1. No category

Kansallispuisto Hossaan 2017
Jääkauden
perintö
Viimeisin jääkausi jätti Hossalle
arvokkaan perinnön. Kun valtavat jäämassat sulivat, sulamisvesien virrat muokkasivat voimallaan maaperää. Syntyi korkeita
harjuja ja selänteitä, kirkkaiden
vesien suppalampia, järvien ja
lampien sikermiä.
Suomussalmen rajaseudulla kallioperä on maailman vanhimpia. Fennoskandian kilven peruskalliolla on ikää 3100 – 2500
miljardia vuotta, ja se kantaa selällään ajattomuuden ja rajattomuuden tarinaa. Ihminen elää
mukana tarinassa vain viimeisen 10 000 vuoden verran.
Ihminen asettui Hossaan pian
viimeisimmän jääkauden väistyttyä, sillä Maanselän vedenjakajan seutu ei jäänyt veden valtaan.
Kasvillisuus löysi nopeasti sijansa maaperän ravinteikkailta paikoilta. Ensin tulivat sarat ja hei-
nät, sitten koivu, paju ja leppä,
hiljalleen myös mänty. Kasvillisuus houkutteli alueelle riistaeläimiä, joiden jäljillä esi-isämme kulkivat.
Somerjärven
kansallisaarre
Hossasta löydetyt esihistorialliset asuinpaikat ovat aikanaan olleet pieniä leirejä, joissa ihmiset
etsivät sijansa tulipaikan ympäriltä. Ravinnon hankkiminen määritti ihmisen liikkeet. Paikalleen
asetuttiin ehkä vain toviksi, mutta
seuraava vuodenkierto toi kulkijat takaisin tutuille riista- ja marjamaille sekä kalavesille.
Lounajan rannalta Lipposenniemestä löydetty, noin 7 000
vuotta vanha saviastian palanen kertoo kivikauden ihmisen
osaamisesta ja elämän asettumisesta veden maisemaan.
Suomussalmen Värikallion
kalliomaalauksen iäksi on arvi-
oitu 3500 – 4000 vuotta. Kuvioita Somerjärven kallioseinämästä voi tunnistaa yli 60: kolmiopäisiä ihmishahmoja, kasvokuvia,
yksityiskohtaisia kuvia hirvieläimistä, sarvipäinen ihmishahmo,
Suomen kalliotaiteen ainoa karhukuvio, tassun jälkiä, sisiliskojen tai lintujen kuvia. Yksi maalaus löytyy myös Julmalta Ölkyltä, noin 3,5 kilometrin päästä Värikalliolta.
Esi-isiemme kallioon maalaamat kuvat, Suomen pohjoisimmat
kalliomaalaukset, ovat kansallisaarre, joka tuo tuhansia vuosia
sitten eletyn elämän hämmentävän lähelle, omaan kokemusmaailmaamme. Juuri nämä samat
kuviot, jotka liittyvät ehkä vanhan pyyntikulttuurin samanistiseen uskomusmaailmaan, olivat muinaisten esivanhempiemme silmien edessä.
Pohjoinen
risteysasema
Kulkijat ovat kohdanneet Maanselän vedenjakajalla sijaitsevassa Hossassa, keskeisten vesireittien solmukohdassa, vuosituhansien ajan. Vesistöt muodostivat
valtaväylän Pohjanlahdelta Vienanmerelle, ja Hossan kautta kulki myös reitti Laatokalta pohjoiselle Jäämerelle.
Hossan paikannimistö kertoo
kulttuurien kohtaamisesta. Jälkensä nimistöön ovat jättäneet
saamelaiset, karjalaiset ja suomalaiset erämaan kulkijat.
Lähiseudulla tehdyt hautalöydöt viittaavat siihen, että vesistöjä hyödynsivät vaelluksillaan
myös aikansa mahtavat. Ne piirtävät kuvaa ihmisen reiteistä Suomussalmen pohjoisosissa viikinki- ja ristiretkiajalla. Hautapaikoilta on löytynyt riipuksia ja sulaneita lasimassahelmiä, työkaluja
ja solkia.
