3/2010 - Laatukattila Oy
www.mustekolmio.fi YRITYSMAAILMA muste- & lasertäyttöpalvelut AUKIOLOAJAT: MA-PE 9-16 Nyt auki myös lauantaisin LA 10-14 Tuo tyhjentyneet mustepatruunasi tai laserkasettisi meille täytettäväksi! Teemme täytöt laadukkailla merkkikohtaisilla musteilla/laserjauheilla NOPEASTI JA EDULLISESTI! Säästä 40-70%! Etelä-Savo Lokakuu 3/2010 Ahlströminkatu 21, 78250 VARKAUS Puh. 040 736 8640 mustekolmio.varkaus@gmail.com • Kirjanpito • Vakuutusten kilpailuttaminen • Tilinpäätös • Yritäjän sosiaaliturva • Verotus • Yhtiöoikeudellinen neuvonta Puh. 015 452 600 Koulutie 5 A, 51900 Juva www.audace.fi Ota osasi 6 miljoonan kävijän asiakasvirrasta! Liiketontit 3€ Alk. m 2 juva.fi menestyksen paikka 1 2 YRITYSMAAILMA Juvan kunnalla aktiivinen ote elinkeinotoiminnan kehittämisessä Juva on Etelä-Savon monipuolisin maaseutukunta. Juvalla yhdistyvät kaupunkimainen taajama hyvine palveluineen sekä laaja ja monipuolinen maaseutu. Juva on aina ollut maatalouspitäjä. Teollistuminen alkoi 1970-luvun puolivälissä, mutta maaseudun elinkeinoilla on edelleen vankka rooli kunnan hyvinvoinnin luomisessa. Tänään Juva on vahvasti elävä, perinteitään kunnioittava maalaispitäjä, jonka tulevaisuus on valoisa. Yrittäminen ja uudet elinkeinot tuovat kuntaan uutta vauhtia, uusia mahdollisuuksia. Menestyksestä huolimatta elämisen tahti on pysynyt miellyttävänä ja leppoisana. Savolaisuus elää täällä aitona, elinvoimaisena ja iloisena, Juvan yritysasiamies Antti Kinnunen kiteyttää. -Juvalaiselle yrittämiselle antaa leimansa vahva maaseutuyrittämisen perinne ja toi- saalta erinomainen sijaintimme valtateiden 5 ja 14 risteyksessä. Risteyksestä noin yhden tunnin ajomatkan sisällä on 180 000 vakinaista asukasta ja 38 000 kesämökkiä. Sijainti luo aktiivisesti toimintaedellytyksiä yritystoiminnalle sekä luonnonvarojen jatkojalostukselle Juva elää tuottamalla ja jalostamalla elintarvikkeita, puuta ja muita luonnonvaroja sekä laajentamalla ja monipuolistamalla koko ajan elinkeinoperustaa. Luomutuotteet, kirjat ja salaatit lähtevät jakeluun koko Suomeen ja maailmalle. -Yritysalueet ovat kunnan huolella vaalima pääoma. Niitä käytetään harkiten kunnan ja koko Juvan seudun yritystoiminnan vahvistamiseen. Juvan kehittämisstrategia tähtää tulevaisuuteen, Antti Kinnunen selvittää. -Vahva ja vireä maaseutukeskus tarjoaa alueellisen palvelutason ja monipuoliset matkailumahdollisuudet. Juvan Katajalahdentie 155, 51900 Juva kunta järjestää peruspalvelut tehokkaasti tehden yhteistyötä ympäristökuntien kanssa aktivoiden kuntalaisia omaehtoiseen toimintaan. Elintarviketuotannon vahvistaminen otettu osaksi kunnan strategiaa Kunnan elinkeinorakenteessa alkutuotannolla on merkittävä osuus, samoin kuin laajemminkin elintarviketuotannolla. Juvalla Alkutuotannon osuus työpaikoista on noin 20% Myös elintarvikkeiden prosessointiin on panostettu onnistuneesti. Viimeisen vuosikymmenen aikana alalle on syntynyt noin sata uutta työpaikkaa, kun suuremmat yhtiöt ovat sijoittaneet toimipisteitään Juvalle. -Elinkeinoelämässä strategiana on ollut monipuolistaa tuotantorakennetta sekä lisätä jalostusastetta, jotta suurempi osa lisäarvosta jäisi alueelle. Ruoantuotanto on tietoinen valinta kuntastrategiassa. Tavoitteena on tulevaisuudessakin rakentaa kuntaa maatalouden ja jatkojalostuksen varaan. Juva on vahvaa maatalousvaltaista aluetta, josta löytyy runsaasti mm. vihannesviljelijöitä, perunan ja juuresten tuottajia sekä maidon tuottajia. Kunnasta löytyy runsaasti myös muuta elintarvikealan osaamista ja jatkojalostajia. Krunex Oy:n tuotantotilojen vihkiäiset 25.9.2010. Syyskuussa vihittiin käyttöön uusi ruokatehdas, joka aloitti toimintansa vuonna 2007 toimintansa lopettaneessa entisessä kalkkunateurastamossa. Tiloissa toimii Pajuniemi Group -konserniin kuuluva Krunex Oy Helsingistä. Yrityksen asiakkaita ovat pääasiassa kauppojen valmisruokatiskit, suurtapahtumat ja ravintolat. Juvan kunta on ollut aktiivisesti mukana hankkeessa ja investoi kiinteistön kunnostustöihin 1,5 miljoonaa euroa. Myös yritys investoi noin 1,5 milj. euroa tehtaan koneisiin ja laitteisiin. Kaiken kaikkiaan uusi tehdas työllistää noin 25 henkeä – Kiinteistö sopii mainiosti elintarviketuotantoon, Kinnunen sanoo. Puh. 0400 930 291 Ikkunanpesua- ja suursiivousapua Apunamme siivouksessa HYLA-puhdistusjärjestelmä Esim. patjojen, petareiden, tyynyjen ja peittojen sekä mattojen syväpuhdistus pölystä tapahtuu tehokkaasti. Samalla huoneilman laatu paranee, kun ilmakierrossa oleva pöly saadaan pois. Soita niin sovitaan siivoukselle sopiva ajankohta. 040 733 5659 S&H Seppänen Muista kotitalousvähennys! Vehmaan risteyksessä on taiteilija Juha Mennan tekemä veistos Sielun lintu SERTIFIOITU MÄRKÄTILA-ASENTAJA • Laadukkaat laatoitukset ja vesieristykset • Huoneisto- ja kylpyhuoneremontit Hyvä paikka luomuruuan valmistukseen Myös mahdollisen luomuruuan valmistus uudella ruokatehtaalla tietää lisää työtä alkutuotannossa työskenteleville juvalaisille. – Luomuruuan valmistus on kiinni raaka-aineen saatavuudesta. Etelä-Savosta saadaan luomuna mm. kermaa, lihaa, perunaa ja porkkanaa. Kinnusen mukaan suomalaisilla ja eteläsavolaisilla on nyt käsissään näytön paikka. Vihannesten viljelyä ja jatkojalostamista Myös vihannesteollisuudella menee Juvalla hyvin. –Mestariviljelijät Oy on laajentamassa tuotantoaan. Mestariviljelijät on eteläsavolaisten tuottajien ja maatalousyrittäjien yhteisomistuksessa oleva yritys, kertoo Kinnunen. Salicon kanssa samalla tontilla toimiva Mestariviljelijät on laajentanut toimintansa rakentamalla uudet pakkaus- ja lähettämötoimintoihin. Vihannesten tukkumyyntiin erikoistuneen yrityksen takana on yhdeksän vihannesviljelijää Juvalta, Joroisista, Sulkavalta ja Haukivuorelta. Puuteollisuudella on vankka pohja Elintarvikkeiden alkutuotan- KALASTUSMATKOJA JA VENERETKIÄ • vetouistelua, jigi- ja heittokalastusta • ohjelmat asiakkaan toiveiden mukaan yksityisille ja yrityksille PK-KALAMATKAT Pasi Kokkonen, 0500 860 032 www.pk-kalamatkat.com • pasi@pk-kalamatkat.com METALLIRAKENNE T. JANHUNEN • Rakennuspeltityöt • Hitsaustyöt Puh. 050 326 7401 Puh. 0500 701 809 Tehtaantie 7, 51900 Juva non ja jalostuksen lisäksi Juva elää palveluista ja puusta. Mm. Taso 2000 toiminnan loppumisen jälkeen tilanne näytti vähän aikaa huonolta, mutta tiloissa aloitti erikoispuusepänteollisuuteen erikoistunut Sisuwood. Samoissa tiloissa toimii myös ovivalmistaja Sevendoor Oy. – Halliin mahtuisi vielä muitakin alan yrittäjiä, sillä tilaa on, vinkkaa Kinnunen. Kinnusen mukaan myös kyliltä löytyy monia elinvoimaisia puujalostusyrityksiä kuten yli 50 vuotta toiminut Viitakosken Puu Oy. Viitakosken Puu Oy on perheyritys, joka valmistaa tilaustyönä ovia, ikkunoita ja lasiväliseiniä. Juvalla eletään vankasti Valtatie-5 vaikutuspiirissä Haasteita tulee Kinnusen mukaan riittämään tulevaisuudessa, mutta keinojakin löytyy. – Kunnan päätöksenteolla on suuri merkitys, kun tarvitaan nopeita päätöksiä. Meidän kokemuksemme on ollut, että pienen kunnan päätöksenteko on nopeampaa kuin suuren yrityksen Kinnusen mukaan pienuus ja joustavuus pitäisikin pystyä kääntämään kunnan voimavaroiksi. – Talouspuolella se merkitsee, että sama liikevaihto saadaan syntymään noin15 prosenttia pienemmillä kustannuksilla. Pääkaupunkiseutuun verrattuna täällä on edullisemmat kiinteistökustannukset ja henkilöstö on sitoutuneempaa. Myös infrastruktuuri paranee, sillä 5-tien läheisyys on meille keskeinen asia kunnan tulevaisuuden kannalta. Valtatie-5 liikennevirran varassa on lähemmäs 100 työpaikkaa, Kinnunen mainitsee. Juva avaa oven menestykselle -Juvalta löytyy tilaa ja tontteja monenlaisten yritysten tarpeisiin. Meillä on tarjota yrityksille runsas valikoima yritystontteja parhaiden liikenneyhteyksien varrelta. Tästä kiitos kuuluu kunnan aktiiviselle kaavoituspolitiikalle ja huolelliselle maankäytön suunnittelulle. Yrittäjiä puolestaan on kiittäminen siitä, että Juvalla tonttikauppa käy. Me täällä Juvalla olemme sitä mieltä, että hyvien tonttien ja tehokkaan elinkeinopolitiikan ohella Juva pystyy tarjoamaan yrittäjälle ja tämän perheelle myös mukavat vapaa-ajanpuitteet, Kinnunen korostaa. Vehmaan alueella toimii tällä hetkellä noin 25 yritystä, joissa on yhteensä lähes 250 työpaikkaa. Tilaa löytyy isoillekin kokonaisuuksille. Kunta omistaa alueella vielä useita kymmeniä hehtaareita tonttimaata. Kunnallistekniikka on valmiina noin 20 hehtaarille ja uusi, lainvoimainen kaava mahdollistaa mm. tilaa vievän kaupan suuryksikköjen rakentamisen, Antti Kinnunen mainitsee. YRITYSMAAILMA 3 Luomu ja tehokemikaalit eivät mahdu samaan purkkiin Kuluttajat ja jakeluporras vertaavat usein luomutuotetta ja ei –luomutuotetta toisiinsa. Lähtökohta on perusteiltaan väärä. Ei-luomutuotteet sisältävät tuotantoketjun eri vaiheissa, pellolta jalostuksen kautta pöytää, runsaastikin kemikaalein virittyä ja tehostettua tuotantoa. -Tämä on suurin ja oleellisin ero tuotantotavoissa. Ei-Luomutuotteissa lähes mitä tahansa aineita kasvuhormonit ja geenimuuntelu mukaan lukien tai mitä tahansa teknologiaa voidaan käyttää halutun tuotteen ominaisuuksien virittämiseen. Luomussa raja tässä ideoinnissa on äkkiä vastassa. Luomutuote koostuu käytännössä vain itse perusraaka-aineesta. Sen tuotanto joka vaiheessa on luomuvalvonnan ja luomuseurannan alaista toimintaa. Ero on niin dramaattinen, että puhe perinteisten ei-luomutuotteiden ”luomu” ominaisuuksista on hyvin harhaanjohtavaa, sanoo Kari Partanen, Juvan Luomu Oy:n melko tuore toimitusjohtaja ja itsekin marjatilallinen. -Kemikaalien käyttö ruoan seosaineena on tavallisesti halvempaa, kuin turvautuminen kalliimpaan perusraakaaineeseen ja sen jalostamiseen. Kemikaalien avulla saadaan mutkat suoriksi, Partanen arvioi. luomusta, siinä ei hempeillä ideologioilla ole sijaa. Tarkasteltavana ovat luvut. – Luomun pitää olla bisnes, ei tämä mitään hyväntekeväisyyttä ole, Partanen määrittelee. Partasen bisneksen puhuminen ei kuitenkaan tarkoita kovia arvoja, ainoastaan realismia. Johtamaansa yritykseen hän hakee nyt uskottavuutta ja kasvutendenssiä tilastoihin perustuen. -Luomuala Suomessa on yhtä suuri kuin luomubusineksen kasvu yhdessä vuodessa Tanskassa, eli noin 75 miljoonaa euroa. Kauppa ei kerkiä luomun kelkkaan. Huonoimmillaan kuluttajalle jää vain ylikansallisia luomumerkkejä Suomessa luomualaa vaivaa Partasen mukaan pirstaleisuus Kun diplomi-insinööri puhuu - Se on seurausta siitä, että hyvät mahdollisuudet on tärvätty epämääräiseen puuhailuun. Sen enempää valtion kuin Keski-Juvan Kuljetus Oy Teivaantie 29, 51820 HATSOLA Puh. 0400 174 332, 0400 258 897 tapani.heinonen@pp4.inet.fi Maaaineskuljetukset etenkään kaupan näkökulmasta luomun mahdollisuuksia ei ole nähty. Ympäristöarvoja ja kestävää kehitystä ei ole Partasen mukaan uskallettu markkinoida, vaikka Suomella, jos millä, olisi maana ollut edellytyksiä tehdä luomusta todellinen brändi. – Sekä luomun tuotanto että myynti ovat meillä toistaiseksi pelkkää ripottelua. Kysyntää olisi, mutta vaikuttaa siltä, että etenkään kaupan ketjut eivät ole nyt hereillä. Tuotteiden saatavuus ja logistiikka menevät isojen ehdoilla. Luomussa pitäisi Partasen mukaan uskaltaa lähteä liikkeelle pienillä erillä. – Kaupat hakevat maksimimyyntiä per hyllymetri. Volyymi on mittari. Luomussa tällaiset kaupan skaalaukset eivät pure. Asioita tarkastellaan luomun kannalta nyt aivan väärästä näkökulmasta, Partanen suomii. Toki poikkeuksiakin joukosta löytyy. Kuluttaja ei luomutuotteita myöskään löydä tavarapaljouden keskeltä, kun niitä markkinoidaan keskellä kaikkia muita tuotteita. Siksi Partanen haluaisikin kauppoihin Euroopassa yleisen shop – in – shop -mallin, jossa luomutuotteet ovat omassa erottuvassa ”karsinassaan”. – Viisi senttiä vihreälaitaista