1. No category

Etelä-Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavan
ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset sekä
niihin laaditut vastineet
Etelä-Pohjanmaan liitto 2015
Etelä‐Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavan ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset sekä niihin laaditut vastineet Julkaisu A:52 ISBN 978‐951‐766‐259‐8 (nide) ISBN 978‐951‐766‐260‐4 (verkkojulkaisu) ISSN 1237‐993X Etelä‐Pohjanmaan liitto 2015 1. Yleisvastine saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin .................................................................... 3
2. Kuntien lausunnot ........................................................................................................................ 7
3. Naapurimaakuntien lausunnot ................................................................................................... 38
4. Muiden viranomaisten lausunnot .............................................................................................. 45
5. Elinkeinoelämän ja yhdistysten muistutukset ............................................................................ 74
6. Yksityisten muistutukset ........................................................................................................... 100
7. Liitteet ....................................................................................................................................... 225
Yleisvastine saatuihin
lausuntoihin ja
muistutuksiin
Yleisvastine saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin Etelä‐Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavan ehdotus oli nähtävillä 1.12.2014–9.1.2015 välisen ajan. Kaavaehdotuksesta saatiin kunnilta 12, maakuntaliitoilta 5 ja muilta viranomaisilta 9 lausuntoa. Elinkeinoelämän, yhdistysten ja yksityishenkilöiden muistutuksia saatiin 39 kappaletta. Yhdistysten ja yksityishenkilöiden muistutuksissa oli yhteensä 408 allekirjoitusta. Tässä asiakirjassa Etelä‐
Pohjanmaan liitto antaa maankäyttö‐ ja rakennuslain 65 § mukaisen vastineen kaikille lausunnon tai muistutuksen jättäneille. Asiakirja rakentuu siten, että alussa on Etelä‐Pohjanmaan liiton laatima yleisvastine saatuihin lau‐
suntoihin ja muistutuksiin. Yleisvastineessa pyritään vielä selventämään maakuntakaavan laatimi‐
sen lähtökohtia, tehtyjä selvityksiä sekä niiden tarkkuustasoa maakuntakaavoituksen yhteydessä, maakuntakaavan ohjausvaikutusta sekä sitä, mitä asioita voidaan käsitellä maakuntakaavoituksen puitteissa järjestetyn vuorovaikutuksen ja osallistumisen yhteydessä. Varsinaiset lausunnot ja muistutukset käsitellään siten, että saatu lausunto tai muistutus on asia‐
kirjan vasemmalla palstalla ja Etelä‐Pohjanmaan liiton vastine kulkee saadun palautteen rinnalla. Lausuntojen tai muistutusten sisältöön ei ole puututtu tässä asiakirjassa muuten kuin siten, että saaduista lausunnoista on poistettu asian aikaisempaa käsittelyä koskevat valmistelu‐ ja päätös‐
tekstit. Lisäksi saaduista lausunnoista ja muistutuksista on poistettu tässä asiakirjassa tarpeetto‐
mat linkit ym. viittaukset sekä liitteet. Linkit, viittaukset muihin lähteisiin sekä liitteet on kuitenkin huomioitu vastineita laadittaessa. Muokkaamaton palauteaineisto on myös toimitettu kokonai‐
suudessaan maakuntahallituksen käyttöön päätöksentekoa varten. Laadittuja vastineita sekä niistä johdettuja toimenpiteitä on käsitelty 5.2.2015 pidetyssä Etelä‐Pohjanmaan I vaihemaakuntakaa‐
van 2. viranomaisneuvottelussa ja 9.2.2015 pidetyssä Etelä‐Pohjanmaan maakuntakaavan ohjaus‐
ryhmässä. Varsinaiset päätökset vastineista sekä kaavan jatkovalmistelusta on tehty 16.2.2015 ja 16.3.2015 pidetyissä maakuntahallituksen kokouksissa. Kirjalliset vastineet niille muistutuksen jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet yhteystietonsa, lähetetään ennen maakuntakaavan viemistä maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi. Suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaava MRL:n mukainen alueiden käytön suunnittelujärjestelmä muodostuu valtakunnallisista alueiden‐
käyttötavoitteista sekä yleispiirteisistä ja yksityiskohtaisista kaavoista. Yleispiirteisiä kaavoja ovat maakuntakaava ja yleiskaava. Yksityiskohtaisena kaavamuotona on asemakaava. Maakuntakaavan laatii maakunnan liitto, yleis‐ ja asemakaavan laatii kunta. Lisäksi kunnat voivat laatia yhteistyönä yhteisen yleiskaavan. MRL 77 a§:n mukaan yleiskaava voidaan laatia myös siten, että se ohjaa suo‐
raan tuulivoimarakentamista. Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä on kokonaisuus, jossa jokai‐
sella kaavatasolla on oma tehtävänsä. Toimivan suunnittelujärjestelmän keskeisenä periaatteena on se, että yleispiirteisempi kaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa yksityiskohtaisempaa kaavaa. Kaavan laadinta on monivaiheinen suunnittelu‐, vuorovaikutus‐ ja päätöksentekoprosessi, jolle maankäyttö‐ ja rakennuslaki antaa puitteet. 1 1
(Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, s. 15) 3 Maankäyttö‐ ja rakennuslain 4 § mukaisesti maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa‐alueella. Maakunnan suunnittelussa otetaan huomi‐
oon valtakunnalliset tavoitteet sovittaen ne yhteen alueiden käyttöön liittyvien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Etelä‐Pohjanmaan I vaihemaakuntakaava on laadittu valtakunnal‐
liset alueidenkäyttötavoitteet huomioiden. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Maakunta‐
kaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita (MRL 25 §). Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoittei‐
den kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tar‐
peen. Maakuntakaava voidaan maankäyttö‐ ja rakennuslain 27 § mukaisesti laatia myös vaiheit‐
tain, kuten Etelä‐Pohjanmaan I vaihemaakuntakaava on laadittu. Vaihemaakuntakaava täydentää vahvistettua kokonaismaakuntakaavaa, joka ei ota kantaa tuulivoimaan. Maakuntakaavan ohjausvaikutus ja käytetyt kaavamerkinnät Etelä‐Pohjanmaan I vaihemaakuntakaava tulee ohjaamaan vaikutuksiltaan merkittävien tuulivoi‐
maloiden alueiden sijoittumista Etelä‐Pohjanmaalla. Tuulivoimaloiden alueet on osoitettu yleispiir‐
teisen suunnittelun lähtökohdista tuulivoiman tuotantoon parhaiten soveltuville alueille. Maakun‐
takaava osoittaa siten ne potentiaaliset alueet, jotka toisaalta sekä kestävät tuulivoimarakentami‐
sen ja käytön aikaiset vaikutukset, että toisaalta ovat tuuliolosuhteiltaan ja teknis‐taloudellisilta ominaisuuksiltaan parhaiten tuulivoimantuotantoon parhaiten sopivia. Maakuntakaavaehdotuksessa esitetyt alueet perustuvat yleispiirteisen suunnittelun lähtökohtiin. Maakuntakaavassa esitettävät tuulivoima‐alueiden rajaus ei siis ole tarkkapiirteinen, vaan sen on tarkoitus tarkentua yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä yleiskaavan selvitysten ja vai‐
kutusarviointien perusteella. Seudullisesti merkittävä tuulivoimarakentaminen on mahdollista maakuntakaavassa osoitetuilla alueilla ja tätä pienempien tuulivoimatuotantoalueiden sijoittumis‐
ta ohjataan jatkossakin kuntatasolla maakuntakaavaan vahvistettavien tuulivoima‐alueiden ulko‐
puolella. Maakuntakaavassa osoitettujen tuulivoima‐alueiden laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtai‐
semmassa kaavassa muuttaa edellyttäen, että maakuntakaavan keskeiset ratkaisut ja tavoitteet eivät vaarannu. Tällöin kyseessä on hyväksyttävä eroavuus maakuntakaavasta. Lähtökohtana on, että maakuntakaavan tavoite on turvattava samassa kaavassa, jossa maakuntakaavan ratkaisusta poiketaan. Hyväksyttävän eroavuuden edellytyksenä on lisäksi, ettei aluetta ole maakuntakaavassa varattu sellaiseen muuhun tarkoitukseen, joka estää tuulivoimarakentamisen. Hyväksyttävä eroa‐
vuus ei voi kuitenkaan tarkoittaa maakuntakaavan keskeisistä periaatteista poikkeamista eikä myöskään maakuntakaavassa erityisesti tutkitusta sijaintipaikasta poikkeamista. 2 Etelä‐Pohjanmaan vaihemaakuntakaavassa tuulivoimaloiden alueet osoitetaan alueen erityisomi‐
naisuutta kuvaavalla merkinnällä. Merkinnästä ei aiheudu maankäyttö‐ ja rakennuslain 33§ tar‐
koittamaa rakentamisrajoitusta. Vaihemaakuntakaavan tuulivoima‐aluetta osoittava tv‐merkintä ei ole aluevaraus, joka sulkisi pois muuta maankäyttöä, ennen kuin alueelle tehdään tarkempi maan‐
2
(Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, s. 19) 4 käytön suunnitelma. Tämä antaa huomattavia vapauksia, jossa maanomistajalla on edelleen oike‐
us päättää alueensa käytöstä. Merkinnän yleispiirteisyys ei siten aiheuta myöskään MRL 28§ mu‐
kaista kohtuutonta haittaa. Maakuntakaavassa ei osoiteta yksittäisten voimaloiden sijaintia. Sen sijaan yksityiskohtaisempaa suunnittelua ohjataan suunnittelumääräysten avulla. Mahdollinen tuulivoiman rakentuminen maakuntakaavan tuulivoima‐alueelle edellyttää aina tar‐
kempaa suunnittelua. Käytännössä tuulivoiman rakentuminen maakuntakaavassa osoitetulla tuu‐
livoimaloiden alueelle edellyttää joko yleiskaavaa tai maakäyttö‐ ja rakennuslain 46 § mukaista kuntien yhteistä yleiskaavaa. Tällöin kunta viime kädessä päättää, toteutuuko maakuntakaavan tuulivoimaloiden alue ja minkä laajuisena se toteutuu. Maakuntakaavan tuulivoimaloiden alueen toteutuessa tulee lähtökohtaisesti tehdä myös ympäristövaikutusten arviointi, joka osaltaan tar‐
kentaa suunnittelun tasoa ja täsmentää rakentamisesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Selvitykset ja vaikutukset Kaavoituksessa selvitykset ja vaikutusten arviointi suhteutetaan aina kaavatason tarkkuuteen. Maakuntakaavatasolla vaikutusten arviointi on yleispiirteistä. Maakuntakaava on maankäyttö‐ ja rakennuslain 4 §:n mukainen yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa‐alueella. Maakuntakaavassa ei siten ole lähtökohtaisesti tarkoituksenmukaista eikä käytännös‐
sä mahdollista arvioida yksityiskohtaisesti tuulivoiman aiheuttamia vaikutuksia elinoloihin ja ter‐
veyteen, ympäristöön tai luontoarvoihin. Tuulivoimaloiden alueen tarkempi määrittely, voimaloi‐
den sijoittelu sekä lukumäärä tarkentuvat pääosin yleiskaavoituksella. Tarkemman suunnittelun yhteydessä laaditaan suunnittelutason edellyttämät luonto‐, maisema‐ ja meluselvitykset, välke‐ ja varjostusmallinnukset sekä arvioidaan hankkeen kokonaisvaikutukset. Nämä mallinnukset ovat mahdollista toteuttaa vasta, kun voimaloiden sijainnit, tyypit, korkeudet, lähtömelutasot ym. ovat tiedossa. Meluselvityksissä noudatetaan tuulivoimarakentamista koskevia melun raja‐arvoja. Välk‐
keelle ja varjostukselle on samoin vakiintuneet ohjearvot. Selvitysten laajuus ja määrä riippuvat aluekohtaisista tuotantojärjestelyistä. Selvitysten pohjalta määritellään etäisyydet asutukseen, arvokkaisiin maisema‐alueisiin ja kulttuuriympäristöihin sekä erityistä huomioita vaativiin luonto‐
kohteisiin. Maakuntakaavan laadinnassa käytetyt suunnitteluperiaatteet pyrkivät siihen, että kiel‐
teiset vaikutukset jäisivät mahdollisimman pieniksi Maakuntakaava on esitystavaltaan yleispiirteinen, ja sen ratkaisut on tarkoitettu täsmentymään yksityiskohtaisemman suunnittelun tai lupamenettelyn yhteydessä. Maakuntakaavaa laadittaessa on kaavalle asetettujen sisältövaatimusten ohella maankäyttö‐ ja rakennuslain 28 §:n edellyttä‐
mällä tavalla otettu huomioon myös se, ettei siitä aiheudu maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Maakuntakaava ei yleispiirteisenä kaavana aiheuta yleensä korvaus‐
kysymysten esiin nousemista. Ainoa maakuntakaavaan liittyvä korvauskysymys liittyy ehdolliseen rakentamisrajoitukseen (MRL 33 §), joka saattaa johtaa joko alueen lunastamiseen tai korvauksen maksamiseen. Etelä‐Pohjanmaan tuulivoima‐alueilla ei ole voimassa MRL 33 § mukainen rakenta‐
misrajoitus. Etelä‐Pohjanmaan liitto katsoo Etelä‐Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavaa varten laadittujen selvi‐
tysten olevan riittävät huomioiden maakuntakaavan yleispiirteinen suunnittelutaso. 5 Vaikutukset Natura 2000‐verkoston alueisiin Vaihemaakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000‐verkoston alueisiin on laadittu luonnonsuojelu‐
lain 65 § mukainen Natura‐tarveharkinta. Tarveharkinnan pohjalta on laadittu Natura‐arviointi. Natura‐arviointi koostuu seuraavista asiakirjoista: I vaihemaakuntakaavan Natura‐arvioinnin tar‐
veharkinta, Maakuntakaavan tuulivoima‐alueiden vaikutukset Levanevan ja Iso Koihnannevan Na‐
tura‐alueisiin sekä maakotkaan kohdistuvat yhteisvaikutukset, Alajärven, Soinin ja Vimpelin tuuli‐
voima‐alueiden Natura‐arviointi, Pohjanmaan maakuntakaavan tuulivoima‐alueiden Natura‐arvio (jossa Etelä‐Pohjanmaan Kröninkankaan alue mukana) ja Tuulivoimamaakuntakaavojen Natura‐
arvioiden päivitys. Osallistuminen ja vuorovaikutus Vaihemaakuntakaavan valmistelu käynnistyi virallisesti 18.4.2011, jolloin maakuntahallitus päätti maakuntakaavan uudistamisen vireilletulosta. Vireilletulosta tiedotettiin ja osallistumis‐ ja arvioin‐
tisuunnitelma asetettiin nähtäville touko‐kesäkuussa 2011. Kaavaluonnos oli nähtävillä 11.6–
23.8.2012 välisenä aikana. Nähtävilläoloaikana järjestettiin kolme kuulemistilaisuutta: Kauhajoella, Soinissa ja Seinäjoella. Maakuntahallitus on käsitellyt luonnosvaiheen jälkeen mahdollisesti lisättä‐
viä tuulivoima‐alueita 25.3.2013. Maakuntahallitus päätti tuolloin asettaa uusia aluevarauksia kos‐
kevien esitysten sekä niihin liittyvien riittävien selvitysten toimittamisen määräajaksi 5.8.2013. Maakunta‐kaavaehdotusta on täydennetty tuolloin toimitettujen esitysten pohjalta niiltä osin, kuin hankkeet sekä niistä laaditut täydentävät selvitykset täyttävät vaihemaakuntakaavan laadin‐
nassa käytetyt kriteerit. Kaavaehdotus oli nähtävillä 1.12.2014–9.1.2015 välisen ajan. Nähtävillä‐
oloaikana järjestettiin kolme kuulemistilaisuutta: Kauhajoella, Ilmajoella sekä Alajärvellä. Kaavaprosessin aikana vaihemaakuntakaavan suunnittelutilannetta on käsitelty lukuisia kertoja maakuntahallituksessa, maakuntakaavan ohjausryhmä on kokoontunut kahdeksan kertaa ja lisäksi on pidetty lukuisia työneuvotteluja eri viranomaisten, kuntien, metsänomistajien liiton, lintutie‐
teellisten yhdistysten, asukkaiden sekä tuulivoimayhtiöiden kanssa. Vaihemaakuntakaavan suun‐
nittelutilanteesta on pyritty tiedottamaan ajankohtaisesti ja avoimesti. Etelä‐Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavaa on valmisteltu maankäyttö‐ ja rakennuslain 62 §:n mu‐
kaisesti vuorovaikutuksessa osallisten kanssa, joihin maakuntakaavan suunnittelutyössä luetaan naapurimaakuntien liitot. Maankäyttö‐ ja rakennuslain maakuntakaavan sisältövaatimuksia koske‐
van 28 §:n mukaisesti kaava on yhteen sovitettu maakuntakaava‐alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksen kanssa. 6 Kuntien lausunnot
Kunnan lausunto Alavuden lausunto Etelä‐Pohjanmaan liitto pyytää lausuntoa tuulivoimaa koske‐
vasta vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta. Lausunto pyyde‐
tään toimittamaan 9.1.2015 mennessä. Alavuden kaupunki pitää hyvänä asiana maakuntakaavaa täy‐
dentävän, tuulivoimarakentamista ohjaavan vaihekaavan val‐
mistumista. Itse tuulivoimapuistoalueiden lisäksi tulee erityistä huomiota kiinnittää myös liikenneyhteyksien ja voimalinjojen suunnitteluun ja rakentamiseen. Hyvänä pidetään myös alle 10 tuulimyllyä käsittävän kokonaisuuden sijoituspaikan ratkaise‐
mista asianomaisessa kunnassa. Tulevaisuudessa olisi myös toivottavaa, että myös "keskiselle" Etelä‐Pohjanmaalle saatai‐
siin myöhemmin poikkeus‐ menettelyllä rakentaa laajempiakin tuulivoimapuistoja, mikäli asiaan liittyvät selvitykset osoittavat tuulivoimapuiston rakentamisen mahdolliseksi ja kannattavak‐
si. Kauhavan lausunto Etelä‐Pohjanmaan liitto on pyytänyt Kauhavan kaupungin lau‐
suntoa koskien 1 vaihemaakuntakaavaehdotusta. Vaihemaa‐
kuntakaavalla ohjataan vaikutuksiltaan merkittävien tuulivoi‐
ma‐alueiden sijoittumista Etelä‐Pohjanmaalla. Vaihemaakun‐
takaava täydentää vahvistettua kokonaismaakuntakaavaa. Kaavaehdotus koostuu yhteensä 24 tuulivoimatuotannon jat‐
kosuunnitteluun soveltuvasta alueesta, joista Kauhavalla sijait‐
seva Voltti‐Kakkurin selvitysalue on yksi. Voltti‐Kakkurin suunnittelualueelle on kaavaehdotukseen sijoi‐
tettu kaavamerkintä TV‐3, jonka sisältö on: "Tuulivoimapuis‐
ton alue. MRL:n 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus ei ole voimassa alueella." Lisäksi kyseistä aluetta koskee yleinen TV ‐merkinnöille annet‐
tu suunnittelumääräys: "Tuulivoima‐alueiden suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen ja käytön aikaiset vaiku‐
tukset asutukseen, arvokkaisiin maisema‐alueisiin ja luon‐
nonympäristöön. Voimalat on sijoitettava niin, etteivät ne aiheuta merkittävää haittaa luonnon monimuotoisuuden kan‐
nalta erityisen tärkeille alueille eivätkä muille toiminnoille, kuten liikenteelle, teknisen huollon verkostoille, maa‐ ja met‐
