1. No category

Jätteenkäsittely
vaatii osaajia.
VUOSIKERTOMUS JA
YMPÄRISTÖSELONTEKO
6
5
8
7
mustankorkean alue
1. Jätteiden vastaanotto
8
2. Lajittelupiha
3. Ongelmajätteiden vastaanotto
4. Toimistorakennus
5.Pilaantuneiden maa-ainesten käsittely
1
6. Nykyinen loppusijoitusalue
5
7. Vanha loppusijoitusalue
4
2
8. Hyötyjätteiden käsittely
3
9. Kaatopaikkakaasun pumppausasema
10. Kompostointilaitos
14
11. Jälkikypsytyskenttä
12. Mullan valmistus
13. ympäristöteknologian koelaitos
14. Erotuskaivolietteiden käsittely
15. Hyötyjätteiden käsittelyterminaali
13
10
11
12
15
9
SISÄLLYSLUETTELO
3
Toimitusjohtajalta
4
Puhtaamman luonnon puolesta jo 11 vuotta!
6
Kohokohtia vuosilta 2007-2009
8
”Ikinä ei ole tympinyt tulla aamulla töihin!”
11 Duunarista jätealan asiantuntijaksi
12 ”Tarviiko sinne kahluusaappaita?”
14 Jokainen meistä vaikuttaa ympäristöön!
26 Talouden hallinta on osa
vastuullista toimintaa
VEIKKO TISSARI, TOIMITUSJOHTAJA,
Mustankorkealla 12 vuotta.
Toimitusjohtajalta
3
NYKYAIKAINEN JÄTTEIDENKÄSITTELY
EDELLYTTÄÄ RESURSSEJA JA OSAAMISTA
Valtakunnallisesti tavoitteena on vähentää loppusijoitettavan yhdyskuntajätteen
määrä 20 prosenttiin
Jätelain tavoitteiden mukaan jätteiden kokonaismäärää pyritään pienentämään vähentämällä ensisijaisesti syntyvää jätettä. Syntyneen jätteen käsittely tulee järjestää siten, että
ensin hyödynnetään jätteen sisältämä materiaali ja toissijaisesti sen sisältämä energia.
Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena on vuoteen 2016 mennessä hyödyntää yhdyskuntajätteestä materiaalina vähintään 50
% ja energiana 30 % siten, että kaatopaikoille
loppusijoitettavaksi jäisi enintään 20 %. Suomessa yhdyskuntajätteestä hyödynnetään tällä hetkellä materiaalina 32 %, energiana 9 %
ja loput 59 % menee vielä loppusijoitukseen.
Mustankorkealle vuonna 2009 tulleesta yhdyskuntajätteestä hyödynnettiin materiaalina
49 % ja energiana 2 %. Rakennus- ja teollisuustuotannon jätteet mukaan lukien kaikista
jätteistä hyödynnettiin 67 % materiaalina, 3
% energiana ja 30 % meni loppusijoitukseen.
Suomi on ollut jätteenpolton kehitysmaa,
mutta toivottavasti ainakin osa vireillä olevista jätteenpolttohankkeista etenisi myönteisesti. Mustankorkea Oy selvittää parhaillaan
kokonaisuuden kannalta järkevää vaihtoehtoa
jätteen hyödyntämiseksi energiana.
Mörkökorvesta uusi
loppusijoitusalue
Keski-Suomen maakuntavaltuusto hyväksyi
vuoden 2008 kesäkuussa 1. vaihemaakuntakaavan, jossa uuden jätteenkäsittelyalueen
sijoituspaikaksi merkittiin Laukaan kunnan
Lievestuoreella sijaitseva Mörkökorven alue.
Ympäristöministeriö vahvisti joulukuussa 2009 kaavapäätöksen, joka tuli voimaan
muutoksen hausta huolimatta. Ympäristölupahakemus on parhaillaan kuulutusvaiheessa. Tarve Mörkökorven alueen rakentamiseen
ajoittuu 2020-luvun alkuun. Mustankorkealle tehdyt investoinnit tullaan hyödyntämään
täysimääräisinä ja Mörkökorven käyttöönoton jälkeenkin on järkevää pitää tiettyjä toimintoja edelleen Mustankorkealla.
Vastuullinen jätteenkäsittely
edellyttää resursseja ja
kustannuksia
Jätelaki velvoittaa jätelaitoksia perimään jätteistä maksun, joka kattaa myös toiminnan
lopettamisen jälkeiset velvoitteet, kuten kaatopaikan sulkemis- ja maisemointityöt ja ympäristövaikutusten tarkkailut. Ennen jätelain
voimaan tuloa parikymmentä vuotta sitten
Suomessa oli satoja kaatopaikkoja, joiden ylläpidosta ja kustannuksista vastasivat kunnat
pääasiassa verovaroin. Ihmiset olivat kautta aikojen tottuneet siihen, että kaatopaikka oli ainoa jätteiden käsittelytapa, ja että se oli ilmaista. Kunnat siirsivät vähitellen jätehuoltoon
liittyvät velvoitteensa perustettaville jätehuoltoyhtiöille, samalla kun jätteen käsittelyvaatimukset kiristyivät. Vastuullinen jätteenkäsittely edellyttää ympäristöstä huolehtimista,
parhaan käyttökelpoisen tekniikan hyödyntämistä ja uusien menetelmien kehittämistä.
Tämä kaikki tietenkin maksaa, mitä ihmisten
näyttää edelleenkin olevan vaikeaa käsittää.
Onko 2,80 euroa/kk liikaa?
Tarkastelin omia jätemaksujani viime vuodelta.
Omakotitaloni 300 litran jäteastia tyhjennetään joka toinen viikko. Tyhjennyksen verollinen hinta oli 6,01 euroa kerta eli noin 12 euroa
kuukaudessa. Totesin, että jätelaskut ovat kaikkein pienimpiä, mitä postilaatikkooni tipahtaa.
Mustankorkea Oy:n osuus on laskusta noin
2,80 euroa kuukaudessa. Esimerkiksi askin päivässä polttava tupakoitsija maksaa nautinnostaan noin 140 euroa kuukaudessa.
malla työskentelevät ohjaavat vuosittain lähes
100 000 jätteentuojaa purkamaan jätteensä
oikeisiin paikkoihin, punnitsevat jätteet ja
kirjaavat tiedot ylös. Biojätteen ja puhdistamolietteen laitoskompostointi ja lopputuotteen valmistus eivät todellakaan ole helppoa
kuin heinänteko. Ollaan tekemisessä biologisen prosessin kanssa, jonka onnistumiseen
vaikuttavat monet tekijät.
Ongelmajätteiden vastaanotto, lajittelu, pakkaus ja toimittaminen ongelmajätelaitokseen
sekä pilaantuneiden maa-ainesten käsittely
edellyttävät työntekijöiltä laajaa asiantuntemusta. Lajittelun ansiosta loppusijoitettavan
jätteen määrää on pystytty jatkuvasti vähentämään. Jyräyksen ja esipeiton tuloksena
saadaan jätepenkka tiiviiksi, estetään haittaeläimien leviämistä ja pidetään jätepenkere
liikennöitävässä kunnossa.
Yli 200 000n asukkaan
jätteiden käsittely hoidetaan
kourallisella ihmisiä
Näitä tehtäviä Mustankorkealla hoitavat henkilöt
eivät näy lehtien otsikoissa, vaikka he huolehtivat
omalla äänettömällä tavallaan yli 200 000 asukkaan jätteiden asianmukaisesta käsittelystä. He
ansaitsevat meidän kaikkien kiitoksen.
Kädessäsi on nyt luettavana Mustankorkean
jätteenkäsittelykeskuksen kolmas EMASympäristöselonteko vuosilta 2007–2009 ja
vuosikertomus 2009. Kerromme tässä selonteossa niistä toimista, joita olemme ympäristöasioiden eteen tehneet ja niistä asioista,
joissa meillä on vielä parantamista.
Jätteidenkäsittely edellyttää
vankkaa ammattitaitoa
Lausun lämpimät kiitokset työntekijöidemme lisäksi kaikille asiakkaillemme, yhteistyökumppaneillemme, hallitukselle ja muille
sidosryhmillemme hyvästä yhteistyöstä kuluneena toimintavuonna.
Kaikenlainen jätteidenkäsittely, lajittelu ja
hyötykäyttö edellyttävät tekijöiltään vankkaa
ammattitaitoa. Mustankorkean vaaka-ase-
Veikko Tissari
Toimitusjohtaja
VUOSIKERTOUMUS 2009
4
1.
Puhtaamman luonnon puolesta jo 11 vuotta!
Mustankorkean tehtävä:
Mustankorkea Oy käsittelee jätteitä ja edistää kierrätystä
Mustankorkea Oy on alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö, joka hoitaa yhtiön toimintaalueella syntyneiden yhdyskuntajätteiden
käsittelyä sekä edistää jätteiden kierrätystä ja
hyötykäyttöä.
Mustankorkean asiakkaita ovat etupäässä kotitaloudet, yritykset ja yhteisöt, rakennustyömaat ja -toiminta, teollisuus, elinkeinoelämä
ja tuottajayhteisöt.
Mustankorkea Oy:n jätteenkäsittelykeskus
perustettiin vuonna 1998. Alue on kuitenkin toiminut jo vuodesta 1963 Jyväskylän
kaupungin yhdyskuntajätteen vastaanottopaikkana. Alueen laajuus on kaikkiaan 55
Omistuspohja:
Mustankorkean rooli:
Mustankorkean omistajina ovat Jyväskylän kaupunki, Laukaa, Muurame ja Vapo
Oy. (Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta
yhdistyivät vuoden 2009 alusta.) Omistajakuntien lisäksi asiakkaina on 8 keskisuomalaista kuntaa. Yhtiön toimialueella asuu
noin 210 000 asukasta.
