euran kunnan kouluverkkosuunnitelma vuosille 2015
1 EURAN KUNNAN KOULUVERKKOSUUNNITELMA VUOSILLE 2015–2020 10.5.2015 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 NYKYTILA 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5 2.6 Varhaiskasvatus Perusopetus Toisen asteen koulutus Yleistä Koulukiinteistöt Ruokailupalvelut 3 EURAN KUNNAN VÄESTÖENNUSTEET 4 PERUSOPETUKSEN RAHOITUS JA KUSTANNUSKEHITYS 5 PERIAATTEET PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISESSÄ 6 PERUSKOULUVERKON TULEVAISUUDEN VAIHTOEHDOT 7 LOPUKSI LIITTEET Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Kiinteistöjen toiminnalliset tiedot (koulujen palaute) Euran kunnan oppilaaksiottoalueet lv. 2014-2015 Oppilastilastot ja ennusteet vuosille 1994–2020 Kunnan taloudellinen tilanne ja sen kehitys KUVIOT Kuvio 1. Kuvio 2. Kuvio 3. Kuvio 4. Kuvio 5. Kuvio 6. Kuvio 7. Kuvio 8. Kuvio 9. Kuvio 10. Kuvio 11. Kuvio 12. Kuvio 13. Kuvio 14. Kuvio 15. Kuvio 16. 0-16-vuotiaiden määrät vuosina 2014–2040 0-16-vuotiaiden määrät ikäryhmittäin vuosina 2014–2040 Perusopetuksen oppilasmäärän kehitys vuosina 1994–2020 Euran yhteiskoulun oppilasmäärän kehitys vuosina 1994–2025 Kiukaisten yhteiskoulun oppilasmäärän kehitys vuosina 1994–2025 Yhdistetyn Euran ja Kiukaisten yhteiskoulun oppilasmäärän kehitys vuosina 2014–2025 Hinnerjoen koulun oppilasmäärän kehitys vuosina 1994–2020 Honkilahden koulun oppilasmäärän kehitys vuosina 1999–2020 Hinnerjoen ja Honkilahden koulujen yhdistetty oppilasmääräennuste vuosina 2014–2020 Sorkkisten koulun oppilasmäärät ja ennusteet vuosina 1994–2020 Kiukaisten koulun oppilasmäärän kehitys vuosina 1994–2020 Panelian koulun oppilasmäärän kehitys vuosina 1994–2020 Kirkonkylän koulun oppilasmäärän kehitys vuosina 1994–2020 Kauttuan koulun oppilasmäärän kehitys vuosina 1994–2020 Kauttuan, Kirkonkylän ja Sorkkisten koulujen yhdistetty oppilasmäärien kehitys vuosina 2010–2017 Kiukaisten ja Sorkkisten koulujen yhdistetty oppilasmääräennuste vuosina 2014–2020 3 TAULUKOT Taulukko 1. Sisäiset vuokrat vuosina 2009 -2014 Taulukko 2. Kasvatus- ja opetuspalveluiden lähivuosien investoinnit nykyisen kouluverkon mukaan Taulukko 3. Euran väestöennuste iän mukaan vuoteen 2040 (Tilastokeskus 2012) Taulukko 4. Väestöennuste ikäryhmittäin Taulukko 5. Oppilasennusteet lukuvuoteen 2019–2020 Taulukko 6. Euran koulujen bruttomenot TA 2014 Taulukko 7. Kustannukset TP 2013 mukaan euroa/oppilas Taulukko 8. Toteutuneiden kustannusten ja valtionosuuden laskennallisten perusteiden vertailu esiopetuksen ja perusopetuksen osalta v. 2008–2012 (oph:n tilastot) Taulukko 9. Koulujen ja luokkien koot Eurassa lukuvuonna 2014–2015 Taulukko 10. Oppilasmäärät Euran perusopetusta antavissa kouluissa lv. 2014–2015 Taulukko 11. Oppilasmäärät Euran perusopetusta antavissa kouluissa lv. 2019–2020 Taulukko 12. Oppilaskohtaiset yksikköhinnat vuosina 2010–2013 Taulukko 13. Koulujen kuljetuskustannukset vuonna 2013 Taulukko 14. Koulumatkoihin käytetyt määrärahat vuosina 2008–2013 Taulukko 15. Tulot ja menot kouluittain TA 2014 LÄHTEET Aaltonen, J., Kirjavainen, T. & Moisander, A. 2005 Kuntien perusopetuksen tehokkuuserot ja tuottavuus 1998–2003. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen keskustelualoitteita 374. VATT 2005. Kehittämissuunnitelma opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle vuosille 2011–2016. http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2012/Kehittamissuunnitelma.html Lahtinen, M. & Lankinen, T. 2013. Koulutuksen lainsäädäntö käytännössä, 8. uudistettu painos. Tietosanomat Oy. Opetushallitus. Opetustoimen kustannusraportit perusopetuksesta Väestörekisteritiedot: Väestörekisterikeskuksen tilastot 4 1 JOHDANTO Euran valtuusto hyväksyi 10.5.2010/20§ Euran kunnan talouden vakauttamisohjelman. Kasvatus- ja opetuspalveluiden osalta päätettiin erikseen, että laaditaan koulurakennesuunnitelma, jonka pohjalta muodostetaan toiminnallisesti, pedagogisesti ja taloudellisesti järkevä kouluverkko. Lisäohjeeksi annettiin, että Euran kunnassa siirrytään yhteen lukioon, perusopetuksen yhteen alempien perusopetuksen ylempien vuosiluokkien vuosiluokkien opetuksen järjestäminen kouluun sekä toiminnallisesti, taloudellisesti sekä pedagogisesti sopivan kokoisissa yksiköissä laaja kuntakoko huomioiden. Euran ja Kiukaisten lukiot yhdistettiin 1.8.2011 alkaen, jo aiemmin oli tapahtunut lukioiden hallinnollinen yhdistäminen. Euran koulutuspalveluiden rakenteen kehittämisvaihtoehtoja 2010–2020 asiakirja valmistui ja sitä käsiteltiin kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2011 ja 20.4.2011. Lautakunta pyysi asiakirjasta lausuntoja ja asetti sen kuntalaisten nähtäväksi ja kommentoitavaksi. Lautakunta hyväksyi asiakirjan muilta osin, mutta lopullista päätösehdotusta ei esitetty kunnanhallitukselle, vaan asian käsittelyä päätettiin siirtää myöhempään ajankohtaan. Euran koulutuspalveluiden rakenteen kehittämisvaihtoehtoja 2010–2020 asiakirja toimii tämän suppeamman kouluverkkosuunnitelman tausta-aineistona. Euran valtuusto on 8.12.2014 talousarviossaan päättänyt, että Euran yhteiskoulu ja Kiukaisten yläaste yhdistetään hallinnollisesti yhdeksi kouluksi 1.8.2015 alkaen, siten, että Euran yhteiskoululla on kaksi toimipaikkaa. Kunnanvaltuusto on 23.3.2015/11 § päättänyt kasvatus- ja opetuslautakunnan esityksen mukaisesti lakkauttaa Kiukaisten yhteiskoulun ja lukion rehtorin viran 31.7.2015 ja perustaa 1.8.2015 alkaen apulaisrehtorin viran. Viranhaltija toimii Kiukaisten yhteiskoulun toiminnasta vastaavana rehtorina ainakin lukuvuoden 2015-2016. Yhteiskoulut toimivat erillisinä kouluina ainakin lukuvuoden 2015-2016. 5 2 NYKYTILA 2.1 Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus siirtyi 1.1.2011 kasvatus- ja opetuspalveluihin. Varhaiskasvatuksesta on laadittu erillinen selvitys. Perusopetuslain mukaan järjestettävä esiopetus ja aamu- ja iltapäivätoiminta siirtyi 1.1.2011 varhaiskasvatuksen vastuualueelle. Varhaiskasvatus (päivähoito ja esiopetus) ja perusopetus muodostavat kasvatus- ja koulutuskokonaisuuden. Varhaiskasvatuksella ja perusopetuksella on yhteinen ydintehtävä: lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen. Tätä ydintehtävää tukevat perusturvapalvelut (esimerkiksi lastenneuvola, perheneuvola, kouluterveydenhuolto, lastensuojelu) sekä myös nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalvelut. Yhteistyön näiden toimijoiden välillä tulee olla toimivaa ja ydintehtävää tukevaa. 2.2 Perusopetus Eurassa on lukuvuonna 2014–2015 kymmenen perusopetuskoulua. Perusopetuksen alempien vuosiluokkien (1-6 luokat) opetusta antavia kouluja on seitsemän. Lisäksi on kaksi perusopetuksen ylempien vuosiluokkien (7-9 luokat) opetusta antavaa koulua ja yksi erityiskoulu (luokat 1-9). Edellä mainittujen lisäksi Kirkonkylän koulun yhteydessä on erityisluokkia. Perusopetuskoulujen yhteydessä on pienopetusryhmiä. Euran perusopetuskoulut lv. 2014–2015: Ahmasojan koulu Euran yhteiskoulu Hinnerjoen koulu Honkilahden kulu Kauttuan koulu Kirkonkylän koulu Kirkonkylän erityisluokat Kiukaisten koulu Kiukaisten yhteiskoulu Panelian koulu Sorkkisten koulu luokat 1-9 luokat 7-9 luokat 1-6 luokat 1-6 luokat 1-6 luokat 1-6 luokat 1-9 luokat 1-6 luokat 7-9 luokat 1-6 luokat 1-6 oppilasmäärät 20.9.2014 56 294 60 62 288 163 18 95 98 114 40 peruskoululaisia 1288 Liitteessä 2 esitetään Euran kunnan oppilaaksiottoalueet lv. 2014–2015. 6 Koulukiinteistöjä koskevat tiedot on saatu koulujen rehtoreilta. Hinnerjoen koulu Hinnerjoen koulun oppilasmäärä on lukuvuonna 2014–2015 yhteensä 60 oppilasta. Koulussa annetaan yhdysluokkaopetusta siten, että on muodostettu yhdistetyt luokat 1-2, 34 ja 5-6. Hinnerjoen koulun henkilöstö lv. 2014–2015: 3 luokanopettajan virkaa 1 erityisopettaja (yhteinen Honkilahden koulun kanssa) 1 koulunkäyntiohjaaja Perusopetusryhmät ja oppilasmäärät: 1-2 lk 3-4 lk 5-6 lk Yhteensä 25 opp. 22 opp. 13 opp. 60 oppilasta Hinnerjoen koulu on valmistunut 1970-luvun alussa. Vanha puoli on paljon vanhempi. Keittiöremontti, ruokala ja keittiö, on tehty vuonna 2002. Opettajahuone on remontoitu vuonna 2002. Koulun käytävä on paikkakorjattu risaisista laatoista vuonna 2006. Teknisen käsityön tilat on remontoitu vuonna 2009 ja laitteet kunnostettu/uudistettu vuonna 2012– 2013. Vanhan koulun vesikatto on uusittu kesällä 2010. Hinnerjoen koulun keittiö muuttui palvelukeittiöksi 1.1.2011 alkaen. Kouluruoka on valmistettu 1.1.2011 lähtien Hinnerjoen koulun oppilaille Honkilahden koulun keittiössä. Rakennus kaipaisi: - ilmastoinnin nykyaikaistamisen - henkilöstön sosiaalitilojen rakentamisen - oppilasvessojen määrän lisäämisen sisätiloihin Koulun ulkopuolinen käyttö: Liikuntasalia käytetään päivisin oppilaiden liikuntaan ja myös esimerkiksi näytelmien harjoittelemiseen. kansalaisopiston selkäjumppa, Iltaisin sali on seurojen MLL:n satujumppa, käytössä Hinnerjoen lentopallovuoro, zumba, naisten aerobic, miesten ja lasten sählyvuoroja. mm. Yrityksen 7 Honkilahden koulu Honkilahden koulun oppilasmäärä on lukuvuonna 2014–2015 62 oppilasta. Koulu on kolmiopettajainen koulu, jossa on yhdysluokat 1-2, 3-4 ja 5-6. Perusopetusryhmät ja oppilasmäärät: 1-2 lk 3-4 lk 5-6 lk Yhteensä 15 opp. 20 opp. 27 opp. 62 oppilasta Honkilahden koulun henkilöstö lukuvuonna 2014–2015: 3 luokanopettajan virkaa 1 erityisopettaja (yhteinen Hinnerjoen koulun kanssa) 1 koulunkäyntiohjaaja Kirkonkylän koululle sijoitettu englannin lehtori opettaa myös Honkilahdessa englantia. Honkilahden koulu on valmistunut vuonna 1999. Rakennus on sisätiloiltaan edelleen erittäin hyväkuntoinen. Rakennus kaipaisi kuitenkin pikaisesti ulkomaalauksen ja rännien huoltotoimenpiteitä ja korjauksia. Lämmitysjärjestelmä pitäisi uusia nokiongelman vuoksi. Koulun piha-aluetta on kehitetty kunnan ja vanhempainyhdistys Telkänpesän tekemillä hankinnoilla ja toimilla niin, että se palvelee koululaisia päivällä ja iltakäyttäjiä iltaisin. Pihalla on runsaasti leikkivälineitä ja piha-aluetta on siistitty ja sinne on istutettu pensaita ja kukkia. Koulun ulkopuolinen käyttö: - Liikuntatilaa käytetään oppilaiden liikuntatunteihin. Lisäksi jokaisena päivänä on runsaasti iltakäyttöä. Iltakäyttäjinä ovat HoVe, Euran kansalaisopisto, Karateseura ja koulun kerhotoiminta. Honkilahtelaiset yhdistykset pitävät koululla kokouksia. - HoVe pystytti jääkiekkokaukalon, muutama joka vuosi palvelee sitten koulua luistelukaukalona ja kesäisin tenniskenttänä. koulun ja piha-alueelle kyläläisiä talvisin 8 - Teknisen työn luokkaa käyttävät koululaisten lisäksi kansalaisopiston entisöijät. Kauttuan koulu Kauttuan koulun oppilasmäärä on lukuvuoden 2014–2015 alussa 288 oppilasta. Koulussa on kuusi perusopetuksen luokkaa, 14 perusopetusryhmää, jotka on muodostettu vuosiluokittain. Perusopetusryhmät ja oppilasmäärät: 1. lk 38 / 1a 19 1b 19 2. lk 54 / 2a 11 2b 22 3. lk 51 / 3a 25 3b 26 4. lk 53 / 4a 18 4b 18 5. lk 51 / 5a 25 5b 26 6. lk 41 / 6a 18 6b 23 Yhteensä 288 opp. 2c 21 4c 17 Kauttuan koulun henkilöstö lv. 2014–2015: 1 rehtorin virka 12 luokanopettajan virkaa 2½ luokanopettaja ma. (31.7.2015 asti – valtionavustus isojen opetusryhmien purkuun) 2 erityisopettajan virkaa 1 englanninopettajan virka 5 koulunkäyntiohjaajaa, joiden tunnit on jaettu seuraavasti: - koulusihteeri / koulunkäyntiohjaaja, 12,25 h / 26 h - kolme kpl ap-/ip-ohjaaja / koulunkäyntiohjaaja, 20 h / 18,25 h - ma koulunkäyntiohjaaja 30 h Kauttuan koulu on rakennettu vuonna 1950 ja saneerattu ja laajennettu vuonna 1997. Kaikki muut tilat ovat koulukäyttöön soveltuvia, mutta liikunta- ja teknisen käsityön-tilat vaatisivat saneerausta. Koululta on tullut esitys, että runsaan iltakäytön vuoksi koululla voisi olla auditorio, joka rakennettaisiin nykyisen liikuntasalin tiloihin, tästä on esitys olemassa vuodelta 2000. Koulussa on puutetta tiloista (tällä hetkellä koulussa on kolme luokkaa enemmän kuin on mitoitettu). Koululle on rakennettu asuntolasta vapautuneisiin 9 tiloihin tilat aamu- ja iltapäivätoiminnan, esiopetuksen ja perusopetuksen tarpeisiin. Lukuvuonna 2014–2015 esiopetusta ei voida järjestää po. tiloissa tilanahtauden vuoksi. Kauttuan koulun iltakäyttö on erittäin vilkasta. Tiloja käyttävät säännöllisesti muun muassa Mieslaulajat, kansalaisopiston ryhmiä, 4H - kerho, Rauman ja Huittisten musiikkiopistot, seurakunta. Lisäksi satunnaisia käyttäjiä on lukuisia, näistä mainittakoon muun muassa Raiku, EuPa, lukuisat yhdistykset ja lisäksi koulua käytetään luentopaikkana sekä erilaisten kokousten pitopaikkana. Liikuntasalin iltakäyttö on erityisen runsasta. Koulun oppilasmäärä tullee kasvamaan tulevina vuosina ja se aiheuttanee lisärakentamisen / asuntolan saneeraamisen tarvetta. Kirkonkylän koulu Kirkonkylän koulun oppilasmäärä on lukuvuoden 2014–2015 alussa 163 oppilasta yleisopetuksessa sekä 18 oppilasta erityisluokilla. Yleisopetuksessa on kuusi perusopetuksen luokkaa, joista on muodostettu yhdeksän vuosiluokittain toimivaa perusopetusryhmää. Koulussa on lisäksi kolme erityisopetuksen luokkaa. Perusopetusryhmät ja oppilasmäärät: 1. lk 2. A lk 2. B lk 3. A lk 3. B lk 4. lk 5. A lk 5 B lk 6. lk Yhteensä 26 opp. 16 opp. 14 opp. 14 opp. 14 opp. 24 opp. 15 opp. 14 opp. 26 opp. 163 oppilasta Kirkonkylän koulun henkilöstö lv. 2014–2015: 8 luokanopettajan virkaa 1 peruskoulun lehtori (englanti) 1 erityisopettajan virka 2 tuntiopettajaa (ma. 31.7.2015 asti) 3 koulunkäyntiohjaajaa 2 koulunkäyntiohjaajaa (ma 31.5.2015 asti) 10 Erityisluokkien henkilöstö lv. 2014–2015: 3 erityisluokanopettajan virkaa 1 tuntiopettaja (ma. 31.5.2015 asti) 1 osa-aikainen kotitalousopettaja (Euran yhteiskoulun lehtori) 6 koulunkäyntiohjaajaa vak. 3 koulunkäyntiohjaajaa ma. (lisäksi 2 Säkylän palkkaamaa ja 1 Köyliön palkkaama), 31.5.2015 asti Oppilaat kotikunnittain erityisluokilla tilastointipäivän 20.9.2014 mukaan: ELK 1 LK Oppilaita Kotikunta EA --- --- 1. --- --- 2. 