1. No category

KRISTILLINEN AIKAKAUSLEHTI • 74. vuosikerta issn 0355-4171 Nro 9/2015 7,00¤
Digi-
Hyvä Sanoma
SARI JA JARI JÄRVINEN LAPSEN MENETYKSEN JÄLKEEN:
ARMO JA TAIVASTOIVO
KANTAVAT MEITÄ SURUSSA
SATU JA SEPPO AAPAN RESEPTI LASTEN JA NUORTEN HYVÄKSI:
RAKASTA, ROHKAISE JA RUKOILE
TEEMANA TULEVAISUUDEN TOIVO
PSYKIATRI IRMELI SHÜZ:
TOIVO YLLÄPITÄÄ ELÄMÄÄ
EX-TANGOKUNINGATAR MIRA KUNNASLUOTO:
HALUAN LAULAA IHMISILLE
JUMALAN RAKKAUDESTA
KITI KOSKISEN HUOMIO -
JUMALA EI OLLUTKAAN VIRHEITÄ
VALVOVA DIKTAATTORI VAAN
RAKASTAVA ISÄ
PASTORI JIMMY HUHTALA
TAVOITTAA KANSAA ILTAPÄIVÄKAHVILLA KAPAKASSA
K
angasalan Ruutanassa asuu omien sanojensa mukaan aivan tavallinen perhe. Monessa mielessä niin varmaan onkin.
Seppo Aapa työskentelee ammattikoulunopettajana ja toimii oman toimensa ohessa Pälkäneen helluntaiseurakunnan pastorina. Satu on työssä vaatetusalalla. Heillä on kolme lasta: Marisa, 23, Rosanna, 21, ja Joonatan, 19. Tytöt ovat
avioituneet, Rosanna aivan vastikään. Marisa opiskelee
terveydenhoitajaksi, Rosanna luokanopettajaksi. Joonatan on lukiolainen ja kirjoittaa ensi keväänä. Hän
asuu vielä kotona.
Vanhempien ja lasten välit ovat hyvin läheiset. Lähes joka viikonloppu koko perhe vävyineen ja puolitoistavuotiaan lapsenlapsen Joakimin kanssa kokoontuu Ruutanaan kotikeittiön pöydän ääreen yhteiselle
lounaalle. Se on ollut perheelle luontaista aina.
Kuulostaa todellakin hyvin tavanomaiselta – tai sitten ei. Monet suomalaiset perheet voivat huonosti, eikä
lasten ja vanhempien välinen suhde ole kunnossa. Aapat arvelevat, että pahoinvointi johtuu osittain yhteiskunnan rakenteen muutoksista. Esimerkiksi työelämä
on muuttunut rajusti. Vakituisen työpaikan saaminen
on vaikeaa, joten monilla vanhemmilla on vaikeuksia
toteuttaa vanhemmuuttaan täysipainoisesti. Lisäksi perinteinen perhemalli on jäämässä vähemmistöön ja käsitys perheestä on laajenemassa.
– Osa nuorista tippuu pois yhteiskunnasta, osa menestyy. Alkaa muodostua kaksi äärilaitaa. Puuttuuko
keskiporukka pian kokonaan? Aapat miettivät.
– Eniten olen huolissani monien nuorten päämäärätiedottomuudesta, motivaation puutteesta. Sosiaalinen media vie suuren osan heidän ajastaan ja koukuttaa heitä entistä enemmän. Koulukiusaaminenkin aiheuttaa huolta. Onneksi kuitenkin kouluissa on nykyään
paljon paremmat tukitoimet verrattuna niihin aikoihin,
jolloin itse olin koulussa, Seppo lisää.
Aapojen kotitalo Kangasalan Ruutanassa on käynyt entistä tilavammaksi, kun kolmesta lapsesta enää yksi asuu kotona. Satu ja
Seppo kuitenkin iloitsevat siitä, että lapset puolisoineen ja perheineen käyvät lapsuuskodissaan lähes viikoittain.
