1. No category

Lintukortit
Kesto: 15 min
Kenelle: Kaikki luokka-asteet
Missä: Sisä loissa
Milloin: Kaikkina vuodenaikoina
Tarvikkeet: lintukor t (tulosta ja leikkaa)
Eräpassin osio: Riistanhoito
Oppimistavoi eet: Tunnistaa Suomessa esiintyviä riistalintuja ja oppia niiden elintavoista
OHJEET
Tässä tehtävässä opitaan tunnistamaan 18 Suomessa esiintyvää riistalinnuksi luokiteltua lintulajia (yhteensä Suomessa
on 26 riistalintulajia). Osasta lajeista on esitelty sekä naaraat e ä koiraat osasta vain toinen. Jos koiras ja naaras
eroavat höyhenpuvultaan suures ja vain toisesta on kuva, on lintukorteissa maini u, kumpi sukupuoli on kyseessä. Jos
sukupuolten välillä ei ole havai avissa ulkonäköeroja, on se jäte y mainitsema a.
Tuloste avana on viidenlaisia kor eja, joita voi hyödyntää monella tavalla: a) pelkät lintujen nimet b) pelkät lintujen
kuvat c) lintujen kuvat ja nimet d) tunniste- ja elintapa etoja linnuista e) tunniste- ja elintapa etoja linnuista
nime ömänä. Huomaathan tulostaa vain ne sivut, joita tarvitset. Voit tarvi aessa tulostaa kuvakor t ja teks kor t
suoraan kaksipuoleisena. A4-kokoiselle paperille tuloste una teks on melko pientä, joten voit halutessasi suurentaa
tulosteet kokoon A3. Alla on ohjeet kolmeen erilaiseen lajintunnistuspeliin. Valitse niistä sopivin tai keksi oma tapasi
hyödyntää lintukor eja!
Muis peli
Tulosta kor t (vaihtoehdot a & b, b & c, c & d TAI c & e) YKSIPUOLEISENA vahvalle paperille mielellään
värillisenä. Leikkaa kor t erilleen toisistaan. Kor t laitetaan kuvapuoli alaspäin pöydälle. Vuorotellen kukin
kääntää kaksi kor a ympäri. Jos kor t ovat pari, saa ne kääntänyt lai aa kor parin eteensä. Vuoro siirtyy
seuraavalle. Voi aja on se, jolla kor en lopu ua on eniten pareja.
Jos muis peliä pelataan korteilla, joissa ei ole lajin nimeä näkyvissä (vaihtoehdot b ja e), on hyvä tulostaa
tarkastusta varten myös oikeat vastaukset (vaihtoehdot c ja d).
Tunnistuspeli A
Tulosta lintu + nimi kuvien (c vaihtoehto) toiselle puolelle tunniste- ja elintapa edot ilman nimiä (e
vaihtoehto). Tulosta suoraan KASIPUOLEISENA. Leikkaa kor t erilleen ja jaa pareille. Parit lai avat kor t pinoon
niin, e ä kuvapuoli on alaspäin. Tunniste etojen perusteella parit arvaavat vuorotellen mikä lintu on kyseessä.
Arvauksen jälkeen kor käännetään ympäri. Jos arvaus oli oikein, saa arvaaja kor n itselleen (ja siis yhden
pisteen). Voi aja on se, joka tunnis eniten lajeja.
Kor t voi myös jakaa puoliksi parin kesken. Toinen lukee edot ja toinen arvaa. Kun arvaus osuu oikeaan,
paljastetaan miltä lintu näy ää.
Eräpassi.fi
Tunnistuspeli B
Tulosta nime ömien lintukuvien (b vaihtoehto) toiselle puolelle tunniste- ja elintapa edot (d vaihtoehto).
Tulosta suoraan KASIPUOLEISENA. Leikkaa kor t erilleen ja jaa pareille. Pari ase aa kor pinon eteensä
kuvapuoli ylöspäin. Molemmat saavat arvata lajin nimen, ravinnonlähteen ja esiintymisalueen. Se kumpi osuu
lähemmäksi / etää useamman kohdan saa kor n itselleen ja siis pisteen. Oikeat vastaukset tarkistetaan kor n
kääntöpuolelta. Voi aja on se, jolla pakan lopu ua on enemmän kor eja.