sätaloudelle tai pohjavesille. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee turvata lentoliikenteen ja puolustusvoi‐
8 Etelä‐Pohjanmaan liiton vastine Seudullisesti merkittävä tuuli‐
voimarakentaminen on mahdol‐
lista maakuntakaavassa osoite‐
tuilla alueilla ja tätä pienempien tuulivoimatuotantoalueiden sijoittumista ohjataan jatkossa‐
kin kuntatasolla maakuntakaa‐
vaan vahvistettavien tuulivoima‐
alueiden ulkopuolella. mien toimintaedellytykset sekä ottaa huomioon puolustus‐
voimien toiminnasta, kuten tutkajärjestelmistä, valvontasen‐
soreista ja radioyhteyksien turvaamisesta, johtuvat rajoitteet. Tuulivoima‐alueiden liittymisessä sähköverkkoon on ensisijai‐
sesti pyrittävä hyödyntämään olemassa olevia johtokäytäviä." Etelä‐Pohjanmaan liiton teettämässä, kaava‐aineistoon kuulu‐
vassa Voltti‐Kakkurin alueen erillisselvityksessä todetaan lisäk‐
si kohdassa 4.2. Aluekuvaus ja aluetiedot, seuraavaa: ''Alueelle sijoittuu tilastokeskuksen tietojen mukaan asuinrakennus. Koska asuinrakennusta ei löydy maanmittauslaitoksen aineis‐
tosta, eikä rakennusta voida havaita kartta‐ tai ilmakuvatar‐
kastelussa (vuoden 2012 ilmakuvassa), on todennäköistä, ettei kyseistä rakennusta ole olemassa. Tämä tulee kuitenkin tar‐
kistaa mahdollisessa jatkosuunnittelussa." Kohdan 4.1. Ei‐
analyysin karttakuvauksen mukaan kyseinen oletettu rakennus pirstoa Voltti‐Kakkurin suunnittelualuetta rajaten keskeltä suunnittelualuetta pois tuulivoimaloiden sijoittumiselle muu‐
toin sopivaa aluetta, sillä asuinrakennusten suojaetäisyytenä kaavaehdotuksessa käytetään 1 kilometrin vähimmäisetäisyyt‐
tä. Lausuntonaan Kauhavan kaupunki toteaa seuraavaa: Kaavaselvitysten perusteella laaditun ei‐analyysin mukaan Voltti‐ Kakkurin suunnittelualueen saattamista tuulivoimatuo‐
tantoon haittaa osaltaan alueen keskeltä halkaisevat voima‐
johtolinjat, jakaen suunnittelualueen neljään pienempään osaan. Lisäksi yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa selvitet‐
täväksi jää alueen eteläosassa sijaitsevan lentoesterajoituksen todellinen merkittävyys tilanteessa jossa Kauhavan Lentosota‐
koulu on jo lopettanut toimintansa. Kauhavan kaupunki on selvittänyt suunnittelualueella sijaitse‐
van asuinrakennuksen tietoja joiden perusteella voidaan tode‐
ta luotettavasti, ettei alueella ole kyseistä, selvityksissä oletet‐
tua asuinrakennusta. Tilastokeskuksen tiedot rakennuksen olemassaolosta johtuvat oletettavasti rakennus‐ ja huoneisto‐
rekisterin virheellisyydestä Kauhavan kaupunki esittää kaavaehdotuksen Voltti‐Kakkuri erillisselvityksen tarkistamista siten, että siitä poistetaan ky‐
seinen tieto, jolloin esiselvitykset vastaavat paremmin kaava‐
määräystä sisällöltään ja 2 kilometriä halkaisijaltaan olevan, tuulivoimatuotannon toteuttamista poisrajaavan suoja‐alueen vaikutus poistuu. 9 Mahdollisen yksityiskohtaisem‐
man suunnittelun yhteydessä on mahdollista tutkia lentoestera‐
joituksen merkittävyys. Merkitään rakennuksen poistu‐
minen tiedoksi. Tuulivoimaselvitys sekä tuuli‐
voimaselvitysten täydennykset ovat taustaselvityksiä varsinai‐
selle kaavaehdotukselle, eikä niitä ole tarpeen päivittää tar‐
kentuneiden tietojen pohjalta. Kauhavan kaupungilla ei ole muuta huomautettavaa kaavaeh‐
dotuksen johdosta. Markku Lumio Jari Leivo kaupunginjohtaja kaavoituspääIIikkö Kuortaneen lausunto Etelä‐Pohjanmaan 1 vaihemaakuntakaavan laadinta on eden‐
nyt ehdotusvaiheeseen. Maakuntahallitus päätti 17.11.2014 kokouksessaan asettaa kaavaehdotuksen nähtäville 1.12.2014 ‐ 9.1.2015 väliseksi ajaksi ja pyytää ehdotuksesta lausunnot Maankäyttö‐ ja rakennusasetuksen 13 §:n edellyttämiltä ta‐
hoilta. Kaavaselostuksen johdannossa todetaan muun muassa: "Tarve tuulivoiman kaavoittamiselle on kasvanut johtuen kan‐
sallisesta energiapolitiikasta, joka on herättänyt suuren kiin‐
nostuksen tuulivoimarakentamisesta kohtaan maassamme. Rakentamisen ohjaamisessa maakuntakaavoituksella on suuri merkitys, koska Etelä‐Pohjanmaalla ei ole aikaisemmin kaavoi‐
tettu tuulivoima‐alueita. Lisäksi tavoitteeksi asetettu tuulivoi‐
man tuotannon keskittäminen suuriin yksiköihin edellyttää maakuntakaavatasoista tarkastelua ja arviointia. Maakunta‐
kaavalla ratkaistaan tuulivoima‐alueiden yleispiirteinen koko ja sijainti. Investoinnit edellyttävät kuitenkin aina yksityiskohtais‐
ta suunnittelua, kaavoitusta ja lupamenettelyä. Maakuntakaavan tavoitteena on tukea Etelä‐Pohjanmaan ke‐
hittymistä merkittäväksi tuulivoiman tuotantoalueeksi. Tähän 10 Kaavaehdotuksesta saadun mie‐
lipiteen mukaan suunnittelualu‐
een läheisyydessä sijaitsee Här‐
män Tähystäjien partiolippu‐
kunnan retkeilymaja. 30,5 neli‐
öinen retkeilymaja on saanut rakennusluvan vuonna 2004 ja sen rakennusluvan mukainen käyttötarkoitus on vapaa‐ajan rakennus. Rakennus ei ole näky‐
nyt rakennus‐ ja huoneistorekis‐
terissä, mutta tietojen tarkasta‐
misen myötä rakennus on mer‐
kitty tiedoksi. Voltin tuulivoimaloiden alue poistetaan Etelä‐Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavasta koko‐
naan saadun runsaan palaut‐
teen perusteella. on kannustanut myös useiden yritysten maakunnassa käynnis‐
tämät tuulivoimahankkeet. Tulevaisuudessa eteläpohjalaisella tuulivoiman tuotannolla tulee olemaan merkittävä rooli maa‐
kunnan ja koko maan energiahuollon kannalta. Alueisiin sisäl‐
tyy myös suuria taloudellisia arvoja ja odotuksia. Tuulipuistot voivat muodostaa jatkossa merkittävän paikallis‐ ja aluetalou‐
dellisen tulonlähteen. Samalla niillä on myös merkittäviä luon‐
toon ja ihmiseen kohdistuvia ulkoisvaikutuksia. Maakuntakaa‐
va pyrkii sovittamaan yhteen taloudelliset, kulttuuriset ja ym‐
päristöarvot." Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää lausunto‐
naan todeta seuraavaa: Kuortaneelle ei ole kaavaehdotuksessa merkitty tuulivoima‐
puistoja. Tästä huolimatta kunta pitää mahdollisena ja varau‐
tuu siihen, että Kuortaneen alueella tullaan toteuttamaan tuu‐
livoimaloiden pienempiä keskittymiä kunnan hyväksymien kaavojen ja suunnittelutarveratkaisujen kautta. Kaavaehdotukseen ei ole huomautettavaa. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin Lapuan lausunto Etelä‐Pohjanmaan liitto pyytää kaupungilta I vaihemaakunta‐
kaavan ehdotuksesta lausuntoa 9.1.2015 mennessä. Vaihe‐
maakuntakaava sisältää 24 kpl vaikutuksiltaan merkittävää tuulivoima‐aluetta Etelä‐ Pohjanmaan alueella. Jouttikallion tuulivoima‐alue sisältyy näihin tuulivoima‐alueisiin, joista muut sijoittuvat valtaosaltaan Suupohjan ja Soinin‐Alajärven‐
alueelle. Kaupunginvaltuusto on omalta osaltaan 10.11.2014 § 3 hyväk‐
synyt Jouttikallion osayleiskaavan, johon ko. tuulivoima‐alue myös sisältyy. Jouttikallion tuulivoima‐alue sijoittuu osayleis‐
kaavan mukaisen teollisuusalueen yhteyteen, millaisille alueil‐
le ympäristöministeriö mm. suosittaa tuulivoimaloiden sijoit‐
tamista. Edellä olevan perusteella on syytä kaavaselostuksen aluekuva‐
us‐kohtaa täydentää Jouttikallion tuulivoima‐alueen osalta siten, että taulukkotekstiin tulee tekstilisäys; "Jouttikallion tuulivoima‐alue sijoittuu yleiskaavan mukaisen teollisuusalu‐
een yhteyteen". 11 Seudullisesti merkittävä tuuli‐
voimarakentaminen on mahdol‐
lista maakuntakaavassa osoite‐
tuilla alueilla ja tätä pienempien tuulivoimatuotantoalueiden sijoittumista ohjataan jatkossa‐
kin kuntatasolla maakuntakaa‐
vaan vahvistettavien tuulivoima‐
alueiden ulkopuolella. Lausuntopyyntö, vaihekaavaehdotus I‐tuulivoima ja kaa‐
vaselostus esityslistan oheismateriaalina sekä alla olevista lin‐
keistä. Asiaa on käsitelty 10.12.2014 puheenjohtajiston työryhmässä. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallituksella ei ole huomauttamista laadittuun vai‐
hemaakuntakaavan I‐tuulivoima kaavaehdotukseen. Kaa‐
vaselostukseen on syytä ottaa aluekuvaus kohtaan tekstilisäys; "Jouttikallion tuulivoima‐alue sijoittuu yleiskaavan mukaisen teollisuusalueen yhteyteen". Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Teuvan lausunto 12.1.2015 Etelä‐Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavan laa‐
dinta on edennyt ehdotusvaiheeseen. Vaihemaakuntakaa‐
valla ohjataan vaikutuksiltaan merkittävien tuulivoima‐
alueiden sijoittumista Etelä‐Pohjanmaalla. Vaihemaakunta‐
kaava täydentää vahvistettua kokonaismaakuntakaavaa, joka ei ota kantaa tuulivoimaan. Maakuntakaavaehdotuksen ratkai‐
su koostuu yhteensä 24 tuulivoimatuotannon jatkosuunnitte‐
luun soveltuvasta alueesta. Kaavan valmisteluvaiheessa muodostettiin arvioinnin pohjaksi laajuudeltaan, vaikutuksiltaan ja ohjaavuudeltaan kolme eri‐
laista vaihtoehtoa VE0, VE1, VE2. Osallisten kanssa käyty vuo‐
rovaikutus vaihtoehtotarkastelun osalta on toteutettu maa‐
kuntakaavan ohjausryhmän kokouksessa 10.4.2012. Ohjaus‐
ryhmän antaman palautteen perusteella maakuntakaavan valmistelua päätettiin jatkaa vaihtoehdon V1 pohjalta. Kaavaselosteessa vaihtoehto VE1 määritellään seuraavasti: VE 1 Maakuntakaavassa osoitetaan tehdyn selvityksen perusteella maakunnallisesti merkittävät vähintään 10 voimalaitosyksikön keskitettyyn rakentamiseen soveltuvat tuulivoima‐alueet. Li‐
säksi osoitetaan ne tiedossa olevat vähintään 10 voimalai‐
tosyksikön kokoiset tuulivoima‐alueet, jotka sijoittuvat selvi‐
tyksen alueiden ulkopuolelle ja joista on olemassa riittävän tarkat hankekohtaiset suunnitelmat. Merkintä koskee arviolta noin 15–20 aluetta. Tätä pienempien 12 Täydennetään kaavaselostuk‐
sen aluekuvausta lausunnon mukaisesti. alueiden suunnittelu toteutetaan kuntakohtaisella kaavoituk‐
sella. Maakuntakaava mahdollistaa vaihtoehtoisia sijainteja suurille tuulivoimapuistoille. Puistojen vaikutukset ulottuvat selvästi laajemmalle alueelle kuin nollavaihtoehdossa. Kaava ohjaa tuulivoimarakentamista edelleen suhteellisen isoihin ja harvoi‐
hin kohteisiin, jolloin kaavan vaikutukset ihmisiin ja ympäris‐
töön ovat rajoittuneemmat kuin vaihtoehdossa 2. Vaihtoehto 1 mahdollistaa tuulivoiman tuotannon kasvattamisen pitkälle tulevaisuuteen. Kaavaehdotus koostuu kaavakartasta, kaavamerkinnöistä ja –
määräyksistä sekä kaavaratkaisua perustelevasta kaavaselos‐
tuksesta ja selvitysasiakirjoista. Kaavaehdotus on asetettu nähtäville 1.12.2014 – 9.1.2015 väliseksi ajaksi. Mahdolliset lausunnot tulee antaa 9.1.2015 mennessä. Kaavaehdotus ja siihen liittyvä keskeinen suunnittelumateriaa‐
li on luettavissa osoitteessa www.epliitto.fi kohdassa suunni‐
telmat ja ohjelmat – maakuntakaava. Kunnaninsinöörin/kaavoittajan esitys: Teuvan kunnanvaltuusto on hyväksynyt Paskoonharjun alueen osayleiskaavan ja Viiatin Saunamaan alueen tuulivoi‐
maosayleiskaavan 15.12.2014. Paskoonharjun kaavassa alueel‐
le on sijoitettu 23 voimalaa. Alueen YVA‐prosessi on toteutet‐
tu vuonna 2011 ja siitä on saatu yhteysviranomaisen lausunto 8.7.2011 diaarinumero EPOELY/3/07.04/2011. Viiatin Saunamaan alueelle on esitetty Teuvan puolelle 5 tuuli‐
voimalaa ja vastaavasti ko. alueen Kurikan puolelle 3 voimalaa.
Paskoonharjun osayleiskaava‐alue on maakuntakaavaehdo‐
tuksessa esitetty tuulivoima‐alueena ja Viiatin Saunamaan alue osittain. Teuvan kunta uudistaa lausuntonaan aiemmin 10.6.2013 § 133 esittämänsä asian Viiatin Saunamaan tuulivoima‐alueen raja‐
usta koskien. Paskoonharjun alueen tuulivoima‐alueella on kunnan tiedon mukaan ollut alustavia suunnitelmia alueen mahdolliseksi laa‐
jentamiseksi. Vaihemaakuntakaavaehdotuksessa tuulivoima‐
alue on rajattu 15.12.2014 hyväksytyn alueen mukaisesti. Teu‐
13 Vaihemaakuntakaavassa I käy‐
tetty tuulivoimaloiden alueen merkintä ei ole tarkka, vaan yleispiirteinen rajaus, joka tar‐
van kunnan näkemyksen mukaan nyt lausunnolla olevalla vai‐
hemaakuntakaavaehdotuksella tulee mahdollista myös alueen mahdollinen laajentuminen tulevaisuudessa. Pohjanmaan maakuntakaavassa, lausunnossa olevassa Etelä‐
Pohjanmaan vaihemaakuntakaavaehdotuksessa ja kuntiin vii‐
me aikoina lausunnoille tulleissa eri toimijoiden tuulivoima‐
hankkeita käsittelevissä lausuntopyynnöissä on esitetty yli 20 tuulivoimapuistohanketta, jotka sijaitsevat Pohjanmaan maa‐
kuntakaavan alueella sekä Etelä‐Pohjanmaan alueella Teuvalla ja Karijoella. Lukuisia tuulivoimaloita sisältävien yksittäisten puistojen sekä koko alueelle suunniteltujen kaikkien puistojen yhteinen sähkönsyöttöteho valtakunnan ja alueverkkoon kas‐
vavat usein niin suuriksi, että on tarvetta vahvistaa nykyisiä valtakunnanverkkoa ja paikallisten voimalinjoja tai rakentaa kokonaan uusia sähkönsiirtolinjoja. Vaihemaakuntakaavan laadinnan yhteydessä myös vaikutukset valtakunnan ja paikal‐
lisiin sähkönjakeluverkostoihin tulisi tutkia ja esittää kaavassa varaukset mahdollisesti tarvittaville uusille sähkönsiirtolinjoil‐
le. Ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy valmistelijan esityksen. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Karijoen lausunto Maakuntakaava on osa maakunnallista suunnittelujärjestel‐
mää, johon sen lisäksi kuuluvat maakuntasuunnitelma ja aluekehitystä ohjaava maakuntaohjelma. Nyt käsillä oleva maakuntakaava täydentää edellistä, vuonna 2005 vahvistet‐
tua kokonaismaakuntakaavaa osoittamalla maakunnalliset tuulivoiman tuotantoon soveltuvat alueet. Tarve tuulivoiman kaavoittamiselle on kasvanut johtuen kan‐
sallisesta energiapolitiikasta, joka on herättänyt suuren kiin‐
nostuksen tuulivoimarakentamista kohtaan maassamme. Rakentamisen ohjaamisessa maakuntakaavoituksella on suu‐
ri merkitys, koska Etelä‐Pohjanmaalla ei ole aikaisemmin kaa‐
voitettu tuulivoima‐alueita. Lisäksi tavoitteeksi asetettu tuuli‐
14 kentuu yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, tehtyjen selvitys‐
ten ja vaikutusten arvioinnin jälkeen. Etelä‐Pohjanmaan liitto on käsi‐
tellyt asiaa Fingrid Oy:n edusta‐
jan kanssa vaihemaakuntakaa‐
van ohjausryhmässä sekä erilli‐
sen työneuvottelun Fingrid Oy:n edustajan kanssa tuulivoima‐
alueiden ja selvitysalueen liitty‐
mismahdollisuuksista sähkö‐
verkkoon sekä voimajohtojen yhteystarvemerkinnöistä. Neu‐
vottelun tuloksena on todettu, ettei maakuntakaavatasolla ei ole mahdollista koota riittäviä lähtötietoja selvityksen laatimi‐
seksi tarvittavalla tarkkuudella. Kaavaan ei näin ollen tulla myöskään merkitsemään voima‐
johtojen yhteystarpeita. Suun‐
nittelumääräysten mukaan tuu‐
livoima‐alueiden liittämisessä sähköverkkoon on ensisijaisesti pyrittävä hyödyntämään ole‐
massa olevia johtokäytäviä. voiman tuotannon keskittäminen suuriin yksiköihin edellyttää maakuntakaavatasoista tarkastelua ja arviointia. Maakuntakaavalla ratkaistaan tuulivoima‐alueiden yleispiir‐
teinen koko ja sijainti. Investoinnit edellyttävät kuitenkin aina yksityiskohtaista suunnittelua, kaavoitusta ja lupamenet‐
telyä. Maakuntakaavan tavoitteena on tukea Etelä‐ Pohjan‐
maan kehittymistä merkittäväksi tuulivoiman tuotantoalu‐
eeksi. Tähän on kannustanut myös useiden yritysten maa‐
kunnassa käynnistämät tuulivoimahankkeet Tulevaisuudessa eteläpohjalaisella tuulivoiman tuotannolla tulee olemaan merkittävä rooli maakunnan ja koko maan energiahuollon kannalta. Alueisiin sisältyy myös suuria talou‐
dellisia arvoja ja odotuksia. Tuulipuistot voivat muodostaa jatkossa merkittävän paikallis‐ ja aluetaloudellisen tulonläh‐
teen. Samalla niillä on myös merkittäviä luontoon ja ihmiseen kohdistuvia ulkoisvaikutuksia. Maakuntakaava pyrkii sovittamaan yhteen taloudelliset, kult‐
tuuriset ja ympäristöarvot Kaavan valmistelu aloitettiin maa‐
kuntahallituksen vireillepanopäätöksellä 18.4.2011. Kaava‐
luonnos asetettiin nähtäville 11.6.2012. Maakuntahallitus päätti 17.11.2014 asettaa kaavaehdotuksen nähtäville 1.12.2014‐9.1.2015. Maakuntakaavan vaihtoehtoiset ratkaisut: VEO Maakuntakaavassa osoitetaan ne tiedossa olevat minimikool‐
taan noin 10 voimalaitosyksikön kokoiset ja sitä suuremmat tuulivoima‐alueet, joista on olemassa hankekohtainen yleis‐
kaavatasoinen suunnitelma ja /tai osallistumis‐ ja arviointira‐
portti. Lisäksi maakuntakaavassa annetaan koko kaava ‐ aluet‐
ta koskeva tuulivoimarakentamista ohjaava yleinen suunnitte‐
lumääräys. Merkintä koskee arviolta noin 5‐ 10 aluetta. Pie‐
nempien, alle 10 voimalaitosyksikköä käsittävien puistojen suunnittelu ja toteutetaan kuntakaavoituksella. Maakunta‐
kaava rajaa uusien suurten tuulivoima ‐alueiden rakentumisen pääsääntöisesti nykyisin tiedossa oleviin hankkeisiin. Tuuli‐
voimarakentamisen vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön pysy‐
vät vastaavasti mahdollisimman pieninä. Tuulivoiman tuotan‐
tokapasiteetti nousee merkittävästi, mutta sen kasvattaminen tulevaisuudessa vaikeutuu. VEI Maakuntakaavassa osoitetaan tehdyn selvityksen perusteella 15 maakunnallisesti merkittävät vähintään 10 voimalaitosyksikön keskitettyyn rakentamiseen soveltuvat tuulivoima‐alueet. Li‐
säksi osoitetaan ne tiedossa olevat vähintään 10 voimalai‐
tosyksikön kokoiset tuulivoima‐alueet, jotka sijoittuvat selvi‐
