Koivukylän - Vantaan kaupunki
5/2015 VANTAAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI | VANDA STADS INVÅNARTIDNING | JULKINEN TIEDOTE | OFFENTLIGT INFOBLAD | 7.11.2015 LÖYTÖRETKI KOTIKULMILLE Eloisa Koivukylä yllättää Aurinkokivi nousee Kivistöön s. 8–9 Paljon palveluja nuorille s. 12–13 VANTAAN KAUPUNGINOSAT – Juttusarjassa esitellään Vantaan alueita. SISÄLLYS KOIVUKYLÄ ON KOTI VEHMAAN LUONNON KESKELLÄ 4 Alue-esittelyssä Koivukylä 6 Vantaa.fi uudistui responsiivisena 8–9 10 Koivukylän keskustassa sijaitsee kohtaamispaikka ja nettikahvila Kafnetti. Aurinkokivi kokoaa palveluita Kivistössä Takana vilkas tapahtumakesä 12–13 Vantaalla on paljon palveluita nuorille 16 Pakolaisleiri vaihtui kotiin Vantaalla 18 Teemavuosi käänsi katseen puroihin 19 Muistisairauden hoito kannattaa aloittaa ajoissa 20 Peruuttamattomat ajat kasvattavat jonoja 22 På svenska 23–24 Tapahtumia LYHYESTI Logistiikkaa Hakkilan Rusokalliolle Vanhan myllyn jäännöksillä riittää tutkittavaa historiasta kiinnostuneille. Tiesitkö tämän? Vehreää luontoa, toimiva pyörätieverkosto ja monipuolista asumista. Moni on löytänyt Koivukylästä kodin, ja alueella on myös paljon työpaikkoja. TEKSTI ANNA-LEENA PYYKÖNEN KUVAT SAKARI MANNINEN K sopivan asunnon. Alueella on sekä kerrostaloja että omakotitaloja ja vuokraja omistusasumista. Tulevaisuudessa Koivukylän suuralueelle muuttavat saattavat löytää upouuden kodin esimerkiksi Lipstikan alueelta, jonne on kaavoitettu lisää kerrostaloja. Ensimmäiset rakennusluvat on myönnetty ja rakentaminen alkaa talvella. lää pyritään kehittämään keskustalähtöisesti. Radan itäpuolelle halutaan tuottaa nykyaikaista keskusta-asumista ja uutta liiketoimintaa. Vaikka alueelle kaavailtu suuri ostoskeskus peruuntui syksyllä, sen tilalle pohditaan jo vaihtoehtoja. Uusia suunnitelmia kehitetään yhdessä paikallispoliitikkojen kanssa. Luottamushenkilöiden kanssa on muun muassa sovittu kaupunkikävelystä Koivukylässä. – Koivukylä on hyvin seurattu alue, Karisalo sanoo. oivukylän aluearkkitehti Vesa Karisalo kehuu, että vaikka Runsas väkiluku Koivukylä on syntynyt eri vuosikymmenten varrella, mahdollistaa kehittämisen kokonaisuus on hyvin hallittu ja alu- Koivukylässä on hyvät kaupalliset ja een perusrakenne kestää aikaa. Hän julkiset palvelut, ja ison väestöpohPunatiili luonnehtii kuvaa Koivukylää helminauhaksi, joka jan ansiosta palveluja voidaan tuottaa keskustamaisemaa jatkossa täydentyy entisestään. myös lisää. – Koivukylä on monipuolinen alue, Asemakaavasuunnittelija Lassi Koivukylän aseman seudulla käy vilske josta kuka tahansa löytää itselleen Tolkki kertoo, että jatkossa Koivuky- ja vilinä, kun juna kuljettaa ihmisiä 2 töihin ja palveluiden äärelle. Tolkki ja Karisalo kuvaavatkin Koivukylää eloisaksi kaupunginosaksi. Koivukylästä on hyvät yhteydet Tikkurilaan päin ja alueen vieressä on pääväylät Lahden ja Tuusulan suuntaan. Koivutorin liikekeskus tarjoaa ihmisille kirjasto- ja liikepalveluja. – Koivutori on tyylikäs ja hieno kiinteistö 1980-luvun alkupuolelta, Karisalo toteaa. Radan itäpuolisen Havukosken kaupunginosan tunnusmerkkinä toimivat korkeat tornitalot on tätä nykyä suojeltu. – Halusimme etsiä alue-esimerkkejä 70-luvun rakentamisesta. Havukosken tornitalot on rakennettu samanaikaisesti ja alue on yhtenäinen ja hyvin säilynyt. Kaikki ajan suunnittelupe- rusteet ovat näkyvillä. Teimme Kytötie– Laurantiealueen säilyttämiseksi asemakaavamuutoksen, joten nyt alue on värimaailmaa myöten turvassa, Karisalo kertoo. Hän kehuu myös Havukosken keskeistä puistoaluetta. – Se on rakenteena hieno: suojaisa laakso, johon on keskitetty viheralueita. Historiasta kiinnostuneille Koivukylästä löytyy muutama vanha kulttuuriympäristö. Hanabölenkoskelle sijoittuvan vanhan myllyn jäännökset tarjoavat mielenkiintoista tutkittavaa. Etelässä Koivukylä rajautuu Hanabölen kylään, joka on yksi Vantaan vanhimpia kylä-alueita. Kylä on hyvin säilynyt, ja peltoalue on suojeltua kulttuurimaisemaa. l • Koivukylän suuralueeeseen kuuluu kuusi kaupunginosaa: Koivukylä, Ilola, Asola, Rekola, Havukoski ja Päiväkumpu. • Suuralueella on asukkaita yhteensä noin 27 000. • Ennen 1970-lukua alueen maisemaa hallitsivat pientalot, myöhemmin rinnalle alkoi valmistui kerrostaloja. • Nykyisistä asunnoista yli puolet sijaitsee kerrostaloissa. • Koivukylä-Havukosken alueesta piti aikanaan tulla yksi Helsingin seudun aluekeskuksista, jossa asuisi 50 000 asukasta. Rakentamissuunnitelmat eivät kuitenkaan toteutuneet. • Koivukylän keskustan täydentyminen jatkuu nykyisen vanhan ostoskeskuksen ja aseman tuntumassa. • Alueella on tärkeitä luontoalueita, kuten Kylmäojan metsä, Simonsillan korpi ja Rekolanoja, jonka varressa kasvaa lähes luonnontilaista puronvarsilehtoa ja kosteaa niittyä. GC Vantaa Logistics Oy sekä Vantaan kaupunki ovat hakeneet asemakaavan muutosta osoitteessa Vanha Porvoontie 256 rakentamattomana pitkään olleen toimitilakorttelin ja Rusokallion virkistysalueen välisten rajojen tarkistamiseksi. Rakennusten enimmäiskorkeutta halutaan nostaa noin viidellä metrillä, jotta tontin louhinnat pohjavesialueella voitaisiin minimoida. Rautatiealuevaraus poistetaan. Alueelle laaditaan myös asemakaava nro 660900. Mielipiteet (nro 002280) kirjallisesti 11.12. mennessä. Lisätietoja: Jukka Köykkä, p. 09 8392 2261 Martinlaaksossa Kivimäentiellä järjestetään kulkuyhteys tontille Osoitteessa Kivimäentie 8 tarvitaan asemakaavan muutos kulkuyhteyden järjestämiseksi Lintukallionpolun kevyen liikenteen väylän kautta tontille. Tontilla on paritalo. Kulkuyhteyden järjestäminen ja tontin jakaminen kahdeksi tontiksi edellyttävät osan suojaviheralueesta liittämistä alueeseen. Mielipiteet (nro 002279) kirjallisesti 11.12. mennessä. Lisätietoja: Mikko Järvi, p. 09 8392 2701 Vapaalan pientaloalueen kehityksestä asukastilaisuus Vapaalan pientaloalueelle tehdään selvitys, joka tarkastelee täydennysrakentamisen mahdollisuuksia ja reunaehtoja. Selvityksen pohjalta muodostetaan suunnitteluperiaatteet, joilla ohjataan täydennysrakentamista. Tavoitteena on tukea alueen yhteistä kehitystä ja alueen ominaispiirteiden säilymistä. Infotilaisuus pidetään Rajatorpan koululla 17.11. klo 17−19. Suunnittelija tavattavissa Myyrmäen kirjaston lehtisalissa 2.12. alkaen viikoittain ma klo 12−15 sekä tarvittaessa sopimuksen mukaan. Mielipiteet (nro 014300) kirjallisesti 7.12. mennessä. Lisätietoja: Satu Onnela, p. 09 8392 2478 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ovat nähtävillä maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan asiakaspalvelussa (Kielotie 28), Vantaa-infoissa ja osoitteessa vantaa.fi/ajankohtaiset_kaavat Mielipiteet kirjallisesti mennessä osoitteella: Vantaan kaupunki, Kirjaamo, Kaupunkisuunnittelu Asematie 7, 01300 Vantaa Puhelinnro: 09 8392 2184, Faksinro: 09 8392 4163 sähköpostilla: kirjaamo@vantaa.fi 3 VANTAAN KAUPUNGINOSAT – Juttusarjassa esitellään Vantaan alueita. Asukkaat ideoivat Mikkolan tulevaisuutta Elokuussa Korson Mikkolassa purkua odottavassa elementtitalossa muisteltiin Mikkolan vaiheita ja pohdittiin tulevaa. Palvelut ja kulttuurien rikkaus ilahduttavat Koivukylän asukkaat arvostavat kotikulmiensa monipuolisuutta. Kaunis luonto ja rento omaleimaisuus saavat viihtymään alueella vuodesta toiseen. H MIRVA UOTILA avukoskella sauvakävelylenkillä reippaileva Aarne Airaksinen on asunut Koivukylässä 54 vuotta. – Pidän Koivukylässä eniten tästä jokivarren ympäristöstä. Käyn tunnin mittaisella vakiolenkilläni joka aamu. Olen koko ikäni ollut kova liikkumaan, Airaksinen kertoo. Koivukylässä häntä viehättää myös alueen luonnonläheisyys. – Itse kun olen syntynyt maalla, niin pidän luonnosta. Kotini ikkunoista avautuu myös kauniisti puustoa. Päiväkummussa asuva Tiina Kaivola-Karvinen liikkuu Koivukylässä lähes päivittäin, sillä hänen työmatkansa kulkee alueen läpi. – On näppärää hoitaa samalla asioita. Täällä on hyvin palveluita. Käyn Koivukylässä kaupassa, kampaajalla ja kuntosalilla. Kirjastossa pistäydyn joskus jopa viikoittain. Kierrätyskeskus pitää huolta luonnosta ja ihmisistä Seitsemän vuotta Koivukylässä asunut Stiina Tuppurainen arvostaa kotikaupunginosassaan sitä, että alueella asuu paljon erilaisia ihmisiä ja palvelut ovat lähellä. – Ostoskeskuksissa ja kirjastossa tulee käytyä, ja nyt myös neuvolassa, Tuppurainen toteaa. 10- ja 7-vuotiaiden tyttöjen äiti suosittelee lapsiperheitä tutustumaan esimerkiksi Hämppispuiston nimellä kulkevaan leikkipuistoon. Hän vinkkaa ihmisille myös torstaisin torilla järjestettävää kirpputoria. Monipuolista kehitystä – Koivukylässä on paljon omanlaistaan elämäntyyliä. Täällä on erilaisista kulttuureista tulevia ihmisiä ja monipuolinen ruokakulttuuri, kehuu muutaman vuoden alueella asunut Terno Ruusurinne. Hänen mukaansa viime vuosien muutokset ovat tehneet Koivukylästä Koivukylän kierrätyskeskus on tärkeä niin asiakkaille kuin työntekijöille. T avaratalo työllistää yli 60 ihmistä ja toimii kohtaamispaikkana. – Meillä jokainen työpäivä on erilainen, sanoo Koivukylän tavaratalon osastovastaava Kenneth Werner. Werner työskentelee muun muassa tavaran vastaanottopisteellä ja järjestelee tavaroita. Talon läpi kulkee vuosittain yli puoli miljoonaa tavaraa, joista osa myydään ja osa annetaan ilmaiseksi. – Kiirettä pitää ihan kiitettävästi. Tavaran tuominen on ilmaista, ja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksella on tarvittaessa myös maksuton noutopalvelu. Tavaratalo ottaa käyttötavaran lisäksi vastaan myös elektroniikkaromua ja ongelmajätettä. – Teemme tärkeää työtä sen eteen, etteivät käyttökelpoiset huonekalut ja kodinkoneet päädy kehien varsille vaan saavat meillä uuden elämän. Inhimilliset arvot kunniaan Kierrätyskeskuksessa tehdään myös yksittäisille ihmisille arvokasta työtä. 4 aiempaa viihtyisämmän. – Sen mukaan, mitä olen kuullut, myös terveydenhuolto ja sosiaalihuolto toimivat täällä hyvin, Ruusurinne nostaa esiin. Asukastila Kafnetissa viihtyvä Aadan Khadar kertoo tulevansa paikalle usein, kunhan hänellä vain on aikaa. Neljän lapsen isä on käynyt Koivukylässä peruskoulunsa ja perustanut sinne myös perheen. – Välillä asustelin Vaasassa, mutta aika suuren osan elämästäni olen viettänyt täällä, hän hymyilee. Koivukylässä Khadaria miellyttävät monikulttuurisuus ja yhteishenki. – Ihmiset tulevat hyvin toimeen toistensa kanssa, vaikka täältä löytyy erilaisia uskontoja ja kulttuureita. Koivukylä on erittäin mukava paikka. Haluan elää täällä koko loppuelämäni, Khadar toteaa. l V iikon kestänyt Mun Mikkola -tapahtuma toteutettiin Our House -lähiöfestivaalin yhteydessä. Tapahtumassa oli muun muassa kaupunkisuunnittelun näyttely Mikkolan ja Vantaan muiden lähiöiden vaiheista sekä pop up -nuorisotila, jossa järjestettiin graffitityöpaja ja sirkuskoulu. Kaupunkisuunnittelu jalkautuu asukkaiden luo Ideoita työpajoista ja verkkokyselystä Mun Mikkolan työpajoissa koottiin aineistoa vantaalaisesta rakkaudesta, tunteista ja muistoista, ideoita Mikkolan tulevaisuudesta sekä muistoja alu- Asemakaavasuunnittelija Noora Koskivaara esitteli kävijöille Vantaan lähiöiden vaiheita ja tulevaisuutta. eesta. Ideoita Mikkolan kehittämistä varten kerättiin myös verkkokyselyllä, johon tuli lähes 150 merkintää. – Eniten merkintöjä kertyi ostoskes- tija Pia Tasanko Vantaan kaupungilta. lisää asuntorakentamista, ja korkeitaVerkossa koottiin myös ehdotuksia kin kerrostaloja ehdotettiin. Toisaalta kuksen kohdalle. Ostarille toivottiin kunnostamista ja siistimistä, jotta paikoille, joihin voisi tulla täydennys- huomautettiin myös, että vihreys ja siitä tulisi ajanmukaisempi ja viihtyi- rakentamista. metsäalueet ovat tärkeitä, eikä kaikkea – Asukkaat haluaisivat Mikkolaan voi rakentaa täyteen, Tasanko sanoo. sämpi, kertoo vuorovaikutusasiantun- Mikkolan tapahtuma oli kaupunkisuunnittelun väelle erilainen tapa tutustua alueen asukkaisiin. Käytännössä alueen suunnittelijat siirsivät toimistonsa viikoksi purettavaan kerrostaloon. – Halusimme kerätä tietoa siitä, miten asukkaat kokevat alueensa. Keskustelua heräsikin paljon ja monipuolisista aiheista, joten haluamme jatkossakin jalkautua erilaisiin tapahtumiin, vaikka tietysti myös asukasillat ja verkkokyselyt säilyvät, Koskivaara toteaa. l JENNI MARSIO TEKSTI ANNA-LEENA PYYKÖNEN KUVAT SAKARI MANNINEN Käytetyn tavaran ostaminen on ekologista ja edullista, joten se on hyvä vaihtoehto ympäristötietoisille ja vähävaraisille. – Täällä käy paljon tuttuja vakioasiakkaita. Monesti aamuisin ennen myymälän avautumista ulkona on jo väkeä odottamassa, ja neljän jälkeen tietty porukka tulee töistä ostoksille. Asiakkaita käy päivittäin noin 350. Myymälällä on myös merkittävä työllistävä vaikutus. Työntekijät etsitään TE-toimistosta, ja tervetulleita ovat myös työharjoittelijat, työkokeilijat sekä resurssien mukaan palkkatuella palkattavat tekijät. Kierrätyskeskus on voittoa tavoittelematon yhtiö. Mikäli tuottoa tulee, se käytetään yrityksen pyörittämiseen tarvittaviin välttämättömiin hankintoihin. – Melkein kaikki työntekijöiden tarvikkeet ja myymäläkalusteet ovat tosin kierrätettyjä, Werner sanoo. Kierrätyskeskus hyödyntää mahdollisimman paljon lahjoituksia ja ostaa hyvin harvoin uusia tuotteita. Lahjoituksia tulee asiakkaiden lisäksi esimerkiksi kaupoilta ja yrityksiltä. – Jopa myymäläpäällikön työtietokone on saatu tänne lahjoituksena. l MIRVA UOTILA HSY/KAI WIDELL Tekemistä lapsiperheille Työpajojen ja kyselyn antia hyödynnetään Mikkolan kehittämisessä. Tarkoituksena on laatia periaatteet Mikkolan täydennysrakentamiselle. Tämä työ voisi sitten auttaa esimerkiksi taloyhtiöitä, kun ne pohtivat mahdollista lisärakentamista. – Kehittämistyön tavoitteena on saada alueelle lisää asukkaita, jolloin varmistetaan myös palveluiden säilyminen. Kaupunki haluaa pitää Mikkolan elävänä, summaa