Linkkivinkkejä
Lintujen tunnistaminen, ”virtuaalinen lintukirja”: www.luontopor .fi
Lintujen tunnistukseen tarkoite uja videoita ja kuvia: h p://riista.fi/julkaisut/lajintunnistusmateriaalit/
Lintujen tunnistuspeli: h p://www.peliplaza.fi/fi/birdlife_linnuntunnistus
Pohdintatehtäviä
1. Eräillä lintulajiella naaras ja koiras ovat erinäköisiä. Minkälaisia eroja huomaat naaraiden ja koiraiden välillä?
a) Mitä hyötyä naaraalle on ruskeahkosta hyöhenpuvusta?
- Naaras sulautuu paremmin ympäristöönsä, eivätkä pedot huomaa sitä niin helpos esimerksi
naaraan hautoessa munia.
b) Miksi koiraslintu on joillakin lajaille kirjavampi kuin naaras?
- Koiras osoi aa kirkkaalla ja hyväkuntoisella höyhenpuvullaan elinvoimasuu aan. Naaraslintu valitsee
pari elukumppanikseen mieluiten hyväkuntoisen koiraan. Upealla höyhenpuvulla on erityises
merkitys sellaisten lajien kohdalla, jotka eivät pariudu eliniäksi vaan etsivät uuden puolison joka
kevät.
2. Mitä ovat muu olinnut? Miksi osa linnuista muu aa jopa tuhansien kilometrien matkoja joka syksy ja kevät?
- Tyypillises muu olinnut pesivät lähellä napa-alueita, kuten meillä täällä Suomessa, ja muu avat talveksi
lähemmäksi päiväntasaajan seutuja. Muu aminen on järkevää, koska taistelu reviiristä ja ravinnosta kävisi
liian hankalaksi ikuisen kesän vyöhykkeellä. Pohjoisessa sen sijaan on vähemmän kilpailua kesäisin: rii ää
hyönteisiä hyönteissyöjille, kasvinosia kasvinsyöjille ja jää ömiä vesiä kalansyöjille. Pisimmän muu omatkan
tekee lapin ira, joka pesii pohjoisen napapiirin tuntumassa ja muu aa pohjoisen pallonpuoliskon talven
ajaksi Etelämantereen tuntumaan! Osa Suomessa pesivistä linnuista tekee paljon lyhemmän muu omatkan
lentäessään talveh maan Itämeren etelärannikolle.
3. Miksi pelkkä höyhenpuvun väri ei ole kaikkien lajien kohdalla aina hyvä tuntomerkki?
- Joillakin linnuilla saa aa olla vuoden aikana neljä eriväristä höyhenpukua (esim. riekko ja lapasorsa). Lisäksi
nuoret linnut ovat usein eri värisiä kuin aikuiset. Lajintunnistuksessa kanna aa kiinni ää huomiota myös
lintujen ääniin, vartalon, siipien ja pään muotoon sekä esimerkiksi käy äytymiseen tai lentotapaan.
4. Minkälaisia keinoja lintukorteissa esiintyvilla paikkalinnuilla (lajit, jotka eivät muuta pitkiä matkoja vuodenaikojen
mukaan) on selvitä talvesta? Korteissa esiintyvät paikkalinnut ovat riekko, kiiruna ja metso.
- Hyöhenpuku vaihtuu valkoiseksi ja toimii suojaväri petoja vastaan
- Jalkoja pei ää lämmi ävät ja lumella kävelyä helpo avat hyöhenet
- Paksu rasvakerros suojaa kylmyydeltä
- Riekko ja kiiruna voivat kovimmilla pakkasilla tehdä itselleen kiepin, eli lämpöä eristävän kuoppan lumeen.
- Syödään sellaista ravintoa, jota on tarjolla myös pakkasaikaan, kuten puiden ja pensaiden varpuja tai
männyn neulasia (metso).
