Suomen Kuntaliitto, Vuosikertomus 2014
Suomen Kuntaliitto Vuosikertomus 2014 Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 Sisältö Teemme kuntien kanssa kuntalaisille kestävää tulevaisuutta.................................................................................... 2 Kuntaliitto lyhyesti.......................................................................... 2 Toimintaympäristö ......................................................................... 3 Toimitusjohtajan katsaus vuoteen 2014................................... 6 Uuden sukupolven Kuntaliitto 2020 -strategia ....................... 7 Teemme kuntien kanssa kuntalaisille kestävää tulevaisuutta Kestävää tulevaisuutta kuntalaisille........................................... 9 Luomme näkemyksen kuntalähtöisestä kuntauudistuksesta ja vahvasta kunnallisen itsehallinnon tulevaisuudesta .................. 9 Edunvalvonnalla Selkiytämme kuntien roolia kuntalaisten hyvinvoinnin edellytysten mahdollistajana .............................................................11 Vaikutamme yhteiskunnalliseen kehitykseen, päätöksentekoon ja keskusteluun kuntien ja koko kuntakentän näkemyksellä, tavoitteena vahvistaa itsehallintoa sekä uudistaa palveluja. Vahvistamme kuntien edellytyksiä kehittää paikallista elinvoimaa ..............................................................................................12 Luomme aitoa lisäarvoa ja vaikuttavia ratkaisuja kuntakonsernien vaativiin tarpeisiin .................................................14 Luomme edellytyksiä henkilöstön saatavuudelle ja osaamiselle ........................................................................................15 Kuntaliitto kehittäjäkumppanina ......................................................16 Kuntatyönantajatoiminta......................................................................18 Tietoyhteiskunta.....................................................................................19 Tilastotieto ja -palvelut kuntien johtamisen tueksi........................20 Ruotsinkielinen ja kansainvälinen toiminta kuntakentän hyväksi......................................................................................................21 Kehittämällä Edistämme kuntien ja koko kunta-alan kestävää ja tuloksellista uudistumista. Tarjoamalla palveluja Tarjoamme monialaiseen osaamiseen perustuvia asiantuntijapalveluja sekä kohtaamismahdollisuuksia kunnille ja kuntataustaisille yhteisöille. Viestintä on kiinni kuntakentän uudistuksissa.................................22 Uudistumiskyky osana strategiaa: verkostoituva Kuntaliitto ......23 Edunvalvonnan, kehittämisen ja palvelujen toimintamallien uudistaminen............................................................25 Yli 5 000 lausuntoa, 1 000 asiakastilaisuutta, lähes 100 verkostoa, joissa 6 000 eri alojen asiantuntijaa, 135 aktiivista kehittäjäkumppanikuntaa ........................................26 Kuntaliiton organisaatio .............................................................29 Kuntaliitto-konserni......................................................................30 Kuntaliiton päätöksenteko..........................................................34 Luottamuselimet 2014................................................................36 Suomen Kuntaliitto-konsernin tilinpäätös ja toimintakertomus.........................................................................................39 Kuntaliitto lyhyesti Suomen Kuntaliitto ry on Suomen kuntien ja kaupunkien muodostama yhdistys. Kuntaliitto palvelee myös maakuntien liittoja, sairaanhoitopiirejä, erityishuoltopiirejä sekä koulutuksen ja muiden alojen kuntataustaisia organisaatioita. Kuntaliiton tärkeimmät tehtävät ovat kunta alan edunvalvonta, kehittämistyö ja palvelutoiminta. Vahvuutenamme on monialainen osaaminen ja kuntien toiminnan ja toimintaedellytysten kokonaisnäkemys. Tarjoamme kunnille ja muille sidosryhmille asiantuntijapalveluita ja kehittämisosaamista yhdessä konserniyhtiöidemme kanssa. 2 Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 Toimintaympäristö Kunnat tehostivat toimintaansa Talouskehitys on jatkunut Suomessa heikkona jo useiden vuosien ajan, eikä odotetusta talouskäänteestä ole vielä merkkejä. Kauppa- ja vaihtotaseemme ovat yhä negatiivisia, ja työttömyys on lisääntynyt. Samalla työttömyysjaksot ovat pitkittyneet. Venäjän heikentyneet talousnäkymät sekä Euroopassa uudelleen virinnyt epävarmuus velkakriisin menestyksellisestä hoidosta pitävät talouskasvun, inflaation ja korkotason matalina myös lähitulevaisuudessa. Heikko talouskehitys on hidastanut kuntien verotulojen kasvua ja lisännyt kuntien menopaineita. Kuntatalous on suurien haasteiden edessä. Kunnat ovat tehostaneet toimintojaan ja joutuneet korottamaan kunnallisverotusta, mutta nämä toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä: kuntatalous on heikentymässä lähivuosina huomattavasti, ja kuntien keskinäiset erot ovat kasvussa. Vaikka peräti 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2014, kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 %. Kiinteistö- ja yhteisöverot kasvoivat yli 10 %. Kiinteistöverouudistus selittää ison osan kiinteistöverojen kasvusta. Maltillinen palkkaratkaisu, kuntien toimintojen tehostaminen ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen vaikuttivat siihen, että toimintamenot kasvoivat vuonna 2014 erittäin maltillisesti, alle puoli prosenttia. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin vuonna 2014 noin 360 miljoonan euron lisäleikkaus. Tällä vaalikaudella tehtyjen valtionosuusleikkausten yhteismäärä oli viime vuonna 1,2 miljardia euroa. Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 yhteenlaskettu tulos oli lähes edellisvuoden tasolla, kun ei huomioida kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisen tuomia kertaluonteisia tuottoja. Rakenteellisilla muutoksilla, kuten kunta- ja palvelurakenteella, on merkittävää vaikutusta pidemmällä aikavälillä, mutta kuntatalouden kohtalon ratkaisee talous- ja työllisyyskehitys. Kuntalähtöisillä uudistuksilla kestävämpään hyvinvointiin Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti kuntatalouden arvioidusta runsaan kahden miljardin euron rakenteellisesta alijäämästä puolet, eli yksi 3 Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 Hallituksen painopiste siirtyi kuntarakenneuudistuksesta sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukseen sen jälkeen, kun eduskuntapuolueiden puheenjohtajat päättivät maaliskuussa 2014 siirtää uudistamisen painopisteen sote-uudistukseen ja hyväksyivät yhteiset linjaukset muun muassa viidestä sote-alueesta. Sen jälkeen huhtikuussa 2014 hallitus luopui kaupunkiseutujen pakkoliitostavoitteista. Suomalaisten yleinen hyvinvointi on lisääntynyt, mutta hyvinvointi- ja terveyserot ovat kasvaneet. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tarkoituksena on turvata ihmisille koko maassa yhdenvertaiset palvelut. Vaativaa erityisosaamista ja suuria investointeja edellyttävät palvelut halutaan keskittää kokoamalla palvelujen järjestämisvastuu nykyistä laajemmalle ja vahvemmalle pohjalle. Tavoitteena on yhdistää sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut asiakkaiden ja potilaiden palvelu- ja hoitoketjujen kannalta tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi. Vuonna 2014 käytiin laajaa yhteiskunnallista keskustelua sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuun alueellisesta perustasta sekä palveluketjujen näkökulmasta tarkoituksenmukaisesta työnjaosta hallinnon tasojen välillä. Tätä kirjoitettaessa viiden järjestämisvastuullisen alueen ja 19 tuotantovastuullisen alueen malli on todettu perustuslakivaliokunnassa perustuslain vastaiseksi. misella pyrittiin vähentämään lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien määrää sekä tarkastelemaan vapaan sivistystyön ylläpitäjien taloudellisia edellytyksiä selvitä tehtävistään. Tätä kirjoitettaessa on tiedossa, että uudistusesitykset eivät edenneet eduskunnasta eteenpäin. Kuntaliitto valmistautui uuden hallituskauden tavoitteisiin Kuntaliiton hallitus hyväksyi 12.11.2014 liiton tavoitteet Suomen tulevalle hallituskaudelle. Asiakirja korostaa kuntatalouden, palveluiden, elinvoiman ja yhteisöllisyyden vahvaa keskinäistä kytkentää. Yhteensä 28 hallitusohjelmatavoitetta on jaoteltu viiteen kärkeen. 1. KÄRKI: Lujitetaan kuntatalouden perustaa 2. KÄRKI: Lisätään kunnallishallinnon joustavuutta 3. KÄRKI: Vahvistetaan alueiden ja kuntien elinvoimaa 4. KÄRKI: Selkiytetään kuntien roolia sekä uudistetaan rakenteita ja prosesseja suunnitelmallisesti ja hallitusti 5. KÄRKI: Voimistetaan kuntalaislähtöisyyttä ja paikallista yhteisöllisyyttä Tavoitteet on suunnattu puolueille, tulevalle eduskunnalle ja muodostettavalle hallitukselle. Samalla ne kokoavat kehittämisen ydinasiat tuleville vuosille myös kuntakentän tarpeisiin. Toisen asteen koulutuksen rakenteellisella uudista- 4 N T A L II T O N Kulunutta vuotta kuvaavat myös monet muut laajaalaiset uudistukset, mukaan lukien kuntien valtionosuusuudistus ja mittava kuntalain uudistustyö, jonka valmistelussa Kuntaliitolla oli suuri rooli vuonna 2014. Hallituksen esitys kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta annettiin huhtikuussa 2014, ja eduskunta hyväksyi valtionosuuslakimuutoksen elokuussa. Uusi valtionosuuslainsäädäntö tuli voimaan 1.1.2015. KU Kuntaliitto on johdonmukaisesti korostanut sitä, että kuntarakenneuudistusta ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta tulee edistää yhtä aikaa. Lisäksi Kuntaliitto painottaa kuntapohjaisen järjestelmän ensisijaisuutta ja kuntien yhteistyön merkitystä. ELMAJ H O S U H A L L I T O I T T E ET TAV 20 19 miljardi, oli tarkoitus hoitaa kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä. Hallitus kykeni konkretisoimaan toimenpiteet, jotka vähensivät kuntien tehtäviä ja velvoitteita noin 350 miljoonan euron edestä. 15–20 Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 Tulevaisuuden palvelujen kehittämiseksi tarvitaan ennakointia Kuntajohtaminen ja -kehittäminen epävarmuuksien keskellä Yksilöllistyvät tarpeet ja kestävä julkisten varojen käyttö edellyttävät uusia tapoja järjestää ja tuottaa palveluita. Esimerkiksi palvelujen yhteiskehittäminen ja -tuotanto asiakkaiden, eli kuntalaisten, kanssa yleistyvät eri tasoilla. Uudenlaiset elämänhallinnan ja yhteisöllisyyden keinot ja tarpeet ovatkin keskeisiä palvelukehittämisen mahdollisuuksia kuntasektorilla. Teknologia tukee ja voimistaa kehitystä. Näitä mahdollisuuksia voidaan nostaa esiin ja työstää ennakointimenetelmin. Kuntajohtamiseen ja kuntien kehittämistoimintaan kohdistuu suuria haasteita tiedossamme olevien yleisten muutosilmiöiden vuoksi. Toimintaympäristön sumuisuutta lisää epävarmuus koko kuntakenttää koskettavien laajojen reformien etenemisestä. Vuonna 2014 keskusteltiin paljon kuntien kehittämistoiminnan haavoittuvuudesta, kun tulevista rakenteista ja niiden vaikutuksista vallitsee epävarmuus. Kuitenkin tässäkin tilanteessa on tärkeää, että kehittämistyötä tehdään ja toimintoja, prosesseja ja johtamista kehitetään. Tehty uudistamistyö toimii parhaimmillaan voimavarana myös muuttuvissa rakenteissa. Kuntaliitto toteutti keväällä 2014 Kuntien Tulevaisuusfoorumin sekä kevään 2014 aikana yhdessä liiton poliittisen johdon kanssa pilotin uudenlaisesta ennakointityöstä. Pilotin päätuotoksena olivat yhteisen ajattelumme kehittymisen ohella neljään teemaan (hyvinvointi, yhteisöt, työelämä sekä kauppa ja kuluttaja) jaotellut trendikortit. Teemat nostavat esiin uusia ajatuksia tulevaisuudesta: mitkä ovat julkisen sektorin, yritysten, järjestöjen ja kuntalaisten roolit tulevaisuuden hyvinvoinnissa, mikä on tulevaisuuden palvelutuotannon uusjako, ja mitä tarkoittaa kimmoisa yhteiskunta tai hyvä elämä yhteisökokemuksen kautta. Trendikortit ovat työkalu liiton strategisen toiminnan kehittämisessä. Ne ovat olleet jaossa myös koko kuntakentän käyttöön kuntien oman ennakointi- ja strategiatyön tueksi. Tässä ajassa kuntajohtamiselta edellytetään erityisen paljon. Haasteissa menestyvät hyvällä luottamushenkilö- ja ammattijohdon yhteistyöllä strategisesti johdetut kunnat. Kuntaliitto kehittää jatkuvasti kuntien strategista johtamista yhteistyössä kuntien kanssa valtakunnallisessa verkostossa, kuntien vertaisryhmissä ja kuntakohtaisen konsultoinnin ja koulutuksen avulla. Vuonna 2014 mm. jatkettiin kuntajohtamisen sertifikaattiin johtavien valmennus- ja kehittämisohjelmien kehittämistä ja laajentamista. Puheenjohtajien johtamisvalmennuksen (KPJ) lisäksi käynnistettiin kuntien ylimmän ammatillisen johdon valmennusohjelma (KJ) sekä suunniteltiin laajaa kuntien esimiesten ja keskijohdon kehittämisohjelmaa (EKJ). Ohjelmat muodostavat kokonaisviitekehyksen kunta-alan johtamisen kehittymiselle eri tasoilla. 5 Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 Toimitusjohtajan katsaus vuoteen 2014 Kuntaliitto muutoksen pulssilla tuneet tiukasti sopeuttamaan toimintaamme. Mennyt vuosi oli Kuntaliitolle sopeuttamisen ja uudistumisen vuosi joka rintamalla. Toimintaympäristön yhä nopeammat muutokset ja yllättävätkin käänteet edellyttävät sitä, että reagoimme yhä ripeämmin. Liitolla on oltava herkkyyttä uusille asioille. Muutokset jäsenkentässämme asettavat liiton uudistamisen raamit. Vuoden 2014 aikana muun muassa käynnistettiin liiton sääntöuudistus, jolla valmistetaan liiton hallintoa monimuotoistuvaan jäsen- ja asiakaskenttään. Kuntaliiton hallitus hyväksyi liiton tarkistettuun strategiaan perustuvat hallitusohjelmatavoitteet 12.11.2014. Ne ovat keskeinen osa koko kuntasektorin valmistautumista uuteen eduskuntakauteen. Käynnissä on myös toimintakulttuurin muutos: uudistuminen ei nykymaailmassa tarkoita yksittäisiä organisaatiorakenteiden tai prosessien muuttamista, vaan jatkuvaa uudistumisen toimintamallia ja sitä tukevaa kulttuuria. Näitä asioita olemme rakentaneet vahvasti vuonna 2014. Olemme muun muassa panostaneet voimakkaasti toimintamme näkyväksi tekemiseen projekti- ja edunvalvontasalkkujen kehittämistyön kautta. Työ on monelta osin vielä kesken ja jatkuu lähivuosina. Tarkistimme strategiamme Tarkistimme Kuntaliiton strategian vuonna 2014. Strategiakautemme jälkimmäisellä puoliskolla 2015−2016 haluamme vahvistaa ennakoivaa otetta tulevaisuuden tekemiseen ja lisätä työmme vaikuttavuutta kuntalaisten hyvinvoinnin toteuttamiseksi. Toimintaympäristönäkymän muuttuessa myös strategiamme on joustettava. Keskeistä on hahmottaa samanaikaisesti sekä pitkän aikavälin näkymää että huomioida lyhyen aikavälin muutosilmiöt. Toteutimme vuonna 2014 aiempien vuosien tapaan myös strategisen jäsen- ja asiakastutkimuksen. Sen tulokset osoittavat, että Kuntaliiton toiminta on parantanut kautta linjan kaikissa päämittareissa edelliseen tutkimusvuoteen 2013 verrattuna. Tuloksen arvoa lisää entisestään se, että olemme samalla jou- 6 Uusi eduskuntakausi häämöttää Kuntien tulevaisuus ja rooli on monin tavoin muuttuvassa tilanteessa. Tätä kirjoitettaessa on jo selvää, että keväällä 2015 päättyvän eduskuntakauden suurimmat kuntasektoria koskevat reformit siirtyvät seuraavan hallituksen agendalle: kuntauudistuksella, sote-uudistuksella ja toisen asteen koulutuksen rakenteellisella uudistuksella ei ollut päättyvällä eduskuntakaudella lopulta toteutumisen edellytyksiä. Valtionosuusuudistus ja kuntalain kokonaisuudistus jäävät historiaan kauden merkittävimpinä kuntasektoria koskevina uudistuksina. Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteissa on nostettu yhdeksi kärjistä se, että seuraavalla eduskuntakaudella kuntien roolia selkiytetään sekä rakenteita ja prosesseja uudistetaan suunnitelmallisesti ja hallitusti. Tämä tarkoittaa, että kunta- ja palvelurakenteita on edistettävä kuntalähtöisesti vapaaehtoisuuteen perustuen ja paikalliset olosuhteen huomioon ottaen. Samalla on tärkeää laatia yhteistyössä valtion ja kuntien kesken selkeä käsitys kunnasta itsehallinnollisena yhteisönä ja sen mukainen, hallituskausien yli ulottuva strategia. Kansakunnan tila on hyvin vaikea, eivätkä kaikki ole ehkä sitä täysin tiedostaneet. Uuden hallituksen haasteet ovat ehkä suuremmat kuin koskaan aiemmin. Selvää on, että kuntakenttä ei voi edetä tulevalle vuosikymmenelle nykyisillä rakenteilla ja toimintatavoilla. Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma toimitusjohtaja Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 Uuden sukupolven Kuntaliitto 2020 -strategia PERUS‐ TEHTÄVÄ STRATEGISET VALINNAT HAASTEET / MUUTOSSTRATEGISET VOIMAT STRATEGISET TAVOITTEET TAVOITTEET 1. Elinvoimaiset kunnat ja alueelliset yhteisöt sekä hyvinvoivat kuntalaiset 1.1 Vahvistamme erilaisten kuntien roolia, kestävää kuntataloutta ja kunnallista itsehallintoa. 1.2 Selkiytämme kuntien roolia kuntalaisten hyvinvoinnin edellytysten mahdollistajana. 1.3 Vahvistamme kuntien edellytyksiä kehittää paikallista elinvoimaa. TOIMENPIDE‐ OHJELMAT Toiminta‐ suunnitelma 2015 Toimenpideohjelma Toimenpideohjelma Toimenpideohjelma 2. Toimintakykyiset kuntakonsernit 2.1 Luomme aitoa lisäarvoa ja vaikuttavia ratkaisuja kuntakonsernien vaativiin tarpeisiin. 2.2 Luomme edellytyksiä kuntien henkilöstön saatavuudelle ja osaamiselle. 