Mustankorkea ottaa vastaan ja käsittelee yhdyskunta-, rakennus- ja tuotantotoiminnan jätteitä.
Lisäksi jätteenkäsittelykeskuksessa käsitellään
maa- ja kiviainesjätteitä, jotka pitävät sisällään
myös pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyn.
Mustankorkea toimii osakeyhtiön tavoin
Vapo Oy ........................................ 55 %
Jyväskylä ..................................... 36,6 %
Laukaa ........................................... 5,8 %
Muurame ...................................... 2,6 %
Mustankorkea OY
Käsittely
Keskisuomalaisten jätteidenkäsittelijä
Yhdyskuntajätehuollon lisäksi Mustankorkea
palvelee myös elinkeinoelämän jätehuoltoa,
kuten kaupan ja teollisuuden toimijoita. Yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa Mustankorkea huolehtii yritysten ja yhteisöjen jätteistä
ja tarjoaa monipuolisia kokonaispalveluratkaisuja jätehuoltoon ja jätteenkäsittelyyn.
Jätehuolto on kansalaisten terveyteen ja elinympäristöön vaikuttava peruspalvelu ja osa
toimivien yhdyskuntien infrastruktuuria.
Kuntien tehtävänä on huolehtia yhdyskuntajätehuollon järjestämisestä. Mustankorkean
osakaskunnat Jyväskylä, Laukaa ja Muurame
ovat siirtäneet yhdyskuntajätteiden käsittelyvelvoitteen Mustankorkealle.
OMISTUSSUHTEET
hehtaaria. Jyväskylän toimipaikan lisäksi
perustamisvaiheessa yhtiö otti hoitaakseen
myös entisen Jyväskylän maalaiskunnan ja
Laukaan kaatopaikat. Toiminta niillä on päättynyt ja niille on tehty ympäristönhoidolliset
sulkemistyöt, kuten pintasuojarakenteet ja
vesien hallintajärjestelmät. Laukaan Mörkökorven vanhalle kaatopaikalle on rakennettu
kompostointikenttä, joka toimii kompostointilaitoksen varajärjestelmäpaikkana.
Kunnat ja Mustankorkea tekevät velvoitteen
täyttämiseksi tiivistä yhteistyötä. Yhteistoiminnan kautta on luotu mahdollisuudet ja
resurssit pitkäjänteiseen kehitystyöhön kiristyvien ympäristövaatimusten täyttämiseksi.
Keräys
Kuljetus
Hyödyntäminen
Neuvonta
Keräys ......................... Kunnat
Kuljetus ...................... Kunnat ja yritykset
Neuvonta.................... Kunnat
Käsittely ..................... Mustankorkea Oy
Hyödyntäminen......... Mustankorkea Oy
Mustankorkealle tuodaan
yhä enemmän uudelleen
hyödynnettäviä jätteitä
Mustankorkean jätteenkäsittelykeskukseen
vastaanotettiin jätteitä vuoden 2009 aikana yhteensä 184 234 tonnia. Vastaanotetun
jätteen määrä laski edellisestä vuodesta 24
prosenttia. Lasku johtui yleisestä talouden
taantumasta ja rakentamisen hiipumisesta.
Vastaanotetuista jätteistä yhdyskuntajättei-
5
VASTAANOTETUT JÄTTEET
Tuotantotoiminnan jäte
Rakennusjäte
Maa- ja kiviainesjäte
Yhdyskuntajäte
300 000
osakas- ja asiakaskunnat
250 000
Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus
Jätemäärä (tonnia)
200 000
150 000
100 000
50 000
0
2006
Jyväskylä
2008
2007
2009
TALOUDEN TUNNUSLUKUJA
Jämsän
vesiliikelaitos
tä oli 64 106 tonnia, maa- ja kiviainesjätteitä noin 20 869 tonnia, rakennusjätteitä oli
48 659 tonnia ja tuotantotoiminnan jätteitä
50 600 tonnia. Merkittävin lasku oli maa- ja
kiviainesjätteissä sekä rakennusjätteissä. Tilikauden liikevaihto oli 8 138 504 euroa. Tilikauden liiketulos ennen tilinpäätös-siirtoja ja
veroja oli 1 751 195 euroa.
2009
2008
2007
2006
Liikevaihto, 1000 EUR
Muutos %
Bruttoinvestoinnit, 1000 EUR
% liikevaihdosta
Ympäristövelvoitteet, 1000 EUR
Henkilöstö keskimäärin
Liiketulos, 1000 EUR
% liikevaihdosta
Tilikauden voitto, 1000 EUR
Taseen loppusumma, 1000 EUR
8 139
-5,2
513
6,3
374
16
1 751
21,5
1 409
10 517
8 585
13,5
424
4,9
338
16
1 741
20,3
1 395
11 645
7 562
10,1
2 197
29,1
564
14
1 406
18,6
937
11 145
6 866
- 8,3
1 183
17,2
311
14
1 300
18,9
764
10 628
Liikevaihto, Me
Investoinnit, Me
Ympäristövelvoitteet, Me
8,1
0,5
0,4
8,6
0,4
0,3
7,6
2,2
0,6
6,9
1,2
0,3
HENKILÖSTÖMÄÄRÄ
Miehet
Naiset
Mustankorkealla on 16 vakituista ja 7 kesätyöntekijää. Mustankorkealla on myös harjoittelijoita ja opinnäytetyön tekijöitä.
Määrä (kpl)
Mustankorkean henkilöstön
määrä 2009
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
VUOSIKERTOUMUS 2009
6
2.
Kohokohtia
vuosilta 2007-2009
Vuosi 2007
Vuosi 2008
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Mustankorkealle investoitiin uusi 3,3 ha:n EU-normit täyttävä
loppusijoitusalue.
Hyödynnetty kaatopaikkakaasun määrä vastasi yli 1100
omakotitalonvuotuista lämmöntarvetta.
Kaikki Mustankorkealla vakituisesti työskentelevät
osallistuivat kukin vähintään yhteen koulutustilaisuuteen.
Mustankorkea täytti 10 vuotta, mitä juhlittiin vuonna 2008.
Mustankorkea OY
10-vuotisjuhlavuoden 2008 aikana pyrittiin lisäämään
kuntalaisten ja muiden sidosryhmien tietoisuutta jätteenkäsittelystä ja sen merkityksestä.
Mustankorkean juhlavuosi huipentui 2008 keväällä
10-vuotisjuhlaseminaariin.
Maakuntavaltuusto hyväksyi vaihemaakuntakaavan, jossa
Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskuksen uusi sijoituspaikka osoitettiin Laukaan Mörkökorpeen.
Mustankorkea näkyi positiivisesti venäläisessä mediassa.
Opastusta jätteidenlajitteluun TV Jyväskylän Raksa-ohjelmassa.
Liikevaihto oli kaikkien aikojen suurin.
7
Timo Nissinen, käyttöpäällikkö,
Mustankorkealla 10 vuotta.
“
•
•
•
•
•
•
•
Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti yhdistyivät
Jyväskylän kaupunkiin.
Mustankorkealla toteutettiin ulkoinen auditointi, jossa
ei havaittu yhtään poikkeamaa.
Mustankorkealla toteutui kaikkien aikojen ennätys
kävijämäärässä yhden päivän aikana.
Mustankorkea sai positiivisen lupapäätöksen hakemistaan
muutoksista ympäristölupaan.
Mustankorkealla toteutettiin kaikkia toimintoja koskeva
ympäristökatselmus ja vaaranarvioinnit.
Mustankorkealle valmistui mullan valmistuskenttä ja
hyötyjäteterminaalin varastokenttä.
Ympäristöministeriö vahvisti vaihemaakuntakaavan
Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskuksen sijaintipaikasta.
“
Vuosi 2009
Suomessa ollaan
melko edistyksellisiä
jätteenkäsittelyssä.
Meillä hyödynnetään
uutta teknologiaa ja
ollaan tietoisia lajittelun merkityksestä.
Ylikuluttaminen pitäisi kuitenkin saada kuriin: jätämme jälkeemme paljon syömätöntä ruokaa ja käyttämätöntä tavaraa.
Kulutustottumusten muuttamisen lisäksi kaiken a ja o on lajittelu ja kierrätys, muuten jätteitä syntyy enemmän kuin pystytään tulevaisuudessa käsittelemään.
VUOSIKERTOUMUS 2009
8
3.
”Ikinä ei ole tympinyt
tulla aamulla töihin!”
Toimintavuonna Mustankorkean palveluksessa vakituisessa työsuhteessa oli 16 henkilöä, viisi kuukausipalkkaista ja yksitoista
tuntipalkkaista. Jätteen loppusijoitusalueen
jyräyksen hoitaa ulkopuolinen urakoitsija.
Pilaantuneiden maa-ainesten sekä hyödynnettävien jätteiden vastaanotossa ja käsittelyssä käytetään myös urakoitsijaa.
”Täällä saa valita ne koulutukset, mitkä kiinnostaa.”
Kaikki Mustankorkean vakituisessa palveluksessa olevat henkilöt osallistuivat toimintavuoden aikana johonkin koulutustilaisuuteen. Koulutuspäiviä oli yhteensä 75
ja kustannukset ilman palkka- ja matkakustannuksia 9 990 euroa. Koulutustilaisuudet käsittivät asiakaspalvelukoulutusta,
ongelmajätehuollon koulutusta, työsuojelu-
Mustankorkea OY
koulutusta, ensiapukoulutusta, jätelaitosten
taloushallinnon koulutusta sekä osallistumisia valtakunnallisille jätelaitos- ja jätehuoltopäiville, jätealan seminaareihin ja
kenttäväen koulutuspäiville.
