Julkinen tiedote - jaetaan jokaiseen tamperelaistalouteen TA M P E R E E N K A U P U N G I N A S U K A S L E H T I 4 | 2015 Talousarvio 2016: Tampere katsoo tulevaisuuteen s. 3–5 Lapset matkaavat makujen maailmaan s. 8 English page s. 15 ATAC A N E R G I N Näin sen näin Parempi muuttua kuin juuttua K ysyin muutamalta satunnaisesti valitulta tamperelaiselta, mitä mieltä he ovat Tampereen kaupungin toimintamallin uudistamisesta. Tämän epätieteellisen kyselyn tulos oli ennalta arvattavissa; hallinto ei herätä kaupunkilaisissa suuria intohimoja. Tiivistettynä yhteenvetona voitaisiin todeta, että tamperelaisia ei kiinnosta hallintohumppa, vaan tärkeintä on, että asukas saa tarvitsemansa hyvät palvelut, jotka kaupunki tuottaa mahdollisimman vähällä byrokratialla ja kustannuksilla. Tampereella on koko kuluneen vuoden valmisteltu tiiviisti toimintamallin uudistamista. Erilaisissa työryhmissä, seminaareissa ja henkilöstön työpajoissa on pohdittu, minkälainen malli voisi korvata sisäisen tilaaja–tuottajamallin, miten palveluiden tuottaminen organisoidaan, minkälaisia poliittisia päätöksentekoelimiä tarvitaan jatkossa, minkälainen rooli on pormestarilla ja apulaispormestareille ja mikä olisi paras johtamismalli. Hallinnon uudistamista voi tehdä monella eri tavalla. Tampereella on perinteisesti pyritty tekemään asiat vähän toisin kuin muualla. Nytkin on lähdetty siitä, ettei keskitytä rakenteisiin tai organisaatiokaavioihin, vaan lähdetään toimintatapojen muuttamisesta. Julkisella sektorilla toki tarvitaan hallintoa edelleen, mutta vain sen verran, mikä koliikenne sekä kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja vapaa-ajanpalvelut. Todennäköisesti Tampereen rooli erityisesti paikallisen ja seudullisen elinvoiman edistäjänä korostuu. Valtuusto päättää uuden toimintamallin jatkolinjauksesta 14. joulukuuta. Sen jälkeen muutoksen valmistelua jatketaan siten, että uusi organisaatio voi aloittaa vuoden 2017 alussa. Uudet poliittiset toimielimet aloittavat työnsä kuntavaalien jälkeen 1.6.2017. Tuolloin Tampere on toivottavasti ketterästi toimiva avoin kaupunki, jota johdetaan aidosti asukkaita kuunnellen. on välttämätöntä. Toimintamallin uudistaminen on aloitettu konkreettisesti konsernihallinnosta, jonka tehtävät on määritelty joko konserniohjaukseksi tai toimintaa tukeviksi palveluiksi. Toimintamallia uudistetaan ottamalla huomioon myös sote-uudistuksen vaikutukset kaupungin toimintaan. Kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät pois kuntien järjestelyvastuulta, muuttuu kuntien rooli olennaisesti. Jotkut jopa kysyvät, tuleeko kunnista tarpeettomia vaakunankiillottajia? Näin tuskin tulee käymään, sillä sote-uudistuksen jälkeen kunnille jää useita merkittäviä tehtäviä, kuten varhaiskasvatus, perusopetus, kaavoitus, maapolitiikka, asuntopolitiikka, jouk- Aila Rajamäki Tampere-lehden päätoimittaja Sisältö Joulutori tuo joulun tunnelman 3–5 Tampere investoi ja turvaa työtä 6 Raitiotiehanketta suunnittelee allianssi Joulutori avataan Keskustorilla 4. jou- www.tampere.fi 2 7 Tunnelista on valmiina 70 prosenttia O L L I - P E K K A L AT VA L A lukuuta. Tuttuun tapaan torin täyttävät käsityöläisten mökit sekä jouluinen tunnelma tuoksuineen ja makuineen. Päivittäin on luvassa myös jouluista ohjelmaa. Joulutorilta löytyy pukinkonttiin persoonallisia käsityötuotteita, kuten esimerkiksi sormettomia käsineitä. Kojuissa on tarjolla myös laadukkaita käyttöesineitä, koristeitä, koruja, leluja sekä herkkuja joulupöytään. Joukossa on myös asiakkaiden pyynnöstä toteutettuja tuotteita sekä erilaisia hyvän mielen lahjoja, joiden tuotot menevät hyväntekeväisyyteen. Torilla nähdään viime vuosilta tuttujen kauppiaiden lisäksi uusia kauppiaita ja tuotteita. Yhtenä uutuutena on valaisimiin erikoistunut lasinpuhaltamo, jonka lasinpuhallusta pääsee seuraamaan. Ihmeteltävänä on myös uusi innovaatio mobiilimikroskooppi, joka muuttaa kännykän kameran mikroskoopiksi. Saksalainen makkaramestari tuo tamperelaisten maisteltaviksi kotitekoisia makkaroita. Tarjolla on myös käsityönä valmistettuja erikoissinappeja. Joulutorilla on monenlaista ohjelmaa kaiken ikäisille kävijöille. Torin perinteinen karuselli on varmasti lapsiperheiden mieleen. Avajaisissa esiintyvät Sani ja Samuli Erkkilä. Hatanpään lukion musiikkiopiskelijat jatkavat Vuosisatojen Joulu -musikaalia ja esittävät Sibeliuksen päivänä 8.12. Raatihuoneen portailla Finlandian. Joulutorin ohjelmatiedot löytyvät osoitteesta www.tampereenjoulutori.fi. TAMPERE-lehti 4 | 2015 Jakelusta vastaa Ykkösjakelut Oy. Jakeluun liittyvät palautteet: neuvonta@tampere.fi Tampereen kaupungin asukaslehti ilmestyy vuonna 2015 neljä kertaa vuodessa. Lehti on julkinen tiedote, joka jaetaan jokaiseen tamperelaistalouteen. Tampere-lehteä saa myös keskusvirastotalosta Aleksis Kiven katu 14–16 C, Palvelupiste Frenckellistä ja kirjastoista. TAMPERE-lehti 4 | 2015 Julkaisija: Tampereen kaupungin viestintäyksikkö Tampereen kaupunki PL 487, 33101 Tampere toimitus.tampere@tampere.fi Joulupukkia odotellessa voi pistäytyä Tampereen Joulutorilla ja virittäytyä joulun tunnelmaan. Vuodesta 2008 järjestetty Joulutori on vuosien aikana vakiinnuttanut asemansa tamperelaisten joulutunnelman luojana. Viime vuonna torilla vieraili noin 163 000 asiakasta. Joulutori on avoinna 4.–22.12. joka päivä. Ostoksia voi tehdä maanantaista lauantaihin kello 10–19 ja sunnuntaisin klo 12–19. • Päätoimittaja: Viestintäpäällikkö Aila Rajamäki aila.rajamaki@tampere.fi, puh. 040 550 5540 Toimitussihteeri: Viestintäsuunnittelija Tuuli Oinonen tuuli.oinonen@tampere.fi, puh. 040 801 2587 Taitto: Marja Muhonen Paino: SLY-Lehtipainot Oy, 2015 Painos: 125 000 kpl 8 Sapere muutti lasten ruokailua 9 Rullaa juhlitaan kruunut kutreilla 10 Rahasto tuo iloa ikäihmisille 11 Tutustu kodin apuvälineisiin 12 Bussilippuihin muutoksia kesällä 13 Sata työyksikköä varautuu talvisäihin 14 Oma ala löytyi ryhmän avulla 14 Tesomaa kehitetään yhdessä ideoiden 15 Tampere Info in English 16 Valot piristävät tamperelaisia Kannen kuva: Hanna Leppänen. Senja Lehtonen ja Olavi Haveri maistelevat kasviksia Liinakon päiväkodissa Leinolassa. ISSN: 1458-557X (painettu), 1458-6991 (verkkolehti) Seuraava Tampere-lehti ilmestyy 5.3.2016 Tampere-lehti verkossa: www.tampere.fi/tamperelehti QR-lukija käytössä? Nappaa lehti mobiilipäätteeseesi! ATAC A N E R G I N Vuoden 2016 talousarvio Tampere katsoo pitkälle tulevaisuuteen V uoden 2016 talousarviota on valmisteltu Tampereella tulevaisuuteen katsoen. Tiukan talouden ajoista huolimatta talousarvio on laadittu sitten, että kaupunki sekä huolehtii tamperelaisten palveluista että kykenee toimintojaan uudistamalla kohtaamaan huomisen haasteet. Tampereella tehdään nyt monia kauaskantoisia ratkaisuja monella tasolla. Kuntatalouden tehostaminen, soteuudistus ja toimintamallin sekä koko palveluverkon uudistaminen tähtäävät vuosien päähän. Suuria investointeja suunnitellaan ja toteutetaan, jotta tulevien sukupolvien Tampere olisi hyvä paikka asua ja elää. Menojen kasvu maltillista Tampereella menojen kasvu on ollut viime vuosina maltillista. Kaupungin nettomenot kasvoivat viime vuonna 0,5 prosenttia, ja tänä vuonna menojen kasvu on jäämässä alle kahden prosentin. Kun ottaa huomioon palvelujen tarpeen kasvun sekä sen, että palvelujen laatua tai määrää ei ole erityisesti heikennetty, on tämä osoitus kaupungin toimintojen huomattavasta tehostumisesta. Pormestari Anna-Kaisa Ikonen kiittää toimintojen tehostumisesta kaupungin henkilöstöä, joka on osallistunut talouden tasapainottamiseen. Kaupungin henkilöstömenot vähenevät ensi vuonna 12,5 miljoonaa euroa, mikä on seurausta 110 henkilötyövuoden vähennyksestä. Vuonna 2016 kaupungin henkilöstömenot ovat 670 miljoonaa euroa. Tampereen väkiluvun arvioidaan kasvavan vuosittain 2 200 – 2 500 asukkaalla. Tämän vuoden lopussa meitä tamperelaisia on jo 225 400. Tampereella on myös varauduttava siihen, että Suomeen tulleet turvapaikanhakijat oleskeluluvan saatuaan hakeutuvat suuriin kaupunkeihin. Myös Tampereelle on odotettavissa lisää maahanmuuttajia. Pormestarin mukaan maahanmuuton kasvu on käännettävä voimavaraksi. – Maahanmuuttajien lisääntyvään määrään on vastattava järjestämällä hyviä kotouttamisen palveluja ja maahanmuuttajien työllistämistä muun muassa niille aloille, joilla vallitsee työvoimapula. Maahanmuuttajat tukevat Tampereen kansainvälistymistä, mikä on aina ollut yksi avain Tampereen menestykseen, Ikonen sanoo. Veroprosentti säilyy ennallaan Ensi vuoden talousarviossa kaupungin nettomenot ovat 1,13 miljardia euroa. Ne kasvavat tämän vuoden ennusteeseen verrattuna 0,8 prosenttia, mikä asettaa ensi vuoden toiminnalle haasteita. Vuosikate on 76,2 miljoonaa euroa, joka on kaupungin investointitarpeisiin nähden liian pieni. Vaikka menojen kasvu on näinkin alhainen, on talousarvio noin 16 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tähän vaikuttaa se, että yhteisöverotulojen arvioidaan vähenevän 10 miljoonalla eurolla. Myös valtionosuudet vähenevät. Tampereen veroprosentti säilyy 19,75 prosentissa ensi vuonna. Myös kiinteistöveroprosentit säilyvät ennallaan. Tam- Vuonna 2016 Tampereen strategisia painopisteitä on perusterveydenhuollossa, ikäihmisten kotona asumisen tukemisessa ja liikkumisen edistämisessä. Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Asukasluku 31.12.2015 Tuloveroprosentti Toimintamenojen kasvu Vuosikate Tulos Investoinnit yhteensä Lainamäärä/asukas pere kerää kunnallisveroja ensi vuonna 10 miljoonaa euroa ja kiinteistöveroja 2 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna. Kun yhteisöverot vähenevät suunnilleen saman verran, käytännössä verotulot pysyvät nykytasolla. Investoinneilla turvataan työtä ja vetovoimaa Kaupunki investoi lähivuosina voimakkaasti työtä, kasvua ja vetovoimaa edistäviin hankkeisiin. Konsernijohtaja Juha Yli-Rajalan mukaan merkittävillä investoinneilla Tampere pitää yllä ja kehittää omaisuuttaan, vastaa kaupungin kasvuun ja rakentamistarpeisiin sekä edistää talouskehitystä ja työllisyyttä. Vuonna 2016 kaupungin nettoinvestoinnit ovat noin 232,4 miljoonaa euroa. Ensi vuonna Tampere korjaa ja rakentaa lähes 100 miljoonalla eurolla. Koulujen ja päiväkotien rakentamiseen ja peruskorjaamiseen varataan lähes 40 miljoonaa euroa. Kaupunkiympäristöä parannetaan 50 miljoonalla eurolla. Keskustaa kehitetään erityisesti aseman alueella, Eteläpuistossa ja Ranta-Tampellassa 9,2 miljoonalla eurolla. Vuoreksen kehittämiseen on varattu 4,4 miljoonaa euroa. Myös Hiedanrannan uuden kaupunginosan suunnittelu etenee. Tampere-talon tilamuutoksiin ja laajennukseen varataan 11,7 miljoonaa euroa. Tesoman jäähallia rakennetaan 225 400 henkilöä 19,75 prosenttia 0,8 prosenttia 76,2 miljoonaa euroa -16,1 miljoonaa euroa 232,4 miljoonaa euroa 2159 euroa per asukas 7,1 miljoonalla eurolla ja palloiluhallia 3,9 miljoonalla eurolla. Pääkirjasto Metson tilamuutoksia ja perusparannusta tehdään 5 miljoonalla eurolla. Hatanpään kantasairaalan perusparannukseen ja laajennukseen varataan 7 miljoonaa euroa. Merkittäviä hankkeita jatketaan ensi vuonna. Suurin yksittäinen yhdyskuntarakentamisen investointi on vielä ensi vuonna Rantaväylän tunneli, jonka rakentamiseen kaupunki varaa 13,9 miljoonaa euroa. Tunnelin valmistuminen mahdollistaa Ranta-Tampellan asuinalueen rakentamisen. Raitiotien suunnitteluun varataan ensi vuodelle 5 miljoonaa euroa. Valtuusto tekee lopullisen päätöksen raitiotien rakentamisesta ensi vuoden lokakuussa. Uudistuksilla vastataan huomisen haasteisiin Tampere pyrkii vastaamaan huomisen haasteisiin uudistamalla toimintamalliaan ja palveluverkkoa. Kuntien talousnäkymät jatkuvat edelleen synkkinä. Kunnat joutuvat sopeuttamaan toimintojaan ja palvelujaan supistuviin tuloihin. Siksi Tampereellakin mietitään, miten kuntalaisten palveluita voitaisiin tulevaisuudessa tuottaa paremmin ja kustannustehokkaammin. Tampereen kaupungin toimintamallia uudistetaan siten, että sisäisestä Investoinneilla Tampere pitää yllä omaisuuttaan ja vastaa kaupungin kasvuun. Vehmaisten koululaiset pääsevät aloittamaan uudessa koulussa syksyllä 2016. TAMPERE-lehti 4 | 2015 3 Vuoden 2016 talousarvio tilaaja-tuottaja-mallista luovutaan ja sen tilalle kehitetään uusi toimintaa ohjaava malli. Tämä työ on aloitettu konsernihallinnosta, joka toimii uudessa organisaatiossa vuoden 2016 alusta. Johtamisjärjestelmä uudistetaan ja pormestarimallia ja poliittista johtamista kehitetään edelleen. Uusi toimintamalli tulee voimaan uuden valtuustokauden alkaessa 1.6.2017. Palveluverkon uudistamista on tehty yhdessä palveluiden käyttäjien eli asukkaiden, yrittäjien ja yhteisöjen kanssa. Palveluverkon uudistaminen kattaa kaikki kaupungin järjestämät palvelut kaikille ikäryhmille. Suunnitelmat ulottuvat vuoteen 2025. Tulevaisuudessa tamperelaiset saavat palvelunsa alueellisista hyvinvointikeskuksista, joissa voi samalla käynnillä hoitaa esimerkiksi terveyspalvelut, kirjastokäynnin ja ostokset. Myös sähköisiä palveluita kehitetään. Ensimmäinen koillisen alueen hyvinvointikeskus aloittaa toimintansa Linnainmaalla ensi vuonna. Tulevaisuuden palvelujen suunnittelu on aloitettu myös Tesomalla ja Lielahdessa sekä keskustan ja kaakon alueilla. • TEKSTI Aila Rajamäki KUVA Hanna Leppänen Tampere satsaa koulujen ja päiväkotien kuntoon Työt Vehmaisten tulevan uuden koulun ja päiväkodin työmaalla ovat täydessä vauhdissa. Ensi vuoden kesäkuussa valmistuva 14 miljoonan euron hanke on rahassa mitattuna suurin vuonna 2016 valmistuvista koulu- ja päiväkotikohteista. Tampereen ensi vuoden budjetissa on varattu koulujen ja päiväkotien perusparantamiseen yhteensä lähes 40 miljoonaa euroa. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen hankkeisiin menee Tilakeskuksen noin 100 miljoonan euron talonrakennusmäärärahasta yli 39 prosenttia. Koulujen ja päiväkotien suurimmat rakennushankkeet Tampereen kansainvälisen koulun eli Amurin koulun perusparannus ja laajennus • 1. vaihe valmistui 2015, 2. vaihe 2016, valmis 2017 • 20 miljoonaa euroa Tesoman yhtenäiskoulu ja päiväkoti, perusparannus ja laajennus • valmis 2018 • 29,5 miljoonaa euroa Vehmaisten koulu ja päiväkoti • valmis kesällä 2016 • 14 miljoonaa euroa Lielahden koulun perusparannus ja uudet nuorisotilat • 1. vaihe valmis 2016, 2. vaihe valmis 2017 • 10 miljoonaa euroa Kalevanharjun päiväkodin perusparannus • valmis 2016 lopulla • 1,5 miljoonaa euroa Härmälän koulu ja päiväkoti • valmis kesällä 2017 • esi- ja alkuopetus 70 lasta ja uusi päiväkoti 140 lasta • 6,2 miljoonaa euroa – Kuten autoja, myös rakennuksia pitää huoltaa. Tarpeet sanelevat perusparantamisen aikataulun. Kaupungin palveluverkko kasvaa koko ajan, kun uusia asukkaita muuttaa kaupunkiin, sanoo Tilakeskuksen hankearkkitehti Jarmo Viljakka. Hänen kohteisiinsa kuuluu myös Vehmaisten koulun ja päiväkodin yhteinen uudisrakennus. Sisäilmaongelmat vauhdittivat pieneksi ja ahtaaksi käyneen koulun purkamista ja päätöstä kokonaan uudesta rakennuksesta. – Tarkoitus on, että koulun ja päiväkodin yhteisestä rakennuksesta tulee samalla yhteisöllinen kylätalo, joka tarjoaa Vehmaisten asukkaille kohtaamispaikan. Sitä korostaa yhteys Vehmaisten urheilukenttään. Vehmaisten päiväkoti toimii nyt omassa, 1950-luvulla rakennetussa talossaan. Ensi vuoden syksyllä käyttöön otettava uudisrakennus tarjoaa paikan 300 oppilaalle ja 160 päivälapselle. Monikäyttöisyys tavoitteena Tampereen kansainvälisen koulun, joka on tunnettu aiemmin Amurin kouluna, perusparannuksen ensimmäinen vaihe eli laajennusosa valmistui jo tänä vuonna. Ensi vuonna peruskorjataan vanhan rakennuksen opetustiloja. Projekti jatkuu – Vehmaisten koulun ja päiväkodin yhteisestä rakennuksesta tulee samalla yhteisöllinen kylätalo, sanoo hankearkkitehti Jarmo Viljakka. vielä vuoden 2017, jolloin uudistetaan liikuntasalin siipi. Työtä tehdään paloina siksi, että opetus voi jatkua eikä väistötiloja tarvitse hakea kaukaa. Viljakka sanoo, että kaikkien vanhojen tilojen perustaparantamisessa pyritään monikäyttöisyyteen. Koulujen ja päiväkotien opetusmenetelmät ovat muuttuneet radikaalisti vuosien varrella. Se vaikuttaa myös tiloihin. Uuden yhtenäiskoulun ennakoivat maanrakennustyöt ovat alkaneet Tesomalla. Varsinainen urakka on tarkoitus käynnistää ensi vuoden huhtikuussa. Uuteen rakennukseen muuttaa myös Tesoman päiväkoti, joka toimii nyt huonokuntoisessa rakennuksessa. Vanha koulu koostuu kahdesta rakennuksesta. Niistä toinen eli entinen päärakennus puretaan. Sen sijaan liikuntasalinkin sisällään pitämä toinen rakennus perusparannetaan. Siihen sijoittuvat myös kotitalousluokat ja nuorisokeskus. Uudisrakennus valmistuu vuonna 2018. Siinä on tilat 1000 oppilaalle. Lielahdessa aloitettiin marraskuussa 2015 koulun perusparannuksen laajennus- ja muutostyöt. Päärakennuksen perusparannus tehdään kahdessa vaiheessa siten, että ensimmäinen vaihe on valmis ensi vuoden kesäkuussa ja toinen vaihe vuoden 2017 kesäkuussa. Tampere on käännekohdassa – edessä suurten muutosten vuosi Pormestari Anna-Kaisa Ikonen 4 TAMPERE-lehti 4 | 2015 K I MMO TO R K K E L I Pormestarin palsta V uonna 2016 Tampereella tehdään käänteentekeviä, jopa historiallisia ratkaisuja. Muun muassa soteuudistus, kuntatalouden tehostaminen, isot investoinnit, toimintamallin ja palveluverkon uudistaminen ja päätös katuraitiotiestä vaikuttavat kymmenien vuosien päähän. Tampereen väkiluku on ylittänyt näinä päivinä 225 000 asukkaan rajapyykin. Viime vuosina kaupunkiseudun väestön kasvu on keskittynyt entistä enemmän Tampereelle ja ennusteen mukaan tämä kehitys tulee jatkumaan. Tampereelle tullaan opiskelemaan, etsimään töitä, yrittämään ja luomaan parempaa elämää. Näihin tarpeisiin kaupungin on vastattava. Kehittyvän kaupungin on uskallettava investoida tulevaisuuteen. Isot kehityshankkeemme ovat myös alustoja asumisen, liikkumisen, palvelujen ja liiketoiminnan uusille innovaatioille. Näin voimme synnyttää yrityksille referenssejä, tehdä kaupungistamme entistäkin kiehtovamman ja nousta älykkäiden kaupunkien edelläkävijäksi. Kaupungin strategia on Yhteinen Tampere – näköalojen kaupunki. Yhdessä tekeminen on keskeistä kaupunkimme kehittämisessä, se on myös osa ajankuvasta, jossa ollaan siirtymässä jakamistalouteen eli kysyntään perustuvaan toimintaan. Uusi teknologia on tehnyt resurssiemme eli osaamisemme, omistuksiemme ja aikamme jakamisesta tehokasta, hallittavaa ja haluttavaa. Ikivanha naapuriapu – autan, koska olen tässä kohdalla – muuttuu myös tekemisen jakamiseksi. Tämä näkyy varmasti kaupungin palveluiden järjestämisessä. Kysymme kaupunkilaisilta tarpeita, kysymme palvelun onnistumisesta ja kehitämme niitä yhdessä. Ihmiset ovat asiantuntijoita, eivät organisaatiot. Palveluja tuotetaan luotettavien kumppaneiden kanssa, yhä enemmän pienten yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Tuloksena on taloudellisuutta, mutta erityisesti laadukasta tekemistä kaupungin ja kaupunkilaisten hyväksi. Lisää kansainvälistä näkyvyyttä Vahvistamme Tampereen näkyvyyttä myös kansainvälisissä verkostoissa, jot- ra Metso remontoidaan kokonaan Näin opetus voi jatkua koko ajan. Lielahden koulun laajennusosaan tulevat myös nuorisotilat. Tampereen vanhin kuntoon Kalevanharjun päiväkoti aloitti jo vuonna 1925. Se on Tampereen vanhin yhä toimiva päiväkoti. Sen perusparannuksen rakennustyöt alkavat ensi vuoden tammikuussa. Valmista on määrä olla jo vuoden lopussa. Härmälään valmistuu koulun yhteyteen uusi 140 lapsen päiväkoti, johon on varattu lisäksi 70 paikkaa esi- ja alkuopetukseen. Työt alkavat toukokuussa 2016 ja valmistuvat kesäkuussa 2017. Vanha päiväkoti puretaan. – Koko ajan teemme kouluissa ja päiväkodeissa myös ylläpitoremontteja. Koulupuolelle näihin on varattu ensi vuodeksi 3 miljoonaa euroa ja päiväkoteihin 1,5 miljoonaa euroa. Lisäksi päiväkotien perusparannuksiin on varattu 3 miljoona euroa. • TEKSTI Matti Wacklin KUVA Hanna Leppänen Maauimalan rakentaminen alkaa ensi keväänä Pääkirjasto Metso avattiin vuonna 1986. Pian Raili ja Reima Pietilän suunnittelemasta rakennuksesta tuli kansainvälisesti tunnettu. Kirjastonkäyttäjien suosiossa se on ollut alusta asti. Metson suunnittelun ja rakentamisen ajoista on kuitenkin paljon muuttunut, myös kirjan merkitys. Nykypäivän kirjasto tarvitsee toisenlaisia mahdollisuuksia ja tiloja niin palveluille kuin tietotekniikalle. Niinpä Metsossa alkaa laaja perusparannus. – Pientä pintamaalausta lukuun ottamatta Metsoa ei ole remontoitu, ja pelkästään talotekniikka vaatii monelta osin päivitystä ja korjausta. Remontin lähtökohta on kuitenkin tarjota asiakkaille tämän päivän vaatimusten mukaisia ja aiempaa parempia tiloja, sanoo remontista kirjaston osalta vastaava kokoelmapäällikkö Maarit Helén. Työ alkoi lokakuussa ulkokattojen pinnoittamisella, ja vuodenvaihteen jälkeen käynnistyvät korjaukset Metson sisätiloissa. Parvikerroksen luentosalit muutetaan lehtilukusaliksi, ja pohjakerrokseen rakennetaan kolmen luentosalin oheen kolme uutta salia sekä muuta asiakastilaa. Ne ovat valmiina ensi syksynä. Lähes koko ajan asiakkaille auki Seuraavassa vaiheessa remontti jatkuu kaikissa kerroksissa henkilökunnan tiloissa. Viimeiseksi työtä tehdään pääkerroksen asiakastiloissa, jossa oleskelutiloja lisätään. Uutta on muun muassa esiintymislava. Remontin on tarkoitus valmistua vuoden 2017 syksyllä. – Pyrimme siihen, että remontin aikana kirjasto on koko ajan asiakkaiden käytettävissä, mutta lyhyehköihin sulkemisiin on syytä varautua, Maarit Helén kertoo. Remontin yhteydessä tilat sijoitetaan siten, että ne ovat asiakkaille helpommin hahmotettavissa. Tästä esimerkki on luentosalien keskittäminen pohjakerrokseen. Metsoon tulee suuriakin muutoksia. – Tämähän ei ole virallisesti suojeltu rakennus, mutta suhtaudumme siihen sellaisena. Niinpä suunnitelmat on hyväksytetty museoviranomaisilla ja Pietilöiden arkkitehtuuria valvovalla Annukka Pietilällä. Pietilöiden luoma ilme säilyy osittain Tampereelle kauan odotetun maauimalan rakentaminen aloitetaan Kalevaan Tampereen uintikeskuksen viereen ensi keväänä. Polskimaan sinne päästään toukokuussa 2017. Maauimala on avoinna 15.5.