asemakaavasuunnittelija Noora Koskivaara. Uusi lajittelupiste palvelee Ruskeasannassa Ruskeasantaan voi tuoda maksutta sähkölaitteita, kodin vaarallisia jätteitä, metallia, kartonkia, pahvia, paperia, lasipakkauksia ja kuution verran painekyllästettyä puuta. Maksua vastaan voi tuoda puutarhaja puujätettä, kipsiä, sekajätettä, betonia ja kiviainesta sekä muuta palamatonta jätettä. Jätteet maksetaan asiakaspalvelupisteessä tai uusilla itsepalvelulaitteilla, jotka toimivat palvelupisteestä saatavalla asiakaskortilla. – Uusi asema on löydetty hyvin, sillä lokakuun puoliväliin mennessä täällä on käynyt jo yli 4500 asiakasta. Eniten on tuotu risuja ja muuta puutarhajätettä, Mäntynen kertoo. Ekologista rakentamista Syyskuussa Ruskeasantaan Klemmintielle avattu Sorttiasema parantaa jätteiden kierrätysmahdollisuuksia Vantaalla. – Nyt vantaalaiset voivat tuoda jätteitään omalle asemalle. Se on liikenteellisesti oivalla paikalla Tuusulanväylän läheisyydessä, kertoo Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n käyttöpäällikkö Marjut Mäntynen. Ruskeasannan Sortti-asemalla on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että asiointi olisi mahdollisimman helppoa, sujuvaa ja turvallista. Kuorma-autolla asemilla ei saa asioida. Ruskeasannan Sortti-asema on ekologinen viherkattoineen ja aurinkosähköineen. Rakentamisessa on käytetty laadukkaita kierrätysmateriaaleja. Rakennusten julkisivut on verhottu puumuovikomposiittilevyillä, jotka on valmistettu paperiteollisuuden ylijäämämateriaaleista. Pohjarakenteena on vaahtolasia, josta valtaosa on tehty pääkaupunkiseudun asukkaiden lajittelemista lasipulloista ja -purkeista. Sortti-asemien osoitteet ja aukioloajat löytyvät osoitteesta hsy.fi/sorttiasemat. l HSY 5 MIRVA UOTILA SAMI LIEVONEN Vantaa.fi uudistui responsiivisena Vaikuta blogissa • Sähköisten palveluiden kehittämistä voi seurata DigiVantaa-blogissa. • Blogissa voi esittää omia ideoita ja kommentoida tehtyjä ratkaisuja. • Blogin kautta on mahdollista ilmoittautua myös Vantaan Vakoojiin ja päästä paikan päälle kehittämään jotain tiettyä palvelua koodareiden kanssa. • Blogin löydät osoitteesta digivantaa.wordpress.com tio muutti muotoaan. Enää keskeisimmällä paikalla ei olekaan uutisotsikoiden virta vaan palveluihin liittyvät kuva-, video- ja tekstinostot. Uutiset ja tiedotteet löytyvät sivun alaosasta vasemmasta palstasta. Jokaisella osiolla on oma uutissyötepalstansa. Sivusto uudistui entistä yhtenevämmäksi rakenteeltaan, kieleltään ja kuvitukseltaan. Julkaistavien sisältöjen valinnoissa on tukeuduttu kävijämäärä- ja käyttäjätutkimuksiin. Edellinen vantaa.fi-sivustouudistus toteutettiin vuonna 2011. Vuosittain yli puolitoista miljoonaa kävijää navigoida nettisivustolla helposti ja löytää etsimänsä sisällön nopeammin. Vantaa.fi sai myös uuden ilmeen. Sivuston pääväri on edelleen sininen, vain sävyt muuttuivat. Myös fontti vaihtui. Suurin muutos on etusivun käyttöliittymässä kun perusnavigaa- Vantaan talous on tasapainottumassa Ensi vuoden budjetilla hoidetaan peruspalvelut ja kunnostetaan kiinteistöjä. V antaan 1,5 miljardin budjetissa varataan koulujen ja päiväkotien korjauksiin 11,9 miljoonaa euroa. Yksi merkittävimmistä on Pähkinärinteen koulun peruskorjaus. Lisäksi korjauslistalla ovat Metsälinnun, Kaivokselan ja Raikukujan päiväkodit. Muita vuoden 2016 isoja korjauskohteita ovat muun muassa Katriinan sairaala ja Korson vanhustenkeskus. Kiinteistöjen perusparannuksiin käytetään 22,9 miljoonaa euroa, mikä on lähes 3 miljoonaa enemmän kuin edellisvuonna. Merkittävimpiä uudiskohteita ovat Aurinkokiven monitoimirakennus, Kuuselan perhekuntoutuskeskuksen lisärakennus sekä Itä-Hakkilan, Vaaralanpuiston ja Simonkallion päiväkodit. Ensi vuoden suurin investointi eli 6 Aurinkokivi valmistuu vuonna 2016. päivähoito ja palvellaan kuntalaisia Sen kokonaishinta on 20,4 miljoonaa entistä paremmin ja joustavammin euroa. lisäämällä sähköisiä palveluita. Vuoden 2015 aikana Vantaalla Kehäradan ja Kehä III:n rahoittaminen alkaa olla ohi. Ensimmäistä kertaa tapahtui paljon: liikennöinti Kehäramoneen vuoteen Vantaan investoin- dalla alkoi ja Kivistössä järjestettiin nit laskevat alle 100 miljoonan, mikä kiinnostusta herättäneet Asuntomesvähentää lainanottopainetta. Lainaa sut. Rakentaminen oli Vantaalla ennäotetaan ensi vuonna 16 miljoonaa tyksellisen vilkasta, ja maan sisäinen euroa. muuttoliike on kääntynyt Vantaalle selvästi voitolliseksi. – Onnistumiset kannustavat meitä Peruspalvelut työssämme vantaalaisten palvelujen hyvin saavutettavissa ja niiden kehittämisen eteen myös Hyvinvointipalvelut turvataan kaikille vuonna 2016, summaa kaupunginjohvantaalaisille. Talousarvion pohjana taja Kari Nenonen. l on, että perusopetuksessa on yhteensä 21 637 koululaista, päivähoitopaikkoja on 11 924 ja terveyskeskuskäyntejä tehdään 367 500. Vuoden 2016 budjettiin on varattu rahaa moniin kuntalaisten hyvinvointia parantaviin tekoihin. Ensi vuonna Katso videolta, mitä kaikkea ensi vuoden budjettiin sisältyy. Vantaalla rakennetaan muun muassa vantaakanava.fi/tiesitko-etta uusia suojateitä ja pyöräteitä, järjestetään jokaiselle hakijalle lapsen ilta- Palvelut pomppaavat taskuun V antaalla kehitetään uutta säh- ajasta ja paikasta riippumatta eri pää- lökohtainen tapaaminen on parempi köistä asiointipalvelua, jossa telaitteilla. vaihtoehto, kertoo hankepäällikkö kaikkiin toimintoihin pääsee Aito sähköistäminen pistää uusiksi Kristiina Ahtiainen. Hankkeessa haastetaankin totutut yhdellä kirjautumisella. Asioida voi koko palveluprosessin ja parhaimmilhelposti vaikkapa älypuhelimella. laan vapauttaa työntekijän aikaa rutii- toimintatavat. Vantaalla on vauhdissa koko kau- nitöistä ydinosaamiseen, kuten asia– Monesti toistamme tiettyjä tapoja, pungin sähköisten asiointipalvelu- kastyöhön. koska niin on tehty ennenkin. Mutta jen kehittämishanke. Sen tavoitteena – Palvelupolku mietitään kokonai- onko malli itse luotu toimintatapa on tarjota kuntalaisille digitalisoituja suutena: mitä voi tehdä sähköisesti vai oikeasti pakollinen, ja mistä tuo kokonaispalveluita, joita voi käyttää ja missä vaiheessa puhelin tai henki- pakko tulee? Monet samankaltaisena Asiakas keskiössä Hankkeen ensimmäisinä painopistealueina ovat talous- ja velkaneuvonnan, varhaiskasvatuksen sekä neuvoloiden sähköisten palvelujen kehittäminen. Hankkeessa seurataan aktiivisesti myös muita sähköisten palvelujen kehittämishankkeita, kuten Apottia ja Kansallista palveluarkkitehtuuria. Ratkaisu toteutetaan avoimella lähdekoodilla ja ketterän kehityksen menetelmillä. Käytännössä tekijät toimivat tiiminä, jossa on mukana eri toimijoiden ja alojen asiantuntijoita. Saman pöydän ääressä istuvat esimerkiksi terveydenhoitaja, kehittäjäkoodari, käyttöliittymäsuunnittelija ja asiakas. – Asiakas on kaiken keskiössä. Haluamme hylätä perinteisen organisaatioajattelun ja kehittää sähköisiä palveluita siitä näkökulmasta, miten asiakas esimerkiksi elämäntilanteensa puolesta niitä tarvitsee ja käyttää, Ahtiainen pohtii. l TUULIA HALTTUNEN TUULA HEIKKINEN Kaikki rakennuslupa-asiat hoituvat nyt sähköisesti Marraskuusta lähtien Vantaan rakennusluvat myönnetään Lupapiste.fi -palvelun kautta. ANNA-LEENA PYYKÖNEN K aupungin nettisivusto avattiin Uudistustyön keskeisenä tavoituudistettuna syyskuun lopulla. teena oli muuttaa vantaa.fi entistä Uusi sivusto toteutettiin res- palvelulähtöisemmäksi. Muutos edelponsiivisena eli sivuston sisältö lytti sivumäärän huomattavaa supismuokkautuu joustavasti erikokoisille tamista ja sisältöjen entistä parempaa näytöille, kuten tabletti- ja mobiili- lajittelua niitä kuvaaviin palveluosioihin. Uudistuksen myötä käyttäjä voi laitteille. Vantaa.fi-sivustolla vierailee vuosittain jopa miljoonia kävijöitä. Kävijäseurannan mukaan kävijämäärä syyskuusta 2014 syyskuuhun 2015 oli noin puolitoista miljoonaa. Yksittäisiä käyntejä vuoden aikana oli jopa neljä miljoonaa. Tänä syksynä kuukausittain on mitattu hieman alle 200 000 kävijää ja noin 400 000 yksittäistä käyntiä. Yli puolet kävijöistä tuli sivustolle hakukoneiden kautta ja vajaa puolet kirjoittamalla osoitteen. Tyypillinen vantaa.fi-sivustolla kävijä on syksyllä 2014 tehdyn kyselyn mukaan 46–55-vuotias nainen. Uusi käyttäjäkysely toteutetaan tämän vuoden marras-joulukuun vaihteessa. l toistuvat asiat voidaan hoitaa sähköisesti helpommin ja nopeammin. Esimerkiksi tiedon kokoaminen ja siihen tutustuminen ennen asiakastapaamista takaa asiakkaalle paremman palvelun. V antaa on hoitanut asuinpientalojen rakennuslupa-asiat sähköisesti vuoden verran. Lupahakemuksen saatuaan rakennusvalvonnan henkilökunta hakee rakentajan puolesta tämän tarvitsemat lausunnot eri toimijoilta, kuten kuntatekniikan keskuksesta. Lupapiste-palvelun käyttöönotto on sujunut hyvin, ja nyt palvelun avulla voi jättää hakemuksen mistä tahansa rakennusluvasta. Esimerkiksi maisematyölupien tai maalämpökaivon rakennusluvan hakeminen onnistuu jatkossa kätevästi verkossa. Neuvontapyyntöä kannattaa hyödyntää Rakennusarkkitehdit Seppo Kokko ja Markku Toivakka esittelevät kohdetta, jonka lähes kaikki lupa-asiat on hoidettu Lupapiste.fi:n kautta. Lupapiste-palvelua voi hyödyntää jo tapyyntö kannattaa jättää myös ongelrakentamista suunnitellessaan. Pal- mallisissa asioissa ja muissa yhteyveluun rekisteröitynyt käyttäjä voi denotoissa sähköpostin sijaan. Lupapiste-palvelua käytettäessä tiedustella neuvontapyynnöllä, onko rakennuslupa ylipäänsä tarpeen. kannattaa olla tarkka siitä, että hakeMyöhemmin neuvontapyynnön voi mukseen on alusta saakka liitetty muuttaa lupahakemukseksi. Neuvon- oikeanlaiset asiakirjat. Puuttuvien tai vääränlaisten liitteiden täydentäminen pidentää lupahakemuksen käsittelyaikaa. Jos asiakirjat ovat kunnossa eikä rakennusvalvonnassa ole käsittelyruuhkaa, lupaprosessi vie noin kaksi kuukautta. Käyttö on yksinkertaista Rakennusvalvonta suosittelee, että rakentaja valtuuttaa pääsuunnittelijan valmistelemaan ja tekemään lupahakemuksen. Konkarien apu varmistaa, että hakemuksesta tulee kerralla oikeanlainen. Arkkitehtuuritoimisto Seppo Kokko Oy on käyttänyt Lupapistettä asiakaskohteidensa lupa-asioissa heti palvelun lanseerauksesta lähtien. Rakennusarkkitehdit Seppo Kokko ja Markku Toivakka ovat yhtä mieltä siitä, että palvelun myötä lupien hakeminen on helpottunut ja nopeutunut. – Jos suunnittelukohde on normaalityyppinen, palvelu on selkeä. Se ei myöskään ole sidottu kellonaikoihin, vaan tarpeen vaatiessa palvelua voi käyttää iltaisin ja viikonloppuisin. Jos suunnitelmiin tulee muutoksia, palveluun vain toimitetaan uudet pdf-tiedostot, joten myös paperinkulutus pienenee, Markku Toivakka kertoo. Jatkossa koko arkkitehtuuritoimiston väki on osallistumassa rakennusvalvonnan järjestämään Lupapistekoulutukseen. l ANNA-LEENA PYYKÖNEN 7 ANNA-LEENA PYYKÖNEN Aurinkokiven koulun tuleva rehtori Sari Silander, Aurinkokiven päiväkodin rakennusaikainen johtaja Tiina Hotinen ja Vantaan musiikkiopiston rehtori Monna Relander kehuvat yhteistyötään toimivaksi. L uja yhteisöllisyys on syksyllä 2016 avautuvan Aurinkokiven palvelukeskuksen ominaisimpia piirteitä. – Toivon, että Aurinkokiveen tulee vahva meidän talo -henki. Koko henkilökunta vaikuttaa siihen, millaista yhteistyötä alamme tehdä. Tapahtumat, retket ja pihan käyttö ovat myös luomassa yhteisöllisyyttä, sanoo Aurinkokiven koulun tuleva rehtori, Sari Silander. Aurinkokiven palvelukeskusta lähdettiin luomaan aivan uudenlaisella otteella. Kaikki talon tulevat toimijat otettiin mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Ratkaisulla haluttiin varmistaa, että tilat todella palvelevat käyttäjiä. Aurinkokiveä ideoineisiin työryhmiin kuuluu perusopetuksen, varhaiskasvatuksen, sosiaali- ja terveysalan sekä kulttuuripalvelujen ammattilaisia. Vaikka neljä vuotta kestäneen projektin aikana ihmiset ovat osittain vaihtuneet, suunnittelutyötä on tehty pitkäjänteisesti ja hyvällä yhteishengellä. Käyttäjien tekemä pedagoginen suunnitelma oli myös pohjana palvelukeskuksesta järjestetyssä arkkitehtikilpailussa. 