Tuulivoimayhdistys.fi Filebank 764 Issue022015 Final Nettiversio 1
SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS RY:N SIDOSRYHMÄLEHTI 02 . 2015 PUHDASTA. TURVALLISTA. SUOMALAISTA. Kotimarkkinalta tukea komponenttien viennille Suomalaisen tuulivoiman tarina kaipaa päätöksiä jatkuakseen PÄÄT T TUUL ÄJÄ, IVOIM tulee A pöyd älles i! ÄÄNI ja sen mallintaminen Energiaremontilla talouskasvua & työllisyyttä Suomeen tuulivoima 1 - leikkauksia vai uuden rakentamista? Jari Suominen, Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n puheenjohtaja ELÄMME KRIITTISIÄ aikoja uuden hallituksen luodessa toimenpiteillään pohjaa ja suuntaa tulevalle vuosikymmenelle. Prosessissa luodaan avaimet pirttiin, joka on joko kehityksen, kasvun ja hyvinvoinnin Suomessa kukoistava kartano tai toisena ääripäänä jatkuvien säästöjen, vyönkiristyksen ja kehityksen kelkasta jäämisen syrjäyttämä impivaaralainen torppa. Kohtalomme on uuden hallituksen varassa, ja siltä odotetaan paljon. NYKYMENOA JATKAMALLA hyväksymme faktan, että Suomi on fossiilisen energian suhteen yksi köyhimmistä maista ja köyhtymisemme vain kiihtyy, kun ostamme fossiilista energiaa muiden asettamilla ehdoilla. Vaihtoehtona on, että otamme itseämme niskasta kiinni ja katsomme millaisen mahdollisuuden uusiutuva energia meille tarjoaa. KYLMÄSSÄ, PIMEÄSSÄ harvaan asutussa Pohjolassa energia on meille tärkeämpi resurssi kuin ehkä millekään muulle kansakunnalle. Tämä oli historiassa kilpailuhaitta, mutta uusiutuvaan energiaan liittyvät täysin erilaiset draiverit. Laajassa ja harvaan asutussa maassamme riittää metsiä, maata, tuulta ja niiden lisäksi vielä vettä ja aurinkoakin hyödynnettäviksi. Kysymyksenä pitäisi yksinkertaisesti olla vain se, miten fiksuiten otamme omat energiavaramme hyötykäyttöön. LUOMME ITSE omilla mielikuvillamme, historiaamme pohjautuen, rajat tulevalle menestyksellemme. Myyttejä, jotka rajoittavat meitä näkemästä omat mahdollisuutemme, on paljon. Suurin osa niistä tulee joko historiasta tai mielikuvista, joita erilaiset tahot ja lobbarit luovat omista tarkoitusperistään – objektiivisen tiedon määrä on usein rajallinen, jos sellaista ylipäätään on saatavilla. Tyypillisiä uskomuksia ja myyttejä ovat esimerkiksi: • Päästökauppa on markkinaehtoinen, kustannustehokas ja kilpailuneutraali tapa hoitaa siirtyminen päästöttömään energiaan. Todellisuudessa päästökaupassa suurin markkinadraiveri on pitää fossiilista energiaa markki- noilla jatkuvasti nostamassa sähkön markkinahintaa ja maksimoimassa näin sähköntuottajan tuotot. Päästökaupan kustannus ei ole ennakoitavissa, joten sen varaan on vaikea, jos ei mahdotonta, investoida. • Lämpö ja sähkö käsitellään useimmiten erillisinä energiamuotoina, joiden rajapintaa ei tunnisteta. Sähköä käytetään kuitenkin enenevässä määrin niin lämmitykseen esimerkiksi lämpöpumpuissa kuin liikenteenkin polttoaineena. Kun muistetaan miten yksinkertaista sähkön muuttaminen lämmöksi on, voidaan keinotekoista jakoa hyvinkin pitää vanhoihin mielikuviin perustuvana. Keskusteluun energiasta pitäisikin sisällyttää koko 300 TWh:n energiakakku, ei 85 TWh:n sähkönkulutus. • Yhdistetty- ja keskitetty sähkön- ja lämmöntuotanto oli toimiva ja ylivertainen konsepti fossiilisessa maailmassa, mutta varsinkin hyödynnettäessä päästöttömiä uusiutuvan energian muotoja tuotanto hajautuu pieniin yksiköihin, vaihtoehdot lisääntyvät ja tuotantomuodot eriytyvät vääjäämättä. Vanhoista aikoinaan järkevistä rakenteista tuleekin helposti kehityksen jarruja. Kuka olisi muutama vuosi sitten uskonut, että sähkö on tänään halvempaa kuin lämpö? SUOMEN KANNALTA on järkevintä ottaa energian saatavuus ja hinta omaan hallintaan luomaan hyvinvointia ja työtä. Nyt on aika ryhtyä tosissaan tekemään energiaremonttia. Kun vielä ravistellaan edellä mainitut uskomukset ja myytit harteilta, kannattaa uuden hallituksen luoda mahdollisimman pikaisesti kotimaiselle energialle monimuotoisuuteen, kustannustehokkuuteen, päästöihin ja teknologianeutraaliuteen perustuvat selkeät tavoitteet ja kannusteet. Tuulivoiman lisärakentaminen puhtaana, turvallisena ja suomalaisena energiamuotona täyttää kaikki nuo kilpailun kriteerit ja sille kannattaakin asettaa kovat tulevaisuuden odotukset ja tavoitteet. Hyvä 2030-tavoite ja keskustelun lähtökohta on 10 %:n eli noin 30 TWh:n tuulisähköosuus Suomen energiatarpeesta vuonna 2030. • tuulivoima 2 PÄÄKIRJOITUS: Kohti uutta vuosikymmentä - leikkauksia vai uuden rakentamista? 04 KOULUTUS: Turvallisesti tosi korkealla 08 KOMPONENTIT: Läpivientien tiiviydellä on väliä 10 IHMISET: Henkilökuvassa Riku Huttunen 12 KAMPANJA: Energiaremontilla talouskasvua ja työllisyyttä Suomeen 14 MAAILMA: Wind Expo 2015 16 TULEVAISUUS: Suomalaisen tuulivoiman tarina kaipaa päätöksiä jatkuakseen 21 SELVITYS: Cleantech 22 PIENTUULIVOIMA: Matkakertomuksia pingviinimantereelta 24 BLOGI: Tuulivoima tuo kasvua ja työtä 26 Lyhyet 28 AJANKOHTAISTA: Tuulivoima kartalla 30 HANKEKEHITYS: Paljon puhetta äänestä ja sen mallintamisesta 34 Tuulen tuomaa työtä 36 MAAILMA: Tuulivoimaa Hampurin jätevedenpuhdistamolla SÄHKÖPOSTI / WWW tuuli@tuulivoimayhdistys.fi www.tuulivoimayhdistys.fi 40 KOTIMAISUUS: Miksi komponenttiteollisuus tarvitsee kattavan kotimarkkinan? PANKKITILI Nordea FI08 1112 3000 3716 89 43 Tilastot 45 HANKEKEHITYS: Maisemavaikutusten visualisointi sähköiseen aikaan 46 KOLUMNI: Tuulivoima hallitusohjemassa - selvää säästöäkö? 48 Pikku-uutiset 49 Yritysluettelo » ajankohtaista Kohti uutta vuosikymmentä TUULIVOIMA 02-2015 PÄÄKIRJOITUS 02 ISSN 2342-2297 (painettu) ISSN 2342-2300 (verkkojulkaisu) 26. VUOSIKERTA JULKAISIJA Suomen Tuulivoimayhdistys ry PÄÄTOIMITTAJA Heidi Paalatie TOIMITUSSIHTEERI Anna Tiihonen ULKOASU & TAITTO Soulcarver Media +358 400 424 186 wille.naukkarinen@gmail.com KANNEN KUVA Jari Kurvinen / Vastavalo.fi PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy, Vaasa ILMOITUSMYYNTI Heidi Paalatie +358 40 550 3858 heidi.paalatie@tuulivoimayhdistys.fi POSTIOSOITE Suomen Tuulivoimayhdistys ry Asemakatu 11 A 2, 40100 Jyväskylä TILAUSHINTA Lehti ilmestyy 3 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus: 50 euroa + alv Tariffilain muutos valmisteluun Syöttötariffilaskurissa 2500 MVA:n raja ylitetty HALLITUSOHJELMASSA KIRJATTIIN tuulivoiman syöttötariffikiintiön leikkauksista. Kiintiön 2500 MVA:n raja on määritelty vuonna 2011 voimaan tulleessa laissa, joten lakia on muutettava hallitusohjelman kirjauksen toteuttamiseksi eli kiintiön leikkaamiseksi noin 2000 MVA:iin. SYÖTTÖTARIFFILASKURISSA YLITETTIIN 2 500 MVA raja vain alle viikko hallitusohjelman julkaisemisen jälkeen. Aiempien ennusteiden mukaan kiintiön arveltiin olevan täyteenvarattu vuosien 2016-2017 aikana, mutta hallitusohjelman leikkauslinjausten luoma epävarmuus sai hanketoimijat kiirehtimään hakemusten jättämistä Energiavirastolle. Järjestelmään on hyväksytty alle 1000 MVA:n edestä kapasiteettia, loppujen osalta on kyse kiintiöpäätöksistä ja kiintiöpäätöshakemuksista. Kiintiöpäätöksellä voi lainvoimaisen rakennusluvan ja verkkoliityntäsopimuksen saatuaan varata osuuden syöttötariffikiintiöstä. HALLITUKSEN ESITYSTÄ on alettu valmistella työ- ja elinkeinoministeriön johdolla. Hallituksen esitysluonnos on tarkoitus saada valmiiksi jo mahdollisesti ennen kesälomakautta. Lausuntoja esityksestä kerätään kesän aikana. Syksyn istuntokauden alettua eduskunta saa ehdotuksen käsiteltäväkseen, minkä jälkeen vuorossa ovat valiokuntakäsittely asiantuntijakuulemisineen ja lausuntoineen. Valiokunnista hallituksen esitys palaa toiseen eduskuntakäsittelyyn, minkä jälkeen – jos eduskunta niin päättää – laki tulee voimaan. Lopullisen lain vahvistamisen tekee useimmissa tapauksissa tasavallan presidentti. LAKI MUUTETTANEEN tällä kertaa niin, ettei muutos aiheuta tarvetta notifioida sitä EU:ssa. tuulivoima 3 JÄRJESTELMÄÄN VOI yhä jättää hakemuksia, sillä varauksia saattaa raueta eri syistä. Rakennusluvan täytyy olla lainvoimainen hakemuksen jättämishetkellä. Hakemus hylätään aina, mikäli rakennuslupa on saanut lainvoiman vasta hakemuksen jättämisajankohdan jälkeen. Myös verkkoliityntäsopimuksen puuttuminen hakemuksen jättöhetkellä johtaa hakemuksen hylkäämiseen. KIINTIÖLASKURI LÖYTYY Energiaviraston nettisivuilta osoitteesta: tuotantotuki.emvi.fi/QuotaCounter. Teksti: Anna Tiihonen, Suomen Tuulivoimayhdistys ry . Kuvat: Matti Möttönen KOULUTUS Tuulivoimaloissa työskentely tapahtuu merkittävissä korkeuksissa, jolloin myös erikoistilanteisiin on välttämätön varautua. Voimaloiden huollosta ja asennuksista huolehtivat huoltoasentajat ovat koulutettuja korkeanpaikan työskentelyyn ja toimivat aina työparina – yksin voimalaan ei ole asiaa. Yllättävissä tilanteissa ulkopuolinen apu voi kuitenkin olla kullan arvoinen. Kuinka korkealle pelastusviranomaisten valmiudet riittävät? TUULIVOIMARAKENTAMINEN ON vilkasta Raahen alueella. Voimaloita on noussut paikalliseen maisemaan reilut parikymmentä ja lisää on tulossa. Uusi teollisuudenala tuo tullessaan uuden toimintaympäristön myös pelastusalan ammattilaisille. Raahen alueen tuulivoimatoimijat järjestivät helmikuussa Jokilaaksojen pelastuslaitoksen työntekijöille koulutuksen, jossa kahdeksan palomiestä perehdytettiin tuulivoimalasta pelastamisen haasteisiin. turvallisesti IDEA KOULUTUKSEN järjestämisestä syntyi kun Puhuri tutustutti paikallisia pelastusviranomaisia tuulipuistoihinsa. Tutustumiskierroksilla nousi esille ajatus viranomaisten tarkemmasta perehdyttämisestä tuulivoimalasta pelastamiseen. Koulutusta Puhurin osalta koordinoiva Timo Annola totesi, että yhteistyö paikallisen pelastuslaitoksen kanssa ei voisi olla muuta kuin hedelmällistä. ”Koulutus tuntui erinomaiselta keinolta tarjota Raahen alueen pelastusviranomaisille lisää työvälineitä ja varmuutta työskentelyyn vilkkaalla tuulivoima-alueella, ja samalla tuplata voimaloissa työskentelevien huoltoasentajien turvallisuus onnettomuustilanteissa,” kertoo Annola. KAKSI PÄIVÄÄ kestävä GWO (Global Wind Organisation) -standardin mukainen koulutus järjestettiin Oulun kiipeilykeskuksessa Wind Controller Oy:n sertifioidussa koulutustilassa, jossa käytännön toimia pääsee harjoittelemaan 12 metristä harjoitustelinettä hyväksikäyttäen. Koulutukseen kuuluu mm. teoriaosuus, erilaisten evakuointitilanteiden simulointeja sekä suojavälineisiin ja tuulivoimaloiden omiin evakuointilaitteisiin tutustumista. Korkeus tuo haasteita KOULUTUKSEEN VALITTIIN kahdeksan palomiestä - kaksi jokaisesta työvuorosta. Jokilaakson pelastuslaitoksella on siis tästä eteenpäin paikalla aina joku tuulivoimalasta pelastamiseen perehtynyt. Vaikka tuulivoimalasta tosi korkealla – lisäoppeja Jokilaaksojen pelastusviranomaisille tuulivoima 4 tuulivoima 5 ”Vaikka tuulivoimalasta pelastamista vaativia tilanteita sattuu äärimmäisen harvoin, on niihin hyvä varautua.” pelastamista vaativia tilanteita sattuu äärimmäisen harvoin, on niihin hyvä varautua. Pelastusviranomaisen apua voidaan tarvita, jos esimerkiksi sairaskohtauksen sattuessa huoltoasentaja ei saa tuotua työpariaan omin neuvoin alas. koulutustilan simulaattori tarjosi mahdollisuuden harjoitella voimalan oman evakuointilaitteen käyttöä sekä voimalan katolta turvavaljaissa pudonneen pelastamista. ”VAIKKA TILANNE ei olekaan todennäköinen, on meillä silti hyvä olla valmius auttaa tuulivoimalaan jumiin jäänyttä. Näissä korkeuksissa työskentely tuo omat haasteensa ja siitä syystä onkin tärkeää tietää mitä on tekemässä”, kertoo koulutukseen osallistunut Jokilaaksojen pelastuslaitoksen korkeanpaikan työskentelyn pääkouluttaja Miika Tuomaala. ”KOULUTUS OLI hyvin toteutettu ja antoi paljon. Tästä kiitos kuuluu osaaville kouluttajille ja toimiville puitteille,” Tuomaala kiittelee. Koulutukseen osallistuneet palomiehet tulevat tarvittaessa siirtämään oppejaan myös Jokilaaksojen pelastuslaitoksen muulle henkilöstölle. Tuomaala arvelee, että tulevaisuudessa myös muiden vilkkaiden tuulivoimaalueiden pelastuslaitosten henkilöstö tulee perehtymään tuulivoimaloissa työskentelemiseen. VAIKKA KORKEALTA pelastaminen onkin jo entuudestaan palomiehelle tuttua, koulutus toi Tuomaalan mukaan uutta tietoa tuulivoimaloista, niiden kalustosta ja siitä, miten kalustoa käytetään. Uutta oli myös tikkaiden nousuvaunuihin roikkumaan jääneen henkilön pelastaminen. Tikaspelastamisen lisäksi KOULUTUKSEN JOKILAAKSOJEN pelastuslaitokselle tarjosivat Puhuri Oy, TuuliWatti Oy, wpd Finland Oy, TuuliSaimaa Oy, Raahen Energia Oy, Siemens Wind Power ja Wind Controller Oy. Jokilaaksojen pelastuslaitos on yksi Suomen 22 alueellisesta pelastuslaitoksesta. Se toimii 17 kunnan alueella tuulivoima 6 eteläisellä Pohjois-Pohjanmaalla. • esimerkkinä ovat tuulimittausmastoille kehitetyt sähkönsyöttölaitteistot. Teknistä osaamista yritykseltä löytyy muun muassa tehdas-auditeihin ja lapojen ja konehuoneen vastaanottotarkastuksiin. 75 vuotta suomalaista tuulivoimaosaamista KÄYTÖNAIKAISET PALVELUT, etenkin voimaloiden ja voimayksiköiden ympärivuorokautinen valvonta, on Wind Controllerin toiminnassa keskeistä, sillä yritys pystyy tarjoamaan laite- ja komponenttivalmistajista riippumatonta huippuluokan kunnonvalvontapalvelua. Erityisosaamista yrityksellä löytyy etenkin sähköjärjestelmiin, automaatioon, voimalinjoihin ja lapoihin liittyen. Wind Controllerilla on GWO-sertifiointi ja se järjestää korkeanpaikantyön turvallisuuskursseja Oulun Kiipeilykeskukseen rakennetuissa tiloissa. Koulutustiloissa voi harjoitella voimalasta poistumista niin huoltoluukun kuin nasellin katon reunan ylikin – yksin ja autettavan kanssa. OULULAINEN WIND Controller on kasvanut parissa vuodessa nopeasti ja työllistää nykyään jo 15 tuulivoimaammattilaista. Yhteenlaskettuna henkilöstöllä on 75 vuoden tuulivoimakokemus, mikä näkyy myös monipuolisessa palvelutarjonnassa. Monen yrityksen työntekijän ansiolistalla on – kuten kovin monella muullakin suomalaisella tuulivoima-ammattilaisella – WinWindiltä saadut opit. WIND CONTROLLER tarjoaa laajasti erilaisia palveluita tuulivoimaprojekteihin. Palveluita on tarjolla aivan projektien alusta operointiin ja kunnossapitoon asti. Alkuvaiheen palveluista WIND CONTROLLERIN asiakaskuntaan kuuluu Suomen ja Baltian suurimpia tuulivoimainvestoreita, kuten TuuliWatti, Puhuri ja Nelja Energia. Vastikään yritys voitti Eesti Energian tarjouskilpailut Aulepan tuulipuiston monivuotisista kunnonvalvonta- ja etäkäyttöpalveluista. Wind Controller toimii pääasiallisesti Suomessa, Ruotsissa ja Virossa, mutta asiakkaita löytyy myös Englannista, Ranskasta ja Tšekistä. » abstract GROUP OF wind power actors around Raahe region jointly provided work-at-height education for local fire brigade. EVEN IF fire brigades are educated to safely operate at heights, they are most probably unfamiliar with wind turbines, especially with current hub heights, and their safety equipment. Better safe than sorry – that is why all work shifts at Raahe region fire brigade now have GWO-trained members of staff at work. THE TRAINING of eight firefighters was provided by Puhuri Oy, TuuliWatti Oy, wpd Finland Oy, TuuliSaimaa Oy, Raahen Energia Oy, Siemens Wind Power, and Wind Controller Oy. The training was conducted by Wind Controller Oy at their GWO certified training centre in Oulu. tuulivoima 7 KOMPONENTIT LÄPIVIENTIEN tiiviydellä on väliä Asiantuntijat korostavat, että sähköasemien ja perustusten läpivientien täytyy olla kunnolla tehtyjä ja tiiviitä. Miksi asiaan kannattaa kiinnittää huomiota? Kosteus ja jyrsijät voivat tehdä perustuksille, muuntamoille ja sähköasemille vaivihkaa varsin laajojakin tuhoja. Roxtec Oy:n erityisosaamista ovat vesitiiviiden kaapeli- ja putkiläpivientien maanalaiset sovellukset. Teksti & kuvat: Roxtec Finland Oy MONET TUULIVOIMALAT kärsivät kosteudesta perustuksissa ja sähköasemissa. Kosteus johtuu huonosti tiivistetyistä läpivinneistä, jotka sallivat veden sisääntulon. Energia-alan globaalisti johtava toimija, EA Technology, on julkaissut näkökulmiaan aiheesta saadakseen huomiota tärkeälle asialle. Yksi tärkeimmistä päätelmistä White paper –julkaisussa “Kosteuden vaikutus sähköasemilla” on tulvivien kaapelikaivojen yhteys liialliseen kosteuteen. Kaapelikaivot pitää tiivistää, sillä muuten tärkeät älyverkkolaitteet voivat vioittua. Merkittävät riskit EA TOTEAA White paper –julkaisussa, että ilman suhteellinen kosteus lisää eristeen läpilyönnin riskiä. Sähköinen purkaus tapahtuu joko eristeen sisällä tai pinnalla aiheuttaen läpilyönnin laitteen ollessa kuormitettu. Ajan mittaan tämä voi jättää kojeiston alttiiksi oikosuluille ja sähkökatkoille. Tuulivoimalassa laitteen toimintakatkos voi pysäyttää sähkön tuotannon ja viasta voi seurata merkittävät tulojen menetykset ja mahdollisesti laajojakin sähkönjakeluhäiriöitä. Vikojen korjaus ja toiminnan testaus sinänsä ovat myös kalliita toimenpiteitä. Estä kosteus SADE, TULVAT, korkea suhteellinen kosteus, pöly ja tuhoeläimet on pidettävä voimalan ja sähköaseman seinien, kaapelikaivojen ja perustusten ulkopuolella. Roxtec on tarttunut haasteeseen kehittämällä UG™-ratkaisun. Tuotteet ovat korroosio- ja jyrsijäsuojattuja ja suunniteltu maanalaisiin kohteisiin, joissa on tarve tiivistää kaapeleita ja putkia vedenpainetta vastaan. Tuotteet on suunniteltu antamaan suojaa sekä jatkuvan että katastrofipaineen varalta. TIIVISTEET ON helppo asentaa ja sopivat erinomaisesti kaapeleiden läpivientiin perustuksissa. Kaikki Roxtecin kaapeli- ja putkitiivisteet ovat säädettävissä erikokoisille kaapeleille, putkille ja suojaputkille, myös kolmionmuotoisten kaapeleiden kohdalla. Tiivisteet voidaan asentaa jo olemassa olevien kaapeleiden ympärille ja myös jättää varauksia tulevaisuuden tarpeita varten. LUE EA White paper -julkaisu ja katso Roxtec UG™ -video kotisivuillamme www.roxtec.fi • ROXTEC-perustusläpiviennit Roxtec Finland Oy - Estää veden ja jyrsijöiden pääsyn laitetiloihin - Lisää laitoksen toimintavarmuutta - Säästää huoltokustannuksia Juhani Lehtilä, Myyntipäällikkö OEM & teollisuus info@fi.roxtec.com . www.roxtec.fi Kaapeleiden tiivistettyjä läpivientejä ABO Windin työmaalla Haapajärvellä. Cable entries at windpower site of ABO Wind in Haapajärvi. New sealing solutions for foundations and substations Experts state that cable entries in substations must be properly sealed. Dry and rodent-protected foundations, transformer kiosks and substations are crucial for keeping wind turbines running and for ensuring stable power supply. Roxtec has developed UG™ solutions – watertight cable and pipe seals for underground use to solve issues with excess humidity. MANY WIND-POWER-INDUSTRY players suffer from humidity in foundations and substations caused by water ingress from badly sealed cable entries. An industry leader, EA Technology, has written a white paper about the issue. One of the main conclusions in the white paper “Humidity effects in substations” is that there is a connection between flooded cable trenches and excessive humidity, and that cable trenches need to be sealed. If not, vital smart-grid equipment can be affected. Major risks THE EA white paper states that high relative air humidity in- tuulivoima 8 creases the risk of partial discharge. This is electrical discharges occurring inside or on