–15.9. Maauimalaan saadaan 8-ratainen 50 metrin uima-allas, 25 metrin hyppyallas sekä lastenallas ja kah- ta saamme tänne lisää tapahtumia, matkailijoita, osaajia ja sijoituksia. Olemme mukava kaupunki, kiinnostava paikka investoida ja täällä tapahtuu paljon. Tilanne on silti kaksijakoinen: kaiken tekemisen hengen keskellä talouden rakennemuutos ja korkea työttömyys ovat koetelleet kaupunkiamme ja elinkeinoelämäämme. Siihen on vastattava aktiivisella koulutus- ja elinkeinopolitiikalla. Tässä tärkeä rooli on korkeakoulujemme yhdistymiseen tähtäävällä Tampere3-hankkeella. Jatkamme myös työllisyystoimia, innovaatioympäristöjen kehittämistä ja yritysmyönteisyyden vahvistamista kaupungin toiminnassa esimerkiksi laajentamalla yritysvaikutusten arviointia sekä parantamalla kaupungin saavutet- luuallas. Uimalaan tulee myös rakennus lipunmyyntiä, kahviota ja puku- ja pesutiloja varten. Investointikustannukset ovat 7,25–9,2 miljoonaa euroa toteuttamistavasta riippuen. Allasmateriaalista ei ole vielä tehty päätöstä, vaihtoehtoina ovat betoni- tai teräsallas. • tavuutta muun muassa panostuksin lentoliikenteeseen. Talouden vaikea tilanne heijastuu myös kuntatalouteen. Tampere on muutaman viime vuoden aikana onnistunut menojen hallinnassa kiitettävästi. Menojen kasvua on hillitty ilman, että palvelujen laatua tai määrää on erityisesti heikennetty. Vuoden 2016 talousarvio jatkaa samaa taloutta tasapainottava linjaa, mutta tiukasta talouskurista huolimatta se on kuitenkin vielä alijäämäinen. Elinvoimaa, sivistystä ja hyvää kaupunkiympäristöä Tampereen kaupunki vastaa julkisen talouden haasteisiin ja toimintaympäristön muutoksiin muun muassa Pietilöiden aikanaan luoma ilme tulee osittain säilymään. – Kalustekokonaisuuksista säilyvät esimerkiksi kahvio sekä lainausosaston hyllyt. Luentosaleista kolme palautetaan Pietilöiden suunnittelemaan asuun, kun taas uudet luentosalit tulevat edustamaan toisenlaista arkkitehtuuria moderneine kalusteineen, toteaa Maarit Helén. – Arkkitehdit eivät ole lähteneet jäljittelemään Pietilöiden ilmettä, jotta asiakkaiden ei tarvitse miettiä, onko uudistamalla toimintamalliaan. Sujuvoitamme palveluita, parannamme niiden laatua ja kustannustehokkuutta ja selkeytämme vastuita. Samalla tavoittelemme innovatiivista ja mahdollistavaa toimintakulttuuria, jonka ytimessä on henkilöstön osaamisen hyödyntäminen, johtamisen kehittäminen sekä uudenlainen kumppanuusajattelu. Haluamme rakentaa kaupunkia ja sen palveluja yhdessä eri toimijoiden kanssa. Valtuuston linjauksen mukaisesti kaupungin sisäisessä toiminnassa luovutaan vuonna 2017 tilaajan ja tuottajan erottelusta ja siirrytään uuteen, johtamisen selkeyttä korostavaan malliin. Pormestarimallilla on haluttu jatkaa, mutta muilta osin poliittisen johtami- Laaja perusparannus tuo Metson kävijöille uusia tiloja ja uusia elämyksiä. Tulevaisuudessa aula avautuu tarjoamaan näkymän Aleksanterin kirkkopuistoon. tuo tai tämä Pietilää vai ei. Yhteneväisyyksiä kuitenkin on. Pyöreälinjaisuus säilyy, ja monet elementit kytkevät vanhan ja uuden yhteen. Myös Metson väritys pysyy Pietilöiden valitsemissa, maanläheisissä luonnon sävyissä. Hankesuunnitelman mukainen koko remontin alustava kustannusarvio on 10,8 miljoonaa euroa. Siitä vuoden 2016 osuus on noin viisi miljoonaa euroa. kirjasto.tampere.fi/ajankohtaista/ metson-remontti • TEKSTI Tuija Heikkilä KUVA Hanna Leppänen sen kehittämisestä päätetään vuoden 2016 aikana. Uudistuksella valmistaudumme myös sote-ratkaisun jälkeiseen uuteen kuntaan, jonka tehtävät painottuvat sosiaali- ja terveyspalveluiden sijaan elinvoiman ja kilpailukyvyn, koulutuksen, sivistyksen ja hyvän kaupunkiympäristön luomiseen. Tulevaisuudenkin kunnassa Tampereen kaupunki tulee edistämään kaupunkilaisten hyvinvointia monin tavoin, mutta Tampereen roolissa tulee painottumaan yhä enemmän myös laajemman alueen elinvoima- ja osaamisveturin rooli Suomen toiseksi suurimpana kasvukeskuksena. • Anna-Kaisa Ikonen Tampereen pormestari TAMPERE-lehti 4 | 2015 5 Tästä puhutaan nyt Raitiotiehankkeessa tehdään työtä päätöksenteon pohjaksi T ampereen raitiotiehankkeen suunnittelu etenee valtuuston päätöksen mukaisesti siten, että rakentamisesta voidaan päättää lokakuussa 2016. Raitiotiehankkeessa on meneillään kehitysvaihe. Radan suunnittelua tekee kesäkuussa valittu Raitiotieallianssi. Kaupungin allianssikumppanit ovat YIT Rakennus Oy, VR Track Oy, Pöyry Finland Oy ja Ratatek Oy. Allianssin kehitysvaiheessa pyritään toteutuskelpoiseen ratkaisuun, jonka kustannukset eivät ylitä maanraSuunnnitellun kennuskustannusindeksiin sidotraitiotiereitin varrella tua 250 miljoonan euron hintaa tehtävät tutkimus- ja kairaustyöt ovat yksi ilman kalustohankintaa ja jonka kaupunkilaisille näkyvä kustannuksiin valtio osallistuu osa raitiotieallianssin 30 prosentin osuudella. työstä. Kaupunki vie raitiotien suunnittelua omalta osaltaan eteenpäin allianssin työn rinnalla siten, että päätöksentekoon tarvittavaa tietoa saadaan monipuolisesti ja riittävästi. Radan ja varikon suunnittelun, kustannusten arvioinnin ja rahoituksen lisäksi raitiotien vaikutuksia arvioidaan. Tarkoituksena on tuoda niin hyödyt kuin haitat avoimesti ja ajoissa esille. Raitiotien tarpeet ja sen tuomat mahdollisuudet otetaan koko ajan huomioon myös maankäytön suunnittelussa sekä asemakaavojen, kantakaupungin yleiskaavan ja maakuntakaavan laadinnassa. Kuntalaisten näkökulmia ja mielipiteitä on saatu suunnitteluun mukaan muun muassa kyselyissä ja yleisötilaisuuksissa. Raitioitien suunnittelua esitellään erilaisilla teemoilla ja näyttelyillä myös Finlaysonin Tampereen kaupunki jatkaa nyt alueella Galleria Nottbeckissa. raitiotien infran suunnittelua yritysRaitiovaunuhankinnan tarjouskilpailusyhteenliittymän kanssa. Työtä tehdään sa on nyt mukana kolme vaunutoimittajaallianssimallilla, jonka ideana on kaikehdokasta. kien parhaaseen tähtäävä kumppaTavoitteena on, että kaupunginhallitus nuus. Raitiotieallianssin työskentely on keskitetty Finlaysonin alueella päättää raitiovaunujen toimittajasta helmisijaitsevaan toimistoon. kuussa 2016. Kaupunkiympäristön kehittämiRaitiotietä suunnitellaan ja rakennetaan vaiheittain yhteysväleille Hervanta–keskusta, sen toimistotilat ovat lähellä Frenckelkeskusta–Tays ja keskusta–Lentävänniemi. lin virastotalossa, Satakunnankadun Tämänhetkisen arvion mukaan rakentaminen toisella puolella. Yritysten ja kaupunvoisi alkaa vuonna 2017 ja ensimmäisen vaigin asiantuntijat tekevät siis työtä rinheen liikennöinti 2020–2021. nakkain siten, että koolle saadaan helposti aina kuhunkin asiaan tarvittava TEKSTI Anna-Leea Hyry joukko. Työntekijämäärä vaihtelee eri KUVAT Hanna Leppänen Raitiotieallianssin sydän sijaitsee Finlaysonilla päivinä. Kaikkiaan Tammerkosken varren toimistossa on tilaa 80 hengelle. Ville-Mikael Tuominen, Mikko Nyhä, Pasi Aarnio ja Tarmo KeskiLoppi ovat keskeiset henkilöt raitiotieallianssissa. Tampere-lehti esittelee heidän roolinsa hankkeen eteenpäin viemisessä. Track Oy:n rakentamisen palveluksessa. – Johdan infran rakentamisen valmistelua kehitysvaiheessa ja koko allianssia toteutusvaiheessa. Kehitysvaiheessa suunnittelen ohjaamisen, hankkeen tarkan sisällön määrittämisen ja eri tekniikkalajien suunnitelmien yhteensovittamisen. Ville-Mikael Tuominen työskentelee Tampereen kaupungin palveluksessa koko raitiotiehankkeen projektipäällikkönä. – Koordinoin kaupungin resursseja raitiotien suunnittelussa, vuorovaikutuksessa ja hankinnoissa, tilaan ja ohjaan palveluntuottajien työtä sekä valmistelen päätöksentekoa. Vastuualueenani on koko raitiotiehanke. Toimin raitiotien yleissuunnitelman tilaajana. Raitiotieallianssin projektiryhmässä edustan tilaajaa eli Tampereen kaupunkia. Pasi Aarnio on YIT Infrarakentamisen palveluksessa raitiotieallianssin kehitysvaiheen projektipäällikkönä. – Mahdollistan, että tiimi toimii tehokkaasti ja tavoitehakuisesti annetuissa aikataulu- ja kustannusraameissa. Yleisjohtamisen lisäksi koordinoin yhteistoimintaa Helsingin ja kansainvälisten raitiotiejärjestelmien toimintaa. Hankkeessa myös tuetaan kaupungin kaavoitusta, mikä on tärkeää erityisesti alkuvaiheessa. • Mikko Nyhä on raitiotiealliansin rakennusjohtaja ja tekee työtään VR Raitiotieallianssin väkeä ison pöydän ääressä –rakennusjohtaja Mikko Nyhä (vas.), suunnittelun johtamisesta vastaava Tarmo Keski-Loppi, projektipäällikkö Pasi Aarnio sekä koko raitiotiehankkeen projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen. Toimisto on Finlaysonin alueella, Media 54 -rakennuksessa. Tarmo Keski-Loppi työskentelee VR Track Suunnittelun palveluksessa ja vastaa raitiotieallianssin suunnittelun johtamisesta. – Johdan koko raitiotieallianssin suunnittelutoimintaa hankkeen kehitys- ja toteutusvaiheissa. Oikea-aikainen ja riittävä resursointi ja tehtävien aikataulutus ovat iso osa työtäni. Etsimme allianssitoimijoiden ja eri sidosryhmien kanssa yhteisesti sovittuja suunnitteluratkaisuja, joilla toteutamme hankkeen keskeisimmät tavoitteet sovitussa kustannusraamissa ja aikataulussa. Innovoimme uutta ja kehitämme toimintaa, jotta raitiotiehen liittyvät Suomen oloissa uudenlaiset tekniset ratkaisut mahdollistaisivat matkustajaystävällisen ja tehokkaasti toimivan ja muihin liikennemuotoihin liitetyn raitiotiejärjestelmän. • 6 TAMPERE-lehti 4 | 2015 Tunnelista on valmiina 70 prosenttia R Ohjelman on laatinut ja sen toteuttamista koordinoi Frei Zimmer Oy. H A N N A L E P PÄ N E N Vesistötäytöt valmistuivat kesällä Taideohjelmaa toteutetaan rakentamisen rinnalla Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan ELY-keskus ovat teettäneet Rantatunnelille erillisen taideohjelman, jonka budjetti on puolen miljoonan euron suuruinen. Taideohjelma sisältää kuvitusta valtatien meluesteisiin, taidekilpailun kautta valitun teoksen toteuttamisen ilmanvaihtopiipuihin, valaistusteknisiä ratkaisuja tunnelin molemmissa päissä sekä väritystä ja muotoilua tunnelin suuaukon häikäisysuojaan Santalahdessa. Ranta-Tampellan