Tampere-lehti 1/2016
Julkinen tiedote - jaetaan jokaiseen tamperelaistalouteen TA M P E R E E N K A U P U N G I N A S U K A S L E H T I 1 | 2016 Tampere kasvaa vauhdilla Tampere-lehti kertoo vuoden 2016 kaavatöistä s. 7–14 Koulukirjasto innostaa oppilaita s. 17 TAMPERE-lehti 1 | 2016 1 Näin sen näin Tampereella on tekemisen meininki T ampereella on aina rohkeasti investoitu kehittämiseen ja tulevaisuuteen. Vaikka kaupungin työttömyysaste on tällä hetkellä 18,9 prosenttia ja kuuden suurimman kaupungin korkein, halutaan Tampereella ponnistella paremman huomisen puolesta. Vaikeista ajoista huolimatta Tampereella vallitsee vahva positiivisen tekemisen draivi. Tampereella on parhaillaan meneillään ja lähiaikoina käynnistymässä monia suuria rakennushankkeita. 185 miljoonan euron tunnelihanke on edennyt jo yli puolen välin, keskustassa rakennetaan parhaillaan mittavaa Ratinan kauppakeskusta. Eteläpuisto, Tammelan Kansi ja areena tuovat keskustaan uudenlaisen alueen Rata-alueen päälle kannelle rakennettava Kansi ja areena -hanke tulee merkittävästi muuttamaan Tampereen keskustan kaupunkikuvaa. Monitoimiareenasta sekä toimisto-, liike-, hotellija asuinrakennuksista muodostuu kokonaan uusi kaupunginosa. Hankkeen stadion, Kunkun parkki, Ranta-Tampella sekä Kansi ja areena ovat suunnittelupöydillä. Toissa vuonna kaupunki osti 90 hehtaarin maa-alueen Hiedanrannasta, johon nyt suunnitellaan kokonaan uutta kaupunginosaa. Tampereen seudun joukkoliikenteen ratkaisijaksi kaavaillaan raitiotietä, joka olisi toteutuessaan 250 miljoonan euron investointi. Tampereen keskusta kasvaa ja kehittyy seuraavien 15 vuoden aikana nopeammin kuin koskaan aiemmin. Vuoteen 2030 mennessä keskustan asukasmäärä kasvaa noin 40 prosenttia ja uusia työpaikkoja syntyy 15 000. Tampereen keskusta vahvistuu pääkaupunkiseudun ulkopuolella toiseksi suurimpana kau- arvo on yhteensä 500 miljoonaa euroa. Alueelle tulee yhteensä 120 000 kerrosneliömetriä ja arviolta yli tuhat asuntoa. Tampereen kaupunki valitsi helmikuussa hankkeen kehittäjäksi SRV:n. Kehittämisvaiheessa neuvotellaan rahoitus ja keskeiset vuokrasopimukset lopullista investointipäätöstä varten sekä kartoitetaan yhteistyökumppanit. Ensimmäisessä toteutusvaiheessa eteläisen henkilöratapihan päälle rakennettavalle kannelle on suunniteltu monitoimiareena, kolme tornitaloa ja harjoitushalli. Tämän vaiheen rakentaminen on tarkoitus aloittaa keväällä 2017. Toisessa vaiheessa radan päälle nousee pohjoinen kansi ja kolme tornitaloa. Ensimmäinen vaihe olisi valmiina kesällä 2020, kokonaisuudessaan alue olisi valmis vuonna 2023. SRV:llä on sopimus hankkeen suunnittelusta arkkitehti Daniel Libeskindin kanssa, joten kehittämistä jatketaan pallisena keskittymänä. Keskustan vahvuutena on, että se on kompakti ja kaikki palvelut sijaitsevat 10 minuutin kävelyetäisyydellä. Tampere on myös vireä kulttuurin, tapahtumien ja matkailun kaupunki. Matkailu on meille merkittävä tulonlähde, sillä matkailun kokonaistulomme on vuosittain 909 miljoonaa euroa. Tampere ei ole pelkkä kesäkaupunki vaan täällä tapahtuu ympäri vuoden. Kulttuuria tarjoavat teatterien ja museoiden lisäksi lukuisat vuosittaiset festivaalit ja tapahtumat. Matkailijoita tuovat myös sadat messu- ja urheilutapahtumat sekä kongressit. Ensi kesäksi Särkänniemeen valmistuu SuperPark-sisäaktiviteetti- aiemmin tehtyjen visiosuunnitelmien pohjalta. Tapparan ja Ilveksen uutena kotihallinakin toimiva areena tulee olemaan Suomen suurin urheilun ja tapahtumien monitoimiareena. Areenan yhteyteen tulee muun muassa hotelli ja ravintoloita. Hanke toisi toteutuessaan rakennusvuosina 2017–2025 noin 3 600 työpaikkaa Tampereelle ja 6 300 valtakunnallisesti. Hankkeen vaikutuksesta arvioidaan syntyvän Suomeen jopa 3 600 uutta työpaikkaa. Valmistuneen areenan mahdollistamien tapahtumien kävijät toisivat huippuvuosina Tampereelle jopa 25 miljoonaa euroa arvonlisäystä. – Kansi ja areena on ensimmäinen ja tärkeä vaihe, joka käynnistää laajemman Tampereen rautatieaseman alueen kehittämiskokonaisuuden, hankejohtaja Tero Tenhunen Tampereen kaupungilta sanoo. • www.tampere.fi Tampereen Kansi ja areena -hankkeen suunnittelua jatketaan arkkitehti Daniel Libeskindin visiosuunnitelmien pohjalta. 2 TAMPERE-lehti 1 | 2016 Jakelusta vastaa Ykkösjakelut Oy. Jakeluun liittyvät palautteet: neuvonta@tampere.fi Tampereen kaupungin asukaslehti ilmestyy vuonna 2016 neljä kertaa vuodessa 5.3., 14.5., 24.9. ja 26.11. Lehti on julkinen tiedote, joka jaetaan jokaiseen tamperelaistalouteen. Tampere-lehteä saa myös keskusvirastotalosta Aleksis Kiven katu 14–16 C, Palvelupiste Frenckellistä ja kirjastoista. TAMPERE-lehti 1 | 2016 Julkaisija: Tampereen kaupungin viestintäyksikkö Tampereen kaupunki PL 487, 33101 Tampere toimitus.tampere@tampere.fi Päätoimittaja: Viestintäpäällikkö Aila Rajamäki aila.rajamaki@tampere.fi, puh. 040 550 5540 Toimitussihteeri: Viestintäsuunnittelija Tuuli Oinonen tuuli.oinonen@tampere.fi, puh. 040 801 2587 Taitto: Marja Muhonen Paino: Lehtisepät Oy, 2016 Painos: 125 000 kpl puisto, joka on käytössä myös talvisin. Ensi vuonna Tampere-talossa avautuu uusi Muumimuseo, joka houkuttelee kaupunkiin erityisesti aasialaisia matkailijoita. Tampere on myös vahvasti ehdolla Suomen toisen kasinon sijaintipaikaksi. Tamperelaisesta tekemisen meiningistä kerromme myös tässä kädessäsi olevassa Tampereen kaupungin asukaslehdessä. Edellisvuosien tapaan Tampere-lehti jaetaan tänäkin vuonna kaikkiin tamperelaistalouksiin neljästi: maalis-, touko-, syys- ja marraskuussa. Hyviä lukuhetkiä Tampere-lehden parissa! Aila Rajamäki Tampere-lehden päätoimittaja Sisältö 3 Kaupungin palveluja pohditaan yhdessä 4 Hiedanrannan suunnittelukilpailu alkaa keväällä 5 Ratikasta rakennetaan esteetön 6 Pormestari arvostaa Tampereen kulttuuria 6 Taide näkyy Vuoreksessa kaikkialla 7–14 Kaavoituskatsaus kertoo uusista kaavatöistä 15 Nysse-nimi käyttöön virallisesti 16 Sosiaalinen luotto auttaa vähävaraista 16 Kehitysvammaiset muuttivat Kauppiin 18 Vatsakeskus aloitti Hatanpäällä 18 Isyyden tunnustaminen hoituu neuvolassa 19 Lataa uimaranneke kotikoneella 20 Elokuvajuhlat ilahduttavat jälleen Kannen kuva: Hanna Leppänen. Annalan koulun kirjastotiimiläiset Melinda Laine ja Alisa Mäkinen suosittelevat mielellään luettavaa muille oppilaille. ISSN: 1458-557X (painettu), 1458-6991 (verkkolehti) Seuraava Tampere-lehti ilmestyy 14.5.2016 Tampere-lehti verkossa: www.tampere.fi/tamperelehti QR-lukija käytössä? Nappaa lehti mobiilipäätteeseesi! Tästä puhutaan nyt Kaupungin palvelut mietinnässä vuoteen 2025 saakka T ampereen kaupungin uuden palvelumallin suunnittelu etenee hyvässä tahdissa. Kaupungin viidestä palvelualueesta pisimmällä ollaan läntisellä sekä koillisella alueella. Lännessä on jo pari vuotta toiminut Lielahden hyvinvointikeskus ja Tesoman hyvinvointikeskuksen suunnittelu on pitkällä. Koillisella alueella puolestaan Koilliskeskuksen ensimmäinen osa valmistuu Linnainmaan Prisman kylkeen elokuussa 2016. Tammelaan lähitori − Tammelan lähitorilla painottuvat alkuvaiheessa ikäihmisten sekä lapsiperheiden palvelut. Tavoitteena kuitenkin on, että lähitorista muodostuu kaikenikäisten kohtaamispaikka, kertoo suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen. Tammelan lähitorille tulee perheiden talo, jonka ensimmäiset palvelut aloittavat syksyllä. Vuonna 2017 sen yhteyteen siirtyvät myös Tammelan, Tampellan ja Pellervon neuvolat. Tammelakeskuksen terveysasema säilyy paikallaan. Tammerkosken rannalla olevaan vanhaan kirjastotaloon keskitetään kulttuuripalveluja ja järjestöjen toimintaa. Taloon muuttavat muun muassa Lastenkulttuurikeskus Rulla ja maahanmuut- tajainfo. Kauppiin taas suunnitellaan opetushyvinvointikeskusta, jossa opetus ja tutkimus yhdistyvät terveydenhuollon ja sosiaalialan palveluihin. Etelässä ja Kaakossa pohditaan palveluja Kaakon palvelualueella työ käynnistyy asukkaiden kanssa varsinaisesti maaliskuussa, vaikkakin Hervannassa työ aloitettiin jo syksyllä 2015 osana Tampereen Vanhuspalveluyhdistyksen koordinoimaa Ikäystävällinen Hervanta -hanketta. Viime vuoden lopulla kokoontui ensimmäisen kerran kaakon aluetoimijaverkosto. Kaakon lisäksi alueverkostoja on jo koillisessa ja lännessä. Kaupunginhallituksen suunnittelukokous linjasi 22.2. keskustan palvelualueen suunnitelmia. Palvelualueelle on tulossa kaksi uutta lähitoria: Tammelan lähitori Tammelakeskuksessa avautuu jo tämän vuoden aikana, Kalevan lähitori puolestaan on tulevaisuuden hanke. Eteläisellä palvelualueella palvelumallia aloitellaan keväällä asukkaiden työpajoilla. Lakalaivaan on suunnitteilla alueen keskus sekä uutta asutusta. Sen takia sinne kaavaillaan myös alueen hyvinvointikeskusta. Vaikka palvelumallityö on etelässä vasta aluillaan, on Härmälän Kuuselakeskuksessa toiminut jo puolitoista vuotta Tampereen ensimmäinen lähitori. Myös päiväkoti- ja peruskoulutilat käydään läpi Palvelumallin yhteydessä selvitetään ja suunnitellaan myös päiväkoti- ja peruskoulutilojen käyttöä ja palveluita. Keskustan päiväkotien ja koulujen selvitys valmistui helmikuussa, ja parhaillaan työtä tehdään läntisellä alueella. Keskustassa lasten ja nuorten määrän arvioidaan kasvavan merkittävästi, mikä tuo muutoksia palvelujen järjestämiseen. Tilapulaa helpottamaan alueelle perustetaan päivähoitoa, esiopetusta ja 1.–2. luokkien opetusta varten uusia pienten lasten yksiköitä. Koillisen alueen selvitystyö valmistui kesäkuussa 2015. Merkittäviä muutoksia alueella ovat Vehmaisten päiväkodin ja koulun käyttöönottaminen elokuussa 2016 sekä Irjalaan ja Ojalan uudelle alueelle suunniteltavat pienten lasten yksiköt. • Koilliskeskuksen ensimmäinen vaihe valmistuu elokuussa Linnainmaan Prisman tiloihin, joihin saadaan muun muassa kirjasto, neuvola ja nuorisotilat. Koillisessa sujuvampaa arkea jo syksyllä Koillisen alueen palvelut, tilat ja toiminta saavat uudet puitteet ensi syksynä, kun Linnainmaan Prisman yhteyteen valmistuu koillisen hyvinvointikeskuksen eli Koilliskeskuksen ensimmäinen osa. Saman katon alla tarjotaan kirjasto- ja tietopalveluita, neuvola- ja terveyspalveluita ja nuorisotyötä. Lisäksi sinne tulee vuokrattavia liikunta- ja kokoontumistiloja yhdistyksille, järjestöille ja asukkaille. Koilliskeskuksessa pyritään rikkomaan organisaatiorajoja ja tuomaan palvelut ihmisten helposti tavoitet- taviksi. Myös työntekijöiden roolit muuttuvat ja yhdessä tekeminen korostuu. − Esimerkiksi kirjasto levittäytyy kaikkialle yhteisiin tiloihin. Tarvittaessa kaikki työntekijät voivat järjestää kirjoja, olla nuorten kanssa tai neuvoa Koilliskeskuksessa kävijää. Lisäksi lehtilukusalissa voi vaikkapa nauttia ravintolamaailmasta ostettua kahvia, kertoo Koillisen hyvinvointikeskuksen toimintamalli -projektin projektipäällikkö Mia Lumio. − Järjestöt, yhdistykset ja alueen asukkaat ovat tervetulleita toteutta- maan Koilliskeskukseen toimintaa ja tapahtumia. Näin rakentuu vähitellen kaikkien yhteinen koillisen alueen palvelumalli, jatkaa Lumio. Mukaan koillisen tapahtuma- ja neuvontaverkostoon voi liittyä osoitteessa tampere.fi/palvelumalli/koillinen. Koilliskeskuksen toinen osa valmistuu terveysaseman taloon vuonna 2017. Lisäksi Kämmenniemen koulun ja kirjaston yhteyteen tulee lähitori, joka toimii tiiviissä yhteistyössä Koilliskeskuksen kanssa kehittäen muun muassa digipalveluja. • A R K K I T E H T I TO I M I S TO TÄ H T I -S E T OY TEKSTIT Marika Haapala Asukkaat ja yhteisöt mukana suunnittelussa Tampereen uutta palvelumallia on suunniteltu ja suunnitellaan edelleen yhdessä asukkaiden, yritysten, yhdistysten, oppilaiden huoltajien ja muiden toimijoiden kanssa. Ajatuksia ja ideoita on kerätty ja jalostettu muun muassa kyselyiden sekä asukastilaisuuksien avulla. Osallistu oman alueesi palveluiden suunnitteluun. Seuraava asukastilaisuus on torstaina 17.3. klo 17−19 Tammelakeskuksessa (Itsenäisyydenkatu 21 B). Aiheena on Tammelan lähitorin kehittäminen. Lisäksi maalis− huhtikuussa on asukasiltoja kaakon (Kaukajärvi, Hervanta, Vuores, Hallila) ja etelän (Hatanpää, Härmälä, Multisilta, Peltolammi, Koivistonkylä, Veisu, Nekala, Viinikka) alueilla. tampere.fi/palvelumalli • TAMPERE-lehti 1 | 2016 3 Tästä puhutaan nyt Kohti toiveiden Hiedanrantaa M E R I L A M P I N E N / KU O W I L – Jos haluat olla mukana alueen kehityksessä, voit esimerkiksi tilata uutiskirjeen verkkosivuilta ja osallistua tilaisuuksiin, Reijo Väliharju mainitsee. Kansainvälinen suunnittelukilpailu alkaa Keväällä alkaa Hiedanrannan avoin kansainvälinen ideasuunnittelukilpailu. Taustatyönä on tehty sitä varten erilaisia selvityksiä ja suunniteltu kilpailuohjelmaa. Tavoitteena on, että Hiedanranta