Asukaslehti 1/2015
Vantaan kaupungin Vanda stads invånartidning | Julkinen tiedote | Offentligt infoblad | 10.1.2015 Tutustu Vantaan kulttuurikevääseen s. 19–20 Yhteishaku alkaa Löydä oma alasi 1 alan työllistymismahdollisuuksia kannattaa tarkastella. Variaa he suosittelevat lämpimästi. – Variassa opiskelijoita kuunnellaan ja on mahdollisuus vaikuttaa omaan opiskeluun. Ammattiopisto ei ole yhtään huonompi kuin lukio. Katariina, Riikka, Julia ja Salla viihtyvät Lumon lukiossa, sillä jokainen päivä on erilainen. Opintoja elämää varten ”Suuressa koulussa on huippua, kun voi valita valtavasta määrästä soveltavia kursseja. Arki ei ole koskaan tylsää, Tilussa on aina mahdollisuus oppia itsestään uutta hakeutumalla uusiin ■■ Haku lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin alkaa helmikuussa. Vantaan laajasta tarjonnasta löytyy jokaiselle oman kiinnostuksen mukainen jatko-opiskelupaikka peruskoulun jälkeen. tilanteisiin ja projekteihin.” JENNI MÄENPÄÄ, MAIJU TOIVONEN Leona Pälvimäki, 2. vuoden opiskelija, Tikkurilan lukio info YHTEISHAUN AIKATAULU • 24.2.–17.3. yhteishaku ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen. Nettihakemus on tallennettava järjestelmään 17.3. viimeistään klo 15 • 11.6. tulosten julkistaminen • 25.6. opiskelupaikka on varmistettava klo 15 mennessä Lisätietoa pääsykokeista ja valintaperusteista: opintopolku.fi ja vantaa.fi/ yhteishaku 2 V antaan ammattiopisto Variassa voi opiskella tutkinnon yli kolmeenkymmeneen ammattiin lentokoneasentajasta leipurikondiittoriksi. Kauppiaitten kauppaoppilaitos Mercuriassa voi suorittaa elinkeinoelämään suuntautuvan merkonomin tutkinnon. Ammatillisissa oppilaitoksissa painottuu tekemällä oppiminen, mutta opintoihin sisältyy myös teoriaa ja lukuaineita, kuten kieliä ja yhteiskuntataitoja. Oman alansa Variasta ovat löytäneet toisen vuoden kone- ja metallialan opiskelija Aleksi Getov, mikromekaniikkaa toista vuotta opiskeleva Jenna Joutsen sekä kolmatta vuotta ravintolakokiksi opiskeleva Piero Silvani. Nuorten mielestä parasta opinnoissa ovat laajat mahdollisuudet työllistymiseen, konkreettinen käsillä tekeminen ja asiakastyöt. Oppiminen tapahtuu suurimmaksi osaksi saleissa, keittiöissä ja pajoilla, joissa opiskelijat pääsevät itse tekemään opettajan opastuksessa. Harjoittelu ja toistot tuottavat tulosta, ja aluksi hankalalta tuntuneet asiat alkavat luistaa. – Aluksi en tajunnut, kuinka penkkihiomakoneella saa tehtyä pyöristyksen. Tänä vuonna olen tehnyt jo useamman. Ne onnistuvat todella kivuttomasti ja ovat tosi kivoja tehdä, iloitsee mikromekaniikkaa opiskeleva Jenna. Tekemällä oppimista ja asiakastöitä Nuoret luottavat, että omalta alalta löytyy hyvin töitä opintojen jälkeen. Opinnot tarjoavat mahdollisuuksia monipuolisiin työtehtäviin ja omaa osaamistaan voi kehittää myös erilaisissa asiakastöissä, kilpailuissa ja työharjoitteluissa. Valtakunnallisen Taitaja 2015 -kilpailun semifinaaliin valittu kokiksi opiskeleva Piero keskittyy tällä hetkellä kisoihin valmistautumiseen. – Treenaan niin kauan, että minut voi herättää kello kolme yöllä ja kysyä, mitä siihen jälkiruokaan tulee ja missä järjestyksessä, ja osaan kertoa sen. Ammatillisista opinnoista valmistutaan ammattiin ja oman alan töitä pääsee tekemään jo opiskeluaikana. Jos opiskeluintoa löytyy vielä lisää, voi osaamistaan kartuttaa esimerkiksi ammattikorkeakoulussa. Ysiluokkalaisille Aleksi, Jenna ja Piero vinkkaavat, että jatko-opintoja pohtiessa kannattaa miettiä omia vahvuuksiaan sekä sitä, millaisella alalla niitä voisi hyödyntää. Alan pitää olla itseä kiinnostava, mutta myös Vantaalla on kuusi lukiota, joissa voi yleislinjojen lisäksi opiskella esittävän taiteen, luonnontieteiden, urheilun tai median erityislinjalla. Vantaalla on myös englanninkielinen IB-lukio sekä musiikki- ja tanssilukio. Lisäksi etälukio tarjoaa mahdollisuuden etäopintoihin. Lumon lukion toisen vuoden esittävän taiteen linjan opiskelijat Katariina Korvenkallas, Riikka Lehtiaho ja Salla Sievänen sekä kolmannen vuoden yleislinjan opiskelija Julia Turunen toteavat lukion parhaiksi puoliksi yleissivistävät aineet, itsenäisyyden ja mahdollisuuden keskittyä itseä kiinnostaviin asioihin. Opinnot valitaan laajasta valikoimasta. Tytöt kehuvat kilpaa innostavia, huumorintajuisia ja opiskelijoita haastavia opettajia. Esittävän taiteen linjaa Katariina, Riikka ja Salla suosittelevat kaikille teatterista kiinnostuneille. Kokemusta ei tarvitse olla, vaan innostus ja potentiaali riittävät. – Minä oikeasti itkin koulun pihalla, kun luin nimeni siitä listasta. Olin niin iloinen, kun tiesin, että tänne hakee paljon ihmisiä ja itselläni ei ollut mitään teatteripohjaa, muistelee Katariina. Esittävän taiteen linjalla opiskellaan samoja kursseja kuin yleislinjalla, ja lisäksi joka viikko on kolme tuntia esittävää taidetta. Teatteripainotus on Lumossa vahvasti läsnä. Yleislinjalla voi halutessaan opiskella vaikkapa lavastusta, puvustusta ja koreografiaa. Kansainvälisen tuulahduksen Lumon lukioon tuovat vaihto-opiskelijat ja lukioon tutustuvat kansainväliset vieraat. Tarjolla olevasta monipuolisesta kielivalikoimasta on hyötyä, kun opiskelijoita pyydetään esittelemään lukiota ulkomaisille vieraille. Opiskelijat kiittelevät myös lukion vierailijaluennoitsijoita, kuten yliopiston edustajia ja viimeksi vieraillutta näyttelijä Kari Ketosta. Tytöt suosittelevat hakemaan rohkeasti lukioon, sillä lukio antaa lisäaikaa ja lisäkokemusta ammatinvalintaan. He muistuttavat, että Lumon lukiosta saa myös perusopetuksen lisäopetusta, jos on tarpeen korottaa numeroita ennen lukioon pyrkimistä. Ennen kaikkea tytöt painottavat oppimisen hauskuutta. Lukio-opinnot eivät ole pelkkää pänttäämistä ja tunneilla istumista. – Tunneilla lentää läppä ja samaan aikaan oppii. Asioita ei myöskään tarvitse opiskella vain yhdellä tavalla. Esimerkiksi äidinkielen opettaja on kannustanut meitä hakemaan stepperin luokan takaosasta ja tekemään sillä samaan aikaan, kun ollaan tunnilla, kertoo Salla. sarissa kaikki hyväksyvät toisensa, lyhyesti en ole havainnut kiusaamista. Täällä Talvikkitien varteen kerrostaloja on hyviä opettajia, he tietävät, mitä Viertolassa kaksi vanhaa toimistorakennusta puretaan ja tilalle rakennetaan asuinkerrostaloja osoitteessa Hernetie 1. Rakennusten korkeus vaihtelee – Talvikkitien varressa korkeus on seitsemän kerrosta, Hernekujan puolella neljä. Pysäköinti hoidetaan korttelin sisällä pihakannen alla. Rakennusoikeudeksi kaavaillaan noin 6 000 kerrosneliömetriä. Nro 002256. tekevät. Ruoka on hyvää!” Annielina Lievonen, 1. vuoden opiskelija, Martinlaakson lukio Lisätietoja: Seppo Niva 09 8392 8044 TERVETULOA ESITTELYTILAISUUKSIIN! LUMON LUKIO To 15.1. nuorille klo 14–16 ja huoltajille klo 18–20 TIKKURILAN LUKIO Ma 19.1. nuorille klo 14 ja 15 ja huoltajille klo 18.30, IB-linja ma 19.1. nuorille klo 15 ja huoltajille klo 18 VASKIVUOREN LUKIO Ke 21.1. nuorille klo 14 ja huoltajille klo 18 MARTINLAAKSON LUKIO To 22.1. nuorille klo 13.30 ja huoltajille klo 18 Simonkylään asuinkerrostalo Osoitteessa Kallioimarteentie 3 sijaitsee 1970-luvulla rakennettu liikerakennus, joka suunnitellaan purettavaksi. Rakennuksen tilalle ja pysäköintiin varatulle alueelle suunnitellaan ympäristön olemassa olevien pistemäisten asuinkerrostalojen tyyliin ja kokoon sopeutuvaa uudisrakennusta, joka olisi korkeudeltaan enintään 7-kerroksinen. Asuntoja on arvioitu tulevan 44 kappaletta. Nro 002153. Lisätietoja: Minna Koskinen 09 8392 3440 Lipputiellä tarkistetaan asemakaava Alue sijaitsee asuntomessualueella Kivistön keskustan pohjoisosassa osoitteessa Lipputie 8. Korttelit muutetaan tarkentuneiden suunnitelmien mukaan asuinpientalokortteliksi poikkeamispäätöksen mukaisesti. Korttelin rakennusoikeutta tarkistetaan. Liito-oravan pesinnästä saatujen uusien tietojen takia poistetaan puistosta yhden puun suojelumerkintä. Kaava koskee puuttuvaa Lipputien katualuetta. Nro 232100. Lisätiedot: Riikka-Maija Pihlaja 09 8392 5025 SOTUNGIN LUKIO To 22.1. nuorille klo 13.30–15.30 ja huoltajille klo 18–20 HELSINGE GYMNASIUM Mån 26.1. kl. 19 för ungdomar och deras vårdnadshavare VANTAAN AMMATTIOPISTO VARIA Avoimet ovet to 15.1. klo 10–15 KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MERCURIA Ti 20.1. nuorille klo 10–14 ja huoltajille klo 18.30 Työpaikka- ja toimitilarakentamista Vehkalaan Asemakaavatyöllä lisätään yritystoimintaa palvelevia tonttivarantoja Vehkalassa Myllymäen kaupunginosassa. Kaavoitettava alue sijoittuu Kehä 3:n pohjoispuolelle Kehäradan ja VT3:n väliselle alueelle. Alue on kaupungin ja yksityisten maanomistajien omistuksessa. Nro 251000. Lisätietoja: Veli-Pekka Ristimäki 09 8392 2395 Kivistön keskusta-asumisen kaavaa päivitetään Keskusta-asuminen 7 -asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on päivitetty. Suunnittelualue sijaitsee Kivistön keskustassa rakenteilla olevan Kehäradan eteläpuolella Keimolantien ja Riipiläntien välisellä alueella. Alue sisältää Tikkurilantien nykyisen ja uuden linjauksen sekä sen varteen sijoittuvat asuinkorttelit. Nro 232000. Lisätietoja: Kai Zukale 09 8392 2232 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat nähtävillä Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan asiakaspalvelussa (Kielotie 28), yhteispalveluissa ja osoitteessa www.vantaa.fi/fi/kaavoitus_ja_maankaytto SAKARI MANNINEN TIMO PÖRHÖLÄ Lukiosta eväitä elämään ”Kulkuyhteydet toimivat hyvin. Mart- Mielipiteet kirjallisesti 26.1. mennessä osoitteella: Vantaan kaupunki, Kirjaamo, Kaupunkisuunnittelu Postiosoite: Asematie 7, 01300 Vantaa Puhelinnro: 09 8392 2184, Faksinro: 09 8392 4163 sähköpostilla: kirjaamo@vantaa.fi KIPINÄSTÄ TUKEA YHTEISHAKUUN Kipinässä sinua neuvovat etsivän nuorisotyön ja ohjauksen asiantuntijat. Voit tulla juttelemaan ammatinvalinnasta tai täyttämään yhteishakulomakkeen työntekijän avustuksella. Tarvittaessa saat apua myös toimeentuloon ja asumiseen liittyvissä asioissa sekä muiden viranomaisasioiden hoidossa. Nuorten ohjaus- ja tukikeskus Kipinä, Ratatie 2, Tikkurila Ilman ajanvarausta ti ja ke klo 12–19, ajanvaraukset numerosta 050 312 4372. Opinnot antavat hyvät mahdollisuudet toteuttaa itseään ja opiskelija voi vaikuttaa omien opintojensa etenemiseen, toteavat Varian opiskelijat Jenna, Aleksi ja Piero. 