SATU JA SEPPO AAPAN RESEPTI LASTEN JA NUORTEN HYVÄKSI:
Rakasta, rohkaise ja rukoile
Lapset ja nuoret ovat valloittaneet suuren osan Satu ja Seppo Aapan sydämestä.
Pariskunta on aktiivisesti mukana seurakunnan lapsi- ja nuorisotyössä ja kantaa
toisaalta huolta niistä nuorista, jotka voivat huonosti ja pahimmassa tapauksessa
tippuvat pois yhteiskunnasta.
Teksti ja kuvat: Pirkko Räty
2
Hyvä Sanoma
kun lapset olivat teinejä. Silti asioista on päästy sopuun
keskustelemalla. On osattu pyytää anteeksi ja antaa anteeksi. Vanhemmat ovat pyrkineet omalla esimerkillään
osoittamaan lapsille, miten eri tilanteissa tulee toimia.
On tarvittu turvalliset säännöt, joista on pidetty kiinni.
Aapat tietävät, että nuorilla on kovat sosiaaliset paineet. Heiltä vaaditaan usein liian paljon – pitäisi olla
monessa asiassa aina vain parempi. Lasten ja nuorten
tukemiseksi Seppo mainitseekin kolme tuttua sanaa,
jotka aikuisten tulisi muistaa: rakasta, rohkaise ja rukoile. Rukous on hänelle äärimmäisen tärkeää.
– Vaikka meidän elämämme tilanteet muuttuvat, niin
Jumala ei muutu. Hän ei petä eikä hylkää milloinkaan
omiaan. Tämänkin totuuden sisäistämisessä lapsi tarvitsee aikuisen esimerkin.
Yksinäisyyttä ja arvottomuutta
Oman ammattinsa puitteissa ja oltuaan paljon mukana
seurakunnan lapsi- ja nuorisotyössä Seppo on perehtynyt lasten ja nuorten ongelmiin tavanomaista syvällisemmin. On ikävä todeta, että monet nuoret eivät näe
valoa huomisessa päivässä.
– Nuori saattaa kärsiä esimerkiksi siitä, että hän on
kotona kuin ilmaa. Hän saa tehdä aivan mitä tahansa.
Kyllä minun mielestäni ainakin niin kauan kuin lapsi
asuu kotona, hänen tulisi saada tukea vanhemmiltaan
ja vanhempien tulisi olla kiinnostuneita hänen tulemisistaan ja menemisistään. Myöskään kehumista ja kannustamista ei saisi unohtaa.
Seppo kertoo tutkimustuloksista, joiden mukaan
noin 10-15 prosenttia lapsista ja nuorista kokee kroonista yksinäisyyttä. Se tarkoittaa sitä, että ihmisellä ei
ole kuukausiin tai vuosiin ollut tyydyttäviä sosiaalisia
suhteita. Tilastokeskuksen mukaan joka viides 17-vuotias on avioerolapsi, ja 16 prosentilla teini-ikäisistä ei
ole mummia tai ukkia.
2012 toteutetun, 13-17-vuotiaille osoitetun kyselyn
mukaan 25 prosenttia vastaajista tunsi itsensä huonokVanhemmat toimivat esimerkkeinä
si ja arvottomaksi. Samasta joukosta 27 prosenttia oli
On todettu, että lasten ja nuorten pahoinvointi siirtyy pohtinut itsemurhan tekemistä viimeksi kuluneen vuousein sukupolvelta toiselle. Silti, vaikka omat lähtökoh- den aikana.
dat eivät olisi olleet parhaat mahdolliset, on aikuisiällä
Nuorista Suomessa 2012 -tutkimuskoosteen mukaan
mahdollista perustaa tasapainoinen perhe. Satu ja Sep- 86 prosenttia on kiinnostunut uskoon tai uskoontupo Aapa ovat siitä esimerkki.
loon liittyvistä asioista. Rippikoulun jälkeen 51 proSepon vanhemmat erosivat pojan ollessa seitsemän- senttia haluaa seurakunnan yhteyteen.
vuotias. Satu puolestaan ei ole milloinkaan tavannut
– Hengellisillä asioilla on tilaus nuorten keskuudesisäänsä.
sa.