1 1 Eura 3. 4 3 Eura / 1 Säkylä 4. 2 2 Eura 5. --- --- 6. --- --- 7. 2 2 Eura 8. 1 1 Eura 9. 1 1 Säkylä yhteensä 11 9 Eura / 2 Säkylä LUOKAT ELK 1: 2. – 4. (luokka-asteet: 2., 3. ja 4.) / 7 oppilasta 7. -9. (luokka-asteet: 7., 8. ja 9.) / 4 oppilasta ELK 2 LK Oppilaita Kotikunta 1. 1 1 Eura 3. 3 3 Eura 4. 1 1 Eura 6. 1 1 Säkylä 9. 1 1 Köyliö yhteensä 7 5 Eura / 1 Säkylä / 1 Köyliö 11 LUOKAT ELK 2: 1. – 9. (luokka-asteet: 1., 3., 4., 6. ja 9.) / 7 oppilasta Kirkonkylän koulun kivikoulu on rakennettu vuonna 1958. Vuosina 2006 - 2008 toteutettu peruskorjaus (2611,5 m²) ja laajennus (546 m²) käsitti vanhojen tilojen peruskorjauksen sekä opettajien ja oppilashuollollisten tilojen laajennuksen entiseen asuntolasiipeen sekä uuden laajennusosan, jossa ovat musiikki- ja kuvaamataitoluokat, oppilaitten pukeutumisja pesutilat sekä valmistuskeittiö. Talotekniikka ja opetustilat ajanmukaistettiin sekä parannettiin tilojen käytettävyyttä, viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Koululle on saneerattu aamu- ja iltapäivätoiminnan (seurakunnan tilat poistuivat käytöstä kevätlukukauden 2011 jälkeen) ja esiopetuksen tilat asuntolasta vapautuneisiin tiloihin. Juhlasalivuoroja on kansalaisopistolla, Euran Naisvoimistelijoilla, Young Taekwondolla, Euran Raikulla, Euran Säpinöillä, vanhempainyhdistys KoKo Poppoolla, Euran kunnalla (tykyjumppa) ja Euran Sydänyhdistyksellä. Kirkonkylän koulun puukoulu on rakennettu vuonna 1880. Rakennuksessa on toiminut muun muassa kunnan työpaikkaruokala, aamu- ja iltapäiväkerho ja Euran Soittokunta. Takaisin koulukäyttöön se otettiin osittain; ensin ELK 1, sitten ELK 2. Kesällä 2007 tehtiin ELK 2:n tiloihin kosteusvaurioista johtuva peruskorjaus, jossa vaurioituneet alapohjarakenteet purettiin ja rakennettiin uudelleen. Osa opetustiloista sekä henkilöstön sosiaalitilat ajanmukaistettiin sekä parannettiin tilojen viihtyvyyttä. Kesällä 2010 peruskorjattiin ELK 1:n sosiaalitilat henkilöstön määrää ja tarpeita vastaaviksi. Vuonna 2012 kesällä purettiin ELK 2:n tiloista Euran Soittokunnan käytössä ollut varastotila ja saatiin näin lisää opetustilaa. Kesällä 2013 puukoulun aula maalattiin ja oppilaiden iso WC peruskorjattiin. Vuoden 2014 keväällä puukouluun saatiin uusi ulko-ovi. Puukoulun yhteinen varastotila on todettu sekä henkilöstön että työpaikkatarkastuksen mukaan ongelmalliseksi. Huono valaistus sekä erittäin korkea ja kapea tila aiheuttavat turvallisuusriskiä. Peruskorjausta odottavat myös oppilaiden pikku-wc –tilat ELK 1:n puolella sekä ison opetustilan lattiamatto ELK 2:n puolella. Kiukaisten koulu Kiukaisten koulun oppilasmäärä oli lukuvuoden 2014–2015 alussa 95. Koulussa on kuusi perusopetuksen luokkaa, jotka on muodostettu vuosiluokittain. 12 Perusopetusryhmät ja oppilasmäärät lv. 2014–2015: 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk Yhteensä 16 opp. 10 opp. 19 opp. 17 opp. 19 opp. 14 opp. 95 oppilasta Koulun henkilöstö lukuvuonna 2014–2015: 6 luokanopettajan virkaa 1 erityisopettajan virka (yhteinen Sorkkisten koulun kanssa) 0,5 EN-opettajan virka (yhdessä Panelian kanssa) 1 koulunkäyntiohjaaja 2 koulunkäyntiohjaajaa (ma 31.5.2015) Koulu on rakennettu 1952, vuonna 1998 tehtiin remonttia ja luokkatilojen muutoksia. Ilmastointia lisättiin, vessoja rakennettiin lisää, keittiö korjattiin, seiniä maalattiin sekä piha muotoiltiin uudestaan. Koulu on lisäksi maalattu ulkoa. Tilat riittävät koulun käyttöön. Osa-aikainen erityisopetus toimii yläkerran entisessä asunnossa ja koululaisten iltapäivätoiminta entisessä talonmiehen asunnossa. Iltapäiväkerhon tilat remontoitiin alkusyksyn 2014 aikana ajanmukaiseen kuntoon. Koulun tilat ovat kokonaisuudessaan tyydyttävässä kunnossa. Ainoastaan vetoisuus sekä patterien osittainen toimimattomuus on iso haitta. Koulun piha-alueelle myönnettiin talousarviossa 2013 määräraha piha-alueen suunnitelmaa ja kohentamista varten. Piha-alue sai uutta muotoa sekä uusia kalusteita ja leikkivälineitä kesän 2013 aikana. Piha-alueen sepelialue on osittain saanut uutta asfalttipintaa, joka osaltaan helpottaa myös alueiden hoitoa sekä talvikunnossapitoa. Tältä osin vuoden talousarvion tavoitteet on saatu toteutettua. Tällä erää suurena ongelmana on pihan reunakiveysten kivien irtoaminen, jolloin ne aiheuttavat myös vaaratilanteita välitunneilla lasten liikkuessa pihalla. Seuraavaan talousarvioon koulumme osalta toivomme saatavan TVT-osastolle koulumme verkottamisen langattomaan verkkoon. Edelleenkin lähivuosien yhtenä isona tavoitteena Kiukaisten koulun osalta on piha-alueen selkeä laajennus sekä kevytväylän saaminen koululta Eurakosken keskustaan. Todella positiivisena Kiukaisten koululla koetaan urheilukentän läheisyys aivan koulun pihapiirissä sekä myös kuntoradan sijainti koulun lähimetsässä. 13 Iltaisin koulussa on runsaasti kansalaisopiston toimintaa, musiikkia, teatteria ja liikuntaa voimistelusalissa. Teknisten töiden tilat ovat myös kansalaisopiston käytössä. Panelian koulu Panelia koulun oppilasmäärä on lukuvuoden 2014–2015 alussa 114 oppilasta. Koulussa on kuusi perusopetuksen luokkaa, jotka toimivat vuosiluokittain. Panelian esikoulussa on 17 lasta aloittamassa syksyllä 2014. Perusopetusryhmät ja oppilasmäärät lv. 2014–2015: 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk Yhteensä 20 opp 22 opp. 19 opp. 14 opp. 20 opp. 19 opp. 114 oppilasta Panelian koulun henkilöstö lv. 2014–2015: 6 luokanopettajan virkaa 1 erityisopettajan virka 0,5 englanninopettajan virka (yhteinen Kiukaisten koulun kanssa) 1 määräaikainen tuntiopettaja (31.7.2015 asti) 3 osa-aikaista koulunkäyntiohjaajaa (joista yksi on vakituinen), jotka vuoroin hoitavat kuljetettavien aamu- ja iltapäivävalvonnan ja, joista yksi on yhteinen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa. Koulurakennus ja toiminta Panelian koulun vanhin osa on rakennettu 1930-luvun lopulla. Uusi päärakennus on otettu käyttöön 1982 ja laajennettu vuonna 2008. Koulun tilat ovat avarat ja kohtuullisen toimivat, mutta kaipaavat päivitystä. Vanhimmassa osassa tarvittaisiin välitöntä ikkuna- ja oviremonttia sekä pintaremonttia esikoulun ja toisen luokan tiloissa. Ikkunat ovat turvallisuusriski. Ikkunaruudut irtoavat 14 pokista. Niitä ei voi enää edes irrottaa pesua varten. Välittömän uusimisen tarve on päärakennuksen vesiputkilla. Ne vuotavat useamman kerran vuodessa. Keittiö kaipaisi pintojen, laitteiden ja kylmäsäilytystilojen osalta uusimista. Ruokailu tapahtuu kolmessa vuorossa noin kello 11 ja 12.30 välillä. Keittiö ja ruokala ovat toiminnallisesti hyviä. Ruokala toimii tilana hyvin ja tila toimii myös ryhmätyötilana. Ruokalan linjasto ja kalustus ovat uudet ja siistit. Päärakennuksen lämpötaloudenkin kannalta kaikki ulko-ovet ja tuuletusluukut tulisi uusia pikaisella aikataululla. Pääoven raosta tuiskuttaa talvella lunta sisään. Liikunta- ja pukuhuonetiloissa näkyvät yli kolmenkymmenen vuoden kovan käytön jäljet. Erityisesti kaikki ovet ovat jo erittäin huonossa kunnossa. Samoin luokkien ja opettajainhuoneen ovet pitäisi vaihtaa uusiin. Salin seinät pitäisi maalata. Päärakennuksen varttikate sekä sadevesikourut ovat uusimisen tarpeessa, koska katto on jo selkeästi hapertunut. Siinä olleita reikiä on korjattu, mutta yli kolmenkymmenen vuoden sateet ja paahteet ovat tehneet tehtävänsä. Vanhan puolen ulko-ovien edustalle tarvittaisiin katosta. Se toisi talvella turvallisuutta rappusiin, kun lumi ei aina sataisi suoraan rappusille. Lisäksi se toimisi oppilaiden sadekatoksena aamuisin ja välituntien aikana. Rakennuksen ulkomaalaus rupeaa olemaan ajankohtainen asia. Myös sadevesikourut tulisi uusia. Turvallisuuden vuoksi koko koulun kattava keskusradio tulisi rakentaa/laittaa toimintakuntoon. Osittain sitä varten on jo valmius olemassa. Järjestelmää tulisi laajentaa vanhalle puolelle ja hankkia tarvittavat laitteet rikkinäisten/puuttuvien tilalle. Hätätilanteissa keskusradio on ainoa varmasti toimiva keino saattaa tilannetieto ja toimintaohjeet kaikille koulussa työskenteleville. Koululla tehdyn esteettömyyskartoituksen tuloksena havaittiin, että koululle tarvittaisiin lisää opasteita ja kaiteita liikuntarajoitteisia varten. Muutoksia tarvittaisiin myös invavessaan ja kynnyksiin. Koulun toiminta on muutoksessa. Paneliassa on iloksemme koulun aloittanut viime vuosina suuria ikäryhmiä. Tämän vuoksi aiemmin toiminut ajatus alkuopetusyksikön sijaitsemisesta vanhalla puolella ei enää toimi. Alkavana lukukautena toinen luokka sijoittuu päärakennukseen. Vastaavasti neljäs luokka jatkaa vanhalla puolella, koska ryhmä 15 on toista luokkaa selvästi pienempi. Näin eteistila riittää paremmin kahden ryhmän käyttöön. Koulun pihan liikennejärjestelyä tulisi suunnitella ja rakentaa uudelleen. Pihan poikki ajetaan koko päivän ajan. Aamuisin ja iltapäivisin oppilaiden koulukuljetukset muodostavat melkoisen liikennekuormituksen piha-alueelle. Koulun henkilökunnan kulkeminen ei tapahdu pelkästään koulupäivien ulkopuolisena aikana. Tämä siis lisää oppilaiden pihalla ollessa tapahtuvaa liikennettä. Lisäksi jakeluautot kulkevat pihalla useita kertoja viikossa. Koululla on iltapäivätoimintaa päivittäin kello 13–17. Kerholaisia on enimmillään 15 kerralla. Kerholaisten toimitilat ovat vanhan puolen yläkerrassa. He käyttävät myös koulun liikuntasalia ja piha-aluetta. Panelian koulun luokkien iltakäyttö on kohtuullista. Kansalaisopiston soitot, kuorot, kädentaitoryhmät ja viikonloppujen lyhytkurssit ovat säännöllisiä käyttäjiä. Tiloja käyttävät kokous- ja toimintatilanaan lisäksi muun muassa eläkeläisryhmät, vanhempainyhdistys sekä seurat ja järjestöt. Keittiö- ja ruokalatilaa käytetään jäähallin turnausviikonloppujen yhteydessä ruokailujen järjestämiseen, samoin pesuhuonetiloja tarvitaan isojen turnausten aikana. Keittiössä pidetään myös järjestöjen teemailtoja. Liikuntasalin ilta- ja viikonloppukäyttö on erityisen runsasta. Vakiovuorojen lisäksi salissa järjestetään juhlia, konsertteja ja diskoja. Pihalla oleva ulkokaukalo on iltaisin käytössä ympäri vuoden. Erityisesti talvisin kaukalon ollessa jäädytettynä iltaisin on runsaasti luistelijoita ja jääkiekon pelaajia. Ongelmana on valaistuksen heikkous. Kaukalon valaisinpylväät tulisi siirtää pois jäähallin parkkipaikkaa valaisemasta kaukalon viereen. Hyvä valaistus toisi turvallisuutta kiekkoilijoille ja luistelijoille. Sorkkisten koulu Sorkkisten koulun oppilasmäärä oli lukuvuoden 2014–2015 alussa 40. Koulu on kolmiopettajainen koulu, jossa on yhdysluokat 1-2, 3-4 ja 5-6. Perusopetusryhmät ja oppilasmäärät lv. 2014–2015: 1-2 lk 3-4 lk 5-6 lk Yhteensä 12 opp. 18 opp. 10 opp. 40 oppilasta 16 Sorkkisten koulun henkilöstö lv. 2014–2015: 3 luokanopettajan virkaa (1 opett. virkavapaalla 1.8.2014–31.7.2015, sijainen 31.7.2015 asti)) 1 koulunkäyntiohjaaja (ma 31.5.2015 asti) osa-aikainen erityisopettaja (yhteinen Kiukaisten koulun kanssa) osa-aikainen englannin opettaja (5.-6.-lk) Kivikoulun puolella on pitkät ja jyrkät portaat, joissa ei ole toistaiseksi tapahtunut onnettomuuksia. Teknisen työn tiloissa ei ole erillistä huonetta puuntyöstökoneille eikä pölynpoistoa. Koneita käytettäessä puupöly leviää kaikkialle teknisen työn tilojen sisäilmaan ja osittain myös kivikoulun käytävään. Pölynpoistoon oli myönnetty investointimääräraha, mutta Sorkkisten koulun jatkon epäselvyydestä johtuen pölynpoistojärjestelmän hankinnasta luovuttiin. Kivikoulun katto alkaa olla huonossa kunnossa ja talonmiehen kertoman mukaan katto on ruostunut puhki. Katto on paikattu väliaikaisesti tiivistemassalla. Puukoulun kellaritilojen seinissä ja lattialla on merkkejä kosteudesta. Koulun vesikatto on vuotanut, mutta sitä on korjattu väliaikaisjärjestelyin. Koulun puurakenteet kuten ikkunan puitteet ovat huonossa kunnossa, sillä korjaus- ja huoltotoimenpiteitä ei ole tehty vuosiin. Sorkkisten koulun luokkatiloilla ei ole säännöllisesti ulkopuolisia käyttäjiä. Luokkatiloissa kokoontuu satunnaisesti kyläyhdistys ja koulun vanhempainyhdistys. Liikuntahallia käyttävät päivisin Sorkkisten koulu, mahdollisesti kunnan muut koulut, perhepäivähoitajat sekä euralaiset päiväkodit. Liikuntahallin käyttäjäkunta iltaisin muodostuu pääasiassa kunnan yhdistyksistä sekä joistakin yksityishenkilöistä. Suurimmista käyttäjäryhmistä mainittakoon Euran Raiku, Euran Pallo, Euran Veivi ja Euran Naisvoimistelijat. Ahmasojan koulu Ahmasojan koulun oppilasmäärä oli lukuvuoden 2014–2015 alussa 56 oppilasta. Koulussa on kuusi yksilöllistettyä erityisopetusta antavaa luokkaa. Oppilaat jakaantuvat kotikuntiensa mukaan tilastointipäivän 20.9.2014 mukaan seuraavasti: LK Oppilaita Kotikunta 1. 4 1 Pori / 3 Eura 2. 7 1 Pori / 6 Eura 3. 3 1 Ulvila / 2 Eura 4. 4 1 Köyliö / 1 Harjavalta / 2 Eura 17 5. 4 1 Pori / 3 Eura 6. 10 1 Rauma / 1 Säkylä / 1 Kokemäki /7 Eura 7. 8 1 Harjavalta / 1 Pori / 6 Eura 8. 5 1 Vantaa / 4 Eura 9. 11 1 Köyliö / 10 Eura yhteensä 56 43 Eura / 4 Pori / 1 Rauma / 1 Säkylä / 2 Köyliö / 1 Kokemäki / 1 Ulvila / 2 Harjavalta / 1 Vantaa Perusopetusryhmät ja oppilasmäärät lv. 2014–2015: 1-2 lk 11 opp. 3-4 lk 7 opp. 5-6 lk 14 opp. 7 lk 8 opp. 8-9 lk 8 opp. 9 lk 8 opp. Yhteensä 56 oppilasta Ahmasojan koulun henkilöstö lv. 2014–2015: 5 erityisluokanopettajan virkaa 1 päätoiminen tuntiopettaja (ma 31.7.2015 asti) 4 vak. koulunkäyntiohjaajaa 2 ma koulunkäyntiohjaajaa 1 ma koulunkäyntiohjaaja, Köyliön palkkaama Ahmasojan koulun tilaratkaisu kuului yhtenä osana Euran koulukeskuksen laajennus- ja peruskorjaushankkeeseen. Ahmasojan koulu siirtyi uusiin opetustiloihin 1.1.2012. Ahmasojan koululla on nykyaikaiset opetustilat Euran koulukeskuksessa. Koulussa on kuusi luokkatilaa ja kaksi pienryhmätilaa. Yksi luokkatila suunniteltiin taideaineiden monitoimiluokaksi. Tämä luokka on otettu käyttöön luokkatilaksi oppilasmäärän kasvaessa ja oppilasmäärän edellyttäessä kuutta opetusryhmää. Tekstiilityön, kuvaamataidon ja muiden taideaineiden luokkatilana toimii nyt lukion yksi luokka, jota koulu voi käyttää silloin kun se on lukion käytöstä vapaana. 