3 Tavoitteena ura NHL:ssä Esa Lindellin kova työ palkittiin itsenäisyyspäivän alla ylioppilaslakilla. Nyt hänellä on aikaa keskittyä jääkiekkoon. tenkin Porissa ja päivät kuluvat jäähallilla. – Varsinkin pelipäivät venyvät pitkiksi, kun ensin treenataan aamulla ja vielä pari Jos Lindell ei pelaisi ammatikseen jää- tuntia ennen ottelun alkua. Pelin jälkeen kiekkoa, hän saattaisi lähteä jatko-opinto- vuorossa on vielä loppuvenyttely, joten jen pariin ja yrittäjäksi. Nyt arki on kui- myöhään menee, Lindell kertoo. Jääkiekko täyttää arjen Lindellin tulevaisuuden unelmat ovat selvät. Hän aikoo seurata ihailemiensa pelaajien Teemu Selänteen ja Saku Koivun jalanjälkiä. – Unelmani on pelata NHL:ssä. Tavoitteeni on pelata seuraavat kymmenen käyttöön elokuussa 2016. Vantaan kouluissa uudistaminen on lähtenyt innostuneesti liikkeelle. J o opetussuunnitelman laadintavaihe noudattelee uuden opetussuunnitelman henkeä. − Työtä tehdään avoimesti ja vahvassa vuorovaikutuksessa oppilaiden ja huoltajien sekä muiden koulujen ja koulun sidosryhmien kanssa, kertoo opetuspäällikkö Tapio Lahtero. Itä-Hakkilan koulun rehtori Maiju Tykkyläinen näkee, että uudessa opetussuunnitelmassa on avaimet muutokseen, kehittämiseen ja uudistumiseen. Muutos vaatii kuitenkin uskallusta. – Opettajalta vaaditaan uskallusta muuttaa ajattelua, rikkoa oppiainerajoja 4 OPETUSHALLITUS / IRMELI HALINEN ja ottaa uudet tieto- ja viestintätekniset välineet oppimisen tueksi, lisää Pähkinärinteen koulun rehtori Mikko Kyrö. Arvopohja uudelle opetussuunnitelmalle luotiin yhdessä oppilaiden, huoltajien ja henkilöstön kanssa lukuvuonna 2013–2014. Arvoja ovat hyvinvointi, oppimisen ilo ja toisten kunnioitus. Tavoitteena on, että oppilas on aktiivinen toimija, joka oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Lisätietoa: www.eduvantaa.fi/ops2016 www.oph.fi/ops2016 NIINA LÅNG Uudessa opetussuunnitelmassa korostuvat laajaalaisen osaamisen taidot. E siopetuksen lapset leikkiagentteina -hankkeessa lasten ottamista kuvista ja videoista luodaan kuvatarinoita, sadutuksia, dokumentteja ja lyhytelokuvia. – On tärkeää, että lapset ovat suunnittelemassa, tekemässä ja kokemassa. Näin saadaan luotua oppimista ja hyvinvointia kannatteleva ilmapiiri. Mielikuvitukselliset, tarinalliset ja luovat leikit ovat keskeisessä asemassa lasten kykyjen kehittymisessä, ja aikuisen rooli näiden leikkien ohjaamisessa j on keskeinen, toteaa projektipäällikkö Jarmo Lounassalo. Hankkeen tarkoituksena on tuottaa toimintamalleja ja havainnollistavaa materiaalia lasta kehittävän luovan leikin ohjaamiseen. Hankkeeseen olennaisesti kuuluva tieto- ja viestintätekniikka tukee pitkäkestoisten juonellisten leikkien kehittymistä, koska videoiden ja valokuvien kautta lapset voivat palauttaa mieleen leikin aiempia tapahtumia ja innostua jatkamaan leikkiä edelleen. Esiopetuksen lapset leikkiagentteina -hanke on osa Vantaan varhaiskasvatuksen toiminnan kehittämistyötä. Syksyn 2014 Lapset askartelevat kruunuja tarinallisiin leikkeihin. kestäneessä hankkeessa olivat mukana Lisätietoa: esiopetusryhmät Kaivokselan, Husaari- www.vantaa.fi/leikkiagentit tien, Kartanonkosken, Jokiniemen ja Metsälinnun varhaiskasvatusyksiköistä. NINA KONTTINEN Neulepiirissä puikot kilisevät ja juttu luistaa. Neuleita ja novelleja Myyrmäen kirjaston Tietopajassa 22.1., 5.2., 19.2., 5.3., 19.3., 16.4. ja 7.5. klo 13–14.30. NOORA LINDHOLM, PÄIVI SILLANPÄÄ, MAIJU TOIVONEN IRENE MÄENTIE Kampanja edistää ulkona oppimista Tulevaisuuden koulu vaatii rohkeutta muuttua ■■Uusi opetussuunnitelma otetaan ■■ Lapset toimivat leikkiagentteina kuudessa esiopetusryhmässä Vantaalla. Heidän tehtävänään on tutkia ja dokumentoida omaa leikkiään. Myyrmäen kirjastossa kokoontuu jo kolmatta vuotta neulepiiri, joka on hauska yhdistelmä käsitöitä ja lyhytproosaa. Jokaisen tapaamisen aluksi neulepiirin vetäjä lukee ääneen novellin tai muuta lyhytproosaa, minkä jälkeen tekstistä keskustellaan yhdessä. Neulepiirissä käy kaiken ikäisiä, mutta aktiiviset eläkeikäiset ovat päiväsaikaan enemmistönä. Tapaamisissa voi neuloa tai olla neulomatta – toisinaan joku askartelee ihan jotain muuta. Uusia ideoita voi etsiä piirin omasta ohjekansiosta. Moni piirissä neuloo itselleen tai läheiselleen, mutta myös hyväntekeväisyyteen. Punaiselle ristille on syntynyt ainakin yksi peitto, Jorvin sairaalaan vastasyntyneille vauvoille myssyjä ja Etiopian vauvoille nuttuja. Sukkia on valmistunut niin siviliipalvelusmielihille, varusmiehille kuin Asunnottomien yössä kodittomille jaettaviksi. Tarjolla on myös lahjoituslankoja, joista voi neuloa hyväntekeväisyyteen. LASSE PEKKARINEN N uoreksi mieheksi syksyn ylioppilas Esa Lindell on ehtinyt paljon: Sotungin lukion ja etälukion opiskelijalla on hallussa valkolakin lisäksi alle 20-vuotiaiden jääkiekon maailmanmestaruus ja NHL-sopimus Dallas Starsin kanssa. Käynnissä on vahva liigakausi Porin Ässien pelaajana ja maajoukkueen päävalmentaja Kari Jalonen on nostanut Lindellin esille joukkueensa tulevana huippupuolustajana. Mutta miten opintojen ja huippu-urheilun yhdistäminen onnistui? Lapsena Lindell haaveili lääkärin ammatista, mutta lukiossa jääkiekko alkoi viedä yhä enemmän aikaa. – Opintojen suorittamisessa tarvittiin paljon joustavuutta ja opettajien ymmärrystä. Veikkaan, etten olisi pystynyt valmistumaan ilman Sotungin etälukion mahdollisuuksia, Lindell toteaa. Sotungin etälukio on virtuaalisen opiskelun edelläkävijä Suomessa, ja sen monipuoliset opiskelutavat mahdollistavat hyvin etäopiskelun esimerkiksi pelimatkojen aikana. Lindell kiittelee Vantaan urheilulle tarjoamia puitteita, jotka ovat mahdollistaneet kasvun ammattiurheilijaksi. – Pienenä pelasin paljon ulkojäillä. Hiekkaharjussa on kaukalo, samoin Sotungissa. Vantaalla on mahdollisuus harjoitella ja viettää aikaa urheilun parissa. Myös Sotungin lukiossa on hyvät mahdollisuudet panostaa omaan lajiin. Lukion urheilulinja takaa urheilu- ja liikuntamyönteisen ilmapiirin ja hyvät mahdollisuudet lajissa kehittymiseen. Opinnot etenevät urheilun rinnalla suunnitelmallisesti. Vaikka ammattijääkiekkoilu vie paljon aikaa, urheilun ja lukio-opintojen yhdistäminen on mahdollista. Tähän tarvitaan tosin motivaatiota, joustoa ja aikatauluttamista. – Oikeastaan kaikki on vain itsestä kiinni, miten jaksaa tehdä työtä ja onnistuu aikatauluttamaan oman elämänsä. Jossain vaiheessa tuli ehkä höntsättyä, mutta otin itseäni niskasta kiinni, ja lopulta sainkin itseni ylioppilaaksi, Lindell kertaa tyytyväisenä. Lindell kannustaa muitakin nuoria hakeutumaan opintojen pariin. – Kannattaa johonkin mennä opiskelemaan. Muuten jää luu käteen jossain vaiheessa. SIIMAPUISTON PÄIVÄKOTI Vantaalla on hyvät puitteet urheilulle Neuleita ja novelleja saman katon alla info Esiopetus uudistuu Vantaan esiopetuksen uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön elokuussa 2016. Vantaalaiset lapset ja heidän huoltajansa kutsutaan mukaan opetussuunnitelman uudistustyöhön vuoden 2015 aikana. Lisätietoa esiopetuksesta saa osoitteesta www.vantaa.fi/fi/ opetus_ja_kasvatus tai varhaiskasvatuksen asiantuntijalta numerosta 040 774 1984. Katso, mitä Veromäen koulun oppilaat ajattelevat oppimisesta ja osallisuudesta. P ikkuiset sormet ovat mullassa ja suu hymyssä, kun Leinelän päiväkodin lapset istuttavat yrttejä ja kukkia kasvatuslavoille. Viertolan koulun uuden keinun luona raikuu iloinen kikatus ja kiipeilytelineessä on vilinää. Leinelän päiväkoti ja Viertolan koulu ovat hienoja esimerkkejä kaupungin, yhteisöjen ja yritysten yhteisestä työstä lasten ja nuorten hyväksi. Kahden vuoden ajan Vantaan kaupungilla on ollut käynnissä Pihat viihtyisiksi -kampanja, jonka tavoitteena on parantaa päiväkotien, koulujen ja nuorisotilojen pihojen toiminnallisuutta oppimisympäristöinä ja tarjota monipuolisia aistivirikkeitä ja elämyksiä. Tähän mennessä sponsorit ovat mahdollistaneet päiväkotien ja koulujen pihoille muun muassa kukkaistutuksia, kasvatuslavoja, keinuja ja kiipeilytelineitä. Vantaan kaupunki haastaa yritykset, yhdistykset ja järjestöt mukaan kampanjaan. LAURA VUORIO-KUOKKA yhdistäminen vaatii paljon suunnittelua ja kärsivällisyyttä, mutta ei ole mahdotonta, kun asenne on kohdallaan. vuotta Amerikassa, Lindell ilmoittaa päättäväisesti. NOORA LINDHOLM ■■ Huippu-urheilun ja lukion Leikkiagentit tutkivat leikkimistä Ollaksen päiväkodin pihatalkoissa kunnostettiin pihaa yhteistuumin ja tutustuttiin ihka oikeaan hevoseen. Lisätietoa kampanjasta ja yhteistyökumppaneista: noora.ilola@vantaa.fi ja www.vantaa.fi/pihakampanja JENNI MÄENPÄÄ KIITOS KAIKILLE VANTAAN PÄIVÄKOTIEN JA KOULUJEN PIHOJA SPONSOROINEILLE! Tilojen käyttövuorojen haku alkaa Kaupunki jakaa käyttövuoroja tiloihinsa syys–kevätkaudelle 2015–2016. Urheiluseurat, yhdistykset ja yksityiset toimijat voivat hakea vakituisia vuoroja säännölliseen harrastamiseen sekä tilapäisiä käyttövuoroja lyhyempikestoiseen toimintaan tai yksittäisiin tapahtumiin. Jaossa on käyttövuoroja muun muassa liikuntatiloihin, kouluille ja nuorisotaloille. Päiväkotien, koulujen, oppilaitosten, Pointin, Lumon, Energia Areenan, Rajakylän tenniskeskuksen, uimahallien, Koivukylän vanhustenkeskuksen, urheilutalojen ja kalliosuojien liikuntatilojen käyttövuoroja toimintakaudelle 2015– 2016 voi hakea 2. helmikuuta alkaen. Liikuntatilojen hakuaika on 28. helmikuuta asti. Luokkien, ryhmätilojen, nuoriso- ja bänditilojen hakuaika on 31. maaliskuuta asti, ja Lumon luokkien hakuaika 25. toukokuuta asti. Hakuohjeet löydät liikuntatilojen osalta verkkosivuilta www.vantaa.fi/liikunta ja muiden tilojen osalta www.vantaa.fi/tilavaraukset. 5 ESIOPETUS MUUTTUU VELVOITTAVAKSI Lapsen huoltajan on huolehdittava siitä, että lapsi osallistuu vuoden kestävään esiopetukseen ennen koulun alkua. Kaikkien kuusivuotiaiden eli vuonna 2009 syntyneiden on osallistuttava esiopetukseen lukuvuonna 2015–2016. Lisäksi oikeus esiopetukseen on niillä seitsemänvuotiailla, joiden koulunkäynnin aloittamista on siirretty vuodella sekä niillä viisivuotiailla, joille on tehty päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta. Esiopetukseen ilmoittaudutaan sähköisesti Vantaan verkkosivuilla 14.1.–28.1. tai päiväkodeissa 28.1. kello 8−17. Paperisia ilmoittautumislomakkeita saa päiväkodeista. Kaikkien vantaalaisten vuonna 2009 syntyneiden lasten koteihin on lähetetty kirje, jossa on lisätietoa esiopetuksesta ja siihen ilmoittautumisesta. 6 INKA AKKANEN KATSO OPPILAIDEN AJATUKSIA TABLETEISTA Kaikki opiskelemaan –videolla esikoululainen, ala- ja yläkoululaiset sekä toisen asteen opiskelijat kertovat näkemyksiään digioppimisesta. vantaakanava.fi Lapset vanhempineen rakensivat omaa pelimaailmaansa. V antaalla järjestettiin 4.