3/2015 kesäkuu
YritysPohjois-Suomen Ved Systems Oy Engineering mittarit, laitteet, ilmankostuttimet maailma Kesäkuu 3/2015 • KAIVOSSEMINAARI 2015 Levi 3.-5.6.2015 040 7676 486 myynti@vedsys.com www.vedsys.com Onko terveys sinulle tärkeä? RollerMouse tietokonehiiren avulla helpotat vartaloon kohdistuvia paineita, kiputiloja ja saat parannettua työasentoasi. Työterveysalan ammattilaiset suosittelevat RollerMousen käyttöä. Säästää sairauskuluissa 350€/päivä. Maahantuonti: Avaintieto Oy / www.avaintieto.fi / Kysy lähin jälleenmyyjä Education Bachelor Master n PhD n Lifelong learning n n Lapin Biokunta Tervolan uudet, kaavoitetut ja teollisuusinfralla varustetut rakennuspaikat ovat valmiina. Services Training Research n Education n n Research Exploration Geology n Mining n Mineral processing n Chemistry n Environmental n Social n Automation n n LISÄTIETOJA www.tervola.fi tervolan.kunta@tervola.fi Kunnanjohtaja Mika Simoska 040 506 2928 Elinkeinokoordinaattori Matti Alatalo 0405012850 Contact: www.oulu.fi/oms PINTA-ALA 30 500 m2 RAKENNUSOIKEUS 6 100 m2 PINTA-ALA 52 400 m2 RAKENNUSOIKEUS 10 480 m2 PINTA-ALA 30 000 m2 RAKENNUSOIKEUS 6000 m2 Prof. Juha-Pekka Lunkka (Dean) tel. +358 294 481434 juha.pekka.lunkka@oulu.fi Prof. Kari Knuutila (General) tel. +358 40 779 9566 kari.knuutila@outotec.com Prof. Eero Hanski (Geology) tel. +358 40 756 9367 eero.hanski@oulu.fi Project manager Ilkka Hynynen (Mineral) tel. +358 294 482328 ilkka.hynynen@oulu.fi Dr. Jari Ruuska (Automation) tel. +358 294 482470 jari.ruuska@oulu.fi Oulu Mining School 2 YRITYSMAAILMA Suomen Kaivosyrittäjät Ry:n Kaivosseminaari pidetään nyt kymmenennen kerran Tänä vuonna Kittilän Levillä Suomen Kaivosyrittäjät ry sai alkunsa vuonna 2005, kun 15 alan aktiivia kokoontui Pyhäjärvelle kaivosyrittäjille tarkoitettuun puolen vuoden mittaiseen koulutukseen. ”Tarkoitus on edistää kaivosyrittäjyyden yleisiä ja yhteisiä toimintaedellytyksiä, tehdä yleistä valistustyötä, edunvalvontaa lainsäädännön alueella, toimia etujärjestönä viranomaisiin, lisätä alan yritysten ympäristö- ja työturvallisuustietoisuutta, organisoida ja koordinoida jäsentensä yhteisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita sekä kehittää jäsentensä välistä yhteistoimintaa. Järjestämme myös vuosittaisen kaivosseminaarin, joissa on käynyt noin 300 osanottajaa”, luetteli yhdistyksen toimitusjohtaja Harri Siitonen. Yhdistyksen jäsenmäärä on tällä hetkellä noin 50, jotka koostuvat kaivosyrittäjistä niiden alihankkijayrityksistä, louhintayrityksistä ja jopa kullankaivajista. ”T ämän hetken suurimmat ongelmat ja jarru alallamme ovat luvituksen monimutkaisuus ja kaivosluvat yleensä. Pahimmillaan tai parhaimmillaan yrittäjä tarvitsee jopa 130 eri lupaa kaivoksen avaamiseen. Prosessia hidastavat vielä kaikki yksityiset ja yhdistykset omilla valituksillaan. Mielestäni ulkopuolisille ei edes pitäisi antaa valituslupaa vaan ainoastaan niille, joita se koskee. Luvitus pitäisi yksinkertaistaa. Nyt se on ollut poukkoilevaa. Ennustettavuutta ei ole löytynyt. Luonnolle onkin tällä sektorilla annettu suurempi arvo kuin ihmiselle.”, Harri Siitonen jyrähti. Valtiolle järki käteen Harri Siitonen on sitä mieltä, että valtio voisi aivan ottaa isomman roolin kaivannaisteollisuudessa jopa omistajana. ”Uskon, että ala on tuottoisaa ja sen ympärille kehittyvä yrittäjyys toisi myös veroeuroja valtion ja kuntien kassaan. Esimerkiksi Kittilän kunta olisi varmaan konkurssissa, jos siellä ei olisi kaivostoimintaa. Mineraalejahan meillä Suomessa on, mutta ne pitäisi hyödyntää tehokkaammin uusilla teknologian keksinnöillä eikä ostaa kalliilla muualta maailmasta”, Siitonen jyrisee. KAIVOSSEMINAARI 2015 Levi 3.-5.6.2015 Suomen kaivosteollisuusalan huippuammattilaiset kokoontuvat jo kymmenettä kertaa Suomen Kaivosyrittäjät ry:n järjestämään juhlaseminaariin Leville. Kaivosseminaari 2015 pidetään Kittilän Levillä Hullu Poro Areenalla. Tervetuloa kuuntelemaan, keskustelemaan ja tutustumaan alan ajankohtaisiin aiheisiin! Seminaarin 3.-5.6.2015 pääsisällöt ovat: • Valtiovallan, aluehallinnon ja alan edunvalvonnan terveiset • Ympäristö- ja kaivoslain byrokratia • Maan metallimalmi- ja teollisuusmineraalikaivoshankkeiden tila • Kaivosalan projektiohjelmat • Kaivosalan palvelujen tarjoajien puheenvuorot • Kaivosalan koulutuksen tila • Arktisen alueen kehitys Ohjelma: Keskiviikko 3.6.2015 Ekskursiokohde Agnico Eagle Kittilän kaivos 9.00–15.00 Lähtö Kittilän kaivokselle, kaivoksella tutustutaan rikastamoon ja kaivosalueeseen. 15.15–17.15 Panalytical B.V. seminaaripäivän ohjelma 15.15 XRD in Mining: Identifying and quantifying minerals in Fe, Cu, Ni, Zn ores: How to increase recovery rate, XRD Mining Segment Manager Dr. Uwe Konig 16.00 XRF in Mining: 1) The power of small tabletop XRF equipment. 2) Benefits of combined WD and Ed techniques in Mining. Small Spot mapping of rock specimens, Nordic XRF and XRD Application Specialist Dr. Jakob Noreland 16.45-17.15 Automation options for Mines, Business Development Manager Nordic Jouko Nieminen Torstai 4.6.2015 8.00Kahvi Seminaarin avaus, valtiovallan, aluehallinnon ja edunvalvonnan terveiset 9.00 Tervetulotoivotukset ja avaussanat, Suomen Kaivosyrittäjät ry, Harri Siitonen 9.10 Kittilän kunnan tervehdys, kunnanjohtaja Kyösti Tornberg 9.25 Maakunnan tervehdys, maakuntajohtaja Mika Riipi, Lapin liitto 9.45 Työ- ja elinkeinoministeriö, kaivosylitarkastaja Riikka Aaltonen 10.00 Kaivosviranomaisen ajankohtaiskatsaus, kaivosyli-insinööri Terho Liikamaa, Tukes 10.25 Kaivosteollisuus ry, toiminnanjohtaja Pekka Suomela 10.45 Lapin kullankaivuu, toiminnanjohtaja Antti Peronius, Lapin kullankaivajain Liitto ry 11.05 alustava varaus 11.20 Pääomaa ja näkyvyyttä pörssistä, asiakkuusjohtaja Erja Retzén, Nasdaq Nordic 11.35Lehdistötilaisuus 12.00Lounas Uusien kaivoshankkeiden tila 13.00 Geologian tutkimuskeskus (GTK) 13.20 EIT Raw Materials – mitä, miksi ja kenelle, Harry Sandström, senior consultant, Spinverse Oy/ Business development, EIT Raw Materials Baltic CLC 13.40 Sotkamo Silverin kaivoshankkeet Suomessa ja Norjassa, toimitusjohtaja Ilkka Tuokko, Sotkamo Silver Oy 14.00 FQM Kevitsa Mining Oy, pääkaivosinsinööri Jukka Brusila 14.20 Yaran kuulumiset Soklista, Eero Hemming ja Seppo Gehör, Yara 14.45Kahvi 15.10 Kemin kaivos tänään, johtaja Jyrki Salmi, Outokumpu Oy 15.30 Rompas-Rajapalot kulta tutkimusprojekti; geologi Erkki Vanhanen ja ympäristöpäällikkö Noora Raasakka 15.50 Kittilän kultakaivos Agnico Eagle Mines, kaivoksenjohtaja Tuomo Tuohino 16.10 Sakatin Cu-Ni-PGE-projektin tämän hetkinen tilanne, projektipäällikkö Jukka Jokela, Anglo American Exploration 16.30 Hannukainen Mining Oy, toimitusjohtaja Mari Pilventö ja päägeologi Jouko Pakarinen 16.45Keskustelua 20.00 Juhlaillallinen - Suomen Kaivosyrittäjät 10 vuotta, Hullu Poro Areena Perjantai 5.6.2015 8:30Kahvi Kaivannaisalan tukipalvelut 9.00 OMS –tutkimuskeskuksen ja tiedekunnan esittely, Oulu Mining School, Kaivannaisalan tiedekunta, projektipäällikkö Ilkka Hynynen ja tutkimuskoordinaattori Jari Ruuska 9.20 Lapin ammattikorkeakoulu, projektipäällikkö Rauno Toppila 9.40 Malminetsintä on tuotekehitystä ja innovointia, Chief Geologist Hannu Ahola, Palsatech Oy 10.00 Keliberin tilannekatsaus, toimitusjohtaja Olle Siren, Keliber Oy 10.10 Keliber ja maakotka, ympäristöpäällikkö Kari Wiikinkoski, Keliber Oy 10.20 Keliber ja viitasammakko, Jarmo Saarikivi, Tutkimusosuuskunta Tapaus 10.30 Luonnonsuojelun ja yhteiskunnan toimintojen yhteensovittaminen, tutkijatohtori Nina Nygren, Tutkimusosuuskunta Tapaus 11.00 PANalytical, Business Development Manager Jouko Nieminen 11.30Alustava 11.45 Alustavia tuloksia minehealth-kaivoshankkeesta Barentsin alueella, lehtori/tutkija Seppo Kilpiäinen Lapin ammattikorkeakoulu 12.00Lounas Arktisen alueen kehitys 13.10 Kaivos ja matkailu - synergiaedut aluetaloudessa ja yhteisön kehittymisessä, elinkeinojohtaja Katariina Palola Kittilän kunta, Kideve Elinkeinopalvelut 13.30 Arktisen talousalueen kehitys ja pohjoisen investoinnit, toimitusjohtaja Timo Rautajoki, Lapin kauppakamari 14.00 Lappi EU:n klusteritoiminnan mallialueena, Case: Kohti kiertotaloutta, ohjelmapäällikkö Kari Poikela, Digipolis 14.20 Keskustelu ja seminaarin yhteenveto 14.45 Seminaarin päätöskahvit Pienet muutokset ohjelmaan ovat mahdollisia, jopa todennäköisiä. YRITYSMAAILMA 73 METALLI- JA TEOLLISUUSUUTISET Oulu Mining School Kaivannaisalan tutkimuskeskus perusteilla Ouluun Oulu Mining School (OMS) on vuonna 2007 Oulun yliopistossa toimintansa aloittanut vuorialan koulutus- ja tutkimusverkosto, josta muodostettiin Oulun yliopiston kaivannaisalan tiedekunta elokuussa 2014. Uusi kaivannaisalan tiedekunta (OMS) vastaa vuorialalle erikoistuvien geologien ja diplomi-insinöörien peruskoulutuksesta, jatkokoulutuksesta ja alan täydennyskoulutuksesta. Parhaillaan Oulun ylipisto on rakentamassa kaivannaisalalle tiedekuntien, eri tutkimusryhmien ja kaivannaisalan sidosryhmien tarpeita palvelevaa kaivannaisalan tutkimuskeskusta, joka aloittaa toimintansa vielä tänä vuonna. Osana Suomen Vuoriklusteria Oulu Mining School on myös vahvasti mukana rakentamassa alan tutkimuskoordinaatiota. Tavoitteena on luoda kansallisesti ja kansainvälisesti johtava kaivosalan opetus- ja tutkimusyksikkö. Tiedekunnan perustaminen perustuu yliopistossa kehitettyyn Oulu Mining School -konseptiin, joka nyt laajennetaan geologian, malminetsinnän, kaivostekniikan ja rikastustekniikan kattavaksi osaamiskeskittymäksi. -Koko konsepti on nyt ajankohtainen. Keskeiseen ideaan kuuluvat tiedekunnan perustaminen Ouluun sekä koulutuksen ja kaivannaisalan tutkimuksen nivominen valtakunnalliseen ja EUn mineraalisten luonnonvarojen strategiseen visioon. Meille on valtiovallankin taholta ilmaistu Pohjois-Suomen mineraalisten luonnonvarojen tutkimusvastuu, yhdessä muiden keskeisten kaivannaisalan toimijoiden, kuten Geologian tutkimuskeskuksen kanssa. Tämän taustalla on kaivannaisalan koko arvoketjun koulutus- ja tutkimusvastuu, kertoo dekaani Juha-Pekka Lunkka. Tiedekunta perustettiin 1. elokuuta 2014 ja nyt ollaan toiminnan käynnistelyvaiheessa. Tärkeimpänä tehtävänä on Oulu Mining Schoolin tutkimuskeskuksen sisäänajo, käsittäen mm. jatkuvatoimisten teollisten minipilot kokoluokan rikastamojen, murskaamon ja kaivosvesien puhdistus- ja kierrätyslaitoksen suunnittelut ja laiteasennukset. -JatkuvaMinipilot-vaahdotus koerikastamo toimii jo, mutta OMS-tutkimuskeskukseen tulee lisäksi monipuolinen tutkimusvälineistö, jonka avulla pystytään tutkimaan kokonaisvaltaisesti muun muassa murskaukseen ja rikastukseen liittyviä ilmiöitä. Ajatuksena on, että meillä olisi koko kaivannaisalan arvoketjun kattava tutkimusvälineistö ja siihen liittyvä tutkimus ja koulutus, Lunkka mainitsee. Kaivannaisalan korkeinta koulutusta ja tutkimusta Lunkka kertoo, että yliopistojen tehtävänä on harjoittaa korkeatasoista tutkimusta ja koulutusta sillä alalla missä toimitaan, eli tässä yhteydessä kaivannaisalalla. - Oulu Mining Schoolin osalta korkeatasoista tutkimusta ja koulutusta tarjotaan etenkin geologian, sovelletun geofysiikan ja kaivostekniikan sekä rikastustekniikan aloilla. Tutkimus ja koulutus OMS:ssa kattaa kaiken malmin etsinnästä, kaivoksen toimintaan ja rikastukseen saakka. Oulun yliopistossa on lisäksi teknillisen tiedekunnan ja luonnontieteellisen tiedekunnan puolella useita tutkimus- ja koulutustoimintoja, jotka liittyvät muun muassa metallurgiaan ja kaivosten ympäristöasioihin. Näiden tiedekuntien kaivannaisalaan läheisesti liittyvä tutkimus ja koulutus tukevat ja täydentävät myös Oulun Mining Schoolin toimintaa. Merkittävää yritysyhteistyötä laajennetaan Tärkeän soveltavan- ja perustutkimuksellisen osa-alueen muodostavat yritysmaailman kanssa tehtävä yhteistyö sekä erityyppiset kaivannaisalan sovellukset yrityspuolelle. Erityisesti koerikastamon osalta toivotaan tiivistä yhteistyötä yritysmaailman kanssa nyt ja tulevaisuudessa. - Kaivannaisalan tiedekunnalla on jo hyvin käynnistynyttä yhteistyötä Outotecin ja Metson kanssa sekä Suomessa toimivien kaivosyhtiöiden, kuten muun muassa Anglo American Finlandin ja First Qauntum Mineralsin kanssa. Outotecin oyj:n teknologiajohtaja, tutkimusprofessori Kari Knuutila toimiikin tällä hetkellä oman toimensa ohessa myös Oulu Mining Schoolin johtajana. Tavoitteena onkin laajentaa ja syventää Oulu Mining Schoolin tutkimuskeskuksen yhteistyötä teollisuuden kanssa jo lähitulevaisuudessa lähinnä rikastus- ja kaivostekniikan aloilla. Lunkka mainitsee, että Oulu Mining Schoolilla on pitkäaikainen yhteistyö mm. Schneider-Electricin kanssa, erityisesti kaivannaisalan prosessiautomaation ja prosessin energiatehokkuuden kehittämisessä. Erityistä mielenkiintoa suomalaisella teknologiateollisuudella on sensoritekniikkaan liittyvään yhteistyöhön sekä erilaisten kaivannaisalaan liittyvien ilmiöiden tutkimiseen ja havainnollistamiseen prosessin ohjattavuuden näkökulmasta. -Jatkossa haluaisimme olla mukana myös kokonaisvaltaisessa prosessinohjauksessa ja kaivostekniikan koneiden ja laitteiden suunnittelussa. Olemme tällä hetkellä vasta sisäänajamassa toimintaamme. Kevään aikana saamme kaivostekniikan ja rikastustekniikan professorit. Koulutus näillä aloilla käynnistyy syksyllä. Oulu Mining Schoolin tutkimuskeskuksen laitetestaus käynnistyy vielä tämän vuoden puolella. Ratkaisuja teollisuuden kohtaamiin ongelmiin -Perinteisesti yhteistyö teollisuuden kanssa pitää sisällään diplomi- tai väitöskirjatyön tekemisen jostain ilmiöstä tai ongelmasta, joka kiinnostaa kumpaakin osapuolta. Tämän tyyppinen yhteistyö on jatkossakin yksi yhteistyön toimintamalli. OMS-tutkimuskeskukseen keskitetään merkittävästi uusia tutkimusvälineitä, joten OMS-tutkimuskeskus panostaa jatkossa myös tilaustutkimusyhteistyöhön teollisuuden kanssa. Pyrimme myös luomaan yhteisprofessuureja kaivannaisalan toimijoiden kanssa. Tämä on se visio, joka tulee nähdä ehkä vähän pidemmällä tähtäimellä, sillä yhteisprofessuurit hyödyntävät niin teollisia toimijoita kuin myös yliopistoa, Lunkka toteaa. Koulutuksen puolella Oulu Mining School pyrkii kuuntelemaan hyvin tarkalla korvalla kaivannaisalan koulutustarpeita ja suunnittelemaan yhdessä yritysmaailman kanssa, millainen koulutusrakenne diplomiinsinööreille ja maistereille kaivannaispuolella pitäisi olla. -On tärkeää pystyä räätälöimään opetusta niihin tarpeisiin mitä yrityksillä on. Tästä syystä yhteistyö koulutuspuolella on tärkeää. Tähän liittyen meillä on ollut kansainvälisten yritysten kanssa koulutuskonseptikokeiluja kehitteillä, joiden puitteissa on pyritty saamaan yhteistä koulutusta. Dekaani professori Juha-Pekka Lunkka Yritysyhteistyötä on tehty mm. rikastusprosessien tutkimuksessa. -Meillä on täällä tutkijoita, jotka ovat erikoistuneita rikastusprosesseihin ja minipilot-ympäristö tarjoaa parhaat edellytykset tämän tyyppiseen tutkimukseen. Samanlaisia minipilot-koerikastamoita ei ole yliopistotasolla muualla Euroopassa. ICT-toimijakenttä kiinnostaa -Vaikka alalla käytetään paljon eri tyyppisiä sensoreita ja automatisoidaan kaivannaisalan prosesseja, OMS on halukas toimimaan sellaisen toimijakentän kanssa, jotka kuuluvat IC-teknologian piiriin. Sillä puo- lella on suuria mahdollisuuksia viedä erityyppisten prosessien automatisointia pidemmälle ja tehostaa toimintaa kestävän kehityksen periaatteiden mukaan koko kaivannaisalan arvoketjussa, Lunkka kertoo. Kestävää kaivostoimintaa -Yksi tärkeistä osa-alueista on kestävän kaivostoiminnan edelleen kehittäminen. Kyseessä on asia, joka oli jo Tekesin Green Mining -ohjelmassa, kuten myös Suomen Akatemian Mineraalit ja korvaavat materiaalit -tutkimusohjelmassa. Tämä on hyvin läpilyövä tematiikka, jonka piirissä kaivannaisalan yrityksiä on jo nyt mukana. Kyseisellä alalla näen yhteistyömahdollisuuksien parantuvan myös jatkossa yksityisten toimijoiden kanssa. Kumppanuus voisi liittyä etsinnän, kaivos- ja rikastustekniikan ohella myös vesien hallinnan optimointiin ja kaivosympäristöjen monitorointiin. Haluaisimme kehittää voimakkaammin yritysten kanssa esimerkiksi juuri sensoritekniikkaa näillä kaivostoiminnan osa-alueilla. Vuoriklusterilla tiivistä yhteistyötä -Suomen vuoriklusterissa on mukana paljon yrityksiä ja eri tahojen edustajia, myös Oulu Mining School. Näiden verkostojen kautta päästään paremmin kartoittamaan niitä osa-alueita, joilla yhteistyömahdollisuuksia Oulu Mining Schoolin ja kaivannaisalan muiden toimijoiden kanssa on. On kuitenkin hyvä muistaa, että Oulu Mining Schoolissa on koulutettu lukuisia kaivannaisalan osaajia, jotka menevät luonnollisesti myös teollisuuden palvelukseen ja myös tätä kautta syntyy hyviä yhteistyösuhteita yritysmaailman suuntaan, toteaa JuhaPekka Lunkka loppuun. www.oulumining.fi 4 YRITYSMAAILMA Kaivosala rämpii suossa Kaivosyhtiöiden kokonaislouhinta notkahti vuonna 2014 edellisestä vuodesta, mutta pysyi edelleen korkealla tasolla. Kaivosyhtiöt raportoivat kokonaislouhinnaksi 75 miljoonaa tonnia, joka on 6 % pienempi edellisen vuoden huipputasosta. Malminetsintään tehdyt investoinnit ja tutkimuskairaus jatkoivat edellisenä vuonna alkanutta pudotusta. Vuodelta 2014 Tukesille raportoitiin kairauskilometrejä 142 km, joka on 61 % pienempi kuin vuonna 2012 (366 km). Edellisen kerran malminetsintä Suomessa on ollut näin alhaisella tasolla 2005. Malminetsintäyhtiöt uskovat kuitenkin malminetsintään Suomessa; Tukesin kaivosrekisteriin merkityn malminetsintään oikeuttavan lupa-alueen pinta-ala nousi tähän asti korkeimmalle tasolle 1850 km2:iin. Fraser instituutin viimeisimmässä tutkimuksessa malminetsintä- ja kaivosyhtiöiden edustajat arvioivat Suomen maailmalla ensimmäiselle sijalle mineraalipotentiaalin houkuttelevuudessa, kun huomioidaan maassa harjoitettava kaivospolitiikka ja muut yhteiskunnalliset tekijät. Kaivosalan lupien käsittelyssä on Tukesissa hallittavissa oleva jono. Kaivoslupia on käsittelyssä 15 ja malminetsintälupia 180. Luparuuhkan aikaan 2012 malminetsintään haettuja lupia oli vireillä 650 ja kaivostoimintaan haettuja lupahakemuksia yli 60. Kullanhuuhdontalupahakemukset ovat ruuhkautuneet saamelaiskäräjien valituksista johtuen - kaivoslakiin saamelaiskäräjille kirjattu laaja vaikuttamismahdollisuus ratifioimatta jääneen ILO-sopimuksen hengessä on johtanut koneellisen kullankaivuun lähes loppumiseen kohteilla, joihin joutuu määräajoin hakemaan kullanhuuhdon- talupaa toiminnan kuitenkin jatkuessa vuodesta toiseen samanlaisena. Malminetsintä Vuonna 2014 malminetsintäyhtiöt investoivat tutkimustoimintaan 39,1 miljoonaa euroa. Huippuvuosi oli v. 2012, jolloin yhtiöt raportoivat malminetsintäinvestointeja 86,8 miljoonaa euroa. Pudotusta kahdessa vuodessa on 55 %. Malminetsinnän loppuhuipennus ja kallein vaihe on kallioperän syväkairaus. Rahoituksen tiukkenemisen myötä yhtiöt ovat supistaneet voimakkaasti kairausta. Malminetsintää tehdään nyt samalla teholla kuin vuosina 2005 ja 2006. Tukesille malminetsinnästä raportoi 41 yhtiötä, joista 10 suurinta yhtiötä teki 90 prosenttia kaikista etsinnöistä. Suomen malminetsinnän romahtaminen mukailee kansainvälistä kehitystä. Toki malminetsinnän investoinnit olisivat Suomessa nykyistä korkeammalla tasolla, jos Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen laajoilla Natura-alueilla voitaisiin tehdä normaalia kallioperätutkimusta samaan malliin kuin 2000-luvun puolessa välissä (ennen uutta kaivoslakia). Kivi-paperi-sakset, kivi häviää paperille. Natura-alueilla ei TIETOA PINTAA SYVEMMÄLTÄ GTK kartoittaa ja tutkii maankamaraa sekä tuottaa luonnonvarojen kestävää käyttöä edistävää tietoa. Geologian tutkimuskeskus, PL 77, 96101 Rovaniemi puh. 029 503 0000 ● fax 029 503 4991 ● tiedustelut: info@gtk.fi MALMI-‐ JA HYÖTYKIVILOUHINTA 1950-‐2014 Malminetsintään kaivosviranomaisen luvalla oikeu1avan alueen pinta-‐alan kehitys lSuvalla uomessa Malminetsintään kaivosviranomaisen 27.3.2015 Terho Liikamaa, Ossi Leinonen oikeu1avan alueen pinta-‐alan kehitys Suomessa Kairauskilometrit 2014: 143 km Kairauskilometrit 2013: 179 km 2014: 2012: 1343 66 kkm m 2013: 1 79 2011: 369 kkm m 2012: 2010: 3366 63 kkm m 2011: 369 km 2010: 363 km ole oikeasti todettu Suomessa 8.4.2015 milloinkaan suojeluperusteiden heikentymistä, kun malminet8.4.2015 sintää on tehty kaivosviranomaisen luvalla. Tämä ei kuitenkaan paljon paina; paperilla voidaan epäillä että suojeluperusteet tulevaisuudessa vaarantuvat. Yhtiöiden täytyy tehdä enemmän luontokartoituksia ja muita selvityksiä määrä, jonka riittävyydelle ei ole lainsäädännössä rajaa. Natura-alueilla malminetsintään oikeuttava paperi tarvitaan Tukesilta, Natura-viranomaisena toimivalta ELY-keskukselta, Natura-aluetta hallinnoivalta Metsähallituksesta ja jos Natura-alueen pohjalla on lailla perustettu suojelualue niin, paperi tarvitaan vielä Ympäristöministeriöstä. Paperit kiertävät sitten hallinto-oikeuksissa ja KHO:ssa - joskus Tukesin ja hallinto-oikeuden väliä edestakaisin. Viimeisimmässä Fraser Instituutin malminetsijöille ja kaivosyhtiöille suunnatussa kyselyssä Suomi arvioitiin houkuttelevimmaksi maaksi investointien kohteena maailmassa; Ruotsi putosi ensimmäiseltä sijalta numerolle 12. Investointien houkuttelevuuteen vaikuttavat maan ”arvioitu” mineraalipotentiaali ja maan kaivospolitiikan houkuttelevuus. Kaivospolitiikan houkuttelevuudessa huomioidaan useita tekijöitä, joista ensimmäisellä sijalla Suomi on seuraavissa: geologinen tietokanta, osaavan työvoiman saatavuus ja turvallisuus. Kyselyyn vastaajat kokevat epävarmuutta koskien ympäristösääntelyä (Suomi sijalla 48) ja luonnonsuojelualueita (Suomi 60). Osin ristiriitaisista tuloksista huolimatta Suomea pidetään rohkaisevana maana malminetsintäinvestoinneille. Kovapäisiä ovat nuo geologit. Kaivostoiminta Kaivosten kokonaisinves- toinnit olivat vuonna 2014 (190 Meuroa) lähes edellisen vuoden tasolla. Uusia kaivoksia ei ole rakenteilla ja laajennuksetkin ovat pieniä. Sekä kaivosten kokonaislouhinta (74,8 Mtn) että malmi/hyötykivilouhinta (29,5 Mtn) laskivat vuonna 2014. Louhintaa raportoi 21 yhtiötä 40 kaivokselta. Kokonaislouhinnasta kaksi suurinta louhivat 78 % (Siilinjärvi /30,5 Mtn ja Kevitsa/28,1 Mtn). Kaivostoiminta on keskeytynyt metallimalmikaivoksista Hiturassa, Pahtavaarassa, Laivassa ja Talvivaarassa. Kullanhuuhdonta Kullanhuuhdontaan oikeuttavien 195 luvan yhteenlaskettu pinta-ala on 12 km2 ja Tukesissa on vireillä 113 lupahakemusta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 6 km2. Kullanhuuhdontaan oikeuttava pinta-ala oli vuonna 2000 vielä 25 km2 ja lupaalueitakin oli yli 400. Tasaisesti on tultu alaspäin. Lapiokaivu on raskasta ja konekaivu vaatii monenlaista osaamista. Tukesin aloittaessa kaivosviranomaisena oletus oli, että huolettomin prosessi lupakäsittelyn kannalta on kullanhuuhdonta. Kullanhuuhdonnan luvitus oli sujunut vanhan kaivoslain aikana melko hyvin, jos ei huomioida Lemmenjoella käytyjä kaivospiiritaisteluita. Toisin kuitenkin kävi. Huolimatta Tukesin järjestämistä vilpittömistä neuvotteluista saamelaiskäräjien kanssa, saamelaiskäräjät ovat onnistuneet kaivoslain ”ILO-sopimus” pykälää 38 hyödyntäen kaatamaan 12 koneellisen kullankaivuun lupaa hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa. Tuomioistuinten ratkaisuissa Tukesin yhteistyö ei ole onnistunut saamelaiskäräjien kanssa ja Tukes ei ole toimittanut riittävästi materiaalia saamelaiskäräjille lausunnon- antoa varten. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on kuiten-1 kin saanut ympäristö/vesitalo1 uslupia koneelliseen kaivuseen lainvoimaisiksi, koska ko. lainsäädännössä lausuntomenettely saamelaiskulttuuriasiassa on kirjattu eri tavalla kuin kaivoslaissa. Ei taida kullankaivajaa paljon lämmittää, vaikka muutamassa paperissa toiminta sallittaisiin, mutta yhtä paperia puuttuu. Meitä virkamiehiä tällä on kuitenkin työllistävä vaikutus. Kaivosviranomaisen lupakäsittely Turvallisuus- ja kemikaalivirasto on edelleen kirinyt kaivosalan lupien käsittelyssä. Tällä hetkellä jonossa on 342 kpl malminetsintään, kaivostoimintaan ja kullanhuuhdontaan liittyvää lupahakemusta. Kaivoslupien ja vanhan kaivoslain mukaisten kaivospiirimääräysten lupakäsittely on sujuvaa. Malminetsintälupien käsittely ei ole enää este tehokkaalle malminetsinnälle ainakaan metsätalousmaalla toimittaessa. Malminetsintää rajoittavat tällä hetkellä metallien hintakehityksen takia riskirahoituksen saanti, viimevuosina kiristyneet luontokartoitusvaatimukset Natura-/luonnonsuojelualueilla tehtäviin tutkimuksiin sekä muutoksenhakujen kestot (HaO:t ja KHO). Kullanhuuhdontalupien tuomioistuinkäsittelyssä on alkanut toinen kierros. Huhtikuussa 2015 annetusta kullanhuuhdontaluvasta on nyt valitettu toistamiseen PohjoisSuomen hallinto-oikeuteen. Terho Liikamaa Kaivosyli-insinööri, Chief Inspector of Mines Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Finnish Safety and Chemicals Agency (Tukes) YRITYSMAAILMA 5 GTK mukana Lappia rakentamassa Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) kiviainesselvityksillä on pitkät perinteet Suomessa. Lapissakin GTK on tiiviisti mukana maa- ja kallioperän kiviainesten varantotutkimuksissa. Laajoja tutkimuksia ovat mahdollistaneet etenkin EAKR-tuet ja kuntien kiinnostus omia kiviainesvarojaan kohtaan. Tutkimuksista hyötyvät niin kiviainesalan yrittäjät, maanomistajat kuin kaavoitus- ja lupaviranomaisetkin. Geologian tutkimuskeskuksen maa- ja kiviainesselvitykset GTK:n maa- ja kiviainesselvitykset alkoivat 1970-luvulla silloiselle Tie- ja vesirakennushallitukselle tehdyistä soravarojen arvioinneista. Soravaraarvioissa kartoitettiin lajittuneita maaperämuodostumia ja arvioitiin niiden sisältämiä massamääriä maa-ainesluokittain. Työn tulokset ovat perustana nykyiselle GTK:n maa-ainesmuodostumatietokannalle, jota on päivitetty mm. 1990-luvulla alkaneissa pohjavedensuojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamishankkeissa (POSKI). Systemaattiset kalliokiviainesinventoinnit alkoivat 1989 ja niitä on tehty omina hankkeinaan ja osana POSKI-hankkeita eri puolilla maata. GTK tarjoaa maa- ja kiviainesselvityksiä myös maksullisina palveluina esimerkiksi Lapin kiviainesyrityksille. Maa-aineksia ja pohjavettä yhteiskunnan tarpeisiin GTK:n tarjoamien maa-ainesselvitysten perustana ovat usein edellä mainitut soravaraarvio ja muodostumatietokanta. Tutkittavista kohteista selvitetään muodostuman tyyppi, maa-aineslajitteiden levinnei- syys muodostuman alueella, mahdolliset hyödyntämisen haitat, rajoitteet ja esteet sekä arvioidaan eri lajitteiden keskinäiset runsaussuhteet ja kokonaisainesmäärät. Menetelminä ovat ArcGis- paikkatieto-ohjelmiston kartta-, ilmakuva- ja laserkeilausaineistot, maastohavainnointi, maatutkaluotaus, painovoimamittaukset, seismiset tutkimukset ja maaperäkairaukset näytteenottoineen. Tietoja yhdistelemällä voidaan tehdä muodostuman sisäistä rakennetta kuvaava 3D-kartta. Ensimmäinen GTK:n PohjoisSuomen yksikön tekemä rakenneselvitys on valmistumassa Rovaniemen Kolpeneenharjusta. Lapin POSKI Vuosina 2012-2015 toteutettiin Lapin POSKI-hankkeen ensimmäinen vaihe Etelä-Lapissa. Hankkeessa tutkittiin yhteensä 85 pohjavesialuetta; harjuja, deltoja, rantakerrostumia ja lajittuneita reunamuodostumia. - POSKI-hankkeessa selvitetään pohjavesialueella sijaitsevan maaperämuodostuman aineksen laatua, jakautumista ja määrää sekä arvioidaan siitä mahdollisesti saatavan pohjaveden määrää. Näiden, sekä luonto- ja maisemainventoinnin perusteella esitetään kullekin kohteelle käyttösuositus, kertoo geo- Letkututka on näppärä työkalu maaperän rakenteen tutkimiseen. Se on yhtä nopea ja maastokelpoinen kuin käyttäjänsäkin. Kuva. Jukka Räisänen/GTK Kalliokiviaineskartoitusten yhteydessä voi löytyä myös potentiaalisia luonnonkiviesiintymiä. Kuvassa luonnonkiven koelouhintaa Ylitornion Vajovaarassa. Kuva. Risto Vartiainen/GTK logi Hannu Panttila. Soran ja hiekan lisäksi hankkeessa tutkittiin alueen kalliokiviainesten laatua ja määrää. Lapin POSKI-hankkeen raportti on valmisteilla ja siihen voi tutustua Lapin liiton internetsivuilla. Kalliokiviainesselvityksiä infran kehittämiseen Vuosikymmenten aikana geologisin ja geofysikaalisin menetelmin kerätty tieto kallioperästämme toimii yhdessä GTK:n nykyaikaisten kartoitus- ja 3D-tulkintamenetelmien kanssa perustana kiviainesten alueellisille ja kohteellisille selvityksille. Maastotutkimuk- silla ja näytteenotolla selvitetään tutkimusalueen kallioperän ominaisuuksia ja arvioidaan kohteittain kivilajin laatu ja määrä kiintokuutiometreinä. Kalliokiviainesten käyttö on viime vuosina lisääntynyt tasaisesti verrattuna maaperän kiviaineksiin, soraan ja hiekkaan. Maanteiden ja rautateiden ylimpiin rakennekerroksiin tarvittavaa lujaa kiviainesta saadaan vain parhaista kalliokohteista. Alueelliset kiviainesselvitykset Lapissa Kalliokiviainesselvityksiä on toteutettu Lapissa, kuten muuallakin Suomessa, erillisinä yhteis- työprojekteina. Näistä viimeisin on Länsi-Lapissa keväällä 2014 päättynyt projekti, jossa kartoitettiin viiden Länsi-Lapin kunnan luonnonkivi- ja kiviainesvarannot. Hanke rahoitettiin pääosin EAKR-tuella, mutta kustannuksiin osallistuivat myös GTK ja alueen kunnat Ylitornio, Pello, Kolari, Muonio ja Enontekiö. - Itä-Lapissa on käynnistynyt keväällä 2015 vastaavanlainen projekti, ILLKKA, jonka kartoitusalue kattaa Kemijärven, Pelkosenniemen, Sallan ja Savukosken kunnat. ILLKKA -projektia hallinnoi Itä-Lapin kuntayhtymä, maastotutkimuksista vastaa GTK, selventää partnereiden työnjakoa geologi Risto Vartiainen. Geologinen tieto yhdestä hakupalvelusta GTK:n internetsivuilla on avattu uusi Hakku-palvelu geologista tietoa tarvitseville. Se on kaikille avoin verkkopalvelu, jonka avulla voi hakea ja ottaa käyttöön erilaisia geologisia tietotuotteita. Palvelusta löytyy Suomen geologiaan kytkeytyvä paikkatieto, dokumentit ja metatiedot 1800-luvulta nykyhetkeen. Hakku tuo GTK:n laajat tietovarannot yleiseen käyttöön entistä käyttäjäystävällisemmin, sillä tieto on nyt kerätty yhteen paikkaan. Tarjolla on neljä kokonaisuutta. Paikkatietotuotteet sisältää koordinaatteihin sidottua digitaalisesti jaettavaa aineistoa. Jaossa on erityyppisiä havaintoja mittausaineistoista laadittuja kokonaisuuksia, esiintymätietoja sekä karttatiedostoja. Julkaisut, raportit, kartat sisältää tiedot kaikista GTK:n laatimista ja sille luovutetuista arkistoraporteista sekä GTK:n julkaisemista kartoista ja tutkimusjulkaisuista. Pdf-muotoisia kokotekstejä on noin 13 500 kpl. Keskeiset karttatuotteet ovat saatavilla kuvamuotoisena tai karttakäyttöliittymien kautta, mukaan lukien tiedot maalaji- ja kalliokiviaineksista. Valokuvissa on yli 10 000 kuvatiedostoa alkaen vuodesta 1870. Tarjolla on geologiaa esineissä, rakennuksissa, maisemissa ja kivinäytteissä. Karttapiirrokset sisältää vanhoja käsin piirrettyjä karttoja vuosilta 1850-1970. - Valtaosa Hakku-palvelun sisällöistä on suorassa, maksuttomassa jakelussa ja palvelua täydennetään jatkuvasti uusilla tuotteilla. Myytäviä tuotteita ovat paperimuotoiset julkaisut ja kartat sekä osa paikkatietotuotteista, joita voi tilata palvelun kautta, kertoo geologi Kristina Lehtinen. Lisätietoja: Linkit: Hakku – Portti Suomen geologiseen tietoon http://hakku.gtk.fi/ Lapin POSKI-hanke www.lappi.fi/lapinliitto/ lapin-poski-hanke Kolpeneenharjun rakenneselvitys http://projects.gtk.fi/kora Länsi-Lapin luonnonkivi- ja kiviainesprojekti 2011 - 2014 http://stone.gsf.fi/Rovaniemi/ kehys_roi.html GTK:n asiantuntijapalvelut: http://www.gtk.fi/asiantuntijapalvelut/maankaytto/kiviaines/ Geologi Hannu Panttila, maaperän kiviainekset PL 77, 96101 ROVANIEMI hannu.panttila@gtk.fi gsm. 050-3486088 Geologi Risto Vartiainen, kalliokiviainekset PL 77, 96101 ROVANIEMI risto.vartiainen@gtk.fi gsm. 0400-795780 Geologi Kristina Lehtinen, markkinointi PL 77, 96101 ROVANIEMI kristina.lehtinen@gtk.fi gsm. 040-5746429 6 YRITYSMAAILMA S Kaivoshankkeen hyväksyttävyyttä edistää kaivostoiminnan vaikutusten hallinta koko kaivoksen elinkaaren ajan uomalainen ympäristöalan konsulttiyritys Golder Associates Oy on toiminut jo vuodesta 1994 palvellen niin paikallisia, kansallisia kuin kansainvälisiäkin asiakkaita. Esimerkiksi äskettäin valmistui suomalaisin, pohjoismaisin ja kansainvälisin asiantuntijaresurssein toteuttamamme asiakashanke, mielenkiintoinen harvinaisten maametallien (REE) hyödyntämiseen tähtäävä Tasman Metals AB:n kaivoshankkeen alustava toteutuskelpoisuuden arviointi (PFS, pre-feasibility study, kanadalaisen NI43-101 koodin mukaan), jossa tutkittiin myös hankkeen merkittäviä ympäristö- ja sosiaalisia näkökohtia. Kyseisessä hankkeessa avainasioita olivat erityisesti kaivoksen mahdolliset vesistövaikutukset, biodiversiteetti kuten nk. direktiivilajien esiintyminen hankealueella, sekä sidosryhmäkysymykset. Hankealue sijaitsee Vättern –järven läheisyydessä, ja eräät sidosryhmät ovat ilmaisseet huolensa mahdollisista vaikutuksista järveen. Hankealueen läheisyydessä on myös pysyvää asutusta. Kattavaa ympäristö- ja sosiaalisten Vaikutusten arviointipalvelua Suomen lainsäädäntö (kaivoslaki, YVA-laki ym.) vaatii kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten tunnistamista. Kaivoslain tarkoituksena on edistää kaivosten turvallisuutta sekä ehkäistä, vähentää ja torjua toiminnasta aiheutuvat haitat ja vahingot. Ympäristöön ja ihmisiin kohdistuvien vaikutusten tunteminen nousi uuden lain myötä yhä tärkeämmiksi tekijöiksi kaivoshankkeiden toteuttamisessa. ”Kaksikymmentä vuotta Suomessa toimineena ympäristöalan asiantuntijana Golder Associates Oy on luotettava ja asiantunteva yhteistyökumppani kaivosalan hankkeissanne ympäristöteknisissä kysymyksissä koko kaivoksen elinkaaren ajan”, liiketoiminnan kehityspäällikkö Maija-Leena Rissanen kertoo. ”Golder Associates tarjoaa kokonaisvaltaiset vaikutusarviointipalvelut Suomessa ja maailmalla – pelkästään Euroopassa olemme arvioineet satojen hankkeiden vaikutuksia. Suomen tiimillämme on vankka kokemus vaikutusar- Golderin Janna Riikonen ja Maija-Leena Rissanen pohtivat kaivosten sosiaalisia vaikutuksia. Sidosryhmätoiminnan tarkoituksena ei ole millään tapaa ”sumuttaa” ihmisiä luulemaan, että syytä huoleen ei ole, vaan sidosryhmien kanssa toimittaessa on aina kaiken viestinnän ehdottomasti perustuttava totuuteen. Ihmisten huoli ja siitä kumpuava vastustus on hyväksyttävä tosiasiana ja sidosryhmäyhteistyössä täytyy pyrkiä huolien helpottamiseen tosiasioiden pohjalta. Yleensä todelliset vaikutukset ovat vähemmän dramaattisia kuin pelätään, joten avoin ja luotettava tiedon jakaminen ja aktiivinen vuorovaikutus toimijan ja sidosryhmien välillä auttavat hälventämään huolia.” Golderilla on kokemusta siitä, että toimijan, joka onnistuu saavuttamaan luottamusta, on huomattavasti helpompi operoida. Toisaalta taas toimija, jolta luottamus puuttuu, kohtaa vähän väliä hankaluuksia riippumatta siitä, mitä asiaa pitäisi saada hoidettua. Janna Riikonen korostaa ennakoivan toiminnan viointitöistä kotimaassa. Toimintamallimme on, että hankkeissa käytämme kotimaisia osaajia ja erityistehtävissä tuomme osaamista myös muualta, eli koko Golderin osaaminen on käytettävissä paikallisen toimijan kautta. Kaivospuolella kaivostiimimme pitää sisällään osaajia kaikista pohjoismaista. Palvelut kattavat kaivosten koko elinkaaren aina kannattavuusarvioinneista, vaikutusarvioinneista, luvituksista, operaation suunnitteluun ja jälkihoitoon kaivosten sulkemisen jälkeen. Tunnemme muun muassa ihmisiin kohdistuvien ja sosiaalisten vaikutusten arviointimenetelmät”, vaikutusarvioinnin asiantuntija ja projektipäällikkö Janna Riikonen jatkaa. Kaivosala koskee lukuisia sidosryhmiä ”Kaivosalallakin vuorovaikutus sidosryhmien kanssa tulee aloittaa mahdollisimman varhain. Meidän tehtävämme on tunnistaa, mitkä asiat nousevat esille. Ennakoiva toiminta on kaiken A ja O. Haluamme vähentää ihmisten pelkoja annettavalla oikealla tiedolla. Kenenkään toimijan ei pidä vähätellä sidosryhmien huolia tai harminaiheita. Riippumatta siitä, mikä on fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen totuus asiassa, huoli on kuitenkin todellista. Moni Suomen kaivoshanke sijaitsee luontoarvoiltaan herkän Natura 2000-alueen läheisyydessä. merkitystä: ”Kaivosalalla pitää tunnistaa yhtiöiden oma vastuu ja ymmärtää, että hankkeiden eteenpäin menemistä helpottaa ja toimintavarmuutta lisää, että tarkistetaan asioita etukäteen eikä vasta sitten kun maito on jo kaatunut.” Natura 2000 –alueet nouseva suuri kysymys Moni Suomen kaivoshanke sijaitsee Natura 2000 –alueella tai niiden läheisyydessä. ”Vaikuttaa, että Natura 2000 –alueita koskevat vaatimukset ovat tiukkenemassa, lisäksi Suomen luonnonsuojelulaki ja EU-direktiivit eivät kulje aina käsi kädessä. Nämä seikat on kaivosalan otettava hyvin tarkkaan huomioon. Pääasia on, että haittavaikutukset pyritään ottamaan huomioon varhaisessa vaiheessa. Luontoarvojen suojeleminen on välttämätöntä. Esimerkkinä voin mainita vaikka jonkin suojellun kasvin, jota esiintyy mahdollisella kaivosalueella. Meidän tulee selvittää, voiko sitä siirtää jonnekin muualle, missä se menestyy. Kyseistä aluetta voidaan muokata kasville sopivaksi ja edesauttaa sen menestymistä. Luontotyypit ja ympäristötyypit voivat myös olla näitä kompensaatiomahdollisuuksia. Meillä Suomessa näissä asioissa ei olla vielä kovinkaan pitkällä, kun esimerkiksi IsoBritaniassa kompensaatioita on tehty jo pitkään”, Janna Riikonen kertoo. Kansainväliset organisaatiot edistävät Kaivosten vuorovaikutusta Useat kansainväliset kestävän kehityksen standardit ja toimintamallit edistävät vuorovaikutusmenetelmiä ja toimintamalleja. Esimerkkinä voidaan mainita IAP2 (International Association for Public Participation), joka on vuorovaikutuksen ja sidosryhmätoiminnan ammattilaisten kansainvälinen järjestö tavoitteenaan edistää sidosryhmätoimintaa ja vuorovaikutusta sekä tuottaa alan tutkimustietoa, koulutusta ja menetelmäkehitystä. Golder Associates Oy:n Janna Riikonen suorittanut järjestön tarjoamat vuorovaikutuskurssit ja hänellä on IAP2:n sertifikaatti vuorovaikutustoiminnasta (IAP2 Certificate in Public Participation). Tätä osaamista on hyvä käyttää myös suomalaisissa kaivoshankkeissa. YRITYSMAAILMA Mukanasi jo vuodesta 1937 Levanto Oy aloitti timanttikairausterien tuotannon kaivosteollisuudelle vuonna 1937. Meille ensi-luokkaiset raaka-aineet ja jatkuva tuotekehitys ovat avainasemassa. Tuotanto luonnollisesti Suomessa. www.finnsementti.fi I info@finnsementti.fi TECHNOLOGY AND IMAGINATION - NEW INDUSTRY STANDARDS Sandvik Mining and Construction FInland Oy Tel. +358 20 544 4600 MINING.SANDVIK.COM www.levanto.fi 7 8 YRITYSMAAILMA YRITYSMAAILMA 9 Xylem on kaivosteollisuuden yhteistyökumppani ”X ylemillä on pitkät perinteet yhteistyöstä kaivosalan yritysten kanssa. Olemme toimittaneet ja toteuttaneet paljon erilaisia kaivoksilla tarvittavia kuivanapitoratkaisuja. Xylem on maailman johtavia pumppuvalmistajia. Olipa kyse avolouhoksista tai maanalaisesta kaivostoiminnasta, Xylemiltä löytyvät kuhunkin kohteeseen sopivat tuotteet ja järjestelmät. Meiltä löytyy ratkaisu haastaviin tai ankariin vedenpoistoratkaisuihin aina kiertovesipumpuista suuriin konttipumppaamoihin. Päämerkkimme ovat Flygt, Lowara ja Vogel”, kertoo Xylemin rakennus- ja kaivosteollisuudesta vastaava myyntipäällikkö Mikael Fabritius. ”Yhteistyö kaivosten kanssa on monimuotoista: suunnittelemme yhdessä kuinka vesi saadaan tehokkaasti kaivoksista pois ja usein toimimme myös rikastamoissa.” Xylemin pumput on tehty toimimaan mitä kovimmissa oloissa. Siksi niitä käytetään kaivosprojekteissa kautta maailman. Monia malleja on saatavilla räjähdyssuojattuna, joten niitä voidaan käyttää vedenpoistotehtäviin kaikkialla kaivoksissa. ”Asiakkaamme arvostavat Xylemin laajaa ja korkeatasoista tuotevalikoimaa sekä yhtiön asiantuntemusta ja vankkaa kokemusta. Pystymme konsultoimaan esimerkiksi pumppujen valinnassa ja mitoituksessa ja tarvittaessa vuokraamaan kaivoksille suuria pumppuja, joita kierron kaikkiin vaiheisiin. ”Pumppumme pumppaavat puhdasta vettä vedenottamoilla, tuotteemme puhdistavat vettä vesilaitoksilla, siirrämme erilaisia nesteitä teollisuudessa, kiinteistöissä, kunnallisissa verkostoissa, puhdistamme jätevesiä ja pidämme huolta nesteiden kierrätyksestä.” Xylemin toimintaan kuuluu myös pumppujen vuokraus. Xylem-vuokrauksen avulla asiakkailla on käytettävissä laaja valikoima huippuluokan tuotteita. meiltä löytyy Suomenkin kalustosta. Pystymme myös tukemaan asiakkaita erilaisin käynnissäpitopalveluin. Nopea reaktiokyky on Xylemin vahvuus; pystymme vastaamaan nopeasti asiakkaidemme tarpeisiin kaivosten vaativissa olosuhteissa. Myös Xylemin jälkimarkkinointi on tehokasta, pystymme huolehtimaan varaosapalveluista nopeilla toimitusajoilla. Xylemin huollon ammattilaiset ovat aina asiakkaittemme käytettävissä milloin ja mihin heitä tarvitaankaan. Jos laitteistoon tulee vikaa, järjestelmä on saatava toimintakuntoon mahdollisimman pian.” Nesteiden käsittelyn kansainvälinen ammattilainen Xylem on maailman johtavia nesteiden käsittelyyn erikoistuneita yrityksiä. ”Markkinoiden johtavien tuotemerkkien kautta yhtiöllä on liiketoimintaa yli 150 maassa ja sen henkilöstöllä on laaja asiantuntemus monenlaisista käyttökohteista ja voimakas halu löytää paikallisia ratkaisuja maailman haastavimpiin vesi- ja jätevesiongelmiin”, kertoo Fabritius. Suomessa Xylem on toiminut vuodesta 1957 lähtien pumppujen ja vedenkäsittelylaitteiden toimittajana. Suomen Xylem on ollut itsenäinen tytäryhtiö vuodesta 1993. ”Xylem on arvostettu kansainvälinen konserni, jonka resursseista ja kokemuksesta on paljon hyötyä myös Suomen toimintojen kehittämisessä.” Xylem tarjoaa tuotteita, huoltopalveluita, vuokrausta nesteiden käsittelyyn ja käyttöön teollisuuden, kuntien ja kiinteistöjen kohteissa. Xylemin tuotevalikoimasta löytyy laitteita nesteiden FLYGT BIBO- 2800, Xylemin huipputuote Flygt on maailman johtava uppopumppujen ja upposekoittimen valmistaja. Tuotteet soveltuvat veden ja jäteveden pumppaukseen, vesien ja jäteveden käsittelyyn, tyhjennyspumppaukseen, kuluttavien nesteiden pumppaamiseen, kasteluun sekä teollisuuden kohteisiin. Xylem toi markkinoille uuden Flygt BiBon. Flygt BIBO on vuosien mittaan tarkoittanut luotettavuutta. Nyt uusi perinteisiin nojaava legenda tuo luotettavan vedenpoiston tuleville sukupolville. ”Olemme siis kehittäneet Flygt BIBOa pumpuksi, joka jatkaa ja jatkaa. Esimerkiksi kulutusta kestävä hydrauliikka, Dura-Spin™, Spin-Out™ ja Hard-Iron™ -juoksupyörä ovat kestävyyden huippua. Pienemmät kustannukset ovat uutuuden yksi tukijalka. Nopean juoksupyörän säädön ja tarkistusten helppouden ansiosta pumpun huoltoon tarvittava aika on pudonnut minimiin. Koska pumppu pystyy käymään kuivana, henkilöstö käyttää vähemmän aikaa pumppujen vahtimiseen”, Xylem toi markkinoille uuden Flygt BiBon. Flygt BIBO on vuosien mittaan tarkoittanut luotettavuutta. Nyt uusi perinteisiin nojaava legenda tuo luotettavan vedenpoiston tuleville sukupolville. kertoo Fabritius. Luotettava ja kestävä pumppu kaivoskäyttöön Vedenpoistojärjestelmä on kriittisen tärkeä kaikissa kaivoksissa. Näiden ympäristöjen vaikeasta ja vaativasta luonteesta huolimatta Flygt BIBO hoitaa helposti kaikki vedenpoistotarpeet avolouhoksissa ja kaivoksissa. Flygt BIBO on Ihanteellinen ratkaisu vaativiin rakennustyömaan vedenpoistotehtäviin, oli kyseessä aktiivinen tai passiivinen vedenpoisto. Xylem-vuokraus Xylemin toimintaan kuuluu myös pumppujen vuokraus. ”Pystymme vuokraamaan suuria pumppuja, joita ei konevuokraamoista löydy. Myös hätätilanteisiin, joissa tarvitaan nopeasti paljon pumppauskapasiteettia ”Joskus vuokraaminen on paras vaihtoehto, erityisesti lyhytkestoisissa projekteissa. Xylem-vuokrauksen avulla asiakkaillamme on käytettävissä laaja valikoima huippuluokan tuotteita. Xylem on valmis tarjoamaan yritysten toiminnan ja vedenpumppauksen tarvitseman tehon, taidon, joustavuuden ja reaktiivisuuden”, toteaa Mikael Fabritius. BIBO IS BACK! ENTISTÄ LUOTETTAVAMPANA BIBO ON KUIVANAPITORATKAISUSI Xylem Water Solutions Finland Oy, Vantaa, puh. 010 320 8500 www.xyleminc.com 10 YRITYSMAAILMA www.silver.fi YRITYSMAAILMA 11 Miilux vahvistuu entisestään: Kestotec Oy:stä Miiluxin tytäryritys 29.9.2014 toteutetulla yritysjärjestelyllä Miilux Oy on hankkinut osake-enemmistön Kestotec Oy:stä. Kestotec Oy:n muina osakkaina jatkavat Mikko Harjula ja Harri Hutka. Yritysjärjestelyn myötä Miiluxin ja Kestotecin yhteistyö syvenee entisestään. Yritysten erilaiset lähtökohdat täydentävät toisiaan ja yhdessä yritykset muodostavat Suomen suurimpiin kuuluvan infra-alaa ja kaivosteollisuutta palvelevan kokonaisuuden. Vahvistuneiden resurssien johdosta yrityksillä on entistäkin parempi valmius palvella asiakkaita kokonaisvaltaisesti kaikessa osaamiseensa liittyvässä. Miiluxin Ja Kestotecin yhteistyösopimuksen mukaisesti Kestotec markkinoi ja myy Miiluxin valmistamia kulutusteräksiä, kulutusteräskomponentteja, -tuotteita ja -ratkaisuja koko Suomen alueella. maanrakennukseen kuin murskaukseen. Tyypillisimpiä Miiluxin konepajalla valmistettavia tuotteita ovat suuret kauhat, erilaiset lisälaitteet ja välpästöt. Palveluumme kuuluu myös kunnossapitotyöt, kuten kauhojen korjaus, myyntijohtaja Olli Mattila kertoo. Suuret koneet ja laitteet tulevaisuuden suuntaus Sekä Olli Mattila että Kestotec Oy:n myyntipäällikkö Mikko Harjula korostavat, että tulevaisuuden suuntaus tulee olemaan koneitten isoissa kokoluokissa. ”Tällä sektorilla on valmisteilla läpimurto. Suojatut kuokkakauhat, helpommin vaihdettavine komponentteineen kasvattavat kauhojen ikää ja tuovat sääs- töä kunnossapitokustannuksiin. Näin kauhan elinkaarikustannukset jäävät selvästi totuttua alhaisemmiksi. Pulttihuulijärjestelmä, joka on suunniteltu pääasiassa pyöräkuormaajien kauhaan, mahdollistaa pyöräkuormaajan kauhan kärjen vaivattoman ja hitsausvapaan kunnossapidon. Remontit eivät ole sidottuina aikaan, paikkaan tai sääolosuhteisiin, koska hitsaustoimenpiteitä tai lämpökäsittelyä ei tarvitse tehdä. Tämä mahdollistaa myös HB500 kovan kulutusteräksen riskittömän käytön kulutuspaloissa. ”Olemme esillä uusine tuotteinemme Maxpo- messuilla 10.