Eräpassi.fi
METSO
koiras
PYY
TAVI
koiras
SINISORSA
naaras
LAPASORSA
TELKKÄ
RIEKKO
MERIHANHI
SINISORSA
koiras
FASAANI
koiras
NOKIKANA
HAAHKA
koiras
SEPELKYYHKY
KIIRUNA
KANADANHANHI
LEHTOKURPPA
HAAHKA
naaras
METSÄHANHI JOUHISORSA
TUKKAKOSKELO,
koiras
Tulostusvaihtoehto a
Eräpassi.fi
Kuva: Wikimedia Commons
Kuva: Metsähallitus
Kuva: Wikimedia Commons
Kuva: Markku Pirttimaa
Kuva: Wikimedia Commons
Kuva: Wikimedia Commons
Kuva: Wikimedia Commons
Kuva: Wikimedia Commons
Kuva: Wikimedia Commons
Kuva: Markku Pirttimaa
Kuva: Markku Pirttimaa
Kuva: Wikimedia Commons
Kuva: Markku Pirttimaa
Kuva: Markku Pirttimaa Kuva: Markku Pirttimaa
Kuva: Markku Pirttimaa
Kuva: Wikimedia Commons
Kuva: Metsähallitus
Kuva: Wikimedia Commons
Kuva: Wikimedia Commons
Tulostusvaihtoehto b
Eräpassi.fi
Kuva: Wikimedia Commons
RIEKKO
Kuva: Wikimedia Commons
Kuva: Wikimedia Commons
TELKKÄ
NOKIKANA
HAAHKA, koiras
LAPASORSA
Kuva: Wikimedia Commons
Kuva: Wikimedia Commons
SINISORSA, koiras
FASAANI, koiras
Kuva: Markku Pirttimaa
MERIHANHI
Kuva: Markku Pirttimaa Kuva: Markku Pirttimaa
KIIRUNA
SEPELKYYHKY
METSÄHANHI
HAAHKA, naaras
JOUHISORSA
Kuva: Wikimedia Commons
Kuva: Wikimedia Commons
Kuva: Wikimedia Commons
Kuva: Markku Pirttimaa
Kuva: Markku Pirttimaa
Kuva: Markku Pirttimaa
KANADANHANHI
LEHTOKURPPA
Kuva: Markku Pirttimaa
Kuva: Wikimedia Commons
TUKKAKOSKELO,
koiras
Kuva: Metsähallitus
Kuva: Metsähallitus
Kuva: Wikimedia Commons
METSO, koiras
PYY
TAVI, koiras
SINISORSA, naaras
Kuva: Wikimedia Commons
Tulostusvaihtoehto c
Eräpassi.fi
METSO
PYY
TAVI
SINISORSA, naaras
Tetrao urogallus
Tetrastes bonasia
Esiintyminen Suomessa: Laajat
metsäalueet
Koko: noin 4 kg
Ravinto: silmut, versot, siemenet,
marjat ja vilja
Tuntomerkkejä: Koiras pääosin
mustankiiltävä, pyrstö viuhkamainen.
Silmän päällä punainen ”kulmakarva”.
Naaras on ruskea. Paikkalintu.
Esiintyminen Suomessa: Tiheät metsät,
erityises kuusikot
Koko: 250 - 450 g
Ravinto: silmut, versot, norkot ja marjat
Tuntomerkkejä: pyöreä ja pieni pää,
hento nokka. Höyhenpuvussa harmaata,
valkoista, ruskeaa ja mustaa. Koiraalla
on päälaella lyhyt töyhtö. Koipia pei ää
höyhenet. Muu olintu.
Anas crecca
Esiintyminen Suomessa: Koko
Suomi, vesistöt ja kosteikot
Koko: 270- 330 g
Ravinto: selkäranga omat, kasvit
Tuntomerkkejä: Juhlapukuisella
koiraalla on ruskea pää ja poskilla
leveä vihreä juova. Naaras on
ruskeankirjava. Muodostavat
heitä parvia. Muu olintu.
Anas platyrhynchos
Esiintyminen Suomessa: Koko Suomi,
vesistöjen lähistöllä
Koko: 500 - 1100 g
Ravinto: selkäranga omat
Tuntomerkkejä: Sekä koiraalla e ä
naaraalla on sininen siipipeili. Naaras on
ruskeankirjava ja koiraas ruskea-musta
pään ollessa vihreänhohtoinen.
Puolisukeltaja. Yleisin sorsalintu.