tyksen alueiden ulkopuolelle ja joista on olemassa riittävän tarkat hankekohtaiset suunnitelmat. Merkintä koskee arviolta noin 15‐20 aluetta. Tätä pienempien alueiden suunnittelu toteutetaan kuntakohtaisella kaavoituksella. Maakuntakaava mahdollistaa vaihtoehtoisia sijainteja suurille tuulivoimapuis‐
toille. Puistojen vaikutukset ulottuvat selvästi laajemmalle alueelle kuin nolla‐ vaihtoehdossa. Kaava ohjaa tuulivoimara‐
kentamista edelleen suhteellisen isoihin ja harvoihin kohtei‐
siin, jolloin kaavan vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön ovat rajoittuneemmat kuin vaihtoehdossa 2. Vaihtoehto 1 mah‐
dollistaa tuulivoiman tuotannon kasvattamisen pitkälle tule‐
vaisuuteen. VE2 Maakuntakaavassa osoitetaan kaikki seudullisesti ja maakun‐
nallisesti merkittävät vähintään kolmen voimalaitosyksikön ja sitä suuremmat keskitettyyn rakentamiseen soveltuvat tuuli‐
voima‐alueet ja kohteet. Kaavaan tulisi vähintään 25–30, jopa 50 aluemerkintää. Ainoastaan 1‐2 voimalaa käsittävien hankkeiden suunnittelu hoidetaan kuntakohtaisella kaavoi‐
tuksella. Vaihtoehto 2 mahdollistaa lukuisten erikokoisten puistojen syntymisen laajasti eri puolille maakuntaa. Kaavan maisemalliset ja ympäristövaikutukset ovat suurimmat. Puis‐
tojen toteutuessa tuulivoimaloista tulee merkittävä osa ete‐
läpohjalaista maisemaa. Puistoja sijoittuu runsaasti sekä luon‐
non‐ että kulttuurimaisemiin. Vaihtoehdossa 2 voidaan käy‐
tännössä ottaa tuotantoon kaikki nykytietämyksellä tek‐
nis‐taloudellisesti hyödynnettävissä olevat tuulivoima‐alueet. Tuulivoimapuiston alue (tv 1‐3) Kaikkia tuulivoima‐alueiden merkintöjä koskeva yleinen suun‐
nittelumääräys: Tuulivoima‐alueiden suunnittelussa on otet‐
tava huomioon rakentamisen ja käytön aikaiset vaikutukset asutukseen, arvokkaisiin maisema‐alueisiin ja luonnonympä‐
ristöihin. Voimalat on sijoitettava niin, etteivät ne aiheuta merkittävää haittaa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeille alueille eivätkä muille toiminnoille, kuten liikenteelle, teknisen huollon verkostoille, maa‐ ja metsätalou‐
delle tai pohjavesille. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee turvata lentoliikenteen ja puolustusvoimien toimintaedellytykset sekä ottaa huomioon puolustusvoimien toiminnasta, kuten 16 tutkajärjestelmistä, valvontasensoreista ja radioyhteyksien turvaamisesta, johtuvat rajoitteet. Tuulivoima‐alueiden liit‐
tämisessä sähköverkkoon on ensisijaisesti pyrittävä hyödyn‐
tämään olemassa olevia johtokäytäviä. Tuulivoimapuiston alue (tv‐1) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan tuulivoiman tuo‐
tantoon soveltuvat alueet. MRL:n 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus ei ole voimassa tuulivoima‐alueilla. Suunnittelumääräys: Tuulivoima‐alueiden yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueella pe‐
sivään ja alueen yli muuttavaan linnustoon, kulttuuri‐ ja luon‐
nonmaisemaan sekä pohjaveteen kohdistuviin vaikutuksiin. Lisäksi kaavamerkintää koskee tv‐merkinnöille annettu yleinen suunnittelumääräys. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan kasvillisuus‐ ja lin‐
nustoarvoiltaan merkittävä suoluontoalue, joka tulee ottaa huomioon tuulivoimatuotannon suunnittelussa. Suunnitte‐
lumääräys: Alueen ja sen lähiympäristön käyttöä suunnitelta‐
essa on otettava huomioon merkinnän kohteena olevan suo‐
luonnon kasvillisuus‐ ja linnustoarvot, suoalueen vesitalous ja luontoarvojen säilymisen kannalta tarpeelliset ekologiset yh‐
teydet. Voimajohto (z) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan Etelä‐Pohjanmaan lainvoimaisen maakuntakaavan (23.5.2005) osoittamat voima‐
linjat sekä lainvoimaisessa vaihemaakuntakaavassa voimalinjo‐
jen yhteystarvemerkinnällä osoitetut, sittemmin toteutuneet voimalinjat. Alueella on voimassa MRL 33§ mukainen raken‐
tamisrajoitus. Yhteenveto kaavan Iinnustovaikutuksista ja johtopäätökset (Maakuntakaavan linnustovaikutukset) Maakuntakaavalla pyritään ohjaamaan vähintään seudullises‐
ti merkittävien tuulivoimapuistojen sijaintia siten, ettei maa‐
kunnassa pesiville tai alueen yli muuttaville linnuille aiheudu merkittäviä haittavaikutuksia. Kaavan laadinnassa huomioi‐
daan pesimäalueina ja muutonaikaisina levähdys‐ ja ruokailu‐
alueina merkittävät alueet sekä muuttoreitit siltä osin, kun ne ovat tiedossa. Maakuntakaavan erityisvaatimuksena on arvioi‐
17 da maakunnan tuulivoima‐alueiden yhteisvaikutuksia. Jos kaikki maakuntakaavan osoittamat tuulivoimapuiston alueet toteutuvat täysimittaisina, tuulivoimaloihin ja liityntä‐
johtoihin törmää vuosittain arviolta noin 690 lintua. Jos olete‐
taan, että 60 % suunnitelluista alueista etenee toteutukseen seuraavien 10–20 vuoden aikana, tuulipuistojen aiheuttama kuolleisuus on hieman yli 400 lintua vuodessa. Näitä tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että kyse on hyvin karkeista arviolaskelmista ja tulokset ovat suuntaa‐antavia. Samaten uhanalaisten lintulajien osuus kokonaiskuolleisuudesta tulee olemaan suhteellisen pieni. Tutkimusten mukaan hiili‐ ja ydin‐
voimaloiden aiheuttama lintukuolleisuus on tuuli‐ voimapuis‐
tojen aiheuttamaa riskiä huomattavasti korkeampi, joten tuu‐
livoimakaavan toteutuminen ei aiheuta muita energiantuotan‐
toratkaisuja vakavampaa lintujen kuolleisuusriskiä. Maakuntakaavan osoittamat tuulivoimapuiston alueet sijoit‐
tuvat pääosin etäälle tiedossa olevista lintujen tärkeistä pesi‐
mäalueista. Tuulivoima‐alueet 7 ja 8 sijoittuvat sen verran lä‐
helle lintujen maakunnallisesti tärkeää pesimäsuota, että hankkeiden valmistelussa on syytä kiinnittää huomiota aluei‐
den linnustovaikutuksiin. Suupohjan alueella tuulivoima‐alueet 1 (Mustaisneva) ja 22 (Rajamäenkylä) sijaitsevat myös lintujen pesimäsoiden lähellä. Rajamäenkylän ongelma on, että pesi‐
mäsuo jää tuulivoima‐alueen keskelle. Nämäkin tuulivoima‐
puistot on todennäköisesti mahdollista toteuttaa aiheuttamat‐
ta seudullisesti merkittäviä vaikutuksia pesimälinnustoon, kunhan esimerkiksi lintujen saalistusreitit otetaan huomioon voimaloiden sijoittelussa. Maakuntakaavan osoittamat tuulivoima‐alueet eivät pääosin sijoitu lähelle valtakunnallisesti arvokkaita lintualueita (FINIBA ‐alueita). Tuulivoima‐alue 19 (Paskoonharju) sijaitsee Suupoh‐
jan metsien FINIBA‐alueella, joka on laajojen, yhtenäisten, havupuuvaltaisten metsäalueiden kokonaisuus (ks. taulukko 4). Alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota tuulivoimaloi‐
den metsälintuihin aiheuttamiin vaikutuksiin. Kaavan tuuli‐
voima‐alueita sijaitsee lähellä isojen lintujen muutonaikaisia kertymäalueita (levähtämis‐ ja ruokailualueita) erityisesti Iso‐
joen, Kauhajoen ja Kurikan kunnissa. Suomenselän alueella, maakunnan keski‐ ja itäosissa, tuulivoimalat sijoittuvat etäälle lintujen muutonaikaisista kertymäalueista. Puistojen tar‐
kemmassa suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää maakunnan kautta muuttavien metsähanhien törmäyskuol‐
leisuuteen. Kaavan osoittamista 24 tuulivoima‐alueesta on joka toiselle 18 hankkeiden YVA‐menettelyn tai kaavan valmistelun yhteydes‐
sä toteutettu linnustoselvitykset Näistä hankealueista on to‐
dettu ympäristövaikutusten arviointiselostuksissa, että hank‐
keilla on joitakin alueella pesiviin tai sen yli muuttaviin lintui‐
hin kohdistuvia vaikutuksia. Linnustovaikutuksia ei ole kuiten‐
kaan arvioitu niin merkittäviksi, että niiden perusteella hanke tulisi jättää toteuttamatta. Selvitykset siis osoittavat, että hankkeet voidaan toteuttaa, kunhan hankealueilla sijaitsevat suojelullisesti arvokkaiden lajien reviirit huomioidaan suunnit‐
telussa. Toiselle puolikkaalle maakuntakaavan osoittamista tuulivoima‐
alueista ei ole kaavan laadinnan vaiheessa tehty hankekohtais‐
ta tai erityistä aluekohtaista ympäristövaikutusten arviointia ja tiedot alueella pesivistä ja levähtävistä linnuista ovat hajanai‐
sia. Alueilla esiintyy kuitenkin valtaosin talousmetsää, ojitettu‐
ja soita ja turvetuotantoalueita, minkä vuoksi alueet eivät to‐
dennäköisesti ole merkittäviä lintujen pesimä‐ tai levähdysalu‐
eita. Suojelullisesti arvokkaita lintuja voi kuitenkin pesiä, soida ja levähtää tuulivoima‐alueiden vanhojen metsien laikuissa, pienvesien äärellä tai ojittamattomilla soilla. Arvokkaiden lin‐
tulajien reviirit ja elinympäristöt tulee selvittää ja huomioida hankevalmistelun yhteydessä. Nykytiedon valossa voidaan todeta, että maakuntakaavan tuu‐
livoimaloiden alueilla sijaitsee metsien pirstoutumiselle herk‐
kien lajien reviirejä. Näitä lajeja ovat vanhan metsän rakenne‐
piirteitä suosivat lajit, kuten kuukkeli, kehrääjä, metso ja poh‐
jantikka. Alueille kohdistuva tuulivoimarakentaminen aiheut‐
taa muutoksia lajien elinympäristöihin, sillä voimaloiden pe‐
rustamista varten metsään on tehtävä aukkohakkuita, ja alu‐
een metsäautotieverkostoa on täydennettävä ja teitä leven‐
nettävä. Tämä puolestaan pirstoo metsäisiä elinympäristöjä. Tuulivoimapuistojen aiheuttamia elinympäristövaikutuksia voidaan hillitä säilyttämällä pirstoutumiselle herkkien lajien reviirit ja sijoittamalla tuulivoimalat niiden ulkopuolelle. Myös reviirien välisten ekologisten yhteyksien säilymisestä on huo‐
lehdittava tuulivoimarakentamisen suunnittelussa. Tuulivoi‐
maloiden lapojen aiheuttama ääni saattaa karkottaa melulle herkimmät lajit pois tuulivoima‐alueilta, mutta tähänkin voi‐
daan vaikuttaa voimaloiden sijoittelulla. Yhteenvetona voidaan todeta, että toteutuessaan Etelä‐ Poh‐
janmaan maakuntakaavan mukaiset tuulivoimapuistot aihe‐
uttavat pesivälle ja muuttavalle linnustolle sekä häiriö‐, este‐, että törmäysvaikutuksia. Vaikutuksia on arvioitava kriittisesti ja ne tulee ottaa huomioon maakuntakaavan jatkovalmistelus‐
19 sa niin alueiden rajausten kuin suunnittelumääräysten suh‐
teen. Voidaan kuitenkin todeta, että Etelä‐Pohjanmaan tuuli‐
voima‐alueiden linnustovaikutukset eivät todennäköisesti vaikuta minkään Suomessa esiintyvän lajin elinvoimaisuuteen valtakunnallisella tasolla. Tuulivoimarakentamisen vaikutuk‐
set linnustoon ovat ensisijaisesti paikallisia tai seudullisia. On myös huomattava, että tuulivoima‐alueiden läntisen ja itäisen tihentymän väliin jää maakuntaan noin 50 ‐ 80 kilometrin le‐
vyinen tuulivoimarakentamisesta vapaa vyöhyke, joka osal‐
taan lieventää kaavan linnustovaikutuksia. Kaava‐asiakirjat ovat kokonaisuudessaan nähtävillä osoittees‐
sa: www.epliitto.fi kohdassa suunnitelmat ja ohjelmat‐ maakun takaava. Ehdotus: Karijoen kunta esittää pyydettynä lausuntonaan, että tuuli‐
voima‐alueen 22 Rajamäenkylän tuulipuiston keskellä 4 km halkaisijaltaan oleva LUO ‐alue rajataan koskemaan ainoastaan kalasääsken pesää ympäröivää suoaluetta (Virsunneva). Muilta osin kalasääsken suojavyöhyke ja saalistusreitti määriteltäisiin linnustoselvityksen mukaisesti osayleiskaavoituksen yhteydes‐
sä. Tarkennuksena, että osa Lakiakankaan tuulivoima‐alueesta sijaitsee Karijoen puolella. Karijoen kunta kannattaa vaihtoehtoa VE1 :stä jossa maakun‐
takaavassa osoitetaan tehdyn selvityksen perusteella maa‐
kunnallisesti merkittävät vähintään 10 voimalaitosyksikön keskitettyyn rakentamiseen soveltuvat tuulivoima ‐alueet. Lisäksi osoitetaan ne tiedossa olevat vähintään 10 voima‐ lai‐
tosyksikön kokoiset tuulivoima‐alueet, jotka sijoittuvat selvi‐
tyksen alueiden ulkopuolelle ja joista on olemassa riittävän 20 Kalasääsken pesä muutetaan vaihemaakuntakaavassa huo‐
mioitavaksi 1 km puskuri‐
vyöhykkeellä, sekä lisäksi huo‐
mioidaan linnustoselvityksen osoittama saalistusreitti etelä‐
lounaaseen. Muutetaan tuuli‐
voima‐alueen rajausta yllä ole‐
van mukaisesti. Tarkemmat suo‐
jaetäisyydet määritellään YVA‐
menettelyssä sekä osayleiskaa‐
voituksen yhteydessä. Tarkenne‐
taan selostukseen, että La‐
kiakangas sijoittuu osin myös Karijoen puolelle. LUO‐merkintä kohdistuu nimenomaan Virsun‐
nevaan kuten merkinnän kuva‐
uksesta ilmenee, mutta mitta‐
kaavasta johtuvien piirtämistek‐
nisten syiden takia Virsunneva on osoitettu kaavakartassa koh‐
demerkinnällä. Vaihemaakuntakaavan ohjaus‐
ryhmä on 10.4.2012 pidetyssä kokouksessa päättänyt jatkaa maakuntakaavan valmistelua vaihtoehto 1 pohjalta. Nähtävillä ollut vaihemaakuntakaavan eh‐
tarkat hankekohtaiset suunnitelmat. Muilta osin Karijoen kunnalla ei ole huomauttamista Etelä‐ Pohjanmaan I vaihemaakuntakaava ehdotuksesta. Kunnanhallitus: Seppo Tienhaara ehdotti lausunnon esittämistä kaavaehdo‐
tuksen mukaisesti. Hänen ehdotuksensa ei saanut kannatusta.
Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen päättäneen hyväksyä esittelijän ehdotus. Päätöksen jälkeen Seppo Tienhaara ilmoitti eriävän mielipi‐
teen päätöksen johdosta. Eriävä mielipide on pöytäkirjan liit‐
teenä no 86a. Isojoen lausunto Maakuntakaava on osa maakunnallista suunnittelujärjestel‐
mää, johon sen lisäksi kuuluvat maakuntasuunnitelma ja alue‐
kehitystä ohjaava maakuntaohjelma. Nyt käsillä oleva maa‐
kuntakaava täydentää edellistä, vuonna 2005 vahvistettua kokonaismaakuntakaavaa osoittamalla maakunnalliset tuuli‐
voiman tuotantoon soveltuvat alueet. Tarve tuulivoiman kaavoittamiselle on kasvanut johtuen kan‐
sallisesta energiapolitiikasta, joka on herättänyt suuren kiin‐
nostuksen tuulivoimarakentamista kohtaan maassamme. Ra‐
kentamisen ohjaamisessa maakuntakaavoituksella on suuri merkitys, koska Etelä‐Pohjanmaalla ei ole aikaisemmin kaavoi‐
tettu tuulivoima‐alueita. Lisäksi tavoitteeksi asetettu tuulivoi‐
man tuotannon keskittäminen suuriin yksiköihin edellyttää maakuntakaavatasoista tarkastelua ja arviointia. Maakuntakaavalla ratkaistaan tuulivoima‐alueiden yleispiirtei‐
nen koko ja sijainti. Investoinnit edellyttävät kuitenkin aina yksityiskohtaista suunnittelua, kaavoitusta ja lupamenettelyä. Maakuntakaavan tavoitteena on tukea Etelä‐Pohjanmaan ke‐
hittymistä merkittäväksi tuulivoiman tuotantoalueeksi. Tähän on kannustanut myös useiden yritysten maakunnassa käynnis‐
tämät tuulivoima hankkeet. Tulevaisuudessa eteläpohjalaisella tuulivoiman tuotannolla tulee olemaan merkittävä rooli maakunnan ja koko maan energiahuollon kannalta. Alueisiin sisältyy myös suuria talou‐
dellisia arvoja ja odotuksia. Tuulipuistot voivat muodostaa jatkossa merkittävän paikallis‐ ja aluetaloudellisen tulonläh‐
21 dotus on valmisteltu VE1‐
mukaisesti. teen. Samalla niillä on myös merkittäviä luontoon ja ihmiseen kohdistuvia ulkoisvaikutuksia. Maakuntakaava pyrkii sovittamaan yhteen taloudelliset, kult‐
tuuriset ja ympäristöarvot. Kaavan valmistelu aloitettiin maa‐
kuntahallituksen vireillepanopäätöksellä 18.4.2011. Kaava‐
luonnos asetettiin nähtäville 11.6.2012. Maakuntahallitus päätti 17.11.2014 asettaa kaavaehdotuksen nähtäville 1.12.2014‐9.1.2015. Maakuntakaavan vaihtoehtoiset ratkaisut: VE0 Maakuntakaavassa osoitetaan ne tiedossa olevat minimikool‐
taan noin 10 voimalaitosyksikön kokoiset ja sitä suuremmat tuulivoima‐ alueet, joista on olemassa hankekohtainen yleis‐
kaavatasoinen suunnitelma ja/tai osallistumis‐ ja arviointira‐
portti. Lisäksi maakuntakaavassa annetaan koko kaava‐ aluet‐
ta koskeva tuulivoimarakentamista ohjaava yleinen suunnitte‐
lumääräys. Merkintä koskee arviolta noin 5‐10 aluetta. Pie‐
nempien, alle 10 voimalaitosyksikköä käsittävien puistojen suunnittelu ja toteutetaan kuntakaavoituksella. Maakuntakaa‐
va rajaa uusien suurten tuulivoima‐alueiden rakentumisen pääsääntöisesti nykyisin tiedossa oleviin hankkeisiin. Tuuli‐
voimarakentamisen vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön pysy‐
vät vastaavasti mahdollisimman pieninä. Tuulivoiman tuotantokapasiteetti nousee merkittävästi, mut‐
ta sen kasvattaminen tulevaisuudessa vaikeutuu. VE 1 Maakuntakaavassa osoitetaan tehdyn selvityksen perusteella maakunnallisesti merkittävät vähintään 10 voimalaitosyksikön keskitettyyn rakentamiseen soveltuvat tuulivoima‐alueet. Lisäksi osoitetaan ne tiedossa olevat vähintään 10 voimalai‐
tosyksikön kokoiset tuulivoima‐alueet, jotka sijoittuvat selvi‐
tyksen alueiden ulkopuolelle ja joista on olemassa riittävän tarkat hankekohtaiset suunnitelmat. Merkintä koskee arviolta noin 15–20 aluetta. Tätä pienempien alueiden suunnittelu toteutetaan kuntakohtaisella kaavoituksella. Maakuntakaava mahdollistaa vaihtoehtoisia sijainteja suurille tuulivoimapuis‐
toille. Puistojen vaikutukset ulottuvat selvästi laajemmalle alueelle kuin nollavaihtoehdossa. Kaava ohjaa tuulivoimara‐
kentamista edelleen suhteellisen isoihin ja harvoihin kohtei‐
siin, jolloin kaavan vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön ovat rajoittuneemmat kuin vaihtoehdossa 2. Vaihtoehto 1 mahdol‐
listaa tuulivoiman tuotannon kasvattamisen pitkälle tulevai‐
suuteen. VE 2 22 Maakuntakaavassa osoitetaan kaikki seudullisesti ja maakun‐
nallisesti merkittävät vähintään kolmen voimalaitosyksikön ja sitä suuremmat keskitettyyn rakentamiseen soveltuvat tuuli‐
voima‐alueet ja kohteet. Kaavaan tulisi vähintään 25–30, jopa 50 aluemerkintää. Ainoastaan 1‐2 voimalaa käsittävien hank‐