3. Verkostoituva Kuntaliitto 3.1 Vahvistamme liiton osaamisperustaa ottamalla käyttöön uuden kansallisen, pohjoismaisen, EU-tason ja kansainvälisen verkostomallin. 3.2 Uudistamme liiton asiakkaiden palvelumallin sekä kehittämisen ja edunvalvonnan toimintamallin. 3.3 Tasapainotamme liiton talouden. Kohdennamme voimavaroja erityisesti strategisten tavoitteiden toimeenpanoon. Toimenpideohjelma Kuntaliiton toimintaa ohjaa valtuustokaudella 2013– 2016 Uuden sukupolven Kuntaliitto 2020 strategia. Strategiassa luomme näkemyksen liiton perustehtävän, vision ja strategisten valintojen uudistamisesta tulevaisuuden toimintaympäristönäkymää vasten. Tarkistimme strategian vuonna 2014. Strategiakautemme (2013–2016) jälkimmäisellä puoliskolla 2015−2016 haluamme vahvistaa ennakoivaa otetta tulevaisuuden tekemiseen ja lisätä työmme vaikuttavuutta kuntalaisten hyvinvoinnin toteuttamiseksi. Teemme tulevaisuutta kuntien kanssa kuntalaisille. Tällä haluamme korostaa toimintamme vaikuttavuutta myös loppuasiakkaiden, eli kuntalaisten, näkökulmasta. Toimenpideohjelma Toimenpideohjelma Toimenpideohjelma Toimenpideohjelma Uuden sukupolven Kuntaliiton perustehtävä TEEMME KUNTIEN KANSSA KUNTALAISILLE KESTÄVÄÄ TULEVAISUUTTA. Kuntaliitto vaikuttaa kuntien ja alueellisten yhteisöjen elinvoimaisuuden puolesta. Ajamme kuntien etua, palvelemme kuntia ja toimimme kuntien kehittäjäkumppanina. Kehitämme osallistavia palvelujärjestelmiä ja demokraattisesti ohjautuvia kuntakonserneja kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi. 7 Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 Teemme myös kestävää tulevaisuutta kunnille. Keskeinen tehtävämme on sovittaa yhteen erilaisten kuntien tarpeisiin sopivia, sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja. Kestävyydellä tarkoitamme myös sukupolvet ylittävää oikeudenmukaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa ja kuntalaisten yhdenvertaisuutta. Kuntaliiton kehitys kohti visiotamme 2020 edellyttää, että asetamme tietyt tavoitteemme etusijalle. Haluamme olla edelläkävijä kunnallisen itsehallinnon tulevaisuuden suuntaajana ja kuntakonsernien toimintaedellytysten vahvistajana sekä toimia kiinteässä verkostomallissa jäsenten ja sidosryhmien kanssa. Vision toteutuminen edellyttää Kuntaliitolta valintoja. Strategisilla valinnoilla tarkoitetaan vision toteutumisen kannalta keskeisiä valintoja, jotka suuntaavat pidemmän ajan (2013−2020) strategisten tavoitteiden asettamista sekä lyhyen ajan (2015−2016) toimenpidekokonaisuuksien määrittelyä. Kuntaliiton strategiset valinnat 1. Elinvoimaiset paikalliset ja alueelliset yhteisöt ja hyvinvoivat kuntalaiset 2. Toimintakykyiset kuntakonsernit 3. Verkostoituva Kuntaliitto Ensimmäisellä valinnalla korostamme elinvoimaisuutta ja kykyä uudistua. Elinvoimaisuus rakentuu paikallisissa ja alueellisissa yhteisöissä kuntien, kuntalaisten, yritysten ja erilaisten muiden toimijoiden kautta. Kunta voi luoda edellytyksiä ja vaikuttaa elinvoimaisuuteen, koska se edustaa yhteisöllistä vastuunottoa, paikallistuntemusta ja kansanvaltaista vaikuttamista. Korostamme myös Kuntaliiton työn vaikuttavuutta kuntalaisten hyvinvoinnin näkökulmasta. 8 Kuntaliiton visio 2020 Kuntaliitto on kuntien yhteinen vahva vaikuttaja ja edunvalvoja, kunnallisen itsehallinnon vahvistaja ja palvelujen uudistaja. Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan omaa organisaatiota (emoyhteisö) mukaan lukien liikelaitokset sekä yhteisöt, joissa kunnalla on määräysvalta. Kuntakonserni on taloudellis-juridisesti määritetyn muodon ohella myös toiminnallinen ja kulttuurinen yhteisö. Haluamme olla aktiivisesti mukana kuntakonsernien johtamisen ja rakenteiden kehittämisessä yhdessä kuntien kanssa. Kolmas valinta merkitsee Kuntaliiton sisäistä uudistumista johtamisen, rakenteen, toimintamallin ja toimintakulttuurin alueilla. Kuntaliiton toiminnassa painottuivat vuoden 2014 toimintasuunnitelmamme mukaisesti: • Kuntatalouden vakauttaminen osana julkista taloutta • Kunta- ja palvelurakenteiden uudistaminen • Kuntien velvoitteiden ja tehtävien karsiminen Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 Kuntien rooli, kuntatalous ja itsehallinto Vahvistamme erilaisten kuntien roolia, kestävää kuntataloutta ja kunnallista itsehallintoa Luomme näkemyksen kuntalähtöisestä kuntauudistuksesta ja vahvasta kunnallisen itsehallinnon tulevaisuudesta Kunnallisen itsehallinnon tulevaisuus rakentuu demokraattisesta päätöksenteosta, toimintavapaudesta, riittävistä taloudellisista voimavaroista ja kansalaisten aktiivisesta roolista. Edistämällä kuntayhteisön elinvoimaa, kuntajohtamista sekä paikallisista voimavaroista lähtevää kehittämistä turvataan itsehallinnon toteutumisen edellytykset. tavoitteina ovat strategian toimeenpanon ja strategisen luottamushenkilötyön sekä kaksoisjohtamisen kehittäminen. Kehitystyötä tehtiin valtakunnallisen verkoston tasolla sekä suurten, keskisuurten ja pienten kuntien vertaisryhmissä teemaseminaarien, KuntaVertaiset-seminaarien ja kuntakohtaisen konsultoinnin avulla. Kuntaliitto osallistui vuonna 2014 laajasti lainsäädännön valmistelutyöhön: olimme mukana toimialojen erityislainsäädännön, EU-lainsäädännön, kuntarakennelain, kuntalain, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain sekä valtionosuusjärjestelmän uudistamisen valmistelussa. Kuntien johtavien luottamushenkilöiden johtamisvalmiuksien kehittymistä tuemme KPJ-johtamisvalmennuksella (Kuntapuheenjohtajan johtamiskoulutus). Vuonna 2014 myönnettiin KPJ-sertifikaatit toiselle, kunnanhallitusten ja -valtuustojen puheenjohtajista koostuvalle kurssille. KPJ-sertifikaattiin tähtäävän ohjelman kehitystyö on toteutettu yhdessä FCG Oy:n ja Kevan kanssa. Säädösvalmistelussa arvioimme kuntien toimintaa ja tehtäviä ohjaavien säädösmuutosten tarkoituksenmukaisuutta kokonaisuuden näkökulmasta (itsehallinto, elinvoima, kuntalaisten oikeudet, sektorikohtainen ohjeistus). Lähtökohtanamme on turvata kunnille mahdollisimman laaja harkintavalta ja liikkumavara sekä riittävät taloudelliset resurssit järjestää lainsäädännössä osoitetut tehtävät. Kuntaliitto seuraa jatkuvasti ministeriöiden kustannusarvioita kaikista kuntia koskevista lakiesityksistä ja vertaa niitä omiin kustannusarvioihinsa. Vuonna 2014 aloitettiin myös lakien vaikutusten arviointityön kehittäminen osana edunvalvontaprosessia siten, että vaikutusarviointeja laaditaan yhdessä kuntaedustajien kanssa. Lisäksi aloitettiin selvitystyö valtion ja kuntien välisen työnjaon tarkoituksenmukaisuudesta ja toimivuudesta yhdyskuntapolitiikan alalla. Kehitämme kuntien strategista johtamista yhteistyössä kuntien kanssa Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen (USO2) -verkostoprojektissa. Yhteensä 35 kunnan kanssa toteutettavan projektin Kuntaliitto edistää kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien, avoimen valmistelu- ja hallintokulttuurin sekä aidon vuoropuhelun kehittämistä Kuntalaiset keskiöön projektin avulla 17 kunnan kanssa. Olemme tuottaneet opas- ja neuvontamateriaaleja uudenlaisista lähivaikuttamisen toimintakäytännöistä sekä asukas- ja käyttäjälähtöisistä toimintatavoista. Lisäksi projektissa on konseptoitu kuntademokratian koulutusohjelma ja käynnistetty vuosittaiset Kuntademokratiapäivät ja valtakunnallinen kuntademokratiaverkosto. Vuonna 2014 osallistuimme aktiivisesti kuntalain kokonaisuudistuksen viimeistelyyn. Kuntalain uudistamisen keskeisinä tavoitteina ovat poliittisen johtamisen, konsernijohtamisen sekä kuntalaisten osallisuuden ja kuntademokratian vahvistaminen. Tavoitteenamme on, että uusi kuntalaki on kunnallista itsehallintoa korostava ja kuntien toimintaa ohjaava yleislaki, joka luo kunnille laajat mahdollisuudet organisoida toimintansa vapaasti. Kuntien luottamus- 9 Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 95 %* henkilöt ja viranhaltijat sekä lain valmistelijat ovat keskustelleet kuntalain uudistamisesta lukuisissa tilaisuuksissa ja verkostotapaamisissa. Vuonna 2014 käynnistettiin kuntien kansallinen ennakointitoiminta. Liikkeellelähtö tapahtui valtakunnallisen tulevaisuusfoorumin kautta. Vaikuttavat lähipalvelut -projektissa kehitetään yhdessä kuntien kanssa kuntalaislähtöisiä ja sektorirajapintoja ylittäviä palvelukokonaisuuksia. Vuonna 2014 testattiin pilottikunnissa menetelmiä, joiden avulla palveluja kehitetään yhdessä kuntalaisten kanssa. Lisäksi projektissa on tuotettu lähipalveluiden asiakaslähtöinen määrittely. Kuntaliitto käynnisti erilaisiin kuntakokeiluihin perustuvan kehitystyön, jonka avulla vahvistetaan kuntien omaehtoista toimintatapojen kehittämistä ja selvitetään lainsäädännön asettamia esteitä toimintatapojen muutoksille. Kehitystyötä toteutetaan yhdessä pilottikuntien kanssa, ja niissä toteutettuja kuntakokeiluja analysoidaan yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa. Lisäksi Kuntaliitto pyrkii edunvalvontatyössään vaikuttamaan siihen, että kunnilla olisi lainsäädännössä todettu mahdollisuus jatkuvasti tehdä aloitteita lainsäädännöstä poikkeaviin kokeiluihin. Kunnallisen itsehallinnon tulevaisuutta silmällä pitäen Kuntaliitto arvioi hallituskautta ja kuntauudistusta. Kuntaliitto linjasi hallitusohjelmatavoitteensa seuraavalle hallituskaudelle yhdessä kuntien kanssa. 10 liiton asiakkaista ja jäsenistä suosittelisi Kuntaliittoa. Strateginen asiakaskysely 2014 * 92 % vuonna 2013 Itsehallinnon tulevaisuuden kannalta tavoitteena on korostaa kuntatalouden, palveluiden, elinvoiman ja yhteisöllisyyden vahvaa keskinäistä kytkentää. Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten arviointitutkimusohjelma 2014–2018, eli ARTTU2, käynnistyi loppuvuodesta 2014. Kuntaliiton koordinoima tutkimusohjelma selvittää kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten tuomien muutosten vaikutuksia kuntiin ja kuntalaisiin. Tutkimusohjelma kestää vuoteen 2018 saakka. Ensimmäisenä osana ARTTU2tutkimusohjelmaa toteutettiin kuntiin kohdistuvien uudistusprosessin arviointitutkimus, joka keskittyy kuntarakenneuudistuksen ja sote-uudistuksen valmisteluun. Arviointi tehtiin kuntatoimijoiden ja valtionhallinnon näkökulmasta kysely- ja haastattelututkimuksena. Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 Kuntalaisten hyvinvointi Selkiytämme kuntien roolia kuntalaisten hyvinvoinnin edellytysten mahdollistajana Kunnan tehtävänä on kuntalain 1 §:n mukaan edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kunta voi toimia monin tavoin kuntalaisten hyvinvoinnin edellytysten mahdollistajana. Kysymys ei ole vain palvelujen järjestämisestä, vaan yhä tärkeämpää on kuntalaisten omaehtoisen toiminnan ja omasta hyvinvoinnista, terveydestä ja toimintakyvystä huolehtimisen tukeminen sekä kannustaminen yksilötasolla asiakkaan ja potilaan kohtaamistilanteissa. Hyvinvoinnin edellytyksiä voidaan tukea kuntatasolla mm. hyvien asuin- ja elinympäristöjen luomisella, paikallisten yhteisöjen toiminnan tukemisella sekä huolehtimalla koulutusmahdollisuuksista ja edistämällä paikallista yritystoimintaa. Taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän tulevaisuuden rakentaminen edellyttää hyvinvointiin, palveluihin ja palvelujen vaikuttavuuteen liittyvän tiedon lisäämistä ja jalostamista. Jatkoimme vuoden 2014 aikana kuntien tiedolla johtamista palvelevien työvälineiden kehittämistä. Sähköinen hyvinvointikertomus tukee tiedolla johtamista ja päätöksentekoa kunnissa. Laajensimme kuntien palveluja koskevaa tietopohjaa ja teimme sosiaali- ja terveys- sekä opetus- ja kulttuuritoimen kustannusvertailuja yhdessä kuntien kanssa. Kehitimme lastensuojelupalvelujen vaikuttavuusmittaria ja sovelsimme sitä käyttöön yhteistyössä kuntien kanssa. Käynnistimme vuonna 2014 ikäihmisten palvelujärjestelmää ja sen toimivuutta selvittävän tutkimusprojektin, joka tuottaa tietoa vanhuspalvelujen vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta. Muokkasimme tieteellisestä tiedosta helposti sovellettavia oppaita kuntien vanhuspalveluista vastaavien käyttöön. Edunvalvontatyössämme painottuivat vuonna 2014 laajat rakenneuudistukset: sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki ja toisen asteen koulutuksen rakenneuudistus. Muita kuntien toiminnan ja talouden kannalta merkittäviä edunvalvontakohteita olivat mm. sosiaalihuoltolain, toimeentulotuen Kelasiirron, varhaiskasvatuslainsäädännön, vammaispalvelulain ja liikuntalain uudistaminen. Edunvalvonnan keskiössä oli kuntien tehtävien ja resurssien tasapainosta huolehtiminen, mikä ei kaikissa tapauksissa onnistunut: lakiesitysten taloudellisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten arvioinnit ovat toistuvasti olleet puutteellisia, ja Kuntaliiton asiantuntija-arviot ovat poikenneet ministeriön arvioista. Kuntaliitto ollut aktiivinen edunvalvoja suurissa kuntapalvelujen valmisteluissa. Vuoden 2014 strategisen jäsen- ja asiakaskyselyn vastaaja Suuri joukko hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimenpiteistä kohdistui kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseen. Osallistuimme ohjelman toimenpiteiden valmisteluun ja annoimme asiantuntemustamme ministeriöiden käyttöön. Rakennepoliittisen ohjelman mukaiset toimenpiteet eivät kuitenkaan edenneet toivotulla tavalla, ja tulokset jäivät toimintavuoden aikana vaatimattomiksi. Jatkoimme mm. Vaikuttavat lähipalvelut ja Kuntalainen keskiöön -projekteja, joiden avulla suuntaamme kohti tulevaisuuden kunta- ja palvelurakenteita. Ennakoimme sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen toimeenpanoa perustamalla soteneuvontapalvelun ja aloittamalla sote-uudistuksen muutostukiprojektin suunnittelun yhteistyössä kuntien kanssa. Sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän tulevaisuuden kannalta keskeinen kuntien tehtävä on kuntalaisten oman ja yhteisvastuun lisääminen ja itsenäinen suoriutuminen sekä vertaistuen nykyistä laajempi käyttäminen arjessa pärjäämisessä. Jatkoimme vuonna 2014 Arkeen voimaa -projektia, jossa kehitimme yhdessä kuntien kanssa pitkäaikaissairaiden vertaistoimintaa. Sen tavoitteena on terveydenhuollon asiakkaan koetun hyvinvoinnin ja terveydentilan koheneminen sekä omavastuun ja osallisuuden lisääntyminen. Valmistelimme myös näyttöön perustuvien vanhemmuuden tuen mallien kokeilua ja levittämistä koko maahan. Tavoitteena on levittää toimintamalleja, joiden avulla saadaan vanhempien omat voimavarat käyttöön, ja vähentää sitä kautta korjaavien lastensuojelupalvelujen tarvetta. 11 Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 Elinvoima Vahvistamme kuntien edellytyksiä kehittää paikallista elinvoimaa Kuntaliitto on edesauttanut kuntien sopeutumista ja talouden liikkumavaran säilyttämistä kirenevässä taloustilanteessa vaikuttamalla valtion budjettikehykseen ja siihen liittyvään peruspalveluohjelmaan. Tätä varten Kuntaliitto laati oman kuntatalouden sopeutusohjelmansa, joka valmistui helmikuussa. Se korostaa kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämistarvetta, kuntien tulopohjan laajentamista ja tuottavuuden parantamista. Kuntaliitto oli aktiivisesti mukana kehittämässä uudenlaista julkisen talouden ohjausjärjestelmää. Siinä valtion kehysmenettely korvataan julkisen talouden suunnitelmalla, jossa valtio asettaa itselleen menokaton kuntiin kohdistuvien toimintojen osalta. Kuntaliitto on ollut vaikuttamassa hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toteutumiseen. Sen keskeisiä osia ovat kuntien tehtävien ja velvoitteiden keventäminen sekä työllisyysasteen nostamisen kuntatoimenpiteet. Kuntien vastuun kasvu työmarkkinatuen rahoituksessa ja siihen liittyvä työvoiman palvelukeskusuudistus voivat onnistuessaan parantaa heikossa työmarkkinatilanteessa olevien asemaa ja parantaa työllisyysastetta. Tämä edellyttää kuitenkin kunnille lisää voimavaroja ja toimivaltaa. Kunnan elinvoiman vahvistaminen on yksi kuntajohtamisen keskeisimmistä kysymyksistä. Kyse ei ole vain perinteisestä elinkeinopolitiikasta, vaan kunnan koko tehtäväalueen käyttämisestä elinvoiman vahvistamisessa. On tärkeää, että kunnat tunnistavat päätöksiä tehdessään niiden vaikutukset kunnan elinvoimaan. Kannustimme kuntia elinvoimanäkökulman huomion ottamiseen kuntien strategisessa johtamisessa. Elinvoiman eväät -projektissa kehitimme pilottikuntien ja Tampereen yliopiston kanssa elinvoimajohtamisen välineitä. Projektin tulosten perusteella laadittiin esitys Kuntaliiton elinkeinopoliittisten linjausten päivittämisestä otsikolla ”Elinkeinopolitii- 12 kasta elinvoimapolitiikkaan”. Liiton hallitus hyväksyi sittemmin esityksen. Projektin tuloksia esiteltiin kuntien ja maakuntien elinvoimaseminaareissa sekä Suomen yrittäjien kunnallisjohdon seminaarissa. Tulokulmaa hyödynnettiin kuntastrategioiden valmistelussa ja elinvoimaohjelmien laadinnassa. Syksyllä käynnistyi FCG:n ja Kuntaliiton yhteinen Kunta elinvoiman johtajana -verkostohanke, jonka työskentely tukee mukaan lähteneitä kuntia elinvoimanäkökulman hyödyntämisessä osana kuntajohtamista. Julkisilla hankinnoilla on suuri merkitys elinvoiman vahvistamisessa. Elinvoimanäkökulma on otettu huomioon hankintalainsäädännön uudistamistyössä kiinnittämällä huomiota myös pienten yritysten aseman kohentamiseen julkisissa hankinnoissa. Olemme osallistuneet työ- ja elinkeinoministeriön Hyväohjelman toteuttamiseen. Sen tavoitteena on tukea toimialan kehittymisen edellytyksiä mm. hankintaosaamista kehittämällä. Maankäyttö- ja infraratkaisut ovat keskeinen osa kunnan elinvoimapolitiikkaa. Maankäyttö- ja rakennuslain arviointityössä korostimme kaavoituksen sujuvuuden edistämisen merkitystä. Esitimme muun muassa selvitysvelvollisuuden vähentämistä, maakuntakaavan alistusvelvollisuudesta luopumista ja lupamenettelyjen keskinäisten suhteiden selkeyttämistä. Nämä näkökulmat sisällytettiin maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arvioinnin loppuraporttiin. Selvitysvelvoitteiden vähentäminen on jo edennyt lakimuutoksena eduskunnan käsittelyyn. Vaihtoehdoista maakuntakaavoituksen alistusvelvollisuudesta luopumiseksi on laadittu ympäristöministeriössä selvitys tulevan lainmuutostyön pohjaksi. Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 Rakennusvalvonnan alueellistaminen oli keskeisesti esillä Jyrki Kataisen hallituksen rakennepoliittisen ohjelman täytäntöönpanossa. Ympäristöministeriö laati asiasta selvityksen mahdollisten lainmuutosten pohjaksi. Kuntaliitto laati syksyllä oman arvionsa alueellistamisen hyödyistä ja haitoista kuntakentälle. Keskeisenä kuntakentän viestinä nousi esiin rakennusvalvonnan ja kaavoituksen yhteyden tärkeys kuntien kehittämistyössä sekä rakennusvalvonnan strateginen rooli etenkin pienissä ja keskisuurissa kunnissa. Ennakointityö on tärkeää, jotta päätökset perustuvat mahdollisimman oikeaan näkemykseen tulevaisuuden tarpeista. Kuntaliitto käynnisti syksyllä ennakointitiedon tuottamiseen osallistuvien tahojen yhteisen työprosessin. Se on koostanut ennakoinnin vuosikellon tukemaan kuntia ennakointitiedon ja ennakoinnin välineiden hyödyntämissä osana strategista johtamista. Työhön ovat osallistuneet työ- ja elinkeinoministeriö, maakuntien liitot, ely-keskukset, valtioneuvoston kanslia, Sitra, kunnat ja kehittämisyhtiöt. Tulevaisuudessa kansainvälisesti verkottuneiden kuntien ja maakuntien elinvoimaisuus edellyttää osaavaa työvoimaa niin hallinnossa kuin yrityksissäkin. Vuoden 2014 aikana valmisteltiin työllisyyspolitiikkaan liittyen laki ja asetus työllistymistä edistä- västä monialaisesta yhteispalvelusta sekä työmarkkinatukiuudistus ja palkkatukiuudistus. Kuntaliitto toi vahvasti esiin kuntien ja paikallistason näkökulmaa osallistumalla valmistelutyöryhmiin ja lisäksi lausuntojen välityksellä. Työllisyyspolitiikan voimakkaasti muuttuva toimintaympäristö teki aiheelliseksi myös päivittää Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset, jotka liiton hallitus hyväksyi joulukuussa. Kuntaliitto oli aktiivisesti mukana toteuttamassa edelleen jatkuvaa työllisyyden kuntakokeilua, jossa kokeilualueet kehittävät työllisyyden hoidon toimintatapoja. Maahanmuuttoon liittyen korostuivat maahanmuuttajien työllisyyden edistäminen ja Syyrian kriisin vuoksi Suomeen saapuvien pakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntiin sijoittaminen. Kuntaliitto vaikutti siihen, että kuntien lisäresurssitarpeet pakolaisten vastaanottamisessa otettiin huomioon. Kuntien osaamista vaikeista oloista saapuvien pakolaisten kotouttamisessa vahvistettiin tuomalla kuntien tarpeet esille työ- ja elinkeinoministeriön SYLVIA-hankkeessa sekä kotouttamisen osaamiskeskuksen luomisessa ja työpoliittisen kotoutumiskoulutuksen kehittämisessä. Kuntaliiton esitykset huomioitiin oppivelvollisuusiän ylittäneiden maahanmuuttajien perusopetusta valmistelevan työryhmän työssä. 13 Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 Kuntakonsernit Luomme aitoa lisäarvoa ja vaikuttavia ratkaisuja kuntakonsernien vaativiin tarpeisiin Kunnat toimivat aiempaa enemmän monialaisena konsernina ja toimintapa yhä enemmän verkostomaista. Uudessa kuntalaissa omistajapolitiikan ja konsernijohtamisen säännökset ovat uudistuneet, laajentuneet ja selkeytyneet. ovat johtamis- ja hallintojärjestelmä, konsernirakenne sekä omistajastrategia ja ohjaus, kunnan ja yhtiöiden hallitustyöskentelyn menetelmät, kokonaisvaltainen riskienhallinta sekä tuloksellisuuden arviointi ja palkitseminen. Vuonna 2013 käynnistynyt Valtuuston rooli kuntakonsernin johtamisessa -projekti päättyi vuoden 2014 lopussa. Työssä selvitettiin valtuuston toimintatapojen ja menetelmien kehittämisen tarpeita konsernin ohjauksessa ja strategisessa johtamisessa. Projekti toteutettiin Advisory Board -ryhmässä, jonka jäseninä oli kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajia. Työn tulokset julkaistaan kehittämisaloitteessa maaliskuussa 2015. Toimintakykyiset kuntakonsernit -projektin kuntien kanssa valmisteltiin uuden kuntalain säännökset huomioon ottavaa Kunnan toiminnan johtaminen ja hallinta sekä omistaja- ja konserniohjaus -suositusta. Suositusta hyödyntämällä kunnat voivat arvioida ja Toimintakykyiset kuntakonsernit -kehittämisprojektiin 2013–2014 osallistui 18 Suomen suurinta kuntaa ja kolme sairaanhoitopiiriä sekä näiden organisaatioiden yhtiöitä. Kehittämisen tavoitteena oli kuntien strategiasta ja tavoitteista lähtevän konserniohjauksen ja riskienhallinnan pelisääntöjen käytännönläheinen uudistaminen kehittämällä konserniohjeita ja hyvän hallinnon suosituksia. Kuntaliiton ja projektikuntien kanssa vaikutettiin uuteen kuntalakiin ja sen säädöksiin. Kehittämisen toimijoina olivat Kuntaliiton asiantuntijat ja FCG Konsultointi Oy:n konsultit ja Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkijat. kehittää konsernijohtamistaan. Lisäksi suosituksessa on konkreettista kuntalain säännösten tarkennusta ja jäsennystä omistajapolitiikan täsmentämiseen ja konserniohjeen uudistamiseen sekä toimintatapojen kehittämiseen. Projektin yhteydessä selvitettiin myös kuntakonsernin hallinnollisten tukipalvelujen nykytilaa ja kehittämismahdollisuuksia. Toimintakykyiset kuntakonsernit projektin kehittämistyötä hyödynnetään USO3-verkostoprojektin kehittämistyössä ja kuntakohtaisissa työpajoissa vuosina 2015–2016. Kuntakohtaisissa työpajoissa suunniteltiin ja sovittiin kehittämisestä konsernijohtamisen eri alueilla. Näitä Kuntaliitto tuntee hyvin erilaisten kuntien ongelmat ja tarpeet. Liiton henkilöstö on kokenutta ja tuntee kenttänsä. Vuoden 2014 strategisen jäsen- ja asiakaskyselyn vastaaja 14 Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 Henkilöstön saatavuus ja osaaminen Luomme edellytyksiä henkilöstön saatavuudelle ja osaamiselle Uudistumisen, innovoinnin ja tuottavuuden vaatimukset kasvavat kuntien työyhteisöissä. Monimuotoisuus vaatii uudenlaista osaamista esimiehiltä ja johtajilta. Kunta- ja palvelurakenteiden muutokset ja teknologian hyödyntäminen tuovat mukanaan uusia työn tekemisen malleja ja muuttavat vanhoja. Vuonna 2014 valmisteltiin kuntien esimiehille ja keskijohdolle suunnattua Uudistuva esimiesosaaminen kuntakonsernissa -kehittämisohjelmaa yhteistyössä KT Kuntatyönantajien, Kuntaliiton, Kevan ja FCG:n kanssa osana Kuntayt5-toimintaa. Ohjelman tavoitteena on kehittää esimiesosaamista muutosjohtamiseen sekä uutta kehittämiskonseptia kunta-alan johtamisvalmennukseen. Kehittämisvaiheeseen saatiin rahoitusta Tekesiltä. Tähän vaiheeseen osallistuu noin 200 esimiestä 12 kunnasta ja kuntayhtymästä sekä 7 kuntaorganisaatiota ja 1 kuntien omistama yhtiö, jotka hyödyntävät kehittämisvaiheen tuloksia. Valmennus johtaa EKJ-sertifikaattiin, joka täydentää Kuntaliiton myöntämiä KJ- ja KPJ-sertifikaatteja. Kertomusvuonna korostimme edelleen edunvalvonta- ja kehittämistyössämme työelämän laadun ja tuloksellisuuden samanaikaiseen kehittämiseen liittyviä mahdollisuuksia. KT:n ESR-rahoitteinen Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa -hanke päättyi helmikuun 2014 lopussa. Hankkeessa kehitettiin yhteistyössä 15 kunta-alan organisaation kanssa kunta-alalle soveltuvia käytäntöjä osaamisen ennakointiin. Hankkeen loppuraporttiin ja Osaamista ennakoimaan! -julkaisuun koottiin yhteen hankkeen tulokset. Tuloksia on levitetty kuntakentälle ja yhteistyökumppaneille julkaisujen ja erilaisten tilaisuuksien avulla. Hankkeen tuloksia hyödynnettiin myös KT:n Osaamis- ja työvoimatarvetiedustelun suunnittelussa. Tiedustelun tulokset julkaistiin Kuntamarkkinoilla, ja niitä on käytetty hyödyksi edunvalvontatyössä mm. Koulutustarve-prosessiin (KESU) vaikuttamalla. KT:n ja pääsopijajärjestöjen neuvotteleman henkilöstöraportointia koskevan suosituksen toimeenpanoa ja hyödyntämistä edistettiin tiedottamisen, koulutuksen ja vertailutietopankin valmistelun avulla. Vertailutietopankkia rakennettiin kuntapilottien avulla. Yhtenäisten tunnuslukujen myötä kunnat saavat tulevaisuudessa vertailutietoa henkilöstövoimavaroista. Kuntaliiton, KT:n ja Kevan yhteistyönä jatkettiin oppilaitosmarkkinointia. Tavoitteena on tehdä kunta-alan tehtävät ja työuramahdollisuudet tunnetuiksi koululaisten ja opiskelevien nuorten keskuudessa. Lisäksi valmisteltiin toimintamallin uudistamista. Kertomusvuonna osallistuttiin myös Vastuullinen kesäduuni -kampanjaan. Mahdollisuus yhteistyöhön kuntien omistuksessa olevien yritysten etujärjestön Avaintyönantajat AVAINTA ry:n kanssa avasi tilaisuuden suunnitella edunvalvontaa ja kehittämistoimia palvelemaan laajemmin kunta-alan työvoima- ja osaamistarpeita. 15 Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 Kuntaliitto kuntien kehittäjäkumppanina Osaamista ja oivalluksia yhdessä kuntien kanssa Kuntaliitolla ja kunnilla on keskeinen rooli hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisessä. Kuntaliiton tutkimus- ja kehittämistoiminnan tarkoitus on edistää kuntien ja koko kunta-alan kestävää ja tuloksellista uudistumista. Tuotamme kunnille uutta tietoa sekä uusia toimintatapoja ja menetelmiä tulevaisuuden haasteista selviämiseen. Päämääränämme on olla jäsenkuntiemme kehittäjäkumppani ja paras kuntaalan kehittäjäorganisaatio. Kuntaliitto tekee kehittämistyötä verkostomaisesti. Se merkitsee laajaa yhteistyötä erilaisten kuntien, kunta-alan toimijoiden sekä tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden kanssa. Verkostomaisen kehittämistoiminnan avulla annamme tilaa erilaisille näkemyksille sekä mahdollistamme tietoa ja kokemusta arvostavan yhteistyön ja vuoropuhelun. Tavoitteemme on edistää kuntien välistä verkostoitumista ja siten hyvien käytäntöjen leviämistä kuntakentän sisällä. Vuonna 2014 liiton tutkimus- ja kehittämisprojekteihin osallistui 135 kuntaa eri puolilta Suomea. Laajaalainen yhteistyö erilaisten kuntien kanssa mahdollistaa aidosti kuntalähtöisen kehittämistoiminnan. Lisäksi se antaa edellytykset edistää erilaisissa toimintaympäristöissä toimivien kuntien kehittymistä. Uudenlaisten kehittämistoiminnan menetelmien, palvelujen ja verkottumisen avulla voimme kehittää kuntien kanssa uusia tulevaisuuden ratkaisuja. Kuntaliitto osallistui moniin kunta-alan organisaatioiden kehitysprojekteihin. Yhteistyö korkeakoulujen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa on kestävän ja luotettavan, tulevaisuuteen katsovan kehittämistoiminnan perusta. Kuntaliitto on määritellyt keskeisimpien kuntatutkimusta tekevien yliopistojen kanssa uudenlaisen strategisen yhteistyömallin. Sen avulla vahvistamme kuntalähtöistä kuntatutkimusta, edistämme yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja pyrimme turvaamaan akateemisen työvoiman saatavuuden kunta-alalla. Vuonna 2014 kehittämistyössä painottuivat ennakoivaan lainvalmisteluun liittyvät toimet, tiedolla johtamisen vahvistaminen ja kuntakonsernien johtamisen kokonaisuus. Lisäksi korostui elävään ja monimuotoiseen kuntademokratiaan sekä kuntapalvelujen toimivuuden arviointiin liittyvä kehittäminen. Koko kuntakenttä pääsee hyödyntämään kehittämistyön tuloksia koulutuksen, konsultoinnin ja verkostojen kautta. Projekteissa mukana olevat kunnat 11 - 15 (10) 6 - 11 Kuntaliiton kehittäjäkumppanikunnissa asuu noin 4 400 000 kuntalaista. (9) 2 - 6 (42) 1 - 2 (73) Kuntaliiton projekteihin osallistuneet kunnat vuonna 2014 16 Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 Liitto on luotettava yhteistyökumppani, monipuolista tutkimusta ja kuntakentän tarpeiden arviointia eri tavoin. Vuoden 2014 strategisen jäsen- ja asiakaskyselyn vastaaja T&K-toiminnan tunnuslukuja 2014201320122011 Käynnissä olevien T&K-hankkeiden lkm 66 49 40 42 Kuntaliiton T&K-budjetti, €* 900 000 800 000 800 000 700 000 Ulkopuolinen T&K-rahoitus, € 2 300 000 1 300 000 1 480 000 1 856 000 T&K-budjetin osuus Kuntaliiton budjetista, %* 3% 2,4 % 2,1 % 2,3 % *Nettorahoitus, ei sisällä vakinaisen henkilöstön palkkakuluja. Kunnat paikallisuuden, elinvoiman Kunnat paikallisuuden, elinvoiman ja hyvinvoinnin edistäjinä ja hyvinvoinnin edistäjinä Yhteistyössä kehitetyt tulevaisuuden ratkaisut n. 10 uutta laajavaikutteista toimintamallia Verkostomaiseen yhteistyöhön perustuva kehittäminen n. 8 uutta kehittämisverkostoa Uudet kehittämismenetelmät/ palvelukokonaisuudet n. 20 uutta palvelua/tuotekokonaisuutta Uusi tieto n. 20 uutta julkaisua Kunnilla mahdollisuus rakentaa luottamusta, vahvistaa yhteistyötä sekä roolia suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden ratkaisujen kehittäjänä Kunnilla mahdollisuus lisätä kunnan osaamispääomaa sekä vahvistaa yhteistyötä muiden kuntien/toimijoiden kanssa Kunnilla mahdollisuus kehittää omaa toimintaa ja prosesseja sekä vahvistaa tätä kautta kunnan toiminnan tuloksellisuutta Kunnilla mahdollisuus vahvistaa omaa tietopohjaa sekä saada kehittämisideoita oman toimintansa kehittämiseen Kuntaliiton kehitysprojektien tuotoksia ja niiden hyödyntämismahdollisuuksia kunnissa. 17 Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 Kuntatyönantajatoiminta KT Kuntatyönantajat on työmarkkinakeskusjärjestö ja kunta-alan työnantajajärjestö, joka edustaa MannerSuomen kuntia ja kuntayhtymiä työmarkkina-asioissa. Vuonna 2014 kunta-alan neuvottelujärjestelmä uudistui, kun KT:n neuvottelukumppaneina olevien pääsopijajärjestöjen määrä supistui kolmeen. Tässä yhteydessä sovittiin pääneuvotteluryhmän ja muiden keskustason neuvotteluryhmien kokoonpanoista sekä luottamusmiesten asemasta ja lukumäärästä. Toimintavuoden aikana sovittiin uusista jaksotyömääräyksistä ja palkkahinnoittelun uudistamisesta. Työmarkkinakeskusjärjestönä KT oli vuoden 2014 aikana mukana kymmenissä hallitusohjelman, työllisyys- ja kasvusopimuksen sekä rakennepoliittisen ohjelman kolmikantaisissa työryhmissä. Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat syyskuussa myös mittavasta vuoden 2017 eläkeuudistuksesta. KT Kuntatyönantajat oli ensimmäistä kertaa mukana eläkeneuvotteluissa ja saavutti niissä tavoitteensa. 18 KT edusti eläkeneuvotteluissa kaikkia julkisen sektorin työnantajia. Uudistus hillitsee kunta-alalla eläkemenojen ja -maksujen kasvua ja pidentää työuria. Ratkaisulla supistetaan merkittävästi koko julkisen talouden kestävyysvajetta. KT oli mukana toimeenpanemassa työelämän kehittämisstrategiaan pohjautuvaa Työelämä 2020 -hanketta. KT ja pääsopijajärjestöt valmistelivat laaja-alaista kunta-alan työelämän kehittämisohjelmaa osana kansallista hanketta. KT palveli vuonna 2014 kuntia ja kuntayhtymiä päivittäin mm. antamalla neuvontaa työ- ja virkaehtosopimusten ja säädösten soveltamiseen. KT tuki kuntatyönantajia työvoimakustannusten sopeuttamiskeinojen toteuttamisessa sekä koulutti ja ohjeisti työnantajien edustajia. KT palveli jäseniään myös verkostoilla ja ohjelmallisella kehittämisellä. KT oli myös mukana rakentamassa viiden kuntaorganisaation (Kuntaliitto, KT, Avainta, Keva, Kuntarahoitus) yhteistyön tiivistämistä. Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 Tietoyhteiskunta KL-Kuntahankinnat kilpailutti Kuntaliitolle kntasektorin tietoliikenneratkaisun, jonka pilotointi aloitettiin loppuvuodesta 2014. Palvelu on kaikkien kuntatoimijoiden hankittavissa kilpailuttamatta vuoden 2015 alkupuolella. Ratkaisu antaa mahdollisuuden alentaa tietoliikennekustannuksia, parantaa tietoturvaa kehittyneillä palveluilla ja keskitetyllä valvonnalla sekä yksinkertaistaa liittymistä erilaisiin kansallisiin ja yksityisiin palveluihin. Myös muiden liiton yhteisten palvelujen, kuten Kuntarekryn ja projektisalkun hallintavälineen, käyttäjämäärät kasvoivat. Alueiden ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon yhteistyöfoorumi AKUSTI aloitti virallisen toimintansa vuoden 2014 alusta. AKUSTI koordinoi alueiden välistä kehittämistä ja kokonaisarkkitehtuurityötä. Kuntaliitto osallistui myös aktiivisesti terveydenhuollon KanTa-palveluiden sisältömäärityksien, käytettävyyden ja hyödynnettävyyden kehittämiseen sekä uusien toimintamallien suunnitteluun. Kansallisista hankkeista eniten työpanosta suuntautui maan hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan sisältyvän kansallisen palveluarkkitehtuurin kehittämiseen. Sen tärkeimmät osat ovat erityisesti tiedon yhteiskäyttöä helpottava palveluväylä, kansalaisille ja yrityksille kehitettävät näkymät julkisen hallinnon palveluihin sekä uusi tunnistusratkaisu. AKUSTI-foorumin tuotoksena syntyi esiselvitys siitä, miten palveluväylää voisi hyödyntää sosiaali- ja terveystoimessa. Kuntasektorin tietotekniikan yhteentoimivuutta kehitettiin osallistumalla lukuisten erilaisten suositusten ja rajapintojen kehittämiseen sekä jatkamalla edellisenä vuonna käynnistynyttä kuntasektorin koko- naisarkkitehtuurityötä. Vuonna 2014 laadittiin kuntaorganisaatioiden hyödynnettäväksi taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon viitearkkitehtuurit sekä käynnistettiin asiahallinnan viitearkkitehtuuri. Kuntaliitto on mukana valtiovarainministeriön vetämässä julkisen hallinnon asiakaspalvelun kehittämishankkeessa. Sen tavoitteena on yhdistää eri julkisen hallinnon toimijoiden asiointipalvelut kunnan palvelupisteessä. Valmista lakiluonnosta ei kuitenkaan viety eteenpäin, vaan liitonkin toivomuksesta päätettiin ensin pilotoida mallia käytännössä ja tehdä sen pohjalta tarvittavat muutokset. Eri yhteyksissä osallistuttiin myös videoyhteydellä kasvokkain tapahtuvan etäpalvelun kehittämiseen. Kuntaliitto osallistui muun muassa arkistolain kokonaisuudistukseen ja sähköisten ylioppilaskirjoitusten käyttöönottoon. Liitto toimi aktiivisesti tukeakseen kuntien yhteistyötä datan avaamisessa ja osallistuu tiedon avaamisen kehittämiseen eri toimijoiden kanssa. 