18 Euran yhteiskoulu Euran yhteiskoulu antaa perusopetusta 7.-9. luokkien oppilaille. Oppilasmäärä on lukuvuoden 2014–2015 alussa poikkeuksellisen pieni eli 294 oppilasta. Kaikilla luokka-asteilla oppilaat on jaettu kuuteen perusluokkaan. Perusluokkia on siis 18 kappaletta. Lisäksi oppilaat on jaettu valinnaisaineissa valintojen mukaisesti jakoryhmiin. Erityisopetuksessa on pienopetusryhmä, klinikka ja parkki. Perusopetusryhmät ja oppilasmäärät lv. 2014–2015: 7a 15 8a 18 9a 15 7b 16 8b 17 9b 14 7c 16 8c 18 9c 16 7d 14 8d 15 9d 16 7e 15 8e 18 9e 15 7f 16 8f 17 9f 15 92 103 7s 1 8s 1 9s 7elu 2 8elu 1 9elu Yhteensä 95 105 Euran yhteiskoulun henkilöstö lv. 2014–2015: 1 rehtorin virka 20 lehtorin virkaa 4 päätoimista tuntiopettajaa 1 sivutoiminen tuntiopettaja (lukio) 91 3 pienluokka 94 294 19 1 ma päätoiminen tuntiopettaja 1 erityisopettaja 1 erityisluokanopettaja 1 opinto-ohjaaja 2 koulunkäyntiohjaajaa 1 koulusihteeri Euran yhteiskoulu toimii koulukeskuksessa yhdessä lukion ja Ahmasojan koulun kanssa. Keittiö tuottaa ruokapalvelut sekä yhteiskoululle, Ahmasojan koululle että lukiolle. Euran yhteiskoulussa on 294 oppilasta (20.9.2014). Koulun tilat ovat kaikki käytössä, vapaita luokkatiloja ei ole. Koulu tekee opetuksellista yhteistyötä Euran lukion, Ahmasojan koulun ja Kirkonkylän koulun erityisluokkien kanssa koulupäivien aikana seuraavissa aineissa ja luokkatiloissa: TN, TS, KO, KU, MU. Yhteiskoulun kieltenopettaja opettaa Sorkkisten koulussa 2 tuntia viikossa. Uutena yhteistyömuotona lukuvuonna 2014–2015 on Ahmasojan koulun kolmen oppilaan integroiminen yleisopetuksen ryhmiin seuraavissa oppiaineissa, ENA, MA, VLI ja VTS. Lisäksi lukio vuokraa satunnaisesti auditoriota omaan käyttöönsä. Iltaisin yhteiskoulun tiloja käyttävät kansalaisopisto (TN, TS, KU, KO, AT ja MU) ja Rauman sekä Huittisten musiikkiopistot (auditorio, musiikkiluokka ja kirjasto). Auditoriota varataan viikoittain kunnan omaan käyttöön sekä ulkopuolisille. Ruokalaa käyttävät päivittäin yhteiskoulun, lukion ja Ahmasojan koulun oppilaat ja henkilökunta, yhteensä lähes 600 henkilöä päivässä. Lisäksi ruokalaa vuokrataan jonkin verran ulkopuoliseen käyttöön esimerkiksi auditorion vuokrausten yhteydessä. Koulukiinteistöstä vuonna 1986 valmistuneet osat ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa. Ilmanvaihto kaipaisi kohennusta. Erityisesti taito- ja taidesiipi tarvitsee peruskorjauksen. Siipi on rakennettu 1978–79, eikä sitä ole sen jälkeen peruskorjattu. Rakennus on valmistunut vuonna 1982, eikä se vastaa nykyajan vaatimuksia. Koululta puuttuvat myös kokonaan kunnolliset työtilat opettajille. Koulun tilat eivät vastaa nykyaikaiselle opetukselle asetettuja tarpeita. Euran yhteiskoulun tiloista on tehty syksyllä 2007 ja 2014 tarkempi tarveselvitys Euran koulukeskuksen peruskorjaus- ja lisärakentamishanketta varten. Hanke on aikanaan hyväksytty Euran koulutuslautakunnassa ja kunnanvaltuustossa sekä siitä on jätetty rahoitushakemus opetusministeriöön. Koulukeskuksen kakkosvaiheen suunnittelu ja toteutus tulisi aloittaa mahdollisimman nopeasti. ns. 20 Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Euran koulukeskuksen 1. vaiheen aloituksen syksyllä 2010. Toinen vaihe (joka koskee erityisesti yhteiskoulua) on tämän päätöksen mukaan suunniteltu tehtäväksi v. 2015–2017. Kiukaisten yhteiskoulu Kiukaisten yhteiskoulu antaa perusopetusta 7. - 9. luokkien oppilaille. Oppilasmäärä lukuvuonna 2014–2015 98 oppilasta. Koulu toimii kaksisarjaisena eli joka vuosiluokasta on muodostettu rinnakkaisluokat a ja b. Perusopetusryhmät ja oppilasmäärät lv. 2014–2015: 7a 15 8a 12 9a 23 7b 15 8b 12 9b 21 Yhteensä 30 24 44 98 Kiukaisten yhteiskoulun henkilöstö lv. 2014–2015: 1 rehtorin virka (ma. 31.7.2015 asti) 6 lehtorin virkaa 3 päätoimista tuntiopettajaa (2 ma 31.7.2015 asti) 2 sivutoimista tuntiopettajaa (toinen yhteinen Euran lukion kanssa) 1 erityisopettaja 1 koulunkäyntiohjaaja 0,5 koulusihteeri Koulun tilat Kiukaisten yhteiskoulu toimii yksinään Kiukaisten koulukeskuksessa, lukion yhdistyttyä Euran lukioon. Iltakäytössä koulun tiloja käyttävät mm. kansalaisopisto ja Kiukaisten Naisvoimistelijat. Osa koulustamme on peruskorjattu 80-luvun lopulla. Oikea sana kuvaamaan koulumme kuntoa on ”tyydyttävä”. Kiukaisten koulukeskuksen kuntokartoitus on tehty 2.5.2014. Kaikki Kiukaisten yhteiskoulun teknisen työn tunnit pidetään Kiukaisten koulussa. Siirtymistä varten on järjestetty taksikuljetus yhteiskoulun ja Kiukaisten koulun välille. 21 2.3 Toisen asteen koulutus Lukiokoulutus Euran ja Kiukaisten lukiot yhdistettiin 1.8.2011 ja lukion opiskelijamäärä kasvoi niin, että nykyinen opiskelijamäärä on vuosittain hieman alle 200 opiskelijaa. Yhdistämisvaiheessa toteutettiin Euran koulukeskuksen peruskorjaus- ja rakentamishankkeen A-osa ja siinä yhteydessä osa lukion opetuksesta siirtyi uusiin moderneihin tiloihin. Lukion toiminnan laajuutta koskevat tiedot: Euran lukion opiskelijamäärä on 171 (20.9.2014). Euran lukion opiskelijaennuste näyttää kohtuullisen vakaalta. Seuraavassa taulukossa esitetään Euran lukion opiskelijamäärät ja käytettävissä olevat kurssien määrät. Euran lukion opiskelijat ja kurssien määrät 20.9.2007 20.9.2008 20.9.2009 20.9.2010 20.9.2011 opiskelijamäärä tuntikehys tunti-indeksi 20.9.2012 20.9.2013 20.9.2014 155 159 164 169 190 196 188 171 285,6 285,6 284,8 285,52 355,62 351,18 350 350,71 1,84 1,80 1,74 1,69 1,87 1,79 1,86 2,051 (Tuntikehys sisältää koulun opettamat kurssit, kertoimet ja lukioresurssin. Tunti-indeksi on tuntikehys jaettuna opiskelijamäärällä) Lukion virat ja toimet: Euran lukion virat ja toimet on täytetty pätevillä työntekijöillä. Opettajakunnan ikärakenne on nuori, lähivuosina ei ole odotettavissa eläkkeelle siirtymisiä. Taito- ja taideaineiden opetuksesta vastaavat opettajat, joiden pääkoulu on Euran yhteiskoulu. Euran lukion henkilöstö lv. 2014–2015: 1 rehtorin virka 12 lehtorin virkaa 1 opinto-ohjaajan virka 1 päätoiminen tuntiopettaja (yht. yhteiskoulun kanssa) 22 1 koulusihteeri Kokoaikaisen erityisopettajan viran perustaminen ei ole tarpeen, mutta tietty tuntimäärä (36 viikkotuntia) yhteistyössä perusopetuksen kanssa on järjestetty säännönmukaiseksi. Euran lukion virat ja toimet 1.8.2011 lähtien Nimike 1.8.2011 Palvelussuhde Opetettava luokka, tuntimäärä AT, MAA, FY Rehtori Koulusihteeri Opinto-ohjaaja Lehtori Lehtori Lehtori Lehtori Lehtori Lehtori Lehtori Lehtori Lehtori Lehtori Lehtori Lehtori Tuntiopettaja Lehtori Vakinainen Vakinainen Vakinainen Vakinainen Vakinainen Vakinainen Vakinainen Vakinainen Vakinainen Vakinainen Vakinainen Vakinainen Vakinainen Vakinainen Vakinainen Vakinainen, päätoiminen Vakinainen Lehtori Vakinainen LI Lehtori Vakinainen KU OP ENA, IAB SAB, VEB RUB, RAB ENA, RUB BI, GE, TE MAA, MAB, KE, AT MAA, MAB, FY, AT MAA, MAB, FY, KE UE, PS ÄI YH, ÄI, HI HI, FI MU LI Muuta tietoa Yhteinen kanssa Yhteinen kanssa Yhteinen kanssa Yhteinen kanssa yhteiskoulun yhteiskoulun yhteiskoulun yhteiskoulun Erityisopetus Erityisopettajan antamaa opetusta ei Euran lukiossa ole järjestetty ennen lukuvuotta 2010– 2011 vaikka tarvetta on ollut. Syksyllä 2010 aloitettiin erityisopetus lukiossa. Erityisopetuksen määräksi on vakiintunut 6 tuntia viikossa. Lukion tilat Euran koulukeskuksen peruskorjaus- ja rakentamishankkeen A-vaiheen toteuduttua hallintotilat ja noin puolet opetuksesta (kielten ja äidinkielen opetus) siirtyi uusiin tiloihin syksyllä 2011. Lukion reaaliaineita ja matematiikkaa opetetaan edelleen vanhoissa tiloissa. Erityisesti luonnontieteiden opetuksen tilat eivät ole nykyopetuksen vaatimusten mukaisia. Suunnitellun koulukeskushankkeen B-vaiheen toteuduttua luonnontieteet saavat asianmukaiset tilat, lukion toiminta keskittyy yhteen rakennukseen ja neliömäärä pienenee. 23 2.4 Yleistä Varhaiskasvatuksesta on laadittu erillinen selvitys. Eurassa toimii yksi lukio suurimmaksi osaksi uusissa tai peruskorjatuissa tiloissa. Osa lukion tiloista vaatii vielä peruskorjausta (koulukeskuksen 2. vaihe). Tässä kouluverkkosuunnitelmassa keskitytään siis perusopetuksen kouluverkkoon. Euran kunnan kouluverkko on lukuvuonna 2014–2015 alueellisesti koko kunnan kattava. Kunta on jaettu oppilaaksiottoalueisiin. Koulunkäyntialueen koulu on alueella asuvan oppilaan perusopetuslaissa tarkoittama lähikoulu. Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää oppilaaksiottoalueista. 2.5 Koulukiinteistöt Euran kunnassa tekniset palvelut vastaa keskitetysti koulukiinteistöjen hoidosta. Kiinteistöihin liittyvät investointimenot ja esimerkiksi lämmityskustannukset hoidetaan teknisen palvelun alueelta. Tekniset palvelut laskuttaa kasvatus- ja opetuspalveluita niin sanottuna sisäisenä vuokrana. TAULUKKO 1. Sisäiset vuokrat vuosina 2009 -2014 2009 2010 2011 2012 2013 TA 2014 52727 53649 47398 37569 48031 42831 93823 79706 95423 84897 84070 87261 Honkilahden koulu 108638 111400 119450 119724 139333 126480 Kauttuan koulu 285205 260050 263842 286841 303247 293490 Kirkonkylän koulu 268249 245784 259038 261263 246692 259804 32951 29329 23574 23784 21218 -- Kiukaisten koulu 172147 156616 135123 140831 164361 168661 Panelian koulu 211990 186214 135253 136557 144964 148117 Sorkkisten koulu 121944 117089 141329 141576 143989 131313 Euran yhteiskoulu 285449 256715 253633 189186 240089 214098 Kiukaisten yhteiskoulu 205433 165791 137086 214340 261313 221767 Euran lukio 181518 174294 172201 215678 287632 256494 91624 77660 lakkautettu 1.8.2011 alk. Ahmasojan koulu (ent. Kännön koulu) Hinnerjoen koulu Kirkonkylä, erityisluokat Kiukaisten lukio 24 Tekniset palvelut vastaa myös kasvatus- ja opetuspalveluiden siivouspalveluista. Siivouspalveluihin kuuluu siivoojien henkilöstöhallinnosta ja työnjohdosta huolehtiminen. Siivouspalvelujen oston hintaan vaikuttaa haluttu siivoustaso. Siivottavien kiinteistöjen pinta-ala vaikuttaa luonnollisesti kustannusten muodostumiseen. Mikäli siivottavien koulukiinteistöjen määrä vähenee, saadaan siivouspalvelujen ostossa aikaan merkittäviä säästöjä. Lisätietoja koulujen kunnosta on nähtävissä liitteessä 1 (kiinteistöjen toiminnalliset tiedot) Koulut ovat laatineet lisäksi kohtuullisen monipuoliset selvitykset, opetustoimen näkökulmasta, koulurakennusten kunnosta vuosien 2007 ja 2008 aikana. Kiinteistöjen ylläpitoon ei ole viime vuosien aikana ollut teknisen lautakunnan talousarviossa riittävästi rahaa. Tämän vuoksi tekniset palvelut on pystynyt huolehtimaan ainoastaan välttämättömästä kiinteistöjen ylläpidosta. Merkittävin kasvatus- ja opetuspalveluiden investointi on syksyllä 2010 aloitettu Euran koulukeskuksen laajennus- ja peruskorjaushanke. Hankkeeseen on 1. vaiheen osalta (Ahmasojan koulu) saatu valtionrahoitusta noin 189 640 euroa. Koulukeskuksen 2. vaiheeseen on haettu valtionrahoitusta, mutta sitä ei ole saatu. Oppilaitosten perustamiskustannusten valtionavustukset siirretään kuntien peruspalvelujen valtionosuusmomentille kehyspäätöksen mukaisesti. Vuodesta 2015 lähtien valtio ei enää osallistu oppilaitosten uusien perustamishankkeiden rahoitukseen (TA 2015 esitys OKM). Muita kasvatus- ja opetuspalveluiden merkittäviä investointihankkeita ovat Pohjois-Euran päiväkotiratkaisut ja Kauttuan alueen varhaiskasvatuksen tulevat tilakysymykset. Mikäli kouluverkkoa päätetään supistaa, tulee se aiheuttamaan joitakin investointitarpeita. Seuraavassa taulukossa esitellään yleissivistävän koulutuksen (peruskoulu ja lukio) lähivuosien investointitarpeet nykyisen kouluverkon mukaan. 25 TAULUKKO 2. Kasvatus- ja opetuspalveluiden lähivuosien investoinnit nykyisen kouluverkon mukaan. Hanke Kustannusarvio Päätöksenteko Aikataulu Perustelut, lisätietoja Euran koulukeskuksen laajennusja peruskorjaushanke: 1. vaihe: - lukion uudisrakennus - Ahmasojan koulu 3.669.900 € (alv 0 %) + 300 000 € irtaimistoon Valtuusto 18.10.2010/44 § Hanke aloitettiin syyslukukaudella 2010. 1. vaihe valmistui syyslukukaudella 2011 Kännön koulurakennus vapautui muuhun käyttöön. 2. vaihe: - lukiotiloja - yhteiskoulun tilojen peruskorjausta - ruokailupalvelut - kokonaisuus 2015-2017 Suunnitteluraha TA 2014: 20 000 € * koulukeskuksen piha-alue Hankkeeseen ei ole vielä varattu määrärahoja Kunnanhallitus asetti 7.4.2014/69§ Euran koulukeskuksen II vaiheen suunnittelua varten työryhmän. Seuraavien koulukiinteistöjen ongelmien/nykyaikaistamisten vuoksi tulisi laatia hankeselvitys: • Sorkkinen • Panelia • Kiukainen • Kauttua Kiukaisten yhteiskoulu: Teknisen käsityön tilat eivät vastaa nykyajan vaatimuksia. Teknisen käsityön tilat, joita oppilaat nykyisin käyttävät, sijaitsevat Kiukaisten koululla. - kuntokartoitus valmistunut - teknisen käsityön tila: mikäli Kiukaisten yhteiskoulu säilytetään tulisi Kiukaisten yhteiskoulun yhteyteen rakentaa pedagogisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaiset teknisen käsityön tilat Koulujen piha-alueet Euran koulujen, esiopetustilojen ja aamu- ja iltapäivätoiminnan piha-alueet Koulutuslautakunta on esittänyt, että tehtäisiin selvitys koulujen, esiopetustilojen ja aamu- ja iltapäivätoimintapaikkojen pihaalueiden nykyisestä kunnosta ja laadittaisiin suunnitelma jatkotoimenpiteistä yhteistyössä teknisten palvelujen kanssa Erityisesti huomioitava seuraavat yksiköt: 1. Kiukaisten koulu 2. Kirkonkylän koulu 3. Euran koulukeskus Työryhmän antoi väliraportin lokakuussa 2014. Kiukaisten koulukeskuksesta on valmistunut keväällä 2014 kuntoarvio (Rakennus Vesa Heikkilä Oy) 10 000 € Kltk 15.9.2010/§ 49 13.10.2010/§ 60 TA2011 ei ole varattu määrärahaa Kiukaisten koulun piha-alueen suunnitteluun ja toteuttamiseen on varattu määräraha v. 2013 Kaikkien yksiköiden piha-alueet eivät vastaa nykyajan vaatimuksia. 