8 Yhteistyö on ykkösjuttu Koululaisia on ripoteltu uuden rakennuksen joka sakaraan. Tilaratkaisuilla pyritään lisäämään eri-ikäisten lasten yhteistyötä. Sari Silanderin mukaan yhdessä tekeminen on lapsille luontaista. Uuden, yhteistyötä painottavan toimintakulttuurin omaksuminen saattaakin olla haasteellisempaa aikuisille. – Pedagogisessa suunnitelmassa on mietitty todella paljon, kuinka Aurinkokivessä tehdään töitä. Tilat tavallaan myös pakottavat yhteistyöhön. Uudenlaisen toimintakulttuurin omaksuminen ei tule olemaan kaikkein yksinkertaisinta, mutta tämä on oikea reitti, Silander kertoo. Toive yksissä tuumin tekemisestä näkyy myös yhteisessä taukotilassa, jonka Aurinkokiven ammattilaiset jakavat. Sama tila useaan tarkoitukseen Aurinkokiven tiloista on haluttu tehdä mahdollisimman monikäyttöisiä. Tavoite tulee näkymään muun muassa rakennuksen yhtenäisessä sisustuksessa ja kalustuksessa. Huonekaluja voidaan siirtää tarpeen mukaan tilasta toiseen, ja muutamien luokkahuoneiden välille on suunniteltu siirtoseiniä tilojen yhdistämistä varten. Koulupäivän päätteeksi luokat Aurinkokiven on suunnitellut arkkitehtitoimisto Playa Arkkitehdit Oy. Kivistön alueen taideteema näkyy myös palvelukeskuksessa. "Toivon vahvaa meidän talo -henkeä" Ari Kiiskinen arvostaa kuntatyönantajan vakautta. tämään viimeisimmällä teknologialla ja myös Aurinkokivessä on panostettu kosteudenhallintaan. – Aurinkokiveen on asennettu kosteusantureita, joilla voidaan seurata rakenteiden kuivamista rakentamisen aikana. Kyseiset anturit jäävät rakenteisiin ja niistä voidaan seurata rakenteiden kosteuskäyttämistä myös valmiissa rakennuksessa. Kosteudenhallinnan konsultti on antanut neuvoja ja ohjeita ja suorittanut mittauksia muun muassa betonista. – Olemme saaneet arvokasta tietoa rakentamisaikatauluihin ja moneen muuhun asiaan. Yhteiset tilat tuovat säästöjä Palkittu jo rakennusvaiheessa Aurinkokiven jatkoksi on kaavailtu yläkoulua. Koulusta ei ole vielä tehty tarkempia suunnitelmia, mutta voimakkaasti kasvavalla alueella rakennuspäätös voi syntyä nopeastikin. Palvelukeskuksen ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on noin 20 miljoonaa euroa. Vaikka hanke on kaupungille suuri ponnistus, eri toimijoiden tuominen saman katon alle merkitsee kuitenkin mittavia säästöjä. – Tarkkaa summaa on vaikea sanoa, mutta säästöjä tulee satojatuhansia, projektipäällikkö Ari Kiiskinen arvioi. Aurinkokivi saa suunnitteluun osallistuneilta hyvää palautetta. – Uskon, että tulemme hyödyntämään tätä kokemusta ja ottamaan siitä mallia, Kiiskinen toteaa. – On ihana ajatus, että sama rakennus palvelee lapsia neuvolaikäisistä saakka. Aurinkokivi on hyvä esimerkki monitoimitalon suunnittelusta, Relander sanoo. l Projektiryhmällä on syytä iloon, sillä Aurinkokivi ei ole vielä edes valmis, mutta yksi palkinto on jo plakkarissa. Aurinkokiven palvelukeskus julkistettiin lokakuussa vuoden Tekla BIM Awards 2015 -talokategorian voittajaksi. Raadin mukaan Aurinkokivi ansaitsi voiton seuraavilla perusteluilla: mallin monipuolinen hyväksikäyttö prosessin eri vaiheissa, projektiosapuolien yhteistyö mallin avulla, hankkeena tavanomainen, tietomallinnushankkeena huippu. l ANNA-LEENA PYYKÖNEN EEVA VIERROS EEVA VIERROS AURINKOKIVI ON KOKO KIVISTÖN TALO Aurinkokivi tarjoaa tilat alakoululle, neuvolalle, musiikkiopistolle ja kuvataidekoululle. Myös kuntalaisten toivotaan ottavan palvelukeskuksen omakseen. Aurinkokivi on täysin tietomallinnettu kohde muuntautuvat esimerkiksi Vantaan musiikkiopiston ja Vantaan kuvataidekoulun tiloiksi. Myös urheiluseurojen, seurakuntien ja kansalaisopistojen toivotaan saapuvan taloon. – Monikäyttöisyyttä on mietitty usealta kantilta ja tilat on tehty toiminnan tarpeisiin. On aina hyvä, kun samassa rakennuksessa on useita toimijoita. Silloin syntyy yhteistyötä, jota etukäteen ei voi edes ennakoida, musiikkiopiston rehtori Monna Relander kehuu. Vantaan musiikkiopisto järjestää Aurinkokivessä soiton alkeisopetusta ja musiikkileikkikoulun. – Tilojen valmistuttua katsotaan, onko paikalla myös isompien orkesterikokoonpanojen opetusta. Kehärata tekee nyt Kivistöön tulemisesta helppoa. Toki pyrimme myös olemaan mukana luomassa harrastustoimintaa eri-ikäisille musiikinharrastajille, Relander toteaa. Vantaan kuvataidekoulu puolestaan järjestää Aurinkokiveen rakennettavassa ateljee-luokassa opetusta ainakin 5–12-vuotiaille lapsille. Vantaan moderneimman kohteen parissa työskentely on innostavaa ja palkitsevaa. A kokonaan tietomallinnettu kohde ja kolmiulotteiset kuvat ovat auttaneet huomaamaan asioita, jotka muuten olisivat tulleet esiin vasta rakentamisen aikana. – Kuvien avulla on helppo tarkistaa, miten tekniikkaa asennetaan rakentamisen aikana ja miten erilaiset sähköja LVI -reitit toimivat. Työmaalla on iso tietomalliin yhdistetty näyttötaulu, josta voi tutkia yksityiskohtaisia kuvia, Kiiskinen selvittää. Tällä vältetään monet riidat ja työ voi jatkua nopeammin. Tietomallipohjaisen suunnittelun ansiosta myös arkkitehti- ja rakennesuunnitelmat ovat olleet yhteensopivampia kuin perinteisesti toteutetuissa hankkeissa. ri Kiiskinen istuu Vantaan tilakeskuksen toimitiloissa, joista huokuu 1970-luku. Kiiskisen työhön retro ei kuulu kuitenkaan mitenkään, sillä hän työskentelee päivisin yhden Vantaan moderneimman kohteen parissa. Hän toimii Kivistöön aukeavan Aurinkokiven palvelukeskuksen rakentamisen projektipäällikkönä. Kiiskinen on viihtynyt Vantaalla vuosikaudet töissä, paljolti hyvien työkavereiden ja hyvän työilmapiirin ansiosta. Kuntatyönantajaa hän arvostaa myös sen vakauden takia. Tilakeskuksen ikärakenne on korkea, joten uutta väkeä tarvitaan pian työkaveSisäilmaongelmat puhuttavat reiden jäädessä eläkkeelle. Aurinkokiven projektiryhmään Kiis- Sisäilmaongelmat puhuttavat muun Suomen lisäksi Vantaalla, ja homeonkinen on erityisen tyytyväinen. – Meillä on hankkeessa kokenut, erin- gelmat ja niiden tutkimukset ovat tätä omainen vastaava työnjohtaja Pekka päivää tilakeskuksessa. Kiiskisen mielestä homeongelmat Kavén ja tiimissä muutenkin hyvät ammattilaiset, Kiiskinen hymyilee. ovat kaksipiippuinen juttu ja usein ihmisten on helpompi etsiä syytä oireiluun työpaikan, koulun tai päiväUudenlaista rakentamista kodin kuin oman kodin rakenteista. Tässä vaiheessa Kiiskinen ei osaa – Kotona kuitenkin nukutaan ja vietenimetä Aurinkokiven projektista huo- tään suurin osa ajasta. Mutta tietysti, noja puolia, joten syytä hymyyn löytyy. oli syy missä tahansa rakennuksessa, Projekti on sujunut mallikkaasti ja on ongelmat pitää korjata. Menneisyydestä on otettu oppia ja aikataulussa. Kivistön palvelukeskus Aurinkokivi tämän päivän rakentamisessa kosteuedustaa uudenlaista rakentamista denhallinta on todella tärkeä osa promonessa suhteessa. Aurinkokivi on sessia. Kosteusongelmia pyritään vält- "Meillä on tiimissä hyviä ammattilaisia" EEVA VIERROS TULE TEKEMÄÄN KUNTALAISTEN ARKEEN VAIKUTTAVAA TYÖTÄ! Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan tehtävänä on kaupunkirakenteen ja ympäristön sekä liikenteen, yhdyskuntatekniikan ja kaupungin toimitilojen kokonaisvaltainen kehittäminen, hallinta ja hoito. Toimenkuvaan kuuluu myös kaupungin strategisten tavoitteiden mukaisen maapolitiikan, asuntopolitiikan, ympäristöpolitiikan ja ympäristöterveydenhuollon kehittäminen ja toteuttaminen. Suunnittelijat, kehittäjät, asiantuntijat ja tekijät pääsevät mukanamme mielenkiintoisiin ja monipuolisiin kaupungin rakennetun ja rakentuvan ympäristön tehtäviin. Lue juuri nyt vapaana olevista paikoista www.vantaarekry.fi 9 Onnistunut messutapahtuma Asuntomessut järjestettiin viime kesänä voimakkaasti kasvavassa Kivistössä. Juuri ennen tapahtumaa avattu Kehärata toi tuhansia tutustumaan messuihin. ja kuusi omakotitaloa. Lisäksi alueelle rakennettiin kolme kerrostaloa ja pysäköintitalo. Kaikkiaan alueelle valmistui noin 350 asuntoa, joista 150:ssä asuttiin messujen aikana. Kolme näyttävää kerrostaloa ei ole ihan tavanomainen näky Asuntomessuilla, joka mielletään yleisesti pientaloja esitteleväksi tapahtumaksi. Yhdeksän esillä ollutta kerrostalooin kymmenen hehtaarin kokoi- asuntoa kiinnostivat messuvieraita selle, pyöreään muotoon kaavoi- kovasti. tetulle messualueelle rakennetEuroopan suurin puukerrostalo Puutiin 28 omakotitaloa, kolme paritaloa Mera kiinnosti jo rakennusvaiheessa N Vantaan asuntomessuilla vieraili 138 756 maksanutta kävijää. Messujen kävijätutkimukseen vastanneista lähes 90 prosenttia koki messut hyvänä tai erinomaisena tapahtumana. Kaksi kolmasosaa tutkimukseen vastanneista piti Kivistön kaupunginosaa hyvänä tai erittäin hyvänä asuinalueena. Vantaan kaupungin messutapahmediaa ja alan ammattilaisia. Kierrätys- ja uusiomateriaalien hyödyntämi- tumalle asettamat tavoitteet saavusellä julkisuutta saaneen Opaalitalon tettiin ja kaupunki sai tapahtuman asunnot kiinnostivat messukävijöitä myötä ansaitsemaansa huomiota. samoin kuin julkkisten sisustamat Myös Kehärata ja uusi Kivistön asuinalue olivat näkyvästi esillä mediSpinelli-talon asunnot. assa ennen tapahtumaa ja sen aikana. Kivistön kaupunginosa tullaan jatkosParas talo, piha ja sisustus sakin muistamaan Asuntomessuista ja Paras talo -äänestyksessä yleisön suo- kesästä 2015. l sikiksi nousi messujen suurin kohde, KATI HARKOMA moderni kivitalo LakkaLaine. Talon tilaratkaisut, ulkonäkö, laatutaso ja Messujen antiin pääset vielä valoisuus miellyttivät yleisöä. Lakkakurkistamaan Vantaa-kanavan videoilla vantaakanava.fi Tikkurila Festivaali palkittiin ympäristöystävällisyydestä 10 MIRVA UOTILA T ikkurila Festivaali järjestettiin Hiekkaharjun urheilupuistossa heinäkuun viimeisenä viikonloppuna toista kertaa. Suomen nopeimmin kasvanut kotimaisen musiikin festivaali veti paikalle lähes 20 000 kävijää. Tikkurila Festivaali on erottunut alusta alkaen ympäristöystävällisenä tapahtumana. Tänä vuonna tapahtuma sai Ekokompassi-sertifikaatin, jonka Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY myöntää hyvästä ympäristöystävällisestä työstä. Tapahtuman promoottori Jan Grehnin mukaan Ekokompassin tärkein toimenpide on ollut jo alkuvaiheessa tehty arvovalinta. Ekologisuus ja ympäristöystävällisyys on huomioitu mahdollisuuksien mukaan kaikissa festivaalituotannon vaiheissa. Grehn on ollut erittäin tyytyväinen Hiekkaharjun urheilupuistoon tapahtumapaikkana. Vantaan kaupungin sekä muiden yhteistyökumppaneiden innokkuus ja sitoutuminen Tikkurila kurila Festivaali onkin vakiinnuttanut paikkansa vantaalaisten kesän päätapahtumana. Grehn toivoo ensi vuoden festivaalille samanlaista rentoa ja kesäistä fiilistä. l VIIVI PAJU V antaan ammattiopisto Varian tieto- ja tietoliikennetekniikan opiskelijat kiersivät viime kevään aikana kouluissa ja päiväkodeissa asentamassa tabletteja käyttövalmiiksi sekä opastamassa henkilöstöä niiden käytössä. Opiskelijat auttoivat henkilöstöä myös muissa tietoteknisissä asioissa, kuten videotykkien ja kameroiden käytössä sekä tiedostojen siirrossa. Yhteistyöprojektin avulla tabletin saaneet yksiköt saivat tarpeisiinsa räätälöidyn koulutuksen. Opiskelijat puolestaan saivat oikeita käytännön työtehtäviä sekä kokemusta liikkuvasta ja moninaisesta työskentelytavasta. Anssi Salmi kertoo tablettien soveltuvan ominaisuuksiltaan erinomaisesti ryhmätyöskentelyyn. Opiskelijat ovat esimerkiksi keränneet tietoa eri kuljetusmuotojen ominaisuuksista ja kirjanneet niitä yhteisesti käytössä Tabletit auttavat olevalla alustalle, jolloin tiedot ovat tiedon jakamisessa samanaikaisesti kaikkien ryhmän Varian noin 1 500 tablettia hyödyn- opiskelijoiden nähtävillä. netään ammattiin opiskelussa monin tavoin. Pääasiassa tabletteja käytetään Simulaattorilla ajokokemusta apuvälineinä tiedon tuottamisessa kuvin ja videoin sekä työssäoppimis- Tablettien lisäksi Salmi hyödyntää opetuksessa erilaisia simulaattoreita, jaksojen aikana. Tänä syksynä opintonsa aloittaneet joilla opiskelijat pääsevät tutustulentokoneasennuksen opiskelijat sai- maan virtuaalisesti työkoneiden käytvat tabletit käyttöönsä koko opinto- täytymiseen ja ominaisuuksiin. – Yhdistämällä simulaattorilla tehjensa ajaksi. Näin heillä on mahdollisuus saada lupakirjan edellyttämät tävä hallinnan opettelu ja liikenneopiskelumateriaalit sähköisesti pape- käyttäytyminen sekä oikealla työkoneella tehtävä käytännön harjoittelu ritulosteiden sijaan. Virtuaalivirtuoosit-projektia Vari- saadaan paras oppimistulos. Tämä assa vetävä liikenteen alan opettaja madaltaa kynnystä lähteä liikenteen Varia mukana festivaalilla Vantaan ammattiopisto Varia oli mukana Tikkurila Festivaalilla, joka järjestettiin oppilaitoksen Hiekkaharjun toimipisteen alueella. Varian tiloja oli tapahtuman käytössä muun muassa ensiapupisteenä ja henkilökunnan majoitustilana. Varia osallistui tapahtumaan myös omalla esittelypisteellä. Festariviikonlopun aikana sadat juhlijat kävivät tutustumassa oppilaitoksen koulutustarjontaan ja osallistumassa arvontaan. Varian uudella logolla varustetut vesipullot olivat kysyttyjä helteisinä päivinä. Festivaaliin ovat olleet merkittäviä syitä paikkavalinnalle. Hiekkaharjun urheilupuisto on Grehnin mukaan erittäin hyvä paikka juuri tämänkaltaiselle kaupunkifestivaalille. Sijainti on lähellä kaikkea, mutta paikka on silti rauhallinen. Tik- Vantaa osti viime vuonna opetuskäyttöön runsaat 16 000 tablettia, joita hyödynnetään nyt tiedonhaussa ja ryhmätöissä. Tämän vuoden festivaalihumuun pääset mukaan videoiden kautta vantaakanava.fi. SAKARI MANNINEN TAKANA HUIKEA MESSUKESÄ KIVISTÖSSÄ Digiaika tukee ammattiin opiskelua Lukioiden opetussuunnitelma päivitetään yhteisvoimin SAKARI MANNINEN SAMI LIEVONEN Laine voitti myös Paras piha -äänestyksen: piha oli messualueen suurin ja sen valtteja olivat suuri terassialue sekä helppohoitoisuus. Paras sisustus -äänestyksen voitti TiileriKoti. Maalaisromanttisen ja harmonisen sisustuksen pääasioita olivat luonnonläheiset värit ja materiaalit, kuten pellava ja kierrätysmateriaalit. Osuuskunta Suomen Asuntomessut jakoi Vuoden sisältöteko -palkinnon Vantaan kaupunginmuseon ja Metropolia ammattikorkeakoulun opiskelijoiden toteuttamalle Kasarikodille. Voittaja valittiin kävijäpalautteen perusteella. 80-luvun tyyliin sisustettu Kasarikoti oli kävijöiden mukaan mieleenpainuvin asia tämän vuoden messuilla. sekaan ja vähentää vahinkojakin. Logistiikan perustutkintoa opiskelevat Elias Hadjari ja Sami Juntunen arvostavat virtuaalista opetusta, mutta korostavat, ettei tietotekniikkaan sovi luottaa liikaa. – Esimerkiksi ajo-opettelu rekkasimulaattorilla ei korvaa oikeaa ajotuntumaa ja tilannenopeuden hallintaa, Juntunen selventää. Variassa on käynnissä kymmenkunta erilaista tieto- ja viestintätekniikan projektia, joiden tavoitteena on edistää virtuaalisia oppimistapoja ammattiopiskelussa sekä kasvattaa opiskelijoita digitalisoituneeseen työelämään. Yhteistyötä tehdään useiden muiden ammatillisten oppilaitosten kanssa, jolloin myös opettajat voivat verkostoitua ja saada vertaistukea sähköisten välineiden ja menetelmien alati kehittyvässä maailmassa. l Vantaan opiskelijat tekivät hyvää V antaan lukioiden ja ammattiopisto Varian opiskelijat järjestivät Tehdään hyvää -viikon 2.–6.11. Viikon aikana opiskelijat levittäytyivät kaupungille tekemään vapaaehtoistöinä hyviä tekoja. Ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijat suunnittelivat itse viikon toteutuksen. Hyvän tekemisen paikoiksi ilmoittautui ennakkoon yhteensä 80 vantaalaista päiväkotia, koulua, hoiva- ja vanhainkotia sekä palvelukotia. Hyvän tekemiselle ja hyvän mielen tuottamiselle on loputon tilaus. Vantaalaisissa toisen asteen oppilaitoksissa on jo pitkään tehty paljon hyvää ympäri vuoden. Tapahtumaviikko kokosi hyvät teot yhteen ja kasvatti niiden määrää sekä lisäsi vantaalaisten oppilaitosten näkyvyyttä ja yhteishenkeä. Tavoitteena oli luoda vantaalainen ilmiö, josta opiskelijat ja oppilaitokset tunnetaan yli kuntarajojen.l KATARIINA KOVANEN-PIIPPO Opiskelijoiden tapahtumaviikon kuvamateriaaliin pääset tutustumaan Instagramissa hashtagilla #tehdäänhyväävantaa ja Facebookissa lukemalla alla olevan koodin. MAARIT AHO L ukiokoulutuksen opetussuunnitelmat (ops) uudistuvat sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Edellisestä valtakunnallisesta opsuudistuksesta on kulunut kymmenen vuotta. Vantaalla valmistaudutaan jo paikalliseen ops-työhön, joka alkaa heti, kun Opetushallitus julkaisee opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet. Työtä varten on perustettu 15 työryhmää, joihin osallistuu lukioiden rehtorien ja virastohenkilökunnan lisäksi aktiivisesti joukko opettajia ja opiskelijoita. Mukaan yhteistyöhön kutsutaan myös huoltajia ja muita yhteistyötahoja. Kuluvan lukuvuoden aikana laaditaan kaikkia Vantaan lukioita koskeva yhteinen opetussuunnitelma. Työ on valmis kesään 2016 mennessä. Lukiokohtaisia opetussuunnitelmia päästään työstämään sen jälkeen. Uusi Opetussuunnitelman perusteet on Opetushallituksen antama määräys, jolla koulutuksen järjestäjä velvoitetaan sisällyttämään paikalliseen opetussuunnitelmaan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Määräyksellä varmistetaan koulutuksellisten perusoikeuksien, tasa-arvon, opetuksellisen yhtenäisyyden, laadun ja oikeusturvan toteutuminen. opetussuunnitelma otetaan käyttöön kaikissa lukioissa ykkösvuosikurssilaisilla elokuussa 2016. Aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet valmistuvat vuoden lopussa, ja kevään aikana päivitetään Vantaan aikuislukion ja Sotungin etälukion opetussuunnitelmat. Ensimmäinen työryhmäkokoontuminen oli 12.10. Tikkurilan lukiossa. l KATARIINA KOVANEN-PIIPPO 11 ANNA GROTH Nuorten palveluja Vantaalla Sosiaalineuvontaa nuorille aikuisille S Vantaa tarjoaa nuorille monipuolisesti apua ja tukea eri elämäntilanteisiin. osiaalineuvonta auttaa, kun tarvitset apua raha-asioiden järjestelyssä, työ- ja opiskelupaikan hakemisessa, asunnon etsimisessä tai vaikkapa lomakkeiden täyttämisessä. Nuorten aikuisten sosiaalineuvonta on tarkoitettu 18–24-vuotiaille. – Meille voi tulla pienten tai suurten kysymysten kanssa. Sellaista kysymystä ei olekaan, jota emme voisi lähteä nuoren kanssa pohtimaan, kertoo nuorten sosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Sanna Vaaltola. KOONNUT SUVI NURMIVIITA TERVEYS, MIELENTERVEYS, SOSIAALISET SUHTEET JA PÄIHTEET KOULUTERVEYDENHUOLTO vantaa.fi/koululaisen_terveys OPISKELUTERVEYDENHUOLTO vantaa.fi/opiskeluterveydenhuolto NUORTENKESKUS NUPPI 13–21-vuotiaille, lisäksi lyhytkestoista apua yli 21-vuotiaille vantaa.fi/nuppi, facebook.com/nuortenkeskusnuppi nuortenkeskusnuppi.wordpress.com • Kouluterveydenhoitaja tekee terveystarkastuksia, antaa ensiapua koulutapaturmissa ja auttaa oppilaan sairastuessa kesken koulupäivän. • Koulupsykologi auttaa oppimisvaikeuksissa, sopeutumisessa, tunneelämän haasteissa ja ryhmässä toimimisessa. • Koulukuraattori auttaa, kun oppilaan tilanne koulussa tai kotona huolestuttaa tai kun oppilas kokee itsensä yksinäiseksi. • Nuori itse tai vanhempi voi ottaa yhteyttä. • Lukiolaisille, kymppiluokkalaisille, toisen asteen ammatillisessa oppilaitoksessa opiskeleville ja ammattikorkeakoululaisille. • Opiskeluterveydenhuolto ohjaa opiskelijoita huolehtimaan terveydestään ja auttaa eteenpäin eri elämäntilanteissa. • Auttaa mielenterveys- ja päihdeasioissa ja sosiaalisissa suhteissa. • Nupissa muun muassa terapeuttisia tukikeskusteluita, perhetapaamisia, seksuaalineuvontaa. Puhelinneuvonta ma–pe klo 9–11 ja ti klo 12–15 p. 09 8392 6063 nuppi@vantaa.fi • Avoimet päivystysvastaanotot ti klo 12–16.30 Tikkurila Vernissakatu 6, 5. kerros, to klo 9–12 Myyrmäki Liesitori 1 A, 3. kerros, Nuorisotila Arkki. TYÖ, KOULUTUS JA ASUMINEN NUORTEN SOSIAALINEUVONTA 18–24-vuotiaille vantaa.fi/sosiaalineuvonta_nuorille PETRA 17–24-vuotiaille vantaa.fi/tyollisyyspalvelut_nuorille facebook.com/petraprojekti Ota yhteyttä petra@vantaa.fi NUORTEN OHJAUS- JA TUKIKESKUS KIPINÄ 16–28-vuotiaille vantaa.fi/ilman_koulua_tai_tyota, facebook.com/NuortenohjausjatukikeskusKipina instagram.com/ohjauskeskuskipina OHJAAMO ERITYISNUORISOTYÖ 13–16-VUOTIAILLE vantaa.fi/erityisnuorisotyo • Auttaa ihmissuhdeongelmissa, päihteisiin ja kiusaamiseen liittyvissä asioissa. • Voit asioida nimettömänä. • Ota yhteyttä puhelimitse. TIETOA VERKOSSA TIETO- JA NEUVONTAPALVELU JEESI 15–25-vuotiaille jeesi.info facebook.com/NuortenVantaa HYVIS – LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA vantaanhyvis.fi 12 Alle 30-vuotiaille vantaa.fi/ohjaamo facebook.com/OhjaamoVantaa instagram.com/ohjaamo_vantaa • Auttaa lomakkeiden täyttämisessä, raha-asioiden järjestelyssä, työ- tai opiskelupaikan hakemisessa, asunnon etsimisessä. • Tule käymään tiistaisin ilman ajanvarausta klo 13–15 Koivukylän sosiaaliasemalle, Karsikkokuja 15 ja klo 15–17 nuorten ohjaus- ja tukikeskus Kipinään, Ratatie 2, Tikkurila. • Antaa henkilökohtaista ohjausta työnhakuun, vahvistusta työnhakutaitoihin ja tukea ammatinvalintaan. • Työ- ja työkokeilupaikkoja yritysyhteistyön kautta. • Antaa opinto-ohjauksellista neuvontaa, tietoa koulutusvaihtoehdoista ja tietoa oppisopimuksesta. • Tarjoaa tukea ja ohjausta monikulttuurisille nuorille, ilman opiskelupaikkaa jääneille, opintonsa keskeyttäneille, työttömille, kotiin syrjäytyneille ja asunnottomille. • Tule käymään ti ja ke klo 12–19 Ratatie 2 01300 Vantaa. • Ota yhteyttä ohjauskeskus@vantaa.fi p. 09 8392 8360 p. 050 312 4372. • Ota yhteyttä ma–pe klo 12–17 Ohjaamo Vantaa, Ratatie 7 WhatsApp +358 43 826 6565 • Voit ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi, jättää asuntohakemuksia, saada työnhakuvalmennusta, saada tietoa työkokeilumahdollisuuksista, tavata ammatinvalintapsykologia, saada apua lomakkeiden täytössä ja saada selvyyttä omiin tukioikeuksiin. • Ohjaamo ohjaa eteenpäin, kun et tiedä, mitä palvelua tarvitset. VAPAA-AIKA NUORISOTILAT • Tiedottaa nuoria koskevista ajankohtaisista asioista ja tarjoaa vastauksia kysymyksiin Pulmakulmassa: nuoret.info. • Hyvis tarjoaa tietoa nuorille suunnatuista palveluista. 10–17-vuotiaille vantaa.fi/nuorisotilat ANKKAPARTIO vantaa.fi/ankkapartio • Tarjolla muun muassa pelejä, puutarhanhoitoa, punttisalia, skeittausta ja kerhoja. • Toiminta on maksutonta ja avointa kaikille, ja sitä suunnitellaan myös yhdessä nuorten kanssa. • Nuorisotilat ovat turvallisia, savuttomia ja päihteettömiä vapaa-ajanviettopaikkoja. • Katupartio auttaa nuoria perjantaisin ja juhlapyhien aattoina. • Ota yhteyttä Länsi-Vantaa p. 040 717 4216 Itä-Vantaa p. 0400 427 712. Konkreettista apua Mia ja Aziz kehuvat kilvan Ohjaamosta saamaansa tukea. OHJAAMON KAUTTA LÖYTYI TYÖ JA ASUNTO Joskus on pienestä kiinni, että elämässä palaset loksahtavat paikoilleen. Kesäkuussa avattu Ohjaamo Vantaa on jo auttanut monia nuoria pulmatilanteissa. O hjaamo Vantaa on alle 30-vuotiaiden neuvontapiste, josta saa ilman ajanvarausta apua opiskeluun, työhön, elämänhallintaan ja hyvinvointiin liittyviissä kysymyksissä. Eniten nuoret ovat halunneet tietää asumisesta ja työnhausta. Aziz Sheikhillä, 27, on riittänyt töitä lehdenjakajana ja siivoushommissa, mutta asunnon saaminen on ollut hankalaa. – Ohjaamossa minua autettiin asuntohakemuksen täyttämisessä. Nyt en oikein enää edes ymmärrä, mikä siinä oli niin vaikeaa, Aziz sanoo. Yhdessä tehty hakemus kantoi heti hedelmää. VAV:lta soitettiin jo seuraavana aamuna ja nyt Aziz on päässyt veljensä nurkista uuteen kotiinsa Korsoon. – Kyllä oma koti on todella tärkeä asia. 24-vuotias Miia kokee, että Ohjaamosta saatu apu oli ratkaisevan tärkeää, kun hän löysi vihdoin töitä keikkafirmasta. – Ohjaamossa neuvottiin, mikä kuulostaa työhakemuksessa hyvältä. Ja muutenkin sain henkistä tukea työnhakuun. Nyt saan apua asunnon etsintään. Kanssani on käyty asuntonäytöissä ja olen saanut todella paljon tietoa kaikesta; mihin tukiin olen oikeutettu ja mihin Vantaalla valmistuu asuntoja, Miia kertoo. Asiakkaat kiittelevät Ohjaamon kiireetöntä ilmapiiriä ja sitä, että siellä voi pistäytyä juttelemassa, vaikka ei olisi mitään erityistä asiaakaan. – Tuntuu kivalta, että täällä voi käydä kertomassa kuulumisiaan. Kasvotusten on monesti mukavampi jutella. Helposti minulla vierähtää tässä pari tuntia työpaikka- tai asuntoilmoituksia selaillessa, Mia hymyilee. l ANNA GROTH Katso video Ohjaamon avajaisista vantaakanava.fi Nuppi auttaa nuoria ja heidän vanhempiaan Kaipaatko apua sosiaalisissa suhteissa tai mielenterveysja päihdeasioissa? Huolettaako nuoren pelaaminen tai netin käyttö? Ota yhteyttä nuortenkeskus Nuppiin. N upin palvelut on tarkoitettu 13–21-vuotiaille, mutta lyhytkestoista neuvontaa ja ohjausta on tarjolla myös yli 21-vuotiaille. – Huolista puhuminen helpottaa. Työntekijöidemme kanssa nuoret ja vanhemmat pääsevät puhumaan luottamuksellisesti. Asiakkaiden huolet liittyvät usein esimerkiksi pelaamiseen, päihteisiin, psyykkiseen vointiin tai vanhempien ja nuoren suhteeseen, kertoo nuorten psykososiaalisten palveluiden esimies Hanna Pösö. Nuoria huolettavat usein talouteen, asumiseen ja terveyteen liittyvät asiat. Myös ihmissuhdepulmiin kaivataan tukea. Sosiaalityöntekijöitä sitoo vaitiolovelvollisuus, joten nuoret voivat puhua turvallisesti vaikeistakin asioista. – Keskustelemme nuoren kanssa ja pyrimme etsimään ratkaisua pulmiin yhdessä. Keskusteluavun lisäksi voimme auttaa nuoria esimerkiksi lomakkeiden täyttämisessä tai toimeentulotukipäätöksen tulkkaamisessa. Tarpeen mukaan ohjaamme asiakkaita myös muiden nuorille suunnattujen palvelujen pariin. Vaaltola muistuttaa, että sosiaalineuvonnassa ei tehdä toimeentulotukipäätöksiä eikä saatua toimeentulotukipäätöstä voi neuvonnassa muuttaa. – Näissä tilanteissa ohjaamme nuoria varaamaan ajan oman työntekijän vastaanotolle. Nuorten näköistä toimintaa Usein nuorta helpottaa jo tieto siitä, että on olemassa paikka, jossa voi keskustella asioista aikuisen kanssa. Sosiaalineuvonnassa jokaiselle nuorelle on aikaa, ja työntekijä perehtyy juuri hänen elämänsä haasteisiin. – Meille on tärkeää, että toiminta on nuorten näköistä ja että toiminta lähtee heidän tarpeistaan. Nuoret tapaavat työntekijän tämän omassa työhuoneessa, rauhallisessa ympäristössä, Vaaltola kertoo. l SUVI NURMIVIITA ottaa yhteyttä monella eri tavalla, ja yhteydenoton voi tehdä nuori itse, vanhempi tai vaikka kaveri. Nupin uudet tilat ja ryhmät Kesätyöntekijät Hilla Hankimaa ja Rosa Forsbom perustivat Nupille blogin ja päivittivät somea. Nuppiin on helppo tulla, sillä päivystys- ja neuvontavastaanotolle pääsee ilman ajanvarausta. Nuori voi tulla yksin, perheen tai ystävän kanssa. Myös vanhempi voi tulla ilman nuorta. Nuppiin voi Nuortenkeskus Nuppi on muuttanut uusiin tiloihin Tikkurilaan, osoitteeseen Vernissakatu 6 (5.krs). Tilat ovat juna-aseman vieressä, joten Nuppiin on helppo tulla sekä junalla että bussilla. – Vernissakadulla pystymme palvelemaan asiakkaita entistä paremmin. Uudet tilat mahdollistavat uusien ryhmien perustamisen, ja syksyllä meillä onkin tarjolla muun muassa läsnäolo- ja rentoutumisryhmä sekä toiminnallinen poikaryhmä. Lisäksi nuoret voivat osallistua Pilvetön tulevaisuus -ryhmään, jossa pohdimme keinoja kannabiksen käytön lopettamiseen, Pösö kuvaa. l SUVI NURMIVIITA Katso syksyn ryhmät osoitteesta vantaa.fi/nuppi. 13 Vernissa on nuorten kulttuuritehdas Koivukylään on avattu uusi työvalmennustalo Reeli, jossa kuntoutetaan, koulutetaan ja työllistetään työttömiä vantaalaisia ja tuetaan heidän siirtymistään avoimille työmarkkinoille. Reelissä vantaalaiset pitkäaikaistyöttömät harjoittelevat pesulaja kuljetusalan työtehtäviä ammattitaitoisten työpajaohjaajien valvonnassa. Samalla Reelissä puhdistuvat päiväkotien pyykit. Työpajalle tullaan TEtoimiston kautta. Nuorten työpajat Nuorten työpajat on tarkoitettu 16−28-vuotiaille vantaalaisille työttömille työnhakijoille ja ensisijaisesti nuorille, joilla ei ole ammatillista koulutusta tai työkokemusta. Työkokeilun aikana saat tukea ja ohjausta elämänhallintaan sekä koulutukseen ja työelämään omien tarpeidesi mukaisesti. Työpajalle haetaan TE-palveluiden kautta. Voit jättää hakemuksesi myös Nuorisopalveluihin (Kielotie 20 C, 01300 Vantaa). Tutustu työpajoihin ja hakuohjeisiin osoitteessa vantaa.fi/tyopajat. Lisätietoja numerosta 09 839 22170 tai 09 839 23265. Jos haluat järjestää toimintaa Vernissassa, ota yhteyttä Vesaan, Tediin, Piiaan tai Leelaan. Vernissasta kaavaillaan Vantaan Tavastiaa. Uuden sukupolven valtaajat toivotetaan tervetulleiksi takaisin Keravanjoen varteen, mistä kaikki sai alkunsa. T ikkurilassa vanhassa tehdasrakennuksessa sijaitsevassa lasten ja nuorten kulttuuri- ja monitoimitalo Vernissassa muhii iloinen kulttuurivallankumous. – Vernissa on sekoitus kulttuuritilaa ja omaehtoista toimitilaa. Toimintaa halutaan kehittää ja tehdä tästä näkyvämpi paikka. Haluamme, että tästä tulee myös nuorten tila enemmissä määrin, visioi Vernissan johtaja Vesa Peipinen. Nuoret valtasivat Tikkurilan hylätyn vernissatehtaan vuonna 1985 ja tekivät siitä yhteisöllisen kulttuuritilan. Vantaan elävän musiikin yhdistys Velmu sai päättäjät taipumaan ja kaupungin rahoittama peruskorjaus valmistui vuonna 1990. Vernissaa pidettiin pitkään Vantaan Tavastiana. Sen saleissa on esiintynyt muun muassa Kingston Wall ja treenannut Ismo Alanko. – Tarkoitus on avata tätä tilaa myös nuorille. Tulevaisuudessa Vernissa voisi olla sellainen