Ylilääkäri Pekka Nokso-Koivisto ja apulaisyli- lääkäri
HÄMEENKYRÖN KUNTA ASIALISTA HALLITUKSEN KOKOUS 15/2015 Kokousaika 21.9.2015, klo 18.35 - 19.35 Paikka Kunnantalo, valtuustosali Asiat 99 - 100 Ylilääkäri Pekka Nokso-Koivisto ja apulaisylilääkäri Tuomas Parmanen selostavat terveydenhuollon asioita ennen kokousta. Tekninen johtaja Satu Hyötylä selostaa Mahnalan koulun hankesuunnitelmaa. Asialista H 99 § Katsaus terveydenhuollon ajankohtaisiin asioihin …………………………………….282 Hallitus poisti esityslistalta pykälän 100 sillä se oli käsitelty jo edellisessä kokouksessa. Pykälänumerointi muutettiin niin, että esityslistan seuraava pykälä sai pöytäkirjaan tämän numeron. H 100 § Mahnalan ympäristökoulun hankesuunnitelman päivittäminen …………………….285 Ilmoitukset ………………………………………………………………………………………………….291 HÄMEENKYRÖN KUNTA Hallitus KOKOUSPÖYTÄKIRJA 15/2015 KOKOUSAIKA 21.9.2015, klo 18.35 - 19.35 KOKOUSPAIKKA Kunnantalo, valtuustosali SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET pj Jouni Ovaska I vpj Päivi Leskinen II vpj Rauno Mäki j Päivi Hiltunen j Maria Härkki-Santala j Heimo Nordfors j Maarit Lepistö j Esa Järvenpää j Vilho Ponkiniemi MUUT SAAPUVILLA OLLEET Kirsi Parhankangas Pasi Eloranta Mauri Lepola VIRANHALTIJAT Antero Alenius Tiina Paloranta este 281 vj vj vj vj vj vj vj vj vj Jarmo Kalliola Harri Isomuotia Erkki Rikala Raija Mäensivu Susanna Palomäki Anna-Kaisa Immonen Jukka Juvonen Jarmo Järvinen Raija Westergård valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapj valtuuston II varapj. kunnanjohtaja, esittelijä talousjohtaja, ptk-pitäjä LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. ASIAT §:t 99 - 100 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Hallitus valitsi pöytäkirjantarkastajiksi Maarit Lepistön ja Esa Järvenpään. PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Jouni Ovaska Pöytäkirjanpitäjä Tiina Paloranta PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Tarkastusaika 29.9.2015, klo 12.00 mennessä. PÖYTÄKIRJA ON KOKOUKSEN KULUN MUKAINEN Maarit Lepistö Esa Järvenpää PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ 29.9.2015, klo 12.00 – 15.00 kunnantalossa, arkistosihteerin työhuoneessa. Hallintopalvelusihteeri Erja-Riitta Myllymäki HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivämäärä Hallitus 21.9.2015 H 99 § KATSAUS TERVEYDENHUOLLON AJANKOHTAISIIN ASIOIHIN Hallitus 21.9.2015, 99 § 282 Hämeenkyrön terveyskeskuksen vastaanottotoimintaa ollaan kehittämässä uudistuvan työnjaon avulla. Apulaisylilääkäri Tuomas Parmanen selostaa asiaa. Toukokuun alussa voimaan tulleessa kuntalaissa on yhtiöittämistä koskeva siirtymäsäännös 150 §, jonka mukaan kuntien on yhtiöitettävä työterveyshuollon sairaanhoitopalvelut viimeistään vuoden 2016 loppuun mennessä. Ylilääkäri Pekka Nokso-Koivisto selostaa asiaa. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valmistelussa olevasta erikoissairaanhoidon strategiasta kuullaan kuntien edustajia 22.9.2015 pidettävässä neuvottelussa. Strategialuonnos esitellään hallitukselle. Strategialuonnos on oheismateriaalina. Esitys: HALLITUS saa selostuksen asioista ja keskustelee kunnan linjauksista strategiavalmisteluun liittyen Päätös: HALLITUS kuuli ennen kokousta ylilääkäri Nokso-Koiviston ja apulaisylilääkäri Parmasen selostuksen terveyspalvelujen tilasta ja suunnitelmista. Hallitus keskusteli erikoissairaanhoidon strategiavalmistelusta. Kunta ei kannata erikoissairaanhoidon yhtiöittämistä tässä vaiheessa. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri HÄMEENKYRÖN KUNTA Hallitus H 100 § Kokouspäivämäärä 283 21.9.2015 MAHNALAN YMPÄRISTÖKOULUN HANKESUUNNITELMA JA KUSTANNUSARVIO ___ MAHNALAN YMPÄRISTÖKOULUN HANKESUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN ___ Tekninen lautakunta 25.8.2015, 44 § Tekninen johtaja Satu Hyötylä: Kunnanvaltuusto päätti 27.4.2015 9 § vahvistaa Mahnalan ympäristökoulun sijoituspaikaksi nykyisen koulun tontin Maisematien varressa. Lisäksi valtuusto antoi tekniselle lautakunnalle oikeuden käynnistää hankesuunnitelman ja kustannusarvion päivitys ja niiden perusteella KVR-urakkakilpailun kuluvana vuonna. Rahoitus päätettiin käsitellä talousarviossa 2016 ja toimintasuunnitelmassa 2017. Sasin päiväkodin ja Mahnalan ympäristökoulun kustannusten yhteismitoitus on enintään aiemmin määritelty 10 m€. Päätöksen mukaan erityistä huomiota tulee kiinnittää liikenneturvallisuuteen hankesuunnitelman päivittämisen yhteydessä. Koulun tilatarpeeksi vahvistettiin 240 oppilasta. Lisäksi valtuusto hyväksyi toivomusponnen puurakentamisen, maalämmön ja aurinkopaneelien mahdollisuuksien huomioimisesta hankesuunnitelmassa. Hankesuunnitelman päivittäminen käynnistyi pikaisesti valtuuston päätöksen jälkeen. Teknisen toimen meneillään olevien rakennushankkeiden määrä tekee mahdottomaksi hankesuunnitelman päivittämisen omana työnä. Tekninen johtaja päätti valita hankesuunnitelman päivittäjäksi Suunnittelutalo PPG Oy:n Virroilta. Kunnalla on voimassaoleva puitesopimus yrityksen kanssa. Yrityksellä on kokemusta vastaavista hankkeista ja se on mm. suunnittelemassa naapurikuntaan tulevaa kouluhanketta. Ensimmäinen suunnittelukokous pidettiin 7.5.2015. Kokouksessa olivat läsnä: Satu Hyötylä Annukka Alppi Kati Halonen Pasi Kamppari Jennileena Lähteenmäki Jari Luoma Taro Malinen Jurkka Pöntys Johanna Wallenius Teija Paldan-Piiponniemi Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet tekninen johtaja Mahnalan ympäristökoulun rehtori sivistysjohtaja maankäyttöinsinööri ruokapalvelupäällikkö kunnallistekniikan rakennuspäällikkö tekninen isännöitsijä kaavoitusarkkitehti opettaja Pinsiön koulun rehtori Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivämäärä Hallitus 284 21.9.2015 Jorma Saari Pasi Jaakkola suunnittelujohtaja, suunnittelutalo PPG Oy projektiarkkitehti, suunnittelutalo PPG Oy Kokouksessa käytiin läpi hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet sekä sovittiin aikataulu. Hankesuunnitelman ja kustannusarvion päivittämisen lisäksi käynnistettiin urakka-asiakirjojen laadinta. Tavoitteena on, että hanke saadaan kilpailutukseen nopealla aikataululla, mikäli valtuusto hyväksyy hankesuunnitelman ja kustannusarvion 28.9.2015. Ensimmäisen kokouksen jälkeen työryhmä on kokoontunut kaksi kertaa, kesäkuussa ja elokuussa. Hankesuunnitelma ja kustannusarvio ovat oheismateriaalina. Hankesuunnitelma on monelta osin kirjoitettu uusiksi, joten vertailua vanhaan suunnitelmaan ei ole tässä esitetty. Hankesuunnitelmassa on jätetty kaksi vaihtoehtoa koulun sijoittumiselle tontilla. Toisessa vaihtoehdossa koulu on sijoitettu nykyiseen pihaan neliön mallisena ja toisessa Maisematien varteen osin nykyisen urheilukentän paikalle. Toteutusvaihtoehto ratkaistaan KVR-tarjouskilpailun yhteydessä. Hankesuunnitelmaan sisältyy rapatun rakennuksen purkaminen. Punainen puukoulu säilytetään ja peruskorjataan, tilat hyödynnetään koulun käytössä. Puurakentaminen on huomioitu hankesuunnitelmassa, jossa on linjattu, että julkisivun pintamateriaalina käytetään puuta. Mahdollista olisi myös rakentaa uusi koulu hirrestä. Hirsirakentamisesta on Suomessa kokemusta mm. Pudasjärvellä, missä on rakennettu useita julkisia rakennuksia hirrestä. Nyt rakenteilla on koulu, johon tulee alakoulu, yläkoulu ja lukio. Kokemukset ovat hyviä Pudasjärven kiinteistöpäällikön mukaan. Hirsirakentaminen linjattaisiin tarjouspyynnössä. Hankesuunnitelmaan se ei aiheuta muutoksia, paitsi että toteutus useampikerroksisena hirsirakennuksena edellyttää rakennuksen sprinklausta. Kaiken tekniikan osalta on huomioitu kokemus Sasin päiväkodin ja monitoimikeskuksen toteutusten osalta. Koulusta suunnitellaan moderni ottaen huomioon