−6.11. KoduKohinat-koodaustapatuma lapsille ja heidän vanhemmilleen. Lapset rakensivat pelejään innoissaan, toisiaan auttaen ja neuvoen. Kiinnostusta koodaukseen on selvästi ilmassa. Ilmoittautuminen Kohinoihin täyttyi muutamassa minuutissa. Ohjelmointi tulee näkymään myös uudessa opetussuunnitelmassa. Ensimmäisenä iltana tila täyttyi iloisesta puheensorinasta, kun lapset vanhempineen alkoivat rakentaa omaa pelimaailmaansa. Kodu on yksinkertainen visuaalinen ohjelmointikieli, jonka avulla voi rakentaa pelejä. Kodu toimii tietokoneen ja Xboxin välityksellä, ja sen voi kuka tahansa ladata Kodun verkkosivujen kautta ilmaiseksi. Kodu opettaa lap- mana keväällä on Kodu Kup, joka on Euroopan-laajuinen Kodu-ohjelmointikilpailu 6–16-vuotiaille. Jokaisesta maasta lähetetään kilpailuun yksi peli ja finaali järjestetään jossain päin Eurooppaa syksyllä 2015. Kevään tapahtuman tarkoituksena on hioa työn alla olevat pelit siihen kuntoon, että niillä on mahdollisuus voittaa Kodu Kup. TUULI ROMU Koulunsa aloittavat ensi syksynä vuonna 2008 syntyneet lapset. Tulevien ekaluokkalaisten koteihin on jaettu joulukuussa ekaluokkalaisen opas, jossa on tärkeitä tietoja koulun aloittamisesta. Kouluun ilmoittaudutaan 14.1. − 28.1. osoitteessa wilma.edu. vantaa.fi/koulutulokas. Tunnukset ilmoittautumista varten on toimitettu koteihin oppaan mukana. Ilmoittautua voi myös oman alueen koulussa 28. tammikuuta kello 7−17. Päätös lähikoulusta lähetetään lapsen kotiin 27. maaliskuuta mennessä. Painotettuun englanninkieliseen opetukseen, kaksikieliseen saksa– suomi-opetukseen, ruotsin kielikylpyopetukseen sekä montessoriopetukseen hakeva oppilas ilmoitetaan kouluun normaalisti. Lisäksi painotettuun opetukseen haetaan erillisellä lomakkeella, joka löytyy osoitteesta vantaa.fi/verkkoasiointi. Lomake toimitetaan 16. tammikuuta mennessä haettavaan kouluun. Tieto hyväksymisestä lähetetään oppilaan kotiin 20. helmikuuta mennessä. Oppilaat kouluttivat opettajia mobiilisovellusten käyttöön Ohjelmointia ja ongelmanratkaisua koodaustapahtumassa TUULI ROMU Muista ilmoittautua kouluun TUULI ROMU Kodulla voi ohjelmoida ilman näppäimistöä. sille ongelmanratkaisutaitoja, tarinankerrontaa sekä ohjelmointia. Keväällä on luvassa seuraava kaikille avoin tapahtuma. Kodu-kiertueen tee- • Lataa Kodu omalle koneellesi: www.kodugamelab.com • Tutustu Kodu Kup -kilpailuun: www.kodukup-europe.org Koodauspajassa oppii uutta lukutaitoa P allo kimpoilee villisti tietokoneen ruudulla, mutta maalivahtina toimiva kissa onnistuu nappamaan sen tassuihinsa – game over! Tällä kertaa pelikoodauspajassa koodataan oma maalivahtipeli. Nuoret koodarit seuraavat, kun pajan ohjaaja selittää ohjelman kulkua. Samalla yksi pajalaisista tuunailee omaa pelihahmoaan ja toinen lisää peliinsä haastetta kasvattamalla pallon nopeutta. Tikkurilan, Myyrmäen ja Pointin kirjastoissa järjestettiin 36 pelikoodauspajaa syksyllä 2014. Pelien ohjelmointi on yksi koodaamisen osa-alue, joka innostaa niin lapsia kuin aikuisia. Koodaaminen on myös yksi uudenlaisista lukutaidoista, ja Vantaan kirjastojen tavoitteena on edistää kaikenikäisten oppijoiden monilukutaidon kehittymistä. Koulujen opetussuunnitelmaan koodaaminen tulee vuonna 2016, mutta kirjastoissa on jo nyt mahdollista tarjota koodaamisen opetusta laajemmalle osallistujaryhmälle. Pelikoodaamisen opetukselle on selkeästi kysyntää, sillä kaikki kirjaston pajat täyttyivät nopeasti. Pajoissa opeteltiin koodaamisen perusteita ilmaisen Scratch-ohjelman avulla, jossa koodaa- minen tapahtuu raahaamalla ruudulle erilaisia komentopalikoita. Kullakin pajakerralla tehtiin yksinkertainen peli ja opittiin jotain uutta. Pajat oli ensisijaisesti suunnattu 9−13-vuotiaille, mutta myös lasten vanhempia ja nuorempia sisaruksia oli mukana apulaisina. Lasten vanhemmat olivat iloisia, että kirjasto toimii näin lasten peliharrastuksen tukijana. Pajojen vetäjinä toimivat Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteiden opiskelijat. Binta Dialo, Sini Tarkiainen ja Marjut Maininki näyttävät, miten 6. luokkalaiset ovat käyttäneet tablettia englannin opiskeluun. ■■ Veromäen koulun ruokasalissa kävi marraskuisena iltapäivänä kuhina, kun joukko oppilaita neuvoi vantaalaisia opettajia mobiilisovellusten käyttössä. T apahtumassa opettajat pääsivät näkemään, kuinka tablettitietokoneisiin ladattavia sovelluksia voidaan hyödyntää eri oppiaineissa. Oppilaat videoivat ja raportoivat fysiikan tunneilla tehtäviä hankaussähkön kokeita tai vaikkapa kokoavat omatekoista aapista ja keräävät kuvia A-kirjaimella alkavista asioista teknologiaa hyödyntäen. Tapahtuma liittyi Vantaan kaupungin tekemään yli 16 000 tablettitietokoneen hankintaan. Tapahtumaa järjestämässä ollut Veromäen 6B-luokan opettaja Marjut Maininki on jo käyttänyt opetuksessa taulutietokoneita. − Hyödynnämme tehtävien jakamiseen, tekemiseen ja palautukseen maksutonta Google Drive -sovellusta. Sovelluksen avulla pystyn omalta päätteeltäni seuraamaan, miten esimerkiksi ryhmätyön kokoaminen edistyy, Maininki sanoo. Opettajan ja oppilaiden taidot kehittyvät Veromäen koulussa on otettu kaupungin tekemän hankinnan myötä käyttöön 250 tablettitietokonetta. Laitteita on noin yksi kahta oppilasta kohden. Maininki hyödyntää tablettitiekoneita lähes kaikkien opettamiensa aineiden opetuksessa. Hän kertoo olevansa kiinnostunut tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisestä muutenkin, mutta muuttuvan opettajan työn myötä verkkoopiskeluun on tullut perehdyttyä erityisesti. − Oppilaiden tieto- ja viestintätekniset taidot ovat kehittyneet huimasti syksyn aikana. Myös oma rooli opetuksessa on muuttunut. Kaiken tiedon, ohjeiden ja opetusmateriaalin tarjoajan sijasta olen pitkälti oppimisen ohjaaja. Vantaan opettajat suunnittelevat itse laitteiden hyödyntämisen osana opetusta. Tukena on 19 verkkopedagogia. Lisäksi koulujen sisällä opettajat kokoontuvat tiimeiksi luokka-asteittain ja jakavat ja kehittävät uusien työkalujen käyttömahdollisuuksia. − Opetusta ei suunnitella uuden laitteen ehdoilla, vaan tablettitietokoneet ovat opetuksen työväline, sanoo Veromäessä ensimmäistä luokkaa opettava Sini Tarkiainen. Sovelluksia moneen käyttöön Mainingin ja Tarkiaisen mielestä Veromäen koulussa on haluttu aina osallistua tieto- ja viestintätekniikan kehitykseen. Koulu oli mukana myös valtakunnallisessa kannettavien tietokoneiden kouluhankkeessa. − Tutustun opettajan laitteella uusiin tablettisovelluksiin ja lataan niitä omalle sovellustililleni. Ihan kuten muussakin tuntien valmistelussa suunnittelen, miten vaikkapa matematiikan tunnilla oppilaat harjoittelevat yhteenlaskua pelin avulla, Sini Tarkiainen kertoo. Opettajat valitsevat itsenäisesti myös tableteissa tarvittavat sovellukset. − Olen käyttänyt osan luokkani oppimateriaaleihin varatuista rahoista tietotekniikkahankintoihin ja säästänyt perinteisten oppikirjojen hankinnassa. Tosin monet laitteisiin lataamistamme sovelluksista ovat maksuttomia, Maininki kertoo. Veromäen koulun tapahtuman toteutuskin noudatti nykyaikaista oppimiskäsitystä. – Oppilaat saivat vastuuta ja innostuksen, kun heidät valjastettiin sovellusten esittelijöiksi. Esittelijän täytyi huolehtia, että hallitsee asian huolella. Kun oppilas opettaa, hän oppii samalla itse, kertoo Veromäen koulun opettaja ja alueellinen verkkopedagogi Markus Humaloja. INKA AKKANEN HELENA PERTTILÄ 7 VANTA AN K AU PU N G I N OS AT – Juttusarjassa esitellään Vantaan alueita. Seuraavassa lehdessä tutustutaan Aviapolikseen. ■■ Kymmenen vuotta sitten polkaistiin käyntiin urakka, jonka aikana Kehäradan varrelle on noussut viihtyisä Leinelän asuinalue. Ensimmäiset asukkaat muuttivat alueelle helmikuussa 2011, ja nyt asukkaita on jo lähemmäs tuhat. Lisää palveluita lähivuosina Taiteen lisäksi toinen Leinelän keskeinen teema on luonto. Aluetta kiertää lähes luonnontilainen metsä ja ulkoilureittejä pitkin pääsee Tikkurilaan ja Kulomäkeen asti. Itäosassa sijaitseva Metsänhengenpuisto ja lasten leikkipaikka ovat jo kovassa käytössä. Muita rakennusja suunnitteluvaiheessa olevia virkistysalueita ovat keskiosan Kukkukallionpuisto ja länsiosan Epinkoskenpuisto, johon tulee myös Leinelän toinen leikkipaikka. Leinelästä on nyt valmiina arviolta neljäsosa ja rakennuslupavaiheessa toinen neljännes. Seuraavaksi on tarkoitus parantaa alueen palveluita, sillä nyt iso osa palveluista on haettava esimerkiksi Ilolasta tai Koivukylästä. Yksi iso projekti on Primavera-aukio, joka rakennetaan Leineläntien ja Leinelänkaaren kulmaukseen. Aukion ympärille tulee asuntojen lisäksi päivittäistavarakauppa. – Mikäli rakennustyöt päästään aloittamaan ensi vuonna, voisi kauppa olla valmis vuonna 2017, Tolkki arvelee. Päivittäistavarakaupan lisäksi aukion laidalle ja muualle Leinelän keskustaan on tulossa muutamia kivijalkaliikkeitä. Toisen päiväkodin arvioitu rakentamisaika on vuosina 2018−2019. Uusia kerrostaloasuntojakin alueelle on tulossa aivan kivenheiton päähän asemasta. Myöhemmin pohjoisosaan tulee suunnitelmien mukaan pienempiä, korkeintaan kaksikerroksisia taloja. Asuntojen joukossa on sekä omistus-, asumisoikeus- että vuokraasuntoja. – Kehärata saattaa hyvinkin vauhdittaa rakentamista ja asuntokauppaa. Tulevaisuudessa Leinelässä on koti noin 2 500 asukkaalle. SAKARI MANNINEN V Leinelässä näkyy elämän kiertokulku antaan kaupungin asemakaavasuunnittelija Lassi Tolkki on ollut mukana Leinelä-projektissa lähes alkumetreiltä lähtien. – Lähtökohtana oli rakentaa kerrostaloalue, joka on aivan aseman kupeessa, mutta myös keskellä luontoa ja virkistysalueita, Tolkki kertoo. Leinelää lähdettiin toteuttamaan kumppanuusmallilla, jossa kaupunki, viisi suurta rakentajaa sekä kymmenen taiteilijaa tekevät yhteistyötä ja laativat porukalla muun muassa alueen ulkoasuohjeet. Laadukas rakentaminen, esteettömyys, hyvät liikenneyhteydet sekä luonto ja taide muodostavatkin yhdessä viihtyisän kokonaisuuden. – Tiivis yhteistyö on varmistanut, että Leinelästä tulee tasokas ja omaleimainen asuinalue, jossa jokainen yksityiskohta on tarkkaan mietitty. Omaleimaisuutta lähdettiin hakemaan muodoista ja värikkäistä yksityiskohdista. Alueelle suunniteltiin erimuotoisia suurkortteleita, jotka eivät toistu täysin samanlaisina. Myös Leinelälle ominainen taide tuli kuvioihin jo varhaisessa vaiheessa. – Alueen suunnittelusta järjestettiin kilpailu ja idea taiteesta nousi kilpailutehtävistä. Taidemuseo ja Leinelän kehitys Oy kokosivat kymmenen taiteilijaa, jotka tulivat mukaan suunnitteluun. Leinelän taiteen teemaksi valikoitui elämän kiertokulku, joka näkyy paitsi useissa taideteoksissa myös rakennusten kaarevassa muotokielessä. Leinelässä on jo nyt useita taideteoksia, kuten Markku Pääkkösen taideportit kerrostaloissa, Vesa-Pekka Rannikon veistos kiertoliittymässä, Otto Karvosen Leinelä-kuutiot ja Heimo Suntion pronssipatsaat. – Lisää teoksia ja taideteossarjoja on tulossa lähiaikoina muun muassa asemalle, Tolkki lupaa. KOHOKOHTIA LEINELÄSSÄ • 2004 Leinelän suunnittelu alkaa • 2005 Nimet Leinelä ja Kehärata otetaan käyttöön • 2006 Kumppaneiksi valitaan Asuntosäätiö, Avara, Lemminkäinen, Skanska ja VVO • 2007 Asemakaavaehdotus valmistuu, voimaan 2008 • 2008 Taideohjelmat julkistetaan • 2009 Ensimmäiset rakennusluvat myönnetään • 2010 Metsänhenki-puiston rakentaminen alkaa • 2011 Ensimmäiset asukkaat muuttavat Leinelään • 2012 Asukasmäärä tuplaantuu uusien asuntojen valmistuessa • 2013 Leinelän asema valmistuu Kehäradan uusista asemista ensimmäisenä Värikkäät yksityiskohdat rakennuksissa tekevät Leinelästä persoonallisen. • 2014 Asunto- ja puistorakentaminen jatkuu vilkkaana TUTUSTU TAIDEKAUPUNGINOSAAN MYÖS VANTAA-KANAVALLA! Balettitossu vilahtaa osoitteessa vantaakanava.fi MERI HÄMÄLÄINEN 8 Kuvanveistäjä Heimo Suntion pingviinit ovat olleet asukkaiden mieleen. E MERI HÄMÄLÄINEN ANTTI VETTENRANTA Lassi Tolkki on ollut mukana Leinelän suunnittelussa lähes kymmenen vuotta. • Leinelä kuuluu Koivukylän suuralueeseen, jonka muut