19 Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 Tilastotieto ja -palvelut kuntien johtamisen tueksi Kuntaliiton tilastopalvelu tarjoaa kuntien johtamisen tueksi vertailukelpoista tietoa kuntien taloudesta, toiminnasta ja poliittisesta järjestelmästä. Kunnat hyödyntävät tietojohtamisessa aikaisempaa enemmän kunnan oman kehityksen seurantatiedon lisäksi myös valtakunnallista, alueellista ja oman kuntakokoryhmän vertailutietoa. Kuntaliiton tilastopalveluilla tuetaan kuntia tilanteessa, jossa kunnat hakevat ratkaisuja palvelujen tuotantotapojen, palveluiden, toimintojen ja rakenteiden kehittämiseksi sekä menojen kasvun hidastamiseksi. Vastaisuudessa kunnat tarvitsevat ajantasaisten tietojen lisäksi paljon nykyistä enemmän ennakoivaa tietoa tulevista muutoksista. Kuntien palvelut ovat muuttuneet ja muuttuvat, joten myös tilastointia on kehitettävä. Kuntaliitto on osallistunut valtiovarainministeriön Kuntatieto-ohjelmaan, jonka tavoitteena on ratkaista kuntatilastoinnin haasteita. 20 Vuonna 2014 Kuntaliiton tilastoryhmä, joka on liiton tilastotoimintaa koordinoiva, eri yksiköiden asiantuntijoista koostuva elin, uusi Kuntaliiton tilastostrategian. Uusi tilastostrategia nostaa kehittämistehtävinä esiin mm. kuntakuvaajat, joihin pyritän luomaan karttaliittymä. Vastaisuudessa tarvitaan yhä enemmän yhteisiä, koordinoituja panostuksia ja yhteisiä työkaluja esim. visualisointeihin. Tilastotoimessa tarvittavaa tietoteknistä tukea on vahvistettava. Kunnat.net-palvelussa Kuntaliitto tarjoaa kunnille ja kuntayhtymille sekä sidosryhmille vertailutietoa kuntien taloudesta, toiminnasta ja henkilöstöstä. Vertailutietoa on saatavilla numerodatana, karttoina ja visualisoituna datana. Näistä esimerkkejä ovat karttapohjainen Kuntanavigaattori ja Kuntien talousrakennepalvelu. Tilastokeskuksen kanssa yhteistyössä toteutetulla Kuntakuvaaja-palvelulla on runsaasti käyttäjiä. Suoraan Tilastokeskuksen tietokannasta päivittyvät tiedot sisältävät kunnittaisia aikasarjoja pääosin aluekehityksen ja talouden näkökulmasta. Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 Ruotsinkielinen ja kansainvälinen toiminta kuntakentän hyväksi Suomessa on 49 ruotsin- tai kaksikielistä kuntaa. 19 ruotsinkielisestä kunnasta 16 sijaitsee Ahvenanmaalla. Kunnat elävät kansainvälisessä maailmassa, ja EU vaikuttaa monin tavoin kuntien ja kuntalaisten elämään. Ruotsinkielisen ja kansainvälisen toiminnan ruotsinkielisessä tiimissä keskiössä on ollut Kommuntorget. fi-verkkosivuston kehittäminen. Uusi sivusto tuo yhteen ruotsinkieliset kuntia koskevat uutiset, tiedot ja kannanotot. Pyrkimyksenä on irtautua yksisuuntaisen tiedottamisen ajatuksesta ja panostaa enemmän vuorovaikutteisuuteen ja kommunikaatioon. Kommuntorgetin sisällön tuottavat osittain ruotsinkielinen tiimi ja Kuntaliiton asiantuntijat itse, osittain ulkopuoliset toimijat. Useat suomenruotsalaiset mediayritykset jakavat kuntauutisiaan Kommuntorgetilla. Sen lisäksi saamme materiaalia kunnilta, ulkopuolisilta bloggareilta jne. Vuonna 2014 olemme kehittäneet ja työstäneet Kommuntorgetin hyödyntämää sähköistä alustaa. Vuonna 2014 päätimme myös painetun Finlands Kommuntidning -lehden (Fikt) vaiheittaisesta alasajosta (2016−2017). Kommuntorget korvaa pitkällä tähtäimellä Fiktin viestintäkanavana. Yksi suurista panostuksista tulee olemaan Kuntaliiton ruotsinkielisen kurssitoiminnan siirtäminen Kommuntorgetille. Kurssitoiminta on vuoden 2014 aikana jatkunut entiseen tapaan. Kuntaliitto toi aktiivisesti esiin suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja Suomen kuntakentän näkemyksiä Euroopan parlamentin vaaleissa ja EU:n lainsäädännön valmistelussa. Laadimme Kuntaliiton eurovaaliohjelman Kuntien ja kuntalaisten Eurooppa vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaalien kynnyksellä. Vaaliohjelman tavoitteita ja linjauksia esiteltiin Euroopan parlamentin jäsenille ja eurovaaliehdokkaille sekä muille sidosryhmille Suomessa ja Brysselissä. Edunvalvonnan keskeisimmät lainsäädäntöhankkeet liittyivät julkisen talouden EU-sääntelyyn, vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteisiin, Eurooppa 2020 -strategian väliarviointiin sekä EU:n tietosuojalainsäädännön uudistamiseen. Edunvalvonnassa vaikutim- me suoraan EU:n komissioon, alueiden komiteaan ja Euroopan parlamenttiin. Tärkeä osa edunvalvonnasta tehtiin yhteistyössä kansainvälisten kuntajärjestöjen kanssa. Kuntamarkkinoilla 2014 vahvistimme yksikön tiimien välistä yhteistyötä järjestämällä yhteisen, kaksikielisen tasa-arvoseminaarin. Seminaari veti paikalle suuren yleisön ja oli yksi suosituimmista seminaareistamme. Se osoittaa, että rajat ylittävä yhteistyö kannattaa. Pohjoismaiset kuntaliitot aloittivat yhteisen oppimisen tasa-arvosta kunnan käytännöissä, palveluissa ja johtamisessa liittojen yhteisessä Nordic Gender Mainstreaming at Local Level projektissa. Syyrian kriisi näkyi myös suomalaisissa kunnissa. Kuntaliitto vaikutti siihen, että kuntien lisäresurssitarpeet pakolaisten vastaanottamisessa otettiin huomioon. Kuntien osaamista vaikeista oloista saapuvien pakolaisten kotouttamisessa vahvistettiin. Kuntaliitto vaikutti oppivelvollisuusiän ylittäneiden maahanmuuttajien perusopetuksen kehittämiseen ja maahanmuuttajien työllisyyden edistämiseen. Vuonna 2014 Kuntaliitossa kävi 450 kansainvälistä vierasta 18 maasta. Norjalaiset kunnat olivat hyvin kiinnostuneita suomalaisen kuntakentän muutoksista, ja vierailijoista kolmannes olikin norjalaisia. Vieraat olivat pääasiassa kunnista, mutta edustettuna oli myös esimerkiksi Tsekin parlamentti. Kaukaisimmat vieraat saapuivat Kiinasta ja Japanista sekä Meksikosta ja Kolumbiasta. Opetusalan asiat olivat vierailuissa runsaasti esillä. Kuntaliitto hallinnoi suomalaisten ja afrikkalaisten kuntien yhteistyöohjelmaa, jossa oli 17 kuntaa ja kuntayhtymää Suomesta sekä näiden yhteistyökunnat Tansaniasta, Keniasta, Etelä-Afrikasta, Swazimaasta, Ghanasta, Mosambikista ja Namibiasta. Kunnat toteuttivat peruspalveluiden laadun, hyvän hallinnon ja kuntalaisten osallisuuden edistämishankkeita. Ohjelma päättyi tässä muodossa vuoden 2014 lopussa. 21 Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 Viestintä on kiinni kuntakentän uudistuksissa Viestintä on Kuntaliitto-konsernin työn ydintä. Jokapäiväinen asiantuntijapalvelu, edunvalvonta ja kehittäminen ovat viestimistä ja vuorovaikutusta. Viestinnän pääkohderyhmiä ovat kuntien ja kuntayhtymien johto, henkilöstö ja luottamushenkilöt, valtionhallinto ja muut sidosryhmät sekä media. Ajankohtaiset kuntauudistukset, kuntien taloustilanne ja kuntien tehtävien purkaminen heijastuivat voimakkaasti liiton viestintään, mutta myös kuntien viestinnän tukemiseen. Kuntien elinvoiman kehittämistä tuettiin kuntamarkkinoinnin Piiri-verkoston toiminnalla. Vuonna 2014 kehitettiin konsernin yhteisten viestintäjärjestelmien toimivuutta, konserniviestinnän toiminnallista yhteistyötä ja myös tilaratkaisuja yhteistyötä edistävään suuntaan. Konsernin lehtien sähköistä julkaisemista uudistettiin yhteisellä sivustoalustalla. Sosiaalisen median käyttöä lisättiin merkittävästi muun muassa asiantuntijoiden blogin kautta. Kuntaliiton edunvalvontahankkeista koottiin ensimmäistä kertaa raportti liiton valtuustolle ja jäsenistölle. Hallitusohjelmatavoitteet hyväksyttiin syksyllä 2014 ja julkaistiin painettuna ja sähköisenä julkaisuna jaettavaksi hyvissä ajoin ennen kevään 2015 eduskuntavaaleja. Tiedotuspäällikkö oli ensimmäisenä kuntaliittolaisena pohjoismaisessa asiantuntijavaihdossa Ruotsin kuntaliitossa. Kuukauden jakson perusteella on kehitetty mm. konsernin uutisyhteistyötä, mediapalvelua ja sidosryhmätoimintaa. Edunvalvonnan vuosiraportti Kuntaliitto otti käyttöön sähköisen hankesalkun ja samalle alustalle rakennetun edunvalvontasalkun vuonna 2013. Edunvalvontasalkku auttaa liiton johtoa ja asiantuntijoita toteuttamaan kuntakentän kannalta tärkeiden lainvalmistelu- ja muiden hankkeiden edunvalvontaa selkeästi vastuutetusti ja johdonmukaisesti. Kirjastotietopalvelu tukee konsernin asiantuntijatyötä ja turvaa kunta-alan tiedon perusviestintää yhä enemmän sähköisten tietovarantojen avulla. Vuoden 2014 aikana käynnistettiin kirjastotietopalvelun kehittämishanke, joka painottaa sähköistä toimintatapaa. Kuntaliitto kuntien edun valvojana Edunvalvonnan vuosirapo rtti 2014 Edunvalvontasalkku julkistettiin Kuntajohtajapäivillä 2014, ja tarkoitus on avata sitä sähköisessä muodossa kuntajohdolle. Ensimmäisessä vaiheessa keskeisistä edunvalvontahankkeista toimitettiin painettu raportti Kuntaliiton valtuustolle ja hallitukselle sekä kuntajohtajille. Edunvalvontaraportin tarkoituksena on auttaa Kuntaliiton päättäjiä ja jäsenistöä hahmottamaan liiton edunvalvontatoimintaa ja kannustaa keskusteluun kuntatoiminnan merkityksestä ja kehittämisestä. 22 Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 Verkostomallit Uudistumiskyky osana strategiaa: verkostoituva Kuntaliitto Verkostot tavoitteiden tukena Kuntaliitto vahvistaa osaamisperustaansa kehittämällä uuden verkostomallin, joka toimii niin kansallisella, pohjoismaisella, EU:n kuin myös kansainvälisellä tasolla. Käytännössä tähän pyritään verkostojen toimintamallien kehittämisellä ja vahvistamalla edellytyksiä kuntien henkilöstön käyttämiseen työtehtävissämme. Vuonna 2014 kehitettiin henkilöstökäytännöt ja pelisäännöt , joiden mukaan kuntien henkilöstö voi toimia Kuntaliiton edustajana tai tehtävissä. Vuonna 2014 toteutettiin Vaikuttavuutta arvoverkoilla (VARVO) -projekti, johon oli saatu rahoitus Tekesiltä. Sen tavoitteena oli rakentaa yhdessä jäsentemme ja muiden sidosryhmien kanssa sellaista verkostomallia, joka tuottaa lisäarvoa kunnille, kuntakonserneille ja muille sidosryhmille. Projektin tuloksena Tavoite syntyi uusi verkostomalli sekä työvälineitä verkostojen johtamiseen ja kehittämiseen. Ne on julkaistu Tartu verkkoon käsikirjassa. Kunnille ja sidosryhmille kehitettiin verkostojen itsearviointityöväline yhdessä kuntien kanssa. Lapin yliopisto toteutti arvioinnin verkostojen vaikuttavuudesta kuntien näkökulmasta. Asiantuntijoiden verkostojohtamisen osaamista kehitettiin fasilitointivalmennuksen avulla. Nykytilan ja kehittämistarpeiden kartoituksen sekä yhteisen työskentelyn perusteella olemme luoneet kokonaiskuvan verkostomallista. Se kuvaa verkostojemme erilaisia tavoitteita, käytäntöjä ja kehittämistarpeita. Verkostojamme kuvaavat neljä erilaista toimintamallia: vaikuttamisen verkostot (edunvalvonta), oppimis- ja kehittämisverkostot (kehittäminen), vertaispalveluverkostot (palvelu) sekä uuden luomisen verkostot (uudistuminen). Käytännöt Kehitystarpeet Nykyisen toiminnan kehittäminen Arvoverkkoajattelu verkostojen sisällä Itseohjautumisen tukeminen ja roolien täsmentäminen Tiedon välittäminen, tiedon yhdistäminen ja uuden tiedon luominen Vuorovaikutuksen fasilitointi ja tiedon jakamisen alustat Koordinaattorien osaamisen vahvis taminen ja toiminnan uudistuminen (projektit – foorumit) Vaikuttamisen verkostot Seuranta, tiedon välitys tai tavoitteellinen agendan luominen Henkilökohtaiset suhteet ja vaikuttamiskanavat Verkostojen läpinäkyvyyden parantaminen sekä sisäisesti että ulkoisesti, sidosryhmien intressien ymmärtäminen Uuden luomisen verkostot Uudet yhdistelmät ja toimintamallit organisaatio- ja toimialarajat ylittämällä Agenda, yhteinen roadmap ja skenaariot uuden toiminnan kehittämiseksi Uusien palvelukonseptien yhteiskehittäminen verkostona Vertaispalveluverkostot Oppimis- ja kehittämisverkostot Liiton verkostojen kehittäminen 23 Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 Kuntaliitossa on 75 kuntaverkostoa, jotka kokoavat yhteen kuntien poliittista ja ammatillista johtoa sekä asiantuntijoita eri toimi- ja osaamisalueilta . Yhteensä kuntaverkostoihin kuuluu noin 6000 henkilöä. Tämän lisäksi on suuri määrä yhteistahoja ja sidosryhmiä sekä kansallisessa, pohjoismaisessa, EU-tason että kansainvälisessä edunvalvonnassa ja kehittämisessä. Verkostojen kehittämistyötä toteutettiin piloteissa, joiden painopisteitä olivat edunvalvontatyön verkostot, kansainväliset verkostot, kuntalähtöiset verkostojohtamisen mallit Kuntaliitto-konsernissa sekä vertaispalvelu- ja innovaatioverkostot. Kumppaneina verkostojen toimintatapojen kehittämisessä olivat VTT ja Lapin yliopisto. Vuoden vaihteessa 2014–2015 verkostojen kehittämisen painopiste siirtyi projektin tulosten juurruttamiseen johtamisjärjestelmään ja kertomusvuonna kokeiltujen hyvien käytäntöjen levittämiseen. Vuonna 2015 verkostojen johtamiseen liittyvät uudet avaukset tuotteistetaan FCG Oy:n kanssa. Tänä vuonna kehitetään myös asiantuntijoiden verkostojen virtuaalifasilitointia. Kunnat ja kuntataustaiset organisaatiot Tutkimuslaitokset ja yliopistot Valtio Yritykset Pohjoismaat EU ja kansainvälinen toiminta Järjestöt Kuntaliitto Vaikuttamisen verkostot Vertaispalveluverkostot 24 Oppimis- ja kehittämisverkostot Uuden luomisen verkostot Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 Edunvalvonnan, kehittämisen ja palvelun toimintamalli Edunvalvonnan, kehittämisen ja palvelujen toimintamallien uudistaminen Edunvalvonta Haluamme lisätä edunvalvontatyömme vaikuttavuutta. Vuonna 2014 käynnistimme edunvalvonnan salkunhallinnan toimintamallin ja työvälineen käyttöönoton. Salkunhallinnalla tehostamme edunvalvontatyön johtamista, verkottonutta toimintakulttuuria sekä tiedon ja osaamisen jakamista liiton sisällä ja jäsenille. Haluamme vahvistaa liiton osaamisperustaa myös luomalla paremmat edellytykset sille, että kuntien edustajat voivat toimia kuntakentän edustajina liiton edunvalvontatyössä. Kehittäminen Uudistamme kehittämisen toimintamallin vuoteen 2016 mennessä. Tavoitteena on lisätä kehittämistoiminnan kuntalähtöisyyttä ja tuloksellisuutta. Vuonna 2013 käynnistynyt uudistamistyö painottui vuonna 2014 erityisesti projektitoiminnan läpinäkyvyyden, laadun ja osaamisen sekä toiminnan kokonaisjohtamisen vahvistamiseen. Jatkoimme projektisalkunhallinnan toiminta-, päätöksenteko- ja johtamismallin kehittämistä ja vakiinnuttamista. Pääpaino oli projektitoiminnan resurssisuunnittelun ja resurssien kohdentumisen seurannan kehittämisessä. Palvelut Uudistettu asiakkaiden palvelumalli otettiin käyttöön vaiheittain. Tarkoitus on vastata paremmin kuntien erilaistuviin tarpeisiin nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Palvelumallin keskeisiksi osa-alueiksi täsmennettiin asiakasryhmittely, jäsen- ja asiakassuhteiden hoitaminen, palvelut, asiointi, dokumentointi sekä arviointi ja raportointi. Vuoden 2014 aikana täsmennettiin osana vuoden 2015 talousarviota liiton asiantuntijapalvelun laskutusperusteet, jotka korostavat jäsenistön ja palvelusopimuskumppaneiden saamaa etua. Asiointia sujuvoitettiin mm. verkkopalvelussa ja palvelusähköpostien aiempaa laajemman käyttöönoton kautta. Dokumentointitarpeita määriteltiin ja asiakkuudenhallintajärjestelmästä (CRM) otettiin käyttöön uusi versio. Samalla järjestelmää kehitettiin vastaamaan paremmin palvelutapahtumien dokumentointitarpeita. Kuntakohtaisia palvelukatsauksia pilotoitiin muutamassa jäsenkunnassa. Lisäksi käynnistettiin palvelututkimuksen pilotointi, jolla arvioidaan päivittäisen palvelutoiminnan onnistumista sekä palveluperiaatteiden (asiakastyytyväisyys, palvelun laadukkuus ja asioinnin sujuvuus) toteutumista. Käynnistimme joulukuussa 2014 kuntalähtöisen projektimallin kehitystyön. Mallin käyttöönotto vahvistaa kuntien roolia Kuntaliiton kehittämistoiminnassa. Uuden johtamismallin käyttöönotto edellyttää myös kumppanuudenhallinnan prosessin uudistamista ja kehittämistä. Kuntalähtöinen projektimalli otetaan käyttöön asteittain vuoden 2015 aikana. Kehittämistoiminnan tuloksellisuuden lähtökohtana on projektitason toiminnan ja osaamisen vahvistaminen. Lisäksi projektisalkun johtamiseen sekä projektienomistajaroolin kehittämiseen tulee edelleen panostaa. 