Eura-Lehti 3/2015
Julkinen tiedote joka talouteen EURALEHTI 3 2015 MENESTYS LÄHTEE MEISTÄ 3 KODIN JA KOULUN PÄIVÄ 4 YRITYKSET JA YHTEISÖT AKTIIVISINA LEADER-TUEN HAUSSA 11 Menestys lähtee meistä Aloitin työt Eurassa syyskuun puolivälissä. Tulin kunnan palvelukseen nyt toistamiseen. Toimin vuosina 1989 –1998 yhdeksän vuoden ajan kunnan talousjohtajana. Sen jälkeen on paljon virrannut vettä Eurajoessa; Kiukaisten kanssa on tehty kuntaliitos ja parista muusta liitoksesta on neuvoteltu, paperiteollisuus on kokenut melkoisen muutoksen, uusia yrityksiä on perustettu ja kokonaisia asuntoalueita rakennettu. Suomi ja Eurooppa ovat eläneet integraation aikaa ja suurimman osan siitä on oltu taloudellisessa taantumassa. Onneksi 17 poissaolovuoteni aikana on paljon muuttunut, mutta onneksi täällä on edelleen paljon tuttuakin. Erityisesti ympäristö ja menneisyys ovat asioita, jotka ovat entisellään. Pyhäjärvi ja historia ovat niitä, mitkä tekevät meistä erityisen ja millä erotumme 320 muusta suomalaisesta kunnasta. Poikkeuksellinen historiamme voidaan jakaa vähintään kahtia esihistoriaan ja teolliseen historiaan. Historialliseen näkökulmaan liittyen Kiukaisten kanssa tehty kuntaliitos on tuonut mukavan uuden lisän kuntamme historialliseen kehykseen. Menneisyytemme ei ole vain oikeus vaan siihen sisältyy myös velvollisuuksia. Muutaman viikon aikana työaika on kulunut erityisesti tutustumiseen ihmisiin sekä perehtymiseen kunnan ja euralaisten asioihin. Haluankin korostaa, ettei kunta ole itsetarkoitus vaan se on asukkaidensa yhteisö. Sinä, minä ja me kaikki yhdessä ollaan kunta. Kunnan tehtävä on luoda edellytykset asukkaittensa hyvinvoinnille. Yksilön ja yhteisön vastuu ihmisestä on kokonaisuus ja niiden rajat muuttuvat ajassa. Kunta olemme me – ei siis pelkästään kunta hallinnollisena toimijana. Mielestäni Euran kunta rakentuu asukkaista, niiden muodostamista erilaisista yhteisöistä kuten perheistä, yhdistyksistä ja yrityksistä sekä erilaisista verkostoista, mihin voidaan lukea mm. kunnan erilaiset sidosryhmät, järjestöjen yhteistyöverkostot ja vaikkapa lehdistösuhteet. Kunta rakentuu siitä, mitä me yksilöinä ja yhdessä teemme tai jätämme tekemättä, miten me kuntamme koemme ja mitä me siitä puhumme ja välitämme. Tässä on ehkä se tärkein, mistä voisimme aloittaa kuntamme uudistamisen. Kun yksilöt voivat hyvin, silloin myös yhteisöillä on mahdollisuus menestyä ja toisinpäin. Säkylän, Köyliön ja Rauman kanssa neuvotellut kuntaliitokset eivät johtaneet liitoksiin, mutta veivät paljon aikaa ja ajatustyötä. Suurin kuntahallintoa ja Euraa koskeva tiedossa oleva ja odottava muutos liittyy sosiaali- ja terveyspalveluiden muutokseen. Palvelujen järjestämisvastuu siirretään kunnilta maakunnallisiin tai ylimaakunnallisiin itsehallinnollisiin yksiköihin. Lähiaikoina ei ole nähtävissä kuntaamme koskevia kuntaliitoksia. Oman kunnan ja lähialueiden kuntarakenteet alkavat olla kunnossa, kun Köyliön ja Säkylän sekä Eurajoen ja Luvian kunnat toteuttavat liitoksensa. Niiden myötä tiedämme mahdollisen kuntayhteistyön kumppanit. Tästä johtuen Euralla on nyt hyvä hetki keskittyä palvelujen järjestämiseen alueellaan ja asukkailleen tehokkaalla ja taloudellisella tavalla. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat yritykset ja naapurikunnat. EURAN KUNTA Sorkkistentie 10 PL 22, 27511 Eura puh. 02 839 901 www.eura.fi Olemme juuri käynnistämässä kunnassa strategiatyötä. Siinä määritellään mm. kunnan toiminnan arvot, keskeiset tavoitteet ja visio eli päämäärä, mihin kunta toiminnallaan tähtää. Tässä työssä kunta määrittää omat toimintatapansa. Toivon, että voisimme kuntana ja kuntalaisten palvelijana ottaa aimo askeleen avoimuuden ja välittämisen, mutta myös vaikuttavuuden ja tehokkuuden suuntaan. Yhteistyösuhteita rakentaen Juha Majalahti kunnanjohtaja Itsenäisen Euran tulevaisuuden haasteet Euran kunnan luottamushenkilöjohdolla oli tämän vuoden keväällä pöydällään useita Euran tulevaisuuteen vaikuttavia asioita samaan aikaan kun Eura ja Rauma kävivät loppusuoralla olevia kuntaliitosneuvotteluita. Mahdollisen kuntaliitoksen osalta oli valtuustoryhmien kesken sovittu, että liitos toteutuu ainoastaan siinä tapauksessa, että valtuustosta löytyy päätöksen taakse selkeä enemmistö. Mitä