmillään 7,5 metriä. Tämä ottotaso mahdollistaa hulevesien purun pohjoiseen, sikäli kun vedet eivät imeydy kallioon. Murskaus ja seulonta tehdään siirrettävällä murskauslaitoksella, joka sijoitetaan ottoalueen pohjalle kulloinkin irrotetun rintauksen läheisyyteen. Aluksi murskaus tapahtuu tukitoimintojen alueella. Varastopaikat sijoitetaan alkuvaiheessa tukitoiminta-alueelle ja myöhemmin myös louhinta-alueelle. Varastokasojen sijoittelu tehdään siten, että ne toimivat meluesteinä ja sijoittelussa huomioidaan melumallinnuksen suositukset. Toiminta edellyttää kaivinkonetta, poravaunua, 1-2 murskaus- ja seulontayksikköä ja etukuormaajaa. Polttoaineet varastoidaan kaksoisvaippasäiliössä. Murskauslaitoksen polttoainesäiliö (600 l) sijaitsee murskauslaitoksessa. Polttoaineet ovat kevyttä polttoöljyä. Voiteluaineet säilytetään valuma-altaallisessa tilassa ja säiliö on 400 l suuruinen. Jyrkille luiskille estetään pääsy lippusiimoin ja/tai varoituskyltein. Kaltevuuteen 1:3 muotoillut luiskat metsitetään. Alueelta kuoritut maat levitetään tasaisesti luiskiin ja ottopohjalle ja annetaan metsittyä kahden kasvukauden ajan. Tämän jälkeen istutetaan tarvittaessa täydentävästi taimia tiheyteen 2 000 tainta / ha. Ympäristövaikutukset Ympäristövaikutukset on esitetty ympäristöluvassa. Vaikutukset ympäristöön ovat ympäristölupahakemuksen mukaan lähinnä pölyja meluhaittoja, jotka ovat rajallisia, kun toiminta on rajoitettu talvikuukausille ja murskausta tapahtuu enintään 50 päivää vuodessa. Pölyä aiheutuu porauksesta, liikenteestä, murskauksesta ja varastokasoista. Pölyn leviämistä vähennetään syysaikaan kastelemalla ja talvella suojaamalla seulastot ja muut pölylähteet peittein tai koteloinnein. Pölylaskeuma on merkittävä yleensä vain toiminta-alueella. Sallittu leijuma vapaassa tilassa (0,4 mg/m3/2 h) alitetaan etäisyydellä 300 metriä, mutta hakemusalueen kaltaisissa oloissa pölyn leviäminen on huomattavasti rajoittuneempaa. Tiet kastellaan tarvittaessa vedellä. Melua aiheutuu porauksesta, räjäytyksestä, rikotuksesta, kuljetuksesta ja syötöstä murskaamolle, murskauksesta, murskeiden kuljetuksista sekä lajitteiden kuormauksesta ja kuljetuksesta. Melun ohjearvo (55 dB) alitettaneen jo 300-350 metrin etäisyydellä. Loma-asutuksen ohjearvo 45 dB alitetaan rakentamalla pintamaista suojavalli ottoalueen eteläreunalle, jolloin toiminta-alue jää noin 10-15 metriä alemmalle tasolle kuin suojavallin harja. Laitoksen aiheuttama liikennemäärä on hakemuksen mukaan vilkkaimmillaan 30 kuljetusta vuorokaudessa ja toiminnan ollessa vähäistä noin 10 kuljetusta/vrk. Työkoneiden ja autojen paikoitusalue sijaitsee toiminta-alueella. Paikoitusalue on moreenia ja se tasoitetaan tarvittaessa kalliomurskeella. Alueella ei suoriteta huoltotoimenpiteitä tai pesua. Toiminnan tarkkailu Ottoalue ja korkeus merkitään maastoon. Jos hulevedet alkavat kertyä alueelle, louhesuoto-ojaa korjataan louhimalla paremmin vettä johtavaksi ja tarvittaessa selkeytysaltaasta pois johtavaa ojaa syvennetään. Muutoin tarkkailu on esitetty ympäristöluvassa. Ympäristöluvassa (ei lainvoimainen) on edellytetty mm. melun kertaluontoista mittausta kahdessa häiriintyvässä kohteessa, 500 säteellä olevien rakennusten kuntotarkastus sekä porakaivojen kunto- ja vedenlaatuselvitys, selkeytysaltaan vesianalyysejä (ml. arseenin mittaus) sekä liito-oravan seurantaa. Hakemuksesta tiedottaminen Rajanaapurit on kuultu kaupungin toimesta. Hakemuksen vireilläolosta on ilmoitettu kaupungin kotisivuilla ja hakemus on kuulutettu kaupungin ilmoitustaululla 29.6.