”Täällä saa valita ne koulutukset, mitkä kiinnostavat ja liittyvät omaan työhön ja kehittymiseen. Saamme myös uusinta tietoa alasta”,
kertoo Mustankorkean ongelmajätevastaava
Timo Raitanen. ”Ikinä ei ole tympinyt tulla
aamulla töihin”, sanoo toimistosihteeri Eija
Antikainen.
Mustankorkea on suosittu
kesätyöpaikka
Kesätyöntekijöitä oli vuonna 2009 kaikkiaan
7 henkilöä ja työsuhteen kesto oli neljästä viikosta puoleen vuoteen.
Työmotivaatio ja välineet
kunnossa!
Mustankorkean henkilöstö osallistui Vapo
Oy:n henkilöstötutkimukseen vuonna 2008,
jonka tulokset saatiin vuonna 2009. Tutkimus
koski Vapon kaikkia toimipaikkoja. Mustankorkean henkilöstötutkimus osoitti, että koulutusmahdollisuuksiin oltiin erityisen tyytyväisiä. Mustankorkealla myös työmotivaatio
on kunnossa. Eniten kehittämistä henkilöstön mielestä oli mm. sisäisessä tiedonkulussa
ja yhteistoiminnassa.
Kevään 2009 aikana Mustankorkea osallistui
myös jätelaitosten työhyvinvointitutkimukseen. Jätelaitosyhdistys ry:n koordinoiman
tutkimuksen tarkoituksena oli toteuttaa jätelaitosten yhteinen työhyvinvointitutkimus.
Myös tämän tutkimuksen mukaan Mustan-
9
“
Tässä työssä pitää tietää
paljon jätteenkäsittelyprosessista.
“
Jarmo Salminen, laitosvastaava,
9 vuotta Mustankorkealla.
Mustankorkea on ollut
positiivinen yllätys
korkean henkilöstön työmotivaatio on suhteellisen korkea ja henkilöstö kokee, että työvälineet ovat kunnossa. Eniten kehitettävää
henkilöstön mielestä oli mm. palkitsemisessa
ja TYKY-toiminnassa.
Tavoitteena turvallinen ja
toimiva työympäristö
Mustankorkean ensimmäinen päämääränä on
turvallisen ja toimivan työympäristön kehittäminen. Yhtenä tavoitteena on ollut työskentelyolosuhteiden kehittäminen. Merkittävin toimenpide tämän tavoitteen saavuttamiseksi oli
kompostointilaitoksen ilmanvaihdon tehostaminen vuoden 2009 aikana. Vuonna 2010
kompostointilaitoksen sisäilmasta tullaan tekemään työhygieeniset mittaukset. Tutkimuksen jälkeen voidaan arvioida ilmanvaihdon
tehostamisen vaikutusta sisäilman laatuun.
Juhani Pasanen, 25 v., pääsi tutustumaan
Mustankorkean toimintaan neljän (4) kuukauden ajan työharjoittelujaksolla maaliskuun alusta kesäkuun loppuun 2009. Juhani
opiskelee Jyväskylän ammattikorkeakoulussa tradenomiksi markkinointipainotteisella linjalla. Opinnäytetyö asiakaspalveluun liittyen kiinnostaisi Juhania tulevassa.
Juhani kertoo. Juhanille oli yllätys, miten
vaativaa jätteenkäsittelykeskuksen asiakaspalvelutyö on. ”Aiemmasta telekommunikaatioalan asiakaspalvelukokemuksesta on
ollut hyötyä. Tämä on haastavinta työtä, mitä
olen tehnyt tähän mennessä. Stressinsietokyky, oma-aloitteisuus ja sosiaaliset taitoni ovat
parantuneet huomattavasti”, Juhani sanoo.
Juhani toimii harjoitteluaikanaan etupäässä Mustankorkean vaaka-asemalla
asiakaspalvelutyössä. Kaikki jätteet tuodaan jätteenkäsittelykeskukseen vaakaaseman kautta. ”Koko Mustankorkea on
ollut positiivinen yllätys. Täällä on hyvä
ilmapiiri työntekijöiden kesken ja olen
päässyt kehittymään työntekijänä”, Juhani lisää.
Jätteiden hinta puhuttaa
”Tämä on haastavinta
työtä, mitä olen tehnyt
tähän mennessä.”
”Tärkein työni on, että neuvon asiakkaat oikeisiin paikkoihin jätekuormansa kanssa”,
Juhani kiittelee valveutuneita asiakkaita,
jotka tuovat keskukseen lajiteltua jätettä uudelleen hyödynnettäväksi. ”En ole
tiennyt, miten paljon jätteitä voi todellisuudessa hyödyntää uudelleen. Itse pyrin
kierrättämään kotona kaiken.”
Asiakkaat esittävät eniten kysymyksiä
jätteiden hinnasta. ”Asiakkaat eivät välttämättä ymmärrä, että eivät ne jätteet itsestään katoa tai jalostu hyötykäyttöön.
Hinnat ovat loppujen lopuksi melko nimellisiä”, Juhani toteaa.
VUOSIKERTOUMUS 2009
10
“Henkilökohtaisesti
JONNA SALMINEN, vaaka-aseman hoitaja,
Mustankorkealla 5 vuotta.
Mustankorkea OY
“
kierrätän kaiken
mahdollisen.
11
4.
Duunarista jätealan
asiantuntijaksi
Nykyaikaiseen jätteenkäsittelyyn
tarvitaan asennetta,
ympäristötekniikkaa ja osaajia
Nykyajan jätteenkäsittely vaatii osaamista,
ajan tasalla olemista sekä uusia menetelmiä
loppusijoitettavan jätteen vähentämiseksi.
”Tämä on vähän sellainen ”Pelle Pelottomien”
ala, kun yhdessä luodaan ideoita ja jaetaan niitä
jätteenkäsittelykeskuksien ja jätealan osaajien
kesken”, kertoo Mustankorkealla jo sen perustamisajoista ollut toimistosihteeri Eija Antikainen.
Yhteistyö jätelaitosten kanssa onkin saumatonta liittyi se sitten tekniikkaan, viestintään tai
osaamiseen. ”Tällä alalla on monipuolisia mahdollisuuksia, sijaa ideoille ja luovuudelle. Tämä
ei ole mustasukkainen kenttä. Kaikki ovat sa-
malla puolella ja ratkaisuja hyödynnetään avoimesti”, kertoo palvelupäällikkö Piia Aho.
Työtä ei opi kirjasta
”Tätä työtä ei kirjasta opi. Ei ole sellaista koulua, joka valmentaisi jätteenkäsittelykeskuksen ammattilaiseksi. Itse on opittava yhdessä
alan muiden osaajien kanssa”, toteaa Aho.
Vaaka-aseman hoitaja Jonna Salminen on samaa mieltä. Hän kokee erityisen haastavaksi
jätteiden tunnistamisen ja ratkaisujen tekemisen siitä, mihin mikäkin jätekuorma tulisi
vaaka-asemalta ohjata, jotta jätteiden hyötykäyttöaste on korkein mahdollinen.
”Asiakkaat ovat työn suola”
Mustankorkealla tarvitaan myös asiakaspalveluosaamista. ”Kyllä täällä sosiaalisia taitoja
tarvitaan, ja huumoria”, kertoo Jonna.
Vaikka nimelliset jätemaksut puhuttavatkin
varsinkin keski-ikäisiä jätetuojia, kokee vaaka-aseman henkilökunta asiakaspalvelutyön
mielekkäästi. ”Asiakkaat ovat työn suola.
Joitain asiakkaita oikein odottaa aina talven
jälkeen!”, Jonna kertoo.
”Ennen ajattelin, että kaatopaikka
on läjä roskia”
Lukiolaiset Hanna Viik, 15 v., ja Tiia Tissari, 17 v., ovat kesäkuun
2009 ajan kesätyössä Mustankorkealla. Heidän työnsä liittyy etupäässä roskien keräämiseen ympäristöstä. Tämä on Hannalle
ensimmäinen kesätyö ja työkokemus. Hanna ei ole myöskään aiemmin käynyt Mustankorkealla. ”Minulle on ollut yllätys, miten
järjestelmällistä ja siistiä kaikki on. Ennen ajattelin, että kaatopaikka on läjä roskia”, kertoo Hanna.
Tiia on yllättynyt siitä, miten paljon ihmiset heittävät käyttökelpoista tavaraa pois. Tiia on ollut kesätöissä Mustankorkealla jo
aiemminkin. Tiia viihtyy Mustankorkealla, koska työporukka on
mukavaa ja kesätyöntekijät otetaan hyvin vastaan.
Kesätyö opettaa työelämään
Niko Suvannolle, 18 v., ja Joonas Huttuselle, 18 v., kesätyö Mustankorkealla toimii erityisesti työelämään tutustumisena. ”Me pidetään pihaa ja ympäristöä siistinä”, kertoo Niko ja Joonas. ”Kyllä
tämä opettaa työelämään”, sanoo ammattiopistossa sähkölinjalla
opiskeleva Niko. Lukiolainen Joonas nyökyttelee.
VUOSIKERTOUMUS 2009
12
5.
”Tarviiko sinne
kahluusaappaita?”
Nykyaikainen jätteenkäsittelylaitos ei ole enää ”kaatopaikka”
Kuluttajilla on monenlaisia
harhaluuloja jätteenkäsittelystä
Joskus jätteenkäsittelystä elää vielä varsin vanhakantaisia käsityksiä. ”Asiakkaat saattavat
soittaa tänne ja kysyä, että millaiset varustukset
sinne kannattaa laittaa päälle, kun tulee jätettä
tuomaan. Tarvitaanko sinne kahluusaappaita?”, kertoo toimistosihteeri Eija Antikainen.