25 Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 Yli 5 000 lausuntoa, 1 000 asiakastilaisuutta, lähes 100 verkostoa, joissa 6 000 eri alojen asiantuntijaa, 135 aktiivista kehittäjäkumppanikuntaa Kuntaliiton edunvalvontatyön indikaattorit Kuntaliiton kehittämistyön ja -projektien indikaattorit Vuonna 2014 Kuntaliitto oli mukana yli 170 edunvalvontatoimenpiteessä. Yksi suurimmista edunvalvontatoimenpiteistä oli kuntalain kokonaisuudistus. Kuntaliitto käytti kuntalain valmistelutyöhön vuosina 2013–2014 yhteensä 6–7 henkilötyövuotta. Vuonna 2014 liiton 66 tutkimus- ja kehittämisprojekteissa oli kehittäjäkumppanina mukana 135 kuntaa eri puolilta Suomea. Laaja-alainen yhteistyö erilaisten kuntien kanssa luo edellytyksiä aidosti kuntalähtöiseen kehittämistoimintaan sekä mahdollisuuden edistää erilaisissa toimintaympäristöissä toimivien kuntien kehittymistä. Kuntaliiton edunvalvonta tuottaa vuosittain kuntakentälle myönteisiä taloudellisia vaikutuksia, jotka kattavat moninkertaisesti kuntien jäsenmaksut (n. 16 milj. euroa) liitolle. Satojen miljoonien eurojen positiiviset taloudelliset vaikutukset kunnille on konkreettisesti saavutettu vuonna 2014 muun muassa seuraavin edunvalvontatoimenpitein: T&K-toiminnan tunnuslukuja 2014201320122011 Käynnissä olevien T&K-hankkeiden lkm 66 49 40 42 Kuntaliiton T&K-budjetti, €* 900 000 800 000 800 000 700 000 Ulkopuolinen T&K-rahoitus, € 2 300 000 1 300 000 1 480 000 1 856 000 • Kiinteistöveron päivitys 100 miljoonaa euroa/ vuosi • Jäteveron tuotto kunnille 70 miljoonaa euroa/ vuosi • Työmarkkinatukeen 75 miljoonaa euroa kompensaationa • Oppivelvollisuusiän pidentämisestä luopumisella vältettiin vähintään noin 56 miljoonan euron vuosikustannukset • Liiton asiantuntijoiden kuulemiset yhteensä 151 kertaa Eduskunnassa: 127 kertaa Ministeriöissä: 24 kertaa • Liiton edustukset työryhmissä (edustajan tai jä senen nimeämiset) yhteensä 154 kappaletta Ministeriöiden työryhmät: 96 kappaletta Muiden tahojen työryhmät: 58 kappaletta • Lausuntopyynnöt valtiolta yhteensä 261 Eduskunnalta: 31 kappaletta Ministeriöiltä: 230 kappaletta 26 T&K-budjetin osuus Kuntaliiton budjetista, %* 3% 2,4 % *Nettorahoitus, ei sisällä vakinaisen henkilöstön palkkakulujat. Kuntaliiton kehittämisprojekteissa syntyneet tuotokset vuonna 2014: • Yhteistyössä kehitetyt tulevaisuuden ratkaisut: noin 10 uutta laajavaikutteista toimintamallia • Verkostomaiseen yhteistyöhön perustuva kehit täminen: noin 8 uutta kehittämisverkostoa • Uudet kehittämismenetelmät/palvelukokonai suudet: noin 20 uutta palvelua/tuotekokonaisuutta • Uusi tieto: noin 20 uutta julkaisua 2,1 % 2,3 % Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 Liiton palvelut ovat hintalaatusuhteessa edullisimpia. Ja usein aivan ilmaisia. Asiantuntijuutta myös erityisesti arvostan. Vuoden 2014 strategisen jäsen- ja asiakaskyselyn vastaaja Kuntaliiton palvelutoiminnan indikaattorit • Kuntaliiton palvelutoimintaan ollaan pääosin tyy tyväisiä (72 % pitää palvelutoimintaa hyvänä tai erittäin hyvänä) • Yli 80 kuntakohtaista sähköpostineuvontaa joka päivä • Joka päivä yli 20 vaativaa tai maksullista asiantuntijalausuntoa • Yli 350 neuvontakertaa puhelimitse joka päivä, esimerkiksi: » Lainopillista neuvontaa puhelimitse yli 70 puhelua joka päivä » Kuntatalouden neuvontaa puhelimitse yli 10 puhelua joka päivä » Alueet ja yhdyskunnat -asioissa yli 20 pu helua joka päivä » Opetus- ja kulttuuriasioissa yli 10 puhelua joka päivä » Sosiaali- ja terveysasioissa yli 100 puhelua joka päivä » Joista esimerkiksi keskimäärin lähes 10 kpl sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmak suja koskevaa neuvontaa joka päivä • Verkkopalvelussa (Kunnat.net) noin 3 500 kävijää joka päivä » Käyttäjät pääosin kuntien viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä, suuret kaupungit käyttävät eniten » Käyttäjinä myös valtionhallinnon ja median edustajia sekä mm. tutkijoita » Kehittämisen tavoitteena parantaa palve lun rakennetta asiakasystävällisemmäksi ja parantaa asiakkaan hakeman tiedon löy dettävyyttä • Asiantuntijat käyttävät työajastaan > 35 % kuntakohtaiseen palveluun (noin 43 HTV/vuosi) 27 Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 Verkostotoiminnan indikaattorit Kuntaliiton viestinnän indikaattorit • Kuntaliiton verkostojen arviointitutkimus on osoittanut, että liiton koordinoimiin verkostoihin ollaan tyytyväisiä ja ne tuottavat lisäarvoa jäsenilleen. • Mediaseurannan osumat: Kuntaliiton näkyvyys verkkouutisissa 3 577 osumaa Kuntaliiton näkyvyys painetuissa sanomalehdissä 3 010 osumaa • Määritelty strategiset verkostot: 1. Kuntademokratiaverkosto 2. Sote-uudistuksen muutostukiverkosto ja seurantaryhmä 3. Uuden Sukupolven Organisaatiot ja johta minen (USO) -verkostoprojekti 4. Ennakointiverkosto kansallisen, alueellisen ja paikallisen ennakointityön hyödynnettä vyydestä kunta- ja maakuntatasolla 5. HR-verkosto (KT) 6. Edunvalvonnan, kehittämisen ja palvelui den kannalta merkittävät kansainväliset, EU- ja pohjoismaiset verkostot • Verkostoja on Kuntaliitossa yhteensä noin 100, joissa on yhteensä noin 6000 eri alojen asiantuntijaa kunnista. Lisäksi on koko kuntaa ja sen johtamista koskevia verkostoja (esim. Kuntajohtajien Ryhmä44) sekä avoimia verkostoja. • Sidosryhmäverkostot kattavat laajasti kansal lisen, pohjoismaisen, EU-tason ja kansainvälisen yhteistyön. Kansallisella tasolla valtion hallinto ja muut järjestöt sekä tutkimuslaitokset ovat tär keimpiä sidosryhmiä. Brysselissä liiton kumppa neita ovat kunta-alan kattojärjestöt, sisarliitot, Suomen pysyvä EU-edustusto ja suomalaiset aluetoimistot. • 28 Kansainvälistä ja pohjoismaista yhteistyöstä tehdään kymmenissä verkostoissa, jotka ovat myös ns. verkostojen verkostoja. Brysselissä sijaitseva Euroopan Kuntatalo kokoaa yhteen noin 30 kunta-alan toimijaa noin 20 Euroopan maasta. Euroopan unionin päätöksentekoon vaikuttaminen Brysselissä perustuu verkostomaiseen toimintaan komission, parlamentin, neuvoston ja alueiden komitean kautta. • Mediatiedotteet: Kuntaliitto 114, KT 29 • Sähköisten uutiskirjeiden tilaajamäärä: 17 000 • Painetut ja verkkojulkaisut: Kuntaliitto 14 + 52, KT 18 + 22 • Julkaisujen myyntimäärä: Kuntaliitto 5 065, KT 74 575 • Kuntalehti keskimääräinen painosmäärä 12 000 • Fikt keskimääräinen painosmäärä 2 600 • Kuntatyönantaja-lehti keskimääräinen painosmäärä 7 200 • Kuntateknikka-lehti keskimääräinen painosmäärä 3 600 • Fikt.fi ja Kommuntorget.fi erillisiä kävijöitä 5 302 • Kunta.tv erillisiä kävijöitä 30 000 • Kuntamarkkinoiden osallistujamäärä 7 200 • Maakuntatilaisuuksien osallistujamäärä 991 Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 Kuntaliiton organisaatio Kuntaliiton toimitusjohtajana toimii Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma. Varatoimitusjohtajina toimivat Timo Kietäväinen ja Tuula Haatainen. Ruotsinkielisen toiminnan johtajana toimii Kristina Wikberg. 93 %* liiton asiakkaista ja jäsenistä pitää Kuntaliittoa luotettavana. Liiton toimialapohjaiset osaamisalueet ovat sosiaali ja terveys, opetus ja kulttuuri sekä yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö. Muut osaamisalueemme ovat lakiasiat, kuntakehitys, demokratia ja johtaminen, kuntatalous, ruotsinkielinen ja kansainvälinen toiminta, tietoyhteiskunta, tilastotoiminta ja viestintä. Liiton osana toimii kuntatyönantajatehtäviä hoitava Kunnallinen työmarkkinalaitos (KT Kuntatyönantajat). Kuntaliitolla on Brysselissä toimisto, joka seuraa kunnille tärkeiden EU-lainsäädäntöhankkeiden valmistelua, viestii niistä kunnille ja muille sidosryhmille sekä vaikuttaa EU:n päätöksenteossa ja kansainvälisissä verkostoissa. Strateginen jäsen- ja asiakaskysely 2014 *) 92 % vuonna 2013 Kunnat ja kuntalaiset Edunvalvonta, kehittäminen ja palvelut Sosiaali ja terveys Opetus ja kulttuuri Alueet ja yhdyskunnat Kuntatalous Hallitus Valtuusto Kuntapäivät Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen KT Kuntatyönantajat Lakiasiat Ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Tietoyhteiskunta Konserniyhtiöt • FCG Finnish Consulting Group Oy • Gustavelund Oy • KL-Kuntahankinnat Oy • KL-Kuntarekry Oy • KL-Kustannus Oy • Kuntaliitto Palvelut Oy Viestintä Hallinto- ja henkilöstöpalvelut Kuntaliiton organisaatio vuonna 2014 29 Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 Kuntaliitto-konserni Kuntaliitto-konserniin kuuluu viisi liiketoimintaa harjoittavaa, liiton 100-prosenttisesti omistamaa tytäryhtiötä: FCG Finnish Consulting Group Oy, Gustavelund Oy, KL-Kuntahankinnat Oy, KL-Kuntarekry Oy sekä KL-Kustannus Oy. Konsernirakenteen uudistuksen yhteydessä vuonna 2013 perustettiin Kuntaliitto Holding Oy, Kuntaliitto Palvelut Oy ja Kuntatalo Oy, jotka tarjoavat palveluja pääasiassa Kuntaliitto-konsernille. Vuoden 2014 aikana konsernirakenteeseen ei tullut muutoksia. Suomen Kuntaliitto ry:n 100 % omistamat yhtiöt Toimitusjohtaja Hallituksen puheenjohtaja Kuntaliitto Holding Oy Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Antti Lindtman KL-Kuntahankinnat Oy Raili Hilakari Timo Kietäväinen KL-Kuntarekry Oy Tuula Nurminen Timo Kietäväinen Kuntatalo Oy Timo Leivo Kuntaliitto Holding Oy:n 100 % omistamat yhtiöt Toimitusjohtaja Hallituksen puheenjohtaja FCG Finnish Consulting Group Oy Ari Kolehmainen Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Gustavelund Oy Antti Ropponen Timo Leivo KL-Kustannus Oy Hannu Kataja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntaliitto Palvelut Oy Timo Leivo Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Tietotuotteet ja palvelut verkossa Informationsprodukter och tjänster på webben Tapahtumat ja tilaisuudet Kokouspalvelut Evenemang och tillställningar Työnantajapalvelut Arbetsgivarservice Konferenstjänster Kunta-alan edunvalvonta, kehittäminen ja asiantuntijapalvelut Koulutus, kehittämisprosessit ja konsultointi Kommunal intressebevakning, utveckling och sakkunnigtjänster Utbildning, utvecklingsprocesser och konsulttjänster Keskitetyt kunta-alan hankinnat Lehdet ja julkaisut Tidskrifter och publikationer Samordnad kommunal upphandling Rekrytointia tukevat palvelut Stöd för rekrytering 30 Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 FCG-konserni (FCG Finnish Consulting Group Oy) FCG Finnish Consulting Group Oy tarjoaa julkisten palvelujen kehittämisen, johdon konsultoinnin, monialaisen koulutuksen, yhdyskuntasuunnittelun sekä talonrakennuksen ja korjausrakentamisen palveluita kotimaassa ja kansainvälisesti. Yhtiön asiakkaina on laajasti sekä yksityisen että julkisen sektorin organisaatioita. Yhtiön omistaa kokonaan Suomen Kuntaliitto. FCG:n konsernijohtaja ja emoyhtiön toimitusjohtaja on HM Ari Kolehmainen. FCG:ssä jatkettiin vuonna 2014 johdonmukaisesti monialaisen palvelutuotannon kehittämistä kannattavaksi ja asiakaslähtöiseksi liiketoiminnaksi. Konsernin strategisen johtamisen keskeinen tavoite on ollut varmistaa vakiintunut, kannattava liiketoiminta ja samanaikaisesti uudistua suunnitelmallisesti kaikilla liiketoiminta-alueilla. Konsernin positiiviseen tuloskehitykseen on vaikuttanut myös henkilöstöresurssien järjestelmällinen suhteuttaminen toimintaympäristön muutoksen ja liiketoiminnan kehittämisen edellyttämiin tarpeisiin. Konsernin liikevaihto nousi vuonna 2014 yhteensä 72,2 miljoonaan euroon (70,3 miljoonaa euroa vuonna 2013) ja liikevoitto 2,4 miljoonaan euroon (1,1 miljoonaa euroa vuonna 2013). Tilikauden voitto vuodelta 2014 oli 2,0 miljoonaa euroa (0,7 miljoonaa vuonna 2013). FCG:n konsernirakenne on säilynyt ennallaan vuonna 2014, lukuun ottamatta 1.10.2013 lähtien FCG:n osana olleen Insinööritoimisto Asplan Oy:n sulautumista FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:öön 31.3.2014. Finnish Consulting Group Oy (milj. €) 2014 FCG:n liiketoimintojen johtamisjärjestelmiä on kehitetty edelleen. Sisäistä toimialarakennetta uudistettiin sekä koulutus- että konsultointiliiketoimintaryhmissä. Suunnittelu ja tekniikka -liiketoimintaryhmässä on vahvistettu erityisesti kiinteistöt ja talotekniikka sekä vesihuolto -tulosalueita. Kansainvälisen liiketoiminnan osalta tytäryhtiöt on pyritty saamaan kiinteämmin osaksi konsernikokonaisuutta vahvistamalla esimerkiksi palveluiden kehittämisen, markkinoinnin ja hallinnon yhteistyötä. FCG toimii palveluidensa kehittämisessä tiiviissä yhteistyössä asiakkaidensa ja laajan kumppaniverkostonsa kanssa. Tästä esimerkki on Kuntaliiton maksullisten, suomenkielisten koulutusten siirtäminen vuoden 2014 alusta lukien FCG:n vastuulle. Myös Kuntaliiton kanssa tehtävä yhteistyö konsultointi- ja koulutuspalvelujen tuotannossa kuntahallinnon tarpeisiin on edelleen tiivistynyt. Yksityisen alan yritysten kanssa on tiivistetty mm. energiahuollon suunnitteluun liittyvää yhteistyötä, ja teknisen suunnittelun liikevaihdosta lähes 40 % tuli yksityiseltä sektorilta vuonna 2014. FCG:ssä on jatkettu johdonmukaisesti palveluiden ja tuotteiden kehittämistä konsernin hallituksen antamien strategialinjausten suuntaisesti. Uusia liiketoiminta-avauksia ovat mm. suomalaisen osaamisen viennin vahvistaminen, energialiiketoiminnan toimialan laajentaminen, vesihuollon tietojärjestelmien kehittäminen, tietomallinnusosaamisen jatkuva vahvistaminen ja kuntajärjestelmän uudistamiseen liittyvät verkostohankkeet. 2013 2012 2011 2010 Liikevaihto 72,370,366,567,066,6 Taseen loppusumma 40,944,144,441,240,3 Tulos 2,10,70,40,7-2,2 Oma pääoma 21,921,420,721,121,5 Henkilöstön lkm keskimäärin 686725692744847 31 Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 Gustavelund Oy Tuusulassa sijaitseva Gustavelund Oy tarjoaa kokous-, hotelli- ja ravintolapalveluja. Asiakkaat koostuvat pääkaupunkiseudun ja lähialueen yrityksistä, julkishallinnon yksiköistä, liitoista ja järjestöistä sekä yksityishenkilöistä. Kuntaliitto yhtiöineen ja sidosryhmineen käyttää Gustavelundin palveluita monipuolisesti. Gustavelund (milj. €) Vuonna 2014 Gustavelundin liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta 12 prosenttia. Toimintavuonna jatkettiin kiinteistön perusparannusohjelmaa. Yhtiössä kehitettiin erityisesti uusia liiketoimintakonsepteja, palveluosaamista sekä tapahtuma- ja majoitustoimintaa. Ravintola- ja majoituspalveluja ryhdyttiin myymään kuluttaja-asiakkaille aktiivisesti vuoden 2014 aikana. 2014 2013 2012 2011 2010 Liikevaihto 3,252,902,852,922,71 Taseen loppusumma 4,785,094,663,473,38 Tulos 0,06-0,950,060,110,14 Oma pääoma 1,051,032,822,762,71 Henkilöstön lkm 3128252928 KL-Kuntahankinnat Oy KL-Kuntahankinnat Oy on hankintalain 11 §:n mukainen yhteishankintayksikkö, joka kilpailuttaa ja tekee puitesopimuksia kunta-asiakkailleen sekä huolehtii sopimushallinnasta. Yhtiöllä oli vuoden 2014 lopussa 1090 asiakasta. Kuntien lisäksi yhteistyösopimuksia on solmittu muun muassa Suomen ev. lut. kirkon, Kevan ja Kuntien Tieran Oy:n kanssa. Palvelua käyttävien kuntien osuus oli 98,5 prosenttia kuntavolyymistä. Asiakkaiden käytettävissä oli vuoden 2014 lopussa 50 kilpailutettua puitesopimusta 120 yrityksen kanssa. Suurimmat puitesopimukset olivat yhtiön strategian mukaisia volyymituotteita, kuten polttoaineet, Microsoft-lisenssit, IT-laitteet, sähkö, elintarvikkeet, koulukirjat, teleoperaattoripalvelut, AV-laitteet, toimistotarvikkeet, kalusteet, koulutarvikkeet ja toimistopaperi. Kuntahankinnat kilpailutti asumispalveluita kolmelle eri organisaatioryppäälle paikallisina toteutuksina. Yhtiö oli mukana myös sote-tietojärjestelmähankinKL-Kuntahankinnat Oy (milj. €) noissa (mm. Apotti ja palveluseteli). Kuntien yhteinen kytkentäydinratkaisu, KY-verkko, hoidettiin myös Kuntahankintojen kilpailuttamana. Näillä toteutuksilla Kuntahankintojen rooli koko kuntakentän käyttöön tarkoitettujen yhteisten tietojärjestelmien levittäjänä vahvistui. Sopimusten kautta asiakkaat saivat hintasäästöjä tai muita prosessihyötyjä eri tavoin. Esimerkiksi teleoperaattorikilpailutuksessa hinnat jatkoivat laskuaan tuntuvasti. Sopimuskannan arvo asiakasostoina oli vuoden lopussa noin 270 miljoonaa euroa. Yhtiön taloudellinen tilanne ja riskinsietokyky mm. vastatessa kilpailutusten valitusprosesseista ja seuraamuksista oli hyvä. Palvelumaksuja, joilla yhtiö kattaa kulunsa, alennettiin keskimäärin 1 prosenttiin asiakkaiden hyväksi. Asiakastyytyväisyyttä mitataan kerran vuodessa vakiokysymyksillä. Tyytyväisyys oli asteikolla 1-5 keskimäärin neljä kaikista puitesopimuksista. 