– Vaikka olemme rikkinäisistä perheistä, meistä on
silti pidetty huolta ja olemme saaneet rakkautta osak- Lapsuuden määrittäminen on haasteellista
semme. Olemme säästyneet alkoholinkäytöltä ja muil- Seppo luonnehtii monen nuoren tilannetta katastrofikta elämää rikkovilta asioilta nuoruudessamme, ja siitä si. Yksikin pielessä oleva elämä on liikaa. Hän pitääkin
saamme olla kiitollisia. Tietysti myös se, että tulimme lapsi- ja nuorisotyötä seurakunnan tärkeimpänä työnä.
uskoon 18-vuotiaina, antoi elämällemme omanlaisen- Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan 85 prosa suunnan, he toteavat.
senttia uskoontuloista tapahtuu 4–14-vuotiaana.
Rikkinäisen perhetaustansa vuoksi Aapat arvostavat
Seppo on tehnyt seminaarityön, johon hän on
ehkä normaalia enemmän omaa perhettään ja haluavat koonnut ajattelemisen arvoisia asioita hengellisen työn
antaa lapsilleen rakkautta ja huolenpitoa. Eivät heidän- merkityksestä lapsille. Hän tosin toteaa, että lapsuuden
kään perheessään kaikki asiat ole aina sujuneet mut- määrittäminen sinällään on haasteellista nykypäivän
kattomasti ja ilman sanaharkkaa – ei varsinkaan silloin, Suomessa. Ovatko lapset enää lapsia, vai onko 10-vuo- ››
Hyvä Sanoma
3
Seurakunnissa on ihanan lahjakkaita nuoria, ja yleisesti ottaen
nuorilla on nyt paremmat mahdollisuudet kuin koskaan ennen
Suomen historiassa. Heitä kannattaa tukea kaikin tavoin ja ohjata
oikeaan suuntaan elämässään.”
Satu on ollut vuosikaudet mukana tekemässä TV7:lle Kotipuu-nimistä lastenohjelmaa ja iloitsee siitä, miten lahjakkaita nuoret
ovat.
›› tias jo täysi-ikäinen? Onko 12-vuotias jo kokenut kai- mäsluokkalaista 88 prosenttia. Kolmasosa kaikista tutken sen, mikä kuului muutama vuosikymmen sitten
vain 18 täyttäneille? Hän kysyy, miten kohtaamme lyhenevän lapsuuden, nuorten rahankäytön, mediat ja
tietokonepelit, moraalisen vapauden, uususkonnollisuuden, uusperheet, lasten matkustamiset vanhempiensa kanssa ja sieltä saadut kokemukset ja niin edelleen.
Miettiessään seurakunnan lapsityötä Sepon mieleen
nousee vanha sanonta: ”Emme voi pelastaa koko maailmaa, mutta voimme pelastaa yhden ihmisen maailman.”
Seurakunnassa tärkeää on tietenkin Jumalan Sanan
opettaminen, niin että lapset oppisivat tuntemaan Jumalan henkilökohtaisesti periaatteella "tunne Jumala ja tee
Hänet tunnetuksi".
Maailman tärkein kirja
Mitä Raamattuun tulee, sen opetuksen tarve on Sepon mielestä ehkä suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Kristillisessä maassa lapset saavat yhä vähemmän
kristillistä perusopetusta.
Helsingin yliopiston uskonnonpedagogiikan professorin Kalevi Tammisen tutkimusten mukaan suurin osa peruskoululaisista lukee Raamattua harvoin tai
ei koskaan. Vielä kolmasluokkalaisista 31 prosenttia lukee sitä 1-2 kertaa viikossa, mutta seitsemäsluokkalaisista vain neljä prosenttia. Harvemmin tai ei koskaan
sitä lukee kolmasluokkalaisista 50 prosenttia ja seitse-
4
Hyvä Sanoma
kimukseen osallistuneista ei ole koskaan käynyt pyhäkoulua.