rakentamista valmistellaan Kun Rantatunneli valmistuu, uuden Ranta-Tampellan alueen rakentaminen pääsee vauhtiin. Tammerkosken ja Näsijärven väliin tulee noin 3 500 asukkaan asuinalue, jossa on myös paljon julkista tilaa puistoineen ja ranta-alueineen. Alueen tonteista kaupunki omistaa osan, ja osa on yksityisessä omistuksessa. Tonttien myyntituloilla katetaan osaltaan Rantaväylän tunnelin rakentamiskustannuksia. Tunneli avataan liikenteelle vuoden 2017 aikana. Aluetta valmistellaan sekä tonttien että kunnallistekniikan rakentamiseen. Kaupunki järjesti ensimmäisestä korttelistaan tontinluovutuskilpailun, jonka perusteella tonttien myyntiä on valmisteltu. Yksi kaupungin omistama Ranta-Tampellan kortteli on optiona Kansi ja areena -hankkeen neuvottelumenettelyssä. Lisäksi kaupungilla on kanavan varressa tontteja, jotka tullaan luovuttamaan vuosina 2017–2018. Asemakaavan mukainen vesistötäyttö on tehty ja maakaasuputki on siirretty Näsijärven pohjaan, pois tulevien rakennustöiden tieltä. Tällä hetkellä Ranta-Tampellassa puhdistetaan maata ja tehdään esirakennustöitä. Järven puoleisien talojen paikalla Keulakorttelissa maata peittää murskeesta rakennettu esikuormituspenger. Esikuormituspenger on paikallaan vuo- den ja kun se on tehnyt tehtävänsä, se siirretään seuraavan korttelin kohdalle. Johtosiirrot rakennusten alta aloitetaan 2016. Kun Rantatunneli otetaan käyttöön, voidaan nykyinen tie purkaa. Alueen tiet palvelevat jatkossa lähinnä paikallisliikennettä. Kävely- ja pyörätiet täydentävät kaupungin kevyen liikenteen verkostoa. Talonrakennustyöt alkavat vuonna 2016. Alueen suunnittelu on käynnissä ja katusuunnitelmat ovat olleet nähtävänä. Tällä hetkellä suunnitellaan katujen alle tulevaa kunnallistekniikkaa ja uusia siltoja, joita Ranta-Tampellaan tulee kahdeksan. • TEKSTI Anna-Leea Hyry Tunnelista louhitulla kivellä on täytetty Näsijärven rantaa sekä Santalahdessa että Ranta-Tampellassa yhteensä noin neljän hehtaarin verran. Täyttöalueille rakennetaan myöhemmin lähinnä puistoja. Aspinniemeen rakennetaan asuntoja tunnelin liikenteelleoton jälkeen. Vesistötäyttöjen vaikutuksia Näsijärven veden laatuun on seurattu vesinäyttein koko täytön ajan. Tulosten mukaan suojaverhot toimivat hyvin rajoittaen täytöstä aiheutuvan samennuksen ja typpikuormituksen pääosin verhojen sisäpuolelle ja muutamiin syvänteisiin täyttöjen edustalla. Pysyviä vaikutuksia täytöillä ei Näsijärven veden laatuun ole. Muutoksia liikennejärjestelyissä Y I T R A K E N N U S OY antatunnelin louhinnat päättyivät kesäkuussa. Liikennetunnelissa tehdään parhaillaan maanrakennustöitä, verhousrakenteita ja teknisten järjestelmien asennuksia. Maan päällä työt keskittyvät suuaukkojen betonirakenteisiin, siltoihin ja väylärakentamiseen. Hanke on tällä hetkellä hieman suunnitelman mukaista aikataulua edellä. Tunnelista on valmiina noin 70 prosenttia. Vaikka tunnelilouhinta on päättynyt, avolouhinnat jatkuvat Naistenlahdessa. Kalliotunnelin jatkeeksi Santalahdessa rakennettu 100 metrin betonitunneli on valmis. Muut betonirakenteet suuaukolla sekä betonitunnelin päällä sijaitseva valvomorakennus valmistuvat ensi keväänä. Naistenlahden betonirakenteet ovat meluesteitä lukuun ottamatta pääosin valmiit. Kesällä valtatie siirtyi Santalahdessa kiertotielle, joka kurvaa Haarlan mutkan jälkeen aikaisemmin valmistuneen Paasikivenkadun risteyssillan alta. Tällä kohdalla nopeusrajoitus on laskettu 50 kilometriin tunnissa ja ajoradalle on tehty hidasteet. Lokakuun alussa Tammelassa suljettiin Naistenlahdenkatu Pohjolankadun ja Peltokadun väliseltä osuudelta. Katu rakennetaan kokonaan uudelleen ja se liitetään PMK:n talon pohjoispuolella myöhemmin rakennettavaan Ratapihankatuun. Samalla kadun kunnallistekniikka uusitaan. Rakentaminen kestää noin vuoden. Loppuvuonna uusia työvaiheita Marraskuun lopussa tunnelin molempiin päihin nousevat 40 metriä korkeat ilmanvaihtopiiput. Ulkohalkaisijaltaan 6,3-metriset teräspiiput tuodaan työmaalle yöllä erikoiskuljetuksena. Ratapihankadun pohjoispään rakentaminen alkaa katusuunnitelmien vahvistumisen jälkeen. Vauhtiin on päästy valmistelevilla töillä eli puun poistolla, työmaa-alueen aitaamisella ja maankaivulla. Santalahdessa rakennetaan Rantatien risteyssiltaa Paasikivenkadun risteyssillan itäpäässä. www.liikennevirasto.fi/rantatunneli www.facebook.com/rantatunneli • TEKSTI Merja Tyynismaa Näsilinna palkittiin hyvästä rakentamisesta palkinto myönnettiin Näsilinnalle. Näsilinnan kunnostus on kulttuuriteko ja erityisen tärkeä rakennuksen keskeisen sijainnin ja poikkeuksellisen arkkitehtuurin vuoksi. Kunnostus on tehty vanhaa kunnioittaen. Esimerkiksi ensimmäisen kerrok- sen tilat palautettiin mahdollisimman tarkasti rakennuksen valmistumisajankohdan henkeen. Näsilinna on Tampereen historian ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä rakennus. Se rakennettiin Peter von Nottbeckin yksityispalatsiksi vuonna 1898 ja siirtyi kaupungin omistukseen 1905. Näsilinnassa sijaitsi Hämeen museo, joka suljettiin 1998. Peruskorjaus aloitettiin syksyllä 2013. Näsilinnassa toimii museo Milavida sekä kahvila ja ravintola. Näsilinnan kunnostuksen rakennuttajana oli Tampereen Tilakeskus Liikelaitos. H A N N A L E P PÄ N E N Vuoden 2015 Hyvän rakentamisen • TAMPERE-lehti 4 | 2015 7 Lasten ja nuorten Tampere Maistelun aika. Tiina ForssellLaitinen (vas.), Senja Lehvonen, Olavi Haveri, Jooa Kangasniemi ja Eino Mäntynen nautiskelevat pelin makupaloja. Sapere vaikuttaa ruokailutottumuksiin L iinakon päiväkotiryhmän ruokapöydällä Leinolassa on pienissä astioissa monenvärisiä vihanneksia, marjoja ja hedelmiä: porkkanoita, kiivejä, viinirypäleitä, oman metsän mustikoita ja muita. Olavi Haveri ottaa vuorollaan nopan, jonka eri kanteilla on oma väripisteensä. Noppa näyttää heiton jälkeen oranssia, joka takaa Olaville oikeuden oranssisen herkkupalan siirtämiseen omalle lautaselle. – Otan porkkanan. Se on hyvää, ilmoittaa Olavi. Kun Olavin, Eino Mäntysen, Jooa Kangasniemen ja Senja Levosen lautasilla on tarpeeksi herkkuja, on nautiskelun aika. Syötävän hyvää -peliä ohjaava lastentarhanopettaja Tiina Forssell-Laitinen kertoo, että peli on osa Sapere-menetelmää, jossa lapsi tutustuu ruokaan omien aistiensa avulla. Ytimessä on lapsen oma tapa tutkia, leikkiä, liikkua, ihmetellä ja aistia. – Meillä on kolme kertaa päivässä ruokailutilanteita, jolloin on tilaisuus vaikuttaa ruokailutottumuksiin ja käsityksiin ruuasta. On tärkeää kuunnella lapsen omia tuntemuksia ja kokemuksia ruoasta. Jokaisella on oikeus omaan makuunsa. Lopulta lapsi päättää itse sen, maistaako ja kuinka paljon syö. Aikuisen tehtävä on rohkaista lasta kokeilemaan uusia makuja. Vanhemmilta on tullut palautetta, että monet Sapere-menetelmän opetukseen osallistuneet lapset ottavat myös 8 TAMPERE-lehti 4 | 2015 kotona lautaselleen sen verran kuin syövät. Ruokailutottumusten muutoksiakin on nähty. Ruokailu ei ole valtataistelua vaan mukavaa yhteistä tekemistä. Liinakon päiväkotiryhmässä käydään myös metsässä marjastamassa. Välillä leivotaan yhdessä, mikä lisää lapsen kiinnostusta ruokaan. – Kaikki tämä johdattaa lasta tietämään ruuasta enemmän ja vaikuttaa samalla ruokailutottumuksiin. Itse leivottu leipä maistuu poikkeuksellisen hyvältä. Uskalla, tunne ja ole rohkea Latinan verbi sapere tarkoittaa suomeksi rohkeana olemista, uskaltamista ja tuntemista. Siitä tuli nimi ruokakasvatusmenetelmälle, jossa lapsi tutustuu ruokaan aistiensa avulla. Suomessa kasvatusmenetelmä on laajennettu koko maan kattavaksi. Siitä on tullut tärkeä osa päiväkotien arkea. Kokeilu alkoi Keski-Suomen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiireissä yhteis- työnä Turun yliopiston kanssa vuonna 2009. Tampereen kaupungin varhaiskasvatus lähti mukaan heti. Varhaiskasvatuksen kumppanina oli Tampereen Ateria. Vastaisku sokerivallalle Sapere on samalla vastaisku makeiden juomien ja makeisten lisääntyneelle kulutukselle ja sen kansanterveydellisille seurauksille. Jo kaksivuotiaan lapsen sokerinsaanti ylittää suositukset. Lopputuloksena on, että lasten ja nuorten lihavuus on kaksinkertaistunut 25 vuodessa. Sapere on ennen kaikkea terveyskasvatusta, jolla pyritään diabeteksen ja lihomisen ehkäisyyn. – Kokemukset kertovat, että Saperemenetelmän avulla lasten ruokavalio monipuolistuu. Hedelmien, kasvisten ja marjojen syönti lisääntyy, sanoo Tampereen varhaiskasvatuksen itäisen alueen aluepäällikkö Ulla Siltanen. Hän on ollut mukana hanketyöryh- mässä, joka aloitti menetelmän Tampereella ja palkittiin äskettäin. Hanketta pilotoitiin muutamassa päiväkodissa, josta se laajeni kummipäiväkoti-idealla kaikkiin kaupungin päiväkoteihin. Jokainen pienten lasten ruokailua läheltä seurannut tietää, että persoonallisia ongelmia tulee vastaan väistämättä. Välillä kysytään vanhempien ja isovanhempien hermoja. – Menetelmän yksi tavoite on tukea myönteistä ja luonnollista suhtautumista ruokaan ja syömiseen. Päiväkodissa menetelmää voi käyttää monen eri oppiaineen yhteydessä matematiikasta biologiaan. Siltanen kertoo, että Sapere-menetelmässä lapsia otetaan entistä enemmän mukaan ruuan valmistukseen. Monet vanhemmatkin ovat alkaneet pyytää Saperen kanssa tekemisissä olevia lapsia mukaan keittiöpuuhiin. Sapere muutti ruokahetkiä – Päiväkotien työntekijöiltä on tullut menetelmästä hyvää palautetta. Sapere on tuonut arkeen uusia ideoita ja vaihtelua. Ruokailuhetket ovat entistä myönteisempiä kokemuksia. Lapset tukevat ruuan aistimisessa toinen toistaan, kertoo Ulla Siltanen. Hän sanoo, ettei Sapere ole työntekijöille pedagoginen taakka, vaan työtä piristävä menetelmä, joka innostaa kasvattajia. – Olen ylpeä, että Tampere on ollut asiassa hereillä. TEKSTI Matti Wacklin KUVAT Hanna Leppänen Lastenkulttuurikeskus Rullaa juhlitaan kuninkaalliseen tyyliin L apset kipuavat ketterästi satulinnan parvekkeelle. He laskevat sieltä alas liukumäkeä ja vilkuttavat iloisina vanhemmilleen. Lastenkulttuurikeskus Rullan 10-vuotisjuhla lähenee. Pikkuiset pääsevät sovittamaan kuninkaallisten vaatteita ja osallistumaan työpajassa juhlien koristelutalkoisiin. Rullan tavoitteena on innostavien näyttelyiden, värikkäiden tarinoiden ja kädentaitoja vahvistavien askartelupajojen tarjoaminen lapsille. Tällä tavoin Tampereen kaupunki kannustaa luovaan harrastamiseen ja oman taiteen tekemiseen. Vuodesta 2007 Rullassa kulttuuriohjaajana työskennellyt Paula Maunu on yksi näyttelyiden ja tapahtumien toteuttajista. Kokenut ohjaaja tietää, millaisessa ympäristössä lapset viihtyvät parhaiten. – Pyrimme vahvistamaan lasten vuorovaikutusta niin toisten lasten kuin vanhempienkin kanssa. Toivomme, että vanhempien puhelimet pysyvät taskussa, ja täällä keskitytään vain yhdessä olemiseen ja tekemiseen, Maunu sanoo. Kaikki sai alkunsa taidenäyttelystä Lastenkulttuurikeskus Rulla aloitti toimintansa 10 vuotta sitten Sara Hildénin säätiön ja kaupungin yhteistyönä. Alkuvuosina lapset pääsivät tutustumaan lastenkulttuuriin vaihtuvien näyttelyi- den taidetta ihastellen. Yksi suosituimmista on ollut dinosauruksista kertova näyttely. – Lapset haluavat kuunnella tarinoita, mutta myös hypistellä esineitä ja tehdä itse. Heräsi ajatus Rullan eläytymistä ja draamaa sisältävistä näyttelykierroksista, joita aloin vetää, Paula Maunu kertoo. Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut on vastannut yksin Rullan toiminnasta vuodesta 2007 alkaen. Kun Rulla sai Finlaysonin hallista lisätilaa, toiminnalliset askartelupajat tulivat osaksi kulttuurikeskuksen arkea. Ensimmäiseksi Maunu suunnitteli ja rakensi Rullan ikkunalle valtavan puun, johon lapset ovat vuosien varrella saaneet askarrella asukkaita. Hahmot taustatarinoineen on koottu kirjaan, jota lukemalla voi sukeltaa lasten mielikuvitusmaailmoihin. Seuraavaksi on aika juhlia kuninkaalliseen tyyliin Rullan menestyksekästä 10-vuotistaivalta. Lastenkulttuurikeskukseen ovat tervetulleita kaikenikäiset lapset, perheen pienimmistä alkaen. Luovaa tekemistä maksutta TEKSTI: Päivi Pajula KUVAT: Hanna Leppänen Yhteistyössä pirkanmaalaisten kulttuuritoimijoiden kanssa toteutetut satumaiset näyttelyt ja hauskat työpajat ovat houkutelleet vuosien varrella Rullaan noin 165 000 lasta ja aikuista. Rullassa järjestetään myös iltapäiväkerhotoimintaa, erilaisia tapahtumia ja teemapäiviä. Näyttelytiloihin on rakennettu hieno lava, jonne lapset voivat nousta esittämään omia teoksiaan. Pienet runoilijat, näyttelijät ja muusikot ovat olleet innoissaan esiintymismahdollisuudesta. Lastenkulttuurikeskus Rulla Finlaysoninkuja 6 Avoinna to–pe klo 9–14 ja la–su klo 11–16, ryhmät ennakkovarauksella ma–ke klo 9–15 10-vuotissynttärit 28.–29.11. Olipa kerran linnanjuhlat! -näyttely avoinna 20.12. asti 2-vuotias Minea Salminen ja hänen kahdeksankuinen pikkuveljensä Milo Salminen virittäytyvät Rullan näyttelyalueella juhlatunnelmaan. Kokenut kulttuuriohjaaja Paula Maunu tietää, millaisessa ympäristössä lapset viihtyvät. Uusilla verkkosivuilla palvelut ovat paremmin esillä Moni tamperelaislapsi ja -nuori saa kiittää Tampereen kaupungin verkkosivut www.tampere.fi uudistuivat liikuntainnostuksestaan Veli Niemistä, joka on yli 20 vuoden ajan ohjannut liikuntaryhmiä Vehmaisten Urheilijoissa. Nieminen on vetänyt useita eri ryhmiä sekä kesäisin että talvisin ja välittänyt liikunnan iloa monille lapsille. Liikkumisen riemuun ovat päässeet tutustumaan jopa 3-vuotiaat kesän suosituissa liikuntaleikkikouluissa ja talvikauden jumpassa. Myös kouluikäisten yleisurheilukoulut ovat olleet kesälomien aikaan erittäin suosittuja. Nieminen on ollut myös kehittämässä erilaisia toimintamuotoja sekä liikunnan harrastajille että kilpaileville yleisurheilijoille. Veli Nieminen palkittiin Tampereen kaupungin lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan myöntämällä Vuoden aikuinen 2015 -palkinnolla merkittävästä työstä tamperelaisten lasten ja nuorten hyväksi. Lisäksi myönnettiin Hyvä haltija -kunniamaininta Härmälän koululle, jossa on edistetty sekä lasten että henkilöstön liikkumista eri tavoin. lokakuussa. Sivut ovat nyt entistä helppokäyttöisemmät ja niitä voi selata myös mobiilisti. Erityisesti tietojen löydettävyyttä on parannettu, samoin ajankohtaisten asioiden näkyvyyttä. Kaupungin palvelut löytyvät sivun yläosan päävalikosta. Mukaan on saatu myös uusia toimintoja, kuten tapahtumakalenteri. Tiedotteet ovat luettavissa paitsi etusivulta myös aiheiden mukaan toimitetuilta teemasivuilta. Etusivun vasemmasta ylälaidasta pääsee avaamaan ajankohtaistapalstan. Teemojen mukaisesti ukaisesti toimitetun uutiskirjeen voi tilata omaan sähköpostiin. Verkkosivujen kehithittäminen jatkuu edelleen, een, luvassa on muun muassa assa lisää vuorovaikutteisuut uutta. Myös sivujen esteet ettömyyttä parannetaan. Tamampere.fi-sivuilla on kuukaukausittain noin 420 000 käytäyttäjää. www.tampere.fi H A N N A L E P PÄ N E N Veli Nieminen palkittiin lasten asten ja nuorten liikuttamisestaa TAMPERE-lehti 4 | 2015 9 Ihmisten asialla Rahaston avulla iloa ikäihmisille I käihmisten virkistysrahastosta on jo vuosia maksettu Koukkuniemen vanhainkodin asukkaiden luettavaksi tilattavat lehdet, pihalle istutettavat kukat, tapahtumissa tarjottavat makkarat, retket sekä monenlaiset laitehankinnat liikuntavälineistä televisioihin. Lisäksi sillä on katettu eri palvelutalojen ohjelmaa. Tänä vuonna raKoukkuniemen riksapyöristä haston toiminta on toinen on hankittu ikäihmisten laajentunut. Rahaa virkistysrahaston varoilla. käytetään yhä KoukPyörä n kyydissä vauhdin kuniemen asukkaihurmasta pääsevät nauttiden virkistykseen, maan myös Kontukodin mutta sen lisäksi raasukkaat Viivi Makkonen ja haston toiminnassa Sirkka Koskinen. Riksaa polkee huomioidaan muiMaria Luosto Tampereen takin tamperelaisia polkupyöräilijät ry:stä. ikäihmisiä riippumatta siitä, missä tai miten he asuvat. Varat ikäihmisten virkistysrahastoon tulevat valtionperinnöstä eli tamperelaisilta, jotka ovat kuolleet ilman omaisia ja testamenttia. Avustuksia rahastosta ei jaeta, vaan sen käyttö suunnitellaan vuosittain ikäihmisiä kuullen yhteistyössä heidän palveluistaan vastaavien kanssa. Virkistysrahaston toimintaa pyörittää koordinaattori Jaana Ylänen ikäihmisten kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluista. Hän kertoo, että rahastolla pyritään vaikuttamaan muun muassa hoitotyön toimintakulttuuriin, elämänlaadun huomioimiseen sekä hoitosuunnitelmien muuttumiseen. Keskeisintä kaikessa on ikäihmisen kohtaaminen, jota parannetaan vielä koulutuksen avulla. – Koulutusta ei makseta rahastosta, mutta se on pohja meidän toiminnallemme. Jos aitoa kohtaamista ei esimerkiksi kotihoidon käynnillä ehditä tehdä, on syytä miettiä käynnin laatua asiakkaalle ja mahdollistaa edes pienet rupattelut käynnin lomaan. Kaikille Tesoman terveysasema jakautuu kolmeen toimipisteeseen Tesoman terveysasema tyhjenee toiminnoista sisäilmaongelmien vuoksi tämän vuoden loppuun mennessä. Terveysaseman lääkärit ja hoitajat jatkavat vastaanottojaan loppiaisen jälkeen 7.1. kolmessa eri pisteessä: Tipotien ja Lielahden terveysasemilla sekä vanhan varikon tiloissa Lielahdessa osoitteessa Turvesuonkatu 15. Tesoman terveysaseman asiakkaiden tuleva asiointipaikka määräytyy asuinalueen mukaan. Tipotielle siirtyvät Epilänharjun 10 TAMPERE-lehti 4 | 2015 ja Ristimäen alueen asukkaat, ja Lielahden terveysasemalla palvellaan Haukiluoman, Myllypuron ja Lamminpään asukkaita. Muut saavat terveysasemapalvelunsa vanhan varikon tiloissa Turvesuonkadulla. Hammashoitolan vastaanotot siirtyvät Lielahden hammashoitolaan Lielahtikeskukseen. Suuhygienisti ottaa vastaan Tipotiellä. Järjestelyn arvioidaan kestävän kaksi vuotta eli siihen saakka, kun Tesoman hyvinvointikeskus avautuu. • Hatanpäällä hoidetaan uniapneaa Tamperelaisten uniapneapotilaiden CPAP-hoito siirtyi elokuussa Taysista Hatanpään terveysasemalle. Toimenpide- ja konsultaatioyksikköön perustettu kahden hoitajan uniyksikkö aloitti toimintansa huhtikuussa. Se hoitaa noin 1 200:aa uniapneapotilasta. Hatanpään uniyksikössä ei ole lääkäriä, vaan toiminta keskittyy hoidon seurantaan. Tarvittaessa potilas ohjataan lääkärin vastaanotolle Tampereen yliopistollisen sairaalan unipoliklinikalle. kohtaaminen ei ole luontaista ja siksi koulutuskin on tarpeen. Motivaatiota lempiväreistä Sairaalajakso on aina uhka ikäihmisen toimintakyvylle, siksi sairaaloissa halutaan innostaa vanhuksia sängystä ylös ja kuntoutumaan. Jaana Yläsen mukaan nyt mietitään, miten rahasto voi auttaa tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Yksi keino on tehdä potilashuoneista motivoivempia. Omaisten merkitys kuntoutukseen kannustamisessa on huomattava. Lisäksi apua voi löytyä vanhuksen elämänkaaritiedosta: siitä, mitä työtä hän on tehnyt, mitä harrastaa ja mistä pitää. Pienilläkin asioilla on väliä. – Esimerkiksi lempivärillä voi olla suuria vaikutuksia kuntoutuksessa. Jos sairaalavaatteiden väri ei miellytä ja niissä muiden pariin meno tuntuu nololta, voi olla, että sen takia kuntoutuskaan ei etene, kertoo Ylänen. – Vanhuksille tärkeitä asioita kyllä kerätään monessa paikassa, mutta haaste on saada tieto siirtymään palvelusta toiseen vanhuksen mukana. Rahastolla tuetaan myös ennalta ehkäisevää toimintaa, esimerkiksi kulttuuri- ja liikuntaluotseja. Luotsitoiminnassa rahaston rooli on lähinnä löytää uusia paikkoja toiminnan laajentamiseen. Keväällä aiotaankin etsiä vapaaehtoisia, jotka lähtisivät vaikka kaveriksi kalaan tai seuralaiseksi sienestämään. Rahasto mahdollistaa myös monenlaisien materiaalien tekemisen. Esimerkiksi kirjastossa ja museossa kootaan lisää muistelusalkkuja ja kotihoidossa laaditaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteisen toiminnan paketteja. Yhtenä rahaston tavoitteena on myös saada taloyhtiöiden kerhohuoneita jälleen käyttöön kerhotoiminnan aloittamiseksi. • TEKSTI Marika Haapala KUVA Hanna Leppänen CPAP-laitetta käytetään ensisijaisena hoitona vaikeassa ja keskivaikeassa uniapneassa. Se puhaltaa kevyesti paineistettua huoneilmaa letkun ja potilaalle yksilöllisesti valitun maskin kautta ylähengitysteihin. – Laite pitää hengitystiet avoinna ja vähentää näin oireita, mutta ei paranna itse sairautta. Hoitoa tarvitaan yleensä loppuelämän. Joskus tosin oireet voivat vähentyä muutenkin, esimerkiksi silloin, jos henkilö laihtuu, Hatanpään uniyksikön sairaanhoitajat Sari Etelä ja Satu Karilahti kertovat. He seuraavat uniapneadiagnoosin saaneiden tamperelaisten potilaiden hoidon sujumista ja vointia. Potilaat saavat heidän vastaanotollaan tietoa sairaudestaan, hoito-ohjeita ja opastus- LAITETORI • ikäihmisille ja heidän omaisilleen • esillä kotona asumista, turvallisuutta ja toimintakykyä parantavia laitteita ja apuvälineitä • laitteita voi kokeilla, ei myyntiä • sijaitsee ikäihmisten neuvontaja palvelupiste Kotitorilla, Puutarhakatu 6 avoinna 8.30–15.45, ajanvarauksella 15.45–18 puh. 03 5656 5700 < Kotitorilla asioinut Eino Tuomisto istahti silmäilemään Laitetorin valikoimaa. Asiakasohjaaja Aila Suoanttila näytti, miten lääkekello toimii. Kodin apuvälineet tutuiksi Laitetorilla T Laitetorilla on esillä monenlaisia arjen apuvälineitä tamperelaisille ikäihmisille. Palveluesimies Tuula Holja kannustaa tutustumaan ja kokeilemaan rohkeasti. ta hengitysmaskin ja laitteen käytössä. Laitteen painetta säädetään tarvittaessa sopivaksi. Käyntien tiheys riippuu hoidon sujumisesta. – Laitteessa on muistikortti, jonka tiedot puramme