huomioteippiä ei riitä erittelemään tuotteita muista. Mainosnikkarit pystyvät kyllä kehittelemään houkuttelevan ilmeen, kun kauppa vain älyää tuotteisiin satsata, Partanen vakuuttaa. Luomusta ja eettisestä kuluttamisesta on tulossa megatrendi Suomessakin Tuottajista Partanen ei ole erityisen huolissaan. – Luomutuottajilla on toki omat ongelmansa mutta monia niistä voidaan ratkaista verkos- toitumalla. Sitä kautta saadaan myös enemmän volyymiä. Eiväthän ohuet tavaravirrat ole kannattavia sen enempää valmistajille kuin kaupallekaan. Partanen kuitenkin pelkää, että jos kauppa ei lähde pian kunnolla mukaan, koko kotimainen luomu saattaa loitontua tavallisen kuluttajan ulottuvilta. Kiinnostusta luomu- ja lähiruokaan on koko ajan yhä enemmän. Valmistajat etsivät uusia reittejä tuotteilleen. Suurkeittiöt ovat kiinnostuneita luomusta ja suoramyyntipisteitä tuntuu nyt nousevan lisää. Surullisin tulevaisuudenkuva olisi Kari Partasen mielestä se, että tavalliset suomalaiset saisivat kotimaassa tuotettua luomua vain suurkeittiöiden lounasruokien osina. Niin saattaa kuitenkin käydä, jos tuottajien ja kauppojen välistä ketjua ei saada toimimaan. – Jos kaupat pitävät kiinni suurten volyymien linjasta, myynnissä on tulevaisuudessa vain ylikansallisia luomumerkkejä. Niiden jäljitettävyyttä ei voi verrata kotimaiseen eikä ajatus myöskään eettisesti ole erityisen kestävä hiilijalanjälkeä ajatellen, Partanen huomauttaa. Hän myötää, että harvaan asutussa Suomessakin toki elintarvikkeita kuljetellaan, oli kyseessä sitten vaikka luomukin. – Kyse on kuitenkin kotimaisesta tuotannosta, joka ei ole puhkijalostettua. Luomu on mahdollisimman alkuperäistä, ilman käsittelyja lisäaineita sekä ympäristöä turhaan kuormittamatta tehtyä, luomumies Partanen todistaa. 4 YRITYSMAAILMA Palveluita ja konsultointia kaikkeen hallintoon Audace Oy on tilitoimistopalveluihin, talousjohtamisen ja riskienhallinnan asiantuntijapalveluihin ja niiden koulutukseen erikoistunut yritys. Sen toimitusjohtaja Lila Lindroosilla on toiminut yrittäjänä yli 10 vuotta ja työskennellyt sitä ennen tilitoimisto-, koulutus- ja vakuutusalan yrityksissä. Lindroos muistuttaakin, että yritykset voivat tehdä todellisia kustannussääs- töjä, kun talouden ja riskienhallinnan koukerot ovat todellisesti hallinnassa tai osaavan ulkoistetun toimijan vastuulla. -Hyvin hoidettu hallinto ja talous ovat merkittävä osa yritysten riskienhallintaa. Menestyvimmät yritykset ovat ottaneet riskienhallinnan osaksi operatiivista johtamista myös käytännössä. Ennen yrittäjyyttäni ihmettelin usein, miksi niin useat yritykset ovat lirissä eivätkä saa liikkeenjohdollista neuvontaa. Töitä kyllä osataan tehdä, mutta yrityksen johtaminen on usein hataralla pohjalla. Niinpä lähdin tuottamaan yrityksille kokonaisvaltaisia liikkeenjohdon palveluita, joiden avulla voidaan varmistaa yrityksen mahdollisimman korkea kannattavuus. Tilitoimistopalvelut ovat tulleet mukaan myöhemmin, sillä se on hyvä keskus kaikelle toiminnalle ja tukee muita palveluita erinomaisesti, taustoittaa Lindroos. Audace Oy:n asiakkaita ovatkin julkisyhteisöt ja pk-sektorin yritykset sekä koulutusta tarjoavat oppilaitokset pääkaupunkiseudulla ja Itä-Suomessa. Joulu, joulu tullut on... Tervetuloa viettämään pikkujouluja Olavinlinnaan! Linna tarjoaa upeat puitteet niin pikkujoulu- kuin joulujuhliinkin. Tule kokemaan ainutlaatuinen vanhan kivilinnan joulutunnelma Olavinlinnaan. Varaa omasi ajoissa! Fazer Olavinlinnan ravintolat, 57150 Olavinlinna Varaukset puh. 015 533 747 tai 040 834 4936 Mukana muutoksissa Lindroos huomauttaa, että koko yrityskenttä on muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana voimakkaasti, ja työn luonne on muuttunut vaativammaksi ja nopeatempoisemmaksi. - Ammattitaitovaatimukset ovat kasvaneet todella paljon ja omaa osaamista pitää kehittää jatkuvasti. Substanssiosaaminen ei riitä vaan myös järjestelmiä kehitetään. Tilitoimistokentän yksi suurimpia muutoksia tänä vuonna on ollut verotilinkäyttöönotto, kertoo Lindroos. Lindroos huomauttaa, että usein vakuutusyhtiöt ja verottajat ovat niin erikoistuneita tiettyihin asioihin, että tarvitaan tulkkia yrittäjän ja viranomaisen välillä. -Yrittäjä ei aina välttämättä tiedä, mihin suuntaan kääntyä ongelmatilanteissa, keneltä apua voi kysyä ja mitä vaihtoehtoja on. Omat asiakkaani ovat olleet tyytyväisiä palveluihini. Kaikissa toiminnoissa toimin asiakkaan lähtökohdista käsin, oikeassa aikataulussa. Opas- • KOULUTUSPALVELUT • TILITOIMISTOPALVELUT • TALOUSHALLINNON ASIANTUNTIJAPALVELUT • RISKIENHALLINTA PALVELUT tamme asiakastamme erilaisissa tilanteissa myös etukäteen niin, että lainsäädännön muutoksiin on varauduttu jo ennalta ja niistä ollaan tietoisia, luettelee Lindroos. Lindroosin yrityksen asiakkaita ovat usean eri alan yritykset. Mukana on myös koulutusalanyrityksiä, joita Lindroos konsultoi. Tilitoimistoasiakkaat ovat oma suuri ryhmänsä. -Palvelumme jakautuvat taloushallinnon palveluihin, joka sisältää yrityshallinnan palvelut, sekä riskinhallinta palveluihin. Hoidamme riskien kartoitukset ja vakuutusten kilpailuttamiset. Tavoitteenamme on kasvaa jonkin verran. Tällä hetkellä Audace Oy työllistää kolme työntekijää, kiteyttää Lindroos. Lisä-/Yhteystiedot: Audace Oy Koulutie 5A 51900 Juva Puh. 015 452 600 www.audace.fi Haluaisitko työskennellä Kello- ja jalometallialan liikkeessä? Hae Erikoismyyjäkurssille Kelloseppäkouluun Espoon Leppävaarassa. Aikuiskoulutuksena järjestettävä koulutus antaa valmiudet työskennellä asiantuntevana myyjänä alan liikkeissä. Haluaisitko työskennellä Kello- ja jalometallialan liikkeessä? 4 kuukautta kestävä kurssi järjestetään kaksi Hae Erikoismyyjäkurssille Kelloseppäkouluun kertaa Leppävaarassa. vuodessa ja hinta on 500 €. Espoon Aikuiskoulutuksena järjestettävä koulutus antaa valmiudetjatyöskennellä Seuraava kurssi alkaa 17.1.2011 asiantuntevana myyjänä alan liikkeissä. hakuaika päättyy 21.11.2010. 4 kuukautta kestävä kurssi järjestetään kaksi kertaa vuodessa ja hinta on 500 e. Seuraava kurssi alkaa 17.1.2011 ja hakuaika päättyy 21.11.2010. LISÄTIETOJA JA HAKULOMAKKEITA: LISÄTIETOJA JA HAKULOMAKKEITA: Kelloseppäkoulu, Vanha maantie 11, 02650 Espoo Puh. (09) 4355 7712 tai 050 3019 519 kristiina.liesivaara@kelloseppakoulu.fi, www.kelloseppakoulu.fi Julkaisija: Koskee Yritysmaailma -lehden valmistamaa aineistoa © www.yritma.fi Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Suokatu 22 B, 5. krs 70100 Kuopio Sivunvalmistus: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma E-mail: kuopio.kustannus@yritma.fi Päätoimittaja: Ilmoitukset: Toimittajat: Osoitelähde: Risto Käyhkö Puh: 010 820 5700, 050 521 5656 Fax. 013-312 199 Toni Valha puh. 050 439 2281 Pekka Pelkonen Puh. 010 820 5719 Paino: Lehtisepät Oy Pieksämäki Itella, TGM YRITYSKOHDERYHMÄT YRITYSMAAILMA 5 Bioterminaaleilla turvataan metsäenergian saatavuutta ja toimitusvarmuutta Keski-Suomessa Metsäenergian tuotanto ja käyttö voimalaitosten polttoaineena ja mahdollisesti hyvin nopealla aikataululla myös nestemäisten biopolttoaineiden raaka-aineena kasvaa lähivuosina Suomessa. VTT:n toteuttamassa tutkimushankkeessa luodaan edellytyksiä biopolttoaineterminaalien uusille toimintamalleille huomioiden myös polttoaineiden uudet kuljetusmuodot. Tavoitteena on parantaa polttoaineiden laatua ja lisätä biopolttoaineiden toimitusvarmuutta sekä varmistaa kotimaisten polttoaineiden ympärivuotinen saatavuus. Bioenergian käyttö kasvaa voimakkaasti Keski-Suomessa Keljonlahden uuden voimalaitoksen käynnistyttyä tänä vuonna. Keski-Suomen liiton maakunnallinen Bioenergiasta elinvoimaa -klusteriohjelma on asettanut tavoitteeksi lisätä biopolttoaineiden käyttöä 4 TWh vuoteen 2015 mennessä Keski-Suomessa. Bioenergiasta elinvoimaa -ohjelmaan kuuluvan, VTT:n koordinoiman Bioterminaali -hankkeen tuloksena syntyy toimintamalli biopolttoaineterminaalista huomioiden metsäpolttoaineiden erilaiset hankinta-, valmistusja toimitusketjut. Hankkeessa huomioidaan bioenergian käytön lisääntymisestä johtuva kuljetusmatkojen kasvaminen ja vaatimukset polttoaineen laadunhallinnalle. Projektin aikana testataan ja kehitetään sekä yksittäisiä haketus- ja murskauslaitteita että laiteketjuja. Hankkeessa laaditaan myös biopolttoaineterminaalin perustamista ja käyttöä palveleva käsikirja. Pilot-terminaali Pihtiputaalla VTT tekee terminaalihank- toimivien polttoaineterminaalien tavoitteena on varmistaa eri kuljetusmuotojen edellyttämä riittävä polttoaineiden saatavuus sekä parantaa biopolttoaineiden toimitusvarmuutta eri olosuhteissa. Uusien kuljetusmuotojen käyttöönotto bioenergian kuljetuksiin edellyttää myös sekä kuljetuskaluston kehittämistä että uusia ratkaisuja voimalaitosten vastaanotto- ja käsittelyjärjestelmiin. Pihtiputaan terminaalin lisäksi Keski-Suomessa ollaan ottamassa käyttöön puolikymmentä muuta metsäyhtiöiden tai muiden polttoainetoimittajien ja käyttäjien biopolttoaineterminaalia. Ne sijaitsevat lähempänä suuria käyttäjiä ja osa niistä toimiikin suurten laitosten puupolttoaineiden puskurivarastona. Länsi-Suomen lääninhallitus on myöntänyt hankkeelle rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta ja OPM:n hallinnonalan kansallisista varoista. Vuoden 2010 alusta hanketta on hallinnoinut Keski-Suomen liitto. Lisäksi hanketta rahoittavat KS Laatuenergia Oy, Vapo Oy, Jousan Kone Oy sekä Kehittämisyhtiö Witas Oy ja Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy sekä VTT. Projekti kestää 1,5 vuotta ja päättyy vuoden 2010 lopussa. Terminaalitoiminta edellyttää ympäristölupaa keessa yhteistyötä KS Laatuenergia Oy:n kanssa. Yritys on käynnistänyt Pihtiputaalla uuden biopolttoaineterminaalin, joka toimii pilot-kohteena tämän projektin kehitys- ja tutkimustyössä. KS Laatuenergia Oy teki syksyn 2009 aikana terminaalin pohjustus- ja päällystystyöt. Alkuvaiheessa terminaalikäyttöön on tasattu kolmen hehtaarin alue, josta on asfaltoitu noin kolmasosa. Terminaali on perustettu Rupon teollisuusalueelle, jossa sijaitsevat myös samojen yrittäjien omistama saha ja bioenergiaa käyttävä lämpökeskus. Näin saavutetaan tiettyjä synergiaetuja terminaalin toimintaan ja bioenergian käsittelyketjuun, kun sama yritys hoitaa koko ketjun kannolta laitokselle saakka osana muuta teollisuuden puun hankintaa. Perustetun terminaalin tavoitteena on lisätä nimenomaan logistiikan tehokkuutta metsäpolttoaineiden toimituksissa. Laitteiston asennustyöt jat- kuivat vielä alkuvuonna 2010, minkä jälkeen erilaisten lähinnä metsäenergiapohjaisten biopolttoaineiden valmistus ja toimitukset alkoivat. Tavoitteena on käsitellä ja toimittaa noin 100 GWh metsäenergiaa vuodessa eri kokoisille voimaja lämpölaitoksille. Keski-Suomen pohjoisosien metsissä mäntyjen osuus lisääntyy ja nuorten metsien osuus suhteessa muuhun maakuntaan on merkittävän suuri. Lisäksi pohjoisessa Keski-Suomessa toimivan terminaalin erityispiirteenä on mm. polttoaineen pitkät kuljetusmatkat suurille voimalaitoksille, joten polttoaineen energiatiheyttä on lisättävä kuljetuskustannusten pienentämiseksi. Biopolttoaineiden laadunhallinta edellyttää kehitystyötä Terminaalissa tullaan tes- taamaan ja kehittämään mm. VTT:n ja Jousan Kone Oy:n kehittämää kaksivaiheista murskaintekniikkaa. Sähkökäyttöisellä kiinteällä murskainlinjalla haetaan metsäenergian tuotantoketjuun alhaista energiankulutusta, riittävän korkeaa kapasiteettia ja hyvää käytettävyyttä. Lopputuotteen palakokoa voidaan säätää asiakkaiden tarpeiden mukaan oikein valitulla pohjaseulalla. Jälkimurskaa voidaan käyttää myös hienomurskeen valmistukseen. Tällöin lopputuotteen partikkelikoko on jopa alle 2 mm soveltuen esim. pellettien valmistukseen tai uusien nestemäisten biopolttoaineiden valmistusprosessien raakaaineeksi. Metsäpolttoaineiden