Kuusamo
HOSSA
Oulu
Suomussalmi
Kajaani
Helsinki
Suomussalmella itäraja seuraa
yhä Täyssinän rauhan jälkeen,
aivan 1500-luvun lopulla vedettyä rajalinjaa. Se on nykyisin
yksi Euroopan vanhimmista rajalinjoista. Raja erotti 1600-luvulta alkaen kaksi valtakuntaa, mutta ihmisten kulku ja ikivanha sisävesi- ja maantiekauppa jatkui
yli rajan vielä vuosisatoja.
Elämisen
edellytyksiä
Osa kulkijoista pysähtyi Hossaan
ja nautti rikkauksista, joita erämaa tarjoaa. Vanhasta metsästysperinteestä kertovat kymmenet
pyyntikuopat. Ne erottuvat yhä
maisemassa matalina painanteina lampien ja harjujen välisissä
notkelmissa.
Hossassa tehtiin 2000-luvun
alussa yksi Suomen laajimmista
makeiden vesien arkeologisista
inventoinneista, ja sen tulokset
ylittivät tutkijoiden odotukset.
Iso-Valkeiselta ja Keski-Valkeiselta löytyi kymmeniä pyydyksiä, jotka on rakennettu satoja
vuosia sitten. Vanhimman yhä
olemassa olevan liistekatiskan
puut on kaadettu vuonna 1799.
Kalaiset vedet ovat aina houkutelleet pyytäjiä. Tutkijat arvioivat, että Hossan tuottoisat kalapaikat ovat periytyneet isältä
pojalle. Hossalaisesta kalastus-
perinteestä kertovat myös vanhat verkkovajat ja kalasaunat.
Hossasta löytyy paljon merkkejä luontaistaloudesta, varhaisesta talonpoikaiskulttuurista
ja porotaloudesta. Kun suoniittypalstoilta korjattiin heinäsatoa,
laavut ja niittysaunat tarjosivat
suojaa heinäntekijöille. Puronvarsiin rakennettiin pieniä, vesivoimalla käyviä myllyjä. Honkavaaran poroaita, matalat porotallit ja porokatiskat kertovat,
että porotaloudella on Hossassa
vahvat perinteet.
1800-luvulla Kainuu eli tervanpolton varassa. Hossasta vanhoja tervahautoja löytyy kymmeniä. Metsätalous on piirtänyt
jälkiä Suomussalmen pohjoisiin
maisemiin noin 100 vuoden
ajan. Suurten savottojen ajoilta
1950-luvulta Hossasta löytyy yhä
uittorakenteita ja savottakämppiä, jotka kunnostettuina palvelevat autio- ja varaustupina.
Pohjoinen
kohtaa etelän
Hossassa voi kohdata useita arvokkaita, mannerjäätikön sulamisvesivirtojen muovaamia
harjumaisemia. Harjujen rinteillä kasvavat männyt tuntuvat
kannattelevan taivaankantta, sillä
luonnonvalon valtaamille harjupoluille maisemat avautuvat yhtä aikaa eteen ja taakse, oikealle
ja vasemmalle.
Harjujen kylkien alta katse tavoittaa suppia ja suppalampia.
Toisaalla taivaan sävyjä heijastaa järvi, joka on syvä ja kirkas,
toisaalla harjun muotoja seuraa
pitkänsutjakka hoilua. Järviä ja
lampia Hossan alueella on noin
130, ja vesireittien kohtauspaikalta löytyy myös paljon virtavesiä.
Hossan alueen lajistossa etelä kohtaa pohjoisen, sillä pohjoisimman Kainuun luonnosta löytyy lukusia Lapista tuttuja lajeja.
Karuja mäntykankaita on paljon,
mutta seudulta löytyy myös pienipiirteistä luonnon mosaiikkia,
soita ja jokirantoja.
Hossan metsistä, jotka nivoutuvat osaksi Fennoskandian vihreää vyöhykettä, 80 prosenttia on
boreaalisia luonnonmetsiä.
Metsän elämää määrittää vuodenaikoihin sidottu valon ja lämpötilan vaihtelu sekä ympäristöään muovaava ihminen.
Luonnonmetsän
suojassa
Pohjoisen luonnonmetsässä elämän kiertokululla on oma, levollinen rytminsä. Kylmä ilmasto hidastaa puuaineksen kasvun rinnalla myös lahoamista, ja se luo
pohjan monimutkaiselle, toisistaan riippuvaisten eliöiden yhteisölle.