lähemmäksi päätöksentekotilanne tuli sitä selvemmäksi kävi, että riittävän vahvaa enemmistöä ei synny. Samaan ajankohtaan osui kunnanjohtaja Matti Lahtisen siirtyminen eläkkeelle ja oli välttämätöntä ratkaista että valitaanko Euraan uusi kunnanjohtaja vai hoidetaanko viranhoito muilla järjestelyillä. Siinä tilanteessa uuden kunnanjohtajan mahdollinen valinta vaikutti monien valtuutettujen päätöksentekoon myös tulevassa kuntaliitosasiassa. Tämän jälkeen valtuustoryhmiltä tiedusteltiin miten niissä suhtaudutaan uuden kunnanjohtajan valintaan ja lopulliseen kuntaliitokseen Rauman kanssa. Kun näihin kysymyksiin saatiin vastaukset, kävi selväksi että valtuutettujen enemmistön mielestä päätösvalta haluttiin säilyttää Eurassa. Valtuustoryhmien kokouksissa syntyi myös vahva tahtotila tehdä sellaisia kunnan talouden tervehdyttämispäätöksiä, jotka mahdollistavat Euran kunnan jatkamisen itsenäisenä kuntana. Näiden päätösten jälkeen pitää aloittaa Euran kunnan uuden strategian valmistelu, jossa määritellään kunnan talouden reunaehdot ja välttämättömät kuntalaisten tarvitsevat lähipalvelut. Erittäin keskeisessä asemassa tulevat jatkossa olemaan myös elinkeinopoliittiset toimenpiteet. Huolimatta HK Scanin päätöksestä investoida Raumalle, Euralla on edelleen hyvät edellytykset yhteistyössä naapurikuntien kanssa kehittää toimintojaan niin, että se kykenee tulevaisuudessakin tuottamaan riittävät ja laadukkaat palvelut mahdollisimman monelle Pyhäjärviseudun asukkaalle. Kuntarakenteesta riippumatta kuntien tehtävät tulevat lähivuosina merkittävästi muuttumaan. Sote-palveluiden lisäksi kaikkia muitakin kunnan tuottamia palveluita pitää tarkastella avoimin mielin. Tulevat muutokset eivät välttämättä kuitenkaan ole nykykäytäntöjä huonompia. Mitä enemmän kuntalaiset keskenään pystyvät puhumaan muutoksen tuomista haasteista, sitä helpompi meidän luottamushenkilöiden on tehdä päätöksiä. Euralla ja euralaisilla on valtavasti erilaisia vahvuuksia, joita meidän pitää pystyä entistä enemmän hyödyntämään toteuttamalla niitä jokapäiväiseen arkielämään. Yrittäkäämme tulevaisuudessa suhtautua toinen toiseemme niin kuin haluamme meihin suhtauduttavan. Timo Kalli Euran kunnanvaltuuston puheenjohtaja EURALEHTI 3 2015 Toimitus: Johanna Aalto Elina Ravantti Kuvat: Anne Aalto Johanna Aalto Kunnanjohtaja Matti Lahtinen eläkkeelle 31.8.2015 Kunnanjohtaja Matti Lahtinen, mitä kuului Euraan tullessasi v. 1987? Vuonna 1987 keskustelu Pyhäjärven vedenotosta kävi kuumimmillaan. Seudun kunnat, asukkaat, eri järjestöt ja elinkeinoelämä tekivät yhdessä työtä Pyhäjärven suojelemiseksi riskialttiilta vedenotolta. Turun seutu sittemmin luopuikin suunnitelmistaan ja suoraa vedenottoa ei toteutettu. Syntynyt yhteistyö jalostui Pyhäjärven suojelutoimiksi, mitä tarkoitusta varten perustettiin Pyhäjärven suojelurahasto. Yhteistyön avulla on voitu pysäyttää Pyhäjärven rehevöitymiskehitys ja nyt meillä on kansanvälisen tason tietotaitoa vaativiin vesiensuojelutoimenpiteisiin. Vuonna 1987 elinkeinorakenteen murros oli jo nähtävillä ja kunnassa käynnistettiin lukuisia elinkeinopoliittisia hankkeita, joilla luotiin edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle (kaavoitus, asuntotuotanto, yritysyhteistyö jne). Myös liikunta- ja kulttuuririntamalla elettiin vahvaa nousukautta. Mainitsen esimerkkeinä Pyhäjärvi-teatterin sekä Euran Pallon ja Euran Raikun upeat otteet. Mikä oli kunnanjohtajaurasi paras hetki? Yksittäisen parhaan hetken valinta on vaikea; silloin on tuntunut hyvältä, kun on voinut omalta osaltaan olla mukana luomassa työn ja toimeentulon edellytyksiä kunnan asukkaille. Olen aina myös korostanut sitä, että on tärkeää luoda lapsille ja nuorille hyvät ja turvalliset kasvun ja kehittymisen edellytykset. Paljon on tällä saralla jo tehty, mutta kovasti on vielä edessäkin. Jos nyt jonkun tapahtuman esille nostaa, niin kyllähän Honkilahden uuden koulun rakentaminen oli mieleenpainuva kokemus. Myös presidenttiemme vierailut Eurassa toivat juhlavan tuulahduksen arjen työhön ja presidentti Tarja Halosen Euran emännän puku linnan juhlissa oli jotain aivan erityistä. Mitä ajattelet jatkosta? Eura on hyvä paikka asua, elää ja yrittää. Kunnan tehtävä on luoda asukkailleen ja yrityksille laadukas ja viihtyisä