avataan yleiselle kevyelle liikenteelle ensi kesän aikana. Lähellä rantaa kulkeva kevyenliikenteen väylä muodostaa uuden yhteyden Niemenrannan ja Paasikiventien välille. Hiedanranta on siis matkalla tulevaisuuteen, toiveiden uudeksi asuinalueeksi. Sitä ennen alueella on vielä monenlaista tapahtumaa ja touhua. Hiedanranta kutsuu edelleen ideoita ja tekijöitä. • TEKSTI Anna-Leea Hyry H A N N A L E P PÄ N E N Hiedanrantaa on ideoitu vuoden mittaan monin tavoin. Legopalikat otettiin laatikosta myös suunnittelutilaisuudessa, johon kutsuttiin mukaan kiinnostuneita kuntalaisia. ielahden vanhaa teollisuusaluetta eli tulevaa Hiedanrannan asuinaluetta avattiin viime vuoden aikana kaikille kiinnostuneille erilaisilla tapahtumilla. Alueen ideointiin on kutsuttu ja saatu mukaan ihmisiä. Ideoita on saatu sekä väliaikaiseen toimintaan että alueen pysyvämpää käyttöä ajatellen. – Vuoden aikana on otettu monin tavoin ideointiin mukaan niin asukkaita kuin yrityksiä ja yhteisöjä. Päätimme ottaa myös vanhat konstit käyttöön: esimerkiksi legopalikoiden avulla suunnittelu on ollut hauskaa ja toimivaa, sanoo alueen hankekehityspäällikkö Reijo Väliharju. Mukana on toki myös nykytekniikkaa. Valiaikainenhiedanranta.fi-sivustolla voi vaikkapa seurata mitä sosiaalisessa mediassa puhutaan Hiedanrannasta. Hiedanranta • Kaupunki osti alueen, jossa on vanhojen tehtaiden lisäksi Lielahden kartano ja muita arvokkaita rakennuksia. • Maa-aluetta saatiin 26 miljoonan euron kaupassa 90 hehtaaria, lisäksi siihen kuuluu 1 000 hehtaaria vesialuetta. Maa-alueen länsiosassa on kaksi toimivaa tehdasta. • Alue on toistaiseksi suljettu, mutta sitä avataan valvotusti esimerkiksi yleisötapahtumiin. Alueella on väliaikaista toimintaa vielä pitkään, tapahtumien lisäksi aluetta vuokrataan eri toimijoille. Sitä käytetään myös maan ja lumen varastointiin. • Näsijärven pohjassa olevan puukuidun uudelleen käytön mahdollisuuksia rakentamiseen tutkitaan. Jopa tekosaaria on visioitu. • Alueelle voisi tulla noin 25 000 asukasta ja yli 10 000 työpaikkaa, mutta paljon on vielä avoinna. Esimerkiksi päätös raitiotiestä vaikuttaa myös Hiedanrannan tulevaisuuteen. valiaikainenhiedanranta.fi tampere.fi/hiedanranta Tavoitteena hiilineutraali kaupunki Jos säät ovatkin aiheuttaneet talven mittaan harmia, tuo Tampereen suotuisa ilmastokäänne kaupunkilaisille iloa: kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet Tampereella peräti 22 prosenttia vuodesta 2010. Tavoitteellisella ympäristövastuutyöllä Tampere on ottanut paikkansa ilmastokaupunkien joukossa. Toki Tampereella tehtiin energiansäästötyötä aiemminkin, mutta päästöt kääntyivät laskuun uuden ilmastostrategian, ECO2 – Ekotehokas Tampere 2020 -hankkeen ja yhteistyön avulla. – Sysäyksenä oli vuonna 2009 sitoutuminen kaupunginjohtajien kansainväliseen sopimukseen, jossa luvattiin vähentää kasvihuonekaasupäästöjä yli 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä verrattuna 2005 tilanteeseen. Tavoitteen toteuttamiseksi käynnistettiin ECO2, kertoo hankkeen kehityspäällikkö Pauli Välimäki. Uusiutuvista polttoaineista mittavat päästösäästöt Hyvien tulosten takana ovat energia- 4 TAMPERE-lehti 1 | 2016 tehokkuutta lisäävä kaupunkirakenteen tiivistyminen, maankäytön suunnittelu ja rakentaminen sekä joukko- ja kevyenliikenteen kasvu, mutta ennen kaikkea energiantuotannon siirtyminen uusiutuviin polttoaineisiin. Tampereen sähkölaitoksen mittavat investoinnit uusiutuvaan energiaan Naistenlahdessa, Sarankulmassa ja Hervannassa näkyvät merkittävänä ilmastopäästöjen vähenemisenä, mutta niillä on ollut positiivinen vaikutus myös työllisyyteen. ECO2:n aikana tehtiin yli 20 asemakaavaa, joissa ekotehokkuutta selvitettiin miettimällä, tuleeko alueelle kaukolämpö tai onko tonteilla tilaa maalämpökaivoille. – Vuores on ollut erinomainen alusta erilaisten ekotehokkuushankkeiden kokeiluun ja toteuttamiseen, kertoo Tampereen kaupungin ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen. Myös peruskorjausta edistävä rakennuskulttuurikeskus Piiru syntyi ECO2:n avustuksella. – Kaikenlainen resurssiviisaus, kuten materiaalien säästävä käyttö ja jätteiden tehostunut lajittelu ovat entistä tärkeämpiä, Anttonen muistuttaa. Energiatehokkuuden vaatimukset eivät kuitenkaan kurista pientalorakentajien taloutta. – Päinvastoin, tarjolla on porkkanoita. Jos rakentaa energianormit 30 prosentilla alittavan talon, saa kaupungilta viideksi vuodeksi tontin puolikkaalla vuokrahinnalla ja pysyvän säästön sähköstä. Vuoreksessa yli puolet rakentajista onkin tarttunut tähän, Välimäki kehuu. Koko kaupunki mukaan talkoisiin Pitkän tähtäyksen tavoitteena on vähentää vuoteen 2025 mennessä päästöjä Tampereella 40 prosenttia ja luoda eri toimijoiden kanssa vuoteen 2050 mennessä hiilineutraali kaupunki. ECO2-ohjelma päättyi vuodenvaihteessa, mutta ponnistelu energiansäästön ja ilmaston eteen ei lopu, vaan jatkuu osana kaupungin ympäristötyötä. • TEKSTI Tuija Heikkilä Kaupunginvaltuutetuille esiteltiin raitiotien suunnittelua. Valtuutettu Tarja Jokinen tutustuu raitiotien kolmiulotteiseen mallinnukseen. R aitiotieallianssi suunnittelee parhaillaan raitiotietä siten, että ensimmäisessä vaiheessa ratikka kulkisi Hervannasta ja Taysista keskustaan ja toisessa vaiheessa keskustasta Lentä- Rakentaminen työllistäisi 3000 henkilötyövuotta Raitiotiehen liittyvää bussilinjastoa suunnitellaan. Myös hankkeen omistus- ja hallintamallia sekä rahoitusvaihtoehtoja selvitellään. Kaupunki tarkentaa parhaillaan omia tavoitteitaan raitiotien suhteen. Tavoiteluonnoksen mukaan raitiotie on muun muassa luotettava, turvallinen ja ympäristöystävällinen. Nyt tehdään myös vaikutusten arviointia, jossa arvioidaan ympäristö-, talous- ja työllisyysvaikutuksia. – Hankkeen työllistävä vaikutus on mittava. Jo nyt hanke työllistää, ja rakentamisvaiheessa tarvitaan arviolta ainakin 3 000 henkilötyövuotta. Luultavasti samaan aikaan alkaa rinnakkaisia rakentamishankkeita, joiden vaikutusta ei edes pystytä nyt arvioimaan, kertoo projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen. Reitin vartta suunnitellaan Koko ajan suunnitellaan uutta maankäyttöä, joka tulee raitiotiereitin varrelle. Kaupin alueelle keskussairaalan yhteyteen tulee sairaalan laajennusten lisäksi iso Raitiovaunut ovat tilavia ja ovet aukeavat leveästi. Tampereelle halutaan esteetön ratikka H A N N A L E P PÄ N E N vänniemeen. Tämän kehitysvaiheen tavoite on viedä syksyyn mennessä suunnittelu niin pitkälle, että voidaan määrittää niin luotettava kustannusarvio, että osapuolet voivat sitoutua siihen. Valtio osallistuu meneillään olevan kehitysvaiheen suunnittelun kustannuksiin 30 prosentilla. Kaupunki toimii osana allianssia, mutta isossa hankkeessa tarvitaan samaan aikaan monta rinnakkaista selvitystä ja suunnittelua. A L KU T I E TO OY Ratikkaa valmistellaan syksyn päätöksentekoon Tampereen raitiotie rakennetaan kampusalue ja muuta työpaikka-aluetta. Hervantajärvelle tulee iso uusi asuinalue, jossa olisi päätepysäkki. Hallilassa varaudutaan täydennysrakentamiseen Hervannan valtaväylän ja ratikkareitin varrelle. Varikolle ja muille raitiotien rakenteille laaditaan tarvittavat asemakaavat. Reitin varrella Kalevanrinteessä kaupungin täydennysrakentaminen on jo meneillään. Tämän vuoden lokakuussa valtuusto päättää, jatketaanko raitiotietä rakentamisvaiheeseen. Koeliikenne voisi alkaa 2019 Hervannasta ja Taysin alueelta keskustaan. Varsinainen liikennöinti alkaisi 2021. Jatko keskustasta Lentävänniemen suuntaan voitaisiin rakentaa vuosina 2020–23. Valtuuston iltakoulussa helmikuun puolivälissä esiteltiin raitiotien suunnittelun tilannetta. Tilaisuus videoitiin ja se on katsottavissa kaupungin verkkosivuilla. tampere.fi/raitiotie alusta lähtien esteettömäksi. Esteettömyys ja saavutettavuus ovat kaupungin ehdottomia tavoitteita raitiotien suunnittelulle. Raitiovaunujen sisustan värien on oltava selkeitä, jotta esimerkiksi ovet, penkit, tukitangot ja ovenavausnapit erottuvat. Ikkunoiden tai valaistuksen valo ei saa häikäistä, kuulutukset auttavat huonokuuloisia, mutta myös muitakin esimerkiksi talven pimeydessä. Opaskoirille on löydyttävä tilaa, ja maksamisen on onnistuttava kaikilta. Esteettömyys ei kuitenkaan koske vain vaunuja, vaan myös pysäkkejä, niiden ympäristöjä ja kunnossapitoa. Pysäkkien tilat on suunniteltava tarkkaan, jotta niistä löytyvät tarpeelliset kaiteet, opastavat ja varoittavat merkinnät, selkeät aikataulunäytöt ja hyvä valaistus. Reitit pysäkeille ja luiskat niille on suunniteltava huolellisesti niin, että liikuntarajoitteiset pystyvät kulkemaan itsenäisesti. Pysäkkien läheltä on löydyttävä parkkipaikat saattoliikenteelle ja polkupyörille. Raiteiden ylityksen on onnistuttava pyörätuolilla, lastenvaunuilla ja korkokengillä. Invaliikenne kiinteistöihin koko radan varrella on otettava huomioon radan suunnittelussa. Ratikka tuo vapautta liikkumiseen Vammaisneuvoston esteettömyystyöryhmän puheenjohtaja Toivo Enqvist odottaa jo innolla raitiotien tuloa Tampereelle ja pääsyä koekäyttämään valittua vaunumallia. Raitiotiepysäkkien talvikunnossapito huolettaa kuitenkin Enqvistiä. – Jos talvisin pysäkkien auraus tai sulanapito ei toimi kunnolla tai reiteistä pysäkeille tulee liukkaita ja lumipaakkuisia, niin matkustaminen tyssää siihen. Enqvist uskoo vakaasti, että Tampereellakin toimivat konstit talvikunnossapitoon löytyvät. • • Hämeenkatu varataan kävelylle ja joukkoliikenteelle Koko Hämeenkadun tarkempi toimin- Hämeenkatu kiinnostaa. Kaupunkilaisilta ja kaikilta alueen toimijoilta halutaan mielipiteitä, kun kadun perusteellista uudistusta suunnitellaan. nallinen ja rakenteellinen suunnittelu on aloitettu. Suunnittelun lähtökohtana on viime vuoden lopussa hyväksytty Hämeenkadun yleissuunnitelma. Ramboll Finland Oy jatkaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua yhteistyössä raitiotieallianssin kanssa. Tavoitteena on tehdä Hämeenkadusta toimiva ja nykyaikainen katu, jossa pääosassa ovat joukkoliikenne ja jalankulku. Kadun keskelle tulee joukkoliikennekaista linja-autoille ja raitiotielle. Sen molemmille puolille suunnitellaan yksisuuntaiset pyöräkaistat, ja reuna-alueilta varataan entistä enemmän tilaa kävelylle ja oleskelulle. Kevään aikana tarkastellaan muun muassa Pellavatehtaankadun läpiajoliikennettä, pyöräväylien materiaalia, katusulatusta, huoltoliikennettä sekä esteettömyyttä ja liikenneturvallisuutta. Laadittavissa katusuunnitelmissa ratkaistaan muun muassa katutilan mitoitus ja katukalusteiden sijainnit. Suunnittelua tehdään yhteistyössä Hämeenkadun yrittäjien, kiinteistönomistajien ja asukkaiden sekä eri käyttäjäryhmien edustajien kanssa järjestämällä työpajoja ja tapaamisia. Kaupunkilaisilla on mahdollisuus osallistua suunnitteluun muun muassa yleisötilaisuuksien ja internetin kautta. Ensimmäinen yleisötilaisuus järjestetään keskiviikkona 9.3. Näsin salissa, osoitteessa Näsilinnankatu 26. Hankkeen verkkosivuilla tampere.fi/hameenkatu kerrotaan suunnittelun etenemisestä ja osallistumismahdollisuuksista sekä saatavasta palautteesta. Sieltä löytyy myös hyväksytty yleissuunnitelma sekä suunnittelijoiden yhteystiedot. Katusuunnitelmat asetetaan nähtäville loppukesällä 2016. Päätöskäsittelyjen jälkeen edetään rakennussuunnitelmien laadintaan ja rakentaminen voi alkaa kesällä 2017. • TAMPERE-lehti 1 | 2016 5 Pormestarin palsta Taide on olennainen osa Vuoresta Pormestari Anna-Kaisa Ikonen Kulttuuria nääs T ampere on arvostettu ja kehittyvä kulttuurikaupunki – sellaisena sen haluamme pitääkin. Kulttuuritarjonta on yksi tärkeimmistä syistä, miksi Tampereella on niin mukava asua ja miksi tänne halutaan tulla muualtakin. Teatterimme ovat vaikeista ajoista huolimatta vetovoimaisia ja uudistuvia. Yliopistomme kansainvälistyvät ja monipuolistuvat. Tampere-talo tekee kävijäennätyksiä ja Tampere Filharmonia saa vauhdikkaan Santtu-Matias Rouvalin johdolla salit täyteen. Muumimuseon vuoden kuluttua valmistuvat uudet suuret tilat Tampere-talon yhteydessä tuovat Tove Janssonin kokoelmat aikaisempaa paremmin esille ja se tulee varmasti tuomaan matkailuhyötyä koko seudulle. Pirkanmaan festivaalien teettämän laskelman mukaan Tampereen seudun festivaalit toivat vuonna 2013 aluetalouteen vuosittain 253 miljoonaa euroa, josta vain kuudesosa on varsinaisen pääsylipun tuottoa. Kävijöistä merkittävimmät ryhmät ovat 30–50-vuotiaita, kaikista kävijöistä 68 prosenttia tulee alueen ulkopuolelta. Suurimmat tapahtumat ovat Teatterikesä ja Tammerfest, käyntikohteista Särkänniemi, Tampere-talo ja teatterit. Kun lukuja vertaa tapahtumien saamiin julkisiin avustuksiin, annetut avustukset palautuvat aluetalouteen 126-kertaisina. Vastaavasti Vaasan yliopistossa 2013 valmistuneen Museoiden taloudellinen vaikuttavuus -tutkimuksen mukaan jokainen museokävijä kasvattaa museon lähialueen taloutta 32–49 eurolla. Maan mainioin lastenkulttuuri Lastenkulttuuri on Tampereen erityinen ylpeys. Meillä on tamperelainen kulttuurikasvatusohjelma Taidekaari, lastenkulttuurikeskus Rulla, Lastenkirjallisuuden instituutti, kirjastojen hyvin hoidettuja lastenosastoja, useita mainioita lastenteattereita, laadukasta kuvataiteen ja musiikin perusopetusta sekä käsityömahdollisuuksia. 