“Harhaluuloja saattaa syntyä, kun samaan
jätteenkeräilyautoon ("pakkariin") otetaan
kiinteistöltä sekä biojätettä että kuivajätettä. Ihmiset luulevat, että jätteet sekoitetaan
keskenään. Todellisuudessa kyseessä on ns.
kaksikammioauto, jossa biojätteelle on oma
säiliönsä. Jätejakeet puretaan Mustankorkealla eri käsittelykohteisiin”, kertoo toimitusjohtaja Veikko Tissari.
Mustankorkealla vastataan toki mielellään kaikenlaisiin kysymyksiin, mutta tällaiset kysymykset kertovat kuntalaisten päivittymättömästä tiedosta liittyen nykyaikaiseen jätteenkäsittelyyn.
”20 vuotta sitten jätteenkäsittely oli ihan erilaista
kuin se on nyt tänä päivänä. Jäte on nyt uudelleen
hyödynnettävää ja sillä on markkina-arvoa”, sanoo ongelmajätevastaava Timo Raitanen.
Mustankorkea OY
”Yksi harhaluulo liittyy myös siihen, että kuvitellaan, että jätteiden tuonti on kallista. Jätemaksut ovat kuitenkin nimellisiä ja niillä katetaan
vain toiminnan kustannuksia kuten jäteveroa,
henkilökunnan palkkoja ja laitteistoja.
Jätteet eivät katoa ilmaiseksi
ja itsestään
”Jätteet eivät häviä itsestään ja jätelaitoksen
toimintaa ei tueta verovaroin”, kertoo vaakaaseman hoitaja Pekka Janatuinen. ”Meidän
täytyy huolehtia alueen jätteistä esimerkiksi loppusijoitusalueella vielä 30 vuotta tästä
eteenkin päin. Nämä ovat pitkäjänteisiä asioita”, kertoo palvelupäällikkö Piia Aho.
Viitseliäisyydellä pidetään
kaikille yhteinen luonto puhtaampana
Mustankorkealle saavuttaessa pysähdytään
ensin vaaka-asemalla, josta jätekuormat ohjataan eteenpäin oikeaan kohteeseen. Lajittelupiha on kotitalouksien tuomia jätteitä varten.
13
“Kuluttajilla on
monenlaisia harhaluuloja
jätteenkäsittelystä.
“
Eija Antikainen, toimistosihteeri,
Mustankorkealla 14 vuotta.
VINKKEJÄ JÄTTEIDEN
TUOJILLE
Lajittelupihalla on opasteet kunkin jätteen
lajittelusta. Sinne on helppo lajitella niin mm.
sähköromu, puutavara, ongelmajäte kuin
metallitavara ja pahvi. ”Monesti lajittelu on
vain viitseliäisyydestä kiinni. Jokainen meistä osaa kierrättää”, muistuttaa laitosvastaava
Jarmo Salminen.
Nuoret ovat vastuullisimpia
jätteidentuojia
”Nuoret ihmiset ovat vastuullisia ja myös valmiimpia maksamaan jätteiden tuonnista. He
ajattelevat enemmän ympäristöä eivätkä ole
valmiita dumppaamaan jätettä metsään muutaman euron tähden”, kertoo vaaka-aseman
vastaava hoitaja Pekka Janatuinen.
”Kannattaa kysyä ensin jätemaksuista ennen kuin kärrää pesukoneen metsään. Siellä se taatusti tulee yhteiskunnalle kalliimmaksi. Mustankorkealla
koneesta pääsisi eroon maksutta.”
- Pekka Janatuinen, vaaka-aseman vastaava hoitaja.
”Ohjekyltit on hyvä lukea alueella tarkasti. Ne ovat täällä jätteentuojia varten,
että jätteet löytäisivät oikeaan osoitteeseen. Joskus ihmiset hieman laiminlyövät ohjeita ja jätteet joutuvat vääriin paikkoihin.”
- Jonna Salminen, vaaka-aseman hoitaja.
VUOSIKERTOUMUS 2009
14
6.
Jokainen meistä
vaikuttaa ympäristöön!
REG.NO. FI - 000049
“
Timo Raitanen, ongelmajätevastaava,
MUSTANKORKEALLA 4 VUOTTA.
Ympäristönäkökohtien
merkittävyys
MUSTANKORKEAN MERKITTÄVÄT YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT:
2 = vaikutus kiireellinen tai merkittävä
1 = vaikutus ei-kiireellinen tai vähäinen
0 = ei merkittävä
•
•
•
•
Mustankorkea OY
“
Yleisiin asenteisiin voisi
vaikuttaa vaihtamalla jätesana joksikin toiseksi.
jätteiden loppusijoitus –> jätteiden hyödyntämiseen materiaalina ja
energiana sekä kaatopaikkakaasun keräyksen tehostaminen
jätteenkäsittelytoimintojen ympäristövaikutukset –> ongelmajätteiden
käsittelyn ja kompostoinnin kehittäminen
ympäristöriskit –> varautuminen riskeihin ja toiminta vahinkotilanteissa
henkilöstön ja asiakkaiden tietoisuus jäteasioista –> tiedotuksen ja valistuksen kehittäminen
15
Mustankorkean toimintapolitiikka
perustuu vastuullisuuteen
Mustankorkea Oy:n toiminta perustuu hallittujen ja turvallisten
jätteenkäsittelypalvelujen tarjoamiseen sekä jätteiden kierrätyksen ja hyötykäytön edistämiseen.
Toiminnan vastuullisuus. Tarkkailemme toimintamme ympäristövaikutuksia, asetamme uusia ympäristönsuojelullisia
tavoitteita ja arvioimme niiden toteutumista. Sitoudumme toiminnan jatkuvaan parantamiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen yhtiön toimintojen kaikissa vaiheissa. Huolehdimme,
että toimintamme täyttää kaikilta osin ympäristölainsäädännön
vaatimukset ja seuraamme jatkuvasti lainsäädännön kehitystä.
Toiminnan kehittäminen. Hankimme tietoa toimintamme ympäristövaikutuksista ja kehitämme toimintaamme soveltuvaa
teknologiaa. Osallistumme aktiivisesti toimialan kehittämiseen
ja parhaan taloudellisesti saatavilla olevan tietämyksen ja teknologian hyödyntämiseen.
Johtamisjärjestelmät ovat
tarkoin määriteltyjä
Mustankorkean tavoitteena on hallita toimintansa ja tuotteidensa ympäristövaikutukset sekä huolehtia toiminnan laatunäkökohdista kattavasti ja järjestelmällisesti.
Tärkeimpänä työkaluna on yhtiön sertifioitu
toimintajärjestelmä, joka sisältää ympäristö- ja laatuasiat. Toimintakäsikirja täyttää
ympäristöasioissa ISO 14001-standardin sekä
EMAS-asetuksen vaatimukset ja laatuasioissa ISO 9001-standardin vaatimukset. Toimintajärjestelmässä on vahvasti mukana
myös turvallisuusasiat. Toimintajärjestelmä
tarkastetaan ulkopuolisen arvioijan toimesta
vuosittain. Vuoden 2009 ulkoinen arviointi
toteutettiin 12.5.2009. Arvioinnissa ei todettu yhtään poikkeamaa. Arvioinnin toteutti
Inspecta Sertifiointi Oy.
Toimintaa seurataan
säännöllisesti
Säännölliset katselmukset eli auditoinnit ovat
tärkeä osa ympäristö- ja laatutoimintaa. Auditointien avulla pyritään takaamaan työntekijöille ympäristöystävällinen, laadukas
ja turvallinen työympäristö. Auditointien
tarkoituksena on selvittää, onko katselmuksen kohteena oleva toiminta lainsäädännön,
laatu- ja ympäristöperiaatteiden ja toimin-
Osaava henkilöstö. Henkilöstömme hoitaa tehtäviään vastuullisesti. Henkilökuntamme on motivoitunutta, pätevää ja sitoutuu
sovittujen toimintatapojen noudattamiseen. Huolehdimme, että
henkilöstöllä on hyvä tietämys oman työnsä ympäristövaikutuksista ja yhdessä kehitämme jatkuvasti myös työturvallisuuteen
liittyviä asioita.
Avoimuus ja vuorovaikutus. Toimintamme on avointa ja läpinäkyvää ja se tapahtuu aktiivisessa vuorovaikutuksessa sidosryhmiemme kanssa. Viestimme ympäristöasioistamme totuudenmukaisesti ja avoimesti sekä julkaisemme keskeiset ympäristötiedot
ympäristöselonteossamme.
Toimitusjohtaja Veikko Tissari
Mustankorkea Oy
Jyväskylässä 6. maaliskuuta 2007
tajärjestelmän ohjeiden mukaista. Samalla
selvitetään, voidaanko kohteen toimintaa kehittää edelleen ympäristömyönteisemmäksi,
laadukkaammaksi ja turvallisemmaksi.
Sisäiset auditoinnit toteutetaan vähintään
kerran vuodessa yhtiössä hyväksytyn auditointisuunnitelman mukaisesti. Auditoinneissa on mukana Mustankorkean koko henkilökunta. Auditoinnin tuloksista laaditaan
raportti, johon kirjataan kehityskohteet sekä
myönteiset havainnot. Kehityskohteille laaditaan toimenpide-ehdotukset ja aikataulutukset, joiden toteutusta valvoo laatupäällikkö.