kaupunginosat ovat Koivukylä, Ilola, Asola, Rekola, Havukoski ja Päiväkumpu • Suuralueella on asukkaita hieman alle 27 000 • Yksi Kehäradan uusista asemista sijaitsee Leinelässä • Kehärataa pitkin Leinelästä pääsee Tikkurilaan ja lentoasemalle muutamassa minuutisa • Päiväkoti oli alueen ensimmäinen valmistunut rakennus • Leinelä on Vantaan ensimmäinen taideteemainen kaupunginosa • Leinelän ruotsinkielinen nimi Lejle on peräisin keskiajalta, jolloin Lejle oli Tikkurilan Hertaksen talon ulkotila useammassa paikassa, mutta eniten hän tuntee olevansa kotonaan Leinelässä. Persoonallisuus, rauha ja naapurit ovat saaneet hänet rakastumaan uuteen asuinalueeseensa. lämä edellisessä asuinpaikassa Kartanonkoskella tuntui välillä hieman liian hektiseltä, sillä ympärillä oli koko ajan säpinää ja liikettä. – Kävin kerran ystäväni luona tässä lähellä ja päätin heti, että Leinelään on päästävä. En enää suostunut edes miettimään muita vaihtoehtoja, Kiira nauraa. Asuntoa ei meinannut heti löytyä, mutta kärsivällisyys palkittiin vajaa vuosi sitten, kun Leinelänkaarelta vapautui juuri sopivan kokoinen kaksio. Kiira on nauttinut olostaan uudessa valoisassa asunnossa ja viihtyisässä pihapiirissä. – Ei tuolla liikkuessa kuule mitään negatiivista puhetta Leinelästä. Itsekään en ole vuodessa keksinyt mitään valitettavaa. Leinelä eroaa Kiiran mielestä muista Vantaan alueista erityisesti persoonallisuudellaan ja taiteellaan. – Eräs ystäväni totesi, että sovin tänne hyvin, koska olen itsekin tällainen persoonallinen tyyppi, Kiira vitsailee. Alueen erikoisuuksia ovat muun muassa väriläiskät rakennuksissa ja sinne tänne ripotellut taideteokset. Kiiran mielestä etenkin Leinelä-kuutiot ja paikalli- Pakko päästä Leinelään! käydä tervehtimässä seinän taakse muuttavia naapureita. Leinelässä elämä on sopiva sekoitus omaa rauhaa ja yhdessä tekemistä. Kesäiltaisin naapurit saattavat kokoontua pihalle porukalla grillailemaan ja jutustelemaan, ja loppuvuodesta puolestaan vietetään yhdessä pikkujouluja. – Hyvä yhteishenki on mielestäni yksi Leinelän parhaista puolista. Samanlaista yhteisöllisyyttä en ole muualla kokenut. Leinelän rakentaminen on vielä kesken, ja tällä hetkellä alueella on lähinnä asuinrakennuksia. Päiväkotia lukuun ottamatta palveluita ei vielä juurikaan ole. Kiiran mielestä kaikki tarvittavat palvelut löytyvät kuitenkin niin läheltä muista kaupunginosista, ettei hän välttämättä kaipaa mitään aivan kulman taakse. – Jokin pieni kioski voisi tosin olla kiva. Silloin ei tarvitsisi lähteä yhden maitopurkin takia Citymarketiin Koivukylään. Kiira toivoisi, ettei ainakaan aluetta Sari Kiira iloitsee isosta parvekkeesta, joka on kuin toinen olohuone. Ikkunasta on ympäröivää metsää kaadettaisi palveluimukava ihastella puistoon avautuvaa näkymää. den tieltä. Koska hän on aikaisemmin asunut suurten kauppakeskusten äärellä, sen taiteilijan teos kiertoliittymässä ovat tuntuu mukavalta asua vaihteeksi lähellä Grilli-iltoja ja omaa rauhaa luontoa. onnistuneita. Leinelä-kuutioista on olemassa varsinaista taideteosta pienemKiira on ilokseen huomannut, että Lei– Hyvät ulkoilureitit ovat yksi syy, miksi nelässä asuu poikkeuksellisen mukavia ihastuin Leinelään. Kuulemma täältä päämät versiot, jotka lahjoitetaan jokaiselle ihmisiä, joilla on aina aikaa jäädä autta- see ulkoilureittejä pitkin Tuusulaan asti, alueelle muuttavalle. – En ole kuullut, että missään muualla maan tai vaihtamaan muutama sana. Eri- Kiira kehuu. toivotettaisiin uusi asukas tervetulleeksi tyisen mukavaa oli, kun Kiira tultiin heti tällaisella lahjalla. Tämä on todella kiva muuton jälkeen toivottamaan lämpimästi MERI HÄMÄLÄINEN tervetulleeksi. tapa, ja kuutioista on ollut paljon iloa luonani vieraileville sukulaislapsille, – Onhan se mukavaa tietää, keitä seinän Kiira kiittelee. takana asuu. Olen itsekin ottanut tavaksi MERI HÄMÄLÄINEN ■■ Sari Kiira on asunut Vantaalla Tiesitkö tämän? 9 – tule sellaisena kuin olet! Rekrytapahtuma valtaa jälleen Flamingon Rekrytointitapahtuma MegaRekry kerää helmikuussa tuhansittain motivoituneita työnhakijoita Flamingoon. Tapahtuma tarjoaa työnantajille ja -hakijoille mahdollisuuden kohdata ja luoda kontakteja. Tapahtuma on ilmainen niin työnhakijoille kuin työnantajillekin. Työnantajien ilmoittautumiset 17.1. mennessä osoitteessa vantaa.fi/ megarekry2015 4−5-vuotiaiden Siljan, Liljan, Kukan, Onnin ja Valtterin kilpailutyö oli nimeltään Salla-Helmi ja suuri keksimisprojekti. Kilpailutyö on kuvitettu kertomus kahden kuukauden ajalta keväältä 2014, jolloin lapset retkeilivät metsässä sekä pohdiskelivat luonnonilmiöitä ja keksivät niille selityksiä. Sivutuotteena syntyi metsässä asuva SallaHelmi. Opettajien ohjauksessa lapset saivat riittävästi tietoa ja tukea, mutta heidän oma mielikuvituksensa ja ideointinsa oli kuitenkin vapaata. Lapset oppivat lukuisia asioita luonnossa liikkuessaan ja jatkoivat aiheita sisällä askarrellen. Kilpailutyö on malliesimerkki siitä, kuinka päiväkoti voi hyödyntää lähimetsän mahdollisuuksia opetuksessa. Kilpailu oli osa koulujen ja päiväkotien Metsän oppimispolku -toimintaa, jossa teemana olivat luovuus, innovaatiot ja metsä. Kilpailutyöt osoittivat, että metsään tarvitsee vain mennä ja lasten mielikuvitus saa siivet. Mitään välineitä, leluja tai härveleitä ei tarvita mukaan, koska kaikki leikkiin ja liikkumiseen tarvittava löytyy paikan päältä. ■■ Kun ulkoilu loskassa ei huvita, mutta olisi kiva käydä jossakin, kannattaa katsastaa kaupungin asukastilat. K oivukylässä sijaitseva asukastila Kafnetti kutsuu asukkaita käymään ja oleilemaan. Kaupanpäälle saa halutessaan erilaista neuvontaa, maksuttoman netin ja edullista ruokaa. – Tänne voi tulla missä elämäntilanteessa vaan. Kukaan ei kysele miksi joku kulkee toimettomana päiväsaikaan, vakuuttaa yhteisötyöntekijä Päivi Pääskyvuori. ANNA GROTH Lapset vastaanottivat Lappset Oy:n lahjoittaman palkinnon innoissaan. NINA KONTTINEN LAPSET JUHLIVAT VOITTOA Katso tunnelmia osoitteessa vantaakanava.fi Tuulikontissa on pienen pirtin kodikas tunnelma. Tammikuun puolivälissä Kafnetissa starttaa Mielekäs arki -ryhmä, jonka sisältö suunnitellaan kävijöiden kiinnostuksen mukaan. – Tervetuloa keskustelemaan terveydestä, raha-asioista tai ihmissuhteista ja viihtymään yhdessä, toivottaa Pääskyvuori ja kehottaa kiinnostuneita ottaman yhteyttä Kafnettiin. Paikan rauhallinen tunnelma ja ilmainen netti ovat saaneet kiitosta kävijöiltä. – Kafnetissa on monenlaista toimintaa, mutta tarjoaisimme tilojamme mielellään enemmänkin erilaisten yhdistysten käyttöön, muistuttaa projektisihteeri Hannele Alaranta. Keskiviikkoisin paikalla on terveydenhoitaja, joka mittaa maksutta verenpaineet, kirjoittaa laboratoriolähetteitä ja antaa terveysneuvontaa. – Aika usein selitän asiakkaille, mitä lääkäri on tarkoittanut eli tulkkaan tohtorien munkkilatinaa, nauraa yhteisöterveydenhoitaja Merja Asplund. Vantaalla on Kafnetin lisäksi muitakin asukastiloja. Havukoskella sijaitseva Tuulikontti toimii tavallisen kerrostalon kivijalassa. Paikka on alueen asukkaille kuin toinen koti. – Kävijämäärät ovat viime aikoina selvästi nousseet ja täällä käy nykyään mahdoton pulina, kertoo emäntä Marja Nji. – Se johtuu kyllä siitä, että meillä on nyt täällä maailman paras emäntä, asiakkaat komppaavat vierestä. Astu sinäkin asukastilaan, kahvikupin kyytipoikana voit vahingossa verkostoitua ja tutustua naapureihin! ANNA GROTH Antikafe Vmesten tiloissa keskustellaan venäjäksi. VANTAAN ASUKASTILAT ■■ Antikafe Vmeste Tikkurilassa toimii kohtaamispaikkana venäläisille sekä venäläisestä kulttuurista kiinnostuneille. Nettikahvila Kafnetti Maksuttomia atk-kursseja, lounaskahvila, kerhoja, maahanmuuttajaneuvontaa ja tiloja yhdistysten tapaamisiin. Ma-to klo 8.30−15.30, pe klo 8.30−14.30, la ja su suljettu 09 8392 2293, 040 57 900 63 Rautkallionkatu 3 V antaan Venäläisen Klubin pyörittämä kohtaamispaikka Antikafe Vmeste tarjoaa niin pienille kuin isoillekin harrastuksia, kursseja ja paikan viettää aikaa yhdessä. – Meillä on musiikkitapahtumia, kielikursseja, käsitöiden opetusta, liikuntaa ja välillä esimerkiksi sushin valmistamista, kertoo puheenjohtaja Svetlana Tchistiakova. Asukastila Tuulikontti Erilaisia kerhoja ja keskusteluryhmiä. Puuropolku tiistaiaamuisin. Terveydenhoitaja torstaisin. Ma−to klo 9−15, pe klo 9−14, la ja su suljettu 09 8392 0018 Konttitie 4 Kohtaamispaikka Myyrinki Järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa, Aikuisopiston ja liikuntapalvelujen kursseja, SPR:n ystävävälitys, lounaskahvila ja maahanmuuttajien neuvontapiste. Ma−pe klo 9−20 / 21, la−su avoinna kurssien ajan 09 8393 5355 Kauppakeskus Isomyyri, 3 krs. Vaskivuorentie 10 B Vapaaehtoistalo Viola Tiloja järjestöille ja yhteisöille. SPR:n ystävävälitys. Ma−pe klo 8–21, la ja su sopimuksen mukaan 040 658 6562 Orvokkirinne 4 Lisäksi kaupungilla on erilaisia tiloja yhdistysten pyörittämälle toiminalle tai vuokrattavaksi. Tällaisia ovat muun muassa Skomarsin torppa ja Ystävän kammari Hakunilassa sekä kesäkohteet Mölandet 21 ja Bulders. Lisätietoja www.vantaa.fi/asukastilat Harrastustoiminnan lisäksi paikalle voi tulla vain nauttimaan yhdessäolosta ja hyvästä seurasta. Lapsille on tarjolla runsaasti leikkitilaa, ja aikuiset voivat lukea kirjoja, pelata lautapelejä tai rupatella toistensa kanssa. Idea toiminnalle syntyi aidosta tarpeesta. – Itse olen ollut Suomessa 13 vuotta. Töissä ollessani ja nyt kotiäitinä olen kuullut venäläisten usein sanovan, että tarvitaan paikka, missä voi puhua omalla äidinkielellä, viettää aikaa sekä saada neuvoja ja tukea toisilta. Tchistiakovan haaveissa on laajentaa toimintaa niin, että paikka tarjoaisi nykyistä monipuolisemmat mahdollisuu- det myös kulttuurienvälisille kohtaamisille. – Meillä voisi olla vauvamuskareita, missä olisi sekä suomalaisia että venäläisiä lapsia, tai keskustelukerhoja, missä ensin puhuttaisiin suomeksi ja sitten venäjäksi. Näin uuteen kulttuuriin tutustuisi paremmin ja ymmärrys syvenisi puolin ja toisin. Toiminta rahoitetaan kävijöiden maksamilla osallistumismaksuilla, mutta myös aktiivisten vapaaehtoisten työpanosta tarvitaan toistaiseksi. Tutustu toimintaan tarkemmin osoitteessa www.antikafe.fi ANNA ESKOLA Yhteispalvelu on nyt Vantaa-info T ervetuloa avajaiskakkukahveille ja tutustumaan kaupungin upean, uusitun asiointipisteen palveluihin keskiviikkona 15. tammikuuta! Vantaa-info, TIkkurila Liike- ja matkakeskus Dixi Ratatie 11, 2. kerros Ma–to klo 7.45–19, pe klo 7.45–16 MARKKU LAPPALAINEN Asukastilojen työntekijöillä on hymy herkässä. Päivi Pääskyvuori, Hannele Alaranta ja Merja Asplund toivottavat asukkaat ja järjestöt tervetulleeksi Kafnettiin. ANNA GROTH NIINA KONTTINEN ■■ Päiväkodin lapsiryhmä Suoseikkailijat voitti ensimmäisen palkinnon lasten Keksi metsässä -innovaatiokilpailussa. Palkinnoksi päiväkodin pihalle asennettiin uusi leikkiväline Hirvi-jousieläin. ANNA ESKOLA Leinelän päiväkoti palkittiin innovatiivisuudesta Venäläisen kulttuurin olohuone Asukastiloissa