Muu olintu, mu a joitakin yksilöitä
talveh i kaupungeissa.
LAPASORSA
TELKKÄ
RIEKKO
MERIHANHI
Anas clypeata
Esiintyminen Suomessa: Etelä- ja
Keski-Suomi, matalat ja ravinteiset
järvet
Koko: 490 - 740 g
Ravinto: selkäranga omat, kasvit
Tuntomerkkejä: Iso lusikkamainen
nokka on paras tuntomerkki. Koiras ja
naaras vaihtavat hyöhenpukua
vuodenaikojen mukaan. Muu olintu.
Bucephala clangula
Esiintyminen Suomessa: Koko Suomi,
vesistöjen lähistöllä
Koko: 500 - 1100 g
Ravinto: selkäranga omat
Tuntomerkkejä: pään sivuprofiili
tunnusomaisen kolmiomainen ja
silmiän värikalvo keltainen. Koiraalla
on valkea vatsa, mustan kirjava selkä
ja vihreä pää. Naaras on ruskea-valkoharmaa. Muu olintu.
Lagopus lagopus
Esiintyminen Suomessa: Ei EteläSuomessa, muualla maassa soilla ja
tuntrimetsissä
Koko: 500 - 800 g
Ravinto: silmut, versot ja lehdet,
marjat
Tuntomerkkejä: hyöhenpuku vaihtuu
vuodenajan mukaan naaraalla
kolmes ja koiraalla neljäs ruskean
kirjavasta valkeaan. Paikkalintu.
Anser anser
Esiintyminen Suomessa: Itämeren
saaristot ja rannikot
Koko: 3 - 4 kg
Ravinto: Pääasiassa ruoho, mu a
myös merilevä ja vilja
Tuntomerkkejä: Nokka aikuisilla
oranssinpunainen ja jalat
vaaleanpunaiset. Selkä on
siniharmaa. Muu olintu.
SINISORSA, koiras
FASAANI, koiras
NOKIKANA
HAAHKA, koiras
Anas platyrhynchos
Esiintyminen Suomessa: Koko Suomi,
vesistöjen lähistöllä
Koko: 500 - 1100 g
Ravinto: selkäranga omat
Tuntomerkkejä: Sekä koiraalla e ä
naaraalla on sininen siipipeili. Naaras on
ruskeankirjava ja koiraas ruskea-musta
pään ollessa vihreänhohtoinen.
Puolisukeltaja. Yleisin sorsalintu.
Muu olintu, mu a joitakin yksilöitä
talveh i kaupungeissa.
Phasianus colchicus
Fulica atra
Esiintyminen Suomessa: Etelä- ja
Keski-Suomen rannikkoseudut
Koko: 600 - 1200 g
Ravinto: selkäranga omat, vesikasvit
Tuntomerkkejä: Ulkomuoto
palleromainen. Kau aaltaan musta
lukuuno ama a valkoista otsakilpeä
ja nokkaa. Silmät ovat vanhoilla
nokikanoilla punaiset. Muu olintu.
Somateria mollissima
Esiintyminen Suomessa:merialueet
Koko: 1200 - 2600 g
Ravinto: sinisimpukat
Tuntomerkkejä: Koiraalla on vaalea
selkäpuoli, tummat siipisulat ja pää
on musta. Niskassa ja kaulan
sivuilla on vihreää. Valkoinen
siipilaikku. Koivet ovat
vihreankeltaiset. Muu olintu.
LEHTOKURPPA
Esiintyminen Suomessa: asutuksen
tuntumassa. Istutus alkanaut v. 1901.
Koko: noin 1kg
Ravinto: selkäranga omat, siemenet
Tuntomerkkejä: Koiras on punaruskea,
pitkäpyrstöinen ja päässä on punainen
laikku kiiltävän vihreällä pohjalla.
Harmaanruskeissa jaloissa on
kannukset. Naaras on kellanruskea ja
lyhytpyrstöisempi. Paikkalintu.