keiden suunnittelu hoidetaan kuntakohtaisella kaavoituksella. Vaihtoehto 2 mahdollistaa lukuisten erikokoisten puistojen syntymisen laajasti eri puolille maakuntaa. Kaavan maisemalli‐
set ja ympäristövaikutukset ovat suurimmat. Puistojen toteu‐
tuessa tuulivoimaloista tulee merkittävä osa eteläpohjalaista maisemaa. Puistoja sijoittuu runsaasti sekä luonnon‐ että kult‐
tuurimaisemiin. Vaihtoehdossa 2 voidaan käytännössä ottaa tuotantoon kaikki nykytietämyksellä teknis‐taloudellisesti hyödynnettävissä olevat tuulivoima‐alueet. Kaavaehdotuksessa on Isojoen alueelle ehdotettu Lakiakan‐
kaan ja Rajamäenkylän tuulivoima‐alueet. Rajamäenkylän alue ulottuu myös Karijoen alueelle. Tuulivoimapuiston alue (tv 1‐3) Kaikkia tuulivoima‐alueiden merkintöjä koskeva yleinen suun‐
nittelumääräys: Tuulivoima‐alueiden suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen ja käytön aikaiset vaikutukset asutukseen, ar‐
vokkaisiin maisema‐alueisiin ja luonnonympäristöihin. Voima‐
lat on sijoitettava niin, etteivät ne aiheuta merkittävää haittaa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeille alueil‐
le eivätkä muille toiminnoille, kuten liikenteelle, teknisen huol‐
lon verkostoille, maa ja metsätaloudelle tai pohjavesille. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee turvata lentoliikenteen ja puolustusvoimien toimintaedellytykset sekä ottaa huomioon puolustusvoimien toiminnasta, kuten tutka‐
järjestelmistä, valvontasensoreista ja radioyhteyksien turvaa‐
misesta, johtuvat rajoitteet. Tuulivoima‐alueiden liittämisessä sähköverkkoon on ensisijaisesti pyrittävä hyödyntämään ole‐
massa olevia johtokäytäviä. Tuulivoimapuiston alue (tv‐1) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan tuulivoiman tuo‐
tantoon soveltuvat alueet. MRL:n 33 §:n mukainen rakenta‐
misrajoitus ei ole voimassa tuulivoima‐alueilla. Suunnittelumääräys: Tuulivoima‐alueiden yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueella pe‐
sivään ja alueen yli muuttavaan linnustoon, kulttuuri‐ ja luon‐
23 nonmaisemaan sekä pohjaveteen kohdistuviin vaikutuksiin. Lisäksi kaavamerkintää koskee tv‐merkinnöille annettu ylei‐
nen suunnittelumääräys. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan kasvillisuus‐ ja lin‐
nustoarvoiltaan merkittävä suoluontoalue, joka tulee ottaa huomioon tuulivoimatuotannon suunnittelussa. Suunnittelumääräys: Alueen ja sen lähiympäristön käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon merkinnän kohteena olevan suoluonnon kasvillisuus‐ ja linnustoarvot, suoalueen vesitalous ja luontoarvojen säilymisen kannalta tarpeelliset ekologiset yhteydet. Voimajohto (z) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan Etelä‐Pohjanmaan lainvoimaisen maakuntakaavan (23.5.2005) osoittamat voima‐
linjat sekä lainvoimaisessa vaihemaakuntakaavassa voimalin‐
jojen yhteystarvemerkinnällä osoitetut, sittemmin toteutu‐
neet voimalinjat. Alueella on voimassa M R L 33§ mukainen rakentamisrajoitus. Yhteenveto kaavan linnustovaikutuksista ja johtopäätökset Maakuntakaavalla pyritään ohjaamaan vähintään seudullisesti merkittävien tuulivoimapuistojen sijaintia siten, ettei maakun‐
nassa pesiville tai alueen yli muuttaville linnuille aiheudu mer‐
kittäviä haittavaikutuksia. Kaavan laadinnassa huomioidaan pesimäalueina ja muutonaikaisina levähdys‐ ja ruokailualueina merkittävät alueet sekä muuttoreitit siltä osin, kun ne ovat tiedossa. Maakuntakaavan erityisvaatimuksena on arvioida maakunnan tuulivoima‐alueiden yhteisvaikutuksia. Jos kaikki maakuntakaavan osoittamat tuulivoimapuiston alu‐
eet toteutuvat täysimittaisina, tuulivoimaloihin ja liityntäjoh‐
toihin törmää vuosittain arviolta noin 690 lintua. Jos olete‐
taan, että 60 % suunnitelluista alueista etenee toteutukseen seuraavien 10–20 vuoden aikana, tuulipuistojen aiheuttama kuolleisuus on hieman yli 400 lintua vuodessa. Näitä tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että kyse on hyvin karkeista arviolaskelmista ja tulokset ovat suuntaa‐antavia. Samaten uhanalaisten lintulajien osuus kokonaiskuolleisuudesta tulee olemaan suhteellisen pieni. Tutkimusten mukaan hiili‐ ja ydinvoimaloiden aiheuttama lin‐
24 tukuolleisuus on tuulivoimapuistojen aiheuttamaa riskiä huo‐
mattavasti korkeampi, joten tuulivoimakaavan toteutuminen ei aiheuta muita energiantuotantoratkaisuja vakavampaa lin‐
tujen kuolleisuusriskiä. Maakuntakaavan osoittamat tuulivoimapuiston alueet sijoit‐
tuvat pääosin etäälle tiedossa olevista lintujen tärkeistä pesi‐
mäalueista. Tuulivoima‐alueet 7 ja 8 sijoittuvat sen verran lä‐
helle lintujen maakunnallisesti tärkeää pesimäsuota, että hankkeiden valmistelussa on syytä kiinnittää huomiota aluei‐
den linnustovaikutuksiin. Suupohjan alueella tuuli‐voima‐
alueet 1 (Mustaisneva) ja 22 (Rajamäenkylä) sijaitsevat myös lintujen pesimäsoiden lähellä. Rajamäenkylän ongelma on, että pesimäsuo jää tuulivoima‐alueen keskelle. Nämäkin tuuli‐
voimapuistot on todennäköisesti mahdollista toteuttaa aiheut‐
tamatta seudullisesti merkittäviä vaikutuksia pesimälinnus‐
toon, kunhan esimerkiksi lintujen saalistusreitit otetaan huo‐
mioon voimaloiden sijoittelussa. Maakuntakaavan osoittamat tuulivoima‐alueet eivät pääosin sijoitu lähelle valtakunnallisesti arvokkaita lintualueita (FINIBA‐
alueita). Tuulivoima‐alue 19 (Paskoonharju) sijaitsee Suupohjan metsi‐
en FINIBA‐alueella, joka on laajojen, yhtenäisten, havupuuval‐
taisten metsäalueiden kokonaisuus (ks. taulukko 4). Alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota tuulivoimaloiden metsälin‐
tuihin aiheuttamiin vaikutuksiin Kaavan tuulivoima‐alueita sijaitsee lähellä isojen lintujen muu‐
tonaikaisia kertymäalueita (levähtämis‐ ja ruokailualueita) erityisesti Isojoen, Kauhajoen ja Kurikan kunnissa. Suomense‐
län alueella, maakunnan keski‐ ja itäosissa, tuulivoimalat sijoit‐
tuvat etäälle lintujen muutonaikaisista kertymäalueista. Puis‐
tojen tarkemmassa suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää maakunnan kautta muuttavien metsähanhien tör‐
mäyskuolleisuuteen. Kaavan osoittamista 24 tuulivoima‐alueesta on joka toiselle hankkeiden YVA‐menettelyn tai kaavan valmistelun yhteydes‐
sä toteutettu linnustoselvitykset. Näistä hankealueista on to‐
dettu ympäristövaikutusten arviointiselostuksissa, että hank‐
keilla on joitakin alueella pesiviin tai sen yli muuttaviin lintui‐
hin kohdistuvia vaikutuksia. Linnustovaikutuksia ei ole kuiten‐
kaan arvioitu niin merkittäviksi, että niiden perusteella hanke tulisi jättää toteuttamatta. Selvitykset siis osoittavat, että hankkeet voidaan toteuttaa, kunhan hankealueilla sijaitsevat 25 suojelullisesti arvokkaiden lajien reviirit huomioidaan suunnit‐
telussa. Toiselle puolikkaalle maakuntakaavan osoittamista tuulivoima‐ alueista ei ole kaavan laadinnan vaiheessa tehty hankekohtais‐
ta tai erityistä aluekohtaista ympäristövaikutusten arviointia ja tiedot alueella pesivistä ja levähtävistä linnuista ovat hajanai‐
sia. Alueilla esiintyy kuitenkin valtaosin talousmetsää, ojitettu‐
ja soita ja turvetuotantoalueita, minkä vuoksi alueet eivät to‐
dennäköisesti ole merkittäviä lintujen pesimä‐ tai levähdysalu‐
eita. Suojelullisesti arvokkaita lintuja voi kuitenkin pesiä, soida ja levähtää tuulivoima‐alueiden vanhojen metsien laikuissa, pienvesien äärellä tai ojittamattomilla soilla. Arvokkaiden lin‐
tulajien reviirit ja elinympäristöt tulee selvittää ja huomioida hankevalmistelun yhteydessä. Nykytiedon valossa voidaan todeta, että maakuntakaavan tuu‐
livoimaloiden alueilla sijaitsee metsien pirstoutumiselle herk‐
kien lajien reviirejä. Näitä lajeja ovat vanhan metsän rakenne‐
piirteitä suosivat lajit, kuten kuukkeli, kehrääjä, metso ja poh‐
jantikka. Alueille kohdistuva tuulivoimarakentaminen aiheut‐
taa muutoksia lajien elinympäristöihin, sillä voimaloiden pe‐
rustamista varten metsään on tehtävä aukkohakkuita, ja alu‐
een metsäautotieverkostoa on täydennettävä ja teitä leven‐
nettävä. Tämä puolestaan pirstoo metsäisiä elinympäristöjä. Tuulivoimapuistojen aiheuttamia elinympäristövaikutuksia voidaan hillitä säilyttämällä pirstoutumiselle herkkien lajien reviirit ja sijoittamalla tuulivoimalat niiden ulkopuolelle. Myös reviirien välisten ekologisten yhteyksien säilymisestä on huo‐
lehdittava tuulivoimarakentamisen suunnittelussa. Tuulivoimaloiden lapojen aiheuttama ääni saattaa karkottaa melulle herkimmät lajit pois tuulivoima‐alueilta, mutta tähän‐
kin voidaan vaikuttaa voimaloiden sijoittelulla. Yhteenvetona voidaan todeta, että toteutuessaan Etelä‐
Pohjanmaan maakuntakaavan mukaiset tuulivoimapuistot aiheuttavat pesivälle ja muuttavalle linnustolle sekä häiriö‐, este‐, että törmäysvaikutuksia. Vaikutuksia on arvioitava kriittisesti ja ne tulee ottaa huomi‐
oon maakuntakaavan jatkovalmistelussa niin alueiden rajaus‐
ten kuin suunnittelu‐määräysten suhteen. Voidaan kuitenkin todeta, että Etelä‐Pohjanmaan tuulivoima‐alueiden linnusto‐
vaikutukset eivät todennäköisesti vaikuta minkään Suomessa esiintyvän lajin elinvoimaisuuteen valtakunnallisella tasolla. Tuulivoimarakentamisen vaikutukset linnustoon ovat ensisijai‐
sesti paikallisia tai seudullisia. On myös huomattava, että tuu‐
26 livoima‐alueiden läntisen ja itäisen tihentymän väliin jää maa‐
kuntaan noin 50–80 kilometrin levyinen tuulivoimarakentami‐
sesta vapaa vyöhyke, joka osaltaan lieventää kaavan linnusto‐
vaikutuksia. Kaava‐asiakirjat ovat kokonaisuudessaan nähtävillä osoittees‐
sa: www.epliitto.fi kohdassa suunnitelmat ja ohjelmat ‐ maa‐
kuntakaava. Ehdotus: Lausunnon antamiseen on saatu jatkoaikaa 16.1.2015 saakka. Isojoen kunta esittää pyydettynä lausuntonaan, että tuulivoi‐
ma‐alueen 22 Rajamäenkylän tuulipuiston keskellä 4 km hal‐
kaisijaltaan oleva LUO ‐alue rajataan koskemaan ainoastaan kalasääsken pesää ympäröivää suoaluetta (Virsunneva). Muilta osin kalasääsken suojavyöhyke ja saalistusreitti määri‐
teltäisiin linnustoselvityksen mukaisesti osayleiskaavoituksen yhteydessä. Isojoen kunta kannattaa vaihtoehtoa VE 1:stä jossa maakunta‐
kaavassa osoitetaan tehdyn selvityksen perusteella maakun‐
nallisesti merkittävät vähintään 10 voimalaitosyksikön keski‐
tettyyn rakentamiseen soveltuvat tuulivoima‐alueet. Lisäksi osoitetaan ne tiedossa olevat vähintään 10 voimalaitosyksikön kokoiset tuulivoima‐alueet, jotka sijoittuvat selvityksen aluei‐
den ulkopuolelle ja joista on olemassa riittävän tarkat hanke‐
kohtaiset suunnitelmat Muilta osin Isojoen kunnalla ei ole huomauttamista Etelä‐ Poh‐
27 Etelä‐Pohjanmaan liitto on myöntänyt perustelluista, lähin‐
nä kokousaikatauluihin liittyvistä syistä kunnille ja viranomaisille lisäaikaa lausuntojen antami‐
seen. Lausunto on tullut sovitun aikataulun puitteissa. Kalasääsken pesä muutetaan vaihemaakuntakaavassa huo‐
mioitavaksi 1 km puskuri‐
vyöhykkeellä, sekä lisäksi huo‐
mioidaan linnustoselvityksen osoittama saalistusreitti etelä‐
lounaaseen. Muutetaan tuuli‐
voima‐alueen rajausta yllä ole‐
van mukaisesti. Tarkemmat suo‐
jaetäisyydet määritellään YVA‐
menettelyssä sekä osayleiskaa‐
voituksen yhteydessä. LUO‐
merkintä kohdistuu nimen‐
omaan Virsunnevaan, kuten merkinnän kuvauksesta ilmenee, mutta mittakaavasta johtuvien piirtämis‐teknisten syiden takia Virsunneva on osoitettu kaava‐
kartassa kohdemerkinnällä. Vaihemaakuntakaavan ohjaus‐
ryhmä on 10.4.2012 pidetyssä kokouksessa päättänyt jatkaa maakuntakaavan valmistelua vaihtoehto 1 pohjalta. Nähtävillä ollut vaihemaakuntakaavan eh‐
dotus on valmisteltu VE1‐
mukaisesti. janmaan 1 vaihemaakuntakaava ehdotuksesta. Päätös: Hyväksyttiin. Tuula Myllymäki, Pia Kuoppala, Sirpa Pikkumäki ja Pirjo‐Liisa Ketola poistuivat esteellisinä tämän pykälän käsittelyn ajaksi. Ilmajoen lausunto Etelä‐Pohjanmaan 1 vaihemaakuntakaavan ehdotus, joka kos‐
kee tuulivoimaa, on nähtävillä 1.12.2014–9.1.2015. Maakun‐
tahallitus pyytää lausunnot samaan päivämäärään mennessä. Lausunnolla oleva ehdotus sisältää kaavaselostuksen lisäksi osallistumis‐ ja arviointisuunnitelman, tuulivoimaselvityksen, kaksi selvityksen täydennystä, selvityksen tuulivoimaan liitty‐
vistä erikoiskuljetuksista, linnustovaikutuksista, näkymävaiku‐
tuksista ja maisemaselvityksen. Ilmajoen kunnan alueelle on osoitettu kolme erillistä maakun‐
takaavatasoista (vähintään 10 voimalaa) tuulivoima‐aluetta. Ne ovat Santavuoren tuulivoima‐alue (21 kpl/63 MWh), Oksi‐
vuoren (30 kpl/90 MWh) sekä Kuulanmäen (12 kpl/36 MWh) tuulivoima‐alueet. Näiden lisäksi maakuntakaavan estämättä voidaan rakentaa tuulivoima‐alueita, joiden myllyjen määrä on korkeintaan 9 kpl. Kaavoitusarkkitehdin ehdotus: Ilmajoen kunnan tekninen lautakunta antaa seuraavan lau‐
sunnon Etelä‐Pohjanmaan 1 vaihemaakuntakaavan ehdo‐
tuksesta: Tuulivoiman vaihemaakuntakaavaehdotus noudattaa pääosin Ilmajoen kunnan esitystä kunnan alueelle kaavoitettavista tuu‐
livoima‐alueista. Välimäen alue tullee harkittavaksi myöhem‐
min kunhan ilmailuviranomaisten kannat selkiintyvät. Ilmajoella on vireillä koko kuntaa koskeva tuulivoiman vai‐
heyleiskaava. Selvitysten ja suunnittelun tässä vaiheessa näyt‐
tää siltä, että Oksivuoren ja Kuulanmäen alueiden rajaukset ovat tarkoitukseensa sopivia. Santavuoren alueen rajausta sen sijaan on tarpeen laajentaa jonkin verran vaikka otetaan huo‐
mioon maakuntakaavan yleispiirteisyys. Alla olevaan kuvaan on rajattu maakuntakaavan merkintä punaisella ja yleiskaava‐
työssä todettu tuulivoimaloille sopiva alue mustalla. Kaavaselostukseen sisältyy alueittaiset kuvaukset ja myös alu‐
eittaiset voimaloiden lukumäärät. Oikeusvaikutukset määritel‐
28 Vaihemaakuntakaavassa 1 käy‐
tetty tuulivoimaloiden alueen merkintä ei ole tarkka, vaan yleispiirteinen rajaus, joka tar‐
kentuu yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, tehtyjen selvitys‐
ten ja vaikutusten arvioinnin jälkeen. lään selostuksessa: "Kaavaselostusta ei vahvisteta, eikä sillä ole suoranaisia oikeudellisia vaikutuksia. Sillä on kuitenkin huomattava merkitys kaavan sisällön ja usein myös oikeusvai‐
kutusten tulkinnassa." Kaavaselostuksessa tulisikin jatkossa ottaa selkeä kanta siihen, mitkä selostuksen kuvaukset ja lu‐
kumäärät auttavat kaavan sisällön ymmärtämistä ja mitkä ovat kaavakartasta puuttuvia mahdollisia piilomääräyksiä. Esimer‐
kiksi Santavuorelle on jo myönnetty lupa 18 tuulivoimalalle, joten maakuntakaavalla sille on suunniteltu vain kolmen myl‐
lyn lisäystä. Alue kuitenkin sallisi useamman myllyn rakenta‐
misen sijaintinsa ja tuulisuuden puolesta. Lisäksi alueelle vede‐
tään sähkönsiirtolinja ja Varpahaiskyläntie parannetaan mer‐
kittävältä matkalta, joten myllyjen lisärakentaminen alueella olisi myös taloudellista. Vaihekaavassa on tehty ansiokkaat maisemaselvitykset mutta mikäli ne vaikuttavat jatkossa alueiden muuhun kaavoitukseen ja rakentamiseen, on niitä syytä täsmentää mm. ympäristömi‐
nisteriön tilaamassa Tuulivoima ja maisema ‐ teemaraportissa esiin otettujen tekijöiden arvioinnilla. Esimerkiksi Ilmajoen keskustaan ja Alajoelle näkyy suuri määrä turpiineja näkymäanalyysien mukaan. Tuulivoima ja maisema ‐ teemaraportin mukaan merkittävä visuaalinen vaikutus ei vält‐
tämättä tarkoita merkittävää maisemavaikutusta. Maisema‐
vaikutukseen liittyy oleellisesti se, mikä on maiseman luonteen kannalta oleellista, mitkä tekijät määrittelevät maiseman luon‐
teen, onko maisema suuri vai pienimittakaavainen, kuinka suuri kontrasti tuulivoimalla on suhteessa muihin toimintoihin. Ilmajoen keskusta ja Alajoki eivät ole pienipiirteisiä, ajallisesti pysähtyneitä maaseudun kulttuuriympäristöjä eivätkä luon‐
nonympäristöjä, jossa ei ole lainkaan ihmisen toiminnan merkkejä. Näin ollen kontrasti tuulivoimaan on pieni ja mai‐
sematyypin herkkyys suhteessa tuulivoimaan ei ole merkittä‐
vä. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh. 044 4191 334) 29 Tarkennetaan kaavaselostuk‐
seen sen ohjausvaikutusta vai‐
hemaakuntakaavan tulkinnas‐
sa. Tarkennetaan kaavamääräyksiä seuraavalla tavalla: Tuulivoima‐
loiden alueiden 17, 23 ja 24 yk‐
sityiskohtaisemmassa suunnit‐
telussa tulee ottaa huomioon, ettei tuulivoimaloista muodostu Kyrönjokilaakson tai Ilmajoen Alajoen valtakunnallisesti ar‐
vokkaiden maisema‐alueiden maisemakuvaa hallitsevaa ele‐
menttiä. Tuulivoimaloiden si‐
joittelun lähtökohtana tulee olla valtakunnallisesti arvokkai‐
den maisema‐alueiden erityis‐
arvojen turvaaminen. Maisemallisten vaikutusten vuoksi pienennetään Oksivuo‐
ren aluerajausta koillinen‐
lounas suuntaisen selänteen mukaisesti. Aluerajauksen muu‐
toksella Ilmajoen Alajoen etäi‐
syys tuulivoimaloihin kasvaa. Jalasjärven lausunto Etelä‐Pohjanmaan liitolta on saapunut lausuntopyyntö tuuli‐
voiman sijoittumista ohjaavan Etelä‐Pohjanmaan I vaihemaa‐
kuntakaavan kaavaehdotuksesta. Etelä‐Pohjanmaan I vaihe‐
maakuntakaavalla ohjataan vaikutuksiltaan merkittävien tuuli‐