6 TAMPERE-lehti 1 | 2016 Omien lasteni kanssa olemme näiden lastenkulttuuripalvelujen suurkuluttajia laidasta laitaan, niin paljon iloa voi löytää oivaltavasta lastenteatterista, luovasta taiteilusta tai viimeisimpänä mammutteihin ja muihin jääkauden jättiläisiin tutustumisesta Vapriikissa. Kulttuurin merkitys tunnistetaan hyvin elämänlaadun lisääjänä myös ikäihmisten palveluissa. Kulttuuri jalkautuu yhä useammin muun muassa ympärivuorokautista hoitoa tarjoaviin ryhmäkoteihin. Kulttuuri kuuluu meille kaikille ikään katsomatta. Tampereen seudun asukasmäärän kasvaessa lisääntyvät myös monipuolisten kulttuuripalveluiden tarpeet. Kulttuurin merkitys kaupunkilaisten hyvinvoinnille ja kaupunkien vetovoimalle onkin suuri ja nousussa. MänttäVilppula on nostanut tunnettuuttaan uuden museonsa ja sen kansainvälisten näyttelyiden mukana merkittävästi. Helsingin yksi suurimmista keskustelunaiheista ja matkailun kehittämishankkeista on Guggenheim-museo. Tampereella taas pohditaan näkyvästi Sara Hildénin ja Tampereen taidemuseoiden toimintaympäristöjä. Tampereen täytyy pysyä kuvataidekaupunkien kärkijoukossa, siksi museoratkaisut ovat ajankohtaisia. Hyvistä ehdotuksista ei onneksi ole pulaa. Tärkeä osa kulttuurikaupunkia on sen keskusta, jossa käytetyimmät kulttuurikohteet sijaitsevat ja jonka siisteydestä, viihtyisyydestä ja kuvauksellisesta tunnelmasta on huolehdittava. Uusia rakennushankkeita toteutettaessa on laajemminkin tärkeää pitää esillä kaunista kaupunkikuvaa ja tämän ajan kulttuuria. Osa rakennuskustannuksista voisi kohdistua rakennusten visuaaliseen ilmeeseen ja kuvataiteen näkymiseen esimerkiksi tilataiteena. Vuores on tästä onnistunut esimerkki. Näinkin arkisesti taide voi ilahduttaa ja lisätä hyvinvointiamme. • Antoisaa kulttuurikevättä toivottaen Anna-Kaisa Ikonen Tampereen pormestari H A N N A L E P PÄ N E N V uoreksessa sillan led-valoteos hellii silmiä vuodenaikojen mukaan vaihtuvin värimaailmoin, porraskäytävän lasiin on painettu talon korkuinen metsä ja lahjoitetuista suksista muodostuu omintakeinen seinä. Vuoreksessa on nähtävillä taidetta joka puolella: talojen julkisivuissa ja pihoilla, puistoissa, silloilla ja aukioilla. – Taide on ollut mukana jo Vuoreksen ensimmäisten asuntokortteleiden suunnittelussa yli 10 vuotta sitten. Taiteen integroiminen rakennettuun ympäristöön on muodostunut luontevaksi osaksi uuden kaupunginosan toteutusta, sanoo Tampereen kaupungin Vuores-projektin projektijohtaja Pertti Tamminen. Alueella on yhteensä 25 valmista taideteosta, ja 21 teosta on suunnitteilla tai rakenteilla. – Taide nostaa rakennetun ympäristön laatua ja vahvistaa alueen identiteettiä. Vuoreksen asukkaat suhtautuvat teoksiin myönteisesti ja ovat kiinnostuneita niistä. Taiteesta on ehdottomasti tullut olennainen osa Vuoresta, kertoo Vuoresprojektin projektipäällikkö Kirsti Toivonen. Rakennusliikkeet hankkivat taidetta Vuoreksessa toimivilta rakennusliikkeiltä edellytetään, että asuin- tai liikerakennukseen tai sen yhteyteen kytketään ympäristötaideteos. Tämä ei koske kuitenkaan omakotitaloja. Tampereen kaupunki hankkii puolestaan taidetta Vuoreksen julkisille alueille. – Aluksi rakennuttajat ehkä vähän vierastivat toimintamallia: rakennusprosessiin integroidun teoksen toteutus oli uutta sekä rakennuttajille että osalle taiteilijoista. Nyt prosessit ovat hioutuneet ja ympäristötaiteen arvo nähdään myös rakennuttajien piirissä, Toivonen kertoo. Vuoreksen taideohjelmassa määritellään taiteen sijoittelun ja toteuttamisen periaatteet. Taiteen kattoteemana on luonto. Vuoreksessa suurin osa taiteesta yhdistyy rakennusmateriaaleihin saumattomasti. Myös valaistus on merkittävässä roolissa. Vuorekseen taidehankkeet valmistellaan yhteistyössä Vuores-projektin, taidekoordinaattorina toimivan Frei Zimmer Oy:n, Tampereen taidemuseon ja hankkeiden toteuttajien kanssa. – Toimimme arkkitehtien, rakennuttajien ja taiteilijoiden apuna ja välikätenä. Lisäksi varmistamme, että taide on korkeatasoista, ammattilaisten tekemää ja noudattaa taideohjelmaa, kertoo Frei Zimmer Oy:n toimitusjohtaja ja kuvataiteilija Tuula Lehtinen. tampere.fi/vuores/taideyhteistyo • TEKSTI Reetta Hynynen KUVA Hanna Leppänen Taiteilija Kaarina Kaikkosen Sisulla noustiin -teoksessa on suomalaisia suksia kaikilta itsenäisyyden vuosikymmeniltä. Kaavoituskatsaus 2016 Kaavoituskatsaus kertoo vuoden 2016 kaavatöistä Mistä saan tietoa kaavoista? • • Asiakaspalvelu, Palvelupiste Frenckell palvelupiste.frenckell@tampere.fi puhelin 03 5656 4400, Frenckellinaukio 2 B, ma–pe 8.30–15.45 Kaikissa kaava-asioissa kannattaa ottaa yhteyttä ensin Palvelupiste Frenckelliin. Yhteydenottosi ohjataan tarvittaessa eteenpäin. 2. Virallisista kuulutuksista • • • Torstain Aamulehdessä, muissa lehdissä tarvittaessa Kaupungin verkkosivuilla tampere.fi/ilmoitustaulu Verkon kuulutuksista on suora linkki ajankohtaiseen materiaaliin. 3. Internetistä • • Tampereen kaupungin sivuilta tampere.fi Tampereen kaupungin vireillä olevat asemakaavat löytyvät kaupungin verkkosivuilta osoitteesta tampere.fi/asuminen-jaymparisto/kaavoitus/ asemakaavoitus/vireilla-olevat-asemakaavat Kohteen päällä klikkaamalla saa näkyviin lisätietoja asemakaavatyöstä. Lisätiedoissa näkyvää kaavanumeroa klikkaamalla pääsee kohteen omalle sivulle, jolta löytyvät kaavaan liittyvät dokumentit, esimerkiksi osallistumis- ja arviointisuunnitelma, luonnokset, asemakaavakartta ja -määräykset ja selostus. Kaavakohteiden omien sivujen lisäksi kaavoitukseen liittyvät ajankohtaiset asiat näkyvät usein myös kaupungin verkkoetusivun tiedotteissa sekä Kaavat ja kiinteistöt -sivun tiedotteissa. rakentamisen, joista uusille omakotitonteille sijoittuu 163. Vuosittaista rakentamistarvetta suuremmat lukumäärät luovat vaihtoehtoja erilaisten asumistoiveiden toteuttamiselle. Kaavoitus on avointa ja vuorovaikutteista suunnittelua. Kaikista käynnissä olevista töistä löytyy tietoa kaupungin verkkosivuilta, kaava-aineistot ovat nähtävillä kuulemisvaiheissa ja tietoa lähetetään osallisille. Suurimmasta osasta kaavoja järjestetään myös keskustelu- ja asukastilaisuuksia. Tervetuloa osallistumaan! Suunnittelujohtaja Taru Hurme Tampereen kaupungin maankäytön suunnittelu H A N N A L E P PÄ N E N • • T ampereen kaupunkisuunnittelulla on alkanut työntäyteinen ja kiinnostava vuosi. Tampereen kaupunkiseutu kasvaa vauhdilla ja kasvusta aiempaa suurempi osa suuntautuu keskuskaupunkiin Tampereelle. Suunniteltavaa on paljon. Asumisen alueet täydentyvät, työpaikkojen alueet uudistuvat, aluekeskuksia kehitetään kaikkien elämiseen kuuluvien toimintojen paikkoina. Ja tontteja rakentamiseen tarvitaan eri puolille. Kaupunkien keskustat kiinnostavat yhä useampia asuinpaikkana, ja myös lapsiperheitä hakeutuu keskustaan. Perinteisesti keskusta on tärkeä kaupan ja muiden palveluiden toimintapaikka. Sellaisena sitä Tampereellakin kehitetään edelleen: monipuolisena työpaikkojen, kaupan, kulttuurin ja virkistäytymisen paikkana, jonne tullaan isolta alueelta kaupungin ulkopuoleltakin. Nyt keskustaa pitää kuitenkin suunnitella entistä enemmän myös kaikenikäisten tamperelaisten pysyvänä asuinpaikkana, jossa on helppoa ja viihtyisää liikkua ja oleilla. Kantakaupungin yleiskaavassa luodaan pohja lähivuosien asemakaavoitukselle ja linjataan kaupungin kasvun ja täydentämisen suunnat. Kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa Yleiskaava 2040:n tavoitteet, ja nyt laaditaan yleiskaavan luonnos. Raitiotiehankkeeseen liittyy merkittävästi täydennysrakentamisen suunnittelua valitun reitin läheisyydessä. Vuonna 2015 laaditut asemakaavat mahdollistavat noin 2 000 uuden kerrostaloasunnon ja noin 400 pientaloasunnon KU VAT : H A N N A L E P PÄ N E N 1. Palvelupiste Frenckellistä Kaupunkisuunnittelun vuosi 2016 Tampereella TAMPERE-lehti 1 | 2016 7 Kaavoituskatsaus 2016 KAAVOITUSKATSAUKSEEN on koottu vuoden aikana tehtäviä merkittäviä kaavoituksen työkohteita. Asemaja yleiskaavoituskohteista sekä selvityksistä on lyhyt kuvaus, samoin maakuntakaavoituksesta ja seudullisesta suunnittelusta. Vuoden aikana voidaan aloittaa myös muita kaavatöitä tarpeen mukaan. Yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön pääpiirteet kunnassa. Asemakaavalla suunnitellaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa. Maakuntakaava puolestaan ohjaa yleiskaavan ja asemakaavan laadintaa. Kaavoituksen ja yleissuunnittelun ohella ja jo niitä ennen tehdään erilaisia selvityksiä esimerkiksi ympäristö- ja liikenneasioista. Yleissuunnitelmia tehdään erityisesti täydennysrakentamista varten. Niissä muodostetaan visio aluekokonaisuudesta, esimerkiksi kokonaisesta kaupunginosasta. Yleissuunnitelmat johtavat asemakaavoihin ja mahdollistavat korttelia tai tonttia laajemman kuvan saamisen alueesta. Kaavoituksen työkohteet pohjautuvat enimmäkseen kaavoitusohjelmaan, jota tarkistetaan vuosittain. Myös maanomistaja voi tehdä aloitteen kaavan laatimisesta tai muuttamisesta. Kaavoituksessa pyritään siihen, että kaikki asiasta kiinnostuneet kuntalaiset ja kaavoitukseen jollain tavalla osalliset tahot saisivat kaavoituksesta tietoa jo alkuvaiheessa. Silloin mielipiteitä on myös helpointa ottaa huomioon. Kaavaprosessin aikana sovitetaan tavoitteita ja erilaisia mielipiteitä yhteen mahdollisuuksien mukaan. Yleiskaavoituksen Y leiskaavoituksen tehtävänä on yhdyskuntarakenteen kasvun ja kehityksen ohjaaminen tarkoituksenmukaisesti ja tasapainoisesti kaupungin erilaiset osat huomioon ottaen. Kantakaupungissa korostuu täydentymisestä ja muutoksesta aiheutuvien yhdyskuntarakenteen kysymysten hallinta. Pohjoisella maaseutualueella korostuu harvan asumisen yhteen sovittaminen palvelujen ja vesihuollon saatavuuden kanssa. Vuoden 2015 aikana kaupunginvaltuustossa hyväksyttiin kaksi osayleiskaavaa, Ojalan ja NurmiSorilan osayleiskaavat. Keskustan strateginen osayleiskaava hyväksyttiin valtuustossa tammikuussa 2016. KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVASSA VARAUDUTAAN KASVUUN Kantakaupungin yleiskaava on kokonaistarkastelu ja suunnitelma toiminnallisesta yhdyskuntarakentees- Kasvua parempaan kaupunkiympäristöön Yleiskaavan tavoitevaiheesessa on tehty useita selvityksiä, joista yhdessä tutkittiin liikenneväylien kattamisen mahdollisuuksia. Havainteessa näytetään Linnainmaan Koilliskeskus lännen suunnasta valtatien 9 ylittävällä kansiratkaisulla. • Maankäytön suunnittelu on osa kaupunkiympäristön kehittämistä Maankäytön suunnittelu laatii ja tilaa yleis- ja asemakaavoja ja yleissuunnitelmia sekä valmistelee poikkeamispäätöksiä ja suunnittelutarveratkaisuja. Yksikkö vastaa omalta osaltaan seutuyhteistyöstä ja kaupunkikehityksestä sekä kaavoitusohjelmien laadinnasta. Maankäytön suunnitteluun kuuluvat yleiskaavoituksen, yhdyskuntasuunnittelun ja asemakaavoituksen toiminnat. Taru Hurme Suunnittelujohtaja, p. 040 806 2601 Elina Karppinen Asemakaavapäällikkö, p. 040 8004908 Sähköpostit ovat muotoa: etunimi.sukunimi@tampere.fi 8 TAMPERE-lehti 1 | 2016 A R K K I T E H D I T MY Hanna Montonen Yhdyskuntasuunnittelupäällikkö, p. 040 801 6952 Pia Hastio Yleiskaavapäällikkö, p. 040 801 6917 ta tavoitevuoteen 2040 saakka. Keskeisiä tulevaisuuden haasteita ovat muun muassa kantakaupungin täydentyminen uusilla asukkailla, elinkeinoelämän kehityksen edellytykset, sitoutuminen päästövähennyksiin, kaupunkiraitiotie osana kestävän liikkumisen lisäämistä, arjen palveluiden saavutettavuus sekä alueiden käyttötarkoituksien muutosten hallinta. Yleiskaavan keskeinen tavoite on varautua kaupungin asukasmäärän kasvulle asetettuun tavoitteeseen. Tavoitteen asettelun toisena lähtökohtana on suunnittelun kohdealue, jo kertaalleen kaavoitettu ja pääosin myös rakennettu Tampereen kantakaupunki. Ennuste noin 60 000 uudesta asukkaasta vuoteen 2040 mennessä on mahdollista saavuttaa kantakaupungin nykyistä rakennetta uudistamalla ja täydentämällä. Tavoitteen toteutuminen edellyttää kaupungin nykyisen maankäytön sekä liikenteen ja palvelujen verkostojen tarkastelua uudelleen ja jäsentämistä erityisesti tiivistyvän maankäytön ja kasvavan liikenteen yhteensovittamiseksi. Lisäksi