ideoiden ja kulttuurin freezone. Tavoite on, että talossa olisi mahdollisimman paljon avointa kulttuuritilaa, sanoo Peipinen. Myös Vernissan kahvilaa kehitetään kulttuurikahvilan suuntaan nuorten toiveita kuunnellen. Koululaiset sukelsivat joen historiaan Mallia maailmalta Vernissan kehittämiseen on haettu inspiraatiota vapaan kulttuurin keskittymistä, kuten Amsterdamin Melkweg ja L'Ateneu Popular Nou Barris Barcelonassa. Peipisen mukaan myös Vernissa on historiallisesta näkökulmasta kansainvälisesti merkittävä paikka. Kehäradan toivotaan tuovan Vernissaan kävijöitä muualta Vantaalta ja laajemmin pääkaupunkiseudulta. Kenties Vantaalle voidaan tulevaisuudessa odottaa jopa kulttuurituristeja kaikkialta maailmasta. Raikas ja innostunut suhtautuminen hehkuu Vernissan työntekijöistä. Peipinen on itse vanha kaupunkiaktivisti ja ammentaa niistä ajoista myös nykyiseen työhönsä. Toimiessaan Oranssi ry:n toiminnanjohtajana Peipinen välillä sovitteli talonvaltaajien ja poliisien erimielisyyksiä ja seuraavalla kerralla oli itse mukana valtaamassa tiloja kaupunkilaisten käyttöön. Peipisen uraan on mahtunut myös vuosi Berliinissä ja työrupeama arkkitehtitoimistossa. Urbaanin kansalaisaktivismin moniosaaja tuntuu kuin luodulta johtamaan nuorten kulttuuritehdasta. Vernissaan on suunniteltu muun muassa Girls Rock Finlandin minifestareita, ohjelmaa Pride-viikolle, piknikejä ja ulkoilmakeikkoja sekä ikärajattomia torstai-klubeja, joissa lavalla kiipeää aloittelevia taiteilijoita kaikilta kulttuurin aloilta. Viime keväänä Vernissassa nähtiin muun muassa reivit ja nuorten järjestämä konsertti. l ESSI RUUSKANEN MAARIT AHO Markkinoilla myydään opiskelijoiden valmistamia käsitöitä ja elintarvikkeita. Vuodesta toiseen hittituotteina ovat jouluiset kahvikakut ja joululaatikot sekä artesaanien tuottamat kodinsisustukseen ja pukeutumiseen liittyvät tuotteet. Oskarinmarkkinat ovat mukava aikka eletään vielä syksyä, Van- koko perheen tapahtuma, johon kaikki taan ammattiopisto Variassa ovat tervetulleita. Ostosten ohessa voi valmistellaan jo joulua. Joka- kokeilla onneaan arpajaisissa tai nautvuotiset Oskarinmarkkinat lähestyvät tia herkullisista leivonnaisista ja pipaja opiskelijat valmistavat tuotteitaan reista jo paikan päällä kahviossa. Myös myytäväksi. hiusalan Koulusalonki on tapahtuman Perinteiset markkinat on järjestetty ajan avoinna erilaisin tarjouksin. Tänä 1980-luvun lopulta alkaen. Aluksi vuonna markkinoilla voi myös tavata tapahtumaan osallistuivat lähinnä ensimmäistä kertaa Varian maskottina kulttuurialan opiskelijat, mutta vuo- toimivan Oskarin. l sien myötä mukaan valmisteluihin MAARIT AHO ovat tulleet myös matkailun sekä ravitsemis- ja talousalan opiskelijat. Opiskelijat hoitavat tapahtuman järjestelyt Lisätietoja tapahtumasta lähempänä ajankohtaa osoitteessa varia.fi. julisteita myöten. V 14 Vantaan kaupunginmuseon juuri avautunut jokiaiheinen näyttely suunniteltiin alusta alkaen erityisesti lasten ja koululaisten käyttöön. E lokuussa 2016 voimaan astuva peruskoulujen uusi opetussuunnitelma painottaa entistä aktiivisempaa erilaisten oppimisympäristöjen käyttöä. Niinpä koululaiset ja opettajat otettiin mukaan Joki-näyttelyn suunnitteluun. Mukaan valittiin kaksi vantaalaista koululuokkaa opettajineen: Viertolan koulun 5A luokka ja Hakunilan koulun 8D luokka. Syyskaudella 2014 luokat tutustuivat Rock’n Vantaa -näyttelyyn ja siihen, miten näyttelyt syntyvät. Koululaisille esiteltiin tulevan näyttelyn ideaa ja kysyttiin heitä eniten kiinnostavia aiheita. Suosituimmiksi aiheiksi nousivat jokeen liittyvät ekologiset puolet, veden mytologia, esihistorian ja keskiajan tapahtumat sekä kaljakellunta. Kaikki nämä aiheet sisällytettiin näyttelyn käsikirjoitukseen. Ideoita työpajoista Viertolan koulun oppilaat valmistivat pienoismallin Saippuatehtaan ympäristöstä. Lisätietoa tapahtumista löytyy Kulttuurikaruselli-esitteessä sekä osoitteesta vantaa.fi/vapaa-aika. riaan ja valmistivat tehdasta sekä sen ympäristöä kuvaavan pienoismallikokonaisuuden. Savipienoismalli löytyy Joki-näyttelyn kulttuuriympäristöä käsittelevästä huoneesta. Hakunilan 8D luokka sai erityisen katsauksen alueen keskiaikaisiin tapahtumiin museon arkeologin opastuksella. Luokka valitsi työskentelytavakseen animaation, ja yhteistyössä Vernissan animaatiopajan kanssa valmistui neljä nukkeanimaatiota, joissa muun muassa munkit kalastavat ja näkki seikkailee Vantaanjoella. Museovierailulla voit tutustua koululaisten projektien lisäksi puromaisemaan, akvaariossa uiskenteleviin vimpaan ja töröön, kivikautisten asukkaiden vaatetukseen, keskiaikaiseen kirkkoelämään tai ruokakellariin. Näyttelyssä selviää sekin, mitä kaikkia kieliä kaupunkimme alueella on puhuttu kautta aikojen. Jokiretkeltä löydät myös vastauksen, mistä kaupunkimme on saanut nimensä ja mitä Vantaasana tarkoittaa. l MARJO EERIKÄINEN Joki – kivikaudesta kaljakelluntaan 1.10.2015−18.12.2016 Vantaan kaupunginmuseo, Tikkurilan vanha asema, Hertaksentie 1 Ti, to, pe 10−17 Ke 10−20 La, su 11−17 Vapaa pääsy. Opastusvaraukset: 040 5739920 Nuoret haastavat nuoria Nuoret videobloggaajat eli vloggaajat nostavat marraskuussa esiin lasten oikeuksia ja haastavat lapsia ja nuoria tekemään lyhyen videon lasten oikeuksiin liittyvästä aiheesta. P äivää juhlitaan Vantaalla perheille suunnatuilla tapahtumilla sekä striimaamalla Tampere Filharmonian Sibelius-teemainen konsertti suorana nettilähetyksenä vantaalaisille kouluille. Suomen Kansallisoopperan Vauvojen taidetuokiot vierailevat kulttuurikeskus Vernissassa ja Taidetalo Toteemin Taikalyhdyt syttyvät -tapahtumassa sukelletaan taikuuden maailmaan ja tehdään Taikalyhtyjä kello 17–19. Tarinoiden joki -tapahtumassa Kaupunginmuseolla lumoudutaan saduista ja askarrellaan amuletteja kello 18–20. Lisäksi Vantaan oma Hyvis-hahmo seikkailee ilahduttamassa eri puolilla Vantaata. Päivän aikana on hyvä keskustella lasten oikeuksista ja niiden merkityksestä sekä yleensäkin lapsille ja nuorille tärkeistä asioista. Lapsen oikeuksien päivänä suositellaan liputtamista. l HANNA NYMAN Puualan opiskelijoiden tyylikkäät tuotteet sopivat ihanteellisesti esimerkiksi lahjoiksi pukinkonttiin. Keväällä 2015 luokat perehtyivät valitsemaansa näyttelyn osa-alueeseen tarkemmin ja työstivät aiheita työpajoissa. Viertolan 5A luokka tutustui koulun vieressä sijainneen Saippuatehtaan histo- Vantaalla juhlitaan lapsen oikeuksia Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20.11. Oikeudet on sovittu kansainvälisessä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa, joka täytti viime vuonna 25 vuotta. Oskarinmarkkinoilta uniikit käsityöt ja leivonnaiset Perinteiset Oskarinmarkkinat järjestetään lauantaina 28.11. Varian Ojahaantiellä Myyrmäessä ja Tennistiellä Hiekkaharjussa. STELLA KARLSSON NOORA JÄRVI Pyykki työllistää Palauttamalla vaikutat Osallistu kampanjaan ja katso kevään Hyvis-videot . V antaan kaupunginkirjasto on ottanut käyttöön kellutusjärjestelmän, jonka avulla kirjat sijoittuvat sinne, missä niillä on eniten kysyntää. Käytännössä järjestelmä toimii siten, että palautetut teokset jäävät aina palautuskirjastoon sen sijaan, että ne kuljetettaisiin takaisin omistajakirjastoon. Näin teokset ovat heti muiden asiakkaiden lainattavissa. Aiemmin osa teoksista saattoi olla kuljetuksessa parikin päivää ennen kuin ne voitiin lainata uudelleen. Nyt ne liikkuvat lainaajien mukana mihin tahansa vantaalaiseen kirjastoon, ja siinäpä onkin helppo vaikuttamisen paikka: kannattaa palauttaa lainat siihen kirjastoon, jonka kokoelmia haluaa muovata. Kellutusjärjestelmä vaikuttaa vain Vantaan kaupunginkirjaston omistamiin teoksiin, joten kirjoja ei kannata rahdata rajan takaa esimerkiksi Helsingistä. Espoon, Kauniaisten ja Helsingin omistama aineisto kuljetetaan palautuksen jälkeen edelleen takaisin omistajakirjastoon. Myös teosten varaaminen ja HelMet-haku toimivat samalla tavalla kuin ennenkin. l MINNA SAASTAMOINEN 15 ANNA-LEENA PYYKÖNEN Suomen Pakolaisapu valitsi Aadan Ibrahimin viime joulukuussa vuoden Mr. Maahanmuuttajaksi. sia ja opettajat tarjosivat paljon tukea. Monikulttuurisuus alkoi Vantaalla varhaisessa vaiheessa, Ibrahim kehuu. – Oli vaikeaa olla ilman vanhempia Nuorisotyö vei mukanaan ja koulunkäynti tuotti hankaluuksia ja vaati paljon töitä. Edistyminen kui- – Heti kun täytin 18, aloin tehdä siivotenkin motivoi ja ajoi eteenpäin, hän ushommia. Oli tosi tärkeää, että pääsin muistelee. koulun lisäksi työnteon kautta yhteiskuntaan kiinni. Yleensäkin työnteko on ehkä se tärkein palanen kotoutumiSteissin sijaan kotikulmilla seen: saa uusia ystäviä, oppii puhekie12-vuotiaana Ibrahim yritti saada len ja ymmärtää tärkeitä asioita kultvanhempansa Suomeen perheenyh- tuurista. Maahanmuuttajat ovat usein distämisen kautta. Asialle määrättiin myös aika traumatisoituneita edellilyhyt käsittelyaika, eivätkä vanhem- sestä elämästään, ja työ on eheyttävää, mat sekasortoisen tilanteen ja rahan Aadan Ibrahim miettii. puutteen vuoksi ehtineet ajoissa kuulKutsumus nuorisotyöhön sai alkusytaviksi Etiopiaan. Perheenyhdistämi- säyksen töissä päiväkodin avustajana. nen evättiin. Ibrahim kouluttautui Variassa oppiso– Koin, että se oli vääryys. Muut pimuksella lähihoitajaksi ja erikoistui samassa tilanteessa olevat saivat van- lapsiin ja nuoriin. Kuusi vuotta sitten hempansa luokseen. Olin hetken aika hän alkoi työskennellä Vantaan kaukatkera ja surullinen, mutta sitten pungilla nuorisotyöntekijänä. Ibrahim tajusin, että on mentävä eteenpäin. on tehnyt myös paljon töitä yhdistysAadan Ibrahim kertoo sopeutu- puolella vantaalaisten maahanmuutneensa Suomeen melko nopeasti. tajanuorten asioita edistäen. – Olin nuori ja suhtauduin vieraaseen Kellon ympäri venyvät työpäivät kulttuuriin ennakkoluulottomasti. Vai- ovat kuitenkin saaneet tänä vuonna keita asioita osasi kohdata sen kautta, jäädä, sillä toukokuussa Aadan Ibraettä tajusi olevansa vieraassa maassa. him sai luokseen somalialaisen vaiJos esimerkiksi joku tuli sanomaan, monsa ja lapsensa. että menepä takaisin sinne mistä olet – Meillä on taas kotoutumisprosessi tullutkin, en provosoitunut, vaan yri- menossa, hän naurahtaa. seen Martinlaaksoon. Sisaresta tuli tin keskustella. Lisäksi miestä työllistävät juuri Vantaalla oli Ibrahimin mielestä alkaneet yhteisöpedagogiopinnot. huoltajani, nyt 30-vuotias Ibrahim kertoo. sopivasti ystäviä ja harrastuksia. – Jatkossa tavoitteenani ovat esimerKoska Somaliassa ei sotatilan – Aikoinaan Helsingin steissi oli kova kiksi kunnallisvaalit. Maahanmuuttavuoksi voinut opiskella, Ibrahimilla ei sana, mutta en mennyt sinne mielel- jien pitäisi olla enemmän esillä paiollut minkäänlaista koulutaustaa. Hän läni, sillä siellä tuli aina ongelmia. koissa, joissa tehdään päätöksiä, opiskeli vuoden suomen kieltä ja hyp- Vantaa oli turvallinen paikka. Kou- Ibrahim toteaa. l lussa oli paljon maahanmuuttajalap- ANNA-LEENA PYYKÖNEN päsi sitten 5. luokalle. Pakolaisleiri vaihtui kotiin Vantaalla M onitoimitila Arkin ovi käy iltapäivisin tiuhaan, kun nuoret saapuvat paikalle. Heidän parissaan työskentelee nuorisotyöntekijä Aadan Ibrahim, joka pakeni Somalian sotaa Suomeen 10-vuotiaana. – Sisareni oli tullut pari vuotta ennen minua Suomeen ja muutin hänen luok- Uskonnolliset yhteisöt tukevat kotoutumista Vantaalle mahtuu monia uskonnollisia yhdyskuntia. Uskontojen välinen vuoropuhelu ja yhteistyö puolestaan edistävät keskinäistä ymmärrystä, kulttuurista lukutaitoa ja yhteiskuntarauhaa. toksiin sekä ihan kädestä pitäen saat- näisyyttä, pelkoa ja syrjäytymistä. Moni uskonnollinen yhteisö tekisi tamista eri paikkoihin. Vapaa-ajantoiminta, esimerkiksi jalkapallokerhot, mielellään enemmän asioita, jotka liiovat tärkeitä nuorten kotoutumisessa. kuttaisivat kaikkia vantaalaisia eikä Osalla uskonnollisista yhteisöistä ei pelkästään oman seurakunnan jäseole varsinaista kotouttamistoimintaa, niä. Maahanmuuttajien kotoutumisen mutta uskonnollisen yhteisön jäse- lisäksi lisääntyisi kaikkien suvaitsenenä oleminen ja rituaaleihin osal- vaisuus. Nyt kun on tutustuttu puolin listuminen tukee jo sinänsä kotoutu- ja toisin, on aika alkaa ideoida yhteismista. Uskonnollisten yhdyskuntien työn muotoja. l un kaupungin monikulttuuri- tarjoama yhteisöllisyys vähentää yksi- ANNA GROTH suusasianneuvottelukunta kutANNA GROTH sui kylään vantaalaisten uskonnollisten yhdyskuntien edustajia, kävi ilmi, että yhteisöt tarjoavat jäsenilleen paljon muutakin kuin hengen ravintoa. Paikalla olleet imaamit, papit ja pastorit luettelivat monenlaista toimintaa, jolla uskonnolliset yhteisöt tukevat maahanmuuttajajäseniensä kotoutumista ja auttavat ihan konkreettisesti maahanmuuttajia elämän alkuun Vantaalla. Seurakuntien apu voi olla esimerkiksi tietoa opiskelumahdollisuuksista, lomakkeiden täyttämistä yhdessä, neuvontaa avioerotilanteissa tai hautausasioissa, retkiä, luentoja, Vantaan monikulttuurisuusasianneuvottelukunta kutsui uskonnollisten yhteisöjen edustajia tutustumista kirjastoon ja muihin lai- keskustelemaan kotouttamisesta ja yhteistyöstä Länsimäkeen. K 16 Turvapaikanhakijoille tukea ja tekemistä Vantaalle on saapunut noin tuhat turvapaikanhakijaa, joille on perustettu neljä vastaanottokeskusta Aviapoliksen alueelle. Vaate- ja tavaralahjoituksia otetaan vastaan yksityishenkilöiltä SPR:n Kontissa Tammistossa. kontti.punainenristi.fi/vantaa Vapaaehtoistoimintaan turvapaikanhakijoiden auttamiseksi voi ilmoittautua joko seurakunnan www.vapaaehtoistyo.fi/ vantaa tai SPRn paikallisosastojen kautta. Ruusupaviljonki − kohtaamisia Korsossa Asukas- ja järjestötiloissa on hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä edistäviä tapahtumia ja ryhmätoimintaa aamusta iltaan. Uusin tulokas on Ruusupaviljonki Korsossa. K ANNA GROTH ädentaitoyhdistys Inkun Ideapaja on välittänyt