voima‐alueiden sijoittumista Etelä‐Pohjanmaalla. Maakuntakaavan tavoitteena on kaavaselvityksen mukaan tukea Etelä‐Pohjanmaan kehittymistä merkittäväksi tuulivoi‐
man tuotantoalueeksi. Maakuntakaava pyrkii sovittamaan yhteen taloudelliset, kulttuuriset ja ympäristöarvot. Jalasjärven kunta on antanut I vaihemaakuntakaavan ehdotuk‐
sesta lausunnon, jossa painotetaan sitä, että potentiaalisia tuulivoimaan soveltuvia alueita tulisi ottaa maakuntakaavaan tuulivoima‐alueiksi mahdollisimman paljon. Näin vältytään siltä, että kaava estää maakunnan kehittämistä myös tuuli‐
voiman käytön mahdollistamisen suhteen. Jalasjärven kunta on esittänyt, että kunnan alueella olevat tuulivoima‐alueet nro. 38 llvesjoki nro. 139, Korvaneva ja nro. 68 Vasikkaneva tulisi ottaa mukaan vaihemaakuntakaavaan. Kaavaehdotuksessa mukaan uuteen tarkasteluun on otettu kuitenkin vain nro. 38 llvesjoki. Kuitenkin sekä Korvanevan‐
Pallonevan alueella sekä Vasikkanevan alueella on tuuliatlak‐
sen mukaan erittäin potentiaalisia alueita tuulivoiman tuotan‐
toon. Alueet ovat vanhoja ja pääosin poistumassa olevia turve‐
tuotantoalueita, eli ne ovat jo nyt energiantuotantoalueiksi luettavia. Alueet voidaan rajata riittävän kauaksi asutuksesta, niillä ei ole tiedossa olevia kulttuuriarvoja tai luonnonarvoja, jotka estäisivät niiden ottamista mukaan tarkasteluun ja edel‐
leen vaihemaakuntakaavaan. Kaavaselostuksen mukaan alueiden valinta tuulivoimakaavaan pohjautuu tehtyyn tuulivoimaselvitykseen. Ehdotusvaiheen jälkeen I vaihemaakuntakaavaan on otettu tarkasteluun aiem‐
pien alueiden lisäksi vain neljä tuulivoima‐aluetta. Kaavaehdo‐
tuksen jälkeen mukaan otettuja alueita on perusteltu sillä, että niissä on jo aloitettu hankesuunnittelua. Ehdotuksen liitteenä olevassa tuulivoimaselvityksessä ei ole kuitenkaan yksilöity tietoja, millä perusteella alueita ei ole tarkemmassa tarkaste‐
lussa mukana. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on tuulivoiman tuotannon mahdollistava maakuntakaava. Kaavaselostuksen mukaisesti maakuntakaavan tulee mahdollistaa riittävät rakentamismah‐
30 Maakuntahallitus on käsitellyt luonnosvaiheen jälkeen mahdol‐
lisesti lisättäviä tuulivoima‐
alueita 25.3.2013. Maakuntahal‐
litus päätti tuolloin asettaa uusia aluevarauksia koskevien esitys‐
ten sekä niihin liittyvien riittävi‐
en selvitysten toimittamisen määräajaksi 5.8.2013. Maakun‐
takaavaehdotusta on täydennet‐
ty tuolloin toimitettujen esitys‐
ten pohjalta niiltä osin kuin hankkeet täyttävät vaihemaa‐
kuntakaavan laadinnassa käyte‐
tyt kriteerit. Ilvesnevan tuuli‐
voima‐alue on lisätty vaihemaa‐
kuntakaavaan Jalasjärven kun‐
nan esityksestä alueelta tehtyyn tuulivoimaselvityksen täyden‐
nykseen perustuen. Täydenne‐
tään kaavaselostukseen perus‐
teet, joiden mukaan kaavaeh‐
dotukseen lisätyt alueet on voi‐
tu huomioida vaihemaakunta‐
kaavassa. dollisuudet tuulivoiman kannalta teknis‐taloudellisesti parhail‐
le paikoille vaarantamatta luonnon‐ ja kulttuuriympäristön arvoja ja heikentämättä ihmisten asuin‐, elinkeino‐ ja virkis‐
tysmahdollisuuksia. Tämä kaavan oma periaate on ristiriidassa em. alueiden jättämiselle pois maakuntavaihekaavasta. Ener‐
giakysymykset sekä tuulivoiman hyödyntäminen ovat kuiten‐
kin niin pitkiä prosesseja, että muiden potentiaalisten alueiden
poissulkeminen tässä vaiheessa ei tue pitkäjänteistä aluekehi‐
tystä. Mikäli vaihemaakuntakaavalla rajataan tiukasti jo edeltä käsin ne alueet, joille yli kymmenen voimalan suuruisia tuuli‐
voimapuistoja voidaan suunnitella, seuraa siitä tuulivoimatuo‐
tannon hajaantumista alle 10 voimalan puistoihin, niiden si‐
joittumista ripotellen aiheuttaen paljon suurempia maisema‐
vaikutuksia maakunnassa. Kunnanjohtaja Juha Luukko Soinin lausunto Etelä‐Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavan laadinta on eden‐
nyt ehdotusvaiheeseen. Kaava on nähtävillä ja lausuntokier‐
roksella 1.12.2014–9.1.2015. Etelä‐Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavalla ohjataan vaiku‐
tuksiltaan merkittävien tuulivoima‐alueiden sijoittumista Ete‐
lä‐Pohjanmaalla. Vaihemaakuntakaava täydentää vahvistettua kokonaismaakuntakaavaa, joka ei ota kantaa tuulivoimaan. Maakuntakaavaehdotuksen ratkaisu koostuu yhteensä 24 tuu‐
livoimatuotannon jatkosuunnitteluun soveltuvasta alueesta. Kaavaehdotus koostuu kaavakartasta, kaavamerkinnöistä ja ‐
määräyksistä sekä kaavaratkaisua perustelevasta kaavaselos‐
tuksesta ja selvitysasiakirjasta. Keskeinen materiaali on nähtä‐
villä os. www.epliitto.fi kohdassa suunnitelmat ja ohjel‐
mat/maakuntakaava. Oheismateriaalina listan mukana kaavaselostus. Muihin asia‐
kirjoihin voi tutustua netissä tai paperiversioihin kunnantalol‐
la. Kuntien lausuntoa on pyydetty 9.1. mennessä, mutta puheli‐
mitse on E‐P:n liitosta vastattu, että lausunto voidaan toimit‐
taa 16.1. mennessä. 31 Etelä‐Pohjanmaan liitto on myöntänyt perustelluista lähin‐
nä kokousaikatauluihin liittyvistä syistä kunnille ja viranomaisille lisäaikaa lausuntojen antami‐
seen. Lausunto on tullut sovitun Kunnanjohtaja Kunnanhallitus toteaa mielipiteenään Etelä‐Pohjanmaan 1 vaihemaakuntakaavaan seuraavaa: Kunnanhallitus toteaa että kaava on laadittu kunnan toiveiden mukaisesti ja vastaa kunnan näkemystä tuulivoimatuotannon edistämisestä siten, että kaavoituksessa on huomioitu luon‐
toon ja ihmisiin aiheutuvat vaikutukset riittävällä ja asianmu‐
kaisella tavalla. Sijoittelua on rajattu suojelualueiden ja mui‐
den arvokkaiden alueiden läheisyydessä. Lisäksi linnuston muuttoreitit, asumisen ja loma‐asumisen riittävät varoetäisyy‐
det on kaavaehdotuksessa huomioitu. • Tuulivoima‐alue Kimpilamminkangas on Ähtärin ja Soinin kanssa yhteinen ja sen toteutus nähdään tärkeänä sekä to‐
teuttamiskelpoisena kuntien rajalla. Soinin kunta näkee tuulivoimatuotannon tärkeänä ja että tuu‐
livoimaloiden toteutusta pitää mahdollistaa varautuen siten, että Soinin kunnan alueella tullaan toteuttamaan myös maa‐
kuntakaavan lisäksi tuulivoimaloiden pienempiä keskittymiä kunnan hyväksymien kaavojen ja suunnittelutarveratkaisujen kautta. SOININ KUNTA Kunnanhallitus Kaavaehdotukseen ei ole muuta huomautettavaa. Päätös: Kun puheenjohtaja avasi keskustelun asiasta, Marjastiina Sor‐
vali esitti, että lausuntoon lisättäisiin maininta siitä, että etäi‐
syys tuulimyllyn ja asutuksen/loma‐asutuksen välillä olisi vä‐
hintään kaksi kilometriä. Esitystä ei kuitenkaan kannatettu, joten kunnanjohtajan esitys asiassa tuli hyväksytyksi. Marjastiina Sorvali jätti pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä asiasta. (Liite 1) Lisäksi kunnanhallitus totesi, että myös kaavoituspäällikkö Pekka Isotalo on todennut lausunnossaan, että kaavaehdotus on hyvä ja siinä osoitetut tuulivoimapuistot tulee säilyttää maakuntakaavassa. 32 aikataulun puitteissa. Merkitään tiedoksi. Merkitään tiedoksi. Seudullisesti merkittävä tuuli‐
voimarakentaminen on mahdol‐
lista maakuntakaavassa osoite‐
tuilla alueilla ja tätä pienempien tuulivoimatuotantoalueiden sijoittumista ohjataan jatkossa‐
kin kuntatasolla maakuntakaa‐
vaan vahvistettavien tuulivoima‐
alueiden ulkopuolella. Soinin kunnanhallitus 15.1.2015 § 7 Liite 1 (arkistokohta 10.02) Eriävä mielipide kunnanhallituksen 15.1.2015 kokouksen § 7 Etelä‐Pohjanmaan (Vaihe I ‐ Tuulivoima, kaavaselostus) Maakuntakaavasta ei löydy tarpeeksi pitkää etäisyysmainintaa tuulimyllyjen ja asutuksen/loma‐asutuksen välille. Käytännön kokemukset Suomessa ovat osoittaneet, että väli‐
matkan olisi oltava vähintään kaksi kilometriä, perusteluna melu, välke, maisemahaitat, sekä kiinteistöjen arvon alenemi‐
nen. (Esim. Raahen Kopsa). Tarvitsemme maakuntakaavassa yhteisen linjauksen asiasta sekä kuntapäättäjien että asukkai‐
den kannalta. Se helpottaisi kaavoitusprosessia ja suojaisi asukkaita. Marjastiina Sorvali Kauhajoen lausunto Kauhajoen kaupunki näkee hyvänä, että kaupungin alueelle on osoitettu tuulivoima‐alueita ja pitää tärkeänä, että nämä alu‐
eet tulevat vahvistumaan vaihekaavassa. Alueita on kuitenkin supistettu merkittävästi, kaavaselvityksen mukaan linnustovaikutusten vuoksi. Alueiden läheisyyteen sijoittuviin Natura 2000 ‐alueisiin kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu kaavahankkeessa laadituissa Natura‐arvioinnin tarve‐
Natura‐
harkinnoissa sekä Natura‐arvioinneissa. tarveharkinnan mukaan Vöyrinkankaan läheisyyteen sijoittu‐
vat lso‐Koihnannevan ja Ylimysjärven Natura 2000 ‐alueet on suojeltu sekä luonto‐ että lintudirektiivin perusteella. Mustais‐
nevan läheisyyteen sijoittuva Lutakkonevan Natura 2000 ‐alue on suojeltu pelkästään luontodirektiivin perusteella. Linnus‐
toltaan merkittävimmät alueet on sisällytetty Suomessa Natu‐
ra 2000 ‐verkostoon sekä ns. kansainvälisesti (IBA) ja kansalli‐
sesti (FINIBA) arvokkaiden lintualueiden luetteloihin. Mustaisnevan osayleiskaavahankkeen yhteydessä linnusto‐
vaikutuksia tutkittiin tarkemmin, ja todettiin ao. tuulivoima‐
alueen sijaitsevan riittävällä suojaetäisyydellä statusoituihin lintualueisiin. Mustaisnevan tuulivoima‐alueen eteläpuolella 33 Maakuntakaavaehdotuksessa esitetyt alueet perustuvat yleis‐
piirteisen suunnittelun lähtö‐
kohtiin. Maakuntakaavan tarkoi‐
tus on ohjata yksityiskohtaisem‐
paa suunnittelua eikä sen perus‐
teella rakenneta suoraan tuuli‐
voimaa. Tarvitaan yleiskaava, jossa tehdään vaikutustenarvi‐
oinnit alue‐ ja hankekohtaisesti. Selvitykset ja niiden osoittamat tarvittavat suojaetäisyydet tar‐
kentuvat kuntakaavoituksen myötä. Maakuntakaavaehdotuksessa esitetyt alueet perustuvat yleis‐
piirteisen suunnittelun lähtökoh‐
tiin. Vaihemaakuntakaavassa I on statusoimaton, luonnontilainen suoalue, jota on pidetty linnustollisesti kiinnostavana. Maakuntakaavahankkeessa ei tutkittu ko. alueeseen kohdistuvia linnustovaikutuksia. Kauha‐
joen kaupunki katsoo, että Mustaisnevan tuulivoima‐alueen supistamiselle maakuntakaavassa ei ole perusteita. Vöyrinkankaan tuulivoima‐alueen läheisyyteen sijoittuu lintu‐
direktiivin perusteella Natura 2000 ‐verkostoon sisällytettyjä alueita. Luonnosvaiheessa Vöyrinkankaan tuulivoima‐alueen etäisyys oli lyhimmillään n. 500 m Ylimysjärven ja n. 1 km lso‐
Koihnannevan Natura 2000‐alueesta. Ehdotusvaiheessa etäi‐
syydet ovat lyhimmillään n. 5,7 km Ylimysjärvestä ja n. 1,7 km lso‐Koihnannevasta. Valmistelumateriaalin mukaan lso‐
Koihnannevan linnuston päiväpetolintujen reviirit ulottuvat Natura 2000 ‐alueelta Vöyrinkankaan tuulivoima‐alueen suuntaan, minkä vuoksi alueita on pienennetty merkittävästi. Uhanalaisen linnuston suojelu on tärkeää, ja kaavahankkeiden valmistelussa pyritään ottamaan huolellisesti huomioon tiedot linnustosta ja niihin kohdistuvista uhkista. Suojelun pääpaino tulee olla kansallisesti merkittäviksi tunnistetuilla alueilla, ku‐
ten Natura 2000‐verkosto sekä IBA ja FINIBA‐alueet. Lisäksi suositusten mukaan tuulivoimarakentamista ei tule sijoittaa tiedossa olevien suurikokoisten uhanalaisten päiväpetolintu‐
jen pesien lähiympäristöön kahden kilometrin säteellä, luon‐
nontilaisille soille eikä suurikokoisten lintujen vakiintuneille lentoreiteille ruokailu‐, lepäily‐ ja yöpymispaikkojen välillä. Kauhajoen kaupunki näkee tärkeänä, että maakuntavaihekaa‐
vassa varataan tuulivoimarakentamiselle myös Vöyrinkankaal‐
la alueet, joille voidaan rakentaa tuulivoimantuotantoa arvo‐
kas linnusto huomioiden. Osayleiskaavoituksessa luontoarvot ja niiden suojelutarpeet selvitetään tarkemmin maankäyttö‐ ja rakennuslain mukaisesti, ja ne otetaan huomioon lainsäädän‐
nön edellyttämällä tavalla niin, että uhanalaisiin lajeihin koh‐
distuvat riskit voidaan minimoida. Kauhajoen kaupunki näkee, että ehdotuksessa esitetyt tuuli‐
voima‐aluevaraukset tulee säilyttää, eikä niille tule asettaa voimaloiden määrää koskevia rajoituksia. Tuulivoimaloiden tarkemmasta sijoittumisesta johtuvat luonto‐, mukaan lukien linnustovaikutukset selvitetään tarkasti osayleiskaavoituksen yhteydessä, jolloin voimaloiden sijoittamista ja määrää voi‐
daan ohjata yksityiskohtaisemmin spesifin tiedon pohjalta. 34 käytetty tuulivoimaloiden alu‐
een merkintä ei myöskään ole tarkka, vaan yleispiirteinen raja‐
us, joka tarkentuu yksityiskoh‐
taisemmassa suunnittelussa, tehtyjen selvitysten ja vaikutus‐
ten arvioinnin jälkeen. Vaihemaakuntakaavan vaikutuk‐
sista Natura 2000‐verkoston alueisiin on laadittu Natura‐
tarveharkinta. Tarveharkinnan pohjalta on laadittu Natura‐
arviointi. Natura‐arviointi koos‐
tuu seuraavista asiakirjoista: I vaihemaakuntakaavan Natura‐
arvioinnin tarveharkinta, Maa‐
kuntakaavan tuulivoima‐
alueiden vaikutukset Levanevan ja Iso Koihnannevan Natura‐
alueisiin sekä maakotkaan koh‐
distuvat yhteisvaikutukset, Ala‐
järven, Soinin ja Vimpelin tuuli‐
voima‐alueiden Natura‐arviointi, Pohjanmaan maakuntakaavan tuulivoima‐alueiden Natura‐
arvio (jossa Etelä‐Pohjanmaan Kröninkankaan alue mukana), Tuulivoimamaakuntakaavojen Natura‐arvioiden päivitys. Vaihemaakuntakaavan ehdo‐
tuksesta sekä Natura‐
arvioinneista saatujen lausunto‐
jen pohjalta, MRL 9 § sekä 28 §:in viitaten Vöyrinkankaan Markku Vanhanen hallintojohtaja Harri Virtanen tekninen johtaja Ähtärin lausunto Etelä‐Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavan laadinta on eden‐
nyt ehdotusvaiheeseen. Maakuntahallitus on päättänyt 17.11.2014 kokouksessaan asettaa vaihemaakuntakaavaehdo‐
tuksen MRL 65 §:n sekä MRA 12 §:n mukaisesti nähtäville 1.12.2014 ‐ 9.1.2015 väliseksi ajaksi. Etelä‐Pohjanmaan liitto on pyytänyt Ähtärin kaupungilta lausuntoa Etelä‐Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavan kaavaehdotuksesta. Etelä‐Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavalla ohjataan vaiku‐
tuksiltaan merkittävien tuulivoima‐alueiden sijoittumista Ete‐
lä‐Pohjanmaan alueella täydentäen vahvistettua kokonais‐
maakuntakaavaa, jossa ei oteta kantaa tuulivoimaan. Maakun‐
takaavaehdotus koostuu yhteensä 24 tuulivoimatuotannon jatkosuunnitteluun soveltuvasta alueesta. Näistä kokonaan kolme aluetta sijoittuu Ähtärin alueelle ja yksi alue on yhtei‐
nen Soinin ja Ähtärin kuntien, sijoittuen kuntien rajalle. Kaavaselostuksen johdanto‐osassa todetaan muun muassa: "Tarve tuulivoiman kaavoittamiselle on kasvanut johtuen kan‐
sallisesta energiapolitiikasta, joka on herättänyt suuren kiin‐
nostuksen tuulivoimarakentamista kohtaan maassamme. Ra‐
kentamisen ohjaamisessa maakuntakaavoituksella on suuri merkitys, koska Etelä‐Pohjanmaalla ei ole aikaisemmin kaavoi‐
tettu tuulivoima‐alueita. Lisäksi tavoitteeksi asetettu tuulivoi‐
man tuotannon keskittäminen suuriin yksiköihin edellyttää maakuntakaavatasoista tarkastelua ja arviointia. Maakuntakaavalla ratkaistaan tuulivoima‐alueiden yleispiirtei‐
nen koko ja sijainti. Investoinnit edellyttävät kuitenkin aina yksityiskohtaista suunnittelua, kaavoitusta ja lupamenettelyä. Maakuntakaavan tavoitteena on tukea Etelä‐Pohjanmaan ke‐
hittymistä merkittäväksi tuulivoiman tuotantoalueeksi. Tähän on kannustanut myös useiden yritysten maakunnassa käynnis‐
tämät tuulivoimahankkeet. Tulevaisuudessa eteläpohjalaisella tuulivoiman tuotannolla 35 tuulivoima‐aluetta pienenne‐
tään huomattavasti. Tuulivoi‐
maloiden alueeksi osoitetaan jatkossa Vöyrinkangasta halko‐
van voimajohtolinjan länsipuo‐
lelle jäävä osuus. Jäljelle jäävä läntinen osa mahdollistaa noin 12–15 voimalan kokoisen tuuli‐
voimaloiden alueen rakentami‐
sen. tulee olemaan merkittävä rooli maakunnan ja koko maan energiahuollon kannalta. Alueisiin sisältyy myös suuria talou‐
dellisia arvoja ja odotuksia. Tuulipuistot voivat muodostaa jatkossa merkittävän paikallis‐ ja aluetaloudellisen tulonläh‐
teen. Samalla niillä on myös merkittäviä luontoon ja ihmiseen kohdistuvia ulkoisvaikutuksia. Maakuntakaava pyrkii sovitta‐
maan yhteen taloudelliset, kulttuuriset ja ympäristöarvot." Ähtärin ja Soinin rajalla sijaitsevan Iso‐Koirajärven itäpuolelle suunniteltu Konttisuon tuulivoimapuisto on Etelä‐Pohjanmaan liiton tekemässä Tuulivoimapuistojen näkymävaikutukset Ete‐
lä‐Pohjanmaalla‐selvityksessä todennut, että Konttisuon alu‐
een tuulivoimapuistoalue aiheuttaa näkymävaikutuksia virkis‐
tyskäytössä olevalle Arpaisten vaellusreitille. Selvityksessä esitetään, että tuulivoimapuiston länsipuoleiset turbiinit tulisi sijoittaa mahdollisimman kauas itään vaellusreitiltä. Päätösesitys (kja): Kaupunginhallitus päättää lausuntonaan todeta seuraavaa: Kaavaehdotuksella on pyritty toteuttamaan tuulivoiman tuo‐
tantoalueet siten, että niistä aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa ihmistoiminnalle ja luonnolle. Sijoittelua on rajattu suojelualueiden ja muiden arvokkaiden alueiden läheisyydessä. Lisäksi linnuston muuttoreitit, asumi‐
sen ja loma‐asumisen riittävät varoetäisyydet on kaavaehdo‐
tuksessa huomioitu. Ähtärin kunnan alueelle on kaavaehdotuksessa merkitty neljä tuulivoimapuistoaluetta. Näistä Ähtärin Sappion tuulivoima‐