-7.8.2015 välisenä aikana (29.6.-26.7.2015 välisenä aikana hakemus oli nähtävillä kaupunginkirjastossa). Lisäksi hakemuksesta pyydettiin Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto. Muistutukset Hakemuksen johdosta jätettiin kuusi muistutusta tai mielipidettä. Muistuttajat A esittävät, että lupaa ei tule myöntää, koska ympäristölupa alueelle ei ole voimassa. Toiminnasta aiheutuu pöly- ja meluhaittoja n. 900 metrin päässä olevalle talolle. Lisäksi he epäilevät pora- ja maalämpökaivojen kunnossa pysymistä. Ottoalueen etäisyydet ovat liian pieniä asuntoihin, kesämökkeihin ja järviin nähden ja räjäytyksistä tuleva nitraatti aiheuttaa järvien eliöstölle suuren vaaran. Hankealueen puuston poistaminen on katkaissut liito-oravan kulkureitin ja hankealueelta on suora vesiyhteys Ruonanjoen Natura-alueeseen. Karhentielle Näykkiläntien liittymä on vaarallinen ja Karhentien Unisilta ei kestä raskaita kuljetuksia. Lisäksi Karhejärvelle on suunniteltu vesistönhoitotöitä, joiden aloittaminen on maa-ainesluvan takia kyseenalaista. Muistuttajat B vastustavat luvan myöntämistä ja vaativat mm. seuraavien seikkojen huomioimista. Heillä on ympärivuotinen loma-asunto eikä toiminnan rajaaminen 1.10.-28.2. väliseksi ajaksi vähennä haittaa. Etäisyydet loma-asuntoihin ja vakiasutukseen eivät ole ohjearvojen mukaisia. Louhinta ja murskaus aiheuttaisivat oleellista haittaa 10 vuoden ajan. Pölylaskeuma vaikuttaa järviin, joissa on panostettu kunnostustoimiin, minkä lisäksi pöly vaikuttaa viihtyvyyteen. Määräysten mukaan suojaetäisyyden tulee olla vähintään 300 metriä asutukseen eikä se täyty lähimmän loma-asunnon kohdalla. Meluarvot ovat meluselvityksiä- ja laskelmia suuremmat ja ylittävät ohjearvot. Puusto on myös poistettu ottoalueen ja loma-asutuksen välistä, joten metsän vaimennuskyky on olematon. Toiminta voi aiheuttaa myös rakennuksille vaurioita ja miten kiinteistön porakaivon veden riittävyys ja laatu varmistetaan. Luonnonrauha menetetään ja liittymästä ja liikenteessä kapealla Karhentiellä aiheutuu vaaratilanteita. Myös kiinteistöjen arvo alenee. Muistuttajat C vastustavat lausumassaan lupaa. Heidän mukaansa hakija on hakannut kiinteistöllään olevan metsän eikä suunnitelma-alue ole siten metsän peitossa. Myös heidän omistuksessa olevalta tilalta metsä hakataan piakkoin, joten puusto ei tarjoa lainkaan suojaa lausuman antajalle. Lisäksi maa-ainesten otto pilaisi maiseman. Suojaetäisyydet tulisi olla 300-600 metriä ja ovat riittämättömiä ja haittaa aiheutuu melun ohella liiketoiminalle (virkistys- ja koulutuspäivät). Lausuman antajat ovat asuneet kiinteistöllä vakituisesti vuodesta 2011 lähtien, joten lähin kiinteistö ei ole vapaa-ajanasunto vaan vakituinen asunto. Siten rajoitettu ottoaika ei vähennä melu- ja pölyhaittaa ja aiheuttavat haittaa asumisviihtyvyydelle. Hiukkaskooltaan pieni pöly aiheuttaa terveyshaittaa ja myös arseeni tulee huomioida. Muistuttajat D uudistavat aikaisempien hakemusten yhteydessä esitetyt muistutukset. Niissä on puututtu mm. kuljetuksiin, kaivojen tutkimiseen, liito-oravan selvittämiseen, rantamaiseman, meluun ja pölyyn, kiinteistöjen arvon