26 Esiopetuksen investointitarpeet esitetään varhaiskasvatusselvityksessä, koska esiopetus kokonaisuudessaan on siirtynyt varhaiskasvatuspalveluihin 1.1.2011 lähtien. Esiopetuksen ja perusopetuksen sijoittuminen mahdollisuuksien mukaan samaan kiinteistöön tai tontille on tulevaisuuden tavoite. 2.6 Ruokailupalvelut Ruokapalvelutoiminta koulutoimen osalta perustuu perusopetuslakiin (21.8.1998/628). Lain mukaan jokaiselle opetukseen osallistuvalle oppilaalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksen mukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Lukiolain (20.11.1998/852) mukaan päätoimisissa opinnoissa opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan niinä työpäivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa koulutuksen järjestäjän osoittamassa paikassa. Kouluruokailu on osa koulun fyysistä oppilashuoltoa, jonka tarkoituksena on tarjota oppilaille ja opettajille monipuolinen, vaihteleva ja maistuva ateria jokaisena koulupäivänä viihtyisässä ympäristössä. Euraan on perustettu 1.1.2009 lähtien ruokapalvelupäällikön virka. Viranhaltija vastaa keskitetysti kunnan ruokapalvelujen organisoimisesta ja kehittämisestä. Euran valtuusto on 14.6.2010/§ 31 hyväksynyt ruokapalveluiden toiminnan kehittämissuunnitelman. 2.7 Oppilas- ja opiskelijahuolto Oppilashuolto järjestetään Eurassa 1.8.2014 voimaan tulleen opiskelijahuoltolain mukaisesti. Eurassa on yksi koulukuraattori, oppilas- ja yksi vastaava koulukuraattori ja kaksi koulupsykologia kasvatus- ja opetuspalveluiden tulosalueella. Euran perusturvapalvelut vastaa kouluterveydenhuollon palveluista. 2.8 Koulukuljetukset Perusopetuslain 32 §:n mukaisesti perusopetusta saavan oppilaan koulumatkan ollessa viittä kilometriä pitempi, on oppilaalla oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen. Jos esiopetusta saavan oppilaan matka kotoa esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen on 27 viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on vastaavasti oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon. Eurassa on maksuton koulukuljetus esioppilaille, jos koulumatkan pituus on yli kilometrin ja 1-2 luokkalaisille, jos koulumatkan pituus on yli kolme kilometriä. Muut perusopetuksen oppilaat saavat maksuttoman koulukuljetuksen, jos koulumatka on yli viisi kilometriä. Kun oppilas käy eri koulua, mihin hän kuuluu, maksutonta koulukuljetusta ei ole myönnetty. Lukuvuonna 2014–2015 33 % kaikista esiopetuksen ja perusopetuksen oppilaista on koulukuljetusten piirissä. Yläkoulujen oppilaista 41,6 % ja alakoulujen oppilaista 26 % on koulukuljetusten piirissä. Esioppilaista kuljetetaan 55 %: Euran pinta-ala on melko suuri, joten koulumatkat muodostuvat välillä melko pitkiksikin. Päivittäisiä koulumatkojen aikarajoja ei ole kuitenkaan ylitetty. (perusopetuslain 32 §:n mukaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia tai kolme tuntia lukuvuoden alkaessa 13 vuotta täyttäneelle). Kuljetusten ajankohdat ja reitit ovat riippuvaisia koulun alkamis- ja päättymisajoista. Haasteena kuljetusten järjestämisessä on ollut se, ettei kaikille reiteille tule välttämättä tarjouksia, lisäksi kustannuksia on lähes mahdoton ennakoida, sillä kilpailu on vähäistä. Nykyisin koulukuljetukset järjestetään takseilla, pikkubusseilla ja linja-autoilla vuoro- tai tilausliikenteenä. Esi- ja perusopetuksen koulukuljetuskustannukset vuonna 2013 olivat yhteensä 933 658 euroa (sis. 10 % ALV). Tuolloin kuljetusoppilaita oli keskimäärin 493 yhteensä noin 1293 oppilaasta. Eurassa esi- ja alakoululaisilla on lain edellytyksiä paremmat oikeudet saada koulukuljetus (yksi ja kolme kilometriä viiden sijaan). Koulukuljetuskustannusten ennakointi on vaikeaa. Kustannuksiin vaikuttavat muun muassa oppilaiden asuinsijainnit, oppilaiden muuttaminen, polttoainekustannusten muutokset sekä tarjouskilpailutuksissa tulevat muutokset. Kokonaisuudessaan koulukuljetusten organisointi yksinkertaistuu ja suunnittelu helpottuu, mikäli oppilaat kuljetetaan nykyistä harvempiin sijainteihin. Koulujen alkamisaikojen ja hyvän suunnittelun avulla on mahdollista saada aikaan kustannussäästöjä. 28 Euran koulukuljetusoppilaiden määrät kouluittain lv. 2014–2015 20.9.2014 tilastointipäivä KOULU Ahmasojan koulu Hinnerjoen koulu Honkilahden koulu Kauttuan koulu Kirkonkylän koulu Kiukaisten koulu Panelian koulu Sorkkisten koulu Euran yhteiskoulu Kiukaisten yhteiskoulu Yhteensä yli 5 km 29 1 26 3-5 km 4 3 2 3 43 17 39 5 7 1 Kuljetettavat yht. 38 11 29 Oppilaita yht. 56 60 62 Kuljetettavia kaikista oppilaista 67 % 18 % 46 % 13 5 2 14 18 62 288 181 6% 34 % 5 9 1 4 26 48 11 92 61 95 114 40 294 98 27 % 42 % 27 % 31% 62 % 396 1288 31 % 91 61 310 42 muut 10 1 44 Euran esikoulukuljetusoppilaiden määrät esikouluittain lv. 2014–2015 20.9.2014 tilastointipäivä ESIKOULU Harola Honkilahti Kauttua Kirkonkylä Käräjämäki Panelia Suvituuli Yhteensä yli 5 km 8 7 4 3 4 3 29 3-5 km 3 4 1 3 1 1 13 1-3 km * 2 1 2 7 1 10 2 25 Kuljetettavat yht. 13 12 3 14 4 15 6 67 Oppilaita yht. 18 13 22 16 25 17 11 122 Kuljetettavia kaikista oppilaista 72 % 92 % 14 % 87 % 16 % 88 % 54 % 55 % • Eurassa esikoulun oppilaalla on oikeus kuljetukseen, jos matka on yli 1 km. 29 3 EURAN KUNNAN VÄESTÖENNUSTEET TAULUKKO 3. Euran väestöennuste iän mukaan vuoteen 2040 (Tilastokeskus 2012) Ikäluokka 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 yhteensä 2014 120 122 124 117 133 144 126 127 143 141 152 152 130 128 134 149 139 2281 2015 118 120 124 124 121 134 146 127 127 144 141 151 153 130 129 132 149 2270 Sukupuolet yhteensä 2020 2025 2030 112 108 104 116 110 106 117 113 109 118 114 110 123 119 115 127 122 117 129 125 121 131 126 121 133 128 124 128 129 127 139 132 126 145 131 129 130 134 129 130 135 130 145 131 132 140 138 133 151 146 133 2214 2141 2066 2035 104 106 106 108 112 113 117 117 120 121 124 123 127 126 129 128 130 2011 2040 104 106 108 108 112 113 117 115 117 120 119 120 121 123 124 124 126 1977 30 KUVIO 1. 0-16-vuotiaiden määrät vuosina 2014, 2015, 2020, 2025, 2030, 2035, 2040 180 0-16 vuotiaiden määrät vuosina 2014, 2015, 2020, 2025, 2030, 2035, 2040 160 0 1 140 2 3 120 4 5 100 6 7 80 8 9 60 10 11 40 12 13 20 14 15 16 0 1 2 3 4 5 Vuodet 2014, 2015, 2020, 2025, 2030, 2035, 2040 6 7 31 TAULUKKO 4 Väestöennuste ikäryhmittäin Ikäluokka 0-6 7-13 14-16 2014 886 973 422 2281 2015 887 973 410 2270 2020 842 936 436 2214 2025 811 815 415 2041 2030 782 886 398 2066 2035 766 858 387 2011 2040 768 835 374 1977 0-16 vuotiaiden määrät ikäryhmittäin vuosina 2014, 2015, 2020, 2025, 2030, 2035, 2040 1200 1000 800 0-6 600 7-13 14-16 400 200 0 1 2 3 4 5 6 Vuodet 2014, 2015, 2020, 2025, 2030, 2035, 2040 KUVIO 2. 0-16 vuotiaiden määrät ikäryhmittäin vuosina 2014 - 2040 7 32 TAULUKKO 5. Oppilasennusteet lukuvuoteen 2019–2020 (1.8.2014) Koulu 2012–2013 2013–2014 2014–2015 20.9.2012 20.9.2013 20.9.2014 Oppilaita Oppilaita Oppilaita 2015–2016 2016–2017 2017–2018 2018–2019 2019–2020 Oppilaita Oppilaita Oppilaita Oppilaita Oppilaita Ahmasoja 46 50 56 56 56 56 56 56 Hinnerjoki 49 54 60 61 65 60 59 54 Honkilahti 71 66 62 48 48 42 41 38 Kauttua 278 289 288 292 299 297 287 279 Kirkonkylä 173 167 163 162 157 158 154 152 Kirkonkylä, 21 19 18 18 18 18 18 18 Kiukainen 104 101 95 101 97 93 88 92 Panelia 91 106 114 114 112 121 120 114 Sorkkinen 43 45 40 45 47 39 42 38 Euran 307 300 294 293 290 314 318 330 98 96 98 92 105 104 109 101 405 396 392 385 395 418 427 431 1281 1293 1288 1282 1294 1302 1292 1272 erityisluokat yhteiskoulu Kiukaisten yhteiskoulu Yhteiskoulut yhteensä Peruskoulut yhteensä 33 4 PERUSOPETUKSEN RAHOITUS JA KUSTANNUSKEHITYS Perusopetuksen valtionosuus muuttui 1.1.2010 lukien. Oppilaskohtainen valtionosuuden laskennallinen hinta on korvautunut ikäluokkakohtaisella perusosalla (7-12-vuotiaat), 6vuotiaat 90 % perushinnalla ja 13–15-vuotiaat korotetulla perushinnalla. Ulkopaikkakuntalaisista oppilaista valtio maksaa suoraan koulutuksen järjestäjälle kotikuntakorvauksen. Valtio kotikuntakorvaukset kunnittain. vahvistaa ikäluokkakohtaisen Erityisopetuksen korotus perushinnan maksetaan opetus- ja ja kulttuuriministeriön kautta 11-vuotisen oppivelvollisuuden oppilaista ja vaikeimmin vammaisista oppilaista TAULUKKO 6. Euran koulujen bruttomenot TA 2014 Koulu Ahmasoja Hinnerjoki Honkilahti Kauttua Kirkonkylä + Kirkonkylän koulun erityisluokat Kiukainen Panelia Sorkkinen Euran yhteiskoulu Kiukaisten yhteiskoulu Tulot 0 0 0 0 1000 Menot 747 762 393 200 549 651 1 699 085 1 780 974 0 0 0 100 1400 2500 802 928 792 173 427 126 2 598 599 1 122 934 10 914 432 TAULUKKO 7. Kustannukset TP 2013 mukaan euroa/oppilas Oppilasmäärä TP 2013 €/oppilas TP 2013 Nettomenot TP 2013 Ahmasoja 50 14 604 730 186 Hinnerjoki 54 7 280 393 141 Honkilahti 66 8 798 580 688 Kauttua 289 5 693 1 645 194 Kirkonkylä * sis 186 9 371 1 743 079 Kiukaisten koulu 101 7 904 798 304 Panelian koulu 106 7 280 771 687 45 9 693 436 191 300 8 933 2 679 977 96 11 962 1 148 379 erityisluokat Sorkkinen Euran yhteiskoulu Kiukaisten yhteiskoulu Kirkonkylän koulun kustannukset sisältävät ELK 1 ja ELK 2 kustannukset sekä alkuopetuksen. Lisäksi jokaisen koulun kustannuksiin on budjetoitu kuljetuskustannukset. 34 TAULUKKO 8. Toteutuneiden kustannusten ja valtionosuuden laskennallisten perusteiden vertailu esiopetuksen ja perusopetuksen osalta v. 2008–2012 (oph:n tilastot) 2008 Opetuksen järjestäjä Laskennallinen oppilasmäärä Toteutuneet kustannukset €/oppilas Yksikköhinta €/oppilas Erotus €/opp. Yh:n osuus % Kokonaisero € Euran kunnanhallitus 1078,5 7 106 6 217 889 87 958 879 Kiukaisten kunnanhallitus 334,0 7 419 5 705 1 714 77 572 550 Köyliön kunnanhallitus 298,0 6 926 5 937 989 86 294 717 Säkylän kunnanhallitus 463,5 7 504 5 704 1 797 76 832 829 22 485,5 6 555 6 054 501 92 11 276 369 534 366,6 6 676 6 202 474 93 253 397 218 Satakunta Kaikki kunnat yhteensä 35 2009 Opetuksen järjestäjä Laskennallinen oppilasmäärä Toteutuneet kustannukset €/oppilas Yksikköhinta €/oppilas Erotus €/opp. Yh:n osuus % Kokonaisero € Euran kunnanhallitus 1 375,5 7 217 6 553 664 91 913 610 Köyliön kunnanhallitus 298,5 7 387 6 233 1 154 84 344 506 Säkylän kunnanhallitus 458,0 7 557 5 808 1 749 77 800 977 22 018,3 6 836 6 349 487 93 10 722 104 527 099,5 6 909 6 486 423 94 222 900 333 Satakunta Kaikki kunnat yhteensä 2010 Opetuksen järjestäjä Laskennallinen oppilasmäärä Toteutuneet kustannukset €/oppilas Yksikköhinta €/oppilas Erotus €/opp. Yh:n osuus % Kokonaisero € Euran kunnanhallitus 1 472,0 7 701 6 769 933 88 1 372 703 Köyliön kunnanhallitus 311,0 7 643 7 018 625 92 194 443 Säkylän kunnanhallitus 484,0 8 395 6 471 1 924 77 931 185 23 703,0 7 153 6 470 684 90 16 202 589 573 605,0 7 122 6 668 454 94 260 383 223 Satakunta Kaikki kunnat yhteensä 36 2011 Opetuksen järjestäjä Laskennallinen oppilasmäärä Toteutuneet kustannukset €/oppilas Yksikköhinta €/oppilas Erotus €/opp. Yh:n osuus % Kokonaisero € Euran kunnanhallitus 1434,5 8 015 7 061 954 88 1 368 835 Köyliön kunnanhallitus 288,0 8 434 7 598 837 90 240 916 Säkylän kunnanhallitus 471,5 8 488 6 378 2 110 75 994 952 23 277,0 7 416 6 640 776 90 18 057 510 568 547,0 7 367 6 736 631 91 358 973 271 Satakunta Kaikki kunnat yhteensä 2012 Opetuksen järjestäjä Laskennallinen oppilasmäärä Toteutuneet kustannukset €/oppilas Yksikköhinta €/oppilas Erotus €/opp. Yh:n osuus % Kokonaisero € Euran kunnanhallitus 1 418,0 8 311 7 551 760 91 1 078 265 Köyliön kunnanhallitus 268,0 8 832 8 230 602 93 161 456 Säkylän kunnanhallitus 465,0 8 032 6 761 1 271 84 590 931 22 965,5 7 749 7 188 561 93 12 882 744 566 326,0 7 631 7 267 364 95 206 226 677 Satakunta Kaikki kunnat yhteensä 37 5 PERIAATTEET PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISESSÄ TAULUKKO 9. Koulujen ja luokkien koot Eurassa lukuvuonna 2014–2015 (20.9.2014) Peruskoulut Ahmasoja Hinnerjoki Honkilahti Kauttua Kirkonkylä Kirkonkylän erityisluokat Kiukainen Panelia Sorkkinen Euran yhteiskoulu Kiukaisten yhteiskoulu Yhteensä 1.lk. 4 13 6 38 26 1 2 lk. 7 12 9 54 30 1 3 lk. 3 10 7 51 28 7 4 lk. 4 12 13 53 24 3 5 lk. 4 8 8 51 29 0 6 lk. 10 5 19 41 26 1 16 20 6 10 22 6 19 19 3 17 14 15 19 20 5 14 19 5 130 151 147 155 144 140 7 lk. 8 8 lk. 5 9 lk. 11 2 1 2 Yht. 56 60 62 288 163 18 95 105 94 95 114 40 294 30 24 44 98 135 135 151 1288 Liitteessä 3. esitetään koulujen oppilastilastot ja ennusteet vuosille 1994–2020 sekä kuviot oppilasmääristä ja ennusteista v. 1994–2020. Periaatteet perusopetuksen järjestämisessä opetuksen saavutettavuuden ja laadun kannalta: 1. Oppilaan koulupaikan määräytyminen Perusopetuslain mukaan opetus kunnassa tulee järjestää siten, että oppilaiden koulumatkat ovat asetuksen, koulujen ja muiden opetuspaikkojen sijainti ja liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Esiopetusta järjestettäessä tulee lisäksi ottaa huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluita. (Perusopetuslaki 6 § 1 mom.) Kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun tai muun soveltuvan paikan. Esiopetusta saavalle lapselle voidaan opetuksen järjestämispaikaksi osoittaa myös vastaavat edellytykset täyttävä tai muu soveltuva esiopetuksen järjestämispaikka. (Perusopetuslaki 6 § 2 mom.) 2. Euran kunnan koulunkäyntialueet 38 Euran kunnassa oppilaan lähikoulu on sen koulunkäyntialueen koulu, jossa oppilas asuu. Asuinpaikka määritellään väestörekisterissä olevan osoitteen perusteella. 3. Koulun lakkauttamisesta päätetään tapauskohtaisen harkinnan perusteella (kunnan kouluverkon kokonaistarkastelu, pedagogiset, toiminnalliset ja taloudelliset perusteet). 