on katto korkealla ANNA GROTH VAN TAAN K AU PU N G I N OS AT Vantaa-infossa tapahtuu SENIOREIDEN VAPAA-AJAN INFO Ti 20.1. klo 10−12 Tule kuulemaan vinkkejä vapaa-ajan viettoon ja samalla tutustumaan uuteen Tikkurilan Vantaa-infoon! Tilaisuudessa kuullaan harrastusmahdollisuuksista ja järjestötoiminnasta Vantaalla, Aikuisopiston luentotärppejä senioreille sekä kulttuuriluotsitoiminnasta. Ikäihmisten liikuntavinkkien lomassa järjestetään pieni jumppatuokio (liikuntavaatteita ei tarvita). Tapahtumassa on myös jaossa uusi Seniorimenot-esite. TIETOA YRITYKSEN PERUSTAMISESTA JA MAAHANMUUTTAJIEN MENTOROINTIOHJELMASTA Ti 27.1. klo 17−18.30 Mietitkö yritystoiminnan aloittamista? Oletko maahanmuuttaja ja haluaisit löytää mentorin, jonka kanssa voisit keskustella esimerkiksi suomalaisesta työelämästä? Kello 17 Fika-mentorointiohjelma etsii uusia maahanmuuttajataustaisia valmennettavia, jotka haluavat tutustua suomalaiseen yhteiskuntaan ja verkostoitua oman alan osaajien kanssa. Kello 17.30 Yritys-Vantaan neuvoja kertoo, kuinka pääset alkuun yritysideasi toteuttamisessa. Tilaisuus on englanninkielinen. Tervetuloa! MegaRekryssä työnantajat ja -tekijät löytävät toisensa helposti. MEGAREKRY 12.2. kello 10–15 Viihdekeskus Flamingo, Tasetie 8 Lisätietoja: vantaa.fi/megarerky Petra avaa ovia työmarkkinoille Oletko työtön vantaalainen nuori? Petra voi auttaa sinua kasaamaan oman tulevaisuutesi palikat. Nuorille annetaan kolmen kuukauden aikana henkilökohtaista neuvontaa ja pyritään löytämään sopiva jatkopolku, esimerkiksi työ- tai opiskelupaikka. Runsaat neljä ja puoli vuotta projektimuotoisena toiminut Petra siirtyi vuoden alussa osaksi kaupungin työllisyyspalveluiden perustoimintaa. Petrassa kehitetyt toimintatavat ovat osoittautuneet tehokkaiksi nuorten auttamisessa. Vuoden 2014 aikana Petra auttoi kuukausittain 50 nuorta töihin avoimille työmarkkinoille. Yrityksille Petra tarjoaa tietoa ja tukea nuorten työllistämisestä. Kaipaatko petralaisten apua? Suuntaa osoitteeseen vantaa.fi/petra tai lähetä sähköpostia petra@vantaa.fi. ANNA ESKOLA 10 11 Perheneuvolan puhelinneuvonta tarjoaa keskustelutukea lapsen kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden haasteisiin. Neuvontanumero 09 839 23340 palvelee ma, ke, to klo 8.30–11.30 ja ke klo 14.00–16.30. Puhelinpalvelun kautta on mahdollista myös ilmoittautua perheneuvolan asiakkaaksi. Nuorten turvatalossa käy tavallisia nuoria ja perheitä ■■ Jos nuorella on huolia tai murheita, apua on saatavilla – ilmaiseksi ja ilman jonoja. R ekolan vanhassa kartanossa toimiva SPR:n Nuorten turvatalo tarjoaa monenlaista tukea. Esimerkiksi keskusteluapua saa sekä kasvotusten että puhelimitse, juuri niin monta kertaa kuin nuori tarvitsee. Nuoren itsensä lisäksi kuka tahansa hänen läheisensä voi ottaa yhteyttä turvataloon. Myös vanhemmat voivat käydä keskustelemassa vanhemmuuteen liittyvistä kysymyksistä, vaikka nuori ei asiakkaana olisikaan. ITÄ-VANTAAN PERHENEUVOLA Karsikkokuja 15, 01360 Vantaa p. 09 8393 2310 LÄNSI-VANTAAN PERHENEUVOLA Pakkalankuja 5, Leija, 01510 Vantaa p. 09 839 2330 – Ei kannata sinnitellä. Ongelmat ratkeavat yleensä helpommin, jos niihin hakee apua jo alussa, kertoo paikan johtajana toimiva Pekka Väänänen. Jos pulmat perheen sisällä ovat kasvaneet nuoren tai hänen perheensä näkökulmasta liian isoiksi, talosta löytyy myös vuodepaikkoja nuorille. Joskus asiat alkavat selvitä, jos kaikki saavat vetää henkeä ja rauhoittua. – Kun nuori majoittuu meillä, kutsumme kokoon palaverin ja otamme asiaksemme ratkaista pulmat siten, että nuori voi palata turvallisesti esimerkiksi kotiin tai sukulaisten luo. Varmistamme, että nuoren turvaverkko on kunnossa, kun hän lähtee meiltä, Väänänen kuvailee. PIXMAC Mietityttääkö lapsen kehitys tai oma vanhemmuus? 7 OHJETTA HAMPAIDEN HOITOON KOKO PERHEELLE 1. SÄÄNNÖLLISET ATERIAT – EI NAPOSTELUA! Jokainen suupala aiheuttaa noin puoli tuntia kestävän happohyökkäyksen. Hampaat kestävät hyvin 5–6 ateriointikertaa päivässä. Talo on auki päivittäin kello 17–10. Päivän ajaksi majoituksessa olevien nuorten tulee suunnata esimerkiksi kouluun. Talon palvelut on tarkoitettu 12–19-vuotiaille vantaalaisille. Sekä nuorelle että hänen perheelleen palvelut ovat aina maksuttomia. – Meidän asiakkaamme ovat aivan tavallisia nuoria tavallisista perheistä. Taustalla on yleensä ihmissuhdeongelmia tai riitoja perheessä. Useimmiten ongelmat saadaan ratkaistua, Väänänen toteaa. 2. HYVÄ VÄLIPALA LAPSELLE Lapsen välipalat tulisi koota tuoreista kasviksista, hedelmistä ja marjoista, maitotuotteista sekä kokojyväviljasta. Paljon sokeria sisältävät tuotteet, kuten jogurtti, makeiset, leivonnaiset, murot ja tuoremehu kannattaa jättää vähemmälle. 3. KARKKIHETKI KERRAN VIIKOSSA Alle kaksivuotiaille ei kannata opettaa makean käyttöä. Karkkihetki kerran viikossa aterian jälkeen on isommille lapsille hyvä suositus. ANNA ESKOLA 4. VESI ON OIVA JANOJUOMA Sokeripitoiset juomat käynnistävät happohyökkäyksen, joten janojuomana kannattaa vuosia vettä. Perusta suun terveydelle luodaan jo lapsena. Vanhempi antaa lapselle mallin hampaiden hoitoon Yritykset ja järjestöt, tulkaa mukaan kaupunkijuhlaan! ■■ Kun oppi hyvään suun hoitoon on saatu kotona varhaislapsuudessa, syntyy elinikäinen rutiini suun ja hampaiden hyvinvoinnista huolehtimiseen. On taas aika loihtia yhdessä asukkaille iloa ja elämyksiä. Vantaan kaupunkijuhla on upea kansalaistapahtuma, jota vietetään 14.−17.5. Tulkaa mukaan esittelemään toimintaanne ja näyttämään kaupunkilaisille aktiivisen Vantaan monet kasvot. H Ohjelmaan ilmoittautuminen pe 20.2. mennessä, tarkemmat tiedot www.kaupunkijuhla.fi. SAKARI MANNINEN info 12 NUORTEN TURVATALO, VANTAA Sairaalakatu 3 09 871 4043 turvatalo.vantaa@redcross.fi www.nuortenturvatalo.fi Apua kannattaa hakea ennen kuin asiat menevät solmuun. ampaiden reikiintyminen on terveellisin elintavoin täysin ehkäistävissä oleva sairaus. Elintavoissa on kuitenkin viimeisen 15 vuoden aikana tapahtunut selkeä muutos huonompaan suuntaan. − Sokeripitoisia juomia ja välipaloja syödään entistä enemmän, mikä lisää reikiintymistä aiheuttavia bakteereja. Tämä on yksi syy siihen, että lasten suun terveyden paraneminen on pysähtynyt 2000-luvulle tultaessa, kertoo ylihammaslääkäri Irma Arpalahti. Viisivuotiasta 85 prosenttia on tervehampaisia, mutta lopuilla 15 prosentilla on keskimäärin kolme reikää lasta kohden. Pohja lasten suun terveydelle luodaan jo ennen lasten syntymää. Sen vuoksi asiaan tartutaan jo äitiysneuvolassa. Ensimmäistä lasta odottavilla vanhemmilla on yhdessä tilaisuus tulla maksuttomaan suun terveydentilan ja hoidontarpeen arvioon. – Lapsen hampaiden terveyden kannalta on tärkeää, ettei vanhempien suussa ole reikiä tai tulehduksia. Reikiintymistä voi ehkäistä välttämällä sylkikontaktia, esimerkiksi niin, ettei maistele den ja suun hyvinvoinnista. Oppilaille järjestetään opelapsen lusikasta. Reikiintymistä Jos tulevan äidin tai isän tusta suun terveydenhoidosta voi ehkäistä edellisestä hammashoidosta pienryhmissä kaksi kertaa alavälttämällä on kulunut jo pidemmän koulun aikana. sylkikontaktia. aikaa tai neuvontakeskusteYläkoululaiset kutsutaan hammastarkastukseen 7. ja lussa havaitaan hoidon tar8. luokalla ja lisäksi tarpeen vetta, ohjataan vanhemmat mukaan. Toisen asteen oppivaraamaan aika maksulliseen suun tutkimukseen. Odotusaika on laitoksissa opiskelevat varaavat itse ajan otollinen hetki omaksua tietoa tulevan yksilöllisesti sovitun aikataulun mukaan, lapsen suun terveydestä ja hoidosta, sillä tavallisimmin kahden vuoden välein. vanhempien mallin terveys-, ravintosekä suunhoitotottumuksissa on tutkitusti Jos olet estynyt, todettu periytyvän lapselle. muista perua Maksuttomat tarkastukset alle 18-vuotiaille Vanhempia ja lapsia opastetaan suun hyvinvointiin liittyvissä asioissa samalla, kun lasten hampaat tarkistetaan. Alle kouluikäiset lapset saavat säännöllisesti kutsut määräaikaisiin suun terveystarkastuksiin. Tarkastukset tehdään 1-, 3- ja 5-vuotiaille, vuonna 2015 lisäksi myös 2-vuotiaille. Ensi keväästä alkaen huoltaja voi varata lapselleen ajan myös nettiajanvarauksena. Suun terveydenhoito on maksutonta kaikille alle 18-vuotiaille Vantaan hammashoitoloissa. Peruskoulun aikana oppilailla on suun terveystarkastus joka toinen vuosi. Tarpeen mukaan tarkastuksia voidaan tehdä useamminkin. Myös koulut opastavat lapsia huolehtimaan hampai- Perumatta jääneet käynnit ovat jatkuva ongelma hammashoitoloissa. Perumaton käynti tulee kalliiksi kunnalle, joten poisjääntejä on pyritty vähentämään lähettämällä automaattinen tekstiviestimuistutus ajasta. 15 vuotta täyttäneeltä peritään 36,20 euron maksu perumatta jätetystä hoitoajasta. Ajan voi perua soittamalla keskitettyyn ajanvaraukseen 09 8393 5300 tai lähettämällä tekstiviestillä nimen, henkilötunnuksen ja asian numeroon 050 302 6485. Ajan voi myös tarkistaa, siirtää tai perua nettipalvelussa osoitteessa www.vantaa.fi/ hammashoito. 5. HAPPAMUUS VAHINGOITTAA KIILLETTÄ Hammaskiille liukenee happojen vaikutuksesta, kun pH laskee alle 5,5. Appelsiinitäysmehun ja virvoitusjuomien pH on alle tämän arvon. Pahin mahdollinen happo on sitruunahappo, jota on myös useissa maustetuissa vesissä. Hedelmät tulisi syödä paloina, sillä pureskeltaessa erittyy sylkeä, joka pääsee neutraloimaan happojen vaikusta. Muista! Happamien tuotteiden nauttimisen jälkeen hampaita ei saa harjata heti, koska kiille pehmenee happojen vaikutuksesta. 6. FLUORITAHNAA AAMUIN ILLOIN Alle 3-vuotiaiden hampaat harjataan kaksi kertaa päivässä ja toisella kerralla harjaan sipaistaan 1100 ppm fluoritahnaa. 3–5 -vuotiaiden hampaat harjataan kaksi kertaa pikkusormen kynnen kokoisella annoksella 1100 ppm fluoritahnaa. Yli 6-vuotiaille käytetään 1450 ppm fluoritahnaa herneen verran kaksi kertaa päivässä. 