the surface of insulation materials caused by high-voltage electrical stressing of the system when equipment is energized. Over time this can leave switchgear vulnerable to circuit failures and power outages. The shutdown of equipment may stop manufacturing processes, and a failure for a large generator corresponds to a huge loss of income, potentially large power outages etc. All failures must also be followed by costly and time-consuming investigations, replacements and functionality tests. Prevent humidity RAIN, FLOOD water, high relative humidity, dust, and pests must be prevented from reaching control equipment via walls, cable trenches or leaking foundation. Roxtec UG™ solutions are corrosion and rodent-resistant, and designed for underground use where there is a need for sealing against constant as well as catastrophic water pressure. The seals are easy to install, and ideal for power cables entering via foundations. All Roxtec cable and pipe seals are adaptable to fit various cables, muffles, and conduit pipes including cables in trefoil formation. They can be installed around existing cables, and it is also possible to leave built-in spare capacity for future needs. READ THE EA white paper and see the film about Roxtec UG™ at www.roxtec.fi • tuulivoima 9 IHMISET Valtioneuvosto nimitti viime joulukuussa VTM Riku Huttusen työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) energiaosaston osastopäälliköksi ja ylijohtajaksi. Huttunen siirtyi TEM:in palvelukseen Energiavirastosta, jossa hän toimi ylijohtajana vuodesta 2011. Vuoden alusta startannut virkakausi kestää vuoden 2019 loppuun. henkilökuvassa RIKU HUTTUNEN Teksti: Anna Tiihonen, Suomen Tuulivoimayhdistys ry . Kuva: Energiavirasto SUOMEN ENERGIASEKTORILLA on myös omat haasteensa. ”Iso kysymys on, miten uusiutuvaan energiaan tullaan jatkossa panostamaan - nyt puhutaan kuitenkin todella pitkän aikavälin suunnitelmista. Toinen iso asia on oman sähköntuotantokapasiteetin lisääminen riittävän omavaraisuustason säilyttämiseksi. Lisäksi ei-päästökauppasektorilla olevien suurten kokonaisuuksien, kuten liikenteen, maatalouden ja rakentamisen päästöjen tehokkaaseen vähentämiseen tulee kiinnittää huomiota,” Huttunen listaa. RIKU HUTTUNEN, työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston uusi ylijohtaja, palasi tammikuussa ministeriömaailmaan hyvillä mielin. TEM:iä edeltäneessä kauppa- ja teollisuusministeriössäkin työskennellyt Huttunen ehti ennen TEM:iin paluutaan työskennellä Energiaviraston johdossa neljän vuoden ajan. Vaikka työtehtävät ja rooli ministeriössä ovatkin uuden nimityksen myötä muuttuneet, ei uusi toimi ole tuonut mukanaan suuria yllätyksiä. ”On antoisaa työskennellä taas lähellä poliittista päätöksentekoa”, summaa Huttunen. ENERGIAOSASTON ROOLIA Suomen energia- ja ilmastopolitiikassa Huttunen kuvaa tärkeäksi. Suuret linjat määritellään huomattavilta osin EU-tasolla ja globaaleissa ilmastosopimuksissa mutta kansallisen toimeenpanon valmistelu jää ministeriöiden tehtäväksi. Tällä hetkellä EU:n vuoden 2030 suunnitelmat näyttävät jättävän jäsenvaltioille melko paljon valtaa ja vapauksia suunnitella toimintaa omista lähtökohdistaan. Kotikentällä siis riittää töitä. Panokset uusiutuvassa HUTTUNEN NÄKEE Suomen energiapolitiikassa paljon positiivista. Yksi iso plussa on, että Suomella on kokonaisuudessaan hyvin laaja energiapaletti, jossa uusiutuvan energian käyttöaste on korkea ja fossiilisia polttoaineita käytetään maltillisesti. Lisäksi moneen muuhun maahan verrattuna Suomessa tehdään energiapolitiikkaa hyvinkin pitkäjänteisesti. TEM:in energiaosaston ylijohtajan Riku Huttusen vapaa-aika kuluu perheen, liikuntaharrastusten ja historiankirjallisuuden parissa. tuulivoima 10 HUTTUNEN USKOO, että Suomi tulee jatkamaan uusiutuvaan energiaan panostavaa linjaansa, vaikka pidemmän aikavälin suunnitelmien teko voikin olla paikka paikoin haastavaa. ”Uusiutuvaan energiaan tullaan varmasti satsaamaan. Tulevan hallituksen poliittiset painopisteet tulevat luonnollisesti sanelemaan suuntaa siinä, missä suhteessa eri energiantuotantomuotoihin panostetaan”, hän toteaa. Poliittinen tahto sanelee tuulivoiman tulevaisuuden TUULIVOIMAAN HUTTUNEN suhtautuu positiivisesti ja on tyytyväinen, että tuulivoimarakentamisen suunnittelua jarruttaneita haasteita on jo joltain osin saatu ratkottua. ”Tuulella on varmasti osansa Suomen energiapaletissa. Se, kuinka mittava rooli tuulivoimalla tulee paletissa olemaan, on poliittisten päätöstentekijöiden käsissä,” hän pohtii. TUULIVOIMAN SAAMASTA tuotantotuesta puhuttaessa Huttunen on maltillisella linjalla: nykyistä tukitasoa tulisi kyllä tarkastella, mutta ei jo tukijärjestelmässä olevien hankkeiden osalta. Hän painottaa, että vaikka valtion leikkaustarve onkin suuri, faktaan perustuvia päätöksiä tulee tehdä harkiten. Mitä tahansa päätöksiä tehdäänkin, tulee siirtymiin varata jo investointiympäristön vakauden vuoksi sopivat siirtymäperiodit; järjestelmiä ei voida muuttaa yhdessä yössä. TUULIVOIMAN TULEVAISUUDEN kannalta leikkauksien pohtimista oleellisemmaksi asiaksi Huttunen nimeää tulevaisuudensuunnitelmat 2500 MVA:n tuulivoimatavoitteen tultua täyteen. Kansallisia linjauksia uusiutuvan energian tavoitteista ei ole tehty ja uuden hallituksen poliittinen tahtotila tulee pitkälti sanelemaan suomalaisen tuulivoiman tulevaisuuden. ”On fakta, että tuulivoimainvestoinnit tulevat vielä tarvitsemaan tukea, etenkin sähkön hinnan ollessa näin alhainen. Aivan näin korkeaa tukea ei ala varmasti kuitenkaan tule tulevaisuudessa tarvitsemaan”, Huttunen linjaa. VAIKKA TULEVAISUUS onkin vielä osittain auki, Huttunen näkee, että tuulivoiman tilanne on Suomessa tällä hetkellä hyvä; meillä on vielä hyvin aikaa pohtia ja punnita tulevaisuuden suuntaviivoja.• tuulivoima 11 » kommentti KAMPANJA www.energiaremontti2015.fi Energiaremontilla talouskasvua ja työllisyyttä Suomeen Antaa hyvänkin kellon kuulua kauas Teksti: Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys ry SELLAISIAHAN ME ihmiset olemme: aktivoidumme ja avaamme suumme useimmiten silloin, kun jokin muutos huolestuttaa, pelottaa tai ärsyttää meitä. Positiivisista asioista ja muutoksista ei tulla pitäneiksi paljoa meteliä, eikä aina muisteta kiittää ja kehua kanssaihmisiäkään. Media – tai me sen kuluttajat – olemme hommassa mukana, eivätkä positiiviset uutiset myy. Niin ainakin uskotaan. TÄSSÄ PIILEEKIN Energiaremontin hienous: kampanja on lähtökohdiltaan positiivinen ja herättää ihmisiä avaamaan suunsa jonkin asian puolesta muutoin niin tyypillisen vastustamisen sijaan. Vastaava esimerkki nähtiin aiemmin Tahdon-kampanjan yhteydessä. Kansalaisyhteiskunnassa käytiin aktiivista keskustelua ja mielipiteen- Yksi suurimmista maailmanlaajuisista tulevaisuuden haasteista ja mielenkiinnon kohteista on energia. Miten sitä tuotetaan kestävästi? Riittääkö sitä kaikille? Kuinka käy ympäristön? Teksti: Sakari Höysniemi, Energiaremontti-kampanjan aktiivi UUSIUTUVASTA ENERGIASTA on monenlaisia näkemyksiä, mutta sen määrän kasvu on kiistatta globaali megatrendi. Markkinapotentiaali on valtava, mutta vain ne maat pystyvät luomaan tälle alalle lisätyöpaikkoja, joilla on toimivat kotimarkkinat. Saksa ja Tanska ovat esimerkkejä siitä, että energiapolitiikka on ennen kaikkea teollisuusja talouspolitiikkaa. Suomessa on mahdollista tehdä vastaavanlainen muutos, ja se on syy miksi Energiaremontti 2015 -kampanja on syntynyt. KAMPANJA KOOSTUU useammasta tavoitteesta. On nostettava uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tavoitteita. Lähienergialta on poistettava esteet. Fossiilisten tukeminen julkisin varoin ja verohelpotuksin on lopetettava. Kivihiilestä voimaloissa on luovuttava 2025 mennessä. Kaikista fossiilisista sähkössä ja lämmössä on luovuttava 2035 mennessä. Uusiutuvaan energiaan on siirryttävä kokonaan 2050 mennessä, poikkeuksena jäljellä oleva ydinvoima, jolle luvat on jo annettu. TAVOITE OHJAA johdonmukaisesti kaikkea päätöksentekoa energiassa, asumisessa ja liikenteessä. Tämän myötä lopetetaan yksittäisistä energiamuodoista ja voimaloista kiisteleminen ja katsotaan kokonaiskuvaa energiapolitiikan tulevaisuuden suunnasta. On pyrittävä myös siihen, että uusiutuvan energian teknologiat eivät kilpaile keskenään, vaan ajetaan eteenpäin kokonaisvaltaisia energiapoliittisia tavoitteita, jotka hyödyttävät kaikkia alan toimijoita. Vain uskottava, sitova päätös uusiutuvasta energiasta ja energiatehokkuuden sekä älykkäiden järjestelmien priorisoimisesta auttaa alaa kasvamaan ja houkuttelemaan investointeja. ENERGIAREMONTTI 2015 pyrkii saamaan mukaan laajan koalition tekemään yhdessä töitä tavoitteiden saavuttami- tuulivoima 12 seksi. Kampanja on kasvanut valtavasti muutaman kuukauden aikana. Se on tavoittanut sosiaalisessa mediassa Facebookin osalta lähes 5000 tykkäystä ja Twitterissä yli 1000 seuraajaa. Eduskuntavaalien aikana yli 300 kansanedustajaehdokasta liittyi kampanjan tukijoiksi muiden muassa Juha Sipilän näyttäessä esimerkkiä. Niin pieniä kuin suuria yrityksiä ja järjestöjä on mukana jo vajaa sata. Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla –raportin kymmenen professoria ovat myös mukana, ja ovat haalineet mukaan lisää asiantuntijoita. KAMPANJAN TÄRKEIN resurssi on kuitenkin vapaaehtoiset, joita on lähes 300. Kampanjan sisällä tapahtuu paljon ja se saa jatkuvasti uusia tekijöitä niin vapaaehtoisia kuin yrityksiä. Samalla se viestii uusiutuvan energian positiivisista innovaatioista. Vielä on paljon tehtävää tavoitteiden saavuttamiseksi ja siksi tarvitaan lisää käsipareja. Lähdetkö mukaan? • tuulivoima 13 vaihtoa ja –laajennusta tapahtui kaikilla tasoilla. Dialogiin oli mahdollisuus, koska erilaiset kannat, sekä vastustavat että puolustavat, sanottiin ääneen. Oli upeaa todeta, että me suomalaiset heräsimme ottamaan kantaa – ja että kantaa otettiin voimakkaasti myös puolustuvasta näkökulmasta. KANSAKUNTANA MEILLE tekee oikein hyvää keskittyä positiivisiin asioihin, sillä se synnyttää energiaa sen tuhlaamisen sijaan. Mitä jos keskityttäisiin positiivisten kellojen soitteluun? Yksi kanava on Energiaremontti-kampanja. P.S. STY tukee kampanjaa, mikä onkin varsin luonnollista kun kyseessä on uusiutuvan energian edistämiseen keskittyvä kampanja. • WIND EXPO 2015 keräsi Japanin tuulivoima-alan toimijat yhteen Teksti & kuvat: Tapio Kallonen, Obelux Oy. » abstract MAAILMA WIND EXPO is Japan’s largest exhibition & conference specialized in wind energy. Wind Expo 2015, which was one of the eight exhibitions of World Smart Energy Week, was held in Tokyo Big Sight Exhibition hall in February and it gathered almost 150 exhibitors. The exhibition was sectioned into three exhibit zones – Wind Turbine/Wind Power Generation, Offshore Wind, and Operation and Maintenance zones. Many of the largest wind turbine manufactures were not participating to this year’s event, even if Japan’s wind power industry is showing positive growth. JAPAN’S WIND Power Association is forecasting strong growth for the industry for the coming years. Japan’s target is to produce 20 % of its energy by wind power by 2050. In the end of 2014, the cumulative installed capacity was still only 2788 MW, new installations in 2014 summing up to 119 MW. One of the challenges for new investments is strict and long environmental impact assessment procedure, which takes about 4 years to complete. THE NEXT wind energy exhibition Wind Expo 2016 is held on 2-4.3.2016 in Tokyo. • TOKIOSSA HELMIKUUSSA 2015 järjestetty tuulivoima-alan messutapahtuma Wind Expo 2015 on alansa suurin tapahtuma Japanissa. Lähes 150 näytteilleasettajaa kerännyt messutapahtuma järjestettiin nyt vasta kolmatta kertaa. Wind Expo 2015 on yksi World Smart Energy Week:n yhdeksästä messutapahtumasta. Kokonaisuudessaan energiaviikkoon osallistui noin 1500 näytteilleasettajaa ja yli 70 000 kävijää. TUULIVOIMA-ALAN MESSUALUE koostui kolmesta osa-alueesta, jotka olivat tuulivoiman tuotanto, merituulivoima sekä huolto- ja ylläpito. Vaikka Japanin tuulivoima-alan odotetaan kasvavan tulevaisuudessa voimakkaasti niin messualueella se ei vielä kuitenkaan näkynyt. Tästä osoituksena oli useiden suurten kansainvälisten tuulivoimalavalmistajien messuständien puuttuminen kokonaan. TUULIVOIMA-ALAN KIINNOSTAVUUS sijoittajien silmissä saattaa kuitenkin muuttua tulevaisuudessa. Yksi syy tähän on Japanin päätös laskea aurinkoenergialle tarjottua syöttötariffia vielä vuoden 2015 aikana. Tuulivoimalle, maalämmölle tai biomassalle suunnattuihin syöttötariffeihin ei kuitenkaan ole laskupaineita luvassa. Tämä tarkoittanee tulevaisuudessa, että osa aurinkoenergian investoinneista jakautuu muille sähköntuotantomuodoille, kuten tuulivoimalle. TUULIVOIMA-ALAN NÄKYMÄT Japanissa ovat kiinnostavat. Vuoden 2014 loppuun mennessä maassa on asennettu vain 2 788 MW tuulivoimaa, joista 119 MW:a asennettiin vuoden 2014 aikana. Japanin tuulivoimayhdistyksen mukaan maan tavoite on kuitenkin tuottaa 20 % sähköstään tuulivoimalla vuoteen 2050 mennessä. Ennusteiden mukaan puolet kapasiteetista tulee olemaan maalla, puolet merellä. HAASTEITA TUULIVOIMAN tavoiteltuun kasvuun pääsemisessä on toki olemassa. Maa-alueiden niukkuus, kantaverkon riittämättömyys ja pitkät lupaprosessit omalta osaltaan vaikeuttavat investointeja tuulivoimaan. Toisaalta näihin ongelmakohtiin on puututtu ja muun muassa lupaprosesseja pyritään suoraviivaistamaan. Japanilaisten varovainen suhtautuminen ydinvoimaan vuoden 2011 Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen on myös johtanut hallituksen myötämielisyyteen uusiutuvia energianlähteitä kohtaan. SEURAAVA TUULIVOIMA-ALAN messutapahtuma Wind Expo 2016 järjestetään 2-4.3.2016 Tokiossa. • tuulivoima 14 tuulivoima 15 Obelux Oy Obelux Oy designs, manufactures and sells ICAO and FAA compliant LED aviation obstruction lights. As one of the oldest companies in the world focusing only on LED technology, Obelux has built a reputation for high quality, reliability, and low life-cycle costs. TULEVAISUUS SUOMALAISEN tuulivoiman tarina kaipaa päätöksiä jatkuakseen tuulivoima 16 S uomen vuoden 2020 tuulivoimatavoitetta oltiin saavuttamassa nykyisellä rakentamistahdilla helposti ennen vuotta 2020. Uuteen hallitusohjelmaan kirjatun tuulivoimakiintiön leikkauksen myötä vanha kiintiö täyttyi hyvin nopeasti, pienemmästä kiintiöstä puhumattakaan. Nykyisen tariffin tarkoitus oli saada rakentaminen käyntiin, missä onkin onnistuttu hyvin. Millaisia voivat olla tulevat tavoitteet ja miten niihin pääsemistä voidaan kannustaa? Selviääkö vasta jaloilleen noussut ala lyhytjänteisen ja tempoilevan politiikan tehdessä toimintaympäristöstä ja sijoitusilmapiiristä epävakaita? Teksti: Anni Mikkonen, Heidi Paalatie ja Anna Tiihonen, Suomen Tuulivoimayhdistys ry Kuva: Nordex Energy GmbH tuulivoima 17 JUHA SIPILÄN johtamissa hallitusneuvotteluissa kapasiteetin kokonaismäärää on kuitenkin uhattu pudottaa noin viidenneksellä. Yllättävällä muutoksella uhkailu säikäytti alan toimijat ja sai monet kiirehtimään kiintiöhakemuksen jättämistä. Energiaviraston sivuilla olevan syöttötariffikiintiölaskurin pylväs onkin kivunnut kohti 2500 MVA:n rajaa odottamattoman kovaa vauhtia hallitusohjelman julkaisemisen jälkeen. Hallitusohjelman lupaus uudesta järjestelmästä ja kunnianhimoisista tavoitteista luovat alalle jatkuvuutta ja turvaa, kunhan uuden järjestelmän suunnittelu aloitetaan välittömästi. MIKÄLI POLIITTISISTA linjauksista ei pystytä päättämään ja tuulivoimarakentamiseen tulee tästä johtuen tauko, on selvää, että tariffiin jo investoiduista rahoista ei saada irti täyttä hyötyä. Maahamme kertynyt erityisosaaminen häviää nopeasti. Työpaikat häviävät ensimmäisenä hankekehityksestä: 2500 MVA:n tavoitteella noin vuonna 2018 , noin 2000 MVA:n tavoitteella kato alkaa välittömästi. Kilpailutus, preemio vai jokin muu järjestelmä? JOKAINEN UUSI energiantuotantomuoto Kiinnostava esimerkki yllättävästä suunnasta: Kiinassa määritellään syöttötariffin kaltaisen tuen taso kilpailutuksella. Kaikki tietyn ajan, esimerkiksi seuraavan kolmen vuoden, sisällä rakennettava kapasiteetti saa kilpailutuksen määräämän tuen, minkä jälkeen järjestetään uusi kilpailutus. Lainvoimaisen rakennusluvan ja verkkoliityntäsopimuksen saamisen jälkeen kiintiöpäätöstä hakeneet ja jo tariffiin hyväksytyt hankkeet ovat nimittäin hallitusohjelman mukaan muutosten ulkopuolella. JO ENNEN mahdollisia leikkauksia pidettiin erittäin tärkeänä sitä, että vanhan tariffin tullessa täyteen uusi markkinaehtoisempi tukimekanismi on valmiina; hankekehitykseen on investoitu kymmeniä ja taas kymmeniä miljoonia euroja. Valmiiksi kehitettyjä hankkeita ei ole järkevää päästää valumaan hukkaan, vaan alan suuri työllisyys- ja investointipotentiaali on turvattava jatkossakin. ÄKKINÄISESTÄ POLIITTISESTA takinkäännöstä ja jo tehtyihin päätöksiin puuttumisesta seuraa voimakkaasti korostunut tarve uuden mekanismin välittömään suunnitteluun. Jos hallitus ei pysty osoittamaan linjaustensa minkäänlaista jatkuvuutta, sijoittavat investorit rahansa vakaampiin maihin. tarvitsee aluksi tukea kehittyäkseen - niin myös tuulivoima. Lisäksi tämänhetkinen sähkönhintataso on niin matala, että minkään tuotantomuodon täysin markkinaehtoiset investoinnit eivät ole mahdollisia. Tuulivoiman tuki on suoraa ja läpinäkyvää, mistä syystä sen kustannukset näkyvät selkeästi – ja niitä on helppoa kritisoida. VAIKKA TUULIVOIMAN syöttötariffijärjestelmä on tehnyt tehtävänsä ja ala on kasvussa, tulee tuulivoima tarvitsemaan vielä kannustinjärjestelmän nykyisen tariffikiintiön tullessa täyteen. Teknologiakehityksen myötä tuulivoiman uudessa kannustinjärjestelmässä voidaan kuitenkin ottaa askel markkinaehtoisempaan suuntaan ja tukitaso voi olla nykyistä matalampi. NYKYINEN PÄÄSTÖKAUPPAJÄRJESTELMÄ ei ohjaa investointeja uusiutuvaan energiaan päästöoikeuksien liian suuren määrän ja matalan hinnan takia. EU pyrkii korjaamaan päästökauppaa rajoittamalla päästöoikeuksien määrää, tuulivoima 18 mutta korjausta ei ehditä tehdä niin, että se mahdollistaisi investointien jatkumisen Suomessa katkeamattomina. Lisäksi on erittäin epävarmaa, saadaanko päästökauppajärjestelmää ylipäänsä korjattua niin paljon, että siitä tulee toimiva. Muita keinoja uusiutuvan energian ja tuulivoiman edistämiseksi olisi siis tärkeää pohtia. TULEVAN TUKIJÄRJESTELMÄN lähtökohdat tulevat EU:n energia- ja ympäristötukien suuntaviivoista. Käytännössä vaihtoehdot ovat vihreät sertifikaatit, investointituki, tuen kilpailutus tai tietyin edellytyksin preemiojärjestelmä, joka olisi rakenteeltaan verrattain lähellä nykyistä järjestelmää. Mikäli kilpailutus on teknologianeutraalia, eli eri tuotantomuodot asetetaan samalle viivalle, ei järjestelmää tarvitse notifioida EU:ssa. Avainroolissa investointiturvallisuus EU KANNUSTAA jäsenvaltioitaan avaamaan tukijärjestelmät muille jäsenmaille, joskaan ei siihen pakota. Ruotsin ja Norjan vihreä sertifikaatti on esimerkki tällaisesta avoimesta järjestelmästä. Sen haittapuolena on ollut erittäin matala sertifikaatin hinta yhdistettynä erittäin matalaan sähkönhintaan, mistä syystä investoinnit ovat olleet vaikeuksissa Ruotsissa – vaikkakin kapasiteettia on kertynyt vuosittain mukavasti