– 12.9.2015 Hyvinkään lentokentällä. Tervetuloa!” ilmoittaa Harjula. Miilux Oy:n hitsaus- ja asennushalli löytyy myös Raahesta. Tuotantotilaa on n. 1 500m². ”Tämän yritysfuusion myötä toimintamme laajentui tuntuvasti. Kulutusteräksen valmistuksen lisäksi olemme nyt myös valmii- den tuotteiden valmistaja. Kestotec Oy vastaa tuotteiden suunnittelusta, tuotekehityksestä ja myynnistä, Miiluxin vastuulla on valmistus. Miiluxin perustama konepaja työllistää tällä hetkellä kahdeksan ammattilaista ja siellä valmistuu laitteita niin Miilux Oy tekee kovaa terästä moneen käyttöön Miilux Oy on osa Miilukangas konsernia, joka on perustettu 1967. Myyntijohtaja Olli Mattila valotti Miiluxin historiaa. ”1990- luvun lopussa Rautaruukki Oy haki kumppania teräksen karkaisuun. Miilukankaan perhe otti haasteen vastaan ja karkaisu aloitettiin 2000- luvun alussa, jolloin Miilux Oy perustettiin. 2000-luvun alkupuoli tehtiin vain karkaisua muutaman työntekijän voimin ja kun hypätään tähän kuluvaan vuoteen, meitä on jo yli 60 kulutusteräksen käsittelyn ammattilaista. Tähän liittyvät erilaiset kunnossapitopalvelut, kuten syötin- ja suppilovuoraukset, kauhojen ja puskulevyjen kunnostukset sekä uusimpana vannehuolto. Vannehuollossa kyse on esisijaisesti turvallisuudesta ja kustannusten säästöstä. Olemme tehneet kumppanuussopimuksen kansainvälisen ensiasennusvanteita valmistavan OTR Wheel Engineering kanssa. Heiltä saamme kaiken mahdollisen avun vanteiden huoltoon, korjaukseen ja myös uusiin vanteisiin liittyen.” Tulevaisuudessa suuret kauhat näyttelevät iso roolia tuotannossa. Miilux Kulutusteräskeskus palvelee metalli-, kaivos- ja kiviteollisuuden sekä maanrakentamisen ja koneenrakennuksen yrityksiä Suomessa ja ulkomailla. Tuotantotilamme sijaitsevat Raahessa, hyvien meri- ja maantieyhteyksien päässä. Kasvamme voimakkaasti ja kehitämme jatkuvasti toimintaamme vastaamaan asiakkaidemme tarpeita nyt ja tulevaisuudessa. Kulutuskestävyys Miilux-kulutusteräkset ovat nimensä mukaisesti teräksiä, joilla on normaaleja rakenneteräksiä huomattavasti parempi kulutuskestävyys. Kulutusteräksiä käytetään silloin, kun pyritään vähentämään omapainoa, kulumista, pintavaurioita tai iskujen ja töytäisyjen vaikutusta. Tyypillisiä käyttökohteita Miilux kulutusteräksille ovat rakenteet, jotka altistuvat maa- ja sora-ainesten hankaavalle kulutukselle, kuten esim. kauhat, murskaimet ja kuljettimet. Miilux Oy:n valmistusmenetelmät takaavat asiakastuotteille parhaan mahdollisen kulumiskestävyyden. Tuotteitamme käyttää yli tuhat yritystä ympäri maailmaa. • Maanrakennuskoneiden kauhojen valmistajat • Murskainten valmistajat • Kaivoskoneiden valmistajat • Kaivokset • Kierrätyspalveluyritykset • Maanrakennusyritykset • Kuljetusvälineteollisuuden yritykset Kulutusteräksen valmistus—hitsaava konepaja—tietotaito—tuotekehitys. Tätä kaikkea on tämän päivän Miilux ja Kestotec. ”Me tahdomme palvella asiakkaitamme!” korostaa Olli Mattila. ”Edelleen kulutusterästä valmistetaan paljon ja jalostetaan moneen eri muotoon, mutta olemme laajentaneet toimintaamme myös palveluliiketoiminnan alueelle. Miilux Mining Service konseptia olemme ajaneet ylös parin vuoden ajan. Kilpailu kovenee koko ajan Mattila tietää, että kilpailu heidän alallaan kovenee koko ajan. ”Kilpailijoitamme ovat eurooppalaiset terästehtaat kotimaisten toimijoiden lisäksi. Meidän vahvuuksia ovat muun muassa hyvä hinta/laatusuhde. Keskikokoisena yrityksenä pystymme myös nopeisiin toimituksiin, mikä johtuu muun muassa muuntautumiskyvystämme. Kuuntelemme herkällä korvalla asiakkaitamme ja asiakaslähtöisyys on yksi periaatteistamme”, Olli Mattila luetteli Miilux Oy:n vahvuuksia. Miilux Oy:llä hyvät tuotantotilat Raahessa Raahessa Miilux Oy:llä on tuotantotiloja emoyhtiön yhteydessä noin 5 000 neliömetriä, mihin sijoittuvat karkaisuosasto ja osanvalmistus. Lisäksi muutaman kilometrin päässä 1 500 neliön halli, johon ovat sijoitettu hitsaus ja asennus. ”Olemme investoineet vuosien saatossa melkoisesti työstökeskuksiin ja hitsaamoon ja ne ovat hyvässä iskussa”, Mattila totesi. Työntekijät tärkeässä osassa Miilux Oy työllistää keskimäärin runsaat 60 työntekijää, jotka ovat todellisia alan ammattilaisia. ”Työntekijämme ovat sitoutuneita. Näihin ammattilaisiin haluamme myös panostaa. Erityistä huomiota olemme kiinnittäneet työssä viihtyvyyteen ja työturvallisuuteen. Työympäristömme on viihtyisä ja työtiloja, työkaluja ja laitteita myöten kaikki ovat viimeistä huutoa. Kun nämä perusasiat ovat kunnossa, myös työn tuottavuus on huipussaan.” Mattila totesi. Eu- vaatimukset täytetään Yrityksemme toiminnan ja tuotteen laatua johdamme ISO 9001:2008 (laatu), ISO 14001:2004 (ympäristö) ja OHSAS 18001:2007 (turvallisuus) standardeihin perustuvan dokumentoidun toimintajärjestelmän sekä johdon asettamien tavoitteiden avulla. Miilux-tuotteiden mukana toimitetaan ainestodistus EN 10204 – 2.2, josta ilmenee tuotteen kemiallinen koostumus kuumavalssatussa tilassa ennen karkaisua. Ainestodistuksen liitteenä on todistus karkaistun levyn kovuudesta valmistuserittäin. Miilux-tuotteille tehdään Brinell-kovuuskoe (HBW) EN ISO 6506-1 mukaisesti valmistuserittäin. Miilux-tuotteiden toleranssit täyttävät EN 10051 -vaatimukset nauhavalssattujen tuotteiden ja EN 10029 luokka A:n vaatimukset levytuotteiden osalta. Pinnanlaatu on EN 10163-2 -standardin luokka A3 mukainen. Miilux-tuotteiden valmistuksessa ei käytetä korjaushitsausta. Kuvan kuokkakauha lähdössä syöttämään kivimurskainta. Kotimainen kulutusteräs Miilux®-kulutusterästuotteet myy: 12 YRITYSMAAILMA Industri-Textil Job Oy Onko teillä suodatettavaa pölyä tai savua? Industri-Textil Job Oy on Pohjoismaiden johtava suodatinlaitteiden, -elementtien ja varaosien toimittaja. Yhtiön ydinosaamisaluetta ovat pölyävät ja savuavat prosessit, joista yrityksellä on useiden kymmenien vuosien ja noin kahden tuhannen toteutetun projektin kokemus. Lisää tuotannon tehokkuutta Suunnittelemme ja projektoimme uudet järjestelmät ja parannamme olemassa olevien laitteistojen toimintaa modernisoinneilla. Järjestelmätoimitusten lisäksi toimitamme kaikki uudet ja perinteiset suodatinmateriaalit, kaiken tyyppiset suodatinelementit, varaosat ja komponentit kaikkiin suodatinlaitteistoihin. Huollamme ja ylläpidämme laitteistot ja koulutamme niiden käyttäjät. Annamme myös asiantuntevaa konsulttiapua kaikissa teollisuuden pölyjen ja savujen suodattamiseen liittyvissä asioissa, Tero Västi toteaa Tuotteet Yhtiön tuotteisto koostuu asiakkaan prosessiin räätälöidyistä suodatinlaitteista lisälaitteineen sekä varaosista. Suodatinlaitteistoprojektit toteutetaan käyttäen hyödyksi laajaa yhteistyö- ja toimittajaverkkoa. Yhteistyöverkkomme on hioutunut erittäin tehokkaaksi vuosikymmenten yhteistyön aikana. -Meillä on oma tehdas, jossa valmistamme pölysuodattimien varaosia kuten suodatinletkuja ja taskuja, lisäksi toimitamme myös muita varaosia pölysuodattimiin. -Laitteisto- ja varaosamyynti, konsultointi, projektointi, suunnittelu ja asennus –ja huoltopalvelut kuuluvat Suomen toimintoihimme, Tero Västi listaa Käyntivarmuus huippuluokkaa -Prosessiin tarkasti räätälöidyn laitteen käyntivarmuus ja luotettavuus on omaa luokkaansa. Meiltä asiakas saa pölynsuodatukseen kaiken tarvitsemansa, luotettavan yhteistyökumppanin, joka ymmärtää prosessien ja arktisten käyttöympäristöjen vaatimuksia ja haasteita. Toimiva suodatinjärjestelmä varmistaa että asiakas voi keskit- Suodatinjärjestelmät pölynerotukseen ja Suodatinjärjestelmät tuotteen talteenottoon Suodatinjärjestelmät pölynerotukseen ja tuotteen talteenottoon pölynerotukseen ja tuotteen talteenottoon Industri-Textil Job Oy Kumitehtaankatu 5, 04260 KERAVA, FINLAND Phone: +358 207 401 880, Fax: +358 207 401 889 job@industritextil.fi • www.industritextil.fi tyä omaan ydin-liiketoimintaansa, eikä huolehtia pölynpoiston toimivuudesta. Industri-Textil Job Oy:n vahvuus on ymmärtää asiakkaiden prosesseja ja luoda niihin toimi- via suodatusratkaisuja. -Meillä on oma projektointi, suunnittelu, sekä tuotanto, joiden kautta varmistamme laadukkaimmat ratkaisut nyt ja tulevaisuudessa. Suodatinlaitteistojen modernisoinnit -Pystymme modernisoimaan vanhoja suodatinlaitteita. Modernisoinneissa käytetään mahdollisuuksien mukaan hyödyksi olemassa olevien suodatinlaitteistojen teräsosia, jolloin laitteiston tekniikka päivitetään. Näin vanhatkin laitteet saadaan kuntoon ja vastaamaan nykypäivän haasteita. Suodatinlaitteistojen modernisoinnit soveltuvat esimerkiksi sellaisiin kohteisiin, joissa suodatinlaite on tehtaan sisällä ja suodatinlaitteen purkaminen sekä uuden tilalle tuominen olisi erittäin kallista. - Näissä tilanteissa tutkitaan mahdollisuuksia kuinka suodatinlaitetta pystyttäisiin teknisesti muokkaamaan nykypäivän tarpeisiin. www.industritextil.fi YRITYSMAAILMA 13 ROTATOR. LUOTETTAVIA RATKAISUJA. Hitachi-maarakennuskoneiden valtuutettu jälleenmyyjä Tuottotie 4, PL 10, 33961 Pirkkala, puh. 03 2874 111, fax 03 265 3760 Linkokuja 6-8, PL 34, 01741 Vantaa, puh. 09 8789 010, fax 09 8789 0111 Ruiskubetonit kaivoksille Rudukselta Ruduksella on Suomessa kestävää kehitystä vahvistava koko rakentamisen ketju raaka-ainetoimituksista aina kierrätykseen asti. Lisäksi laaja toimipisteverkosto minimoi kuljetuksista aiheutuvat päästöt. Ruiskubetonit kaivoksien tarpeisiin toimitamme tarkoitukseen erityisesti soveltuvalla pulloautolla. Tulevaisuus on hyvissä käsissä, kun rakennat Ruduksen kanssa – tutustu toimintaamme tarkemmin osoitteessa www.rudus.fi Betonit • Kiviainekset • Betonituotteet • Kierrätys • Murskaus www.rudus.fi 14 YRITYSMAAILMA CEMIS-Oulu on kehittänyt pienten metallipitoisuuksien reaaliaikaisen mittalaitteen Tiukentuvat ympäristöluvat aiheuttavat tarpeita kehittää reaaliaikaisia menetelmiä ja laitteistoja yritysten päästöjen valvontaan. Myös EU:n vesipuitedirektiivi lisää velvoitteita päästöjen vähentämiseen ja tarkkailuun. Pilaavien aineiden (prioriteettiaineet, mm. kadmium-, lyijy- ja elohopeayhdisteet) aiheuttamaa pilaantumista on vähennettävä ja mikrobien ja pieneliöiden määrää on seurattava. kokeilemaan sulfaatin mittaamiseksi teollisuuden vesistä. Hankkeessa testataan myös suoraan optiseen menetelmään perustuvaa laitteistoa prosessimittauksissa. VESISTÖJÄ kuormittavien laitosten päästöistä aiheutuvat haitat voivat tapauksesta riippuen olla taloudellisia (prosessin keskeytys/alasajo), terveydellisiä (juomaveden raskasmetallipitoisuudet), ekologisia (vesistön pilaantuminen) tai imagollisia (luottamus). Nykyinen suuntaus ympäristömittauksissa on siirtyminen kohti reaaliaikaista mittausta, jolloin lyhyemmän viiveen ansiosta mittaustuloksista saadaan enemmän hyötyä nopeamman reagoinnin myötä. Markkinoilla ei kuitenkaan vielä ole tarjolla esim. ympäristöystävällistä online-metallianalysaattoria kenttäolosuhteisiin. CEMIS-OULU on kehittänyt elohopeavapaan, sähkökemiaan perustuvan mittalaitteen pienten metallipitoisuuksien määrittämiseksi reaaliaikaisesti teollisuudesta luontoon meneville vesille. TEKES myönsi MEAN-hankkeelle rahoituksen laitteen kehitykseen sekä erityisesti kenttätestaukseen ja kaupallistamisen valmisteluun. Hankkeen aikana onnistuneet kenttätestaukset antavat mahdollisuuden ”Tutkimuspäällikkö Jarkko Räty, projektitutkija Mika Mahosenaho ja pienten metallipitoisuuksien reaaliaikainen mittalaite.” CEMIS (Centre for Measurement and Information Systems) on 2010 Kajaaniin perustettu sopimuspohjainen tutkimus-, kehitys- ja koulutuskeskus. Toiminnassa on mukana noin sata asiantuntijaa Oulun ja Jyväskylän yliopistoista, VTT:stä sekä Kajaanin ammattikorkeakoulusta. CEMISin tehtävänä on koordinoida alueella tehtävää tutkimusta sekä markkinoida ja auttaa tutkimusideoiden kaupallistamisessa. CEMISin tavoitteita toteutetaan pääosin CEMIS-ohjelmien kautta. keissa. Alkuvuodesta 2015 CEMIS-Oulu sai Kainuun liitosta EAKR-rahoituksen kehittämishankkeelle, jossa tavoitteena on demonstroida jo aikaisemmin kehitettyjä mittausmenetelmiä asiakkaiden kohteissa. Kapillaarielektroforeesia ja sähkökemiallista menetelmää tullaan CEMIS-OULU on Oulun yliopiston mittaustekniikan yksikkö, jossa työskentelee lähes 50 mittaustekniikan ja analytiikan ammattilaista. Yksikkö on suurin CEMIS-toimijoista Kainuun alueella tutkimussektorilla. CEMIS-Oulun tavoitteena on mittaustekniikkaan liittyvän tut- laitteen kaupallistamiseen, ja tavoite on saada vuoden 2016 aikana kaupallinen tuote sekä Suomen että myös kansainvälisille markkinoille. LOPPUKÄYTTÄJIÄ kiinnostavia reaaliaikaisia menetelmiä kehitetään myös muissa hank- CEMIS-OULU Oulun yliopiston mittaustekniikan yksikkö Kajaanissa • mittaustekniikan TKI • osaamista mm. biosensorien, kuvantavien mittausten ja optisen spektroskopian aloilla • sovellusalueet cleantech ja terveys & hyvinvointi • palvelut yrityksille: asiantuntijapalvelut, mittausjärjestelmien kehitys ja testaus, laboratorioanalyysit http://www.oulu.fi/kajaaninyliopistokeskus/cemis-oulu https://www.facebook.com/Kajaaninyliopistokeskus Kenttätestausta kimuksen ja teknologian kehittäminen, sekä näihin liittyvien palvelujen tarjoaminen yrityksille, tutkimuslaitoksille ja muille organisaatioille yhteisrahoitteisissa hankkeissa ja yksittäisinä toimeksiantoina. Viimeisten vuosien aikana CEMIS-Oulu on saanut merkittäviä kansallisia ja kansainvälisiä rahoituksia useisiin hankkeisiin ja on täten merkittävin kainuulainen tutkimusja innovaatio-osaamisen kehittäjä alueella. In situ jännitystilamittaukset LVDT-kennolla ISRM suositusten mukaiset kiven luujuus- ja muodonmuutosominaisuuksien määritys: yksiaksiaalinen puristuskoe ja epäsuora vetokoe pituuden lämpötilakertoimen määritys kalliomekaaninen konsultointi ja simulointi Kehitteillä 2015 jännitystilanmittaus alakätisessä T76 reiässä ja rakoleikkauskoelaite Otamme vastaan uusia testaus- ja mittaushaasteita www.smcoy.fi / 050 584 9092 YRITYSMAAILMA 15 Lapin Vesileikkaus, tarkkaa vesileikkausta ja paljon muuta erikoisosaamista Lapin Vesileikkauksen historia on varsin mielenkiintoinen. Markus Ahokas ja Juha Kavasvuo tapasivat vuonna 2007 ensimmäistä kertaa sukellusreissulla Norjassa. ”Siellä jutustellessamme huomasimme, että meillä molemmilla on taitoja, jotka voisivat täydentää toisiaan. Minä olen koulutukseltani koneinsinööriksi ja ennen tätä ammattikoulun käynyt. Kokemusta on karttunut muun muassa, erilaisista valmistustekniikoista, suunnittelusta ja CAD osaamisesta. Juha taas on visionääri ja ymmärtää muun muassa valmistustekniikasta ja on erinomainen käytännön mies. Meitä yhdistivät haasteet ja niiden ratkaiseminen. Meni kuitenkin muutama vuosi ennen kuin nämä keskustelut johtivat yhteisen yrityksen perustamiseen. Tämä tapahtui vuonna 2011”, Markus Ahokas, joka toimii yrityksen toimitusjohtajana, totesi. Vesileikkauksella on yrityksellä ollut aina pääpaino, mutta moniosaajina yrityksen palvelutarjonta on kasvanut. ”Teemme yksittäisiä projekteja valmistamalla ja kunnostamalla muun muassa erilaisia koneita ja laitteita asiakkaitten toiveitten mukaan esimerkiksi hydrauliikkakojeikkoja ja säiliötä maanrakennus- ja kaivosteollisuudelle. Palveluihimme kuuluvat myös mekaniikkasuunnittelu, valmistustekninen projektihallinta, hitsaus ja pintakäsittelytyöt”, Ahokas kertoi. ”Me teemme paljon yhteistyötä kumppaneittemme kanssa. Tiedämme mitkä työt soveltuvat parhaiten kenellekkin ja minkälaisella aikataululla asiat ovat mahdollista valmistaa. Lähialueellamme on paljon osaamista, joka kannattaa hyödyntää”, Ahokas jatkoi. Monipuolisia projekteja ”Vuoden 2014 aikana ratkoimme monipuolisia haasteita rahtilaivoille mm. laivan ovien oikaisua, ankkurin vaihtoa ja polttoainesäiliön paikkausta. Tänä vuonna olemme jo ehtineet suunnitella ja valmistaa nostolaitteen Hollantilaiselle asiakkaallemme verkostomme resursseja käyttäen. Laitetta on jo käytössä Kanadassa, Saksassa ja Hollannissa”, Ahokas kertoi. Paljon hyvää palautetta Pääosin olemme palvelleet lähialueen teollisuutta, mutta mahdollisuuksia olisi laajentaa myös pohjoisempaan suuntaan. Hyvä palaute on ollut kannustimena ja olemme pystyneet nostamaan liikevaihtoamme vuosittain. Asiakkaamme ovat olleet tyytyväisiä toimitusvarmuuteen sekä toimitusaikaamme ja olemmekin pystyneet toimittamaan levyleikkauksissa jopa samalle päivälle mikäli asiakkaalla on siihen oikea tarve”, Ahokas kehaisi. Lapin Vesileikkauksella on paljon potenttiaalia myös kaivosteollisuuden tarpeisiin ”Vesileikkaus soveltuu erittäin hyvin esimerkiksi kulututerästen leikkaamiseen ja muihin muuten vaikeasti työstettäviin materiaaleihin. Laitteellamme pystymme leikkaamaan jopa 100mm vahvaa kovaa kulutusterästä. Lisäksi myös erilaiset kumimateriaalit soveltuvat erittäin hyvin vedellä leikattavaksi kuten sitkeät kulutuskumit joita on vaikea muuten leikata sekä erinlaiset muovit. Meille riittää osien valmistamiseen ihan käsin piirretty luonnos josta selviää tarvittavat mitat ja toivottu materiaali. Materiaaliinkin voimme suositella muutoksia mikäli tiedämme ympäristöstä ja käyttötarkoituksesta hieman enemmän. Verkostomme avulla saamme tarvittaessa valmiin kappaleen lähtemään asiakkaalle välittömästi valmistumisen jälkeen. Logistisesti toimipisteemme on melko keskeisellä sijainnilla palvelemaan pohjoistakin Suomea.”, Ahokas kertoi. Tehokkuutta materian siirtoon – GIW® Minerals GIW® Minerals -lietepumput täyttävät yhdessä muiden KSB konsernin pumppujen kanssa lähes kaikki kaivosteollisuuden pumppaustarpeet. › › › Hydrauliikkasuunnittelumme edustaa alansa huippua. Materiaalilaboratoriossamme tehdään jatkuvaa tutkimusta parempien materiaalien löytämiseksi. Koelaitoksellamme tehdään tuotekehityksen ohella suurten pumppujen testaus. KSB Finland Oy · Savirunninkatu 4 04260 Kerava · Puh. 010 288 411 · www.ksb.fi Our technology. Your success. Pumps Valves Service n n Yhteystiedot: LaVe Oy (Lapin Vesileikkaus) Nauskankatu 2, 94600 Kemi Suunnittelu ja levyleikkaus Markus Ahokas Toimitusjohtaja +358 (0)50 339 4778 markus.ahokas@lapinvesileikkaus.fi Asennus ja kunnostus Juha Kavasvuo +358 (0)40 744 9266 juha.kavasvuo@lapinvesileikkaus.fi 16 YRITYSMAAILMA Rovaniemi, Kemi ja Kajaani = ROKK! Lapin ja Kajaanin ammattikorkeakoulut ovat tehneet pitkäjänteistä yhteistyötä kaivosalan insinöörikoulutuksen kehittämiseksi. Syksystä 2013 lähtien olemme tarjonneet yhdessä 45 opintopisteen laajuiset suuntaavat kaivosalan opinnot osana kone-, rakennus- ja sähkötekniikan insinöörikoulutusta. Aikaisemmin yhteistyötä tekivät Rovaniemen, Kemi-Tornion ja Kajaanin ammattikorkeakoulut, mutta yhteistyö suoraviivaistui Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen yhdistyessä Lapin ammattikorkeakouluksi vuoden 2014 alussa. N yt Kajaanin ja Lapin ammattikorkeakoulujen yhteistyönä järjestettävää kaivosalan insinöörikoulutusta on brändätty uusiin kuosiin ja sen tuloksena on syntynyt ”ROKK Academy”. Uutta ilmettä esiteltiin ensimmäisen kerran Tampereen Euromining 2015 –messuilla. Kuulumisiamme voit nykyisin myös seurata ja kommentoida mm. Twitterissä, Instagramista ja Facebookista (#rokkacademy tai @rokkacademy). Tavoitteena on saada etenkin nuoret kiinnostumaan kaivosalasta. Haasteena alan vetovoima ja suhdanneherkkyys Kaivosala ei ole koskaan ollut nuorisomagneetti eikä sillä päästä kolkuttelemaan hakijatilastojen kärkipaikkoja. Toisaalta alalle hakeutuu opiskelemaan nuoria, jotka haluavat nimenomaan ”oikeisiin töihin” kaivoksille ja tällä asenteella on myös työllistytty hyvin. Kaivosalan koulutuksen järjestäminen Kajaanin ja Lapin ammattikorkeakoulujen yhteistyönä on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Tällä tavoin saadaan katettua maantieteellisesti suurin osan siitä alueesta, jossa Suomen kaivosteollisuus kasvaa. Kustannusten jakaminen mahdollistaa koulutuksen järjestämisen myös pienemmille ryhmille