alueen (alue nro 16) esiselvitys on jo laadittu. Alue on osoit‐
tautunut tuulivoimatuotantoon soveltuvaksi saatujen selvitys‐
ten perusteella. Voimalamäärä on tarkentunut suunnitellusta yhdeksästä voimalasta noin puoleen voimalamäärään. Tämän alueen toteutuminen nähdään tärkeänä. Tuulivoima‐alue Kimpilamminkangas (alue nro 8) on Ähtärin ja Soinin kanssa yhteinen ja sen toteutus nähdään tärkeänä sekä toteuttamiskelpoisena kuntien rajalla. Samoin tärkeänä ja to‐
teuttamiskelpoisena nähdään Linnannevan alue Ähtärin poh‐
joisosassa lähellä Soinin rajaa. Ähtärin ja Soinin rajalla sijaitsevan Iso‐Koirajärven itäpuolelle suunniteltu Konttisuon tuulivoimapuisto (alue nro 10) sijaitsee lähellä Arpaisten vaellusreittiä. Aluetta suunniteltaessa tuulivoimapuiston länsipuoleiset tur‐
36 Merkitään tiedoksi. Merkitään tiedoksi. Merkitään tiedoksi. Konttisuon tuulivoima‐
alueeseen kohdistuu suunnitte‐
lumääräys: Tuulivoimaloiden alueen numero 10 suunnittelu biinit tulisi sijoittaa mahdollisimman kauas itään vaellusreitiltä. Ähtärin kaupunki pitää tärkeänä Arpaisten alueen virkistyskäy‐
tön jatkuvuuden säilyttämistä sekä tuulivoimatuotannon yh‐
teensovittamista tälläkin alueella. Ähtärin kaupunki näkee tuulivoimatuotannon tärkeänä ja että tuulivoimaloiden toteutusta pitää mahdollistaa varautuen si‐
ten, että Ähtärin alueella tullaan toteuttamaan myös maakun‐
takaavan lisäksi tuulivoimaloiden pienempiä keskittymiä kun‐
nan hyväksymien kaavojen ja suunnittelutarveratkaisujen kautta. Kaavaehdotukseen ei ole muuta huomautettavaa. Päätös: Hyväksyttiin. 37 tulee toteuttaa siten, etteivät tuulivoimalat merkittävästi alenna läheisen Arpaisten ret‐
keilyreitin virkistysarvoa. Merkitään tiedoksi. Naapurimaakuntien
lausunnot
Maakunnan liiton lausunto Keski‐Suomen liiton lausunto Etelä‐Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavassa osoitetaan maakunnallisesti merkittävät, vähintään 10 voimalaitosyksi‐
kön rakentamiseen soveltuvat tuulivoima‐alueet. I vai‐
hemaakuntakaava täydentää Etelä‐Pohjanmaan vahvistettua kokonaismaakuntakaavaa tuulivoima‐alueiden osalta. Kaavaehdotuksessa esitetään kaikkiaan 24 tuulivoimatuotan‐
toon soveltuvaa aluetta. Tuulivoima‐alueet keskittyvät pää‐
osin Ähtäri‐Soini alueelle sekä maakunnan länsiosaan Suu‐
pohjan alueelle. Kaavan alueista neljä sijoittuu Keski‐Suomen maakuntarajalle tai sen läheisyyteen. Keski‐Suomen lainvoimaisessa maakuntakaavassa on maa‐
kuntien rajalle osoitettu Natura‐ alue Haukisuo‐Härkäsuo‐
Kukkoneva FI0900093. Alue on sisällytetty Natura 2000‐
verkostoon lintudirektiivin perusteella. 1 vaihemaakuntakaa‐
van tuulivoima‐alueista kaksi Korkeamaa ja Savonneva sijoit‐
tuvat Haukisuo‐Härkäsuo‐Kukkoneva Natura‐alueen läheisyy‐
teen. Natura‐arvioinnin tarveharkinnan mukaan Korkeamaan ja Savonnevan tuulivoima‐alueiden toteutuminen todennä‐
köisesti merkittävästi heikentää Haukisuo‐Härkäsuo‐
Kukkoneva‐alueen luontoarvoja. Natura‐alueeseen kohdistu‐
vien vaikutusten pienentämiseksi on tuulivoima‐alueiden Korkeamaa ja Savonneva ulkorajauksia siirretty kauemmas Natura‐alueen reunasta. Vaikutusten arvioinnin mukaan tuulivoimapuistojen maise‐
mavaikutukset kohdistuvat Keski‐Suomen puolella Kyyjär‐
ven, Karstulan ja Saarijärven kuntien länsiosiin. Arvioinnissa todetaan, että alueen metsäisyyden vuoksi tuulivoimalat jäävät kuitenkin pääosin puuston katveeseen. Keski‐Suomen liitto pitää kaavaehdotusta asiantuntevasti laadittuna ja taustaselvityksiä kattavina. Maakuntien rajalle sijoittuva Haukisuo‐Härkäsuo‐Kukkoneva Natura‐alue on otettu kaavaratkaisussa riittävällä tavalla huomioon. KESKI‐SUOMEN LIITTO 39 Etelä‐Pohjanmaan liiton vastine Etelä‐Pohjanmaan liitto sai Alajär‐
ven, Soinin ja Vimpelin tuulivoi‐
ma‐alueiden Natura‐arvioinneista lausunnot Keski‐Suomen ELY:lta (14.11.2014), Etelä‐Pohjanmaan ELY:lta (7.11.2014) ja Metsähalli‐
tukselta (14.11.2014). Kaavaeh‐
dotuksen jatkovalmistelussa Sa‐
vonnevan, Korkeamaan sekä Konttisuon aluerajauksia tullaan edelleen pienentämään. Pohjanmaan liiton lausunto Yleistä Etelä‐Pohjanmaan liitto on pyytänyt Pohjanmaan liiton lau‐
suntoa Etelä‐Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavan ehdotuk‐
sesta. Vaihemaakuntakaava täydentää vahvistettua koko‐
naismaakuntakaavaa ja sillä ohjataan vaikutuksiltaan merkit‐
tävien tuulivoima‐alueiden sijoittumista Etelä‐Pohjanmaalla. Maakuntakaavaehdotuksen ratkaisu koostuu yhteensä 24 tuulivoimatuotannon jatkosuunnitteluun soveltuvasta alu‐
eesta. Pohjanmaan maakuntakaava Pohjanmaan maakuntavaltuusto hyväksyi kokouksessaan 12.5.2014 uusiutuvia energiamuotoja käsittelevän toisen vaihemaakuntakaavan. Kaava sisältää 30 aluetta, jotka sovel‐
tuvat merkitykseltään seudullisille tuulivoimapuistoille. Pohjanmaalla on parhaillaan tekeillä selvitys sähkönsiirrosta vaihemaakuntakaavassa olevilta tuulivoima‐alueilta kanta‐
verkkoon. Tähän selvitykseen otetaan mahdollisuuksien mu‐
kaan myös muita Pohjanmaalla suunnitteilla olevia pienem‐
piä tuulivoimapuistoja. Lausunto Pohjanmaan liitto pitää Etelä‐Pohjanmaan vaihekaavaa hyvin tehtynä. Taustalla olevat selvitykset ovat riittävät ja kaava‐
ratkaisun vaikutukset, etenkin vaikutukset kulttuurimaise‐
miin, on arvioitu hyvin. Etelä‐Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien välisen rajan tuntumassa on molemmissa maakunnissa tuulivoimatuotan‐
nolle sopivia alueita. Tämä koskee varsinkin Suupohjan aluet‐
ta. Näiden alueiden yhteisvaikutukset olisi pitänyt arvioida. Ongelmana on kuitenkin vaihemaakuntakaavojen eriaikainen valmistelu. Sekä Pohjanmaan että Etelä‐Pohjanmaan maa‐
kuntakaavat on kuitenkin tehty liittojen välisessä yhteistyös‐
sä. Suupohjan alueiden yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä yhteisvaikutukset tulee kuitenkin selvittää ja yh‐
teistyötä tehdä etenkin sähkösiirron suunnittelussa. Ann Holm Jan Wikström kaavoitusjohtaja kaavoitusinsinööri 40 Etelä‐Pohjanmaan liitto tunnistaa saman ongelman Suupohjan alu‐
eella, ja on ympäristövaikutusten arviointimenettelyistä sekä tuuli‐
voimaosayleiskaavoista antamis‐
saan lausunnoissa edellyttänyt ja tulee edellyttämään erityisesti yhteisvaikutusten huomioimista hankkeiden jatkosuunnittelussa. Pirkanmaan liiton lausunto Etelä‐Pohjanmaan liitto pyytää Pirkanmaan liitolta lausuntoa 26.11.2014 saapuneella kirjeellä Etelä‐Pohjanmaan I vaihe‐
maakuntakaavan ehdotuksesta. Etelä‐Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavalla ohjataan vaiku‐
tuksiltaan merkittävien tuulivoima‐alueiden sijoittumista Etelä‐Pohjanmaan maakunnassa. Maakuntakaavaehdotuksen ratkaisu koostuu yhteensä 24 tuulivoimatuotantoon soveltuvasta alueesta. Valittu kaava‐
ratkaisu on yhdistelmä tuulivoimaselvityksestä esiin nous‐
seista alueista täydennettynä tiedossa olleiden tuulivoima‐ ja yleiskaavahankkeiden alueilla, joita tuulivoimaselvitys ei tun‐
nistanut. Etelä‐Pohjanmaan energia‐ ja ilmastostrategian mukainen tavoite energiatuotannon omavaraisuusasteen merkittävästä nostamisesta vuoteen 2020 mennessä edellyttää suurimitta‐
kaavaista ja nopeaa tuotannon lisäämistä. Tämän perusteel‐
la maa‐kuntakaavassa tulee varautua vähintään noin 10, kes‐
kimäärin 20 voimalaitosyksikköä käsittävän tuulivoima‐
alueen toteuttamiseen maakunnan alueella. Maakuntakaavassa osoitetaan alueet, joille voi pääsääntöi‐
sesti rakentaa yli 10 voimalaitoksen kokoisia tuulivoimapuis‐
toja. Kaavassa esitetään kolmenlaisia tuuli‐voimapuiston alu‐
eita kuvaavia merkintöjä (tv‐1, tv‐2 ja tv‐3), joissa kiinnite‐
tään huomiota vaikutusten arvioinnin osalta yksilöityihin kohteisiin tai asioihin. Näillä alueilla ei ole voimassa MRL:n 33§:n mukainen rakentamisrajoitus. Kaavaehdotus on nähtävillä 1.12.2014–9.1.2015 ja kaava‐
aineisto on luettavissa osoitteessa http://www.epliitto.fi/?page=maakuntakaava Suunnitteluinsinööri Mäkynen: Etelä‐Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavaehdotukseen on tuotu uusia alueita, joita ei kaavaluonnoksessa vielä ollut. Näistä yksi on Jalasjärven Ilvesnevan alue nro 6, joka rajau‐
tuu Satakunnan ja Pirkanmaan liiton rajalle. Alue on osoittau‐
tunut liittojen tuulivoimaselvityksissä potentiaaliseksi tuuli‐
voima‐alueeksi, sillä kussakin maakunnassa alueelle sijoittuu maakunnallinen tuulivoima‐alue, Valmisteilla olevassa Pir‐
41 kanmaan maakuntakaavassa 2040 tullaan esittämään liitto‐
jen rajalle Parkanoon maakunnallisesti merkittävä tuulivoi‐
ma‐alue, Niskalamminkangas nro 8. Kaikkien kolmen alueen toteutuminen muodostaisi erittäin merkittävän tuulivoima‐
alueiden kokonaisuuden, joiden yhteisvaikutuksia tulee han‐
kesuunnittelussa tarkemmin selvittää. Pirkanmaan 1.maakuntakaavassa kyseisen tuulivoima‐
alueiden keskittymän läheisyydessä ei ole merkittäviä luon‐
non, maiseman tai kulttuuriympäristön arvoja, jotka edellyt‐
täisivät I vaihemaakuntakaavassa tarkempaa huomioimista. Päätösesitys. Maakuntajohtaja Halme: Maakuntahallitus päättää antaa Etelä‐Pohjanmaan I vaihe‐
maakuntakaavan ehdotuksesta seuraavan lausunnon: Pirkanmaan liitto toteaa, että Etelä‐Pohjanmaan I vaihemaa‐
kuntakaavaehdotukseen on tuotu uusia alueita, joita ei kaa‐
valuonnoksessa vielä ollut. Näistä yksi on Jalasjärven Ilvesne‐
van alue nro 6, joka rajautuu Satakunnan ja Pirkanmaan lii‐
ton rajalle. Alue on osoittautunut liittojen tuulivoimaselvityk‐
sissä potentiaaliseksi tuulivoima‐alueeksi, sillä kussakin maa‐
kunnassa alueelle sijoittuu maakunnallinen tuulivoima‐alue, Valmisteilla olevassa Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 on tarkoitus esittää liittojen rajalle Parkanoon maakunnallisesti merkittävä tuulivoima‐alue, Niskalamminkangas nro 8. Kaik‐
kien kolmen alueen toteutuminen muodostaisi erittäin mer‐
kittävän tuulivoima‐alueiden kokonaisuuden, joiden yhteis‐
vaikutuksia tulee hankesuunnittelussa tarkemmin selvittää. Pirkanmaan I maakuntakaavassa kyseisen tuulivoima‐
alueiden keskittymän läheisyydessä ei ole merkittäviä luon‐
non, maiseman tai kulttuuriympäristön arvoja, jotka edellyt‐
täisivät I vaihemaakuntakaavassa tarkempaa huomioimista. Pirkanmaan liitolla ei ole huomautettavaa vaihemaakunta‐
kaavan ehdotuksesta. Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin. Merkitään, että maakuntavaltuuston 1. vpj Roope Lehto poistui kokouksesta klo 11.45 edellä olevan asian käsittelyn aikana ennen päätöksen tekoa. 42 Etelä‐Pohjanmaan vaihemaakun‐
takaavaan on ehdotusvaiheessa lisätty Ilvesnevan tuulivoimaloi‐
den alue. Alue on osoittautunut tuulivoimaselvityksissä potentiaa‐
liseksi alueeksi, ja täyttää maa‐
kuntakaavan laadulliset kriteerit. Alueen ylimaakunnallisesti yletty‐
vien vaikutusten sekä alueen ko‐
koluokan huomioiden alue oli syytä huomioida seudullisesti merkittävänä tuulivoimaloiden alueena. Hankkeen jatkosuunnit‐
telussa tulee erityisesti huomioida ylimaakunnalliset yhteisvaikutuk‐
set. Merkitään tiedoksi. Satakuntaliiton lausunto Satakuntaliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja siitä, että Sata‐
kunta on huomioitu vaihemaakuntakaavanne vaikutusaluee‐
na. Satakuntaliitto pitää maakuntaliittojen välistä yhteistyötä tärkeänä suunniteltaessa liittojen rajojen läheisyydessä ole‐
via alueita. Etelä‐Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan 1 tavoitteena on osoittaa maakuntatasoinen ratkaisu alueelle parhaiten sovel‐
tuvista seudullisesti merkittävistä tuulivoiman tuotantoalu‐
eista. Maakuntakaavan tulee mahdollistaa riittävät rakenta‐
mismahdollisuudet tuulivoiman tuotannon kannalta teknis‐
taloudellisesti parhaille paikoille vaarantamatta luonnon‐ ja kulttuuriympäristön arvoja ja heikentämättä ihmisten asuin‐, elinkeino‐ ja virkistysmahdollisuuksia. Kaavaselostus on selkeästi laadittu ja vaikutusten arvioinnis‐
sa on tunnistettu Satakunnan maakunnan puolelle ulottuvat vaikutukset. Yhteisvaikutukset ovat mahdollisia etenkin alu‐
een 6, llvesneva toteutuessa. Alue jatkuu Satakunnan puolel‐
la Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 alueena 1, Jäkäläkan‐
gas. Satakuntaliitto huomauttaa, että Etelä‐Pohjanmaan vai‐
hemaakuntakaavan 1 alueen 6 sijoittumista pohjavesialueel‐
le ei ole huomioitu ja alueen kaavamerkintänä on tv‐3 mer‐
kinnän tv‐1 sijaan. Lisäksi Satakuntaliitto tiedottaa, että Satakunnan vaihemaa‐
kuntakaava 1 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 13.12.2013 ja ympäristöministeriö vahvisti kaavan 3.12.2014. Vaihemaa‐
kuntakaavassa 1 määritellään tuulivoiman tuotantoon par‐
haiten soveltuvat maakunnallisesti merkittävät alueet Sata‐
kunnassa. Vaihemaakuntakaava 1 perustuu vuonna 2011 valmistuneeseen Mannertuuli alueet Satakunnassa ‐ selvityk‐
seen. Satakuntaliitolla ei ole Satakunnan maakuntakaavan pe‐
rusteella lausunnolla olevasta Etelä‐Pohjanmaan vaihe‐
maakuntakaavasta 1 enempää lausuttavaa. SATAKUNTALIITTO Päivi Liuska‐Kankaanpää Anne Nummela Alueiden käytön johtaja Maakuntainsinööri 43 Etelä‐Pohjanmaan I vaihemaakun‐
takaavaa on valmisteltu maan‐
käyttö‐ ja rakennuslain 62 §:n mukaisesti vuorovaikutuksessa osallisten kanssa, joihin maakun‐
takaavan suunnittelutyössä lue‐
taan naapurimaakuntien liitot. Maankäyttö‐ ja rakennuslain maakuntakaavan sisältövaatimuk‐
sia koskevan 28 §:n mukaisesti kaava on yhteen sovitettu maa‐
kuntakaava‐alueeseen rajoittuvi‐
en alueiden maakuntakaavoituk‐
sen kanssa. Hankkeen jatkosuunnittelussa tulee erityisesti huomioida yli‐
maakunnalliset yhteisvaikutukset. Tarkistetaan tuulivoimaloiden alueen sijoittuminen suhteessa pohjavesialueeseen siten, ettei‐
vät ne ole päällekkäin. Merkitään asia tiedoksi. Keski‐Pohjanmaan liiton lausunto Etelä‐Pohjanmaan liitto on pyytänyt Keski‐Pohjanmaan liiton lausuntoa I vaihemaakunta‐kaavaehdotuksesta. Etelä‐
Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavalla ohjataan vaikutuksil‐
taan merkittävien tuulivoima‐alueiden sijoittumista Etelä‐
Pohjanmaalla täydentäen vuonna 2005 vahvistettua koko‐
naismaakuntakaavaa. Kaavaehdotuksessa esitetään Etelä‐
Pohjanmaalle 24 tuulivoimatuotannon jatkosuunnitteluun soveltuvaa aluetta. Keski‐Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaavaan ja Etelä‐
Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavaan on kaavoitusprosessi‐
en aikana laadittu yhteinen erillisselvitys Etelä‐ ja Keski‐
Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset sekä hiljattain valmistunut Natura‐alueiden vaikutustenarvioinnin päivitys, joka Etelä‐Pohjanmaan ELY‐keskuksen maakunnittaisiin Na‐
tura‐arviointeihin annettujen lausuntojen perusteella laadit‐
tiin yhteisenä raporttina Keski‐ ja Etelä‐Pohjanmaalle. Keski‐
Pohjanmaalle Perhon ja Vetelin kuntien rajalle maakuntara‐
jan tuntumaan sijoitettua tuulivoima‐aluetta on Etelä‐
Pohjanmaan lausunnon perusteella rajattu I ehdotusvaihees‐
sa irti maakuntarajasta. Keski‐Pohjanmaan 4. vaihemaakun‐
takaava on parhaillaan ehdotuksena uudelleen nähtävillä tuulivoima‐alueiden muutosten ja selvitysten täydentymisen vuoksi. Etelä‐Pohjanmaan 1 vaihemaakuntakaavaan esitettävät tuu‐
livoima‐alueet sijaitsevat etäällä Keski‐Pohjanmaalta. Lä‐
himmät tuulivoima‐alueet sijaitsevat Alajärvellä, noin 15 ki‐
lometrin etäisyydellä yhteisestä maakuntarajasta. Vaikutuk‐
sia Keski‐Pohjanmaalle voi muodostua lähinnä muuttolinnus‐
toon kohdistuvien yhteisvaikutusten vuoksi, mutta sisämaas‐
sa muuttavien lintujen osuus on rannikon päämuuttoreittei‐
hin verrattuna pienempi. Keski‐Pohjanmaan liitto pitää Etelä‐
Pohjanmaan kaavaehdotusta selvityksineen asiantuntevasti ja huolellisesti laadittuna. Keski‐Pohjanmaan liitolla ei ole huomautettavaa Etelä‐Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta. Keski‐Pohjanmaan liitto Jukka Ylikarjula Leena Mikkonen‐Karikko maakuntajohtaja hallintopäällikkö 44 Merkitään tiedoksi. Merkitään tiedoksi. Merkitään tiedoksi. Muiden
viranomaisten
lausunnot
Viranomaisen lausunto Etelä‐Pohjanmaan elinkeino‐, liikenne‐ ja ympäristökeskuk‐
sen lausunto Etelä‐Pohjanmaan elinkeino‐, liikenne‐ ja ympäristökeskus esittää lausuntonaan seuraavaa: Viranomaisyhteistyö ELY‐keskus on aikaisemmin ottanut kantaa vaihekaavan laa‐
dintaan 19.12.2011 pidetyssä viranomaisneuvottelussa sekä osallistumis‐ ja arviointisuunnitelmavaiheesta ja maakunta‐ kaavaluonnoksesta antamissaan lausunnoissa 1.9.2011 ja 17.8.2012. ELY‐keskus on 7.11.2014 antanut lausunnon vaihe‐
kaavaa varten tehdystä Natura‐arvioinnista. Viranomaisyhteis‐
työ on ollut hyvin järjestettyä ja toimivaa. Vaihekaava on nyt edennyt ehdotus‐ vaiheeseen ja se on päivätty 17.11.2014. Liikenne Maakuntakaavaprosessin aikana on laadittu Etelä‐ ja Keski‐
Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetus‐selvitys. Selvitys an‐
taa hyvän kuvan tuulivoima‐alueiden saavutettavuudesta eri‐
koiskuljetusten näkökulmasta. Siinä on noussut myös esille kuljetusten haasteellisuus muutamille tuulivoimala ‐ alueille ja niihin tulee erityisesti kiinnittää huomiota jatkosuunnittelussa. Lisäksi etenkin tuulivoimaloiden rakentamisaikaiset kuljetuk‐