toimintaympäristö. Kehittäminen on yhteistyötä ja tässä työssä tarvitaan jokaisen työpanosta. Hannele Helander Satu Jokinen Elina Ravantti Henna Lomppi-Nurmi LEADER Pyhäjärviseutu Euran kulttuuripalvelut/tuotanto Kansikuva: Anne-Maarit Kalmeenoja Ulkoasu ja sivunvalmistus: Mainos Mariini Mari Aarikka Painopaikka: Eura Print Oy EURALEHTI EURALEHTI 3 Kodin ja koulun päivä Kiukaisten yhteiskoululla järjestettiin jo kolmannen kerran kodin ja koulun päivä, jonne oppilaat saivat tuoda kotiväkeä mukaan. Päivä toi koululle noin 200 henkilöä kiertämään erilaisia pisteitä. Ulkona oli paloautoa, rekka-autoa, polkupyörää ja sisällä erilaisia tehtäväpisteitä. Autokoulupisteessä Simo Heikkilä Eurajoen autokoulusta kartoitti liikenneturvallisuutta mopoilijan kannalta. Tilaisuus oli tarkoitettu lähinnä kahdeksasluokkalaisille, mutta sinne saivat mennä kaikki, jotka halusivat. Luennoilla kerrottiin mopokorteista, mopoautokorteista, niiden hankinnasta ja niiden vaaroista ja näytettiin videoita mopolla ajosta. Itsepuolustus lajina Taekwondo saatiin tutustua Noora Rannikon ja Eero Pohjosen valvonnan alla. Vakuutusyhtiö LähiTapiolan pisteessä kerrottiin vanhemmille raha-asioista ja vakuutuksista. Ulkona tutkittiin kahta maastopyörää ja mietittiin, millä tavalla toinen niistä on turvallisempi ja mitä eroja niissä on. Mannerheimin Lastensuojeluliiton pisteessä kerättiin paperille hyvän ystävän piirteitä ja piirteitä joita hyvällä ystävällä ei ole. Pihalla oli auto jonka kyytiin sai mennä. Se pyörähti ympäri kuin olisi ollut kolarissa, jossa auto pyörähtää katolleen. Pisteen järjestelyistä vastasi VPK. Koulun oman väen (kuraattori ja erityisopettaja) johdolla keskusteltiin siitä, mitä oppilashuolto on ja keitä oppilashuoltoryhmän aikuisiin milloinkin kuuluu. Rekka-autopisteessä tutkittiin ohjaamon pimeitä kulmia eli niitä kohtia joita ei näe rekka-auton sisältä. Myrkyllisten aineiden pisteessä piti tunnistaa kuvista myrkyllisiä kasveja ja sieniä. Salissa pääsi harjoittelemaan myös taekwondoa. Biologian luokkaan sai mennä tervehtimään koulun gerbiilejä Verneriä ja Er- nestiä, jotka innokkaina juoksivat pallon sisällä pitkin lattiaa. Paloautopisteessä kierrettiin paloautoa ja tutkittiin sen sisältöä. Ulkona oli myös liiskaantunut mopoauto. Haastattelimme Kiukaisten VPJ:n jäsentä Ari Mikkolaa, joka kertoi mopoautosta. Marjut Hakala ja Saija Gustafsson kertoivat oppilashuoltoon liittyvistä asioista. Mitä vaaroja on mopoautoissa? Ari: Mopoautoissa on kaikki mahdolliset vaarat, koska niissä ei ole mitään turvavarusteita ja ne ovat pelkkää muovia. Mitä pihalla olevalle mopoautolle oli tapahtunut ja oliko siinä sattunut henkilövahinkoja? Ari: Siinä oli tapahtunut ympäriajo, mutta henkilövahinkoja ei onneksi ollut sattunut. Mitä mieltä olet, kannattaako hankkia mopoauto? Ari: Henkilökohtainen mielipiteeni on, että ei kannata hankkia mopoautoa, koska ne maksavat enemmän kuin halvimmat henkilöautot. Kannattaa odottaa kolme vuotta, että saa kunnollisen auton. Jos hankkii mopoauton, kannattaa miettiä miten sillä ajaa. Koulun keittäjät olivat tehneet herkullista ruokaa, jota saivat kaikki halukkaat käydä syömässä. Lisäksi paikalla oli buffetti, jossa myytiin kahvia ja pullaa ym. Kaiken kaikkiaan päivä oli onnistunut ja kaikilla oli mukavaa. Simo Heikkilä luennoi mopoiluun ja mopoautoiluun liittyvistä turvallisuus asioista. Liikenneturvallisuuteen saatiin tutustua turvavyöauton, mopoauton rungon ja kuorma-auton katvealueiden avulla. 4 EURALEHTI Tekstit: Vilma-Liina Knuutila (7A) Jenina Tuomola (7A) Kuvat: Antti Alasmaa (8A) ”Yhdessä yrittäen, yksilöllisesti tukien. Omista lähtökohdista täyteen mittaansa.” Sampon koulu aloitti toimintansa lukuvuoden 2015 – 2016 alussa Euran Honkilahdella sijaitsevan lastensuojelulaitoksen yhteydessä. Opetusyksikkö on tarkoitettu ensisijaisesti lastensuojelulaitokseen sijoitetuille lapsille ja nuorille. Sampon koulun opetuksen järjestämisestä vastaa Euran kunnan kasvatus- ja opetuspalvelut ja se toimii Ahmasojan koulun hallinnon alla. Sampon koulun opetusyksikkö sijaitsee lastensuojelulaitoksen välittömässä yhteydessä. Samoissa tiloissa toimi 90-luvun puoliväliin asti Honkilahdella toiminut Kutin koulu. Sampon koulun oppilasmäärä vaihtelee riippuen lastensuojelulaitokseen