7. KSYLITOLIA 5 GRAMMAA PÄIVÄSSÄ Ksylitolia tulisi käyttää 5 g päivittäin jaettuna 3–5 käyttökertaan, varsinkin aterioiden ja välipalojen jälkeen. Tämä tarkoittaa 6 palaa täysksylitolipurukumia tai 8 täysksylitolipastillia päivittäin, sekoitemakeutettuja tarvitaan puolet enemmän. Tiesitkö? Ksylitoli suojelee myös korvia. Täysksylitolia säännöllisesti nauttivilla lapsilla on vähemmän korvatulehduksia. VAPPU VIENAMO, HANNA-MARI KOMMONEN VAPPU VIENAMO, TUULIA HALTTUNEN 13 PERTTI RAAMI Terveysneuvontaan muutoksia vuoden alussa VAIHDA SAKARI MANNINEN NEUVONTAPALVELUT 1.1. ALKAEN PERTTI RAAMI Terveysneuvonta virka-aikana Klo 8–16 terveysneuvontaa saa terveysasemilla • Keski-Vantaalla numerosta 09 8392 2202 • Länsi-Vantaalla numerosta 09 8393 5451 • Pohjois-Vantaalla numerosta 09 839 37480 Myös omahoitotiimi vastaa kysymyksiin puhelinaikoina ma–to klo 8–11 ja klo 14–15 sekä pe klo 8–11. Käytössä on myös takaisinsoittomahdollisuus. Yhteystiedot osoitteesta vantaa.fi/terveysasemat. Vuoden 2015 alussa neuvonnan puhelinnumerot muuttuvat. ■■ Aikaisemmin pääkaupunki- seudun kunnat ovat kilpailuttaneet neuvontapalvelun 10023, josta kuntalaiset ovat saaneet yleistä terveysneuvontaa. Jatkossa Vantaa hoitaa terveysneuvonnan omana palveluna. V uoden alusta terveysneuvontaa saa terveysasemien ollessa auki oman terveysaseman palvelu- ja ajanvarausnumeroista. Virka-ajan ulkopuolella neuvontaa saa kiireellisissä asioissa Peijaksen terveyskeskuspäivystyksestä. Henkeä uhkaavassa kiireellisissä tilanteissa soitetaan edelleen hätäkeskukseen 112. Neuvolaikäisiä lapsia ja odottavia äitejä koskevissa asioissa voi ottaa yhteyttä neuvolan puhelinpalveluun. Ikäihmiset puolestaan voivat ottaa yhteyttä omaan neuvonnan ja palvelutarpeen arvioinnin numeroonsa. Vuodenvaihteen jälkeen puheluihin vastaavat kaupungin omat työtekijät, jotka tuntevat kaupungin palvelutarjonnan ja osaavat ohjata kuntalaisia paremmin oman kunnan palveluiden piiriin ja vaikka varata tarvittaessa ajan tiettyyn palveluun. Puheluihin vastaavat henkilöt näkevät nyt potilastiedot, toisin kuin aikaisemmin toimineessa 10023-palvelussa. − Tällä muutoksella saadaan asiakkaat ohjattua aikaisempaa paremmin Vantaan omien palveluiden piiriin kohderyhmittäin. Esimerkiksi lapsia ja odottavia äitejä koskevissa asioissa vastaavat kysymyksiin näihin asioihin perehtyneet terveydenhoitajat, kertoo terveyspalvelujohtaja Timo Aronkytö. Kun pääkaupunkiseudulla kehitetään yhteistä, tiiviimpänä osana kaupunkien terveyspalveluja olevaa terveysneuvonnan palvelua, on Vantaa mukana yhteishankkeessa. Myös Vantaalla neuvontapalvelut pyritään pian ohjaamaan yhdestä numerosta. VAPPU VIENAMO Terveysneuvonta virka-ajan ulkopuolella Virka-ajan ulkopuolella kiireellisissä asioissa voi ottaa yhteyttä numeroon 09 471 67060 Peijaksen terveyskeskuspäivystykseen (arkisin klo 16–08 ja perjantaista klo 16 maanantaihin klo 8). Terveyskeskuspäivystys tekee hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnin. Kiireettömissä asioissa asiakkaita pyydetään ottamaan aina ensisijaisesti yhteys muihin päiväsaikaan palveleviin neuvontanumeroihin. Muut terveydenhoitoon liittyvät neuvontapalvelut • Neuvolan keskitetty neuvonta- ja ajanvarausnumero 09 839 25900 on avoinna ma–to klo 8–15 ja pe klo 8–13. Käytössä on myös takaisinsoittomahdollisuus. • Asiakasohjausyksikkö neuvoo ja ohjaa asiakasta eteenpäin. Tarvittaessa tehdään palvelutarpeen selvittäminen. Asiakas ottaa yhteyttä numeroon 09 83924202 (ma–pe klo 8.15–16) tai laittaa sähköpostia osoitteeseen palvelutapeen.arviointi@vantaa.fi Nuorten klamydiatartunnat aisoihin entistä nopeammin ■■ Netistä tilattavan ja kotona tehtävän klamydiaja tippuritestin on löytänyt juuri se kaikkein vaikeimmin tavoitettava kohderyhmä eli nuoret miehet. V määräisesti. Lisäksi miehillä positiivisten tulosten osuus oli suurempi kuin naisilla. – Tämä voi kertoa siitä, että nyt on tavoitettu sellaisia ryhmiä, jotka eivät muuten helposti hakeudu testeihin. Testausalttiuden lisääminen onkin ollut yksi palvelun tärkeimmistä tavoitteista, pohtii kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri ja dosentti Sakari Jokiranta palvelua kehittäneestä Yhtyneet Medix Laboratorioista. antaalla otettiin viime kesänä käyttöön valtakunnallisesti uusi verkkopalvelu, jolla halutaan helpottaa klamydian ja tippurin Oireetonkin vaatii hoitoa testausta. Puolen vuoden jälkeen testejä oli tilattu yhteensä 500 kappaletta, mikä Vantaan tartuntataudeista vastaavan lääon 12 prosenttia kaikista Vantaalla tuona kärin Kirsi Valtosen mukaan testauksesta aikana tehdyistä klamydia- ja tippurites- on pyritty tekemään ajasta ja paikasta riippumaton palvelu, jota voi punasteleteistä. Positiivisten näytteiden osuus oli puo- matta käyttää mahdollisimman vaivattolen vuoden kohdalla 8 prosenttia eli suu- masti. Näin on haluttu kehittää matalan rempi kuin Vantaalla ja Suomessa keski- kynnyksen testaustapa, joka tavoittaisi 14 sukupuolisesti aktiiviset ryhmät ja etenkin nuoret. – Vielä toivotaan lisää käyttäjiä palvelulle. Toivon, että jokainen huolehtii paitsi itsestään myös petikumppaneistaan ja hakeutuu testiin, jos tartunnan mahdollisuus on olemassa, Valtonen sanoo. Klamydia on Suomen yleisin seksitauti, joka salakavala, sillä se on usein oireeton. Oireetonkin seksitauti vaatii kuitenkin hoitoa. Klamydia voi aiheuttaa naisilla sisäsynnytinten tulehduksen ja johtaa lapsettomuuteen. Miehillä seurauksena voi olla lisäkivestulehdus. – Mitä varhaisemmin tauti huomataan, sitä vähemmän sitä ehtii tartuttaa muille, Valtonen summaa. TUULIA HALTTUNEN info NÄIN TEET ILMAISEN KLAMYDIA- JA TIPPURITESTIN KOTONA 1.Tilaa testauspaketti osoitteesta www.telelab.fi. Paketti toimitetaan kotiin. 2.Rekisteröi ja ota näyte paketin ohjeiden mukaisesti. 3.Lähetä näyte laboratorioon tutkittavaksi. Postimaksu on maksettu valmiiksi. 4.Saat tekstiviestin, kun tuloksesi on valmis. Käy lukemassa tuloksesi Telelab.fi-palvelussa. Saat tarvittaessa ohjeet hoitoon hakeutumiseen. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Palvelu on tarkoitettu 15 vuotta täyttäneille vantaalaisille. VANTAA-KANAVALLE! UUTTA TAMMIKUUSSA PIAN UUSILLA RAITEILLA! Peppi, Tomi, Onni ja monet muut odottavat innolla Kehärataa. Jukka ja Leena Matinveden unelma on helppohoitoinen, selkeä ja toimiva koti, jossa on hyvä asua ja elää. Uuden kodin valmistumista odotetaan innolla ja työmaata käydään katsomassa aina kun mahdollista. Tiilerikoti on Asuntomessujen pienin talo VANTAA UNDERGROUND Nyt mennään maan alle! Näin ”Teho” ja Rinne saavat tunnelit soimaan! URHEILUKOOSTE Kenestä vuoden vantaalainen urheilija? ■■ Kivistön asuntomessualueelle rakennetaan 26 pientaloa, joista pienimmässä on asuinneliöitä 113. Tiilerikodissa on panostettu laadukkaisiin ja helppohoitoisiin materiaaleihin. Jukka ja Leena Matinvesi kiinnostuivat asuntomessurakentamisesta syksyllä 2012, kun messutontteja alettiin esitellä. Kivistö tuntui asuinpaikkana hyvältä ja messualueella oli tarjolla juuri sopivan pieniä omakotitontteja. Parinkunta ajatteli, että sinne olisi senioripariskunnan mukava laittaa oma talo ja koti, jossa olisi helppoa ja turvallista asua vaikka koko loppuelämän ajan. − Hiukan epäröimme aluksi, että kiinnostaisiko tavanomainen yksikerroksinen tiilitalo messukävijöitä, kertoo Jukka Matinvesi. Vielä mitä: messukävijöistä iso osa toivoo asuntomessutalojen olevan tavallisia, kohtuullisen kokoisia ja hintaisia suomalaisia koteja. Osa haluaa toki nähdä myös isoja, kalliita ja erikoisia taloja, mutta parasta on, kun messuilta löytyy tarjontaa kaikille. Vantaan messualueelle rakennettavissa taloissa on nähtävää moneen makuun. Siksi siellä on myös Matinvesien Tiilerikoti; yksikerroksinen, helppohoitoinen, selkeä ja kompakti 113 asuinneliön täystiilitalo. Voiko omakotiasuminen olla helppoa? − Talo on ulospäin lähes valmis ja sisätiloja lämmiTalo on tetään kuivaksi. Lähiviikulospäin koina muurataan takan lähes valmis. tiilihormi, asennetaan viherhuoneen lasitus ja saadaan energiaa säästävän ilma-vesi-lämpöpumppu lämmittämään taloa. Tiilerikoti on suunniteltu helppohoitoiseksi ja toimivaksi. Selkeä ja yksinkertainen pohjaratkaisu yhdessä tasossa oli lähtökohta mietittäessä mahdollisimman esteetöntä liikkumista. Pieni piha ei vaadi ylettömästi hoitamista, ja lumityötkin on minimoitu hyvillä katon lumiesteillä. Materiaalivalinnoissa, aina talon tiilivuorauksesta lähtien, on suosittu helposti hoidettavia ja puhdistettavia pintoja. Helppokäyttöiset keittiökoneet ovat sopivalla korkeudella ja vesihanat toimivat liukkaissakin käsissä. − Valaistuksessa käytetään paljolti perinteisiä valaisimia, sillä niissä lamppujen vaihtaminen on helppoa, Jukka Matinvesi lisää. Suunnitteluun oli aikaa reilu vuosi, sillä rakentamaan päästiin vuoden 2014 keväällä. Nyt talo on harjakorkeudessa ja sisätyöt ovat alkaneet. Kotimaisuus kantava teema Tiilerikoti on suomalaisen talotehtaan valmistama ja sen urakoi pystyyn suomalainen rakentaja. Talon materiaalivalinnoissa on suosittu luonnonmateriaaleja ja aina kun mahdollista pyritty valitsemaan kotimainen tuote. − Myös talon rahoitus tulee kotimaisesta pankista, iloitsee Leena Matinvesi. Sinivalkoista linjaa on tarkoitus jatkaa sisustuksessakin, eikä nyt puhuta sisustusväreistä. Mielenkiintoista onkin nähdä, kuinka korkea kotimaisuusaste Tiilerikotiin onnistutaan saamaan ja miten korkealla Suomen lippu mahtaakaan liehua siellä messujen aikaan. Sinun videosi tähän? VANTAALAISTEN OMIA VIDEOITA • Opiskelijan viikko oli mielenkiintoinen • Loppiaisena selvisi videojoulukalenterin voittaja! VALTUUSTOKAMERA KÄY! Suorat lähetykset torstaina 22.1. kello 17 ja maanantaina 26.1. kello 18. LIIKKUVIEN KUVIEN VANTAA Joka viikko uusia videoita KATI HARKOMA www.vantaakanava.fi 15 Roskan uusi elämä alkaa jätevoimalassa ■■ Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotien sekajäte kuljetetaan kaatopaikan sijaan Vantaan Energian jätevoimalaan. Voimalassa sekajätteestä saadaan kaukolämpöä ja sähköä. J ätteiden lajittelu on erittäin tärkeää, sillä kierrätys alkaa lajittelusta. Lajitelluista roskista voidaan valmistaa jotain uutta ja hyödyllistä. Esimerkiksi maitotölkeistä valmistetaan raaka-ainetta tekstiili- ja paperiteollisuuden tarpeisiin. Lasipurkki puolestaan uudestisyntyy esimerkiksi lasivillana ja päätyy lämmittämään suomalaista kotia. Sanomalehti ei elä vain kahdesti vaan jopa viidesti tai kuudesti. Lasi ja metalli, kuten pantittomat juomatölkit, voidaan sulattaa ja muovata uusiksi tavaroiksi jokseenkin ikuisesti. Paristot, energiansäästölamput ja muut vaaralliset jätteet pitää viedä vaarallisen jätteen kontteihin. Niitä on esimerkiksi useilla huoltoasemilla. Paristot voi palauttaa myös kauppaan. Etkö löytänyt etsimääsi? Kokeile jätehakua hsy.fi/jatehaku! Mikä roska minnekin? ALUMIINITÖLKKI METALLINKERÄYS ENERGIANSÄÄSTÖLAMPPU VAARALLISEN JÄTTEEN KONTTI HEHKU- JA HALOGEENILAMPUT SEKAJÄTE IKKUNALLINEN KIRJEKUORI PAPERINKERÄYS JUOMALASI JA KAHVIKUPPI SEKAJÄTE KAHVIPUSSI SEKAJÄTE KANANMUNANKUORET BIOJÄTE LAHJAPAPERI SEKAJÄTE LASINEN HILLOPURKKI LASINKERÄYS LOISTEPUTKET VAARALLISEN JÄTTEEN KONTTI LUUT BIOJÄTE MAITO- JA MEHUTÖLKKI KARTONGINKERÄYS PAISTINPANNU, KATTILA METALLINKERÄYS RUOKAÖLJY SEKAJÄTE (SULJETUSSA MUOVIPULLOSSA). PIENET MÄÄRÄT PAPERIIN IMEYTETTYNÄ BIOJÄTTEESEEN. RUSKEA PAPERIKASSI KARTONGINKERÄYS SIPSIPUSSI SEKAJÄTE Ympäristökatsaus kertoo kestävyyden tilan V antaan ympäristökatsauksessa seurataan vuosittain kaupungin ympäristön tilan ja kestävyyden kehitystä, joihin vaikuttavat toiminnallaan kaupunkiorganisaation lisäksi myös alueen asukkaat, yritykset ja yhteisöt. Katsauksen mukaan ekologisen kestävyyden mittarit kertoivat pääosin myönteisestä kehityksestä vuonna 2013. Vaikka talouden yleinen tila vaikuttaa voimakkaasti esimerkiksi energiankulutukseen ja ympäristökuormitukseen, on myös kaupungin ja jokaisen yksilön omilla toimilla merkitystä. Erityisen hyviä tuloksia saatiin kaupungin kiinteistöjen hoidossa. Vuonna 2013 lämmönkulutus laski peräti 15 prosenttia edellisvuodesta. Vaikka moni ekologisen kestävyyden indikaattori on kehittynyt hyvään suuntaan tai pysynyt likimain ennallaan, jatkaa