täytyy varmistaa, että nykyisten asukkai- K antakaupungin yleiskaavan tavoitteet on nyt määritelty. Keskeistä on tavoitella kasvua, joka samalla kehittää kaupunkiympäristön laatua. Pohjoista maaseutua lukuun ottamatta koko kaupunkia koskevan yleiskaavan teemakartoista koostuva luonnos valmistuu tänä keväänä. työt 2016 den ja toimijoiden käyttämässä kaupungissa tapahtuvat muutokset ovat hyväksyttävissä. Yleiskaavan luonnos laaditaan valittujen tavoitteiden pohjalta, ja se asetetaan nähtäville alkuvuonna 2016. Kantakaupungin yleiskaava 2040 -ehdotus valmistuu hyväksyttäväksi valtuustokauden loppuun mennessä. POHJOISEN SUURALUEEN ERITYISKYSYMYKSET Pohjoisella suuralueella yleiskaavoituksen työohjelmassa 2016 ovat Kämmenniemen ja Terälahden osayleiskaavat. Kämmenniemen osayleiskaavaa laaditaan asemakaavoituksen pohjaksi. Terälahdessa tavoitteena on mahdollistaa rakennusluvat suoraan osayleiskaavan pohjalta. Kämmenniemen vahvistaminen asumisen ja palvelujen alueena on tärkeää koko pohjoisen Tampereen kannalta. Kämmenniemen laajentamista asumisen ja mahdollisesti myös työpaikka-alueiden osalta on tarpeen tutkia yleiskaavalla. Kämmenniemen osayleiskaavatyöhön liittyvät selvitykset aloitetaan vuoden 2016 aikana. Terälahden osayleiskaavan tavoitteena on kyläasutuksen kehittäminen yhteistyössä kyläläisten kanssa sekä maankäytön kytkeytyminen keskitettyyn vesihuoltoon. Kaavan luonnos oli nähtävillä keväällä 2015. Kaavatyötä jatketaan vuoden 2016 aikana, kun alueen vesihuollon periaate on määritelty. Pohjoisen suuralueen rakentamista ohjataan kaavojen lisäksi poikkeamis- ja suunnittelutarveratkaisuhakemusten pohjalta. sin kehittämiseen siten, että yleiskaava on jatkuvasti ajantasainen ja toimii vuorovaikutuksessa eri toimijaosapuolien kanssa. Riittävän usein päivitettävän yleiskaavaprosessin avulla työ voidaan joustavasti painottaa kulloinkin yleiskaavallisia ratkaisuja vaativiin aluekokonaisuuksiin tai teemoihin. Lisäksi kehitystyössä pyritään vahvistamaan yleiskaavoituksen kytkentää valtuustokausittain laadittavaan kaupunkistrategiaan. Tästä syystä yleiskaavoituksen työohjelma on jatkossa tarkoituksenmukaista laatia valtuustokauden mittaisena. Yleiskaavoitusohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.12.2015. • YLEISKAAVOITUSOHJELMAN PÄIVITTÄMINEN Kantakaupungin yleiskaavan laatiminen on yksi Tampereen kaupunkistrategiassa määritellyistä valtuustokauden tehtävistä. Kantakaupungin yleiskaava 2040 -työn aikana pyritään myös yleiskaavaproses- Yleiskaavan Pelisäännöt-kartalla toiminnallisen kehittämisen vyöhyke on punainen ja laadullisen kehittämisen vyöhyke sininen. Luonnon ydinalueet on merkitty vihreällä ja järvien yhteydet keltaisella. Kartan muilla merkinnöillä kuvataan alue- ja lähipalvelukeskuksia ja niiden yhteyksiä. Tampereen ennustetaan kasvavan lähes 60 000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä. Kantakaupunki on jo kaavoitettu ja rakennettu, joten kasvu sen alueella on tulevaisuudessa rakentamista nykyisen kaupungin sisään. – Enää kaupunki ei kasva vain niin, että se kaavoittaa omistamansa maaalueen, rakentaa kadut ja luovuttaa tontit rakentajille. Kaupunki kasvaa myös uudistamalla ja muuttamalla jo olemassa olevien katujen ja tonttien alueita. Siksi tarvitaan hyvää yhteistyötä eri toimijoiden, asukkaiden ja kiinteistönomistajien kanssa, yleiskaavapäällikkö Pia Hastio sanoo. Yleiskaava 2040 -tavoitteet hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa marraskuussa. Tavoitteita on koko kantakaupungin tasolle ja alueelliselle tasolle. Tavoitteiden valmistelun aikana on käyty laajaa vuoropuhelua kaupunkilaisten ja eri toimijoiden kanssa. Kaupunkitilan kehittäjille yhteiset pelisäännöt Koko kantakaupunkiin on määritelty kaikkien osapuolten yhteiset, nykyisen kaupunkitilan kehittämistä koskevat pelisäännöt. Pelisääntöjä tarvitaan, koska kaupungin uudistaminen ei tapahdu yksipuolisesti vain kaupungin vetovastuulla, vaan myös eri alojen toimijoiden ja rakentajien käynnistäminä hankkeina. – On pidettävä huolta, että kaupunkiympäristön laatu ei heikkene, vaan sitä pyritään nimenomaan parantamaan, Pia Hastio toteaa. Pelisäännöt-kartta on jaettu ympäristön ominaisuuksien perusteella neljälle vyöhykkeelle. Työssäkäynnin ja asioinnin kehittämisen vyöhykkeellä tavoitteena on alueen aktiivisuuden ja monipuolisuuden ylläpitäminen. Pääosin asumisen ja lähipalveluiden vyöhykkeellä keskeistä on kaupunkiympäristön laadun parantaminen. Järvellisen yhteyden vyöhykkeellä parannetaan Näsijärven ja Pyhäjärven ranta-alueiden kytkeytymistä muuhun kaupunkiin. Neljäs vyöhyke on raken- tamattomina säilyviä luonnon ydinalueita, joilla on myös tärkeä merkitys viheralueina. – Yhteyksiä järville voidaan parantaa, kun esimerkiksi nykyisiltä vedenpuhdistamoilta vapautuu alueita. Tiivistyvässä kaupunkirakenteessa pysäköinnille ei myöskään voida järjestää tilaa vain maan päältä. Joukkoliikennettä kehittämällä voidaan vähentää melua ja lisätä turvallisuutta, Pia Hastio kertoo ympäristön laadun kehittämisen keinoista. Maankäytön suunnittelun tavoitteita ovat muun muassa asuinympäristöjen monipuolistaminen ja perheasumisen mahdollistaminen tiivistyvässä kaupungissa. Uudistamista kaipaavien kerrostalolähiöiden kehittäminen on myös tavoitteena. – Myös palvelujen hyvä saavutettavuus ja helppo pääsy viheralueille ovat tavoitteita, jotka lisäävät niin asukkaiden hyvinvointia kuin koko kaupungin houkuttelevuutta. • TAMPERE-lehti 1 | 2016 9 Kaavoituskatsaus 2016 Asemakaavoituksen tärkeimmät työkohteet KESKUSTA SUUNNITTELIJAT IINA LAAKKONEN MARJUT AHPONEN ANNA HYYPPÄ 1 KUNKUN PARKKI Tampereen ydinkeskustan maanalaisen huollon ja pysäköinnin yleissuunnitelman pohjalta laaditaan asemakaavaa maanalaisen pysäköintilaitoksen sekä siihen liittyvien porrasyhteyksien ja sisäänajojen sijoittumiseksi Tammerkosken länsipuolelle. Kunkun parkki on osa ydinkeskustan maanalaista pysäköintiverkkoa, joka kuuluu keskustan ke- hittämisohjelman keskeisiin hankkeisiin. Asemakaava 2016. (8437 JA 8532) LAAKKONEN 2 III, VI XIII (NALKALA, KAAKINMAA, RATINA), ETELÄPUISTO 2014 ratkenneen kansainvälisen suunnittelukilpailun voittajaehdotuksen pohjalta laaditaan korkeatasoisen, kaupunkimaisen asuinalueratkaisun monipuolisine virkistysmahdollisuuksineen mahdollistava asemakaava Eteläpuistoon ja lähiympäristöön. Alueen asemakaavoitus käynnistyi alkuvuodesta 2015. Asemakaava 2016. (8581) LAAKKONEN 3 II (TAMMERKOSKI), 10-KORTTELIN ASEMAKAAVAMUUTOS Korttelin 10 tonttien 3, 4, 11, 12 ja 13 Koukkuniemi uudistuu eri ikäryhmien asuinalueeksi K ulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas Koukkuniemen alue uudistuu. Vanhusten laitoshoito vähenee, ja alueelle on tulossa ikäihmisten palveluasumista ja tavallisia asuntoja. 10 TAMPERE-lehti 1 | 2016 Koukkuniemessä on jo palveluasumista peruskorjatussa Jukola-talossa sekä uudessa Impivaarassa. Asemakaavassa suunnitellaan myös Näsijärven ranta-alueiden virkistyskäyttöä ja parannetaan liikenneturvallisuutta erityisesti Rauhaniemen päässä. kehittämiseksi ksi laaditaan asemakaavamuutos. Kaavamuutoksen vamuutoksen pohjana on koko kortteliin iin laadittu korttelisuunnitelma, jossa sa tutkittiin kaupunkirakenteen täydennysmahdollisuuksia. ydennysmahdollisuuksia. Tavoitteena on korttelin käyttötarkoituksen monipuolistaminen ja täydennysrakentaminen minen alueen kulttuuriympäristöarvot huomioiden. Asemakaava 2016. (8557) HYYPPÄ 4 PYYNIKKI, KKI, PYHÄRANTA A Asemakaavalla la tutkitaan alueella sijaitsevan toimistorakennuksen (nk. Pyynikin teletalon) korvaamista asuinkerrostalolla. Kaupungin omistamien alueiden osalta tavoitteena on muun muassa Atlaspuiston länsiosaa koskevien suunnitelmien tarkastaminen ja alueen pysäköintijärjestelyiden selkeyttäminen. Asemakaava 2016. (8561) AHPONEN 5 I (FINLAYSON), PUUVILLATEHTAANKATU 6, NÄSILINNANKATU 2–6 JA NÄSIJÄRVENKATU 3 Korttelin 6 Näsilinnankadun puoleisten tonttien nykyistä rakennuskantaa korvaavaa uudisrakentamista tutkitaan kohteeseen laadittujen viitesuunnitelmien pohjalta. Asemakaava 2016. (8503) Ahponen 6 III (NALKALA), KESKUSTAKORTTELEIDEN TÄYDENNYSRAKENTAMINEN, NÄSILINNANKATU Ä 40, NÄSILINNANKATU 39–41, HÄMEENPUISTO 39 Asemakaavoilla tutkitaan kortteleiden täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Asemakaavat 2016. (8597, 8599, 8584) AHPONEN JA HYYPPÄ Koukkuniemi uudistuu hienoksi asuinalueeksi niin ikäihmisille kuin muillekin ikäryhmille. Myös Näsijärven rantareittiä ja Rauhaniemen liikennejärjestelyjä parannetaan, joten alueen virkistyskäyttömahdollisuudet kohenevat. Suunnittelualue rajautuu Lapinkaareen, Rauhaniementiehen, Kaupin kansanpuistoon sekä Näsijärveen. Alueella on Koukkuniemen vanhainkodin rakennuksia, perhetukikeskus Päiväperho, Rauhaniemen kansankylpylä ja Rauhaniemen pienvenesatama sekä yhdistysten venesatamat. Itäosaan uusia asuinkerrostaloja Suurin osa Koukkuniemen rakennuksista säilytetään. – Vanhimmat 1920–1950-luvuilta peräisin olevat rakennukset säilytetään, ja tilat muutetaan kodinomaisiksi ikäihmisten palveluasunnoiksi. Korttelin itäosasta puretaan uloimmat kaksi huonokuntoista Rauhaniemen sairaalarakennusta, ja niiden tilalle tulee asuinkerrostaloja. Koukkuniemen uuden asuinalueen ja vanhan osan väliin on hahmoteltu pihakatu, kertovat kaavoitusarkkitehdit Katarina Surakka ja Vesa Kinttula. – Osassa taloista voisi olla myös laadukkaita vuokra-asuntoja, pohtii Vesa Kinttula. Itäosan uudisrakennusten toteuttamiseksi järjestetään ehkä tontinluovutuskilpailu, ja asumismuodot tarkentuvat siinä vaiheessa. Ranta-alueet paremmin kaupunkilaisten käyttöön Koukkuniemen alue järvimaisemi- Ase Asemakaavoituksen ja yyhdyskuntarakenteen eheyttämisen työkohteet kartalla. työk 1 HAKAMETS HAKAMETSÄN ALUEEN 2014 aloitettu täydennysrakentamisen Ehyt-yleissuunnittelu jatkuu. Alueelle Eh sopivia maankäytön toimintoja ja liikenneratkaisuja tutkitaan silmälläpitäen muiden lähihankkeiden vaikusilmälläpi tus kehityksen suuntaajana. Työssä huomioidaan jääsuun hallialueen urheilukampuksen ja raitiotiekatujen urheiluk tarkennetut yleis- jaa katusuunnitelmat. käynnissä myös Iskun asemakaavaAlueella on käyn muutos, jonka myöt myötä Rieväkadun jatkamista pohjoiseen Hervannan valtaväylän itäpuolelle tutkitaan. valtaväy Yleissuunnitelma-alueeseen lukeutuvasta HipposYleissuunnitelm kylän korttelista on tehty erillisselvitystä ja sen asemakaavoitus alkaa. Alueen eteläpäässä suunnittelun Alu kohteena on myös H Hervannan valtaväylän ja Sandelinin puiston välinen kortteli Hakametsän asuinalueen läheikorr syydessä. 7 XV (TAMMELA), TAMMELAN PUISTOKATU 21 ITÄ Asemakaavan tavoitteena on liiketontin muuttaminen asuinkäyttöön sekä korttelin täydennysrakentaminen. Asemakaava 2016. (8622) HYYPPÄ neen tulee tamperelaisille entistä tutummaksi myös sen takia, että kaavaan sisältyy rantojen kehittäminen. Näsijärven rantaan on tavoitteena saada yhtenäinen kävelyreitti Lapinkaaresta Rauhaniemeen saakka. Reitin varrelle tulisi kaksi uutta uimapaikkaa nykyisten uimakoppien kohdille. Rauhaniemen kansankylpylän rakennus on tarkoitus suojella, ja Rauhaniemen liikenne- ja pysäköintijärjestelyjä selkeytetään turvallisuuden parantamiseksi. Rauhaniementieltä rantaan kulkevaa yhteyttä parannetaan ja pysäköintipaikkoja lisätään. Lisäksi Rauhaniementien kävely- ja pyörätietä jatketaan Rauhaniemeen saakka. Kansankylpylän itäpuolella Romsinlahden ympäristössä on pienvenesatama ja veneyhdistysten venepaikkoja. Alue säilyy nykyisessä käytössä myös uuden asemakaavan myötä. Venepaikka-alueella ei ole aiempaa asemakaavaa. Koukkuniemen ja Rauhaniemen asemakaavan luonnos tulee nähtäville keväällä ja ehdotus syksyllä. Tavoitteena on saada kaava voimaan vuonna 2017. • 2 MULTISILLA MULTISILLAN 2015 käynnistetty yleissuunniluonnosvaiheen jälkeen liikennesuunnittelma jatkuu luonno painotuksella. Päiväkodin ja koulun uudelleen telun painotuksella palveluverkkosuunnittelun pohjalta ja sijoittamista palvelu u niiden nykyisien tonttien käyttöä täydennysrakentamiseen tutkitaan. Joukkoliikenteen laatukäytävän varressa olevalla asuinalueella otetaan suunnittelussa huomioon virkistysalue- sekä kävely- ja pyöräily-yhteyksien kehittäminen. Multisillan suunnittelun tavoitteena on alueen elinvoimaisuuden lisääminen ja Lempääläntien varren sekä liikekeskuksen ympäristön yleisten alueiden tarjoaman potentiaalin hyödyntäminen täydennysrakentamiseen. SUUNNITTELIJAT: VESA KINTTULA MARKKU KAILA KATARIINA KORTE KATARINA SURAKKA 8 KALEVA, PELLERVON KOULUN TONTIN KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOS 11 HUIKAS, SEURAKUNTA- Entisen Pellervon koulun tontille laaditaan asemakaavamuutos, jossa