lisää. Järjestelmää tullaan korjaamaan, jotta investoijien suojaa saadaan parannettua. Liittyminen Ruotsin olemassa olevaan järjestelmään tuskin olisi kuitenkaan aikataulusyistä mahdollista Suomelle. MYÖS INVESTOINTITUET ovat EU-sääntelyn mukaan yksi mahdollinen tukimuoto. Edistääkseen hankesuunnittelua investointituki vaatii kuitenkin äärettömän suurta poliittisen päätöksenteon vakautta, pitkäjänteisyyttä ja pysyvyyttä. Hankekehittäjän tulee voida olla varma hanketta aloittaessaan, että valtion budjetissa on riittävästi varoja kyseisellä tukimomentilla siinä vaiheessa, kun hanke olisi tulossa investointivaiheeseen 3 - 5 vuoden kuluessa. UUDEN HALLITUSOHJELMAN julkistamisen jälkeen voidaan todeta, että tätä vakautta Suomesta ei tällä hetkellä löydy. Investointituen tapauksessa valtion pitää sijoittaa tukirahat kerralla investoinnin alkuvaiheessa, kun taas preemio-tyyppisissä järjestelmissä tuki maksetaan taannehtivasti useiden vuosien kuluessa. Tuen kilpailuttaminen tuo omat haasteensa TARIFFITASON KILPAILUTTAMINEN on yksi houkutteleva vaihtoehto seuraavaksi kannustinjärjestelmäksi (GreenStream 2014). Käytännössä julkisen sektorin jatkossakin hallinnoima järjestelmä vastaisi nykyistä sillä erotuksella, että tuen taso asetettaisiin kilpailutuksen perusteella, jolloin tuen hintatason ainakin teoriassa pitäisi asettua nykyistä matalammalle tasolle mahdollistaen rakentamisen. Tukimuoto olisi siten nykyistä tukea markkinaehtoisempi. AIVAN ONGELMATON kyseinen järjestelmä ei nykyisessä toimintaympäristössä kuitenkaan olisi: Kilpailutukseen osallistuvien hankkeiden tulee olla edistyneessä vaiheessa, ja hankekehittäjiltä vaaditaan siis myös entistä vahvempaa sitoutumista hankkeiden toteutukseen. Kasvavan riskinoton vuoksi mekanismin käyttöönotto vaatisikin kokonaisvaltaista panostusta hankekehittäjien toimintaedellytysten turvaamiseksi. Kuntien ja valtion tulisi esimerkiksi pystyä osoittamaan paikkoja, joissa hankkeiden kaava- ja lupakysymykset voidaan suurella todennäköisyydellä varmistaa. Mikäli kaavoitus- ja luvitusriskin merkittävään vähentämiseen ja byrokratian oikomiseen ei löydy riittävää tahtoa tai kykyä, kilpailutusjärjestelmää on haastavaa saada toimivaksi. LISÄKSI HYVIN toimiakseen tarjouskilpailumenettely vaatii riittävän suuren markkinan, jossa on suuri määrä hankkeita ja toimijoita osallistumassa kilpailutukseen. Kilpailutuksen tulee myös tapahtua säännöllisesti. Esimerkiksi Saksaan suunniteltu tuulivoimatuen kilpailutus tarkoittaisi noin 2000 MW kapasiteetin kilpailutusta puolivuosittain. TOIMIESSAAN VASTAAVANLAINEN tarjouskilpailumenettely olisi kuitenkin selkeän ja yksinkertaisen lisäksi markkinaehtoinen, kustannustehokas ja toimijoille tasapuolinen. Se edistäisi myös sähköntuotannon monimuotoisuutta ja tukisi kilpailua. Tuottaja kantaisi nykyistä järjestelmää suuremman riskin mutta saisi kuitenkin varmuuden tuotosta niin, että investointien rahoitus ja takaisinmaksu pystyttäisiin varmistamaan. Teknologianeutraalius edellyttää kypsää markkinaa MARKKINAN KOKOA ja toimijoiden määrää voidaan kasvattaa teknologianeutraalilla kilpailutuksella. Sen ehdoton edellytys kuitenkin on, että energiantuotantomuotojen epäsuorat tuet karsitaan ja kilpailutuksesta onnistutaan tekemään todellakin aitoa ja läpinäkyvää. Tuulivoima-alan globaali kehitystrendi huomioiden teknologianeutraali kilpailutus sopii hyvin kustannustehokkaalle tuulivoimalle. Kypsillä markkinoilla, kilpailun ollessa avointa, tasapuolista ja kaikkien tukitapojen osalta läpinäkyvää, maatuulivoima on erittäin kilpailukyistä. ON MAHDOLLISTA, että energiantuotannon sisäistä tai teknologianeutraalia kilpailutusta ei saada rakennettua toimivaksi Suomen kokoisella markkinal- What’s Up in Future, Finnish Wind Power? » abstract SUOMI TAVOITTELEE viime vuosikymmenen lopulla tehtyjen päätösten mukaan 6 TWh:n vuotuista tuulivoimatuotantoa vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi säädettiin tuulivoiman syöttötariffi, johon oli tarkoitus ottaa mukaan 2 500 megavolttiampeerin (MVA) edestä tuulivoimaa. Määrä vastaa noin 750 tuulivoimalaa ja noin 3 miljoonaa tuulisähköllä sähköistettyä kerrostalokolmiota. Syöttötariffilaki astui voimaan vuonna 2011. FINNISH WIND power targets for year 2020 were set in the end of previous decade, and the applicable law came in force 2011. Finland would have reached its wind power target of 2500 MVA easily before the year 2020. New Government communicated plans to reduce the target down to approximately 2000 MVA. Project developers hurried to reserve their quota in the feed-in-tariff system, and limit of 2500 MVA was reached much faster than expected. IT HAS been clear that in order to keep Finnish wind power sector growing, a new, more market-based support mechanism needed to be planned to follow right after current FIT quota was to become full. With changed environment after freshly made plans to cut the quota, the need for new mechanism is even more urgent. Finland has enjoyed a reputation of a stable investment tuulivoima 19 environment but good reputation is jeopardized, if politicians are unable to create a good conditions for investing in Finland. EU ALLOWS a number of different types of mechanisms to be used for supporting energy productions, such as green certificates, financial investment support, tendering, and with some limitations also premium. Technology neutral support mechanism, which is mentioned in the Finnish Government programme, would be fine for wind industry, if all indirect supports of energy production were removed. Premium with market-based elements would take the current system towards technology neutrality and future of competitive tendering. Green certificates, planned in a way that pitfalls in the systems of neighboring countries are avoided, is also an option. » la. Tällöin mahdollinen tukimuoto olisi preemio, jossa sähköntuottajalle maksetaan kiinteää tukihintaa sähkön markkinahinnan päälle. Myös preemiossa sähkön tuottaja kantaa hintariskiä nykyistä tariffijärjestelmää enemmän. Valtion näkökulmasta tuen budjetointi olisi nykyistä ennustettavampaa, koska valtion kassasta maksettava tuki pysyy samana toisin kuin nykyjärjestelmässä, jossa maksettu tuki muuttuu sähkön hintamuutosten vuoksi jatkuvasti. Tuen taso voitaisiin määrittää käyttäen apuna Energiaviraston keräämiä tietoja nykyisessä tariffissa mukana olevista tuulivoimaloista. EU-SUUNTAVIIVOJEN mukaisista tukijärjestelmistä tuulivoima-ala pitää kaikkein parhaana teknologianeutraalia kilpailutusta, mikäli järjestelmä on rakennettu todella tasapuoliseksi ja läpinäkyväksi. Mikäli tämä ei ole mahdollista, pitää tuulivoima-ala sähkön hinnan päälle tulevaa tasahintaista preemiota parhaana vaihtoehtona. Preemio voitaisiin myös asettaa tuotantomuodoittain kilpailutuksen perusteella, mikä lisäisi markkinaehtoisuutta. Preemion etuna olisi tässä vaiheessa se, että se tarjoaisi väliaskelman matkalla kohti teknologianuetraalia kilpailutusta; hyppy yhdellä loikalla nykyjärjestelmästä kilpailutukseen olisi hallinnollisesti erittäin suuri kertamuutos. • MW vai MVA? Syöttötariffilaissa puhutaan megavolttiampeereista (MVA), puhekielessä taas tutumpia ovat megawatit (MW). Syöttötariffiin mahtuu lain mukaan 2500 MVA. MVA on näennäistehon yksikkö: Se sisältää paitsi työtä tekevän pätötehon, myös loistehon. Tuulivoimaloiden näennäistehossa huomioidaan siis myös sen kyky tuottaa loistehoa. Käytännössä alkuperäinen tuulivoimatavoitteemme ei siis ole 2500 MW, vaan 2500 MVA vastaa arviolta 2000 - 2200 MW. Energiaviraston sivulla oleva kiintiölaskuri seuraakin järjestelmässä olevia megavolttiampeereita. Confident with your balance? We can help. • Power balancing services • Fixed price PPAs • Structured products • Environmental values Contact: Aleksi Nordlund, aleksi.nordlund@fortum.com, +358 50 453 6290, www.fortum.com SELVITYS Teksti: Anna Tiihonen, Suomen Tuulivoimayhdistys ry Cleantech -teknologiat lisäävät työllisyyttä & parantavat vaihtotasetta SUOMEN ITSENÄISYYDEN juhlarahasto (Sitra) julkaisi toukokuussa Gaia Consulting Oy:n toteuttaman selvityksen eri cleantech-teknologioiden vaikutuksista Suomessa vuonna 2030. Selvityksen tarkoituksena oli koota tietoa, jonka pohjalta on hyvä lähteä muodostamaan kestävää cleantech-politiikkaa Suomelle. Työtä ohjasi ohjausryhmä, johon kuului Sitra, työ-ja elinkeinoministeriö, Elinkeinoelämän Keskusliitto, Energiateollisuus ry, Suomen Lähienergialiitto ry sekä Uusi Energiapolitiikka -verkosto. RAPORTIN MUKAAN panostamalla cleantech-markkinoihin Suomi hyötyisi parantuvasta vaihtotaseesta, työllisyyden kasvusta ja suuremmista päästövähennyksistä. Kasvavalla kotimaisella tuulivoimakapasiteetilla on oma tärkeä osansa näiden vaikutusten saavuttamisessa; maatuulivoimalla ja suurilla biokaasukattiloilla on energiantuotantoteknologioiden suurin päästövähennyspotentiaali. Tämän lisäksi niillä on myös merkittävä työllisyysvaikutus, sillä eniten työpaikkoja energiantuotannossa tuovat juuri biopolttoaineiden ja bioenergian jalostusketjut sekä tuulivoiman huolto ja kunnossapito. • ”Suomalaisen cleantech-teollisuuden pärjääminen on pitkälle omissa käsissämme. Yhteiskunnan valinnat ohjaavat alan teollisuuden menestystä.” LUE KOKO RAPORTTI OSOITTEESSA: www.sitra.fi/julkaisu/2015/energiasektorin-cleantech-teknologioiden-vaikutukset-ja-mahdollisuudet tuulivoima 20 tuulivoima tuulivoima 21 21 ASEMA OLI nostettu nykymuodin mukaisesti ilmaan neljän metrin korkeudelle, ikään kuin laskeutunut avaruusalus. Aseman korkeimmalla kohdalla sijaitseva komentokeskus muistutti sekin avaruusaluksen komentosiltaa, josta oli näkyvyys joka ilmansuuntaan. Komentokeskuksen lukuisilla näyttöruuduilla seurattiin keskuksen eri osia; yhdessä ruudussa näkyi tuuliturbiinien tuottolukemaseuranta. Asema muodostui kolmesta siivestä: omat tilansa oli varattu majoitukselle, laboratorio – ja tutkimustarkoituksiin sekä yksi siipi varastoksi. Asennusväki majoittui parakeissa. Teksti: Leila Joutsiniemi, Windside Production Oy . Kuvat: Risto Joutsiniemi, Windside Production Oy PIENTUULIVOIMA Matkakertomuksia ASENNUSTÖIDEN AJOITUS oli äärimmäisen tärkeää, koska kyseisessä osassa Etelämannerta voi tehdä töitä vain rajoitetun ajan ennen jäätävien talvimyrskyjen saapumista. Kun sää on pahimmillaan, ihminen ei selviä ulkona montaa hetkeä ilman vaurioita. Olosuhteet olivatkin tällä kertaa erittäin suotuisat: pakkasta vain 5 – 15 astetta, ja tuulikin pysyi enimmän ajan alle 10m/s. Suomalaiset ovat tottuneet jäätäviin olosuhteisiin, joten oli luonnollista, että tuuliturbiinien toimittajaksi oli valittu suomalainen yhtiö ja suomalaiset laitteet. pingviinimantereelta Etelämantereen iltapäivässä lumi kiitää vaakatasossa, näkyvyyttä tuskin metriäkään. Hetken päästä sää selkenee ja työt ulkona jatkuvat. 300 korealaista viimeistelee Etelä-Korean Jang Bogo -tutkimusasemaa kovalla kiireellä, ja viisi mikrotuuliturbiinia asentajineen odottavat kärsivällisesti työmiehiä ja nosturia paikalle. Odotus ei haittaa Windsiden Risto Joutsiniemeä, sillä tutkimusaseman sisä- ja ulkopuolella on paljon nähtävää ja ihmeteltävää. PAIKALLISVÄKI ELI pingviinit olivat viimeisen asiantuntijaryhmän saapuessa paikalle jo muuttaneet pois talven tieltä, mutta kovaääniset paikalliset linnut skuat eli kihut tulivat liiankin lähelle. Polar Research Institute (KOPRI). Jäänmurtajan vaappuva eteneminen, pituuskeinunta ja samalla sivukeinunta, oli sinänsä mielenkiintoinen kokemus maakravulle. Pohjoismaalaiselle monipuolisen ruoan ystävälle myös laivakeittiö oli erikoinen kokemus. PALUUMATKA SUJUI kevyemmin, vain päivän matka jäänmurtajalla, helikopterilla sekä armeijan Boeing 747 suihkukoneella, joka starttasi jäälle tehdyltä kiitoradalta kohti Uutta-Seelantia. Tämä lentokenttä tunnetaan yhtenä maailman vaarallisimmista kentistä. Loppumatka sujui jälleen neljällä reittilennolla. Viittä matkustuspäivää seurasi tervetullut kokemus kotimaan kamarasta. TAMMIKUUSSA 2014 lähti matkaan ryhmä teknisiä asiantuntijoita kohti Etelämannerta,mukana myös Windside Productionin toimitusjohtaja Risto Joutsiniemi. Takana oli puolen vuoden mittainen valmisteluaika ja laitteiden toimitus. Kohteena oli Etelä-Korean Jang Bogo -tutkimusasema, jonka oli määrä valmistua maaliskuussa 2014. Laiteasennuksien joukossa oli suomalaiset Windside–mikrotuuliturbiinit. LÄHTÖ TAPAHTUI 25.1.2014 Viitasaarelta. Menomatka sujui 14 päivässä odotusaikoineen neljällä reittilennolla ja jäänmurtajalla nimeltä ARAON. Kyseinen jäänmurtaja on STX:n tekoa, omistajana Korean VALTAOSA MATKUSTAJISTA oli korealaisia, jotka vetävät hiljaisuuden hallinnassa vertoja vaitonaisille suomalaisillekin. Mukana oli onneksi kaksi amerikkalaista hydrofonien asiantuntijaa juttuseurana, joiden matkakertomukset eri puolilta maailmaa olivat varsin kiinnostavaa kuultavaa. Laiva eteni alkumatkan albatrossien saattamana. KUN SUOMESTA lähdöstä oli kulunut kaksi kuukautta, kaikki viisi Windsiden mikroturbiinia oli asennettuna Jang Bogo -asemalle ja kytketty aseman sähköverkkoon. Paluumatkaa sai vielä odotella muutaman päivän, sillä laivayhteys kulki kahden viikon välein. Windside-supplied equipment included in the first stage five WS-030A8 (production till 60m/s) turbines, an enclosure with power stabilization, in-built energy storage, and a high-quality inverter to provide 230VAC 60Hz output. Vihdoin, ohitettuaan useamman jäävuoren, jotkut niistä jopa kilometrien mittaisia, jäänmurtaja saapui Jang Bogo asemalle 15.2.2014. VÄLIETAPPINA PALUUMATKALLA oli amerikkalaisten tutkimusasema Mc Murdo, jonne Windside toimitti noin 17 vuotta sitten ensimmäiset Etelämantereen tuuliturbiininsa. Toimituksia Etelämantereelle menee vuosittain, ja nykyisin Windsiden suomalaisia mikroturbiineita on jo lukuisilla Etelämantereen tutkimusasemilla. • WIND POWER IN FREEZING ANTARCTIC TERRA NOVA, Antarctica - Feb 2014 Windside successfully deployed and commissioned a microgrid-connected multiple wind turbine system for the word’s newest permanent Antarctic research base, Jang Bogo Station, run by The Korean Polar Research Institute (KOPRI). This is one example of several small-scale projects by Oy Windside Production Ltd proving the viability of Windside’s vertical-axis turbine systems to provide reliable power to micro-grids in severe and remote locations. WINDSIDE TURBINES were selected due their ability to operate normally in harsh, freezing weather and severe tuulivoima 22 katabatic winds experienced at this location. Energy from the turbines feeds into the station’s main diesel-powered grid. In effect, this reduces diesel consumption, pollution, and CO2 emissions by lowering the electrical load on the diesel generators. Furthermore, diesel generator lifespan and re-supply periods are extended, thus reducing overall operational expenditures. TEMPERATURE AT site when installed in February – March, during Antarctic summer, was varying from -5 to -15 degrees Celsius. During winter time temperature goes below -40 degrees Celsius, wind speeds reaching 50m/s. tuulivoima 23 Because of extreme and harsh weather conditions the customer did look for the most reliable, robust and long lasting wind turbines for this purpose. Since Windside turbines are used during 15 years in Antarctic by different states, the decision was not difficult. WINDSIDE HAS experience of over 30 years of design, engineering, manufacturing, and successful deployments of vertical wind turbines to the world’s most difficult terrain and most demanding environments. More information from www.windside.com BLOGI Teijo Kärnä on Teknologiateollisuuden tuulivoima-alan toimialaryhmän puheenjohtaja ja ABB:n tuulivoima-liiketoiminnan kehitysjohtaja. TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TUULIVOIMA-ALAN toimialaryhmä julkaisee kolmen neljän vuoden välein tiekartan, joka toimii ohjenuorana ryhmän toiminnalle. Viimeisin tiekartta julkaistiin vuoden 2014 lopussa ja se kattaa vuodet 2014–2017. Uudessa tiekartassa haetaan ratkaisuja siihen, miten suomalainen tuulivoimateollisuus saataisiin uudestaan kasvu-uralle. tuulivoima tuo kasvua & työtä Teksti: Teijo Kärnä . Kuva: Jarmo Teinilä MAAILMANLAAJUISESTI ON vielä ratkaisematta, miten suuri määrä hajautettua ja vaihtelevaa energiantuotantoa voidaan integroida sähkönsiirtojärjestelmään luotettavasti. Suomella on pitkä perinne energiasektorilla ja hyvät Suomella on pitkä perinne energiasektorilla ja hyvät mahdollisuudet ratkaista tämä haaste yhdistämällä koko energiasektorin osaamisketju. VALTIONEUVOSTON STRATEGISESSA ohjelmassa cleantechille asetetaan kovat tavoitteet. Yritysten yhteenlaskettu cleantech-liikevaihto pitäisi kaksinkertaistaa 50 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä ja samalla synnyttää Suomeen 40 000 uutta työpaikkaa. SUOMALAINEN TUULIVOIMATEOLLISUUS on työllistänyt viime vuosina 2000–3000 henkilöä. Toimialaryhmän tiekartassa esittämin toimenpitein työllisyys voisi nousta 7000 henkilöön vuoteen 2020 mennessä. TAVOITTEEN TOTEUTUMINEN edellyttää kuitenkin, että suomalaista teknologiaa käytetään nykyistä laajemmin kotimaisten tuulivoimapuistojen rakentamisessa ja näin autetaan uusien kansainvälisten tuulivoimateknologiaan liittyvien vientimahdollisuuksien syntymistä kotimaisin referenssein. tuulivoima 24 Demonstraatiohanke vie tulevaan mahdollisuudet ratkaista tämä haaste yhdistämällä koko energiasektorin osaamisketju. Meillä on toimiva pohjoismainen sähkömarkkinamalli, monimuotoinen sähkön tuotantopaletti, pitkälle kehittynyt sähkönsiirto- ja jakeluverkosto, reaaliaikainen sähkön tuntitehomittaus lähes kaikissa kulutuspisteissä, ajan tasalla oleva energialainsäädäntö, korkea osaaminen teknillisissä yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja teollisuudessa sekä energia- ja tietoliikennesektoreilla, joiden pohjalta ongelma voidaan ratkaista. TARVITSEMME VAIN demonstraatiohankkeen, jossa kotimainen teollisuus yhdessä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa pääsee testaamaan uusia ratkaisuja tähän maailmanlaajuiseen haasteeseen. TUULIVOIMA-ALAN TOIMIALARYHMÄ on ollut mukana edistämässä hanketta, tuulivoima 25 jonka tavoitteena on rakentaa Ahvenanmaalle tulevaisuuden energiajärjestelmän mallialue. Hankkeen tavoitteena on luoda sellaiset olosuhteet, jotka energiajärjestelmä ja koko yhteiskunta tulevat tulevaisuudessa kohtaamaan. Uusi kannustemekanismi syöttötariffin jälkeen POHJOISMAISESSA SÄHKÖPÖRSSISSÄ sähkön markkinahinta on ollut ennätyksellisen matala jo pitkään, ja nykyisellä hintatasolla uutta sähköntuotantokapasiteettia ei rakenneta kannattavasti millään teknologialla. Samaan aikaan pohjoismainen sähköntuotantokapasiteetti vanhenee hyvää vauhtia. UUSIUTUVAN ENERGIAN hyvin liikkeelle lähtenyt rakentaminen tulee varmistaa myös vuoden 2020 jälkeen. Tämä edellyttää, että hallitus ryhtyy valmistelemaan uutta kannustemekanismia. Tällä tulee olemaan myönteinen vaikutus Suomen työllisyys-, teollisuus- ja energiapolitiikkaan samalla kun se luo uusiutuvien energialähteiden investoinneille pitkäjänteisen ja vakaan toimintaympäristön. TUTKIMUS JA koulutus ovat tärkeitä Kansainvälisessä kilpailussa menestyminen edellyttää tänä päivänä korkeata