alenemiseen, tärinämittauksiin, liittymään. Karhen seudun kalastusseura ry, joka on vuokrannut Karhen osakaskunnan vesialueet, esittää, että maa-ainesten otto saattaa vaikuttaa Karhejärven ja Mälitynjärven kalaston elinolosuhteisiin ja vaikuttaa järvien virkistyskäyttöön. Ottoalueen päästöt tulee estää, kivipölyn sitominen tulee huomioida ja saostusaltaat on oltava ympäristöluvan mukaisessa kunnossa. Ottoalue kuuluu myös Ruonanjoen valuma-alueeseen. Ylöjärven luonto ry pyytää, että lupaa ei myönnettäisi ja perustelee kantaansa mm. seuraavasti. Toiminta ei sovi Ruonanjoen Natura 2000 -alueen valuma-alueelle ja alue on hakattu liito-oravahavainnoista huolimatta. Toiminnasta aiheutuvaa kiintoaineiden ja ravinteiden kulkeutumista jokeen ei voi estää. Alueella on todennäköisesti tuhottu liito-oravan elinympäristö eikä umpeutuvan luvan mukaista liito-oravaselvitystä ole ennen hakkuita tehty.Toiminta aiheuttaa haittaa myös asutukselle, loma-asutuksella ja liiketoiminnalle. Liikennettä ei ole huomioitu hakemuksessa. Lupamenettely on kestänyt pitkään ja päätöksenteko on ollut sekavaa. Nykyinen hakemus on vireillä ennen luvan umpeutumista ja kesken ympäristöluvan valituskäsittelyä. Ottohakemuksessa on esitetty vain 1. vaiheen mukainen toiminta eikä kokonaissuunnitelmaa tai rinnakkaista ottoaluetta. Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto Pirkanmaan ELY-keskuksen mukaan nykyiselle liittymälle tulee hakea käyttötarkoituksen muutos ELY-keskukselta. Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnon mukaan maa-ainesten ottaminen voi alueella olla mahdollista ilman, että siitä ennalta arvioiden aiheutuu ympäristölle maa-aineslain, vesilain tai luonnonsuojelulain tarkoittamia haittoja. Lupahakemusta tulee täydentää kilometrin säteellä olevien kaivojen kartoituksella ja selvittää alle 500 m säteellä olevien kaivojen kunto, vedenlaatu ja -korkeus. Naapurikiinteistöihin tulee jättää vähintään 30 m leveä suojavyöhyke. Lisäksi lupaharkinnan yhteydessä tulee huomioida pohjaveden tarkkailu sekä pintavesien imeyttäminen maastoon ja pintavesien tarkkailu. Liito-oravatilanne tulee inventoida vuosittain huhtikuussa. Pöly ei saa aiheuttaa haittaa tiealueelle ja koneiden ja laitteiden sijoitus tulee ilmetä ja ne tulee suojata asianmukaisesti. Hakijan vastine Hakija pyytää vastineessaan, että kaupunki huomioi ELY-keskuksen lausunnon, jossa ei katsota olevan estettä luvan myöntämiselle. Edelleen hakija pyytää jättämään muistutukset huomioon ottamatta, koska asiat on jo käsitelty Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen yhteydessä ja viimeisetkin valitukset on hylätty korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Alueella ei ole tapahtunut edellisen lupapäätöksen jälkeen sellaisia muutoksia, jotka estäisivät luvan myöntämisen. Vastineet esitettyihin muistutuksiin on annettu aikaisemmissa lupakäsittelyissä. Ympäristöpäällikön vastine lausuntoon Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto huomioidaan päätöksessä ilmenevin tavoin. Alle 500 metrin etäisyydellä olevien kaivojen kunto ja vedenlaatutiedot on edellytetty tutkittavan ympäristöluvassa, jonka käsittely on kesken. Naapuritilaan sallitaan esitetty 10 metrin suojaetäisyys, koska sen osalta hakemukseen ei ole esitetty muistutusta tai mielipidettä. Muistuttaja A (karttatarkastelun perusteella asuinkiinteistö n. 1,4 