sijoitettujen oppilaiden määrästä. Koulun opetustilat kunnostettiin viime kesän aikana. Henkilökuntaan kuuluu kaksi erityisluokanopettajaa, kaksi koulunkäynninohjaajaa ja yksi henkilökohtainen avustaja. Oppilaiden opetuksessa ja kasvatuksessa tehdään paljon yhteistyötä sekä Ahmasojan koulun että lastensuojelulaitoksen kanssa. Sampon koulussa opiskeleminen vaatii aina oppilaalle tehtävän erityisen tuen päätöksen, joka pohjautuu pedagogiseen selvitykseen. Sijoitettujen lasten opetus toteutetaan Euran kunnan opetussuunnitelman mukaisesti. Sampon koulu tarjoaa luokkamuotoista opetusta, jossa opetetaan vuosiluokkia 1– 9. Tällä hetkellä koulussa opiskelee oppilaita 3.– 8.vuosiluokilta. Koulun toiminta on lähtenyt mukavasti käyntiin. Asianmukaiset tilat ja laitteet helpottavat opetuksen järjestämistä. Oppilaiden liikunta- ja teknisen työn tunnit pidetään Honkilahden koulun tiloissa. Opetuksessa pyritään toteuttamaan paljon kokemuksellisuutta, toiminnallisuutta sekä oppilaan omien vahvuuksien tukemista. Ennen kaikkea jokaista oppilasta pyritään opettamaan ja tukemaan yksilöllisesti. Sampon koulua ympäröivä luonto tarjoaa oppimisympäristön, joka luo hyvät puitteet luonnon tutkimiseen ja retkeilyyn. Sampon koulun toimintaajatuksena on ”Yhdessä yrittäen, yksilöllisesti tukien, omista lähtökohdista täyteen mittaansa.” Toiminta-ajatus on kirjattu Sampon koulun laatukäsikirjaan. Laatukäsikirjassa kuvaillaan Sampon koulun toimintamallia sekä yhteistyötä lastensuojelulaitoksen kanssa. Koulunkäyntiohjaaja Juha Sainio (ylärivi vas.), erityisopettaja Jyri Raanta, koulunkäyntiohjaaja Reeta Rainio, erityisopettaja Ella Nuttunen ja koulunkäyntiohjaaja Lauri Kuusisto. Anne Aalto, rehtori Käräjämäen päiväkodin toiminta muutti väliaikaistiloihin Kauttuan Pallokentän läheisyyteen Käräjämäen päiväkodin sisäilmaongelmista johtuen Euran kunta tilasi väliaikaistilat Temporent Oy:ltä päiväkotitoiminnan järjestämistä varten. Väliaikaistilat sijaitsevat Kauttualla, ja tilat otetaan käyttöön 15.10.2015 mennessä. Pysyvämpiä ratkaisuvaihtoehtoja selvitetään uudisrakentamisen tai korjauksen kautta. EURALEHTI 5 Euran kirjaston tapahtumia Kirjaston vitriinissä syyskuun alusta lokakuun loppuun: NUKKEKOTEJA RAIJA MAULAN KOKOELMISTA Lisäksi esillä Raija Maulan koristemunia. Tietotekniikan apupaja senioreille ja muille käytännönläheistä neuvontaa ja opastusta kaipaaville: Hannu Mattila auttaa 12.10. klo 14-16 pääkirjastolla. Olkoonpa ongelmana itse laite tai laitteen käyttö, ohjelmistot, nettiyhteydet, laitteiston tai ohjelmiston asetukset tai hankinnat, ratkotaan niitä yhdessä. Saat neuvoja ja opastusta. Neuvonta on maksutonta. Samalla voit pyytää Satakirjasto-opastusta kirjaston Anitalta. Kiukaisten ja Panelian syksyn 2015 satuhetket • Pe 30.10. Kiukaisten kirjasto • Pe 27.11. Panelian kirjasto • Pe 18.12. Kiukaisten kirjasto Satuhetki alkaa klo 9.30. Luetaan pari mukavaa kertomusta. Ohjelmassa myös pientä puuhaa ja lainausmahdollisuus. Tervetuloa kaikki alle kouluikäiset aikuisen kanssa! Leffailta nuorille Kiukaisten kirjastossa (kokoustila) pe 9.10.2015 klo 18 Katsotaan yhdessä Hayao Miyazakin animaatioelokuva Tuuli nousee (K-7), joka on Miyazakin omien sanojen mukaan hänen viimeinen elokuvansa. Tarjolla pientä leffapurtavaa ja lainausmahdollisuus. Huom! Paikkoja rajoitetusti (n. 15). Tervetuloa! Euran kirjaston lukupiiri Pääkirjaston lukupiiri kerran kuussa perjantaina klo 10 kirjaston kokoustilassa. Lukupiiriä vetää kirjastotoimenjohtaja Sarianna Koivisto. Lukupiiriin on vapaa pääsy. Kokoontumisajat ja lukulista pääkirjaston neuvonnassa. Viisaat ja vireät luentoja seniori-ikäisille Euran seurakuntakeskuksessa syksyllä 2015 • Ke 4.11. klo 13 runomies Reijo Vähälä: ”Sellaista elämä on”: toiverunotilaisuus • Ke 2.12. klo 13 FM Ulla Koivula: Juttua Euran murteesta ja vähän muistakin murteista Honkilahden avoin kirjasto: koska sinne oikein pääsee? Onko Honkilahden lähikirjasto lakkautettu vaivihkaa, kun ovi on aina vain tiukasti kiinni? Muutamat asiakkaat ovat huolissaan kyselleet asiasta, koska luvatusta avoimesta eli automatisoidusta kirjastosta ei ole mitään kuulunut. Kirjastoa ei ole lakkautettu, vaan automatisoinnin aloitusvaihe on viivästynyt monista eri syistä. Nyt voin ilokseni kertoa, että