esimerkiksi autojen määrä asukasta kohti kasvuaan vuodesta toiseen. Ympäristökatsaus luettavissa netissä osoitteessa www.vantaa.fi >Ympäristö ja luonto > Ympäristökeskus > Julkaisut > Tutkimukset, selvitykset ja raportit > Vantaan ympäristökatsaus 2014 JARMO HONKANEN Vedenkulutus ■■ Helsingin, Sipoon ja Vantaan yhdessä tekemässä Östersundomin osayleiskaavassa suunniteltujen hankkeiden toteutuksen arvioidaan vievän 40–45 vuotta. Ö stersundomin asunto- ja työpaikkarakentaminen on sidottu raideliikenteeseen eli käytännössä itämetron toteuttamiseen Mellunmäestä Sipoon Majvikiin. Metron rakentaminen ajoittuu tämän hetken suunnitelmien mukaan vuosille 2026−2030. Ennen itämetroa alueella voidaan toteuttaa vähäistä nykyiseen kaupunkirakenteeseen perustuvaa täydennysrakentamista. Vantaan alueelle on osayleiskaavassa suunniteltu uutta Länsisalmen metroasemaa Kehä 3:n ja Itäväylän risteyksen pohjoispuolelle. Länsisalmesta muodostuisi seudullisesti tärkeä itä-länsi-suunnan sekä Kehä 3:n suunnan joukko- ja liityntäliikenteen vaihtopaikka. Länsisalmesta voi tulevaisuudessa kehittyä merkittävä työpaikka-alue. Asuntoja Länsisalmeen on suunniteltu 10 000−12 000 uudelle asukkaalle. Vantaan puolelle uusia asukkaita tulisi 8 000−10 000. Länsimäkeen puolestaan tulisi 1 000 uutta asukasta nykyisen vajaan 6 000 asukkaan lisäksi. Viher- ja luonnonsuojelualueita 17 neliökilometriä Yleiskaavan pinta-alasta on viheralueita ja luonnonsuojelualueita yhteensä 17 neliökilometriä eli lähes 40 prosenttia. Viheralueverkosto muodostuu laajemmista viheralueista ja niitä yhdistävistä kapeammista purolaaksoista. Tärkein etelä-pohjoissuuntainen yhteys kulkee Sipoonkorvesta Länsimetsän, Kasabergetin ja Labbackan kautta Vuosaareen. Sipoonkorven metsäalue jatkuu Porvoonväylälle asti vihersormina. Viherrakenne muodostuu kaavassa osoitettujen viheralueiden lisäksi rakentamisalueiden sisäisistä pienemmistä viher- ja virkistysalueista. Sipoonkorven kansallispuiston seudullinen virkistysarvo kasvaa julkisen liikenteen paranemisen myötä. Kuusijärven rinnalle kansallispuiston toista porttia kaavaillaan Sipoon Landbon pohjoispuolelle. Westerkullan kartanon peltoalueet säilyvät aukeina maisemina. PIRJO KIVISTÖ • Östersundomin kaava-alue on 44,5 km², josta maa-aluetta 37 km² • Vantaalta alueeseen kuuluu 6 km² (Länsisalmi sekä osia Länsimäestä, Vaaralasta ja Ojangosta), Sipoosta 9 km² (Granön saari ja Majvik) sekä Helsingistä 30 km² (Ultuna, Östersundom, Karhusaari, Talosaari ja Salmenkallio) • Alueella asuu nyt noin 6 400 asukasta, joista 3950 Vantaalla, 2 100 Helsingissä ja 360 Sipoossa • Rakentamisalueita ehdotuksessa on noin 20,4 km², viheralueita 12 km² ja luonnonsuojelualueita 5 km² • Rakentamisen kokonaiskerrosalaksi arvioidaan 6,7 miljoonaa kerrosneliötä, josta asumista lähes 4,7 miljoonaa kerrosneliötä. Kerrostaloissa asumista on 29 %, kaupunkipientaloissa 43 % ja pientaloissa 28 % • Asukasmääräksi arvioidaan 70 000−100 000 uutta asukasta ja työpaikkamääräksi 15 000−30 000 uutta työpaikkaa • Osayleiskaava asetetaan nähtäville alkuvuodesta 2015, siitä järjestetään keskustelutilaisuuksia ja ehdotuksesta voi jättää muistutuksen • Tarkempia tietoja Östersundomin osayleiskaavasta löytyy osoitteesta http://yhteinenostersundom.fi/ Vantaa on ensi vuonna purojen kaupunki ■■ Kaupunki edistää purojen tunnettuutta ja toteuttaa teemavuoden, jonka aikana kiinnitetään erityistä huomiota Vantaan ainutlaatuiseen puroluontoon. 2010 2011 2012 2013 JARMO HONKANEN Östersundomin yleiskaava toteutunee vuoteen 2060 mennessä P urojen kaupunki 2015 -teemavuoden taustalta löytyvät Suomalaisen kalastusmatkailun seura SKES ja Vantaan vaelluskalatyöryhmä. Vantaalla on 67 pienvesikohdetta, joista puroja 55 sekä järviä ja lampia 12. Vesistöjen kunto vaihtelee, mutta joukossa on 24 erillistä arvokasta puroluontokohdetta. Vantaan puroilla on eurooppalaisittain katsottuna myös yksi erityispiirre: niihin nousee taimen kudulle mereltä, mikä on todellista eksotiikkaa metropolialueella. Purojen kaupunki -teemavuoden aikana puroluontoa kunnostetaan talkoilla ja kaupungin omana työnä. Mukana toiminnassa ovat vahvasti mukana myös Virtavesien hoitoyhdistys Virho sekä Suomalaisen kalastusmatkailun seura. Yritykset, asukasyhdistykset ja muut alueelliset yhdistykset pyritään saamaan mukaan kunnostustöihin. Kunnostustöihin kuuluu myös vieraslajien poistoa puronvarsilta. Lapsia ja nuoria ei ole unohdettu teemavuoden vietossa. Päiväkodit ja koulut voivat järjestää retkiä ja ulkoilupäiviä lähipurolle sekä osallistua talkoisiin. Koko perhe voi tutustua Vantaan puroluontoon kaupungin ympäristökeskuksen järjestämillä luontoretkillä. Vuosi huipentuu Vantaalla järjestettäviin Suomen ensimmäisiin Lajikalastus SM-kisoihin. 239 245 233 238 (LITRAA/ASUKAS/VRK) Vantaalla veden kulutus on pysynyt viime vuosina 240 litran tuntumassa asukasta kohti vuorokaudessa. Vantaalla on ainutlaatuinen ja eksoottinen puroluonto. TINA KRISTIANSSON 16 17 CINEMA MONDO Luokkajuhla on yksi kevään Matineaelokuvista. Ensemblen johdolla. Tilaisuuden juontaa Jorma Uotinen. kulttuuritarjonnan tammikuusta Keväällä nautitaan myös elokuvista kesäkuulle, ja uudistuneesta kultja musiikista. Matineaelokuvien teemoja ovat Pohjolan helmikuu, Taidetta tuurikalenterista löytyy menoja ja romantiikkaa sekä Ranskalainen kevät. lähes joka päivälle. Vuodesta 1998 järjestetty latinalaisamerikkalaisen kevyen musiikin tapahtuma evään valopilkku on Kansainvä- Frutas Tropicales järjestetään jälleen maalisen tanssin päivän gaala, joka liskuussa Konserttitalo Martinuksessa. järjestetään huhtikuun lopussa Energia Areenalla. Gaalassa Kevään lastenkulttuuritärpit esiintyy muun muassa exhibition dance -pari Hanna Karttunen ja Victor da Silva. Vantaan kulttuuri- ja liikuntapalveluiden Esitysten jälkeen myös yleisöllä on mah- sekä Vantaan Yrittäjien yhteistyössä järdollisuus tanssia Vantaan Viihdeorkesteri jestämä Talvirieha siirtyy Vetokannak■■ Kulttuurikaruselli kokoaa lasten Hembesök lättar dagisstarten ■■ Svenskspråkig småbarnsfostran i Vanda har valt att satsa på dagvårdsstarten för att bygga upp en bra och tillitsfull relation till barnet och vårdnadshavarna. Samarbetet börjar allt tidigare när familjerna erbjuds möjlighet att ta emot hembesök redan före dagisstarten. H embesöket innebär att barnets egenvårdare besöker barnet i barnets hem tillsammans med daghemsföreståndaren. Det här ger barnet möjlighet att bekanta sig med egenvårdaren i en trygg miljö i lugn och ro utan andra barns närvaro. Egen- vårdaren får se vad barnet intresserar sig för i hemmiljön och hur barnet beter sig då det är i en trygg omgivning. De svenskspråkiga daghemmen har gjort hembesök fr.o.m. våren 2013. Under hembesöket används ett diskussionsunderlag med frågor om bl.a. barnets temperament, nattning, matvanor, familjeförhållanden och föräldrarnas förväntningar av dagvården. Största delen av familjerna har gärna tagit emot egenvårdaren på hembesök. Familjerna upplever att det är lättare och lugnare att diskutera hemma. För barnen är det skönt att känna redan en vuxen när det är dags att börja i daghemmet. – Tack vare hembesöket har mitt barn hela tiden upplevt dagiset som något bekant, tryggt och positivt, säger Heidi Kauppinen. Också på daghemmen upplevs hembesöket underlätta barnets mjuklandning till dagvården och förstärka relationen till egenvårdaren. – Tryggaste och naturligaste platsen för första kontakten med varandra är hemmet. Det är lättare sedan för barnet att börja på dagis och kontakten mellan dagiset och familjen känns öppnare, berättar barnskötare Teresa Isoaho. För de familjer som inte vill eller kan ta emot hembesök erbjuds en diskussion på daghemmet istället. LINDA SAARELA, SABINA HILDÉN på gång Företag och föreningar, kom med och förverkliga Vanda stadsfestival! Stadsfestivalen firas 14–17.5.2015 och nu är det dags att börja planera och tillsammans skapa glädje och festyra för invånarna. Det mångsidiga programmet ordnas i samarbete av staden och aktörer inom tredje sektorn. Det finns en mängd aktiva svenska föreningar i Vanda – nu har ni ett gyllene tillfälle att visa upp er för Vandaborna och nå ut över språkgränserna. Presentera er verksamhet, skaffa nya medlemmar, locka publik till era tillställningar… möjligheterna är många. Anmälningar tas emot fram till 20.2. Läs mera på www.kaupunkijuhla.fi. 18 ÖPPET DAGHEM Mån kl. 9-11.30 Rosendal, Tammistogatan 29 B Fre kl. 9-11.30 Dickursby daghem, Idrottsvägen 4 Avgiftsfri verksamhet för barn under skolåldern och deras föräldrar eller andra vuxna som sköter barnet hemma. Ingen förhandsanmälan. Mer information: Linda Saarela, 050 3024932 MUSIKEN TILLHÖR ALLA Vanda musikinstitut – svenska enheten erbjuder högklassisk musikundervisning för alla som vill sjunga eller spela, i alla åldrar. Baby- och knatterytmikgrupperna fortsätter och välkomnar nya medlemmar. Mer information: www. vanda.fi/vmise TEDDY-KLUBB Tis, ons, tors. kl. 9-11.30 ledd, avgiftsfri utomhusverksamhet för 2,5–5-åringar i Dickursby daghems närmiljö. Mer information: Linda Saarela, 050 3024932 GLÖM INTE MINNESKAFÉT Vanda svenska pensionärer bjuder bl.a. på sittdans, minneskafé, allsång och blomsterbingo. Månadsmöte 5.2. kl. 14 i Foibe servicehus, Björn-Erik Blomqvist berättar om släktforskning på nätet. Teaterbesök 14.1. kl.12 Mamma Mia på Svenska teatern och 7.3. Liket som visste för mycket på Fallåker teater. Mer information: www. vanda.spfpension.fi ANMÄLAN TILL FÖRSKOLA OCH SKOLA Blivande skol- och förskoleelever anmäls till skolan 14.