km päässä Karhentien varrella). Maa-aines- ja ympäristölupa käsitellään toistaiseksi erillisinä eikä ympäristöluvan keskeneräisyys ole esteenä maa-ainesluvan käsittelylle. Kaivot edellytetään kartoitettavaksi ennen toimintaa ja niiden osalta edellytetään veden laadun seuranta päätöksen mukaisesti. Melu- ja pölyhaitat on arvioitu yksityiskohtaisemmin ympäristöluvassa. Ohjearvot eivät ylity häiriintyvissä kohteissa ja VNa:n (800/2010) mukaiset vähimmäisetäisyydet täyttyvät nykyisen hakemuksen ja päätöksen mukaisesti toimittaessa. Asetus kivenlouhinnasta on annettu ympäristönsuojelulain perusteella ja sen mukainen harkinta tehdään ympäristöluvan yhteydessä. Liito-oravaa on seurattu lähes vuosittain, metsä on kaadettu Pirkanmaan ELY-keskuksen tekemän liito-oravapäätöksen perusteella eikä hakkuut tai esitetty toiminta heikennä tai ole heikentänyt liito-oravan lisääntymis- tai levähdysaluetta. Myöskään haitallisia vaikutuksia Ruonanjokeen ei esiinny Pirkanmaan ELY-keskuksen arvion mukaan. Haittoja vesistöihin ei aiheudu, kun louhosvedet imeytetään maastoon eivätkä pöly- tai nitraattikulkeutumat yllä järveen. Muistuttajan kiinteistön etäisyys (1,4 km) huomioiden haittoja ei aiheudu muistuttajalle. Toimijan tulee hakea uutta liittymälupaa ELY-keskukselta. Yleisellä tiellä tapahtuvaan liikenteeseen ei maa-ainesluvassa voida puuttua. Muistuttaja B (karttatarkastelun perusteella vapaa-ajanasunnon pihapiiri noin 360 m etäisyydellä). VNa:n (800/2010) mukaiset minimietäisyydet on säädetty ympäristönsuojelulaissa ympäristölupaa edellyttäville kivenlouhimoille ja murskaamoille. Louhimoiden ympäristöasioista annetaan tarkemmat määräykset ympäristöluvassa, mutta minimietäisyys 300 m lähimpään vapaa-ajanasuntoon edellytetään myös maa-ainesluvassa. Myös melu- ja pölyhaitat edellytetään toiminnan edellyttämässä ympäristöluvassa alittavan ohjearvot. Niin ikään rakennusten kunto edellytetään selvitettävän ennen toimintaa. Yleisellä tiellä tapahtuvaan liikenteeseen ei maa-ainesluvassa puututa. Muilta osin vrt. muut vastineet. Muistuttaja C (karttatarkastelun perusteella asuinkiinteistön pihapiiri noin 520 m etäisyydellä). Louhinnalle ja murskaukselle lainsäädännössä esitetyt minimietäisyydet täyttyvät ja se harkinta on osa ympäristölupaa. Annettavien lupaehtojen mukainen toiminta ei tehtyjen selvitysten perusteella aiheuta ennalta arvioiden sellaista maa-aineslain mukaista haittaa maisemalle, luonnolle, luonnonolosuhteille tai asutukselle, että lupaa ei voitaisi myöntää. Minimietäisyyksien osalta vrt. edellinen vastine. Ympäristöhaittojen osalta arvio tehdään yksityiskohtaisemmin ympäristöluvassa, missä esim. arseenin osalta on annettu seurantavelvollisuus lähtevälle louhosvedelle. Ottoalue ei kuulu Pirkanmaan eteläosiin jäävälle arseeni-rikkaalle vyöhykkeelle, joten arseenin osalta ei ole tarpeen antaa tiukempia vaatimuksia. Mahdolliseen kiinteistöjen arvonalenemisen tai liiketoiminnan haittojen osalta voi hakea korvausta ympäristövahinkolain mukaisesti. Muistuttaja D (karttatarkastelun perusteella vapaa-ajanasunto noin 370 m etäisyydellä). Vrt. muut vastineet. Karhen seudun kalastusseura ry:n muistutus. Vaikutuksia ei vesistöihin tai Ruonanjokeen aiheudu, kun louhosvedet imeytetään maastoon. Ylöjärven luonto ry. Sekä liito-oravan että Ruonanjoen vaikutusten osalta Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että