uudet opetusmenetelmät, kuten monitoimikeskuksessa. Hankesuunnitelmassa on linjattu kevyen liikenteen väylän rakentaminen kahtena eri vaihtoehtona, suppeampana ja laajempana. Kevyen liikenteen väylän suunnittelusta on neuvoteltu ELY-keskuksen kanssa Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri HÄMEENKYRÖN KUNTA Hallitus Kokouspäivämäärä 285 21.9.2015 ja suunnittelu on mahdollista käynnistää jo kuluvana vuonna. Suunnittelua ohjaa ELY-keskus, joka laskuttaa 50 % suunnittelukustannuksista kuntaa. Kevyen liikenteen väylän rakentamisen aikataulusta ja kustannusjaosta ym. neuvotellaan suunnittelun aikana ja niiden valmistuttua. Kustannusarvio myös selviää suunnittelun edetessä. Maalämmön mahdollisuutta ei kyseisellä alueella ole pohjavesialueen vuoksi. Lämmitysjärjestelmäksi on ajateltu pellettilämmitystä sekä aurinkopaneelijärjestelmää. Myös hakelämmitys on vaihtoehto. Tarkoitus on, että kunta ei investoi lämmitysjärjestelmään, vaan kilpailuttaa lämmityksen erikseen ja ostaa pelkästään lämpöä. Kustannusarvio on 9.048.000 euroa sisältäen irtaimiston, rapatun rakennuksen purun, mahdollisen parakkien siirron sekä vanhan punaisen puukoulun peruskorjauksen. Kustannusarvio jakautuu seuraavasti: - uusi koulu 7.426.000 euroa - puukoulun peruskorjaus 897.000 euroa - parakkien siirto 25.000 euroa - irtaimisto 700.000 euroa Esitys (tekninen johtaja Satu Hyötylä): Tekninen lautakunta päättää: hyväksyä hankesuunnitelman ja kustannusarvion, pyytää kokonaisuudesta sivistyslautakunnan lausunnon, esittää hankesuunnitelman ja kustannusarvion hallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi ja oikeuttaa teknisen johtaja tekemään hankesuunnitelmaan pieniä korjauksia. Päätös: Lautakunta hyväksyi esityksen. Lisäksi lautakunta päätti, että lämmitysjärjestelmä selvitetään tarkemmin, tavoitteena että kunta investoi järjestelmään. Ote: - sivistyslautakunta - hallitus ___________ Sivistyslautakunta 26.8.2015, 54 § Liite Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Sivistysjohtaja Kati Halonen (050-68 245) Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivämäärä Hallitus 286 21.9.2015 Sivistyslautakunta vastaa kunnan esi- ja perusopetuksen järjestämisestä, kehittämisestä ja arvioinnista. Laadukas opetus tulee järjestää toimivissa, turvallisissa, terveellisissä ja ajanmukaisissa tiloissa ja toimintaympäristöissä. Uuden 1.8.2016 voimaan tulevan opetusta keskeisesti ohjaavan opetussuunnitelman mukaan oppilaitoksen toimintakulttuuria linjaavat mm. seuraavat periaatteet: hyvinvoiva ja turvallinen arki vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen Toimintakulttuuri muodostuu oppimisympäristöistä, työtavoista ja ihmisten välisistä vuorovaikutussuhteista. Koulutyö tulee järjestää oppimista ja hyvinvointia edistävästi. Liite: 5. Hankesuunnitelma 18.8.2015 Esitys, sivistysjohtaja Kati Halonen: Sivistyslautakunta 1. kommentoi hankesuunnitelmaa erityisesti opetuksen järjestämisen näkökulmasta 2. päättää omalta osaltaan hyväksyä teknisen lautakunnan laatiman hankesuunnitelman ja kustannusarvion sekä esittää ne hallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi Päätös: Sivistyslautakunta hyväksyi sivistysjohtajan esityksen. Lisäksi lautakunta haluaa korostaa, että hankkeessa hyödynnetään Mahnalan Ympäristökoulun henkilökunnan osaamista ja sitä tuetaan. Lautakunta pitää hyvänä asiana kestävän kehityksen periaatteen noudattamista ja hirsirakentamista. Ote: . kunnanhallitus . tekninen lautakunta _________ Hallitus 7.9.2015, 95 § Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Tekninen lautakunta edellytti selvitystä lämmitysjärjestelmän osalta. Lautakunta edellytti, että järjestelmä investoidaan eikä osteta pelkkää lämpöä, kuten on suunniteltu. Lämmitysjärjestelmäselvitys on tekeillä Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri HÄMEENKYRÖN KUNTA Hallitus Kokouspäivämäärä 287 21.9.2015 ja valmistuu 16.9.2015 mennessä. Hankesuunnitelma on oheismateriaalina. Esitys: HALLITUS tutustuu Mahnalan koulun hankesuunnitelmaan ja päättää esityksestä valtuustolle seuraavassa kokouksessa. Päätös: HALLITUS hyväksyi päätösesityksen yksimielisesti. _________ MAHNALAN YMPÄRISTÖKOULUN HANKESUUNNITELMA JA KUSTANNUSARVIO Hallitus 21.9.2015, 100 § Liite Hankesuunnitelma Mahnalan hankesuunnitelmaan liittyen on tehty selvitys lämmitysjärjestelmästä. Selvitys on nähtävänä satamassa 17.9.2015. Mahnalan kevyen liikenteen väylän suunnittelu ja rakentaminen eivät sisälly hankesuunnitelman kustannusarvioon. Suunnittelu käynnistyy 17.9.2015 suunnittelukokouksella, joten hallituksen kokouksessa on kerrottavissa suunnitteluhankkeen aikataulusta ja laajuudesta. Toteuttamisen aikataulu tarkentuu suunnittelun aikana. Vanhan koulun peruskorjaaminen on aiheuttanut keskustelua. Rakennus on suojeltu ja siksi säilytettävä ja ylläpidettävä rakennus. Tarkoituksenmukaisinta on hyödyntää rakennus koulun käytössä mutta rakennuksen peruskorjaamiseen on monta tapaa. Hankesuunnitelmaan sisältyy nyt täydellinen peruskorjaus nykyaikaiseksi rakennukseksi myös tekniikaltaan. Mahdollista on myös peruskorjata rakennus niin, että se samalla palautetaan lähelle alkuperäistä asuaan mutta sitä ei varusteta suunnitellusti uudella tekniikalla. Tämä sopisi hyvin myös ympäristökoulun teemaan. Tilat ovat molemmissa vaihtoehdoissa koulun hyödynnettävissä. Vanhan koulun osalta on kyselty eri avustusmahdollisuuksia ja EUrahoituksesta saattaa löytyä rahoitusmahdollisuus. Tässä tilanteessa vanha koulu on syytä eriyttää KVR-urakasta ja laatia sen peruskorjauksesta erillinen suunnitelma. Kouluun tehtävät korjaustoimenpiteet voivat joka tapauksessa käynnistyä vasta uuden koulun valmistuttua, mutta ehkä vasta keväällä 2018, kun ensimmäinen lukuvuosi uudessa koulussa on ohi. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri HÄMEENKYRÖN KUNTA Hallitus Kokouspäivämäärä 288 21.9.2015 Teknisen lautakunnan esittämää kustannusarviota ei tässä vaiheessa muuteta. Kustannusarviosta eriytetään vanhan koulun saneeraus omaksi hankkeekseen mutta uuden koulurakennuksen ja lämmityksen kustannukset muuttuvat. Valtuusto tulee hyväksymään vuodelle 2016 tarvittavan aloitusmäärärahan ja vuodelle 2017 lopulliset kokonaiskustannukset. Esitys: HALLITUS esittää VALTUUSTOLLE, että - se hyväksyy Mahnalan ympäristökoulun hankesuunnitelman ja kustannusarvion vanhan puukoulun saneeraus eriytetään omaksi hankkeekseen. HALLITUS oikeuttaa teknisen lautakunnan toteuttamaan hankkeen. Päätös: Kunnanjohtaja muutti esitystään siten, että lisäsi siihen kolmanneksi kohdaksi - lämmitysjärjestelmä ja rakennusmateriaali päätetään lopullisesti kilpailullisen neuvottelumenettelyn yhteydessä HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri HÄMEENKYRÖN KUNTA Hallitus Kokouspäivämäärä 21.9.2015 ILMOITUKSET Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet 1. Valitus KHO:lle hallinto-oikeuden päätöksestä. 2. Maaseutuelinkeinoviranomaistoiminnan järjestäminen. Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri 289 Hämeenkyrön kunta Hallitus MUUTOKSENHAKUKIELTO Kokouspäivä 21.9.2015 Pykälät 99 ja 100 Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 §:n mukaan oikaisu-vaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät 99 ja 100 HallintolainkäyttöL 5 §:n / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät Valituskieltojen perusteet Muu peruste, mikä Kuva: Suomen Ilmakuva Hannu Vallas MAHNALAN YMPÄRISTÖKOULUN RAKENTAMINEN ________________________________________________ HANKESUUNNITELMA 18.8.2015 HÄMEENKYRÖ SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMIJAT JA PALVELUIDEN JÄRJESTÄJÄ 1.1. Toimijat 1.2. Palveluiden järjestäjä 2. HANKESUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHDYSHENKILÖT YHTEYSTIETOINEEN 3. RAKENNUSPAIKKA 3.1. Käyntiosoite 3.2. Kiinteistön omistus 3.3. Kaavoitustilanne 3.4. Kokonaisrakennusoikeus käytetty ja käyttämätön 4. HANKKEEN PERUSTIEDOT 4.1. Hankkeen yleiskuvaus 5. HANKKEEN RAHOITUS 5.1. Selvitys sisältymisestä taloussuunnitelmaan 6. PERUSTELUT HANKKEELLE 6.1. Selostus nykytilanteesta 6.1.1. Koulun nykyinen toiminta 6.1.2. Koulun tekninen kunto 7. SUUNNITTELUTAVOITTEET 7.1. Kouluyksikön kokonaisuuden tavoitteet 7.2. Koulun tilojen (oppimisympäristöjen) yleiset tavoitteet 7.3. Ruokapalveluyksikön tavoitteet 7.4. Pihaan liittyvät tavoitteet 7.5. Elinkaari ja energiatehokkuustavoitteet 7.5.1. Arkkitehtooniset ratkaisut 7.5.2. Muuntojoustavuus 7.5.3. Hyvä lämmöneristys ja tiiveys 7.5.4. Ilmanvaihdon energiatehokkuus 7.5.5. Ylläpidettävyys ja huollettavuus 7.6. Maisemalliset ja kaupunkikuvalliset tavoitteet 8. RAKENTAMISEN TAVOITTEET 8.1. Rakennustekniset tavoitteet 8.2. LVIA- tekniset tavoitteet 8.2.1. Yleistä 8.2.2. Lämmitys 8.2.3. Vesijohdot ja viemärit 8.2.4. Ilmanvaihto 8.2.5. Rakennusautomaatio 8.2.6. Huoltokirja 8.3. Sähkötekniset tavoitteet 8.3.1. Yleistä 8.3.2. Sähkötilat ja jakoverkosto 8.3.3. Valaistus ja pistorasiat 8.3.4. Tietoliikennejärjestelmät 8.3.5. Turvallisuusjärjestelmät 8.3.6 Merkinantojärjestelmät 9. MITOITUSPERUSTEET 9.1. Kouluverkon kehittämissuunnitelma 9.2. Oppilasennusteet, opetusryhmät ja viikkotuntimäärät 9.2.1 Itäisen alueen kouluyksikön/Mahnalan Ympäristökoulun oppilasennusteet 9.3. Henkilöstö 10. TILANTARVESELVITYS JA TILAOHJELMA 10.1. Koko hankkeen tilaohjelma 4 4 4 4 5 5 5 5 5 5 5 6 6 6 6 7 7 7 8 8 10 10 11 11 11 12 12 12 12 12 12 13 13 13 14 14 14 14 14 14 15 15 15 16 16 16 16 17 17 22 22 22 11. HANKKEEN KUSTANNUKSET 11.1. Rakennuskustannukset 11.2. Irtaimen omaisuuden hankintakustannukset 12. HANKKEEN AIKATAULU 23 23 23 23 LIITTEET Pohjakartta nykytilanteesta, liite 1 Ilmakuvia nykytilanteesta, liite 2 Ote voimassa olevasta osayleiskaavasta, liite 3 Uudisrakennuksen sijoitusvaihtoehdot, liite 4 Tilaohjelma, liite 5 Peruskorjattavan puukoulun pohjapiirustus, liite 6 Kustannusarvio, uudisrakennus, liite 7 Kustannusarvio, peruskorjaus, liite 8 Nykyisten rakennusten piirustukset osoitteessa; http://www.hameenkyro.fi/palvelut/kasvatus-jaopetus/perusopetus/alakoulut/mahnalan-ymparistokoulu/arkkitehtuurikilpailu/ Opetushallituksen oppaat osoitteessa; http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/oppilaitoksen_tilat_ja_ra kentaminen/suunnittelu_ja_mitoitus 1. TOIMIJAT JA PALVELUIDEN JÄRJESTÄJÄ 1.1. Toimijat Hämeenkyrön itäisen alueen kouluyksikkö / Mahnalan Ympäristökoulu. Sähköpostit Hämeenkyrön kuntaan ovat muotoa etunimi.sukunimi@hameenkyro.fi Annukka Alppi, rehtori Johanna Wallenius, vararehtori Mahnalan Ympäristökoulu Osoite: Maisematie 761, 39100 Hämeenkyrö Puhelin: 050 5597 417 Jennileena Lähteenmäki, ruokapalvelupäällikkö Hämeenkyrön kunta Tekniset palvelut, ruokapalvelut Osoite: Hollitie 7, 39100 Hämeenkyrö Puhelin: 040 133 0487 1.2. Palveluiden järjestäjä Koulutuksen järjestäjänä toimii Hämeenkyrön kunta ja vastuun järjestämisestä kantaa Hämeenkyrön kunnan sivistyslautakunta. Kati Halonen, sivistysjohtaja Hämeenkyrön kunta, postiosoite: Härkikuja 7, 39100 Hämeenkyrö Puhelin: 050 68 245 2. HANKESUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHDYSHENKILÖT YHTEYSTIETOINEEN Hankesuunnitelma päivitetty alkuperäisen Sami Tomperin laatiman version pohjalta. Hankesuunnitelman laatimiseen ovat osallistuneet: Satu Hyötylä, tekninen johtaja Hämeenkyrön kunta Osoite: Hollitie 7, 39100 Hämeenkyrö Puhelin: 050 – 68249 satu.hyotyla@hameenkyro.fi Annukka Alppi, rehtori Mahnalan Ympäristökoulu Osoite: Maisematie 761, 39100 Hämeenkyrö Puhelin: 050 5597 417 Teija Paldan-Piiponniemi, rehtori Pinsiön koulu Osoite: Sasintie 585, 39150 Pinsiö Puhelin: 050 371 7429 Jurkka Pöntys, kaavoitusarkkitehti Hämeenkyrön kunta Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö Osoite: Hollitie 7, 39100 Hämeenkyrö Puhelin: 050 68249 Arkkitehtikonsultti Suunnittelutalo PPG Oy PL 36 (Virtaintie 17), 34801 Virrat Jorma Saari Puhelin: 03 475 28 21, 044 775 2821 jorma.saari@suunnittelutalo.com Pasi Jaakkola Puhelin: 0400 866236 pasi.jaakkola@suunnittelutalo.com 3. RAKENNUSPAIKKA 3.1. Käyntiosoite Mahnalan Ympäristökoulu Maisematie 761 39100 Hämeenkyrö 3.2. Kiinteistön omistus Tontti, jolla koulu sijaitsee, on Hämeenkyrön kunnan omistuksessa. 3.3. Kaavoitustilanne Kiinteistö sijaitsee Hämeenkyrön kunnan Mahnalan kylässä. Alueella on voimassa Sasi-Mahnala-Laitila osayleiskaava, joka on vahvistettu 1992. Kaavassa koulun tontti on merkitty Opetustoimintaa palvelevien rakennusten alueeksi (PY) ja se rajautuu maa- ja metsätalousvaltaiset alueet (M ja MT) sekä pientalovaltaiseen alueeseen (AP). Rakennusoikeutta ei ole määritelty. 3.4. Kokonaisrakennusoikeus käytetty ja käyttämätön Rakennuskelpoisen alueen koko on n. 2.5 ha, josta osa on jyrkkää rinnettä. Rakennusoikeutta ei ole määritelty. Käytetty rakennusoikeus 430 brm2 muodostuu 1900-luvun alussa rakennetusta hirsisestä koulurakennuksesta. Tontilta puretaan 1950-luvulla rakennettu lisärakennus. 4. HANKKEEN PERUSTIEDOT 4.1. Hankkeen yleiskuvaus Kunnan asukasmäärän kasvu, tilojen riittävyys, kunto ja sijainti kunnan alueella saivat koulutoiminnan järjestäjän suunnittelemaan uusien tilojen rakentamista vastaamaan paremmin koulun nykyisiä ja tulevia tilatarpeita. Tämän hankesuunnitelman tarkoituksena on suunnitella pitkällä tähtäyksellä Mahnalan Ympäristökoulun tilaratkaisut. Hankeen toteuttamisen lähtökohdat ovat seuraavat: 1. Nykyinen punainen vanha koulurakennus vuodelta 1903 (suojeltu rakennus) säilytetään ja saneerataan käytettäväksi mm. opetus- ja kerhotiloina. Kuntosali / kerhotila palvelee myös alueen nuorison harrastustoimintaa. Puukoulun peruskorjauksesta laaditaan erillinen suunnitelma ja peruskorjaus toteutetaan uuden koulun valmistumisen jälkeen. 2. Nykyinen rappauspintainen koulun lisärakennus vuodelta 1956 puretaan. Rakennusurakoitsija järjestää väliaikaisjärjestelyin puurakenteisen koulun talotekniikan (atk, sähkö, lämmitys ja vesihuolto). 3. Mikäli uusi koulurakennus on yläpihalla, väliaikaistilat siirretään nykyisen urheilukentän paikalle. Siirto hoidetaan tilojen vuokraajan Gramo Oy:n kanssa. KVR-urakoitsijan tulee varautua järjestämään väliaikaisjärjestelyin talotekniikan (atk, sähkö, lämmitys ja vesihuolto). Tilapäisestä siirtorakennuksesta irtaannutaan hankkeen valmistuttua. 4. Nykyiset koulurakennukset pidetään mahdollisuuksien mukaan käytössä rakennusaikana ja uusien tilojen (240 oppilaalle, 12 perusopetusryhmää sekä 3 esiopetusryhmää (yhteensä 15) rakennusmassat sijoitetaan nykyistä maastoa muokaten 0-6 luokkien kouluyksiköksi . 5. Palvelukeittiö ja ruokasali, mitoitus max. 300 annosta/vrk 5. HANKKEEN RAHOITUS 5.1. Selvitys sisältymisestä taloussuunnitelmaan Kouluyksikköhanke sisältyy Hämeenkyrön kunnanvaltuuston hyväksymään investointisuunnitelmaan vuosille 2016 ja 2017. 