2014 2013 2012 2011 2010 Liikevaihto 3,65 3,28 2,34 1,46 0,7 Taseen loppusumma 4,44 3,06 2,19 1,51 Tulos 2,21 1,98 1,38 0,570,09 Oma pääoma Henkilöstön lkm 32 0,94 0,0025 0,0025 0,7 -0,4 -0,9 10 8 6 5 4 Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 KL-Kuntarekry Oy KL-Kuntarekry Oy tuottaa kuntatyönantajien käyttöön työvälineitä rekrytoinnin kehittämiseksi ja toteuttamiseksi. Yhtiö ei maksa osinkoa omistajalleen Kuntaliitolle, vaan käyttää tuloksen palvelunsa parantamiseen. Kuntaliitto on myöntänyt yhtiölle vakuudetonta pääomalainaa yhtiön aloitusvaiheen kulujen kattamiseen. Lainaa on jäljellä 300 000 euroa. Vuonna 2014 yhtiön toiminta kehittyi suunnitellusti, ja vuoden päättyessä palvelun käytöstä oli solmittu 224 palvelusopimusta. Lisäystä edelliseen vuoteen oli 10 sopimusta. Yhtiön palvelua markkinoitiin aktiivisesti kuntatyönantajille ja työnhakijoille. www. kuntarekry.fi-sivustolla kävi toimintavuoden aikana 1,5 miljoonaa eri henkilöä. Yhtiön tulot karttuvat kuntatyönantajien maksamista rekrytointijärjestelmän käyttäjätunnusmaksuista sekä käyttöönoton ja käytön tukipalveluista. KL-Kuntarekry (milj. €) 2014 2013 2012 2011 2010* Liikevaihto 1,971,370,910,340,02 Taseen loppusumma 1,030,500,270,120,13 Tulos 0,540,310,06-0,18-0,17 Oma pääoma Henkilöstön lkm 2,52,52,52,52,5 8 9 6 5 4 *4 kk KL-Kustannus Oy KL-Kustannus Oy:n päätuotteet ovat Kuntalehti sekä messu- ja koulutustapahtuma Kuntamarkkinat. Yhtiö julkaisee myös Kuntatekniikka-lehteä sekä lehtien verkkojulkaisuja, kuten kuntalehti.fi-sivustoa, Kunta. tv:tä sekä kuntatekniikan foorumia. Verkkosivustoille toimitetaan arkipäivisin tuoreita uutissisältöjä sekä työpaikkauutisia. Kuntalehteä tehtiin jo toista vuotta ulkoistetulla tuottajamallilla ja vakituisilla avustajilla. Lehden ulkoasun uudistusta ja sisällön kehitystyötä jatkettiin. Kuntalehden verkkosivusto uusittiin alustalle, joka otetaan myöhemmin käyttöön myös muiden julkaisujen alustana yhtiössä ja liiton ruotsinkielisessä uutistoiKL-Kustannus Oy (milj. €) 2014 minnassa. Kuntamarkkinat-tapahtuman kaikki myyntituotot jäivät vuonna 2014 ensimmäistä kertaa kokonaan yhtiöön. Tapahtuma myytiin täyteen yhtiön omin voimin. Alihankintaketju kilpailutettiin. Kuntamarkkinat on vuoden suurin kunta-alan tapahtuma, ja se keräsi syyskuussa 2014 Kuntatalolle noin 7 300 kävijää. Yhtiön liikevaihto supistui hieman, mutta tulos kaksinkertaistui. Liiketoiminnan tulos ennen veroja oli 466 000 euroa. Tuloksesta on jo vähennetty liitolle maksettu Kuntamarkkinoiden järjestämisoikeus, 97 000 euroa. 2013 2012 2011 2010 Liikevaihto 2,522,693,012,832,71 Taseen loppusumma 1,441,171,271,251,26 Tulos 0,360,180,20-0,170,09 Henkilöstön lkm 7 7161615 33 Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 Kuntaliiton päätöksenteko Suomen Kuntaliiton ylin päättävä elin on kuntapäivät. Kuntaliiton toimintaa ohjaavat valtuusto ja hallitus. Hallituksen apuna työskentelee työvaliokunta ja kaksi neuvottelukuntaa. Työmarkkina-asioissa ylintä päätösvalta käyttää Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunta. ja Kuntaliiton toimintasuunnitelman vuodelle 2015. Samassa yhteydessä valtuustossa esitettiin kaikkien valtuustoryhmien kannattama ponsi. Ponnessa edellytettiin Kuntaliiton tarkistettuun strategiaan pohjautuen, että liitto laatii suunnitelman taloutensa sopeuttamisesta ja kustannustehokkaasta toiminnasta. Aikataulutavoitteeksi asetettiin, että valmis suunnitelma esitetään kevään 2015 valtuuston kokouksessa. Kuntapäivät Valtuuston puheenjohtajana on kansanedustaja Mauri Pekkarinen (kesk.) Jyväskylästä. Ensimmäinen varapuheenjohtaja on kansanedustaja Mika Kari (sd.) Lahdesta ja toinen varapuheenjohtaja on kansanedustaja Sampsa Kataja (kok.) Porista. Kuntapäivät pidetään joka neljäs vuosi kunnallisvaalien jälkeisenä vuonna. Kuntapäivät on paitsi virallinen kokous myös valtakunnallisesti merkittävä kuntaalan toimijoiden tapaaminen. Kuntapäivien keskeisenä tehtävänä on käsitellä hallituksen kertomus liiton toiminnasta kuntapäivien väliseltä ajalta ja valita valtuusto nelivuotiseksi toimikaudeksi. Kunnat valitsevat edustajat kuntapäiville kuntien asukasluvun mukaisessa suhteessa kuntakokoryhmittäisen kiintiön perusteella. Kuntapäivät järjestettiin viimeksi Oulussa 14.– 15.5.2013 teemalla Osaava kunta 2021 - Dynamiska kommuner 2021. Tilaisuuteen osallistui runsas tuhat henkilöä. Valtuusto Kuntapäivillä 2013 valittiin 76-jäseninen valtuusto. Valtuutettuja valittaessa on otettu huomioon asukasluvultaan erisuuruiset ja erityyppiset kunnat, kuntien kielisuhteet sekä tasa-arvolain mukainen molempien sukupuolten edustus. Naisia valtuustossa on 36 ja miehiä 40. Valtuuston keskeisiä tehtäviä ovat liiton hallituksen ja tilintarkastajan valinta sekä liiton toimintakertomuksen, talousarvion ja jäsenmaksun suuruuden vahvistaminen. Valtuusto käsittelee hallituksen kertomuksen liiton toiminnasta ja vahvistaa liiton tilinpäätöksen. Valtuusto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Valtuusto hyväksyi toukokuussa vuoden 2013 vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen. Syyskokouksessaan valtuusto hyväksyi Suomen Kuntaliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen talousarvion vuodelle 2015 34 Hallitus Hallitus edustaa liittoa sekä huolehtii liiton hallinnosta ja taloudesta. Hallituksessa on 15 jäsentä ja 15 varajäsentä, jotka myös osallistuvat hallituksen työskentelyyn. Hallituksen puheenjohtajana toimi kansanedustaja Antti Lindtman (sd.) Vantaalta, ensimmäisenä varapuheenjohtajana kaupunginjohtaja Markku Anders- Suomen Kuntaliiton poliittiset toimielimet Kuntapäivät kokoontuu joka 4. vuosi Valtuusto 76 jäsentä ja 76 varajäsentä Hallitus 15 jäsentä ja 15 varajäsentä valtuuston puheenjohtajistolla läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen työvaliokunta: 6 jäsentä ja 6 varajäsentä KT:n valtuuskunta 11 jäsentä ja 11 varajäsentä, jotka VM nimeää Kuntaliiton ehdotuksesta oma laki Neuvottelukunnat oma toimisääntö: 15 jäsentä ja 15 varajäsentä Pienten kuntien neuvottelukunta Ruotsinkielinen neuvottelukunta (Svenska delegationen) Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 son (kok.) Jyväskylästä ja toisena varapuheenjohtajana kansanedustaja Tapani Tölli (kesk.) Tyrnävältä. Hallituksen työvaliokuntaan kuuluu kuusi jäsentä. Työvaliokunnan tehtävänä on valmistella hallituksen käsiteltäviä asioita. Hallitus kokoontui vuonna 2014 kaikkiaan 9 kertaa ja hallituksen työvaliokunta 13 kertaa. Hallitus asetti elokuun kokouksessaan Kuntaliiton sääntöjen muuttamista koskevan työryhmän, jossa on kahdeksan jäsentä. Työryhmä kartoittaa liiton sääntöjen uudistamistarpeet erityisesti liiton jäsenyyttä, taloutta ja toimielimiä koskevien sääntömääräysten osalta. Hallitus päätti, että työryhmän tulee valmistella selvitys ja muutosehdotukset sääntöihin, siten että ne voidaan muuttaa liiton valtuuston kevätkokouksessa 2015. Työryhmä kokoontui vuonna 2014 kaksi kertaa, työryhmän työskentely jatkuu vuonna 2015. Neuvottelukunnat ruotsinkielinen neuvottelukunta. Neuvottelukunnat antavat hallitukselle ja valtuustolle omat toimintakertomuksensa. Opetus- ja kulttuuriasiain neuvottelukunnan, sosiaalija terveysasiain neuvottelukunnan sekä maakuntien liittojen puheenjohtajakokouksen tilalle on perustettu yhteistoiminnan kehittämiseksi verkostot, jotka koostuvat näitä asioita edustavien yhteisöjen edustajista. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunta Työmarkkina-asioissa ylintä päätösvaltaa käyttää valtiovarainministeriön nimeämä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunta. Nykyisen valtuuskunnan toimikausi on 1.10.2013–30.9.2017. Valtuuskuntaan kuuluu 11 jäsentä, joista jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Valtuuskunnan puheenjohtajana toimii apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen ja varapuheenjohtajina lääkäri Jaana Ylä-Mononen ja palvelujohtaja Jorma Haapanen. Hallituksen apuna erityisesti asiantuntijatehtäviä varten toimivat pienten kuntien neuvottelukunta ja Eri puolueiden edustus Kuntaliiton valtuustossa, hallituksessa ja KT:n valtuuskunnassa vuosina 2013–2017 (lkm:t) Puolue Valtuusto Hallitus KT:n valtuuskunta Kokoomus 17 4 3 SDP 15 4 3 Keskusta 15 3 2 Perussuomalaiset 10 2 1 Vihreät 6 1 1 Vasemmistoliitto 6 1 1 RKP 3 0 0 Kristillisdemokraatit 3 0 0 Ahvenanmaa 1 0 0 Yhteensä761511 35 Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 Luottamuselimet 2014 Hallituksen jäsenet Varsinaiset jäsenetVarajäsenet Lindtman Antti, Vantaa, pj. SDP Heikkinen Ari, Oulu Vihr. Andersson Markku, Jyväskylä, I vpj. Kok. Ikonen Anna-Kaisa, Tampere (–13.11.2014) Kok. Tölli Tapani, Tyrnävä, II vpj. Kesk. Korhonen Ari, Raisio SDP Feldt-Ranta Maarit, Raasepori SDP Lankinen Sari, Kouvola Kesk. Hautala Lasse, Kauhajoki Kesk. Lehtonen Harri, Eura SDP Kankaanniemi Toimi, Uurainen PerusS Manninen Anneli, Seinäjoki PerusS Korhonen Martti, Oulu Vas. Mikander Kimmo, Mikkeli Kok. Krohn Minerva, Helsinki Vihr. Nousiainen Pekka, Savonlinna Kesk. Mäkinen Tapani, Vantaa Kok. Parkkinen Sanna, Liperi SDP Paatero Sirpa, Kotka SDP Pohjola Tuija, Oulu SDP Raatikainen Kaisa, Keitele Kesk. Puhakka Sirpa, Helsinki Vas. Rautio Sari, Hämeenlinna Kok. Randell Aleksi, Turku Kok. Salmi Pekka, Tampere SDP Rissanen Laura, Helsinki (13.11.2014–) Kok. Snellman Anne, Oulu PerusS Talvitie Mari-Leena, Oulu Kok. Tujunen Taru, Porvoo Kok. Taponen Merja, Janakkala Kesk. Ylhäinen Taito, Masku PerusS Hallituksen työvaliokunnan jäsenet Varsinaiset jäsenetHenkilökohtaiset varajäsenet Lindtman Antti, Vantaa, pj. Feldt-Ranta Maarit, Raasepori SDP Andersson Markku, Jyväskylä, I vpj. Rautio Sari, Hämeenlinna Kok. Tölli Tapani, Tyrnävä, II vpj. Hautala Lasse, Kauhajoki Kesk. Kankaanniemi Toimi, Uurainen Snellman Anne, Oulu PerusS Korhonen Martti, Oulu Puhakka Sirpa, Helsinki Vas. Krohn Minerva, HelsinkiHeikkinen Ari, OuluVihr. Valtuuston jäsenet Varsinaiset jäsenetHenkilökohtaiset varajäsenet Pekkarinen Mauri, Jyväskylä, pj. Lahtinen Merja, Jämsä Kesk. Kari Mika, Lahti, I vpj. Jalovaara Ville, Helsinki SDP Kataja Sampsa, Pori, II vpj. Vepsä Kimmo, Ulvila Kok. Ammondt Jukka, Jyväskylä Mäkinen Tuija, Jyväskylä Vihr. Arve Minna, TurkuVirolainen Anne-Mari, LietoKok. Autto Heikki, Rovaniemi Aikio-Tallgren Paula, Tornio Kok. Avaskari Anu, InariKaisanlahti Janne, KemijärviKesk. Granberg-Haakana Charlotte, Helsinki Rantala Marcus, Helsinki RKP Grankulla Sven, Luoto Rentola Hanne, Sulkava KD Halonen Hilkka, Kemi Lappalainen Mauri, Tornio SDP Happonen Aarno, Heinävesi Virtanen Hilkka, Sulkava SDP Harjumaaskola Jarkko, Hamina Eloranta Maria, Kouvola SDP Heinonen Kimmo, Seinäjoki Koski Susanna, Vaasa Kok. Hellén Ulla, Pietarsaari Kuusikko Erkki, Isokyrö SDP Hentunen Mika, Varkaus Haverinen Timo, Iisalmi SDP Herlevi Reino, Kokkola Mikkola Silja, Kannus Kesk. Hertell Sirpa, EspooKokko Hannu, VantaaVihr. Honkanen Hannah, Hamina Jussila Jorma, Kangasala KD Ittonen Jarmo, Pietarsaari Träskelin Jerry, Loviisa Vas. Jalonen Vesa, Eurajoki Juhantalo Kauko, Kankaanpää Kesk. Jämsä-Uusitalo Vaili, Oulu Turkia Juha, Lappeenranta PerusS 36 Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 Järvenpää Heikki, Lappeenranta Telkkä Tuomas, Lappeenranta Kok. Karjalainen Minna, Kuhmo Seppänen Juhani, Suomussalmi Kok. Kauppinen Markku, Joensuu Kankkunen Jukka, Kitee Kesk. Keränen Pertti, Tervola Minkkinen Mirja, Konnevesi Vas. Kirjavainen Marika, Kotka Sipiläinen Kirke, Kouvola Kok. Koivisto Anna-Liisa, LietoHuittinen Ulla, SaloKesk. Kokko Annika, Hyvinkää Untamo Lauri, Tuusula Kok. Konttas Ari, EspooNoro Tiina, VihtiKok. Korpela Simo, PoriLoponen Marjo, LahtiKD Kotioja-Partanen Marjo, Forssa Takala Riitta, Riihimäki Kok. Kuikka Seija, MikkeliPartio Ismo, MäntyharjuKesk. Kuisma Juha, LempääläKärkelä Pilvi, KihniöKesk. Laaninen Timo, HelsinkiKolbe Laura, HelsinkiKesk. Lehtosalo-Lönnberg Eevakaisa, Sysmä Suhonen Kaarina, Lahti Kesk. Malmgren Varpu-Leena, Vihti Lehtimäki Jukka, Pukkila Kesk. Marjeta Ari, LieksaMuukkonen Birgitta, KiteeSDP Markkanen Sallamaarit, Siilinjärvi Sistonen Eero, Rantasalmi Kesk. Merikoski Riku, Pirkkala Pursiainen Terho, Järvenpää Vihr. Mikkonen Krista, Joensuu Pöntinen Minna, Mikkeli Vihr. Minkkinen Minna, Tampere Yrttiaho Johannes, Turku Vas. Mulari Keijo, Suomussalmi Törmänen Anni-Inkeri, Sotkamo Kesk. Myllykangas Sari, Hämeenlinna Hildén Sirkku, Lahti SDP Männistö Lasse, Helsinki Andersson Hennariikka, Helsinki Kok. Nenonen Antero, Tohmajärvi Törmälä Anssi, Joensuu Kok. Niinistö Jaakko, Vantaa Niemelä Arja, Vantaa PerusS Nurmo Mikko, Valkeakoski Hanweg Harri, Kangasala PerusS Ojanen Petri, Janakkala Holopainen Hanna, Lappeenranta Vihr. Parhankangas Kirsi, Hämeenkyrö Inkeroinen Elina, Hamina Kok. Peltomaa Iiris, Pyhäranta Hannula Juhani, Mynämäki PerusS Pitko Eeva-Riitta, KotkaLindell Harri, HelsinkiPerusS Puurunen Kirsti, Iisalmi Kyllönen Sari, Kajaani Vas. Rissanen Helena, Pirkkala Ahonen Jussi, Ylöjärvi SDP Rundgren Mikko, KolariSonntag Ritva, KemiKesk. Ruotsalainen Pauli, KuopioKulin Sirpa, KuopioPerusS Saarinen Pauli, Honkajoki Järvenpää Susanna, Siikainen PerusS Saarinen Sari, Keuruu Partanen Pauli, Jyväskylä Kok. Sahala Eila, JämsäRonkainen Jari, HollolaPerusS Sankilampi Jaana, Kajaani Forsblom Tuula, Forssa PerusS Sarlund Katri, TurkuIngervo Sirkku, HelsinkiVihr. Sillanpää Minttu, Vantaa Järvinen Pekka, Lahti Vas. Simonen Pekka, Oulu Laasonen Mira, Pieksämäki Kok. Sinisalo Pekka M., Kirkkonummi Slunga-Poutsalo Riikka, Lohja PerusS Sjölund Folke, Maarianhamina † Kemetter Sara, Maarianhamina Åland Stenman Ulf, LuotoBjörklund Mikaela, NärpiöRKP Suomi Kimmo, Jyväskylä Kalmari Leena, Laukaa SDP Taipale Kaarin, Helsinki Ranne Matti, Kaarina SDP Toppinen Taisto, Kuopio Berg-Väänänen Nelli, Kuopio Kok. Tuomela Pirjo-Riitta, HarjavaltaLepola Kaisa, ForssaSDP Törmi Paavo, RaaheLievetmursu Helena, KempeleSDP Usvasuo Tea, Ruokolahti Arola Tapio, Lappeenranta Kesk. Vihavainen Kristiina, Lieto Lahtinen Seppo, Siikainen SDP Viljanen Ilkka, LahtiVekka Tapio, HämeenlinnaKok. Walls Anders, Raasepori Liljestrand Tom, Loviisa RKP Wilen-Jäppinen Tiina, Imatra Salenius Pentti, Luumäki SDP Yksjärvi Kari, JyväskyläLehto Taino, VaasaVas. 37 Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 NEUVOTTELUKUNNAT Pienten kuntien neuvottelukunta Varsinaiset jäsenetHenkilökohtaiset varajäsenet Ahonen Esko, Lestijärvi, pj. Ahvenniemi Eero, Lappajärvi Kesk. Oikarinen Hannu, Pelkosenniemi, vpj. Seppänen Merja-Liisa, Suomussalmi Vas. Berg Ari, Parikkala Eskelinen Anne, Juuka Kesk. Grönroos Juhani, Kokemäki Niiranen Kari, Parikkala Kok. Jurva Pirjo, TervolaSeppänen Eila, PosioKesk. Lehtinen Lasse, Kannus Haanpää Keijo, Jalasjärvi PerusS Liljeqvist Wilhelm, Kemiönsaari Lemström Robert, Inkoo RKP Myllymaa Ilmo, Nakkila Sianoja Riitta, Köyliö Kesk. Määttä Tytti, Vaala Ahonen Matti, Rautavaara Kesk. Nykänen Sari, Kaavi Sarja Tauno, Kaskinen SDP Putus Jaana, Pornainen Nordenswan Kaj, Hattula Kesk. Raita-Aho Voitto, Karvia Isotalo Arja, Loviisa SDP Rossi Minna, Suonenjoki Kallas Linda, Pukkila Kok. Tiusanen Hannu, Kangasniemi Hytönen Sirpa, Joroinen Kesk. Vainiotalo Lea, Laitila Sivonen Tiina, Karkkila PerusS Ruotsinkielinen neuvottelukunta Varsinaiset jäsenetHenkilökohtaiset varajäsenet Nylund Mats, Pedersöre, pj. Hjulfors Andreas, Luoto RKP Suominen Marina, Sipoo, vpj. Nyberg Karl Widar, Parainen SDP Antas Camilla, Loviisa Weckman Sofi, Helsinki Kok. Asumaa Tony, Lemland Brunström Erik, Finström Åland Bertills Anna, Vaasa Beijar Marcus, Mustasaari RKP Björkvall Beata, Turku Bergmann von Andreas, Parainen RKP Heikkilä Jonas, TurkuOinonen Rolf, LohjaVihr. Mangs Carl-Gustav, Kaskinen Blomstedt Åsa, Kristiinankaupunki RKP Mickos Christina, Lapinjärvi Heijnsbroek-Wirén Mia, Loviisa RKP Månsson Björn, Helsinki Hertzberg Veronica, Helsinki RKP Portin Anders, Espoo Öhman Sten, Hanko RKP Romantschuk Tommy, Kauniainen Laxén Marianne, Helsinki SDP Söderlund Nina, Parainen Leppänen Joonas, Helsinki Vas. Wrange Kim, Kontiolahti Koski Max, Pyhtää Kok. Överfors Johanna, Pedersöre Bogren Christer, Maalahti SDP Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunta 1.10.2013–30.9.2017 Varsinaiset jäsenetHenkilökohtaiset varajäsenet Viljanen Ritva, Vantaa, pj. Kiiskinen Kari, Äänekoski SDP Ylä-Mononen Jaana, Virrat, I vpj. Kantola Jouko, Joensuu Kesk. Karhunen Minna, Hyvinkää, II vpj. (-13.11.2014) Nieminen Jarmo, Helsinki Kok. Vuorinen Maritta, Lahti (13.11.2014-) Haapanen Jorma, Kirkkonummi (II vpj. 13.11.2014-)Koski Kirsi, Tampere Kok. Itkonen Pentti, Lappeenranta Ruhanen Seppo, Hirvensalmi Kesk. Laaksonen Aulis, Pori Pitkänen Riitta, Oulu Vas. Lievonen Kirsi-Marja, Helsinki Viialainen Matti, Puumala SDP Majalahti Juha, Karkkila Määttänen Petra, Turku SDP Ojansuu-Kaunisto Kirsi, Hämeenlinna Nordström Paula, Lohja Vihr. Ojennus Reijo, Parkano Kärki Armi, Pirkkala PerusS Ylinen Keijo, Kauhava Vuorinen Maritta, Lahti (-13.11.2014) Kok. Raassina Sari, Kuopio (13.11.2014-) Kok. 38 Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 Suomen Kuntaliitto-konsernin tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 Suomen Kuntaliiton (Y-tunnus 0926151-4) konsernitilinpäätökseen sisältyy Kuntaliiton oman ja KT Kuntatyönantajien tilinpäätöksen lisäksi liiton kokonaan omistamien tytäryhtiöiden KL-Kuntahankinnat Oy:n, KL-Kuntarekry Oy:n sekä Kuntatalo Oy:n tilinpäätökset sekä Kuntaliiton omistaman Kuntaliitto Holdingkonsernin tilinpäätös. Liiton toimintaa on selvitetty vuosikertomuksessa erikseen ja toiminnasta on lisäksi annettu erilliset raportit liiton valtuustolle. KT Kuntatyönantajien tuottojen ja kulujen yhteismäärä sisältyy Kuntaliiton tilinpäätökseen. Liiton sijoitus- ja rahoitustoiminta oli 3 720 943 euroa ylijäämäinen sisältäen osinkotuotot osakkuusyrityksistä. Liiton varainhankinta perustuu sääntöjen mukaiseen ja valtuuston hyväksymään jäsenmaksuun, jonka suuruus oli 16 573 548 euroa. Kuntayhtymät maksoivat lisäksi jäsenmaksurahoitteista palvelua vastaavista palveluista erillistä palvelumaksua, jonka suuruus oli 1 774 099 euroa. Tilikauden kulujäämä ennen sijoitus- ja rahoitustoimintaa on -3 783 488 euroa, joka poikkeaa 1 401 425 euroa budjetoidusta -5 184 913 eurosta. Suomen Kuntaliitto ry:n (emoyhdistys) tilinpäätös KT Kuntatyönantajien tilityksen mukaiset tulot ja menot olivat 6 005 122 euroa. Kuntaliiton tilinpäätöksen tulos on -62 545,22 alijäämäinen. Muutokset konsernirakenteessa