ne eivät ole esteenä maa-ainesten otolle. Liito-oravaa on kartoitettu alueella Laamasen vuoden 2006 selvityksen jälkeen mm. 2007 (AIRIX Ympäristö Oy) ja FM Sanna Tolosen (2013, 2015) toimesta. Lisäksi Pirkanmaan ELY-keskus on tehnyt hakijan metsänkäyttöilmoituksen perusteella v. 2012 päätöksen, jonka perusteella liito-oravaa ei alueelta löytynyt ja metsä voidaan hakata. Myöskään ympäristöpäällikön tarkastuskäynneillä vuosina 2009, 2010, 2012 tai 2015 ei lajia ole havaittu lähialueilla. Käsillä oleva lupahakemus käsitellään uutena lupahakemuksena eikä siihen vaikuta aikaisempi käsittely tai ympäristöluvan keskeneräisyys. Tarkastukset Alueella on tehty tarkastukset lupahakemusten käsittelyn yhteydessä sekä erikseen liito-oravan tarkkailun vuoksi. Alueella ei ole suoritettu mitään maa-ainesten ottoon liittyvää toimintaa. Metsää on hakattu suunnitellulla ottoalueella ja laajemmin itään ja etelään päin kiinteistöllä. Oheismateriaali Numeroimattomana oheismateriaalina - Alueen sijaintia osoittava kartta - Nykytilannekartta  Lopputilannekartta  Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto  Muistutukset ja mielipiteet  Hakijan vastine muistutuksiin ja lausuntoon Lisätiedot Ympäristöpäällikkö Pentti Keskitalo, p. 050 570 2483, pentti.keskitalo@ylojarvi.fi Kaupunginarkkitehti ehdottaa Ympäristölautakunta päättää myöntää Matti Pirkkalaniemen kuolinpesälle maa-ainesten ottoluvan tilalle Näykkilä RN:o 3:23 Karhen kylään seuraavin lupamääräyksin ja muutoin ottosuunnitelman 3.6.2015 mukaisesti: 1 Maa-aineslupa on voimassa 10 vuotta sitä, kun se on saanut lainvoimain. Luvan mukainen kallioainesten irrottaminen ja louhinta edellyttävät lainvoimaista ympäristölupaa. 2 Hakija on nimennyt Riku Pirkkalaniemen ottamistoiminnan yhteyshenkilöksi. Yhteyshenkilön velvollisuutena on valvoa, että kallionotossa ja alueen jälkihoidossa noudatetaan tämän luvan määräyksiä ja suunnitelmassa esitettyjä seikkoja. 3 Ottamisalueen ja kaivualueen rajaus tulee olla merkittynä maastoon ottotoiminnan kaikissa vaiheissa. Lisäksi alueelle on oltava valtakunnalliseen korkeusjärjestelmään sidottu korkeustieto, mistä voi tarkkailla ottosyvyyden toteutumista ottotoiminnan kaikissa vaiheissa. Alin sallittu kaivutaso on +125.0. Kaivutasot tulee merkittynä maastoon valvonnan mahdollistamiseksi kaikkina aikoina. 4 Kallion louhintaa voidaan suorittaa 1.10.-28.2. välisenä aikana. Toimintaa saa harjoittaa maanantaista perjantaihin siten, että kallioainesten poraamista saa suorittaa klo 8.00-20.00 ja kallion räjäytystä klo 8.00-16.00. Kuormausta ja kuljetuksia saa suorittaa vuoden ympäri maanantaista perjantaihin klo 7.00-21.00. Rikotuksen ja murskauksen osalta määräykset annetaan ympäristöluvassa. 5 Alueen pintamaat on kuorittava varastokasalle otettavalta alueelta, josta ne käytetään verhoiluun jälkihoitotöiden yhteydessä. Mikäli pintamaat eivät riitä lopulliseen verhoiluun, on kallionottajan varauduttava hankkimaan niitä lisää muualta. 6 Ottoalue on aidattava Ylöjärven kunnanhallituksen 27.02.1985 antamien ohjeiden mukaisesti ja varustettava varoituskilvin. 