Ulkopuolinen auditoija tekee katselmuksen
kerran vuodessa ja arvioi, onko toiminta
standardien mukaista. Lakien ja säännösten
mukaisuutta valvovat viranomaiset. Mustankorkeaa tekee jatkuvaa yhteistyötä viranomaisten kanssa ja vaatimusten täyttymistä
seurataan mm. vuosittain pidettävien tarkastuskäyntien yhteydessä.
yrityksen ympäristöasioiden
nykytilaa arvioitiin
Vuonna 2009 toteutettiin laaja ympäristöasioiden seurantakatselmus, jossa selvitettiin
yrityksen ympäristöasioiden nykytila sekä
arvioitiin vuosien 2006-2009 ympäristöohjelman toteutuminen. Ympäristökatselmuksessa selvitettiin ympäristönäkökohtia kahdesta
näkökulmasta: yrityksen sisäiset toiminnot ja
yrityksen ulkopuoliset toiminnot. Sisäisissä
toiminnoissa selvitettiin tuotteiden ja palvelujen ominaisuuksia ja ympäristövaikutuksia
sekä varautumista poikkeustilanteisiin. Ulkopuolisessa toiminnassa tarkastettiin lain
asettamat vaatimukset sekä sidosryhmien vaatimukset ympäristönäkökohdille. Samassa yhteydessä toteutettiin työturvallisuusvaarojen
arvioinnit. Ympäristökatselmuksen lopputuloksena saatiin selville, mitkä ovat oman toiminnan merkittävimmät ympäristönäkökohdat eli sellaiset toiminnot, joilla on merkittäviä
vaikutuksia ympäristöön ja joihin yritys itse
voi vaikuttaa. Merkittävien ympäristönäkökohtien pohjalta laadittiin uusi ympäristöohjelma vuosille 2010-2012.
Ympäristöntarkkailu kuuluu
Mustankorkean arkeen
Toiminnan ympäristövaikutuksia seurataan monipuolisin ympäristötutkimuksin
sekä Mustankorkean oman henkilöstön että
asiantuntijoiden toimesta. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöntarkkailu kuuluu
osana Mustankorkean henkilökunnan työtehtäviin ja se toteutetaan ympäristöluvan
vaatimalla tavalla. Normaalista toiminnasta
poikkeavat havainnot kirjataan ja käsitellään
sähköisessä poikkeamakannassa. Järjestelmään kirjataan myös sidosryhmiltä tulleet
VUOSIKERTOUMUS 2009
16
JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN VESITASE
Sadanta
Jätevesi viemäriin
Veden kierrätys, haihdunta ja maastoon
johdettu puhdas vesi
yhteydenotot ja havainnot. Poikkeamat käsitellään Mustankorkean johtoryhmässä ja
henkilöstöpalavereissa. Ympäristöpoikkeamat ja huolenilmaisut toimitetaan tiedoksi
myös Mustankorkean lupaviranomaiselle.
Sadannalla suuri merkitys
syntyvien jätevesien
määrään
Vesijohtoveden kulutus
600 000
500 000
Määrä (m3)
400 000
300 000
200 000
100 000
0
Mustankorkea OY
2006
2007
2008
2009
Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus ei
sijaitse pohjaveden muodostumisalueella.
Jätteenkäsittelykeskuksen vesienkäsittely on
järjestetty siten, että puhtaat pintavedet ja
alueen ulkopuoliset vedet pidetään erillään
jätteistä ja kaatopaikkavesistä. Ulkoalueilla
sijaitseville jätteenkäsittelytoiminnoille on
toteutettu asianmukaiset pohjarakenteet ja
veden talteenottojärjestelmät. Rakenteilla varmistetaan, etteivät käsittelyä vaativat
jätevedet valu pois jätekeskuksen alueelta.
Kaikki loppusijoitusalueiden suotovedet,
käsittely- ja varastokenttien valumavedet,
laitosten prosessivedet ja sosiaalitilojen jätevedet johdetaan käsiteltäviksi Jyväskylän
kaupungin jätevedenpuhdistamoon.
17
Jätteenkäsittelykeskuksen vesitaseessa voi
huomata sadannan vaikutuksen käsittelyyn
johdettaviin vesimääriin. Sadannan lasku
vuonna 2009 vaikutti merkittävästi myös vesitaseen osioiden ”viemäröity jätevesi” sekä
”veden kierrätys, haihdunta ja maastoon johdettu puhdas vesi” määrään, kun kenttäalueiden sadevesiviemäreistä päätyi huomattavasti
vähemmän vesiä käsittelyyn.
avulla elokuussa 2009. Asukaspanelistien
lukumäärä on vaihdellut 16 ja 31 panelistin
välillä vuosina 2002–2009. Panelistien määrä
oli korkeimmillaan vuonna 2003.
Hajuhavaintojen tekeminen
on osa ympäristöseurantaa
Lähialueen asukkaista on muodostettu ympäristöpaneeli, joka seuraa ja raportoi jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttamia häiritseviä hajuja, melua, pölyä ja roskaantumista sekä muita
mahdollisia haittoja. Paneelin tulokset käsittelee ja raportoi ulkopuolinen asiantuntija.
Vuoden 2009 huhtikuusta lähtien ympäristöpaneelin toiminnasta on vastannut Jyväskylän
yliopiston Ympäristöntutkimuskeskus.
Ympäristöpaneelin mukaan vuoden 2009
aikana hajuhavaintopäiviä asuinalueilla
oli yhteensä 54 eli 9 päivää enemmän kuin
vuonna 2008. Useimmin hajuhaittaa koettiin
Ylä-Myllyjärvellä. Hajupäiviä Ladun Majan
seurantapisteessä oli vuonna 2009 kaikkiaan
49 hajupäivää. Eniten hajuhavaintoja tehtiin
maaliskuussa, jolloin myös Ladun Majan
käyttö oli aktiivisinta. Vuonna 2008 Ladun
Majalla oli 53 hajupäivää. Hajuhavaintojen
määrä kuvataan hajuhavaintopäivinä, jolloin
yksi tai useampi asukaspaneelin jäsenistä
ovat kokeneet jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta aiheutuvia hajuhaittoja.
Vuoden 2009 syyskuun panelistien lukumäärä nousi 21 panelistiin. Uusia panelisteja haettiin lähialueen asukkaille jaetun tiedotteen
Merkittävimmät mahdollisia hajuhaittoja
aiheuttavat toiminnot Mustankorkean jätekeskuksessa ovat jätteen loppusijoitus ja
Ympäristöpaneeli seuraa ja
raportoi
loppusijoitusalueen sulkemistyöt, kompostointi, pilaantuneiden maa-ainesten käsittely
ja jätekeskukseen saapuvat jätekuormat. Hajuhavainnot liittyivät edellisten toimintojen
lisäksi kompostointilaitoksella toteutettuihin
korjausrakentamisiin, jonka aikana kompostoitavat massat jouduttiin ajamaan heti
tunnelivaiheen jälkeen ulos. Hajuhavaintopäivien kasvuun saattaa olla osasyynä myös
panelistien määrän kasvu.
Ympäristöpaneelin lisäksi Mustankorkean
jätekeskukseen ilmoitettiin vuoden 2009
aikana 4 hajuhavaintoa. Havainnoista 3
voitiin kohdistaa Mustankorkean toiminnoista aiheutuviksi. Yksi havainnoista tuli
Jyväskylän keskustan alueelta ja hajulähteeksi osoittautui Äänekosken paperitehtaat.
Hajuhavainnot on kirjattu Mustankorkean
sähköiseen poikkeamakantaan.
VUOSIKERTOUMUS 2009
18
HAJUHAVAINTOPÄIVÄT ASUINALUEILLA
Hajuhavaintopäivät
Panelistien lukumäärä
aikaan. Jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttaman melun (liikenne ja jätteenkäsittelytoiminnot) lisäksi melua lähialueille aiheutuu
Jyväskylän kaupungin liikelaitoksen Aluetekniikan (ALTEK) maa- ja kiviaineksen murskausalueelta, joka sijaitsee Mustankorkean
jätteenkäsittelykeskuksen vieressä Soidenlammella. Alueella louhittiin kalliota vuoden
2009 aikana. Toiminnasta aiheutui melua lähialueille. Myös työkoneiden peruutusmerkkiäänet koetaan ajoittain häiritseviksi. Työturvallisuussyistä ei kyseistä varoitusääntä
voida kuitenkaan poistaa.
60
50
Lukumäärä (kpl)
40
30
20
10
0
2006
2007
Hajuhaittojen vähentämiseksi ja minimoimiseksi tehdään jatkuvasti töitä. Uusimpana
kehitysideana on lämmittää kompostointilaitoksen kasteluvettä prosessissa syntyvällä
hukkalämmöllä. Lämpimän veden oletetaan
nopeuttavan kompostoitumista ja parantavan
kompostin laatua varsinkin talviaikoina, jolloin biojätekuormat ovat usein jäisiä. Järjestelmän rakentaminen saadaan käyttöön alkuvuodesta 2010. Kehitystyöllä uskotaan olevan
positiivisia vaikutuksia myös hajuihin.
Loppusijoitustoiminnan hajuhaittoja ehkäistään mm. peittämällä jätetäyttöä maa-aineksilla. Myös pilaantuneiden maa-ainesten
käsittelyä on tehostettu vuoden 2009 aikana. Mustankorkealla toteutettiin vuosien
2008-2009 aikana tutkimus, jolla selvitettiin
pilaantuneiden maa-ainesten aumakompostoinnin tehostamista. Toimintamallin ja aumarakenteen avulla vähennetään myös käsittelyssä syntyviä hajuja.
Sääolosuhteet vaikuttavat hajujen kulkeutumiseen ja inversiolla näyttäisi olevan hajujen
kannalta epäedullisia seurauksia. Inversio on
ilmakehässä tilanne, jossa lämpötila kasvaa
ylemmäs mentäessä. Normaalisti lämpötila laskee ylöspäin mentäessä. Inversio on siis
normaaliin verrattuna päinvastainen tilanne.