laskusuhdanteihin aikana. Kaivosala tarvitsee edelleen uutta työvoimaa eläköityvien henkilöiden tilalle ja esimerkiksi syksyllä 2015 opintonsa aloittavat insinööriopiskelijat valmistuvat vuonna 2019, jolloin meillä voi hyvinkin olla tuotannossa tai rakenteilla Soklin fosfaattikaivos, Sotkamon hopeakaivos, Ranuan palladiumkaivos ja Taivalkos- ken vanadiinikaivos. Kovimman kaivosbuumin aikana ala houkutteli opiskelijoita jonoksi asti, mutta viimeaikaiset kaivosten saneeraus- ja konkurssiuutiset sekä alan laitevalmistajien ja teknologiayhtiöiden yt-neuvottelut näkyvät heikentyneenä alan vetovoimana. Aikuisja täydennyskoulutukset ovat vetäneet opiskelijoita nuorisoastetta paremmin. Vesien hallintaa ja ympäristövastuuta Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA on käynnistänyt Kajaanissa 20 opintopisteen laajuisen Vesienhallinta kaivoksessa –koulutuksen. Koulutus alkoi maaliskuussa 2015 ja kestää vuoden loppuun saakka. Kouluttajina toimivat yliopistojen, yritysten ja tutkimuskeskusten asiantuntijat ympäri Suomea ja koulutettavana on yli 20 henkilöä yrityksistä, korkeakouluista sekä julkisista organisaatioista. Koulutus on saanut hyvän vastaanoton ja sen uskotaan vahvistavan kaivosvesien hallintaan liittyvää osaamista Suomessa. Ympäristö- ja yhteiskuntavastuun 30 opintopisteen laajuista täydennyskoulutusta on puolestaan valmisteltu Lapin yliopiston ja Kajaanin ammattikorkeakoulun AIKOPA:n yhteistyönä. Koulutusohjelmassa käsitellään muun muassa ympäristön käytön suunnitteluprosesseja, ympäristön- ja luonnonsuojelua, tietoa, arvoja ja vaikuttamista ympäristön käyttöön liittyvissä hankkeissa ja ympäristöjohtamista. Koulutusohjelma toteutetaan yhteisesti Lapissa ja Kainuussa. Koulutus alkaa syksyllä 2015 ja haku siihen on ammattikorkeakoulun kanssa Eritreaan projektia, jonka tavoitteena on kehittää paikallisen korkeakoulun Bachelor –tasoista (insinööri) kaivos- ja rikastustekniikan koulutusta sekä T&K-toimintaa. Maan kaivosteollisuus on alkanut kasvamaan voimakkaasti ja heillä on jo hyvä opetussuunnitelma, mutta pulaa on opetusmateriaaleista, laboratoriolaitteista, ohjelmistoista ja opettajista. Rahoitusta projektille on haettu CIMO:lta (Centre for International Mobility) ja päätös siitä saataneen kesäkuun alkupuolella. Vastaavasti Lapin ammattikorkeakoulu on availlut ovia Namibiaan ja tavoitteena on saada sieltä kaivosalan opiskelijoita suorittamaan osan tutkinnostaan Suomessa. ”Lapin ammattikorkeakoulun vararehtori Reijo Tolppi ja Namibian ammattikorkeakoulun rehtori Tjama Tjivikua allekirjoittavat yhteistyösopimuksen” parhaillaan käynnissä. Lisätietoa osoitteesta: www.ulapland. fi/ymparistovastuu Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin ammattiopiston yhteistyönä alkoi viides työvoimapoliittinen kaivostyönjohtajakoulutus helmikuussa. Koulutus kestää reilun vuoden ja sisältää kahdeksan kuukautta työharjoittelua. Lapin ammattikorkeakoulussa alkaa lisäksi syksyllä 2015 kaivosalan muuntokoulutus, joka on laajuudeltaan 90 opintopistettä. Koulutuksessa käydään läpi koko kaivosprosessi toiminnan turvallisuus, taloudellisuus ja ympäristövaikutukset huomioiden. Kokonaisuudessaan Kainuussa ja Lapissa on siis tarjolla varsin runsaasti kaivosalalle kohdennettua muunto- ja täydennyskoulutusta. Katseet maailmalle Kaivosala on kansainvälistä toimintaa ja niin on alan koulutuskin. Kaivosinsinöörien kouluttamista Suomessa puoltaa kuitenkin erityisesti yksi asia: suomen kieli. Ulkomailta ei saada uusia suomen kieltä osaavia kaivos- tai rikastusinsinöörejä. Alalle koulutettavien insinöörien tulisi kuitenkin osata myös englannin kieltä ja tämän vuoksi koulutusta on lähdetty ke- hittämään kansainvälisempään suuntaan. Samalla on kartoitettu koulutusyhteistyö- ja koulutusvientimahdollisuuksia eri puolilta maailmaa. Yhteistyöja aiesopimuksia on sovittu venäläisten, brasilialaisten ja chileläisten kaivosalan koulutusta tarjoavien korkeakoulujen kanssa. Konkreettisempaa yhteistyötä eli opettaja- ja henkilöstövaihtoja on toteutettu vuoden 2015 aikana Ruotsiin (Bergsskolan) ja Puolaan. Suurin kysyntä kaivosalan koulutusviennille tuntuu kuitenkin löytyvän Afrikasta. Kajaanin ammattikorkeakoulu on valmistellut yhteistyössä Lapin Lisätietoja: RoKK Academy, Kajaani Juho Torvi juho.torvi@kamk.fi 044 710 1458 RoKK Academy, Kemi Tuomas Pussila tuomas.pussila@lapinamk.fi 050 461 1236 RoKK Academy, Rovaniemi Lauri Saarelainen lauri.saarelainen@lapinamk.fi 040 527 2027 YRITYSMAAILMA 17 Weir Minerals Oy Painevalssimurskaus kiistatta tehokkain menetelmä Skotlantilaiseen Weir Groupiin kuuluva Weir Minerals Oy on erikoistunut kaivosvesien ja lietteen siirtoon sekä niiden luokittamiseen. Weir Minerals on yksi Weir Groupin kolmesta divisiionasta. Yritysoston myötä mukaan ovat tulleet myös murskaaminen ja seulonta. -Meidät tunnetaan lietepumpuista, sykloneista sekä venttiileistä. Viimeisen kahden vuoden aikana olemme laajentaneet toimintaamme myös kuivalle puolelle. Tämä tarkoittaa prosessia ennen kiven jauhamista ja jalostamista lietteeksi, jota ennen kivi on murskattava ja seulottava. Ostimme kiinalais-amerikkalaisen Trion, joka on murskalaitevalmistaja, kertoo Matti Riihimäki. Lietteen siirtoa ja käsittelyä -Liete siirtyy letkuihin tai putkiin, jotka ovat kumiputkia tai vuorattuja teräsputkia. Meidän liiketoimintaamme ovat erilaiset kulutusvuoraukset. Lisäksi tähän kuuluvat sulkuventtiilit ja pumput, Riihimäki esittelee. Kun pumppu polkaisee lietteen eteenpäin, mennään kulutussuojattuja putkia tai letkuja pitkin syklonointiin, jossa erotellaan erikokoiset partikkelit. Ylikokoiset palaavat takaisin jauhatukseen ja oikean kokokoiset partikkelit jatkavat prosessissa eteenpäin vaahdotukseen. -Tämä koko lietteensiirtoketju on meidän osaamisalaamme, eli kuluttavien lietteiden siirtäminen paikasta A paikkaan B. Käytössämme on Warmanin lietepumput ja syklonit. Kun siitä mennään prosessissa eteenpäin, teemme myös erilaiset lietesiirron ratkaisut. Olemme toimineet Suomessa menestyksekkäästi pitkälle yli 25 vuotta ja Weir Groupin historia ulottuu 1870 luvulle. Kehittynyttä materiaaliteknologiaa Riihimäen mukaan materiaaliteknologia ratkaisee sen, millä tuotteella on paras kulutuskestävyys. Muodot ovat helposti kopioitavissa 3D-skannereilla, mutta materiaalien kulutuskestävyys on vahvuus jolla pystytään erottumaan. Materiaaliteknologisiasovelluksia ei voi kopioida. -Jos laiteistojen ja linjastojen huoltovälit ovat liian lyhyitä, se ei palvele tehokkuuteen pyrkivää tuotantoa. Korkeatasoisen materiaaliteknologian kautta laitteet saadaan kestämään vuosiseisokista toiseen. Weir Groupin Englannin pumpputehtaalla on 63 erilaista kulutuksen kestävää metallia jatkuvassa tuotannossa ja lisäksi toinen samanmoinen määrä elastomeerejä, Riihimäki toteaa. Painevalssimurskaus -Painevalssimurskaus on tätä päivää ja se takaa vuoriteollisuuden menestyksen myös jatkossa. Painevalssimurskaus ottaa ison askeleen eteenpäin, mitä tulee energian säästöön ja laitteen käytettävyyteen. Käytettävyydellä tarkoitetaan sitä, että tuotantoaikaa olisi mahdollisimman paljon ja huoltoajat olisivat lyhyempiä. Energiakustannukset usein jopa puolitetaan, miksi ei muitakin käyttökustannuksia, Riihimäki mainitsee. Painevalssimurskaus on Riihimäen mukaan uusi tapa murskata kiveä. Menetelmä perustuu siihen, että tiettyyn kokoon murskattu kiviaines puristetaan paineen alla murskaksi hyvin symmetrisesti ja energiatehokkaasti. Energian siirtyminen murskaustyöhön on maksimaalista, jolloin syntyvä hukkaenergia on pientä. -Menetelmä yhdistää kartiomurskauksen ja jauhinmyllyjauhatuksen, jolloin kaksi eri prosessia saadaan yhdistettyä samaan menetelmään. Puhutaan 95 %:n hyötysuhteesta, jossa energia käytetään kiven jauhamiseen, eikä laitteiden mekaaniseen liikkeeseen. Kustannuspoliittisesti puhutaan ihan samasta hintaluokasta, kuin perinteisissa jauhinmyllyissäkin, eli noin 5-10 miljoonaa euroa /laite. Kun taas puhutaan energia- ja käyttökustannuksista, puhutaan helposti 50 % säästöistä, kun menetelmäksi valitaan painevalssimurskaus. Näitä luvattuja säästöjä on usein vaikea uskoa todeksi, koska lupaukset kuulostavat liian hyvältä. Tämän takia rahoittajat pyrkivät suosimaan perinteisiä menetelmiä, mikä on ymmärrettävää, sillä kaivosala on tunnetusti hyvin konservatiivinen, Riihimäki myöntää. Painevalssimurskaus on 25 vuotta vanha teknologia Painevalssimurskaimia ei ole vielä toistaiseksi käytössä Suomessa, mutta maailmalta löytyy jo 40 referenssikohdetta, joiden kautta saatuja käyttökokemuksia voidaan käyttää todentamaan painevalssimurskauksen hyötyjä. -Olemme pitäneet seminaareja ja pyrkineet olemaan aktiivisesti mukana kaivosteollisuuden seminaareissa. Tämä kaivosalalle uusi teknologia pitää saada myös rahoittajien tietoon, jotta painevalssimurskaus pääsisi markkinoille laajemmin. Painevalssimurskain, joka on jo 25 vuotta vanhaa teknologiaa, koetaan kaivospuolella edelleen uudeksi teknologiaksi. Jos halutaan kannattavia projekteja on oltava valmis hyväksymään myös uudet teknologiset sovellukset, painottaa Riihimäki. Kokonaiset murskauspiirit Weir Groupin viimeisin yritysosto tukee painevalssien myyntiä. Painevalssien eteen tarvitaan leuka- ja kartiomurskia. -Pystymme nyt valmistamaan kokonaisia murskauspiirejä. Näin pystymme tarjoamaan täydellisen tuotantoketjun asiakkaillemme. Painevalssirulliin liittyvä jatkuva materiaaliteknologiaan panostaminen takaa etumatkamme markkinoilla ja tuottaa alhaisimmat käyttökustannukset asiakkaille. Panostamalla kunnollisiin laitteisiin saavutetaan myös paras kustannustehokkuus. Kaupat painevalssimurskaimista saadaan tehtyä tyypillisesti testisopimusten kautta. Hyvin suunniteltu ja valmistettu laitteisto osoittautuu aina lupausten mukaiseksi, Matti Riihimäki lupaa loppuun. www.weirminerals.com Linatex® Premium -kumituotteet tarjoavat kaivoslaitteistolle parhaan pitkäaikaisen suojan kulumiselta. Se vähentää käyttökatkosten määrää ja omistuksen kokonaiskustannuksia. Nyt tarjoamme suojan myös älypuhelimellesi. Lunasta oma ilmainen älypuhelinsuojuksesi rekisteröitymällä osoitteessa nothingprotectslikelinatex.co.uk RED RUBBER™ PRODUCTS It’s our trademark. Since 1923. weirminerals.com Copyright © 2015, Weir Minerals Europe Ltd. All rights reserved. LINATEX, RED RUBBER and the Linatex red colour are trademarks and/or registered trademarks of Linatex Ltd. WEIR and the WEIR logo are trademarks and/or registered trademarks of Weir Engineering Services Ltd. Linatex Mobile - Materia - June15 - FI.indd 1 5/13/2015 5:05:19 PM 18 YRITYSMAAILMA YMPÄRISTÖTEKNISET ASIANTUNTIJAPALVELUT Maailmanlaajuiset kysymykset, paikalliset ratkaisut. YMPÄRISTÖ • ympäristötekniset palvelut ja luvitus • kaivosveden ja -jätteiden hallinta KESTÄVÄ KEHITYS • kannattavuusarvioinnit • ympäristöauditoinnit Golder Associates Oy p. 09 5617210 www.golder.fi TURVALLISUUS • EHS-auditoinnit, -riskiarvioinnit ja -koulutukset • kalliomekaniikka ja patoturvallisuus TEHOKAS KAIVOSSUUNNITTELU • palveluita malminarvioinnista louhintasuunnitelmiin YRITYSMAAILMA 19 opteam.fi AMMATTILAISEN REKRYTOINTI VAATII REKRYTOINNIN AMMATTILAISEN Kaivoshankkeet vaativat valtavan määrän rekrytointiosaamista. Meillä sitä on. Palvelemme sekä urakoitsijoita että kunnossapitoa henkilöstövuokrauksen ja suorarekrytointien avulla. Tiedämme kokemuksesta millaisia rekrytointikeinoja kaivoshankkeen vaiheet vaativat, olipa haussa yksittäinen asiantuntija tai kaivoksen koko henkilöstö. Perustamme usein oman toimipisteen kaivoksen läheisyyteen, jotta olemme lähellä asiakasta ja suurta osaa työntekijöistä. Rekrytoimme parhaat osaajat valtakunnallisesti, tarvittaessa hyödynnämme tehokasta kansainvälisen rekrytoinnin konseptiamme. Testaamme vaativissa olosuhteissa työskentelevät hakijat soveltuvuusarvioinneilla karsinta- ja valintavaiheessa. Ota yhteyttä: Aluejohtaja Anssi Nieminen puh. 050 439 6060 anssi.nieminen@opteam.fi Johtaja Jaana Kaarela puh. 040 557 5866 jaana.kaarela@opteam.fi 20 YRITYSMAAILMA YRITYSMAAILMA 21 22 YRITYSMAAILMA Ennen kairausten aloittamista on tehtävä geofysikaaliset mittaukset ja geokemialliset tutkimukset, kartoitukset ja kairauksen valmistelut. KATI Oy ja Palsatech Oy tekivät viime syksynä yhteistyösopimuksen, jonka mukaan yritykset tarjoavat näitä alkuvaiheen palveluja samassa paketissa Oy Kati Ab on malminetsinnän palveluihin erikoistunut urakointiyhtiö, jonka päätoimialana ovat timanttikairaukset sekä niihin liittyvät mittaukset. KATI kairauskone Suomen Lapin maisemissa. Oy KATI Ab malminetsinnän palveluihin erikoistunut urakointiyhtiö Oy KATI Ab on malminetsinnän palveluihin erikoistunut urakointiyhtiö, jonka päätoimialana ovat timanttikairaukset sekä niihin liittyvät mittaukset. ”Meillä on yli 30 vuoden kokemus äärimmäisissä olosuhteissa suoritettavista kairauksista. Pääosa toiminnastamme tapahtuu Skandinaviassa, mutta olemme kairanneet myös Saharassa ja Grönlannissa Viime vuosi oli Katille tunnuslukujen perusteella kohtalainen. Meitä työllistivät kaivosyhtiöiden avolouhoksissa ja maanalaisissa kaivoksissa tehdyt kairaukset sekä maastossa tapahtuva malminetsintä”, kertoo liiketoimintajohtaja Matti Rautakoski. Vuonna 1980 Kalajoella perustettu Oy KATI Ab on voimakkaasti kehittyvä yhtiö KATI:n asiakaskunnan muodostavat suuret ja pienet malminetsintä- tai kaivosyritykset, rakennuskiviteollisuus, ympäristötutkimuslaitokset, voimayhtiöt, kunnat, seutukunnat sekä erilaiset julkisen sektorin yhtiöt ja yhteisöt. ”Olemme olleet mukana monissa merkittävissä Pohjoismaisissa kaivoshankkeissa”. Kairaustekniikan edelläkävijä Kairaustekniikassa KATI on edelläkävijä. Alan uusinta teknologiaa edustavat KATI-kairausyksiköt on suunniteltu toimimaan myös ääriolosuhteissa. Uusia menetelmiä ja erikoislaitteistoja kehitetään kenttäkokemusten ja asiakaspalautteiden perusteella jatkuvasti. Kairauksia tehdään vaihtelevissa olosuhteissa, joten myös kairausyksikön pitää muuntua moneksi. KATI-kairausyksiköissä näkyy vuosikymmenten kokemus ja kentältä hankittu tieto ääriolosuhteiden asettamista vaatimuksista. Vaikeassa maastossa kaivataan helppoa liikuteltavuutta, helikopterikuljetuksissa korostuu keveys ja tunneleissa tarvitaan omanlaistaan työmyyrää. Tehokkuus, työturvallisuus ja ympäristöystävällisyys ovat KATI-kairausyksiköiden suunnittelun lähtökohtia. Pääosa KATI Oy:n tähän mennessä suorittamista kairauksista on tehty syväkairausyksiköillä ja NQ2-kalustolla. Reikäsyvyydet ovat vaihdelleet tyypillisesti 600 - 1500 m välillä syvimmän KATI Oy:n tekemän yksittäisen reiän ollessa syvyydeltään 1918 m. ”Koneemme ulottuvat yli 2000 metrin syvyyteen. Voimme tarjota näytekokoja, jotka ovat halkaisijaltaan 30−80 mm.” Kati kairaa Suomen syvimmän timanttikairausreiän Toukokuun alussa KATI Oy aloitti Suomen syvimmän timanttikairausreiän kairaamisen. ”Olemme mukana energiayhtiö ST1:n geotermisen energian lämpölaitoshankkeessa. Espoon Otaniemessä alkanut luotausporaus tulee ulottumaan kahden kilometrin syvyyteen. Luotausvaiheessa selvitetään varsinaisten syvälämpökaivojen poraukseen tarvittavia tietoja maaperästä. Meidän poraamamme reikä ei ole varsinainen maalämpöreikä. ST1 haluaa tietoja alueen geologiasta ja kiviaineksista, jotta voivat valmistautua varsinaiseen lämmöntuotantoon tarkoitettujen reikien kairaamiseen.” Suomen ensimmäisen geotermisen pilottituotantolaitoksen arvioidaan valmistuvan vuonna 2017. ST1 suunnittelee maalämmön hyötykäyttöä suuressa mittakaavassa. Tavoitteena on rakentaa syvällä maan sisällä olevaa lämpöä hyödyntävä laitos niin, että se parhaimmillaan tuottaisi jopa kymmenen prosenttia Espoon tarvitsemasta lämmöstä. ”Kyseessä on merkittävä hanke, jollaisia ei Suomessa ole aiemmin toteutettu ja KATI Oy:n ammattitaito ja kokemus pääsevät siinä oikeuksiinsa. Aiemmin olemme kairanneet Agnico Eaglen Kittilän kaivoksella yli 1900 metriä syvän reiän ja monta yli 1500 metriä syviä reikiä. Kokemuksemme ratkaisi sen, että ST1 halusi yhteistyöhön kanssamme.” Toiminnan ympäristövaikutukset otetaan huomioon Usein vaikeissa luonnonolosuhteissa toteutettavat urakat voivat olla riski myös herkälle ympäristölle. KATIn toimintaa, työskentelytapoja ja kairausyksiköiden tuotekehitystä ohjaavat kestävän kehityksen periaatteet sekä työturvallisuus. Yhtiö on kiinnittänyt paljon huomiota toimintansa ympäristövaikutuksiin. Yhtiölle myönnettiin ensimmäisenä kairausyrityksenä Pohjoismaissa ISO 14001 – ympäristösertifikaatti vuonna 2004. Toimintaa auditoi ja valvoo Det Norske Veritas. Yrityksen toimintaa, työskentelytapoja ja kairausyksiköiden kehittämistä ohjaavat kestävän kehityksen periaate ja työturvallisuus. KATI kouluttaa kairaajansa itse kisällistä mestariksi -periaatteella. Työntekijöille jär- jestetään säännöllisesti koulutusta ympäristöasioissa sekä työturvallisuus-, tulityö- ja ensiapuasioissa. KATI-kairausyksiköiden kumitelat jättävät maastoon vain erittäin vähäisiä jälkiä. Kaikissa koneissa käytetään ainoastaan biohajoavia öljyjä, ja kairauspaikat siistitään reiän valmistuttua. ”Kaikki työmailla syntyvät jätteet lajitellaan ja kuljetetaan toimipisteeseemme Rautioon, mistä ne lähtevät jatkokäsittelyyn. Kaikki kierrätettäväksi kelpaava materiaali menee uusiokäyttöön”, Rautakoski kertoo. Rautakoski toteaa että, kaivos- ja malminetsintäyhtiöiden ja urakoitsijoiden yhteistyö on kehittynyt myönteiseen suuntaan ympäristöasioissa ”Pohdimme enemmän yhdessä toimintamme ympäristövaikutuksia.” ”Kaivos- ja malminetsintäyritysten vaikeudet tutkimuslupien saamisessa jarruttavat meidänkin toimintaamme, koska lupien hankkiminen on hyvin aikaa vievää. Lupia myöntävät viranomaiset ovat varsin tarkkoja varsinkin silloin kun on kyse tavallista merkittävimmistä luontoarvoista. Tämä johtaa siihen, että asiakkaamme eivät voi käyttää palveluitamme niin paljon kuin haluaisivat.” ”KATI pyrkii omalta osaltaan helpottamaan asiakkaidensa toimintaa. Ympäristöjärjestelmällä voimme osoittaa sekä asiakkaillemme ja viranomaisille, että toimintamme on asianmukaista. Toinen seikka, jolla voimme vaikuttaa, on oma konesuunnittelu- ja valmistus. Pidämme huolen siitä, että käyttämämme laitteet ottavat huomioon ympäristöön vaikuttavat riskit ja pystyvät niitä ehkäisemään.” Uraa uurtava suljetun kierron menetelmä säästää ympäristöä Suomessakin toimivalle kaivosyhtiö Anglo Americanille KATI on jo useiden vuosien ajan kairannut käyttäen kehittämäänsä suljetun kierron menetelmää, joka vie ympäristöystävällisen kairaustoiminnan uudelle tasolle erityisen herkillä alueilla. Käytettävän veden määrä on saatu vähenemään kierrättämällä: kairaus pystytään tekemään jopa 75 prosenttia vähemmällä vedellä kuin ilman suljettua kiertoa. Kairauksessa käytetty vesi ja siitä erotettava kiviaines voidaan pakata ja kuljettaa pois. Uraa uurtavasta kehitystyöstään KATI sai vuonna 2010 Anglo American Exploration Groupin Safe Discovery Award –palkinnon ja Suomen Kaivosteollisuuden myöntämän Vuoden Ympäristöteko-tunnustuksen vuonna 2013. Kehitetty menetelmä on myös patentoitu kansainvälisesti. KATIn ja Palsatechin yhteistyö hyödyttää asiakkaita KATI Oy aloitti viime syksynä yhteistyön Rovaniemeläisen Palsatech Oy:n kanssa. Palsatech on kaivosalalle palveluja tuottava yritys, jonka erikoisosaamista ovat geologiset ja tekniset ja geotekniset kenttätutkimukset ja –työt. Palsatechin palvelut painottuvat malminetsinnän tutkimuksiin kaivoshankkeen alkutaipaleelle. Geofysikaaliset ja geokemialliset mittaukset ja tutkimukset antavat faktatietoa vaikkapa raskasmetalleita tai kallioperässä olevista mielenkiintoisis- Apukairaaja kairauskoneen sisällä kairaputkia käsittelemässä. ta poikkeamista. Maastossa kevyellä kalustolla tehtävät näytteenotot kuten raskasmineraalinäytteet ja Cobra-kairaus ovat yrityksen peruspalveluja. ”Ennen kairausten aloittamista on usein tehtävä geofysikaaliset mittaukset ja geokemialliset tutkimukset, kartoitukset ja kairauksen valmistelut. KATI Oy ja Palsatech Oy ovat tehneet yhteistyösopimuksen, jonka mukaan yritykset tarjoavat näitä al- kuvaiheen palveluja samassa paketissa”, kertoo Rautakoski. ”Yhteistyö on sujunut mainiosti ja siitä on ollut molemminpuolista hyötyä. Pystymme yhdessä tarjoamaan asiakkaillemme suurempia ja monipuolisempia palvelukokonaisuuksia. Kahden ammattilaisyrityksen yhteistyö koituu kokonaisvaltaisesti asiakkaidemme eduksi: he saavat haluamiaan palveluja samasta paikasta.” YRITYSMAAILMA 23 Hitsaus- ja konepalvelu Uotila maanrakennus- ja kaivoskoneiden huoltojen ammattilainen Aavasaksalainen Hitsaus- ja konepalvelu Uotila on erikoistunut maanrakennus- ja kaivoskoneiden huoltoihin sekä maastohitsauksiin. Yrityksen toimintaan kuuluvat mm. maastohitsaukset, maanrakennuskoneiden kauhojen, runkojen, puomien ja koneiden korjaukset sekä kaivoskoneiden korjaukset. Hitsaukset tehdään MIG- ja puikkohitsauksella. Toimintaa Suomessa ja pohjoismaissa Hitsaus- ja Konepalvelu Uotila palvelee asiakkaitaan ammattitaidolla ja vankalla kokemuksella koko Suomessa ja sekä Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. ”Olemme tehneet yhteistyötä monien kaivosyhtiöiden kanssa esimerkiksi Kiirunassa, Svappavaarassa. Vilheminan kultakaivoksella, Kirkkoniemessä ja Aitikin kaivoksella Jällivaarassa. Suomessa olemme olleet Talvivaarassa ja Kittilässä, jossa työskentelimme tehtaan avausvaiheessa. Olemme olleet mukana myös suurissa moottoritiehankkeissa Norjassa. Asiakkaat arvostavat toiminnan ripeyttä ja ammattitaitoa. Näissä töissä tarvitaan kokemusta ja omaa silmää. Kun työ aloitetaan, se hoidetaan loppuun saakka.”, kertoo toimitusjohtaja Kaarlo Uotila. ”Olemme tehneet töitä Pohjoismaissa 11 vuotta, enimmäkseen Norjassa ja Ruotsissa. Tälläkin hetkellä meiltä työskentelee viisi ammattilaista Norjassa ja neljä Ruotsissa.” ”Ajamme kaivosyhtiöiden ja heidän aliurakoitsijoidensa työkoneita. Lisäksi pystymme tarvittaessa huoltamaan asiakkaan koneet todella nopeasti, kun niin tarvitaan, Kaarlo Uotila toteaa. Hitsaus- ja Konepalvelu Uotilalla on oma