projekti on vihdoin käynnistynyt. Kunnan tekninen toimi, järjestelmäntoimittaja Axiell ja kirjastopalvelut ovat sopineet työnjaosta ja aikataulusta. Kenties jo marraskuun pimeydessä 6 EURALEHTI Honkilahden kylällä tuikkivat iloiset ja kutsuvat valot kirjaston ikkunoista! sa kirjasto pidetään auki kerran viikossa siten, että siellä on ”ihminen tavattavissa”. Avointa kirjastoa odotellessa Honkilahden lähikirjasto pidetään auki lokakuun alusta alkaen kerran viikossa, keskiviikkoisin klo 10-15. Silloin on paikalla virkailija pääkirjastosta, joka kertoo mielellään myös avoimesta kirjastosta ja muista uusista tuulista. Myöhemmin perehdytämme asiakkaat kädestä pitäen niin sisäänpääsyyn kuin itsepalvelulainaukseen ja -palautukseen. Kaikki mainitut toimenpiteet ovat yksinkertaisia, kun matkassa ovat kirjastokortti ja henkilökohtainen salasana. Myös jatkos- Honkilahden avoin kirjasto on nimensä mukaisesta avoinna verrattomasti enemmän kuin aikaisemmin, mutta tarkemmista ajoista kerrotaan myöhemmin. Sinne pääsee myös viikonloppuisin lukemaan sanomalehtiä. Kaikkiin avoimeen kirjastoon liittyviin kysymyksiin vastaa mieluusti kirjastotoimenjohtaja Sarianna Koivisto, p. 044 422 4832, sarianna.koivisto@eura.fi Nuorisopalvelusta tervehdys! Nuorisopalvelujen tarkoituksena on tukea lasten ja nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistumista sekä parantaa lasten ja nuorten kasvu- ja elinolosuhteita Euran kunnassa. Ota reippaasti yhteyttä seuraaviin henkilöihin: Nuorisosihteeri Mika Koivula puh. 044 422 4854 mika.koivula@eura.fi Nuoriso-ohjaaja Marika Tiira puh. 044 422 4855 marika.tiira@eura.fi Facebook: Euran Nuorisopalvelut Etsivät nuorisotyöntekijät Henna Lomppi-Nurmi Katja Uustalo puh. 044 422 4853 puh. 040 528 7004 henna.lomppi-nurmi@eura.fikatja.uustalo@sakyla.fi Facebook: Pyhäjärviseudun etsivä Katja Pyhäjärviseudun etsivä Henna Kauttuan nuokkarin aukioloajat (tarkistathan loma-aikojen aukiolon nuorisopalveluista/fb:stä) Mininuokkari 3–6-luokkalaisille Ma-ti klo 14-16 Avoin toiminta 13–17-vuotiaille Ma-ti klo 16.15-20 Ke klo 15.30-20 Nuorten työpajan ohjaajat Olli-Ville Rajala Timo Patjas puh. 044 422 4856 puh. 044 422 4857 olli-ville.rajala@eura.fitimo.patjas@eura.fi Kansalaisopisto Ilmoittautumiset kursseille jatkuvat edelleen. Muutamia paikkoja jäljellä seuraavilla kursseilla: Whoopies & Cookies Tuulihatut suolaiseen ja makeaan tarjoiluun Uusia tuulia joululeivontaan Ihanat nipsukukkarot (päiväryhmä) Koruja vetoketjuista Ikkunalasisulatus, lasinaamio Euran kansalaisopisto Kännöntie 9 27500 KAUTTUA puh. 044 422 4861 JOULUPAJAPÄIVÄ ti 1.12. Keramiikkalyhty klo 10-13 Keraamiset joulutontut nonstop joulupaja klo 14-16 Joulun neulepajassa huovutettuja helmiä ja palloja klo 10-13 ja 18-21 Joulukoristeita ikkunaan ja joulukuuseen klo 10-13 ja 18-21 Valmistammen villa- ja puuvillalangoista liima/vesiseokseen kastamalla nuppineulojen ympäri kieputtamalla mm. tähtiä, sydämiä, enkeleitä. Virkatuista pitsiliinoista liiman avulla koreja, lautasia, ikkunakoristeita. EURALEHTI 7 PÄHEÄ -konserttisarja Euran koulukeskuksen auditoriossa Sunnuntai 25.10. klo 17 PÄRE Ensimmäinen yhtye 200 vuoteen, tai koskaan, jossa on suomalainen säkkipilli! Yhtye tutkii rohkeasti soittimen mahdollisuuksia ja ulottuvuuksia suomalaisen kansanmusiikin eri kerrostumien ja muiden perinnesoitinten soittotyylien ja repertuaarin kautta. Yhtyeen sointi on ikiaikainen ja moderni, suomalaisugrilainen ja kansainvälinen. Säkkipillin rinnalla soivat muutkin harvinaiset soittimet kuten oktaaviviulu ja paimenpuhaltimet. Innovatiivisen lyömäsoitintyöskentelyn täydentämänä Päreen muusikot uppoutuvat hypnoottiseen grooveen, jota Keskiviikko 18.11. klo 18.30 LehTriot lavalla Helsingin Konservatorion uudeksi viulunsoiton lehtoriksi valittiin syksyllä 2015 Janne Malmivaara. Hän on urallaan toiminut monien konsertointien ohella mm. Sibelius-Akatemian viululehtorina sekä Stadia-ammattikorkeakoulun ja Turun konservatorion viulunsoiton yliopettajana. Yhdessä professori Elina Vähälän kanssa hän perusti lahjakkaimmille suomalaisille nuorille viulisteille perustetun Viuluakatemian, jonka tuloksia päästään kuulemaan mm. marraskuun lopulla kansainvälisen Sibelius-viulukilpailun neljän suomalaisviulistin suorituksissa. 