4. Oppilaan koulumatkat eivät saa muodostua kohtuuttoman rasittaviksi eikä koulumatkaan käytettävä aika saa ylittää perusopetuslain mukaisia aikarajoja, jotka ovat odotuksineen alle 13-vuotiaan oppilaan osalta 2,5h/pv ja yli 10-vuotiaan oppilaan osalta enintään 3h/pv. 5. Tehdään kouluverkon investointitarpeiden, perusteella. tarkastelu alueellisen oppilasmäärien, saavutettavuuden ja koulutilojen €/oppilas ja tulevien kustannusvertailun 39 6 PERUSKOULUVERKON TULEVAISUUDEN VAIHTOEHDOT Perusopetuksen kehittämisessä on oppilasmäärän lisäksi huomioitava myös opetuksen laadun säilyttäminen hyvänä. Opetussuunnitelmissa edellytetään opetuksen sisällön kehittämisen lisäksi oppimisympäristöjen tarkastelua. Tehostetun tuen ja erityisen tuen riittävyyteen ja kehittämiseen on jatkossakin kiinnitettävä huomiota. Perusopetuksen toiminta järjestetään niin, että se tukee erilaista oppijaa ja omalta osaltaan ehkäisee tukipalvelujen tarvetta. Perusajatuksena on kaikille yhtenäinen perusopetus, jossa erilaiset oppijat ovat osa perusopetusta. Erityisen tuen oppilaiden integroitumista yleisopetuksen ryhmiin tuetaan aina, kun se on mahdollista. Taloudellisen tehokkuuden rinnalla on tarkasteltava toiminnan laatua ja tuloksellisuutta. Laatua seurataan siirtämällä arvioinnista saatuja tuloksia kehittämisen kohdentamiseen. Perusopetus on kunnan tuottama peruspalvelu, johon käytettävät resurssit kunnanvaltuusto määrittelee. Kasvatus- ja opetuspalvelut toteuttaa tehdyn valinnan tavoitteenaan tuottaa oppilaille mahdollisimman hyvää perusopetusta. Kouluverkon tarkastelussa on huomioitava taloudellisten tekijöiden lisäksi vaihtoehtojen vahvuudet, mahdollisuudet, haasteet ja uhat. Eri vaihtoehtojen tarkastelun pohjana ovat oppilasennusteet vuoteen 2020 saakka. Seuraavasta kuviosta näkyy oppilasmäärän kehitys perusopetuksessa vuosina 1994–2020. 40 Euran peruskoulut 1994 - 2020 1550 1500 1450 Oppilasmäärä 1400 1350 1300 1250 1200 1994-1995 1995-1996 1996-1997 1997-1998 1998-1999 1999-2000 2000-2001 2001-2002 2002-2003 2003-2004 2004-2005 2005-2006 2006-2007 2007-2008 2008-2009 2009-2010 2010-2011 2011-2012 2012-2013 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 1150 KUVIO 3. Perusopetuksen oppilasmäärän kehitysLukuvuosi vuosina 1999-2020 KUVIO 3. Perusopetuksen oppilasmäärän kehitys vuosina 1994–2020 Euran kunnan perusopetuksen kouluverkon kehittämiseksi on erilaisia vaihtoehtoja. Eri vaihtoehtojen lähtökohtana on väestötietojen pohjalta tehdyt oppilasennusteet koulujen oppilasmääristä vuoteen 2020. Oppilasennusteiden perusteella voidaan tarkastella eri ratkaisuvaihtoehtojen vaikutusta perusopetusryhmien määrään ja kokoon. Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkimusten mukaan perusopetuksen tuottavuutta on mahdollista parantaa kasvattamalla koulukokoa. Koulutuksen järjestäjä päättää opetusryhmistä ja niiden koosta. Perusopetuslain 30 §:n 2 momentin mukaan opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Laki ei aseta tarkkoja ryhmäkokoja, vaan opetuksenjärjestäjän on arvioitava ryhmiä opetussuunnitelman tavoitteiden kautta. Opetusryhmien koostumukseen voi vaikuttaa kuitenkin myös muun muassa oppilaiden 41 erityisen tuen tarve, opetusryhmään mahdollisesti integroidut erityisen tuen oppilaat tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat oppilaat. Perusopetuslainsäädäntö sisältää ryhmäkokomääräyksiä vain erityistä tukea saavien oppilaiden opetusryhmien osalta sekä pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan opetusryhmän osalta. Silloin kun opetusta annetaan perusopetuslain 17 §:ssä tarkoitetuille oppilaille, jotka saavat erityistä tukea saa opetusryhmässä olla, jäljempänä säädetyin poikkeuksin, enintään kymmenen oppilasta. Opetusryhmän enimmäiskoko voidaan ylittää, jos se on oppilaiden edellytysten tai opetuksessa käytettävän työskentelytavan takia perusteltua, eikä järjestely vaaranna opetusryhmässä opiskelevien oppilaiden opetuksen tavoitteiden saavuttamista. Perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa opetuksessa opetusryhmässä saa olla enintään kahdeksan oppilasta. Vaikeimmin kehitysvammaisista oppilaista muodostetussa opetusryhmässä saa olla kuitenkin enintään kuusi oppilasta. Jos pidennetyn oppivelvollisuuden oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä, saa opetusryhmässä olla enintään 20 oppilasta. Jäljempänä on arvioitu eri vaihtoehtoja sekä opetuksen järjestämisen että talouden näkökulmasta. Koulujen lakkauttamisesta aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia kasvatus- ja opetuspalveluiden talouteen on arvioitu opetushenkilöstön, rehtoripalkkioiden ja kuljetusten sekä kiinteistöjen sisäisenä vuokrana perittyjen kustannusten osalta. Kiinteistökustannuksia koulukäytöstä poistuvan kiinteistön osalta ei ole voitu arvioida. Koulukiinteistöjen kirjanpitoarvot ilmenevät taseesta. Lähtökohtaisesti koulukiinteistöjen myynnistä pyritään saamaan kiinteistön käypä arvo. Opetuksen tukipalveluissa on arvioitu mahdollisuuksien mukaan myös siivoukseen ja oppilasruokailuun liittyvien henkilöstökustannusten muutosta. Kunkin vaihtoehdon jälkeen on kerätty vaihtoehdon vahvuudet ja mahdollisuudet sekä toisaalta haasteet ja uhat. Tarkastelun lähtökohtana on ollut opetuksen laatu ja palvelun saatavuus. Kouluverkkoratkaisut vaikuttavat henkilöstömäärään sekä opetuksessa että tukipalveluissa. 42 Vaihtoehto 1: Perusopetuksen kouluverkko säilyy ennallaan Säilytetään nykyiset koulut. Oppilaaksiottaminen tapahtuu ns. vanhaa koulupiirijakoa noudattaen. Oppilasmäärät lukuvuonna 2014–2015 esitetään taulukossa 10. Oppilasennusteet lukuvuosittain ovat liitteenä 3. TAULUKKO 10. Oppilasmäärät Euran perusopetusta antavissa kouluissa lv. 2014-2015 (20.9.2014) Peruskoulut Ahmasoja Hinnerjoki Honkilahti Kauttua Kirkonkylä Kirkonkylän erityisluokat Kiukainen Panelia Sorkkinen Euran yhteiskoulu Kiukaisten yhteiskoulu Yhteensä 1.lk. 4 13 6 38 26 1 2 lk. 7 12 9 54 30 1 3 lk. 3 10 7 51 28 7 4 lk. 4 12 13 53 24 3 5 lk. 4 8 8 51 29 0 6 lk. 10 5 19 41 26 1 16 20 6 10 22 6 19 19 3 17 14 15 19 20 5 14 19 5 130 151 147 155 144 140 7 lk. 8 8 lk. 5 9 lk. 11 2 1 2 Yht. 56 60 62 288 163 18 95 105 94 95 114 40 294 30 24 44 98 135 135 151 1288 Oppilasmäärä lukuvuonna 2014–2015 on 1288 oppilasta. Taulukossa 11 esitetään lukuvuoden 2019–2020 oppilasennuste. Oppilasmäärä on ennusteiden mukaan lukuvuonna 2019–2020 yhteensä 1198 oppilasta. Erityisryhmiin ei ole sijoitettu oppilaita, koska määrää ei voida arvioida luotettavasti. 43 TAULUKKO 11. Oppilasmäärät Euran perusopetusta antavissa kouluissa lv. 2019–2020 (ennuste) (Ennusteet perustuvat peruskoulujen osalta 1.8.2014 tilanteesta sekä Facta-kuntarekisterin antamaan tilanteeseen 4.3.2014 vuonna 2012 syntyneistä koulutulokkaista.) Peruskoulut Ahmasoja Hinnerjoki Honkilahti Kauttua Kirkonkylä -erityisluokka 1 -erityisluokka 2 -EA1/EA2 Kiukainen Panelia Sorkkinen Euran yhteiskoulu Kiukaisten yhteiskoulu Yhteensä 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk 7. lk 8. lk 9. lk Yhteensä 7 6 45 28 9 6 42 24 8 7 51 25 12 8 57 24 5 5 46 25 13 6 38 26 54 38 279 152 14 16 4 14 18 6 13 23 7 16 18 7 19 19 8 16 20 6 92 114 38 120 119 134 142 127 125 112 100 118 330 32 144 38 138 31 149 101 1198 Vaihtoehdon 1 vahvuudet ja mahdollisuudet: - ei muutosta nykyiseen toimintatapaan, saattaa tuottaa turvallisuuden tunnetta joillekin kuntalaisille - pienen yhteisön edut, joissakin kouluissa - koulut säilyvät lähellä oppilasta - koulukuljetukset eivät lisäänny - koulu toimii mahdollisesti koko kylän keskuksena - yhdysluokissa oppilaan itsenäinen opiskelutaito kasvaa - koulut säilyttävät omaleimaisuutensa - liikuntatilat iltaisin ahkerassa käytössä, mikäli koululla ne ovat Vaihtoehdon 1 haasteet ja uhat: - oppilasmäärät jakaantuvat epätasaisesti - luokkien ryhmäkoot muodostuvat joissakin kouluissa erityisen suuriksi ja joissakin erityisen pieniksi - oppilaskohtaiset menot vaihtelevat suuresti - oppilaskohtaiset menot ovat erityisesti pienissä yksiköissä huomattavasti yli valtakunnan keskiarvon 44 - osa kouluista ei täytä nykyisen opetussuunnitelman vaatimuksia: teknisen käsityön opetuksen osalta, joidenkin koulujen yleinen varustetaso on heikko eikä hankintoihin ole varoja - peruskorjauksia ja/tai laajennuksia tulisi tehdä ainakin seuraavissa kouluissa: Euran koulukeskus, Kauttuan koulu, Sorkkisten koulu, Kiukaisten koulukeskus, Panelian koulu - erityisopettajien, englannin opettajien ja mahdollisesti muiden ns. kiertävien opettajien matkakustannukset ja lisäksi matkustamisesta aiheutuvat työajan menetykset ja kustannukset - oppilashuoltohenkilöstön työaika ja matkustuskustannukset - koulujen mahdollisuudet toteuttaa opetussuunnitelman perusteiden ja kunnan opetussuunnitelman mukaista opetusta myös tulevaisuudessa/uusi perusopetuksen tuntijako tekeillä - tietotekniset valmiudet; henkilöstö, hallinto ja erityisesti oppilaan oikeus tähän opetukseen - koulujen aamu- ja iltapäivätoiminta ei toteudu yhdenvertaisesti - koulujen, erityisesti perusopetuksen alempien vuosiluokkien valinnaisainemahdollisuudet ovat pienet, erityisen ikävä on A2-kielen puuttuminen valinnaisuudesta - uusi tuntijakoehdotus tuo muutoksia nykyiseen tuntijakoon - oppilaiden yhteisiä koulunkäyntiohjaajia ei voida käyttää optimaalisesti - pieni henkilöstömäärä tekee koulusta haavoittuvan - yhdysluokkaopetuksessa opettajalla ei ole aikaa opetuksen yksilöllistämiseen - kunnan taloustilanne saattaa pakottaa vähentämään opetustunteja - opetusryhmien koot kasvavat tuntien vähentämisen kautta - voidaan joutua muodostamaan monta vuosiluokkaa kattavia opetusryhmiä - pätevän henkilöstön saaminen vaikeutuu tuntimäärien vähentyessä - opetuksen laatu heikkenee 45 Vaihtoehdon 1 taloudelliset vaikutukset: Mikäli kustannuksia halutaan nykyisellä kouluverkolla vähentää, merkitsee se tuntikehyksen pienentämistä. Säästöt riippuvat siitä, kuinka paljon opetustunteja vähennetään. Palkkojen nousu sekä kiinteistömenojen kasvu (lämmityskulujen nousu) aiheuttavat sen, että perusopetukseen käytettävät menot eivät kokonaisuudessaan vähene, vaan kasvavat jonkin verran. TAULUKKO 12. Oppilaskohtaiset yksikköhinnat vuosina 2010–2013 Kouluyksikkö Oppilasmäärä 20.9.2010 eur/opp tp 2010 Ahmasoja Hinnerjoki Honkilahti Kauttua Kirkonkylä 53 39 75 255 182 9 798 8 455 6 600 5 894 6 036 Kirkonkylän erityisluokat Kiukainen Panelia Sorkkinen Euran yhteiskoulu Kiukaisten yhteiskoulu 22 22 585 102 95 43 335 107 Oppilasmäärä 20.9.2011 eur/opp tp 2011 Oppilasmäärä 20.9.2012 eur/opp tp 2012 Oppilasmäärä 20.9.2013 eur/opp tp 2013 11 956 7 956 7 161 5 759 7 103 7 426 25 163 23 395 6 746 7 768 8 509 8 213 46 49 71 278 173+16* 15 283 7486 7891 5756 9 229* 50 54 66 289 167+19 14 604 7 280 8 798 5 693 9371 6 887 6 651 8 742 7 015 54 44 77 263 157 alkulk. 10 ELK 1/16 ELK 2/6 109 88 50 307 104 91 43 307 7407 8 122 9 958 8 185 101 106 45 300 7 904 7 280 9 693 8 933 8 830 97 9 580 98 10 934 96 11 962 TAULUKKO 13. Koulujen kuljetuskustannukset vuonna 2013 Koulu Ahmasoja Hinnerjoki Honkilahti Kauttua Kirkonkylä Kirkonkylän koulun erityisluokat Kiukainen Panelia Sorkkinen Kiukaisten yhteiskoulu Euran yhteiskoulu Perusopetuksen yhteiset kuljetettavia oppilaita* 29 11 30 17 51 18 Koko koulun oppilasmäärä (20.9.2013) 50 54 66 289 167 19 36 41 12 64 100 409 101 106 45 96 300 *kalenterivuoden keskiarvo euroa euroa/kulj.opp. 94 397 27 436 50 003 17 750 75 436 40 496 3 255 2 494 1 667 1 044 1 479 2 250 41 583 50 090 17 034 71 862 126 629 94 445 1 155 1 222 1 420 1 123 1 266 46 TAULUKKO 14. Koulumatkoihin käytetyt määrärahat vuosina 2008–2013 Eura Kiukainen Yhteensä 2008 383 926 161 000 544 926 2009 604 558 2010 616 000 2011 630 738 2012 671 376 2013 707 162 TAULUKKO 15. Tulot ja menot kouluittain TA 2014 Koulu Ahmasoja Hinnerjoki Honkilahti Kauttua Kirkonkylä + Kirkonkylän koulun erityisluokat Kiukainen Panelia Sorkkinen Euran yhteiskoulu Kiukaisten yhteiskoulu Tulot 0 0 0 0 1000 Menot 747 762 393 200 549 651 1 699 085 1 780 974 0 0 0 100 1400 2500 802 928 792 173 427 126 2 598 599 1 122 935 10 914 432 Liitteessä 4 esitetään Euran kunnan taloudellinen tilanne ja sen kehitys. Vaihtoehto 2: Kiukaisten yhteiskoulu lakkautetaan ja oppilaat sijoitetaan Euran yhteiskouluun Vaihtoehdossa 2 lähtökohtana on, että 7-9 luokkien koulujen määrää vähennetään siten, että Kiukaisten yhteiskoulu lakkautetaan ja oppilaat sijoitetaan Euran yhteiskouluun. Perusopetuksen alempien vuosiluokkien (1-6) koulujen määrä säilyy ennallaan, samoin erityiskoulu ja erityisluokat. Kiukaisten yhteiskoulun oppilasmäärä on lukuvuonna 2014–2015 98 oppilasta (20.9.). Koulujen oppilasmäärät ja ennusteet esitetään liitteessä 3. Mikäli koulu lakkautetaan, oppilaat sijoitettaisiin Euran yhteiskouluun. Euran valtuusto on 14.6.2010/ 28§ päättänyt aloittaa Euran koulukeskuksen laajennus- ja peruskorjaushankkeen. Hankkeen ensimmäinen vaihe aloitettiin syksyllä 2010 ja se valmistui syyslukukaudella 2011. Toisen vaiheen suunniteltu toteutumisaika olisi vuodet 2015-2017. 