Seppo korostaa, että Raamattuun pitäisi syntyä
kunnioittava asenne, onhan se maailman tärkein kirja. Tammisen tutkimuksen mukaan kolmannelle luokalle saakka oppilaat ovat varsin pitkälti yhtä mieltä siitä, että jokainen Raamatun kertomus on ehdottomasti
totta ja ihmeet ovat totta. Yläasteelle mentäessä kriittisyys ja epäily Raamatun kirjaimellista tulkintaa eli luotettavuutta kohtaan lisääntyy jatkuvasti. Peruskouluvaiheen jälkeen muutosta ei enää ole havaittavissa.
Hyvä elämä vielä paremmaksi
Raamatun tärkeydestä puhuessaan Seppo näyttää rakkaaksi tullutta, 11-vuotiaana isoäidiltään joululahjaksi
saamaansa Raamattua, jonka hän aukaisi ensimmäisen
kerran vasta 18-vuotiaana.
Kun Seppo oli 15-vuotias, hänen setänsä tuli uskoon
ja vei häntä hengellisiin tilaisuuksiin.
– Elin kaikin puolin hyvää elämää. Opiskelin tietotekniikkaa, minulla oli tyttöystävä, nykyinen vaimoni
Satu. Minulla oli moottoripyörä ja sain tulla ja mennä
niin kuin halusin. Vaikka kaikki oli ulkoisesti hyvin, sisäisesti koin olevani syntinen, Seppo kertoo.
Uutenavuotena 1985 Seppo ja Satu menivät Porin
helluntaiseurakuntaan ja kuulivat siellä profetian, jonka he kokivat koskevan heitä.
Vajaan parin viikon kuluttua Seppo tapasi veljensä
syntymäpäivillä rovasti Matti Vuolanteen.
– Hän kysyi, haluaisinko ottaa Jeesuksen elämääni.
Sanoin, että kyllä haluaisin, mutta en varmaan kuitenkaan pysyisi uskossa. Hän luki minulle joitakin raamatunkohtia, muun muassa ne, joissa sanotaan, että kaikille, jotka ottavat Jeesuksen vastaan, Hän antaa voiman tulla Jumalan lapsiksi ja että ketään, joka tulee
Hänen luokseen, Hän ei heitä ulos.
Sepon puolesta rukoiltiin, ja tunnustettuaan Jeesuksen Herrakseen hän tunsi sydämessään iloa ja rauhaa.
– Se ei ole mikään fraasi, vaan sen voi oikeasti kokea.
Tunsin, miten taakat otettiin harteiltani. Tiesin, että Jumala tuli sydämeeni ja että sain syntini anteeksi.
Muutaman viikon kuluttua Satu ja Seppo menivät
nuorisopäiville Porin helluntaiseurakuntaan. Siellä
Satu teki oman uskonratkaisunsa, ja pari alkoi elää yhteistä hengellistä elämäänsä.
Jos Satua ja Seppoa jokin asia uskoontulossa harmittaa, se on se, ettei se tapahtunut aiemmin.
– Koska emme olleet lapsina seurakuntayhteydessä, emme myöskään osallistuneet seurakunnan lastenleireille. Omat lapsemme ovat niihin osallistuneet ja
olemme itse olleet vetämässä leirejä. Ne ovat hienoja
kokemuksia niin lapsille kuin aikuisillekin. Olisi kiva,
kun voisi vetäjänä omiin kokemuksiinsa peilaten katsoa niitä lapsen silmin.
Aktiomatkoja, leirejä ja tv-työtä
Seppo opiskeli ensin elektroniikka-asentajaksi ja jatkoi myöhemmin tietotekniikan ja pedagogiikan opintoja Porissa ja Hämeenlinnassa. Satu lähti Tampereelle
opiskelemaan vaatetusteknikoksi.
Pariskunta meni naimisiin opiskeluaikanaan
20-vuotiaina. Valmistuttuaan Seppo olisi saanut työpaikan Raumalta, mutta mies vitsailee, että porilainenhan ei Raumalle muuta. Niinpä Aapat päätyivät Kangasalle, josta Seppo sai viran ammattikoulusta.