8 EURALEHTI voisi luonnehtia akustiseksi luomuetnodiskoksi. Päreen muusikot ovat kaikki suomalaisen kansanmusiikin eturivin taiteilijoita. Suomen kansanmusiikkiliiton lokakuun 2015 yhtyeeksi valittu Päre julkaisee esikoislevynsä syksyllä 2015 ja päättää Suomen kiertueensa Euran konserttiin. Jo kerran aiemmin Euran konserttisarjassa konsertoineen Malmivaaran seuraan liittyvät moninkertaiset Euran kävijät, kollegansa samasta oppilaitoksesta: sellonsoiton lehtori Sami Mäkelä ja säestyksen lehtori Timo Latonen. LehTriot -kolmikon ensiesiintyminen tapahtuu PÄHEÄ -konserttisarjassa ja saa jatkoa 20.11 Helsingin Konservatorion konserttisalissa. Konsertin ohjelmassa on tsekkiläisen Antonín Dvorákin kuuluisa Dumky-trio, säveltäjänsä kuudesta pianotriosta säilyneistä neljästä viimeinen sekä Ludwig van Beethovenin Klarinettitrion op. 11 mainio sovitus viululle, sellolle ja pianolle. Muusikot: Petri Prauda – suomalainen säkkipilli Piia Kleemola – viulu, oktaaviviulu, kanteleTapani Varis – liru, mänkeri, munniharppu, pitkähuilu Jarmo Romppanen – mandola Oskari Lehtonen – lyömäsoittimet www.facebook.com/parepipes Lauantai 28.11. klo 17 TÄMÄ IHANA ILTA – Anna-Mari Kähärän lauluja ja musikaalisävelmiä Anna-Mari Kähärä on arvostettu ja monipuolinen taiteilija, joka tunnetaan mittavasta työstään suomalaisen kulttuurin kentällä mm. säveltäjänä, sovittajana, tuottajana ja laulajana. Musiikkiteatteri Kapsäkki tuottaa syyskaudella 2015 kokonaisen sarjan hänen sävellyksiään, esiintyjinä Suomen eturivin taiteilijat. Euraan saapuu konserttisarjan päätöskonsertti 19.12 ,”Tämä ihana ilta”, joka kuitenkin saa ensiesityksensä nyt PÄHEÄ -konserttisarjassa. Konsertti on syntynyt rakkaudesta AnnaMari Kähärän lauluihin. Illan aikana saa- daan kuulla myös musikaalisovituksia, mm. kappaleista There’s No Business Like Show Business ja Oh, What A Beautiful Morning. On sanomattakin selvää, että ihanan illan kaikki laulut ovat IHANIA. Konsertin esiintyjät, Hanna Kaila, Laura Virtala ja Saara Lehtonen (laulu) sekä Jukka Nylund (laulu ja piano) ovat kaikki suomalaisen musiikkiteatterin moniottelijoita ja pitkän linjan ammattilaisia. Suomen musikaalilavat ovat näille tanssiville laulajille ja laulaville näyttelijöille kuin toinen koti! Unaja on Maija Pokelan (s. 1990) ja Jutta Rahmelin (s. 1991) muodostama voimakaksikko, joka luo omaa musiikkia ammentaen inspiraationsa pohjoismaisesta soitto- ja lauluperinteestä. Duon sointi perustuu pitkän linjan yhteistyöhön, joka on saanut alkunsa jo lapsuusvuosina – saumaton stemmalaulu ja kanteleensoitto kietoutuvat yhteen raikkaaksi kokonaisuudeksi. Itse sävelletyt laulut kertovat ihmiselon ikiaikaisia tarinoita rakkaudesta, kaipuusta ja seikkailuista. Yhtyeen nuorekas musiikki tuo kanteleen sille paikalle, jossa on yleensä totuttu näkemään akustinen kitara. Tuore folk-, pop- ja kansanmusiikin yhdistelmä puhuttelee ja yhdistää eri ikäisiä ihmisiä. To 3.12. klo 18.30 SVÄNG PLAYS SIBELIUS! Huikeista huuliharppuvelhoista ja monipuolisista kansanmuusikoista koostuva huuliharppukvartetti Sväng tulkitsee kansallissäveltäjältämme Jean Sibeliuksen suuria orkesteriteoksia kuten Karelia-sarjaa, Lemminkäisen kotiinpaluuta ja Andante Festivoa. Kuinka Svängismi yhdistyy Sibeliuksen ikonisiin sävellyksiin? Kvartetti on tulkinnut aiemmin mm. vuonna 2010 Chopinin pianosävellyksiä. Konserttisarja ”Sväng plays Chopin” aiheutti Ranskassa niin innostusta kuin kummastustakin klassisen konserttiyleisön keskuudessa. Svängääkö Sibelius? Tämä pitää kuulla ennen kuolemaa! Konsertti on osa Sibelius 150 v. -juhlavuoden ohjelmaa. Maanantai 7.12. klo 18.30 UNAJA Sväng ihastutti Eurassa ”Kansan musiikkia” -konserttisarjassa jo vuonna 2009. Tällä kertaa yhtyeen Sibelius-kiertue rantautuu koulukeskuksen auditorioon suoraan Helsingin Musiikkitalosta ja jatkaa Lahden Sibeliustaloon. Eura on siis yksi kolmesta suuresta! Muusikot: Eero Turkka Eero Grundström Pasi Leino Jouko Kyhälä Unaja sijoittui toiseksi vuoden 2014 Konsta Jylhä -kilpailussa, ja valittiin Kansanmusiikkiliiton joulukuun 2015 yhtyeeksi. http://unajaband.com Konserttien tuotanto: Euran kulttuuripalvelut ja Kansanmusiikkiliitto ( Päre&Unaja) Lippujen hinnat: Sväng 15 €, muut 10 € Konserttisarjan taiteellinen suunnittelu: Timo