Inversioita syntyy kylmän ilmamassan tunkeutuessa lämpimän alle tai lämpimän vyöryessä
Mustankorkea OY
2008
2009
kylmän päälle. Maanpinnan lähelle syntyy pintainversio silloin, kun säteilyjäähtyminen jäähdyttää maanpintaa, joka puolestaan jäähdyttää
alimpia ilmakerroksia. Näin käy Suomessa kesällä selkeinä öinä ja talvella mihin vuorokaudenaikaan hyvänsä, jos taivas on selkeä ja tuuli
heikkoa. Inversiotilanteissa ilma on stabiilia
eivätkä ilmassa leijuvat partikkelit, esimerkiksi
hajupartikkelit, sekoitu paksuun ilmakerrokseen vaan jäävät lähelle maanpintaa. Inversiotilanteet voisivat olla selitys sille, miksi Mustankorkean jätekeskuksen normaalit toiminnot
aiheuttavat toisinaan hajuhaittoja lähialueelle ja
toisinaan taas eivät.
Melutaso ei ylitä ohjearvoja
Jätteenkäsittelyssä merkittävimpiä melulähteitä ovat kuorma-autoliikenne ja erilaisten
työkoneiden aiheuttamat äänet. Kertaluonteisessa meluselvityksessä vuodelta 2007 on
todettu, että jätteenkäsittelykeskuksen toimintojen keskiäänitasot eivät kuitenkaan ylitä päivä- tai yöajan ohjearvoja.
Tammikuussa ympäristöpaneelissa kirjattiin
havaintoja Ylä-Myllyjärvellä Mustankorkealta kantautuvasta melusta. Melu oli junttaus-,
isku- tai koputusääniä, ja lisäksi autojen peruutusäänet kuuluivat asuinalueelle. Meluhavaintoja tehtiin myös helmikuussa, jolloin
havaittiin kolinaa ja työkoneitten ääniä ilta-
Lintutarkkailua on tehty
vuodesta 2004
Keski-Suomen Lintutieteellinen yhdistys ry
suorittaa vuosittain linnustoseurantaa jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Tarkkailua
on tehty vuodesta 2004 alkaen viisi kertaa
vuodessa maastotyönä suoritetuin laskennoin. Seurannassa lasketaan varis- ja lokkilintujen määrät ja tunnistetaan eri lajit.
Laskentakertojen edetessä lintumäärissä
on havaittu runsastumista. Runsastuminen
koskettaa erityisesti lokkilintuja, vaikka lintujen lukumäärissä on yllättävää vaihtelua
eri suuntiin eri laskentavuosina. Vaihtelu voi
olla vaikutusta useista seurantaan liittyvistä sekä jätteenkäsittelykeskuksen ulkoisista
ja sisäisistä tekijöistä. Yksi selitys voisi olla
varis- ja lokkilintujen yleinen lisääntyminen viime vuosina yhdistettynä loppusijoitusalueen väheneviin ravinnonhakumahdollisuuksiin, toinen laskenta-ajankohdan
osuminen huippuesiintymiskohtiin ja -olosuhteisiin eri vuosien muutto- ja pesäpoikasaikoina, jolloin vaihtelua lukumäärissä
on eniten, ja kolmas mainittujen tekijöiden
yhteisvaikutus.
Haittalintujen torjunnasta on vastannut Jyväskylän Metsästyksenhoitoyhdistys ry. Kantaa on rajoitettu varisten ja harakoiden osalta. Vuoden 2009 aikana myös harmaalokkien
kantaa rajoitettiin. Harmaalokin kannan rajoittamiselle oli poikkeuslupa Keski-Suomen
riistanhoitopiiriltä. Haittalintujen torjunta
kuuluu osana Mustankorkean ympäristöluvan vaatimuksiin.
19
varma työnantaja.
Pekka Janatuinen, vaaka-aseman vastaava hoitaja,
Mustankorkealla 13 vuotta.
“
“Mustankorkea on
VUOSIKERTOUMUS 2009
20
KERÄTYN KAATOPAIKKAKAASUN MÄÄRÄ
Hyötykäyttöön ohjattu kaatopaikkakaasu
Soihtupoltettu kaatopaikkakaasu
Jätteenkäsittelylaitoksen oma energiankulutus
20
19
18
17
16
15
14
13
12
11
10
9
8
7
6
Määrä (GWh)
5
4
3
2
1
0
2006
Mustankorkea OY
2007
2008
2009
21
MIIKA REILI, VAAKA-ASEMAN HOITAJA,
MUSTANKORKEALLA TOISTA VUOTTA.
Kaatopaikkakaasujen
vapautumista ilmakehään
rajoitetaan
Talteenotettu kaatopaikkakaasu hyödynnetään
energiana
Kaatopaikalle loppusijoitukseen päätyvistä
biohajoavista jätteistä muodostuu ilmastonmuutosta voimistavia kasvihuonekaasupäästöjä, kuten metaania. Kaatopaikkakaasujen
vapautumista ilmakehään pyritään estämään
jätetäytön päälle rakennettavilla pintasuojarakenteilla sekä jätetäyttöön rakennetulla
kaasunkeräysjärjestelmällä.
Kaatopaikkakaasun keräyksen tavoitteena on
vähentää metaanipäästöä ympäristöön, parantaa kaasun hallintaa, vähentää palovaaraa kaatopaikan alueella, vähentää hajuhaittoja sekä
hyödyntää jätteenkäsittelyssä muodostunut
kaatopaikkakaasu. Talteenotettu kaasu hyödynnetään energiana. Kaatopaikkakaasut johdetaan
Jyväskylän Energian kaukolämpöverkkoon ja
käytetään hyödyksi energiantuotannossa. Kaatopaikalta saatavan kaasun määrä vastaa keskimäärin noin 1 000 omakotitalon vuotuista lämmöntarvetta, mikä vastaa noin 1 660 000 litraa
kevyttä polttoöljyä vuodessa.
Vanhalla jo suljetulla jätteen loppusijoitusalueella on toteutettu kaasunkeräysjärjestelmä.
Vuonna 2009 suljetun loppusijoitusalueen
metaanipäästöt (CH4) olivat 372 tonnia. Kaasunkeräysjärjestelmän avulla saatiin kerättyä
talteen ja ohjattua hyötykäyttöön metaania
953 tonnia. Nykyisellä loppusijoitusalueella ei
ole toteutettu kaasunkeräysjärjestelmiä. Metaanipäästöt alueelta olivat 316 tonnia vuonna
2009. Nykyiselle loppusijoitusalueelle tullaan
teettämään kaasunkeräyssuunnitelma vuoden 2011 aikana.
Kaatopaikkakaasua on johdettu hyödynnettäväksi lämpöenergiana Keltinmäen varalämpökeskukseen. Hyödynnetty energiamäärä oli 7
427 MWh, mikä oli noin 56 % vähemmän kuin
edellisenä vuonna. Vähennys johtuu pääosin
Jyväskylän Energian kaukolämpöverkoston
muutostöistä ja poltinremontista, jonka aikana
kaasua ei voitu johtaa hyödynnettäväksi. Kaasun toimitus hyötykäyttöön kaukolämmön
tuotantoon oli keskeytyksessä heinäkuun alusta
vuoden loppuun. Myös Mustankorkean kaasupumppaamon kompressoriremontti aiheutti
käyttökeskeytyksiä. Kerätty kaasu poltettiin
keskeytyksen aikana soihtupolttimessa.
Itäisen laskuojan
kuormitusta selvitetään
Loppuvuodesta todettiin entisen loppusijoitusalueen itäiseen laskuojan vedenlaadussa poikkeavaa sakkautumista. Jyväskylän yliopiston Ympäristöntutkimuskeskus analysoi marraskuun
alussa ojassa virtaavan vedenlaadun, todeten sen
sisältävän runsaasti orgaanista ainesta. Ramboll
Finland Oy teki kohteessa lisäselvityksiä joulukuussa todeten saman asian. Lisäselvityksessä todettiin, että itäisen laskuojan kuormittuneisuus
aiheutuu pääosin entisen loppusijoitusalueen
pintasuojarakenteen kuivatuskerroksesta muodostuvista vesistä. Vesianalyysien perusteella ei
voida todeta kuormituksen aiheutuvan kaatopaikan sisäisistä vesistä. Asiaa tutkitaan jatkoselvityksin vuoden 2010 aikana.
VUOSIKERTOUMUS 2009
22
Mitä saatiin aikaan
vuosina 2006-2009?
Mustankorkean ympäristöasioiden toimenpideohjelmaa on toteutettu vuosien 2006–2009 välisenä aikana. Kunnianhimoisen ympäristöohjelman kehityskohteita olivat turvallisen ja toimivan työympäristön kehittäminen, jätteenkäsittelytoimintojen kehittäminen sekä koulutuksen ja opastuksen tehostaminen.
KÄSITTELYYN SAAPUNEIDEN JÄTTEIDEN
HYÖTYKÄYTTÖASTE (ILMAN MAA-AINEKSIA)
100 %
VESIJOHTOVEDEN KULUTUS
18 000
80 %
16 000
70 %
14 000
60 %
12 000
50 %
10 000
40 %
8000
Kulutus (m3)
90 %
30 %
20 %
10 %
4000
2000
0%
0
2006
Mustankorkea OY
6000
2007
2008
2009
2006
2007
2008
2009
23
Jätteistä hyödynnetään jo
70 prosenttia
Yksi merkittävistä ympäristöohjelman tavoitteista oli hyötykäyttöasteen nostaminen.
Vuonna 2009 Mustankorkean hyötykäyttöaste nousi jo 70 prosenttiin. Tämä tarkoittaa
sitä, että yhä suurempi osa jätemäärästä voidaan käsittelyn jälkeen hyödyntää materiaalina, raaka-aineena tai energiana.
Hyötykäyttöasteen nousuun ovat vaikuttaneet erityisesti lisääntynyt pahvin ja paperin
paalaustoiminta, rakennusjätteen lajittelutoiminta sekä neuvonnan ja opastuksen tehostaminen. Hyötykäyttöasteeseen ei ole laskettu
mukaan maa- ja kiviainesjätteitä, jotka hyödynnetään 100 %:sti.