vastaanotolla. Näemme siitä, miten hoito on toiminut, Etelä ja Karilahti sanovat. Uniapnean eli unenaikaisten hengityshäiriöiden oireita ovat kuorsaus, unenaikaiset hengityskatkokset ja päänsärky aamuisin. Hengityskatkokset tekevät unesta katkonaista, ja väsymys saa nukahtelemaan päivälläkin. Myös psyykkiset oireet, kuten ärtyneisyys ja masennus ovat tavallisia. Riski sairastua muun muassa kakkostyypin diabetekseen sekä sydän- ja verisuonisairauksiin kasvaa. ampereen Kotitorin Laitetori-pisteessä voi perehtyä kotona asumista, turvallisuutta ja toimintakykyä parantaviin apuvälineisiin ja laitteisiin. Ikäihmisiä ja heidän läheisiään varten avatussa näyttelyssä laitteita voi tutkia ja kokeilla kaikessa rauhassa ja maksutta. Arkea helpottavia apuvälineitä sekä turva- ja hyvinvointiteknologiaa on tarjolla runsaasti. Laitetorilla esiteltävien välineiden periaatteita ovat helppokäyttöisyys, toimivuus ja turvallisuus. Niihin voi tutustua kodinomaisessa ympäristössä, ja asiakasohjaaja opastaa tarvittaessa niiden käytössä. Verenpaine- ja askelmittareita voi lainata kotiin kokeiltaviksi. Myös hintatietoja ja muuta informaatiota on saatavilla, mutta välineiden osto ei ole mahdollista. Erikokoisista tableteista ja näyttö- päätteistä voi testata, miten ne itselle sopisivat. Nähtävillä on myös senioritietokone, jossa toimintoja on karsittu. Ranteeseen voi kokeilla turvapuhelinranneketta ja painaa sen hälytysnappia. Lisäksi esillä on muun muassa muistisairaille tarkoitettuja paikantimia. Laitetorilla voi niin ikään nähdä, miten lääkekello täytetään ja kuunnella, miten se hälyttää, kun lääke pitää ottaa. Rollaattoria on mahdollista koeajaa ja kokeilla vaikkapa kynnyksen ylittämistä sen kanssa. Valikoimista löytyy myös sukkien jalkaanvetolaitteita, tukikahvoja sekä tartuntapihtejä lattialle pudonneiden tavaroiden nostamista varten. Kotikäynneillä voi myös kokeilla Palveluesimies Tuula Holja muistuttaa, että Kotitori-neuvontapiste ja sitä täydentävä Laitetori auttavat ikäihmisten kotona selviytymistä yhden luukun periaatteella. Tieto avusta ja palveluista löytyy yhdestä paikasta. Asiakasohjaajat voivat viedä joitakin laitteita myös kotikäynneille kokeiltaviksi ja toisaalta arvioida käynneillään niiden tarvetta. Välineitä saatetaan lisäksi jalkauttaa esiteltäviksi sinne, missä ikäihmiset liikkuvat. Valmistajat saavat Laitetorin kautta palautetta tuotteidensa toimivuudesta. Myöhemmin käyttäjäkokemuksia välittämään on tarkoitus perustaa asiakasraati. Laitetorin valikoimaa täydennetään hyviksi havaituilla laitteilla. Kotitori ja Laitetori ovat Tampereen kaupungin palveluja, joiden toiminnasta vastaa Mawellcare Oy. Ikäihmisiä neuvoo Kotitorilla 11 asiakasohjaajaa. • TEKSTI Jaana Kalliomäki KUVA Hanna Leppänen Uniapnealle altistaa eniten lihavuus ja erityisesti keskivartalolihavuus. Se voi johtua myös rakenteellisista tekijöistä. Uniapnea on sekä miesten että naisten, ja lähes kaikenikäisten aikuisten sairaus. Hatanpään uniyksikön potilaat ovat iältään 27–83-vuotiaita. Diagnoosin varmentavia rekisteröintejä tehdään sekä Hatanpäällä että Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. – Potilas käyttää uniapnearekisteröintilaitetta yöllä kotona nukkuessaan. Me annamme siihen ohjeet vastaanotolla. Puramme tiedot täällä, ja tarvittaessa hoito aloitetaan Taysin unipoliklinikalla. • TEKSTI Jaana Kalliomäki KUVA Hanna Leppänen TAMPERE-lehti Sairaanhoitajat Satu Karilahti ja Sari Etelä esittelevät uniapneapotilaiden hoidossa käytettävää CPAPlaitetta maskeineen. Hatanpään uniyksikkö vastaa nyt 1 200 tamperelaisen uniapneapotilaan CPAP-hoidon 4 | 2015 11 kontrollikäynneistä. Elävä kaupunki Joukkoliikenteen liput, ikärajat ja maksuvyöhykkeet muuttuvat ensi kesänä K oko Tampereen seudun joukkoliikenne kokee ison mullistuksen, kun kesäkauden alusta 6.6.2016 seudulla siirrytään yhteiseen vyöhykepohjaiseen maksujärjestelmään. Uudistuksessa seudulle muodostetaan yhtenevät asiakasryhmät ja lipputyypit. Tampereelle, Pirkkalaan, Ylöjärvelle, Nokialle, Lempäälään, Kangasalle, Orivedelle ja Vesilahdelle tulevat yhtenäiset lipputuotteet, samat ikä- ja alennusryhmät sekä kuusiportainen, kuntarajoihin perustumaton maksuvyöhykejärjestelmä. Ensi kesästä alkaen matkan hinnoittelu perustuu kuntarajan sijaan matkan pituuteen eli siihen, kuinka monella vyöhykkeellä matkalla kuljetaan. Ostopakko on aina vähintään kahdelle vierekkäiselle vyöhykkeelle. Koko Tampere sijoittuu AB-vyöhykkeille lukuun ottamatta Teiskoa. Lisäksi AB-alueeseen sisältyy osia Lempäälästä, Nokiasta, Pirkkalasta, Ylöjärveltä ja Kangasalta. Uuden taksajärjestelmän periaatteet hyväksyttiin Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnassa viime kesänä. Ikäryhmät muuttuvat Kaikkien kahdeksan kunnan alueelle muodostetaan yhtenäiset ikäryhmät. Lasten ikäraja nousee koko seudulla 16 vuoteen, jolloin nuorten ikäryhmään kuuluvat 17–24-vuotiaat. Aikuisten ikäryhmä alkaa edelleen 25 vuotta täyttäneistä, ja senioriedut koskevat 65 vuotta täyttäneitä päivisin kello 9–14. Nämäkin ikäryhmät tulevat käyttöön koko seudulle. Opiskelijoiden etuihin ovat tietyin ehdoin oikeutettuja 25 vuotta täyttäneet täysipäiväiset opiskelijat, joiden kotikunta on jokin edellä mainituista sopijakunnista. 30 vuotta täyttäneiltä vaaditaan lisäksi Kelan opintotukipäätös. • TEKSTIT Hanne Tamminen Aikuiset Seniorit Poistuvat lipputuotteet seutulippu joustoseutulippu työmatkalippu sarjaliput Edellisen kerran Tampereen Muutoksia lipputuotteisiin Lippujärjestelmään tulee muutoksia. Peruslipputyyppejä on kolme: arvo-, kausi- ja kertaliput. Nämä liput tulevat käyttöön kaikilla kuudella maksuvyöhykkeellä. Samalla lippuvalikoimaa yksinker- Uudet ikäryhmät 6.6.2016 alkaen Lapset Nuoret Opiskelijat Miksi taas iso uudistus? Uudet maksuvyöhykkeet A–F tulevat käyttöön ensi kesänä. Koko Tampere sisältyy AB-vyöhykkeeseen Teiskoa lukuun ottamatta. AB-alueella muutokset ovat pieniä, ja hintataso säilyy entisenlaisena. 7–16-vuotiaat 17–24-vuotiaat 25 vuotta täyttäneet, seudulla asuvat päätoimiset opiskelijat, joiden kotipaikka on jokin sopijakunnista, 30 vuotta täyttäneiltä vaaditaan lisäksi Kelan myönteinen opintotukipäätös 25 vuotta täyttäneet 65 vuotta täyttäneet, kotipaikasta riippumatta Korvaava lipputuote vyöhykkeittäinen kausilippu 30 tai 360 vrk vyöhykkeittäinen kausilippu 30 tai 360 vrk arvolippu tai kausilippu valituille vyöhykkeille arvolippu valituille vyöhykkeille taistetaan, ja käytöstä poistuvat työmatkalippu, 90 ja 180 vuorokauden kausiliput, seutulippu ja joustoseutulippu. Näitä lippuja korvaavat koko seudulle voimaan tuleva arvolippu ja 30 tai 360 vuorokauden kausilippu. Kaikkia lipputyyppejä on tarjolla 2–6 vyöhykkeen laajuisina. Kahden vyöhykkeen lipun hinnalla voidaan matkustaa esimerkiksi vyöhykkeeltä B joko vyöhykkeelle A tai C. Kausilippuun matkustaja ostaa haluamansa vyöhykkeet, kuten AB, BC, CDE, ABCDEF. Arvolipun ostamista varten matkakorttiin määritellään ennakkoon oletusmatka, jonka voi kuitenkin ohittaa kertomalla asiasta kuljettajalle ennen matkakortin leimaamista. Lippuihin sisältyy vaihtoaika, jonka pituus on yksi tunti 1–3 vyöhykettä sisältävillä matkoilla ja kaksi tuntia 4–6 vyöhykettä sisältävillä matkoilla. Yölisä otetaan käyttöön nykyisenlaisena koko alueella, ja se peritään kello 00.00–04.40 normaalin matkan hinnan lisäksi. Arvolipulla yölisä on edullisempi kuin käteisellä maksettaessa. • 12 TAMPERE-lehti 4 | 2015 joukkoliikenne koki ison muutoksen kesällä 2014, kun osa kunnista tuli osittain mukaan kolmiportaiseen maksuvyöhykejärjestelmään. Kyseessä oli kuitenkin vasta siirtymävaihe, koska vanhat liikennöintisopimukset seudulla päättyvät eri aikoihin. Muutoksen tavoitteena on kasvattaa joukkoliikenteen käyttöä koko Tampereen seudulla. Joukkoliikenteen käyttö seudulla on saattanut tuntua hankalalta, kun käytössä on ollut monta erilaista lippujärjestelmää: muun muassa erilaisia seutulippuja, ikärajoja ja lipputuotteita. – Matkustajalle erilaiset käytännöt seudulla ovat olleet hyvin sekavia, mutta nyt tilannetta järkevöitetään luomalla koko alueelle yhtenäiset käytännöt alennusten, ikäryhmien, ilmaismatkojen, yölisän ja vaihtomatkojen osalta, kertoo joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen joukkoliikenteestä. – Tästä uudistuksesta hyötyvät toki tamperelaisetkin seudulla liikkuvat matkustajat. Uusi hinnoittelumalli sisältää lisäksi merkittäviä alennuksia lapsille ja nuorille, mikä toivottavasti lisää lasten ja nuorten joukkoliikenteen käyttöä, Periviita toteaa. • Talvikunnossapito edellyttää seurantaa ympäri vuorokauden Infrassa varaudutaan talveen noin sadan työyksikön voimin, kertovat työpäällikkö Reijo Lahtinen ja kunnossapidon päällikkö SannaLeena Puntola. Autonkuljettaja Ossi Teppo (vas.) monitoimiautoineen on yksi niistä. Autonkuljettaja Ossi Teppo saapuu kuorma-autollaan aamun työvuorosta Nekalan toimistolle. Vaikka marraskuinen ilma on vielä suhteellisen leuto, on paikoin jo tarvittu liukkauden torjuntaa. Auto on Tampereen Infran yksi kuudesta monitoimiautosta, joka hiekoittaa, suolaa ja auraa. Siinä on myös GPS-laitteet ja anturit, joista näkee auton tekemät reitit ja toimenpiteet kartalla. – Infran käytössä on noin sata yksikköä talvikunnossapitotöihin. Yksiköksi lasketaan auton- tai koneenkuljettaja tai käsityöntekijä, kertoo työpäällikkö Reijo Lahtinen. – Kaikki työt eivät onnistu koneellisesti. Esimerkiksi Pispalan portaat täytyy puhdistaa yhä käsipelillä. Kaupungissa on putsattavana yhteensä noin 6 500 porrasaskelmaa, tietää Lahtinen. Infra päivystää ympäri vuorokauden talvikautena kaikkiaan 7 kuukauden ajan. Päivystävä työnjohtaja seuraa säätietoja ja kiertää kaupungilla katsomassa kelitilannetta. Tarpeen mukaan hälytetään kunnossapitokalustoa töihin. – Jos sää on epävakaa, on sitäkin tärkeämpää käydä kierroksella. Meillä on käytössä myös Forecan sääpalvelu, kertoo kunnossapitoyksikön päällikkö Sanna-Leena Puntola. Talvikunnossapitotöihin lähdetään aamuyön tunteina, ja ensin aurataan pääkadut ja bussiretit ja sitten kokoojakadut ja asuntokadut. Ruuhka-aikoja pyritään välttämään. – Myös pyöräteiden talvihoitoon on viime vuosina satsattu. Pyöräteiden aurauskynnys on 3 sentin lumikerros, kertoo Lahtinen. Kuntalaisille uusia sähköisiä palveluja Kunnossapitäjän toivetalvi on Reijo Lahtisen ja Sanna-Leena Puntolan mukaan kunnon pakkastalvi, jolloin ei sada liikaa lunta eikä ole liukasta. Vaikka viime talvi jäi lyhyeksi, satoi tammikuussa peräti 60 senttiä lunta. Lämpötila sahasi nollakelin tienoilla, ja sepeliä tarvittiin tavallista runsaammin. Lumisina talvina ongelmana on lumen varastointi ja kuljetus. Tavoitteena on, että talvikautena 2016–2017 kuntalaiset voivat