osaamista ja tiivistä yhteistyötä teollisuuden ja tutkimuslaitosten kesken. Myös tuulivoima-alan tulevaisuuden tarpeet on otettava huomioon mm. koulutuksessa ja toimintaympäristön kehittämisessä. SUOMI PYSYY myös tulevaisuudessa tuulivoimateknologian kärjessä, kunhan toimintaympäristö on kunnossa ja antaa siihen mahdollisuuden. • LYHYET! twitter.com/styorg + RATED POWER 4,200 kW WIND CLASS IEC/EN IIA @STYorg Millä saadaan kasvua, jos romutetaan investointeja tuova & jatkuvasti lisää väkeä rekrytoiva ala? #tuulivoima #hallitusohjelma #hallitus @STYorg Tuulivoima kolmanneksi suurin uusiutuvan energiasektorin työllistäjä: jo yli miljoona työpaikkaa! @STYorg Pienet näennäiset säästöt tuulivoimatuista, valtava hinta Suomen maineelle vakaana investointiympäristönä. @STYorg Mitähän Suomea pienen poliittisen riskin maana pitäneet sijoittajat ajattelevat 4 v. pitäneestä tariffipäätöksestä? @orastynkkynen Kannattaisiko tukiaisten karsiminen aloittaa kuitenkin ympäristölle haitallisista tuista? @STYorg Tuulivoima-alan työllisyysluvut kasvussa, nyt yli 5000, 2020 jopa 11 000. Kotimaisia osaajia kaivataan lisää! @STYorg Suomesta viedään paljon tuulivoimakomponentteja maailmalle, mutta kotimarkkinan tuki tärkeä. @STYorg Tuulivoimaan investoidaan tänä vuonna Suomessa noin 600 miljoonaa euroa. @PenttiItkonen Muualla tuulivoimarakentaminen todella lähtenyt käyntiin 1 GW:n täytyttyä. Suomessa tämä tapahtuu v. 2015. @yministerio Suomalaiset haluavat tehokkaampia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. The new ENERCON 4 MW platform INTELLIGENT ADVANCEMENT OF PROVEN TECHNOLOGY The new ENERCON 4 MW platform combines innovative technology and intelligent modular design for more efficiency and reliability. Systematic, continued development of tried-and-tested components, increased use of equal parts and standardisation of components are key features of the new platform concept and give birth to a new wind energy converter design that meets the highest quality standards. Result: Maximum quietness, low noise and reduction of project lead times thanks to process optimisations in production, logistics and assembly. @STYorg Tehdään energiaremontti, tehdään hiilikasoista vieraita tuleville sukupolville. SHAPE THE FUTURE, HAVE A FUTURE www.enercon.de tuulivoima 26 tuulivoima 27 SUOMI Syöttötariffin 2500 MVA:n raja ylittyi ennätysvauhtia 2.6. (Hakemuksia voi edelleen jättää tästä huolimatta.) AJANKOHTAISTA Tuulivoima kartalla SALLA Salla hyväksyi kaksi laajaa tuulivoimahanketta: http://yle.fi/uutiset/salla_hyvaksyi_isot_ tuulivoimasuunnitelmat/7964750 JYVÄSKYLÄ Tälle palstalle kerätään satunnaisia tuulivoimakuulumisia Suomesta ja maailmalta. Luvat, kaavat, isot kaupat, sopimukset ja muut mukavat tai merkittävät jutut: jäseniä pyydetään toimittamaan uutiset tietoomme osoitteeseen: tuuli@tuulivoimayhdistys.fi Vaihdevalmistaja ja huoltopalveluntarjoaja Moventas on valittu Alstomin pääasialliseksi vaihdekehityskumppaniksi raz Blanchard -vuorovesivoimalan pilottihankkeeseen Pohjois-Ranskaan. Moventas myös sai Suomen Asiakastiedon luottoluokituksen AA; liiketoiminta kasvussa. KITKIÄISVAARA, TORNIO TuuliWatti Oy:n tuulivoimapuisto (8 x 4,5 MW) Tornion Kitkiäisvaaralla vihittiin käyttöön Tiistaina 14.4. Tapahtumaa tähditti Jukka Poika. PYHÄJÄRVI & LESTIJÄRVI KUURONKALLIO, KANNUS YIT avasi paikalliset PopUp -toimistot tuulivoima-alueilleen Pyhäjärvelle & Lestijärvelle. Kannus hyväksyi Kuuronkallion tuulivoimakaavan. ETELÄ-POHJANMAA RAAHE Maakuntavaltuusto hyväksyi Etelä-Pohjanmaan tuulivoimakaavan, joka mahdollistaa lähes kuusisataa tuulivoimalaa. Puhuri Oy:n Kopsa II tuulipuisto (10 x 3,3 MW) vihittiin käyttöön Raahessa 29.4. MÄRYNUMMI, SALO KRISTIINANKAUPUNKI TuuliWatti Oy vihki käyttöön kolme 5 MW:n voimalaa Salon Märynummen tuulipuistossa 22.4. Tapahtumassa esiintyi myös Antti Tuisku. tuulivoima 28 Tuulivoimakaavat etenevät Kristiinankaupungissa. tuulivoima 29 Mittaustulos Mallinnus HANKEKEHITYS +5dB Teksti & kuvat: Carlo Di Napoli, Pöyry Finland Oy Paljon puhetta äänestä ja sen mallintamisesta Viime aikoina mediassa on nostettu useasti esiin tuulivoimamelun mahdolliset haitat ja arviointimenettelyiden puutteet. Artikkelin tarkoituksena on antaa asiantuntijan vastine väitteisiin ja alan toimijoille realistinen käsitys asian eri yhteyksistä. Tuulivoimamelun uusi ohjeistus sisältää rakenteellisia virheitä? TUULIVOIMAMELU VOIDAAN luokitella eräänlaiseksi teollisuusmelun erikoistapaukseksi, josta on annettu erillisohjeita muun muassa Euroopassa jo noin 20 vuoden ajan. Suomessa ympäristöministeriö kokosi vuonna 2012 asiantuntijaryhmän, jonka tavoitteena oli laatia yhdenmukaiset mittaus- ja mallinnusohje-ehdotuket. MINISTERIÖ VALMISTELI ryhmän dokumenttien pohjalta oman versionsa ohjeistuksista, jotka julkaistiin alkuvuodesta 2014. Ne sisältävät kolme erillisohjetta: tuulivoimamelun mallintamiseen, emissiomittauksiin ja mittauksiin altistuvissa kohteissa. ASIANTUNTIJARYHMÄ KÄSITTELI kaiken saatavilla olevan kansainvälisen aineiston näistä kolmesta erillissubstanssista ja perehtyi etenkin tuulivoimamelun mallinnuslogiikan parametrien valintaan ja mittauslogiikan eri vaiheisiin. Käyttöön saatiin mm. varsin tuoreita kansainvälisiä tuloksia laajoista tuulivoimamelun validoinneista, joissa mittaustuloksia oli vertailtu eri mallinnusalgoritmien (ISO 9613-2 ja Nord2000) laskennallisiin tuloksiin. Ohjeen mallinnusparametrisoinnit kuvaavat keskiäänitason leviämistä mallissa, jossa muodostetaan ylärajatilannetta (= voimalan suurimmalla äänipäästöllä) kuvaava alue ja jossa vältetään merkittäviä melun leviämisen yli- tai aliarviointeja. ENSIMMÄISTEN UUSIEN ohjeiden mukaan suoritettujen melumittausten ja –mallinnusten tulokset olivat erinomaisesti linjassa ohjeen tavoitteiden kanssa. Tarkkuus ylärajatilanteessa oli yllättävän suurta, josta esimerkkinä kuva 1 erään kohteen mittaus- ja mallinnustuloksen eroista. Suosittelemme vertailuja tehtäväksi jokaisen verifiointimittauksen yhteydessä, jolloin saadaan lisää varmuutta uusien ohjeiden toimivuudesta. Indikaatiota siitä, että ohjeistus sisältäisi merkittäviä rakenteellisia virheitä, ei ole. MITTAUS- JA MALLINNUSTULOKSIA vertailtaessa on tärkeää erottaa hetkelliset mittaustulokset mallin- tuulivoima 30 -5dB 25 31.5 40 50 63 80 100 125 160 200 250 315 400 500 630 800 1000 1250 1600 Taajuus [Hz] Taustamelukorjatun mittaustuloksen ja ylärajamallinnuksen (Nord2000) eroja eri taajuuksilla, etäisyys 650m. nuksen tuloksista, sillä nopeat sää- ja äänipäästövaihtelut voivat aiheuttaa vaihtelua kauempana mitattavaan äänitasoon sekä kokonaistasolla että taajuuksissa. Vertailutuloksia laskettaessa olisikin syytä käyttää suurempaa näytemäärää kuin mittausohjeen minivaatimus eli vähintään kymmenen yhden minuutin keskiäänitason x-y (tuulennopeus x, äänitaso y) pistettä yhdellä tuulisuusluokalla. Säänvaihteluiden huomioiminen mallinnuksissa virheellistä ? SÄÄVAIHTELUT EIVÄT aiheuta niin merkittävää keskiäänitason poikkeamaa kuin mitä usein annetaan ymmärtää (Wind Turbine Noise, 2011), jos vertailuaikana käytetään esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön sisämelulle asettamaa tunnin ekvivalenttitasoa. Lisäksi viimeaikaiset ohjeiden mukaiset mittaukset tukevat tätä käsitystä. SÄÄN VAIKUTUKSESTA melun leviämiseen on esimerkiksi Suomessa laajoja tutkimuksia (Maijala, 2014), joissa on havaittu muun muassa diurnaalisia (päivä/yö) melun leviämisen vaihteluita ilmakehän stabiilisuuden johdosta. Tämän vuoksi on tärkeää suorittaa mittaus-analysointi nimenomaan ilta-/yöajan tuloksista, ellei päiväajan tulosten tarkastelulle ole erityistä syytä. VAIN NORD2000-MALLINNUKSESSA voidaan sääparametreja huomioida ISO 9613-2-mallia tarkemmin. Tämä tiedostettiin jo ohjeiden teon yhteydessä ja tästä syytä Nord2000-laskennan eri parametrit käytiin läpi erillisenä herkkyystarkasteluna muun muassa hankkeen aikana tehdyssä diplomityössä (Yli-Kätkä, 2013). Ohjeessa onkin valittu mallinnusparametrien jossain määrin konservatiivinen lähestyminen, joka olettaa aina myötätuuliolosuhteen sekä stabiilin tai minimissään neutraalin ilmakehän. Jaksollinen sykintä ja sen keskinäisvaikutus (interferenssi)? JAKSOLLISEN SYKINNÄN katsotaan ohjeistuksessa sisältyvän valmistajan äänitakuisiin. Mittausstandardi IEC 61400-11 ei sisällä erillisohjeita sykinnän määrittelyyn. Uusimman tiedon mukaan (Wind Turbine Noise Conference, 2015) sitä ei tulla sisällyttämään standardiin, sillä sen katsotaan olevan altistuvissa kohteissa ilmenevä melun luonne. ESIMERKIKSI DTU Tanskassa on tutkinut asiaa voimalan lapoihin asennettujen antureiden avulla jo vuodesta 2009 ja todennut merkityksellisen sykinnän (”thumping”) aiheutuvan usein lokaalista lapasakkauksesta. Asia ei ole kuitenkaan yksinkertainen johtuen sykinnän syntymekanismien hetkellisluonteesta. Sykinnän eri syntytekijöistä kiistellään edelleen, mutta kansainvälisesti sen mitattavuutta etenkin altistu- tuulivoima 31 vissa kohteissa tutkitaan parhaillaan (esimerkiksi Institute of Acoustics, UK). Mittaustapaa sekä metriikkaa ollaan kehittämässä nykyistä yhtenäisemmäksi. PROFESSORI CONNY Larssonin (meteorologia, Uppsala) tutkimuksessa havaittiin, että sykintä väheni etäisyyden kasvaessa. Englannissa on toteutettu jo kaksi hanketta (Cand, 2015), joissa toisessa asennettiin lapoihin sakkauksen estoon liittyviä virtauskomponentteja ja samalla parannettiin lavan hyötysuhdetta sekä vähennettiin olennaisesti sykintää (40 % ajasta > 3 dB modulaatiosyvyys ennen toimenpiteitä ja asennusten jälkeen > 3 dB modulaatiota oli enää < 4 % ajasta). Toisessa hankkeessa muokattiin voimalan tehokäyrää siten, että se soveltuisi aiempaa paremmin paikallisiin olosuhteisiin. INTERFERENSSI-ILMIÖTÄ EI voida luotettavasti ennustaa. Nykyiset voimalat ovat vaihtuvanopeuksisia laitoksia, jolloin kullakin voimalalla on oma pyörimisnopeus paikallisen voimalan kohtaaman tuulisuuden mukaan. Vain ylärajatilanteissa/ täydellisessä nimellistehossa kaikilla on sama pyörimisnopeus. Interferenssi-ilmiössä melutason vahvistuminen tarvitsee ensin sykinnän muodostumisen yhtäaikaisesti vastaanottopisteessä. Lisäksi sykinnän leviämisen olisi oltava yhdenmukaista arvioinnin onnistumiseksi. Kansainvälisesti (etenkin UK:ssa) ollaan kuitenkin sitä mieltä, ettei interferenssi ole merkittävä sykintää lisäävä ongelma nykyvoimaloissa, vaan sykintää tarkastellaan aina voimalakohtaisesti paikallisena ilmiönä. Vanhemmissa sakkaus-säätöisissä voi- » maloissa, joissa oli vakioitu roottorin pyörimisnopeus, interferenssi-ilmiöllä oli nykyistä merkittävämpi osuus etenkin sykinnän tiheydessä. Mallinnuksessa käytettävän voimalavalmistajan takuuarvo pätee vain standardiolosuhteissa? TAKUUARVON TODENMUKAISUUS eri säätiloissa kuuluu voimalavalmistajan ja hankekehittäjän tai -omistajan välisiin sopimusasioihin. Yleisesti takuuarvo on sidottu IEC:n mukaisiin sääolosuhteisiin, mutta esimerkiksi takuumarginaalilla voidaan hallita takuiden epävarmuuksia, joissa marginaalin käyttöä suositellaan huomioitavaksi esimerkiksi mallinnuksissa. VASTAAVASTI VALMISTAJA voi vaatia mittausepävarmuuden huomioimista äänitehotason tarkistusmittauksissa valmistajan hyväksi. Suomessa tarkistusmittauksia on suoritettu niin lumikeleillä kuin kosteilla ja viileillä syyskeleillä. Mittausten mukaan saman voimalan takuuarvo ei ole poikennut merkittävästi eri sääolosuhteissa. Takuuarvon ylittymisen syynä onkin usein muu tekninen seikka, mikä on syytä tutkia erikseen esimerkiksi hankkeen luovutuksen yhteydessä. Pientaajuisen melun vaikutukset PIENTAAJUISEN MELUN haittavaikutuksista puhutaan varsin paljon ja sen arviointi onkin tehtävä uusien ohjeiden mukaan mallinnusten yhteydessä. Jo ohjeiden teon aikana Ii:n Olhavan tuulipuiston vertailumittauksissa havaittiin, että pyöröhirsinen mökki vaimensi pieniä taajuuksia niin merkittävästi, että Asumisterveysohjeen (STM, ohje 2003/ asetus 2015) ohjearvot alitettiin varsin selkeästi. Asianajotoimistollamme on pitkä ja laaja-alainen kokemus tuulivoima- ja energiahankkeista. Monipuolisen energiayhtiöiden toimintaympäristön tuntemisen ansiosta voimme tarjota palveluita, jotka kattavat VIIMEAIKAISET MITTAUKSET Porin Peittoossa asuinrakennuksen sisällä vain vahvistivat tätä. Tuulivoimamelun äänenpainetasot eivät kuitenkaan ole kovinkaan korkeita esimerkiksi tieliikennemelun huippuihin verrattuna huolimatta pientaajuisten komponenttien suhteellisen suuresta osuudesta. kokonaisvaltaisesti projektien oikeudelliset osa-alueet. Tuulivoimalan koko saattaa kasvaa hankkeen aikana Palvelumme perustana on henkilökohtainen, tehokas ja välitön vuorovaikutus päämiestemme kanssa. Suhtaudumme toimeksiantoihimme intohimolla auttaaksemme päämiehiämme pääsemään kulloinkin parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi olemme päämiestemme tukena aina hankkeiden suunnittelusta niiden toteuttamisen jälkeisten toimenpiteiden hoitamiseen asti. HANKKEEN KOKO saattaa muuttua vaikutusarvioinnin aikana ja suunnittelun eri vaiheissa, mikä on luonnollinen osa projektin kehittymistä. Rakennusluvassa määritellään hankkeen todellinen koko sekä toteutukseen valitut voimalatyypit. Melumallinnus tulee päivittää todelliseen rakennettavaan tilanteeseen. Ohjeistuksissa onkin viitattu tähän hyvin selkeästi: Aimo Halonen osakas, toimitusjohtaja, asianajaja puh. 040 591 2470 aimo.halonen@makitalo.fi FROM PLAIN PAPER TO WORKING SOLUTIONS ”Rakennuslupaharkinnassa (myös suunnittelutarveratkaisun yhteydessä) melumallinnuksessa tarkastellaan vain toteutukseen valittua vaihtoehtoa. Uutta melumallinnusta ei tarvita, mikäli valittu ratkaisu on joku jo edellisessä vaiheessa tarkastelluista suunnitteluvaihtoehdoista ja valitun vaihtoehdon on todettu alittavan suunnittelu- tai tunnusarvon.” (YM OH 2/2014) • Asianajotoimisto Mäkitalo Rantanen & Co Oy | Eteläesplanadi 18, 00130 Helsinki | www.makitalo.fi THE wind power seminar of the y ear VIITTEET: » abstract Bowdler, D.,Leventhall, G. Wind Turbine Noise book. Multi Science publishing, UK, 2011. Cand. M, Bullmore, A., Hoare Lea Acoustics. Measurements demonstrating mitigation of far-field AM from wind turbines. 6th International Conference on Wind Turbine Noise, Glasgow, Scotland, 2015. Conference proceedings. WIND TURBINE noise continues to be a major issue in Finland. Based on expert committee work, Ministry of Environment published guidelines for measuring and modelling wind turbine noise in 2014. The guideline consist of three detailed pieces: wind turbine noise modelling, emission measurements, and measurements at the dwellings. Maijala, P. Noise propagation in the atmosphere from wind power plants. VTT Research Report, VTT-R-00030-11. Tampere, 2011. Yli-Kätkä, V-M. Tuulivoimamelun mittaus ja mallinnus. Diplomityö, Aalto Yliopisto, Espoo, 2013. YM OH 2/2014, Tuulivoimaloiden melun mallintaminen, Ympäristöhallinnon ohjeita, Ympäristöministeriö, Helsinki 2014. THE EXPERIENCES so far prove, that the guideline is of excellent quality: The modellings made prior to construction of turbines are very similar to actual measurements of operating turbines. tuulivoima 32 Ieva Kovarskyte lakimies, OTM puh. 040 726 5399 ieva.kovarskyte@makitalo.fi “ Come, learn, ConneCt - and meet the top experts of Finnish wind power industry 29.10.2015 Technopolis Ruoholahti, Helsinki Register now on early bird price at www.windfinland.fi /registration tuulivoima 33 Follow updates at www.windFinland.Fi Tuulen tuomaa työtä Kuva: Tuukka Pahtamaa Palstalla esitellään tuulivoiman työllistämiä ihmisiä ja heidän työtään. Nimi: Tuukka Pahtamaa Työpaikka: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Koulutus: FM Miten tuulivoima työllistää sinua? - Toimin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa mm. YVA-yhteysviranomaistehtävissä. Johdan ja koordinoin tehtävien hoitamista ja tuulivoimahankkeissa ratkaisen YVAohjelmista annettavat lausunnot. Tuulivoimahankkeiden YVA-menettelyt alkoivat vuonna 2007, mutta tahti on sittemmin kiihtynyt ja viime vuodet ovat olleet varsin työntäyteisiä. Viranomaistoiminta (mm. lausunnonantoaika) on YVA-säännöksissä aikataulutettua. Yhteysviranomainen on pysynyt hyvin aikatauluissa, kiitos budjettiin saadun tuulivoimarahan, jolla on voitu palkata tarvittava lisähenkilöstö. ELY:n YVAihmiset osallistuvat myös yhdessä alueidenkäyttöhenkilöiden kanssa tuulivoimakaavoituksen ohjaustehtäviin. Mikä on parasta työssäsi? - YVA-hankkeet ovat monipuolisia ja niihin liittyy yhteistyö monien tahojen kanssa. Osallistava ja vuorovaikutteinen prosessi tarjoaa näköalan yhteiskunnan eri sektoreille. Vaikka monissa YVA-hankkeissa ympäristö muuttuu, pyritään YVA-menettelyn avulla sijoittamaan hankkeet haitattomasti ja lieventämään kielteisiä ympäristövaikutuksia. Aina se ei ole helppoa, mikä lisää tehtävän haasteellisuutta. Innostuneet ja tekevät ihmiset omassa työyhteisössä helpottavat tiivistä työtahtia. Miksi tuulivoimaa? - Suomen tavoite on nostaa tuulivoiman osuutta sähkön kokonaistuotannosta. Ympäristön kannalta oikein sijoitettu tuulivoima on hyvä tapa tuottaa energiaa. Näyttää siltä, että Suomen linjaamat tavoitteet ollaan saavuttamassa. Ympäristöviranomaisen tehtävänä on eri toimintojen yhteensovittamisella ja vaikutusten arvioinnilla ohjata tuulivoima luonnon ja ihmisten elinympäristöjen kannalta mahdollisimman haitattomasti. Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavaan sisältyy lukuisia tuulivoima-alueita ja maakuntakaavalla on osaltaan ohjaava vaikutus meneillään olevien tuulivoimahankkeiden sijoittumiseen. tuulivoima 34 yit.fi/tuulivoima tuulivoima 35 MAAILMA Tuulivoimaa Hampurin jätevedenpuhdistamolla Vuodesta 2011 lähtien Hampurin jätevedenpuhdistamo on tuottanut kulutustaan vastaavan määrän sähköä ja lämpöä. Heinäkuussa 2014 keskelle puhdistamoa pystytetty ja omaan sähköverkkoon liitetty 200 metriä korkea tuulivoimala auttaa vähentämään vaihteluista johtuvaa sähkön ostoa merkittävästi, sillä käsiteltävän jäteveden määrä vaihtelee sääolosuhteista riippuen 3 ja 19 m³/s välillä. Teksti & kuvat: Verlag Natürliche Energien, WIND-KRAFT Journal . Suomennos: Kimmo Palmu, Hamburg Wasser UUDEN TUULIVOIMALAN (Nordex N117/3.0) laskennallinen tuotto on 10 miljoonaa kWh, mikä tulee lisäämään jätevesilaitoksen sähkön tuotantoa kahdeksasosalla. Muita energiantuotantoyksiköitä ovat kaksi vanhempaa tuulivoimalaitosta (N100/2.5), kaasu- ja höyryturbiinivoimala, kaasumoottori ja aurinkovoimala. LISÄKSI OSA lietteenkäsittelyprosessissa syntyvästä kaasusta puhdistetaan ja syötetään kaupungin maakaasuverkkoon, jota tytäryhtiö Hamburg Energie myy kotitalouksille. Myös osa lietteenpolttolaitoksen ylijäämälämmöstä syötetään alueella olevaan kaukolämpöverkkoon. JOS TÄNNE voi rakentaa täysimittaisen tuulivoimalan, niin silloin on melkein missä vain tilaa yhdelle tuulivoimalalle. 