tontin käyttötarkoitusta muutetaan ja jolla mahdollistetaan täydennysrakentaminen koulun piha-alueelle. Tavoitteena on sijoittaa koulun tontille kaupunkimainen päiväkoti- ja koulurakennus sekä asuntorakentamista. Asemakaavoitus jatkuu 2016. (8297) KAILA Tampereen evankelisluterilaisen seurakunnan omistamalla Uudenkylän seurakuntakodin tontilla laaditaan asemakaavamuutosta, jossa tutkitaan asumisen sijoittumista seurakuntatalon eteläpuolelle. Asemakaava 2016. (8531) KORTE 9 KALEVANRINNE, KALEVA, ASEMAKAAVATYÖT Alueelle on laadittu Kalevanrinteen osayleiskaavaan pohjautuen vuonna 2013 Kalevanrinteen yleissuunnitelma. Asemakaavatyö 8489 liittyy myös käynnissä olevaan Hakametsän yleissuunnitelmaan, jonka pohjalta alueelle laaditaan asemakaavamuutoksia asuin-, liike-, palvelu- ja työpaikkarakennusten toteuttamiseksi. Asemakaavoitus jatkuu 2016. (8489, 8479) KAILA 10 KALEVA, KEKKOSENTIE– TEISKONTIE, JOUKKOLIIKENNESILTA Teiskontien itäpäässä Kalevan ABC-liikenneaseman lähialueella valmistellaan raitiotietä varten linjausta Tamkin ja Taysin suuntaan. Asemakaava 2016. (8602) SURAKKA TALON TONTIN KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOS uudella asuinrakentamisella ja samalla lisätään rakennusoikeutta huomioiden valtakunnallisesti arvokas Lapin pientaloalue, viheralueet, Koukkuniemen alue sekä koko alueen pysäköinti ja liikennejärjestelyt. Asemakaava 2016. (8521) SURAKKA 12 RISTINARKKU, JANKAN LIIKEKESKUS Jankan liikekeskuksen alueella valmistellaan asemakaavamuutosta, jossa tutkitaan asumisen sijoittamista nykyisen liikekeskuksen paikalle sekä asuntorakentamisen tehostamista liikekeskuksen eteläpuolella. Asemakaava 2017. (8598) SURAKKA 13 LAPPI, RAUHANNIEMENTIE 20–28 Lapin kaupunginosassa Rauhaniementien varressa muutetaan opiskelijakerrostalojen kaavaa. Nykyiset käyttöikänsä päässä olevat elementtitalot korvataan Kalevanrinteen alue Sammonkadun päässä uusiutuu, kun entisten liikerakennusten tilalle nousee asuinkerrostaloja. Korttelin ensimmäiset talot valmistuvat syksyllä 2016. TAMPERE-lehti 1 | 2016 11 Kaavoituskatsaus 2016 14 LAPINNIEMI JA PETSAMO, KOUKKUNIEMEN JA RAUHANIEMEN ASEMAKAAVAMUUTOS ETELÄ Koukkuniemen alueelle laaditaan asemakaavamuutosta, joka mahdollistaa uutta asuntorakentamista vanhainkodin tontin itäosaan. Asemakaava 2016. SUUNNITTELIJAT: ILKKA KOTILAINEN HANNA OHTOLA PÄIVI VEIJOLA EEVA HAKOLA (8568) KINTTULA , SURAKKA 15 OJALA, AITOVUOREN TEOLLISUUSALUE Ojalan alueen pohjoisosassa Tarastenjärven eritasoliittymän eteläpuolella valmistellaan työpaikka- ja teollisuusalueen asemakaavaa Ojalan osayleiskaavan pohjalta. Asemakaava 2017. (8508) EERIKÄINEN, KINTTULA 16 OJALA, ASUINALUEET JA KESKUSTA Ojalan osayleiskaavan pohjalta käynnistetään asemakaavojen laatiminen alueella pääkokoojakadun ja Kangasalan Lamminrahkan alueen suuntaan. Ojalankylän asemakaavaehdotus nro 7950 tarkistetaan. Ensimmäisen vaiheen asemakaava 2017. KINTTULA, SURAKKA, KORTE 17 KISSANMAA, HIPPOSKYLÄ Hipposkylän alueelle tutkitaan lisärakentamista ja kaavaratkaisua, jolla selvitetään nykyisten vuokratalojen tulevaisuus. Työn valmistelu on käynnistynyt Hakametsän yleissuunnitelman yhteydessä osallistumistilaisuuksin. Asemakaava 2017. (8549) KAILA, KINTTULA, KORTE 18 KAUKAJÄRVI, ANNALA, TUPSULA Asemakaavan tavoitteena on rakennusoikeuden lisääminen täydennysrakentamista varten. Nykyinen asuinkerrostalo on tarkoitus purkaa ja rakentaa tilalle tehokkaampaa asumista. Asemakaava 2016. (8623) VEIJOLA 19 Asemakaavan tavoitteena on alueen täydennysrakentaminen vuokra-asumiseen. Tontilla olevat huonokuntoiset asuinrakennukset on tarkoitus purkaa ja rakentaa tilalle tehokkaampaa asumista. Alueelle suunnitellaan kerrostalojen lisäksi myös pientaloja. Asemakaava 2016. (8627) VEIJOLA 20 olta 1 200 asukkaalle asuntoja, joista 150 on pientaloja. Kaikkiaan pientaloja Tampereen puolelle arvioidaan tulevan noin 500. – Ojalaan halutaan suunnitella ekologisia pientaloja. Muun muassa aurinkopaneelit ja maalämpö voivat olla energiaratkaisuja alueella, johon kaukolämpöverkko ei ulotu, projektiarkkitehti Vesa Kinttula kertoo. Ojalassa voidaan käyttää NurmiSorilan Aurinkokaupunki -hankkeen aupungin koillisosaan tulevan uuden Ojalan asuinalueen asemakaavoitus alkaa. Ensimmäisessä vaiheessa asemakaavoitetaan arvi- AITO LAH DEN MESSUKYLÄNKATU 30–32 Asemakaavan tavoitteena on kehittää vajaakäyttöistä kiinteistöä ja lisätä asuinrakentamista, joka tukeutuu olemassa olevaan palvelurakenteeseen ja infraan. Vanhat rakennukset puretaan ja uudet, korkeammat asuinrakennukset raken- Ojalaan aluksi 1 200 asukasta ja 150 pientaloa K VIIALA, NUIJATIE 31, VTS TIE OJALAN KYLÄ UU SI K ATU netaan lähemmäs Messukylänkatua. Samalla tiivistetään kaupunkirakennetta ja kehitetään Messukylänkadun varren kaupunkikuvaa. Asemakaava 2016. (8619) GRAF 21 VUORES VÄSTINGINMÄKI Asuinalue asemakaavoitetaan useammassa vaiheessa koko alueelle laadittavan yleissuunnitelman pohjalta. Ensimmäinen asemakaava on pientalopainotteinen. Asemakaava 2016. (8587) KIVILUOTO 22 KOIVISTONKYLÄ, ILOKKAANPUISTO Asemakaavan tavoitteena on toteuttaa Ilokkaanpuiston alueelle asuntorakentamista, joka on osa E-lukulaskentaan ja nollaenergiarakentamiseen liittyvää kehityshanketta. Perusajatuksena on toteuttaa uusiutuvan energian voimalaitoksia keskitetysti itse asuntoalueen ulkopuolelle palvelemaan kiinteistöjä. Asuntoalueen rakennukset sekä sopimuksellisesti kytketyt voimalaitokset muodostaisivat laskennallisesti nollatai jopa plusenergiaratkaisun. Asemakaava 2016. (8617) OHTOLA 23 XXV (NEKALA), NORMAALIKOULU JA PÄIVÄKOTI Asemakaavalla mahdollistetaan normaalikoulun laajentaminen tulevaisuudessa ja uuden päiväkodin rakentaminen alueen länsiosaan. Mustametsä säilyy pääasiassa viheralueena. Asemakaava 2016. (8577) VEIJOLA ekologisen suunnittelun ja rakentamisen oppeja. Ympäristöarvojen ja alueen viihtyisyyden tärkeys tuli myös esiin viime keväänä kootussa teemaryhmässä, jossa ideoitiin uudenlaista pientaloaluetta Ojalaan. Naapurikuntien yhteistyötä Aivan aluksi Risson läheisyyteen tehdään pieni asemakaava muutamille rivitaloille ja katuyhteydelle, joka vie Lamminrahkaan Kangasalan puolelle. Vuoreksen rakentaminen jatkuu. Parhaillaan on menossa Särkijärven pohjoispuolella olevan Västinginmäen asemakaavoitus. Kuva on Koukkurannan asuinalueesta, jonka Vuoreskeskuksen puoleiseen päähän on rakennettu uusia kerrostaloja. Vuoreksen valmistuttua vuoden 2025 paikkeilla siellä asuu yli 14 000 ihmistä. 24 RAUTAHARKKO. TAATALA, RANTAPERKIÖ, LAKALAIVA, XXII (HATANPÄÄ), TAMPEREEN SEUDUN KESKUSPUHDISTAMO Asemakaavalla mahdollistetaan Tampereen seudun keskuspuhdistamohankkeen toteuttaminen. Suunnittelualue on noin kolme kilometriä pitkä kaartuva vyöhyke, joka ulottuu Viinikanlahden nykyisen jätevedenpuhdistamon alueelta Vihilahden, Rautaharkon ja Lakalaivan kautta edelleen Sulkavuoren itäpuolelle. Työhön sisältyy kaksi maanpäällisiä alueita koskevaa ja kaksi maanalaista asemakaavaa. Asemakaavat 2016. (8610– 8613) AHPONEN Yleiskaava valmisteltiin yhdessä naapurikunnan kanssa juuri liikenneyhteyksien ja yhteisten palveluiden takia. Kokoojakadut toimivat alueen joukkoliikennereitteinä. Aikanaan noin 5 000 tamperelaisen Ojalan asukkaan palvelut painottuvat Kangasalan puolelle. Ojala-Lamminrahkasta tulee jopa 14 000 asukkaan kokonaisuus. Suunnitteluyhteistyö jatkuu. Ojala syntyy metsäiselle alueelle, jossa on ennestään asutusta vain samannimisessä kylässä. Tärkeiden luontoarvojen säilyttäminen olikin keskeistä jo yleiskaavoituksessa. Halimasjärven luonnonsuojelualuetta laajennettiin, ja Lamminrahkan suoalue on myös arvokas luontokohde. Alueen vesitalouden ottaminen huomioon suunnittelussa on tärkeää muun muassa juuri suoalueiden ja Halimasjärven takia. – Erikoinen yksityiskohta alueen historiassa on turverata, joka ei juuri ollut varsinaisessa käytössään. Tämä Mossin rata ei enää kovin paljon maastossa erotu, mutta siitä voidaan saada alueelle ainakin nimistöä, kaavoitusarkkitehti Katarina Surakka kertoo. • KESKUSTAALUE UUSI KATU LAMMINRAHKAAN 12 TAMPERE-lehti 1 | 2016 Havainnekuvassa Ojalan koko asuinalue, keltaisella ensimmäisenä toteutettava osuus. Vasemmassa alakulmassa näkyy Kangasalan Lamminrahkasta tuleva uusi katu, joka kulkee keskustan kautta ja liittyy Aitolahdentielle. 25 PELTOLAMMI, VAAHTERAKUJA 1–9 Asemakaavalla mahdollistetaan kerrosalan lisäys ja 3-kerroksisen lamellirakennuksen korvaaminen uudisrakennuksella. Kaupungin tavoitteena on Peltolammin kaupunkikuvaa eheyttävä täydentäminen lähialueen arvokkaat kulttuuriympäristöarvot huomioiden. Asemakaava 2016. (8608) GRAF 26 HÄRMÄLÄ, PERKIÖNKATU 65–69 JA 73–75 Osoitteessa Perkiönkatu 65–69 olevat rakennukset puretaan ja maaperä puhdistetaan. Kortteliin suunnitellaan monimuotoista asumista pientaloihin ja kerrostaloihin ympäristöön sopeuttaen. Osoitteessa Perkiönkatu 73–75 on tavoitteena kunnostaa huonokuntoiset asuinkerrostalot ja tutkia täydennysrakentamista olemassa olevaan kokonaisuuteen liittyen. Asemakaava 2016. (8426) OHTOLA LAKALAIVAN PALVELUKESKITTYMÄ Lakalaivaan suunnitellaan uutta monipuolista palvelukeskittymää. Koulu- ja päivähoitopalveluiden lisäksi alueelle sijoittuisi myös muita palveluja. Asemakaavamuutoksen aluerajaus määritellään hankkeen edetessä. Laajempi tavoite on muodostaa Lakalaivaan kantakaupungin yleiskaavan 2040 tavoitteiden mukaisesti aluekeskus, joka Peltolammin ja Multisillan lisäksi palvelisi myös muita eteläisiä kaupunginosia. Käyttötarkoituksen muutoksen lisäksi myös liikenneverkkoon tulee muutoksia. Asemakaava 2017. (8628) KOTILAINEN, OHTOLA LÄNSI SUUNNITTELIJAT: RIIKKA RAHKONEN JOUKO SEPPÄNEN MINNA KIVILUOTO SARI PIETILÄ PISPALA Pispalan asemakaavojen uudistaminen tehdään kolmessa vaiheessa, joista vireillä ovat II-vaiheen kaavamuutokset Pispalan valtatien varrella (8309) ja AlaPispalassa (8310). Asemakaavamuutokset laaditaan yhdyskuntalautakunnan vuonna 2011 määrittelemän ja I-vaiheen asemakaavamuutoksissa sovelletun periaatteen mukaisesti. Asemakaavat 2016. KIVILUOTO, SEPPÄNEN, PIETILÄ 29 KONEN 31 MYLLYPURO, KOLMENKULMA II, TOIMITILA- JA TEOLLISUUSALUE Asemakaavaa valmistellaan liike-, toimisto- ja työpaikkarakentamisen mahdollistamiseksi 2014 laaditun viitesuunnitelman mukaisesti. Kolmenkulman alueen asemakaavoitus perustuu Myllypuron osayleiskaavaan. Asemakaava 2016. (8189) KINTTULA , SEPPÄNEN 32 LIELAHTI, TEIVAANKATU 2–8, ASUINKERROSTALOJA LielahtIkeskuksen viereiselle pienteollisuusalueelle suunnitellaan asuinkerrostaloja. Asemakaava 2016. (8586) SEPPÄNEN 27 28 ta-alueen väliselle alueelle valmistellaan asemakaavamuutosta asuinkerrostalojen, päivittäistavarakaupan ja lähijunaseisakkeen mahdollistamiseksi alueelle Tesoman yleissuunnitelman pohjalta. Asemakaavaehdotus 2016. (8527) RAH- EPILÄNHARJU, ABLOYN ALUE Tohloppi-järven etelärannan teollisuusaluetta rautatien varressa suunnitellaan muutettavaksi asuinkerrostalojen alueeksi. Asemakaava 2016. (8525) SEPPÄNEN 30 TESOMAN RAUTATIEKORTTELI, ASUIN- JA LIIKERAKENTAMISTA 33 LIELAHTI, OLLINOJANKATU 6, LIELAHDEN PÄIVÄKOTI Asemakaavan muutoksessa mahdollistetaan päiväkotirakennuksen uusiminen pysäköintialueineen ja huoltoyhteyksineen. Asemakaava 2017. (8625) PIETILÄ 34 RAHOLA, RAHOLAN KARTANO JA SIIRTOLAPUUTARHA-ALUE Asemakaavassa tutkitaan Raholan kartanoalueen muutamista asuinkäyt- K Hiedanrantaan uusi kaupunginosa Hiedanrannan alue sijaitsee Lielahdessa Metsä Boardin entisen sellutehtaan alueella neljän kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Kaupunki osti sellunkeitosta hiljentyneen 90 hehtaarin alueen 26 miljoonalla eurolla vuonna 2014. Alueeseen kuuluu myös 1000 hehtaaria vesialuetta. Näsijärveen rajoittuva alue on vanhaa teollisuusaluetta, jonka länsiosassa on edelleen kaksi toimivaa tehdasta. Alueella sijaitsee myös 1800-luvulla rakennettu punatiilinen kartanorakennus, joka on aikoinaan toiminut sellutehtaan konttorina. Hiedanrannalle suunnitellaan nyt uutta käyttöä. Alue on suunnitellun raitiotien reitin varrella. Alustavan arvion mukaan sinne voitaisiin saada asuntoja 15 000–25 000 asukkaalle ja 12 000–14 000 työpaikkaa. Alueen suunnittelukilpailu järjestetään kevään 2016 aikana. töön vanhat rakennukset säilyttäen sekä osoittaen täydennysrakentamista. Siirtolapuutarhan alueella osoitetaan aluevaraukset tarvittaville toiminnoille. Asemakaava 2016. (8304) PIETILÄ 35 NIEMENRANTA, III VAIHE, ASUINRAKENTAMISTA Asemakaava valmistellaan Niemenrannan osayleiskaavan ja 2010 valmistuneen Niemenrannan yleissuunnitelman pohjalta. Asemakaava 2017. (8496) RAHKONEN, SEPPÄNEN 36 LAMMINPÄÄ, NAUHATEHTAAN ALUE JA SUONSIVUNKATU 23–25, ASUINRAKENTAMISTA Teollisuusalue