seurata katujen auraustilannetta nettikartalta. Tällainen palvelu on jo käytössä Helsingissä. – Tänä talvena testaamme palvelua ensin kunnossapidossa ja opastamme kuljettajia. Jos palvelu on toimiva, vuoden kuluttua kuntalaiset voivat jo katsoa kartalta, milloin kotikatu on aurattu. Myös luistinkenttien huoltotilanne on tavoitteena viedä kartalle vuoden kuluttua, kertoo Puntola. Sähköisistä palveluista kannattaa muistaa netti- ja tekstiviestipalvelu aurauksista kaduilla, jotka on merkitty siirtokehotuskylteillä. Palvelusta www. puhdistussuunnitelmat.fi/tampere voi tilata tekstiviestin, joka tiedottaa kotikadun aurausajoista. Myös nettikartalta näkee aurausajankohdat. Jos auto joudutaan siirtämään auran tieltä, omistajalta veloitetaan lähes sata euroa. Siirtokehotuskylttejä on käytössä keskustan liepeillä kapeilla kaduilla. Muutenkin kannattaa seurailla pysäköintikieltomerkkejä, joita kaduilla on talvihoidon takia. • TEKSTI Tarja Nikupaavo-Oksanen KUVA Hanna Leppänen Kaupunki huolehtii katujen ajoratojen, yhdistettyjen kävelyja pyöräteiden, sekä useiden pientalovaltaisten alueiden jalkakäytävien talvikunnossapidosta. Kiinteistönhaltija (asukas, huoltofirma) huolehtii tontin viereisen jalkakäytävän talvikunnossapidosta, tonttiliittymän avaamisesta kadun ajoreunasta alkaen, oman tontin viereisen bussikatoksen jalkakäytäväpohjan talvikunnossapidosta. Lisätietoa www.tampere.fi/ liikenne-ja-kadut Palautetta voi antaa palvelupiste Frenckelliin, puh. 03 5656 4400, palvelupiste.frenckell@tampere.fi Palaute katujen ja puistojen vikailmoituspalveluun: http:// is.ramboll.fi/tre_yllapito_ julkinen Rakennusluvat haetaan nyt verkosta Rakennusluvan hakeminen verkossa onnistuu nyt Tampereella valtakunnallisen Lupapisteen kautta, osoitteesta www.lupapiste.fi. Palvelusta saa myös henkilökohtaista neuvontaa, ja sieltä voi seurata oman hakemuksen käsittelyä. Ensi vuoden alusta lupia haetaan ainoastaan Lupapisteen kautta. – Lupapisteessä haetaan rakennus-, toimenpide-, purkamis- ja maisematyöluvat sekä kaavoitukselta poikkeusluvat ja suunnittelutarveratkaisut. Myös piirustukset ja muut asiakirjat hakija toimittaa sähköisenä, kertoo lupa-arkkitehti Esa Perttunen rakennusvalvonnasta. Lupahakemuksen täyttäminen on ammattilaisen, esimerkiksi rakennushankkeen pääsuunnittelijan tehtävä. Neuvontapyynnön esimerkiksi remonttiluvan tarpeesta voi jättää kuka tahansa Lupapisteen kautta. – Vielä Lupapisteessä ei voi hoitaa kaikkea rakentamisen aikaista asiointia, mutta siihen siirrytään vähitellen ensi vuoden aikana. Luvassa voidaan edellyttää erityissuunnitelmien toimittamista, työnjohtajia ja katselmuksia työn eri vaiheisiin, Esa Perttunen selvittää. Lupapisteen ”pikkuserkku” on Tampereen teknisten asiakirjojen sähköinen asiointipalvelu Tapsa, joka avataan vuoden 2016 alkupuolella. Tapsan kautta voi ostaa netissä rakennusvalvonnan arkistoon tallennettuja lupapiirustuksia. • Hallien turvallisuutta parannetaan tarkastuksilla Rakennusvalvonta muistuttaa lähiaikoina kirjeitse tamperelaisten suurten laajarunkoisten rakennusten omistajia velvollisuudesta tarkastuttaa kantavien rakenteiden turvallisuus pätevällä asiantuntijalla. Taustalla ovat useat viime vuosina tapahtuneet hallien sortumat, jotka jouduttivat ns. ”hallilain” voimaantuloa. < Koskikeskus sai vastikään uuden katon. Laajarunkoisten rakennusten katot on tarkastettava säännöllisesti asiantuntijalla. Laajarunkoisia rakennuksia ovat muun muassa urheilu- ja vapaa-ajan hallit, uimahallit, monet myymälärakennukset, maneesit ja karjasuojat. Usein niissä liikkuu paljon ihmisiä, joten hallien turvallisuutta haluttiin varmistaa erityisellä lailla. – Rakennusvalvonnasta saa tarvittaessa neuvoja ja opastusta, mutta päävastuu hallien tarkastuksen teettämisestä on omistajalla. Rakennusten omistajalla on ylipäätään vastuu rakennuksen kunnossapidosta ja huollosta. Rakennuksen on oltava kaikin puolin turvallinen ja terveellinen, muistuttaa rakennustarkastusinsinööri Jyrki Ottman. Ottmanin mukaan Tampereella ja isoissa kaupungeissa on jo pitkään kiinnitetty huomiota rakennusten kantavien rakenteiden turvallisuuteen normaalin rakennuslupa- ja rakentamisprosessin yhteydessä. Tarvittavista toimista on keskusteltu välittömästi. www.tampere.fi/rakennusvalvonta • TEKSTI Tarja Nikupaavo-Oksanen KUVA Hanna Leppänen TAMPERE-lehti 4 | 2015 13 Elävä kaupunki Nuorten työllisyyspalvelut tukevat oman alan löytymistä T ampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikkö auttaa pitkäaikaistyöttömien lisäksi myös nuoria. Tavoitteena on katkaista työttömyys mahdollisimman varhain. Palvelu on suunnattu 17–29-vuotiaille työttömille tamperelaisille. Noin kolme neljäsosaa nuorten palveluiden asiakkaista on alle 25-vuotiaita. Joka toisella asiakkaalla ei ole ammatillista koulutusta, eikä työelämästä ole juuri kertynyt kokemusta. Ohjaajat auttavat koulutuksiin ja työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä. Yksilöohjauksen ja työkokeilu- tai palkkatukijakson lisäksi asiakkaiden on mahdollista osallistua ryhmäpalveluihin, joissa pyrkimys on parantaa osallistujien itsetuntemusta sekä kykyä kuvata omia vahvuuksiaan esimerkiksi koulutus- tai työhaastattelutilanteessa. Työkokeiluun ja koulutukseen ryhmän avulla Kahdessa vuodessa ehtii tapahtua Mona Koivula sai työkokeilupaikan iltapäivätoiminnan ohjaajana. paljon. Tamperelainen Mona Koivula asui vielä pari vuotta sitten Seinäjoella ja pohti, mihin seuraavaksi suuntaisi. Kun koulun ovet eivät auenneet, hän päätti muuttaa Tampereelle. Täällä Koivula päätyi kuitenkin olemaan pitkiä aikoja kotona yksin tekemättä mitään. – Kuulin Etsivän työn työntekijöiltä kaupungin työllisyyspalveluista. Ensimmäisellä tapaamiskerralla työllisyydenhoidon palveluyksikössä minulta kysyttiin, haluaisinko osallistua nuorille suunnattuun ryhmään, Noin 75 prosenttia asiakkaista pääsee palvelun kautta pääasiassa koulutukseen, mutta myös töihin tai muihin soveltuviin palveluihin. Nuorten palvelut eivät ole velvoittavia. Vaikka sosiaalityöntekijä tai TEtoimiston asiantuntija olisi ohjannut nuorta osallistumaan, kaikki lähtee itsestä ja omasta motivaatiosta. Kaupunki on halunnut tarjota nuorten uraohjausta, vaikka laki ei sitä velvoita. Kouluttamattomilla nuorilla on tilastojen perusteella suurempi riski Mona Koivula kertoo. Ryhmätapaamisia oli yhteensä kuusi. Niissä pohdittiin itsetuntemusta ja omaa osaamista, ja samalla oli mahdollisuus tutustua muihin samassa elämäntilanteessa oleviin nuoriin. Ryhmästä jäi Koivulalle hyvä ystävä, johon hän pitää edelleen yhteyttä. – Tapaamisissa ohjaaja tuki meitä itsensä löytämisessä ja uskaltamisessa. Se innosti keksimään, mitä haluan tehdä, etten jää kotiin passivoitumaan. Samanaikaisesti Mona Koivulalle järjestettiin työkokeilupaikka iltapäivätoiminnan ohjaajana alakoulussa Hervannassa. Ohjaaja avusti paikan saamisessa ja kertoi mahdollisuudesta hakea opiskelemaan koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkintoa. Työkokeilun aikana vahvistui, että ala on oikea. joutua työttömiksi kuin koulutuksen saaneilla. Koulutuksen nivelvaiheet ja koulutuksen keskeyttäminen ovat nuoren elämässä haastavia hetkiä, joissa jotkut tarvitsevat enemmän tukea kuin toiset. Tukemalla onnistuneita koulutus- ja uravalintoja ehkäistään opintojen keskeytymisiä sekä tehostetaan nuorten sujuvaa siirtymistä koulutuksesta työelämään. • TEKSTI Katariina Ratia Viime tammikuussa Mona Koivula aloitti opiskelun Tredussa. Koulutus on lähinnä työssäoppimista ja perustuu tutkintotilaisuuksiin eli näyttöihin. Aamupäivisin Koivula työskentelee alakoulun puolella koulunkäynnin ohjaajana, iltapäivisin iltapäivätoiminnan ohjaajana. – Olen saanut tehdä samoja töitä kuin vakituisetkin ja viihtynyt hyvin. Avustan esimerkiksi oppilaita koulutehtävissä, ohjaan leikkejä ja vedän askartelutuokioita. – Valmistun toukokuussa. Tavoitteenani on saada sen jälkeen vakituinen työ alalta tai sijaisuuksia. Muutamat työkaverit ovat suorittaneet vastaavan tutkinnon, joten toivoa on. • TEKSTI Anna Vilhula KUVA Hanna Leppänen Tesomaa kehitetään työpajoissa ja tapahtumissa Tampereen läntinen aluekeskus Tesoma oli kaupungin ensimmäinen lähiö. Se alkoi rakentua 1960-luvun puolivälissä. Alueeseen kuuluvat lisäksi Epilänharju, Haukiluoma, Ikuri, Lamminpää, Myllypuro, Ristimäki, Tesomajärvi ja Tohloppi. Haukiluomassa asuu myös yrittäjä Milla Havanka. Hänen ihanteensa Tesoma on yhdistelmä toiminnallisuutta ja liikuntamahdollisuuksia, kaupunkimaisuutta ja luontoa. – Tykkään vilinästä, liikkeistä ja tekemisestä, mutta myös kauniista Teso- Ideoi yhteistä hyvinvointia – osallistu kilpailuun • • • 14 Kaikille kaupunkilaisille, yrityksille ja organisaatioille avoimeen Hyvinvointia digitaalisilla ratkaisuilla -kilpailuun odotetaan uudenlaisia ratkaisuja, jotka kannustavat kaupunkilaisia oman terveyden, hyvinvoinnin ja omahoidon edistämiseen. Kilpailu toteutetaan osana Tampereen kaupungin Oma Tesoma 6Aika -hanketta. Kilpailuaika päättyy 15. tammikuuta. www.omatesoma.fi/hyvinvointikeskus TAMPERE-lehti 4 | 2015 majärvestä ja alueen ihanista ulkoilupaikoista, hän sanoo. Tampereen kaupunginosista juuri Tesoma on valittu palveluiden ja kaupunkisuunnittelun kokeilualueeksi. Tarkoituksena on vahvistaa alueen hyvinvointia, elinvoimaisuutta ja kiehtovuutta synnyttämällä uudenlaista kokeilukulttuuria laajaan Oma Tesoma -hankekokonaisuuteen kuuluvassa 6Aika -hankkeessa. Sen rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Tampereen kaupunki. – Kokoamme yritykset, asukkaat, yhdistykset, oppilaitokset ja muut toimijat nostamaan yhdessä esiin haasteita, etsimään niihin ratkaisuja ja luomaan uusia toimintatapoja. Kun saamme erilaiset ihmiset ja ajatukset yhteen, syntyy varmasti ratkaisuja, joita ei huomaisi yksin, projektipäällikkö Nina Mustikkamäki selittää. Ideoita etsitään työpajoissa, tapahtumissa ja tapaamisissa. – Tavoite on aina selkeä hyöty. Asukkaille se tarkoittaa parempia palveluja ja asuinympäristöä, yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, Nina Mustikkamäki painottaa. Esimerkki konkreettisista teemoista on liikunta. – Tesomalla on liikuntapaikkoja, joihin vanhemmat tuovat lapsiaan. Sen sijaan, että vanhemmat odottavat kaukalon laidalla, he voisivat liikkua itsekin. Kysymmekin nyt, millaisia liikuntapalveluja he haluavat ja haastamme sitten yrittäjät tarjoamaan toivottua, Mustikkamäki kertoo. Nyt voi verkostoitua ja vaikuttaa Elokuussa Milla Havanka osallistui hankkeen Tehdään Tesomaa -tapahtumaan. Asukkaille ja yrityksille suunnatuissa työpajoissa synnytettiin visiota siitä, miten aluetta pitäisi kehittää. Kahdessa työpajassa keskityttiin Tesomalle rakennettavaan hyvinvointikeskukseen. Osallistujia