Hossan seudun kääpälajisto tunnetaan poikkeuksellisen
monipuolisena. Luonnonmetsästä kolopesijät löytävät pesäpuunsa, sammalet, jäkälät ja sienet riittävän vakaan pienilmaston. Erämaisessa luonnossa viihtyvät myös suomalaisen luonnon
suur- ja pienpedot: ahma, ilves,
karhu, susi, näätä, saukko.
Lintulajisto palkitsee retkeilijät. Havaintopäiväkirjaan voi jäädä merkintä helmipöllöstä, hiiripöllöstä, kalatiirasta, kapustarinnasta, lirosta, pikkulepinkäisestä,
sinisuohaukasta, metsosta, palo-
kärjestä, pyystä, pohjantikasta,
suokukosta, suopöllöstä tai vesipääskystä. Joku kulkija saa seurakseen kuukkelin, toinen tapaa
laulujoutsenen tai metsähanhen.
Itärajan tuntumassa luonnonmetsien moni-ilmeistä lajistoa
turvaavat myös Vienan Karjalan
laajat ikimetsät. Venäjän puolelle perustettu Kalevalan kansallispuisto rikastaa tutkimusten mukaan omalta osaltaan esimerkiksi
itäisen Kainuun luonnonmetsien
perhos- ja lintulajistoa.
Mustikkaa, puolukkaa ja lakkaa poimitaan Hossassa vuosittain tuhansia kiloja, ja sienestäjät tuntevat alueen parhaat tatti-, hapero- ja rouskupaikat. Alueen vesistöissä viihtyvät hauen
ja ahvenen lisäksi myös taimen,
tammukka, harjus, siika ja muikku.
Monipuoliset
palvelut
Vuonna 1979 perustetusta Hossan retkeilyalueesta on kasvanut
Kainuun tärkein luontomatkailukohde. Kävijöiden virta on mahdollistanut monipuolisten palveluiden kehittämisen. Palveluvarustus on niin kattava, että kansallispuiston perustaminen ei
vaatisi merkittäviä investointeja.
Metsähallituksen ylläpitämä,
yrittäjävetoinen Luontokeskus
luo hyvän kivijalan alueen palvelutarjonnalle. Vuonna 1991
valmistuneesta ja vuonna 2002
laajennetusta Luontokeskuksesta löytyvät kahvila-ravintola, kokous- ja näyttelytilat sekä luonto-ohjelmapalveluiden ammattilaisia.
Hossan polkuverkoston kokonaispituus on noin 100 kilometriä. Melontareittejä Hossassa on 60 kilometriä ja hiihtolatuja yhteensä 60 kilometriä. Reit-
tien varrelta löytyy hyväkuntoisia
laavuja, nuotiopaikkoja, autiotupia ja varaustupia.
Hossan retkeilyaluetta on
kehitetty niin, että se palvelee
kaikkia luonnosta kiinnostuneita. Monet reiteistä sopivat koko
perheen käyttöön isovanhempien sukupolvea unohtamatta, ja
Hossassa myös liikuntarajoitteiset pääsevät luonnon syliin ja kalavesien äärelle.
Seudun retkeilyreitit toimivat
yhdyssiteenä lähialueille. Retkeilyalueen palveluvarustusta täydentävät Hossan kylän monipuoliset yksityiset palvelut.
Hossan monipuolisuudesta
ja vahvuuksista kertovat myös
viime vuosien valinnat. Hossa
valittiin vuoden retkikohteeksi
vuonna 2011, kun teemana oli
vesiretkeily. Vuonna 2014 Hossa
nimettiin kesän parhaaksi luontokohteeksi.
Suomalaisuuden
sydänmaata
Hossa ja Suomussalmi kytkeytyvät monin tavoin itsenäinen Suomen historiaan:
Kalevalainen perinne loi perustan suomalaisen identiteetin synnylle ja kielen kehitykselle. Elias Lönnrotin ja hänen
aikalaistensa Vienan Karjalasta
keräämät runot vahvistivat, että
suomalaisilla on ikivanhaa, omaperäistä kulttuuria.
Suomen puolella vienankarjalaisia kyliä on kolme, ja niistä
enää kaksi on asuttuja. Nämä kaksi kylää, Kuivajärvi ja Hietajärvi,
sijaitsevat itärajalla Suomussalmen kaakkoiskulmalla. Runolauluperinne elää siellä yhä.