huoltoauto. Huoltoauton mukana kulkee sorvi, joten koneiden huollot onnistuvat nopeasti. Road Consulting Oy:n toiminta perustuu ISO 9001:2008 standardin mukaiseen sertifioituun laatujärjestelmään. Palvelutarjontamme perustan muodostavat Bestway™ tuote- ja palvelukonseptit joita ovat mm. 9 9 Suunnittelupalvelut Rakenteen parantamisen suunnittelu Tieanalyysit ja toimenpide-ehdotukset 9 9 Mittaus- ja inventointipalvelut Eri tyyppiset tiestöinventoinnit sekä tierekisteri- ja tieverkon ylläpitopalvelut Kantavuusmittaukset ja mitoitukset Maatutkamittaukset ja tulkinnat 9 9 9 9 Tuotteistettu paikkatietopalvelumme käsittää mm. seuraavat mittaus- ja kartoitustekniikan palvelut Kartoitus Rakennusmittaus Laadunvalvonta Teemakartat 9 9 9 Laadunvarmistuspalvelut Uusien päällysteiden tiiveyden laadunvalvonta Talvi- ja kesähoidon laadunvalvonta Rakentamisen valvontapalvelut 9 9 9 Asiantuntijapalvelut Hankinta-asiakirjat ja viranomaispalvelut Rakennuttajapalvelut Työmaapalvelut 9 9 9 9 9 9 9 9 9 Ympäristö- ja pohjatutkimuspalvelut Painokairaus Heijarikairaus Puristinheijarikairaus Porakonekairaus Siipikairaus Maatutkaluotaukset Pohjavesi- ja seurantaputkien asennukset Tierakenne-, maaperä- ja ympäristönäytteiden ottaminen Tonttien pohjatutkimukset ja perustamistapalausunnot 9 Hitsaus- ja konepalvelu Aavasaksanvaarantie 189, 95620 Aavasaksa Puh. 045 3511560 • Maanrakennus- ja kaivoskoneiden huolto- ja hitsauspalvelut • Koneajopalvelut Road Consulting Oy, Korkalonkatu 18 C 3, 96200 Rovaniemi Puhelin: 020 787 1350, Fax: 020 78 1359 Lisätietoja: www. roadconsulting.fi Yritys- maailma © Koskee Yritysmaailma-lehden valmistamaa aineistoa www.yritma.fi Julkaisija: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Suvantokatu 20 80100 Joensuu Email: joensuun. kustannus@yritma.fi Päätoimittaja: Risto Käyhkö Puh. 010 820 5700 Fax. 013-312 199 Sivunvalmistus: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Email: ilmoitus.annika@yritma.fi ilmoitus.sanna@yritma.fi Toimittajat: Eino Maironiemi Puh. 010 820 5703 Tapani Kärkkäinen Puh. 0400 217 587 Eini Kettunen Puh. 010 820 5715 Toni Valha Puh. 09-3157 7327 Ilmoitukset: Rauno Härkönen Puh. 010 820 5706 Kari Koponen Puh. 010 820 5708 Pekka Koutelo Puh. 050 413 4453 Osoitelähde: Posti Oy Paino: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani 24 YRITYSMAAILMA Arpré Oy Suomalainen kaivoskonekorjaamojen rakentaja Yli puolivuosisataa kokemusta ja ammattitaitoa Arpré Oy on suomalainen, vuonna 1961 perustettu korjaamolaitteiden valmistaja ja maahantuoja sekä korjaamoiden suunnittelu-, rakentamisja ylläpitopalveluiden toimittaja. Asiakkaita ovat niin kevyen kuin raskaan kaluston korjaamot sekä erikoisosaamista vaativat satama- ja kaivoskorjaamot. Arprén toiminnan lähtökohtana on asiakkaan kuvaus kalustonsa huoltotyön tarpeista ja tavoitteista sekä työskentelyolosuhteista. Arprén henkilöstön tehtävänä on löytää kulloiseenkin tarpeeseen parhaiten soveltuva tekninen ratkaisu ja laitteet. Tämä on mahdollista merkittävimpien korjaamolaitevalmistajien valikoiman perusteellisen tuntemuksen sekä asiakkaiden toiminnan ymmärtämisen kautta. Arprélla on kokemusta useiden kaivoskorjaamoiden rakentamisesta, joten erityisolosuhteet ja laitevaatimukset ovat tulleet tutuiksi. Niin kutsuttujen ”vakiolaitteiden” ominaisuudet eivät useinkaan riitä. Yritys toimittaa niin yksittäiset korjaamolaitteet ja -koneet kuin kokonaiset korjaamo-projektitkin. Arpré Oy:llä on oma konepaja, jossa valmistetaan AR-letkukeloja, huoltoyksiköitä, jäteöljyn imuvaihtajia sekä voiteluyksiköitä. Myös korjaamoprojekteissa usein tarvittavat erikoisrakenteet valmistetaan joustavasti ja oikea-aikaisesti omassa tehtaassa. Ulkomaisina päämiehinä Arprélla on johtavat eurooppalaiset laitevalmistajat, kuten Rotary, Omer, Blitz, Piusi, Eurolube, Filcar ja Femco. Arprén palvelut kattavat koko Suomen niin myynnin kuin huollonkin osalta. Virossa toimii tytäryhtiö Arpré-Baltic Ou. Huolellinen suunnittelu ennen kaikkea Arpré Oy:n vastuumyyjä ja asiakas laativat yhdessä suunnitelman olemassa olevien tavoite- ja olosuhdetietojen mukaan. Useimmiten kaivoskorjaamossa huollettava kalusto on kaivinkoneita, louheensiirtokoneita ja dumpereita. Nämä asettavat jo kokonsa ja öljytilavuuksiensa vuoksi erityisvaatimuksia moneen korjaamon toimintoon ja laitetekniikoihin. Suunnitelman perusteella Arpré Oy:n projektihenkilöt tekevät korjaamosta piirustukset, jotka hyväksytetään asiakkaalla. Saatavana on myös 3D-kuvat suunnitellusta huoltotyötilasta. Kestäviä koneita ja käytännöllisiä ratkaisuja Nesteiden jakeluun tarkoitetut letkukelat valmistetaan Arprén omassa konepajassa Klaukkalassa. AR-letkukeloja valmistetaan kaikille korjaamon nesteille ja paineilmalle, yhteensä yli 50 eri mallia. Valikoimasta löytyvät myös erityisesti teollisuuden käyttöön ja kaivoskorjaamoihin tarkoitetut suurtehokelat. Nesteiden siirtopumput ovat ruotsalaisen Euroluben tehtaan valmistamia. Valikoimasta löytyvät myös suurtehopumput pitkille siirtomatkoille. Nesteiden siirtoputkistoissa ja niiden osissa joudutaan usein käyttämään erityisiä, kaivosolosuhteisiin soveltuvia raa- keenkin. Mahdollisiin laiterikkoihin ja ongelmiin pyritään reagoimaan aina mahdollisimman nopeasti korjaamon katkottoman toiminnan takaamiseksi. Nesteiden jakeluputkistot ovat toisinaan hyvinkin ”mutkikkaat”. ka-aineita, kuten haponkestävää ja ruostumatonta terästä. Käytännöllisyys valttia huoltokalustossa Tärkeimpiä korjaamolaitteistoja ovat myös pakokaasun- ja hitsauskaasunpoisto-järjestelmät. Arpré on toteuttanut useassa kaivoskorjaamossa työpisteiden pakokaasun poiston omalla poistopuhaltimella. Näin jokaista työpistettä voidaan käyttää erillisesti, eikä kanavien koko kasva liian suureksi. Lisäksi laitteistosta saadaan yksinkertaisesti toimiva huoltokohteiden pysyessä pieninä ja samankaltaisina. Savukaasujärjestelmässä hitsauskaasut johdetaan hyvin ulottuvan savukaasuvarren kautta erikoissuodattimien lävitse, ja puhdistettu ilma johdetaan takaisin hitsaustilaan lämmönhukan eliminoimiseksi. Korjaamotiloissa useimmiten käytettävä nostin paketti- ja kuorma-autokalustoa varten on Raskaan kaliiberin öljynjakelua käytönvalvontalaitteistoin varustettuna. Rotary Blitzin pyöristä nostava tolppanostinsarja, johon voidaan liittää pitkät irrotettavat ajosillat. Näin voidaan suorittaa nopeat huoltotarkistukset kaivosalueella käytettäville muille ajoneuvoille. Lubemaster-käytönvalvontajärjestelmä – huoltotoiminnan monipuolinen apulainen Öljynjakelujärjestelmään voidaan integroida Lubemaster-käytönvalvontalaitteisto, jolla saadaan erittäin tarkan mittauksen avustuksella kaikki tiedot käytetyistä nestemääristä. Huoltomekaanikko syöttää järjestelmään oman tunnuksensa, koneen numeron sekä öljyn tuotekoodin. Koska öljyn täyttömäärät saatavat nousta pitkästi toiselle tuhannelle litralle, voidaan ohjelmoinnin avulla eliminoida se mahdollisuus, että laitteistolta pyydetään esim. 300 litran säiliötilavuuteen vahingossa 1300 litraa. Myös eri koneisiin soveltuvat öljylaadut voidaan syöttää järjestelmään, jotta koneisiin ei voi valita siihen sopimatonta öljylaatua. Nesteiden täyttömäärät ja -laadut voidaan syöttää myös työnjohdosta erikseen kullekin ajoneuvolle, jonka jälkeen mekaanikko omilla käyttötunnuksillaan voi suorittaa täytöt. Kaikki nesteotot kirjautuvat tietojärjestelmään, jossa niitä voidaan myöhemmin tarkastella. Säiliöiden nestepintoja seurataan reaaliaikaisesti, jotta huolto voi varautua satojen tai jopa tuhansien litrojen tilavuuksilla varustettujen koneiden huollon sujumiseen varmistamalla ennakkoon nesteiden riittävyyden. Öljyjen ja muiden nesteiden hävikki on myöskin osoittautunut ongelmaksi ja rahalliset tappiot saattavat nousta kymmeniin tuhansiin euroihin vuodessa, kun täyttömäärät ovat suuria. Lubemaster-käytönvalvontajärjestelmän avulla on mahdollista minimoida öljyjen ja muiden nesteiden hävikki, kun kaikki otot tulevat muistiin. Järjestelmä maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa laitekokonaisuuden laajuudesta ja nestemääristä riippuen. Femco - ympäristöystävällinen öljynvaihtojärjestelmä Ympäristönsuojelu saa koko ajan yhä suuremman merkityksen kaikessa huoltotoiminnassa, ja erityisesti kaivoskorjaamoissa. Femco-öljynvaihtojärjestelmä mahdollistaa työkoneiden öljynvaihdon suljetussa piirissä. Femco on siten erittäin ympäristöystävällinen ja turvallinen järjestelmä, jäteöljyä ei joudu viemäriin eikä luontoon, eikä mekaanikon käsille öljynvaihdon yhteydessä. Auton tai työkoneen öljypropun kierteeseen asennetaan Femco-liitin, josta vanha öljy voidaan imeä pois ja uusi laittaa tilalle. Femcoa käytetään useimmiten silloin, kun öljynvaihto joudutaan tekemään työmaalla, eikä huoltohalliin ajo ole mahdollista tai kannattavaa ajanpuutteen tai siitä aiheutuvien kustannusten vuoksi. Asennus ja käyttöönotto Arpré Oy:n ammattitaitoiset asentajat rakentavat putkistot ja muut kiinteät rakenteet ja asentavat laitteet paikoilleen. Vastuumyyjä ja projektipäällikkö ovat mukana valvomassa projektin edistymistä työmaakokouksissa ja –palavereissa. Näin työt sujuivat aikataulun mukaisesti, tieto kulkee asiakkaan ja toimittajan välillä ja vältytään ylimääräisiltä kustannuksilta. Asennustöiden valmistuttua Arprén tuotepäälliköt kouluttavat korjaamon mekaanikot laitteistojen käyttöön. Kaivoskonekorjaamon käyttöönoton jälkeen laitteistosta huolehtii Arprén ammattitaitoinen huoltomekaanikko niin laitteiden takuuaikana kuin sen jäl- Kokonaisvaltaista palvelua Arpré Oy tarjoaa asiakkailleen myös kokonaisvaltaista korjaamolaitteiden hallinnoimiseen ja ylläpitoon tarkoitettua TehokasKorjaamo-palvelua. Palvelu kattaa korjaamolaitteiden kuntokartoituksen, huollon, korjauksen sekä lakisääteiset vuositarkistukset dokumentteineen. Arpré huoltaa asiakkaan korjaamon koko kaluston sekä avustaa tarvittaessa myös tulevien korjaamokaluston ylläpidon sekä uusien laitehankintojen kustannusten arvioinnissa. Arprén erikoisosaamisaluetta on niinikään korjaamon teknisten ratkaisujen kehittäminen tulevaisuuden vaatimuksia ja tehokkuustavoitteita vastaaviksi. TehokasKorjaamo-palveluun kuuluu netin yli toimiva laitehallintarekisteri, johon Arprén toimihenkilö päivittää laitetiedot, tarkastuspöytäkirjat ja muut dokumentit. NORIA – arvokasta oppia öljyistä Arpré Oy:n uusimpiin palveluihin kuuluu Noria-voiteluainekoulutus. Se on erityisesti suunniteltu teollisuuslaitoksien ja raskaan kaluston konekorjaamoiden käyttöpäälliköille ja huoltohenkilökunnalle koneiden toimintavarmuutta, kestävyyttä ja kustannussäästöjä silmällä pitäen. Noria-voiteluaineopeilla voi tehostaa koneiden tuottoa ja saavuttaa parempia tuloksia. Työ puhukoon puolestaan Arpré Oy on viime vuosina ollut mukana monissa kaivoskorjaamoprojekteissa. Asiakkaita ovat mm. Yara Suomi Oy, Siilinjärvi, Talvivaara Sotkamo Oy, Tuhkakylä, Outokumpu Chrome Oy Kemin kaivos, Keminmaa, FQM Kevitsa, Sodankylä sekä Agnico-Eagle Finland Oy, Kittilä. Öljyvarastohyllyt ja muut erikoisrakenteet valmistetaan Arprén omassa konepalassa. YRITYSMAAILMA 25 Nordic know-how Työntekijöille töitä toitä Työntekijöille töitä Since 1893 Henkilöstövuokraus - kaikille aloille Muuttopalvelu ja tavarakuljetuspalvelu Henkilöstövuokraus - Muutot, kuljetukset, autonvuokraus -Teollisuuden kaikille aloille palvelut - Puhtaanapito, palovartiointi, turvamiestyöt Muuttopalvelu ja tavarakuljetuspalvelu - Vuosien kokemus kaivoksilta ja tehtailta - Muutot, kuljetukset, autonvuokraus www.jot-rent.fi 08-221707 Teollisuuden palvelut Huoltokatu 4,92150 RAAHE Puhtaanapito, palovartiointi, turvamiestyöt - Vuosien kokemus kaivoksilta ja tehtailta Työnantajille työntekijöitä työntekijöitä Työnantajille www.jot-rent.fi FORCIT.FI 08-221707 Huoltokatu 4,92150 RAAHE Lapin Vesileikkaus yönantajille työntekijöitä Tehokkaat korjaamoratkaisut Arpré Oy on suomalainen vuonna 1961 tuo maahan liikkuvan kaluston huollossa Toimitamme korkealaatuiset: • öljyn- ja nesteiden jakelujärjestelmät • Arpré-letkukelat • Lubemaster-käytönvalvontajärjestelmät • • • • Leikkaa mitä vaan aina 100mm asti. Laaja materiaalitoimittaja verkosto mahdollistaa myös materiaalihankinnat kauttamme. of mine machinery service. fi- 01800 Klaukkala +358 10 271 3000 Aina asiakkaan tarpeet huomioiden! www.lapinvesileikkaus.fi / info@lave.fi / 040-684 0311 26 YRITYSMAAILMA Vaiscom Oy löytänyt nopeasti paikkansa vaikeidenkin olosuhteiden turvallisuusvalvonnassa Vaiscom Oy on vuonna 2012 perustettu teknologia-alan yritys. Yrityksen päätoimialana on teollisuuden ja viranomaisten prosessivalvontaan ja –ohjaukseen, sekä turvallisuuteen liittyvät tuotteet ja palvelut: Videovalvontatuotteet, radioverkot, radio-ohjauslaitteet, asennuspalvelut, ylläpidot ja huolto. ”Asiakkaamme ovat pääasiassa Pohjoisen Suomen suurimmat kaivokset ja teollisuuslaitokset sekä viranomaiset. Toimintamme punaisena lankana on tuoda huipputeknisiä tuotteita erittäin vaativiin olosuhteisiin (kuuma, kylmä, pöly, pimeys, korkeus jne.). Samoin ajatuksenamme on, että pystymme käyttöönottamaan ja asentamaan teknisesti vaativia tuotteita asiakkaan vaativissa olosuhteissa. Usein laitteet on helppo käyttöönottaa vaikkapa toimisto olosuhteissa, mutta saman laitteen käyttöönotto esimerkiksi Lapin kolmessakymmenessä pakkasasteessa tai terästehtaan kuumuudessa ja pölyssä voi olla huomattavankin vaativaa”, Mika Törmänen Vaiscom Oy:stä kertoo. Vaiscom Oy:n liikevaihto oli vuonna 2014 noin 1,9 milj.euroa ja tulos positiivinen. Vaiscom Oy on toimittanut kaivos- ja teollisuusasiakkailleen kamerajärjestelmiä erilaisten prosessien- sekä alueiden valvontaan. Järjestelmät ovat olleet joko IP –pohjaisia tai perinteisiä analogisia järjestelmiä. Järjestelmiin voidaan lisätä erilaisia ohjauksia ja tallennuksia tai automaatiojärjestelmistä tu- levia triggereita, joiden avulla säädetään prosessien toimintaa (pinnanmittaukset, materiaalien analysointia, kunnonvalvontaa). Järjestelmiin voidaan lisätä myös konenäkö -ominaisuuksia, joiden avulla ohjataan automaattisesti prosessien toimintaa. Kamerat sijoitetaan vaikeisiinkin olosuhteisiin Kamerat voidaan myös sijoittaa erittäin pölyisiin (mm. Kai- voksilla siilot) tai erittäin kuumiin (mm. Terästehtaalla konvertterit) paikkoihin, ilmajäähdytettyjen koteloiden avulla. Kamerajärjestelmiin liitettävillä ohjauksilla voidaan mm. avata portteja. Aluevalvonnassa kuvaa voidaan tallentaa ja sille tehdä analysointia. Radiopuhelinjärjestelmät yksi Vaiscom Oy:n vahvuus Vaiscom Oy on Suomen Vaiscom Oy Ahlströmintie 1 C, 92400 Ruukki www.vaiscom.fi e-mail: myynti@vaiscom.com Tel. +358 45673 2597 suurin radiopuhelinjärjestelmien toimittaja. Merkkiriippumaton, asiakkaille toimitetaan heille parhaiten soveltuvin Analogiset-, DMR- sekä TETRA -tekniikkariippumaton järjestelmä. ”Päätelaitteiden lisäksi voimme toimittaa asiakkaille kaikki järjestelmään liittyvät komponentit: Tukiasemat, antennit, mastot, ohjelmistot, verkkolaitteet ja kuulonsuojaimet. Meiltä saa myös asennuksen ja ylläpidon. Järjestelmät sisältävät yleensä muutakin kuin pelkästään ääntä, kuten paikannusohjelmistot, kulunvalvonnan, etälaitteiden ohjauksen jne. Digitaalisessa radiopuhelinjärjestelmässä on myös mahdollisuus kytkeä useita eri toistimia verkon yli toisiinsa, jolloin kuuluvuus on esimerkiksi tehdasalueella erittäin hyvä”, Mika Törmänen kertoo. Olemme linkki tuotannon ja laitevalmistajien välissä ”Ajatuksenamme on myös aidosti tehdä asioita, jotka auttavat tehostamaan asiakkaan prosesseja ja lisäämään toiminnan tehokkuutta. Usein olemme tavallaan ”samassa veneessä” asiakkaan kunnossapito- tai IT -osaston kanssa miettimässä, kuinka palvelisimme heidän loppuasiakasta eli tuotantoa parhaalla mahdollisella tavalla. Ehkä mieluummin näenkin meidät linkkinä laitevalmistajien ja tuotannon välissä yhdessä kunnossapito- ja IT -osastojen kanssa miettimässä ratkaisua johonkin tuotannon haasteeseen. Suomessa ollaan myös erittäin pitkällä tarjoamiemme tuotteiden teknisessä kehityksessä ja useissa tuotteissa voidaan tehdä laitteiden ensimmäiset käyttöönotot juuri Suomessa. Olen jonkin verran kiertänyt alan kansainvälisillä areenoilla ja todennut, että Suomessa olemme edelläkävijöitä”, Mika Törmänen toteaa. Suomen taloudellinen tilanne ei vaikuta ”En välttämättä näe talouden hieman huonoa tilannetta meidän tapaiselle yritykselle hirvittävän huonona. Toki monet investoinnit voivat olla tällä hetkellä ”jäissä”, mutta toisaalta lähes kaikissa yrityksissä mietitään toiminnan tehostamista ja kilpailukyvyn lisäämistä ja tällaisissa tilanteissa pyrimme olemaan asiakkaillemme avuksi. Toisaalta taas tehostamisessa en liputa välttämättä henkilöstön ulkoistamisen puolesta tai mikäli eri toimintoja ulkoistetaan, olisi hyvä, että samat henkilöt jatkaisivat tehtävissään ja vaihtuvuus olisi pientä. Usein teollisuuden työkohteet ovat vaativia ja erittäin vaarallisiakin, joten on hyvä, että työntekijällä on selkeä kuva tehtävästään ja prosessien toiminnasta. Tällä tavalla tehostetaan työn suoritusta ja vältetään työtapaturmia, oli työn suorittajana sitten talon oma tai ulkopuolinen henkilö”, Törmänen painottaa. Kaivokset ja terästehtaat ”Asiakkaina meillä on Suomen suurimmat kaivokset sekä prosessiteollisuudesta esimerkiksi molemmat terästehtaat. Olemme päivittäin tekemisissä asiakkaidemme kanssa ja toimintatapanamme on viettää aikaa mahdollisimman paljon heidän luonaan. Koska olemme saaneet tehdä töitä heidän kanssaan jo useamman vuoden, olemme heidän kanssaan usein jo enemmänkin hyviä ystäviä kuin perinteisessä mielessä toimittaja - asiakas -suhteessa. Palautteen saanti teollisuudessa on myös huomattavan suoraviivaista ja usein ronskillakin huumorilla säestettyä, mutta juuri siksi niin mukavaa”, Törmänen naurahtaa. YRITYSMAAILMA 27 Tornion KaMa Palvelut Oy on menestyvä perheyritys Tornion KaMa-Palvelut Oy on varsin tuttu nimi Tornion seudulla. Yrityksen juuret ulottuvat vuoteen 1998, jolloin Kari Marttila aloitti liiketoiminnan toiminimellä ja toimenkuvana oli lumen auraus traktorilla. Samoihin aikoihin alkoi myös autojen peräkärryjen valmistus omassa autotallissa. Ensimmäiset varsinaiset toimitilat Kari Marttila vuokrasi pari vuotta myöhemmin, kun toimenkuvaan oli tullut myös hiekkapuhallus. ”Olin yhdellä työmaalla, jossa hiekkapuhallettiin maatalouskoneita uuteen uskoon ja sen yrityksen johtaja tuntui saaneen töistään tarpeekseen. Heitin siinä kaverille hintatarjouksena 25 000 markkaa ja rahat tulevat käteisenä. Eipä siinä ollut kaverilla paljon vaihtoehtoja ja niin hiekkapuhalluslaitteet siirtyivät minulle. Ihan uutta ei ala minulle ollut, sillä olin jonkin verran tehnyt pienimuotoista alan työtä jo aikaisemmin. Tämä tapahtuma varmaan oli yksi suurimmista portaista yritykseni taipaleella”, Kari Marttila totesi. ”S iltatyöt Tornion seudulla olivat ensimmäisiä suurempia työmaita uudella sektorilla. Yksin ei enää ehtinyt kaikkia tehdä vaan vuokrasin jo työvoimaa ja oma poikani Jani tuli jo mukaan. Toiminta laajeni sen verran, että yhtiömuotokin muutettiin KY:ksi vuonna 2002 ja kymmenen vuotta myöhemmin Oy:ksi, jolloin koko meidän lapsikatras Jani, Aki ja Tiia tulivat myös yrityksen omistajiksi. Karin poika, Aki, on pienestä pitäen seurannut Karin jalanjälkiä ja kulkenut työnteossa mukana jo nuoresta asti.”Myös Janin vaimo Paula Marttila on mukana Tornion KaMa Palvelut Oy:ssä”, Kari Marttila kertoi. Työntekijöitä yrityksessä on tänä päivänä viitisentoista. Toimitilat Tornion Kromilaaksossa Tornion KaMa Palvelut Oy:n toimitilat sijaitsevat Torniossa, Kromilaakson teollisuusalueella. Toimitiloista löytyy konepaja, hiekkapuhallushalli ja maalaamo. Yrityksen toimialueena on koko Suomi ja Pohjoismaat. ”Olemme rekisteröityneet myös Ruotsissa moms- velvolliseksi”, Tiia Perantie (os.Marttila) totesi. Hiekkapuhallus yksi yrityksen kivijaloista ”Yksi meidän päätoimialois- Tornion KaMa-Palvelut Oy:n palveluihin kuuluu: • sillankaiteiden valmistus ja asennus • hiekkapuhallus- ja maalaustyöt toimitiloissa sekä liikkuvalla kalustolla • metallirakenteiden valmistus ja asennus • nosto- ja kuljetustyöt • teollisuuden mekaaninen kunnossapito • asbestityöt • omavalmisteiset peräkärryt sekä Majava-peräkärryjen jälleenmyynti ta on hiekkapuhallus ja maalaus. Tuotantotiloissamme voidaan suorittaa hiekkapuhalluksia ja samoissa tiloissa on myös noin 320 neliömetrin maalaamo. Lisäksi hiekkapuhallus- ja maalaustyöt voimme suorittaa myös liikkuvalla kalustolla, joka mahdollistaa pintakäsittelyn suoraan kohteessa. Tähän kalustoomme kuuluu kaksi Volvo -ja yksi Scania- merkkistä kuormaautoa. Autot on varustettu AtlasCopco- kompressoreilla. Hiekkapuhallus ja maalaus kohteita ovat teollisuuden rautarakenteet, julkiset tilat sekä -etusivut, sillat, veneet, talot, kuljetuskalus- tot (peräkärryt, trailerit, kuormaautojen rungot yms.), ja yleensä korroosio. Meillä on erittäin pitkäaikaisia asiakassuhteita, jotka varmasti antavat kuvan myös meidän luotettavuudesta ja ammattitaidosta. Esimerkiksi Infratek Finland Oy (Fortum) on ollut asiakkaamme 15 vuotta. Infratek Finland Oy:lle teemme nosto- ja asennustöitä koko Suomen alueella. Tiehallinto, Graniittirakennus Kallio Oy, Destia, JT-Service Oy, YIT. Outokummun tehtaat ja muut infra- toimijat kuuluvat asiakaskuntaamme. Teemme myös yhteistyötä yksityisten henkilöiden kanssa.”, Tiia Peräntie luetteli. Kuulemme aina tilaajaa Kari Marttila totesi ykskantaan kysyttäessä yrityksen menestyksestä, ”kuulemme tilaajaa”. ”Meillähän tämä on perheyritys, joka on auki asiakkaille 24 tuntia vuorokaudessa, vuoden jokaisena päivänä. Meillä on myös hyvät työntekijät, jotka ovat samaistuneet yritykseen. Me pidämme heistä huolta ja kuuntelemme heitä. Työntekijäthän ovat hyvän yrityksen menestyksen edellytys”, Kari Marttila painotti. 