Kangasalla Aapat olivat aktiivisesti mukana helluntaiseurakunnan työssä. Satu piti pyhäkoulua, molemmat olivat mukana seurakunnan lastenleireillä ja Seppo nuorisotyössä. Samaa työtä he olivat tehneet aikoinaan jo Porin helluntaiseurakunnassa.
Myös teetupatyöhön, jossa tavataan kadunkulkijoita, molemmat ovat osallistuneet. Ihmisten kohtaaminen ja heidän puolestaan rukoileminen on Aapoille
mieluisaa. Aktiomatkoja he ovat muiden mukana tehneet muun muassa Eestiin, Ruotsiin, Venäjälle, Malesiaan ja Indonesiaan.
Satu Aapa
Sepolla on tallella Raamattu, jonka hän sai 11-vuotiaana
joululahjaksi isoäidiltään. Raamatun kansilehdelle isoäiti on
kirjoittanut Raamatusta tutut sanat: ”Autuas se, joka ottaa
varteen tämän kirjan ennussanat.” (Johanneksen ilmestys
22:7)
Seppo oli ollut jo Kangasalan aikoina mukana muutamalla Pälkäneen helluntaiseurakunnan lastenleirillä ja oli ollut puhumassakin seurakunnassa, joten kun
asiat loksahtivat sopivasti kohdalleen, häntä pyydettiin
työhön Pälkäneelle.
– Olen viihtynyt mainiosti. Normaalin kokoustoiminnan lisäksi pidetään yllä muun muassa kirpputoria ja tarjotaan soppalounasta. Lastenleirit, ja yleensäkin lapsi- ja nuorisotyö, ovat tärkeä osa seurakunnan
toimintaa.
Satu on ollut jo yli kymmenen vuoden ajan lavastajan ominaisuudessa tekemässä Kotipuu-nimistä lastenohjelmaa TV7:lle. Nyt tv-jaksot ovat katkolla, sillä
tiimi tekee samannimistä elokuvaa. Sitä kuvataan Tampereen helluntaiseurakunnan tiloissa ja se on Tampereen helluntaiseurakunnan tuottama.
– Seurakunnissa on ihanan lahjakkaita nuoria, ja
yleisesti ottaen nuorilla on nyt paremmat mahdollisuudet kuin koskaan ennen Suomen historiassa. Heitä
kannattaa tukea kaikin tavoin ja ohjata oikeaan suuntaan elämässään, Satu summaa.
❏
Hyvä Sanoma
5
Toivo
kristillinen aikakauslehti
Tässä numerossa
9/2015
74. vuosikerta issn 0355-4171
Asiakaspalvelu
Puh. 020 761 9800
pl 99, 42701 Keuruu
asiakaspalvelu@aikamedia.fi
2 Sydämellä lapset ja nuoret
Aapat rakastavat, rohkaisevat ja rukoilevat
8 Aina on toivoa
Ilmoitusmyynti:
Pirkko Fält-Rantanen, puh. 020 761 9804
ilmoitukset@aikamedia.fi
Menora-kuoro kylvää toivon sanomaa Kälviällä
12 Markon matkassa
toimitus
Päätoimittaja ja toimitussihteeri:
Pirkko Räty, puh. 040 755 2919
Äkkilähtö Karhunkierrokselle
14 Mira Kunnasluoto – laulava puutarhuri
Iskelmämusiikki vaihtui hengelliseen
Toimittaja:
Sirpa Juvonen, puh. 040 755 3715
18 Omakuva
Teemu Kaski piirsi kuvansa
Graafinen suunnittelija:
Pertti Lukkarila, puh. 0500 663 987
19 Iloitse – Jumala on olemassa
Ville Saarikallen kolumni
Toimituksen osoite:
Jäspilänkatu 2, 04250 Kerava
hyva.sanoma@aikamedia.fi
20 Ei diktaattori vaan rakastava Isä
Kiti Koskisen jumalakuva muuttui
Verkkojulkaisu:
www.hyvasanoma.fi
23 Hyvät kysymykset
30
24 Sari ja Jari Järvisen suuri suru
Armo ja taivastoivo kantavat
28 Toivo on elämän peruspilari
Haastattelussa erikoislääkäri Irmeli Schüz
30 Olet minulle tärkeä
Mannekiinikuningatarten ystävyys kestää
32 Rukoilemme yhdessä
34 Kysy Kirsi-Marialta
Miten vanhempien sairaus vaikuttaa lapsiin?