lisäksi murskainlinja soveltuu purkupuun ja puupohjaisten kierrätysmateriaalien murskaamiseen. Terminaalissa on otettu käyttöön myös haketuslinja puhtaiden raaka-aineiden hienontamiseen. Toimivat polttoaineterminaalit edellyttävät sekä teknistä kehitystyötä että taloudellisesti kannattavien liiketoimintakonseptien luomista. Terminaalien tavoitteena on toimittaa riittävän laadukkaita polttoaineita ottamalla huomioon sekä kuljetusten että voimalaitosten asettamat laatuvaatimukset. Kuljetusmatkojen ja -kustannusten kasvaessa toimitettavien polttoaineiden laadunhallinta edellyttää mm. kosteuden alentamista, partikkelikoon pienentämistä sekä epäpuhtauksien poistamista. Raaka-aineina terminaalit voivat käyttää metsäenergiaa eri muodoissa, kuten hakkuutähteitä, kantoja ja nuorten metsien energiapuuta. Myös metsäteollisuuden erilaisista sivutuotteista ja peltoenergiasta voidaan terminaaleissa valmistaa voimalaitospolttoaineita. Varsinkin runsaasti epäpuhtauksia sisältävät kannot ovat haasteellinen raaka-aine tuottaa puhdasta, voimalaitoksille hyvin soveltuvaa polttoainetta. Terminaalin sijainti määrittää toimintamallin Bioenergiaa on jatkossa hankittava entistä laajemmalta alueelta sekä Keski-Suomesta että muista lähimaakunnista. Uusilla kuljetusmuodoilla voidaan laajentaa polttoaineiden hankintaa alueille, joilla on vapaata biopolttoainereserviä. Metsäpolttoaineiden hankinta- ja toimitusketjut sekä niitä palveleva terminaalitoiminta luovat esimerkiksi pohjoiseen Keski-Suomeen uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja. Mikäli suunniteltu Äänekosken ja Haapajärven välisen rataosuuden kunnostus toteutuu, erilaisten biopolttoaineiden rautatiekuljetukset on mahdollista aloittaa. Lastauspaikkojen yhteydessä Biopolttoaineterminaalin perustaminen vaatii pääsääntöisesti ympäristöluvan, joiden pitkähköt käsittelyajat ovat hidastaneet muutamien terminaalien käynnistämistä. Koska terminaalin ympärivuotinen toiminta edellyttää hyväkuntoista, valmista tiestöä rekkaliikenteelle, terminaalit sijaitsevat usein suhteellisen lähellä asutusta. Murskauksen ja haketuksen aiheuttaman melun ja pölyn sekä raskaan liikenteen vuoksi ympäristöluvalla saatetaan rajoittaa terminaalin toimintaaikaa, esim. arkisin klo 6 – 22. Vuositasolla käsiteltävien polttoaineiden määrä, laatu ja laadunseuranta sekä terminaalin maksimi varastointikapasiteetti hyväksytään ympäristöluvassa. Kierrätys- ja rakennuspuun käsittely on erikoistarkkailussa ja edellyttää tarkennuttua laadunseurantaa. Näin ympäristöviranomaiset haluavat valvoa, etteivät biopolttoaineterminaalit muodostu kaatopaikoiksi. Biopolttoaineiden mahdollisen vesikuljetuksen edellyttämä polttoaineiden valmistus ja lastaus vesistöjen rannoilla sekä rantaterminaaliverkoston perustaminen saattaa muodostua haasteelliseksi ympäristölupien kannalta. Erikoistutkija Risto Impola VTT 6 YRITYSMAAILMA Bioenergiasta uusi Nokiapienkäytössä suurin potentiaali Suomessa uusiutuva energia ja sen käytön lisääminen on nähty pääsääntöisesti uhkana taloudelle ja teollisuuden kilpailukyvylle, koska mielipiteitä on kysytty lähinnä energiaa tuottavalta ja käyttävältä suurteollisuudelta. Laitevalmistajien, alan PK- yritysten ja energiateknologian viejien ja koko kansantalouden näkökulmasta on asiaa tarkasteltu selvästi vähemmän. Näistä syistä valtiovalta ei ole Suomessa toistaiseksi edistänyt uusiutuvan energian kotimaista käyttöä. Koska kotimarkkinaa ei ole luotu, eivät laitevalmistajat ole pystyneet kehittämään tuotteitaan. Vasta vuonna 2010 valtiovalta on lähtenyt panostamaan uusiutuvaan energiaan ja myös bioenergiaan kylläkin EU:n painostuksesta ja velvoitteista johtuen. TEKES on jo investoinut merkittäviä summia tuotekehitykseen, mutta osa kehityspanoksesta on mennyt jopa hukkaan, koska kotimarkkina ei ole kehittynyt potentiaalia vastaavasti. Poliittiset tavoitteet on asetettu mutta toimenpiteet ovat vasta valmisteluasteella. Uusiutuva lämmitysenergia on edelleen käytännössä samalla viivalla muiden energiamuotojen kanssa. Business-as-usual ei riitä tavoitteiden saavuttamiseen varsinkaan päästökaupan ulkopuolisella sektorilla. Suomen korkea uusiutuvan energian käytön volyymi perustuu pääosin metsäteollisuuden suureen volyymiin, kaukolämmön käyttöön lämmityksessä ja tähän yhdistettyyn sähkön tuotantoon ja jo rakennettuun vesivoimaan sekä runsaisiin puu- ja turvevaroihin. Nykyinen metsä- ja puutuoteteollisuuden rakennemuutos uhkaa kuitenkin vakavasti Suomen uusiutuvien tavoitteiden saavuttamista. pidemmällä tähtäimellä tämä kapasiteetti voidaan moninkertaistaa. Myös syöttötariffien yhteydessä on järkevää käyttää investointitukia lisäporkkanana. Koska Suomessa on kohtuullisen hyvin edistetty biopolttoaineiden käyttöä aluelämmityksessä ja suurissa kiinteistöissä, niin tämä on mahdollistanut kohtuullisen laitemarkkinan ja jopa uusien liiketoimintakonseptien syntymisen. Tästä yhtenä esimerkkinä on Biowin Oy ja sen francising- tyyppinen lämpöyrittäjyyskonsepti (Kuva 1). Kotimarkkinat luotava- valtiolla keskeinen rooli Taloustieteissä korostetaan kotimarkkinoiden merkitystä liiketoiminnan kehitykselle. Energia-alalla näkyviä esimerkkejä ovat Tanskan tuulivoimateollisuus ja Itävallan bioenergiakattilateollisuus, jotka saivat vahvan alkukehityksen poliittisilla toimenpiteillä luodusta kotimarkkinasta. Tällä hetkellä ne ovat maailman markkinajohtajia ja määrittelevät markkinoita kilpailijoille epäedulliseen suuntaan. Erityisesti, lähtökohtaisesti etulyöntiasemassa ollut suomalainen bioenergialaitteiden valmistus on jäämässä alakynteen vahvistuvan keskieurooppalaisen teollisuuden kanssa vaatimattomista kotimarkkinoista johtuen. Olemme menettämässä suorastaan ainutlaatuisen tilaisuuden luoda menestyvä teollisuudenala yhdelle kaikkien aikojen teollisen vallankumouksen synnyttämistä markkinoista. Rohkealla yhdistetyllä elinkeino- ja energiapolitiikalla voimme vielä saavuttaa kohtuullisen menestyksen markkinaosuuksissa. Kun EU on määrittänyt tavoitteet myös Suomen osalta vuodelle 2020, niin nyt on viimeinen hetki kääntää tilanne voitoksi. Suomessa käynnistettävät toimenpiteet ovat jo 10–15 vuotta myöhässä verrattuna esimerkiksi Ruotsiin tai Keski-Eurooppaan. Ruotsi aloitti jo 90-luvun alkupuolella varautumisen ilmastomuutokseen ja tulevaan energiatuotannon rakennemuutokseen. Esimerkiksi kiinteistöjen lämmityksessä öljy- ja suoraa sähkölämmitystä on Ruotsissa järjestelmällisesti poistettu ja korvattu pelleteillä, lämpöpumpuilla, kaukolämmityksellä ja myös aurinkolämmöllä. Tämä on johtanut Ruotsissa aivan erilaiseen lämmitystaparakenteeseen. Meillä Suomessa onkin tulevaisuutta ajatellen noin miljoona ”väärin” lämmitettyä taloa. Nopein ja edullisin tapa lisätä uusiutuvaa energiaa on siten lämmityssektorilla J-METSÄ OY • Koneellinen puunkorjuu Puh. 0500-886 641 Pietarinkatu 4 A 5, 50100 Mikkeli Valtion annettava selkeä viesti kiinteistöissä sekä kauko- ja aluelämmössä. Myös pienimuotoisen yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon lisääminen esimerkiksi syöttötariffin avulla biopolttoaineilla ja tuulivoiman rakentaminen ovat saaneet Suomessa voimakasta vastustusta etenkin voimayhtiöiltä ja metsäteollisuudelta. Isot yritykset yrittävät estää kilpailua, joka on ymmärrettävää heidän kannaltaan. Poliittisten päättäjien ja virkakoneiston tulee kuitenkin huomioida edunvalvonnalliset taustavaikutteet ja tehdä tästä huolimatta tarvittavia päätöksiä ja ratkaisuja Suomen kokonaisedun ja EU- sopimusten mukaisesti. Markkinapotentiaali valtava On selvää, että uusiutuvan energian teknologiamarkkinat kasvavat voimakkaasti Euroopassa ja myös muualla maailmassa. Ne ovat jo tällä hetkellä EU:ssa n. 20 mrd euroa (60% globaaleista markkinoista). Uuden direktiivin myötä EU:n markkinat arvioidaan kasvamaan n. 50 miljardiin euroon. Suomen koko energiateknologian vienti on tällä hetkellä noin 4 miljardia euroa. Kotimarkkinoilla pelkästään öljyn korvaaminen maassamme noin 250000 öljylämmitteisessä talossa pilkkeillä, hakkeella, pelleteillä, maalämmöllä, kaukolämmöllä ja/tai aurinkoenergialla seuraavan 12 vuoden aikana luo noin 400 milj. euron vuosittaisen laitemarkkinan ja vähentää merkittävästi öljyn tuontia sekä vähentää ilmasto- ja ympäristöhaittoja. Lämmitysöljyn ja –sähkön myynnin arvo on vuosittain yli 1,2 mrd euroa, joka on merkittävästi määrin korvattavissa uusiutuvilla energialähteillä. Uusiutuvan energian avulla on synnytettävissä Suomeen välilliset työpaikat huomioiden noin 20000 lisätyöpaikkaa, joka vastaisi nykyiset työpaikat huomioiden Nokia-klusteria. Uudet työpaikat syntyvät pääosin niille alueille, missä työttömyys on muutenkin vielä korkea. Keinot, millä uusiutuvaa energiaa voidaan ratkaisevasti lisätä Suomessa, ovat jo pääosin käytössä useimmissa EU- maissa. Myös keinojen toimivuudesta alkaa olla riittävästi kokemusta, joten voimme oppia toisten onnistumisista ja virheistä. Tehokkaat edistämiskeinot jo tiedossa Omakotitalojen, muiden kiinteistöjen ja myös lämpöyrittäjyyden osalta keppi ja porkkana ovat toimivimpia. Tämä tarkoittaa kohdennettuja vero-, korko-, ja investointitukia sekä saneeraus- että uudis-rakennuskohteille, lämmitysöljyn verotuksen nostamista vähintään Ruotsin tasolle, suoran sähkölämmityksen kieltämistä kaavamääräyksillä ja kaukolämpöpakon käyttöönottoa. Omakoti-talojen osalta investointitukia tulee myöntää vain sellaisella teknologioille, jotka täyttävät asetetut päästö-, hyötysuhde- ja muut tekniset kri- POLTTOPUUMYYNTI Tuomas Muhonen • Kuivaa ja laadukasta polttopuuta ja koneurakointia Puh. 040-835 1679 www.polttopuumyynti.com Haapaniementie 547, 58920 Kolkontaipale teerit. Tätä varten käytettävien laitteiden tulee olla virallisesti energiatehokkuudeltaan hyväksyttyjä. Tukien painopiste tulee olla aidosti uusiutuvassa energiassa kuten bio- ja aurinkoenergiassa. On huomioitava, että öljylämmityksen korvaaminen laajasti lämpöpumpuilla nostaa merkittävästi sähkön kulutusta ja tuotantokapasiteetin tarvetta. Sähköhuolto on jo nykyiselläkin kulutuksella kriittinen. Kotitalousvähennystä käytetään nyt hyväksi uudistettaessa lämmitysjärjestelmiä, mutta se vääristää jopa markkinaa, koska työn osuutta toimituksissa tarkoituksellisesti nostetaan ja laitteet myydään nettohintaan. Vähennys ei suosi uusiutuvaa energiaa. Uusiutuvan energian laitteet tulisi siten saada vähennyksen tai investointituen piiriin. Useat EU-maat käyttävät uusiutuvan energian lämmitysteknologioille ja bioperäisille polttoaineille kuten pelleteille, hakkeelle ja pilkkeille alennettua ALV- tasoa lisäporkkanana. Pienimittakaavaisen (alle 20 MW sähköä) sähkön ja lämmön yhteistuotannon osalta ylivoimaisesti toimivimpia ovat syöttötariffit. Tariffin tulee kuitenkin taata aina verkkoon pääsy ja riittävä sähkön hinta pitkällä aikajänteellä (15-20 vuotta) halutussa kokoluokassa ja halutuilla energialähteillä ja sen tulee olla riittävän yksinkertainen. Syöttätariffin avulla Suomeen voidaan rakentaa biopolttoineilla 300- 500 MW uutta sähkötehoa, joka vastaa yhtä Loviisan ydinvoimayksikköä. Uuden teknologian avulla Valtiovallan on annettava selvä viesti yrityksille ja kansalaisille, että pysyvä muutos on alkanut. Ajankohtaisen ja puolueettoman tiedon tuottamiseen ja jakamiseen eri käyttäjäryhmille tulee löytyä lisää resursseja ja panostuksia esimerkiksi Motivan ja uusiutuvan energian yhdistysten kautta. Osaavan työvoiman saatavuus tulee olemaan kriittinen, joten koulutukseen tulee lisätä merkittävästi panoksia kaikilla koulutusasteilla. Samoin investointitukea eri käyttösektoreille, T&K- määrärahoja sekä avustuksia uuden teknologian demonstrointiin tulee merkittävästi lisätä. Yritystoiminnan kehittämistä ja kasvua varten tarvitaan alalle pääomarahoitusta, jota esim. TEKESin, Finnveran, SITRAn