oli neljän päivän aikana kolmisensataa. – Lähtökohtanamme oli ideoida parasta, mitä voi kuvitella. Olen todella innoissani, sillä hanke antaa asukkaille mahdollisuuden paitsi kuulla, mitä on suunnitteilla, myös verkostoitua ja oikeasti vaikuttaa omilla mielipiteillä, Havanka painottaa. Hän uskoo, että osallistuminen oman asuinalueen kehittämiseen on merkityksellistä. – Ilman muuta haluan olla mukana edelleen. Olisin kuitenkin toivonut, että työpajoihin olisi osallistunut vielä enemmän erilaisia ihmisiä, kun kerrankin sai vaikuttaa. www.omatesoma.fi • TEKSTI Tuija Heikkilä KUVA Hanna Leppänen Milla Havangan Tesoma on parhaimmillaan yhdistelmä toiminnallisuutta ja liikuntamahdollisuuksia, kaupunkimaisuutta ja luontoa. in sc In English Budget for 2016 City of Tampere budget for 2016 Tampere gazes far into the future Population on 31 December 2015 Income tax rate Increase in operating costs Annual margin Result Total investments Loan/resident T and property tax percentages will also remain unchanged. The population of Tampere is estimated to increase by 2,200–2,500 residents annually. The population will total 225,400 by the end of this year. Tampere is also preparing for asylum seekers moving to big cities after obtaining residence permits. The city is also expecting more immigrants. According to Mayor Anna-Kaisa Ikonen, increased immigration must be converted into a resource. – The increasing number of immigrants calls for quality integration services and immigrant employment in, for example, industries suffering from a labour shortage. Immigrants support the internationalisation of Tampere, which has always been one of the keys to the success of Tampere, says Ikonen. H A N N A L E P PÄ N E N he budget for 2016 was prepared with an eye on the future of Tampere. The City of Tampere is in the process of making many longterm solutions. Enhancing municipal economy, the social welfare and health care reform, restructuring the operating model and service network, and big investments are all targeted at future benefits. The city’s estimated net costs are EUR 1.13 billion next year, increasing by 0.8% compared with this year’s budget. The annual margin is EUR 76.2 million, which is too little for the required investments of the city. The proposed budget has a deficit of EUR 16 million, because both corporation tax income and state subsidies will decrease. The income tax rate will remain at 19.75% Investments secure jobs and appeal In the next few years, the city intends to considerably invest in projects which promote employment, growth and appeal. The city’s net investments will reach approximately EUR 232.4 in 2016. Tampere intends to invest nearly EUR 100 in repairs and construction. Nearly another EUR 40 million will be invested in the construction and basic renovation of schools and day-care centres. EUR 50 million is being invested into improving the urban environment. A total of EUR 9.2 million will be invested in 225,400 inhabitants 19.75% 0.8% EUR 76.2 million EUR -16.1 million EUR 232.4 million EUR 2,159 per resident developing the city centre, with a focus on the areas of the railway station, Eteläpuisto Park and Ranta-Tampella. A total of EUR 4.4 million is reserved for developing Vuores. The plans for the new Hiedanranta district are also advancing. Next year, the biggest single investment will be the Rantaväylä tunnel. The completion of the tunnel will allow the construction of the RantaTampella district. A total of EUR 5 million is reserved for tramway design in 2016. The council will make the final decision concerning the construction of the tramway in October 2016. • Reform targeted at future challenges Tampere aims to meet future challenges by renovating its operating model and service network. The city intends to renovate its operating model by replacing its internal commissioner-supplier model with a new operating model. The mayor model and the management system will also be updated. The new operating model will take effect at the beginning of the City Council’s new term of office on 1 June 2017. Tampere invests 40 million euros in the construction of schools and daycare centres next year. Vellamo näyttää talousveden laadun Tietoja veden pH:sta, kovuudesta, lämpötilasta ja kloorista eri puolilla Tamperetta näkee nyt uudesta verkkopalvelu Vellamosta. Tampereen Veden julkaisemaan palveluun voi tutustua osoitteessa vellamo.tampere.fi. Halutun alueen veden laadun näkee valitsemalla hiirellä alue palvelun etusivulle avautuvasta kartasta. Palvelu skaalautuu myös mobiililaitteille. Tampereen Veden asiakastyytyväisyystutkimusten mukaan asiakkaat kaipaavat lisää tietoa veden laadusta. Vellamo onkin kehitetty vastaamaan tähän tarpeeseen. Palvelua voidaan ke- hittää lisäämällä sinne lisää laatutietoja ja tarpeen mukaan muita toimintoja. Laatutiedot Vellamo-sovellukseen saadaan Tampereen Veden mittaustuloksista, jotka muokataan karttamuotoon. Sekä Tampereen Vesi että viranomaiset seuraavat jatkuvasti veden laatua verkostossa ja ottavat suunnitelman mukaisesti näytteitä. Veden laatu Tampereella täyttää hyvin terveydelliset laatuvaatimukset. Verkostoon pumpataan puhdasta vettä vuosittain noin 18 miljoonaa kuutiometriä. • Tampereen kaupunginvaltuusto kokoontuu maanantaisin: 14.12.2015 sekä 18.1., 15.2., 14.3., 11.4., 16.5., 13.6., 15.8., 12.9., 24.10., 14.11., 21.11. ja 19.12.2016. Kokoukset alkavat kello 17. Kokoukset pidetään keskusvirastotalossa kaupunginvaltuuston istuntosalissa, osoitteessa Aleksis Kiven katu 14–16 C. The service network reform project has been conducted in cooperation with service users, i.e. residents, entrepreneurs and communities. The reform covers all services provided by the city to all age groups. In the future, Tampere residents will have access to services through districtspecific wellbeing centres. Electronic services are also under development. • Kokousta voi seurata paikan päällä yleisölehterillä tai suorana videolähetyksenä kaupungin verkkosivujen kautta www.tampere.fi tai kuunnella suorana lähetyksenä Radio Moreenin kanavalta radiosta taajuuksilta 98,4 MHz sekä internetistä. Kokoustaltioinnit voi katsoa ja kuunnella myös jälkeenpäin. Twitterissä valtuuston keskustelua käydään tunnisteella #trevaltuusto. Esityslistat ja pöytäkirjat liitteineen ovat luettavissa internetissä: http://ktweb.tampere.fi/ktweb/ Lännen palveluja kehitetään yhdessä H A N N A L E P PÄ N E N Tampereen läntisen alueen palveluista pidetään kaikille avoin tilaisuus tiistaina 8.12. kello 17 Lielahtikeskuksessa (Teivaankatu 1, Lielahden palvelukeskus, ylin kerros). Tilaisuudessa tarkastellaan Lielahti–Lentävänniemen, Hyhky– Kalkun ja Tesoma–Lamminpään palveluita. Illan aikana esitellään, mitä on jo tehty, mitä on työn alla ja pohditaan tulevaisuuden haasteita. • www.tampere.fi/palvelumalli TAMPERE-lehti 4 | 2015 15 Valoviikot tuovat piristystä talveen ATA C A N E R G I N T ampereen katujen yllä nähdään tänä talvena lähes kokonaan uudistuneet Valoviikot. Hämeenkatu on valaistu 500:lla puihin ripustetulla valopallolla ja länsipäässä on 12 uutta valokuviota, joissa seikkailee pöllöjä, kettuja, lintuja ja puita. Kuvioiksi valittiin syksyn yleisöäänestyksen suosituimmat aiheet. Hämeenkadun itäpäähän saadaan upeat valokruunut, joiden Taidemuseossa kaksi erilaista taiteilijaa Tampereen taidemuseon Elämänvirrassa-näyttely esittelee Alvar ja Ragni Cawénin teoksia ja taiteilijaelämää. Alvar Cawén oli hillitty taiteilija, hänen puolisonsa Ragni Cawén taas estoton väri-ilottelija. Näyttely on esillä 10.1.2016 asti. • Tampereen taidemuseo Puutarhakatu 34 Avoinna ti–pe 9–17, la–su 10–18 www.tampere.fi/taidemuseo Kynttiläuinnit H A N N A L E P PÄ N E N Perjantaina 18.12. klo 17–20 • Tampereen uintikeskus • Tesoman uimahalli • Pyynikin uimahalli Lauantaina 19.12. klo 15–17 15– • Hervannan uimahalli 16 TAMPERE-lehti Uimahalleissa on kynttilävalaistus ja joululaulut soivat taus4 | 2015 talla. led-valoihin voidaan ohjelmoida erilaisia tunnelmia. Hämeensillalla laukkaavat tutut hevoset. Tuomiokirkonkadulle on saatu lumihiutaleita, joiden mallit lapset ovat askarrelleet paperista Lasten kulttuurikeskus Rullassa. Lumihiutaleet heijastetaan kävelykadun pinnalla olevaan jääkuvioon. Finlaysonin alueella Itäisellä kadulla nähdään joulunpunaisia koristepalloja, jotka iltaisin heijastavat varjokuvioita seinälle. Myös keskustan muita katuja valaisevat uudenlaiset valokuviot. Viime vuodelta tutussa Valogalleriassa on nyt esillä uudenlaista valotaidetta. Tampereen taidemuseo toteutti Valoviikoille 18 valograffitia keskustan rakennusten seinille. Valograffitit koristavat myös Ratinan uuden kauppakeskuksen työmaaaitaa Tampereen valtatielle. 60-luvun valokuvioiden nostalgiaa voi käydä tunnelmoimassa P-Hämpissä, jonka kattoon on asen- nettu 40 vanhaa valokuviota. Vanhoja kuvioita löytyy myös Museokeskus Vapriikista, jonka näyttely esittelee Valoviikkojen historiaa. 1.2.2016 asti esillä oleva näyttely on osa kansainvälistä valon vuoden viettoa. Tampereen Valoviikot perustettiin vuonna 1966. Tampereen kaupunki vastaa valokuvioista ja Tampere Tunnetuksi ry Valoviikkojen avajaisista. Valoviikot ilostuttavat meitä 13.3.2016 asti. • Valoa pimeyteen -tiedetapahtuma pureutuu muistiin Valoa pimeyteen -tiedetapahtumassa Tampere-talo täyttyy tutkijoista, tieteen innovaatioista, keskusteluista ja taiteesta. Tapahtuma järjestetään lauantaina 23.1.2016 kello 10–15. Tiedetapahtumassa pohditaan muistia. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Tampereella aloitetaan Lasten yliopisto -toiminta ensi vuoden alussa. Lasten yliopiston tarkoituksena on innostaa lapsia mielenkiintoisten aiheiden kautta kyselemään, ottamaan selvää ja tutkimaan. Ensimmäinen lapsille tarkoitettu luento järjestetään tiedetapahtuman yhteydessä otsikolla Korvat hörölle: äänimaisematutkijaksi tunnissa. Luennoitsijana on tutkija Meri Kytö. www.uta.fi/valoa • Vapriikkiin Museokeskus Vapriikissa Tampereella avautuu tammikuun lopussa näyttely, joka vie kävijän matkalle jääkauteen. Nyt pääsee kasvokkain niin mammutin, sapelihammaskissan kuin villasarvikuononkin kanssa. Jääkauden jättiläiset on esillä Vapriikissa 29.1.–14.8.2016. Vapriikki tuottaa näyttelyn yhteistyössä italialaisten Contemporanea Progettin ja Exponan sekä saksalaisen Neanderthal-museon kanssa. Jää- kauden suurten saalistajien ja kasvinsyöjien lisäksi Vapriikissa kerrotaan ihmisen selviytymisestä jääkauden muuttuvissa olosuhteissa. Näyttelyyn liittyy runsas oheisohjelma, joka tarjoaa tekemistä koko perheelle ensi kevään aikana. • Museokeskus Vapriikki Alaverstaanraitti 5 Avoinna ti–su 10–18 www. vapriikki.fi