22 metriä leveä perustus saatiin sovitettua saostusaltaiden ja putkien väliin. Tontin rajalle on matkaa 25 metriä ja logistiikkayritys CTT (Container Terminal Tollerort) on 100 metrin etäisyydellä. ”Landungsbrücken” – yksi Hampurin tärkeimmistä turistikohteista – on reilun kilometrin etäisyydellä. tuulivoima 36 Tuulivoimaa haasteista huolimatta LOGISTISET HAASTEET olivat sijainti huomioiden varsin suuret: kaikki suuret osat tuotiin laivoilla lähellä oleviin satamiin, ja viimeisille metreille kurveihin sijoitetut nosturit nostivat lapakuljetukset kurvien ympäri. Osien varastointia ja nosturia varten vuokrattiin naapuriyritykseltä maata, joka täytyi ensin vahvistaa ja päällystää betonimurskeella. Tilaa löytyi lopulta niin paljon, että roottori pystyttiin kokoamaan maan tasolla. KAIKKEIN SUURIN haaste oli kuitenkin saada rakennuslupa lähelle satamaa, jossa varastoidaan vaarallisia aineita; tuulivoimala ei luonnollisestikaan saa lisätä vaarallisten aineiden huolintaan ja varastoimiseen liittyviä riskejä. Vaikka Hamburg Wasserilla oli jo kokemusta haastavista paikoista, niin tämä projekti näytti, kuinka paljon opittavaa olikaan. Pitkään prosessiin osallistuneet yritykset eivät antaneet periksi, ja lopulta tekniset ratkaisut saatiin vastaamaan paikan vaatimuksia. tuulivoima 37 VOIMALAN SIJAINNIN vuoksi onnettomuusriskitaso todettiin tavanomaista huomattavasti suuremmaksi. Hampurin ympäristökeskus vaatikin lupavaiheessa tiukimmat selvitykset, mitkä ympäristölain mukaan oli mahdollista vaatia. Riskien kartoittaminen keskittyi lapojen mahdollisiin vioittumisiin, tulipalon vaaraan, sekä jään putoamiseen. Olemassa olevat tyyppihyväksynnät eivät riittäneet, ja tärkeimmiltä järjestelmiltä vaadittiin 4s-tason toiminnallinen turvallisuus (SIL) sekä varajärjestelmät. VOIMALAAN ESIMERKIKSI asennettiin alkuperäiseen varustukseen kuuluvan sähkökaappien sammutusjärjestelmän lisäksi erillinen palontunnistus- ja sammutusjärjestelmä konehuoneeseen ja tornin alaosaan. Lisäksi nämä järjestelmät liitetään puhdistamon palontorjuntajärjestelmään. MYÖS JÄÄNTUNNISTUS vaati erityistoimia, sillä voimalan läheisyydessä työskentelee jatkuvasti ihmisiä: Hampurissa lavat jäätyvät noin neljä kertaa vuodessa ja muutaman vuoden välein sataa niin paljon jäätävää tihkua, että lavoista irtoavat jääpalaset pystyisivät vahingoittamaan noin 300 metrin etäisyydellä olevia henkilöitä. ERGMANN TÄLLAISET MAHDOLLISET vaaratilanteet estetään jääntunnistimien avulla, jotka pysäyttävät tuulivoimalan olosuhteiden muuttuessa jäätäviksi. Pysäytyksen jälkeen mahdolliset jääpalaset lentävät tuulen mukana enää muutamia kymmeniä metrejä. Tämä alue merkittiin varoitusvaloilla, jotta kukaan ei kulkisi lapojen alla jäätymisen aikana. Tähän tuulivoimalaan asennettiin lapojen jääntunnistusjärjestelmän lisäksi suomalaisen Labkotecin jääntunnistusteknologiaa. Attorneys at Law VOIMALAN RAKENNUS- ja käyttöönottovaiheita seurattiin erityisen tarkasti. Myös voimalan käyttöä ja osien kulumista seurataan erityisen tarkasti asiaan erikoistuneiden palveluntarjoajien toimesta. Condition Monitoring on tärkein tekijä voimalaitoksen kunnonvalvonnassa, ja mahdollistaa koko voimalaitoksen elinkaaren dokumentoinnin sekä kohdistetun huollon. TUULIVOIMALAN TUOTTAMA sähkö auttaa alentamaan vedenpuhdistamon kustannuksia, vaikkakin projektin kokonaiskulut nousivat melkein 6,5 miljoonaan euroon. Itsetuotetusta sähköstä ei Saksassa tarvitse maksaa veroja eikä siirtomaksuja, ja tälläkin tuulivoimalalla tuotettu sähkö on pysynyt hyvin kilpailukykyisenä. Voimalan kaikki pääkomponentit ovat Condition Monitoring System -valvonnassa, joten kulumiin ja häiriöihin voidaan reagoida ennaltaehkäisevästi, mikä lisää voimalan käyttötunteja ja lähtökohtaisesti myös pidentää sen käyttöikää. HAMBURG WASSERILLA on tuulivoima- ja muita poikkeusoloihin tehtäviä energiahankkeita myös esimerkiksi kaatopaikalla, ja lisää voimaloita suunnitteilla satamaan. Vaikka erityisoloihin rakentaminen lisää kustannuksia ja työtunteja, kertoo se samalla siitä, kuinka sitoutuneita Saksassa ollaan uusiutuvan energian tuottamiseen. • Renewables in Finland Legal Solutions www.bergmann.fi tuulivoima 38 tuulivoima 39 Source: Wind power landscape is courtesy of ABB KOTIMAISUUS Miksi KOMPONENTTITEOLLISUUS tarvitsee kattavan kotimarkkinan? SUUNNITTELU & KONSULTOINTI FCG, Pöyry, Ramboll, Reilers, Sito, Sweco, VTT, WSP, ÅF-Consult SÄHKÖASEMAN AUTOMAATIO JA ENERGIA- HALLINTA ABB, Etec Automation OFFSHORE-TEKNOLOGIA Aker Arctic, Arctech Shipyard, Mobimar, Technip LENTOESTEVALOT Obelux KESTOMAGNEETIT Neorem Magnets VOITELUJÄRJESTELMÄT SKF TAAJUUSMUUTTAJAT ABB, The Switch tuulivoima 40 VAIHDE Moventas ENERGIAJÄRJESTELMÄN MITOITUS ABB MAARAKENNUS & HUOLTOTIET Paikalliset urakoitsijat NAPOJEN PAINEAKUT Hydroll SÄHKÖASEMAT, MUUNTAJAT & VERKKOKYTKIMET ABB, VEO SAMMUTUSJÄRJESTELMÄT Salgrom Technologies JÄÄNTUNNISTUSANTURIT Labkotec ASENNUSTARVIKKEET Ensto, Fibox LAPALÄMMITYS & HUOLTO Bladefence, VTT, Wicetec MUUNTAJAT ABB, Trafotek Suomessa on paljon tuulivoimakomponenttien valmistusta ja niiden alihankintaa. Vaikka tarkkaa kotimaisuusastetta on arvoketjujen monimutkaisuudesta johtuen vaikeaa ilmoittaa, on voimaloissa enemmän suomalaista kädenjälkeä kuin yleisesti luullaan. Tuulivoimateknologiateollisuuden tuotannosta leijonanosa menee vientiin, ja osa komponenteista palaa takaisin maahamme tänne toimitettavissa tuulivoimaloissa. Kotimarkkinan tuki on tärkeä teollisuudelle useammasta syystä kuin äkkiä arvaakaan. KAAPELIT Helkama, Prysmian, Reka LAPAMATERIAALI Ahlstrom SÄÄANTURIT Vaisala GENERAATTORIT ABB, The Switch Teksti: Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys ry . Kuva: ABB ASENNUS & HUOLTO ABB, Airice, Empower, Hafmex, Janneniska, JBE Service, JTA-Connection, Nostokonepalvelut, Pori Energia, Pekkaniska TORNIT Levator, Pemamek, Ruukki Vipuvoimaa vahvasta kotimarkkinasta TUULIVOIMALOIDEN OSTAMINEN ei ole marketissa käymistä: kauppojen arvo on suuri, pakettiin liittyy paljon erilaisia, hyvin pitkällekin aikavälille ulottuvia sopimuksia ja lukuisia valintoja teknologian suhteen. Lopputulos on laaja sopimuskokonaisuus, jonka sisältöön molemmat osapuolet voivat vaikuttaa lähtökohdista riippuen enemmän tai vähemmän. Yksi merkittävimpiä neuvotteluvaltteja on tietenkin suuri kaupan arvo. ON LUONNOLLISTA, että ostajan mahdollisuus saada toiveitaan ja vaatimuksiaan läpi kilpailukykyiseen hintaan on sitä parempi, mitä suurempi hankeportfolio hänellä on eli mitä suuremmasta ostoksesta puhutaan. Ostajan on tietyssä määrin mahdollista toivoa vaikkapa suomalaista teknologiaa voimaloihin; ja miksikäs ei suomalainen valitsisi suomalaista, jos vaihtoehto on tarjolla. On KULJETUKSET DSV, Havator, Silvasti VERKON JA ENERGIAN HALLINTA ABB, Eltel, Empower, Enegia NOSTIMET Konecranes ÄLYKKÄÄT SÄHKÖVERKOT ABB kuitenkin selvää, että muutaman voimalan ostaja ei voi esittää yhtä paljon toiveita tai vaatimuksia kuin toimija, joka neuvottelee vaikkapa 250 voimalan puitesopimuksesta. SUOMEN TUULIVOIMAHANKKEIDEN kotimaisuusaste on jo nyt hyvä; TEM:in mukaan se on noin 59 prosenttia. Lukua tarkastellessa pitää kuitenkin muistaa, että minkään tuotteen kohdalla kotimaisuusaste harvoin yltää sataan. Kotimaisuusaste on yksi hyvä ja tärkeä tavoite, sillä se pitää osaltaan maamme talouden rattaat pyörimässä. KOTIMAISUUSASTEEN NOSTAMINEN edellyttää, että hanketoimijoilla on paljon hankkeita kehitteillä eli että näköpiirissä on pitkäjänteinen ja varma poliittinen ympäristö sekä tahtotila uusiutuvan energian ja tuulivoiman lisäämiseksi. On ymmärrettävä, että kunnianhimoinen tuulivoimatavoite ei ole vain energiapolitiikkaa, vaan se vaikuttaa suoraan myös teknologiayritysten toimintaedellytyksiin. Kyse on TURBIINIPERUSTUKSET KSBR, Lemminkäinen, NCC, Peikko Group, Ruskon Betoni, Skanska, Stalatube, YIT yhtä lailla talous- ja vientipolitiikkasta. HYVÄN KOTIMARKKINAN turvin toimijat pääsevät neuvottelemaan isommista voimalatoimitussopimuksista, kun samalla toimijalla on useita puistojahankkeita vireillä. Hanketoimijoille on isompien voimalamäärien myötä neuvotteluvaltaa vaatia voimaloihin suomalaista teknologiaa ja edistää suomalaisten toimittajien pääsyä alihankintaketjuihin. Tätä kautta teknologiayritykset voivat vahvistaa tuotantoresurssejaan ja siten parantaa huomattavasti vientimahdollisuuksiaan edelleen, sillä isot voimalavalmistajat vaativat volyymia toimittajiltaan. Sama pätee toki myös palveluntuottajiin rakentamisaikana sekä voimalaitoksen elinkaaren myöhemmissä vaiheissa. Luonnollisia syitä - ei salailua JULKISUUDESSAKIN ON välillä kum- tuulivoima 41 VOIMALAOIDEN ETÄKÄYTTÖ, KUNNONVALVONTA, TARKASTUKSET, HUOLTOKONSULTOINTI Wind Controller Oy Kuvaan on kerätty joitakin suomalaisia komponenttien ja palveluiden toimittajia. Lista ei ole kattava, mutta se valottaa tämän teknologialan potentiaalia ja suuruusluokkaa. ABB kuvan tuottajana on mainittu kaikissa kategorioissa, joihin se kuuluu; monet yrityksistä voisivatkin olla listattuina lukuisien eri otsikoiden alla, mikä kertoo siitä, että kyse on merkittävän kokoisista yrityksistä. masteltu, miksi voimaloiden tarkkaa kotimaisuusastetta ei ilmoiteta. Edes voimaloiden omistajat eivät sitä ainakaan kaikissa tapauksissa tiedä. Suuren voimalavalmistajan edustaja kertoo, että kyse ei ole salailusta: ”Usein on niin, että tiettyä komponenttia ostetaan usealta tehtaalta useasta eri maasta esimerkiksi siksi, että tuotantovolyymit eivät yksittäisillä toimittajilla riitä kaikkeen voimalatuontanoon. Esimerkiksi Suomeen tulevaan voimalaan ei siis välttämättä satu suomalaista komponenttia, sillä kyse on ajoituksesta. Olennaista kuitenkin on, että suomalainen toimittaja on mukana alihankintaketjussa.” VOIMALAVALMISTAJAT EIVÄT siis ole halukkaita lupaamaan tiettyä suomalaisuusastetta, koska se voi vaihdella voimalasta toiseen sen mukaan, mikä alihankkija kulloinkin pystyy toimittamaan tiettyä komponenttia sopivalla aikataululla. ”Niinhän on sähkönkin kanssa: Kaikki sähkö liikkuu samassa verkossa. Kuluttaja voi ostaa vaikkapa tuuli- tai vesisähköä, ja näin kannattaa niiden puhdasta energiantuotantoa, mutta tietenkään tietystä voimalaitoksesta ei mene piuhaa tiettyyn kotitalouteen. Sähkö tulee luonnollisesti lähimmästä voimalaitoksesta riippumatta sen tuotantotavasta. Kokonaisuuden kannalta on kuitenkin olennaista, mistä kaikista eri tuotantomuodoista sähköntuotantopaletti koostuu”, voimalavalmistaja kommentoi. Alihankintaketjuista työtä laajalle joukolle SUUREN ULKOMAALAISEN voimalavalmistajan ulkomaalainen edustaja totesi taannoin, että suomalaiset eivät ollenkaan tiedä, kuinka paljon suomalaisia osia ja osaamista voimaloissa onkaan. Tästä lausahduksesta virisi ajatus oheisesta kuvasta: Kuvaan on kerätty joitakin suomalaisia komponenttien ja palveluiden toimittajia. Lista ei missään tapauksessa ole kattava, mutta se valottaa tämän teknologialan potentiaalia ja suuruusluokkaa. ABB kuvan tuottajana on mainittu kaikissa kategorioissa, joihin se kuuluu; monet yrityksistä voisivatkin olla listattuina lukuisien eri otsikoiden alla, mikä kertoo siitä, että kyse on merkittävän kokoisista yrityksistä. Kyse ei ole vain yhdestä tai kahdesta teknologia- ja palveluyrityk- sestä, vaan kokonaisesta toimialasta. Toimiala on globaalista yksi nopeimmin kasvavista, sillä maailmalla tuulivoimaa rakennetaan valtavalla volyymilla Suomen vasta kehittyvään markkinaan verrattuna. UUSIUTUVAN ENERGIAN nopea globaali kasvu tarkoittaa, että yhä suurempi osa energiasta tehdään tuotanmuodoilla, joille on ominaista tuotannon ajallisesti vaihteleva määrä. Tämä tulee vaatimaan älykkäiden sähköverkkojen ja -laitteiden kehittämistä. Tällä saralla Suomessa on valtavasti osaamista. Tämän junan kyydistä ei kannata jäädä pois. Kyytiin pääseminen kuitenkin edyllyttää, että alan tutkimusta ja kehitystä on voitava tehdä kotimaassa, mitä varten meille on rakennettava enemmän uusiutuvan energian tuotantokapasiteettia. ON MYÖS muistettava, että kaikilla kuvassa mainituilla yrityksillä on omat laajat hankintaverkostonsa, joissa niissäkin on paljon kotimaisia yrityksiä. Kuten voimalavalmistajien, on näidenkin yritysten vaikeaa arvioida, kuinka suuri on kotimaisen työn osuus kulloinkin valmistettavien komponenttien hankintaketjuissa. Kyse on kuitenkin merkittävästä osuudesta: ”noin kolme neljännestä alihankkijoistamme on kotimaisia” arvioidaan yhdestä tunnetusta tuulivoimalan komponentteja valmistavasta yrityksestä. Toisesta taas kerrotaan, että heidän alihankkijaverkostossaan on erittäin merkittäviä kotimaisia tavarantoimittajia. MAAILMALLA ON todettu, että tuulivoima työllistää yleensä siellä, missä sitä myös rakennetaan paljon. Suomi on jo pitkään ollut ja on edelleen poikkeus tästä perussäännöstä, sillä vaikka kotimarkkinamme on alkaneesta rakentamisesta huolimatta edelleenkin kooltaan vaatimaton, on meillä paljon alan osaamista ja vientiä. Hallitus voi tulevilla linjauksillaan varmistaa, että alan kasvussa oleva vienti- ja työllistämispotentiaali saadaan jatkossakin turvattua. • TILASTOT » abstract Suomen tuulivoimatuotannon kehitys. Vuosituotanto (GWh), asennettu kapasiteetti vuoden lopussa (MW, pylväät) sekä tuotantoindeksi (100% vastaa keskimääräistä tuulisuutta). WIND POWER usually creates most jobs in countries where it is also constructed. Finland has long been an exception confirming the rule, as it hosts a remarkable number of companies providing components for wind power industry. In wind power construction Finland is still an emerging market, but it has to be kept in mind that domestic construction and future targets play a vital role also for the industry: The larger of a project portfolio a developer has, the more pressure it can put on turbine manufacturers when choosing components to turbines delivered. Lähde: Energiateollisuus, Ilmatieteenlaitos, tiedot tuottajilta Suomen tuulivoimatuotanto (pylväät) ja asennettu tuulivoimakapasiteetti (viiva) kuukausittain. Lähde: Energiateollisuus, tiedot tuottajilta FINNISH WIND projects can help domestic industry to enter international supply chains. Further, comprehensive targets and bright future of domestic wind power support technology industry on making investments to production facilities. Picture illustrates some of the Finnish wind power component and service providers. Suomen tuulivoimatuotanto ja tuotantoindeksit 12 kuukauden liukuvana keskiarvona joka kuukauden lopussa. Asennettu kapasiteetti kuukauden lopussa näkyy ohuena viivana. Tuulisuuden mittana käytetty tuotantoindeksi on laskettu eri alueille asennetun tuulivoimakapasiteetin mukaan. Lähde: Energiateollisuus, Ilmatieteenlaitos, tiedot tuottajilta Tuulivoimatilastot on esitetty laitoskohtaisesti kuukausitilastoissa ja yksityiskohtaisissa vuosiraporteissa. tuulivoima 42 tuulivoima 43 ASIANTUNTIJAPALVELUT (MAINIOLLA TUULELLA) Tutustu tuulivoimapalveluihimme www.ramboll.fi/palvelut/energia/tuulivoima TUOTAMME INFRASTRUKTUURIN, YMPÄRISTÖN JA RAKENNUSTEN SUUNNITTELUUN, RAKENTAMISEEN JA YLLÄPITOON SEKÄ JOHDON KONSULTOINTIIN LIITTYVIÄ ASIANTUNTIJAPALVELUITA. Tapahtumat Events For further information: www.tuulivoimayhdistys.fi/en/news/events Global Wind Day - Maailman Tuulipäivä 15.6.2015 Motivan ja STY:n kaikille avoin tuulipuistoretki Saloon 27.8.2015 - Lähtö Helsingistä. HANKEKEHITYS Maisemavaikutusten visualisointi sähköiseen aikaan Teksti: Pasi Heino, JJ-Net Group Oy . Kuva: JJ-Net Group Oy Suomeen rakennetaan parhaillaan paljon tuulivoimaloita. Voimaloista tulee uusi elementti maisemaan, ja suunitteluvaiheessa ne herättävätkin usein ennakkoluuloja alueen asukkaissa. Maisemamuutoksen visualisointi on tapa tehdä uudesta tuntemattomast tutumpaa jo etukäteen, helpottaa sen arviointia ja siihen soputumista. Siinä syy, miksi halusimme ottaa Visual Windpower –palvelun käyttöömme, kommentoi päätöstä Ilmatar Windpower Oyj:n rakennuttamisjohtaja Mikko Toivanen. ILMATAR WINDPOWER Oyj otti askeleen sen puolesta, että tulevat tuulivoimapuistot ja niiden maisemavaikutukset voitaisiin visualisoida mahdollisimman hyvin ja todenmukaisesti luvitusvaiheessa. Tamperelainen JJ-Net Group Oy on kehittänyt 360-panoraamakuvaustekniikkaa hyödyntävän Visual Windpower -palvelukonseptin, jonka avulla tuulivoimapuistot ja niiden maisemavaikutukset pystytään kuvaamaan havainnollisella ja nykyaikaisella menetelmällä. Tuulivoimapuistojen sijaintimaisemat ja niihin suunnitellut muutokset julkaistaan internetpalveluna, joten ne ovat kaikkien halukkaiden käytettävissä kellon ympäri, myös mobiilipäätelaitteilla. KOLMAS VAIHE on toteutuneen tuulivoimapuiston dokumentointi, jolloin saadaan vertailtavuus suunnitellusta maisemavaikutuksista toteutuneeseen maisemavaikutukseen. Palvelun toteutuksen yhteydessä toteutetaan myös painokäyttöön soveltuvat still-kuvat sekä tuodaan karttamateriaali palvelun yhteyteen, jotta kokonaispalvelu olisi mahdollisimman kattava ja kustannustehokas. - TAVOITTEENAMME ON tehdä asiat mahdollisimman hyvin ja haluamme saada luvitusprosessiin mahdollisimman todellisen kuvan siitä, mitä tullaan tekemään. Ala on voimakkaasti kehittyvä, eivätkä kaikki käytännöt ole vielä vakiintuneet tai jopa jo laahaavat perässä. Haluamme olla niitä kehittämässä. VISUAL WINDPOWER –palvelu on kehitetty mahdollisimman realistiseksi. Siinä esitetään tuulivoimapuistojen maisemavaikutukset kolmessa eri vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa dokumentoidaan maisema nykyisessä tilassa. Toisessa vaiheessa maisemaan visualisoidaan ja animoidaan tuulivoimalat hyödyntäen sijaintitietoja, käytettävien turbiinien korkeuksia sekä tuulivoimaloiden oletettuja ilmansuuntia. - OLEMME PÄÄSSEET yhdistämään tuulivoimaloiden maisemavaikutusten visualisoinnin kehitystyössä laaja-alaisesti JJ-Net Group Oy:n osaamista niin kuvaus- ja karttateknologioista kuin ohjelmoinnistakin. Ilmattaren asiantuntijuus tuulivoimasta ja tuulivoimayhtiön todellisten visualisointitarpeiden ymmärtäminen heidän kauttaan ovat luoneet kattavan täyden palvelun visualisointipaketin, jossa kaikki tuulivoimapuistoon liittyvä visualisointimateriaali syntyy kerralla avaimet käteen periaatteella, kertoo JJ-Net Group Oy:n toimitusjohtaja Jussi Jeskanen. • Husum Wind 2015 15.9.-18.9.2015, Husum, Saksa Näistä ja muista tapahtumista lisätietoja osoitteessa: www.tuulivoimayhdistys.fi/tapahtumat THE wind power seminar of the year: WIND FINLAND by FWPA 29.10.2015 Helsinki Jäsenilta - Members’ Night 29.10.2015 Helsinki Ympäristöministeriön tuulivoima-rakentamisen neuvottelupäivä 12.11.2015 Helsinki EWEA annual event 2015 17.