ja Teollisuussijoituksen tulisi kehittää. Bioenergiaan liittyy myös merkittäviä logistisia tarpeita ja kaavoitustarpeita, joita valtiovallan ja alueiden tulee ottaa huomioon omissa suunnitelmissaan. Kaikkien toimenpiteiden tulee olla hyvin pitkäjänteisiä sekä mitoitettu ja resursoitu sellaisiksi, että asetetut tavoitteet toteutuvat. Tätä varten tarvitaan EU:n komissionkin vaatima kansallinen uusiutuvan energian edistämisohjelma, johon sisältyy vahva koordinointi, johto, välitavoitteet, seuranta ja tarvittaessa nopeat korjaavat toimenpiteet. Onneksi Suomen valtio on tähän nyt sitoutumassa, vihdoinkin! Keijo Mutanen Finbio Ry, pienkäyttöjaos varapuh.joht. Biowin Oy, hall.puh.joht. Keski-Savon Eristyspalvelu LVI-eristykset, teollisuuseristykset, peltityöt Harjuntie 41 78300 Varkaus www.ksep.fi • 040-840 8523 YRITYSMAAILMA 7 TP-Stokeri Oy tuntee lämpölaitostekniikan ”TP-Stokeri Oy:n kehittämät ratkaisut soveltuvat erinomaisesti lämpöyrittäjille, sahoille, puutarhoille ja yleensäkin sinne, missä lämpöä tarvitaan. Meillä on vuosikymmenten kokemus, tämän tiedon sovellutus tuotekehityksessä ja tiedämme millaiset ratkaisut kussakin kohteessa toimivat”, kertoo tj. Juha Kiiski. Nykyisin euralainen TPStokeri Oy on tehnyt pitkän linjan kehitystyötä suomalaisen lämpölaitostekniikan hyväksi aina kaukaa 70-luvulta lähtien. Yritys on keskittynyt kiinteiden polttoaineiden (KPA) kattila- ja palopäätekniikkaan. Yritys toimittaa lämpökeskusten laitekokonaisuuksia, joiden teho vaihtelee aina 20 kW:sta 2,0 MW:iin. ”Projektit toteutetaan normaalisti räätälöitynä. Viime aikoina olemme toimittaneet konttiratkaisuja ja eritasoisia laitekokonaisuuksia.” Vuosien saatossa olemme olleet mukana toteuttamassa merkittäviä lämpökeskushankkeita. ”Vaativin kohteemme on ollut tähän mennessä Vehmaa Energia Oy:n lämpökeskustoimitus Varsinais-Suomessa. Sinne olemme toimittaneet kolmeen eri kohteeseen noin 2,0 MW:n laitteistot. Vaativaksi toimituksen teki se, että otimme siellä käyttöön ensi kertaa uusinta tekniikkaamme. Viime aikojen toimituksiin lukeutuvat myös 0,8 MW laitos närpiöläiselle puutarhalle, pälkäneläiselle broileritilalle sekä n. 0,5 MW erinäiset laitosratkaisut tänne Rauman seudulle.” Tuotevalikoimaan kuuluvat perinteisesti omakotitalokäyt- töön tarkoitetut, käsitäyttöiset säiliösokerit. Yritys valmistaa lisäksi etukuormaajatäyttöisiä 5 - 10 kuutiometrin farmisiiloja maatilakäyttöön ja lämpökeskuskontteja. Valmistutamme kattiloita omalla reseptillä ja uusinta uutta on edustamamme ketju- ja hihnakuljettimet. ”Toiminta-alueemme on sijaintimme johdosta länsipainotteinen, mutta toimitamme laitteistoja totta kai myös kauemmaksi sopimuksen mukaan. Laitteemme soveltuvat siis maatilakäyttöön, lämpöyrityksille, kuntien lämpökeskuksiksi, sahalaitoksiin, puutarhoille ja pienemmät tuotteet omakotitalokäyttöön.” Kattila- ja polttotekniikan erikoisosaamista Juha Kiiski kertoo, että käyttäjät arvostavat TP-Stokerin laitteita niiden yksinkertaisen tekniikan, toimintavarmuuden ja helppohuoltoisuuden vuoksi. Laitteet ovat energiatehokkaita, pitkäikäisiä ja edullisia. Yhteistyö asiakkaan kanssa ei pääty laitetoimitukseen vaan yritys huolehtii myös laitteidensa jälkimarkkinoinnista. Siihen kuuluvat olennaisena osana varaosatoimitukset ja huoltokorjaukset. ”Teemme jatkuvasti työtä polttotekniikan kehittämiseksi. Viime aikojen kenties merkittävimmän edistysaskeleen saavutimme 0,2 – 2,0 MW kattiloissamme, kun saatoimme jättää unholan suohon perinteisen kattilahuoneen tuhkakaivon. Olen varma, että lämmittäjät kiittävät jatkossa. Yli 0,5 MW kattiloissa kuuluu automaattinuohous vakiovarustukseen.” Polttoaineissa vaihtoehtoja, hinta ratkaisee Pienimmissä TP-palopäissä Metsäpalvelu Ilmari Tmi • Metsänhoitotyöt • Polttopuiden teko • Tonttipuut • Linjanraivaus Puh. 050-529 1881 ilmari.ronkainen@pp.inet.fi Kohisevantie 14 as. 2, 58910 Rantasalmi • Tarjoamme palveluita teollisuuden sähkösuunnitteluun, automaatiosuunnitteluun, ohjelmointiin ja käyttöönottoon. • Päätoimialueena mekaaninen metsä/puuteollisuus. • Schneider Alliance Partner. Yhteystiedot: Kari Louhisuo +358 (0)40 5112244 kari.louhisuo@kuopionautomaatio.fi Harry Äikäs +358 (0)50 5166208 harry.aikas@kuopionautomaatio.fi voi käyttää polttoaineena perinteisesti haketta, palaturvetta, puubrikettejä ja pellettejä. Liikkuva-arinainen palopäätekniikka (20kW ja sitä suuremmat) mahdollistaa nyt aiempaa laajemman polttoainevalikoiman käytön eli polttoaineena voi käyttää edellisten lisäksi metsätähdehaketta, viljaa, viljan lajittelujätettä, sahanpurua, kutterinlastua yms. ”Enimmäkseen polttoaineena käytetään kuitenkin haketta. Olemme saaneet hyviä käyttökokemuksia jyrsinturpeen polttamisesta. Jyrsinturve on varsin edullista, joten panostamme sen käyttöön jatkossa.” Tietotaitopohjaa laajentaen TP-Stokeri on kokenut alan yritys, joka tekee jatkuvaa tuotekehitystyötä. ”Olemme kehittäneet menetelmiä, joilla biopohjaisia polttoaineita pystytään polttamaan mahdollisimman puhtaasti ja ympäristöystävällisesti.” Juha Kiisken mukaan yritys satsaa jatkossa varsinkin kokonaisratkaisujen toimittamiseen. ”Suuret kokonaistoimitukset edellyttävät perehtymistä syvällisemmin projekteihin ja siksi olemme sopineet yhteistyöstä ABC-Biopowerin Oy:n kanssa. Se on yritys, jossa on osakkaana yhteistyökumppaneita aiemmilta vuosilta ja jonka toimintavalmiutta testataan paraikaa uusilla vaativilla toimituksilla. ABC-Biopower Oy:n erityisosaamista ovat laajat toimituskokonaisuudet panostaen mm. LVI-puolen ja automaation alueeseen. Asiakkaan koulutus ja opastaminen laitteiston käyttöön on myös yksi keskeinen toiminnan osatekijä. TP-Stokeri Oy tuo yhteistyöhön oman polttotekniikkaosaamisensa, joten voimme toteuttaa asiakkaillemme entistäkin ammattitaitoisempia Työtehoseuran tutkimuksen mukaan raivaustyövälineiden ykkönen Raiva-raivausveitsi Myynti: Rauta-Maatalouskaupat, Pienkonemyymälät Leipurintie 7 88900 Kuhmo Suomessa on käytössä yli 2500 TP-säiliöstokeria Lämpölaitos Kodisjoki 500 kW. ja laadukkaampia kokonaisuuksia.” Ruohomäenkulmantie 154 a, 27430 Panelia. puh. 050 4913273 tp-stokeri@tp-stokeri.fi www.tp-stoker.fi Valmistamme ja myymme • RAHTILAVAT • ALUMIINILAIDAT • KONEENKULJETUSLAVAT • LAVATARVIKKEET Puh. 0400 308 998 Fax (08) 653 0608 finnraiva@finnraiva.fi • www.finnraiva.fi Metsäpalvelu J. Kyllönen Tmi RAIVAUSSAHATYÖT, ISTUTUKSET, PUUNKORJUU, MÖKKIPUIDEN KAATO 044 969 7699 Kyllösentie 21, Ristiina • HUOLLOT & REMONTIT • HAKE/TURVEVAUNUT/KORIT VAUNUT/KORIT • KOLARITYÖT • VARUSTELUT MYYDÄÄN VARAOSIA Kestävät alumiiniset työkalulaatikot mittatilaustyönä. LAURINAHO-YHTIÖT OY, PARKANO 050 651 02 Aimo, 050 345 1287 Tommi tommi.laurinaho@pp.inet.fi KY SY KA VENNUST ARJOUS! KYSY KAVENNUST VENNUSTARJOUS! 8 YRITYSMAAILMA Antti-Teollisuus Oy uskoo uusiutuvan ja bioenergian varastoinnin tulevaisuuteen Varsinkin kotimaassa materiaalinkäsittely keskittyy rakeisten ja jauhemaisten aineiden varastointiin, siirtämiseen ja logistiikkaan. Antti-siilot sopivat erilaisille irtomateriaaleille ja muille juokseville, rakeisille sekä jauhe- ja pulverimaisille aineille. Ne toimivat raaka-ainesiiloina, väli- ja lopputuotevarastoina sekä päiväsiiloina. Siilot voidaan varustaa purkain- ja täyttölaitteilla, erilaisella automatiikalla, lämpöeristyksellä, katto- ja ulkotikkailla, miesluukuilla, suodattimilla, täyttöputkilla sekä pinnanmittaus- ja punnituslaitteilla. kotimaiset uusiutuvat energiat ja biomassat tulevat olemaan meille suomalaisille tärkeitä energialähteinä ja liiketoimintana”, Takkinen ennusti. Antti-kierresauma säiliöt, paloturvallisuuden takeena Pienemmät säiliöt AnttiTeollisuus tekee tehtaalla, mutta suuremmat 100-1000 kuutiometrin säiliöt yritys tekee sijoituspaikalla omalla konseptillaan kustannustehokkaasti. Nämä säiliöt on tarkoitettu esimerkiksi vedelle tai lietteelle. Vesisäiliöt menevät sahoille, teollisuuslaitoksille, varastoihin, kauppoihin ja vastaaviin, joissa paloturvallisuustekniikka on tärkeää . Turvallisuustekniikka ja mm. sprinklaus perustuu osin myös vakuutusyhtiöiden omiin määräyksiin ja sprinklaus on jopa pakottava tekijä. Antti-kuljettimet ja –siirtolaitteet ”Kun säkkitavarasta siirrytään siiloihin, materiaalin siirto prosessoitavaksi on huomattavasti kustannustehokkaampaa. Olemme tehneet ja toimittaneet kokonaisuuksia, joissa jauhemaista, rakeista ja esimerkiksi puupellettiä säilytetään siiloissamme ja siirretään kuljettimillamme, Antti-Teollisuus Oy:n kaupallinen johtaja Markko Takkinen kertoi. Sovelluksia erilaisiin tarpeisiin Antti-kierresaumaustekniikka on kustannustehokas valmistustapa, jossa ei hitsata eikä pultata, vaan kone pystyy valmistamaan siilon kierresaumamenetelmällä alusta loppuun. Kierresauma on moninkertainen, tiivis ja siilon rakennetta tukeva. Sauma on niin tiivis, että menetelmällä voidaan valmistaa myös säiliöitä erilaisille nesteille. Materiaalivaihtoehtoja ovat kuumasinkitty teräs, muovipinnoitettu teräs, ruostumaton teräs tai haponkestävä teräs sekä alumiini. Tulevaisuus hieman hämärän peitossa Talouden yleisen tilanteen takia näkymät voisivat näyttää paremmiltakin, mutta kuitenkin positiivisella mielellä tässä ollaan suurempia linjoja miettimässä ja kehittämässä. Ylimäääräistä rahaa ei tunnu olevan liikkeellä, mitä tietää sitä, että investoinnit ja isommat hankinnat ovat aika jumissa. Tarjouksia on kuitenkin tehty paljon ja toivoa on, että talous tästä lähtisi nousuun rakmaail4_10_AnttiPUUbio_127x365_c.indd 1 22.9.2010 11.56 nopeasti. Arvailuja on liikkeellä muutamasta viikosta pariinkin vuoteen. Tottahan toki laman taittuminen on kiinni paljon alastakin. Jos on oikein alas jouduttu, niin pelkästään koneen virittäminen uudelleen kestää jonkin aikaa, saatikka lähteä todelliseen nousuun”, Takkinen arvioi. Antti-Teollisuudella ei toistaiseksi ole tarvinnut turvautua YT- neuvotteluihin eikä varsinkaan lomautuksiin. ”Meillä Antin materiaalikäsittelyssä eli siiloissa, kuljettimissa ja säiliöissä lama on iskenyt pahiten. 