tekemisen iloa jo 40 vuotta, nyt uusissa tiloissa Ruusupaviljongissa. Päiväaikaan kokoontuvaan Tule sellaisena kuin olet -ryhmään voi tulla ilman ennakkoilmoittautumista aina, kun päivän teema kiinnostaa. – Ryhmässä käy myös vierailevia luennoitsijoita. Esimerkiksi 11. marraskuuta Uniyhdistys tulee kertomaan unen merkityksestä. Meillä on lisäksi Inkun ideapajan toiminnanjohtaja Aini Julkunen (keskellä) sekä kädentaidonohjaajat Pia avoimia käsityöiltoja ja iltakursseja, Järvenkylä-Mäenpää ja Tuula Patjas valmistelevat materiaaleja kädentaitopäivään. toiminnanjohtaja Aini Julkunen kertoo. Ryhmät eivät sido tai velvoita mihin- töitä, ohjaaja Pia Järvenkylä-Mäen- kaat milloinkin ovat kiinnostuneita. kään, vaan paikalle voi tulla vaikka pää lisää. Tänä vuonna muun muassa betonityöt ja kierrätysteemat ovat olleet suositvain kahvikupposelle. tuja. – Monelle tämä on päivän kohokohta. Uutuuksia ja ikivihreitä Onnistumisen kokemukset ovat niin – Toisaalta meillä on ohjelmassa vuotärkeitä meille kaikille. Moni sanoo, Suurin osa kävijöistä on Korson alu- desta toiseen ikisuosikkeja. Pipariettei osaa mitään, mutta sitten töistä eelta, mutta Inkun Ideapajaan tullaan mökkikurssilla jotkut osanottajat ovat tuleekin tosi hienoja, sanoo ohjaaja kauempaakin. Kaveriporukat voivat käyneet ensin kurssin lastensa kanssa vaikka tilata räätälöidyn kurssin. Pit- 80-luvulla, ja nyt he tulevat lastenlasTuula Patjas. – Tänne tullaan myös tapaamaan tut- kän linjan järjestö elää ajan hermolla ten kanssa, Julkunen kertoo. tuja eikä pelkästään tekemään käsi- ja kuulostelee tarkkaan, mistä asiak- Inkun Ideapajan Ystävät ry:n lisäksi viime keväänä avatussa Ruusupaviljongissa majailee myös muita järjestöjä, muun muassa Korson eläkkeensaajilla on tiloissa kerhotoimintaa. – Uudet hienot tilat antavat uusia mahdollisuuksia järjestöjen yhteistyölle. Ja meidän on tarkoitus hyödyntää mukavaa pihapiiräkin toiminnassamme, Julkunen kiittelee uusia tiloja. Kaupungin asukastilaohjelman tavoitteena on, että jokaisella Vantaan suuralueella on jatkossa vähintään yksi asukkaiden ja järjestöjen yhteiskäytössä oleva tila. Ruusupaviljongin lisäksi tänä syksynä avautuu Kivistön asukastila Rubiini ja ensi vuonna toimintaa suunnitellaan Katrinebergin kartanolle Seutulaan. Kaupungin hallinnoimia asukastiloja ovat Myyrmäen Myyrinki, Koivukylässä sijaitsevat Kafnetti ja Tuulikontti sekä Tikkurilan Viola. Tiloissa on kaupungin tai järjestöjen ylläpitämää toimintaa ja lisäksi tilat ovat yhdistysten varattavissa ja kuntalaisten vuokrattavissa. l ANNA GROTH Lue lisää asukastiloista: vantaa.fi/asukastilat. Ruusupaviljongin tilavaraukset: korso.elakkeensaajat.fi/ruusupaviljonki/varaukset. KURKISTA KAUPUNGIN TARINOIHIN JA TAPAHTUMIIN: VANTAAKANAVA.FI LIIKKUVAA KUVAA KOTIKULMILTA. JUNAPOIKA, DIGISIIVOOJA, ROSKAPOLIISI, JOULUN TÄHTI! Juttuvinkkejä voit lähettää osoitteella kanava@vantaa.fi Lisätietoja: vantaa.fi/turvapaikanhakijoidenauttaminen 17 elottomaan ojaan heitetty isompi kivi saa aikaan virtausta ja iloista solinaa. Taimen ei pysty lisääntymään, jos sillä ei ole siihen sopivia kutualustoja. Vuosien myötä puroihin ajautunut kiintoaines on peittänyt luonnolliset sorakerrokset ja kivet on monin paikoin aikoinaan perattu pois. Talkoissa siis lapioidaan soraa ja pusketaan isoja kiviä puroihin takaisin. Muistisairauden hoito kannattaa aloittaa ajoissa SAKARI MANNINEN HENRIK KETTUNEN Lätkämiehet Jani-Matti Latvala ja Anssi Aura olivat kunnostamassa Kylmäojaa syyskuussa. Jani-Matti otti myös poikansa talkoisiin mukaan. Purojen varret siistiksi Teemavuosi käänsi katseen puroihin Vantaalla on vietetty purojen teemavuotta. Tavoitteena on ollut parantaa tietoisuutta ja toimia konkreettisesti puroluonnon hyväksi. V antaanjoen vesistö sivupuroineen on kalastoltaan arvokas erityisesti sen vuoksi, että uhanalainen taimen nousee jokeen ja sivupuroihin kutemaan. Vantaalla on Taimenille kutupaikkoja vuoden aikana kunnostettu taimenen kutusoraikkoja viidellä purokohteella Suomalaisen kalastusmatkailun edisja suunnattu luontoretkillä purojen tämisseuran SKES:n talkoolaiset ahkevarsille. roivat syksyllä taimenille kutualusTeemavuonna hankittiin tietoa puro- toja Kylmäojalla ja Pakkalanpurolla jen tilasta muun muassa seuraamalla eli Krakanojalla. Kylmäojan talkoissa vedenlaatua tärkeimmillä puroilla ja oli mukana Kiekko-Vantaan porukkaa kartoittamalla laajimpia jättipalsami- ja Pakkalanpurolla puolestaan talkoili kasvustoja purojen varsilla. Vierasla- DHL:n väki, joka on ottanut puron jitalkoita ja asukkaiden kassa tehtä- kummikohteekseen. vää yhteistyötä jatketaan tulevinakin SKES on kunnostanut Vantaan pienvuosina. vesiä jo useina vuosina. Jo muutama Kalataloudellisten kunnostusten lisäksi on tartuttu toimeen puroympäristöjen viihtyisyyden ja luonnontilan parantamiseksi. Keväisten siivoustalkoiden yhteydessä kannustettiin asukkaita erityisesti keräämään roskia purojen varsilta. Jätteet purossa heikentävät huomattavasti ympäristön viihtyisyyttä ja luovat puroista negatiivista mielikuvaa. Muoviroskan on todettu olevan haitallista vesistöjen ravintoketjuille. Toinen puronvarsien vitsaus on haitallisesti leviävä jättipalsami, joka tukahduttaa luontaisen kasvillisuuden täysin. Vieraslajin kitkemiseksi kaupunki ja aktiiviset asukkaat järjestivät talkoita. Hakunila-Seura järjesti syyskuun alussa Itä-Vantaan puropäivän, jossa oli mukana päättäjiä ja kaupungin virkamiehiä. Paneelissa keskusteltiin puroympäristöjen suojelun merkityksestä ja keinoista ja todettiin tarpeelliseksi toteuttaa suunnitelmallisesti purokunnostuksia Vantaalla. l SINIKKA RANTALAINEN, JUKKA HALONEN (SKES) Hävikkiviikko herätteli pohtimaan annoskokoa K ello kolkuttelee yhtätoista ja muistuttaa lounastauosta. Vatsassa kurnii, silmät syövät linjastolla. Lautaselle päätyy kukkurallinen ruokaa, leipää ja voita. Salaatti saa jäädä pupuille. Mitä mahtaa tuumata Vantin ateriapalvelupäällikkö tällaisesta lounaasta? – Aterian kaikkia osia on hyvä maistaa ainakin vähän. Ruokaa on hyvä ottaa aluksi sen verran, kun jaksaa syödä. Halutessaan voi sitten ottaa lisää, Marjukka Myötämäki muistuttaa. Päiväkodeissa annostellaan ruokaa lapsen toiveen mukaan pieni, keskikokoinen tai iso annos. Koululaiset ja henkilöstöruokailijat ottavat itse lounaansa. Vanhainkodeissa ja sairaalassa lämmin ruoka on annosteltu valmiiksi, ja ruokailijat ottavat leivän ja juoman itse. 18 MARJAANA PONKALA Vantin ateriapalvelupäällikkö Marjukka Myötämäki kehottaa ottamaan ruokaa vain sen verran kuin jaksaa syödä. Vantin toimipisteissä vietettiin Hävikkiviikkoa syyskuun alussa. Ruokailijoita heräteltiin pohtimaan annoskokoa. – Syys–lokakuun vaihteessa punnitsimme viikon ajan biojätteen. Vertaamme tulosta kevään punnitusviikon lukemaan. Lisäksi laskemme hävikkiviikon biojätteen arvon rahassa. Kilot ja eurot julkaistaan toimipisteissä ruokasalien seinällä. Vähiten ruokailijaa kohden biojätettä jättäneen toimipisteen asiakkaat palkitaan ylimääräisillä jäätelöillä. Vantti noudattaa toiminnassaan ympäristövastuuta niin Vantin kuin omistajansa Vantaan kaupungin arvojen mukaisesti. – Ruokahävikin vähentäminen on kestävän kehityksen mukaista. Se pienentää hiilijalanjälkeä ja säästää euroja, Myötämäki kiteyttää. Ylijäänyttä ruokaa jaettu jo reilu vuosi Elokuussa 2014 alkanut ylijääneen kouluruoan jakelu järjestöille on vakiinnuttanut asemansa. Kouluruokaa jaetaan kolmelle järjestölle ja yhdelle kaupungin asukastilalle kolmesta Vantaan ammattiopisto Varian keittiöstä. Vuodessa ylijäänyttä ruokaa on jaettu 5020,5 kiloa eli keskimäärin 9 kiloa jokaisesta kolmesta toimipisteestä. Vantti on saanut positiivista palautetta järjestelystä. Ruoalle on selvästi ollut tarvetta, ruokailijoita on riittänyt ja asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä. Ylijääneen kouluruoan jakelun jatkoa tarkastellaan vielä tämän vuoden puolella. l MARJAANA PONKALA Muistisairailla arkisten asioiden hoitaminen usein vaikeutuu. Muistisairaudet lisääntyvät, mutta jokainen meistä voi omilla elintavoilla pienentää sairastumisriskiä. M itkä sitten ovat merkkejä, joista pitäisi huolestua? – Niin sanottua hyvänlaatuista unohtelua on kaikilla: vähemmän tärkeät nimet, asiat ja tapahtumat unohtuvat. Esimerkiksi työikäiset unohtelevat väsyneinä ja stressaantuneina, kertoo sairaalapalveluiden johtava ylilääkäri, geriatri Annariina Jyvälahti. Huolestuttavaa on, jos tuttujen henkilöiden nimet ja tärkeät sovitut asiat unohtuvat, esimerkiksi vierailut ja lääkärikäynnit. Esille voi tulla lähimuistin ja uusien asioiden oppimisen vaikeutta. Ei muisteta, mitä vastikään on puhuttu tai sovittu. Uusien laitteiden käyttöönotto ei onnistu ja oppiminen vaikeutuu. – Muistisairaus voi ilmetä myös sanojen löytämisen ja kirjoittamisen vaikeutena tai eksyilemisenä. Arkisten asioiden hoitaminen vaikeutuu: esimerkiksi pankkiautomaatin käyttö ja laskujen maksaminen netissä ei enää onnistu. Jyvälahden mukaan muistisairaus saattaa oireilla ensivaiheessa myös luonteen muutoksina: henkilöllä voi esiintyä harhaluuloisuutta, epäluuloi- suutta, ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta. Näitä voi olla ilman varsinaisia unohdusoireita. Kun herää epäily muistisairaudesta, voi asian puheeksi ottaminen olla vaikeaa. Usein muistin heikkenemistä pelätään niin, että sitä salataan ja selitellään normaalilla vanhenemisella. – Mitä pikemmin muistisairauden syy selviää, sitä helpommin sitä voidaan hoitaa. Muistisairauksia ei voida parantaa, mutta niiden etenemistä voidaan usein hidastaa. Muistitutkimuksiin hakeutumista ei kannata pitkittää. Oikea diagnoosi ja hoito ovat jokaisen etu ja oikeus. Muistista on hyvä pitää huolta Muistisairaudet eivät kuulu normaaliin vanhenemiseen, vaikka niiden riski kasvaakin iän myötä. Muistisairauksien vaaratekijöitä ovat muun muassa koholla oleva verenpaine, korkea kolesterolipitoisuus, diabetes, ylipaino, tupakointi ja alkoholin käyttö sekä vähäinen fyysinen aktiivisuus. Tavallisimpia muistisairauksia ovat Alzheimerin tauti, verisuoniperäiset muistisairaudet, Levyn kappale- tauti, otsa-ohimolohkorappeuma sekä Parkinsonin taudin aiheuttama muistisairaus. Muistisairaus edellyttää aina tarkat tutkimukset, joissa selvitetään oikea diagnoosi ja hoitomuoto. Vantaan terveydenhoidossa on käytössä muisti- sairaille oma hoitopolku, jonka avulla varmistetaan hoitoketjun sujuvuus ja hyvä hoito. – Ensin terveysasemalla tehdään alkukartoitukset lääkärillä ja sen jälkeen muistitesti ja laboratoriotutkimukset. Osa potilaista tulee meille suoraan ja osa esimerkiksi kotihoidon tai seniorineuvonnan kautta, kertoo Myyrmäen terveysaseman terveydenhoitaja Tarja Palkama. Ajokorttitarkastuksen yhteydessä yli 70-vuotiaille tehdään muistiseulonnan pikatesti. Jos terveysasemalla tehdyt tutkimukset osoittavat, että tarvitaan tarkempaa selvittelyä, saa potilas lähetteen joko Peijaksen sairaalan neurologiselle poliklinikalle (alle 75-vuotiaat) tai Katriinan sairaalan geriatriselle vastaanotolle (yli 75-vuotiaat). – Jos potilaalla on läheisiä, on heidän mukanaolonsa muistisairautta selviteltäessä tärkeää. Läheisillä on usein hyvä näkemys potilaan muistioireista, mikä auttaa kokonaiskuvan muodostamisessa. Peijaksessa tai Katriinan sairaalassa tehtävä diagnoosi perustuu tarkempiin muistia ja toimintakykyä mittaaviin testeihin, haastatteluihin sekä magneettikuvauksiin. Jos muistisairaus todetaan, tehdään potilaalle jatkohoito- ja kuntoutussuunnitelma. Muistiperheen palveluohjaaja ottaa kopin Osa diagnoosin saaneista haluaa ja pystyy elämään omassa kodissaan pitkäänkin. Kun toimintakyvyssä alkaa olla suurempia ongelmia, voi yhtenä ratkaisuna olla, että joku läheisistä ryhtyy hoitajaksi omaishoidon tuella. Kaupunki voi myös järjestää tarvittavat palvelut kotiin. Vantaan seniorineuvonnassa työskentelee muistiperheen palveluohjaajia, jotka arvioivat yhdessä muistisairaan ja omaisten kanssa kotiin tuotavien palvelujen tarpeen. – Tarvittaessa kotihoito käy paikalla useita kertoja päivässä. Lisäksi järjestetään kuntouttavaa päivätoimintaa ryhmissä, kertoo palveluohjaaja Sirkka Kaikkonen. Mikäli asiakkaalla on omaishoitaja, arvioidaan myös hänen jaksamistaan. Joissakin tapauksissa muistisairas voi olla päivisin vanhusten päivätoiminnassa ja sovituin väliajoin vanhustenkeskuksessa intervallihoidossa. Silloin omaishoitaja voi ladata akkujaan. Kun kotihoito ei enää riitä, on tarjolla monia vaihtoehtoja. Kaupunki ostaa palveluja monista yksityisistä hoivakodeista. Kaupungilla on tällä hetkellä kolme omaa vanhustenkeskusta, joissa hoidetaan muistisairaita: Myyrinkoti, Simonkoti ja Malminiitty. l VAPPU VIENAMO vantaakanava.fi/touhutaplettimuistisairaille Kirsti pärjää pienellä tuella 86-vuotias Kirsti sai Alzheimer-diagnoosin neljä vuotta sitten. Hän elää edelleen omassa rivitalokodissaan, hoitaa taloutensa ja muistikin pelaa. – En minä olisi mihinkään tutkimuksiin mennyt, mutta tyttäret veivät. Sain sitten laastarihoidon ja ohjeita siihen, miten pitää elellä. Kotiaskareita pitää tehdä niin kuin ennenkin, käydä kävelyillä ja pitää yhteyttä ihmisiin. Kotona asiat sujuvat hyvin, mutta Kirsti ei mielellään enää lähde kotoa minnekään. Lapset käyvät hakemassa rahaa, hoitavat laskut ja käyvät kaupassa. – Kotihoidosta kyselivät, haluaisinko mennä päivätoimintaan. Sanoin, että minulla riittää tässä päivätoimintaa omastakin takaa. Aina joku piipahtaa tai soittaa, kertoo seitsemän lapsen äiti ja 13 lapsen isoäiti. Kolme vuotta sitten Kirsillä oli lievä halvaus, mutta siitäkin on jo toivuttu. Silloin kotihoito kävi päivittäin, mutta kun kunto koheni, alettiin lääkkeittä tuoda kerran viikossa. – Nyt pärjätään näin, sanoo Kirsi, ja on selvästi ylpeä siitä, että pystyy vielä pitämään huolta itsestään ja kodistaan. 