-20.11.2015 Pariisi, Ranska tuulivoima 44 tuulivoima 45 KOLUMNI tuulivoima Kattavat tutkimuspalvelut merituulipuistojen suunnittelijoille ja rakentajille Huipputeknologia ja vuosien kokemus vesirakennushankkeisiin liittyvistä tutkimus-, suunnittelu-, rakennus- ja kunnossapitotehtävistä mahdollistaa kustannustehokkaat asiakasratkaisut. hallitusohjelmassa – selvää säästöäkö? S uomen tuoreen hallituksen hallitusohjelmasta löytyy neljä selkeästi tuulivoimaa koskevaa kirjausta: hankkeiden eteenpäin vientiä tullaan nopeuttamaan muun muassa YVA ja kaava yhdistämällä, valitusoikeutta korkeimpaan hallinto-oikeuteen rajoitetaan, uusi tukimuoto suunnitellaan ja tuulivoiman tariffikiintiö leikataan 2500 MVA:sta 2000 MVA:iin. Kolme ensimmäistä linjausta ovat enemmän kuin tervetulleita. Viimeinen on nostanut melkoisen myrskyn tuulivoima-alalla. Suomen maine kärsii annettujen lupausten pettämisestä. Mutta saadaanko siitä paljon kaivattuja säästöjä? Teksti: Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys ry Kuva: Emmi Virtanen / Valokuvaaja Iida Liimatainen TUULIVOIMAN TUOTANTOTUKI suunniteltiin vuosina 2008-2009. Vuonna 2010 järjestelmän hallinnointi muutettiin alkuperäisen suunnitelman Fingridistä Energiavirastolle ja rahat siirrettiin kiertämään valtion budjetin kautta. Muutos aiheutti toiminnanharjoittajissa epävarmuutta, mutta suomalaista investointiympäristöä pidettiin vakaana ja poliittista päätöksentekoa pitkäjänteisenä ja hankkeiden suunnittelua jatkettiin kuitenkin luottavaisin mielin. TUOTANTOTUKI ASTUI lopulta voimaan maaliskuussa 2011. Nyt uuden hallitusohjelman myötä - vain neljä vuotta lain voimaantulon jälkeen - hankekehittäjien pahimmat pelot ovat toteutumassa: tuotantotukeen mukaan otettavaa tuulivoimaloiden tehoa ollaan leikkaamassa 20 %. Joku voisi tässä kohtaa sanoa, että eihän se haittaa, jos yhdeltä alalta vedetään matto jalkojen alta. SUOMEN KANNALTA ongelmalliseksi tämän päätöksen tekee se, ettei ole olemassa ”tuulivoimainvestoria”. Suomessa tuulivoimaan sijoittavat tahot sijoittavat myös asuntorakentamiseen, biokaasuun, bioenergiaan ja niin edelleen. Tuulivoimatuen leikkaus lisää poliittista riskiä kaikilla aloilla ja heikentää investointihalukkuutta koko Suomeen. Suomi on pieni maa, joka lainaa paljon rahaa ja kaipaa investointeja maahan. Suomen ainoa keino investointien houkuttelemiseksi on ollut investointiympäristön vakaus ja poliittisen riskin pienuus – tätä venettä tuulivoima 46 ei pitäisi lähteä keikuttamaan. ENTÄ NE säästöt sitten? Hallitusohjelman julkaisu aiheutti kiintiöpäätöshakemusten ryntäyksen ja tätä kirjoittaessa tuotantotuen piirissä olevien tuulivoimaloiden (918 MVA), voimassa olevien kiintiöpäätösten (422 MVA), käsittelyssä olevien hyväksymishakemusten (8 MVA) ja käsittelyssä olevien kiintiöhakemusten (1420 MVA) määrä ylittää jo alkuperäisen 2 500 MVA:n rajan. Kaikki hakemuksen jättäneet hankkeet eivät todennäköisesti täytä kiintiöpäätökseen vaadittavia kriteereitä, mutta joukossa on varmasti niin paljon kriteerit täyttäviä hankkeita, että 2 500 MVA:n raja tullaan lähestulkoon saavuttamaan. Näin etenkin siksi, että kiintiöhakemuksia voi jättää ainakin siihen asti, kunnes tuotantotukilakia muuttava hallituksen esitys on hyväksytty eduskunnassa, mikä tapahtunee todennäköisesti loka-marraskuussa. Suomen Hyötytuuli Oy • • • • Monikeilainluotaukset Viistokaikuluotaukset Matalataajuusluotaukset ROV ja sukellustutkimukset • Pohjanäytteiden otot • Maaperätutkimukset • Tutkimusten suunnittelu ja ohjaus • Perustuspaikkojen analysointi • Materiaali- ja henkilökuljetukset • Huoltokuljetukset Lisätietoja: Asiantuntijapalvelut Liiketoimintajohtaja Jukka Suonvieri puh. 0400 868 278 Rakentamispalvelut Liiketoimintajohtaja Unto Hjort puh. 0400 526 644 Ylläpitopalvelut Liiketoimintajohtaja Timo Luukkonen puh. 040 596 0331 LOPPUTULOS HALLITUSOHJELMASTA tuulivoiman syöttötariffin osalta taitaakin olla se, että tavoitellut säästöt jäävät saavuttamatta, mutta Suomen maine vakaana investointiympäristönä on pilattu. Ainoa keino tämän kolhun korjaamiseksi on uuden, markkinaehtoisemman, EU-säännöt täyttävän tukimekanismin suunnittelun aloittaminen välittömästi. Investorien pitää voida luottaa siihen, että tuulivoimahankkeiden suunnitteluun jo käytetyt panokset eivät valu hukkaan. -Anni • www.meritaito.fi tuulivoima 47 PIKKU-UUTISET Hallitusohjelmassa hyvää ja huonoa Yrityshakemisto Ääniasetuksen jatko avoinna Pääministeri Sipilän johdolla tehdyssä hallitusohjelmassa oli tuulivoima-alan kannalta sekä hyviä että huonoja uutisia. Luonnollisesti syöttötariffikiintiön määrän alentamisen suunnittelu on erittäin valitettavaa paitsi tuulivoiman, myös Suomen yleisen, kaikkia muitakin aloja koskevan, investointimaineen näkökulmasta. Toisaalta uusiutuvan energian ponnekas rooli kärkihankkeena on erittäin hieno linjaus uudelta hallitukselta, samoin kuin ylipäänsä kurssin ottaminen kohti uusiutuvampaa energiatulevaisuutta. TUULIVOIMA-ALALLE SOPII hyvin siirtyminen kohti markkinaehtoisempaa ja teknologianeutraalia tukijärjestelmää, joka ohjelmassa mainitaan. Asuntotuotannon yhteydessä mainittu YVA:n ja kaavan yhdistäminen olisi myös erittäin tervetullut muutos, sillä kaksi rinnakkaista prosessia ovat syöneet kaikkien osapuolien voimavaroja ja hämmentäneet kansalaisia lukuisine kuulemisineen. Myös viranomaisten valitusoikeuksien rajaaminen toistensa päätöksistä tulee selkeyttämään pelikentän toimintasääntöjä ja vastuutahoja. Terveisiä Puolustusvoimilta PUOLUSTUSVOIMAT TOIVOO, että tuulivoimalausuntoihin liittyvät kysymykset lähetetään osoitteeseen tuulivoimalausunnot@mil.fi. Viralliset lausuntopyynnöt pyydetään edelleenkin osoittamaan organisaation viralliseen e-mail osoitteeseen kirjaamo.pe@mil. fi, jotta lausunto kirjataan virallisesti saapuneeksi. Käsittelyn nopeuttamiseksi voi lausuntopyynnössä mainita vastuuorganisaation, jotta posti ohjautuu suoraan oikeaan kohteeseen: Tuulivoimakaavoituksiin liittyvät lausuntopyynnöt (YVA ja OAS ml.) voi osoittaa suoraan Pääesikunnan logistiikkaosastolle. Tuulivoimahankkeeseen liittyvät lausuntopyynnöt (tutkavaikutus, lopullinen hyväksyttävyys) tulee puolestaan osoittaa Pääesikunnan Operatiiviselle osastolle. PÄÄESIKUNTA ON tehnyt sähköisen lomakkeen tutkavaikutuslausunnon pyytämistä varten. Lomake löytyy myös STY:n sivulta: www.tuulivoimayhdistys.fi/filebank/732Tuulivoimalan_lausuntopyynto_sahkoisesti_ taytettava.pdf ÄÄNIASETUSTA EI viety valtioneuvoston käsiteltäväksi ennen vaaleja. Asian jatko on avoinna: uusi valtioneuvosto voi halutessaan ottaa asian käsiteltäväkseen myöhemmin. Toistaiseksi siis lainvoimaiset ovat vanhat ääniohjearvot vuodelta 1992, minkä lisäksi kuviossa keikkuvat mukana ympäristöministeriön ohjeen asetuksesta poikkeavat arvot. STY:n hankelista päivitetty MONIEN TAHOJEN hyödyntämä hankelista on saanut huhtikuussa kovasti kaivatun päivityksensä. Päivitetty hankelista löytyy avoimesti STY:n nettivisuilta osoitteetsa: www.tuulivoimayhdistys.fi/hankelista. Hankelistan mukaan Suomessa on vireillä tuulivoimahankkeita yli 11 00 MW:n edestä, joista merelle on suunniteltu noin 2200 MW. Tuulivoima etenee vauhdilla maailmalla GLOBAL WIND Energy Council:in (GWEC) raportin mukaan vuonna 2014 rakennettiin 51 000 MW uutta tuulivoimakapasiteettia, joista yksin Kiinassa 23 000 MW. Suomessa asennettiin uutta kapasiteettia viime vuonna yli 180 MW. Vuoden lopussa meillä oli yhteensä 627 MW tuulivoimaa. Hyvätuulinen kevät VUODEN ENSIMMÄISET kuukaudet olivat Suomessa erittäin hyvätuulisia, ja monin paikoin laitettiin tuotantoennätyksiä uuteen uskoon moneen kertaan. Fingiridin sivuilla oleva voimajärjestelmän tila on ollut mukavaa seurattavaa, sillä reilun 600 MW:n kokonaiskapasiteetilla tuotettiin usein verkkoon puhdasta tuulisähköä reilusti yli 500 MW:n teholla. Tervetuloa uudet jäsenet! Fortum Heat & Power Oy (Energiakauppa); JJ-Net Group Oy (Tuulivoimamallinnukset ja tuotantoanalyysit); Maanomistajien Arviointikeskus Oy (Lakipalvelut); Meriaura Oy (Kuljetukset ja logistiikka); Oulun Energia Urakointi Oy (Rakentaminen). tuulivoima 48 matti.ahtosalo@egl.eu . www.axpo.com Axpo Finland Oy on riippumaton energiakaupankäyntiin, varainhoitoon ja strukturoituihin tuotteisiin keskittynyt yhtiö. vat tuotteet ja työmenetelmät yhdessä laitevalmistajien ja tutkimuslaitosten kanssa. Olemme toteuttaneet jäähdytysjärjestelmien puhdistuksia ja lämmönsiirtonesteiden vaihtoja kokonaispalveluna Skandivavian ja Baltian alueilla asiakkaiden hyväksymillä tuotteilla. Palveluumme kuuluvat myös lämmönsiirtonesteiden analysointi ja ultraäänivirtausmittaukset. ENEGIA GROUP OY MOVENTAS GEARS OY ENERGIAKAUPPA / ENERGY TRADE AXPO FINLAND OY jussi.kaasalainen@enegia.com . www.enegia.com Enegia (ent. Energiakolmio) on Pohjoismainen riippumaton energiamarkkinoiden asiantuntijayritys. Yhtiö tarjoaa asiantuntijapalveluita energiamarkkinan, -tehokkuuden ja -johtamisen aloilla. Yhtiön asiakkaita ovat yritykset ja julkisen sektorin organisaatiot kaikilla toimialoilla. Enegia työllistää lähes 200 henkilöä ja se on perustettu vuonna 1995. FORTUM POWER AND HEAT OY aleksi.nordlund@fortum.com . www.fortum.com Fortum Origination offers physical and financial trading expertise to wind power producers. We will buy the produced electricity and manage the balance responsible obligations on behalf of the power producer. With Fortum’s financial services, the wind power producer can secure its result and reduce the investment risk by standard and structured products. We offer also environmental value management and trading. HUOLTO- JA KUNNOSSAPITOPALVELUT SERVICE AND MAINTENANCE AIRICE OY feodor.gurvits@airice.fi . www.airice.fi Tuulivoimaloiden tarkastukset, turvallisuus, yleiset koulutukset ja asentajakoulutukset, tekninen konsultointi, asennuksen suunnittelu, tuulivoimapuistojen kenttätyöt. BLADEFENCE ville.karkkolainen@bladefence.com www.bladefence.com Tuulivoimaloiden siipien elinkaaren hallintapalvelut, tarkastukset, kunnossapidot ja korjaukset. HAFMEX GROUP urpo.hauvonen@hafmex.fi . www.hafmex.fi Huolto- ja korjauspalvelut kaiken kokoisiin tuulivoimaloihin sekä laajemmat vika- ja vauriokartoitukset. JBE SERVICE OY info@jbeservice.fi . www.jbeservice.fi JBE Service Oy tarjoaa tuulivoimaloiden huolto-, pystytys- ja korjauspalveluita, mm. määräaikaishuollot, vianetsintä, muuntajien, laakereiden, lapojen ja vaihdelaatikoiden vaihdot, nosto- ja työmaavalvonta sekä vaativien huoltoprojektien hallinta ja konsultointi. KL-LÄMPÖ OY kl-lampo@kl-lampo.com . www.kl-lampo.fi KL-Lämpö on kehittänyt tuulivoimaloiden nestekiertoisten jäähdytysjärjestelmien puhdistukseen tarvitta- service@moventas.com . wwww.moventas.com Elinkaaripalvelut; kunnonhallintajärjestelmä, etähallinta, tarkastukset, kenttätyöt, korjaukset, laajat huolto- ja korjausprojektit myös merellä, kunnossapito, modernisoinnit, varavaihdepalvelu, varaosat, erikoistyökalut, konsultointi, koulutus. POLAR WIND TECHNOLOGIES OY www.polarwind.fi Vianetsintä-, huolto-, konsultointi-, kunnossapito- ja koulutuspalvelut teollisuuden sähkömoottoreille ja generattoreille. Erityis osaaminen tuulivoimageneraattoreissa, myös Offshore puistot ja laajemmat huolto/ korjaus projektit maailman laajuisesti. PORI ENERGIA OY miika.sinetta@porienergia.fi www.porienergia.fi/Tuotteet-ja-palvelut/Tuulivoimapalvelut Tuulivoimalaitosten käyttö ja kunnossapito asiakkaalle räätälöityjen palvelupakettien muodossa. Hankekehityspalvelut ja tuulienergian tuotanto. VAASA ENGINEERING LESTIJÄRVEN KUNTA lestijarven.kunta@lestijarvi.fi . www.lestijarvi.fi Kunnallinen toiminta. SIMON KUNTA simon.kunta@simo.fi . www.simo.fi SOININ KUNTA soini@soini.fi . www.soini.fi Hyvää tuulta ilmassa ja ihmisissä. KOMPONENTIT, MATERIAALITOIMITTAJAT COMPONENTS AND MATERIAL PROVIDERS ABB jukka.a.makinen@fi.abb.com . www.abb.com ABB on johtava sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtymä, jonka tuotteet, järjestelmät ja palvelut parantavat teollisuus- ja energiayhtiöasiakkaiden kilpailukykyä ympäristömyönteisesti. ABB on sähköteknisten tuotteiden ja ratkaisuiden johtava toimittaja tuulivoimateollisuuteen. ABB:llä on 30 vuoden kokemus, sekä kattava osaaminen tuuliturbiinien ja tuulipuistojen sovelluksista ja järjestelmistä. ABB palvelee tuulivoimateollisuuden asiakkaita prosessien kaikissa vaiheissa. ABB:n palveluksessa on yli 135 000 henkilöä noin 100 maassa. ADWATEC OY arto.verronen@adwatec.com . www.adwatec.com Sähkövoimateollisuuden vesijäähdytysjärjestelmät. veo@veo.fi . www.veo.fi Automaatio- ja sähköistysratkaisuja energian tuotantoon, siirtoon, jakeluun ja käyttöön sekä kotimaassa että vientimarkkinoilla. Toimintaamme kuuluvat myös laitosten modernisointi, huolto ja kojeistovalmistus. info@axcomotors.com . www.axcomotors.com AXCO-Motors Oy suunnittelee ja valmistaa kestomagneettitahtigeneraattoreita pientuulivoima sovelluksiin. 3D WIND SERVICE OY FIBOX OY info@3dws.fi . www.3dws.fi Tuulivoima-alan asennustöitä - pystytyksiä, huoltoja ja korjauksia tehokkaasti ja turvallisesti. Professional wind turbine works - installations, maintenance and repairs. JULKISHALLINTO, KUNNAT, OPPILAITOKSET PUBLIC SECTOR, EDUCATIONAL INSTITUTIONS HALSUAN KUNTA halsua.kunta@halsua.fi . www.halsua.fi KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU OY erja.tuliniemi@kyamk.fi . www.kyamk.fi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu panostaa ympäristöystävällisen energiantuotannon koulutukseen ja tutkimukseen. Energiatekniikan ja logistiikan asiantuntijapalvelumme ovat mukana tuulivoiman tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeissa. tuulivoima 49 AXCO MOTORS OY info@fibox.fi . www.fibox.fi Yli 40 vuoden kokemus kotelointiratkaisujen ja ohjauskeskusten toimituksista vaativiin olosuhteisiin. Toiminta kattaa suunnittelun, valmistuksen, testaukset ja toimitukset globaalisti. FUCHS OIL FINLAND OY antti.toivanen@fuchs-oil.fi . www.fuchs-oil.fi Maahantuomme Saksalaisen FUCHS PETROLUB SE:n voiteluaineita eri teollisuuden alojen tarpeisiin. Voiteluaineiden ja niiden käsittelyyn liittyvien tuotteiden ja laitteiden lisäksi tarjoamme asiakkaillemme asiantuntevaa apua oikeiden aineiden valitsemisessa, sekä niiden käsittelyssä niin taloudellisesta kuin turvallisesta näkökulmasta. KLÜBER LUBRICATION NORDIC A/S klueber.fi@sk.klueber.fi . www.klueber.com LANDIS+GYR OY sales.finland@landisgyr.com . www.landisgyr.fi Landis+Gyr Oy tarjoaa integroituja energianhallintaratkaisuja ja toimittaa sähkö-, kaasu- ja kaukolämpömittareita, etäluentajärjestelmiä ja luentapalveluita energiayhtiöiden tarpeisiin. Yritys on aktiivisesti mukana älykkään verkon kehittämisessä. Landis+Gyr on Toshiban itsenäinen tytäryhtiö, ja sen tuotevalikoimaan kuuluvat Toshiban siirto- ja jakeluverkon tuotteet, ratkaisut uusiutuvan energian hallintaan ja tuotannon ohjaukseen sekä akustoratkaisut energian varastointiin. Landis+Gyrin vuotuinen liikevaihto on yli 1,6 miljardia USA:n dollaria, ja yritys toimii yli 30 maassa. Suomen yksikkö toimii etäluentajärjestelmien ja älykkään mittauksen teknologiakeskuksena, ja sen toimipaikat sijaitsevat Jyväskylässä ja Vantaalla. MASTCRAFT info@mastcraft.fi . www.mastcraft.fi MastCraft on kokenut teräsrakenteiden valmistaja, joka toimii koko Suomen alueella. Päätuotteita ovat erilaiset mastot palveluineen. MastCraftin tuulivoimarakentamisen palveluihin kuuluvat mm. tuulimittausmastot avaimet käteen -toimituksena, mittalaitteiden asennukset sekä muut alan työt. MERUS POWER DYNAMICS OY kari.tuomala@meruspower.fi . www.meruspower.fi Merus Powerin sähkön laatua parantavat ratkaisut säästävät sähköä, parantavat prosessien energiatehokkuutta ja mahdollistavat uusiutuvan energian sähköverkkoon kytkennän verkkoyhtiöiden vaatimusten mukaisesti. MOVENTAS GEARS OY service@moventas.com . www.moventas.com Moventas on yksi maailman johtavista vaihdevalmistajista. Yhtiö valmistaa voimansiirtoratkaisuja esimerkiksi tuulivoima-, sellu- ja paperi- sekä kaivosteollisuudelle ja tarjoaa kattavat palvelut vaihteiden huoltoon, ylläpitoon ja etähallintaan. Yhtiöllä on noin 900 työntekijää 14 maassa sekä maailmanlaajuinen yhteistyökumppaniverkosto. Moventas on osa globaalia teollisuusryhmää, Clyde Blowersia. OBELUX OY info@obelux.com . www.obelux.com Tuulivoimaloihin tarkoitettujen pien-, keski-, ja suurteho ledlentoestevalaisimien ja valaisinjärjestelmien valmistus. ONNINEN OY jukka.saarenpaa@onninen.com . www.onninen.com Onninen tarjoaa kattavia materiaali- ja tietovirtapalveluja urakoitsijoille, teollisuudelle, julkisille organisaatioille ja teknisten tuotteiden jälleenmyyjille sekä tavarantoimittajille. Onninen työllistää 2800 henkilöä, joista noin tuhat Suomessa. OY US MARINE DIESEL IMPORT LTD info@x1r.fi . www.x1r.fi Voiteluaineiden maahantuonti ja myynti. PEIKKO FINLAND OY jukka.nykanen@peikko.com . www.peikko.com Peikko on jo vuodesta 1965 toiminut betonirakentamisen liitosteknologian uraauurtava kehittäjä ja ammattilainen. Tuulivoimasektorille toimitamme perustusratkaisuja onshore-kohteisiin, sisältäen Peikon omissa tuotanto-yksiköissä valmistetut jälkijännitysjärjestelmät. Valmistamme ja toimitamme myös betonielementti-tornien valmistajille liitosteknologiaa. NEOREM MAGNETS OY info@neorem.fi . www.neorem.fi Neorem Magnets Oy valmistaa NdFeB-kestomagneetteja ja sähkökoneiden napaelementtejä Ulvilassa. Tuotteitamme käytetään muun muassa suurissa sähkökoneissa uusiutuvan energian tuotannossa. Olemme ainoa tuulivoimaan keskittynyt suurten magneettien valmistaja Euroopassa. ROXTEC FINLAND OY info@fi.roxtec.com . www.roxtec.fi Roxtec Finland Oy on erikoistunut kaapelien ja putkien läpivientien tiivistämiseen. SALGROM TECHNOLOGIES OY tommi.holappa@salgrom.fi . www.salgrom.fi Salgrom Technologies on automaattisten sammutusjärjestelmien ja korkeanluokan paloturvaratkaisujen toimittaja ja edustaa tämän hetken kehittyneintä palonsammutustekniikkaa sekä johtavaa paloturva- ja laitteistoteknologiaa. SCHAEFFLER FINLAND OY info.fi@schaeffler.com . www.schaeffler.fi Schaeffler Finland Oy toimittaa laakereita, niihin liittyviä komponentteja, asennus- ja kunnossapitotuotteita sekä -palveluita suomalaisille tuulivoimaloiden ja vaihteistojen OEM-valmistajille sekä tuulipuistoihin. SKF AURA ENERGIA pekka.agge@auraenergia.fi . www.auraenergia.fi Energiajärjestelmien konsultointi ja suunnittelu, tuulivoimalaitokset ja aurinkoenergia. Suorat sähkösopimukset, johdannais- ja energiakauppa. Tuulisähkön tuotanto, tasehallinta ja sähkökauppa saman katon alla. CLEMENS LAW FIRM mbr@clemenslaw.dk . www.clemenslaw.dk We provide advise to stakeholders within the wind industry. ismo.virtanen@skf.com . www.skf.com Laakeroinnit, kytkimet, tiivisteet, voitelujärjestelmät sekä kunnonvalvontajärjestelmät laitevalmistajille ja loppukäyttäjille. Huolto- ja kunnossapitopalveluiden osalta vastaanottomittaukset, kunnonvalvontasopimukset, suunnittelupalvelut, vaurioanalyysit, asennustyökalut ja voitelurasvat pyöriville laitteille. DNV GL STALATUBE OY info@ethawind.com . www.ethawind.com Tuulivoimapuistojen kehittämisen tukipalvelut, tuulivoimaselvitykset, hankintaprosessin tukipalvelut, teknillistaloudelliset vertailut. markku.koponen@stalatube.com . www.stalatube.com Stalatube on vuonna 1972 perustettu perheyritys, joka valmistaa perustuotannossaan ruostumattomia rakenneteräsputkia. Sillä on ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana maailmassa CE-merkintäoikeus näille tuotteille. Stalatube on kehittänyt tuulivoimamarkkinoille maatuuli-kohteisiin StalaWind-turbiinitornin, jonka edut tulevat esille erityisesti korkeissa, napakorkeudeltaan vähintään 140 m torneissa. Asennusjärjestelmän edut korostuvat, mitä suuremmista napakorkeuksista on kysymys. Jopa 180 m on mahdollinen. Liikevaihtoluokkamme on n. 100 MEUR. Tuotannostamme 95 % menee vientiin n. 50 maahan. Kaikki tuotteet valmistetaan Suomessa, Lahdessa. THE SWITCH jussi.vanhanen@theswitch.com . www.theswitch.com Kestomagneettigeneraattorit ja tehonmuokkaimet. WICETEC OY petteri.antikainen@wicetec.com . www.wicetec.com Jäänestojärjestelmät tuulivoimalaitoksiin. KONE- JA LAITESUUNNITTELU DEVELOPEMENT OF MACHINERY AND EQUIPMENT HAITOR OY kristian.korppi@haitor.com . www.haitor.com Ruuvi- ja pulttiliitoksissa käytettävien hydraulisten momenttiavaimien ja vetokiristystyökalujen sekä niihin liittyvien ratkaisujen myynti, huolto, kalibrointi ja vuokraus. Palveluina kohdesuunnittelu, koulutukset ja asennusvalvonta. KONEVUOKRAUSPALVELUT MACHINERY AND EQUIPMENT RENTAL SERVICE RAMIRENT FINLAND OY veikko.lehtola@ramirent.fi . www.ramirent.fi Ramirent Finland Oy on Suomen suurin ja kattavin rakennuskonevuokraamo, joka palvelee asiakkaitaan maanlaajuisesti yli 70 toimipisteen verkostollaan ja yli 500 luotettavasta rakennuskonepalvelun ammattilaisesta koostuvan henkilöstön voimin. Laajan toimipisteverkon ansiosta olemme lähellä asiakkaitamme ja voimme tyydyttää paikallisten asiakkaiden toiveet mahdollisimman hyvin. KONSULTOINTI JA SUUNNITTELU CONSULTANCY AND DESIGN AHLMAN GROUP OY santtu@ahlmangroup.fi . www.ahlmangroup.fi Ahlman Group Oy tekee laadukkaita ja puolueettomia luontoselvityksiä. Yritys on erikoistunut tuulivoimapuistojen luontoselvityksiin, joista yhtiöllä on merkittävä kokemus. Osaamisalueita ovat linnusto-, liito-orava-, kasvillisuus-, viitasammakko-, lepakko- ja muut luontoinventoinnit sekä Natura-arvioinnit ja lausunnot. tuulivoima 50 Lars.Landberg@dnvgl.com . www.gl-garradhassan.com DNV GL Renewables Advisory (formerly known as GL Garrad Hassan) is a global renewable energy consultancy. With almost 1000 members of staff in 23 countries we can serve our clients globally. ETHA WIND OY FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY timo.lempinen@fcg.fi . www.fcg.fi FCG Finnish Consulting group Oy on yksi Suomen suurimmista yhdyskunta- ja ympäristösuunnitteluun keskittyneistä konsulttiyhtiöistä.Yhtiö on osa FCG-konsernia, joka toimii Suomessa 15 paikkakunnalla. Lisäksi kansainvälinen toimintamme tytäryhtiömme kautta on merkittävää. GREENENERGY FINLAND info@gef.fi . www.gef.fi Uusiutuvien energiamuotojen tutkimus- ja tuotekehitys, myytäviin tuotteisiin liittyvät asennus- ja huoltopalvelut. Uusiutuvien energiamuotojen koulutus- ja konsultointipalvelut. HAFMEX GROUP merja.paakkari@hafmex.fi . www.hafmex.fi Tuulimittaukset, tuotantoanalyysit, lupaprosessit sekä hankesuunnittelu ja toteutus. ILMATIETEEN LAITOS tuulipalvelut@fmi.fi . www.fmi.fi Tuulimittaukset, paikallisen tuulen potentiaalin ja jäätämisen arviointi, ilmastonmuutoksen vaikutukset tuulienergiaan, lyhytaikaiset tuuli- ja tuotantoennusteet. INFRATEK FINLAND OY jari.valimaki@infratek.fi . www.infratek.fi Infratek Finland Oy tarjoaa palveluja tuulivoiman verkkoliityntään ja sisäisiin verkkoihin, joista yhtiöllä on vuosikymmenien kokemus. Palveluina ovat konsultointi, suunnittelu ja rakentaminen - erikseen tai kokonaistoimituksena. INSINÖÖRITOIMISTO ERKKI HAAPANEN OY erkki.haapanen@tuulitaito.fi . www.tuulitaito.fi Tuulisuusanalyysit, tuulimittaukset mastolla ja sodarilla. Konsultointi ja koulutus. KALA- JA VESITUTKIMUS OY sauli.vatanen@kalajavesitutkimus.fi www.kalajavesitutkimus.fi Mm. kalataloudelliset tutkimukset ja -tarkkailut, vesistötutkimukset ja -tarkkailut, ympäristövaikutusten arviointi, ympäristölupahakemukset ja niihin liittyvät selvitykset sekä vesistöihin ja kalatalouteen liittyvät suunnittelutyöt. K2 MANAGEMENT A/S nbr@k2management.dk . www.k2management.eu K2 Management is a leading independent wind energy, design, advisory, and consulting company. Our core strength is the application of practical knowledge to help deliver safe and efficient project solutions for our clients. This is based on our team’s extensive experience with both onshore and offshore projects throughout the world. We provide: Wind park project design, planning and development services; Operational project management and construction support; Advice to existing and emerging contractors; Technical due diligence advice for investors and insurers. K2M currently has offices in the UK, Denmark, Germany, the USA, and Brazil, and we are seeking to expand into new markets to support customer demand. TUULISAMPO OY LANDPRO OY VINDKRAFTFÖRENINGEN RF tore.granskog@landpro.fi . www.landpro.fi Energia- ja infrahankkeiden maanhankintapalvelut, mm. sopimusten laatiminen, maanomistajaneuvottelut, maanmittaustoimitukset ja kiinteistöarviot. Lisäksi tarjoamme YVA-hankkeiden projektinjohtopalveluita. Lisätietoja verkkosivuiltamme. MERITAITO OY info@meritaito.fi . www.meritaito.fi Toteutamme mm. kokonaisvaltaiset tutkimukset merialueilla: pohjatopografin kartoituksen, merenpohjan tutkimukset, näytteenotot ja tutkimussuunnittelun. Vesikuljetuskalustomme, merialueiden tuntemus sekä laaja osaaminen vesistötöissä ovat käytettävissä rakennus, ylläpito ja huoltotehtäviin. tuulisampo@tuulisampo.fi . www.tuulisampo.fi Tuulimittausteknologian kehittäminen ja hyödyntäminen tuulipuistojen kehittämisessä. patrik.holm@mervento.com Ruotsinkielinen sisaryhdistys LAKIPALVELUT / ADVOCACY WEST COAST ROAD MASTERS OY ASIANAJOTOIMISTO BERGMANN OY juha-matti.vainio@roadmasters.fi . www.roadmasters.fi West Coast Road Masters Oy on toukokuussa 2012 Poriin perustettu tiestöalan mittaus- ja konsultointipalveluita tuottava yritys joka toimii Suomessa sekä lähialueilla. Yrityksen erikoisosaamista kantavuusmittaukset kahdella KUAB FWD 50 oudotuspainolaitteella ja levykuormituslaitteilla. WIND CONTROLLER OY Pasi.Tarvainen@numerola.fi . www.numerola.fi Tuulivoimapuistojen kehittämisen tukipalvelut, ympäristöselvitykset, tekninen laskenta, tuuliolosuhdemallinnukset ja tuotantoanalyysit. jari.valle@windcontroller.fi . www.windcontroller.fi Wind Controller on tuulivoima-alan konsultointipalveluja tarjoava yritys. Tarjoamme palveluja energian tuottajille, tuulipuiston kehittäjille, kunnossapitoyrityksille sekä tuulivoimaloiden valmistajille tuulivoimaloiden elinkaaren kaikkiin vaiheisiin. Yrityksen työntekijöillä on vahva kokemus tuulivoimaloiden suunnittelusta ja kunnossapidosta. Yritys on riippumaton tuulivoimalavalmistajista ja kunnossapitoyrityksistä. Yrityksellä on myös kattava verkosto eri alojen asiantuntijoita ja kunnossapitoyrityksiä, mikä mahdollistaa kaikkien tarvittavien palvelujen tarjoamisen kustannustehokkaasti tuottaen arvoa asiakkaillemme. POWER ENGINEERS FINLAND OY WSP MITTAKOLMIO KY pete.kinnunen@mittakolmio.fi . www.mittakolmio.fi Asemakuvat, lupa-asiat, ympäristöselvitykset ja mittaukset. NUMEROLA jorma.haapanen@powereng.com www.powereng.com POWER Engineers Inc on kansainvälinen sähkötekninen monialaosaaja, joka työllistää maailmanlaajuisesti yli 2300 ammattilaista. Suomen tytäryhtiö POWER Engineers Finland Oy on keskittynyt tuulivoimakehittäjien ja -rakentajien suunnittelutarpeiden sekä omistajan insinööritoimintojen toteutukseen kansainvälisesti yli 20 000MW asennukseen liittyvän kokemuksen pohjalta ja sähköverkko-omistajien sähköteknisen suunnittelun ja valvonnan tarpeiden määrittelyyn ja toteutukseen. POWER Engineers Inc:in päätoimialat ovat SÄHKÖNSIIRTOTEKNOLOGIA; Sähkönsiirtolinjat (maa ja ilma), sähköasemat, SCADA, selvitykset, valvonta, koestukset, käyttöönotto - kattava suunnittelu. SÄHKÖN TUOTANTO; Tuuli-, aurinko,vesi-, geoterminen-, yhteistuotanto- ja ydinvoimalat. LAITOKSET; datakeskukset, ruoka- ja elintarviketeollisuuden prosessit. PÖYRY ENERGY OY karoliina.joensuu@poyry.com . www.pöyry.fi Projektikehitys, lupaprosessit, suunnittelu ja hankinta, projektin johto. RAMBOLL FINLAND OY veli-pekka.alkula@ramboll.fi . www.ramboll.fi Asiantuntijapalveluita tuulivoimahankkeiden elinkaaren kaikkiin vaiheisiin sisältäen esiselvitykset, selvitykset ja luvat (YVA, kaava jne.), toteutussuunnittelun, rakennuttamispalvelut, käyttöönoton sekä käytön ja kunnossapidon. REJLERS OY info@rejlers.fi . www.rejlers.fi Tuulivoimayhtiöille tarjoamme kattavasti palveluita investointisuunnittelusta, maankäytön suunnittelusta, kaavoituksesta ja rakennuttamispalveluista alkaen aina käyvän laitoksen energian mittaukseen, raportointiin ja taseselvitykseen asti. RISK CONSULT OY vaasa@riskconsult.fi . www.riskconsult.fi Vakuutusmeklari on puolueeton asiantuntija vakuutusten kilpailuttamisessa ja hoitamisessa asiakkaan puolesta. Risk Consult on tuulivoiman riskienhallintaan ja vakuuttamiseen erikoistunut vakuutusmeklariyritys. THERMOPOLIS OY niina.huovari @thermopolis.fi . www.thermopolis.fi kuljetuksiin. Meriaura on menestyksekkäästi toteuttanut lukuisia maa- ja merituulipuistojen vaihteistojen, lapojen, runkojen sekä muiden tuulivoimaloiden komponenttien kuljetuksia. Meriaura operoi myös merituulipuistojen huoltoalusta. paivi.vainionpaa@wspgroup.fi . www.wspgroup.fi WSP tarjoaa monialaisia konsultointi-, suunnittelu-, tutkimus- ja projektin johtopalveluita energiahankkeisiin. Suomessa asiantuntijoita on 350 kahdeksalla paikkakunnalla ja maailmanlaajuisesti 10.000. YRJTECHNOLOGY OY yrjo.rinta-jouppi@kolumbus.fi . www.yrjtechnology.fi Tuulimittaukset, energiamittaukset, uudet ratkaisut. KULJETUS JA LOGISTIIKKA TRANSPORT AND LOGISTICS DSV PROJECTS FINLAND OY projects@fi.dsv.com . www.fi.dsv.com Kokonaislogistiikka tuulivoimaprojekteihin. HAVATOR OY mika.kolehmainen@havator.com . www.havator.com Tuulivoimapuistojen suunnittelu, tuulivoimaloiden kuljetukset, nostot ja asennukset. KAPLAAKI OY carita.natunen@kaplaaki.com . www.kaplaaki.com Merellinen monialayritys, joka on keskittynyt vaativiin nostopalveluihin sekä monipuoliseen osaamiseen niin merellä kuin telakallakin. KASKISTEN SATAMA - PORT OF KASKINEN portofkaskinen@kaskinen.fi . www.kaskinen.fi Satamapalvelut. Kaskisten satama on länsirannikolla sijaitseva metsäteollisuuden tärkeimpiä vientisatamia. Satama tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet tuulivoimakomponenttien käsittelylle ja varastoinnille. Sataman välittömässä läheisyyydessä on laajoja vapaita teollisuusalueita ja suoria esteettömiä liikenneyhteyksiä suoraan satamaan. Kaskisten satamaan johtaa lyhyt helposti navigoitava 9 metriä syvä väylä. Tarjoamme satamaoperaattoreiden kanssa räätälöityjä satamapalveluja kaikenlaiselle tavarankäsittelylle ja varastoinnille. Katso satamavideo osoitteessa: vimeo.com/84048036 KULJETUSLIIKE VILLE SILVASTI OY info@silvasti.com . www.silvasti.com Tuulivoimaloiden kuljetukset, projektikuljetukset, Euroopan laajuisesti. MERIAURA OY projects@meriaura.fi . www.meriaura.fi Meriaura Oy on erikoistunut teollisuuden tuotteiden ja raaka-aineiden merikuljetuksiin sekä erikoislastien tuulivoima 51 office@bergmann.fi . www.bergmann.fi Asianajotoimisto Bergmann toimii juridisena neuvonantajana tuulipuistojen hankinnoissa, sekä rakennusja kehitysvaiheessa. ASIANAJOTOIMISTO BIRD & BIRD OY pekka.raatikainen@twobirds.com . www.twobirds.com Bird & Bird on yksi Suomen johtavista asianajotoimistoista. Palvelemme kaikissa liikejuridiikkaan liittyvissä toimeksi-annoissa asiantuntevasti ja saumattomasti Suomen lisäksi 16:ssa muussa maassa Euroopassa, Aasiassa ja Lähi-idässä. ASIANAJOTOIMISTO HAMMARSTRÖM PUHAKKA PARTNERS OY info@hpplaw.fI . www.hpplaw.fi Liikejuridiikka – tuulivoimaloihin liittyvä juridiikka kokonaisvaltaisesti. ASIANAJOTOIMISTO KROGERUS helsinki@krogerus.com . www.krogerus.com Asianajotoimisto Krogerus on yksi Suomen johtavista asianajotoimistoista, joka hoitaa kotimaisia ja kansainvälisiä liikejuridiikan toimeksiantoja. ASIANAJOTOIMISTO MÄKITALO RANTANEN & CO OY attorneys@makitalo.fi . www.makitalo.fi Asianajotoimisto Mäkitalo Rantanen & Co Oy tarjoaa toimivia ratkaisuja perustuen pitkään ja laaja-alaiseen kokemukseensa energiayhtiöiden toimintaympäristöstä ja toimintatavoista. FONDIA OY fondia@fondia.fi . www.fondia.fi Tarjoamme asiakkaillemme tukea päivittäisten lakiasioiden hoitamisessa Lakiosasto-palvelumme puitteissa, minkä lisäksi toimimme asiakkaidemme juridisena neuvonantajana erikoistilanteissa, kuten esimerkiksi vaativissa yritysjärjestelyissä sekä riitatilanteissa. Tarjoamme myös sähköisiä työkaluja lakiasioiden tehokkaampaan ja helpompaan hallinnointiin laadukasta koulutusta unohtamatta. MAANOMISTAJIEN ARVIOINTIKESKUS OY asiakaspalvelu@arviointikeskus.fi www.arviointikeskus.fi Arviointikeskus on johtava kiinteistöarvioinnin ja ympäristöoikeuden osaaja Suomessa. Tarjoamme asiantuntevaa ja joustavaa arviointi- ja lakipalvelua energian tuottajille ja tuulivoimapuistojen kehittäjille. Palveluumme kuuluu alueiden maanomistajaselvitykset, suunnitteluluvat, tuulivoimaloiden- ja niiden vaikutusalueiden sopimusneuvottelut, vaikutusalueiden pinta-alamittaukset, tie- ja kaapelialueiden korvauslaskeminen, sekä työaikaisten vahinkojen ja haittojen arvioinnit. MITTAUSTEKNIIKKA MEASURING TECHNOLOGY LABKOTEC OY info@labkotec.fi . www.labkotec.fi Labkotec Oy on johtava tuulivoimaloiden jääntunnistintekniikan, sähköisten pinnankorkeuden ja virtausmittauslaitteiden, erotinhälyttimien sekä automaatio- ja tunnistintekniikkan ja tiedonsiirron internet-pohjaisiin ratkaisuihin erikoistunut suomalainen teollisuusyritys. PANKKIPALVELUT, RAHOITUS, INVESTOINTI BANKING AND FUNDING IMPAX ASSET MANAGEMENT b.stafford@impaxam.com . www.impaxam.com Impax is one of the longest established private equity fund managers in renewable energy sector. The firm manages two private equity infrastructure funds that follow an operationally focused, value-add strategy, investing in renewable power generation and related assets. Impax New Energy Investors II aims to capitalize the success of Impax Energy Investors with a similar investment focus. The fund has €330 million of capital commitments. The two funds have a “buy-to-build” investment style and invest in projects and asset development growth companies owning multiple projects across Europe. We back companies that use commercially proven technology, and expect that most of the funds´capital will be deployed in the wind and solar sectors. Our team has recently closed transactions in wind and solar in France, Germany, Finland and elsewhere in the EU. We are also active in North America. LISU ADVISORY GMBH juergen.jung@lisu-advisory.de Based on long experience in the banking and investment industry, LISU Advisory GmbH provides advice for companies and institutional investors active in the field of renewable energies. Main focus is to connect Scandinavian renewable energy companies and their projects with the right investment partners (institutional investors, utilities, international renewables companies and banks) across Europe. Our preference is to develop long-term relationships beyond ”simple brokerage”. Last but not least, we also assist renewable energy companies and investors to newly enter certain international markets as Germany, Poland and France. INSPIRA OY info@inspira.fi . www.inspira.fi Tarjoamme asiantuntevaa ja riippumatonta neuvonantoa investointihankkeissa ja omaisuusjärjestelyissä. Inspiralla on laajaa kokemusta tuulivoimahankkeiden rahoituksen järjestämisestä ja kilpailuttamisesta. REALFINANS OY AB (REALFINANCE LTD) hakan.malmlund@realfinans.fi . www.realfinans.fi Taloudellinen ja rahoituksellinen neuvonanto, tuulivoimakaupat, yrityskaupat, kiinteistökaupat, yritysrakenteiden strukturointi SEB (SKANDINAVISKA ENSKILDA BANKEN AB, HELSINKI BRANCH) timo.ahonen@seb.fi . www.seb.fi SEB:llä on pitkä kokemus vaativien energiaprojektien rahoituksesta Suomessa ja muualla Euroopassa - mukaan lukien myös tuulivoima. Project, Asset & Export Finance -yksikkömme on erikoistunut strukturoituun leasingrahoitukseen, projektirahoitukseen sekä viennin rahoitukseen. THREE OAKS AB carl-christian.bohl@threeoaks.se WINDFLOWER LTD. itay@windflower-sit.com . www.sunflower-sit.com Investing and holding on wind projects in Europe and Israel. PIENTUULIVOIMALOIDEN VALMISTAJAT JA MAAHANTUOJAT SMALL SCALE WIND TURBINE MANUFACTURERS AND IMPORTERS AURA ENERGIA pekka.agge@auraenergia.fi . www.auraenergia.fi En-Eco pientuulivoimaloiden ja aurinkopaneelien maahantuonti. Pientuulivoimalaitosten rakentaminen ja suunnittelu toimituksineen. FINNWIND OY info@finnwind.fi . www.finnwind.fi Pientuulivoimalat 3–6 kW. GREENENERGY FINLAND info@gef.fi . www.gef.fi Paikallisiin olosuhteisiin sopivien tuuliturbiinien, sähköskootterien ja aurinkopaneelien maahantuonti, tuotekehitys ja myynti tukkukauppaan ja yksityisasiakkaille. SOLARPOINT email@solarpoint.fi . www.solarpoint.fi Tuulenmittaustarvikkeet 100 m korkeuteen asti. Pientuulivoimalat. TTGREEN kimmo.dammert@ttgreen.fi . www.ttgreen.fi Tuuli- ja aurinkoenergiaa hyödyksi käyttävien tuotteiden ja sähkökäyttöisten kulkuvälineiden kauppa (myynti, asennus, huolto). RAKENTAMINEN / CONSTRUCTION ANDAMENT GROUP OY anne.nerg@andament.fi . www.andamentgroup.fi Infra, sähköratkaisut, päällystys, älykäs liikenne, Konepaja. ELTEL NETWORKS OY heikki.peltomaa@eltelnetworks.com www.eltelnetworks.com Eltel Networks is the European No. 1 Infranet service company with over 8500 employees permanently established in 10 countries: Finland, Sweden, Norway, Denmark, Poland, Germany, UK, Estonia, Latvia and Lithuania combining offices over 300 locations. Annual (2013) Net sales 1149 M€. We can be your prime contractor on wind park building projects, providing services like: Roads and platforms; Cable works (EL and TEL); Substations; Power lines and tested connections to national grid; Foundations and other civil works; Erection works and installations; O & M. EMPOWER OY juha.lamberg@empower.fi . juha.silvola@empower.fi www.empower.fi Suomen laajin palveluportfolio tuulivoimapuistohankkeisiin. Tarjoamme palvelut tuulipuiston koko elinkaarelle alkaen suunnittelu, kehitys ja lupaprosessit sekä projektin johto, rakentaminen (voimalaperustukset, infra, sähkö- ja tietoliikenneverkot, sähköasemat ja siirtolinjat) ja voimalatoimitukset. Meiltä myös tuulipuistojen johtavat käyttö- ja kunnossapitopalvelut sekä kattavat energiamarkkinoiden palvelut 30 vuoden kokemuksella. KESKI-SUOMEN BETONIRAKENNE OY info@ksbr.fi . www.ksbr.f Erikoisosaamiseemme kuuluu tuulivoimapuistojen kokonaisvaltainen rakentaminen. Tarjoamme suunnittelu- ja rakentamispalvelut perustuksille, maanrakentamiselle, tie- ja nostoalueille sekä puiston sisäiselle sähköverkolle. Organisaatiostamme löytyy kokeneet toteuttajat erilaisille hankkeille ja tapamme toimia takaa nopeat rakennusajat sekä korkean laadun. Olemme kehittäneet omia innovatiivisia toteutustapoja mm. betonirunkojen toteutukseen minkä ansiosta pystymme toteuttamaan kalustollamme tuulivoimalan hybridijalustoja aina 40 metriin asti. NCC RAKENNUS OY tomi.ylifrantti@ncc.fi . www.ncc.fi Tuulivoimapuistojen suunnitteluttamisen ja rakentamisen kokonaisvaltainen toteutus infrarakentamisessa, perustuksissa sekä sähkö- ja tietoliikenneverkostoissa. OULUN ENERGIA URAKOINTI OY esko.ainasoja@oulunenergia.fi . www.oulunenergia.fi Toimialana on sähkö-, tievalaistus-, katuvalaistus-, aluevalaistus- ja televerkkojen sekä liikennevalojen suunnittelu, rakentaminen, käyttö ja kunnossapito. RAKENNUS EEMELI OY vuonna 2012 oli 338 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä noin 1200. kaavan tuulivoimatuotannosta omistajayhtiöille. TLT GROUP OY miika.tuomainen@tlt-c.fi . www.tlt-c.fi 110 - 400 kV:n voimajohtojen suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito, tele- ja jakeluverkkojen suunnittelu ja rakentaminen, infrarakentaminen sekä vaativien betoni- ja