2008 vielä käynistyi varsin suotuisasti, mutta nyt 2009 puolella viriteltyjä hankkeita ja jopa tilauksia asiakkaat joutuivat perumaan tai ainakin siirtämään”, Takkinen jatkoi. Uusiutuvan ja bioenergian varastointi tulevaisuutta Tähän aikoo myös AnttiTeollisuus tulevaisuudessa panostaa ja kehittää siihen erilaisia järjestelmiä. ”Öljyn tilannehan on sellainen, että montaa asiaa joudutaan peilaamaan öljyn hintaan. Muita energiamahdollisuuksia verrataan aina öljyn hintaan. Murros on menossa ainakin metsä- ja paperiteollisuudessa. Metsästä kerätään jo nyt talteen huomattavasti suurempi osuus puusta kuin aikaisemmin. Metsän, puun ja biomassojen käyttö energialähteenä tulee moninkertaistumaan sillä öljyn hinta tulee todennäköisesti nousemaan. Meillä on joka tapauksessa oma vahva käsitys, että Pääasiassa elintarvike-, rehu, kemian-, sementti-, puu-/metsä- ja muoviteollisuus käyttää Antti-Teollisuuden tuotteita. Heille yritys markkinoi, valmistaa ja toimittaa ketjukuljettimia, elevaattoreita, ruuvikuljettimia, pneumaattisia kuljettimia sekä muita siirtolaitteita sekä varusteita. Siirtolaitteiden materiaalivalintoihin vaikuttavat kohteen kulutuskestävyys-, ruostumattomuus- ja hygieniavaatimukset. ”Tuomme maahan ja toimitamme Kongskilden pneumaattisia järjestelmiä ja laitteita, joiden avulla siirretään ja käsitellään sekä prosessimateriaalia että syntynyttä jätettä. Mm. reunajäte käsitellään ja siirretään sille varatulle paikalle. Järjestelmät ovat rakenteeltaan yksinkertaisia perustuen peruskomponentteihin. Järjestelmä on kokonaistoimitus, joka sisältää suunnittelun, komponenttien toimituksen, asennuksen ja käyttöönoton, Takkinen luetteli. ”Tämä pneumaattinen siirtojärjestelmä on löytänyt käyttäjänsä mm. puupelletin siirtämisessä. Suurella putkikoolla ja ilmamäärällä voidaan puupellettiä siirtää leijuttamalla hellävaraisesti sitä rikkomatta”, Takkinen opasti. Lisätietoja: Antti-Teollisuus Oy Koskentie 89 25340 Kanunki p. 02 774 4700 www.antti-teollisuus.fi YRITYSMAAILMA 9 Paikallisuus kunniaan ja työllisyys nousuun VAPO Oy toimittaa paikallisia biopolttoainetta monille Etelä-Savon alueen kaupunkien voimalaitoksille ja kuntien lämpökeskuksille. Eniten toimitetaan jyrsinturvetta, mutta hyvänä kakkosena tulee metsähake sitten palaturve ja perää pitää ruokohelpi. Jyrsinturve ja palaturve tehostavat puun palamista, antavat enemmän tehoa polttoprosessille ja pitävät kattilat puhtaana. Etelä-Savossa käytetään jyrsinturvetta vuositasolla noin 750 000 kuutiota. Seudulta saatavan biopolttoaineen käytöllä on myös merkittävä työllistävä vaikutus. -Toimitamme eniten jyrsinturvetta ja puupolttoaineita kaupunkien isoille lämpö- ja sähkölaitoksille: Mikkeliin, Pieksämäelle ja Savonlinnaan. Merkittävä puun ja palaturpeen käyttäjäryhmä ovat kuntakes- kusten lämpökeskukset. Tyypillistä on ajaa lämpölaitoksia noin 7 kk hakkeella ja kylmimmän ajan aikana laitoksia ajetaan palaturpeen tai palaturpeen ja metsähakkeen voimin. Näin kattilasta saadaan enemmän tehoa ja pystytään leikkaamaan talven kylmimmän jakson öljynkulutusta, kertoo aluejohtaja Lauri Korkeala. Uusin tulokas Vapo Oy:n paikallisten biopolttoaineitten valikoimassa on ruokohelpi, joka näyttelee nyt vain pientä osaa suuressa kokonaisuudessa. Ruokohelpeä toimitetaan pääosin jyrsinturpeeseen tai hakkeeseen sekoitettuna. Miksi sitten bioenergia? -Paikallisten polttoaineiden käytöllä on korvattu entisiä öljylaitoksia. Kun kaukolämpökuormaa on tullut riittävästi, on ollut järkevää rakentaa CHPlaitoksia, joissa samalla polttoaineella tuotetaan samanaikaisesti sähköä sekä kaukolämpöä. Tämä on polttoaineen käytön ja ympäristönkuormituksen kannaltakin järkevin tapa tuottaa lämpöä ja sähköä. Kaikki nämä nykyiset bioenergiaa hyö- dyntävät laitokset ovat olleet alunperin öljylaitoksia, joissa tuontipolttoaineita korvataan nyt paikallisilla vaihtoehdoilla, Korkeala toteaa. Etelä-Savossa katetaan energiaturpeellaa noin 10 % alueen koko energian tarpeesta ja puulla noin 40 %. Korkealan mukaan paikallisten biopolttoaineiden työllistävä vaikutus on koko ketjua tarkasteltaessa merkittävä. Kun tuotetaan paikallisesti, jää myös raha pyörimään omalle talousalueelle. Koko Suomen tasolla turpeen työllistävä välitön ja välillinen vaikutus on noin 12 000 henkilötyövuotta. -Hiilidioksidipäästöjen määrä on oleellisesti pienempi aina, kun turpeen ja puun yhteispoltolla korvataan öljyä tai kivihiiltä. Myöskin kivihiilen korvaaminen puulla on järkevää. Puu ja turve pelaavat yhdessä todella hyvin, jolloin myös kattila pysyy puhtaana ja vältytään puun kloorin aiheuttamalta kuumakorroosiolta. Millaisia käytännön eroja eri polttoaineilla sitten on? -Onhan niissä eroja, koska yhdessä tonnissa kivihiiltä on energiaa n. 7 MWh, tonnissa jyrsinturvetta on noin 3 MWh ja puussa puolestaan 2,8 MWh. Kivihiilessä on energiaa toki tiiviimmässä paketissa, jonka vuoksi sitä on mahdollista kuljettaa maailman toiselta laidalta, kun taas turvetta ja puuta pitäisi hyödyntää mahdollisimman lähellä aluetta mistä sitä korjataan. Korkeala muistuttaa, että kivihiili on fossiilinen tuontipolttoaine. Rannikkokaupungeissa kivihiilen käyttö on kannattavampaa kuin sisämaassa, koska sen kuljettaminen sisämaahan nostaa kustannuksia. Kivihiilen käyttö sisämaassa rajoittuu tilanteisiin, jolloin paikallisten polttoaineiden tarjonta ei ole riittävä. -Toimituskausi 2008/2009 oli 36-vuotisen urani ensimmäinen, jolloin jouduttiin turvautumaan varapolttoaineisiin. Kaksi peräkkäistä huonoa kesää leikkasi turvetuotantoa. Samalle ajanjaksolle osunut taantuma taas aiheutti sen, että sahojen sivutuotteita ei saatu riittävää määrää. En kuitenkaan usko, että vastaavanlainen tilanne toistuu kovin usein . Etelä-Savossa energiatur- peen tuotantopinta-ala suhteessa käyttöön on hyvin tasapainossa. Uusia tuotantopinta-aloja tarvitaan vanhojen poistuvien soiden tilalle. Metsäenergian käytön kasvumahdollisuus on hyvä, koska energiapuureserviä on alueella hyvin. Energiapuun potentiaaliksi on arvioitu 1,3 miljoonaa kiintokuutiota, josta hyödynnetään tällä hetkellä vasta puolet. Tämä mahdollistaa alueelliset puuenergian kasvutavoitteet. -Turve on hitaasti uusiutuvaa biomassapolttoainetta. EteläSavossa on suota noin 280 000 hehtaaria, siitä noin puolet on metsäojitettua ja osa on peltokäytössä, koko suoalasta turvetuotannossa on tällä hetkellä noin 2000 hehtaaria. EteläSavossa on noin 21 000 hehtaaria turvetuotantoon teknisesti soveltuvaa suopinta-alaa, eli vajaa 10 % koko suopintaalasta. Polttoainetta riittää nykykäytöllä 250 vuodeksi. Kun suo on tuotettu loppuun, siirtyy se johonkin muuhun käyttöön, joko metsämaaksi tai vieläkin useammin pelloksi. Tällä hetkellä Suomessa tuotetaan soiden vuotuisesta kasvusta alle puolet, joten turvemassa lisääntyy jatkuvasti. -Nämä paikalliset resurssit on järkevää hyödyntää ja yhdessä käytettynä se antaa mahdollisuuden vähentää öljyn käyttöä kovan pakkaskauden aikana. Turve on energiasisällöltään parempi ja laadultaan tasalaatuisempi kuin puuperäinen polttoaine, toteaa Korkeala. Turvallista ja valvottua - Soiden ottaminen turvetuotantoon ja turpeen tuotanto ovat tarkkaan säädeltyä ja luvanvaraista toimintaa. Toimimme lain- , asetuksen ja työmaakohtaisten ympäristölupien ehtojen mukaisesti ja viranomaiset valvovat toimintaamme. Jos taas ajatellaan vertailun vuoksi vaikkapa kivihiilen tuotantoa, ei voida tietää kuinka monta ihmistä kuolee sen tuotannossa ja kuinka paljon se kuormittaa paikallista ympäristöä. Kun lisäksi ajatellaan, että alueellisesti turpeen työllistävä vaikutus koko tuotantoketjun osalta Etelä-Savossakin on noin 400 miestyövuoden verran, kannattaa se paikallisena ja edullisena energialähteenä hyödyntää, painottaa Korkeala loppuun. Puun käyttö ja säännöllinen nuohous vähentävät kustannuksia ja päästöjä Yli miljoonassa suomalaisessa pientalossa on tulisija. Kuopion yliopiston Pipo-projektin mukaan jopa viidenneksessä omakotitaloista puu on pääasiallinen lämmönlähde ja kaikista pientaloista, joihin kuuluvat mm. maatalot, joista jopa 38 prosenttia lämpiää pääsääntöisesti puulla. Varaava tulisija on muissakin pientaloissa. Varsinkin sähkölämmitteisissä pientaloissa tulisija on usein se toinen lämmönlähde. Puuta sähkön rinnalla käyttävät taloudet säästävät sähkölämmityskustannuksissaan keskimäärin 15 prosenttia eli noin 1700 kWh/lämmityskausi. Puu uusiutuvana energianlähteenä on ympäristöystävällinen polttoaine, sillä palaessaan se ei lisää kasvihuonepäästöjä. Puulla pitää vain osata lämmittää oikein ja puhtaasti. Säännöllinen nuohous tehostaa Säännöllinen nuohous alentaa kiinteistön lämmityskustannuksia, sillä tulisijoihin kertynyt noki ja tuhka muodostavat eristävän kerroksen tulisijan seinämiin, mikä estää lämmön siirtymistä tulisijan rakenteiden kautta huoneilmaan. Nuohotussa tulisijassa puu palaa tehokkaammin ja puhtaammin. Täydellisessä palamisessa muodostuu vähemmän hiukkaspäästöjä, joten säännöllisesti huolletut ja hyvin hoidetut tulisijat ja hormit toimivat luotettavasti ja ympä- JTH-PALVELUT OY Puh. 0400-771 045 posti@jthpalvelut.fi Lakisääteiset nuohoukset, ilmanvaihtokanavien puhdistus, mittaus ja säätö, sisäpiipun asennus, piipun suojat. ristöystävällisemmin. Tulisijan nokeentuminen johtuu epätäydellisestä palamisesta, mihin on yleensä syynä huono tai kostea puu, poltettavat jätteet ja väärä palamisilmamäärä. Huonosti toimivan uuden tulisijan vika löytyy usein käyttäjästä, joka ei osaa lämmittää oikein. Oikeiden lämmitystapojen opettelu on tärkeää, eikä neuvon kysymistä tarvitse mitenkään ujostella. Puulla lämmittäminen ei ole geeneissä sukupolvelta toiselle siirtyvä taito. Nuohooja neuvoo ja opastaa mielellään asiakkaitaan tulisijojen oikeaan käyttöön. Keskuslämmityskattilan säännöllinen nuohous alentaa kiinteistön lämmityskustannuksia ja pidentää kattilan käyttöikää. Kattilan tulipintoihin kertynyt noki ja tuhka muodostavat eristävän kerroksen kattilan tulipinnoille, mikä heikentää lämmön siirtymistä veteen ja alentaa näin kattilan hyötysuhdetta. Polttoaineen kulutus kasvaa nokikerroksen paksuuden mukaan. Polta puuta oikein Käytä vain kuivaa puuta. Puu kannattaa ottaa ennen polttamista sisälle pari päivää aikaisemmin. Älä sytytä roskilla. Maitopurkitkin kannattaisi mieluummin viedä kierrätykseen. Liimaa sisältäviä rakennuslevyjä ei saa polttaa. Maalattua tai käsiteltyä puuta ei myöskään pidä polttaa. Ennen vuotta 1971 öljymaalilla maalatuissa ulkoseinälaudoissa voi olla myrkyllistä lyijyvalkoista. Vuotta 1985 vanhemmissa värittömällä tai ruskealla Valtilla kyllästetyssä puussa taas on erittäin myrkyllistä pentakloorifenolia. Painekyllästetyssä puussa on puolestaan kromikupariarseenia. Älä vaivaudu polttamaan SAVON NUOHOUS JA ILMASTOINTI KY lahoa puuta. Lahopuun lämpöarvo on 0 ja se karstoittaa hormin. Lahoa tai märkää puuta liian pienellä vedolla poltettaessa syntyy myös haitallisia palokaasuja. Puhdista pesästä vanhat tuhkat. Jos tulisijassa on kesäpelti, se avataan sytytysvaiheessa. Kun hormin lämpötila nousee ja syntyy kunnollinen veto, kesäpelti käännetään kiinni. Puhtaat kuivat puut asetetaan tulipesään vaakasuoraan tai pystyyn. Aloita pienillä noin puolen kilon painoisilla puilla. Aseta sytykkeet puiden päälle. Jos kylmiä pilkkeitä kuumennetaan altapäin, puut kaasuuntuvat, mutta palavat huonosti. Tällöin syntyy runsaasti päästöjä. Kun ensimmäinen pesällinen on lähes hiilloksella, tulipesään voidaan lisätä toinen pesällinen puuta vähitellen. Nämä puut voivat olla jo kilon painoisia, noin maitopurkin kokoisia. Ilmanvaihtokanavien puhdistusja säätötyöt ammattitaidolla! Kuopiontie 9 45 A, 78880 KUVANSI Puh. 050-304 4819 / 050-304 4815 Omakotitalot alkaen 150 € savonnuohous@hotmail.com • Nuohoukset • Kattilan puhdistukset • Ilmanvaihtokanavien puhdistukset • Piipunhattujen ja hormiputkien asennus ja myynti Tarkkaile savupiipusta nousevaa savua. Pian sytytyksen jälkeen vaaleaksi ja heikosti näkyväksi muuttuva savu, on merkki hyvästä palamisesta. Tilaa tai tee polttopuut ajoissa, jotta ne ehtivät kuivua. Polttopuut tulee varastoida sateelta suojaan ja siten, ettei maakosteus ylety puihin. Liian tiiviskään se ei saisi olla. Puita on hyvä varastoida mahdollisimman lähellä, jotta niitä viitsii sisälle saakka kantaa. Vuonna 1932 perustettu Nuohousalan Keskusliitto ry kokoaa alansa keskusjärjestönä Suomen yksityisyrittäjinä toimivat nuohoojat työskentelemään ammattitaidon edistämiseksi ja yhteisten etujen valvomiseksi. Liitossa on nykyisellään runsaat 300 jäsentä. Lisätietoja: Nuohousalan Keskusliitto ry, toimitusjohtaja Juhani Jyrkiäinen, puh. (09) 6844 160, info@nuohoojat.fi, www.nuohoojat.fi Myös: rivitalot, kerrostalot, liikehuoneistot, koulut ja laitokset Ota yhteyttä ja pyydä tarjous! www.rt-nuohous.fi Kimmo Rötkö 040 910 4203 Vesa Laitinen 050 353 3713 10 YRITYSMAAILMA Etelä-Savon Energia käyttää energiantuotannossaan lähes 100 % biopolttoainetta Etelä-Savon Energia Oy (ESE) on Suomen mittakaavassa keskikokoinen energiayhtiö. Yhtiö toimii sähkönmyyjänä koko valtakunnan alueella ja vastaa Mikkelin talousalueella noin 50 000 ihmisen energiahuollosta. -ESE tuottaa sähköä omassa Pursialan vastapainevoimalaitoksessa, yhteistuotannossa kaukolämmön kanssa. Kaukolämpötaloissa asuu ruutukaavaalueella 90 % mikkeliläisistä. Nyt kun Mikkeliin on liitetty alueita kuntaliitosten myötä, ei kaikille alueille ole kaukolämmön rakentaminen mahdollista. Kokonaisalueestamme vähän yli 70 % on kaukolämmön piirissä, kertoo voimalaitosjohtaja Timo Leppänen. ESEllä on