-28.1.2015 via Wilma (blivande ettornas familjer får anvisningar hem i ett brev) eller 28.1. på skolan. Anmälan till Helsinge högstadieskola senast 26.1. Förfrågningar: planerare Mia Eriksson-Pulkkinen, 050 312 4426. KURSER AV ALLA DE SLAG Arbis erbjuder igen ett brett utbud av kurser från kultur till motion. Deckarklubben startar 24.2. i Helsinge skola. Mer information och anmälningar: www.ilmonet.fi. K Helmikuussa kaikilla vantaalaisilla on mahdollisuus osallistua suuren sinfoniaorkesterin konserttiin, kun musiikkiopiston sinfoniaorkesteri esittää kapellimestari Juhani Lamminmäen johdolla romantiikan ajan musiikkia. Vantaan musiikkiopiston järjestämässä konsertissa kuullaan ranskalaisen säveltäjän, Georges Bizet’n, hypnoottisen tarttuvaa näyttämömusiikkia Arlesitar-sarjasta sekä Jean Sibeliukselta Alla marcia Karjalan historiaa käsittelevästä Pontus de la Gardie -kuvaelmasta ja Karelia-sarjan neljännen kuvaelman Balladi. Ohjelmassa on myös yksi romantiikan aikakauden tunnetuimpia pianokonserttoja eli Sergei Rahmaninovin pianokonsertto nro 2 c-molli op. 18. Solistina toimii nuori lupaava pianisti Roope Gröndahl. Hän on opiskellut Sibelius-Akatemiassa Matti Raekallion ja Liisa Pohjolan johdolla sekä osallistunut mestarikursseille. Gröndahl sijoittui toiseksi Jyväskylän pianokilpailussa, kansainvälisessä Maj Lind -pianokilpailussa 2007 sekä Eurovision nuorten solistien kilpailussa Wienissä 2008. Hän on esiintynyt kotimaisten orkesterien, kuten Radion sinfoniaorkesterin, Turun filharmonisen orkesterin ja Tapiola Sinfoniettan solistina. Ulkomailla hän on konsertoinut Saksassa, Ranskassa, Belgiassa ja Yhdysvalloissa. VIIVI PAJU, MARIA LEHTINEN SARI KAIPAINEN Hullun keräilijän aarteet museossa V antaan kaupunginmuseossa valmistellaan parhaillaan uutta Hullun keräilijän aarteet -näyttelyä. Helmikuun 5. päivänä avattava näyttely esittelee sotunkilaisen taiteilija Risto Vilhusen keräämisen vimmaa. Lapsena Risto Vilhunen keräsi kiviä, nuorena koululaisten piirustuksia sekä romua maalausharrastuksen rahoittamiseksi, opiskelijana toisten taiteilijoiden töitä. Kerääminen on Vilhuselle elämäntapa. Hänen kokoelmansa onkin mittava. Se koostuu yli 4500 taideteoksesta, lukuisista ikoneista sekä etnografisesta esineistöstä. Taidekokoelmansa hän on lahjoittanut lapsuuden kotikaupunkiinsa Kuopioon, ikonit ja muun esineistön Vantaan kaupunginmuseolle. Helmikuussa avattavassa näyttelyssä kerrotaan Vilhusen elämästä, persoonasta ja keräilystä. Esillä on kattava otos kokoelman eri osa-alueita: maailman kuvataiteen suurnimien teoksia, ikonitaidetta, miniatyyrimaalauksia sekä afrikkalaista, aasialaista, sekä maya- ja inkaesineistöä. Risto Vilhunen täyttää 70 vuotta ensi syksynä, ja Kaupunginmuseon näyttely on osa juhlavuoden näyttelykimaraa. Samaan aikaan helmikuussa avautuu TALVEN SINFONIAA -KONSERTTI EKKA J. HEISKANEN / VKM Hembesöket hjälper barnet att i lugn och ro skapa en positiv och trygg första kontakt till dagiset och dess personal. selta Hakunilaan. Kalevalanpäivänä 28. helmikuuta ohjelmassa on muun muassa talviurheilulajeja, makkaranpaistoa, kilpailuja ja laserammuntaa. Teatterimuseon tuottama Saako sitä syödä -näyttely vierailee keväällä molemmissa taidetaloissa. Erityisesti lapsille suunnattu näyttely näyttää, kuinka teatterissa tehdään herkullisen näköisiä annoksia syömäkelvottomista raaka-aineista. Näyttelyyn voi tutustua Taidetalo Pessissä 9.2.–5.3. ja Taidetalo Toteemissa 11.3.–11.4. Jo seitsemättä kertaa järjestettävä Hurraa! -festivaali tuo Vantaalle lastenteatteria maaliskuun lopulla. Muun muassa Kallo Collectiven hulvaton Caterpillars-sirkusesitys vierailee sekä Konserttitalo Martinuksessa että Lumosalissa, Taidetalo Pessissä vietetään Hatuntekijän teekutsuja Liisa ihmemaassa -esityksen yhteydessä ja Teatterikoneen Näin kerran kirjastossa -konsertti kuullaan neljässä vantaalaisessa kirjastossa. Hurraa! -festivaalin järjestävät Helsingin kulttuurikeskus sekä Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kulttuuripalvelut. Esitteitä Vantaan kulttuuritapahtumista on jaossa kirjastoissa, yhteispalvelupisteissä ja kaupungin vapaa-ajan tiloissa. Kevään ohjelmistoihin voit tutustua myös verkossa osoitteessa vantaa.fi/kulttuuri. Talven sinfoniaa -konsertissa soi romantiikka La 7. helmikuuta kello 18 Konserttitalo Martinuksessa. Vapaa pääsy. Koululaisille päiväkonsertti perjantaina 6. helmikuuta. SINFONIA LAHTI / JOUNI HARALA SAKARI MANNINEN Vantaan kevät on täynnä kulttuuria Risto Vilhunen ateljeekodissaan Sotungissa. Keräilijän aarteita on esillä Vantaan kaupunginmuseon näyttelyssä helmikuusta lähtien. myös Tikkurilan Galleria K:ssa Risto Vilhusen maisemataidetta esittelevä näyttely Maisemankerääjä. MARJO POUTANEN HULLUN KERÄILIJÄN AARTEET Vantaan kaupunginmuseossa 5.2.–16.8.2015, ti–pe 10–17, la–su 11–16. www.vantaa.fi/kaupunginmuseo Konsertin solistina on lupaava Roope Gröndahl. 19 LIIKUNTA SOTUNGIN LUKION WANHOJEN TANSSIT PERHEPEUHAT 31.1. Korson monitoimikeskus Lumo 7.2. Korson monitoimikeskus Lumo 28.2. Myyrmäen urheilutalo 21.3. Myyrmäen urheilutalo 4.4. Korson monitoimikeskus Lumo 25.4. Myyrmäen urheilutalo Kaikissa paikoissa klo 8:30−11:30 Liikuntapalveluiden järjestämät liikunnalliset peuhapäivät jatkuvat joulutauon jälkeen. Perhepeuhoissa alle kouluikäisillä lapsilla on mahdollisuus harrastaa liikuntaa ja kokeilla erilaisia lajeja yhdessä vanhempiensa kanssa. KANSAINVÄLINEN JUNIOREIDEN KORIPALLOTURNAUS 23.−25.1. Vantaan Pussi-Hukkien järjestämä kansainvälinen junioreiden Ricohkoripalloturnaus pelataan LänsiVantaalla. VANTAAN LIIKUNTAGAALA 5.2.2014 Sokos Hotel Vantaa, Hertaksentie 2 Vantaan Liikuntayhdistys ry järjestää yhteistyössä kaupungin liikuntapalveluiden kanssa järjestyksessään toisen Vantaan Liikuntagaalan. KOULULAISTEN HIIHTOLOMALEIRIT Liikuntapalvelut järjestää viikolla 8 talvilomaleirin Tikkurilan ja Myyrmäen uimahalleissa. Leirien kohderyhmä on 1–4 -luokkalaiset lapset. Leireille otetaan 20 koululaista ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumisohjeet www.vantaa. fi/liikunta MUSIIKKI JA NÄYTELMÄT THE WITCHES OF EASTWICK – PIKKUKAUPUNGIN NOIDAT La 10.1. klo 19 Su 11.1. klo 14 Ti 3.1. klo 19 Pe 16.1. klo 19 La 17.1. klo 14 ja 19 Su 18.1. klo 14 Konserttitalo Martinus, Martinlaaksontie 36 Vaskivuoren lukion näytelmässä kolme elämäänsä kyllästynyttä naista tilaa täydellisen miehen. He eivät tiedä mitä saavat, kun Darryl Van Horne saapuu heidän sovinnaiseen pikkukaupunkiinsa. Musikaali perustuu John Updyken samannimiseen romaaniin. Kesto noin 2 h 30 min. Yli 12-vuotiaille. Liput 14,50 €/ 26,50 €. www.lippu. fi tai 600 900 900, 1,98/min + pvm/ mpm klo 7−22. Tapahtumanumero R-kioskilla 107952. SAKARI MANNINEN poimintoja Pe 13.2. klo 10.30, 12 ja 13, läheisille näytös klo 16 Sotungin lukio, Sotungintie 19 Toisen vuosikurssin opiskelijat ovat valmistautuneet talven kohokohtaan ja ovat valmiita tanssittamaan myös yleisöä. Tervetuloa Sotungin lukiolle nauttimaan tanssiaistunnelmasta ja ihastelemaan pukuloistoa! Lisätietoja paivi.sillanpaa@vantaa.fi www.sotunki.fi Sukset viuhuvat Hakunilassa! L auantaina 17.päivä ja sunnuntaina 18. päivä tammikuuta hiihtäjät kisaavat jälleen Hakunilassa, kun ladut valtaa maastohiihdon Suomen Cupin osakilpailu. Lauantaina luvassa on tiukkaa viestikisaa. Sunnuntaina mittelöt käydään yksilöittäin. Naisten kisamatka on kymmenen kilometriä, miesten kaksikymmentä. Naisten kisat alkavat molempina päivinä kello 11, miehet starttaavat kello 12. Kisoja höystää sunnuntaina vietettävä kansainvälinen World Snow Day – lapsiperheiden kannattaa tulla paikalle nauttimaan lumen riemuista! Maastohiihdon Suomen Cup -osakilpailu Hakunilan urheilupuistossa 17.–18.1. Liput: aikuiset 10 €, perhelippu 20 €, lapsille (alle 16-vuotiaat) ilmainen sisäänpääsy. Lisätiedot: cupvantaa.fi ANNA ESKOLA VASKIVUOREN LUKION VANHAT TANSSIT Pe 13.2. klo 17 Energia Areena, Rajatorpantie 23 Vaskivuoren lukion kakkosvuosikurssilaiset ottavat paikkansa lukion vanhimpina opiskelijoina ja esittävät tansseja upeissa puvuissaan tanssiorkesterin säestyksellä. Liput ennakkoon lukion opiskelijoilta ja tuntia ennen ovelta. Juhlapuku, joista Kirsi Neuvoselle myönnettiin arvostettu Valtion palkinto vuonna 1987. LUONTOÄIDIN HELMASSA TAIDETORSTAIT 26.9.2014–7.2.2015 Vantaan taidemuseo, Paalutori 3 Vielä ehdit Meidän kadulle! Meidän kadulla katutaide käy vuoropuhelua taidemuseon kokoelmateosten kanssa. Vapaa pääsy. Keskusteluopas paikalla to 22.1. klo 17–19. Vapaa pääsy. Taiteilijan torstai 16.4. Vantaan taidemuseo, Paalutori 3 Luontoäidin helmassa -näyttelyn taiteilijan, taidegraafikko Kirsi Neuvosen oma päivä taidemuseolla. Kaikkiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Tervetuloa! Klo 15–15.45 Opastus Tervetuloa tutustumaan Luontoäidin helmassa – näyttelyyn Kirsi Neuvosen opastuksessa. Klo 16–17 Ammattina taide Onko taiteilijan ammatti kutsumusammatti, elämäntehtävä vai elinkeino? Mihin perustuu taiteilijan ammatin vetovoima ja millaista taiteilijana toimiminen on todellisuudessa? Klo 18–19 Ompelijan tytär Kuinka puvut syntyivät? Mistä taiteilija löytää aiheensa ja kuinka ne päätyvät lopulta valmiiksi teoksiksi? Tiedustelut: aulikki.ritari@vantaa.fi, 040 524 1405 JÄÄHYVÄISET MEIDÄN KADULLE LUONTOÄIDIN HELMASSA TAIDETORSTAIT VASKIVUOREN LUKION BÄNDIMARATON Su 1.3. klo 13−21 Vernissa, Tikkurilantie 36 Vaskivuoren lukion opiskelijoiden 40 bändiä esiintyy. Konsertin aloittaa lukion maineikas big band VBB. Vapaa pääsy. NÄYTTELYT MEIDÄN KATU To 5.2. klo 18–19 Vantaan taidemuseo, Paalutori 3 Meidän kadun viimeisenä torstaina jätetään jäähyväiset 7.2. päättyvälle näyttelylle. Vapaa pääsy. LUONTOÄIDIN HELMASSA 27.3.–6.6. Vantaan taidemuseo, Paalutori 3 Luontoäidin helmassa on sensuelli kokonaisuus, joka koostuu suomalaisen taidegrafiikan klassikoksi muodostuneista puku- ja naiskuvista sekä tätä näyttelyä varten valmistuneista luonto- ja henkilöaiheisista teoksista. Mukana ovat myös Mansikkapuku, Iltapuku ja Tanssitorstai 21.5. klo 18–18.30 Vedos 40/70 Vantaan taidemuseo, Paalutori 3 Kirsi Neuvosen Mustan lesken hääpuku -teoksen pohjalta tehty tanssiteos. Koreografia ja tanssi: Heta Haapsamo. Vapaa pääsy. klo 19–19.45 Tervetuloa tutustumaan Luontoäidin helmassa -näyttelyyn Kirsi Neuvosen opastuksessa. Vapaa pääsy. Tiedustelut: aulikki.ritari@vantaa.fi, 040 524 1405 LUONTOÄIDIN HELMASSA TAIDEGRAFIIKAN TIISTAIT KESKUSTELUA Ti 14.4., ti 21.4., ti 5.5. ja ti 12.5. klo 17–18.30 Vantaan taidemuseo, Paalutori 3 Luontoäidin helmassa -näyttelyyn liittyvät työpajat kutsuvat kaikenikäisiä tutustumaan taidegrafiikan tekemiseen. TAIDE, ELÄMÄ, FILOSOFIA: PSYKOANALYYSI JA TAIDE Syväpainon salat- työpaja Työpajassa tutustutaan taidegrafiikan syväpainomenetelmään ja tehdään oma vedos kuparilevyltä, Luontoäidin helmassa -näyttelyjulisteesta, Dürerin, Kaskipuron ja Neuvosen tyyliin. Osallistujien määrä max 5 / ryhmä. Työpajan vetää museoamanuenssi, taidegraafikko Maria Tjader-Knight. Hinta 10 € / osallistuja. max 5 henkilöä / paja Varaukset ja tiedustelut: maria. tjader-knight@vantaa.fi Ke 4.3., 25.3., 22.4. ja 6.5. klo 18−20 Galleria K, Asematie 7 Luento- ja keskustelusarja, joka antaa välineitä tulkita, tutkia ja pohtia taidetta psykoanalyysin näkökulmasta. Kumpikin tutkii mielikuvia ja niiden symbolisia esityksiä liikkuen tietoisen ja tiedostamattoman rajamailla, luovuuden lähteillä. Tilaisuudet vetää psykoanalyytikko ja filosofian professori Jussi Kotkavirta, ja luennoitsijoita ovat Anja Snellman, Tuomas Nevanlinna, Teemu Ikonen, Liisamaija Hautsalo ja Marjo Vuorela. Kolmena iltana on myös mahdollisuus tutustua gallerian näyttelyyn opastetusti ennen tilaisuuden alkua. Ohjelma: vantaa.fi/taideelamafilsofia LUONTOÄIDIN HELMASSA Pe 15.5. klo 15–17 ja ke 20.5. klo 15–17 Vantaan taidemuseo, Paalutori 3 Keskusteluopas paikalla Luontoäidin helmassa -näyttelyssä Vantaapäivänä Vantaan kaupunkijuhlassa. Vapaa pääsy. Ajankohtaista tietoa tapahtumista: vantaa.fi/taidemuseo, facebook. com/vantaantaidemuseo, twitter.com/vantaaartmuseum Vantaan kaupungin asukaslehti | Vanda stads invånartidning | Julkaisija Vantaan kaupunki | Päätoimittaja Päivi Rainio | Toimituspäällikkö Meri Hämäläinen | Taitto Alina Tirkkonen | Painos 100 200 | ISSN 2323-8712 | Painopaikka Sanomapaino Oy | Jakelu Jakelujuniorit Oy | Näköislehti vantaa.fi/asukaslehti | Palaute asukaslehti@vantaa.fi 20
© Copyright 2024