Vaasantien varressa suunnitellaan muutettavaksi asuinkerrostalojen alueeksi. VTS:n tontin käytön tehostamista tutkitaan. Asemakaava 2017. (8585) SEPPÄNEN 37 KAARILA, HUTIKONPUISTO LÄHIYMPÄRISTÖINEEN, ASUINRAKENTAMISTA Alueelle suunnitellaan uusi kerros- ja pientaloalue maisema-arvot huomioiden. Asemakaava 2017. (8391) SEPPÄNEN Kaavoituksen vaiheet aavojen ja muiden maankäytön suunnitelmien laadintaprosessit vaihtelevat niiden laajuuden ja merkityksen mukaan. Tampereella vireillä olevien kaavojen ja maankäytön suunnitelmien materiaali on nähtävillä Palvelupiste Frenckellissä. Lisäksi materiaalia on yleensä myös kaavoituksen verkkosivuilla ja joissakin tapauksissa aineistoa toimitetaan muun muassa suunnitelma-alueen lähellä olevaan kirjastoon tutustumista varten. Kaavoituksen vireilletulosta ilmoitetaan tässä kaavoituskatsauksessa, erillisessä kuulutuksessa, internetissä tai kirjeitse asianosaisille. Alkuvaiheessa tehdään osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka asetetaan nähtäville ja josta voi esittää mielipiteitä. Vaikutuksiltaan vähäisemmissä asemakaavamuutoksissa voidaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä kuuluttaa nähtäville myös valmisteluaineistoa. Tällöin erillinen valmisteluvaiheen kuuleminen voi jäädä pois. Merkittävissä kaavoissa voidaan koota osallisryhmä, jonka kanssa käydään vuoropuhelua työn aikana. Valmisteluvaiheen aineisto on nähtävillä Suunnittelualueelta laaditaan selvityksiä ja tarkennetaan työn tavoitteita. Niiden pohjalta valmistellaan suunnitelmia, joiden vaikutuksia arvioidaan. Valmisteluvaiheen aineisto asetetaan nähtäville, ja siitä ilmoitetaan lehdissä ja kaupungin verkkosivuilla. Kuntalaisilla ja osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä. Yleiskaavoista ja merkittävistä asemakaavoista järjestetään yleisötilaisuuksia. Valmisteluaineisto valmistellaan ehdotukseksi, jossa pyritään ottamaan huomioon nähtävillä olon aikana esitettyjä mielipiteitä. Ehdotuksesta pyydetään tarpeen mukaan lausuntoja, ja se asetetaan yleisesti näh- täville. Ehdotus kuulutetaan ilmoitusvälineissä nähtäville, jolloin kaavasta on mahdollista tehdä muistutuksia. Ehdotusta voidaan esitellä yleisötilaisuudessa. Mahdollisten muistutusten pohjalta tehdään tarvittaessa muutoksia ehdotukseen ja vastataan muistutuksiin. Asemakaavaehdotus, mahdolliset muistutukset sekä vastineet niihin käsitellään yhdyskuntalautakunnassa, joka hyväksyy kaavan tai esittää kaavan hyväksymistä kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle. Valtuusto hyväksyy kaavat päätöksellä, josta on mahdollisuus vielä valittaa hallinto-oikeuteen. Kaava tulee voimaan, kun hyväksymispäätös kuulutetaan ilmoitusvälineissä. • Tesomankadun, Tesoman valtatien ja raTAMPERE-lehti 1 | 2016 2014 13 Kaavoituskatsaus 2016 Maakuntakaavoitus 2016 M aankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Pirkanmaalla maakuntakaavan laatimisesta huolehtii Pirkanmaan liitto, joka on 22 kunnan omistama kuntayhtymä. Maa- kuntakaavan laatimista koskevat päätökset tekee maakuntahallitus, ja kaavan hyväksyy maakuntavaltuusto. Vuoden 2016 alkupuolella voimaan tuleva maankäyttö- ja rakennuslain muutos tulee muuttamaan maakuntakaavan valmisteluprosessia. Ympäristöministeriö luopuu maakuntakaavojen vahvistamisesta. Maakuntakaavassa esitetään alu- eiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta tai useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. (MRL 25 §). Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. (MRL 32 §). Pirkanmaalla on voimassa kolme vahvistettua maakuntakaavaa. Maakuntakaavojen yhdistelmään voi tutustua osoitteessa: kartta.pirkanmaa.fi/ Pirkanmaan maakuntakaava 2040 valmisteilla Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 kuuluvat kaikki alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeät osa-alueet, muun muassa keskusta-alueet, palveluiden alueet, vähittäiskaupan suuryksiköt, asuin- ja työpaikka-alueet, liikenteen ja logistiikan verkostot ja alueet, teknisen huollon verkostot ja alueet (mukaan lukien vesi- ja jätehuolto sekä energiahuolto), virkistys- ja suojelualueet, viheryhteydet sekä maisemaalueet ja kulttuuriympäristöt. Maakuntakaavaluonnos oli nähtävillä keväällä 2015. Luonnos pohjautuu useisiin taustaselvityksiin sekä maankäyttövaihtoehtotarkasteluun vaikutusten arviointeineen. Kaavaluonnokseen voi tutustua osoitteessa: maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/luonnos Maakuntakaavasta laaditaan parhaillaan kaavaehdotusta, joka asetetaan julkisesti nähtäville. Maakuntakaavan vaikutusten arviointi laaditaan vuoden 2016 aikana. Kaava on tarkoitus hyväksyä maakuntavaltuustossa vuoden 2016 lopulla, viimeistään 2017 alussa. Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 etenemistä voi seurata osoitteessa: maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi Pirkanmaan liitto edistää paikkatiedon avaamista Pirkanmaan liitossa on yhteistyössä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa ryhdytty edistämään paikkatietoaineistojen sisällön ja hallinnan harmonisointia, tiedon avaamista ja viemistä avoimille rajapinnoille ja muille yhteisille avoimeen teknologiaan perustuville teknisille alustoille ja palveluihin. Ajantasaiset tiedot kaavoituksen ja muiden suunnitelmien etenemisestä ovat luettavissa Pirkanmaan liiton verkkosivuilta: pirkanmaa.fi/fi/maakuntakaavoitus Yhteystiedot: Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys p. 03 248 1230 karoliina.laakkonen-pontys@pirkanmaa.fi Maakuntainsinööri Satu Appelqvist p. 03 248 123 satu.appelqvist@pirkanmaa.fi Maakunta-arkkitehti Hanna Djupsjöbacka p. 03 248 1212 hanna.djupsjöbacka@pirkanmaa.fi 14 TAMPERE-lehti 1 | 2016 Kaupunkiseudun suunnittelu 2016 Kaupunkiseutuyhteistyö kattaa Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven kunnat. Maankäytön strategisen suunnittelun yhteistyötä tehdään kuntien lisäksi Pirkanmaan liiton ja valtionhallinnon kanssa. Yhteistyön isoimmat kokonaisuudet vuonna 2016 ovat Rakennesuunnitelman 2040 toteuttaminen kunnissa sekä kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksen 2016–2019 laatiminen ja toteutuksen käynnistäminen. Kuntien yhteiset maapolitiikan toimintatavat, asuntotuotannon monipuolisuus ja seudullisen paikkatiedon kehittäminen ovat rakennesuunnitelmaa ja MALsopimusta tukevia yhteistyötavoitteita. Lisätietoa osoitteissa tampereenseutu.fi ja tampereenseutu2040.fi Seutusuunnittelupäällikkö Kimmo Kurunmäki p. 040 579 3396 kimmo.kurunmaki@tampereenseutu.fi Liikennejärjestelmäinsinööri Katja Seimelä p. 040 503 4237 katja.seimela@tampereenseutu.fi Joukkoudet u n e e t n e k lii keet k y h ö y v u s mak imaan tulevat vo 6.6.2016 Vanhat bussiliput toimivat myös muutoksen jälkeen K oko Tampereen seudun joukkoliikenne siirtyy kesäkauden 2016 alusta yhteiseen kuusiportaiseen maksuvyöhykejärjestelmään. Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi saavat yhtenäiset liput, ikäryhmät sekä lippuetuudet. Muutoksen tavoitteena on kasvattaa ja helpottaa joukkoliikenteen käyttöä koko Tampereen seudulla. Kesän alusta alkaen tutut siniset bussit liikennöivät koko alueella. Tampereen matkakorttia ei tarvitse vaihtaa muutosten takia. Kortit toimivat myös uudessa järjestelmässä. Kortilla voimassaoleva lippu kelpaa myös 6.6.2016 muutoksen jälkeen. Käyttöä odottavat liput, kuten kausilipun, voi käyttää myöhemmin ilmoitettavaan määräaikaan mennessä. Arvoliput muuttuvat automaattisesti vyöhykkeiden AB lipuiksi. Oletusvyöhykkeiden muuttaminen on mahdollista. Tampere Kaikki kausiliput (30, 90, sijoittuu pää180 ja 360 vrk) muuttuvat autoasiassa A- ja Bmaattisesti vyöhykkeiden ABC vyöhykkeille. lipuiksi. 90 ja 180 vuorokauden liput poistuvat myynnistä muutosten vuoksi, mutta voimassa olevat voi käyttää loppuun asti. Työmatkalippu muuttuu automaattisesti vyöhykkeiden ABC lipuksi. Lippu poistuu myynnistä muutosten takia, mutta voimassa olevan voi käyttää loppuun asti. Työmatkalipun korvaa kausilippu. Sarjaliput muuttuvat automaattisesti vyöhykkeiden ABCDEF lipuiksi. Liput kelpaavat siis kaikkien vyöhykkeiden alueella. Sarjaliput poistuvat myynnistä, mutta voimassa olevat voi käyttää loppuun asti. Sarjalipun korvaa jatkossa kaikilla vyöhykkeillä arvolippu. Seutuliput (30 vrk ja 30 matkapäivää/90 vrk) muuttuvat automaattisesti vyöhykkeiden ABCDEF lipuiksi. Liput n vyöhykkahden poistuvat myynnistä, mutta voimassa matkan keen matkan, kallein olevat voi käyttää loppuun asti. Seukaikki kuusi vyöhykettä. Hinta tulipun korvaa kaikilla vyöhykkeillä määräytyy sen mukaan, monenko vyökausilippu. hykkeen alueella matka kulkee, ei vyöVyöhykkeen 1 matkailijaliput muuthykeylitysten määrän mukaan. tuvat vyöhykkeiden ABC lipuiksi. MatLippujen ostaminen tapahtuu kuten kailijakortille voi ostaa uuden vyöhykeennenkin eli nettilatauspalvelussa, asiajärjestelmän lipun vanhan lipun loputkaspalvelussa, latauspisteellä tai bussissa. Aiempaan verrattuna uutta on tua. Uudet vyöhykevaihtoehdot lipulle vyöhykkeiden valinta: lippua ostettaovat ABC tai ABCDEF. Lipun nimeksi essa on päätettävä, millä vyöhykkeillä vaihtuu vuorokausilippu. sillä aiotaan matkustaa. Lippuun tulee Uudet liput liittyvät valita aina vähintään kaksi vierekkäistä vyöhykkeisiin vyöhykettä. Kertalippua bussista ostettaessa Lippujen hinnat perustuvat vyöhykkeiden määriin. Edullisin hinta sisältää kuljettaja osaa myydä oikeiden vyöhyk- Nysse-nimi käyttöön virallisesti keiden lipun keiden lipun, kun h hänelle kertoo, mihin on matkustamassa. Matkakortille ladattavien lippujen – arvo- ja kausilippujen – oletusvyöhyke valitaan lippua ostettaessa. Lipuille voi valita erilaiset vyöhykealueet, jos kausilippua esimerkiksi käytetään työmatkoihin ja arvolippua satunnaisiin vapaa-ajan matkoihin eri suunnalla. Kausilipulle ostettaessa määriteltyjä voimassaolovyöhykkeitä ei voi vaihtaa, mutta jos kortille on ladattu myös arvolippu, oletusvyöhykkeistä poikkeavan matkan voi maksaa arvolipulta ilmoittamalla asiasta kuljettajalle. Arvolipun oletusvyöhykkeet voi halutessaan vaih- Tampereen joukkoliikenne ottaa virallisesti käyttöön Nysse-nimen seudun joukkoliikenteessä. Nimestä järjestettiin yleisökilpailu, johon tuli reilusti toistatuhatta ehdotusta. Nyssen ehdottaminen oli kilpailussa kiellettyä, koska toivottiin uusia ehdotuksia. Nyssen puolesta tuli kuitenkin palautetta monia eri kanavia pitkin. Olkoon Nysse siis Nysse. 6.6.2016 alkaen Nysse-nimi näkyy myös busseissa. taa kokonaan asiakaspalvelussa tai Nella Nettilatauspalvelussa. Kuljettaja voi autossa vaihtaa yksittäisen arvolipulla maksettavan matkan maksuvyöhykkeen, mikä ei vaikuta lipun oletusvyöhykkeisiin muilla matkoilla. joukkoliikenne.tampere.fi/muutokset-2016 TAMPERE-lehti 1 | 2016 15 Ihmisten asialla Johtava talousja velkaneuvoja Aki Jauro muistuttaa, että sosiaalinen luotto on laina, joka on maksettava takaisin. Luottoa voi saada enintään 10 000 euroa, ja se täytyy maksaa takaisin viiden vuoden sisällä. Sosiaalinen luotto on viimeinen apu vähävaraiselle V ähävaraisten tamperelaisten tueksi tarkoitettu sosiaalinen luotto on nyt haettavana. Sosiaalisen luoton hakemiseen liittyvät käytännön asiat hoitaa kaupungin talous- ja velkaneuvonta, josta voi kysyä mahdollisuuksista luoton saamiseen. Hakemuskäsittely kestää arviolta 1–2 kuukautta. Sosiaalinen luotto on tarkoitettu niille pienituloisille ja vähävaraisille tamperelaisille, jotka eivät voi saada muualta luottoa kohtuullisilla ehdoilla esimerkiksi luottohäiriömerkinnän vuoksi. Luotolla on tarkoitus ehkäistä mahdollinen velkakierre. Velkakierteen katkaisemisen lisäksi luottoa voidaan sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukaan myöntää kodin hankintoihin, kuntoutumisen ja työllistymisen edistämiseen, asumisen turvaamiseen tai sosiaalisen kriisin ylittämiseen. Kodin hankintoja voivat olla esimerkiksi uusi pesukone tai proteesin hankinta. Ennen sosiaalisen luoton myöntämistä talous- ja velkaneuvonta selvittää muut, kuten toimeentulotuen mahdollisuudet asiakkaan auttamiseksi. Sellaisia menoja, joihin asiakkaalla on oikeus saa- da toimeentulotukea, ei voida rahoittaa sosiaalisella luotolla. Kunta säätää ehdot, joilla sosiaalista luottoa voi saada. Tampereella luottoa voidaan myöntää esimerkiksi vanhojen velkojen järjestelyyn. Tällöin on edellytyksenä, että asiakkaan kokonaisvelkamäärä ei ylitä 10 000:ta euroa. Puhelinhaastattelulla päästään alkuun Jos asiakas harkitsee sosiaalisen luoton hakemista, hän soittaa talous- ja velkaneuvontaan. Puhelinhaastattelussa kartoitetaan, täyttyvätkö soittajan edellytykset sosiaalisen luoton saamiselle. Kehitysvammaiset muuttavat Yliseltä Tampereelle