toiminnassaan pitkät perinteet, sillä 9.10. yhtiö viettää 110-vuotisjuhliaan. Juhlavuoden kunniaksi yhtiö järjestää erilaisia tilaisuuksia ”työn merkeissä”. -Jaamme yksityisasiakkaillemme lippuja Jukureiden jääkiekkopeliin 9.10. ja samassa ottelussa tarjoamme kaikille otteluun tuleville katsojille kakkukahvit. Yritysasiakkaillemme järjestämme kuun lo- pussa yritysseminaarin. Metsähakkeen energiakäytön pioneeri -Energiaa tuotetaan puuta ja turvetta polttamalla; polttoaineista 1/3 on turvetta ja 2/3 puupohjaisia polttoaineita. Puupohjaiset polttoaineet ovat mekaanisen puunjalostusteollisuuden sivutuotteita, esim. purua ja kuorta, sekä metsähaketta. Suurin tuotantoyksikkömme on Pursialan voimalaitos, jonka sähköteho on noin 60 MW ja lämpöteho 120 MW. Erityisesti metsähakkeen käytössä ESE on Leppäsen mukaan uranuurtaja, sillä yhtiö oli ensimmäinen iso voimalaitos, joka alkoi käyttää metsähaketta kaupallisessa mittakaavassa. Metsähakkeen käyttö alkoi 90-luvun alkupuolella, jonka jälkeen muut alan toimijat ovat tulleet perässä. -Olimme myös mukana luomassa metsähakkeen logistiikkaketjua metsästä tänne voimalaitokselle, kertoo Leppänen. Risut ovat jo paketissa. Saammeko lisätä ruusut? Suomi on käynnistämässä massiivista ja vaikeaa hanketta puun energiakäytön lisäämiseksi. Kieleemme on syntynyt uusi sana, risupaketti. Hankkeen tarkoitus on niin hyvä, että se ansaitsee kaikkien kiitoksen ja myötävaikutuksen. Vapon ruusut tulevat turpeena, joka mahdollistaa puun kasvavan käytön. Nimittäin huonompikin puu palaa turpeen seurassa paremmin. Tukeaksemme puun energiakäyttöä tarvitsemme turvetuotantoon riittävän alan suo- ja turvemaita. Tarvitsemme toisen prosentin. Energialähteistä läheltä www.2prosenttia.fi Turpeen polttoa haluttiin vähentää Yksi tärkeä seikka metsä- hakkeen käyttöönotossa oli ESEn halu korvata turvetta puupolttoaineella. Alueella on runsaat turvevarannot, joten toiminta pelkästään niiden voimin onnistuisi vaivattomasti, mutta hiilidioksidipäästörajoitukset ja -maksut tekevät puupolttoaineen käyttämisen kaikin puolin järkevämmäksi. -Turpeen osuus tuskin paljon enää tuosta nykyisestä pienenee, sillä sen osuus on polttotekniikan toimivuuden vuoksi tarpeellista, Leppänen toteaa. ESEn käyttämä biopolttoaine tulee Leppäsen mukaan pääsääntöisesti Mikkelin ympäristöstä, mutta polttoainetta tuodaan jonkin verran myös Venäjältä. Jatkossa Venäjän tuonti kasvaa, mutta pääpaino biopolttoaineen hankinnassa pidetäänedelleen lähiseudulla. -Teollisuuden sivutuotteita ei saada enää riittävää määrää poltettavaksi. Olemme tulleet tilanteeseen, jolloin teollisuuden sivutuotteita joudutaan korvaamaan suomalaisella metsähakkeella. Metsähakkeella on kova kysyntä tällä seudulla mm. uusien voimalaitosten myötä. Hakkeen kysyntä tulee nousemaan varmasti niin suureksi, että sitä kannattaa kuljettaa jo pidemmältäkin. Miksi sitten bioenergia? -Se on useiden tekijöiden summa, jossa tietysti taloudelliset seikat painavat merkittävästi. Toisen merkittävän tekijän muodostavat ympäristöasiat. ESEn ympäristöystävällisen energian kysyntä kasvaa jatkuvasti, uskoo Leppänen. Lisätietoja: www.ese.fi YRITYSMAAILMA 11 Indufor Oy jatkaa kasvuaan maailmalla Johtava metsätalouden ja – teollisuuden asiantuntijapalveluja tarjoava yritys, Indufor Oy tähtää voimakkaaseen globaaliin kasvuun. Yksi kasvumahdollisuuksista löytyy bioenergiasta ja sen lisääntyvästä käytöstä maailmalla. Indufor Oy:n asiantuntemus kattaa metsätalouteen, puuta jalostavaan teollisuuteen sekä metsäpolitiikkaan liittyvät kysymykset. Se, että Indufor palvelee sekä yksityisiä että julkisia toimijoita tekee siitä toimijana ainutlaatuisen. Yrityksen strategiassa julkisen sektorin ja yksityisen sektorin markkinat ovat rinnakkain. Julkisella sektorilla Indufor onkin yksi maailman johtavista metsä- ja ympäristöalan konsulttiyrityksistä. Uusi toimitusjohtaja kasvun avaintekijänä Induforin johtoon astui elokuussa uusi kasvo, Suvi Antti kysymyksissä sekä uusien liiketoiminta-alueiden kehittämisessä sekä yritysjärjestelyissä vahvistavat Induforia. Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuushankkeet ovat keskeisessä asemassa. - Induforilla on erittäin vahva osaaminen metsäsektorilla ja kyky palvella asiakkaitaan vaativissa toimeksiannoissa globaalisti. Induforin edelläkävijyys, asiantuntijoiden laaja-alaisuus ja vankka kokemus sekä tapa työskennellä läheisessä yhteistyössä asiakkaitten kanssa ovat pohja, jolle tulevaisuutemme rakennamme, Anttila kaavailee. Induforin tavoitteena on kasvaa globaalisti ja kehittyä yhä laaja-alaisemmaksi metsätalouden ja -teollisuuden asiantuntijapalvelujen tarjoajaksi. Bioenergia-asiantuntija Petteri Nuolivirta uskoo bioenergian ja erityisesti pelletin käytön kasvuun tulevaisuudessa. la. Anttila on koulutukseltaan metsänhoitaja ja ekonomi. Hän on aikaisemmin työskennellyt Pöyryn palveluksessa eri asiantuntija- ja johtotehtävissä. Suvi Anttilan tehtävä Induforissa on kehittää erityisesti yksityisen sektorin palveluja, missä hänen kokemuksensa liikkeenjohdon strategisissa Pitkäaikaisia projekteja eri puolilla maailmaa Viime vuosina Induforin liiketoiminta-alueiden kasvun ajureina ovat olleet puun uudet loppukäyttömuodot ja uudet metsänomistusmuodot sekä kestävän kehityksen, ympäristökysymysten ja sosiaalisten vaikutusten analysoiminen ja ennakointi. Induforin projektien sisältö vaihtelee kokonaisen maan metsäinventoinneista pieniin toimeksiantoihin. Myös projektiaika voi vaihdella hyvin paljon sisällön mukaan. Suomessa Induforin toimisto sijaitsee Helsingissä ja siellä työskentelee noin 30 työntekijää. Projekteissa ympäri maailman on projektihenkilökuntaa noin 80 henkilöä. Indufor mukana ilmastonmuutoksen torjunnassa Induforin viimeaikaiset toimeksiannot ovat painottuneet vahvasti metsien merkitykseen ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä bioenergian tuotannossa. Ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventäminen tulee jatkossa olemaan energiatuottajien ja eri teollisuuden alojen suuri haaste. Suuret, globaalit energiantuottajat ovat jo nyt havahtuneet bioenergian mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin ja etsivät nyt keinoja hyötyä uusiutuvien energialähteiden käytöstä. - Induforin osaaminen kattaa koko puupohjaisen bioenergiaketjun aina raaka-aineesta energiatuotantoon ja -markkinoihin, lisäksi laaja-alaista kansainvälistä osaamista löytyy myös muilta bioenergiasektorin osa-alueilta, kertoo Induforin bionergia-asiantuntija Petteri Nuolivirta Yksi nopeimmin kasvaneista puupohjaisista bioenergiatuotteista Euroopassa on pelletti. -Olemme arvioineet pelletin kysynnän saavuttavan 20 miljoonaa tonnia vuoteen 2015 mennessä, toteaa Nuolivirta. Suurimpia bioenergiaan liittyvistä haasteista tulee olemaan raaka-aineen riittävyys. -Uusien kestävien raakaainelähteiden löytäminen tulee korostumaan tulevaisuudessa entisestään, Nuolivirta summaa. Lisätietoja: Indufor Oy Puh. 09 684 0110 indufor@indufor.fi www.indufor.fi Suomen soissa ja turvemaissa energiaa yhtä paljon kuin norjalaisilla Pohjanmeren öljyssä Turpeen käytöllä polttoaineena Suomessa on pitkät perinteet. Sen käyttö laajassa mitassa on kuitenkin uutta, sillä turpeen teollinen käyttö alkoi vasta 1970-luvun puolivälissä.Energiaturpeen tuotanto ja käyttö työllistävät noin 7 300 henkeä. Turve työllistää suomalaisia alkaen suon valmistelusta ja päättyen paikallisen lämpölaitoksen hoitoon. Merkittävän osuuden työstä tekevät paikalliset yrittäjät ja urakoitsijat. Työllisyysvaikutukset ovat merkittävimmät Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaalla sekä Lapissa. Koko yhteiskunnan tasolla turpeen käyttäminen energian tuotannossa merkitsee polttoaine-eurojen jäämistä kotimaahan ja pääosin vielä lähiseudulle, koska turve tuotetaan pääsääntöisesti alle sadan kilometrin päässä sen käyttöpaikasta. Tarvitaanko suomessa ener giaturvetta, Turveteollisuus liiton toimitusjohtaja Jaakko Silpola? -Ehdottomasti. Suomi on energian suhteen hyvin vahvasti tuonnista riippuvainen. Peräti 70 prosenttia käyttämästämme energiasta tulee maan rajojen ulkopuolelta. Tuontienergia on ria on ojittamatta. Erilaisissa suojeluohjelmissa on runsas 10 prosenttia eli yli miljoona hehtaaria. Turvetuotannossa on alle 70 000 hehtaaria eli alle prosentti turve- ja suomaaalasta. Jos otetaan poistuvat turvetuotantoalueet ja tuleva tarve huomioon, turveteollisuudelle riittää kaksi prosenttia turve- ja suomaa-alastamme turvetarpeen tyydyttämiseksi pitkälle tulevaisuuteen, Silpola selvittää. Turve on erinomainen hevostallien ja muiden kotieläintilojen kuivike. Turve imee tehokkaasti kosteuden ja pidättää ravinteet pelloilla hyödynnettäväksi. Turve ottaa talteen myös ammoniakkia, jolloin eläinsuojien ilma pysyy raikkaana. kivihiiltä, maakaasua, uraania ja öljyä. Meidän on tuontiriippuvuuden hillitsemiseksi kehitettävä omia lähienergialähteitämme, kuten puuta, turvetta ja peltoenergiaa, Silpola toteaa. Mikä on turpeen merkitys suomalaisessa energiahuol lossa? -Viidennes käyttämästämme kaukolämmöstä tuotetaan turpeella ja puulla. Lähes miljoonan suomalaisen koti, työpaikka ja koulu lämpiää turpeella tai turve-puu seoksella. Lämmön ja sähkön yhteistuotanto on erittäin tehokas energian tuotantomuoto. Sähköstä turpeella tuotetaan 5 – 6 prosenttia. Turpeella on tärkeä osa energiahuollossamme. Riittääkö turvetta energia- ja ympäristökäyttöön? -Suomessa on turve- ja suomaita noin 9 milj. hehtaaria, kolmasosa maapinta-alastamme. Noin puolet on metsäojitettu, noin 3 milj. hehtaa- ”Syökö” turpeen käyttö uu siutuvan puun käyttöä ener giaksi? -Turve ja puu täydentävät polttoaineina toisiaan. Lähes poikkeuksetta turpeen rinnalla käytetään aina myös puuta. Turve takaa häiriöttömän polttoaineen saannin kaikissa olosuhteissa ja myös polttotapahtuma on puhtaampi yhteiskäytössä. Suomella on kunnianhimoinen tavoite lisätä puun energiakäyttöä vuoteen 2020 mennessä ja tähän tarvitaan ehdottomasti turvetta rinnalle. Kotimaisten polttoaineiden käyttöä voidaan oleellisesti lisätä korvaamalla niillä fossiilisia tuontipolttoaineita omavaraisuuden ja työllisyyden parantamiseksi, Silpola sanoo. Onko turve uusiutuva ener gianlähde? -Turve uusiutuu hitaasti. Kansainvälisessä luokituksessa turve on omassa luokassaan fossiilisten ja uusiutuvien polttoaineiden välissä. Suomen turvemaiden turpeen ja soilla kasvavan kasvuston yhteenlaskettu hiilivaranto on säilynyt soiden käytöstä huolimatta samana viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Mitkä ovat turpeen ympäris tövaikutukset? -Turvetuotanto on luvanvaraista toimintaa. Viranomaiset harkitsevat tuotantoluvan edellytykset ja ehdot ja myös valvovat, että ehtoja noudatetaan. Kaiken kaikkiaan ravinne- ja kiintoainepäästöt ovat kehittyneiden vesienkäsittelymenetelmien ansioista enimmilläänkin prosenttien luokkaa kokonaiskuormituksesta. Mitä tapahtuu turvetuotanto alueelle tuotannon päätyttyä? -Turvetuotannon päätyttyä tuotantoalue on erinomainen pohja pelloksi tai metsäksi. Alue voidaan myös muuttaa lintujärveksi, kosteikoksi tai pa- lauttaa suoksi. Jos tuotantoalue soistetaan uudelleen, paksun turvekerroksen muodostuminen vie toki vuosisatoja. Soistuminen alkaa kuitenkin heti tuotannon päätyttyä, kun vesitalous palautetaan ennalleen. Miksi meidän pitää käyttää turvetta? Turve on kotimainen energian lähteemme. Meillä on soissa ja turvemaissa energiaa yhtä paljon kuin norjalaisilla Pohjanmeren öljyssä. Turpeesta saadaan energiaa, mutta se sopii myös hyöty- ja koristekasvien kasvualustaksi ja kotieläinsuojiin kuivikkeeksi ravinteita sitomaan. Turve työllistää suomalaisia suoraan ja välillisesti 12 000 työvuoden verran erityisesti niillä alueilla, missä korvaavia työpaikkoja ei ole, Jaakko Silpola kertoo. Haapaniemen voimalaitos Kuopiossa on yksi monista kymmenistä voimalaitoksista Suomessa, joissa turvetta käytetään kaukolämmön ja sähkön yhteistuotantoon. 