Elias Lönnrot ja Carl Saxa, Suomussalmen kappalainen, tunnistivat painetun sanan merkityksen
kansallisen heräämisen aikana.
Mehiläisen, Suomen ensimmäisen aikakauslehden, syntysanat
lausuttiin Suomussalmella vuonna 1834.
Uusi luku Suomen historiaa sai
alkunsa Suomussalmella vuonna
1867. Karhulanvaaran pappilassa
syntyi apupapin poika Kaarlo Juho Ståhlberg. Vuonna 1919 hänestä tuli Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti.
Karhulanvaaran pappilassa
varttui myös kirjailija Ilmari Kianto, joka kirjoitti Suomussalmen
suomalaisen kirjallisuuden historiaan. Kuvansa saivat nälkä ja
köyhyys sekä poliittinen herääminen mutta myös kainuulainen
luonto ja kotiseuturakkaus.
Ajatukset Suomesta ja suomalaisuudesta löysivät Suomussalmelta otollisen maaperän. Pian
Venäjän vallankumouksen jälkeen, 7. huhtikuuta 1917, Suomussalmen kirkossa järjestettiin
kansalaiskokous, jossa ensimmäi-
sen kerran vaadittiin Suomen itsenäisyyttä julkisessa kokouksessa. Kokous lähetti Helsinkiin valtuuskunnan, jonka tehtävänä oli
saattaa asia päättäjien tietoon.
Kansainvälisesti tunnetuimmat Suomussalmella kirjoitetut
luvut Suomen historiaan syntyivät sydäntalven armottomuudessa 1939 – 1940. Talvisota ja Raatteen tien taistelut vahvistivat käsityksen siitä, että nuoressa tasavallassa asuu kansa, joka tuntee
maan omakseen ja on valmis sitä
puolustamaan. Nyt Raatteen tie
on yksi Suomussalmen tärkeimmistä matkailukohteista.
Viime vuosikymmenet Suomussalmi on saanut todistaa
keskittymisen kehitystä. Asukasmäärä laskee ja elinkeinorakenteen murroksessa matkailun asema vahvistuu. Se korostaa Hossan ja kestävän luontomatkailun
merkitystä pohjoisessa Kainuussa, Suomen itärajalla.
Suomussalmen kunta ja Kuusamon kaupunki esittävät yhteistyötahojensa kanssa, että Hossaan perustettaisiin kansallispuisto. Hossan kansallispuisto
sopisi hyvin vuonna 2017 vietettävän itsenäisen Suomen juhlavuoden kunniaksi Suomi 100
-kansallispuistoksi.
Esitetty kansallispuistoalue
sisältää Hossan Natura-alueen
(FI1200743), johon kuuluu luontoarvoiltaan ja kulttuurihistorialtaan rikas Hossan retkeilyalue
ja Julman Ölkyn kanjonijärven
alue, harvinaisen monipuolisesta kääpälajistostaan tunnetun Moilasenvaaran Natura-alueen (FI1201013) ja vesiretkeilylle hienoja mahdollisuuksia tarjoavan Perangan reitin valtion
rantametsät, jotka rajoittuvat
Hossan retkeilyalueeseen.
Hossan kansallispuisto toimi-
si vastinparina Venäjän puolella
sijaitsevalle Kalevalan kansallispuistolle ja turvaisi osaltaan Fennoskandian vihreän vyöhykkeen
säilymistä tuleville sukupolville.
Hossa asettuu Kainuun ja Koillismaan rajalle, ja muut kansallispuistot ovat kaukana. Hossasta Oulankaan on 120 kilometriä,
Syötteelle 120 kilometriä, Rokualle 220 kilometriä ja Hiidenporttiin 210 kilometriä. Pohjoisessa
Kainuussa on paikka kansallispuistolle.
Suomussalmen kunta
Kauppakatu 20
89600 Suomussalmi
www.suomussalmi.fi
www.luontoon.fi/hossa
Lisätiedot
Kunnanjohtaja
Asta Tolonen
asta.tolonen@suomussalmi.fi
puh. 044 777 3344
Teksti: Anna-Leena Rauhala • Kuvat: : Hannu Huttu ja Maailmasta Oy • Layout: Mainostoimisto Närhi Oy • Paino: Kajaanin Kirjapaino Oy, 2015
Kansallispuiston
arvoinen