set vaativat tieverkolta paljon, mikä edellyttää vielä tarkempaa liikenneväylien ja liikennejärjestelyjen suunnittelua. Erityistä huomiota tulee kiinnittää liittymiseen maantieverkolle sekä tieverkon ja siltojen kantavuuksiin. Tarkemman suunnittelun yhteydessä on tärkeää käydä vuoropuhelua Etelä‐ Pohjan‐
maan ELY‐ keskuksen liikennevastuualueen kanssa, jotta tar‐
vittavat seikat tulevat huomioiduksi riittävän ajoissa. Etelä‐
Pohjanmaan ELY‐keskus esittää maakuntakaavakartan merkin‐
töihin ja määräyksiin vähäistä muutosta, jolla alueiden erityis‐
ominaisuutta kuvaaviin merkintöihin lisättäisiin liikenneväylien ja liikennejärjestelyjen huomioonottaminen tuulivoimala‐
alueiden suunnittelussa. Esimerkiksi seuraavalla tavalla: "Tuu‐
livoima‐alueiden suunnittelussa on otettava huomioon raken‐
tamisen ja käytön aikaiset vaikutukset asutukseen, liikenne‐
väyliin ja liikennejärjestelyihin, arvokkaisiin maisema‐alueisiin ja luonnonympäristöihin". 46 Etelä‐Pohjanmaan liiton vastine Merkitään tiedoksi. Täydennetään yleistä suunnitte‐
lumääräystä seuraavalla tavalla: Tuulivoimaloiden alueiden suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen ja käy‐
tön aikaiset vaikutukset asutuk‐
seen, liikenneväyliin ja liikenne‐
järjestelyihin, maisemiin, poh‐
javesiin, luontoarvoihin ja lin‐
nustoon. Luonnonsuojelu Tuulivoimaa koskevaa vaihemaakuntakaavaa varten on kerätty tietoa erityisesti kaavan vaikutuksista linnustoon. Aineistoa on kerätty meneillään olevista alemman kaavatason hankkeista ja YVA‐menettelyistä sekä lintutieteellisten yhdistysten toimit‐
tamista raporteista, jotka koskevat mm. Iinnustolle arvokkaita pesimä‐, levähdys‐ ja ruokailualueita sekä muuton päälinjoja. Etelä‐Pohjanmaan liitto on koonnut aineiston laatimaansa raporttiin, jossa pyritään arvioimaan linnustovaikutuksia ko‐
konaisvaltaisesti. Muiden luontoarvojen osalta tietoa on kerät‐
ty olemassa olevista aineistoista. ELY‐keskus pitää tehtyjä sel‐
vityksiä maakuntakaavatasoon nähden pääosin riittävinä. Kaavaa varten on tehty Natura‐vaikutusten arvioinnin tarve‐
harkinta, jonka mukaan Natura‐vaikutuksia on arvioitu viiden puiston osalta: 2 (Vöyrinkangas), 4 (Kröninkangas), 5 (Rou‐ rukangas), 9 (Korkeamaa) ja 11 (Savonneva). ELY‐keskus on antanut Natura‐arvioinnista lausunnon 7.11.2014. Lausunnos‐
sa on mm. esitetty tarvetta täydentää arviointia erityisesti linnustoon kohdistuvien yhteisvaikutusten osalta. Täydennetty arviointi tulee huomioida jatkosuunnittelussa. Kaavaehdotuksessa on esitetty tuulivoiman keskeisimpiä vai‐
kutuksia luonnonympäristöön sekä nostettu esiin vaikutuksil‐
taan merkittävimpiä tuulivoima‐alueita. Tuulivoimarakentami‐
nen aiheuttaa metsäisten elinympäristöjen pirstoutumista, mikä on yksi merkittävimmistä metsäluonnon monimuotoi‐
suutta heikentävistä tekijöistä. Tuulivoimaloita ja niihin liitty‐
vää infrastruktuuria ei tule sijoittaa laajoille ja yhtenäisille, luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäville alueille. Paskoonharjun alue (tv 19) sijoittuu kokonaisuudessaan kan‐
sallisesti arvokkaalle, Suupohjan metsien FINIBA‐alueelle, joka on laajojen, yhtenäisten, havupuuvaltaisten metsäalueiden kokonaisuus. Paskoonharjun alueella esiintyy huomattava määrä huomionarvoisia lajeja. Tuulivoima‐alueella on useiden metsien pirstoutumiselle herkkien lajien, kuten kuukkelin, kehrääjän ja metson reviirejä. Puisto uhkaa erityisesti kehrää‐
jää, jonka elinympäristöön voimaloita ollaan sijoittamassa. 47 Vaihemaakuntakaavan ehdotus‐
vaiheen jälkeen tehtävissä jatko‐
toimenpiteissä huomioidaan mm. seuraavat muutokset: Sa‐
vonnevan aluerajausta ja voi‐
maloiden määrää pienenne‐
tään, Korkeamaan aluerajausta pienennetään ja voimaloiden määrä tarkennetaan tarkem‐
man suunnittelun osoittamaan määrään, Konttisuon alueraja‐
usta ja voimaloiden määrää pienennetään, Rourunkankaan aluerajausta pienennetään ja Vöyrinkankaan aluerajausta pienennetään. Myös metso on altis voimala‐alueen aiheuttamalle häiriölle. Maakuntakaavan tätä aluetta koskeva suunnittelumääräys tv‐
1 velvoittaa yksityiskohtaisessa suunnittelussa kiinnittämään erityistä huomiota alueella pesivään ja muuttavaan linnustoon sekä luonnonmaisemaan. Tuulivoimahanketta tälle alueelle suunniteltaessa ja rakennettaessa on erityisen tarpeellista huomioida suunnittelumääräys. Teuvan kunnan sähköposti‐
ilmoituksen 7.1.2015 mukaan kunnanvaltuusto on 15.12.2014 hyväksynyt alueelle sijoittuvan Teuvan Paskoonharjun tuuli‐
voimayleiskaavan. Kaavaselostuksen mukaan kahdella tuulivoimapuiston alueel‐
la, 4 (Kröninkangas) ja 12 (Leppäkangas) on havaittu kuukkelin reviirit. Jokaisen reviirin säilyminen on merkitsevää kuukkelin säilyttämisessä eteläisen Suomen pesimälinnustossa. Kuukke‐
lin, kuten myös metson, reviirin säilyttämiseen on kiinnitettä‐
vä erityistä huomiota ja jätettävä riittävät suojavyöhykkeet rakennettaviin alueisiin. Muuttolintuihin voi kohdistua merkittäviä vaikutuksia erityi‐
sesti silloin, kun tuulivoimapuistot sijaitsevat lähellä muuton‐
aikaisia kertymäalueita (levähtämis‐ ja ruokailualueita). Maa‐
kuntakaavan linnustovaikutusten arvioinnin perusteella on todettu, että tuulivoimapuistojen 1 (Mustaisneva), 2 (Vöyrin‐
kangas), 5 (Rourunkangas), 22 (Rajamäenkylä), 23 (Oksivuori) ja 24 (Kuulanmäki) osalta on todettu tarve selvittää vaikutuk‐
sia lintujen muuttoon. Mustaisnevan tuulivoima‐alue sijaitsee tuulivoimalle herkkien lintujen (metsähanhi, joutsen, kurki) merkittävien muuton aikaisten levähdysalueiden lähellä. Levähdysalueet sijaitsevat maakunnan merkittävimmän isojen lintujen muuttoreitin var‐
rella. Kevätmuuton seurannan tulosten perusteella Mustais‐
nevan tuulivoima‐alue aiheuttaa törmäysriskin alueen yli muuttaville metsähanhille ja yleiskaavan selvitysten mukaan alueella voi olla paikallisesti suuri merkitys erityisesti Suupoh‐
jan alueen läpi muuttaviin metsähanhiin ja kurkiin. Alueen eteläpuolella on lisäksi linnustoltaan merkittävän arvokas Mustaisnevan luonnontilainen suoalue. Linnustovaikutusten vuoksi Mustaisnevan rajausta on pienennetty jonkin verran. Jää kuitenkin avoimeksi, miten muutoksen on arvioitu pienen‐
tävän linnustoon kohdistuvaa riskiä. Mustaisnevan alueelle on 12.5.2014 hyväksytty osayleiskaava. Selostuksessa on todettu tarve selvittää muutonaikaisia lin‐
nustovaikutuksia tarkemmassa hankesuunnittelussa Oksivuo‐
ren ja Kuulanmäen tuulivoima‐alueilla, jotka sijaitsevat lähellä 48 Merkitään tiedoksi. Merkitään tiedoksi. Etelä‐Pohjanmaan liitto toteaa, että muutonaikaisten linnusto‐
vaikutusten arviointi tulee tehdä muuton aikaisia lintujen kerääntymisalueita. Maakuntakaavan linnustovaikutuksien arviointia on syytä täydentää suoritta‐
malla muutontarkkailu em. alueilla jo maakunta‐ kaavatasolla, jotta voidaan mahdollisimman pitkälle varmistua aluevaraus‐
ten toteuttamiskelpoisuudesta. Lisäselvitys on tarpeen myös kaavamääräyksen kannalta, joka tuleekin tarkistaa arvioinnin tulosten pohjalta. Maakuntakaavan Natura‐vaikutusten tarveharkinnassa on to‐
dettu, että Konttisuon kaavamerkinnän toteutumisella voi olla vaikutusta laulujoutsenen esiintymiseen alueella. Linnustosel‐
vityksen mukaan alueella on myös mahdollinen uhanalaisen, tuulivoimalle herkän linnun reviiri. Lisäksi alueen länsipuolella sijaitsee tunnettu lintujärvi. Konttisuon tuulivoima‐alue olisi tarpeen osoittaa kaavamerkinnällä tv‐1, jota koskeva suunnit‐
telumääräys edellyttää erityisen huomion kiinnittämistä pesi‐
vään ja muuttavaan linnustoon. Suuret päiväpetolinnut ovat erityisen alttiita tuulivoimaloiden aiheuttamille törmäysvaikutuksille. Tuulivoima‐alueet on pää‐
osin pyritty sijoittamaan etäälle tiedossa olevista lintujen tär‐
keistä pesimäalueista. Rajamäenkylän laaja tuulivoima‐alue ympäröi linnustoltaan arvokasta suoaluetta, jolla pesii myös sääksi. Sääksen ruokailulentojen suunta on syytä selvittää ja tarkistaa alueen rajausta siten, ettei pesän ja ruokailualueiden väliin osoiteta tuulivoimaa. Lähiseudulla on useampia sääksen reviirejä, joista lennot saattavat ulottua maakuntakaavan tuu‐
livoima‐alueille. Maakuntakaavan Natura‐arvioinnista anne‐
tussa lausunnossa on ELY‐keskus todennut mm. seuraavaa: "Hanhikeitaalla pesivän sääksen osalta ei ELY‐keskuksen käsi‐
tyksen mukaan ole esitetty sääksen ruokailualueita. Mikäli Lakiakangas on kaavaehdotuksessa mukana, tulisi sen ja Raja‐
mäenkylän tuulivoima‐alueiden Natura‐arvioinnin tarvehar‐
kinnassa huomioida mm. alueiden, ml. läheiset Pohjanmaan tuulivoima‐alueet, yhteisvaikutukset Hanhikeitaan linnustoon ja erityisesti sääkseen ". Näin ollen tuulivoimaloiden mahdolli‐
set yhteisvaikutukset alueen sääksi‐ kantaan on syytä arvioida. Lakiakankaan osayleiskaava on edennyt jo ehdotusvaiheeseen sekä Isojoella että Kristiinankaupungissa, joten tämän alueen maankäytön suunnittelu on edennyt jo pitkälle. Etelä‐Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan tuulivoima‐alueita sijoittuu viidelle maakunnan yhteensä kymmenestä maakotka‐
reviiristä. ELY‐keskus on Natura‐arvioinnista antamassaan lau‐
sunnossa katsonut, ettei Rourukankaan, Vöyrinkankaan, Peso‐
lan ja Korkeamaan tuulivoima‐alueita tule sisällyttää vaihe‐
maakuntakaavaan lainkaan tai ainakaan nykyisessä laajuudes‐
49 yksityiskohtaisemman hanke‐
suunnittelun puitteissa. Konttisuon aluerajausta ja voi‐
maloiden määrää supistetaan huomattavasti. Linnustoon sekä läheiseen Arpaisten retkeilyreit‐
tiin kohdistuvien vaikutusten vuoksi Konttisuo on perusteltua sisällyttää osaksi vaihemaakun‐
takaavaa. Kalasääsken pesä muutetaan vaihemaakuntakaavassa huo‐
mioitavaksi 1 km puskuri‐
vyöhykkeellä, sekä lisäksi huo‐
mioidaan linnustoselvityksen osoittama saalistusreitti etelä‐
lounaaseen. Muutetaan tuuli‐
voimaloiden‐alueen rajausta yllä olevan mukaisesti. Tarkemmat suojaetäisyydet sekä yhteisvai‐
kutusten merkittävyys alueen sääksikantaan määritellään YVA‐ menettelyssä sekä osayleiskaa‐
voituksen yhteydessä. Vaihemaakuntakaavan ehdotus‐
vaiheen jälkeen tehtävissä jatko‐
toimenpiteissä huomioidaan mm. seuraavat muutokset: Sa‐
vonnevan aluerajausta ja voi‐
saan, ellei voida osoittaa, ettei maakotkaan ja muihin suojelun perusteena oleviin lajeihin, tai yhteisvaikutuksena alueiden ekologiseen eheyteen kohdistu merkittäviä vaikutuksia. Natu‐
ra‐arvioinnin yhteisvaikutusten tarkasteluun tulee lisäksi ottaa mukaan Keski‐Pohjanmaan alue, jossa tuulivoima‐alueita on myös suunniteltu maa‐ kotkareviireille. Tuulivoimaa koskevaan vaihemaakuntakaavaan ollaan kaava‐
ehdotuksen mukaan sisällyttämässä 24 tuulivoima‐aluetta. Koska tuulivoiman keskeisimpiä luonnonympäristöön kohdis‐
tuvia vaikutuksia ovat pirstoutumisen sekä este‐ ja törmäys‐
vaikutusten kautta linnustovaikutukset, tulisi maakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa tarkastella kaikkien alueiden yhteis‐
vaikutusta linnustoon maakunnallisella tasolla. Yhteisvaikutus‐
ten tarkastelu on myös joidenkin lajien, erityisesti suurten päi‐
väpetolintujen, kohdalla perusteltua laatia erikseen. Yhteisvai‐
kutusten tarkastelussa tulee huomioida myös naapurimaa‐
kunnat, joissa on myös suunnitteilla runsaasti tuulivoimaa maakunnallisella tasolla. Pohjavesien suojelu Kaavaselostuksessa (kappale 8.6.) mainitaan, että tuulivoima‐
lan rakentamisesta saattaa koitua vaikutuksia pohjaveteen, sillä tuulivoimalan perustusta varten maa‐ainesta on poistet‐
tava perustuksen rakentamistekniikasta riippuen 3‐8 metrin syvyyteen asti. Pohjaveden pinta on 2‐4 metrin syvyydessä, joten tuulivoimalan perustustyössä maa‐ainesta poistetaan pohjaveden pinnan alapuolelta. Kaivutyöt voivat aiheuttaa haitallista pohjaveden purkautumista, jonka seurauksena poh‐
javeden pinta voi laskea. Muutokset pohjaveden määrässä ja laadussa voivat vaikeuttaa veden saantia yksityiskaivoista tai kylien ja kaupunkien vedenottamoilta. Neljä kaavassa osoitettua tuulivoimapuiston aluetta (2 Vöyrin‐
kangas, 5 Rourunkangas, 18 Lakiakangas ja 21 Louhunkangas) sijoittuvat osittain vedenhankintaa varten tärkeille pohjavesi‐
alueille. Lisäksi kaavan tuulivoimaloiden alueita sijoittuu poh‐
javesialueiden läheisyyteen. Pohjavesialueille tai niiden lähei‐
syyteen sijoittuvilla tuulivoimapuistojen alueilla pohjavesialu‐
eet on huomioitu tuulivoimaloiden alueita osoittavan kaava‐
merkinnän suunnittelumääräyksessä. Tuulivoimaloista, jotka sijaitsevat luokitellulla pohjavesialueel‐
la tai sen välittömässä läheisyydessä on mahdollista aiheutua vesilain vastaisia pohjavesivaikutuksia tai hankkeesta voi ai‐
heutua ympäristönsuojelulain 17 § (pohjaveden pilaamiskiel‐
50 maloiden määrää pienenne‐
tään, Korkeamaan aluerajausta pienennetään ja voimaloiden määrä tarkennetaan tarkem‐
man suunnittelun osoittamaan määrään, Konttisuon alueraja‐
usta ja voimaloiden määrää pienennetään, Rourunkankaan aluerajausta pienennetään, Vöyrinkankaan aluerajausta pienennetään. Etelä‐
Pohjanmaan liitto katsoo laadit‐
tujen selvitysten ja niiden vaiku‐
tustenarviointien olevan riittävät maakuntakaavan yleispiirteisyys huomioon ottaen. Muutetaan tuulivoimaloiden alueiden rajauksia siten, ettei‐
vät ne sijoitu luokitelluille poh‐
javesialueille. to) mukainen kielletty seuraamus. Tuulivoimaloiden rakenta‐
misella sekä niihin liittyvien teiden ja maakaapeleiden kaivulla voi olla vaikutuksia pohjaveden määrään ja laatuun. Kaivamis‐
ta tulee välttää varsinkin alueilla, joissa pohjavedenpinta on lähellä maanpintaa tai joilla esiintyy paineellista pohjavettä. Lisäksi rakentaminen mm. tiet, ojitukset, maakaapelit, sähkö‐
asemat, huoltorakennukset tai kuljetukset eivät saa vaikuttaa pohjaveden korkeuteen, eikä laatuun. Teitä levennettäes‐
sä/kantavuutta lisättäessä mahdollisilla pohjavesialueilla tulee huomioida materiaalien ympäristökelpoisuustestaus ja se, että uusia ojia ei saa kaivaa tai olemassa olevia syventää mikäli pohjamaata ei tutkimuksilla osoiteta tiiviiksi. Maakuntakaavassa on tuulivoima‐alueet rajattava niin, että ne eivät tule päällekkäin pohjavesialueiden kanssa. Maisema Vireillä olevassa valtakunnallisesti arvokkaiden maisema‐
alueiden päivitysinventoinnissa tarkistetaan maisema‐alueiden valikoima, arvoluokka sekä rajaukset. lnventointityö on nyt suoritettu ja aineisto on toimitettu ympäristöministeriölle. Seuraava vaihe on kuulemismenettely vuoden 2015 alkupuo‐
lella. Tavoitteena on, että valtioneuvosto tekee asiassa lopulli‐
sen päätöksen vuoden 2015 aikana. Maisemavaikutukset on tuotu hyvin esille. Kuntakaavoitukses‐
sa on myöhemmin kiinnitettävä huomiota siihen, että erillinen maisemaselvitys on tehty valtakunnallisesti arvokkaisiin mai‐
sema‐alueisiin ja kulttuuriympäristöihin kohdistuvaksi. Maa‐
kuntakaavaan sisältyvä tv‐2 suunnittelumääräys ohjaa valta‐
kunnallisesti arvokkaiden maisema‐alueiden lähettyvillä kiin‐
nittämään erityistä huomiota maisemaan ja virkistysarvoihin. Kuntakaavoitus Kuntien raja‐alueille sijoittuu runsaasti tv‐alueita. Maakunta‐
kaavalla on syytä pyrkiä edistämään yhteisen yleiskaavan (MRL 46 §) laatimista näille alueille tai riittävän yleiskaavallisen yh‐
teistyön toteutumista muutoin. Tällä tavoin voidaan varmistaa tarkoituksenmukaisten suunnittelullisten kokonaisuuksien syntymistä ja alueiden tarkoituksenmukaista ja tehokasta käyttöä. Suunnittelumääräystä ei ole kuitenkaan tarpeen käyt‐
tää, vaan tavoite voidaan tuoda esille kaavaselostuksessa. 51 Merkitään tiedoksi. Muutetaan tuulivoimaloiden alueiden rajauksia siten, ettei‐
vät ne sijoitu luokitelluille poh‐
ja‐vesialueille. Merkitään tiedoksi. Täydennetään kaavaselostusta siten, että ko. tavoite tuodaan selkeämmin esiin. Maakuntakaavan ohjausvaikutuksesta tai sen tulkinnasta alempiasteiseen kaavoitukseen ei tulisi kaavakartalla esittää ohjeita tai tavoitteita. Maankäyttö‐ ja rakennus‐ lain 18§:n mukaisesti ELY‐keskus edistää ja ohjaa kuntien alueidenkäytön suunnittelua ja myös valvoo valtakunnallisten alueidenkäyttö‐
tavoitteiden huomioimista kaavoituksessa, rakentamisessa ja muussa alueiden käytössä. Tähän tehtävään liittyen ELY‐
keskuksen tulee tehdä tulkinta yksityiskohtaisempien kaavo‐
jen maakuntakaavan mukaisuudesta myös tuulivoiman sijoit‐
tumisen osalta. Yhteenveto Maakuntakaavan selvitykset on edellä mainittuja täydennys‐
tarpeita lukuun ottamatta riittävät ja hyvin laadittuja. Maa‐
kuntakaavakartta on myös selkeä ja kaavaselostuksen tuella alueidenkäyttöä voidaan sen pohjalta ohjata. ELY‐keskus pitää tärkeänä, että maakunta‐ kaava valmistuu ja tulee voimaan viivytyksettä ja se on osaltaan valmis tukemaan tässä lausun‐
nossa esitettyjen täydennysten tekemistä. Liikenneviraston lausunto Maakuntakaavan tuulivoimavaihekaavan tavoitteena on mah‐
dollistaa tuulivoiman tuotanto Etelä‐Pohjanmaan maakunnas‐
sa. Vaihemaakuntakaavalla ohjataan yleispiirteisesti vaikutuk‐
siltaan merkittävien tuulivoima‐alueiden sijoittumista Etelä‐