28 YRITYSMAAILMA OVEMME OVAT AVOINNA NAAPUREILLEMME Hyvä naapuri kysyy mitä kuuluu. Hän haluaa tutustua sinuun, muttei tunge tontillesi. Hyvä naapuri siivoaa jälkensä eikä pidä turhaa meteliä. Hyvä naapuri välittää sinusta ja perheestäsi. Hänen ovikelloaan voit aina soittaa. Haluamme olla hyvä naapuri kittiläläisille ja kaikille lappilaisille. www.agnicoeagle.fi Suunnittelijoiden osaaminen hyvää, suunnitelmien sisällössä parannettavaa R akentamisen Laatu RALA ry:n keräämien rakennushankkeiden palautetietojen mukaan hankkeiden osapuolten mielestä yhteistyö suunnittelijoiden kanssa on toimivaa ja joustavaa ja suunnitteluyritysten henkilöstöä pidetään osaavana ja ammattitaitoisena. Siitä huolimatta rakennuttajat ja pääurakoitsijat antavat heikointa palautetta suunnitelmien virheettömyydestä ja kattavuudesta. Myös suunnitelmien yhteensopivuudessa ja ristiriidattomuudessa on heidän mielestään huomattavastikin parantamisen varaa. Rakentamisen Laatu RALA ry on kerännyt vuodesta 2008 alkaen projektipalautetta rakennushankkeen eri osapuolten yhteisellä RALA-projektipalautejärjestelmällä. Järjestelmässä on lähes 2 000 rakennushanketta ja niistä on annettu yli 6 000 palautetta. Nyt on analysoitu suunnittelijoiden saamia palautteita rakennushankkeen muilta osapuolilta eli tilaajilta, rakennuttajilta ja pääura- Kuvalähde: RALA ry Rakennushankkeen eri osapuolet ovat tyytyväisiä suunnittelijoiden osaamiseen ja ammattitaitoon, mutta suunnitelmien virheettömyydestä ja kattavuudesta annetaan heikompaa palautetta. Tiedot käyvät ilmi Rakentamisen Laatu RALA ry:n tekemästä selvityksestä, jossa analysoitiin suunnittelijoiden saamaa palautetta rakennusprojekteissa. koitsijoilta sekä suunnittelijoiden näille antamaa palautetta. Syksyllä 2014 valmistui selvityksen ensimmäinen vaihe, jossa analysoitiin tilaajien ja rakennuttajien antamaa palautetta pääurakoitsijoille. Selvityksen ovat toteuttaneet tutkimuspäällikkö Juha-Matti Junnonen ja erikoistutkija Sami Kärnä Aalto-yliopistosta. Suunnittelijat puolestaan antavat pääurakoitsijoille ja rakennuttajille hyvää palautetta toimivasta ja joustavasta yhteistyöstä, hallitusta suunnittelijoiden valintaprosessista ja osaavasta ja ammattitaitoisesta henkilöstöstä. ”Ongelmia sen sijaan suunnittelijoiden mukaan on rakennuttajien antamissa lähtötiedoissa ja niiden kattavuudessa sekä projektin ajallisessa hallinnassa”, kertoo tutkimuspäällikkö Juha-Matti Junnonen. -Tulokset osoittavat, että osaamista ja ammattitaitoa suomalaisessa rakentamisessa kyllä löytyy. Toisaalta jos suunnitelmat eivät ole virheettömiä RALA-PROJEKTIPALAUTE on rakennusalan osapuolten yhteinen palautejärjestelmä, jossa rakennushankkeen eri osapuolet voivat antaa ja saada palautetta sekä projektin aikana että sen päätyttyä. Projektin tehokkaan arvioinnin ja systemaattisen palautteen merkitys korostuu, kun rakennushankkeet tulevat entistä suuremmiksi, monimutkaisemmiksi ja vaikeammin hallittaviksi. Myös uudet toteutusmuodot sekä osapuolten välisten yhteistyösuhteiden kehittyminen vaativat toimijoiden keskinäistä arviointia. ja kattavia, miten rakentamisen lopputulos voi olla hyvä? Nyt olisikin syytä käydä keskustelua siitä, mistä johtuu, että ammattiosaamista ei saada hankkeissa täysimääräisesti hyödynnettyä eikä sillä saada aikaan kattavia ja virheettömiä suunnitelmia. Ilman niitä on vaikea saavuttaa laadukasta rakentamisen lopputulosta, toteaa toiminnanjohtaja Tuula Råman Rakentamisen Laatu RALA ry:stä. Lisätietoja: toiminnanjohtaja Tuula Råman, Rakentamisen Laatu RALA ry, p. 0400 607 429, tuula.raman@rala.fi tutkimuspäällikkö Juha-Matti Junnonen p. 050 514 8491, juha-matti.junnonen@aalto.fi erikoistutkija Sami Kärnä. p. 0400 484 604, sami.karna@aalto.fi RALA-PROJEKTIPALAUTEJÄRJESTELMÄ soveltuu erityyppisiin hankkeisiin ja toteutusmuotoihin. Projektipalautteen avulla rakennusalan toimijat – tilaajat, rakennuttajat, suunnittelijat ja urakoitsijat – voivat kehittää omaa toimintaansa. RALA on kerännyt projektipalautetta järjestelmänsä kautta vuodesta 2008 alkaen. Järjestelmässä on kaikkiaan 1 747 hanketta ja noin 6 000 palautetta. Nyt on analysoitu tilaajien, rakennuttajien ja pääurakoitsijoiden suunnittelijoille antamaa palautetta (919 kpl) ja suunnittelijoiden näille antamaa palautetta (761 kpl). RAKENTAMISEN LAATU RALA RY on kiinteistö- ja rakennusalan järjestöjen perustama toimija, jonka tavoitteena on parantaa rakentamisen laadun ja terveen kilpailun edellytyksiä. RALA kerää ja ylläpitää tietoa alan yrityksistä, arvioi niitä ja antaa niille pätevyyksiä ja luokituksia. RALAn palveluita ovat RALA-pätevyys, RALA-sertifiointi, RALA-projektipalaute ja Luotettava Laatutyömaa. Lisätietoja www.rala.fi YRITYSMAAILMA 29 20 YRITYSMAAILMA Avaintieto Oy haastaa kaikki istumalakkoon! AVAINTIETO OY:N tuoterepertuaari perustuu ongelmien ratkaisemiseen, joista yleisimmät ovat rannevaivat, sekä selän- ja niska-hartia-alueen kipu. On todettu, että istuminen tietokoneen ääressä, sekä hiiren käyttö ovat yleisiä syitä rasitukselle. Ihmistä ei ole luotu istumaan, mutta toisaalta toimistotyössä sitä on vaikea välttää, jos ei ole sähköpöytää. Tästä syystä olemme yrittäneet löytää parhaat mahdolliset ergonomiaratkaisut hyvinvoinnin ylläpitämiseen, toimitusjohtaja Kim Lönnqvist kertoo. YRITYKSEN YDIN on keskihiiri, ”RollerMouse”, jonka tarkoitus on ehkäistä hyvin yleinen hiirikäsivaiva. Samalla työskentelyasento paranee, mukavoittaen ja nopeuttaen työtä. ”RollerMouse” asetetaan näppäimistön eteen, ja sillä ohjataan hiiren liikkeitä ohjaustangon avulla. Yrityksen maahantuoma RollerMouse RED edustavaa uusinta ja viimeisintä tekniikkaa, jota Lönnqvist kehuu parhaaksi hiireksi koskaan. RED on otettu vastaan yli odotusten. Helpon omaksumisen ja helppokäyttöisyyden ansiosta Rollermouse hiirien suosio on noussut entisestään. Tuotteita suosittelevat työterveysammattilaiset lähes kaikille tietokoneen käyttäjille. On ilo todeta , että RollerMouse RED:in suosio on nyt myös saavuttamassa CAD ja MAC käyttäjät, mistä palaute onkin ollut erittäin positiivinen . Avaintieto Oy toimitusjohtaja Kim Lönnqvist (vasemmalla) ja myynti/markkinointivaraavaa Lucas Lönnqvist (oikella) Työergonomian ammattilainen Kim Lönnqvist suosittelee kaikkia toimistotyöntekijöitä ottamaan ergonomian ja työhyvinvoinnin vakavasti. Yksi sairauspäivä maksaa keskimäärin 350€. Jo pienikin parannus työpisteen ergonomiaan edistää työhyvinvointia ja säästää sairauskulukustannuksissa. TS-tietosuojat auttavat pitämään tiedot itselläsi, Onko sinulla epävarma tunne siitä, että joku vilkuilee näytöltäsi mitä puuhailet? Poista tämä ongelma TS-tietoturvasuojilla. suojat soveltuvat lähes kaikkiin näyttöihin.. Lisäksi parannat värien kontrastia, ja suojaat näyttöäsi naarmuuntumiselta. ISTUMAONGELMIEN ratkaisuun Kim ja markkinointivastaava Lucas Lönnqvist nostavat muutamat tuotteet; Active – ja Air Balancen, sekä istuinalustan Posture Balancen , koska normaalilla tuolilla istumisen on todettu olevan vakava terveysriski. Gymba aktivointilauta on Suomessa 100 % kehitetty ja valmistettu terveystuote seisomatyöpisteeseen. Gymballa seisominen on mukavaa, ja se tuo jatkuvan terveellisen liikkeen käyttäjälle. Joustavuutensa ansiosta Gymba on todella monipuolinen ja sitä on mukava käyttää. Suurin osa säädettävistä työpöydistä ovat valitettavasti tällä hetkellä passiivisessa käytössä, mutta Gymban avulla olemme saaneet ihmiset vihdoin tekemään töitä myös seisten. Lisäksi Gymballa seisominen virkistää ja motivaatio työhön lisääntyy. Vaikuttavuustesteissä testihenkilöt tunsivat itsensä huomattavasti virkeämmäksi työpäivän jälkeen käytettyään Gymba aktivointilautaa. Aktiivituolit ja Gymba ovat esimerkki siitä miten saamme aktivoitua liikettä työpäivään, eli puhutaan ns. luomuliikunnasta. Paras työasento on ehdottomasti seuraava asento, ja näillä aktiivituotteilla yhdessä RollerMouse hiiren käytön kanssa mahdollistamme työasennon RollerMouse RED, uudistunut ja paras RollerMouse koskaan tuo kaikki hiiren toiminnot suoraan näppäimistön eteen, tarkempi ja helpompi omaksua ja käyttää ja soveltuu suoraan ilman ajureita sekä, PC että Mac ympäristöön. löytyy mallit RED kapeammalla ja RED+ leveämmällä rannetuella ja REDA (Kuvassa REDA kyynärtuella). jatkuvan vaihtelun . Näin mahdollistamme asennon vaihtamisen ja liikkumisen omassa työpisteessä pitkin päivää. Se taas tuo työhyvinvointia ja sen mukana säästöjä sairauspoissaolojen vähentyessä. AVAINTIETO OY:SSÄ on kahdeksan vankan kokemuksen omaavaa työntekijää. Myynti tapahtuu koko maan kattavan jälleenmyyjäverkoston kautta ja tarkoitus on, että loppuasiakas saa tuotteet tutulta ja turvalliselta toimittajalta. Avaintieto Oy:n pitkä kokemus alalta ja yhteistyö työfysioterapeuttien kanssa toimivat vahvana pohjana tuotteiden kehittämisessä. Kim kehuu myös työntekijöitään kertomalla heidän olevan intoa täynnä ja valmiita palvelemaan asiakkaita. Posture Balance, Terveellisempää istumista töissä, kotona etätyöpisteessä ja jopa sohvalla. Selkäsi tarvitsee liikettä.. Posture Balance aktiivi-istuin antaa selälle tärkeän liikkeen ja harjoittaa samalla keskivartalon lihaksia. Olemme onnellisia, kun käyttäjät saavat apua tuotteistamme ja tyytyväinen asiakas tuo lisäarvoa yritykselle. OSOITTEESTA www.avaintieto.fi löydätte tuotevalikoimamme. Jälleenmyyjinä ovat toimistotarvikeliikkeet, tietokone- ja IT-ratkaisutoimittajat, kalustetoimittajat, sekä ergonomiayritykset kautta maan. Linnanherrankuja 16, 00950 Helsinki Puh: (09) 759 7330 Fax: (09) 759 3933 info@avaintieto.fi • www.avaintieto.fi Gymba Aktiiviauta nouse ylös nyt, huomenna se voi olla liian myöhään. Gymban avulla saat terveellisen liikkumisen työn oheen ja voit paremmin. luomuliikuntaa omassa työpisteessäsi, aineenvaihduntasi sekä verenkiertosi aktivoituu. Kulutat kaloreita paljon enemmän kuin istuessasi tai seistessäsi. Keskittymiskykysi paranee ja olet entistä motivoituneempi. 30 YRITYSMAAILMA Kuorma-autoilija Jari Könönen Teiden kunnossapitoa ja rakennusta Jari Könönen tarjoaa monipuolisen kattauksen teiden pohjien tekoa sekä teiden kunnossapidon palveluita. Palveluihin kuuluvat mm. tiehöyläpalvelut, sorateiden tasaukset, asfalttiteiden pohjat sekä kaikenlaiset kunnossapitotyöt kesällä ja talvella. Yhtiön autoissa on kaikki tarvittavat lisälaitteet, joten työt pystytään hoitamaan aina onnistuneesti. Yhtiön tiehöylissä on kallistusautomaatit, jonka ansiosta kaikille pinnoille saadaan juuri oikeat kaadot, että vedet saadaan ojiin ja kaivoihin, eivätkä ne jää tielle. Kuorma-autoissa on lisälaitteena mm. suola- ja suolaliuos- sekä hiekoitusautomaatti. Sama laite mahdollistaa kaikki kolme toimenpidettä. Yhtiön autoissa on myös alusterät, joilla pystytään ennalta ehkäisemään polanteiden muodostumista aurauksen yhteydessä. Kesällä alusterillä voidaan tasailla sorateitä murskeenajojen yhteydessä. -Pyöritämme toimintaa samalla porukalla kesällä ja talvella, joten työtehtävät on vaihtelevat vuodenajan mukaan. Olemme mukana niin julkisissa kuin yksityiskohteissakin, yrittäjä Jari Könönen kertoo. Talvella aurataan, kaadetaan vallit ja pidetään polanteet mahdollisimman tasaisina. Keväällä tehdään sohjonajot hyvissä ajoin, että tie pääsee kuivumaan – näin vältytään tiestön nopealta tuholta. -Kun vesi makaa tien päällä ja siihen tulee vielä pakkanen päälle, syntyy merkittäviä routavaurioita varsin nopeasti. Tiellä seisovan veden kuluttavaa vaikutusta ei pidä aliarvioida, Könönen muistuttaa. Katujen, siltojen ja kaiteiden puhdistukset -Talvihoitokausi on ohi ja olemme siirtyneet kesäkauteen (Aurauskausi on 1.10- 1.5.). Kesähommien puitteissa pesemme ja puhdistamme katuja. Autoissamme on tehokkaat painepesurit, joten paikat eivät jää pölisemään kun käymme pesemässä ne. Samalla laitteella voidaan pestä myös sillat. Lavalle tulee 12,5 kuution vesipasa. Siellä on pumppu, joka kehittää vedelle paineen. Laitteen suuttimissa on viisi eri vaihtoehtoa, joista vali- taan kohteeseen parhaiten sopiva vaihtoehto. Laitteella voidaan pestä mm. kaiteita ja korotettuja reunakiviä. Sillä voidaan pestä useampaakin korkeutta yhtäaikaa. Laitteeseen kuuluu letkukela, jolloin kuljettaja voi mennä tarvittaessa letkun nokkaan pesemään vaikeampia paikkoja, Könönen mainitsee. Maa-ainekset Yhtiö on mukana myös asfaltinajossa, jossa toimeksianta- PUU- JA PUUALUMIINI-IKKUNAT LAATUA MITTOJEN MUKAAN jina on useita yrityksiä. Asfaltinajoa hoidetaan yhdellä kasettiautolla. Lisäksi tehdään reunantäyttöä asfaltoinnin yhteydessä. Reunoille levitetään mursketta reunantäyttölaitteella. KTK:n toimesta Jari Könöseltä pyydetään monentyyppisiä ajoja pitkin vuotta. -Kauttamme saa myös kaikenlaiset maa-ainekset, joista osan ostamme KTK:n kautta ja osan paikallisilta yrittäjiltä. Työllistän sesongin mukaan 3-4 hen- kilöä, joskus tekijöitä on enemmänkin, riippuen työtilanteesta, Könönen kertoo. Luotetusta työntekijästä tuli itsenäinen yrittäjä Könösellä itsellään on pitkä historia kuljetusalalta. Hän työskenteli Tieliikelaitoksen palveluksessa 25 vuotta töissä ennen yrittäjyyttä. Kuljetusalan työkokemusta Könöselle on kertynyt yhteensä yli 30 vuotta. Kun Tieliikelaitoksen hommat loppuivat Torniossa, Könönen lähti töihin Etelä-Suomeen. -Minua kehoitettiin pohjoisen mestareiden toimesta aloittamaan oma yritys, joten päätin palata takaisin ja aloittaa tämän yrityksen. Entiset pomot soittelevat minulle edelleenkin kun työmaita on tulossa. Aloitin yrittäjänä vuonna 2007. Asiakkaat ovat hyvin pitkälle tuleet suositusten kautta. Asiakkaitani ovat mm. Destia, NCC, YIT, kaupungit sekä yksityiset ihmiset. Laaja-alainen toimitusvalmius palvelee Teitä mitä moninaisimmissa teollisuuden ja kuntasektorin venttiili - säädin tarpeissa OTA YHTEYS KAIKKEEN • kerrostalot RAKENTAMISEEN • rivitalot •• kerrostalot omakotitalot •• rivitalot loma-asunnot •• omakotitalot saneerauskohteet • loma-asunnot • saneerauskohteet ROVANIEMEN MYYNTI Mikonperä 3 as 2 PÄÄKONTTORI 96900 SAARENKYLÄ Kantolan Teollisuusalue puh. 040 746 8009, 88900 KUHMO puh. / faksi 0207 940 660 fax 016 366 086 kuhmonikkuna@kuhmonikkuna.com jari.haste@kuhmonikkuna.com MYYNTIKONTTORIT Järvihaantie KUHMON 16 TEHTAAN 01800 KLAUKKALA MYYNTITOIMISTO puh. / faksi 0207 940 665 Sammontakojankatu 8 ari-pekka.mustonen@kuhmonikkuna.com Teitä palvelevat: Martti Lehto, myynti, martti.lehto@econosto.fi Ari Tiihonen, myynti, ari.tiihonen@econosto.fi Toni Ålander, myynti, toni.alander@econosto.fi Timo Korhonen, myynti, timo.korhonen@econosto.fi Petri Hallikainen, myynti, petri.hallikainen@econosto.fi Kari Ålander, myynti-akustot, kari.alander@econosto.fi (ent. Kantolan teollisuusalue) Rovakatu 13 88900 KUHMO 96100 ROVANIEMI puh./ 0400 994940 501664 puh. faksi 0207 fax 08 653 0540 jari.haste@kuhmonikkuna.com Huom. katso www.econosto.fi sivumme! jukka.vaisanen@kuhmonikkuna.com www.kuhmonikkuna.com ECONOSTO OY PL 1330, Yrittäjäntie 20 70151 KUOPIO FINLAND Tel +358 (0)17 262 3555 Fax +358 (0)17 262 3511 www.econosto.fi info@econosto.fi YRITYSMAAILMA 31 Rovaniemellä, Ranualla ja Pellossa valmistaudutaan jätteenpolttoon 6 30 Napapiirin Residuum Oy on jätehuollon ammattilainen, joka palvelee Rovaniemen, Pellon ja Ranuan alueen asukkaita. Edellä mainitut kunnat omistavat Residuumin. ”Vastaamme omistajakuntiemme alueella kotitalouksien hyötyjätehuollon ja vaarallisten jätteiden jätehuollon järjestämisestä, hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden loppusijoittamisesta sekä jäteneuvonnasta ja tiedottamisesta. Vastaanottopalvelumme ovat myös 41 e 1 1 ll is u u s ti 6 Te otoimintaa. alueen yritysten käytettävissä”, tiedottaja Aila Kauppila tiivistää Napapiirin Residuum Oy:n 15 9K MUO 4 .6 78 . 76 48 .63 01 4 76 .2 4 76.2 4 /2 01 11 0 PE 76 .67 .5 0 78.16 75.8 3 75.6 1 77.7 6 75.6 1 75.3 7 .2 2 75. 22 77 .41 75 .37 77 .0 6 75 .2 2 7 4 .9 7 78. 28 76. 06 76. 06 78. 20 76. 24 14 11 VALAISINMASTO + VALVONTA 4 76 3 7 315 PP/ 200 76 .8 4 74 .9 7 P P /2 .8 75. 83 4 K5 KATETUT LAAKASIILOT 9 X 11 m, 2 KPL, SYNTYPAIKKALAJITELLUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN VARASTOINTIA VARTEN, 10 78.04 76.49 40 25 0 07 315 PP /20 1 ”Yhtiömme toiminta-ajatuksena on jätehuoltopalvelujen tuottaminen kustannustehokkaasti ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Jätteiden lajittelu on paitsi ympäristön kannalta hyvä asia, myös talo10 udellisesti hyödyllistä. Sen mi9 tä ei voi enää käyttää hyödyksi, loppusijoitamme turvallisesti.” /2 01 11 0 PE 75 07 315 PP /20 76 .6 3 .6 76 07 315 PP /20 74 .9 7 .37 78 7 6 .15 .5 1 /2 00 7 75 76 .20 75 78 .2 3 76 .5 6 76 .2 0 75 76.91 75 .0 0 78 .22 76 .20 76.46 /20 07 31 5 PP 76 .4 6 PUUTARHAJÄTE 78 7 6 .51 .6 7 Rovaniemeläisten, Ranualaisten ja pellolaisten jätteistä E TI energiaa 11 NI O T NapapiirinBEResiduumin toiK3mialueella siirrytään jätteenpolttoon tämän vuoden marraskuussa. Muutos aiheuttaa melkoista myllerrystä jätehuoltoyhtiön toiminnassa, mutta tavallisen omakotiasukkaan elämässä tai 9K 18 yrityksen toiminnassa muutos voi näyttäytyä vaatimattomasti. SIILOT 9 x 11 m 8% + 1,2 m K5 VAARALLISEN JÄTTEEN VASTAANOTTORAKENNUS VALAISINMASTO + VALVONTA 12 9E PUUTARHAJÄTETTÄ, RISUJA JA OKSIA VASTAANOTETAAN JÄTEASEMAN ALUEELLE KOMPOSTOINTILAITOKSEN TOIMINNAN SIIRRTTYÄ TOISAALLE 154:0 RISUT JA OKSAT 3 13 5 PORTTI PORTTI henkilökunnan P-alue, 6 paikkaa 76.60 Alakorkalon jäteaseman toinen laajennusvaihe käynnissä Alakorkalon jäteasemalla aloitettiin huhti-toukokuun vaihteessa jäteaseman kaksivaiheisen laajennustyön toinen osa. Laajennuksessa valmistaudutaan polttokelpoisenjätteen käsittelyyn ja kuormaamiseen jätteenpolttolaitokselle kuljettamisesta varten. Toisen vaiheen laajennusurakan kustannusarvio on noin 759 000, 00. Urakan toteuttaa Destia Oy. Laajennustyössä tilaajahankintoina jäteasemalle hankitaan toinen ajoneuvovaaka sekä kuormalavoja, joten laajennuksen kokonaishinta-arvio on noin 1 M€. PORTTI1 9 x 11 m re P kk -p a - a ik au k a to ll e VASTAANOTTORAKENNUS p a lu Kuorma-autot ja ha + perävaunu yht. 3 P-paikkaa uva 6 Jätteiden vastaanottoon aka vaa 191 ka Nykyinen valaisinpylväs L2 TERMINAALIPORTTI PURETAAN 692 80.366 Ny k y in 5 ja lajitteluun varattu hallitila, "Lajitteluhalli" LAJITTELUHALL 20 m x 40 m, KS. PIIR. NRO. 6764-13 tu lo 8 1 Nykyinen rakennus 2 Jätekatos en a jo r e it ti h u o lt L3 o li ik en te e nk ä y tt Jätelavat öö n Ylätasanne ja ajoväylät Valaisinpylväs 7 Nykyinen valaisinpylväs L1 Alatasanne 190 Hyötyjätepisteen hoitajan koppi Asfalttipäällyste Öljynerotinjärjestelmä 5 Betonikiveys Nyk. tukimuuri Siirrettävä puretaan valaisinpylväs Nykyinen aita Valaisinpylväs Alullepanijana Valtioneuvoston asetus Muutosten alullepanijana voi pitää Valtioneuvoston asetusta kaatopaikoista (331/2013), jo3 ka säätää muun muassa orgaanisen 6jätteen kaatopaikkasijoituskiellosta. Kielto astuu voi6 ruokien mukamaan 1.1.2016. Käytännössä se tasella lähialueen 19 poltto omassa aritarkoittaa, ettei kaatopaikoille na. Jätteiden voi sijoittaa sen jälkeen jätettä, nassa rasittaa myös tulipesien joka sisältää orgaanisia aineita. piippuja ja arinoita. Eloperäisen jätteen lisäksi esi- 171:0 merkiksi hyötykäyttöön sovel- POLTTOKELPOISEN tumattomat pahvit, rakennus- JÄTTEEN LAJITTELUOHJE jätteet, kaikki orgaaniset muo- 1.11.2015 alkaen vit, kumit ja erilaiset tekstiilit Kelpaa Muovit, esim. leipäpussit, täytyy käsitellä muulla tavoin. Biojätteille, pahveille, puulle ja muovirasiat, elintarvikepakkamonelle muulle jätelajille on ole- ukset, biojätteet (jos ei komposmassa erilliskeräysjärjestelmän- toida tai erilliskerätä), kahvipasä, mutta suuret määrät näitä jät- ketit, sipsipussit, kissan ja koiteitä päätyy edelleen sekajätteen ranruokapussit, rikkinäiset kengät, vaatteet ja muut tekstiilit, sekaan. vaipat, terveyssiteet, levyt (vinyyli ja cd levyt, videokasetit), Energiahyödyntäminen Residuumin toimialueen imurin pölypussit, tupakantumnoin 70 000 asukkaan sekajät- pit, kumi ja nahkatuotteet, vaahteiden kustannustehokkain sekä tomuovit, styroxit, pienet määympäristöystävällisin käsittely- rät sahanpurua, likainen paperi muoto on jätteiden energiahyö- ja pahvi (ekopisteisiin kelpaadyntäminen polttamalla asian- maton) mukaisessa jätteenpolttolaitoksessa. Omin päin jätteenpolttoon Ei kelpaa Käymäläjätteet, erityisjätei kannata ryhtyä, sillä omassa tulipesässä poltettujen jätteiden teet, moottoriajoneuvon renkaat, savukaasupäästöjä ei puhdista sähkölaitteet, kivi -ja maa-ainekmikään. Päästöt leijailevat pii- set, hiekoitushiekka, palon tai pun kautta lähialueiden ilmaan räjähdyksen vaaraa aiheuttavia sekä maaperään ja voivat tulla jätteet, vaaralliset jätteet, hyötyvastaan esimerkiksi omalla lau- jätteet (paperi, kartonki, metalli, 68 Nurmi 9 3 Betonireunatuki Tukimuuri lasi, puu ja puutarhajäte), raken5 nus- ja purkujätteet, palamattomat jätteet (esim. keramiikka, hehkulamput jne.), nestemäiset jätteet tai lietteet Rakennusjäte Rakennusjätteeksi kutsutaan rakennuspaikalla syntynyttä uudis- tai saneerausrakentamisen tuotanto- tai purkujätettä, jota ei voida lajittelemalla ohjata kierrätykseen tai hyötykäyttöön. Rakennusjätteistä isoa osaa voidaan hyödyntää eri tavoin, jos lajittelu on tapahtunut oikein. Lajittelemalla jätteitä säästää myös selvää rahaa. Rakennusjätteestä tulisi lajitella erilleen ainakin nämä: kierrätyspuu, puujäte, paperit, pahvit, metallit, betonit, tiilet, kiviainesperäinen jäte, maaainekset. Rakennusjätteeseen eivät kuulu sähkölaitteet tai vaaralliset jätteet! Lajiteltu rakennusjäte voi sisältää esimerkiksi näitä: eristysvillat, kipsilevyt, lasikuitu, wc-posliinit, eristeissä kiinni olevat kaakelit, viemäriputket, muut isokokoiset jätteet. HUOM! Asbesti tulee toimittaa suoraan Kuusiselän kaato- paikalle! Biojäte omaan kompostiin tai taloyhtiön biojäteastiaan Biojätteen voit kompostoida omatoimisesti tai viedä taloyhtiön biojäteastiaan. Astia pysyy siistinä, kun jätteet pakataan suo- japussiin tai säkkiin. Biojäteasti8 aan soveltuvat pussit ovat biohajoavia, yleensä paperisia. Valuta biojätteen enimmät nesteet viemäriin, ettei astia jäädy talvella. Biojätteisiin kuuluu esimerkiksi ruokajäte, hedelmien, vihannesten ja juuresten kuoret, kahvin ja teenporot, suodatinpussit, 12 1 kalanruodot, luut ja