12 YRITYSMAAILMA Työhön tulevaisuuden alalle Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto kouluttaa metsäenergian tuottajia koulukohtaisesti uuden metsäenergian tuotannon koulutusohjelman. Maaliskuun 2010 alusta olemme myös kokeilleet uutta toimialamallia, jossa on yhdistetty luonnonvara-ala ja tekniikan ja liikenteen ala yhdeksi toimialaksi”, kertoo koulutuspäällikkö Raija Peippo. Peippo pitää Savonlinnan vahvuutena sitä, että tekniikan ja liikenteen alan ja luonnonvara-alan yhdistymisen myötä syntyi iso toimiala. ”Tekniikan ja liikenteen ala tukee metsäenergian tuottajan koulutusta, sillä nyt voi opiskella samalla kiinnostuksensa mukaan esimerkiksi koneenrakennusta tai logistiikka-alaa.” Suomen energiahuollon yksi voimakkaasti kehittymässä oleva muoto on metsäenergia. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto tarjoaa niin nuorille kuin aikuisille mahdollisuuden kouluttautua tulevaisuuden ammattiin metsäenergian tuottajaksi. Bioenergian tuotanto ja käyttö lisääntyvät lähitulevaisuudessa voimakkaasti niin kansallisesti kuin koko EU:n alueella. Suomen tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus nykyisestä 28 prosentista 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Hallituksen huhtikuussa 2010 julkistaman velvoitepaketin mukaan uusiutuvan energian tuotantoa ryhdytään tukemaan vuosittain 300 – 400 miljoonalla eurolla. Tavoitteena on tukea erityisesti metsähakkeen ja muun puuenergian käyttöä, tuulivoimaa sekä liikenteen biopolttoaineiden käyttöä. ”Risupaketin arvioidaan tuovan vuosien mittaan koko valtakunnassa 6000 – 7000 työpaikkaa”, toteaa projektipäällikkö Pekka Pitkänen Savon ammatti- ja aikuisopistosta. Pitkäsen mukaan on perusteltua odottaa, että fossiilisille polttoaineille löydetään vaihtoehtoja ja kotimaiset puu-, pelto- ja turvebiomassat voivat muodostua entistä tärkeämmiksi energialähteiksi. ”Bioenergian käyttö on kymmenen viime vuoden aikana moninkertaistunut, ja alan tutkimukseen panostetaan paljon. Metsäenergiaraaka-ainetta on jo alettu ottaa entistä enemmän talteen, kuten jokainen on voinut tienvarsilla olevista kasoista huomata. Metsissä on hyödynnettävää raaka-ainetta, kunhan vain saadaan koko bioenergiaketju kuntoon ja kannattavaksi.” Monipuolisia työllistymisvaihtoehtoja Metsäenergian tuottajaksi Tekijöitä tarvitaan voi valmistua suorittamalla Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston metsäalan perustutkinnon, jonka laajuus on 120 opintoviikkoa. Metsäenergian tuottajille on tarjolla monipuolisia työllistymisvaihtoehtoja. Työnantajia ovat urakoitsijat, osuuskunnat, metsäpalveluyritykset tai lämpöyrittäjyyteen erikoistuneet urakoitsijat. Työtehtäviä löytyy myös pienten ja keskisuurten lämpövoimaloiden käyttö- ja Metsien todellinen hyötykäyttäjä! Metsäalan perustutkinto: metsäenergian tuottaja - tutkintoon on mahdollista yhdistää logistiikan opintoja Metsäalan perustutkinto: metsäkoneenkuljettaja - www-haussa valitse opetuspisteeksi Etelä-Savon ammattiopisto, Savonlinna Hae koulutuksiin kevään 2011 yhteishaussa Hae koulutuksiin täydennyshaussa ww www.haenyt.fi www.haenyt.fi maaliskuussa tai kysy ohjeita heinäkuussa tai kysy ohjeita oppilaitoksesta. oppilaitoksesta. Lisätiedot: Lisätiedot: TutkintovastaavaPirjo AnssiNokelainen Kattelus Opinto-ohjaaja - puh. puh. 044 044550 5506471, 6413,anssi.kattelus@samiedu.fi pirjo.nokelainen@samiedu.fi Tutkintovastaava Kaisa Saarelainen Tutkintovastaava Jarkko Kleemola -- puh. puh. 044 044550 5506439, 6470,kaisa.saarelainen@samiedu.fi jarkko.kleemola@samiedu.fi Opinto-ohjaaja Pirjo Nokelainen Projektipäällikkö Pekka Pitkänen -- puh. 044 550 6413, pirjo.nokelainen@samiedu.fi puh. 044 550 6607, pekka.pitkanen@samiedu.fi Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Luonnonvara- ja ympäristöala, VARPALA Juvolantie 1142, 57310 SAVONLINNA Puh. (015) 550 6000, Fax (015) 5250 276 email : varpala@samiedu.fi huoltotehtävistä. ”Energiatuotanto sopii maatalouden liitännäiselinkeinoksikin, ja metsäenergian tuottaja voi myös perustaa yrityksen, jonka toimialana on energian korjuu, kuljetukset tai loppukäyttö. Koulutus antaa valmiuksia myös turvetuotannon puolelle ”, Pitkänen esittelee. Pitkänen pitääkin metsäenergian tuottajan opintoja erittäin hyvänä ammatinvalintavaihtoehtona ja muistuttaa myös jatko-opintomahdollisuuksista ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. ”Toivoisimme, että mahdollisimman monet kiinnostuisivat tästä tulevaisuuden alasta. Koulutus sopii sellaisille nuorille ja aikuisille, jotka ovat kiinnostuneita luonnosta ja teknologiasta. Kannattaa rohkeasti hakea koulutukseen. Vaikka opinnoissa ollaan tekemisissä koneiden ja laitteiden kanssa, koulutuksessa ei ole mitään, mitä jokainen reipas ja näistä asioista kiinnostunut ihminen ei voisi oppia”, Pitkänen vakuuttaa. Metsäenergian tuottajan koulutukseen on mahdollisuus hakea kevään yhteishaussa osoitteessa www.haenyt.fi ja muuna aikana oppilaitoksesta saatavalla hakukortilla. ”Vuoden 2011 alussa alkaa monimuotokoulutuksena aikui- sille tarkoitettu metsäenergian tuottajan tutkintoon valmistava koulutus, johon on erillishaku”, Pekka Pitkänen valottaa. Bioenergiakoulu tuksen edelläkävijöitä Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto on ollut yhdessä Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen ja Oulun ammattiopiston kanssa bioenergian koulutuskokeilussa, joka alkoi vuonna 2004 ja päättyi vuoden 2010 alkupuolella. ”Yksi ohjausryhmän jäsenistä oli professori Lauri Sikanen, joka on ollut aktiivisesti vaikuttamassa alan koulutuksen kehittämiseen. Kokeilu oli onnistunut, koska vuonna 2009 tehdyn päätöksen mukaan saimme Raija Peippo pitää metsäenergian tuottajien työllistymismahdollisuuksia hyvinä. ”Bioenenergia-alan koulutuskokeilussa olivat mukana myös suuret metsäteollisuuden toimijat UPM, Stora Enso ja Metsäliitto sekä Turveteollisuusliitto, Koneyrittäjien liitto, Metla ja paikalliset metsänhoitoyhdistykset. Kaikki olivat sitä mieltä, että alalle tarvitaan tulevaisuudessa tekijöitä.” Peippo muistuttaa, että Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto on yksi kolmesta oppilaitoksesta, jotka kuuluvat bioenergiakoulutuksen edelläkävijöihin. ”Meillä on osaavia opettajia ja uutta teknologiaa, ja myös koneet, laitteet ja toimintaympäristö ovat kaikin puolin kunnossa. Pystymme tarjoamaan todella tasokasta koulutusta. ” YRITYSMAAILMA 13 Laatukattila Oy Ympäristölle ystävällinen tapa lämmittää jo yli 50 vuotta ”Laitteiden laatu, pitkä käyttöikä, ekologisuus ja taloudellisuus sekä perinteikkään yrityksen toimitusvarmuus ja kokemus hankkeiden toteuttamisessa ovat Laatukattila Oy:n pitkän toiminnan perusta”, toteaa toimitusjohtaja Markku Lampinen. Laatukattila Oy on Tampereella toimiva perheyritys, joka on valmistanut kiinteän polttoaineen kattiloita jo vuodesta 1953 lähtien. Yrityksessä työskentelee noin 40 ammattilaista ja sen liikevaihto oli vuonna 2009 n. kuusi miljoonaa euroa. Yrityksen päätuotteita ovat lämmityskattilat, lämpökeskukset, kiinteänpolttoaineen varastointi- ja kuljetinlaitteet, jätteenpolttolaitteet, raskasöljypolttimet sekä savukaasun puhdistinlaitteet. ”Teemme lämmityskattiloita omakotitalokäyttöön sekä lämmityskattiloita ja kokonaisia lämpökeskuksia esimerkiksi teollisuuslaitoksille, energiayhtiöille ja -osuuskunnille sekä kunnille ja pienille kaupungeille kaukolämpökäyttöön. Laitteemme toimivat biopolttoaineilla eli hakkeella ja turpeella. Lisäksi valmistamme öljy- ja maakaasukattiloita.” Laitteiden teho vaihtelee 20 kilowatin omakotitalokattiloista lämpökeskusten 10 000 kilowatin laitteisiin. ”Kun toimitamme suuria lämpökeskuksia, on yleistä, että tilaaja tekee perustustyöt, me toimitamme polttoaineen varastorakennuksen ja kuljetinlaitteet, biokattilan, automatiikan, savukaasun puhdistinlaitteet, tuhkan poistolaitteet, lämpökeskusrakennuksen sekä tarvittaessa varakattilaksi esimerkiksi öljykattilan.” Laatukattila Oy on toimit- dusta, johon yrityksen nimikin perustuu: kattiloiden käyttöikä on pitkä ja ne ovat taloudellisia Laatukattila Oy:llä on meneillään lämpökeskushanke Kiteellä, jossa laitos käynnistetään joulukuussa. tanut satoja erilaisia lämpölaitoksia ympäri Suomea ja myös ulkomaille. ”Isoisäni aloitti tekemällä pieniä kattiloita ja sittemmin niiden kokoluokka on kasvanut ja toiminnan painopiste on siirtynyt kokonaisten lämpökeskusten toimituksiin. yritykseltä löytyy lämpökeskustoimituksiin vankka tietotaito ja toteuttamisen varmuus oman talon sisältä. Nykyään käytämme myös asiantuntevia yhteistyökumppaneita hyödyksi esimerkiksi rakentamisessa ja polttoainekuljettimien toimittamisessa, mutta Laatukattila vastaa kokonaisuudesta. ”Viime aikoina olemme toimittaneet lämpökeskuksia esimerkiksi Pyhäjoelle, Piippolaan ja Pansioon. Meneillään on lämpökeskushanke Kiteellä, jossa laitos käynnistetään joulukuussa.” Laatukattilan tuotannosta merkittävä osuus on mennyt vientiin. Merkittäviä vientimaita ovat esimerkiksi Viro, Latvia, Liettua ja Ruotsi, mutta historiansa aikana yhtiö on toimittanut kattiloita ympäri maailmaa käyttää. Tuotekehitys jatkuu. Vaikka lämpökeskukset päällepäin näyttävät samankaltaisilta, mutta joka ikisessä laitoksessa on tehty kehitystyötä”, toteaa Markku Lampinen. Laatukattila Oy:n laitteiden teho vaihtelee 20 kilowatin omakotitalokattiloista lämpökeskusten 10 000 kilowatin laitteisiin. Kuvassa 2006 valmistunut Säkylän lämpökeskus. Menetyksen perustana jatkuva tuotekehitystyö Laatukattila valmistaa kaasutuspolttomenetelmää käyttäviä biokattiloita, joiden ympäristöpäästöt ovat vähäisiä. Yritys panostaa jatkuvaan tuotekehitystyöhön. ”Vihreät arvot ovat meille tärkeitä ja laitteita kehitetään ympäristövastuullisuuden pohjalta. Pidämme kiinni siitä laa- BIO-LÄMPÖKESKUKSET KATTILAT 20…8 000 kW Polttoaineet hake, puru, kutterinpuru, kuori, pelletti, briketti, palaturve Kosteus 0…65 %, palakoko max 400 mm Laitteiston käyttövarmuuden ja puhtaan kaasutuspolton (pölypäästö n. 10 mg/MJ) ansiosta LAKA Y-kattilalla on vain yksi huoltopysäytys vuodessa Hyötysuhde yli 90 %, säätöalue 5…125 % LAATUKATTILA OY Laatukattila Oy on toimittanut satoja erilaisia lämpölaitoksia ympäri Suomea ja myös ulkomaille. Pansion lämpökeskus valmistui 2009. Vihiojantie 10, 33800 Tampere www.laka.fi Puh. 03 214 1411 14 YRITYSMAAILMA Rakentamisen laatukriisistä on ulospääsy Suomalainen rakentaminen on laatukriisissä. Tällaisen kuvan saa, kun seuraa viimeaikaista julkista keskustelua ja uutisointia rakentamisen nykytilasta. Samansuuntaiseen tulokseen tulee myös kone-, laite- ja siirtokelpoisten tilojen vuokraukseen sekä rakentamista, saneeraamista ja kunnossapitoa tukeviin palveluihin erikoistunut Cramo Finland Oy:n Taloustutkimuksella teettämä ”Suomalaisen rakentamisen laatu” -tutkimus. Cramo teetätti tutkimuksen selvittääkseen kone- ja laitevuokraamojen roolia rakentamisen laadun parantamisessa sekä osana oman palvelustrategiansa kehittämistä. Tutkimuksen kohteena olivat ne, jotka eniten suomalaisen rakentamisen laadusta tietävät eli rakennusalan ammattilaiset. Tutkimus paljastaa, että lähes kaikki vastaajat (92 %) asemasta riippumatta ovat kohdanneet henkilökohtaisessa työssään rakentamiseen liittyviä laatuongelmia. Avoimissa kommenteissa yleisinä laatuongelmina mainitaan mm. virheet ja puutteet suunnittelussa, liian kireät aikataulut, huolimattomuus sekä tekijöiden heikko ammattitaito ja ammattiylpeys. Vastaajille listattiin erilaisia rakentamiseen liittyviä asioita, joiden tärkeyttä pyydettiin arvioimaan rakentamisen laadun parantamisen kannalta. Tärkeimmiksi asioiksi nousivat työn