Rakennusjätteen lajittelutoiminta mahdollistaa materiaalien kierrätyksen
Rakennusjätteen lajittelu aloitettiin kesällä
2008 Mustankorkean urakoitsijan JL-Maanrakennus Oy:n kanssa. Urakoitsija toimii
Mustankorkean jätekeskuksen alueella ja on
käsitellyt asiakkaiden jätekeskukseen tuomaa sekalaista rakennusjätettä. Sekalaista
rakennusjätettä tuovat asiakkaat ohjataan
kuormantarkastuksen jälkeen lajittelualueelle. Lajittelutoiminnasta saatujen kokemusten
mukaan sekalaisista rakennusjätekuormista
saadaan lajittelun jälkeen hyötykäyttöön ohjattua 70 prosenttia jätteistä. Kuormissa on
todettu olevan paljon mm. puhdasta puuta,
betonia, energiajätettä sekä metallia. Lajittelutoimintaa on laajennu koskemaan myös
muita sekalaisia jätekuormia, jotka ennen ohjattiin suoraan loppusijoitukseen.
Kastelujärjestelmällä
säästettiin puhtaan veden
kÄYTTÖÄ
Kompostointilaitoksen kastelujärjestelmän tehostaminen ylitti kaikki odotukset. Vuoden
2007 joulukuussa Mustankorkealle valmistui
järjestelmä, jossa osa jätteenkäsittelykeskuksen jätevesistä ohjattiin kompostointilaitoksen
kasteluun. Uusi järjestelmä mahdollisti puh-
taan vesijohtoveden kulutuksen vähentämisen.
Vuoden 2009 aikana kompostointilaitoksella
käytettiin vesijohtovettä 442 m3, kun se ennen
kastelujärjestelmää vuonna 2007 oli 17 544 m3.
Kompostointilaitos hyödynsi vuoden 2009
aikana tukiaineina pääsääntöisesti jätteenkäsittelykeskuksen omia raaka-aineita ja oli sen
puolesta lähes täysin omavarainen. Risuhakkeella ja rakennuspuuhakkeella pystyttiin korvaamaan turpeen käyttöä ja ostopuuhaketta.
Kompostointilaitoksen
sisäilmanvaihtoa tehostettiin rakennusteknisesti
Kompostointilaitoksen ilmanvaihtoa tehostettiin rakennusteknisesti vuonna 2008. Työt
saatiin lopullisesti valmiiksi tammikuussa
2009. Ilmanvaihdon tehostaminen kohdistui kompostointilaitoksen kypsytyshalliin.
Kompostointilaitokselle rakennettiin uusi
kevytrakenteinen biosuodatin, johon ohjataan vain kypsytyshallista poistettavaa ilmaa.
Vuoden 2010 aikana kompostointilaitoksen
VUOSIKERTOUMUS 2009
24
marko jormakka, laitosmies,
MUSTANKORKEALLA 5 VUOTTA.
sisäilmalle tullaan tekemään työhygieeniset
mittaukset. Tutkimuksen jälkeen voidaan arvioida mm. ilmanvaihdon tehostamisen vaikutusta sisäilman laatuun.
Mustankorkean turvallisuussuunnitelma valmistui
Vuoden 2008 lopussa valmistui Mustankorkean turvallisuussuunnitelma. Suunnitelman
tarkoituksena on avustaa Mustankorkean
henkilöstöä tulipalojen ja muiden yritystä
uhkaavien onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä. Suunnitelma sisältää ohjeet vaaratilanteiden ja onnettomuuksien välttämiseksi.
Suunnitelman tarkoituksena on avustaa vastuuhenkilöitä ja henkilökuntaa niin, että voidaan ennaltaehkäistä tulipalot, onnettomuudet ja muut vaaratilanteet, sekä poistaa niihin
läheisesti liittyvät henkilöturvallisuusriskit.
Turvallisuussuunnitelmassa on esitelty myös
turvallisuushenkilöstö sekä tarvittavat materiaalit kuten alkusammutuskalusto, henkilösuojaimet ja ensiaputarvikkeet sen mukaan
kuin ennakoitujen vaaratilanteiden perusteella on tarpeen. Suunnitelmassa annetaan
myös ohjeita niistä toimenpiteistä, joihin
Mustankorkea OY
tulee ryhtyä vaara- tai onnettomuustilanteen sattuessa. Suunnitelma sisältää, palo- ja
pelastussuunnitelman, kriisisuunnitelman,
suunnitelman henkilöstön suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä
järjestyssäännöt.
Turvallisuussuunnitelma on toteutettu yhteistyössä pelastusviranomaisten kanssa.
Mustankorkean koko henkilökunta on perehdytetty keväällä 2009 asiantuntijan toimesta
ja tietoa on jaettu myös Mustankorkean alueella työskenteleville toimijoille.
Öljyhiilivedyillä pilaantuneiden
maa-ainesten
kompostointia tehostettiin
Marko Männynsalo tutki ja kehitti pro gradu
–tutkielmassaan toimintamallia öljyhiilivedyillä pilaantuneiden maa-ainesten kompostoinnille Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksessa vuosien 2008-2009 välisenä aikana.
Tutkimushankkeessa kartoitettiin ratkaisuja
öljyhiilivedyillä pilaantuneiden maa-ainesten
kompostoinnin tehostamiseen. Kompostointiprosessin tehostamista tutkittiin erilaisten
aumarakenteiden avulla. Työn tuloksena luo-
tiin tehokas toimintamalli öljyhiilivedyillä
pilaantuneiden maa-ainesten aumakompostoinnille. Uusi toimintamalli on jo otettu
käyttöön.
Meluselvityksen mukaan
melutaso jäi alle päiväajan
ohjearvon
Mustankorkealla toteutettiin kertaluontoinen
ympäristömeluselvitys vuosien 2006-2007 välisenä aikana. Meluselvityksen toteutti Insinööritoimisto AX-LVI Oy. Meluselvityksen mukaan
jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttama melu johtuu liikenteestä ja jätteenkäsittelytoiminnoista.
Eniten melua syntyy tiilen ja betonin murskauksesta, kaatopaikkajyrästä ja pyöräkuormaajista.
Selvityksen mukaan melutaso kaikilla lähiasuinalueilla jäi alle päiväajan ohjearvon (55 dB (A)).
Meluselvityksen haasteeksi muodostui se,
että asuntoalueilla ei pääsääntöisesti ole voitu
erottaa toiminnasta aiheutuvaa melua asuinalueen liikenteen melusta. Ympäristömeluselvityksen tulosten perusteella Mustankorkean
ympäristölupaviranomainen, Keski-Suomen
Ympäristökeskus, ei vaatinut melun suhteen
lisätoimenpiteitä.
25
Ympäristötavoitteet
vuosille 2010-2012
Uudessa ympäristöohjelmassa vuosille 2010-2012 tullaan jatkamaan samojen teemojen ympärillä eli tavoitteet nivoutuvat turvallisen ja toimivan työympäristön kehittämisen ja jätteenkäsittelytoimintojen kehittämisen ympärille. Lisäksi tullaan panostamaan
henkilöstön ja asiakkaiden ympäristötietoisuuden lisäämiseen ja
julkisuuskuvan kehittämiseen.
Tavoitteena on jatkaa kehitystyötä jätteenkäsittelyprosessien
parantamiseksi. Vuoden 2010 aikana tullaan tekemään useita kokeita, joissa jatkokäsitellään kotitalouksien jätettä, joka tällä hetkellä päätyy loppusijoitukseen. Kokeiden tavoitteena on selvittää
kotitalouksien kaatopaikkajätteen koostumusta sekä toimittaa
koeluontoisesti prosessoitua jätettä energiahyötykäyttöön.
Työturvallisuusasioihin panostetaan edelleen voimakkaasti. Vaaranarvioinnissa esiin nousseet riskikohteille laaditaan
toimenpiteet ja toteutusaikataulut ja hankkeita lähdetään viemään eteenpäin yhdessä henkilöstön kanssa.
Ongelmajätehuollon varastoinnin kehittäminen siirtyi toteutettavaksi 2010-2012 ympäristöohjelmassa. Vuoden 2010 aikana Mustankorkea hankkii omistukseensa alueella toimivan
Vapo Oy:n ympäristöteknologian koelaitoksen. Koelaitokseen
tullaan siirtämään työkoneiden huolto- ja säilytystiloja ja näin
ollen vanhat vapautuvat tilat tullaan saneeraamaan ongelmajätteiden käsittelyä varten.
Toinen seuraavaan ympäristöohjelmakauteen siirtyvä toimenpide on kompostointilaitoksen ilmanvaihtojärjestelmän tehostamisen todentaminen. Vuoden 2010 aikana tullaan toteuttamaan
työhygieeniset mittaukset, joilla saadaan selville onko rakennusteknisellä hankkeella päästy tavoitteisiin eli ilmanvaihdon parantamiseen ja työskentelyolosuhteiden kehittämiseen.
VUOSIKERTOUMUS 2009
26
Mustankorkea noudattaa
tarkkaan viranomaismääräyksiä
Mustankorkean toimintaa valvovat useat viranomaiset, joista tärkeimmät ovat Keski-Suomen
Ympäristökeskus ja Jyväskylän kaupungin
ympäristönsuojeluyksikkö. Mustankorkea on
jatkuvasti keskusteluyhteydessä eri viranomaisten kanssa ja järjestää tarvittaessa vierailuja ja
kokouksia. Keskusteluyhteys luodaan jo hankkeiden suunnitteluvaiheissa, jotta viranomaisten mahdolliset vaatimukset ja toivomukset
voidaan ottaa ajoissa huomioon. Häiriöistä, onnettomuuksista tai lupaehdoista poikkeamisista
tiedotetaan viranomaisille viivyttelemättä.