munankuoret, talouspaperit, lautasliinat, kukkamulta ja kasvijätteet, kissanhiekka ja lemmikkihäkin siivousjätteet. Muiden yleisimpien jätelajien lajitteluohjeet löydät jäteoppaasta, sekä nettisivuiltamme www.residuum.fi UUTUUS Päijän 575 UUTUUS Päijän 575 Päijän TURVALLINEN-soutuveneet VAKAA HELPPOHOITOINEN • TURVALLINEN • VAKAA • HELPPOHOITOINEN www.paijanvene.fi Puh. 03-784 4208 • www.paijanvene.fi Puh. 03-784 4208 www.paijanvene.fi - täysin uppoamaton, uretaanitäytteinen - kestää laitakuormaa 80 kg - kaksikuorirakenteinen 40 32 YRITYSMAAILMA Rakennusliike Koivukoski rakentaa Wetteri Power Oy:n uudet toimitilat Keminmaalle. Työt käynnistyivät vuodenvaihteessa ja halli on valmis heinäkuun lopussa. Halli tulee olemaan kooltaan noin 1800 neliötä ja jopa seitsemän metriä korkea. Rakennusliike Koivukoski rakentaa Wetteri Power Oy:n uudet toimitilat Keminmaalle Wetteri Power Oy:lle rakennetaan uusia toimitiloja Keminmaan Valiontielle. Työt käynnistyivät vuodenvaihteessa ja halli on valmis heinäkuun lopussa. P rojektin rakennuttaja on Pohjaset Kiinteistöpalvelut Oy. Rakentajaksi on valittu Päätoimija-konserniin kuuluva Rakennusliike Koivukoski Oy, jolla on paljon kokemusta teollisuus- ja toimitilarakentamisesta. Halli tulee olemaan kooltaan 1600 neliötä ja jopa yhdeksän metriä korkea. Sen pinta-alasta valtaosa eli yli 1300 neliötä on Wetteri Powerin käytössä. Kiinteistöön sijoittuvat myös Kuljetusliike Pohjaset Oy:n toimitilat. ”Hallin rakentaminen on hyvällä mallilla: lattiat on valettu, nosto-ovia asennetaan paikoilleen ja maalaaminen ja muut viimeistelytyöt on aloitettu. Halli luovutetaan tilaajalle heinäkuun loppuun mennessä”, kertoo Rakennusliike Koivukoski Oy:n tuotantojohtaja Miikka Karttunen. Uudet tilat tehostavat Wetteri Powerin toimintaa Pohjoissuomalainen Wetteri Power Oy on osa Wetteri-konsernia. Wetteri Power myy Volvo kuorma-autoja sekä vastaa Volvo kuorma- ja linja-autojen sekä Volvo maansiirtokoneiden huolto- ja varaosapalveluista. Wetteri Powerin uusiin toimitiloihin sijoittuvat kuorma-autojen, maansiirtokoneiden ja linjaautojen korjaamo- ja huoltotoiminnot. Tiloissa myös myydään uusia kuorma-autoja. ”Nykyiset tilat Kemissä ovat tulleet toimintamme kasvutavoitteiden kannalta epäkäytännöllisiksi. Nyt toimintamme tulevaisuuden vaatimukset on otettu huomioon heti suunnitteluvaiheessa. Uudet tilat tulevat tehostamaan toimintaamme ja parantamaan asiakaspalveluamme”, kertoo Wetteri Power Oy:n toimitusjohtaja Håkan Kunnari. Miikka Karttunen kertoo, että Wetterin toimitilojen rakentaminen on Rakennusliike Koivukoskelle hanke, jossa teollisuus- ja toimitilarakentamiseen erikoistunut yritys pääsee käyttämään ammattitaitoaan. ”Tämä on KVR-urakka, jonka suunnittelemme ja toteutamme avaimet käteen-periaatteella. Tilaaja kertoi hankkeen aluksi mitä haluaa ja millä tavalla. Kannamme hankkeesta kokonaisvastuun: teemme suunnittelun, rakennuksen ja pihatyöt valmiiksi. Tällainen rakentaminen sopii Rakennusliike Koivukoskelle mainiosti: kuuntelemme asiakkaan toiveet, teemme suunnitelmat, tarjoamme kiinteähintaisen urakkasumman ja luovutuspäivän. Otamme aina rakennuksia toteuttaessamme huomioon asiakkaiden liiketoiminnan vaatimukset ja rakennamme toimivia, kokonaisedullisia tiloja, jotka vastaavat yrityksen toiminnallisia tarpeita.” Tehokkaita toimitiloja täyden palvelun periaatteella 1999 perustettu Rakennusliike Koivukoski Oy on tunnettu ja arvostettu rakennusalan yritys, jonka toiminta on laajentunut pääkaupunkiseudulta valtakunnalliseksi. Yritys on erikoistunut rakentamaan ”avaimet käteen” -periaatteella 800–5000 m2:n kokoisia toimitiloja, joita se on vuosien mittaan rakentanut satoja. ”Rakennusliike Koivukosken vahvuudet ovat kevyt ja dynaaminen organisaatio ja ammattitaitoinen henkilökunta. Meidät tunnetaan luotettavana yhteistyökumppanina, joka tekee mitä lupaa: yksi urakkahinta, yksi valmistumispäivämäärä. Pätevä suunnitteluohjaus ja kokeneet suunnittelijat mahdollistavat rakennushankkeiden nopean liikkeellelähdön ja toteutuksen”, kertoo Miikka Karttunen. Rakennusliike Koivukoski on kehittänyt tehokkaan konseptin yritystilojen rakentamiseen. Koivukosken liikevaihto on kasvanut voimakkaasti viime vuosina ja kuluvalta vuodelta yhtiö tavoittelee yli 30 miljoonan euron liikevaihtoa ”Rakentamisen yleisistä suhdanteista huolimatta tällaisel- le konseptoidulle ja tilaajalähtöiselle rakentamistavalle, jossa otetaan huomioon asiakkaan liiketoiminta ja todelliset tarpeet, näyttää olevan kysyntää” Rakennusliike Koivukoski rakentaa teollisuus- ja liiketiloja ympäri Suomea. ”Koivukoskella on hyvä maine kokeneena liikerakentajana. Tomi Koivukoski perusti yrityksen vuonna 1999 ja erikoistui halli- ja toimitilarakentamiseen. Meillä on toimipaikat Oulussa, Jyväskylässä, Tampereella ja pääkaupunkiseudulla. Oulun konttori hoitaa koko pohjoisen Suomen asiakaskuntaa. Olemme olleet toteuttamassa merkittäviä liikerakennuskohteita Suomessa. Ramirentille valmistuivat Ouluun tammikuussa uudet toimitilat. Viime vuonna Ouluun rakensimme toimitiloja mm. Peltec Oy:lle ja Oulun Taksipalvelulle.” Osa Päätoimijakonsernia Rakennusliike Koivukoski kuuluu Päätoimija-konserniin, jonka toiminta kattaa koko rakentamisen kentän. Vuonna 2008 muodostettu Päätoimija on Suomen nopeimmin kehittyvä rakennus- ja kiinteistöalan konserni, johon kuuluu kempeleläisen emoyhtiön lisäksi kahdeksan tytäryhtiötä. Konsernin toimialueena on koko Suomi ja henkilöstöä on noin 400. Päätoimija rakentaa asuntoja, julkisen palvelun rakennuskohteita kuten kouluja ja päiväkoteja, hoivataloja sekä liike- ja tuotantotiloja. Päätoimijan toimintamalli perustuu talousohjattuun rakentamiseen, jossa asiakkaalle tuotetaan lisäarvoa kustannusohjatulla suunnittelulla ja siihen integroidulla tehokkaalla toteutuksella. ”Päätoimija on kehittyvä ja arvostettu konserni, jonka resursseista on paljon hyötyä myös Rakennusliike Koivukosken toiminnan kehittämisessä.” YRITYSMAAILMA 33 Rautia K-maatalous Kemijärvi - kaikki mitä rakentaja tarvitsee -P yrimme rakentamaan entistä enemmän kokonaisuuksia, joiden kautta asiakkaille pystytään näyttämään lopputilannetta etukäteen. Tämä helpottaa asiakkaita tekemään ostopäätöksensä. Myyjien ammattitaito on toiminnassamme kaiken A ja O. Heidän osaamistaustansa on monipuolinen, meillä on myyjiä rakennusinsinööristä lähtien. Ihmiset ovat kasvaneet ja opiskelleet tähän työhön. Myyjän tärkein ominaisuus on mielestäni halu oppia uutta ja kehittyä sitä kautta. Keskeistä on toki myös kiinnostus tähän alaan, kertoo kauppias Heikki Kortessalo. Lupa-asioista valmiiseen kohteeseen saakka -Meillä on oma talomyyjä, joka vastaa talopaketeista. Kauttamme saa kai- Kemijärven Rautia K-maatalouden asiakas saa kaikki perusrakennustarvikkeet saman katon alta, lisäksi valikoimissa on kattava valikoima maataloustuotteita sekä erillinen puutarhamyymälä. Rautia K-maatalous Kemijärvellä on noin 15 000 tuotetta myymälässä, mutta asiakkaita palvellaan jopa yli 100 000 tuotteella. Toiminta perustuu nykyään hyvin pitkälle toimitusmyyntiin. Vaikka myymälän tavaravalikoima pienenee, on tuotevalikoima toimitusmyynnin puolella kasvussa. ken talon alle tulevista perustuksista aina sisustukseen saakka – kaikki suunnittelusta valmiiseen kohteeseen. Kun asiakas ottaa meihin ensimmäisen kerran yhteyttä, autamme hänet alkuun, jos hän näin haluaa. Ensin selvitetään lupa-asiat kuntoon, jossa voimme olla mukana auttamassa. Ohjaamme asiakasta koko ajan oikeaan suuntaan, että tämä rakentaisi oikein ja vaadittujen sertifikaattivaatimusten mukaisesti. Olemme mukana koko rakennushankkeen ajan hyvin kokonaisvaltaisesti, Kortessalo esittelee. Rautia K-maataloudella on edustuksessaan talopaketeista Kimara, Omatalo ja Ainoa Koti. Kimara on enemmän huvilapuolelle keskittynyt. Omatalon ja Ainoa Kodin omakotitalomallistot ovat puolestaan todella laajat. Henkilökohtaista palvelua arvostetaan -Nykypäivän rautakauppa- ja maatalouspuolen asiakkaat käyttävät nettiä apuvälineenä, mutta suurin osa asiakkaista haluaa edelleenkin palvelunsa kivijalkamyymälästä. Halutaan kohdata myyjä, päästä näkemään ja koskemaan tuotteita ennen ostopäätöstä. Verkkokauppamme uudistuu lähiaikoina Rautiaketjussa. Ihmisillä on Kortessalon mukaan kasvanutta kiinnostusta erityisesti haja-asutusalueiden jätevesiratkaisuihin, mutta päätöksiä ei vielä uskalleta tehdä. Toinen ajankohtainen asia on naisille suunnatut työvälineet. Työvälineissä on naisellisempia värejä ja työkalut ovat vähän pienempiä, joten ne sopivat naisen käteen paremmin. -Pyrimme aina kokonaisvaltaiseen palveluun. Kun asiakas tulee meille, hän saa kaiken rakentamiseen, remontoimiseen, mutta myös puutarhaan ja maatalouteen liittyen. Meiltä saa hyvin kattavan valikoiman tuotteita ja palvelussa pyrimme siihen, että asiakas on tyytyväinen siihen mitä on saanut, Kortessalo kertoo. Rovaniemellä toimipiste maataloustuotteille -Vuonna 2013 ostin Maatalouskaupat Oy:ltä Rovaniemen maatalouspisteen. Maatalouskaupat Oy päätti luopua kaikista omista pisteistään. Miksi sitten tartuin tilaisuuteen, johtui siitä, että maatalouskauppa on tasaisempaa ja vakaampaa kuin rakentamispuolen kauppa. Myymälä on lähtenyt pyöri- mään hyvin. Siellä työskentelee nyt kolme maataloustuotteiden myyjää, jotka tekevät ainoastaan maatalouspuolen kauppaa. Palkkalistoillani on tällä hetkellä yhteensä 13 työntekijää, Kortessalo mainitsee. Kattava puutarhamyymälä -Puutarhamyymälämme on todella laaja, sieltä löytyy oikeastaan kaikki mitää puutarhan rakentamiseen liittyy. Siellä on tuotteet ja materiaalit maanparannukseen, terasseihin ja grillaamiseenkin liittyen. Valikoimaa löytyy ja ennen kaikkea hyvää palvelua, Kortessalo toteaa loppuun. www.rautia.fi 34 YRITYSMAAILMA Tervola matkalla Lapin Biokunnaksi Vireä maaseutukunta Tervola sijaitsee Lapin maakunnan lounaisosassa, maaperänsä hedelmällisyydestään kuulussa ”lapin kolmiossa”. Kunnassa asuu runsaat 3 200 ihmistä. Tervolan kunta on varsin aktiivinen palvelemaan nykyistä ja sinne tulevaa elinkeinoelämää. ”Yleensäkin meillä on täällä tekemisen meininki. Ahkeruudelle ja yrittäjyydelle annetaan arvoa ja tuetaan monen eri tahon kautta. Meillä täällä toimii tänä päivänä jo reilut 180 yritystä, joista merkittävimmät toimivat mekaanisen puunjalostuksen ja konepajatoiminnan toimialoilla. Puolustusvoimien kanssa läheistä yhteistyötä tekevä Millog Oy:n yksi toimipiste sijaitsee myös täällä”, elinkeinokoordinaattori Matti Alatalo kertoo. • maansiirto • kuljetus • kaivuutyöt • nostotyöt • metsäkonetyöt • rahtikuljetus • erikoiskuljetus Erkki Pajari ky Kylänraitti 105 98710 Joutsijärvi puh. 0400 397 495 ”Y rittäminen luo kotiseudullemme hyvinvointia, joten yrityksen perustamiseen ja kehittämiseen on tarjolla maksuttomia palveluita sekä alueellisen yhteistyön, että kunnan oman elinkeinoyhtiön Riverbank Oy:n toimesta. Meillä on täällä vapaata tuotannolliseen toimintaan ja varastointiin sopivaa tilaa. Vastikään kaavoitettu Puualan yrityspuisto on valmis vastaanottamaan uusia yrittäjiä vaikka tänä päivänä, alueelle voi sijoit- tua myös muiden kuin puualan yritykset. Erityiset valmiudet on palvella energiapuuta hyödyntäviä tai jalostavia yrityksiä. Riverbank Oy synnyttää ja kehittää yritystoimintaa Riverbank Oy tuottaa Tervolan kunnalle elinkeinopalveluja, osallistuu kehittämishankkeiden suunnittelemiseen, toimitilojen ja rakennuspaikkojen markkinointiin, yritysten toimintaympäristöjen kehittämiseen, kuntamarkkinointiin sekä elinkeinostrategian toteuttamiseen. Yhtiön tavoitteena on synnyt- tää ja kehittää yritystoimintaa, joka vahvistaa kunnan alueen tuotannollisten ja palvelualan yritysten osaamista, kasvua ja kilpailukykyä. Riverbank Oy:n omistaa Tervolan kunta. Yhteyshenkilönä toimii elinkeinokoordinaattori Matti Alatalo. Meri-Lapin Startti Oy Yritystoimintaa suunnittelevia henkilöitä palvelee myös kuntien omistama uusyrityskeskus Meri-Lapin Startti Oy, joka tarjoaa palveluita uutta yritystoimintaa suunnitteleville alueen asukkaille. Meri-Lapin Startti Oy ottaa vastaan asiakkaita sekä Kemissä että Torniossa. Palvelu on asiakkaille maksutonta. Kemi-Tornio Alueyrityspalvelut Tervolalaiset yritykset ja yrityksen perustamista suunnittelevat tai kiinnostuneet saavat maksutonta apua eri vaiheissa Kemi-Tornio Alueyrityspalveluista. Palveluita on saatavana yrityksen käynnistämiseen, kehittämiseen ja kasvuun. Lisätietoa saat alueyrityspalveluiden verkkosivulta oheisen linkin kautta. Tervola on Lapin biokunta Energian tuotannossa tähtäämme omavaraisuuteen ja olemme rekisteröineet itsellemme Lapin biokunta –brändin. Tervolan kunta pyrkii investoinneissaan irti fossiilisten polttoaineiden käytöstä kiinteistöissään. Tästä esimerkkinä kaikki Tervolassa käytettävä sähköenergia tulee suoraan vesivoimasta. Varevaarassa pyörii jo 10 tuulimyllyä, lisäksi kuntaan on suunnitteilla uusia tuulivoimaa tuottavia alueita, kuten Löylyvaara sekä Hevosselän tuulivoimapuisto joka sijaitsee noin 21 km:n (linnuntietä) päässä Tervolan kuntakeskuksesta kaakkoon. Alueelle suunnitellaan kahdeksasta tuulivoimalasta muodostuvaa tuulivoimapuistoa. Tervolan lämpölaitos tuottaa energiaa paikallisilta metsänomistajilta ostettavalla hakkeella. YRITYSMAAILMA 35 JK Paintline Oy täyden palvelun automaalaamo - ja vauriokorjaamo JK Paintline Oy on täyden palvelun automaalaamo - ja vauriokorjaamo Rovaniemen Alakorkalossa. Toimintaan kuuluvat ajoneuvojen korikorjaukset, maalaustyöt ja vakuutusyhtiöiden vaatimat vahinkotarkastukset sekä tuulilasien vaihto kaikkiin ajoneuvoihin. JK Paintline Oy on täyden palvelun automaalaamo - ja vauriokorjaamo Rovaniemen Alakorkalossa. Asiakkaat saavat asiantuntevaa palvelua kaikissa autojen korjaus - ja huoltoasioissa sekä pelti- ja vauriotöissä. Toimintaan kuuluvat ajoneuvojen korikorjaukset, maalaustyöt ja vakuutusyhtiöiden vaatimat vahinkotarkastukset sekä tuulilasien vaihto kaikkiin ajoneuvoihin. ”Kourhaustyöt serkä henkilö- ja pakettiautojen maalaaminen muodostaa pääosan maalaamon toiminnastamme, mutta maalaamme myös raskasta auto- ja työkalustoa ja muutakin, huonekaluja lentokoneen siipiäkin olemme maalanneet”, kertoo yrittäjä Janne Kallonen. Korjaamopuolella työllistävät eniten vakuutusyhtiöille tehtävät työt. ”Vakuutusyhtiöt ovat tärkeitä asiakkaita ja teemme yhteistyötä käytännössä kaikkien yhtiöiden kanssa. Asiakkaillemme tarjoamme vahinkojen sattuessa mahdollisimman joustavaa palvelua”, Tuore yritys paljon kokemusta JK Paintline Oy aloitti toimintansa viime syyskuussa. ”Ostin tiloissa aiemmin toimineen yrityksen Automaalaamo liiketoiminnat. Työskentelin aiemmin vauriokorjaajana merkkiliikkeessä useita vuosia, joten oman yrityksen perustaminen oli tukevalla pohjalla. Toimita on käynnistynyt hyvin, töitä on riittänyt ja yrityksen nimi on alkanut tulla asiakkaille tutuksi. Kun suuri osa entisen yrityksen työntekijöistä jatkoi JK Paintlinessa, meillä on paljon kokemusta ja osaamista. Yrityksessä työskentelee itseni lisäksi kuusi autopeltiseppää ja – maalaria”, kertoo Janne Kallonen. ”Uuden yrityksen eteenpäin vieminen on mielenkiintoista työtä, koko ajan oppii uutta. tavoitteena on laajentaa asiakaskuntaa entisestään varsinkin yrityspuolella ja kehittää JK Paintlinen toimintaa muutenkin. Palvelemme asiakkaita ja teemme pätevästi töitä.” Toimivat tilat nykyaikaiset laitteet JK Paintlinella on Ylijukkolantie 1:ssä toimivat tilat ja nykyaikaiset laitteet. Käytössä ovat muun muassa korinoikaisupenkki sekä mittalaitteet ja ilmastointilaitteenhuoltoyksikkö. Automaalaamosta löytyvät uudenaikaiset laitteistot ja laadukkaat maalaustuotteet varmistavat laadukkaan työn ja lopputuloksen. ”Meillä on tiloja kaikkiaan 1400 neliötä ja kaikki laitteet, joita nykyaikaisessa vauriokorjaamossa ja automaalaamossa tarvitaan. Meillä on myös hyvät raskaan kaluston maalaustilat, jotka mahdollistavat yritysasiakkaiden palvelemisen.” JK Paintlinella on monipuolinen asiakaskunta: yksityisiä autoilijoita ja yrityksiä. ”Suurin osa asiakkaista on Rovaniemeltä ja lähialueelta, mutta kyllä tänne tullaan kauempaakin, Ruotsista ja Norjasta saakka.” JK Paintline Oy aloitti toimintansa viime syyskuussa. Kun suuri osa entisen yrityksen työntekijöistä jatkoi JK Paintlinessa, yrityksessä on paljon kokemusta ja osaamista. Yrityksessä työskentelee seitsemän autopeltiseppää ja maalaria Joustavaa kolarikorjaustoimintaa Jouni Kallonen kertoo, että kolarikorjaukset pyritään tekemään asiakkaille mahdollisimman vaivattomiksi hoitaa. ”Asiakkaan ei oikeastaan tarvitse huolehtia muusta kuin vahinkoilmoituksen tekemisestä vakuutusyhtiölle, me hoidamme asiat eteenpäin. Vakuutusyhtiö ohjaa tai asiakas tulee oma- aloitteisesti korjaamollemme. Olemme vakuutusyhtiöiden valtuuttama vahinkotarkastaja. Me tarkastamme vauriot ja teemme laskelman korjauskustannuksista. Dokumentit valokuvineen lähetetään vakuutusyhtiön hyväksyttäväksi. Asiakkaiden kannalta tämä on joustava ja järkevä toimintatapa: yhdellä käynnillä voi hoitaa koko korjausprosessin järjeste- lyt. Yleensä samassa yhteydessä varataan myös korjausaika. Asiakas tuo auton korjattavaksi ja hakee sen kunnostettuna pois. Kun hoidamme myös maalaustyöt, asiakkaat saavat kaikki tarvitsemansa palvelut samasta paikasta, nopeasti ja vaivattomasti. Olen myös käyttänyt asiakkaiden autoja katsastuksessa, jos sellaista on tarvittu”, kertoo Janne Kallonen. Louen Monitoimi Oy on metallipuolen moniosaaja • konepajatyöt ja teräsrakenteet ammattitaidolla Louen Monitoimi Oy on nimensä mukaan monialayritys, jonka päätoimialueet ovat nyt konepajatoiminta ja teräsrakenteitten valmistus, korjaustyöt ja huolto sekä autojen korjaukset ja huolto. Louen Monitoimi Oy:n kotipaikka on Tervolassa. Toimimme Lapin Marmorin entisessä kiinteistössä Tervolan Louella. Yritys on perustettu marraskuussa 2011. Minulla on täällä mainiot tilat ja työvälineet, joille olen keksinyt mononlaista käyttöä. Lämmintä tilaa on puolitoistatuhatta neliömetriä ja lisäksi toimistotilaa noin 400 neliötä, Louen Monitoimi Oy:stä kerrottiin M eillä on ollut onni saada monialayritykseeni neljä työntekijää, joilla ei peukalo ole missään vaiheessa keskellä kämmentä. Noitten päätoimialojen lisäksi teemme muun muassa mittatilaustyönä kaivinkoneen kauhoja. Yksi työsektorimme on aliurakointi. Muun muassa SMA-Mineral Oy:n kalkkitehtaalla olemme kunnossapito ja huoltotöissä. Meillä on myös korkeapaineruisku, jolla teem- me hiekkapuhallus ja maalausurakoita. Piipun pellitykset ja räystäskourujen teko kuuluvat myös meidän yrityksen osaamisalueeseen. Autojen korjausta, peltityöt ”Teemme myös autojen huolto- ja korjaustöitä. Teemme perushuollot ja korjaukset kaikkiin merkkeihin. Tarvittaessa ammattitaitoa löytyy myös peltitöihin”, yrityksestä kerrottiin. Yhteystiedot: Nelostie 2173 B, 95340 Loue info@louenmonitoimi.fi Laite-, kone- ja traktorihuolto Jarmo Järnfors puh: 040 0369 952 jarmo.jarnfors@louenmonitoimi.fi Myynti /Huoltotilaukset Autohuolto Timo Peura puh: 050 4395 328 timo.peura@louenmonitoimi.fi 36 YRITYSMAAILMA Polar-Automaalaus Heikki Toppala Oy P Polar-automaalauksen toiminnan laadun takeena on ammattitaito sekä korkeatasoinen ja uudenaikainen kone- ja laitekanta. Heikki Toppala valmistelee maalausta. kokenut ja ammattitaitoinen kolarikorjaamo ja automaalaamo Torniossa tä kolarikorjaustyöt ovat viime vuosina lisääntyneet. ”Kolarin sattuessa autoilijat tekevät vahinkoilmoituksen vakuutusyhtiölle ja he voivat päättää missä auto korjataan. Kolarikorjauksissa teemme yhteistyötä kaikkien vakuutusyhtiöiden kanssa; Teemme vahinkotarkastuksista CABAS-ohjelmalla ja lähetämme dokumentit valokuvineen vakuutusyhtiölle. Kun saamme vakuutusyhtiön hyväksynnän, teemme tarvittavat korjaukset ja maalaukset mahdollisimman joustavasti. Autot eivät jää suotta seisomaan, ne saadaan nopeasti liikenteeseen.” Polar-automaalaus antaa kolarikorjauksille kahden vuoden takuun. ”Asiakkaat voivat luottaa siihen, että kolarikorjaukset tehdään laadukkaasti ja pätevästi.” olar-automaalaus Oy on Torniossa toimiva kokenut ja ammattitaitoinen yritys, joka tekee kaikki korjaus- ja maalaustyöt vuosikymmenien kokemuksella, nykyaikaisilla työkaluilla ja menetelmillä. Yrityksen palveluihin kuuluvat mm. henkilö- ja pakettiautojen maalaukset, korikorjaukset, peltikorjaukset, korin elektroniset mittaukset, muovikorjaukset, hitsaustyöt ja tuulilasikorjaukset. Uudenaikainen kone ja laitekanta Polar-automaalauksen toiminnan laadun takeena on ammattitaito sekä korkeatasoinen ja uudenaikainen kone- ja laitekanta. Käytössä on mm. Spanesin korinoikaisupenkki, Autorobotin elektroninen korin mittauslaite sekä Autorobotin pistehitsaus-, alumiinihitsaus-, juotoshitsausja Mig-hitsausvarusteet. ”Olemme kokenut yritys, ja meillä on ajanmukaiset laitteet. Muutama vuosi sitten hankimme maakaasukäyttöisen maalausuunin. Olimme silloin edelläkävijä, vastaavia laitteita ei Lapissa ollut. Maakaasu-uunin etuja ovat ympäristöystävällisyys, nope- Joonas Yrjänheikki Hioo vaurioajoneuvoa. us, energiatehokkuus ja laadukas työn jälki. Minkäänlaisia päästöjä sen käytöstä ei synny”, kertoo yrittäjä Heikki Toppala. ”Maalaamme henkilö- ja pakettiautoja. Lisäksi teemme maalauksen alihankintatöitä Wetteri Oy:lle ja Aine Oy:lle. Meillä on kaksi maalauskammiota, joten kapasiteettia riittää. Käytämme vesiohenteisia Standoxin ja Glasuritin maaleja. Molemmat ovat saksalaisia, alan johtavien valmistajien tuotteita, joiden käytöstä meillä on hyvät käytännön kokemukset.” Kolarikorjaukset joustavasti ja nopeasti Heikki Toppala toteaa, et- Suomen kolarikorjaamoiden liiton jäsen Polar-automaalaus on Suomen kolarikorjaamoiden liiton jäsen. Liitto on valtakunnallinen järjestö, joka toimii eri paikkakunnilla sijaitsevien kolarikorjaukseen erikoistuneiden jäsenliikkeiden yhdyssiteenä ja valvoo jäsentensä yleisiä ja yhteisiä ammatillisia ja liiketaloudellisia etuja. Jäseninä on noin 220 yritystä, jotka ovat erikoistuneet korikorjauksiin tai sen osa-alueisiin. Liitto järjestää kokouksia, tiedotus-, koulutus- ja