1994-1995 1995-1996 1996-1997 1997-1998 1998-1999 1999-2000 2000-2001 2001-2002 2002-2003 2003-2004 2004-2005 2005-2006 2006-2007 2007-2008 2008-2009 2009-2010 2010-2011 2011-2012 2012-2013 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 2020-2021 2021-2022 2022-2023 2023-2024 2024-2025 Oppilasmäärä 1994-1995 1995-1996 1996-1997 1997-1998 1998-1999 1999-2000 2000-2001 2001-2002 2002-2003 2003-2004 2004-2005 2005-2006 2006-2007 2007-2008 2008-2009 2009-2010 2010-2011 2011-2012 2012-2013 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 2020-2021 2021-2022 2022-2023 2023-2024 2024-2025 Oppilasmäärä 47 Seuraavissa kuvioissa (4 ja 5) esitetään Euran ja Kiukaisten yhteiskoulujen oppilasmäärien kehitystä vuosina 1994–2025. Euran yhteiskoulu 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Lukuvuosi KUVIO 4. Euran yhteiskoulun oppilasmäärän kehitys vuosina 1994–2025 Kiukaisten yhteiskoulu 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Lukuvuosi KUVIO 5. Kiukaisten yhteiskoulun oppilasmäärän kehitys vuosina 1994 – 2025 48 Kuviossa kuusi esitetään Euran yhteiskoulun (johon Kiukaisten yhteiskoulu on yhdistetty) oppilasmääräennuste vuosille 2014–2025. Euran yhteiskoulu + Kiukaisten yhteiskoulu 440 430 420 410 Oppilasmäärä 400 390 380 370 360 Lukuvuosi KUVIO 6. Yhdistetyn Euran ja Kiukaisten yhteiskoulun oppilasmäärän kehitys vuosina 2014- 2025 Euran ja Kiukaisten yhteiskoulujen yhdistetty oppilasmääräennuste vuosille 2014–2025: ENNUSTEET YHDISTETTYJEN YLÄKOULUJEN OPPILASMÄÄRISTÄ VV 2014 - 2025 EURAN YHTEISKOULU + KIUKAISTEN YHTEISKOULU Lukuvuosi 2014–2015 2015–2016 2016–2017 2017–2018 2018–2019 2019–2020 2020–2021 2021–2022 2022–2023 2023–2024 1.8.2014 7. lk 8. lk 9. lk YHT. 126 129 140 149 138 144 125 127 142 134 130 126 129 140 149 138 144 125 127 142 137 130 126 129 140 149 138 144 125 127 393 385 395 418 427 431 407 396 394 403 elokuu 2014 49 2024–2025 2025–2026 119 120 134 119 142 134 395 373 EURAN JA KIUKAISTEN YHTEISKOULUT YHDISTETTYINÄ Vuosiluokat jaettuna kuuteen perusopetusryhmään yht. 2014–2015 2015–2016 2016–2017 2017–2018 2018–2019 1.8.2014 7a 7b 7c 7d 7e 7f 7a 7b 7c 7d 7e 7f 7a 7b 7c 7d 7e 7f 7a 7b 7c 7d 7e 7f 7a 7b 7c 7d 7e 7f 21 21 21 21 21 21 126 8a 8b 8c 8d 8e 8f 22 22 22 21 21 21 129 8a 8b 8c 8d 8e 8f 23 23 23 23 24 24 140 8a 8b 8c 8d 8e 8f 25 25 25 25 25 24 149 8a 8b 8c 8d 8e 8f 23 23 23 23 23 23 138 8a 8b 8c 8d 8e 8f 22 22 22 22 21 21 130 9a 9b 9c 9d 9e 9f 21 21 21 21 21 21 126 9a 9b 9c 9d 9e 9f 22 22 22 21 21 21 129 9a 9b 9c 9d 9e 9f 23 23 23 23 24 24 140 9a 9b 9c 9d 9e 9f 25 25 25 25 25 24 149 9a 9b 9c 9d 9e 9f 23 23 23 23 23 22 137 393 22 22 22 22 21 21 130 385 21 21 21 21 21 21 126 395 22 22 22 21 21 21 129 418 23 23 23 23 24 24 140 427 50 2019–2020 2020–2021 2021–2022 2022–2023 2023–2024 2024–2025 7a 7b 7c 7d 7e 7f 7a 7b 7c 7d 7e 7f 7a 7b 7c 7d 7e 7f 7a 7b 7c 7d 7e 7f 7a 7b 7c 7d 7e 7f 7a 7b 7c 7d 7e 24 24 24 24 24 24 144 8a 8b 8c 8d 8e 8f 21 21 21 21 21 20 125 8a 8b 8c 8d 8e 8f 21 21 21 21 21 22 127 8a 8b 8c 8d 8e 8f 24 24 24 24 24 22 142 8a 8b 8c 8d 8e 8f 22 22 22 22 23 23 134 8a 8b 8c 8d 8e 8f 20 20 20 20 20 8a 8b 8c 8d 8e 23 23 23 23 23 23 138 9a 9b 9c 9d 9e 9f 24 24 24 24 24 24 144 9a 9b 9c 9d 9e 9f 21 21 21 21 21 20 125 9a 9b 9c 9d 9e 9f 21 21 21 21 21 22 127 9a 9b 9c 9d 9e 9f 24 24 24 24 24 22 142 9a 9b 9c 9d 9e 9f 22 22 22 22 23 9a 9b 9c 9d 9e 25 25 25 25 25 24 149 431 23 23 23 23 23 23 138 407 24 24 24 24 24 24 144 396 21 21 21 21 21 20 125 394 21 21 21 21 21 22 127 403 24 24 24 24 23 51 7f 2025–2026 7a 7b 7c 7d 7e 7f 19 119 8f 20 20 20 20 20 20 120 8a 8b 8c 8d 8e 8f 23 134 9f 20 20 20 20 20 19 119 9a 9b 9c 9d 9e 9f 23 142 395 22 22 22 22 23 23 134 373 Vaihtoehdon 2 vahvuudet ja mahdollisuudet: - hyvän perusopetuksen turvaaminen kaikille Euran kunnan 7-9 luokkien oppilaille - oppilasryhmien tarkoituksenmukainen muodostaminen - valinnaisaineiden lisääntyminen ja monipuolistuminen - opettajien keskittyminen omien opintojensa ja osaamisalueensa opetustehtäviin - oppilashuollon järjestäminen tehostuu - erityisopetuksen kehittäminen, saatavuus, tehostetun tuen ja erityisen tuen kehittäminen ja saatavuus - koulunkäyntiohjaajien käyttö tehostuu - pienryhmien palvelujen käyttö tehostuu/helpottuu - oppilashuollon ja erityisopetuksen resurssien käyttö tehostuu - taito- ja taideaineiden välineistö paranee, av- ja atk-välineistö luokissa paranee - henkilöstön koulutus, suunnittelu, hyvinvointi ja jaksaminen - pätevän henkilöstön rekrytointi - koulujen mahdollisuudet toteuttaa opetussuunnitelman perusteiden ja kunnan opetussuunnitelman mukaista opetusta myös tulevaisuudessa - tietotekniset valmiudet; henkilöstö, hallinto ja erityisesti oppilaan oikeus tähän opetukseen - uusi tuntijakoehdotus tuo muutoksia valinnaisuuteen - pieni henkilöstömäärä tekee koulusta haavoittuvan, isomman yksikön vahvuus henkilöstöasioissa Vaihtoehdon 2 haasteet ja uhat: 52 - Euran koulukeskuksen peruskorjauksen ja laajennuksen toteuttamisaikataulu, erityisesti ilmastoinnin kohentaminen - joidenkin oppilaiden koulumatkat pitenevät - Kiukaisten koulukiinteistö jää pois koulukäytöstä - Kiukaisten alueen vetovoima saattaa vähentyä - liikuntatilojen iltakäyttö jää mahdollisesti pois, mikäli kiinteistö (Kiukaisten koulukeskus) myydään eikä uusi omistaja vuokraa tiloja - kahden koulun kulttuurien yhteensovittaminen on haasteellinen ja tukea tarvitseva prosessi Vaihtoehdon 2 taloudelliset vaikutukset: Yhteiskoulujen menot olivat tilinpäätöksen 2013 mukaan seuraavat. Koulu Oppilasmäärä TP 2013 €/oppilas TP 2013 Nettomenot TP 2013 300 8 933 2 679 977 96 11 962 1 148 379 Euran yhteiskoulu Kiukaisten yhteiskoulu Opetuksen henkilöstömenojen vähennykset: Säästö tuntikehyksessä riippuu vuosittaisesta oppilasmäärästä, tulevista tuntijakouudistuksista jne. Tuntikehyksen säästö on joka tapauksessa merkittävä. Luonnollisesti on huomioitava, että tuntijakouudistuksesta mahdollisesti tulevat muutokset tuovat oman lisänsä suuntaan tai toiseen. Mikäli siirrytään kuuteen perusopetusryhmään tulevat tuntikehyksen myötä tulevat säästöt olemaan 200 00-250 000 euroa vuosittain. Tuntikehyksen vähennyksen tuomat säästöt/opettajien palkat 200 000 € Rehtoripalkkion vähennys (huomioitu apulaisrehtorin viran perustaminen ja vararehtoripalkkioiden vähennys) Koulusihteerin palkka n. 15 000 € 29 448/14 724 € (koulusihteeri ollut viime aikoina puolet työajastaan ja puolet palkkauksestaan kasvatus- ja opetuspalveluiden muissa toimistosihteerin tehtävissä) Sisäinen vuokra Oppilasruokailu säästö: 261 312 € 53 Kiukaisten yhteiskoulun osalta 62 200 € Kiukaisten yhteiskoulun osalta palkkauskuluja vuodelle 2015 on budjetoitu n. 62 600 €/vuosi (sisältää sosiaalivakuutusmaksut). Keittiö on tällä hetkellä valmistuskeittiö ja siellä työskentelee kaksi henkilöä kokopäiväisesti. Tämä valmistuskeittiön laitekanta alkaa vanhentua ja sitä on muutaman vuoden sisällä uusittava. Kiukaisten yhteiskoulun keittiön henkilöstö on vakituista henkilökuntaa, heidät voidaan tarvittaessa sijoittaa toisiin keittiöihin. Kuljetuskustannusten muutos: Kiukaisten yhteiskoulun koulukuljetuskustannukset vuosina 2013 ja 2014 ovat noin 75 000 €. Jos Euran ja Kiukaisten yhteiskoulut yhdistetään ja Kiukaisten yhteiskoulun noin sata oppilasta kuljetetaan Euran yhteiskouluun, ovat kuljetuskustannukset suuruudeltaan 120 000 €. Liikennöinti edellyttää kahden linja-auton käyttöä ja reitit tulee suunnitella niin, että linja-autojen täyttöasteet ovat samat. Reittejä voidaan hyödyntää myös Pohjois-Eurasta kulkevien Ahmasojan koulun oppilaiden ja lukion opiskelijoiden kuljettamiseen. Reitit voidaan ajaa joko linja- tai tilausliikenteenä, joista jälkimmäinen on todennäköisempi vaihtoehto. Yleishallinnon kustannussäästöjä ei ole arvioitu, vaikka niitä kertyy synergian kautta (tietohallinto jne.). Yhteiskoulun yhdistämisellä ei tällä hetkellä niinkään voida tavoitella nykyisten määrärahojen valtavaa pienentämistä erityisesti näiden koulujen osalta. Mutta ratkaisulla voidaan tavoitella selviytymistä nykyistä hieman pienemmillä määrärahoilla tulevaisuudessa, kun uusi tuntijako tullee entisestään lisäämään valinnaisuutta. Kiukaisten yhteiskoulun mahdollisuus nykyisen määrärahan turvin turvata nykyinenkään valinnaisuus on erittäin vaikeata, jos ei mahdotonta. Yhteiskoulujen yhdistämisen tavoitteet: 1. Pedagogiset tavoitteet: • Turvata kaikille euralaisille oppilaille laadukas perusopetus myös ylempien vuosiluokkien osalta. • Järjestää kaikille oppilaille valinnaisainemahdollisuudet tasavertaiset erityisopetus-, oppilashuolto- ja 54 • Turvata myös tulevaisuudessa pätevä, motivoitunut ja itsensä kehittämisestä kiinnostunut henkilöstö. 2. Toiminnalliset tavoitteet: • Turvata kaikille euralaisille perusopetuksen ylempien vuosiluokkien oppilaille viihtyisä, nykyaikainen oppimisympäristö, jossa on nykyisen oppimiskäsityksen mukainen välineistö. 3. Taloudelliset tavoitteet: • VATT:n tutkimuksen mukaan perusopetuksen tuottavuutta on mahdollista parantaa kasvattamalla koulukokoa. Koulujen koolla oli vahva positiivinen yhteys tuottavuuteen. Koulujen koon kasvattamisella oli suurin vaikutus silloin, kun koulujen keskikoko oli pieni. Tulosten mukaan koon kasvattamisella saadaan hyötyä kuitenkin myös kunnissa, joissa koulujen koko on keskimääräistä suurempi. Yhteiskoulujen yhdistämisellä tavoitellaan erityisesti kustannusten hillitsemistä tulevaisuudessa, mutta tullaan saavuttamaan myös merkittäviä säästöjä. Alustavien laskelmien mukaan taloudelliset säästöt ovat sisäinen vuokra mukaan lukien noin 500 000 € vuosittain nykyiseen kahden yläkoulun malliin verrattuna. Vaihtoehto 3: Kiukaisten yhteiskoulu, Hinnerjoen tai Sorkkisten koulu lakkautetaan Vaihtoehdossa 3 lähtökohtana on, että Eurassa on yksi perusopetuksen ylempien vuosiluokkien (7-9lk.) koulu, yksi erityiskoulu ja seitsemän perusopetuksen alempien vuosiluokkien (1-6 lk.) opetusta antavaa koulua. Tässä ratkaisussa lakkautetaan Kiukaisten yhteiskoulu ja joko Hinnerjoen koulu tai Sorkkisten koulu. Kiukaisten yhteiskoulun oppilaat sijoitettaisiin Euran yhteiskouluun. Hinnerjoen koulun oppilaat Honkilahden kouluun ja Sorkkisten koulun oppilaat Panelian kouluun (Kahalankulman ja Vaaniin alueelta), Kiukaisten kouluun (suurin osa) ja Kirkonkylän kouluun. 55 Vaihtoehto 3 a: Kiukaisten yhteiskoulu ja Hinnerjoen koulu lakkautetaan Kiukaisten yhteiskoulun lakkauttamisen pedagogisia, toiminnallisia ja taloudellisia vaikutuksia on käsitelty vaihtoehto 2:n kohdalla. Etelä-Euran (Hinnerjoki, Honkilahti) alueen oppilasmääräennusteiden ja tilastoiden valossa oppilasmäärä putoaa jonkin verran. Molemmissa kouluissa on tällä hetkellä kolme perusopetusryhmää, joissa on yhdysluokat. Lukuvuonna 2014–2015 Hinnerjoen koulussa on seuraavat ryhmät: 1-2 lk 2-4 lk 5-6 lk Yhteensä 25 opp. 22 opp. 13opp. 60 opp. Hinnerjoen koulu 70 60 Oppilasmäärä 50 40 30 20 10 1994-1995 1995-1996 1996-1997 1997-1998 1998-1999 1999-2000 2000-2001 2001-2002 2002-2003 2003-2004 2004-2005 2005-2006 2006-2007 2007-2008 2008-2009 2009-2010 2010-2011 2011-2012 2012-2013 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 0 Lukuvuosi KUVIO 7. Hinnerjoen koulun oppilasmäärän kehitys vuosina 1994–2020 (1.8.14) 56 Lukuvuonna 2014–2015 Honkilahden koulussa on seuraavat ryhmät: 1-2 lk 3-4 lk 5-6 lk yhteensä 15 opp. 20 opp. 27 opp. 62 opp. Honkilahden koulu 100 90 80 Oppilasmäärä 70 60 50 40 30 20 10 0 Lukuvuosi KUVIO 8. Honkilahden koulun oppilasmäärän kehitys vuosina 1999–2020 (1.8.14) 57 Hinnerjoen koulu + Honkilahden koulu 140 123 120 109 113 102 100 Oppilasmäärä 100 92 80 60 40 20 0 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 Lukuvuosi KUVIO 9. Hinnerjoen ja Honkilahden koulujen yhdistetty oppilasmääräennuste v. 2014– 2020 (1.8.14) Mikäli Hinnerjoen ja Honkilahden koulut olisi jo yhdistetty, toimisi koulussa lv. 2014– 2015 seuraavat perusopetusryhmät/luokat: 1 lk 2 lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk yhteensä 19 opp. 21 opp. 17 opp. 25 opp. 16 opp. 24 opp. 122 opp. Lukuvuonna 2016–2017 tilanne näyttää ennusteen mukaan seuraavalta: Hinnerjoki 1-2lk 3-4 lk 5-6 lk yhteensä 17 25 23 65 opp. Honkilahti 13 15 20 48 opp. Mikäli koulut olisi jo yhdistetty, toimisi koulussa seuraavat perusopetusryhmät/luokat: 58 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk yhteensä 20 opp. 10 opp. 19 opp. 21 opp. 17 opp. 26 opp. 113 opp. Hinnerjoen ja Honkilahden koulun oppilasennusteet kokonaisuudessaan esitetään liitteessä 3. Vaihtoehdossa 3a on siirretty Hinnerjoen koulun oppilaat Honkilahden koulun yhteyteen. Tässä vaihtoehdossa Hinnerjoen koulun oppilaiden siirtyminen Honkilahden kouluun merkitsee oppilaiden osalta yhdysluokkaopetuksesta ja vuorokursseista luopumista. Opetusryhmät muodostetaan vuosiluokittain ja opiskelu tapahtuu opetussuunnitelmassa kullekin vuosiluokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Honkilahden koulussa on käytettävissä tällä hetkellä hyvät aineopetuksen tilat muun muassa liikunnassa ja käsityössä. Vaihtoehto 3a toteuttaminen edellyttää lisärakentamista Honkilahden kouluun kolmen luokkahuoneen verran. Varhaiskasvatuksesta on myös tehty suunnitelma. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluita on suunniteltava jatkossakin yhteistyössä. Varhaiskasvatuksessa on myös tätä ratkaisua tukeva suunnitelma. Ajatuksena olisi perustaa Etelä-Euran oppimiskeskus, jolloin perusopetus ja aamu- ja iltapäivätoiminta järjestettäisiin yhteisissä tiloissa. Vaihtoehto 3a:n vahvuudet ja mahdollisuudet - yksi vuosiluokka muodostaa yhden perusopetusryhmän, heterogeenisuus vähenee - mahdollisuus tehostaa koulunkäyntiohjaajien käyttöä - mahdollisuus iltapäivätoiminnan järjestämiseen oman koulun lähipiirissä paranee - opettajalla mahdollisuus käyttää enemmän aikaa yksilölliseen opetukseen kuin yhdysluokassa - erityisopettajan ja englannin opettajan työaikajärjestelyt - oppilashuollon järjestäminen tehostuu - matkakustannukset ja lisäksi matkustamisesta aiheutuvat työajan menetykset vähenevät - henkilöstön osaaminen ja vahvuudet laajemmin huomioitavissa 59 - henkilöstön rekrytointi - oppilashuollon ja erityisopetuksen resurssien käyttö tehostuu - Honkilahden koulun valmistuskeittiö palvelee koko Etelä-Euran oppilaita Vaihtoehdon 3a:n haasteet ja uhat - Honkilahden koululle rakennettava lisätiloja - joidenkin oppilaiden koulumatkat pitenevät - Hinnerjoen koulu ei enää toimi mahdollisesti koko kylän keskuksena - Hinnerjoen koulun runsas iltakäyttö jää mahdollisesti pois, mikäli kiinteistö myydään eikä liikuntatiloja saada vuokrattua uudelta omistajalta - Hinnerjoen vetovoima saattaa vähentyä koulun lakkauttamisen vuoksi Vaihtoehdon 3a:n taloudelliset vaikutukset vuositasolla ovat seuraavat: Yhdistetty Hinnerjoen ja Honkilahden koulu Opetuksen henkilöstömenojen vähennys Tuntikehys lv. 2010–2011: Honkilahti 75opp/103 tuntia (1,37) + 19 ero Hinnerjoki 41 opp./75 tuntia(1,83) + 5 ero eli oppilaita 116, tunteja 178 Tuntikehys lv. 2013–2014: Honkilahti 66 oppilasta/100 tuntia (1,52) + 14 ero Hinnerjoki 54 oppilasta/ 82 tuntia (1,52) + 10 ero Tuntikehys yhdistettynä Honkilahden kouluna 2016–2017: 111 opp./164 tuntia (1,48) + 24 ero 28 000 € 60 Yhdysluokkahuojennus n. 250 €/kkx 6 6 000 € Rehtoripalkkion vähennys 5 600 € Sisäinen vuokra 84 070 € Oppilasruokailu säästö: palkat n. 18 150 € ateriakuljetukset n. 2 000 € Hinnerjoen koulun palvelukeittiön työntekijä voidaan tarvittaessa sijoittaa toisiin keittiöihin. Kuljetuskustannusten muutos -nykyiset kuljetuskustannukset ovat Honkilahden koululla 5100 €/kk, kuljetusoppilaita 30. Hinnerjoen koulun osalta vastaavat luvut ovat 3200 €/kk, kuljetusoppilaita 11. Kuljetuskustannukset yhdistetyssä koulussa lukuvuonna 2013–2014: Kuljetettavia oppilaita Hinnerjoelta 54 ja Honkilahdelta noin 30. Bussitilausliikenteenä kuljetuskustannukset ovat Hinnerjoelta noin 6600 €/kk. Honkilahden kuljetukset säilyvät ennallaan. Honkilahden koululle tarvittava kolmen luokkahuoneen sisältävä peruskorjaus tulee maksamaan noin 600 000 euroa (teknisen palvelun vuonna 2011 tekemä laskelma, sisältää kolme luokkahuonetta sekä esiopetuksen luokka- ja leikkitilat). Hinnerjoen koulukiinteistön mahdollisesta myynnistä saadaan luonnollisesti tuloa kunnalle. Vaihtoehto 3 b: Kiukaisten yhteiskoulu ja Sorkkisten koulu lakkautetaan Kiukaisten yhteiskoulun lakkauttamisen pedagogisia, toiminnallisia ja taloudellisia vaikutuksia on käsitelty vaihtoehto 2:n kohdalla. 61 Sorkkisten koulu on Euran pienin koulu. Oppilasmäärä Sorkkisten koululla on ollut enimmillään sata oppilasta (lv. 1996–1997 ja 1998–1999). Pienin oppilasmäärä on lukuvuodelta 2014–2015 40 oppilasta. Sorkkisten koulun oppilasmäärät ja ennusteet esitetään liitteessä 3. Lukuvuonna 2014–2015 Sorkkisten koulussa on seuraavat ryhmät: 1-2 lk 3-4 lk. 5-6 lk. yhteensä 12 opp. 18 opp. 14 opp, 40 opp. Sorkkisten koulu 120 Oppilasmäärä 100 80 60 40 20 1994-1995 1995-1996 1996-1997 1997-1998 1998-1999 1999-2000 2000-2001 2001-2002 2002-2003 2003-2004 2004-2005 2005-2006 2006-2007 2007-2008 2008-2009 2009-2010 2010-2011 2011-2012 2012-2013 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 0 Lukuvuosi KUVIO 10. Sorkkisten koulun oppilasmäärät ja ennusteet vuosina 1994–2020 (1.8.14) Sorkkisten alueen oppilaiden huoltajilta on tullut vuosittain useampia anomuksia muihin kouluihin. Koulutuslautakunta päätti 17.3.2010 § 15, että Kahalankulman oppilaiden lähikoulu on jatkossa Panelian koulu. Myös Kiukaisten kouluun on siirtynyt Sorkkisten alueen lapsia. Lähellä Kirkonkylän koulua asuville oppilaille on myös viime vuosina haettu koulunkäyntipaikkaa tästä koulusta. 62 Kiukaisten koulu 160 140 Oppilasmäärä 120 100 80 60 40 20 1994-1995 1995-1996 1996-1997 1997-1998 1998-1999 1999-2000 2000-2001 2001-2002 2002-2003 2003-2004 2004-2005 2005-2006 2006-2007 2007-2008 2008-2009 2009-2010 2010-2011 2011-2012 2012-2013 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 0 Lukuvuosi KUVIO 11. Kiukaisten koulun oppimääräkehitys vuosina 1994–2020 (1.8.14) Kuten kuviosta näkyy, Kiukaisten koulun oppilasmäärä tulee laskemaan. Kiukaisten koulun oppilasmäärä on ollut enimmillään 138 oppilasta. Lukuvuonna 2016–2017 ennustetaan Kiukaisten koulussa olevan 97 oppilasta. Lukuvuonna 2019–2020 oppilaita ennustetaan olevan 92. 1994-1995 1995-1996 1996-1997 1997-1998 1998-1999 1999-2000 2000-2001 2001-2002 2002-2003 2003-2004 2004-2005 2005-2006 2006-2007 2007-2008 2008-2009 2009-2010 2010-2011 2011-2012 2012-2013 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 Oppilasmäärä 1994-1995 1995-1996 1996-1997 1997-1998 1998-1999 1999-2000 2000-2001 2001-2002 2002-2003 2003-2004 2004-2005 2005-2006 2006-2007 2007-2008 2008-2009 2009-2010 2010-2011 2011-2012 2012-2013 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 Oppilasmäärä 63 Panelian koulu 140 120 100 80 60 40 20 0 Lukuvuosi KUVIO 12. Panelian koulun oppilasmäärä kehitys vuosina 1994–2020 (1.8.14) Panelian kouluun on yhdistetty useita kouluja. Oppilasmäärän ennustetaan enimmillään olevan 121. Kirkonkylän koulu 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Lukuvuosi 64 KUVIO 13. Kirkonkylän koulun oppilasmäärän kehitys (Oppilasmääriin ei sisälly erityisluokkien oppilaita) (1.8.14) vuosina 1994–2020. Länsi-Euran koulun yhdistettiin Kirkonkylän kouluun 1.8.2008. Kauttuan koulu 350 300 Oppilasmäärä 250 200 150 100 50 1994-1995 1995-1996 1996-1997 1997-1998 1998-1999 1999-2000 2000-2001 2001-2002 2002-2003 2003-2004 2004-2005 2005-2006 2006-2007 2007-2008 2008-2009 2009-2010 2010-2011 2011-2012 2012-2013 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 0 Lukuvuosi KUVIO 14. Kauttuan koulun oppilasmäärän kehitys vuosina 1994–2020 (1.8.14) Lukuvuonna 2014–2015 oppilasmäärät Kauttuan, Kirkonkylän ja Sorkkisten koulussa ovat seuraavat: 1. 38 Kauttua Kirkonkylä 26 Sorkkinen 6 2. 54 30 6 3. 51 28 3 4. 53 24 15 5. 51 29 5 6. 41 26 5 yht. 288 163 40 Lukuvuonna 2016–2017 tilanne näyttää ennusteen mukaan seuraavalta: (Pohjana 1.8.2014 tilanne, 1. luokan oppilasennusteet 4.3.2014 tilanteen mukaan/Facta) 1. 57 Kauttua Kirkonkylä 24 Sorkkinen 7 2. 46 25 8 3. 38 26 6 4. 53 30 8 5. 52 28 3 6. 53 24 15 yht. 299 157 47 65 Kauttuan, Kirkonkylän ja Sorkkisten yhdistetty koulu 500 450 400 Oppilasmäärä 350 300 250 200 150 100 50 0 2010-2011 2011-2012 2012-2013 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 Lukuvuosi KUVIO 15. Kauttuan, Kirkonkylän ja Sorkkisten koulujen yhdistetty oppilasmäärien kehitys vuosina 2010–2017 Kiukaisten koulu + Sorkkisten koulu 150 125 Oppilasmäärä 100 75 50 25 0 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 Lukuvuosi KUVIO 16. Kiukaisten ja Sorkkisten koulujen yhdistetty oppilasmääräennuste vuosina 2014–2020 66 Kiukaisten ja Sorkkisten koulujen yhdistetty oppilasmääräennuste vuosille 2015–2020: 4.3.2014 ENNUSTEET YHDISTETTYJEN KOULUJEN OPPILASMÄÄRISTÄ VV 2014 - 2020 KIUKAISTEN KOULU + SORKKISTEN KOULU Lukuvuosi 2014–2015 2015–2016 2016–2017 2017–2018 2018–2019 2019–2020 1.8.2014 1. lk 22 27 23 20 20 18 2. lk 18 22 27 23 20 20 3. lk 22 18 22 27 23 20 4. lk 32 22 18 22 27 23 5. lk 25 32 22 18 22 27 Vv. 2015–2020 ensimmäisen luokan opp.määrät 4.3.2014 tilanteen mukaan 6. lk 19 25 32 22 18 22 YHT. 138 146 144 132 130 130 (Facta). Vaihtoehdossa 3b Sorkkisten koulun oppilaat siirretään asuinpaikkansa mukaisesti Panelian kouluun, Kiukaisten kouluun tai Kirkonkylän kouluun. Panelian ja Kiukaisten kouluilla ei ole ongelmia oppilaiden sijoittamisessa. Kirkonkylän koululla tehdään nykyisinkin voimassa olevaa yhteistyötä oppilaaksiotossa Kauttuan koulun kanssa. Tällä ratkaisulla opetusryhmät muodostetaan ja opiskelu tapahtuu opetussuunnitelmassa kullekin vuosiluokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Panelian, Kiukaisten ja Kirkonkylän kouluissa on käytettävissä tällä hetkellä hyvät aineopetuksen tilat. Esteettömyys toteutuu erityisen hyvin Kirkonkylän koulussa. Suurin osa oppilaista asuu alle viiden kilometrin etäisyydellä Kirkonkylän koulusta. Kirkonkylän koulun sekä Kauttuan koulun tilat ovat kaikki käytössä eikä tulevaisuuskaan näytä siinä suhteessa helpommalta. Vaihtoehto 3b:n vahvuudet ja mahdollisuudet: - yksi vuosiluokka muodostaa yhden perusopetusryhmän, heterogeenisuus vähenee - mahdollisuus tehostaa koulunkäyntiohjaajien käyttöä - mahdollisuus iltapäivätoiminnan järjestämiseen oman koulun lähipiirissä paranee 67 - opettajalla mahdollisuus käyttää enemmän aikaa yksilölliseen opetukseen kuin yhdysluokassa - erityisopettajan ja englannin opettajan työaikajärjestely - oppilashuollon järjestäminen tehostuu - matkakustannukset ja lisäksi matkustamisesta aiheutuvat työajan menetykset vähenevät - henkilöstön osaaminen ja vahvuudet laajemmin huomioitavissa - henkilöstön rekrytointi - oppilashuollon ja erityisopetuksen resurssien käyttö tehostuu -erityisopetuksen kehittäminen, synergiaedut, oppilaan mahdollisuudet henkilökohtaisen opetussuunnitelman toteuttamiseen paranevat entisestään, tehostetun ja erityisen tuen antamisen mahdollisuudet monipuolistuvat Vaihtoehdon 3b:n haasteet ja uhat - joidenkin oppilaiden koulumatkat pitenevät - Sorkkisten koulu ei enää toimi mahdollisesti koko kylän keskuksena - Sorkkisten vetovoima saattaa vähentyä koulun lakkauttamisen vuoksi Vaihtoehdon 3b:n taloudelliset vaikutukset vuositasolla ovat seuraavat: Sorkkisten osalta Opetuksen henkilöstömenojen vähennys (kahden luokanopettajan palkka, englannin opetus sivukuluineen) 1 luokanopettajan palkka jää -113 120 € Yhdysluokkahuojennus -3 600 € Rehtoripalkkion vähennys -5 533 € Mahdollisesti koulunkäyntiohjaajan palkkaus - 16 777 € Sisäinen vuokra -143 989 € Oppilasruokailusta tuleva säästö -17 400 € Sorkkisten koulun keittiö on palvelukeittiö ja ruokapalvelutyöntekijä työskentelee siellä neljä tuntia päivittäin. Ateriakuljetusten osalta kustannukset ovat tällä hetkellä n. 4500 €/lukuvuosi (ei sis. ALV). Ruokapalvelutyöntekijä on määräaikainen, työsuhde kestää toukokuun 2015 loppuun. 68 Kuljetuskustannukset vuonna 2012 olivat 22 600 €. Mikäli suurin osa oppilaista kuljetetaan Kiukaisten kouluun, ovat kuljetuskustannukset noin 55 000 € vuodessa. Taloudellisin vaihtoehto Sorkkisten koulun lakkauttamisessa on se, että oppilaat sijoitetaan siten, että enemmistö oppilaista sijoittuu Kiukaisten kouluun. Tässä ratkaisussa riittänee Kiukaisten koulun nykyinen henkilöstö lisättynä yhden luokanopettajan palkkausmenoilla alkuvuosina. Oppilaista suurin osa asuu alle viiden kilometrin matkan päässä Kirkonkylän koulusta. Taloudelliset säästöt Sorkkisten koulun yhdistyessä Kiukaisten kouluun ovat noin 250 000 € (sisältää sisäisen vuokran). Vaihtoehto 4: Kiukaisten yhteiskoulu, Hinnerjoen ja Sorkkisten koulu lakkautetaan Kiukaisten yhteiskoulun lakkauttamisen pedagogisia, toiminnallisia ja taloudellisia vaikutuksia on käsitelty vaihtoehdossa 2. Hinnerjoen ja Sorkkisten koulun lakkauttamisen pedagogisia, toiminnallisia ja taloudellisia vaikutuksia on käsitelty vaihtoehdossa 3. Vaihtoehto 4: n lähtökohtana on, että Eurassa on yksi lukio (valtuuston päätös 14.6.2010/ 29§) sekä yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa muodostettu alueajatteluun perustuva perusopetusverkko. Perusopetus ja varhaiskasvatus on tässä mallissa jaettu maantieteellisiin alueisiin. Alueet ovat: 1. Pohjois-Eura 2. Keskusta 3. Etelä-Eura Pohjois-Euran alueella on kaksi perusopetuskoulua: Kiukaisten koulu ja Panelian koulu. Keskustan alueella on neljä koulua: Kirkonkylän koulu (yleisopetus ja erityisluokat), Kauttuan koulu, Ahmasojan koulu sekä Euran yhteiskoulu. Etelä- Euran alueella on yksi koulu: Honkilahden koulu. Vaihtoehdossa 4 Hinnerjoen koulun oppilaat siirtyvät Honkilahden koulun oppilaiksi ja suurin osa Sorkkisten koulun oppilaista siirtyy Kiukaisten koulun oppilaiksi, osa oppilaista siirtyy asuinpaikkansa mukaisesti Panelian kouluun tai Kirkonkylän kouluun. 69 Panelian ja Kiukaisten kouluilla ei ole ongelmia oppilaiden sijoittamisessa. Kirkonkylän koululla tehdään nykyisinkin voimassa olevaa yhteistyötä oppilaaksiotossa Kauttuan koulun kanssa. Tällä ratkaisulla opetusryhmät muodostetaan ja opiskelu tapahtuu opetussuunnitelmassa kullekin vuosiluokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Honkilahden, Panelian, Kauttuan, Kiukaisten ja Kirkonkylän kouluissa on käytettävissä tällä hetkellä hyvät aineopetuksen tilat. Esteettömyys toteutuu erityisen hyvin Honkilahden ja Kirkonkylän koulussa. Vaihtoehto 4 edellyttää lisärakentamista: jo päätetyn koulukeskuksen toisen vaiheen toteuttamista sekä Honkilahden koululle tehtävää kolmen luokkahuoneen lisätarvetta perusopetuksen osalta ja mahdollisesti lisätarpeita Kauttuan, Kiukaisten, Panelian tai Kirkonkylän koulun tiloihin riippuen siitä mihin mahdollisesti lakkautettavan Sorkkisten koulun oppilaat sijoitetaan. Vaihtoehto 4:n vahvuudet ja mahdollisuudet: - yksi vuosiluokka muodostaa kaikissa alakouluissa (erityiskoulua lukuun ottamatta) yhden perusopetusryhmän, heterogeenisuus vähenee - mahdollisuus tehostaa koulunkäyntiohjaajien käyttöä - mahdollisuus aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseen oman koulun lähipiirissä paranee - opettajalla mahdollisuus käyttää enemmän aikaa yksilölliseen opetukseen kuin yhdysluokassa - erityisopettajan ja englannin opettajan työaikajärjestelyt - oppilashuollon järjestäminen tehostuu - matkakustannukset ja lisäksi matkustamisesta aiheutuvat työajan menetykset vähenevät - henkilöstön osaaminen ja vahvuudet laajemmin huomioitavissa - henkilöstön rekrytointi - oppilashuollon ja erityisopetuksen resurssien käyttö tehostuu - koulukiinteistöihin ja ruokapalveluun liittyvien toimien tehostuminen Vaihtoehdon 4:n haasteet ja uhat: 70 - joidenkin oppilaiden koulumatkat pitenevät - lakkautettavat koulut eivät enää toimi mahdollisesti koko kylän keskuksena - koulukiinteistöt jäävät pois koulukäytöstä - liikuntatilojen runsas iltakäyttö jää mahdollisesti pois, mikäli kiinteistö myydään eikä uusi omistaja vuokraa tiloja - lakkautettavien koulujen kylien vetovoima saattaa vähentyä koulun lakkauttamisen vuoksi - koulutuksen järjestäjä määrittelee oppilaan koulun myös mahdollisesti muuksi kuin lähikouluksi 5. Muita vaihtoehtoja Keskusteluissa on ollut esillä myös yhtenäiskoulun muodostaminen. Koulussa toimisi tällöin perusopetuksen luokat 1-9. Opetushallituksen vuonna 2004 vahvistaminen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti perusopetuksen rakenne muuttui siten, että johtavana ajatuksena on yhtenäinen perusopetus. Lainsäädännössä jako ala- ja yläasteeseen poistui jo perusopetuslain tullessa voimaan 1999. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ja tuntijako on laadittu yhtenäistä yhdeksänvuotista perusopetusta varten. Perusteet lähtevät siitä, että perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Tämä tarkoittaa toiminnallisesti ja pedagogisesti yhtenäisen perusopetuksen toteuttamista kunnassa riippumatta siitä, mitä eri vuosiluokkien kouluja kunnassa on ja missä ne sijaitsevat. Pedagogisesti ja toiminnallisesti yhtenäisen perusopetuksen toteutumisen varmistaminen on keskeisiä asioita opetussuunnitelman toteutumisessa. Euran koko kuntakoko, jo päätetyt investointihankkeet ja oppilaiden asuinpaikka huomioiden tässä vaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista muodostaa yhtenäiskoulua. Yhtenäiskoulun muodostaminen Kiukaisten yhteiskoulun ja Kiukaisten alakoulun nykyisen oppilasmäärän pohjalta on erittäin haasteellinen nykyistäkään tuntijakoa ajatellen. Uudesta valtakunnallisesta tuntijakoehdotuksesta voidaan ounastella, valinnaisuuden lisääntyvän. Tämä asettaa edelleen uusia haasteita sekä pedagogisesti, toiminnallisesti että myös 71 taloudellisesti. Oppilaaksiottoalueiden muuttaminen siten, että saataisiin vahvistettua Kiukaisten alueen yhtenäiskoulun oppilasmäärää, merkitsee sitä, että osa hyvinkin lähellä Euran yhteiskoulua asuvista oppilaista siirtyisi Kiukaisten yhtenäiskouluun. Vaikka Euraan ei muodostettaisikaan fyysisesti yhtenäiskoulua, on edelleen vahvistettava perusopetuksen yhtenäisyyttä opetuksellisesta ja kasvatuksellisesta näkökulmasta. Ratkaisu yhtenäiskoulusta merkitsisi myös taloudellisen paineen lisääntymistä: opetushenkilöstön menot, oppilashuollon menot, kiinteistömenot jne. verrattuna edellä esitettyihin vaihtoehtoihin 1-4. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Perusopetuksen toiminta järjestetään niin, että se tukee erilaista oppijaa ja omalta osaltaan ehkäisee tukipalvelujen tarvetta. Erityisopetuksen kehittämisen lähtökohtana on erityisoppilaiden integroiminen mahdollisimman pitkälle yleisopetukseen. Mikäli opetusta ei ole oppilaan kannalta tarkoituksenmukaista järjestää yleisopetuksen ryhmässä, oppilas voidaan sijoittaa yleisopetuksen koulujen yhteydessä toimiviin erityisopetusta antaviin erityisluokkiin, erityiskouluun tai yleisopetuskoulujen yhteydessä toimiviin pienopetusryhmiin. Koulun myönteinen ilmapiiri, käytössä olevat opetusmenetelmät, opetukselliset järjestelyt ja oppilashuoltotyö, asiantuntijoiden apu ja tuki sekä yhteistyö huoltajien kanssa muodostavat edellytykset huolehtia myös erityistä tukea tarvitsevasta oppilaasta. Erilaiset tukimuodot Oppilaan tukemisella varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Tukimuodot on kokonaisuus, jolla tuetaan oppilaan henkilökohtaisia oppimisen edellytyksiä ja joilla voidaan tukea hyvinkin erilaisista syistä johtuvia ja eri lailla ilmeneviä koulunkäyntivaikeuksia. Oppilaalla on oikeus saada tarvitsemansa tuki. Eurassa käytetään seuraavia tukimuotoja: • opetuksen eriyttäminen • tukiopetus • osa-aikainen erityisopetus • oppimissuunnitelma 72 • oppimäärän yksilöllistäminen (HOJKS) • erityisluokkaopetus • tehostetun tuen tukimuodot • erityisen tuen tukimuodot • koulunkäyntiohjaaja • oppilashuoltoryhmä • kouluterveydenhoitaja • koulupsykologi • koulukuraattori • muut tukipalvelut Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma laaditaan tarvittaessa erityistä tukea tarvitsevalle, maahanmuuttajaoppilaalle ja opinnoissaan nopeammin edistyvälle oppilaalle. Siinä kuvataan miten opetussuunnitelman tavoitteet saavutetaan. Suunnitelmassa kiinnitetään huomiota oppilaan kasvatuksen kannalta olennaisiin tekijöihin: oppilaan vahvuudet, erityistavoitteet ja opetusjärjestelyt. Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan huoltajien, opettajien ja muiden asiantuntijoiden välillä. Mikäli oppilaalle on laadittu henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, se korvaa oppimissuunnitelman. Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- ja sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee erityistä tukea oppimisvalmiuksiensa parantamiseksi, annetaan osa-aikaista erityisopetusta, jota järjestetään muun opetuksen ohessa yksilö-, pienryhmä tai samanaikaisopetuksena. Osaaikaista erityisopetusta antaa erityisopettaja. Kouluissa voi olla pienryhmiä, joissa erityistä tukea tarvitseva oppilas opiskelee eri oppiaineita erityisopettajan opetuksessa, sovitun aikataulun mukaan. 73 Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen oppilaiden opetus pyritään ensisijaisesti järjestämään integroituna yleisopetuksessa riittävin tukitoimin ja resurssein. Mikäli oppilaan opiskelu yleisopiskelun yhteydessä ei ole mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus tulee järjestää osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä. Eurassa luokkamuotoista erityisopetusta annetaan Ahmasojan koulussa, Kirkonkylän koulun yhteydessä olevilla erityisluokilla sekä Euran yhteiskoulun yhteydessä olevassa erityisluokassa. Oppilaiden, joilla on pidennetty oppivelvollisuus, opiskelu tapahtuu pääosin Kirkonkylän koulun erityisluokilla. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Jokaiselle erityiseen tukeen oikeutetulle oppilaalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka on HOJKS:ssa. Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityiseen tukeen, hänet tulee siirtää yleisopetukseen. Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain Jos kehitysvammaisen opetusta ei voida järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, se tulee järjestää toiminta-alueittain. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat: 1. motoriset taidot 2. kieli ja kommunikaatio 3. sosiaaliset taidot 4. päivittäisten toimintojen taidot 5. kognitiiviset taidot 74 Motorisia taitoja opittaessa vahvistetaan oppilaan kehon tuntemista sekä edistetään kokonais- ja hienomotorisia taitoja. Kommunikaatiotaitoja oppimalla autetaan oppilasta ilmaisemaan itseään, elämyksiään ja kokemuksiaan, ymmärtämään erilaisia ilmauksia ja käyttämään vaihtoehtoisia kommunikaatiotapoja. Sosiaalisten taitojen oppimisen tunteminen on kehittää oppilaan vuorovaikutustaitoja. Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintoihin ja edistää oppilaan omatoimisuutta ja itsenäistymistä. Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Vaikeimmin kehitysvammaisten erityisopetuksen tarkemmat tavoitteet ja sisällöt Eurassa on määritelty Kirkonkylän koulun erityisluokkia koskevassa opetussuunnitelmassa. Tulevaisuuden näkymiä Eurassa tehostettua ja erityistä tukea suunnitellaan ja kehitellään valtakunnallisten linjausten pohjalta oman kunnan tarpeita ajatellen. Kirkonkylän koulun erityisluokat voitaisiin liittää Ahmasojan koulun yhteyteen pedagogisten, toiminnallisten ja taloudellisten syiden vuoksi huolehtien erityisesti kuitenkin myös integraatiosta. Ahmasojan koulun yhteyteen tulisi peruskorjata/uudisrakentaa viihtyisät ja toiminnalliset tilat myös tätä lisäoppilasmäärää ajatellen. Henkilöstötarve eri vaihtoehdoissa Henkilöstön asema eri vaihtoehtojen toteuttamisessa pyritään turvaamaan. Erityisen tärkeätä on, että linjaukset kouluverkon rakenteesta päätetään mahdollisimman nopeasti, koska tällöin henkilöstösuunnitelmissa on mahdollisuus varautua tapahtuviin muutoksiin. Mikäli tulevat henkilöstötarpeet ovat tiedossa, voidaan eläköitymisten tai irtisanoutumisten yhteydessä jättää virkoja täyttämättä. Myös uusia virkayhdistelmiä voidaan tehdä harkitusti, kun kehittämistavoitteet on määritelty. Euran kunnan koulutuspalveluissa usealla luokanopettajalla ja lehtorilla on mahdollisuus siirtyä vanhuuseläkkeelle vuosina 2015-2020 Myös muutamalla toimistotyöntekijällä ja 75 koulunkäyntiohjaajalla on mahdollisuus vuosina 2015-2020 siirtyä vanhuuseläkkeelle. Eläköitymisten vuoksi myös vaihtoehto 4:n toteutuminen mahdollistaa kaikkien vakinaisessa virassa tai toimessa olevien työpaikat, kunhan asiaan on varauduttu riittävän aikaisin. Kouluverkon supistaminen vähentää todennäköisesti myös koulunkäyntiohjaajien määrää, mutta tarkkoja laskelmia ei voida tehdä, koska lukuvuosittainen ohjaajien tarve vaihtelee oppilaiden tarpeiden mukaisesti. Kouluverkon (ja varhaiskasvatuksen) ratkaisut vaikuttavat opetushenkilöstön lisäksi luonnollisesti myös tukipalveluissa työskentelevän henkilöstön määrään. Tätä henkilöstötarvetta tulee arvioida yhdessä teknisten palveluiden ja ruokapalveluiden kanssa. Oleellista on tarkastella henkilöstön sijoittumista koko perusopetuksen, lukion, varhaiskasvatuspalveluiden sekä tukipalveluiden osalta koko kunnan laajuisesti. Lähtökohtana myös tukipalveluhenkilöstön kohdalla on, että irtisanomiset vältetään ja tuleva henkilöstötarve otetaan huomioon esimerkiksi eläköitymisten Henkilöstösuunnitelma tarkentuu suunnitelmien valmistelun edetessä. yhteydessä. 76 7 LOPUKSI Euran kunnan tulojen ja menojen epätasapaino asettaa tulosalueelle vaatimukset keventää kustannusrakennettaan. Kasvatus- ja opetuspalveluiden osalta kustannusrakenteen keventäminen onnistuu vain supistamalla kouluverkkoa: tällöin saadaan säästöä rakenteellisista kustannuksista ja oppilaille tarjottava perusopetus pystytään säilyttämään mahdollisimman laadukkaana. Lukion osalta valtuuston päätös yhteen lukioon siirtymisestä on toteutettu jo 1.8.2011. Oppilashuollon ja erityisen tuen sekä muiden oppilaiden tukipalvelujen järjestäminen onnistuu paremmin suppeammalla kouluverkolla. Perusopetus- ja lukiolain 2 §:n mukaan perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa on turvattava oppilaille/opiskelijoille tasavertaiset oppimisedellytykset. Tasavertaisten oppimisedellytysten turvaaminen edellyttää riittävän suurta oppilas- ja opiskelijapohjaa ja sopivan kokoista yksikköä. Muun muassa seuraavien koulutyön laatuun olennaisesti liittyvien toimintojen järjestäminen oppilaiden tasavertaisuutta edistävällä tavalla on riittävän isoissa yksiköissä helpompaa kuin pienessä yksikössä: - monipuolinen opetustarjonta, tehostettu ja erityisen tuki, erityisopetus, pienryhmäopetus, maahanmuuttajataustaisille oppilaille tarjottavat palvelut, kuten suomi toisena kielenäopetus - erilaiset opetuksen tukipalvelut, kuten oppilashuolto, kouluterveydenhuollon palvelut, kerhotoiminta, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta - monipuoliset oppimisympäristöt, kuten tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen, koulun ulkopuoliset oppimisympäristöt (kulttuuri- ja liikuntapalvelut) - koulun turvallisuus, esimerkiksi tapaturmatilanteissa on tarjolla koulunterveydenhuollon palveluja ja enemmän henkilöstöä Sopivan kokoiset yksiköt tuovat aikaa myöten kustannussäästöjä myös esimerkiksi kiinteistöjen ylläpidosta. Resurssin jakaminen yhden yksikön toimintoihin kustannustehokkaampaa kuin resurssin jakaminen usean pienen yksikön kesken. on 77 Kouluverkkoon liittyvät toimenpide-ehdotukset: 1. Euran yhteiskoulu ja Kiukaisten yhteiskoulu yhdistetään valtuuston päätöksen mukaisesti hallinnollisesti yhdeksi kouluksi 1.8.2015 alkaen siten, että Euran yhteiskoululla on kaksi toimipaikkaa. Kiukaisten yhteiskoulun ja lukion rehtorin virka lakkautetaan 31.7.2015 ja tilalle perustetaan perusopetuksen apulaisrehtorin virka. Apulaisrehtori toimii Kiukaisten yhteiskoulun toiminnasta vastaavana rehtorina siihen asti, kun koulut on fyysisesti yhdistetty. Yhteiskoulun rehtorin ja apulaisrehtorin toimenkuvaa tarkastellaan, jotta yhteisen opetussuunnitelman, henkilöstöresurssien, oppilas- ja opiskelijahuollon suunnitelmien ja muiden koulutyössä tärkeiden asioiden yhteensovittaminen saadaan toteutettua. Kiukaisten yhteiskoulu yhteiskoulun lakkautetaan oppilaiksi ja 31.7.2016. nykyinen Oppilaat vakituinen siirtyvät henkilökunta Euran koulun opetushenkilöstöön tai kasvatus- ja opetuspalveluiden muihin tehtäviin tai muiden tulosalueiden tehtäviin. Kaikille vakituisille on tarjota työtä jatkossakin. Koulujen opetustoimintaa suunnitellaan ja kehitetään niin että 1.8.2016 alkaen koulutyö sujuu yhteisesti hyväksyttyjen ohjeiden mukaisesti kasvatus- ja opetuslautakunnassa hyväksyttyjen ja sovittujen periaatteiden mukaisesti (mm. työaika, opetussuunnitelma). Koulukeskuksen II vaiheen suunnitteluun varataan määräraha vuodelle 2016 ja suunnittelu käynnistetään välittömästi vuoden 2016 alussa. Koulukeskuksen II vaiheen rakentamisaikatauluksi ehdotetaan seuraavaa: • valtuusto tekee päätöksen hankkeesta vuonna 2015 ja varaa suunnittelumäärärahan vuodelle 2016. • Hankkeen lopullinen suunnitelma/suunnittelu tehdään vuonna 2016. • Koulukeskuksen varsinainen rakentaminen ajoittuu vuosille 2017–2020. 78 • Koulukeskuksen II vaiheen suunnittelun yhteydessä laaditaan suunnitelma mahdollisista väistötiloista. 2. Sorkkisten koulu lakkautetaan 31.7.2016 ja opetus/oppilaat siirretään 1.8.2016 alkaen Kiukaisten kouluun, lukuun ottamatta Anttilantiellä, Knuutilantiellä, Kuurnamäentiellä 1-44, Miekkatiellä, tai Sorkkistentiellä asuvia oppilaita, joiden opetus siirtyy Kirkonkylän kouluun. Koulun vakituinen henkilöstö voidaan sijoittaa muihin vastaaviin tehtäviin. Kiukaisten koululle tehdään pienehköt vaadittavat korjaustyöt (noin 12 000 €) yhden lisäluokkatilan saamiseksi. 3. Kirkonkylän koulun erityisluokkien (EHA 1 ja EHA 2) opetustilat eivät paloviranomaisten antaman turvallisuusselvityksen mukaan vastaa nykyajan vaatimuksia. Tämä asia huomioidaan koulukeskuksen II vaiheen suunnittelun yhteydessä.
© Copyright 2024