SEPELKYYHKY
KIIRUNA
KANADANHANHI
Columba palumbus
Lagopus muta
Branta canadensis
Esiintyminen Suomessa: Koko Suomi
lukuuno ama a Tunturi-Lappia
Koko: 400 - 600 g
Ravinto: siemenet, jyvät, herneet
Tuntomerkkejä: Yleisväritys vaalean
siniharmaa, kaulalla valkoinen juova
(sepel). Koivet ovat punaiset ja nokka
on keltapunavalkoinen. Muu olintu.
Esiintyminen Suomessa: Tuntureiden
korkeilla ja puu omilla alueilla
Koko: 450 - 600 g
Ravinto: silmut, versot, lehdet
Tuntomerkkejä: Talvipuku on
valkoinen ja kesäpuku ruskeankirjava.
Koiraalla silmän ja nokan välillä musta
viiru. Koivet höyhenpei eiset ja
nokka musta. Paikkalintu.
Esiintyminen Suomessa: Kaikenlaiset
vesistöt. Istute u 1960-luvulla
Koko: 2 - 6 kg
Ravinto: monipuolinen kasviravinto
Tuntomerkkejä: Kaula, niska, päälaki,
otsa ja posken etuosa musta. Posken
takaosa ja kurkku valkoisia. Muuten
väritys ruskea-valkoinen. Muu olintu.
Scolopax rusticola
Esiintyminen Suomessa: Etelä- ja
Keski-Suomen tuoreilla metsämailla.
Harvinainen Perämerellä ja
Kainuussa.
Koko: 225 - 370 g
Ravinto: selkäranga omat eläimet
Tuntomerkkejä: Hyöhenpuku on
ruskean, mustan ja valkoisen kirjava.
Nokka on eri äin pitkä. Muu olintu
HAAHKA, naaras
METSÄHANHI
JOUHISORSA
TUKKAKOSKELO
Somateria mollissima
Anser fabalis
Esiintyminen Suomessa:merialueet
Koko: 1200 - 2600 g
Ravinto: sinisimpukat
Tuntomerkkejä: Höyhenpuvun
pääväri on ruskeankirjava ja
siipipeili ruskea. Nokan sivulla on
höyhenpei einen juova. Koivet
ovat vihreänharmaat. Muu olintu.
Esiintyminen Suomessa: Merialueilla
Koko: 1,2 - 2,6 kg
Ravinto: vesikasvit ja rantojen kasvit
Tuntomerkkejä: Väritys pääosin
harmaanruskea, selkä on tumma.
Nokka on keskeltä oranssi ja tyveltä &
kärjestä musta. Jalat ovat
oranssinkeltaiset. Muu olintu.
Anas acuta
Esiintyminen Suomessa: Koko
Suomessa soisilla rannoilla, mu a kanta
vahvin pohjoisessa.
Koko: 900 - 1100 g
Ravinto: selkäranga omat eläimet,
kasvit
Tuntomerkkejä: Kaula on ohut ja
pitkähkö. Koiraalla on pitkät purstösulat,
ruskea pää, valkoinen kaula ja muu
ruumis harmaa. Naaraan höyhenpuku
tasaisen harmaanruskea. Muutolintu.
Mergus serrator
Esiintyminen Suomessa: Koko maassa
niukkaravinteisissa vesistöissä.
Koko: 225 - 370 g
Ravinto: Kalat ja selkäranga omat
eläimet
Tuntomerkkejä: Naaras on ruskea.
Koiraalla pää on musta, rinta
ruskeankirjava ja selkä musta-valkoinen.
Molemmilla on niskassa hari ava töyhtö
sekä siivessä valkoinen laikku.
Muu olintu.
Tulostusvaihtoehto d
Eräpassi.fi
Tetrao urogallus, koiras
Tetrastes bonasia
Anas crecca, koiras
Esiintyminen Suomessa: Laajat
metsäalueet
Koko: noin 4 kg
Ravinto: silmut, versot, siemenet,
marjat ja vilja
Tuntomerkkejä: Koiras pääosin
mustankiiltävä, pyrstö viuhkamainen.
Silmän päällä punainen ”kulmakarva”.
Naaras on ruskea. Paikkalintu.
Esiintyminen Suomessa: Tiheät metsät,
erityises kuusikot
Koko: 250 - 450 g
Ravinto: silmut, versot, norkot ja marjat
Tuntomerkkejä: pyöreä ja pieni pää,
hento nokka. Höyhenpuvussa harmaata,
valkoista, ruskeaa ja mustaa. Koiraalla
on päälaella lyhyt töyhtö. Koipia pei ää
höyhenet. Muu olintu.