Konsernin ja emoyhdistyksen tilinpäätösten keskeiset tiedot ovat seuraavat: Tulos 20142013 (1000 (1000 euroa) euroa) Tilikauden ali-/ylijäämä (konserni) Suomen Kuntaliitto ry:n tilikauden ali-/ylijäämä (emoyhdistys) 8 403 4 199 -63 33 817 Tytäryhtiöiden jakamat osingot yhteensä 1 630 100 Liikevaihto 20142013 Varsinainen toiminta (konserni) Suomen Kuntaliitto ry (emoyhdistys) Varainhankinta (emoyhdistys) Taseet Taseen loppusumma (konserni) 15 326 18 330 6 171 8 769 18 348 17 845 20142013 166 701 161 322 Suomen Kuntaliitto ry:n (emoyhdistys)129 962 127 992 Henkilökunta (keskimäärin) 2014 Henkilökunta (konserni) 1047 956 244 267 Henkilökunta (Kuntaliitto) Henkilökunta (Kunnallinen työmarkkinalaitos) Henkilökunta (tytäryhtiöt) 2013 5150 752 689 Kuntaliiton hallitus teki 6.6.2012 kokouksessaan päätöksen konsernirakenteen kehittämisestä. Osana rakenteen kehittämistä perustettiin 11.10.2012 Kuntaliitto Holding Oy ja yhtiön toiminta alkoi 1.3.2013. Kuntaliitto Holding Oy jakautui 31.7.2013 seuraaviksi kolmeksi yhtiöksi: Kuntatalo Oy, Kuntaliitto Palvelut Oy ja Kuntaliitto Holding Oy. Vuoden 2014 aikana vakiinnutettiin em. yhtiöiden toimintaa, eikä konsernirakenteessa tapahtunut vuoden 2014 aikana merkittäviä muutoksia. Toiminnan ja talouden riskit Liiton henkilökunnasta on eläköitynyt ja tulee edelleen eläköitymään kokeneita asiantuntijoita. Tämä yhdistyneenä henkilöstön vähentämistarpeeseen johtaa siihen, että liiton on tehtävä valintoja sen suhteen, mitä osaamista liitolla on itsellään, ja mitä osaamista voidaan käyttää verkostojen kautta tai jollain muulla tavalla. Kuntakenttää koskeva keskeinen rakenteiden ja lainsäädännön muutostyö tulee jatkumaan tiiviinä tulevallakin hallituskaudella, mikä aiheuttaa haasteita koko kuntakentälle ja edellyttää liitolta keskeistä 39 Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 roolia yhteiskunnallisena toimijana. Ympäristönsuojelu Liiton sijoitussuunnitelmassa on vahvistettu sijoitussalkun sijoitustuotteittaiset ja alueelliset valinnat. Tässä on pyritty löytämään mahdollisimman hyvä tuottotaso normaalitilanteessa käyttäen yleisiä riskituottoperiaatteita. Kuntaliitto vaikuttaa ympäristöpäämäärien toteutumiseen edunvalvonnan kautta. Tässä pyritään tunnistamaan ja ottamaan huomioon kuntien kannalta olennaiset ympäristökysymykset ja ne pyritään sisällyttämään liiton neuvontapalveluihin. Liiton osalta merkittävimmät vaikutukset liittyvät Kuntatalon energian, veden, ym. kulutukseen sekä jätteiden käsittelyyn. Kuntatalo on siirtynyt käyttämään Helsingin Energian kaukokylmää jäähdytyksessään, mikä varmistaa ympäristöystävällisen ja kokonaistaloudellisen laadukkaan kiinteistön jäähdyttämisen. Yleinen talousympäristö on edelleen heikentynyt ja tämä luo paineita kuntien talouteen. Tällä voi olla vaikutuksia myös liiton toimintaedellytyksiin. Vuoden 2015 toiminta ja talous Vuoden 2015 talousarviossa on liiton toiminnallisen tuloksen arvioitu olevan noin 1 219 820 euroa alijäämäinen sijoitus- ja rahoitustuottojen jälkeen. Liitto sopeuttaa edelleen henkilömääräänsä ja noudattaa hyvin tiukkaa kulukuria samalla kun pyritään varmistamaan mahdollisimman hyvä tuottojen kertymä. Liiton sääntöjen muutostyö on käynnissä ja sääntöjen muutosesitys käsitellään valtuuston kokouksessa toukokuussa 2015. Valtuuston esittämän ponnen peruteella tehty suunnitelma koskien liiton toimintaa esitellään myös valtuuston kokouksessa toukokuussa 2015. Liiton henkilökunta Liiton palveluksessa oli tilivuoden lopussa 212 vakinaista henkilöä, joista 49 henkilöä hoiti KT Kuntatyönantajien tehtäviä. Palkkojen ja välittömien henkilöstösivukulujen yhteismäärä oli 17 810 308 euroa. Tästä on KT Kuntatyönantajien osuus 3 966 288 euroa. Naisten osuus on 2/3. Henkilökunnasta oli 15 henkilöä palkattomalla lomalla. Heidän sijaisinaan ja muissa määräaikaisissa tehtävissä oli vuoden aikana vakinaisten työntekijöiden lisäksi keskimäärin 28 henkilöä. Osa-työssä tai osa-aikaeläkkeellä oli vuoden lopussa 6 henkilöä. Liiton palvelukseen tuli 12 uutta vakinaista työntekijää ja vanhuuseläkkeelle siirtyi 10 työntekijää. Liiton palveluksesta irtisanoutui 9 työntekijää, lisäksi 7 vakinaista siirtyi Kuntaliitto Palvelut Oy:lle. Henkilökunnan keski-ikä (mediaani) on n. 48 vuotta. Vuoden lopussa oli 116 henkilöä täyttänyt vähintään 50 vuotta. Henkilökunnan työkyky on ikäryhmätarkastusten yhteydessä tehtyjen työkykyindeksien perusteella hyvää keskitasoa. Sairauspoissaoloja oli keskimäärin 6 päivää henkilöä kohden. Työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tukemiseksi on käynnistetty uusia tukitoimintoja. Työterveyshuollon kustannukset ennen Kelan korvauksia olivat 232 553 euroa eli n. 950 euroa henkilöä kohden. Henkilöstökertomus on erillisenä julkaisuna. 40 Hallitus ehdottaa, että Suomen Kuntaliitto ry:n 2014 tilikauden alijäämä -62 545,22 euroa vähennetään liiton omasta pääomasta. Helsingissä 2015 Antti Lindtman Puheenjohtaja Markku Andersson Tapani Tölli Maarit Feldt-Ranta Lasse Hautala Toimi Kankaanniemi Martti Korhonen Minerva Krohn Tapani Mäkinen Sirpa Paatero Kaisa Raatikainen Sari Rautio Pekka Salmi Anne Snellman Taru Tujunen Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 Suomen Kuntaliitto Tuloslaskelma Varsinainen toiminta 2014 Kunnallinen edunvalvonta Tuotot 6 171 246,19 Kulut Henkilöstökulut -13 843 919,75 -15 425 608,17 Poistot -32 295,58 -225 392,43 Muut kulut -14 426 166,35 -28 302 381,68 -15 403 090,48 -22 131 135,49 2013 8 769 035,67 -31 054 091,08 -22 285 055,41 KT Kuntatyönantajat Tuotot 6 005 121,97 5 589 459,37 Kulut Henkilöstökulut -3 966 287,78 -3 880 033,96 Poistot -6 252,08 -47 148,04 Muut kulut -2 032 582,11 -6 005 121,97 -1 662 277,37 -5 589 459,37 0,00 0,00 Kulujäämä -22 131 135,49 -22 285 055,41 Varainhankinta Tuotot 18 347 647,48 17 845 438,49 Kulujäämä -3 783 488,01 -4 439 616,92 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot Kulut 9 500 849,97 -1 760 546,45 7 740 303,52 3 300 686,60 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut 0,00 0,00 32 316 455,51 -1 800 003,68 Tilikauden ylijäämä -62 545,22 33 817 138,43 Tuotto-/Kulujäämä 5 158 835,60 -1 437 892,81 3 720 942,79 -62 545,22 41 Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 Suomen Kuntaliitto Tase Vastaavaa31.12.201431.12.2013 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet 170 051,11 124 507,05 346 691,80 641 249,96 170 051,11 135 458,79 346 691,80 652 201,70 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä Saamiset saman konsernin yrityksiltä Osuudet omistusyhteysyrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Pääomalaina 39 634 041,87 24 719 628,95 7 916 030,36 554 753,52 293 623,07 73 118 077,77 36 145 866,67 25 286 731,37 7 916 030,36 554 753,52 292 143,14 70 195 525,06 Pysyvät vastaavat yhteensä 73 759 327,73 70 847 726,76 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Valmiit tuotteet/tavarat 279 006,53 Pitkäaikaiset saamiset Muut pitkäaikaiset saamiset 1 195 416,59 1 195 416,59 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Muut saamiset, lyhytaikainen Siirtosaamiset 950 976,48 287 945,06 0,00 544 182,39 1 783 103,93 2 975 321,80 385 270,59 709 130,83 630 088,00 4 699 811,22 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Muut arvopaperit 418 095,31 52 564 378,07 52 982 473,38 418 095,31 50 344 513,19 50 762 608,50 Rahat ja pankkisaamiset 146 011,94 207 289,03 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 56 202 759,13 57 144 131,87 Vastaavaa yhteensä 129 962 086,86 127 991 858,63 42 95 753,29 Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 Suomen Kuntaliitto Tase Vastattavaa31.12.201431.12.2013 Peruspääoma 16 818 792,65 16 818 792,65 Muu oma pääoma 88 726 221,50 54 909 083,07 Tilikauden ylijäämä -62 545,22 33 817 138,43 OMA PÄÄOMA 105 482 468,93 105 545 014,15 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 11 728 300,00 12 529 100,00 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Ostovelat saman konsernin yrityksille Muut velat Siirtovelat 5 859 517,59 1 178 793,23 357 082,10 1 212 905,36 680 791,28 3 462 228,37 12 751 317,93 3 407 583,98 1 070 290,86 823 670,49 165 092,60 782 136,93 3 668 969,62 9 917 744,48 Vieras pääoma yhteensä 12 751 317,93 9 917 744,48 Vastattavaa yhteensä 129 962 086,86 127 991 858,63 43 Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 Kuntaliitto-konserni Tuloslaskelma (1000 euroa) Liitenro Varsinainen toiminta 1-3 2014 Kunnallinen edunvalvonta Tuotot 15 326 Kulut Henkilöstökulut -19 627 -20 439 Poistot -940 -1 051 Muut kulut -13 987 -34 553 -16 185 -19 227 2013 18 330 -37 676 -19 346 KT Kuntatyönantajat Tuotot 6 005 Kulut Henkilöstökulut -3 966 -3 880 Poistot -6 -47 Muut kulut -2 033 -6 005 -1 662 0 -5 589 0 Kulujäämä -19227 -19346 Varainhankinta Tuotot 18 348 17 845 Kulujäämä -879 -1 500 Sijoitus- ja rahoitustoiminta 4 Tuotot Kulut 84 373 -75 091 9 282 Satunnaiset erät Satunnaiset kulut Tilikauden ali-/ylijäämä 44 5 589 84 297 -76 746 7 551 0 -1 852 8 403 4 199 Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 Kuntaliitto-konserni Tase (1000 euroa) VASTAAVAA Liitenro 31.12.201431.12.2013 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 6 Aineettomat oikeudet 442 517 Muut pitkävaikutteiset menot 253 426 Konserniliikearvo 3 621 4 316 4 819 5 762 Aineelliset hyödykkeet 7 Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1 378 15 452 3 407 367 0 20 604 1 378 13 040 2 960 370 545 18 293 Sijoitukset 8 Osuudet saman konsernin yrityksissä Lainasaamiset Osuudet omistusyhteysyrityksissä Osakkeet ja osuudet Pysyvät vastaavat yhteensä 258 9 35 202 31 419 1 942 37 402 1 392 62 322 32 820 56 875 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Valmiit tuotteet/tavarat 237 96 333 Pitkäaikaiset saamiset 9 Muut pitkäaikaiset saamiset 52 330 382 1 196 1 195 Lyhytaikaiset saamiset 10 Myyntisaamiset Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Lainasaamiset Siirtosaamiset Muut saamiset 16 194 0 98 7 890 739 24 921 18 888 0 15 10 450 1 773 31 126 Rahoitusarvopaperit 11 Osakkeet ja osuudet Muut arvopaperit 0 53 886 53 886 418 50 587 51 005 24 043 104 378 20 739 104 447 Vastaavaa yhteensä 166 701 161 322 Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä 45 Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 Kuntaliitto-konserni Tase (1000 euroa) VASTATTAVAA Liitenro 31.12.201431.12.2013 OMA PÄÄOMA 12 Peruspääoma 16 819 16 819 Edell. tilikausien ylijäämä 92 621 88 487 Tilikauden ali-/ylijäämä 8 403 117 842 4 199 109 505 VÄHEMMISTÖOSUUS 0 0 PAKOLLISET VARAUKSET 13 Eläkevaraus 12 892 13 775 VIERAS PÄÄOMA 14 Pitkäaikainen Muut pitkäaikaiset velat Laskennalliset verovelat 232 1 582 0 1 814 221 1 805 49 2 075 Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot Ostovelat Lainat rahoituslaitoksilta Siirtovelat Muut lyhytaikaiset velat 5 347 7 195 3 148 6 354 12 109 34 152 5 234 10 440 4 298 3 408 12 587 35 966 Vieras pääoma yhteensä 35 967 38 042 Vastattavaa yhteensä 166 701 161 322 46 Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 Suomen Kuntaliitto-konserni Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Suomen Kuntaliiton tilinpäätös ja konsernitilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain ja muiden tilinpäätösten laadintaan vaikuttavien säännösten mukaan. Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvostus Rakennukset 20–30 vuotta Rakennuksissa olevat koneet 20–30 vuotta Tutkimusalus 15 vuotta Laboratoriokalusto 7 vuotta Toimistokalusteet 7 vuotta Ajoneuvot 4 vuotta ATK-laitteet 3 vuotta Ohjelmistot 5 vuotta Liikearvo 5 vuotta Konsernin liikearvo 5–10 vuotta* Muut pitkävaikutteiset menot 5 vuotta * Konserni liikearvon vaikutusaika on katsottu olevan 10 vuotta 5 vuoden sijaan. KT Kuntatyönantajien käyttöomaisuushankinnat poistetaan kokonaan hankintavuonna tilivuosittain tasattavien kuntakohtaisten maksuosuuksien vuoksi. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on aktivoitu varovaisuuden periaatetta noudattaen välittömään hankintamenoonsa tai sitä alempaan todennäköiseen myyntihintaan. Pitkän valmistusajan vaativien hankkeiden tuloutus FCG-konserni: Projektit joilla on kiinteä budjetti, kirjataan tuotoksi tehdyn työn mukaan varovaisesti siihen asti kun budjettia on käytettävissä. Budjetin ylittävät työt ja kulut kirjataan projektin kuluksi. Näitä vastaavia tuottoja ei jaksoteta. Muut hankkeet tuloutetaan juoksevasti laskutuksen mukaan. Tutkimus- ja tuotekehitysmenot Tutkimus- ja tuotekehitysmenot on kirjattu vuosikuluksi niiden syntymisvuonna. Sijoitus- ja rahoitusomaisuuden arvostus Sijoitus- ja rahoitusomaisuuden arvopaperit on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan markkinahintaan. Konsernitilinpäätöksen laajuus Suomen Kuntaliiton konsernitilinpäätökseen sisältyy Kuntaliiton oman ja KT Kuntatyönantajien lisäksi liiton kokonaan omistamien tytäryhtiöiden KL-Kuntahankinnat Oy:n, KL-Kuntarekry Oy:n ja Kuntatalo Oy:n tilinpäätökset sekä Kuntaliiton 100 % omistamat Kuntaliitto Holding konserni ja sen alakonserni FCG Finnish Consulting Group. Konsernitilinpäätökseen ei ole yhdistelty SIPU AB-nimistä 60 %:sti omistettua yhtiötä. Yhdistelemättä jättäminen perustuu kirjanpitolain 6 luvun 3 pykälän 1. kohtaan. Konsernitilinpäätöksen laskentaperiaatteet Konsernin sisäinen omistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Konsernin sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen voitonjako on eliminoitu. Osakkuusyhtiöt on yhdistetty pääomaosuusmenetelmällä. Omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyhtiön tilikauden tuloksesta on esitetty rahoitus- ja sijoituserissä. Tuloslaskelmassa tytäryhtiöt on yhdistetty siihen toimintoon, johon ne luonteensa vuoksi kuuluvat. KL-Kuntahankinnat Oy, KL-Kuntarekry Oy, KL-Kustannus Oy, KL-Tarkastuspalvelut Oy, Kuntaliitto Holding Oy, Kuntatalo Oy ja Kuntaliitto Palvelut Oy liiton varsinaiseen toimintaan, FCG Finnish Consulting Group -konserni ja sen tytäryhtiöt sekä Gustavelund Oy ja KuntaEfeko Oy sijoitustoimintaan. Toimintokohtaisiin eriin tuotoiksi ja kuluiksi yhdistetään tytäryhtiöiden tuotot tuottoihin ja kulut ao. kuluihin. Toiminnanaloille on kohdistettu toiminnan erilliskulut. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotoiksi ja kuluiksi yhdistetään tytäryhtiöiden rahoitustuotot ja -kulut sekä sijoitustoimintaa palvelevien tytäryhtiöiden tulos ennen voittoa ja satunnaisia eriä. Tytäryhtiöiden satunnaiset tuotot/kulut yhdistellään tuloslaskelmassa liiton ao. eriin. Tuloverot Verot on esitetty sijoitustoiminnan kuluina. Laskennalliset verovelat ja -saamiset Kertyneistä poistoeroista on laskettu laskennallinen verovelka. Valuuttamääräiset erät Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu Suomen rahaksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Noteeraamattomien valuuttojen osalta on käytetty liikepankkien ohjeellisia kursseja. Ulkomaisten konserniyhtiöiden tuloslaskelmat on muutettu tilikauden keskikurssiin ja ja taseet on muutettu euromääräisiksi tilinpäätöspäivän kurssiin ja kurssiero sisältyy tilikauden voittoon. Konsernin sisäisen omistuksen eliminoinnista syntyvä muuntoero on esitetty edellisten vuosien voittovaroissa. Eläkevastuut Kuntaliiton ja sen tytäryhtiöiden palveluksessa olevien henkilöiden eläketurva on järjestetty Kevan kautta, lukuun ottamatta FCG Finnish Consulting Group Oy:tä, jonka eläkevakuutukset on hoidettu työeläkevakuutusyhtiöiden kautta. Kevan valtuuskunta vahvistaa vuosittain eläkemenoperusteisen eläkemaksun kokonaismäärän. Kokonaismäärä jaetaan jäsenyhteisöjen maksettavaksi sen perusteella, miten paljon nyt maksussa olevista eläkkeistä on karttunut kunkin jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005 tehdystä työstä. Eläkemenoperusteisen eläkemaksun kokonaismäärä vuonna 2015 on yhteensä 946 miljoonaa euroa (vuonna 2014 yhteensä 1005 miljoonaa euroa). (lähde: Keva.fi) Kuntaliiton, KL-Kustannus Oy:n ja Gustavelund Oy:n eläkevastuu on arvioitu Finanssivalvonnan säännösten mukaan tehdyn laskelman perusteella ja kirjattu pakolliseksi varaukseksi. Kuntaliiton vastuun kokonaismääräksi on arvioitu 11,9 milj euroa. Tästä varauksesta on vähennetty KT Kuntatyönantajien lainsäädännön perusteella, kuntien vastuulla oleva 1,8 milj euroa. Koko konsernin eläkemenoperusteisen varauksen määrä on tilinpäätöshetkellä 11,11 milj euroa. Eläkevastuu KUEL:n ulkopuolisista varhennetuista eläkkeistä on esitetty pakollisena varauksena. Liitolla ei ole muita kattamattomia eläkevastuita. 