neuvottelutilaisuuksia sekä kursseja ja näyttelyitä. ”Saamme liiton kautta tuoreinta tietoa alan kehityksestä. Liiton jäsenyys on myös asiakkaille tae siitä, että autokorjaamo toimii asianmukaisesti ja hoitaa hommansa pätevästi”, toteaa Heikki Toppala. Yrityksen toiminta turvattu tulevaisuudessakin Heikki Toppalalla on lähes 35 vuoden kokemus autojen korjaustoiminnasta. ”Työ on edelleen pitkälle käsityötä, tosin paljon siistimpää kuin aikoinaan ja nykyään käytetään parempia apuvälineitä. Materiaalit ja korirakenteet ovat kehittyneet, autoihin on tullut paljon erikoisteräksiä ja muita uusia materiaaleja. Vaihdamme paljon osakokonaisuuksia, koska turvakorien korjaamisessa ei saa tehdä omia ratkaisuja. Ne on tehtävä tehtaiden ja maahantuojien ohjeiden mukaisesti.” Yrityksen toiminnassa on mukana jo toinen sukupolvi. ”Poikani Hannu on koulutukseltaan Autopeltiseppä ja työskentelee yrityksessä korikorjaajana / töiden vastaanottajana. Vaimoni Hannele hoitaa yrityksen juoksevat asiat ja laskutuksen. Itse olen jo siirtynyt vähitellen takaisin työntekijäksi. Yrityksen toiminta on turvattu tulevaisuudessakin.” Tervolan Konepaja Oy Markkinoiden tehokkaimmat PALLARI-kannonkäsittelylaitteet kaivinkoneisiin Tervolan Konepaja Oy on Kemin ja Rovaniemen välimaastossa sijaitseva metallialan tuotteita suunnitteleva ja valmistava yritys. Toimitusjohtajana on vuodesta 1987 lähtien toiminut Olli Pallari. Tervolan Konepaja-nimellä yritystoiminta on alkanut vuonna 1975. Yhtiön päämerkkinä ovat PALLARI-kannonkäsittelylaitteet, joita on käytössä ympäri maailman. ta metallirakente t o u v it a 30 ammattitaidolla • KORJAUS JA KUNNOSSAPITO • TERÄOSIEN VALMISTUS JA ASENNUS - Suunnittelu asiakkaan toiveiden mukaan - Valmistaminen asiakkaan piirustuksista - Vanhojen rakenteiden kunnostaminen - Täysin uudet rakenteet - Asentaminen Konepajantie 6, 95330 Tervola Puhelin: 020 743 3070 • Fax: 016 435 141 terko@terko.inet.fi • www.tervolankonepaja.fi -Asiakkaiden silmissä olemme saaneet luotettavan yhteistyökumppanin maineen monipuolisen konekantamme sekä motivoituneiden, ammattitaitoisten, pitkän kokemuksen omaavien työntekijöidemme ansiosta. Toimintamme lähtökohta on auttaa asiakasta valmistukseen sekä suunnitteluun liittyvällä ydinosaamisellamme. Pyrimme auttamaan asiakkaitamme niin että he voivat jatkossa palvella omia asiakkaitaan yhä paremmin. Keinoja siihen ovat toimintamme joustavuus ja luotettavuus, Olli Pallari kertoo. Monipuolisia korjaustöitä raskaalle kalustolle -Yrityksemme palvelee myös maansiirto- ja metsäkoneurakoitsijoita monipuolisilla korjaustöillä. Vahvuuksiamme ovat nopeus ja joustavuus, minkä ansiosta meille on vuosien mittaan kertynyt laaja asiakaskunta urakoitsijoita. Panostamme myös suunnitteluun, että asiakkaan koneet saadaan toimimaan jatkossa entistä paremmin. Omia tuotteitamme ovat mm. kannonkäsittelylaitteet, joiden kehittämisestä ja valmistamisesta yrityksellämme on pitkä kokemus: Ensimmäinen Kantoharvesteri tuotiin markkinoille jo vuonna 1971, Pallari kertoo. Muut yhtiön valmistamat laitteet ovat Kantoleikkuri PALLARI KL-110 ja uutuutena leikkaava ja mätästävä Kantoharvesteri PALLARI KHM-140. -Uutta kantoharvesterissam- me muihin harvestereihin nähden on sen monipuolisuus. Samalla laitteella hoituu myös kannon paloittelu ja mätästys. PALLARI-tuoteperhe -Nämä ovat kaivinkoneen kauhan tilalle asennettavia lisälaitteita, joilla voi nostaa kannon ja paloitella sen. Kyseessä on hydraulisesti toimiva laite, jossa on kaksi irroituspiikkiä ja niiden välissä terä. Laite puristaa kannon haluttuun kokoon niin, että se on puhdas kivistä, hiekasta ja savesta. Kivi ei ole niin paha polttouunissa, mutta se vaikuttaa murskaajan työhön, jonka tuotos pienenee kivesen kantomateriaalin myötä. Savi on yksi pahimpia partikkeleita, koska se muodostaa leijupetikattiloihin posliinilänttejä hiekan päälle, jolloin kattila lopettaa toimintansa. Leijupetikattilassa ilmaa puhalletaan kattilan pohjasta hiekkapatsaan läpi ja palava aine leijuu ilmassa ja palaa. Jos siellä on paljon tukoksia hiekassa, ei kattila toimi oikealla tavalla. PALLARI:lla vältetään saven ja kivien joutuminen uuniin, Pallari esittelee. PALLARI:a on tarjolla kolmea eri kokoa ja viittä eri mallia. - Ta r j o l l a o n t u o t t e e t 12-16-tonnisiin ja 18-22-tonnisiin kaivinkoneisiin. Tarjolla on kahta eri kokoa ja neljää eri laitetyyppiä. Kolme laitteista on kannon nostoon tarkoitettuja laitteita, joista kaksi on pikakiinnitysmalleja ja yksi on tappi- kiinnitteinen. Yksi malli on terminaalissa käytettävä tuote, jota käytetään pelkästään esimerkiksi paperirullien ja kumirenkaiden paloitteluun. PALLARI sopii kaikille kannoille -Laitteillamme pystytään nostamaan myös männynkannot. Brasiliassa olimme nostamassa ja halkomassa erikoiskovan punaisen eukalyptuspuun juuria. Se oli lujaa kuin kivi, mutta silti niiden nosto ja pilkkominen onnistui laitteellamme. Tähän mennessä kaikki kannot ovat nousseet ja halkoutuneet, Pallari vakuuttaa. PALLARI-tuotteita myydään suoraan sekä jälleenmyyjien kautta. Tuotteita menee tällä hetkellä 15 maahan, käsittäen Euroopan maat, Etelä- ja Pohjois-Amerikan, Australian, Indonesian, Kenian ja Venäjän. -Etelä-Euroopassa olisi paljonkin ostajia ja tarvetta, mutta siellä on tällä hetkellä puutetta investointivarallisuudesta. Etsimme parasta aikaa uusia maahantuojia eri puolilta maailman. Laitteita käytetään Suomessa lähinnä energiakantojen kaivuuseen, muualla maailmassa laitetta käytetään pääasiassa tonttien ja teiden pohjien raivaamiseen. Tosin näin myös Ruuhka-Suomessa, koska kokonaisia ja puhdistamattomia kantoja on kallista viedä kaatopaikalle, Pallari toteaa loppuun. www.tervolankonepaja.fi YRITYSMAAILMA 37 Veneiden helat ja kiinnityslenkit ovat TMI Aarre Ylitalon erikoisosaamista Aarre Ylitalo sai tarpeekseen eteläisestä Suomesta konepajatöistä vieraan palveluksessa runsaat 43 vuotta sitten. ”Kyllähän se taisi olla se luonne, joka toi minut tänne pohjoiseen ja kotikonnuille Paakkolan kylään. Oma vapaus oli varmaan toinen syy. Omasta autotallista kaikki alkoi tuolloin 1973. Ostin metallintyöstökoneen ja aloin aliurakoimaan Terhi veneille muun muassa kiinnityslenkkejä”, Aarre Ylitalo kertasi yrityksen TMI Aarre Ylitalo alkumetrejä. ”N äitten vuosien saatossa toiminta on pysynyt suunnilleen samoissa uomissa. Toki tuo autotalli on muuttunut isompiin tuotantotiloihin. Minulla on nyt kaksikin itserakentamaani hallia täällä Tervolassa ja tuotantotilat ovat nyt hyvät. Terhi veneitten rinnalla olen urakoinut useille muillekin veneyritykselle ympäri Suomea. Välillä on joku jäänyt pois, mutta tilalle on tullut uusia”, Aarre Ylitalo kertoi. Myös purjeveneisiin erilaisia metalliosia ”Purjeveneitten kiillotetut pintahelat on nyt ollut yksi merkittävä lisä tuotantoomme. Teemme myös muita pienimuotoisia osia metalliteollisuudelle. Teemme kaikki manuaalisilla koneilla, joten jäljen näkee heti. Pintakäsittely onkin mi- nun vahvuus hitsaustöiden lisäksi. Monesti työ on käsityötä toki konetta apuna käyttäen. Veneilijäthän ovat tarkkoja osien loistokkuudesta”, Ylitalo naurahti. Yksin työskennellessä tietää, mitä tekee ”Hyvin suurelta osin olen työskennellyt yksin. Kiireisimpinä aikoina olen käyttänyt vuokratyövoimaa. Uskon, että pitkä kokemukseni ja sitä myötä ammattitaitoni on aina poikinut sen verran tilauksia, että leipää on riittänyt”, Aarre Ylitalo totesi lopuksi. Yhteystiedot T:MI AARRE YLITALO Käyntiosoite: Raatikantie 3, PAAKKOLA Puhelin: 0400 695 041 Napapiirin autopurkamo ja -huolto tuo luovia ideoita autoalalle Rovaniemen Teollisuuskylässä on aloittanut toimintansa maamme tiettävästi ainoa autopurkamo, jossa uusia ja käytettyjä osia asennetaan myös paikalleen. Lisäksi Napapiirin autopurkamo ja -huolto Oy on ottanut sosiaalisen median ja verkkomyynnin haltuunsa koko alansa edelläkävijänä. Yrityksen markkina-alueena onkin koko Suomi. ”Kaivinkoneyrittäjänä minulla työt vähenivät kohti talvea niin paljon, että jotakin piti keksiä. Olen ollut autojen parissa pienestä pojasta lähtien ja kouluttautunutkin automekaanikoksi. Autopurkamo on ollut minun idea vuosia, missä korjataan myös autoja ja käytetyt osat asennetaan paikalleen. Laitoin ostoilmoituksen toriin, ”ostamme korjaamokalustoa”, niin Ounasautosta minulle tarjottiin kaikki koneet ostettaviksi. Päästiin siellä kauppoihin koneista ja laitteista. Matti Muranen oli asentajana Ounasautossa josta sen palkkasin minulle töihin. Meillä on täällä Vasaratiellä nyt lämmintä vuokrattua tilaa 240 neliömetriä ja saman verran kylmää tilaa. Piha-alueella odottaa tälläkin hetkellä noin parisataa henkilö- ja pakettiautoa. Meillähän Murasen Matin kanssa on selvä työnjako, minä puran ja Matti huoltaa ja korjaa ”, toimitusjohtaja Jani Engelberg kertasi hieman Napapiirin autopurkamo ja -huolto Oy:n alkumetrejä. Yritys rekisteriin vuosi sitten huhtikuussa Ennen viime kevättä Janin työuralle on mahtunut paljon. Yrittäjänä Jani toimi pääkaupunkiseudulla jo parikymppisenä. Palkkatyötä mies ehti tehdä automekaanikkona sekä kaivosammattilaisena muun muassa Kit- laaja”, Jani Engelberg toteaa. tilässä ja Pahtavaarassa. Viimeisimpänä palkkatyönään Jani Engelberg ajoi Rovaniemen kaupungille maansiirtokoneita. Työt loppuivat viime jouluna. Purkuosat voi myös asentaa paikoilleen ”Olen korjannut autoja ja myynyt aina pois nurkkiin pyörimään jääneet osat. Ihmiset ovat kyselleet minulta, että kuka laittaisi käytetyt osat myös paikalleen. Tästä ajatus syntyi. Kaksi kärpästä voi lyödä samalla iskulla”, Jani toteaa. Rovaniemen Kehitys lämpeni myös ajatukselle ja pyörät lähtivät pyörimään vauhdilla. Vuosi on ollut lupaava ”Kaikki tahot ovat ottaneet ideani hyvin vastaan ja antaneet positiivista palautetta. Pitkät työpäivät ovat tulleet tutuiksi ja kotoa käsinkin joutuu aina puhelimeen vastaamaan, mutta omaan pussiinhan ne rahat kui- tenkin aina tulevat. Facebook on meille tärkeä työväline. Aina kun purkamolle tuodaan uusi auto, kuvaan sen ja päivitän tiedot nettiin. Facebookissa kilpailijoita ei juuri näy, joten markkina-alue on Panostan myös nettinäkyvyyteen ”Meillä ovat valmistuneet Napapiirin autopurkamon uuden ajan nettisivut, jonka ansiosta asiakas löytää meidät esimerkiksi kirjoittamalla hakusanaksi etsimänsä varaosan numerosarjan. Jos meiltä löytyy tuo osa, asiakas osaa ottaa meihin yhteyttä. Sivut ovat olleet kovalla käytöllä ja käyttö näyttää kuukausittain lisääntyvän. Klikkauksia sivuille on jo noin 1500 kertaa kuukaudessa. Pyrimme hyödyntämään kaiken, mitä meille tuodaan. Käyttökelpoisen tavaran kierrätämme ja loput viemme yhteistyökumppanillemme Lapin Metallikier- rätykseen. ”KIerrätys on minulle erittäin tärkeää. pikkuhiljaa alamme lajitella myös metallit. Kaikki nesteet ja ongelmajätteet lajittelemme huolellisesti ja toimitamme oikeille käsittelijöille. Nyt me olemme myös virallinen katalysaattorien kierrätyspiste joten ostamme myös katalysaattorit. Yhteistyökumppani Lapin metallikierrätys noutaa metallit meiltä ja jatko käsittelevät eteenpäin. Teemme mielellään paikallisten kanssa yhteistyötä kuten myös toisten purkamojen kanssa. Ainakin Lapin Auto-osa Juhani Kunnari on ihan hyvin ottanut meidät vastaan. Ostamme myös puolin ja toisin osia ja se on minusta hienoa”, Jani Engelberg toteaa. MUISTATHAN Meiltä huolto- ja korjaamopalvelut kaikkiin merkkeihin! Huollon ajaksi sijaisauto veloituksetta. Meiltä myös uudet Hankook - renkaat ja tietenkin purkuosat paikalleen asennettuna. Tervetuloa! Olemme myös Facebookissa, käy tykkäämässä. MEILTÄ SAAT LAADUKKAAT JA EDULLISET PURKUOSAT SEKÄ UUDET TARVIKEOSAT. YHTEYSTIEDOT: PURKAMO 0400 918 378 HUOLTO 0400 918 379 Vasaratie 7, 96320 ROVANIEMI myynti@napapiirinautopurkamo.fi huolto@napapiirinautopurkamo.fi www.napapiirinautopurkamo.fi 38 YRITYSMAAILMA Rieskapaikasta Tervolan Koivussa kokonaisvaltaista palvelua • tule maistelemaan lähes 100 -vuotiasta perinnerieskaa Jos haluat maistella maukasta ja perinteikästä rieskaa, niin sinun pitää ottaa suunnaksi Tervola Koivu Kemin ja Rovaniemen puolessa välissä. Täällä teitä palvelee Rieskapaikka ja Räihän Leipomo ja lepopaikatkin löytyvät makeitten lounaitten päälle. Rieska on ohutta, nostattamatonta leipää, joka tehdään ilman hiivaa tai hapatusta ohrasta, kaurasta tai perunasta, joihin yleensä lisätään vehnää sitkon aikaansaamiseksi. ”Ensimmäiset Räihän ohrarieskat leivottiin jo 1927 ja Rieskapaikan yhteydessä toimiva nykyinen Räihän leipomo on perustettu vuonna 1963. Isoisäni Aarne Räihä perusti leipomon ja sitä jatkoi isäni Olli Räihä”, nykyinen kolmannen polven Räihä, Sauli Räihä, valotti hieman Rieskapaikan taustoja. Sauli Räihä tuli Rieskapaikan isännäksi samaan ai- kaan, kun euro tuli valuutaksi 1992. Rieskapaikka työllistää kymmenkunta työntekijää. Rieskapaikassa on tarjolla tänä päivänä muun muassa lounasbuffet jokaisena arkipäivänä ja tarvittaessa ja tilauksesta myös viikonloppuisin. ”Meillä oli välillä tämä toiminta poissa, mutta katsoimme sen kuitenkin välttämättömäksi palvelumuodoksi sekä paikallisille että ennen kaikkea matkailijoille. Lounaassa on kaksi vaihtoehtoa ja lisäksi keitto kaikkine lisukkeineen. Pieneen nälkään meillä on lisäksi viime vuonna avattu Scanburger. Leipomostamme asiakas saa rieskojen lisäksi tietenkin monenlaista leipää ja tuoreita leivonnaisia myös kotiin vietäväksi ja tilauskonditoriasta voi tilata kaiken tarvitsemasi esimerkiksi juhliin ja erilaisiin tilaisuuksiin”, Sauli Räihä kertoi. Tasokasta mökkimajoitusta Saunalliset mökit on peruskorjattu vuonna 2007. Majoituspaikkoja on parillekymmenelle hengelle 4-5 hengen mökeissä. Saunan lisäksi mökeissä on saniteettitilat, minikeittiö mikroineen, jääkaappeineen, televisioineen ja kahvinkeittimineen. merkiksi Räihän Rieskaa, ruokaleipiä, pullapitkoja ja kahvileiplusmark Kahvila-Ravintola Tarjoamme aina tuoreen kahvin talon omien leivonnaisten kera. Leipomomyymälästä voi ostaa kotiin viemisiä kuten esi- Nelostie 3312 95355 Koivu Puh. 016 439 221 Email: rieskapaikka@hotmail.com www.rieskapaikka.fi piä. Ravintolassa on A-oikeudet ja kesäisin aurinkoinen terassi. Ravintolassa on 100 asiakaspaikkaa, joten suurempienkin tilaisuuksien järjestäminen onnistuu. Keittiömme ammattitaitoinen henkilökunta valmistaa kaiken tarvittavan juhliisi ja leipomon konditoriamestarit tekevät upeita kakkuja esimerkiksi häihin, hautajaisiin tai yrityksen juhlaan. Järjestämme myös ryhmille ruoka-, kahvi- ja aamupalatarjoilun. Ilmoitathan ryhmästäsi etukäteen niin voimme sopia kaikki yksityiskohdat toiveidenne mukaan ja pysähdys sujuu onnistuneesti. Ranua toimii virkistysja kokouspaikkana ympäri vuoden! Lomakylä Gulo Gulon majoitustilat yhdessä Ranuan eläinpuiston uudistuneiden kokoustilojen ja muiden ohjelmapalvelujen kanssa antavat uudella tavalla virikkeellisen ja laadukkaan ympäristön kokouksen pitoon. OTA YHTEYTTÄ JA PYYDÄ TARJOUS! Sales@gulo.fi p: 016 355 1001 www.ranuazoo.com • www.gulo.fi • www.wildlifesafaris.fi YRITYSMAAILMA 39 Remonttia Roppaan hyvinvointiohjelmasta uusi elämäntapa! ”Miten sitä jaksaisi paremmin pitkän työpäivän? Tulee tuota kahviakin juotua ihan liikaa, kun meinaa veto loppua. Jotain pitäis alkaa tehdä!” Tämän tyyppisten pohdintojen päätteeksi Värisilmä PRO asiakkaat ja myyjät tarttuivat hyvinvointiohjelman haasteeseen ja lähtivät kirjaimellisesti remontoimaan roppaamaansa Santasport Lapin Urheiluopiston hyvinvointivalmentaja Johanna Alpin ja liikunnanohjaaja Maaret Pitkäsen johdolla. Luvassa ei ollut mitään pientä pintaremonttia vaan kokonaisvaltainen kehonkatsastus ja huolto. Tavoitteeksi asetettiin, että osallistujien motivaatiota liikkumiseen ja hyvästä olosta huolehtimiseen viilataan ja ruuvataan sille mallille, että he huomaavat, miten liikunta ja terveelliset elämäntavat aidosti auttavat jaksamaan paremmin sekä työssä että arjessa. Hyvinvointiohjelma käynnistyi jokaisen osallistujan henkilökohtaisella kuntotestauksella eli kunnon katsastuksella. Kuntotestaus suoritetaan myös ohjelman päättyessä. Polkupyöräergometritesteillä kartoitettiin sydän- ja verenkiertoelimistön tilanne ja testien perusteella osallistujat saivat omat henkilökohtaiset sykealueensa kestävyysharjoitteluun. Kehonkoostumusmittaus kertoo mm. lihas- ja rasvamassan suhteen, viskeraalisen rasvan määrän sekä perusaineenvaihdunnan. Kehonkoostumusmittausta käytetään myös osana ravintovalmennusta. Testit antavat mahdollisuuden tutustua osallistujiin tarkemmin, jolloin myös ohjaaminen on henkilökohtaisempaa. CrossFitistä Zumbaan Remonttia Roppaan Hyvinvointiohjelma starttasi lokakuussa 2014 ja kahdeksan kuukauden aikana osallistujaryhmä kokoontuu viikoittain tiistaitreeneihin sekä kerran kuussa 6h mittaisiin lähipäiviin. Tiistaitreeneissä ryhmä kokoontuu hikoilemaan ja pysymään hyvässä vireessä. Osallistujat ovat päässeet testaamaan liikuntamuotoja, joita eivät ole koskaan aiemmin kokeilleet. Tällaisia ovat mm. lumikenkäily, CrossFit tai Zumba. Zumbatunnille ryhmä taisi eksyä aikataulusekaannusten johdosta vähän vahingossa, mutta kokemus oli ”remonttireiskoille” hyvä ja olipa seuraavalla Zumbatunnilla ennätysmäärä osallistujia, kun sana oli kiirinyt, että siellä miehiäkin nykyään käy.. Muita viikkotreenien liikuntamuotoja ovat kahvakuulatunnit, kuntonyrkkeily, spinning, sulkapallo ja hiihto. Liikuntaosioiden toteutuksessa korostetaan opastusta eri harjoitteiden oikeisiin tekniikoihin sekä fyysisen kunnon eri osa-alueiden harjoittamiseen. Ounasvaaran metsäinen ympäristö on omiaan luonnon keskellä hyvällä fiiliksellä liikkumiseen. Ravinto- ja hyvinvointivalmennusta Lähipäivät kerran kuussa sisältävät hyvinvointi- ja ravintovalmennusta sekä muita asiantuntijaluentoja liittyen mm. selän hyvinvointiin sekä ergonomia-asioihin. Ravintovalmennus aloitettiin perusasioista, osallistujat pitivät kirjaa vedenjuomisestaan ja saivat hyödyllisiä vinkkejä ruokailutottumuksiinsa koskien ruokailujen annoskokoja, ateriarytmejä ja ravinnon laatua. Lähijaksoilla Ryhmä pitää pinnalla. päivän ohjelmaan kuuluvat aamupala ja lounas, jolloin osallistujat saavat käytännön perehdytystä ravinto- ja ruokailutottumuksiin liittyviin kysymyksiin. Toteutettiinpa ryhmässä myös Smoothie haaste, kun osallistujat tekivät kotonaan omalla reseptillään Smoothien ja ryhmä äänesti parhaan reseptin. Ryhmässä on voimaa Ryhmässä tekemisen sosiaalinen ulottuvuus ja ryhmäpaine on koettu osallistujien keskuudessa merkittävänä motivoijana liikkumiseen ja itsensä likoon laittamiseen. Ryhmä luo läsnä- olovelvoitetta, jos vaikka välillä meinaa laiskottaa. Ryhmässä liikkumisen ilo, uusien lajien kokeilu ja elämykset on tärkeää jakaa porukalla. Ryhmästä saa myös tukea ja tsemppausta suorituksiinsa. Huikeita tuloksia! Hyvinvointiohjelman osallistujien keskuudessa on tehty upeaa tulosta ja kunnon kohotessa työssä ja arjessa jaksaminen on parantunut merkittävästi. Häikäisevimmät tulokset ovat näkyviä: osa on pystynyt pudottamaan painoaan jopa 20-30kg! Osallistujista huokuu hy- vä olo ja tyytyväisyys. Itsensä haastaminen ja tavoitteiden saavuttaminen ovat luoneet pohjan aivan uudelle elämäntavalle. Osa on innostunut herättämään henkiin vanhat harrastuksensa ja osallistui jopa Napapiirin hiihtoon. Kesän aikana ryhmä on päättänyt kokoontua itsenäisesti liikkumaan ja ylläpitämään saavutettua hyvää kuntoa. Kiitos Värisilmä PRO asiakkaat ja myyjät ryhmälle, teette työstämme merkityksellistä! Teksti: Sini Yli-Suvanto Kuvat: Johanna Alppi, Maaret Pitkänen Lapin Urheiluopisto Hikeä pukkaa! SKANNAA KUNTOSI & VIRKISTY VAARALLA Metsästä voimaa, vaaralta vireyttä. Hyvinvointipäivät sisältää leppoisaa luonnossa liikkumista ja henkisten voimavarojen vahvistamista, sekä sykeliikuntaa omaa kehoa kuunnellen. Kurssilla mitataan kehonkoostumus ja kartoitetaan kestävyyskunnon tilanne polkupyöräergometritestillä. Loistava tilaisuus rentoutua ja saada samalla tärkeää tietoa oman kehon kunnosta! VARAUKSET: sales@santasport.fi / 020 798 4222 / santasport.fi/tyohyvinvointi 40 YRITYSMAAILMA www.sievishop.fi mm. teräksen sekä ruostumattoman teräksen metallituotteita ym. Sievi - vapaa-aika | Sievi - turvajalkineet | Sievi - ammattijalkineet T:mi Aarre Ylitalo Raatikantie 3, 95300 Tervola Puh. 0400-695 041 aarre.ylitalo1@luukku.com Sievi Roller + S3 Sievi Spider 5+ S1 Sievi Planar 1 Toimituskulut 0€! Klikkaa ostoksille! a o k E ! n e e k r A Marraskuussa 2015 siirrytään Rovaniemellä, Ranualla ja Pellossa jä�eenpol�oon! Perinteisissä sekajäteas�ossa kerätään jatkossa pol�okelpoista jäte�ä. Tutustu pol�okelpoisen jä�een ja kaatopaikkajä�een laji�eluohjeisiin hyvissä ajoin ennen muutosta! Kuusiselän kaatopaikka avoinna ark. klo 9-15 puh. 0207 120 231 Alakorkalon jäteasema avoinna ark. klo 7-17 puh. 0207 120 232 Toimisto Betoni�e 3, 96320 Rovaniemi asiakaspalvelu puh. 0207 120 230 yritysten jäteneuvonta 0207 120 237 numerot palvelevat ark. klo 9-15 Pankki palveluksessasi, kaikissa asioissa ja kaikkialla. Ranuan jäteasema avoinna kesäkaudella viikot 18-39 ma klo 13–16, to klo 13–18 ja la klo 11–14 Talvikaudella viikot 40-17 ma klo 13–16 ja la klo 11–14 puh. 0400 698 042 Pellon jäteasema avoinna kesäkaudella viikot 18-39 joka viikko: la klo 11–13 ja � klo 16–19, talvikaudella viikot 40-17 parillisina viikkoina la klo 11–13 puh. 040 539 6179 NAPAPIIRIN RESIDUUM OY www.residuum.fi neuvonta@residuum.fi Y r i ty k s e nOP v e r k k o p a l v e l uo nn i i nk äte v äk u i nm o d e r n ip a n k k i p a l v e l uv a i nv o io l l a . Y h d e l l äk i r ja u tu m i s e l l ah o i d a ts e k äo m a te ttä y r i ty k s e s ia s i a t.V o i ta n ta a k äy ttö o i k e u d e tu s e a m m a l l eh e n k i l ö l l ejam äär i te l l äk u n k i no i k e u d e te r i k s e e n .J am i k ä p a r a s ta ,p a l v e l uto i m i is i e l l äm i s s äs i n äk i n ,s e k äv e r k o s s ae ttä m o b i i l i s ti .So i ta0100 05151*ta iv i e r a i l eo s o i tte e s s ao p . fi/ y r i ty s p a l v e l u * M a – p ek l o9 – 1 6 . Y h d e s s äh y v ä tu l e e .
© Copyright 2024