perustusrakenteiden rakentaminen. yn@eurusfinland.com . www.eurus-energy.com/en Eurus Energy is a Tokyo Based renewable energy company with operational renewable asset more than 2,300MW globally. Eurus Energy Finland Oy is a development arm for Nordic countries on behalf of Eurus Energy. YIT RAKENNUS OY EV-WINDPOWER harri.orko@yit.fi . www.yit.fi Kokonaisvaltaiseen Tuulipuistohankkeiden kehittämiskonseptiimme kuuluvat hankeideasta lähtien, maanhankinta, luvittaminen, suunnitteluttaminen, infrarakentaminen, on-shore ja off-shore perustusratkaisut, vesirakentaminen, ruoppaukset, alue- ja liityntäsähköistykset, mastojen ja turbiinien asennukset, tuulipuistojen ylläpito ja 24/7 etävalvonta aina projektirahoituksen ja investorihankintaa myöten. TUTKIMUS / RESEARCH VTT esa.peltola@vtt.fi . www.vtt.fi Tutkimus, tuulisuus analyysit, tuuli- ja seurantamittaukset. HONKATUULET honkatuulet@honkatuulet.fi Yhtiö on perustettu toteuttamaan Honkajoen tuulipuisto. IIN ENERGIA OY www.iinenergia.fi ILMATAR WINDPOWER OYJ TUULIOLOSUHDEMITTAUKSIA WIND MEASUREMENT RSC FINLAND OY INFINERGIES FINLAND OY info@rsc-wind.com . www.rsc-wind.com Wind power measurements and assessments, with lidar and sodar, wind experts. SOLARPOINT email@solarpoint.fi . www.solarpoint.fi Tuulenmittaustarvikkeet 100 m korkeuteen asti. Pientuulivoimalat. VAISALA OYJ annukka.erkheikki@vaisala.com . www.vaisala.com Tuulivoimakartoitusprojektien suunnittelu, tuulimittausjärjestelmät mastoihin sekä Triton-sodarit, tuotantoanalyysit - kaikki johtavalta säämittausjärjestelmien valmistajalta ja analyysi- & ennustepalvelutalolta. TUULIPUISTOJEN OMISTAJAT JA KEHITTÄJÄT WINDFARM PROPRIETORS AND DEVELOPERS ABO WIND OY klaus.poetter@abo-wind.de . www.abowind.com We develope, build and realize wind farms in cooperation with Finnish windenergy companies in different parts of Finland. CPC FINLAND OY ErikTrast@gwp-wind.de www.cleanpowercompany.de Tuulipuistojen suunnittelu ja operointi (IPP). ELEMENT POWER info@elpower.com . www.elpower.com Element Power is a global renewable energy developer that develops, acquires, builds, owns and operates a portfolio of wind and solar power generation facilities worldwide. We are present in 12 countries, with 141MW in operation, and 9.500MW of projects in development. ENONTEKIÖN SÄHKÖ OY RUDUS OY sami.kuitunen@epv.fi . www.epv.fi EPV Energia Oy on suomalainen sähkön ja lämmön tuotantoon erikoistunut energiayhtiö, jonka perustehtävä on hankkia omistajilleen sähköä kustannustehokkaasti. EPV:n tuulienergiaohjelman osakkuusyhtiöillä, joita ovat EPV Tuulivoima Oy, Innopower Oy, Rajakiiri Oy ja Suomen Merituuli Oy, vastataan teollisen mitta- tuulivoima 52 myynti@ev-windpower.fi . www.ev-windpower.fi Suomalainen yritys, joka kehittää ja rakennuttaa tuulivoimapuistoja. Tuulimittauspalvelut, tuulivoiman konsultointipalvelut. Kansainväliset rahoitus ja investoriyhteydet. info@ilmatarwind.fi . www.ilmatarwind.fi Yksityinen suomalainen tuulivoiman kehittäjä ja tuottaja, jonka ensimmäinen tuulipuisto siirtyy rakennusvaiheesta tuotantovaiheeseen Q3/2014. Yhtiöllä on paikallisten hankeyhtiöidensä kautta kehitteillä n. 300 MW kapasiteetti. heikki.kemppainen@rakennuseemeli.fi www.rakennuseemeli.fi Betoni-, raudoitus- sekä muottityöt. jari.lehtonen@rudus.fi . www.rudus.fi Rudus on mukana siellä missä rakennetaan: taloja, teitä, siltoja, pihoja... Toimintamme ytimen muodostavat valmisbetoni, betonituotteet, erilaiset kiviainekset, murskausurakointi ja kierrätys. Toimimme Suomessa, Baltiassa ja Venäjällä. Rudus-konsernin liikevaihto EURUS ENERGY FINLAND OY mika.huttu@enontekio.fi . www.enontekio.fi EPV ENERGIA OY erwin.birr@infinergies-finland.com www.infinergies.com Tuulivoimahankkeiden suunnittelu, toteuttaminen ja rakentaminen. INNOPOWER OY frans.liski@epv.fi . www.innopower.fi Innopower Oy on tuulivoiman tuotantoon ja rakentamiseen keskittyvä Suomen suurin tuulivoimayhtiö, joka tuottaa tuulivoimalla sähköä osakkailleen Suomessa omakustannushintaan. INTERCON ENERGY OY m.tarkiainen@intercon-energy.com www.intercon-energy.com Hankekehitys, kansainväliset sijoittajasuhteet, hankkeiden rahoitus ja rakennuttaminen. JANOM, S.R.O. info@janom.sk . www.janom.sk janom is a private holding investment company. Through our groupcompanies, we focus on business in Information Technologies, Renewable Energy Sources and Electromobility, across Europe. Our business lays on understanding and mastering of what we are doing. To achieve this, we develop our know-how by managing and operating the facilities with our own resources, especially the power plants. This helps us better identify and sort business opportunities align with the group’s strategy. KOTKAN ENERGIA OY www.kotkanenergia.fi Tuulivoiman ja uusiutuvan energiantuotannon hyödyntäminen. LUMITUULI OY sampsa.hario@lumituuli.fi . www.lumituuli.fi Vuodesta 1999 toiminut valtakunnallinen yli 1200 osakkaan yhteisöllinen tuulivoimayhtiö, joka kehittää, rakentaa ja operoi tuulipuistoja sekä edistää tuulivoimaa. MEGATUULI OY lauri.lammivaara@megatuuli.fi . www.megatuuli.fi Tuulivoimapuistojen kehittäminen, investointi ja rakentaminen. METSÄHALLITUS erkki.kunnari@metsa.fi . www.laatumaa.fi Metsähallituksen tehtävänä on Metsähallituksen hallinnassa olevien alueiden varaaminen ja jalostaminen tuulivoimatoimintaan sopiviksi, aktiivinen hankekehitys ja alueiden vuokraus kilpailutukseen perustuen. Tavoitteena on mahdollistaa valtion alueiden tehokas käyttö tuulivoimassa, kuitenkin muut maankäyttötarpeet ja ympäristöarvot huomioon ottaen. NV NORDISK VINDKRAFT www.nordiskvindkraft.fi Tuulivoimapuistojen kehittäjä ja omistaja. NWE SALES OY kimmo.kaila@nwesales.fi . www.nwesales.fi NWE Sales Oy is a Finnish wind energy project developer that is actively involved in every stages of the development of wind farms starting from land acquisitions of the areas through permitting, turbine selection and ultimately carries out of a sales process of the wind farms, if needed. NWE also sells Hyundai’s solar energy systems, wind turbines and power transformers. OULUN SEUDUN SÄHKÖ www.oulunseudunsahko.fi OX2 teemu.loikkanen@ox2.com . www.ox2.com OX2 kehittää, rakentaa, rahoittaa ja operoi uusiutuvan energian hankkeita Pohjoismaissa. Johdamme muutosta kohti kestävämpää energiantuotantoa tarjoamalla pääomasijoittajille ja suurille energian käyttäjille mahdollisuuden investoida ja omistaa uusiutuvaa sähköntuotantoa. OX2 on rakentanut puolet Pohjoismaiden teollisesta tuulivoimakapasiteetista. Yhtiö toimii Ruotsissa, Suomessa, Norjassa sekä Puolassa. OY KOKKOLA POWER AB www.kokkolanenergia.fi Sähkö- ja lämpölaitostoiminta. POHJANTUULEN VOIMA OY kimmo.kaila@nwesales.com Omistaa yhden 1 MW voimalan Porissa Hilskansaaressa. POSION ENERGIA OY kimmo.kaila@nwesales.com Posion Energia Oy on saanut luvitettua 10 MW tuulivoimapuiston lainvoimaiseksi Posion Saukkovaaraan ja rakentaa sinne tuulipuiston vuonna 2014-2015. PROKON WIND ENERGY FINLAND OY vaasa@prokon.net . www.prokonfinland.fi PROKON Wind Energy Finland Oy suunnittelee, rakentaa ja ylläpitää omia tuulivoimapuistojaan. Vuonna 2011 Suomeen perustettu yritys on osa saksalaista, vuodesta 1995 tuulivoima-alalla toiminutta yritysryhmää PROKON Unternehmensgruppe. PROPEL VOIMA OY mika.salo@vsv.fi . www.propelvoima.fi Tuulivoiman tuotanto ja hankinta. PUHURI OY antti.vilkuna@puhuri.fi . www.puhuri.fi Sähkön tuottaminen tuulivoimalla ja muilla tuotantomuodoilla. SABA WIND cw@saba.fi . www.saba.fi Maaseudunvoimaa, kylänvoimaa, tuulivoimaa. SAVON VOIMA jere.anttalainen@savonvoima.fi . www.savonvoima.fi Sähköntuotanto ja sähkökauppa. SMART WINDPOWER OY kalle.riihikoski@smartwind.fi . www.smartwind.fi Smart Windpower Oy on suomalainen yritys, joka kehittää, rakennuttaa, omistaa ja tuottaa yhteisöllistä tuulivoimaenergiaa Suomen rannikkoseudulla tai tuuliolosuhteiltaan erinomaisilla tuotantopaikoilla sisämaassa. ST1 jari.suominen@st1.fi . www.st1.fi St1 on suomalainen energiayhtiö, joka toteuttaa tuulivoima 53 toiminnassaan visiotaan olla johtava CO2-hyvän energian valmistaja ja myyjä. Yhtiö tutkii ja kehittää liiketaloudellisesti kannattavia, ympäristöä säästäviä energiaratkaisuja. St1:n energiapalvelut ja -tuotteet ulottuvat tuulivoimasta biojätepohjaiseen RE85 -korkeaseosetanoliin. SUOMEN HYÖTYTUULI OY toni.sulameri@hyotytuuli.fi . www.hyotytuuli.fi Sähkön tuotanto tuulivoimalla, tuulivoiman markkinointi, tutkimus ja tuotekehittely. SUOMEN TUULIVOIMA OY katariina@kainulainen.org . www.suomentuulivoima.fi Tuulivoimatuotanto, tuulivoimapuistojen kehittäminen, osakkeiden sekä kiinteän ja irtaimen omaisuuden omistus, hallinta ja niiden osto ja myynti. Konsultointi. SUOMEN VOIMA kimmo.tyni@suomenvoima.fi www.suomenvoima.fi Suomen Voima on kuudentoista suomalaisen sähköyhtiön perustama osakeyhtiö. Yhtiö hankkii vähäpäästöistä ja uusiutuvaa energiaa osakkailleen. Tavoitteena on osakkaiden parempi energiaomavaraisuus ja uuden merkittävän toimijan tuominen pohjoismaisille energiamarkkinoille. Yhtiö toimii Mankala-periaatteella ja toimittaa energian osakkailleen omakustannushintaan. Yhtiöllä on 8 MW tuulipuisto Haminan Mäkelänkankaalla. SYSITUULI OY sysituuli@gmail.com Sähköenergian tuotanto tuulivoimalla. TAALERITEHTAAN PÄÄOMARAHASTOT OY Taamir.Fareed@taaleritehdas.fi . www.taaleritehdas.fi Tuulivoimahankkeiden kehittäminen, rahoittaminen, sekä rahoitusratkaisut. TM VOIMA OY tmvoima@tmvoima.fi . www.tmvoima.fi Kehittää hankkeita, jossa energiaa tuotetaan luonnonvaroja säästäen. Yhtiö kehittää myös palveluita hankkeiden rakentamiseen, suunnitteluun sekä kunnossapitoon. TUNTURITUULI OY martti.poytaniemi@phpoint.fi TUULIKOLMIO jussi.havia@tuulikolmio.fi . www.tuulikolmio.fi Tuulikolmio Oy kehittää itse projektinsa, sekä omistaa ja operoi puistoja oman verkostonsa kautta. TUULISAIMAA petteri.laaksonen@tuulisaimaa.fi Tuulienergian tutkiminen, rakentaminen ja tuottaminen sekä siihen liittyvän asiantuntijatyön myyminen. TUULIVEIKOT OY info@tuuliveikot.fi . www.tuuliveikot.fi Tuuliveikot Oy on kauhavalainen tuulivoimapuistojen ja tuulisähkön tuotantoon erikoistunut yritys. Kestävää sähköntuotantoa tuulivoimalla. TUULIWATTI OY jari.suominen@st1.fi . www.tuuliwatti.fi TuuliWatti Oy on energiayhtiö St1 Oy:n ja S-ryhmän S-Voima Oy:n omistama teollisen tuulivoiman osakkuusyritys. S-Voiman omistavat SOK ja alueosuuskaupat. Vuonna 2009 perustettu yhtiö kehittää ja rakentaa tuulipuistoja maa-alueilla tähdäten lähivuosina merkittävän tuulivoimakapasiteetin rakentamiseen eri puolille Suomea. UPM-KYMMENE OYJ marius.kokko@upm.com . www.upm.com Yhtiön toimialana on harjoittaa itse tai tytäryhtiöidensä kautta metsäteollisuutta, pakkausteollisuutta, kemianteollisuutta, metalli- ja meriteknistä teollisuutta sekä voimantuotantoa ja niihin liittyvää muuta liiketoimintaa, omistaa ja hallita kiinteistöjä ja osakkeita sekä muita arvopapereita, harjoittaa muuta sijoitustoimintaa sekä toimia muodostamansa konsernin emoyhtiönä. VARSINAIS-SUOMEN ENERGIA ansgar@epo-energy.com . www.efe.fi Varsinais-Suomen energia on eurooppalainen tuulipuistojen kehittäjä ja operoija, jonka toiminta keskittyy Suomeen ja Ruotsiin. Erityisosaamisemme keskittyy kylmässä ilmastossa ja metsäisillä alueilla sijaitsevaan tuulivoimantuotantoon. VATAJANKOSKEN SÄHKÖ / KAUKOLÄMPÖ OY www.vatajankoskensahko.fi WINDA INVEST OY kalle.sivill@winda.fi . www.winda.fi Winda Invest Oy on yksityisesti omistettu tuulipuistokehitysyhtiö. Yhtiön toimiala on löytää tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita Suomessa, kehittää ja hallinnoida näihin liittyviä ja perustettuja tuulipuistoyhtiöitä myydäkseen ne myöhemmin eteenpäin rakennusprojektien toteuttajille. Yhtiön omistajilla on vahva osaaminen tuulivoima-alalta mutta myös projektinjohtamisesta, liiketoiminnan kehittämisestä ja yritysjärjestelyistä. VOIMAVAPRIIKKI OY tuuli@voimavapriikki.fi . www.voimavapriikki.fi Forssalaisen vuonna 2010 perustetun yhtiön tavoitteena on tuulivoiman ja samalla paikallisen uusiutuvan energiantuotannon lisääminen. WPD FINLAND OY e.holttinen@wpd.fi . www.wpd.fi Projektikehitys, rahoitusjärjestelyt, projektinjohto. TUULISÄHKÖN TUOTANTO, MYYNTI JA MARKKINOINTI WIND ELECTRICITY PRODUCTION, RETAIL AND MARKETING GAMESA CORPORACIÓN TECNOLÓGICA asimon@gamesacorp.com . www.gamesacorp.com/en With 20 years’ experience and 30 GW installed on five continents, Gamesa is a global technological leader in the wind industry. The company offers a wide range of technology and services that includes three wind turbine platforms: Gamesa 850 kW, Gamesa 2.0-2.5 MW and Gamesa 5.0 MW (this last one including two offshore models: G128-5.0 MW and G132-5.0 MW Offshore) that allow Gamesa to meet the needs of all client segments in the wind energy sector. Its comprehensive response also includes the wind turbine’s O&M services that manage for 19.7 GW. Gamesa is also a world leader in the development, construction and sale of wind farms. GE WIND ENERGY GMBH tomas.tuominen@ge.com www.ge-renewable-energy.com Development, production and sale of all types of wind energy products, and all associated businesses providing all types of services that are not subject to licences, in particular with the wind energy installations and all associated businesses and investing in enterprises in the wind energy sector including all associated businesses. LAGERWEY jaakko.leppinen@lagerwey.fi . www.lagerwey.fi Suomalainen Lagerwey suunnittelee ja toimittaa avaimet käteen -periaatteella viimeisintä vaihteetonta teknologiaa olevia, Suomen olosuhteisiin sopivia Lagerweyn tuulivoimaloita. Taustalla on yli 33 vuoden kokemus voimaloiden suunnittelusta ja valmistuksesta. Lagerwey myös kehittää omia puistoja sekä etsii uusia, kehitettäviä tuulivoima-alueita Suomessa. TUULIVOIMAMALLINNUKSET JA TUOTANTOANALYYSIT WIND POWER MODELLING AND PRODUCTION ANALYSES JJ-NET GROUP OY pasi.heino@jj-net.fi . www.jj-net.fi JJ-Net Group Oy on edelläkävijä 360-panoraamakuvaympäristöjen toteuttamisessa. Visual Wind Park on erityisesti tuulivoimapuistojen kuvantamiseen kehitetty virtuaalikuvaympäristö. Tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia havainnollistetaan panoraamakuviin lisättävillä tuulivoimaloiden 3d-malleilla sekä maanmittauslaitoksen karttapohjilla, joista selviää kuvattujen alueiden ja voimaloiden sijainnit ja etäisyydet toisiinsa. JJ-Net Group Oy toimittaa myös kotisivuratkaisuja, verkkokauppoja ja muita laadukkaita internet-palveluita. NUMEROLA Pasi.Tarvainen@numerola.fi . www.numerola.fi Tuulivoima-alueiden esianalyysit, tuulisuus-, tuotantoja tuottoennusteet, tuulimittausten analysoinnit, tuulipuistojen elinkaarianalyysit. MUUT / OTHERS BUILDERCOM OY info@buildercom.fi . www.buildercom.fi Vuonna 2000 perustettu Buildercom Oy on erikoistunut kiinteistöjen ylläpidon ja rakentamisen tiedonhallintaratkaisuihin. Tarjoamme sekä yrityksille että julkisille yhteisöille SaaS-pohjaisia ohjelmistopalveluja toiminnan tehostamiseen. CURSOR OY info@ekosahko.fi . www.ekosahko.fi www.mervento.com Kehittää ja toimittaa nykyaikaisia, innovatiivisia suoravetoisia multi-megavattiluokan tuulivoimalaratkaisuja sekä maa-, rannikko- että merikäyttöön. jouni.eho@cursor.fi . www.cursor.fi Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö, Cursor Oy haluaa luoda yrityksille tuotantomahdollisuuksia tuulivoimateollisuudessa ja rakentaa seudulle tuulivoimaklusterin. ENO ENERGY SWEDEN AB NORDEX ENERGY GMBH B&B PRODUCTS OY / SKYDDA EKOSÄHKÖ OY mans.holst@eno-energy.com . www.eno-energy.com MERVENTO OY HAMINAN ENERGIA www.haminanenergia.fi Energian tuotanto, myynti ja jakelu. pkohvakka@nordex-online.com www.nordex-online.com/en Tuulivoimaloiden suunnittelu, valmistus, toimitus ja huolto. Voimaloiden kokoluokat 2,4 MW, 2,5 MW, 3 MW ja 3,3MW, useita eri tornivaihtoehtoja. PRAMIA OY NWE SALES OY marko.makinen@pramia.fi . www.pramia.fi Alkoholijuomien valmistus tuulivoiman avulla. RAAHEN TUULIENERGIA OY lasse.lahti@raahe.fi Tuulisähkön tuotantoa Raahessa. TUULIVOIMALOIDEN VALMISTAJAT JA MAAHANTUOJAT WIND TURBINE PRODUCERS AND MANUFACTORS ALSTOM FINLAND antti.tanskanen@alstom.com . www.alstom.fi Tuulivoimaloiden suunnittelua, valmistusta ja toimituksia yli 30 vuoden kokemuksella kokoluokassa 1.67MW, 2MW, 2.7MW, 3MW ja 6MW. Maailmalle asennettuja tuuliturbiineja yhteensä noin 2200 yli 120 tuulipuistossa. ENERCON GMBH nils.borstelmann@enercon.de . www.encon.de/en-en ENERCON GmbH is the world’s leading and most experienced supplier of gearless full inverter wind turbines. The wide product range offers numerous tower options for turbines with 300 kW to 7.5 MW power output. The turbines are designed for best grid characteristics, high quality and lowest wear and tear to minimise operational cost. EUROPEAN GREEN POWER AB lg.larsson@europeangreenpower.se www.europeangreenpower.se Agent for Sinovel Wind Group. kimmo.kaila@nwesales.fi . www.nwesales.fi NWE Sales Oy sells Hyundai’s wind turbines, solar energy systems and power transformers. SENVION SCANDINAVIA AB koulutus@skydda.fi . www.cresto.fi Henkilösuojaimien myynti ja työturvallisuuskoulukset. LÄHITAPIOLA KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ pasi.pursiainen@lahitapiola.fi . www.lahitapiola.fi S-VOIMA OY www.s-kanava.fi S-Voima Oy on S-ryhmän sähkönhankintayhtiö, mikä omistaa 50 % TuuliWatti Oy:stä. TuuliWatti Oy on keskittynyt teolliseen tuulivoiman tuotantoon. mats.berg@senvion.com . www.senvion.com Senvion is one of the world’s leading manufacturers of onshore and offshore wind turbines. The international mechanical engineering company develops, produces and markets wind turbines for almost any location – with rated outputs of 1.8 MW to 6.2 MW and rotor diameters of 82 metres to 152 metres. Furthermore, the company offers its customers project specific solutions in the areas of turnkey, service and maintenance, transport and installation, as well as foundation planning and construction. antero.luhtio@tornator.fi . www.tornator.fi Tornator Oyj on Suomen kolmanneksi suurin metsänomistaja n. 600 000 hehtarin metsäomaisuudellaan. Tornator kehittää tuulivoimatuotantoon sopivia alueitaan yhdessä valikoitujen kumppaneiden kanssa. SIEMENS OSAKEYHTIÖ WORLD IN A BOX FINLAND OY pasi.valasjarvi@siemens.com . www.siemens.fi Siemens Wind Power on asentanut tuulivoimaa maailman laajuisesti yli 20 GW:n edestä. Vaihteelliset sekä vaihteettomat (suoravetoiset) voimalat 2.3MW:sta aina 6MW:n asti on- ja offshore-alueille. YHTEISTYÖSSÄ RÖDSAND VK OY johan.soderberg@pp.inet.fi Steningen tuulivoimapuiston luvittaminen. TORNATOR OYJ admin@worldinabox.eu . www.worldinabox.eu Software development, specialising in applications and system for wind energy planning and natural resource management. VESTAS WIND SYSTEMS A/S lieks@vestas.com . www.vestas.com Vestas on maailman johtava tuulivoimavalmistaja ja vienyt alaa eteenpäin jo yli 30 vuotta. Vestas on asentanut tuulivoimaa 50 GW:n ja yli 47 000 voimalan edestä yli 70 maahan. Tavoitteenamme on tarjota paras ja kestävin tuotanto tuulesta asiakkaillemme. Onshore: 1.8MW, 2.0MW, 2.6MW ja 3.0MW Offshore: 3.0MW ja 8.0MW tuulivoima 54 tuulivoima 55 tuulivoima 56
© Copyright 2024