Siinä selvitetään muun muassa hänen tulonsa, asumiskulut ja velat. Luoton saaminen edellyttää säännöllisiä tuloja, kuten palkkaa, eläkettä tai ansiosidonnaista päivärahaa. Päivärahan tulee riittää koko lainan takaisinmaksuajalle. Talous- ja velkaneuvoja selvittää asiakkaan kokonaistilanteen, muun muassa maksukyvyn ja velat. Sen pohjalta lasketaan asiakkaan maksuvara siten, että nettotuloista vähennetään välttämättömät elinkustannukset, asumiskustannukset ja muut välttämättömiksi katsottavat menot. Välttämättömät elinkustannukset sisältävät muun muassa ruoka-, puhelin- ja internetkulut sekä muut henkilökohtaiset menot. Välttämättömiksi elinkustannuksiksi täytyy yksin elävälle jäädä tänä vuonna käyttöön vähintään 536 euroa ja avo- tai avioliitossa olevilla yhteensä 902 euroa kuukaudessa. Lasten elinkustannukset määritellään lasten iän ja lapsiluvun mukaan. Aki Jauro muistuttaa myös, että sosiaalisen luoton myöntämisestä tulee maksuhäiriömerkintä koko laina-ajalle. Tällä katkaistaan velkaantumiskierre, sillä yleensä maksuhäiriömerkintä estää luoton saamisen muualta. • TEKSTI Tuula Ala-Honkola KUVA Hanna Leppänen Kerrostalon hissihanke palkittiin Tampereen kaupungin vammais- Kaupunki avasi kehitysvammaisille ryhmäkodinTammenlehväsäätiöltä vuokrattuihin tiloihin Kauppiin. Sairaanhoitaja Nina Willman ja asukas Helena Siuronen viihtyvät Metsämansikaksi nimetyssä ryhmäkodissa. Ylisen kuntoutuskeskus Ylöjärvellä sulkee ovensa tämän kevään aikana, ja viimeisetkin siellä asuvat tamperelaiset kehitysvammaiset muuttavat muualle. Ylisen sulkeminen on osa laitoshoidon purkua. Valtakunnallisen suuntauksen mukaan kehitysvammaiset asuvat laitoksen sijasta joko ryhmäkodeissa tai omissa asunnoissaan, joihin järjestetään yksilöllisesti suunnitellut palvelut. Ylisellä on vielä kymmenen vaikeasti kehitysvammaista tamperelaista, ja he saavat kevään aikana hoitopaikan ympärivuorokautista hoitoa tarjoavasta asumisyksiköstä. Tampereen kaupunki on varautunut jo usean vuoden ajan Ylisen sulkemiseen ja etsinyt asuntoja muualta. Yliseltä on siirtynyt asukkaita vähitellen muun 16 TAMPERE-lehti 1 | 2016 muassa yksityisten palveluntuottajien asumisyksiköihin. Viime vuoden joulukuussa kaupunki avasi oman yksikön Tammenlehväsäätiöltä vuokratuissa tiloissa Kaupissa. Metsämansikaksi nimetyssä ryhmäkodissa asuu omissa huoneissaan kymmenen lähinnä Yliseltä muuttanutta kehitysvammaista. Maaliskuun alussa Yliseltä muuttaa vielä kymmenkunta asukasta Vuorekseen, Vuorenkilpi-nimiseen ryhmäkotiin, joka on myös kaupungin oma yksikkö. Raholaan ryhmäkoti ja tukiasuntoja Kotoaan muuttaville kehitysvammaisille ryhdytään piakkoin rakentamaan Raholaan entisen perhetukikeskuksen paikalle ryhmäkotia, johon tulee 12– 15 asumispaikkaa. Samaan pihapiiriin rakennettavista rivi- ja kerrostaloista varataan erillisiä tukiasuntoja kymmenelle kehitysvammaiselle. Ryhmäkodissa annetaan ympärivuorokautista hoitoa, mutta tukiasuntojen asukkaat selviävät melko itsenäisesti päivittäisistä toimista. Raholan yksikön rakennuttaa Tampereen Vuokratalosäätiö. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa ensi syksynä. Toiminta voi alkaa ja asukkaat pääsevät muuttamaan asuntoihin marras–joulukuussa 2017. • TEKSTI Tuula Ala-Honkola KUVA Hanna Leppänen neuvosto palkitsi esteettömyyspalkinnolla Asunto Oy Villa Amadeuksen hissihankkeen. Onkiniemenkadulla sijaitsevassa talossa ei ollut aiemmin hissiä, joten liikuntarajoitteisten asukkaiden liikkuminen helpottui huomattavasti, kun kolmikerroksiseen taloon rakennettiin kaksi hissiä. Talossa on 12 huoneistoa. Vammaisneuvosto toivoo huomionosoituksen lisäävän muidenkin hissittömien asunto-osakeyhtiöiden kiinnostusta jälkiasennettaviin hissihankkeisiin. Ympäristöministeriön tavoitteena on, että vuonna 2040 Suomessa on miljoona esteetöntä asuntoa. Nyt tällaisia asuntoja on noin 300 000. Painopiste on vanhojen rakennusten, erityisesti asuinkerrostalojen, esteettömyyden parantamisessa. Tampereella asuu noin 24 000 ihmistä kolmi- tai nelikerroksisissa taloissa, joissa ei ole hissiä. Tänä vuonna valtion määräraha hissiavustuksiin on puolet viime vuoden tasosta, joten hissihanketta suunnittelevien kannattaa toimia ripeästi. Valtion hissiavustus on 50 prosenttia ja kaupungin avustus 15 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista. • Tampereen Voimia tarjoaa ateriat ja siivoaa Alkuvuonna Tampereen Ateriasta tuli Tampereen Voimia. Vanha nimi ei enää vastannut laajentunutta toimintaa, joka kattaa ateriapalveluiden lisäksi myös puhtauspalvelut. Uusi nimi ilmentää huolenpitoa, hyvinvointia, iloa ja yhdessä tekemistä. Viime elokuusta alkaen liikelaitoksen vastuulla on ollut myös virastojen, päiväkotien, koulujen, terveysasemien ja vapaa-ajan kiinteistöjen, kuten uimahallien ja museoiden, siivous. Voimian 650 ammattilaista huolehtii edelleen kaupunkilaisten hyvinvoinnista päiväkodeissa, kouluissa, oppilaitoksissa, sairaaloissa ja asumispalveluissa sekä vastaa noin 400 kiinteistön puhtaudesta. Kirjastotiimiläiset Alisa Pentikäinen, Julia Keto, Venla Ahonen, Viivi Ahonen, Tytti Hyttinen, Janette Mäki, Niina Jokinen, Melinda Laine ja Alisa Mäkinen Annalan koulun kirjastossa. Annalan koulussa oppilaat hoitavat kirjaston A nnalan koulutalon kirjastossa ei palveluhenkisistä neuvojista ole pulaa. Koulun kirjastoa hoitaa nimittäin oppilaiden kirjastotiimi. Idean kehitti toiminnasta vastaava luokanopettaja Marjo Siter. – Kun siirryin viisi vuotta sitten Annalaan Nekalasta, jossa kirjastoasiat olivat kunnossa, totesin, että jotakin tarttis tehdä. Silloisten kuudesluokkalaisten kanssa aloimme sitten ideoida, miten kirjastoa voisi kehittää, Siter kertoo. Annalan koulutalon tämänvuotisen kuutosluokan 23 oppilaasta kirjastotiimissä on kymmenen vapaaehtoista. – He ovat hyvin sitoutuneita kirjaston hoitamiseen, siistinä pitämiseen ja järjestyksen valvomiseen. Tiimi järjestää myös kulttuuritapahtumia, kuten lukuviikon ja Runebergin päivän ohjelmaa, luokanopettaja Tanja Santamäki kertoo. Koulukirjastojen taso vaihtelee Koulukirjastojen taso Tampereella vaihtelee olemattomasta hyvin toimiviin. – Annalan koulun kirjasto on kaupungissa kärkipäätä ja innostava esimerkki muiden koulujen opettajille, tietää kehittäjäopettaja Jussi Teräsvirta. Viime vuonna hän selvitti, millaisia kokoelmia ja laitteita tamperelaiskoulujen kirjastoissa on ja millaisia tilat ovat oppimisympäristöinä. Hankkeen myötä osa opettajista kävi tutustumassa toistensa koulujen kirjastoihin oppien niistä hyviä käytäntöjä. – Erittäin tärkeää on myös koulujen ja kaupunginkirjaston pitkäaikainen yhteistyö. Kirjastonhoitajat käyvät antamassa ammattilaisen neuvoja esimerkiksi kokoelmien hoidossa. Koulukirjastoissa kun on usein tiedoiltaan vanhentuneita ja huonokuntoisia kirjoja, jotka pitäisi poistaa, Teräsvirta sanoo. Resurssien panostaminen kirjastoon on kunkin koulun sisäinen valinta. Rahaa ei juuri ole. • Kirjastotiimi tykkää auttaa Annalassa taloudellisena apuna ovat vanhempainyhdistys ja Kaukajärviseura, joka lahjoitti äskettäin 800 euroa. Niillä hankitaan kirjoja. Ostoslista syntyi oppilaiden toiveista. Tiimiläiset pitivät tarkkaan huolta, että erityisesti pienten koululaisten toiveet toteutuivat. Nyt hyllyssä on jo iso määrä uusia suosikkeja, kuten Risto Räppääjiä sekä Ella- ja Tatu ja Patu -kirjoja. Ammattilaisten tavoin tiimiläiset päällystävät kirjat muovilla, leimaavat ne ja järjestävät hyllyihin aakkosiin sekä hoitavat lainauksen ja palautuksen. Suunnitelmissa on myös kirjakerho, jossa luettaisiin ja kerrottaisiin omia tarinoita. Kirjastotiimiläiset ovatkin silmin nähden innostuneita vastuullisesta hommastaan. Tytti Hyttisen mielestä hauskinta on auttaa lainaajia. – Moni kysyy meiltä, mitä kannattaisi lukea, Julia Ketokin iloitsee. – On kivaa saada työskennellä yhdessä, Venla Ahonen kiteyttää kaikkien ajatukset. • TEKSTI Tuija Heikkilä KUVAT Hanna Leppänen Kirjasto siirtyi kelluvaan kokoelmaan Tampereen kirjastoissa otettiin helmikuussa käyttöön uutena Annalan koulun kirjastotiimiläiset Alisa Mäkinen ja Viivi Ahonen neuvovat asiantuntevasti koulun muita oppilaita lainauslappujen täyttämisessä. käytäntönä ns. kelluva kokoelma. Aineistolla ei ole enää nimettyä kotikirjastoa, vaan ne jäävät lainattaviksi siihen kirjastoon, johon ne on palautettu. Nyt siis aineiston voi palauttaa maksutta mihin tahansa Tampereen kirjastoon. Aiemmin tästä perittiin kuljetusmaksu. Kevään aikana kirjastot laajentavat palvelujaan siten, että jatkossa kirjastoista voi lainata myös liikuntavälineitä. Tänä vuonna kirjasto aikoo ottaa käyttöön kirjastomaksujen verkkomaksamisen. • Eeva Sillanpää ja Katja Heiskanen huolehtivat kaupunkilaisten ateriapalveluista ja kiinteistöjen puhtaudesta. Oletko jo käyttänyt nettiruokalistaa? Tampereen Voimian uusi sähköinen ruokalistojen julkaisujärjestelmä on otettu käyttöön. Kaikki ruokalistat ovat tilattavissa RSS-syötteenä ja niihin on merkitty yleisimmät erityisruokavaliot. Internetissä näkyvät muun muassa sairaaloiden ja vanhainkodin osastojen ruokalistat sekä koulujen kasvisruokavaihtoehto. Tulevaisuudessa myös tuotetiedot ovat saatavilla suoraan järjestelmästä. Tavoitteena on, että ensi syksynä ruokalajia klikkaamalla saa luettelon kaikista sen valmistuksessa käytetyistä aineista. • Ruokalistat, pääsivu: tampereenvoimia.fi/ruokalistat-1 Ruokalistajärjestelmä: inter24. tampere.fi:8061/#/home TAMPERE-lehti 1 | 2016 17 Vatsakeskus aloitti Hatanpäällä H atanpään sairaalassa aloitti vuoden alussa toimintansa vatsakeskus. Uuteen yksikköön keskitettiin vatsaelinsairauksien vastaanotot sekä maha- ja suolistotähystykset. Se yhdistää kirurgian ja sisätautien vatsaelinsairauksien osaamisen. Yhteistyön ja uusien virkojen ansiosta Hatanpäällä voidaan lisätä tähystyksien ja niihin liittyvien toimenpiteiden määrää ja helpottaa siten tilannetta myös Taysissa. Vatsakeskuksessa työskentelee kolme gastroenterologia eli vatsaelinsairauksien erikoislääkäriä, kuusi gastrokirurgia ja seitsemän hoitajaa. Sekä lääkärit että kirurgit hoitavat niin vastaanottotoimintaa, tähystyksiä kuin toimenpiteitäkin. – Eniten potilaita tulee erilaisten maha- ja suolistoperäisten oireiden ja niiden tutkimusten vuoksi. Myös tulehdukselliset suolistosairaudet ovat lisääntyneet. Hatanpään sairaalassa on tehty aiemmin vuosittain noin 2 400 vatsa- ja suolistotähystystä. Tähystyksen yhteydessä voidaan esimerkiksi poistaa polyyppeja ja tyrehdyttää vuotoja, kertoo osastonylilääkäri, gastroenterologian erikoislääkäri Maarit Salo. Hoidon porrastuksen mukaisesti paksusuolen syövät leikataan Hatanpäällä. Vuonna 2015 leikkauksia tehtiin 82. Hoitoon pääsee Salon mukaan nopeasti. Ruokatorven, mahalaukun ja peräsuolen syövät leikataan Taysissa. Myös terveyskeskuksessa tehdään hoidon porrastuksen mukaisia tähystyksiä. Työnjako nopeuttaa taudin määritystä sekä jatkotutkimuksiin ja hoitoon pääsyä, ja potilas välttyy ylimääräisiltä käynneiltä, Salo toteaa. Uudet tilat valmistuvat syksyllä Vatsakeskus toimii ensi syksyyn asti Hatanpään erikoispoliklinikan tiloissa. Osa vastaanotoista on lisäksi rakennuksen pohjakerroksessa. Syksyllä keskus siirtyy uusiin tiloihin ensimmäiseen kerrokseen. Jo maaliskuussa valmistuu neljä uutta tähystyshuonetta, joista keskus saa käyttönsä kaksi. Kaksi lainataan syksyyn asti gynekologialle. – Uuden tarkkailuhuoneen ansiosta vatsakeskuksessa voidaan ensi syksystä alkaen tehdä polikliinisiä toimenpiteitä ja antaa lääketiputuksia. Esimerkiksi maksakoepala on tähän asti pitänyt ottaa osastolla. Syksyllä potilas pääsee samana päivänä pois, Maarit Salo kertoo. Lääkkeet lievittävät kipua tähystyksissä Moni pelkää tähystyksiä. Mahantähystys ei ole kivulias, mutta aiheuttaa usein pahoinvointia. Esilääkkeen ottamista suositellaan ja tutkimuksessa voidaan tarvittaessa käyttää nielupuudutusta. Verkon keskustelupalstalle menemisen sijaan Maarit Salo kehottaa mieluummin ottamaan yhteyttä vatsakeskukseen. Henkilökunta voi antaa asiantuntevaa ohjausta ja hälventää ennakkoluuloja. Verkkokeskusteluissa kokemukset värittyvät usein vahvasti. • TEKSTI Jaana Kalliomäki KUVA Hanna Leppänen Osastonylilääkäri Maarit Salo, sairaanhoitaja Päivi von Dickoff, gastrokirurgi Anu Välikoski ja sairaanhoitaja Sanna-Mari Hartikainen hoitavat vatsaelinsairauksien vastaanottoja sekä tekevät maha- ja suolistotähystyksiä Hatanpäällä. Isyyden tunnustaminen onnistuu nyt neuvolassa T amperelaisen Marika Anttilan ja hänen avopuolisonsa perhe kasvaa toukokuussa. Ultraäänitutkimus on kertonut, että heidän 3-vuotias esikoisensa ja avopuolison 12-vuotias poika saavat pikkuveljen. Alkuajan pahoinvointia lukuun ottamatta raskaus on