6. PERUSTELUT HANKKEELLE 6.1. Selostus nykytilanteesta Tällä hetkellä Mahnalan Ympäristökoulu toimii kolmessa eri rakennuksessa (punainen puurakennus, rappauspintainen rakennus ja tilapäinen siirtorakennus). Tilat ovat olleet riittämättömät jo 2000-luvun alusta alkaen. Tilapäinen siirtorakennus vuokrattiin vuonna 2004 kolmeksi vuodeksi. Siirtorakennuksesta ei ole voitu luopua, koska laajentaminen on siirtynyt useita kertoja. Nyt on meneillään kymmenes vuokravuosi. Rappauspintaisen rakennuksen liikuntatila otettiin luokkakäyttöön useita vuosia sitten. Tämän seurauksena koululla ei ole ollut sisäliikuntatiloja. Myös teknisen käsityötilan mitoitus (36 m2) on riittämätön. Samoin keittiötila on nykyiselle oppilasmäärälle täysin riittämätön, eikä ruokasalia ole. Koulun laajennus on ollut esillä kunnan investointisuunnitelmassa useana vuonna. Pinsiön koulu sijaitsee Hämeenkyrön rajalla, kolmen kunnan rajakohdassa. Pinsiön oppilaista osa on Nokian puolelta ja muutama Ylöjärveltä. Oppilasmäärä on kasvanut tasaisesti jo vuosia ja sivistyslautakunta on rajannut oppilaaksiottoa nokialaisten osalta siten, että nokialaisilla on optio käydä Pinsiön koulua esi-1-2 luokkien ajan (lukuvuodesta 2015 alkaen). Tällä rajauksella on helpotettu ylisuurten yhdysluokkien 3-4 ja 5-6 syntymistä. Nokian kaupunginhallituksen 2015 kesällä tekemä linjaus kuljetusoikeuden poistumisesta toissijaiseen kouluun on osaltaan pienentämässä Pinsiön oppilasmäärää. Pinsiön koulun toimitilat ovat kelvolliset, mutta eivät osittain myöskään ajanmukaiset. Toimintaa on kolmessa eri rakennuksessa. Pinsiön koulun oppilasmäärä on Hämeenkyrön kouluverkkoselvityksessä laskettu mahtuvan rakennettavaan Mahnalan yksikköön. Laskennallisesti on huomioitu vaan oman kotikunnan kasvava väestö. Alueen sijainti Hämeenkyrön itäisellä suunnalla on jatkuvasti kasvavaa ja kansallismaisemien vuoksi suosittua muuttoseutua. Rakennushankkeen toteutuminen nykyiselle sijaintipaikalle tukee valtakunnallisesti tunnettua ympäristökasvatukseen ja kestävän kehityksen kasvatukseen perustuvaa kestävän kasvatuksen mallia. Malli on kehitetty Mahnalan Ympäristökoulun henkilökunnan toimesta. 6.1.1. Koulun nykyinen toiminta Lukuvuonna 2015-2016 koulussa on 128 oppilasta luokilla 0-6 eli 6 perusopetusryhmää sekä 2 esiluokkaryhmää. Luokanopettajia on 6 ja 2 esiopettajaa sekä 1 erityisopettaja (kiertävä). Puolet perusopetuksen oppilaista on sijoitettu Cramo Finland Oy:ltä vuokrattuihin tiloihin, siirtorakennukseen, koulun pihapiirissä. Koulumatkansa taksilla tai bussilla kulkee noin 40% oppilaista. Rapatussa rakennuksessa ei ole järjestetty tilojen kunnon vuoksi kuin tilapäistä opetusta (käsityön opetus, erityisopettajan tila) vuosien 2012 – 2014 välillä. Ympäristöterveydenhuollon terveystarkastajan luvalla rapattuun rakennukseen on saatu syyslukukauden 2014 alusta lupa tilapäisesti sijoittaa oppilaita kahdeksi vuodeksi. Esikouluryhmät ja esiopettaja olivat riittämättömien tilojen vuoksi sijoitettuna vuodesta 2010 vuoteen 2013 läheisen Mahnalan päiväkodin pihaan tilapäiseen siirtorakennukseen. Lukuvuoden 2013-2014 esiopetusryhmä toimi tilojen puutteen vuoksi 8 kilometrin päässä Heinijärven varhaiskasvatusyksikössä. Lukuvuonna 2014-2015 esiluokka on palasi Mahnalan Ympäristökoululle ja toimi rapatun rakennuksen tiloissa terveystarkastajan tilapäisellä luvalla. Lukuvuodeksi 2015-2016 esikouluryhmät (2) sijoitetaan on sijoitettu tilapäisesti Sasin päiväkodin tiloihin. 6.1.2. Koulun tekninen kunto Punainen hirsirakenteinen koulu on rakennettu 1900-luvun alussa. Rakennuksessa on tehty sisäpuolisia saneerauksia 80- ja 90-luvuilla ja se on eristetty ulkopuoleltaan. Keittiö on saneerattu 90-luvulla, mutta se on mitoitukseltaan nykyiselle oppilasmäärälle liian pieni. Rapattu koulun lisärakennus on rakennettu 1950-luvulla mm. vahtimestarin asunnoksi ja liikuntatilaksi. Rakennuksessa on tehty sisäpuolisia pintaremontteja 1990-luvulla. Rakennuksissa on havaittu sekä oppilailla että henkilökunnalla mahdollisesti sisäilmaongelmista aiheutuvia oireita ja näitä on tutkittu vuosien 2011 ja 2012 aikana rakenne- ja sisäilmatutkimuksin. Mikrobi- ja sisäilmamittauksia on uusittu 2014. Punaisen puurakenteisen koulurakennuksen alapohjassa on osittain eristeenä alkuperäinen turve ja yläpohjassa puru. Rapatun rakennuksen eristeinä on käytetty pääosin purua. Rapatun rakennuksen alakerrassa on rakenteissa havaittavissa kosteuden aiheuttamia vaurioita, lisäksi punaisen puurakenteisen rakennuksen alapohjassa on havaittu vaurioita. Tutkimuksien perusteella on päädytty siihen, että tiilirakenteinen koulun lisärakennus ei täytä terveellisen koulun vaatimuksia ja esitetään purettavaksi. 7. SUUNNITTELUTAVOITTEET Yleiset tavoitteet Kouluympäristön kaikessa suunnittelussa noudatetaan voimassa olevien lakien, asetusten ja viranomaismääräysten vaatimuksia sekä Hämeenkyrön kunnan suunnittelulle asettamia tavoitteita. Yleisiä tavoitteita tontin ja rakennuksen suunnittelulle ovat käyttökelpoisuus, kestävyys, toiminnallisuus ja muuntojoustavuus. Rakennuksesta tulee suunnitella esteetön. Rakennuksen ja tontin suunnittelussa pyritään elinkaarikustannuksiltaan tehokkaisiin ratkaisuihin. Kohde on arkkitehtuuriltaan vaativaa tavoitetasoa, luokka AA. Kohteessa on erityisiä maisemallisia, rakennustaiteellisia (säilytettävä rakennus) ja toiminnallisia arvoja. Kaikessa suunnittelussa, niin rakennuksen ja pihan suunnittelussa kuin rakennuksen arkikäytänteiden ratkaisuissa sekä oppimisympäristöjen rakentamisessa, tulee ottaa huomioon kestävän kehityksen periaatteet ja ympäristökasvatuksellinen näkökulma. Mahnalan Ympäristökoulun rakentaminen toimii myös esimerkkinä julkisen rakentamisen ekotehokkaista ratkaisuista mm. materiaali- ja energiatehokkuuden osalta. Osa käyttöenergiasta pyritään tuottamaan aurinkoenergialla. 7.1. Kouluyksikön kokonaisuuden tavoitteet Pedagogiset tavoitteet Toiminta-ajatuksensa mukaisesti Mahnalan Ympäristökoulussa annetaan valtakunnallisen ja kunnallisen opetussuunnitelmien mukaista perusopetusta turvallisessa ja hyväksyvässä ilmapiirissä tavoitteena kestävään elämäntapaan pyrkivä, sosiaalinen ja ympäristöään kunnioittava oppija sekä aktiivinen ja osallistuva tiedonhankkija. Koululla on selkeä arvoperusta ja toiminta-ajatus. Erityispiirteenä on koulun valtakunnallisestikin tunnettu ympäristökasvatukseen ja kestävän kehityksen kasvatukseen perustuva kestävän kasvatuksen malli. Toiminnan keskeiset lähtökohdat ympäristökasvatuksessa ovat luonnontuntemus, kestävä arki (mm. lähi- ja luomuruoka, kierrätys), osallistava kasvatus (mm. koulupuutarha, työkasvatus) ja yhteisöllisyys. Mahnalan Ympäristökoulussa pyritään käyttämään koulun lähiympäristö ja sen mahdollisuudet tehokkaasti hyödyksi. Oppimistilanteita järjestetään mahdollisuuksien mukaan luokkahuoneen ulkopuolella monipuolisissa oppimisympäristöissä. Oppilaille pyritään antamaan vahva tietämys omasta kotiseudusta, sen luonnosta, eliöyhteisöstä, asutuksesta ja elinkeinoista sekä paikallisesta kulttuurista ja historiasta. Lapsen ehyt kasvun ja oppimisen polku Ympäristökasvatukseen ja kestävän kehityksen kasvatukseen perustuvalla kestävän kasvatuksen mallilla ja sitä tukevalla sosiaalisella ja fyysisellä oppimisympäristöllä on mahdollisuus saavuttaa perusopetuksen opetussuunnitelmien mukaiset tavoitteet. Kestävän kehityksen kasvatuksen tuominen lasten kouluarkeen esiopetuksesta alkaen varmistaa ehyen jatkumon lapsen elämässä. Tavoitteena on kulkea kohti kestävää arkea, kestävää elämäntapaa. Mahnalan Ympäristökoulussa pyritään löytämään jokaisen ulottuvilla olevia polkuja, jotka vievät ympäristöä ja luontoa huomioivaan ja arvostavaan elämään. Rakennushankkeen toteutuminen nykyiselle sijaintipaikalle tukee valtakunnallisesti tunnettua ympäristökasvatukseen ja kestävän kehityksen kasvatukseen perustuvaa kestävän kasvatuksen mallia. Kokonaisuuden tulee palvella myös alueen harrastustoimintaa ja nuorison toimintaa iltaisin sekä tuoda alueen asukkaille mahdollinen kokoontumispaikka. 