7 Pinta- ja pohjavesien suojelu Käsittelemättömiä hulevesiä ei saa päästää suoraan ojiin tai vesistöihin, vaan ne tulee imeyttää kallio- tai maaperään. Mikäli louhosalueella muodostuu lammikoituvia vesiä, tulee louhosvesille tehdä selkeytysallas ennen vesien johtamista maastoon. Hakijan tulee huolehtia selkeytysaltaan tyhjennyksestä ja muusta huollosta niin, ettei kiintoainesta joudu läheisiin ojiin. Kaivutoimintaan välttämättömästi liittyviä poltto- ja voiteluaineita saa varastoida ympäristöluvassa hyväksyttyyn, pohjaveden suojelun kannalta parhaimpaan paikkaan. Kuorma-autoja ja työkoneita ei saa säilyttää, huoltaa eikä tankata kaivualueella. Kaivualuetta ei saa käyttää myöskään muiden pohjaveden ja pintavedelle vaarallisten aineiden varastopaikkana. Tarkemmat määräykset varastointipaikkojen rakenteista ja huoltopisteistä on esitetty ympäristöluvassa. Mikäli alueella tapahtuu öljyvahinko, on siitä välittömästi ilmoitettava Pirkanmaan pelastuslaitokselle sekä ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi. Kaivualueella ei saa polttaa eikä sinne saa haudata jätteitä. Romutavarajätteet tulee hakijan kuljettaa muualle hävitettäväksi. Työskenneltäessä alueella tulee noudattaa erityistä varovaisuutta siten, ettei pohjavettä likaavia aineita pääse maaperään. Erityisen huolellinen tulee olla koneiden poltto- ja voiteluaineiden suhteen. 8 Liikennöinti Näykkiläntiellä tulee olla ELY-keskuksen edellyttämä liittymälupa koko maa-ainesluvan voimassaoloajan. Toiminnasta ei saa aiheutua haitallista pölyhaittaa tiealueille, vaan tarvittaessa liikennöintialueet tulee tehdä rakenteellisesti sellaisiksi, että pölyhaittoja ei tule (esim. liittymän kestopäällyste tai murskepinta liikennealueille). Liikennealueet tulee tarvittaessa kastella pölyämisen estämiseksi. 9 Jälkihoito Reunaluiskat tulee oton jälkeen loiventaa kaltevuuteen 1:3 ja pyöristää ympäristön maastoon sopivaksi. Luiskille ja pohjille tulee levittää varastoitu pintamaakerros. Mikäli alueen pintamaat eivät riitä viimeistelyyn on sitä tuotava muualta. Istutettavalle puustolle on tehtävä riittävän hyvä kasvualusta. Luiska- ja pohja-alue on istutettava taimilla, mikäli metsittyminen ei onnistu muutoin. 10 Seuranta Mahdollisesti rakennettavan selkeytysaltaan tarkkailemiseksi tulee ylivirtaamakausina keväisin selvittää ojastoon lähtevästä vedestä kiintoainepitoisuus, sähkönjohtavuus, arseeni, pH ja kokonaistyppi. Selkeytyslammikon tarkkailun aloittamisesta määrätään tarkastuskäyntien perusteella sen jälkeen, kun louhosvesiä muodostuu ja selkeytysallas edellytetään rakennettavaksi. Liito-oravainventointi tulee tehdä ottamistoiminnan lähialueella vuosittain huhtikuussa ottamistoiminnan vaikutusten seuraamiseksi. Tulokset tulee lähettää ympäristölautakunnalle ja ELY-keskukselle. Ympäristölautakunta voi peruuttaa luvan tai muuttaa lupaa, mikäli toiminta voi heikentää lajin lisääntymis- tai levähdysaluetta. 11 Suoritettavat tarkastukset Aloitustarkastus pidetään ennen ottotoiminnan aloittamista. Siinä katsotaan, että lupaehtojen 3, 5-8 sekä 12 mukaiset kohdat täyttyvät. Vuositarkastus pidetään syksyisin, jossa todetaan ottotilanne ja lupa-määräyksien noudattaminen. Lopputarkastus pidetään ennen lupa-ajan päättymistä, kun maa-ainesten otto on saatettu loppuun ja jälkihoitotyöt suoritettu. Kallioainesten ottajan on vuosittain tehtävä maa-aineslain 23 a §:n mukainen ilmoitus edellisenä vuonna otetuista maa-aineksista maa-ainesasetuksen 10 a §:n mukaisesti. 