19 SAKARI MANNINEN SAKARI MANNINEN kertoo suun terveydenhuollon va. johtaja Pirjo Rissa. Perumattomista poisjäänneistä syntyy kustannuksia sekä asiakkaille että kunnalle eli myös veronmaksajille. Perumattomasta ajasta veloitetaan 39,60 euroa. Nämä maksut korvaavat osittain perumattomista ajoista syntyneitä kustannuksia kunnalle, mutta terveydenhuollolle tappiota tulee silti suoraan ja välillisesti. Perumattomista ajoista arvioidaan syntyneen viime vuonna palkkakustannuksia terveysasemille lähes 300 000 euroa, hammashoitoloihin noin 600 000 ja neuvoloihin yli 200 000. Kustannuksia on kuitenkin vaikea arvioida, sillä kokonaisvaikutuksia syntyy muun muassa tilojen vuokrista ja erilaisisista lisätöistä. – Esimerkiksi neuvoloissa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa toistuvat poisjäännit aiheuttavat lisätyötä, koska henkilöstön velvollisuus on selvittää terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarve, kertoo ennaltaehkäisevän terveydenhuollon palvelupäällikkö Arja Ruponen. Vantaan opaskartan uusi painos myynnissä Tukea yhteisölliseen kehittämiseen N Peru aika ajoissa Tyhjä tuoli tulee kalliiksi ja kasvattaa jonoja Moni jättää vastaanottoajan perumatta, vaikka tietää, ettei pääse paikalle. Tämä ruuhkauttaa terveysasemia, neuvoloita ja hammashoitoloita. mashoitoloissa vastaavat luvut olivat 9 526 (4,9 prosenttia), neuvoloissa 3 955 (3 prosenttia), kouluterveydenhuollossa 988 (1,5 prosenttia) ja opiskeluterveydenhuollossa 602 (5 prosenttia). L Hukkatyöstä hallaa kaikille ääkäri on tutustunut potilastietoihin ja hoitaja valmistellut tarvikkeet valmiiksi. Potilas pyydetään sisään, mutta kukaan ei liikahda. Potilas ei saapunut varaamalleen ajalle. Vuonna 2014 perumattomia vastaanottoaikoja oli Vantaan terveyspalveluissa yhteensä yli 20 000. Terveysasemilla perumattomia aikoja oli 5234, mikä on noin 2,7 prosenttia kaikista käynneistä. Ham- Vaikka lääkärit ja hoitajat pystyvät hyödyntämään osan perumattomista ajoista esimerkiksi paperitöihin, menee asiakastyöhön varattua aikaa hukkaan. – Esimerkiksi hammashoidossa hukkaan meni 5746 tuntia, millä olisi voitu hoitaa noin 5000 potilasta. Tällä hetkellä juurikin noin 5 000 aikuispotilasta odottaa kutsua kiireettömään tutkimukseen, Neuvolassa perumattomien poisjääntien takia jää hyödyntämättä noin 2 terveydenhoitajan ja 0,5 lääkärin vuosittainen työpanos, mikä vastaa noin 80 raskaana olevan naisen ja 340 lapsen vuosittaisia neuvolakäyntejä. Terveysasemilla perumattomien käyntien hinnalla saisi 3290 lääkärikäyntiä ja 1944 hoitotyön käyntiä. Enemmän haittaa syntyy kuitenkin asiakkaille itselleen. – Sairaus voi pahentua, kun potilas ei tule vastaanottoajalle. Toisaalta myös muille aiheutuu kärsimystä, kun ei pääse oikea-aikaisesti hoitoon vaan joutuu jonottamaan toisten välinpitämättömyyden takia, kertoo Vantaan vs. terveyspalvelujohtaja Eila Koivunen. Jos potilaat peruisivat vastaanottoajat ajoissa, voisi kiireettömän ajan saaminen lyhentyä jokaisella jopa viikkoja – eli kaikki pääsisivät nopeammin hoitoon. l TUULIA HALTTUNEN Jos et pääse vastaanotolle, peru aika viimeistään edeltävänä päivänä klo 16. Lisätietoja: vantaa.fi/peruuta Kokeile lähibussia V antaalla liikennöi nyt kuusi alueellista tilauksesta kulkevaa lähibussia. Lähibussit ovat matalalattiaisia pikkubusseja, joihin mahtuu 16–22 matkustajaa. Lähibussissa on tilaa vaunuille, pyörätuolille tai rollaattorille. Bussit pysähtyvät bussipysäkeillä, joiden lisäksi niille on muita pysähtymispaikkoja tiheästi. Busseissa kelpaavat HSL:n liput ja kuljettaja myy kertalippuja. Lähibussi tilataan HSL:n liikenneinfon numerosta 09 4766 4000. Bussin voi tilata aikaisintaan kaksi viikkoa etukäteen, ja viimeistään kyyti on tilattava tuntia ennen haluttua lähtöaikaa. l 20 Lisätietoja: hsl.fi toiminta on yhteisöllistä ja lähtee paikallisista tarpeista, kuvailee EMO ry:n ohjelmapäällikkö Kim Smedslund. Tukea myönnetään erilaisille rekisteröidyille organisaatioille, niin järjestöt kuin esimerkiksi yrityksetkin voivat hakea rahaa. Yleishyödyllisissä rakennushankkeissa rahoitusta voi teläisen maaseudun osaajat eli täydentää talkootyöllä. – Kannattaa muistaa, että idean tuttavallisemmin EMO jakaa yhteensä noin 3,6 miljoonaa euroa toteutukseen tarvitaan kassavirtaa, maaseutumaisten alueiden yhteisölli- sillä hankerahoitus maksetaan vasta seen kehittämiseen vuosina 2014–2020. jälkikäteen, toteutuneiden menojen Yksittäiselle hankkeelle myönnetään perusteella. rahoitusta tyypillisesti joitain kymmeniä tuhansia euroja. Rohkeasti ottamaan yhteyttä – Rahoitusta voi saada monenlaiseen toimintaan. Esimerkiksi Vantaalla EMO ry:n henkilökuntaan kannatrahaa on käytetty kylätalojen kunnos- taa olla yhteydessä, mikäli saa idean tamiseen, maiseman entisöintiin ja hankkeesta, jonka voisi toteuttaa. nuorisotoimintaan. Tärkeintä on, että Samoin yhdistykseen kannattaa ottaa E yhteyttä, mikäli haluaa varmistua, toimiiko itse sellaisella alueella, että voi saada EMO-rahaa. – Vihiä asiasta saa katsomalla ikkunasta ulos: näkyykö siellä maaseutua. Joko toiminnanjohtajaamme tai minuun voi joka tapauksessa olla yhteydessä, Smedslund vinkkaa. EMO tarjoaa asiantuntijoidensa apua paikalliseen kehittämiseen, apu ei rajoitu hankerahoitukseen. Yhdistys tarjoaa tukea esimerkiksi suunnittelutyössä tai se voi kartoittaa alueen osaamista ja mahdollisuuksia yhdessä alueen asukkaiden ja kaupunkien kanssa. l ANNA ESKOLA Lisätietoja emory.fi Kartta.vantaa.fi-palvelu tarjoaa laajan valikoiman karttoja ja rekisteritietoja, joita voi tulostaa veloituksetta. Hissi pidentää ikääntyneiden kotona asumista Vantaan lähibussit liikennöivät maanantaista perjantaihin klo 9–15 seuraavilla alueilla: 313 Hämeenkylä–Myyrmäki 413 Myyrmäki–Martinlaakso 618 Tikkurila 713 Hakunila 723 Koivukylä 733 Korso–Peijas Vantaalla on paljon maaseutumaisia alueita, joiden yhteisölliseen kehittämiseen voi hakea hankerahoitusta. yt on aika vaihtaa vanhentunut kartta uuteen! Vuoden 2015 Vantaan opaskartan saa joko taitettuna pienempänä versiona tai kaksiosaisena seinäkarttana. Kartan mukana tulee katunimiluettelo, joka sisältää noin 3700 katu- ja paikannimeä suomeksi ja ruotsiksi. Uutta opaskartassa on seudullisen koordinaatiston mukainen hakuruudukko, kaupunginosa- ja suuraluerajat sekä Myyrmäen ja Tikkurilan alueiden suurennokset. Uutena symbolikohteena on koirille sallittu uimaranta. Myyntihinta on suorana tai taitettuna 17 euroa. Yli kymmenen kappaleen tilauksista saa 30 prosentin alennuksen. Kartta on myynnissä Vantaainfoissa, kirjakaupoissa sekä mittausosaston asiakaspalvelussa osoitteessa Kielotie 28, puh. 09 839 22277 tai kartanmyynti@vantaa.fi. l Valtakunnallinen hissihanke vauhdittaa esteetöntä asumista. Influenssarokotukset alkavat Kaikilla Vantaan terveysasemilla rokotetaan 9.–27.11. ilman ajanvarausta ma–pe klo 9–11 ja ma–to klo 12–15 sekä sähköisellä ajanvarauksella ma– pe klo 8–9. Neuvoloissa rokotetaan ilman ajanvarausta 9.–13.11. ma–pe klo 7.30–10. Lisää rokotusaikoja netissä. Kausi-influenssa on hengitystietulehdus, joka voi aiheuttaa vakavia jälkitauteja. Rokote on paras suoja influenssaa vastaan. Rokottautumalla voi suojata myös läheisensä. 2-vuotiaille influenssarokote voidaan antaa myös nenäsumutteena. vantaa.fi/influenssa Hissittömiä kerrostaloja on etenkin 1960–80-luvuilla rakennetuissa kaupunginosissa. Vantaalla 3–4 -kerroksisia hissittömiä taloja on runsaasti eväällä 2012 alkaneen Hissi– muun muassa Tikkurilan, Myyrmäen Esteetön Suomi 2017 -hankkeen ja Korson alueilla. tavoitteena on kaksinkertais– On arvioitu, että hissitalossa voi taa vanhoihin taloihin rakennettavien asua omassa kodissa 6–8 vuotta kauuusien hissien määrä vuoteen 2017 emmin kuin hissittömässä talossa. mennessä. Väestön ikääntyessä on sekä yksilön – Hissi helpottaa elämää ja pidentää että yhteiskunnan etu, että myös iäkikääntyneiden kotona asumisen aikaa, käämmät saavat asua omassa kodistoteaa korjausneuvoja Pekka Kinnari saan mahdollisimman kauan, Kinnari korostaa. Vantaan kaupungilta. K Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA tukee hissien rakentamista vanhoihin taloihin avustuksella, joka on enintään puolet kustannuksista. Vantaan kaupungin hissiavustus on kymmenesosan kustannuksista. Hissin hankinnasta taloyhtiöön päätetään aina yhtiökokouksessa. Aloitteen hissin hankkimiseksi voi tehdä kuka tahansa taloyhtiön osakkaista. Lisätietoja hissin hankkimisesta taloyhtiöön hissiin.fi. MYYRMÄEN VANTAA-INFO UUDISTUU Myyrmäen Vantaa-info on kiinni marraskuun loppuun saakka remontin takia. Uudistuneiden tilojen on tarkoitus avautua joulukuun alussa. Remontin aikana voi asioida joko Tikkurilan tai Korson Vantaa-infossa. Lisäksi osa palveluista on tarjolla Myyrmäen kirjaston tiloissa. 21 Vanda Lucia 2015 kröns av Börje Henriksson på Vanda musikinstitut – svenska enhetens Julkonsert i Myrbacka kyrka 9.12 kl 18.30. Årets Vanda Lucia heter Wilma Rehnström och är 17 år gammal. Wilma är sångelev i musikinstitutet och har också spelat violin och sysslat med musik sedan liten. Lucia uppträder kring Luciadagen på olika håll i Vanda. Mera info på nätet. NY JULSKIVA JULLANDSKAP Svenska enheten vid Vanda musikinstitut ger i år ut en ny julskiva, ”Jullandskap”. Skivutgivningen är på julkonserten i samband med Luciakröningen. Skivan innehåller många olika färger och stämningar och en mångfald av julmusik. Gamla kära sånger från en annan tid blir nya med improvisation och nyskrivna arrangemang. Mörkret skingras då Lucia hämtar ljus och värme och musikinstitutet sjunger in julen med många stämmor och olika uttryck. Julens musiklandskap bjuder in oss alla, både liten och stor. Melodierna kanske för oss till tidigare jular eller ger oss förväntan och en varm och spännande känsla inför den kommande helgen. – En tvåspråkig händelse för barnfamiljer Fredag 20.11. Kl. 17–19 Barnens kulturhus Totem Obligatorisk förhandsanmälan till tuula.kinos@vantaa.fi (för att försäkra er om att ni ryms med) Matka Brondan vintille 17–18 Vi gör en färggrann magilykta – Heli Arvilommi, konstledare 17–18 Hur fick älgen sina horn? Sagostund på svenska – Irmeli Holstein sakkunnig i beröringsböcker, Celiabiblioteket 18.10–19 Magins förunderliga värld – Trollkarlen Mano d´Oro Vid ingången finns utrymme att stanna med bil. Entrén är tillgänglig och vi har svängrum för rullstol och handikapptoalett. Fritt inträde. Arrangörer: Vanda kultur tillsammans med Celiabibliotek och Vantaan sanataidekoulu. venska kommittén har som målsättning att förbättra informationen till de svenskspråkiga vandaborna. Kommittén ger ut gratistidningen Vanda Nytt, som utkommer 5 gånger per år. Tidningen innehåller aktuella artiklar om vad som är på gång, både gällande evenemang och förnyelse av stadens serviceutbud. VandaNytt kan prenumereras antingen som e-tidning eller hemskickad i postlådan. Beställningen görs via vanda.nytt@ vantaa.fi eller 050 314 5448. Svenska kommittén upprätthåller också en Facebook-sida ”Vi Vanda-svenskar” där stora och mindre aktualiteter meddelas. Häng med och vet mer om vad som är på gång i Vanda. l 22 Brondan vintin legenda Dyk in i trolleriets och sagans magiska värld under Barnkonventionens dag. Den interaktiva trolleriföreställningen är en blandning av djurmagi och humoristiska trick. Sagostunden är skräddarsydd för synskadade och handikappade, men lämpar sig för alla barn och innehåller ljud, dofter och beröring. Barnen får göra en egen magilykta. Prenumerera på Vanda Nytt och följ med Vi Vandasvenskar S VANTAAN TAIDEMUSEO MAGILYKTORNA TÄNDS PÅ TOTEM Pari vuotta ennen kuolemaansa hän sai merkittävän perinnön. Vaatimaton elämä kuitenkin jatkui, ja rahaa kului ainoastaan taiteilijatarvikkeisiin, joita hän sai hankkia mielin määrin ensimmäistä kertaa elämässään. Ainutlaatuinen luomisen vapaus ja riemu tuottivat viimeisinä vuosina yli 300 maalausta, joista suuri osa on juuri nyt esillä Vantaan taidemuseon näyttelyssä. Parhaillaan meneillään oleva näyttely on sekä merkittävää suomalaista taidehistoriaa että vapaan luovuuden ylistys. – Mitä tapahtuu taidemaalarille, kun mikään ulkoinen paine ei enää pidättele, kun saa maalata juuri niin kuin haluaa ja kokeilla mitä tahansa? Totaalinen maalaamisen intohimo ja sen tuottama riemu, kuten tuskakin, eivät tästä enää syvene, pohtii Otso Kantokorpi, joka on toinen näyttelyn kuraattoreista. Museonäyttely oli Arvo Summasen unelma, joka on nyt jälkikäteen toteutunut. l MARIA TJADER-KNIGHT Kontakta närmaste bibliotek, skola eller Totem om du vill bli medfostrare. B Vill du bli en medfostrare? arn har ett stort behov av vuxenkontakter – och de trivs med äldre. Föräldrarnas och barnens gemensamma tid i hemmet är inte alltid tillräcklig. Far-och morföräldrarna bor kanske långt ifrån sina barnbarn. Och de äldres antal i samhället ökar. Är du en av dem som tycker om barn och känner att du skulle ha tid att en gång i veckan vara skolfarfar eller skolfarmor i ett lågstadium på din hemort? Eller trivs du med barn och tycker du om att läsa sagor? Har du kanske en timme eller två en gång i månaden? Vill du ställa upp och läsa en saga eller flera för barn som inte träffar sin mormor eller farfar regelbundet? jer med en klass i flera år, andra vill helst vara med ettorna och några trivs bäst i slöjdsalen. Börje Sällström har varit skolfarfar på Dickursby skola i många år. Alla i skolan har varit otroligt nöjda med honom och vill gärna att han fortsätter så länge han själv bara orkar. Han har varit till stor hjälp med eleverna och undervisningen. Över hundra skolor i Svenskfinland har redan en så kallad medfostrare, vilket har gett många yngre elever en trygg vuxen i sin skolmiljö. Att vara skolfarmor eller skolmormor går ut på att äldre personer på frivillig basis finns med under ett antal lektioner i en skola under en