ammattitaitoinen johtaminen, aikataulujen järkeistäminen, suunnittelun kehittäminen sekä alan ammattilaisten ammattiylpeyden vahvistaminen. Työntekijät painottivat muita enemmän aikataulujen järkeistämistä ja yrittäjät puolestaan alan ammattilaisten ammattiylpeyden vahvistamista. Vähiten tärkeinä tekijöinä laadun parantamisen kannalta pidettiin aliurakoinnin vähentämistä sekä puolueettoman viranomaisvalvonnan lisäämistä. Aikatauluihin käytännön järkeä Koska rakennusalan ammattilaiset näkevät työmailla, mistä suomalaisen rakentamisen laatuongelmat syntyvät, on heillä myös näkemys siitä, miten laatua voitaisiin parantaa. Tutkimuksessa yleisimpinä keinoina pidettiin henkilökohtaista valvontaa työmaalla, vaihekohtaisia tarkastuksia sekä laadukkaiden materiaalien valintaa. Erityisesti työntekijät kokevat voivansa vaikuttaa lopputulokseen laadukkaiden työvälineiden valinnalla ja käytöllä. Vastaajien mielestä hyvän laadun toteuttamista rakentamisessa estävät tällä hetkellä eniten liian kireät aikataulut sekä äärirajoille viety hintakilpailu. Aikatauluihin kaivataan käytännön järkeä, joka tarkoittaa, että kohteissa on mahdollisuus noudattaa esimerkiksi työvaihekohtaisia kuivumisaikoja tai muita laadun kannalta välttämättömiä vaiheaikoja. Kilpailuttamisessa taas pitäisi useiden mielestä huomioida muutakin kuin vain halpa hinta ja ottaa esimerkiksi laatupisteet laajemmin käyttöön. - Koska rakentamisen laatuongelmien syyt ovat näin selkeitä, ei laadun parantamisellekaan ole ylitsepääsemättömiä esteitä, jos vain tahtoa riittää, arvelee Cramo Finland Oy:n toimitusjohtaja Tatu Hauhio. Tutkimuksen mukaan suomalaisen laadun arvioinnissa eniten käytettyjä sekä tärkeimpinä pidettyjä mittareita ovat työn tulosten virheettömyys ja lopputuloksen toimivuus. Yli puolet vastaajista korosti mittareina ”kuin itselle tehtyä” lopputulosta ja korkeaa työmoraalia, joka korostui erityisesti yrittäjien vastauksissa. Mestari-kisälliasetelmaa kaivataan takaisin Hauhio uskoo, että osaamista suomalaisilta työmailta kyllä löytyy. Sen osoittavat rakentajien itselle rakentamat talot. Niissä harvemmin on suunnittelu- tai rakennusvirheitä. - Vanha mestari-kisälli-asetelma olisi saatava takaisin siten, että kokeneemmilla rakentajilla olisi aikaa ja mahdollisuus siirtää omaa osaamistaan nuoremmille. Keskusteluissa rakentamisen ammattilaisten kanssa aika nopeasti puhe kääntyy kiireeseen. On niin kiire, että laatu kärsii, eikä aikaa yksinkertaisesti ole nuoremman polven työssä oppimisen tukemiselle. Nykyistä paremmalla suunnittelulla ja hieman löysemmillä aikatauluilla saattaisi olla suuri merkitys laadun parantamiseen, Hauhio uskoo. ”Vihaamme huonosti tehtyä työtä” Mitä rakennusalan ammattilaisten ammattiylpeyden vah- vistamiseen tulee, se lähtee jokaisesta itsestään. Huonosti tehdystä työstä kukaan ei voi tuntea ylpeyttä, toimipa millä alalla hyvänsä. Cramo lähti keväällä kampanjoimaan hyvin tehdyn työn puolesta räväkällä ”Vihaamme huonosti tehtyä työtä” -kampanjalla, jonka tarkoituksena on kampanjoida laadukkaan työn ja ammattiylpeyden puolesta. Oman alansa toimijana Cramolla on laaja asiakaskunta, kattavat palvelut ja vuosikymmenten asiantuntemus kattavasti kaikkialla Suomessa. - On perusteltua, että alan voimahahmona käytämme asemaamme ja näkyvyyttämme edistääksemme suomalaisen rakentamisen laatua. Haastamme jokaisen vihaamaan huonosti tehtyä työtä ja tekemään parhaansa, Hauhio toteaa. Konevuokraamo voi osaltaan vaikuttaa rakentamisen laatuun Vaikka kone- ja laitevuokraajan rooli rakentamisen laadun nostajana ei ole painoarvoltaan ehkä kaikkein suurin, on sillä kuitenkin merkityksensä. Laadukkailla, nykyaikaisilla ja hyvin huolletuilla työvälineillä syntyy laadukkaampaa jälkeä. Myös koneiden ja laitteiden käyttöön liittyvä riittävän laaja käyttökoulutus on osa vuokraajan panosta laadukkaan työn synnylle. Myös erilaisten, asiakkaan tarpeista lähtevien yhteistyömuotojen kehittäminen on osa laadun tuottamista. Cramo on vahvasti suomalainen Tutkimuksen mukaan suomalainen rakentaja verkostoituu mielellään muiden kotimaisten toimijoiden kanssa. Siinä mielessä luottamus suomalaista työtä ja osaamista kohtaan elää edelleen vahvana. Päinvastoin kuin usein kuulee väitettävän, Cramo on vahvasti suomalainen ja ollut osa suomalaista rakennusteollisuutta jo lähes kuudenkymmenen vuoden ajan. Cramo Oyj on pörssissä noteerattu yhtiö, jolla on tällä hetkellä vahva suomalainen omistus. Talouskriisin aikana Cramon suomalainen omistus on entisestään lisääntynyt. Yhtiölle tämä antaa vakautta, sillä suomalainen sijoittaja toimii rauhallisesti ja pitkäjänteisesti. Lisätietoja antaa Cramo Finland Oy:n markkinointipäällikkö Lasse Huuhka, puh. 010 661 5570 MUURAUSALAN TYÖT • Nosto- ja siirtotyöt 72 tn nosturilla Relanderinkatu 96, 78210 VARKAUS Puh. 0400 570 210 www.nostojakuljetusjanhunen.fi posti@nostojakuljetusjanhunen.fi RÖPÖTTÄÄKÖ RÄNNIT? • Saumattomat sadevesikourut • TIKA- tikkaat • Hoitosillat • Lumiesteet • Peltilistat ym. • Takuutyö T:mi Partanen Ilpo E-mail: ilpo.partanen@surffi.fi Puhelin 050 323 0199 KAIVINKONEPALVELU Petri Hänninen toteuttaa jätevesijärjestelmät ja muut maanrakennuskohteet nykyaikaisella välineistöllä. Myös salaojitukset. 0500 756 839 / Petri www.kaivinkonepalvelu.fi Vanhamäentie 14, 50600 Mikkeli GSM 0500-755 201 matti.kakriainen@tasoitejamaalaus.com Suomen Maalarimestariliiton jäsenyritys PARKUMÄKI (015) 443 144 www.puusepparautiainen.fi • Ovet, portaat ym. puusepäntyöt Tientaus 2, 55100 Imatra Fax (05)436 6294, Puh.(05) 436 6293 E.Haaraoja 050 572 1008 www. ukonhauta.fi Suoritetaan betoni- ja tiilijätteen murskausta siirrettävällä kalustolla. Rakennus- ja koneurakointi KARI NATUNEN Mustolanmäentie 105, 58170 SIMANALA Puh. 0500 460 014 • kari.natunen@pp.inet.fi • Lattianvalut • Uunimuurausta • Laatoitukset • Kirvesmiestyöt Saku Hämäläinen Puh. 040 588 8902 Suoritamme kokonaisvaltaiset PURKUTYÖT JA SANEERAUSPURUT OTA YHTEYS: VISA TRIO O Y VISATRIO OY Puh. 050 494 9285 Lummeraitti 2, Mikkeli, www.visatrio.fi Pihakiveystä jopa 450-500 neliötä päivässä! • KAIVINKONETYÖT • METSURITYÖT • TRAKTORIURAKOINTIA työkoneineen • LANAUS- JA NIITTOPALVELU • VIHERHOITOTYÖT Otavan Kiviladonta Porrassalmenkatu 1, 50100 Mikkeli 040 594 6108 www.kiviladonta.fi • info@kiviladonta.fi YRITYSMAAILMA 15 Hyvärpuu Oy erikoistunut lämpöpumppujen suojakatoksiin Ismo Hyvärinen aloitti yrittäjän elämän kenttäsahauksella. Mies kierteli sahansa kanssa Pohjois-Karjalan metsiä muutaman vuoden ennen kuin hankki työkaverikseen moton. 2003 tuli sitten mahdollisuus asettua enemmän aloilleen Viinijärvelle. Ismo Hyvärinen ja Karelian Ikkuna solmivat yhteistyösopimuksen, jota on jatkunut tähän päivään saakka. Hyvärpuu Oy toimii osoitteessa Kaarnalammentie 14. Kaksi vuotta sitten Hyvärpuu Oy aloitti myös oman tuotannon. Tänä päivänä ilmalämpöpumppujen suojakatokset antavat merkittävän osan yrityksen liikevaihtoon. Ilmalämpöpumppujen sijoittaminen on tarkkaa työtä. Ilmalämpöpumput ovat tulleet nyt osaksi kokonaisuutta. Sen tulee sulautua ympäristöönsä. Suojakatos on se elementti, jolla on paljon merkitystä. Se suojaa pumppua tuulelta ja tuiskuilta, mutta myös esimerkiksi lapsilta. Lapsihan on utelias ja pyörivä tuuletin vetää puoleensa. Suojakatos estää pienten sormien työntämisen tuulettimeen. Suojakatos pitää suunnitella myös siten, että ilmankierto pysyy tasaisena eikä aiheita esimerkiksi huurtumista tai kuuraa, Ismo Hyvärinen luetteli suojakatoksen hyviä puolia. kuisia ja jokainen malli vaatii oman suojauksensa. Värivaihtoehtojakin meillä on lukuisia. Oikeastaan tarvitsemme maalin numero, niin suojus tehdään sen mukaan, Hyvärinen jatkoi. Suojakatokset lämpöpumppuihin Markkina-alue koko Suomi Hyvärpuu Oy valmistaa suojakatokset kotimaisesta männystä tai kuusesta, mutta suurempien yksiköiden tullessa markkinoille myös metallikehikot ovat tulleet markkinoille. Meillä voidaan suojakatokset valmistaa täysin yksilöllisesti asiakkaan toiveitten mukaan. Lämpöpumppumalleja on lu- Hyvärpuu Oy markkinoi suojakatoksia pumppuliikkeitten ja asentajien välityksellä. Jonkin verran menee katoksia myös suoramyyntinä asiakkaille. Markkina-alueemme on koko Suomi, mutta toistaiseksi päätoimialueena eteläinen Suomi Jyväskylästä alaspäin. Tällä hetkellä yritys työllistää kaksi AK-Remontit A. Kiljunen Hor mitiilet, seinätiilet, takkatiilet edullisesti 050 323 3338 • Asko Kiljunen POTILA Luhtisentie 28 • Savonlinna Rakennussaneeraukset vakituista työntekijää, Ismo Hyvärinen totesi. Uutta kehitellään koko ajan Ismo Hyvärisen mukaan yritys kehittelee koko ajan uusia tuotteita. Muitakin suojakatoksia on kypsymässä. Meillä on hyvät noin 300 neliömetrin tilat täällä Viinijärvellä. Lisäksi kylmävarasto antaa lisätilaa raakaaineille, Hyvärinen paljasti. Maanrakennus Viljakainen Oy Torstilantie 39, 79600 Joroinen • sorat, murskeet, mullat • kaivuutyöt • latujen teko, auraukset • hiekoitukset • lumityöt • polanteen poistot Pekka 0400-654 298, Antti 0400-178 079 Tiilitehdas Hämeenkyrö p. 371 5081 0400 766 148 HALLIT, MANEESIT, TAUKOTUVAT, TYÖMAAPARAKIT! TARJOUS! 12x30x5 liimapuurunkoinen lämmin halli uretaanielementeillä osatoimituksena, h. 80.000 euroa sis. alv. Muut vakiokoot 10x20, 15x40, 20x50 Maneesi 22x65x4 liimapuurunko ja puuelementtiseinät, katto-orret ja pellit osatoimituksena, h. 130.000 euroa sis. alv. Myös muut koot. Teemme myös puuelementtihalleja ja muita rakennuksia. Lepänahontie 8, 49700 Miehikkälä Janne: 0400 333 293 rakennus.jtuominen@pp.inet.fi VALMISTAJA: Hyvärpuu Oy Kaarnalammentie 14, 83400 Viinijärvi, puh. 040-547 2552 hyvarpuu@hyvarpuu.fi • www.hyvarpuu.fi 16 YRITYSMAAILMA Kuittaa pakettien paketti lokakuun loppuun mennessä. ältää: xtra sis Toyota E syhdistelmän ga • talviren n vaneroinnin la • tavarati un k • vetokou audion ree n io P € • 0 € 0 € 0 € 0 € 2.300 Edun arvo HIACE E + TOYOTA EXTRA. EDUN ARVO 2.30 2.300 €. Valitse loputtomasta kestävyydestään ja 4WD-ominaisuuksistaan -omin naisuuksistaan tunnettu Hiace lokakuun loppuun mennessä, niin saat 2.300 euron arvoisen Toyota Extra päälle. Paketti sisältää ta Ext tra -varustepaketin kaupan päälle talvirengasyhdistelmän, tavaratilan vaneroinnin, vetokoukun sekä Pioneer-audion. Vakiona lisäksi mm. ilmastointi. Valittavissasi kaikki mallit lyhyestä jopa 6,5 m3:n kuormauskapasiteetin omaavaan pidennettyyn malliin sekä nelivetoversioihin saakka. Toimi nopeasti: Extra-etu voimassa vain 31.10.2010 saakka. Valitse loputtomasta kestävyydestään ja 4WDominaisuuksistaan tunnettu Hiace lokakuun loppuun mennessä, niin saat 2.300 euron arvoisen Toyota Extra Varsinais-Suomen Auto-Center -varustepaketin kaupan päälle. Paketti sisältää talvirengasyhdistelmän, tavaratilan vaneroinnin, vetokoukun sekä Pioneer-audion. Vakiona lisäksi mm. ilmastointi. Valittavissasi kaikki mallit lyhyestä jopa 6,5 m3:n kuormauskapasiteetin omaavaan pidennettyyn malliin sekä nelivetoversioihin saakka. Toimi nopeasti: Extra-etu voimassa vain 31.10.2010 saakka. Mallisto alkaen: autoveroton suositushinta XX XXX €, arvioitu autovero X XXX,XX €, arvioitu kokonaishinta XX XXX,XX €. Takuu 3 vuotta/100.000 km. Extra-kampanja koskee lokakuun 2010 loppuun mennessä tehtyjä uusia asiakastilauksia autoista, jotka rekisteröidään 2010. Katuosoitexxxxx 12, 00000 KAUPUNKI avoinna ark. X-XX, la X-XX, puhelin 1234 5678, www.nettiosoite. Hietakatu 5, MIKKELI | Karjalantie 4, SAVONLINNA | www.etela-savonauto.fi Mallisto alkaen: 29 575,61€ + toim.kulut 600€. Takuu 3 vuotta/100.000 km. Extra-kampanja koskee lokakuun 2010 loppuun mennessä tehtyjä uusia asiakastilauksia autoista, jotka rekisteröidään 2010. Varkaus: Holopainen Laitinen Pieksämäki: M. Väisänen 0400 529 092 J. Ruotsalainen 0400 529 093 0400 529 081 0400 529 082
© Copyright 2024