12 Jälkihoitotöiden vakuudeksi tulee asettaa Ylöjärven kaupungille omavelkainen pankkitakaus määrältään 8 000 euroa ennen kallionoton aloittamista. Pankkitakauksen tulee olla voimassa niin kauan kunnes maa-ainesten otto on suoritettu ja jälkihoitotoimenpiteet saatettu loppuun, kuitenkin vähintään vuoden luvan päättymisen jälkeen. Mikäli luvan ehtoja ei noudateta, Ylöjärven kaupungilla on oikeus tehdä tai teettää tarvittavat työt luvansaajan kustannuksella. 13 Toiminnan aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaisuutta Ympäristölautakunta myöntää luvan aloittaa maa-ainesten ottotoiminta tämän luvan mukaisesti 1.11.2015 alkaen. Luvansaajan on ennen toiminnan aloittamista asetettava 5 000 euron suuruinen vakuus Ylöjärven kaupungille ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korjaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää lupapäätöksen toimeenpanon. Maa-ainesten otto louhimalla edellyttää myös lainvoimaista ympäristölupaa. Päätöksen perustelut Lupa maa-ainesten ottamiseen voidaan myöntää, sillä siitä ei aiheudu maa-aineslain 3 §:n tarkoittamaa kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen turmeltumista tai huomattavia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa. Suunnitellulla ottoalueella on jo lainvoimainen ottolupa. Ottotoiminnalla ei aiheuteta vaaraa asutukselle tai ympäristölle hakemuksen, annettujen lupaehtojen ja tehtyjen selvitysten perusteella. Toiminta on vuositasolla lyhytaikaista ja jää pääosin häiriintyviin kohteisiin nähden kallioisen mäen taakse lähes loppuvaiheeseen saakka. Aikarajoitukset on annettu minimoimaan lähialueille aiheutuvat ympäristöhaitat. Melu- ja pölyhaittoja käsitellään yksityiskohtaisemmin ympäristöluvassa. Liikenteestä aiheutuvia pölyhaittoja edellytetään vähennettäväksi tarvittaessa liittymän päällystämisellä karkeammalla aineksella. Toiminta edellyttää lainvoimaista ympäristölupaa, joten toimintaa ei voida aloittaa, mikäli käsittelyssä oleva lupa ei saa lainvoimaa tai uutta ympäristölupaa ei myönnetä. Ympäristöluvassa määrätään mm. melun ja pölyn leviämisestä ja vesistötarkkailusta. Ympäristöluvassa määrätään myös kiinteistöjen kuntotarkastuksista. Esitetyllä ottotoiminnalla ei arvioida olevan vaikutuksia kalliopohjaveteen. Sen varmistamiseksi toiminnanharjoittajalle määrätään kaivojen kuntotarkastukset ja seuranta ympäristöluvassa. Liito-oravaseuranta edellytetään, koska lähialueella on potentiaalisia metsiä liito-oravan esiintymiselle eikä sen lisääntymis- tai levähdysalueita saa heikentää. Lupa toiminnan aloittamiseen ennen lainvoimaisuutta voidaan myöntää, koska kyseessä on maa-ainesten ottoalue, jolla on jo aiemmin myönnetty maa-aineslupa. Lainvoimaisen päätöksen jälkeen maa-aineslaissa tai ympäröivissä olosuhteissa ei ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka vaikuttaisivat lupaharkintaan. Sovelletut oikeusohjeet Maa-aineslaki: 1, 3, 4, 6, 10, 11, 12, 13, 19, 20, 21 ja 23 a § VNa maa-ainesten ottamisesta: 6, 7, 8 ja 9 § Päätöksestä tiedottaminen Ympäristölautakunnan päätös pidetään julkipantuna kaupungin ilmoitustaululla 23.9.-26.10.2015 välisen ajan. Päätös annetaan julkipanon jälkeen 24.9.2015. Päätös lähetetään hakijalle, muistutusten tehneille ja Pirkanmaan ELY-keskukselle. Muutoksenhaku Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla siitä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Päätös Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti. -----