7.2. Koulun tilojen (oppimisympäristöjen) yleiset tavoitteet Perusopetuslain asetuksen 422/2012 (§4) mukaan koulun oppimisympäristöjen tulee mm. olla turvallisia ja terveellisiä sekä edistää työrauhaa. Koulun tiloja suunniteltaessa ja rakennettaessa huomioidaan myös Hämeenkyrön kunnan perusopetuksen laatukriteeristö, erityisesti kohta 10. Fyysinen oppimisympäristö ja sen turvallisuus. Koulun tilat tarjoavat oppimisen mahdollisuuksia ja haasteita sekä toimivat uusina ja monipuolisina oppimisympäristöinä. Ne tukevat yhteisöllisen oppimisen tavoitteita ja tarjoavat mahdollisuuksia tutkivalle oppimiselle. Tilaratkaisut tukevat vuorovaikutteista oppimista ja itseohjautuvuutta. Tiloja tarvitaan myös oppilaiden itsenäiselle työskentelylle. Nämä tavoitteet mahdollistetaan oppimisympäristöjen muunneltavuudella. Oppimisympäristöjen (oppimistilojen) muunneltavuus toteutetaan joustavilla väliseinäratkaisuilla, joilla luodaan vapaata toimintatilaa, eriyttämistilaa ja avointa käytävätilaa, joissa voidaan toimia erilaisissa ryhmissä käyttäen toiminnallisia opetusmenetelmiä. Kalusteiden tulee olla helposti siirrettävissä. Passiivisia käytävätiloja pyritään välttämään. Tilojen akustiset olosuhteet ja valaistus suunnitellaan huolella. Tilojen tieto- ja viestintätekninen varustelu on osa koulutyön nykyisyyttä ja oppimisen tulevaisuutta. Uutta teknologiaa ja sen eri sovelluksia käytetään monipuolisesti hyväksi oppimisen tukemisessa. Tilat varustetaan nykytekniikalla ja älylaitteilla. Tekniikan ja laitteiden avulla mahdollistetaan koulun toiminta uusissa oppimisympäristöissä. Mahnalan Ympäristökoulu toimii myös laajemmin maakunnallisella tasolla kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ns. kehittämiskeskuksena, jonka vuoksi koululla tullaan järjestämään täydennyskoulutusta kasvattajille jatkossakin. Taito- ja taideaineiden oppimisympäristöt tulee suunnitella huomioiden ainekokonaisuuksien väliset mahdollisuudet. Tilojen sijainti toistensa lähellä mahdollistaa yhteisten työvälineiden käytön. Tavoitteena on oppilaiden laaja-alaisemman näkemyksen kehittäminen taito- ja taideaineissa. Esimerkiksi paja/verstastyyppiset oppimisympäristöt mahdollistavat paitsi monipuolisen työskentelyn ja oppimisen myös opettajien välisen yhteistyön ja uusien asioiden ideoinnin. Salin/sisäliikuntatilan suunnittelussa otetaan huomioon paitsi liikunnanopetuksen tarpeet myös tilan monikäyttöisyys, mm. näyttämö. Esteettömän kulkemisen mahdollistava sali on toimiva myös iltakäytön kannalta (erillinen sisäänkäynti, inva-wc käytettävissä). Esiopetus käyttää koulun yhteisiä tiloja ja esiopetusryhmät on sijoitettu lähelle alkuopetuksen oppimisympäristöjä. Esiopetuksen toiminnan luonteen mukaisesti suunnittelussa otetaan huomioon esiopetusryhmien tarpeet. Esiopetuksen ryhmätilat (3) varustetaan yhteisellä lepohuoneella sekä jokainen pienryhmähuoneella. Tilaratkaisut tukevat myös esikoululaisten leikkitoimintaa, mahdollistavat luovan leikin. Koko rakennuksen eteistilojen suunnittelussa huomioidaan riittävä väljyys ja käytännöllisyys. Esi- ja alkuopetuksen sisäänkäynnin yhteyteen suunnitellaan yhteiset kuraeteiset, vaatteiden kuivausmahdollisuus sekä wc-tila. Tiloja suunniteltaessa huomioidaan aamu- ja iltapäivätoiminta. Opetuskeittiö suunnitellaan sijoittamisen osalta vanhaan puurakennukseen nykyistä valmistuskeittiötä hyödyntäen. Kotitalous ei ole oppiaineena alakoulussa, mutta Ympäristökoulun erityistarpeissa se tulee huomioida. Opetuskeittiö toimii oppimisympäristönä, joka tukee perusopetuksen opetussuunnitelmien mukaista toimintaa myös alakoulussa. Tulevaisuuden edellyttämiä laaja-alaisia taitoja kehitetään läpi koko peruskoulun. Oppilaita ohjataan huolehtimaan itsestään ja harjaannuttamaan oman elämän ja arjenhallinnan kannalta tärkeitä taitoja. Opetuskeittiö tulee palvelemaan myös koulun ulkopuolista käyttöä, ilta- ja harrastustoimintaa. Vanha punainen päärakennus mahdollistaa uudisrakennuksen saliratkaisun ohella monipuolisen iltakäytön kerho- ja kokoontumistiloina. Punaiseen rakennukseen voidaan ajatella toteuttavan myös ”Ympäristökasvatustalon/Luontokoulun” periaatteella tilat ympäristöopin (luonnontieteiden) oppimiselle. Vaihtoehtoisesti punaiseen rakennukseen tai uudisrakennukseen tai pihaympäristöön sijoitetaan pieni kasvihuone varastoineen, missä voidaan kasvattaa ja tutkia kasveja sekä harjoittaa luonnontieteen teemaan liittyviä asioita ja ilmiöitä. Lasten ja nuorten osallistuminen koulutilojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon. Tämä vuoropuhelu sitouttaa yhteisöön ja esim. vähentää vahingontekoa. Vuoropuhelu monipuolistaa käsitystä hyvästä tilasta, hyvästä ympäristöstä. 7.3. Ruokapalveluyksikön tavoitteet Keittiö toimii palvelukeittiönä, johon ruoka toimitetaan valmistuskeittiöltä kylmänä 2-3 kertaa viikossa. Ruokien kuumennus ja viimeistely tapahtuu palvelukeittiössä, samoin lisäkkeiden (peruna, pasta, riisi) kypsennys ja salaattien valmistus. Aamupala valmistetaan palvelukeittiössä. Keittiöstä tarjoillaan viitenä päivänä viikossa (ma – pe) aamupala, lounas ja välipala. Palvelukeittiössä tulee olla riittävästi kylmiö- ja pakastintilaa useamman päivän ruokien ja raaka-aineiden säilytystä varten kuljetuskertojen minimoimiseksi (tukkukuormat 2 x vko). Ruokien kuljetusvaunujen tilantarve ja mahdollinen sähköntarve tulee huomioida suunnittelussa. Keittiössä ja lastausalueella tulee huomioida vaunujen esteetön liikkuminen (ei kynnyksiä) sekä huoltoliikenteen vaatima tila. Ruokasalissa oppilaat ottavat ruokansa itsepalvelulinjastosta ja palauttavat astiansa palautuspisteeseen. Linjasto ja astianpalautus tulee soveltua alakouluikäisille (5 - 13-vuotiaat). Ruokasalia voidaan ruokailuaikojen ulkopuolella käyttää myös koulun muussa toiminnassa. Palvelukeittiössä työskentelee 2-3 henkilöä. 7.4. Pihaan liittyvät tavoitteet Piha jäsennetään saatto-huoltoliikenne ja paikoitusalueiksi sekä välitunti- ja leikkialueeksi. Saattohuoltoliikenteen ja paikoitusalueiden sijoituksessa ja jäsentelyssä tulee huomioida Maisematien varteen mahdollisesti rakennettavan kevyen liikenteen väylän linjaus. Kevyen liikenteen väylän vaihtoehdot: Vaihtoehto 1. Kevyen liikenteen väylä Maisematien pohjoispuolelle koulun tontin kohdalle urheilukentältä Hinkantien eteläpuolelle, pituus noin 250 m. Vaihtoehto 2. Kevyen liikenteen väylä ns. Syvärin talolta Miharin sillalle reunakivellisenä, pituus noin 1,0 km. Pihalle suunnitellaan sekä aurinkoisia että tuulelta ja auringon paahteelta suojaisia paikkoja. Henkilökunnan paikoitusalueelle sijoitetaan auton lämmitystolpat. Pihat suunnitellaan helposti valvottaviksi - katvealueita vältetään. Huomioidaan lumenluonnin ja hiekoituksen sekä teiden ja pihojen aurauksen vaatimat tilat. Suunnitellaan ympäristökoululle soveltuva perusopetusta ja luontokoulutoimintaa tukeva piha-alue, jossa on myös kierrätys- ja jätehuoltoalue. Kota, jossa on nuotio- ja grillauspaikka, jää piha-alueelle. Piha-alueelle esitetään tilavarauksena ulko-opetustila oppimisympäristöjen monipuolistamiseksi (luontoauditorio). Alueelle sijoitettavat eläinsuojat (esim. kanoja varten 3 m2 ja lampaita varten 5 m2 katosaitaus), jotka ovat kevytrakenteisia (pääasiallinen tarve huhti - toukokuu ja elo - lokakuu), esitetään tilavarauksina. Lisäksi tarvitaan puutarhavaja, joka sijoitetaan kasvihuoneen yhteyteen (mm. jyrsintä ja puutarhatyöka- luja varten) ja polttopuuvarasto. Koulun pihan rakennusten ja toimintojen sijoittelussa voidaan hyödyntää myös rinnealueita. Piha-alueen tulee mahdollistaa monipuoliset välituntileikit sekä liikuntatuntien leikki-, peli- ja urheilutoiminta. Koulun kentälle tulee mahtua pesäpallokenttä ja jalkapallokenttä (ei samanaikaisesti). Piha-alueelle tehdään tilavaraus monitoimikentälle, joka palvelee liikunnallisia tarpeita monipuolisesti. Tarvitaan riittävästi varastotiloja urheiluvälineille. Oppilaiden kulkeminen kouluun ja koulusta tulee järjestää turvallisia kevyen liikenteen väyliä pitkin. Noin 40 % oppilaista kulkee koulumatkansa taksilla tai bussilla. Oppilaiden jättö- ja ottopaikkaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Myös vanhempien saattoliikenne henkilöautoilla on huomattavaa. Huoltoliikenne tulee järjestää turvallisesti ja eriyttää saatto- ja oppilasliikenteestä selvästi. Pihan toiminta-alue tulee olla valaistu riittävässä määrin. Ulkovalaistuksessa huomioidaan iltakäyttö ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta. Piha-alueen valaistuksen toteutuksessa tulee ottaa huomioon myös kameravalvonnan toimivuus. Lähiliikuntapaikka Uudisrakennuksen sijoituksesta riippuen, pihan nykyinen kenttäalue saneerataan tai uusi kenttäalue rakennetaan nykyisen koulupihan tilalle. Kenttäalueelle tulee yleisurheilua varten ainakin pituushyppy- ja kuulantyöntöpaikka. Koulun kentälle jäädytetään talvella luistelurata. Uusi monitoimikenttä tulee esittää tilavarauksena. Monitoimikenttä tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että liikuntatila tulee olla selkeästi rajattu (esim. puinen aitamainen tyylikäs kokonaisuus, tai ns. jääkiekkokaukalotyyppinen alue). Rajattuihin peliareenoihin tulee suunnittelussa huomioida seuraavat lajit: mm. salibandymaalit poikittain, pitkittäin futsal-maalit ja yläpuolelle koripallokorit. Peliareenan pinnoite tulee kunnostuksen, ylläpidon, sekä kestävyyden ja hyvän käyttöominaisuuden vuoksi olla hiekkatekonurmi. Nykyisen kenttäalueen saneeraus sisältyy tähän hankkeeseen, uusi kenttäalue sisältyy tähän hankkeeseen, mikäli uudisrakennuksen massoittelusta johtuen nykyinen kenttäalue joudutaan purkamaan. Uusi monitoimikenttä esitetään tilavarauksena ja se kuuluu rakennuttajan erillishankintaan. Monitoimikenttien rakentamista varten on mahdollista hakea myös lisärahoitusta. Esim. Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen palloliitto, Nuorisuomi yms. Koulun pihapiirin harjurinnettä muokataan välituntialueeksi ja seikkailukasvatuksen toteuttamista tukemaan. Mahnalan harjun pururata sijaitsee pihan välittömässä läheisyydessä. 7.5. Elinkaari ja energiatehokkuustavoitteet Rakennuksen ja pihan elinkaaritaloudellinen tarkasteluaika on 50 vuotta ja primäärisesti kantavien rakenteiden (perustukset ja kantava runko) osalta 100 vuotta. Tavoitteena on elinkaariedullinen ja energiatehokas rakennus, mihin pyritään seuraavin keinoin: Kaikessa suunnittelussa tulee ottaa huomioon kestävän kehityksen periaatteet ja ympäristökasvatuksellinen näkökulma. Lähtökohtaisesti pyritään ekologiseen rakentamiseen. 7.5.1. Arkkitehtooniset ratkaisut Rakennus suunnitellaan kompaktiksi ja vaipan ala optimoidaan, ikkunat suunnataan ja suunnitellaan lämpötalouden ja luonnonvalon hyödyntämisen kannalta oikein. Auringon aiheuttama ylilämpeneminen ehkäistään ensisijaisesti ulkopuolisella aurinkosuojauksella ja auringonsuojalasituksella. Tontin maastomuodot huomioon ottaen rakennukset tulee suunnitella maastoon soveltuvaksi. 7.5.2. Muuntojoustavuus Runkojärjestelmä (pysty- ja vaakarakenteet) valitaan siten, että se sallii joustavan käytön ja myöhempiä tilamuutoksia (jännevälit, kerroskorkeus ja hyötykuormamitoitus). Talotekniikan nousukuilut minimoidaan ja keskitetään. Tiloista suunnitellaan mahdollisen yleispätevät sekä tarpeeseen mukautuvat. 7.5.3. Hyvä lämmöneristys ja tiiveys Rakennuksen lämmönläpäisykertoimina käytetään RakMK C3 2010 määräysten tasoa. Rakennus suunnitellaan tiiviiksi, erityisesti lävistykset ja saumat. Tavoitteeksi asetetaan ilmavuotoluvun arvo n50 = 1 1/h (rakennuksen vaipan läpi virtaa yksi rakennuksen ilmatilavuus tunnissa paine-eron sisä- ja ulkoilman välillä ollessa 50 Pa). Tiiveyden toteutuminen varmistetaan rakennusvaiheessa urakoitsijan toimesta mittaamalla. 7.5.4. Ilmanvaihdon energiatehokkuus Ilmanvaihdon energiatalous huomioidaan jakamalla rakennuksen tilat käyttövyöhykkeisiin, varustamalla se tarpeenmukaisella ilmanvaihdolla sekä lämmön talteenotolla. 7.5.5. Ylläpidettävyys ja huollettavuus Kiinteistö, rakennus ja pihat, suunnitellaan helposti huollettavaksi ja ylläpidettäväksi. Materiaalit valitaan siten, että uusimistarve on normaalia kunnossapitoa. Rakennuksen energiatehokkuustavoitteeksi asetetaan luokka C≤130 kWh/m²/a (opetusrakennukset max. E ≤ 170 kWh/m²/a). 7.6. Maisemalliset ja kaupunkikuvalliset tavoitteet Rakennuspaikka sijaitsee maisemallisesti merkittävällä paikalla, ja rajoittuu maa- ja metsätalousvaltaiseen alueeseen, jolla rakentamisen on sopeuduttava maisemaan. Rakentamisessa tulee huomioida rinteen jyrkkyys ja se, ettei huomattaviin leikkauksiin ole mahdollisuutta. Myös hirsirakenteinen koulu tulee kysymykseen. 8. RAKENTAMISEN TAVOITTEET Kaikessa suunnittelussa tulee ottaa huomioon kestävän kehityksen periaatteet ja ympäristökasvatuksellinen näkökulma. Lähtökohtaisesti pyritään ekologisiin ratkaisuihin, mahdollisuuksien mukaan puurakentamiseen. 8.1. Rakennustekniset tavoitteet Runko, vaippa ja täydentävät rakenteet. Koulu on useampikerroksinen ja se varustetaan hissillä. Rakennuksen lämmönläpäisykertoimina käytetään RakMK C3 2010 vaatimuksia. Paloluokka on P1 tai P2 suunnitteluratkaisusta riippuen. Rakennus tulkitaan kokoontumistilaksi. Noudatetaan RakMK C3 2010 määräyksiä. Muita yleisiä tavoitteita ovat mm.: Lämpö ja kosteustekninen suunnitteluluokka on RF2. Akustinen luokitus on pääosin luokkaa C. Väliseinissä ääneneristysmääräysten mukaan Rakennuksen runkoratkaisussa huomioidaan rakennuksen muuntojoustavuus. Kosteuden välttämiseksi on suunnittelussa noudatettava Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa C2 (Kosteus, määräykset ja ohjeet 1998). Kosteiden ja märkien tilojen seinät tehdään kivirakenteisina. Lattiaan rakennetaan lähtökohtaisesti vesikiertoinen lattialämmitys huomioiden kuitenkin muunneltavuuden tarpeet. Lämmönluovutus saneerausosalla patterilämmitys - Kaikissa sisäpinnoissa, kalusteissa, varusteissa ja laitteissa käytetään helppohoitoisia, esteettisesti korkeatasoisia, kestäviä, koulukäyttöön soveltuvia materiaaleja. Energiatehokkuus tulee ottaa suunnittelun keskeiseksi tavoitteeksi ja edellytetään, että kaikki suunnitteluosapuolet pyrkivät ratkaisuillaan samaan päämäärään. Ulkoseinät tehdään puu- tai betonirakenteisina tuulettuvina rakenteina tai massiivihirsi- tai massiiviharkkorakenteisina. Sandwich-tyyppinen rakenneratkaisu on hyväksyttävissä vain maanvastaisissa tiloissa. Julkisivun pintamateriaalina käytetään puuta. Katso LIITE 9 Rakennustapaselostus rakennustyöt. 8.2. LVIA- tekniset tavoitteet 8.2.1. Yleistä LVIA -suunnittelun tavoitteena tulee olla rakentamis- ja ylläpitokustannuksiltaan edullinen, käyttäjää tyydyttävä ja teknistaloudellisesti hyvä kokonaisratkaisu. Suunnittelun lopputuloksena tulee olla laitos, joka 50 vuoden (2x25v) elinkaaritarkastelussa osoittautuu kokonaistaloudeltaan edullisimmaksi. Asennus-, huolto- ja teknisten tilojen suunnittelussa on huomioitava niiden käyttömahdollisuudet ja kustannusvaikutukset koko elinkaaren ajalle laskettuna. LVIA -laitteiden hoito, kunnossapito ja uusiminen on välttämättömyys, joka suunnittelussa on huomioitava. Sähkölämmityksen käyttöä tulee kaikin tavoin välttää. Suunnitteluratkaisujen tulisi olla sellaisia, ettei esim. kattovesien poistojärjestelmässä tarvita sähkösaattolämmityksiä. LVIA -laitteiden suunnittelussa pyritään myös vettä säästäviin ja sähkötehokkaisiin ratkaisuihin. Suunnitteluratkaisujen tulee taata käyttäjälle puhdas, terveellinen ja vedoton sisäilmasto kaikissa käyttötilanteissa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakenteiden kosteuden hallintaa, puhtaiden materiaalien käyttöä, puhdasta rakentamista yleensä ja ilmanvaihtolaitoksen osalta riittävää, erilaisiin käyttötilanteisiin mukautuvaa ilmanvaihtoa. Rakennukseen suunnitellaan käyttäjiä palveleva, havainnollinen energian kulutuksen mittausjärjestelmä, joka liitetään kiinteistövalvomoon. Katso LIITE 11 Rakennustapaselostus LVIASJ-työt. 8.2.2. Lämmitys Rakennuksen lämmitysjärjestelmän valinnassa huomioidaan ympäristöön, kestävään kehitykseen ja koulun ympäristökasvatukseen liittyvät näkökohdat. Lämmitys toteutetaan vesikiertoisella matalalämpöisellä lattialämmityksellä, saneerausosalla patterilämmityksellä. Rakennusten lämmitys toteutetaan uusiutuvilla energiamuodoilla, pellettilämmityksellä ja aurinkokennoin hybridivaraajalla. Runkojohtojen mitoituksessa otetaan huomioon mahdollisesti myöhemmin tehtävät laajennukset. Kylmiöiden kompressori- ja lauhdutusyksiköiden lauhdelämpöä hyödynnetään, mikäli se on energiataloudellisesti järkevää. 