Latonen EURALEHTI 9 Terveyskeskus-vanhainkodin peruskorjaus etenee Terveyskeskus-vanhainkodin peruskorjauksen III-vaihe valmistunee lokakuun lopussa. III-vaiheessa on korjattu hammashuollon, neuvolan, työterveyshuollon, terveyskeskuksen pääsisääntuloaulan ja vanhainkodin vanhan osan tilat. Terveyskeskuksen III-vaiheen valmistuessa terveyskeskuksen pääsisäänkäynti muuttuu taas vanhaan paikkaan rakennuksen eteläpuolelle Terveystielle. Pääoven eteen terveyskeskussairaalan vanhan osan viereen entiselle puistoalueelle on valmistunut uusi pysäköintialue asiakkaiden käyttöön. Peruskorjauksen III-vaiheen aikana tämä alue on toiminut henkilökunnan väistöpysäköintialueena. Henkilökunnan pysäköintialue siirtyy vanhalle paikalleen Käräjämäentien puolelle lämpökeskuksen viereen. Myös vanhainkodin vanha pääsisäänkäyntiovi Käräjämäentien puolella tulee taas käyttöön. Lääkäreiden ja hoitajien vastaanotoille, hammashuoltoon, laboratorioon, röntgeniin, fysioterapiaan ja työterveyshuoltoon kuljetaan edelleen ”vanhasta” pääovesta Terveystieltä. Neuvolatoiminnoille valmistuu uusi laajennusosa hammashuollon siiven pohjoispäähän ja sinne kuljetaan jatkossa rakennuksen pohjoispuolelta Käräjämäentieltä heti viereisen kerrostalon autotallin takaa erikseen rakennetulle neuvolan sisäänkäyntiovelle. Neuvolaosan eteen on tehty neuvolan asiakkaille muutama uusi pysäköintipaikka neuvolan uuden sisäänkäyntioven lähelle. Peruskorjauksen IV-vaihe alkaa III-osan valmistuttua ilmeisesti marraskuussa 2015. IV-vaiheessa peruskorjataan terveyskeskussairaalan ja vanhainkodin uudemmat osat (vuonna 1993 valmistuneet osat). Tällöin terveyskeskussairaalan/vanhainkodin uudisosan pääovi on suljettu ja peruskorjausaluetta. Asiakkaiden kulku terveyskeskussairaalaan tapahtuu IV-vaiheen aikana arkisin ma- pe päiväaikaan (klo 8.00-16.00) terveyskeskuksen pääovesta ja muuna aikana terveyskeskussairaalan vanhan osan puolivälissä olevasta hätäpoistumisovesta, joka on asiakkaiden uuden pysäköintialueen vieressä. Kulku vanhainkotiin tapahtuu IV-vaiheen aikana vanhainkodin pohjoispuolelta kahdesta pääsisäänkäyntiovesta Käräjämäentieltä. Terveyskeskus-vanhainkodin koko peruskorjaus on valmis kevättalvella 2016. Perus-korjauksen valmistuttua kuntalaisille järjestetään keväällä avoimien ovien päivä, jolloin halukkaat voivat tutustua koko peruskorjattuun rakennukseen. Markku Nurmi Johtava hoitaja Toimintaa työttömien työllistymisen edistämiseksi Euran kunta on päässyt mukaan valtakunnalliseen Party-parempaa työ- ja toimintakykyä hankkeeseen, jolle on myönnetty ESR-rahoitus. Tavoitteena on parantaa pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille. että työttömät löytävät uusia tapoja työllistymisen edistämiseen. Eurassa on jo aiemmin käynnistetty ryhmämuotoista toimintaa hyvin tuloksin, mutta nyt tavoitteena on panostaa hyvin alkaneeseen työhön vieläkin enemmän. Party-hankkeen kautta saamme tähän työkaluja ja tavoitteena on luoda pysyviä työllistymisen malleja. Kunnilla on lakisääteinen velvoite järjestää kuntouttavaa työtoimintaa pitkään työttömänä olleille. Tähän mennessä toiminta on vain harvoin johtanut pysyvään työpaikkaan tai edes sijaisuuksiin. Valtakunnallisestikin on koettu, että kuntouttava työtoiminta on vain työttömien ”säilömistä” ja ilmaista työvoimaa, josta ei koidu asiakkaalle toivottuja tuloksia. Nyt Party-hanke haluaa, Pitkään jatkuneen työttömyyden taustalla voi olla fyysisiä tai psyykkisiä esteitä tai niitä on tullut kun työtä ei ole löytynyt. Kuntouttavassa työtoiminnassa tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota työllistymisen esteiden poistamiseen ja sitä kautta työllistymään. Asiakkaalle suunnitellaan yksilöllistä työtoimintaa, joka perustuu aktivointisuunnitelmaan. Aktivointisuunnitelma laa- 10 EURALEHTI Yritykset ja yhteisöt aktiivisina Leader-tuen haussa Leader-hankkeiden haku on alkanut vilkkaana. Haku avautui sähköisessä Hyrrä-palvelussa 11.5. ja hakemuksia on jo nyt vastaanotettu 19 kpl. Yritystukihakemuksia on saapunut 10, joista 7 on hyväksytty. Yhteisöjen tukihakemuksia on vastaanotettu 9 ja niistä on hyväksytty 8. Hankkeiden yhteenlaskettu kokonaiskustannusarvio on runsaat 500 000 euroa, josta tukea on noin 200 000 euroa; ts. keskimäärin 40 %. Euraan kahdeksan