sujunut hyvin. Helmikuussa pariskunta kävi allekirjoittamassa isyyden tunnustamisja yhteishuoltajuuslomakkeet Linnainmaan neuvolassa. Vuoden alussa muuttunut isyyslaki helpotti isyyden tunnustamista. Sen voi nyt tehdä raskausaikana tavallisella äitiysneuvolakäynnillä. Aikaisemmin isyys tunnustettiin lastenvalvojan luona lapsen synnyttyä. Isyys pitää vahvistaa, kun lapsen vanhemmat eivät ole avioliitossa. Tunnustamisen sitä varten voi hoitaa ennen lapsen syntymää neuvolassa, jos on selvää, että tunnustaja on lapsen isä. Äidillä tulee olla vakiintunut parisuhde tai hänen tulee elää avoliitossa tulevan lapsen isän kanssa. – On helpompaa, ettei erillistä käyntiä enää vaadita ja asian pystyy hoitamaan neuvolakäynnillä. Lastenvalvojalle 18 TAMPERE-lehti 1 | 2016 meneminen olisi jotenkin konservatiivista, Anttila sanoo. Helmikuun alussa Tampereen neuvoloissa oli vastaanotettu jo useita kymmeniä tunnustamisia ja yhteishuoltajuussopimuksia. Tuhat vuodessa nustetaan lapsen syntymän jälkeen, Leena Vekara sanoo. Dna-näytteet lastenvalvojalla Tarvittaessa isyys selvitetään ja varmistetaan dna-näytteellä. Näytteitä ei oteta enää terveysasemilla, vaan perheoikeudellisten palvelujen lastenvalvojan valvonnassa. Jos vanhemmat eivät asu yhdessä, lastenvalvojan luona voidaan laatia myös elatussopimus. Tunnustaminen kirjataan neuvolassa äidin terveyskertomukseen. Terveydenhoitaja lähettää alkuperäiset asiakirjat isyyden selvittäjänä toimivalle äidin – Tampereella isyyden voi tunnustaa neuvolakäynnillä raskausviikoilla 26– 32. Sekä äidin että isän tulee olla silloin läsnä. Vanhemmat voivat halutessaan samalla sopia yhteishuoltajuudesta, kertovat hoitotyön päällikkö Leena Vekara ja suunnittelija Pia Hietanen Tampereen lasten ja nuorten terveyspalveluista. Yhteishuoltajuussopimuksen vahvistaa lastenvalvoja. Jos vanhemmat eivät sovi yhteishuoltajuudesta, lapsen huoltajaksi jää äiti. Tunnustamalla vahvistetaan Tampereella vuosittain noin tuhannen lapsen isyys. Näistä noin 80 prosenttia on selviä tapauksia. – Kaikissa epäselvissä Marika tilanteissa vanhemmat Anttilan perhe ohjataan isyyden selallekirjoitti isyyden vittämistä varten lastunnustamislomakkeen tenvalvojalle, samoin Linnainmaan neuvolassa silloin, kun isyys tun- terveydenhoitaja Päivi Kuurilan vastaanotolla. kotikunnan lastenvalvojalle odottamaan lapsen syntymää. Isyys voidaan vahvistaa maistraatissa noin kuukauden kuluttua syntymästä. Päätökset toimitetaan vanhemmille postitse, ja palvelu on heille maksutonta. Isyyden tunnustaminen vahvistaa lapsen ja isän sukulaisuussuhteen, ja lapsi saa samanlaisen oikeudellisen aseman ja perintöoikeuden kuin avioliitossa syntyneellä lapsella on. Kun isyys on vahvistettu, lapsi voi saada isän sukunimen. Isästä tulee äidin tapaan elatusvelvollinen. • TEKSTI Jaana Kalliomäki KUVA Hanna Leppänen Uimahalleihin voi ladata rannekkeen kotikoneella Yhteishaussa jaossa tuhansia paikkoja Treduun ja lukioihin T Tampereen kaupungin Tredulainen Tiia Granqvist valmistuu koneistajaksi loppukeväästä. nen kahdeksasta eri vaihtoehdosta. Myös yhdistelmätutkinnon suorittaminen on mahdollista Tredussa, samoin lukio-opintojen käyminen ammatillisen tutkinnon ohessa. – Kone- ja metallialalla on hyvät työllisyysnäkymät, mikä luonnollisesti vaikutti valintaani hakeutua alalle. Koulutus tarjoaa myös mahdollisuudet kansainvälistymiseen. Tuleva koneistaja onkin pian lähdössä vaihto-opiskelijaksi Kiinaan, jossa hän ehtii vielä ennen valmistumistaan suorittaa työssäoppimisjakson. Kun ansioluettelosta löytyy myös edellisvuotinen vaihtojakso Sloveniassa ja kokemusta tutorina olemisesta, luulisi ettei tälle naiselle tule ongelmia työllistyä. – Minun mielestäni kone- ja metallialan opinnoissa asenne ja halu oppia ratkaisevat. Vanhat mielikuvat pölyisistä ja likaisista konehalleista eivät enää pidä paikkaansa, vaan työssä tarvitaan yhä enemmän automaatiota ja robotiikkaa. Hyville osaajille on aina kysyntää, Tiia Granqvist summaa alan näkymiä. • TEKSTI JA KUVA Sanna Juvonen Yhteishaun paikkoja haetaan osoitteessa opintopolku.fi A R K K I T E H D I T KO N T U KO S K I OY Tampereen kaupunginvaltuusto kokoontuu maanantaisin: Tesomalle rakennetaan palloiluhalli, joka sopii eri lajien SM-sarjatasoisiin kilpailuihin. Tesomalla palloillaan ensi kesänä Tesomalle nousee ensi kesäksi uusi palloiluhalli. Alueelta on puuttunut riittävän suuri sisäliikuntapaikka, jossa on myös katsomo. Palloiluhallin rakentaminen Tesoman koulun läheisyyteen mahdollistaa sen, että Tesoman liikunta- 14.3., 11.4., 16.5., 13.6., 15.8., 12.9., 24.10., 14.11., 21.11. ja 19.12.2016. Kokoukset alkavat kello 17, paitsi talousarviokokous 14.11. kello 9. Kokoukset pidetään keskusvirastotalossa kaupunginvaltuuston istuntosalissa, osoitteessa Aleksis Kiven katu 14–16 C. uimahalleissa kävijä voi ladata jo hankittuun uimarannekkeeseen tai sarjakorttiin lisää uintikertoja verkko-osoitteessa tampere.fi/ uimahallit/nettilataus. Latausmahdollisuus toimii rannekkeissa, joihin on uimahallissa tai liikuntapalvelujen asiakaspalvelussa ladattu 10 kerran sarjalippu. Jos haluaa ladata rannekkeelle uuden tuotteen, lataus onnistuu ainoastaan uimahallin in kassalla. Kassalla pystyy vaihtaamaan esimerkiksi aikuisten sarjalipun lasten sarjalippuun. un. Ostos latautuu rannekkeelle tai kortille seuraavan liikuntapaikalla tehdyn leimauksen yhteydessä, kuiten-kin aikaisintaan kahden tunnin nin kuluttua ostoshetkestä. Aikuisten kertamaksu uimaimahalliin on 6,80 euroa. Jos ostaa taa 10 kerran sarjarannekkeen ttai ai -kortin tai maksaa käynnin bussikortilla, uintikerran h hinta inta laskee 5 euroon. Liikuntapalvelujen maksuksukortteja ja -rannekkeita voi oii ostaa edelleen uimahallien kassoilta ja liikuntaUimarit voivat palvelujen asiakasnyt ladata uimapalvelusta. Sarjarannekkeeseen tai rannekkeesta peritään sarjakorttiin lisää 10 euron rannekeuintikertoja maksu. Sarjarannekkeet verkossa. ja -kortit ovat voimassa 2 vuotta ostopäivästä. • Kokousta voi seurata paikan päällä yleisölehterillä tai suorana videolähetyksenä kaupungin verkkosivujen kautta www.tampere.fi tai kuunnella suorana lähetyksenä Radio Moreenin kanavalta radiosta taajuuksilta 98,4 MHz sekä internetistä. Kokoustaltioinnit voi katsoa ja kuunnella myös jälkeenpäin. Twitterissä valtuuston keskustelua käydään tunnisteella #trevaltuusto. Esityslistat ja pöytäkirjat liitteineen ovat luettavissa verkossa: http://ktweb.tampere.fi/ktweb/ painotteinen peruskoulu voi hyödyntää tiloja koululiikuntaan päivisin. Sali on jaettavissa kolmeen osaan siten, että kuhunkin osaan mahtuu harjoittelukäyttöön soveltuva koripallokenttä. Sali tarjoaa hyvät olosuhteet lisäksi lentopallon, salibandyn ja futsalin harjoitteluun ja kilpailuihin. Myös muiden lajien kilpailuja voidaan järjestää salissa. Riittävän laaja katsomo mahdollistaa hallissa suurehkojen urheilu- ja kulttuuritapahtumien järjestämisen. Katsomotilaa tulee 865 hengelle. H A N N A L E P PÄ N E N oisen asteen ammatillisen ja lukiokoulutuksen yhteishaku on parhaillaan käynnissä ja jatkuu aina 15.3. saakka. Tuhansia tamperelaisnuoriakin koskettavassa yhteishaussa suurimmat aloituspaikkamäärät löytyvät Tampereen seudun ammattiopisto Tredusta, jossa ensi syksynä alkaviin koulutuksiin otetaan yli 3 000 opiskelijaa eri toimipisteisiin ympäri Pirkanmaata. Tampereen kaupungin lukioissa aloituspaikkoja on yli tuhannelle opiskelijalle, yksityisissä lukioissa haussa on muutama sata opiskelupaikkaa. Pari vuotta sitten samaisessa tilanteessa ja vaikean ammatinvalinnan edessä oli tamperelainen Tiia Granqvist. Hänellä oli jo lukio käytynä ja pieni hetki työelämänkin kokeilua takana, mutta ammatti vielä puuttui. Pitkän pohdinnan jälkeen Granqvist päätyi hakemaan Treduun kone- ja metallialalle. – Hetkeäkään en ole valintaani katunut, sillä ala on tuntunut omalta heti alusta asti. Valitsin suuntautumiseksi koneistajan opinnot, jossa pääsee tekemään työtä käsillä, mikä sopii minulle. Tiia Granqvist kuvailee kone- ja metallialaa erinomaiseksi vaihtoehdoksi monelle, sukupuoleen katsomatta. Ensimmäisenä vuotena alaa opiskellaan laajasti. Vasta toisena vuotena valitaan oma suuntautumi- • TAMPERE-lehti 1 | 2016 19 Sirkuslaiset palkittiin SirkusRakkausPumPum Elokuvan juhlaa Maahanmuutto puhuttaa myös Tampereen elokuvajuhlien ohjelmistossa. Kotimaisessa kilpailussa nähdään dokumenttielokuva Tuntematon pakolainen. on vapaaehtoispohjalta toimiva lastenkulttuuriyhdistys, joka on rohkeasti tuonut uudenlaista toimintaa erityisesti Tampereen kaduille ja puistoihin. Yhdistys palkittiin vuoden kulttuuriteko -palkinnolla. Yhdistys järjestää ympäri vuoden monenlaisia harrastetapahtumia, jotka ovat kaikille avoimia ja esteettömiä. Lapset ovat saaneet kokea muun muassa tekemisen ja tanssin iloa katutaidepäivillä ja teemadiskoissa. Vuoden kulttuuriteko -palkinto myönnetään vuosittain tamperelaiselle kulttuurin tekijälle, joka on kehittänyt tai rikastuttanut kaupungin kulttuurielämää. • T ampereen elokuvajuhlat ilahduttaa kaupunkilaisia jo 46. kerran 9.–13.3.2016. Lyhytelokuvillaan Plevnan, Niagaran ja Pakkahuoneen valkokankaat valloittava festivaali levittäytyy tänä vuonna myös Särkänniemeen, jossa nähdään planetaarioelokuva Yöperhosten salattu maailma. Koko perheelle soveltuva elokuva on vauhdikas seikkailu perhosten ja hyönteisten maailmaan. Kotimaisessa kilpailussa nähdään muun muassa dokumenttielokuva Tuntematon pakolainen. Maahan- ja maastamuuttoteema nä- kyy vahvasti myös erikoisohjelmiston puolella Törmäys todellisuuteen ja Mental Nord -näytöksissä. Tämän vuoden kansainväliset ohjaajavieraat tulevat Yhdysvalloista ja Italiasta. Amerikkalainen Jennifer Reeder on tunnettu feministisistä lyhytelokuvistaan. Italialainen Bruno Bozzetto on todellinen animaatioelokuvan Grand Old Man. Bozzetton maanmies Yuri Ancarani puolestaan saapuu Tampereelle voimakkaan visuaalisten lyhytdokumenttiensa kanssa. Elokuvajuhlien ohjelmistoa täydentävät iltaklubit, joissa koetaan myös yksi tapahtuman erikoisuuksista. 1990-luvun kulttileffa Wayne’s Nykymusiikin karnevaali Suomalaista nykymusiikkia esittelevä tapahtuma Tampere Biennale juhlii 30-vuotista taivaltaan 13.–17.4.2016. Monitaiteellisessa ohjelmassa musiikki yhdistyy eri tavoin visuaalisiin taiteisiin, sirkukseen ja performansseihin. Kantaesityksiä kuullaan kymmenkunta. Festivaali tarjoaa Suomen tähän asti laajimman äänitaiteen näyttelykokonaisuuden yhteistyössä Tampereen taidemuseon kanssa. Äänitaidenäyttelyissä 20 TAMPERE-lehti 1 | 2016 World tekee paluun Pakkahuoneelle oneelle Suomessa ennennäkemättömän män Live Cinema -konseptin myötä.. Varsinaisen elokuvakokemuksen lisäksi värikkäät teemabileet vilisevät lisevät Wayne’s Worldista tuttuja hahmoja ahmoja ja rekvisiittaa, ja myös yleisön n toivotaan pukeutuvan teeman mukaisesti. • Tampereen elokuvajuhlat 9.–13.3.2016 Tullikamarin aukio 2 tamperefilmfestival.fi Elektroniikkaa musiikissaan hyödyntävä defunensemble esiintyy Biennalessa kahdessa konsertissa, joista ensimmäinen on yhteistuotanto nykysirkuksen pioneeri Circo Aereon kanssa ja toisessa kumppanina on saksalainen Ensemble Adapter. on esillä teoksia lähes parilta kymmeneltä eri taiteilijalta ja taiteilijakollektiivilta. Erilaisten näyttelytilojen ja gallerioiden lisäksi äänitaide-elämyksiä on mahdollisuus kokea eri puolilla kaupungin keskustaa. Avajaiskierros järjestetään keskiviikkona 13.4., mutta ensimmäiset äänitaidenäyttelyt avautuvat jo 1.4. Kansainvälisinä vieraina nähdään saksalais-islantilainen Ensemble Adapter ja belgialainen Nadar Ensemble. Ny- kysirkuksen pioneeri Circo Aereo ja defunensemble luovat yhdessä äänen, liikkeen ja kuvan sirkusta teoksessa Concerto Planos. Circo Aereo tuo Tampereelle myös musiikkiaiheisen klovnerian ja mimiikan helmen The Pianist, joka on maailmalla yleisömenestyksen saavuttaneen teoksen ainoa Suomen vierailu tänä vuonna. Festivaalin iltaklubeilla on tarjolla kokeellista musiikkia maailmalla menestyneelle Fonal Recordsille levyttäneiltä omaperäisiltä musiikintekijöiltä. Koko perhe voi osallistua festivaalin päätöspäivän ohjelmaan Sara Hildénin taidemuseossa. Huvittaisiko testata uusia harrastuksia yhdessä työkavereiden kanssa? Keväällä siihen on mahdollisuus joka kuukauden viimeisenä keskiviikkona. Silloin vietetään kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden toimipisteissä Vapaalla Afterwork -iltapäivää. Tiedossa on tarjouksia ja erikoisohjelmaa. Lähde tutustumaan yhden tai useamman kaverin kanssa. • Festivaalin koko ohjelmaan voi tutustua osoitteessa tamperemusicfestivals.fi/biennale Lisätietoja: tampere.fi/kulttuuri-javapaa-aika/afterwork-iltapaivat
© Copyright 2024