Esiintyminen Suomessa: Koko
Suomi, vesistöt ja kosteikot
Koko: 270- 330 g
Ravinto: selkäranga omat, kasvit
Tuntomerkkejä: Juhlapukuisella
koiraalla on ruskea pää ja poskilla
leveä vihreä juova. Naaras on
ruskeankirjava. Muodostavat
heitä parvia. Muu olintu.
Anas clypeata
Bucephala clangula
Lagopus lagopus
Anser anser, koiras
Esiintyminen Suomessa: Etelä- ja
Keski-Suomi, matalat ja ravinteiset
järvet
Koko: 490 - 740 g
Ravinto: selkäranga omat, kasvit
Tuntomerkkejä: Iso lusikkamainen
nokka on paras tuntomerkki. Koiras ja
naaras vaihtavat hyöhenpukua
vuodenaikojen mukaan. Muu olintu.
Esiintyminen Suomessa: Koko Suomi,
vesistöjen lähistöllä
Koko: 500 - 1100 g
Ravinto: selkäranga omat
Tuntomerkkejä: pään sivuprofiili
tunnusomaisen kolmiomainen ja
silmiän värikalvo keltainen. Koiraalla
on valkea vatsa, mustan kirjava selkä
ja vihreä pää. Naaras on ruskea-valkoharmaa. Muu olintu.
Esiintyminen Suomessa: Ei EteläSuomessa, muualla maassa soilla ja
tuntrimetsissä
Koko: 500 - 800 g
Ravinto: silmut, versot ja lehdet,
marjat
Tuntomerkkejä: hyöhenpuku vaihtuu
vuodenajan mukaan naaraalla
kolmes ja koiraalla neljäs ruskean
kirjavasta valkeaan. Paikkalintu.
Esiintyminen Suomessa: Itämeren
saaristot ja rannikot
Koko: 3 - 4 kg
Ravinto: Pääasiassa ruoho, mu a
myös merilevä ja vilja
Tuntomerkkejä: Nokka aikuisilla
oranssinpunainen ja jalat
vaaleanpunaiset. Selkä on
siniharmaa. Muu olintu.
Anas platyrhynchos, koiras
Phasianus colchicus
Fulica atra
Somateria mollissima,
koiras
Esiintyminen Suomessa: Koko Suomi,
vesistöjen lähistöllä
Koko: 500 - 1100 g
Ravinto: selkäranga omat
Tuntomerkkejä: Sekä koiraalla e ä
naaraalla on sininen siipipeili. Naaras on
ruskeankirjava ja koiraas ruskea-musta
pään ollessa vihreänhohtoinen.
Puolisukeltaja. Yleisin sorsalintu.
Muu olintu, mu a joitakin yksilöitä
talveh i kaupungeissa.
Esiintyminen Suomessa: asutuksen
tuntumassa. Istutus alkanaut v. 1901.
Koko: noin 1kg
Ravinto: selkäranga omat, siemenet
Tuntomerkkejä: Koiras on punaruskea,
pitkäpyrstöinen ja päässä on punainen
laikku kiiltävän vihreällä pohjalla.
Harmaanruskeissa jaloissa on
kannukset. Naaras on kellanruskea ja
lyhytpyrstöisempi. Paikkalintu.
Esiintyminen Suomessa: Etelä- ja
Keski-Suomen rannikkoseudut
Koko: 600 - 1200 g
Ravinto: selkäranga omat, vesikasvit
Tuntomerkkejä: Ulkomuoto
palleromainen. Kau aaltaan musta
lukuuno ama a valkoista otsakilpeä
ja nokkaa. Silmät ovat vanhoilla
nokikanoilla punaiset. Muu olintu.
Anas platyrhynchos,
naaras
Esiintyminen Suomessa: Koko Suomi,
vesistöjen lähistöllä
Koko: 500 - 1100 g
Ravinto: selkäranga omat
Tuntomerkkejä: Sekä koiraalla e ä
naaraalla on sininen siipipeili. Naaras on
ruskeankirjava ja koiraas ruskea-musta
pään ollessa vihreänhohtoinen.