35 Ristikko
36 Levy- ja kirja-arviot
40 Rauhaa!
Ihmisen kaipaus rauhaan on yleismaailmallinen
42 Iltapäiväkahvilla kapakassa
24
6
Hyvä Sanoma
myynti ja markkinointi
Myynti- ja markkinointipäällikkö:
Vesa Halonen, puh. 040 528 8008
Pastori Jimmy Huhtala tavoittaa kadunkulkijoita
46 Paras juttu
47 Paavon pakina
Kadonneen säkeistön salaisuus
Hyvä Sanoma ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta.
8
Voiko ihminen olla varma pelastuksestaan?
Henkilökohtaiset sähköpostit:
etunimi.sukunimi@aikamedia.fi
tilaushinnat
Kotimaa:
Kesto 67 ¤, digi 67 ¤, 12 kk 73¤, tutustumistarjous 4 kk 23 ¤
Muut tilausvaihtoehdot ja digilehti, katso:
www.aikashop.fi
painopaikka
Lönnberg Painot Oy
kannen kuva
Seppo Haavisto
kustantaja
Kerava: Jäspilänkatu 2, 04250 Kerava
Keuruu: pl 99, 42701 Keuruu
www.aikamedia.fi
Pirkko Räty • pirkko.raty@aikamedia.fi
Kuukauden teema:
V
”Älä pelkää”
iime aikoina kotimaassa ja maailmalla on taas tapahtunut asioita, jotka ovat herättäneet huolta ja pelkoakin. Ihminen tuntee itsensä avuttomaksi odottaessaan, miten päättäjät asioita hoitavat ja mihin suuntaan maailma menee. Henkilökohtaisessa elämässä
vastoinkäymiset ja niiden mukanaan tuoma ahdistus
aiheuttavat usein toivottomuuden tunnetta – miten
tästä selviän, mitähän tulevaisuus tuo tullessaan?
Vastoinkäymisissä ihminen voi joko menettää kokonaan luottamuksensa Jumalaan tai sitten etsiä turvaa ja apua Hänestä. Raamattu on tulvillaan Jumalan
lupauksia Hänen kaikenkattavasta huolenpidostaan.
Jeesus sanoo muun muassa: ”Älkää siis huolehtiko
huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet.” (Matteus
6:34). Sanat ”älä pelkää” mainitaan Raamatussa 365
kertaa.
Murehtiminen on eri asia kuin tulevaisuuden
suunnittelu ja miettiminen. Murehtimisessa on mukana pelkoa, joka saa mielen matalaksi ja elämän kurjaksi.
Kun ihminen tulee uskoon,
surut, huolet ja murheet eivät
väisty hänen elämästään, mutta hän ei ole enää yksin niiden
kanssa. Suurimpaankin suruun
on Jumalan avulla mahdollista
löytää lohdutus ja toivon näkökulma. Luepa tästä lehdestä Sari
ja Jari Järvisen haastattelu, jossa
kerrotaan, miten he ovat päässeet
elämässään eteenpäin rakkaan
lapsen menetyksen jälkeen.
Rukous on Jeesuksen kautta tie Jumalan syliin. Jos et vielä tunne Jeesusta henkilökohtaisesti mutta haluaisit tuntea, löydät tästä lehdestä Uskoontulon
aakkoset sivulta 9. Jumala kuulee sydämestä kumpuavan rukouksen ja antaa voiman tulla lapsekseen. Se on suurta rakastavan
Jumalan armoa. Älä pelkää ottaa
sitä vastaan.
www.aikashop.fi
Hyvä Sanoma
7