Mustankorkealle luvat merkitsevät vähimmäisehtoja. Yhtiö seuraa ympäristö- ja turvallisuussäädösten kehitystä kotimaassa sekä
Euroopan unionissa ja ennakoi valmistelussa
olevien säädösten vaikutuksia.
Mustankorkean ympäristönsuojeluluvista
tärkein on Mustankorkean jätteenkäsitettelykeskuksen toimipaikan ympäristölupa.
7.
Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen
ympäristölupaan haettiin muutosta uusien
suunniteltujen toimintojen vuoksi. Lupaa
haettiin puhdistamolietteen, tuhkan ja kipsin termiselle käsittelylle, kaatopaikalle sijoitettavan tuhkamäärän kasvattamiselle ja
pilaantuneiden maa-aineksien hyödyntämiseksi vanhan jätetäyttöalueen muotoilussa ja
sulkemisessa. Lisäksi hakemuksessa on esitetty muutoksia huonosti lajitellun rakennusja sekajätteen käsittelyyn, kaatopaikkarakenteissa käytettävien renkaiden varastointiin
ja käsittelyyn sekä haihtuvilla hiilivedyillä
pilaantuneiden maa-aineksien käsittelyyn.
Lupa myönnettiin heinäkuussa 2009.
Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus raportoi toiminnastaan säännöllisesti lupaviranomaisille Keski-Suomen Ympäristökeskukselle. Mustankorkea toimittaa yhteenvedon
toiminnasta, tarkkailusta ja kirjanpidosta
kunkin vuoden osalta lupaviranomaiselle. Raportointi tehdään lupaviranomaisen hyväksymällä tavalla.
Ympäristölupaviranomaiset tarkastavat Mustankorkean toiminnan vuosittain toteutettavilla tarkastuskäynneillä. Viimeisin tarkastus
on toteutettu vuoden 2009 aikana. Toimintaan
ei kohdistunut viranomaishuomautuksia.
Talouden hallinta on osa
vastuullista toimintaa
Liikevaihto ja taloudellinen
tulos
Vuoden 2009 tilikauden liikevaihto oli 8 139
000 euroa. Tilikauden liiketulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 1 751 000 euroa.
Ympäristölainsäädännön edelly ttämiin
hankkeisiin on tehty 1 289 000 euron varaus. Varaus on edellisvuotta 14 300 euroa
Mustankorkea OY
Keski-Suomen Ympäristökeskus myönsi
yhtiölle ympäristönsuojelulain mukaisen
ympäristöluvan vuonna 2005. Nykyinen
Mustankorkean ympäristölupa on voimassa toistaiseksi ja enintään vuoden 2015 loppuun, johon mennessä on haettava uusi lupa.
suurempi. Poistoeron muutoksen ja verojen
jälkeen kirjanpidollinen tulos oli 1 409 000
euroa voitollinen.
Bruttoinvestoinnit vuonna 2009 olivat yhteensä noin 513 000 euroa.
Investoinnit ja ympäristövastuut
Ympäristövelvoitteisiin kuuluvaa vanhan
loppusijoitusalueen sulkemista tehtiin vajaa
2,0 ha. Kustannukset olivat 374 000 euroa.
Suurimpia investointeja olivat seulan hankinta sekä mullan valmistuskentän ja hyötyjäteterminaalin varastokentän rakentaminen.
Ympäristönsuojeluun kuuluvia investointeja ja kuluja kohdistui vuodelle 2009 yhteensä 1 060 000 euroa.
27
MARTTI SILVENNOINEN, TYÖNJOHTAJA,
MUSTANKORKEALLA 20 VUOTTA.
VUOSIKERTOUMUS 2009
28
Lyhenteet ja käsitteet
BIOSUODATIN
Kompostointilaitoksen poistokaasujen ilmanpuhdistusjärjestelmä sisältää mm. biosuodattimen. Biosuodattimen suodatusvaikutus perustuu mikrobien kykyyn käyttää
hajua aiheuttavia yhdisteitä ravintonaan.
EMAS
Eco Management and Audit Scheme. EU:n
asetukseen perustuva yrityksille ja organisaatioille tarkoitettu vapaaehtoinen ympäristöasioiden hallinta- ja seurantajärjestelmä.
ENERGIAHYÖTYKÄYTTÖ
Ammattimainen jätteenpoltto, josta saadaan
lämpöä, sähköä tai höyryä.
EROTUSKAIVOLIETE
Hiekan- ja rasvanerotuskaivolietteitä sekä öljynerotuskaivolietteitä.
HAJUHAVAINTOPÄIVÄ
Hajuhavaintopäivä on päivä, jolloin yksi tai
useampi asukaspaneelin jäsenistä tai ulkoalueiden käyttäjät ovat kokeneet jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta aiheutuvia hajuhaittoja.
HYÖTYJÄTE
Jätettä, jota voidaan käyttää joko uusien tuotteiden raaka-aineena, energiantuotannossa
tai materiaalina.
ISO 14001:2004
Kansainvälinen ympäristöjärjestelmästandardi. Yritys osoittaa ympäristöjärjestelmänsä standardin mukaiseksi hankkimalla sille
varmennuksen eli sertifikaatin.
ISO 9001:2008
Kansainvälinen laadunvarmistusstandardi.
KAATOPAIKKAKAASU
Kaatopaikkakaasu on orgaanisesta jätteestä
hapettomassa tilassa tapahtuvan hajoamisen
Mustankorkea OY
tuloksena syntyvää kaasua, joka sisältää pääasiassa metaania (noin 45 %), hiilidioksidia
(noin 35 %) ja typpeä (noin 20 %).
KAATOPAIKKAVEDET
Loppusijoitusalueella jätteiden läpi kulkeutunut vesi.
LOPPUSIJOITUS
Jätteen sijoittaminen kaatopaikan jätetäyttöalueille. Loppusijoitus koskee jätelajeja, joita
ei voida tällä hetkellä hyödyntää.
ONGELMAJÄTE
Jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai
haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ongelmajätteitä ei sijoiteta loppusijoitusalueelle.
PILAANTUNUT MAA-AINES
Öljyllä tai muulla haitta-aineella pilaantuneita maa-aineksia.
PUHDAS MAA-AINES
(hoitomaa, rakennemaa ja ylijäämämaa)
Puhtailla maa-aineksilla tarkoitetaan kaivutoiminnan yhteydessä syntynyttä maankamaran ainesta sekä siihen rinnastettavaa
ainesta, joka voidaan hyödyntää jätteenkäsittelykeskuksen rakenteissa.
SÄHKÖ- JA ELEKTRONIIKKAROMU (SER)
Sähkö- ja elektroniikkaromua ovat käytöstä
poistetut televisiot, radiot, stereot jne.
TOIMINTAJÄRJESTELMÄ
Hallintajärjestelmä, joka sisältää organisaation rakenteet, suunnittelun, vastuut, menettelytavat, prosessit ja resurssit yrityksen
toiminnan kehittämiseksi ja toteuttamiseksi.
TUOTTAJAYHTEISÖ
Tuottaja eli tuotteen valmistaja vastaa käytöstä poistettujen tuotteidensa keräilystä, esikäsittelystä, kierrätyksestä, hyödyntämisestä ja
muun jätehuollon järjestämisestä sekä siitä
aiheutuvista kustannuksista. Tuottaja voi
tehdä työn itse tai siirtää vastuunsa tuottajayhteisölle. Tuottajayhteisö on tuottajien muodostama oikeustoimikelpoinen yhteisö. Tuottajavastuun periaatteena on, että tuotteen
valmistajan on varauduttava huolehtimaan
myös sen jätehuollosta.
YHDYSKUNTAJÄTE
Yhdyskuntajäte on yleisnimike asumisessa
syntyvälle jätteelle sekä ominaisuuksiltaan
ja koostumukseltaan siihen rinnastettavalle
teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa
syntyneelle jätteelle.
YMPÄRISTÖINVESTOINTI
Investointi, joka toteutetaan etupäässä ympäristönsuojelullisessa tarkoituksessa.
YMPÄRISTÖNÄKÖKOHTA
Yrityksen toimintojen, tuotteiden tai palvelujen osa, joka voi olla vuorovaikutuksessa
ympäristön kanssa, esimerkiksi mahdolliset
haju- tai meluhaitat ympäristöön. Merkittävä
ympäristönäkökohta on sellainen, jolla on tai
voi olla merkittävä ympäristövaikutus.
YMPÄRISTÖOHJELMA
Kuvaus toteutetuista tai suunnitelluista toimenpiteistä (tehtävät ja keinot), joilla pyritään
saavuttamaan ympäristötavoitteet ja -päämäärät, sekä ympäristöpäämäärien ja –tavoitteiden toteuttamiselle asetetut määräajat.
YMPÄRISTÖVAIKUTUS
Yrityksen toiminnan, tuotteiden tai palveluiden aiheuttama hyödyllinen tai haitallinen
muutos ympäristössä.
Inspecta Sertifiointi Oy on akkreditoituna todentajana (FI-V-0001) tarkastanut Mustankorkea
Oy:n ympäristöjärjestelmän ja EMAS-selonteon tiedot. Tarkastuksen perusteella on todettu
2010-06-22, että ympäristöjärjestelmä ja EMAS-selonteko täyttävät EU:n EMAS-asetuksen (EY)
N:o 1221/2009 vaatimukset.
REG.NO. FI - 000049
käyntiosoite: Ronsuntaipaleentie 204
postiosoite: PL 22, 40101 Jyväskylä
puh. (014) 411 5913
fax. (014) 411 5922
etunimi.sukunimi@mustankorkea.fi
www.mustankorkea.fi
Dot Design 2010
keskisuomalaisten
jätteenkäsittelijä