47 Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 Tuloslaskelman liitetiedot (1000 €) 1 Liitetiedot henkilöstöstä Henkilöstön lukumäärä keskimäärin joista Kunnallisen Työmarkkinalaitoksen palveluksessa Konserni 2014 henkilöä 1 047 50 Konserni 2013 henkilöä 956 50 EmoyhdistysEmoyhdistys 2014 2013 henkilöä henkilöä 244 267 51 50 Konserni Konserni EmoyhdistysEmoyhdistys Henkilöstökulujen erittely 2014 2013 2014 2013 Palkat ja palkkiot 45 153 46 547 14 460 15 904 Eläkekulut 7 311 7 811 2 618 2 851 Muut henkilösivukulut 2 612 2 550 733 550 Henkilöstökulut 55 076 56 908 17 810 19 306 Henkilöstökulut sisältyvät tuloslaskelmaan seuraavasti: Kunnallinen edunvalvonta 19 627 20 439 13 844 15 426 KT Kuntatyönantajat 3 966 3 880 3 966 3 880 Sijoitustoiminta 31 483 32 589 0 0 55 076 56 908 17 810 19 306 Johdon palkat ja palkkiot Johdon palkat, hallituksen, työvaliokunnan ja valtuuston palkkiot 2 188 2 243 849 879 2 Poistot Poistojen kokonaismäärä Aineettomat hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Konserni 2014 1 672 649 931 3 252 Konserni 2013 1 720 1 191 1 065 3 976 EmoyhdistysEmoyhdistys 2014 2013 0 14 0 84 39 175 39 273 Poistot sisältyvät tuloslaskelman eriin seuraavasti: Kunnallinen edunvalvonta 940 1 052 32 KT Kuntatyönantajat 6 47 6 Sijoitustoiminta 2 306 2 878 0 3 252 3 976 39 226 47 0 273 3 Kokonaistuotot ja -kulut Varsinaisen toiminnan tuotot Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot Satunnaiset tuotot Tuotot yhteensä Konserni 2014 21 332 18 348 84 373 0 124 052 Konserni 2013 23 920 17 845 84 242 0 126 007 Varsinaisen toiminnan kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminnan kulut Satunnaiset kulut Kulut yhteensä -40 559 -75 091 0 -115 650 -43 265 -76 691 -1 852 -121 808 -34 308 -1 438 0 -35 745 -36 644 -1 761 -1 800 -40 204 8 403 4 199 -63 33 817 Kuntatalon kiinteistön kauppa FCG:n osakkeiden kauppa Muu yritysjärjestelyyn liittyvä tuotto Satunnaiset tuotot yhteensä 0 0 0 0 12 499 18 692 1 125 32 316 Tytäryhtiö Audiator Oy:n myynti Yritysjärjestelyiden satunnaiset kulut Satunnaiset kulut yhteensä 0 0 0 -219 -1 581 -1 800 Tilikauden tulos EmoyhdistysEmoyhdistys 2014 2013 12 176 14 358 18 348 17 845 5 159 9 501 0 32 316 35 683 74 021 3.1 Satunnaiset erät 48 0 0 0 0 -1 852 -1 852 Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 4 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot Osinkotuotot Korkotuotot Myyntivoitot Arvonpalautukset rahoitusarvopapereista Muut rahoitustuotot Tuotot yhteensä Konserni 2014 Konserni 2013 28 54 1 122 1 587 247 3 038 51 38 4 697 1 408 647 6 841 2 139 311 1 122 1 587 0 5 159 1 861 259 5 330 1 404 647 9 501 -43 -15 -486 -544 -114 0 -1 644 -1 758 -39 -913 -486 -1 438 -96 -21 -1 644 -1 761 Liiketoiminnan tulos Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta Yhteensä 897 5 890 6 788 -1 427 3 895 2 468 Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä 9 282 7 552 3 721 7 740 74 709 332 -15 472 -31 483 -2 307 -24 698 1 082 217 -402 0 897 73 234 272 -16 495 -32 589 -2 878 -22 085 -541 56 -942 0 -1 427 Kulut Korkokulut Muut rahoituskulut Arvonalennukset rahoitusarvopapereista Kulut yhteensä Liiketoiminta eriteltynä Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstö- ja muut kulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto Rahoitustuotot ja -kulut Verot Vähemmistön osuus Tilikauden voitto EmoyhdistysEmoyhdistys 2014 2013 5 Tilinpäätössiirrot Tuloverot Tuloverot varsinaisesta toiminnasta Laskennallisen verosaamisen muutos Poistoero Tilintarkastajan palkkiot Tilintarkastuspalkkiot Veroneuvonta Muut palkkiot Konserni 2014 1 286 -190 22 1 118 135 40 126 302 Konserni 2013 EmoyhdistysEmoyhdistys 2014 2013 937 937 181 157 34 371 21 36 61 118 85 100 23 208 49 Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot (1000 €) PYSYVÄT VASTAAVAT 6 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Hankintameno 1.1 Lisäykset Luovutukset Vähennykset Hankintameno 31.12. Konserni 2014 Konserni 2013 2 254 163 0 -24 2 393 2 145 1 744 0 -1 635 2 254 0 0 0 0 0 1 635 0 0 -1 635 0 -1 916 14 -155 -2 057 336 -1 891 1 544 -1 570 -1 916 338 0 0 0 0 0 -1 530 1 544 -14 0 0 Liikearvo Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Hankintameno 31.12. 1 126 0 -15 1 110 1 095 38 -8 1 126 Kertyneet poistot ja arvonalennukset Luovutusten kertyneet poistot Tilikauden poisto Kertyneet poistot 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. -947 8 -65 -1 004 107 -888 3 -61 -947 179 Konserniliikearvo Hankintameno 1.1. Lisäykset Hankintameno 31.12. 10 779 0 10 779 9 702 1 076 10 779 Kertyneet poistot ja arvonalennukset Tilikauden poisto Kertyneet poistot 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. -5 960 -1 198 -7 158 3 621 -4 797 -1 163 -5 960 4 819 Muut pitkävaikutteiset menot Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Hankintameno 31.12. 3 911 83 8 3 986 3 877 51 -17 3 911 Kertyneet poistot ja arvonalennukset Luovutusten kertyneet poistot Tilikauden poisto Kertyneet poistot 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. 3 485 8 255 3 733 253 -3 188 12 -308 -3 485 426 1 378 0 1 378 1 378 1 391 -13 1 378 1 378 170 0 170 170 1 387 -1 217 170 170 Rakennukset ja rakennelmat Hankintameno 1.1. Lisäykset Luovutukset Hankintameno 31.12. 21 912 3 391 -331 24 973 19 522 2 391 0 21 912 0 0 0 0 14 195 97 -14 291 0 Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1 Vähennysten/luovutusten kertyneet poistot Tilikauden poisto Kertyneet poistot 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. -8 872 1 -649 -9 521 15 452 -7 681 0 -1 191 -8 872 13 040 0 6 006 0 0 0 -5 922 Kertyneet poistot ja arvonalennukset Luovutusten kertyneet poistot Tilikauden poisto Kertyneet poistot 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. EmoyhdistysEmoyhdistys 2014 2013 7 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet, liittymismaksut Hankintameno 1.1. Luovutukset Hankintameno 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. 50 -84 0 0 Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 Koneet ja kalusto Hankintameno 1.1. Lisäykset ,sisältää KT:n Vähennykset Hankintameno 31.12. Kertyneet poistot ja arvonalennukset Tilikauden poisto, sisältää KT:n Luovutusten kertyneet poistot Kertyneet poistot 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. Muut aineelliset hyödykkeet Hankintameno 1.1. Lisäykset/vähennykset Hankintameno 31.12. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Hankintameno 1.1. Lisäykset/vähennykset Hankintameno 31.12. Konserni 2014 Konserni 2013 EmoyhdistysEmoyhdistys 2014 2013 10 678 1 475 -323 11 830 12 574 3 384 -5 279 10 678 262 60 -60 262 4 895 135 -4 768 262 -7 718 -931 225 -8 424 3 407 -10 176 -1 065 3 523 -7 718 2 960 -126 -39 27 -138 125 -3 042 -128 3 043 -126 135 367 0 367 369 -2 367 347 0 347 347 0 347 0 0 545 545 32 820 4 695 -112 37 402 30 716 2 104 0 32 820 70 196 4 163 -822 73 536 24 971 60 887 -15 662 70 196 8 Sijoitukset Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Hankintameno 31.12. 8.1 Kuntaliiton tytäryhtiöosakkeet Konsernin- omistus- Kpl osuus % KL-Kuntahankinnat Oy, Hki 2 500 100 % KL-Kuntarekry Oy, Hki 2 500 100 % Kuntatalo Oy, Hki 13 582 100 % Kuntaliitto Holding Oy, Hki 338 280 100 % 8.2 Omistukset konserniyrityksissä Omistus- Kpl osuus % Kuntaliitto Holding Oy tytäryhtiöt: Kuntaliitto Palvelut Oy, Helsinki 2500 100 % KL-Tarkastuspalvelut Oy, Helsinki 4 100 % Kunta-Efeko Oy, Helsinki 1 000 100 % Gustavelund Oy, Tuusula 12 400 100 % KL-Kustannus Oy, Helsinki 100 100 % FCG Finnish Consulting Group Oy, Helsinki 18 480 538 100 % FCG Finnish Consulting Group Oy tytäryhtiöt: FCG Koulutus Oy FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy FCG Konsultointi Oy FCG International Oy Asplan Oy, 1.10.2013 alkaen SIPU International AB, Ruotsi SIPU AB, Ruotsi Oma pääoma 31.8.2013 27104 Tulos 1.9.12-31.8.13 0 Anzdec Ltd, Uusi Seelanti Oü Invicta, Viro Finnish Consulting Group SRL, Romania LLC Finnish Consulting Group, Ukraina POVVIK-OOS OOD, Bulgaria 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 60 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 51 Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 8.3 Osuudet omistusyhteysyrityksissä BDO Julkispalvelyt OY Oü Projektkeskus, Elevandi Kinnisvara Tallinna, Viro Kiinteistö Oy Södra Bergbacka Ekokem Oy VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Hankintameno 1.1. Lisäys Vähennys Hankintameno 31.12. Konsernin- omistusosuus % 20,0 % 27,3 % 21,7 % 21,4 % Konserni 2014 Viimeksi laaditun tilinpäätöksen mukainen oma pääoma voitto/tappio 661 1 113 4 1443 0 162600 25900 Konserni 2013 382 153 -202 333 393 13 -25 382 EmoyhdistysEmoyhdistys 2014 2013 279 0 -183 96 279 0 0 279 9 Pitkäaikaiset saamiset Muut pitkäaikaiset saamiset tytäryhtiön myynnistä 2012 Konserni 2014 1 195 Konserni 2013 1 195 16 194 18 930 EmoyhdistysEmoyhdistys 2014 2013 1 195 1195 10 Lyhytaikaiset saamiset 10.1 Myyntisaamiset 951 2 975 85 203 288 379 6 385 10.2 Saamiset saman konsernin yrityksiltä Myyntisaamiset 0 0 Muut saamiset 0 0 10.3 Siirtosaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset Muut lyhytaikaiset saamiset Lainasaamiset Finnish Consulting Group Saaminen tytäryhtiön myynnistä Alv-saamiset/verosaaminen Muut 98 0 0 739 739 15 539 244 990 1 773 0 0 0 0 0 0 539 170 0 709 138 6 281 215 37 129 233 48 256 554 7 890 85 8 908 0 0 238 0 0 251 968 10 450 138 168 0 37 0 0 48 90 64 544 85 280 0 0 0 Osakkeet ja osuudet Kirjanpitoarvo 31.12. Markkina-arvo 0 0 0 418 418 0 0 0 0 418 418 0 Muut arvopaperit Kirjanpitoarvo 31.12. Markkina-arvo 0 53 886 60 591 6 706 0 50 587 54 526 3 939 52 564 56 025 3 460 50 345 54 284 3 939 Lyhytaikaisten siirtosaamisten olennaiset erät Kuntien maksuosuudet Projektirahoitus Vuokrat Palkkionpalautukset Verosaamiset Laskennallinen verosaaminen Työttömyysvakuutuspalautus Henkilöstöön liittyvät saamiset Muut 71 58 136 630 11 Rahoitusarvopaperit Rahoitusarvopaperit sisältävät pääasiassa julkisen kaupankäynnin kohteena olevia rahastosijoituksia. Rahoitusarvopaperit arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon tai sitä alempaan markkina-arvoon. 52 Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot (1000 €) 12 Oman pääoman ja rahastojen muutokset Oman pääoman muutokset Peruspääoma 31.12.2014 Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. Muuntoero Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. Konserni 2014 Konserni 2013 16 819 92 686 -66 92 686 16 819 88 550 -63 88 550 16 819 88 726 16 819 54 909 88 726 54 909 8 403 117 842 4 199 109 505 -63 105 482 33 817 105 545 Eläkevaraus Varaukset ovat työnantajan maksamia lisäeläkkeitä varten 12 892 13 775 11 728 sekä varautuminen eläkemenoperusteiseen maksuun 12 529 Tilikauden voitto (tappio) Oma pääoma yhteensä EmoyhdistysEmoyhdistys 2014 2013 13 Pakolliset varaukset 14 Vieras pääoma Vieraaseen pääomaan kuuluvat olennaiset erät Pitkäaikainen vieras pääoma Laskennallinen verovelka * Muut velat * sis. myös Ruotsin vero 22 % 232 1 582 1 814 221 1 854 2 075 7 195 3 148 6 354 5 347 12 109 34 153 10 440 4 298 3 408 5 234 12 587 35 966 1 179 357 5 860 681 3 462 11 538 1 070 824 3 408 782 3 669 9 753 0 0 1 213 165 8 234 2 830 276 768 12 109 8 011 2 935 121 1 520 12 587 3 376 0 0 86 3 462 3 386 102 119 62 3 669 Lyhytaikaiset saatavat Myyntisaatavat 102 Muut saamiset 1 132 Maksuosuudet 138 Siirtosaamiset 26 1 398 Pakolliset varaukset, eläkevastuut 496 Lyhytaikaiset velat Ostovelat 31 Muut velat 152 Lomapalkkavelka sos menoineen 696 Siirtovelat 22 1 398 2013 94 1 090 85 92 1 361 507 Lyhytaikainen vieras pääoma Projektitoimintaan liittyvät ennakot Ostovelat Lainat rahoituslaitoksilta Muut lyhytaikaiset velat Siirtovelat Velat saman konsernin yrityksille Ostovelat ja muut velat Siirtovelkojen olennaiset erät Lomapalkkavelka sos.menoineen Projektitoimintaan liittyvät velat Verot Muut siirtovelat 15 Kuntaliiton taseeseen sisältyvät KT Kuntatyönantajien saatavat ja velat 56 139 654 5 1 361 53 Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 16 Vakuudet ja vastuusitoumukset Samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden puolesta annettu vakuus Yrityskiinnitykset * * Annettu rahoituslimiitin ja pankkitakausten vakuudeksi Vuokraoikeuskiinnitys Limittiluotot vastuun määrä käytetty nostamatta Leasingvastuut Leasingsopimusten maksamatta olevat määrät Erääntyy seuraavana vuonna Myöhemmin maksettavat Yhteensä Toimitilojen vuokravastuut Erääntyy seuraavana vuonna Myöhemmin maksettavat Yhteensä Maa-alueen vuokravastuut Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Pitkäaikaiset lainat jotka erääntyvät 5 vuoden jälkeen Velat saman konsernin yhteisölle Muut velat Konserni 2014 Konserni 2013 15001 15 001 3 000 3 000 17 400 -6 126 11 274 17 400 -3 574 13 826 Konserni 2014 EmoyhdistysEmoyhdistys 2014 2013 0 0 17 000 -5 860 11 140 17 000 -3 408 13 592 Konserni 2013 588 595 1 183 458 496 955 1 649 12 037 13 686 2 049 12 663 14 712 54 992 54 1046 19 715 662 20 197 890 Taloudelliset vastuut joita ei ole merkitty taseeseen Kiinteistöinvestoinnit: Kuntatalo Oy on velvollinen tarkistamaan kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistön verollinen käyttö vähenee tarkistuskauden aikana. 2011 viimeinen tark.vuosi 2020 Kaukokylmä enimmäisvastuu 90 2014 viimeinen tark.vuosi 2023 4 krs san. enimmäisvastuu 182 Yhtiöllä on käynnissä olevia kiinteistöinvestointihankkeita, joiden osalta on tehty arvonlisäverotuksessa vähennyksiä rakennusaikana 2014: 5 krs saneeraus projekti 1002 306 3A ja 4A saneeraus projekti 1007 37 Hankkeiden arvioidaan valmistuvan vuoden 2015 aikana, jolloin alkaa tark. kausi Tarkistusvastuu Kaukokylmä Investointivuosi 2011 Vastuulaskenta Kiinteistöinvestointimeno (netto) Kiinteistöinvestoinnin alv Vuotuinen osuus investoinnin alv:sta Vähennetty alv Vuotuinen osuus vähennetystä alv:sta Jäljellä tarkistuskauteen sisältyviä vuosia Palautuksen alainen määrä vähennyksestä 31.12. Tarkistusvastuu 31.12.2014 Tarkistusvastuu 31.12.2013 Muutos 54 2014 392 90 9 27 3 6 16 16 19 -3 Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 4. krs saneeraus Investointivuosi 2014 Vastuulaskenta Kiinteistöinvestointimeno (netto) Kiinteistöinvestoinnin alv Vuotuinen osuus investoinnin alv:sta Vähennetty alv Vuotuinen osuus vähennetystä alv:sta Jäljellä tarkistuskauteen sisältyviä vuosia Palautuksen alainen määrä vähennyksestä 31.12. Tarkistusvastuu 31.12.2014 Tarkistusvastuu 31.12.2013 Muutos YHTEENVETO Tarkistusvastuu 31.12.2014 Tarkistusvastuu 31.12.2013 Muutos 2014 845 182 18 95 9 9 85 85 0 85 101 19 82 Lähipiiritapahtumia koskevat liitetiedot Konsernin lähipiiriin kuuluvat liiton ja yhtiöiden hallitusten jäsenet ja varajäsenet, liiton valtuuston puheenjohtajisto, liiton ja yhtiöiden toimitusjohtajat, varatoimitusjohtajat, liiton hallintojohtaja sekä heidän perheenjäsenensä sekä sellaiset yhtiöt, yhdistykset tai säätiöt joissa em. lähipiiriin kuuluva henkilö käyttää määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa. Olennaisia lähipiiritapahtumia lähipiiriin kuuluvien henkilöiden kanssa ei tilikaudella ole ollut. Pääomalainat Suomen Kuntaliiton hallitus on myöntänyt KL-Kuntarekry Oy:lle pääomalainan. Lainan ehdot ovat uuden OYL:n mukaiset. Enimmäismäärä on 400 000 euroa. Pääomalainan määrä on 31.12.2014 korkoineen yhteensä 293 623 euroa. Konserniin kuuluvaa kirjanpitovelvollista koskevat liitetiedot Suomen Kuntaliitto ry:n konsernitilinpäätös säilytetään osoitteessa: Toinen linja 14 00530 Helsinki 55 Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 Liite Suomen Kuntaliitto Tuloslaskelma (1000 euroa) Talousarvio Varsinainen toiminta201420142013 Kunnallinen edunvalvonta Tuotot 5 833 6 171 8 769 Kulut Henkilöstökulut -14 145 -13 844 -15 426 Poistot -18 -32 -225 Muut kulut -15 121 -29 284 -14 426 -28 302 -15 403 -31 054 -23 450 -22 131 -22 285 KT Kuntatyönantajat Tuotot 6 416 6 005 5 589 Kulut Henkilöstökulut -4 263 -3 966 -3 880 Poistot 0 -6 -47 Muut kulut -2 153 -6 416 -2 033 -6 005 -1 662 -5 589 000 Kulujäämä -23 450 -22 131 -22 285 Varainhankinta Tuotot 18 266 18 348 17 845 Kulujäämä -5 185 -3 783 -4 440 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot 3 850 5 159 9 501 Kulut 0 3 850 -1 438 3 721 -1 761 7 740 Tuottojäämä -1 335 -63 3 300 Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot 0 32 316 Satunnaiset kulut 0 0 -1 800 Tilikauden ali/ylijäämä -1 335 -63 33 817 56 Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 Tilintarkastuskertomus Suomen Kuntaliitto ry:n jäsenille Olemme tilintarkastaneet Suomen Kuntaliitto ry:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2014. Tilinpäätös sisältää sekä konsernin että yhdistyksen taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen vastuu Hallitus vastaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallituksen on huolehdittava siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhdistyksessä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhdistyksen sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko yhdistyksen hallituksen jäsenet syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhdistystä kohtaan, taikka rikkoneet yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä. Lausunto Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen Helsingissä 27. päivänä huhtikuuta 2015 Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä yhdistyksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Muut lausunnot Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista ja vastuuvapauden myöntämistä hallituksen jäsenille tarkastamaltamme tilikaudelta. KPMG OY AB Heidi Vierros KHT 57 Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 58 Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014 59 Helsinki 2015 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, 00530 Helsinki PL 200, 00101 Helsinki Puh. 09 7711, faksi 09 771 2291 etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi www.kunnat.net
© Copyright 2024