Puolisukeltaja. Yleisin sorsalintu.
Muu olintu, mu a joitakin yksilöitä
talveh i kaupungeissa.
Esiintyminen Suomessa:merialueet
Koko: 1200 - 2600 g
Ravinto: sinisimpukat
Tuntomerkkejä: Koiraalla on vaalea
selkäpuoli, tummat siipisulat ja pää
on musta. Niskassa ja kaulan sivuilla
on vihreää. Valkoinen siipilaikku.
Koivet ovat vihreankeltaiset.
Muu olintu.
Columba palumbus
Lagopus muta
Branta canadensis
Scolopax rusticola
Esiintyminen Suomessa: Koko Suomi
lukuuno ama a Tunturi-Lappia
Koko: 400 - 600 g
Ravinto: siemenet, jyvät, herneet
Tuntomerkkejä: Yleisväritys vaalean
siniharmaa, kaulalla valkoinen juova
(sepel). Koivet ovat punaiset ja nokka
on keltapunavalkoinen. Muu olintu.
Esiintyminen Suomessa: Tuntureiden
korkeilla ja puu omilla alueilla
Koko: 450 - 600 g
Ravinto: silmut, versot, lehdet
Tuntomerkkejä: Talvipuku on
valkoinen ja kesäpuku ruskeankirjava.
Koiraalla silmän ja nokan välillä musta
viiru. Koivet höyhenpei eiset ja
nokka musta. Paikkaintu.
Esiintyminen Suomessa: Kaikenlaiset
vesistöt. Istute u 1960-luvulla
Koko: 2 - 6 kg
Ravinto: monipuolinen kasviravinto
Tuntomerkkejä: Kaula, niska, päälaki,
otsa ja posken etuosa musta. Posken
takaosa ja kurkku valkoisia. Muuten
väritys ruskea-valkoinen. Muu olintu
siintyminen Suomessa: Etelä- ja
Keski-Suomen tuoreilla metsämailla.
Harvinainen Perämerellä ja
Kainuussa.
Koko: 225 - 370 g
Ravinto: selkäranga omat eläimet
Tuntomerkkejä: Hyöhenpuku on
ruskean, mustan ja valkoisen kirjava.
Nokka on eri äin pitkä. Muu olintu.
Anser fabalis
Anas acuta
Mergus serrator, koiras
Esiintyminen Suomessa: Merialueilla
Koko: 1,2 - 2,6 kg
Ravinto: vesikasvit ja rantojen kasvit
Tuntomerkkejä: Väritys pääosin
harmaanruskea, selkä on tumma.
Nokka on keskeltä oranssi ja tyveltä &
kärjestä musta. Jalat ovat
oranssinkeltaiset. Muu olintu
Esiintyminen Suomessa: Koko
Suomessa soisilla rannoilla, mu a kanta
vahvin pohjoisessa.
Koko: 900 - 1100 g
Ravinto: selkäranga omat eläimet,
kasvit
Tuntomerkkejä: Kaula on ohut ja
pitkähkö. Koiraalla on pitkät purstösulat,
ruskea pää, valkoinen kaula ja muu
ruumis harmaa. Naaraan höyhenpuku
tasaisen harmaanruskea. Muutolintu.
Esiintyminen Suomessa: Koko maassa
niukkaravinteisissa vesistöissä.
Koko: 225 - 370 g
Ravinto: Kalat ja selkäranga omat
eläimet
Tuntomerkkejä: Naaras on ruskea.
Koiraalla pää on musta, rinta
ruskeankirjava ja selkä musta-valkoinen.
Molemmilla on niskassa hari ava töyhtö
sekä siivessä valkoinen laikku.
Muu olintu.
Somateria mollissima,
naaras
Esiintyminen Suomessa:merialueet
Koko: 1200 - 2600 g
Ravinto: sinisimpukat
Tuntomerkkejä: Höyhenpuvun
pääväri on ruskeankirjava ja
siipipeili ruskea. Nokan sivulla on
höyhenpei einen juova. Koivet
ovat vihreänharmaat. Muu olintu.
Tulostusvaihtoehto e
Eräpassi.fi