8.2.3. Vesijohdot ja viemärit Rakennus liitetään kunnan vesijohto- ja viemäriverkkoihin. Suunnittelussa on kuitenkin otettava huomioon, että kunnallista viemäriverkkoa ei vielä ko. alueella ole, mutta se on toteutumassa kunnanvaltuuston tekemällä päätöksellä siten, että se on käyttöönotettavissa rakennuksen valmistuessa, viimeistään 2015 loppuun mennessä. Ulkopuoliset katto- ja sadevedet johdetaan hallitusti maastoon ja imeytetään. Vesijohtojen kytkennät tehdään pääasiallisesti muovijohdoista suojaputkiin asennettuina tai komposiittiputkista. Sekä kylmän että lämpimän veden määrät mitataan. Keittiön veden kulutus mitataan erikseen. Rakennuksen vuotuiseksi veden ominaiskulutustavoitteeksi ja suunnittelun lähtökohdaksi otetaan 0,60m3/Rm2. Noudatetaan RakMk:n osan C2 ohjeistoa. 8.2.4. Ilmanvaihto Sisäilmaston yleisenä tavoitearvona pidetään sisäilmastoluokkaa S2 luokkaa pyrkien hyvään sisäilmastoon ja energiatalouteen. Keittiön ilmanvaihtolaite varustetaan tuloilman viilennyksellä. Luokkatilat tulee varustaa ilmamääräsääteisellä järjestelmällä. Ilmamääriä tulee voida muuttaa huonekohtaisella lämpötila-/ hiilidioksidiohjauksella ja puhaltimien taajuusmuuttajilla. Tällaisissa tiloissa tulee ilmamääriä voida lisätä tehostuskäytössä 20%. Auringon aiheuttama ylilämpö tulee estää rakenteellisella, ulkopuolisella aurinkosuojauksella, sekä ikkunoiden auringonsuojalasituksilla. Rakennuksen ilmanvaihto varustetaan suodatuksella, tulo- ja poistoilmapuhaltimilla, tehokkaalla lämmöntalteenotolla ja lämmityksellä. Myös ns. likaisten tilojen ilmanvaihtoon tulee suunnitella lämmöntalteenotto. Rakennusmateriaalien on oltava päästöluokaltaan vähintään M1 luokkaa, rakennustöiden puhtaudessa noudatetaan P2-luokkaa sekä "Puhdas ilmanvaihtojärjestelmä" suunnitteluohjeen keskeisimpiä tavoitteita. 8.2.5. Rakennusautomaatio Rakennusautomaatiojärjestelmä toteutetaan nykyaikaisella DDC-tekniikalla. Tila- ja vyöhykekohtaisen ilmanvaihdon ohjauksessa voidaan hyödyntää ns. Lon-väylää. Valvomossa tulee olla selainpohjainen suomenkielinen käyttöliittymä ja kiinteistövalvomon hälytykset siirretään vikapäivystykseen. Valvomon etäkäyttö on huomioitava suunnittelussa. 8.2.6. Huoltokirja Tästä kohteesta tullaan laatimaan huoltokirja, johon kukin suunnittelija omalta osaltaan laatii tarvittavan aineiston. Huoltokirjan koordinoimisen ja kokoamisen tekee LVIA -suunnittelija. Huoltokirjan malli Haahtela-RES, joka on selainpohjainen huoltokirja, joka toimii ylläpidon toiminnanohjausjärjestelmänä. Järjestelmään kootaan kiinteistön ylläpidon lähtötiedot asiakirjoineen ja asetetaan tavoitteet ohjeineen. 8.3. Sähkötekniset tavoitteet 8.3.1. Yleistä Sähköasennusten varustelutason pyrkimyksenä on olla ajanmukainen, laadukas ja tasainen. Katso LIITE 11 Rakennustapaselostus LVIASJ-työt. 8.3.2. Sähkötilat ja jakoverkosto Kiinteistöön rakennetaan tarpeen mukaiset tilat sähkö- ja teleteknisille järjestelmille. Keittiön sähkön kulutus on voitava mitata erikseen. Ryhmäkeskukset asennetaan ryhmäkeskuskomeroihin ja varustetaan sulakeautomaateilla. Suunnittelussa tarkennettaviin tiloihin sekä uudisrakennukseen, että korjattavaan vanhaan koulurakennukseen asennetaan antennijärjestelmän, paloilmoitinjärjestelmän, murtohälytys-, videovalvonta-, kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmän keskuslaitteet sekä hätäkuulutus- ja äänentoistojärjestelmän keskuslaitteet. Työajanseuranta- ja kulunvalvontajärjestelmä Flexim Oy. Johtoteinä sijaintipaikan mukaan joko levy- tai tikashylly, erilliset hyllyt vahva- ja heikkovirtakaapeleille. Toimisto- ja luokkatilat varustetaan johtokanavilla, yksittäiset pisteet uppoasennuksena putkeen. Kaikki nousukaapelit ovat halogeenivapaita. 8.3.3. Valaistus ja pistorasiat Valaistus toteutetaan noudattaen standardin EN 12464 vaatimuksia valaistuksen laadun ja valaistusvoimakkuuden suhteen eri tiloissa käytön asettamat erityisvaatimukset huomioiden. Luokka-, oleskelu- ja toimistotilojen värintoistoindeksi Ra on vähintään 80. Valaistuksen laadun ja energiansäästötavoitteiden saavuttamiseksi käytetään valaistuksessa energiatehokkaita ja pitkäikäisiä valonlähteitä, sekä elektronisia liitäntälaitteita. Valaistuksen ohjauksessa käytetään läsnäolo- ja valoisuusantureita sekä aikaohjausta. - sisävalaistuksessa hyödynnetään ulkoa saatavaa luonnonvaloa valaisimina käytetään vakiovalo- ja läsnäolo-ohjattuja valaisimia käytävä- ja aulatiloissa käytetään energiankulutusta minimoivaa poissaolo-ohjausta käytetään hyvän hyötysuhteen omaavia ja helposti puhdistettavia valaisimia teknisten- ja aputilojen valaistusta ohjataan läsnäoloanturein käytetään led-valaisimia Kohteeseen asennetaan pihavalaistus ajo- ja kulkuväylille, oleskelu- ja leikkialueille. Rakennuksen ulkovalaistus asennetaan ulko-oville, sisäänkäynteihin sekä katoksiin. Ulkovarastot varustetaan sisä- ja ulkovalaisimilla sekä pistorasioilla. Pistorasioita asennetaan siten, että jatkojohtojen tarvetta ei ole. Luokkahuoneiden ja teknisten tilojen vikavirtakytkimet sijoitetaan johtokanavaan tai erilliseen koteloon ao. tilaan. 8.3.4. Tietoliikennejärjestelmät Suunnittelussa varmistetaan uusimman teknologian mukaiset mahdollisuudet käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa koulutyössä. Kiinteistö liitetään kunnan ICT-järjestelmään. Tietoliikenneyhteyksiä varten asennetaan kattava yleiskaapelointi CAT 6A-kaapelointina ja 2xRJ-45 rasioilla. Langattomaan WLAN-verkkoon varaudutaan tekemällä kaapelointi tukiasemia varten. WLAN –tukiasemina asennetaan riittävästi. 8.3.5. Turvallisuusjärjestelmät Kiinteistön kaikkiin ulko-oviin asennetaan moottorilukot, joita ohjataan kulunvalvontajärjestelmällä. Rakennuksen käytävä- ja aulatiloihin ja keittiöön asennetaan tutka- tai infraperiaatteella toimivat murtoilmaisimet. Järjestelmä integroidaan kulunvalvontajärjestelmään. Lukitusjärjestelmä Abloy Optima Update on card. Kiinteistöön suunnitellaan kameravalvontajärjestelmä. Kameroilla valvotaan pääsisäänkäyntejä ja pääkäytäviä sekä nurkkauksia ja syvennyksiä ulkona ja sisällä. Järjestelmä varustetaan digitaalisella tallennuksella. Tallennusajan minimikesto oltava seitsemän päivää. Rakennus varustetaan osoitteellisella paloilmoitusjärjestelmällä. Merkki- ja turvavalaistus asennetaan noudattaen sisäasiainministeriön ohjeita. Rakennus varustetaan kuulutusjärjestelmällä. 8.3.6 Merkinantojärjestelmät Metalliset painikkeet ja summerit asennetaan ulko-oville ja keittiön ovelle. Sisäänpyyntökojeita asennetaan neuvottelutiloihin ja oppilashuollon tiloihin. Inva-WC:n hälytysjärjestelmä toteutetaan määräysten mukaan. 9. MITOITUSPERUSTEET 9.1. Kouluverkon kehittämissuunnitelma Hämeenkyrön kunnanvaltuusto on kokouksessaan 14.11.2011 hyväksynyt perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkon kokonaissuunnitelman vuosille 2012- 2016. Suunnitelman mukana Hämeenkyrössä on jatkossa neljä perusopetusta antavaa yksikköä sekä yhteiskoulu ja lukio. Ratkaisun pohjatietona on ollut palveluverkkotoimikunnan loppuraportti 1.6.2011. 