eller flera terminer. Det finns många versioner: vissa medfostrare föl- hemmin hän jatkoi Suomen Taideakatemian kouluun. Vuonna 1957 Summanen liittyi legendaarisen Brondan vintin taiteilijoihin. Pariisilaistyylisen boheemijoukon yhteinen työhuone sijaitsi taiteilija- ja kirjailijakapakkana tunnetun helsinkiläisen Café Brondinin ullakolla Eteläesplanadin ja Korkeavuorvo Summanen syntyi Kivenna- renkadun kulmassa. Taiteilijat saivat häädön vintiltä valla vuonna 1928. Isä oli maanviljelijä, sittemmin sekatyömies vuonna 1962 levottoman boheemieläja äiti taitava korinpunoja. Sisaruksia män takia. Summanen jäi kodittomaksi oli monta. Summasen ollessa 15-vuo- ja lupaavasti alkanut taiteilijanurakin tias perhe muutti evakkona Lahteen. hiipui hiljalleen. Summanen pääsi mukaan Lahden kaupunginteatterin toimintaan ja oli Oman tiensä kulkija jossain vaiheessa myös sirkuksessa töissä. Vuonna 1970 Summanen muutti Villa Vuonna 1948 Summanen aloitti Furunäsin taiteilijataloon Helsingin opinnot Taideteollisessa oppilaitok- Meilahteen, jossa hän asui ja työskensessa Helsingissä. Kolme vuotta myö- teli loppuelämänsä. Villa Furunäsissä A Lånemormor på bibliotek På Håkansböle bibliotek får barn hjälp av en mormor eller morfar – pensionärer som jobbar på frivillig basis. Ett tjugotal barn besöker biblioteket dagligen efter skolan och personalen har för mycket att göra för att hinna umgås med barnen. Då kom pensionärsvolontärer till hjälp. Många möjligheter – Det märktes direkt. När vi fick hit vuxna som Det finns många möjligheter att vara en trygg vux- hade tid med barnen blev det lugnare här. Både en för barnen. En kan bli en skolfarfar eller skol- barnen och de vuxna har varit nöjda. Så det är jätmorfar, bli en lånemormor eller lånemorfar på bib- tebra. Jag rekommenderar det för alla bibliotek, lioteket eller läsa sagor i Totem för svenskspråkiga säger bibliotekarien Laura Aaltonen. l barn. Det är bara att ta kontakt med närmaste bibliotek eller skola, om du blev intresserad! För att bli en medfostrare krävs inga förkunskaper och man behöver inte heller vara far- eller morförälder på riktigt. Det viktiga är en vilja att dela med sig av sin tid och sin livserfarenhet. Medfostrarna i skolor Vantaan taidemuseossa nähdään tänä syksynä maalaamisen riemua, kun taidemaalari Arvo Summasen värikylläiset teokset täyttävät ison näyttelysalin. asui myös kuvanveistäjä Veikko Nuuti- Arvo Summasen näyttely nen ja hänen puolisonsa Tytti Soikkeli, Brondan vintin legenda on esillä Vantaan taidemuseossa joista tuli Summasen hyviä ystäviä. – Kuvataiteen lisäksi hänelle olivat Myyrmäkitalossa 30.1.2016 saakka. tärkeitä kaikki kulttuurin osa-alueet, Maksuton näyttely on avoinna ti, ke ja etenkin musiikki ja tanssi. Arvo tunsi pe klo 11–18, to klo 13−20 ja la klo 10−16. monia lauluja ja ooppera-aarioita, joita hän mielellään yritti laulaa. Valitettavasti hänen laulutaitonsa ei aivan Valitse suosikki vastannut hänen musiikintuntemusomakuvasi taan, mutta vaikuttavia kaikki hänen Brondan vintin legenda laulu- ja lausuntaesityksensä olivat. -näyttelyssä on kaksitoista SumNe eivät jättäneet ketään kylmäksi, masen omakuvaa. Yksi näistä hankitaan Vantaan taidemuSoikkeli kuvailee Summasta. seon kokoelmiin. Sinä voit olla Arvo Summanen oli oman tiensä mukana valitsemassa sitä: tule kulkija ja taakkansa kantaja – rohkea, taidemuseolle ja kerro meille itsenäinen ja silti lämmin. Hänen teoksuosikkisi 3.12. mennessä. sissaan välittyy vahvasti koko elämisen ja olemassaolon spektri, vaikeimmasta kirkkaimpaan. Vantaa rakkauden kartalla VANTAAN KAUPUNGINMUSEO JULKONSERT MED LUCIAKRÖNING 9.12 kl 18.30 i Myrbacka kyrka SAKARI MANNINEN PÅ GÅNG V antaan kaupunginmuseossa sukelletaan rakkauden syövereihin. Museo osallistuu vuonna 2017 Suomen itsenäisyyden juhlintaan Rakkauden Vantaa -näyttelyllä, jossa ihastutaan, rakastutaan, lemmitään – ja erotaan. Rakkautta ja vahvoja tunteita on koettu läpi kaupungin. Vantaalta löytyy lukemattomia rakkauteen yhdistettäviä paikkoja lentokentästä Mikkolan lehtiroskiksiin ja Länsimäen pusupysäkistä Hotelli Vantaaseen. Täällä sijaitsee myös Etelä-Suomen suosituin vihkipaikka, Pyhän Laurin kirkko. Näyttelyä varten kokoamme vantaalaisiin paikkoihin liittyviä rakkaustarinoita nettikyselyllä. Haluamme tietää, missä sinä olet treffaillut, rakastunut, riidellyt tai eronnut? Onko sinua kosittu tai oletko mennyt naimisiin Vantaalla? Entä uskallatko kertoa, missä on tapahtunut se eka kerta tai missä olet viettänyt muita lemmekkäitä hetkiä? l Kom och läs sagor i Totem Folkhälsan och Vanda stad startar med en helt ny verksamhet: frivilligverksamhet på Barnens kulturhus Totem i Myrbacka. Blev du intresserad? Anmäl dig per e-post till tuula.kinos@vantaa.fi, 040 867 9676. Rakkautta Rekolassa 1950-luvulla. ANNA KANGAS EHDOTA NIMEÄ VANTAAN TAIDEMUSEOLLE Millä nimellä sinä haluat taidemuseotasi kutsua? Avoimeen kilpailuun voi osallistua lähettämällä nimiehdotukset sähköpostitse osoitteeseen taidemuseo@vantaa.fi 19.11. mennessä. Uusi nimi julkistetaan ja voittaja kruunataan 2.2.2016 Sinä & Minä -muotokuvanäyttelyn ensimmäisen osuuden avautuessa. Käy merkitsemässä kartalle sinulle merkitykselliset paikat ja kerro niihin liittyvät tarinasi! 23 TAPAHTUMIA KESKUSTELUA EKOTEKOJA: VAATTEET & AATTEET Ke 11.11. klo 17.30–19.30 Tikkurilan kirjasto, Lummetie 4 Halpoja vaatteita vyöryy kaupasta kaappeihin ja vain parin käyttökerran jälkeen kulahtaneina roskikseen. Tietokirjailija Rinna Saramäki selvittää, mitä vaatteiden laatu tarkoittaa ja miten sen voi tunnistaa kaupassa. Uudenmaan Kädentaitomartat kertovat ideoita kestävään vaatekulutukseen ja ohjaavat vaatetuunausta. Ota mukaan oma T-paita, jonka haluat tuunata uuteen muotoon. Todellista kierrätysmuotia nähdään Ammattiopisto Varian opiskelijoiden muotinäytöksessä. Suosittelija esittelee vaatekirjoja, e-aineistoja ja appseja koko tapahtuman ajan. EKOTEKOJA: EKOLOGINEN JOULU – HYVÄN MIELEN VALINNAT Ke 2.12. klo 17.30–19.30 Tikkurilan kirjasto, Lummetie 4 Tapahtumassa keskustellaan suomalaisesta joulusta, suomalaisten kulutustottumuksista ja ekologisista jouluvalinnoista. Keskustelussa mukana edustajat Anarkistimartoista, HSY:n Ilmastoinfosta, Kuluttajatutkimuskeskuksesta ja Suomalaisen Työn Liitosta. Juontajana Huili-lehden päätoimittaja Riikka Suominen. Keskustelun jälkeen on luvassa jouluista askartelua kierrätysmateriaaleista. Suosittelija esittelee jouluisia kirjoja, e-aineistoja ja appseja koko tapahtuman ajan. TAIDE, ELÄMÄ JA FILOSOFIA: RAKKAUS JA VIHA VANHEMMAN JA LAPSEN SUHTEESSA Ke 18.11. klo 18−20 Galleria K, Asematie 7 PLATONIN PIDOT JA SEN RAKKAUSKÄSITYS Ke 2.12. klo 18−20 Galleria K, Asematie 7 Platoninen rakkaus tunnetaan ruumiillisesta halusta irtaantuneena rakastamisena. Halun korkeimpana muotona on totuuden ja tietämisen halu. Nekin yhdistyvät lihalliseen haluun tässä esitelmässä. Vieraana FT, akatemiatutkija ja filosofian yliopistonlehtori Miira Tuominen. Puheenjohtajana toimii dosentti ja psykoanalyytikko Jussi Kotkavirta. Vapaa pääsy. NÄYTTELYITÄ JOKIEN ÄÄRELLÄ Joka kuun ensimmäinen keskiviikko klo 17 (tammikuussa vasta 13.1.) Vantaan kaupunginmuseo, Tikkurilan vanha asema, Hertaksentie 1 Ilmainen yleisöopastus Joki – kivikaudesta kaljakelluntaan -näyttelyssä. Opastuksella tutustutaan Vantaan alueen 10 000-vuotiseen historiaan jokien äärellä. SOIVA METSÄ – KUVITUSNÄYTTELY JA PERHETAPAHTUMA MUSIIKKIA VALON JA VARJON LEIKKIÄ To 19.11.15 klo 18.30 Lumosali, Urpiaisentie 14 Kesto 60 min Näyttelijä-laulaja Ritva Koskensuun runoja Kaj Chydeniuksen säveltämänä. Tuntoja, havaintoja ja kuvia arjen ja ajan keskellä. Tunnetta, huumoria ja herkkiä laulelmia. Kaikkea mitä elämä sisältää. Laulu Ritva Koskensuu, kitara Matti Wallenius, perkussiot Henrikki Häsänen ja kontrabasso Jussi Liski. Liput 5 € puoli tuntia ennen ovelta, ennakkovaraukset annikki.alku@vantaa.fi tai p. 040 548 3443. TAKUUMIEHET La 28.11. klo 15 Taidetalo Pessi, Kielotie 14 2−10-vuotiaille, kesto noin 40 min Liput 5€ ovelta, lippuvaraukset taidetalo.pessi@vantaa.fi Lastenmusiikkiyhtye Takuumiehet tarjoilee keikallaan vauhtia, sopivasti vaarallisia tilanteita, letkeää musiikkia ja interaktiivista toimintaa. Pablo, Juha ja Ville laulavat ja soittavat musiikkia, joka iskee koko perheen svengisuoneen ja saa sukat pyörimään kaikkien tossuissa. Maailmaa tutkaillaan sanoituksissa lasten ja varhaisnuorten vinkkelistä. Takuumiesten uusi levy Motokutsi on juuri ilmestynyt. Sen voi hankkia bändin keikalta tai nettikaupasta. sopii koko perheelle. Kesto noin 1 tunti. Kuoroa johtaa Ellen Rantama. Liput 7 €, perhelippu 15 €, Lippuvaraukset: taidetalo.pessi@vantaa.fi tai 040 524 140. MUUTA MATINEAELOKUVAT Bio Grand, Kielotie 7, Tikkurila Kino Myyri, Myyrmäkitalo, Kilterinraitti 6 Liput: Bio Grand 6 €, Kino Myyri 6,50 €. Kino Myyrin lauantainäytökset klo 12. Varaukset p. 09-563 4404 tai ovelta. Bio Grandin näytösnajat ja varaukset www.biogrand.fi tai p. 09-823 7751 tai ovelta. Esitteitä löytyy elokuvateattereista, kaupungin kirjastoista, Vantaa-Infoista sekä kulttuuripalveluiden toimistosta (Kielotie 20 C, 4. krs). TURISTI La 7.11. Bio Grand ja Kino Myyri Ke 11.11. Bio Grand 14.10.–12.11. Taidetalo Pessi, Kielotie 14 Avoinna yleisölle tiistaisin klo 12.30–15.30 sekä Perhelauantai -tapahtumissa 17.10. ja 31.10. Ryhmille pakolliset vierailuvaraukset: mirva.aalto@vantaa.fi Vanhemmat ovat lapselle rak16.11.–16.12. kaita ja elintärkeitä; viha heitä Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6 kohtaan herättää syyllisyyttä. Näyttely avoinna yleisölle keskiÄidin viha lasta kohtaan on ollut viikkoisin klo 12−14 sekä lauantaitabu. Esimerkkeinä käytetään na 5.12. klo 14–16. muun muassa lainausta ShakeRyhmille pakolliset vierailuvaraspearen Romeosta ja Juliasta ukset: taidetalo.toteemi@vantaa. sekä Medea-myyttiä. Illan vieraa- fi tai p. 09 839 35499. na psykologi, psykoanalyytikko ja tietokirjailija Elina Reenkola SOIVA METSÄ (kuvassa). Puheenjohtajana toi-PERHELAUANTAI mii dosentti, psykoanalyytikko 5.12. klo 14–16 Taidetalo Toteemi Jussi Kotkavirta. Vapaa pääsy. Tapahtuman aloittaa Sibeliuksen sävelet, jotka soivat nuorten muusikoiden jousissa. Katri Kirkkopellon kuvitusnäyttelyyn voi tutustua itsekseen tai työpajoissa, jotka alkavat tasatunnein klo 14 ja 15. Töistä kootaan kollaasi taidetalon tilaan. Ohjaajana Heli Arvilommi. Vapaa pääsy. PESSI-KUORO YLI 5 -VUOTIAILLE Lauantaisin Taidetalo Pessi, Kielotie 14 SOIVA METSÄ 12.11. Musiikin taideaamuissa lähdemme musiikkimatkalle soivaan metsään Sibeliuksen kanssa. Soivassa metsässä soitetaan, lauletaan ja liikutaan yhdessä. Ohjaajana Ellen Rantama. SANATAIDETTA 19.11., 26.11. ja 3.12. Lenni Lohikäärmeen matkassa perheen pienimmät saavat leikkiä ja liikkua runoja ja loruja yhdessä aikuisen kanssa. Sanataide kehittää vanhemman ja lapsen suhdetta, jossa pienen lapsen kielellinen perusta rakentuu. Ohjaajana Paula Kannisto. Isän pelkurimainen käytös ajaa ydinperheen kriisiin ruotsalaiskomediassa. RAKENNETAAN PIPARKAKKUTALO! To 10.12. klo 9.30−11.30 Taidetalo Pessi, Kielotie 14 MIEKKAILIJA La 14.11. Bio Grand ja Kino Myyri Ke 18.11. Bio Grand Yli 3-vuotiaille yhdessä aikuisen kanssa, pienemmät sisarukset voivat olla mukana. Inkun ideapajan perinteisessä Piparkakkupajassa rakennetaan ja koristellaan piparkakkutalo. Mukaan kannattaa ottaa kuljetuslaatikko tai tarjotin (pohjan koko n. A4) ja kinkkupussi valmista mökkiä varten. Kurssihinta 12 € sisältää materiaalit ja koristeet. Ilmoittautumiset taidetalo. pessi@vantaa.fi tai 040 524 1401. Lisätietoja: takuumiehet.com. Katri Kirkkopellon lastenkirja Soiva metsä − Jean Sibeliuksen matkassa on esillä kuvitusnäyttelynä Taidetalo Toteemissa ja Pessissä. PIENTEN TAIDEAAMUT To12.11., 19.11., 26.11. ja 3.12. Klo 9.30 ja 10.30 (Kaksi ryhmää, valitse vapaasti) Taidetalo Pessi, Kielotie 14 Taidetta ja toimintaa alle kouluikäisille lapsille. Perhepäivähoitajat lapsineen ovat myös tervetulleita (ei päiväkodeille). Ei ennakkoilmoittautumista tai osallistumismaksua. Suomen Oscar-ehdokas on kaunis ja tunteikas tarina. Se pureutuu uransa menettäneen urheilijan mielenmaisemaan, johon tuo valoa oman erikoisosaamisensa hyödyntäminen lasten opettamisessa. Henkilöiden kautta tarkastellaan diktatuurin aiheuttamia menetyksiä 1950-luvun NeuvostoVirossa. LUOKKAKOKOUS La 21.11. Bio Grand ja Kino Myyri Uusia kuorolaisia otetaan mukaan lukukauden alusta tammikuussa 2016. Yli 8-vuotiaat klo 10–12 (lukukausimaksu 80 €) ja 5–7-vuotiaat klo 12–13 (lukukausimaksu 50 €). Tiedustelut ja ilmoittautumiset taidetalo.pessi@ vantaa.fi tai 040 524 1401 PESSI-KUORON JOULUKONSERTTI: JOULUENKELIN TALOSSA La 5.12. klo 14 Kulttuurikeskus Vernissa, Tikkurilantie 36 Pessi-kuoron joulukonsertissa on joulumieltä! Konsertissa kuullaan uusia ja perinteisempiä joululauluja kuoron esittämänä ja orkesterin säestämänä. Joulukonsertti Huikean yleisömenestyksen saanut hauska elokuva, jossa tilannekomiikka, kaverusten välinen sanailu ja karkea huumori toimivat. Luokkakokoukseen matkalla olevat keski-ikäiset kaverukset haaveilevat paluusta nuoruuteen ja vapauden tunteeseen. JOULURAUHAN JULISTUS To 24.12. klo 13 Kaupungintalon edessä, Asematie 7 Joulurauha julistetaan Tikkurilassa perinteiseen tapaan monella eri kielellä. Myös kuoron esittämät joululaulut ja glögitarjoilu saattelevat juhlatunnelmaan. Tikkurilan aluetoimikunta tukee tapahtumaa. Vantaan kaupungin asukaslehti | Vanda stads invånartidning | Julkaisija Vantaan kaupunki | Päätoimittaja Päivi Rainio Toimituspäällikkö Meri Hämäläinen | Taitto Alina Tirkkonen | kansikuva mirva uotila | Painos 100 400 | ISSN 2323-8712 Painopaikka Sanomapaino Oy | Jakelu Jakelujuniorit Oy | Näköislehti vantaa.fi/asukaslehti | Palaute asukaslehti@vantaa.fi 24
© Copyright 2024