myönteistä tukipäätöstä Eurassa myönteisen tukipäätöksen ovat saaneet mm. Elorannan saunan rakentaminen, Euran yrittäjien Start Up Eura -kehittämishanke, Pyhäjärviteatterin kiinteistöhankinta ja remontti sekä Harolan jääkiekkokaukalon rakentaminen. Kolme euralaista yritystä on saanut myönteisen tukipäätöksen. Vuoden 2015 myöntövaltuudesta on käytetty nyt noin 30 %, joten rahaa on vielä tänä vuonnakin myönnettävissä. Hankehaku on jatkuva Hakemuksia voi jättää jatkuvasti. Hakemusten tulee olla jätettynä Hyrrä-järjestelmään kunkin kuukauden loppuun mennessä, jotta Leader Pyhäjärviseudun hallitus voi käsitellä hakemukset aina seuraavan kuukauden puolivälin tienoilla pidettävässä kokouksessa. Hakijoiden kannattaa aina olla yhteydessä henkilöstöön ennen hakemuksen jättämistä. Apua saa ja sitä kannattaa pyytää! Leader Pyhäjärviseudun hallitukseen kuuluu yhdeksän varsinaista jäsentä ja yhdeksän varajäsentä. Toukokuun kokouksessa hakemuksia käsiteltiin osittain uudistuneella kokoonpanolla. Takana: Lauri Parviainen, Tomi Virén, Tanja Hakulinen, Juha Kulmala. Keskellä: Elina Haavisto (hankeneuvoja), Riitta Isotalo (varapuheenjohtaja), Tapani Suonperä, Leena Pellikka (puheenjohtaja). Edessä: Kari Rantama, Marja Kares-Oksman (toiminnanjohtaja). Leader on toimintaa, neuvontaa ja rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Hankkeiden rahoittamisen lisäksi Leader Pyhäjärviseutu toteuttaa hankkeita myös itse. Yhdistyksen omilla kehittämishankkeilla voidaan edistää sellaisia asioita, joita kukaan muu taho ei tee. Olemme suunnittelemassa omia kehittämishankkeita mm. kulttuuri- ja luontomatkailun kehittämiseen, kansainvälisyyden edistämiseen ja yhdistystoiminnan aktivointiin ja vapaaehtoistoiminnan organisoimiseen. Omilla hankkeilla varmistetaan Leaderstrategian tavoitteiden saavuttaminen. Lue lisää: www.pyhajarviseutu.fi facebook: Leader Pyhäjärviseutu facebook: Pyhäjärviseudun matkailu Ota yhteyttä: Yritysten tuet ja kansainvälistyminen Marja Kares-Oksman, toiminnanjohtaja marja.kares-oksman@pyhajarviseutu.fi p. 044 534 2990 Yhteisöjen tuet Elina Haavisto, hankeneuvoja elina.haavisto@pyhajarviseutu.fi p. 044 534 2992 ditaan yhteistyössä asiakkaan, Te-toimiston edustajan ja kunnan sosiaaliviranomaisen kanssa. Työtoiminta on monipuolista ja yksilöllistä. Se voi olla esimerkiksi osallistumista neljänä päivänä viikossa mielekkäisiin työtehtäviin tai kerran viikossa ryhmätoimintoihin tai kaikkea siltä väliltä. Vaihtoehtoja on paljon, varmasti löytyy jokaiselle mieleistä. Jokaisen kohdalla asiakkuusprosessi on yksilöllinen. Joidenkin kohdalla se alkaa työkyvyn arvioinnista ja joskus realistinen tavoite on eläke. Jos kiinnostuit hankkeesta, ota yhteyttä, niin kerron lisää. Marja-Leena Kavasto Euran Party-osahanke puh. 044 422 4086 EURALEHTI 11 EURAN KUNTA Sorkkistentie 10 PL 22, 27511 Eura puh. 02 839 901 www.eura.fi Puuhaa perheille Euran urheilutalolla ja uimahallissa KOKO PERHEEN LIIKUNTAMAA su 1.11. klo 10 - 11.30 • omatoimisia, monipuolisia liikuntapisteitä koko perheelle urheilutalon alakerran tiloissa. Huom! Lapsilla oltava mukana huoltaja. Hinta: 2 € /lapsi. PERHERIEHA UIMAHALLISSA su 1.11. klo 12 - 13.30 • pelejä, leluja, uimataitotestejä Hinta: norm. uimahallimaksu. SYYSLOMALLA: Huikea Wibit-rata ja kivoja leluja uimahallissa ti 20.10. – to 22.10. pe 4.12. – la 5.12. la 2.1. – su 3.1.2016 LIIKUNNALLINEN PÄIVÄLEIRI 1– 3-luokkalaisille ma 19.10. klo 9.30 – 12.30 EURA WORKOUT Pyhäjärviseudun suurin ryhmäliikuntatapahtuma Euran urheilutalolla la 31.10. klo 10 alkaen • Tapahtuman yhteydessä mm. Sporttimessut • Ilmoittaudu mukaan – tilaa on 300:lle ensimmäiselle • Katso lisää www.euraworkout.fi Muuta mukavaa: 6 –16-vuotiaille ti 20.10 klo 9.30 -12.30 Su 8.11. Isänpäivänä isät ilmaiseksi uimaan alle 18-v. lapsen kanssa. Pe 20.11. lapset maksutta uimaan (lapsen oikeuksien päivä). Ti 15.12. ja to 17.12. kynttiläuinnit klo 6-8 aamulla ja klo 18-20 illalla. Leirien hinta 15 € / osallistuja. Lisätiedot facebookista ja kotisivuilta! Tulossa vuoden aloitus, jollaista ei ole koskaan ennen Euran uimahallissa koettu! SOVELLETTU LIIKUNNALLINEN PÄIVÄLEIRI Katso aukioloajat yms. www.euranurheilutalo.fi Euran urheilutalo löytyy myös facebookista. EURAN URHEILUTALO
© Copyright 2024