9.2. Oppilasennusteet, opetusryhmät ja viikkotuntimäärät 9.2.1 Itäisen alueen kouluyksikön/Mahnalan Ympäristökoulun oppilasennusteet Taulukko 1: Mahnalan Ympäristökoulun oppilasennuste 15.2.2014 (sisältää myös nokialaiset ja muut vieraskuntalaiset oppilaat) Lähde: Facta Yhteensä Lv. 31.12.2013 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 Esilk. 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk E.-6. lk 16 16 21 17 22 13 14 19 17 16 21 17 22 13 17 19 17 16 21 17 22 15 17 19 17 16 21 17 18 15 17 19 17 16 21 20 18 15 17 19 17 16 20 20 18 15 17 19 17 125 122 123 122 129 125 120 Taulukko 2: Pinsiön koulun oppilasennuste 15.2.2014 (sisältää myös nokialaiset ja muut vieraskuntalaiset oppilaat) Lähde: Facta Yhteensä Lv. Esilk. 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk E.-6. lk 31.12. 2013 19 14 16 14 12 10 12 97 20142015 13 18 14 16 14 12 10 97 20152016 20 13 18 14 16 14 12 107 20162017 15 20 13 18 14 16 14 110 20172018 12 15 20 13 18 14 16 108 20182019 14 12 15 20 13 18 14 106 20192020 14 14 12 15 20 13 18 106 Taulukko 3: Mahnalan ja Pinsiön oppilaat 15.2.2014 (sisältää myös nokialaiset ja muut vieraskuntalaiset oppilaat) Lähde: Facta Yhteensä Lv. 31.12.2013 20142015 20152016 20162017 20172018 20182019 20192020 Esilk. 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk E.-6. lk 35 33 33 29 30 30 32 222 29 35 33 33 29 30 30 219 41 29 35 33 33 29 30 230 32 41 29 35 33 33 29 232 34 32 41 29 35 33 33 237 27 34 32 41 29 35 33 231 28 27 34 32 41 29 35 226 Vieraskuntalaisia oppilaita kouluissa on lukuvuonna 2013-2014 yhteensä 47 (Mahnala 7 ja Pinsiö 40). Taulukko 4: Mahnalassa ja Pinsiössä syntyneet hämeenkyröläiset lapset 2007-2013 (lähde: Effica) Synt. vuosi Mahnala 2013 2012 2011 2010 15 14 23 20 Pinsiö 10 10 5 8 25 24 28 28 2019 2018 2017 2016 2020 2019 2018 2017 2009 31 7 38 2015 2016 2008 2007 15 16 134 9 11 60 24 27 194 2014 2013 2015 2014 Yhteensä Esikouluun Kouluun Oppilaiden koulukohtainen sijoittelu on tehty osoitteen ja koulujen nykyisten kuljetussuunnitelmien perusteella. Osa Sasin alueella ja kolmostien toisella puolella asuvista oppilaista voidaan sijoittaa laskennallisesti kumpaan kouluun tahansa. Taulukko 5: Lasten lukumäärä koko kunnassa yhteensä Syntymävuosi 30.9.2013 28.11.2113 15.8.2013 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 68 115 112 111 129 123 121 779 84 116 112 111 128 123 121 795 8.1.2014 111 117 121 107 131 121 122 830 102 116 119 107 131 119 123 817 23 % hämeenkyröläisistä lapsista asuu Mahnala-Sasi-Pinsiö –alueella. Taulukko 6: Oppilasmäärätarkennukset Mahnalan ja Pinsiön hämeenkyröläiset oppilaat 15.2.2014 Lukuvuosi 2013-2014 Vuosiluokka 0 1 2 3 4 Mahnalan koulu 16* 19 17 15 17 Pinsiön koulu 11 6 10 8 6 Yhteensä 27 25 27 23 23 *Mahnalan esioppilaat on kuljetettu Heinijärvelle lv. 2013-2014 5 20 6 26 6 yhteensä 17 121 10 57 27 178 5 1 26 6 1 27 Taulukko 7: Perusopetusryhmien määrä Luokka Perusopetusryhmien määrä Oppilasmäärä 15.2.2014 Suunnittelun perustana oleva oppilasmääräarvio Arvioon perustuva perusopetusryhmien määrä *Vrt. taulukko 4 0 2 27 1 2 25 2 2 27 3 1 23 4 1 23 yht 10 178 240* 3 2 2 1 2 2 2 14 (11+3) Taulukko 8: Oppilasmäärätarkennuksen (15.2.2014) mukaan: OPPILASENNUSTEEN MUKAISET OPETUSRYHMÄT JA VIIKKOTUNTIMÄÄRÄT luokka-aste lapsimäärä opetusryhmien määrä Esiopetus 2 3 4 5 6 eo 27 27 27 26 23 23 26 178 2 2 1 1 (suuri luokka) 1 2 1 (suuri luokka) Alakoulu 8 + esiopetus 2, yhteensä 10 yht. Ennusteen mukainen opetusryhmien määrä on 14 (11+3) luokka-asteen viikkotuntimäärät 23 x 2 = 46 20 x 2 = 40 24 x 2 = 40 24 x 1 = 24 24 x 1 = 24 25 x 1 = 25 25 x 1 = 25 Alakoulu perustunnit 178 jakotunnit (lukuvuonna 20132014 jakotunteja on yhteensä 36) Esiopetus 46 YHTEENSÄ 260 Taulukko 9: Vuosiluokkien 3-6 laskennallinen viikkotuntimäärä erikoisluokkatiloja vaativissa oppiaineissa OPPIAINEIDEN LASKENNALLISIA VIIKKOTUNTIMÄÄRIÄ ERIKOISLUOKKATILOJA VAATIVISSA AINEISSA oppiaine alakoulu 3-6 viikkotun- alakoulu 3-6 viikkotunnit 31.7.2016 asti* nit 1.8.2016 alkaen ( suuntaa antava luonnos, ei vielä tehty kuntakohtaisia päätöksiä)** 3x3 = 9 Ympäristö- ja luonnontieYmpäristö- luonnontieto toaineet: 18 Biologia ja maantieto 2x3 = 6 Fysiikka ja kemia 2x1 = 2 Musiikki 4x2 = 8 7 Kuvataide 4x2 = 8 8 KS 4x2 =8 Käsityö 4x3 =12 Liikunta muut ainetilat eivät ole välttämättömiä alkuluokille, mutta LI-tilat on laskennassa huomioitava Ei valinnaisaineita Opetuskeittiö. Kotitalous ei ole oppiaineena alakoulussa, mutta Ympäristökoulun erityistarpeissa se tulee huomioida. Sijoittaminen vanhaan puurakennukseen. TVT (tieto- ja viestintätekniikka) ei ole tuntimäärissä oma oppiaine, mutta tarvitaan tietotekniikan OPSin toteuttamiseksi. Erillistä TVT-luokkaa ei tarvita, mutta valmiudet tulee olla kaikissa tiloissa. 9 16 Taide- ja taitoaineiden valinnaiset: 11 *Oppiaineiden viikkotuntimäärät on laskettu voimassa olevasta Hämeenkyrön tuntijaosta (arvioituna yläkoulun oppilaiden kolmen lukuvuoden valintoja seuraten valinnaisaineiden tuntimääriä). Jakotunteja ei ole laskelmissa huomioitu. ** Oppiaineiden viikkotuntimäärät on arvioitu suuntaa antavasti uuden valtakunnallisen 1.8.2016 käyttöön otettavan tuntijaon perusteella. Kunta päättää tuntijaon kohdentamisesta eri luokka-asteille vuoden 2015 aikana. Jakotuntien osuutta ei ole laskelmissa otettu huomioon. 9.3. Henkilöstö Koko hankkeen henkilöstömäärä: Rehtori, vararehtori, 2 Opettajat 11 (lisäksi erityisopettajat 2) + esiopettajat 3 (ryhmien avustajat 3-6) Koulunkäyntiohjaajat 3 Oppilashuolto 2 (kiertävät => osa-aikaisesti paikalla) Toimistohenkilökunta koulu 1 Ruokapalvelut ja siivous 3-4 Kiinteistönhoito/valvomo 1 10. TILANTARVESELVITYS JA TILAOHJELMA 10.1. Koko hankkeen tilaohjelma ESIMERKKI TILOJEN SIJOITTUMISESTA PUUKOULUUN Tilaohjelman päivityksessä on varauduttu hankkeen osalta kerralla toteutettavaan kouluun. Hankkeen tilantarve on n. 4267 bruttoneliömetriä. Uudisosan hyötöneliömetrimäärä on 2558 hym² ja vanhaan puukouluun kunnostettavien tilojen hyötyneliömetrimäärä on 280 hym². Vanhaan kouluun sijoittuvat opetuskeittiö, oppilashuollon tilat, opetustila, kerhotila sekä musiikkiluokka. Liitteenä on tilaohjelmataulukko. Liite 5. 11. HANKKEEN KUSTANNUKSET 11.1. Rakennuskustannukset Liitteet 7 ja 8. 11.2. Irtaimen omaisuuden hankintakustannukset Hankkeen irtaimen omaisuuden hankintakustannukset arvioidaan olevan noin 700 000 €. 12. HANKKEEN AIKATAULU Toiminnan toteuttaminen ja sen tason ja laadun sekä kehityksen turvaaminen edellyttävät mahdollisimman nopeita toimenpiteitä toimitilaratkaisun toteuttamiseksi. Erityisen tärkeitä ovat rakennuskustannusten vaikutukset. Alustava aikataulu: - Hankkeen kilpailutus syksyllä 2015 - Rakentamisen aloitus keväällä 2016 - Koulu alkaa uudessa rakennuksessa elokuussa 2017 Tarkemmasta aikataulusta päätetään erikseen. OHJAKARTTA NYKYTILANTEESTA http://www.hameenkyro.fi/palvelut/kasvatus-ja-opetus/perusopetus/alakoulut/mahnalanymparistokoulu/arkkitehtuurikilpailu/ LIITE 1 ILMAKUVIA NYKYTILANTEESTA http://www.hameenkyro.fi/palvelut/kasvatus-ja-opetus/perusopetus/alakoulut/mahnalanymparistokoulu/arkkitehtuurikilpailu/ Kuva: Suomen Ilmakuva Hannu Vallas Kuva: Suomen Ilmakuva Hannu Vallas LIITE 2 OTE VOIMASSA OLEVASTA OSAYLEISKAAVASTA http://www.hameenkyro.fi/palvelut/kasvatus-ja-opetus/perusopetus/alakoulut/mahnalanymparistokoulu/arkkitehtuurikilpailu/ LIITE 3 UUDISRAKENNUKSEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT LIITE 4 TILAOHJELMA LIITE 5 PERUSKORJATTAVAN PUUKOULUN POHJAPIIRUSTUS LIITE 6
© Copyright 2024