Pohjanmaalle. Alueelle ehdotetaan vaihtoehtotarkastelujen ja selvitysten perusteella osoitettavaksi yhteensä 24 tuulivoima‐
puiston aluetta, joille mitoitusten mukaan olisi mahdollista rakentaa yhteensä 685 tuulivoimalaa. Valittu vaihtoehto mah‐
dollistaa tuulivoiman tuotannon kasvattamisen pitkälle tule‐
vaisuuteen. Tuulivoiman ja bioenergian lisääminen ovat Etelä‐
Pohjanmaan maakuntastrategian 2040 mukaisia tavoitteita kansallisten ja kansainvälisten ilmasto‐ ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi ja energiantuotannon omavaraisuusasteen nostamiseksi. Liikennevirasto viittaa Etelä‐Pohjanmaan I vaihemaakuntakaa‐
van luonnoksesta aiemmin antamaansa lausuntoon 31.8.2012 Dnro 3398/1110/2012. Kaavaluonnoksen nähtävillä olon jäl‐
keen vuonna 2013 on valmistunut tuulivoiman liikenteellisten ratkaisujen kannalta tärkeä selvitys "Etelä‐ ja Keski‐
Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset". Kaava‐ ehdotus 52 Poistetaan kaavakartalta joh‐
dantoteksti. Muotoillaan ja siir‐
retään johdantoteksti osaksi kaavaselostusta. Etelä‐Pohjanmaan liiton kokee maakunnan kehittymisen ja alu‐
een maankäytön suunnittelun kannalta välttämättömänä, että vaihemaakuntakaava saatetaan toukokuussa 2015 maakuntaval‐
tuuston hyväksyttäväksi ja siitä edelleen Ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Etelä‐Pohjanmaan liitto on teh‐
nyt lisäselvityksiä ja täydentänyt luonnosvaiheen nähtävillä ollut‐
ta materiaalia. Tämän myötä kaavaehdotus poikkeaa tietyiltä osin luonnosvaiheen nähtävillä eroaa muun muassa tämän selvityksen takia lausunnolla ol‐
leesta kaavaluonnoksesta, ja monet Liikenneviraston aiem‐
massa lausunnossa mainitut yksittäisiä tuulivoimapuiston alu‐
eita koskevat kannanotot on otettu huomioon kaavaehdotuk‐
sessa. Maakuntakaavamerkinnät ja ‐määräykset Kaavaehdotuksessa on nyt kaikkia tuulivoima‐alueiden kaava‐
merkintöjä koskeva yleinen suunnittelumääräys, jossa edelly‐
tetään, että voimalat on sijoitettava niin, etteivät ne aiheuta merkittävää haittaa muun ohessa liikenteelle. Liikennevirasto pitää tätä välttämättömänä määräyksenä maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kannalta tulevassa tuulivoimaloiden yksi‐
tyiskohtaisemmassa suunnittelussa. Etelä‐ ja Keski‐
Pohjanmaan tuulivoima ja eri‐koiskuljetukset ‐selvityksen mu‐
kaan kaikki tuulivoima‐alueet eivät suinkaan ole liikenteen järjestämisen kannalta ongelmattomia, vaan tuulivoima‐ alu‐
eiden mahdollinen tuleva käyttöönotto edellyttää liikenteelli‐
siä järjestelyjä kuten yhdysteiden parantamista, liittymäjärjes‐
telyjä, siltojen uusimisia ja yksityisteiden rakentamista sekä erilaisia rakentamisaikaisia erityisjärjestelyjä. Etelä‐Pohjanmaan maakuntakaavan vaihekaava 1 ‐tuulivoima sisältää pohjakarttamerkintöinä maantiet jaottelulla valtatie, kantatie, seututie, yhdystie. Vaihekaavassa ei kuitenkaan lii‐
kenneväylistä ole osoitettu rautateitä, vaikka niitä Etelä‐
Pohjanmaalla on ja ne muodostavat erityisesti siltojen ja ali‐
kulkujen osalta mahdollisia tuulivoimaloihin liittyvien kuljetus‐
ten este‐vaikutuksia ja myös jään sinkoaminen radan laitteisiin tulee tuulivoimaloiden sijoittelulla estää. Rautateihin liittyvis‐
tä periaatteista on Tuulivoimala‐ ohjeen kohdissa 1.2 ja 2.2. Kaavakartalla tulisi edellä mainituista syistä esittää myös rau‐
tatiet. Kaavaselostus Vaihekaavan suunnittelumääräykseen liittyy kaavaselostukses‐
sa (ehdotuksessa sivulla 39) oleva kappale: " Tuulivoimapuisto‐
jen sijoittelussa tulee noudattaa Liikenneviraston antamia suosituksia teille ja rautateille jätettävistä suojaetäisyyksistä (25.5.2012). Liikenneturvallisuudesta tulee huolehtia hanke‐
valmistelussa myös viranomaisyhteistyöllä. Maanteiden osalta ELV‐keskusten tienpitoviranomainen toimii yhteysviranomai‐
53 olo versiosta. Luonnosvaiheessa saatu palaute on huomioitu kaa‐
vaehdotusta valmisteltaessa. Täydennetään yleistä suunnitte‐
lumääräystä seuraavalla tavalla: Tuulivoimaloiden alueiden suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen ja käy‐
tön aikaiset vaikutukset asutuk‐
seen, liikenneväyliin ja liikenne‐
järjestelyihin, maisemiin, poh‐
javesiin, luontoarvoihin ja lin‐
nustoon. Rautatiet on huomioitu Etelä‐
Pohjanmaan vaihemaakunta‐
kaavan suunnittelussa. Tuuli‐
voima‐alueiden suojaetäisyydet rautateihin ylittyvät kaikilla osoi‐
tetuilla alueilla. Alikulut sekä sillat on huomioitu Etelä‐ ja Kes‐
ki‐Pohjanmaan tuulivoima‐ ja erikoiskuljetukset selvityksessä. Liikenneselvitykset tarkentuvat jatkosuunnittelun yhteydessä. Vaihemaakuntakaavasta sekä voimassaolevasta kokonaismaa‐
kuntakaavasta laaditaan ajan‐
tasainen yhdistelmäkartta. sena tuulivoimahankkeissa. Rautateiden ja vesiväylien osalta yhteysviranomainen on Liikennevirasto." Liikennevirasto pitää kaavaselostuksessa olevaa mainintaa Tuulivoimalaohjeesta välttämättömänä. Yhteysviranomaisten mainitseminen tässä yhteydessä on myös perusteltua. Tuulivoimalaohjeeseen viittaamista voisi kuitenkin hieman tarkentaa, koska ohjeen antopäivämäärä on toukokuu 2012 ja tarkemmin 24.5.2012 ja julkaisun nimi on "TUULIVOIMALAOH‐
JE. Ohje tuulivoimalan rakentamisesta liikenneväylien lähei‐
syyteen. Liikenneviraston ohjeita 8/2012." Kaavaehdotuksen selostuksen sivulla 45 viitataan Liikennevi‐
raston ohjeeseen toukokuussa 2012 annetusta ohjeesta poik‐
keavasti. Ohjeen mukaan "Pääteillä, joilla nopeusrajoitus on 100 km/h tai enemmän, tuulivoimalan suositeltava etäisyys maantiestä (keskiviivasta) on 300 m." Kaavaluonnoksen selos‐
tuksessa mainitaan suurempi 550 metrin suojaetäisyys valta‐ ja kantateille sekä maanteille, joiden nopeusrajoitus on 100 km/h tai enemmän. Liikennevirasto katsoo, että kaavaselos‐
tuksessa mainitulle suuremmalle etäisyydelle saattaa Etelä‐
Pohjanmaan maisemaolosuhteet huomion ottaen olla paikalli‐
set perusteet. Kaavaselostuksen taulukossa 8 (sivu 60) mainitaan kielteisten vaikutusten hillitsemisen keinona Liikenneviraston suositusten mukaisten suojaetäisyyksien huomioon ottaminen teihin näh‐
den. Tässä kohdassa tulisi mainita myös rautatiet. Yksittäiset tuulivoima‐alueiden (tv) merkinnät Kaavaluonnosvaiheen jälkeen tuulivoima‐alueet ja niiden raja‐
ukset ovat jossain määrin muuttuneet, tausta‐aineistona on käytetty muun ohessa tuulivoima ja erikoiskuljetukset ‐
selvitystä. Muutoksista johtuen monet kaavaluonnoksessa mainitut yksittäisiä alueita koskevat Liikenneviraston huomiot eivät enää ole ajankohtaisia. Kaavakartan, kaavaselostuksen ja Etelä‐ ja Keski‐Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset ‐selvityksen perusteella arvioi‐
den Liikennevirasto edelleen kiinnittää huomiota seuraaviin yksityiskohtiin: Vaihekaavassa on edelleen osoitettuna kaksi tuulivoima‐
aluetta, jotka ulottuvat seututien molemmin puolin. Nämä ovat Kurikan Rourunkangas (alue 5) ja Teuvan Paskoonharju (alue 19). Liikennevirasto toistaa luonnoksesta antamassaan 54 Merkitään tiedoksi. Tarkennetaan viittaus kaa‐
vaselostukseen. Tuulivoimaselvityksessä on käy‐
tetty Liikenneviraston 6.6.2011 annetun ohjeen mukaisia suoja‐
etäisyyksiä. Täydennetään selostusta rauta‐
teiden osalta. Etelä‐Pohjanmaan liitto ei näe mielekkäänä pilkkoa tuulivoima‐
alueita maanteiden kohdalta. Riittävät suojaetäisyydet voi‐
lausunnossa lausumansa: Liikenneturvallisuuden kannalta ei ole suotavaa, että tuulivoimaloita sijoitetaan molemmin puo‐
lin väylää. Myös Soinin Konttisuo (alue 10) sijoittuu yhdystien molemmin puolin, tässä tapauksessa tuulivoimaloiden tar‐
kemmalla sijoittelulla tulee varmistaa riittävä etäisyys maan‐
tiehen. Liikennevirasto ei vastusta seuraavien tuulivoima‐alueiden kaavamerkintöjä, mutta kiinnittää erityistä huomiota siihen, että tuulivoima ja erikoiskuljetukset ‐selvityksen ja kaavaselos‐
tuksenkin mukaan niiden toteuttamiseen liittyy erityisiä liiken‐
teellisiä ongelmia mm. saavutettavuusrajoitusten takia. Nämä alueet ovat Kauhajoen Mustaisneva (alue 1, yhdysteiden ja yksityisteiden välisten liittymien parantaminen), Kurikan Krö‐
ninkangas (alue 4, yhdysteiden liittymien parantaminen), Ja‐
lasjärven llvesneva (alue 6, siltojen uusimiset, yhdystien pa‐
rantaminen), Soinin Kallioniemi (alue 7, sillan kantavuus, vah‐
vistaminen tai vaihtoehtoiset reitit), Ähtärin Leppäkangas (alue 12, huoltoteiden rakentaminen), Kauhavan Voitti (alue 14, uusien huolto‐ teiden rakentaminen), Kurikan Kukkoonkal‐
lio (alue 15, liittymien ja yksityisteiden parantaminen) ja Ilma‐
joen Kuulanmäki (alue 24, rajoitteet osittain inventoimatta). Näiden tuulivoima‐alueiden osalta on erityisen tärkeää, että tuulivoimahankkeita yksityiskohtaisesti suunniteltaessa liiken‐
teelliset vaikutukset otetaan huomioon ja haitallisia vaikutuk‐
sia rajoitetaan. Liikennevirasto on verrannut kaavaehdotuksen karttaa Etelä‐
Pohjanmaan rautatieverkkoon, eikä ole havainnut ehdotettu‐
jen tuulivoima‐alueiden sijainnissa merkittäviä ongelmia. Liikennevirasto ei ota kantaa kaavaratkaisun lentoliikennettä 55 daan turvata suunnittelumäärä‐
yksellä ja vuorovaikutuksella liikenneviranomaisten kanssa tarkemmassa suunnittelussa. Tarkemman suunnittelun yhtey‐
dessä suojaetäisyyksiä määritel‐
täessä on huomioitava, että Rourunkankaan tuulivoima‐
alueen läpi kulkeva tie nro 689 on voimassaolevassa maakunta‐
kaavassa merkitty merkittävästi parannettavaksi tieosuudeksi. Etelä‐Pohjanmaan liitto toteaa, että tieyhteys on kuitenkin jo perusparannettu voimassaole‐
van maakuntakaavan laatimisen jälkeen, joten on oletettavaa, ettei tieyhteydelle ole tarpeen tehdä enää linjauksiin ym. liitty‐
viä parantamistoimenpiteitä. Merkitään tiedoksi. Huomioi‐
daan erityistarpeet lausuntome‐
nettelyn yhteydessä tarkemman suunnittelun ollessa ajankohtais‐
ta. Etelä‐Pohjanmaan liitto on huomioinut rautatiet suunnitte‐
luprosessissa. Merkitään tiedoksi. koskeviin kysymyksiin. Mervi Karhula Suunnittelujohtaja Tapani Kajamaa Lakimies Länsi‐Suomen Sotilasläänin esikunnan (LSSLE) lausunto 1. Länsi‐Suomen Sotilasläänin Esikunnan (LSSLE) lausunto LSSLE toteaa, että kaavamääräyksissä on riittävästi otettu huomioon puolustusvoimien etu. LSSLE:llä ei ole huomautta‐
mista kaavaehdotukseen. LSSLE edellyttää, että määräystä ei muuteta pelkäksi lausunto‐pyyntövelvoitteeksi, koska se ei riittävästi turvaa puolustusvoimien etuja. LSSLE toteaa, että Pääesikunnalta tulee HYVISSÄ AJOIN pyytää lausunto kaikkien, yksittäistenkin yli 50 m korkeiden tuulivoimaloiden hyväksyt‐
tävyydestä ja mahdollisista selvitystarpeista. Pää‐esikunnan operatiivisen osaston yhteyshenkilöinä toimivat Kari Salin puh. 0299 800 ja Tomi Böhm puh. 0299 800 (puolustusvoimien vaihde).Jos tuulivoimaloiden sijainnit, koot, tehot ym. muuttu‐
vat Pää‐esikunnan mahdollisesti antaman lausunnon mukai‐
sesta, tulee Pääesikunnalta pyytää uusi lausunto tuulivoima‐
loiden hyväksyttävyydestä ja mahdollisista selvitystarpeista. 2. Jatkotyö Rakennus‐ym. töitä tehdessä tulee huomioida alueella ja lä‐
heisyydessä mahdollisesti kulkevat puolustusvoimien kaapeli‐
linjat. Mahdollisten kaapelilinjojen sijainti tulee selvittää hyvis‐
sä ajoin, vähintään viisi (5) työpäivää ennen aiottua rakenta‐
mista. Puolustusvoimien kaapelinäytöt tilataan Palvelukeskuk‐
sesta puhelinnumerosta 0299 818 080. Koska kuntakaavoilla ja rakennus‐/toimenpideluvilla voidaan joskus ratkaista yksittäi‐
siä tuulivoimalakohteita, LSSLE esittää, että maakuntaliitto vaikuttaisi siihen, että alueelle laadittaviin kunnallisiin raken‐
nusjärjestyksiin ja tarvittavilta osin yleiskaavoihin lisätään seu‐
raavat määräykset: ”Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpin‐
nasta) korkeista tuulivoimaloista tulee aina pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta koko kunnan alueella. Yksittäisiä alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeita pientuuli‐
voimaloita saa rakentaa, mikäli ne eivät rajoitu puolustusvoi‐
mien vakituisessa käytössä oleviin alueisiin.” 56 Merkitään tiedoksi. Tuulivoimaloiden tai niiden tar‐
vitseman infrastruktuurin raken‐
taminen mahdollistuu vasta tar‐
kemman suunnittelun myötä. Merkitään tiedoksi. Länsi‐Suomen Sotilasläänin Esikunta (LSSLE) aluehallintoviran‐
omaisena toteaa, että se on osallinen 31.12.2014 asti, jolloin LSSLE lakkautetaan. Vuoden 2015 alusta lausuntopyynnöt ja kutsut neuvotteluihin tulee lähettää sähköpostilla kirjaa‐
mo.2logr@mil.fi tai 2.Logistiikkarykmentin Esikunta (2.LOGRE), katuosoite Rykmentintie 15, 20810 TURKU. Postilo‐
kero ‐osoite on PL 1000, 20811 TURKU. 3. Yhteyshenkilöt Yhteyshenkilönä maankäyttö‐ ja kaavoitusasioissa toimii 31.12.2014 asti Länsi‐Suomen Huoltorykmentin kiinteistöpääl‐
likkö DI Eero Ruotsila, p. 0299 464 156, (lomalla 17‐
31.12.2014). Puh. 1.1.2015 jälkeen 0299 570 644 tai vaihde 0299 800.
Yhteyshenkilöinä 1.1.2015 alkaen ovat 2.LOGRE:n kiinteistö‐
päällikkö tapani.rantio@mil.fi p. 0299 572 263 ja kiinteistöin‐
sinööri kai.hyytiainen@mil.fi p. 0299 572 264. Esikuntapäällikkö Eversti Jukka Orava Osastopäällikkö Majuri Juhani Sulkio Suomen riistakeskus Pohjanmaan lausunto Suomen riistakeskus Pohjanmaa kiittää mahdollisuudesta an‐
taa lausunto Etelä‐Pohjanmaan maakuntakaavan vaihekaava I – Tuulivoima, kaavaselostukseen. Suomen riistakeskus Poh‐
janmaa lausuu pyydettynä lausuntonaan ehdotuksesta seu‐
raavaa: Suomen riistakeskus toteaa, että kaavan ehdotus on laadittu pääpiirteissään asian laajuuden edellyttämällä tavalla. Koko‐
naisuudessaan alueelle kaavoitettu tuulivoiman määrä on mal‐
tillinen, mutta se keskittyy voimakkaasti kahdelle alueelle ja on näillä alueilla suuri suhteessa olemassa olevaan tietoon tuuli‐
voiman vaikutuksista ympäristölle. Suomen riistakeskus katsoo tarpeelliseksi lausua kestävän riistatalouden edistämisen nä‐
kökulmasta vaihemaa‐ kuntakaavan selostuksesta seuraavasti. Valtioneuvoston valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on kirjattu, että alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon elinympäristön laadun ja ympäristöarvojen asetta‐
mat vaatimukset. 57 Merkitään muuttuvat yhteysvi‐
ranomaiset tiedoksi. Lähetetään kutsu 5.2.2015 järjestettävään 2. viranomaisneuvotteluun osoit‐
teeseen kirjaamo.2logr@mil.fi Merkitään yhteyshenkilöt tie‐
doksi. Etelä‐Pohjanmaan liitto kiittää saamastaan lausunnosta. Etelä‐Pohjanmaan I vaihemaa‐
kuntakaavassa on osoitettu tuu‐
livoimantuotantoon parhaiten soveltuvat alueet. Etelä‐Pohjanmaan liitto katsoo laadittuihin selvityksiin ja vaiku‐
tusten arviointeihin pohjautuen, että valtakunnalliset alueiden‐
Linnustoselvityksessä on todettu tuulivoiman vaikutuksista muuttavalle linnustolle merkittävimpänä vaikutuksia erityisesti taantuville lajeille. Erillisessä linnustoselvitysliitteessä on ku‐
vattu tuulivoimaloiden rakentamisen tuottamia vaikutuksia hankkeittain. Linnustoselvityksessä on todettu, että puistojen tarkemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota erityi‐
sesti metsähanhien törmäyskuolleisuuteen. Suomen riistakes‐
kus toteaa metsähanhen olleen Suomessa kokonaan rauhoi‐
tettu metsästykseltä metsästyskaudella 2014 metsähanhen taantumasta johtuen. Taigametsähanhen taantuman syitä ei ole kyetty selvästi tieteen avulla määrittämään, minkä vuoksi metsähanhien kaikkea kuolleisuutta pitäisi aktiivisesti pyrkiä estämään. Suomen riistakeskus katsoo, että epävarmuustekijöitä tuuli‐
voiman vaikutuksista muuttolinnuille on hyvin paljon. Lintujen muuttoreittien vaihtelu sääolosuhteista johtuen voi olla var‐
sinkin syysmuutolla suurta, mikä voi aiheuttaa eroja muutto‐
linnustolle syntyville vaikutuksille vuosittain. Yksittäisten tuuli‐
voimapuistojen haittaa muuttolinnustolle voidaan ehkäistä erilaisilla toimenpiteillä, kuten voimaloiden sijoituksella ja la‐
pojen merkinnällä sekä mahdollisilla muutonaikaisilla tuotan‐
non seisokeilla. Nämä toimenpiteet tulee ottaa huomioon jo voimaloiden suunnittelu‐ ja rakennusvaiheessa. Toiminnan ollessa käynnissä seurannoissa löytyviin ongelmakohtiin tulee puuttua aktiivisesti. Suomen riistakeskus toteaa, että näihin asioihin on tärkeää kiinnittää huomiota varsinkin YVA‐
ohjelmissa. Suomen riistakeskus pitää negatiivisena tuulivoimarakentami‐
sen aiheuttamaa suo‐ ja metsäalueiden pirstoutumista raken‐
nettavien teiden ja sähkölinjojen vaikutuksesta. Suomen riis‐
takeskus katsoo, että tuulivoimaa olisikin pyrittävä sijoitta‐
maan alueille, missä ihmisen vaikutus ja metsäisten elinympä‐
ristöjen pirstoutuminen on jo näkyvissä. Esimerkiksi Metso, teeri, pyy ja riekko kuuluvat lintudirektiivin 1 artiklassa tarkoi‐
tettuihin lajeihin ja liitteen II B ‐osan lajeihin. Lintudirektiivin 2 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvit‐
tavat toimenpiteet 1 artiklassa tarkoitettujen lintulajien kanto‐
jen ylläpitämiseksi sellaisella tasolla, joka vastaa erityisesti 58 käytön tavoitteet täyttyvät esi‐
tetyssä kaavaratkaisuissa. Merkitään tiedoksi. Vaihemaakuntakaavassa on tun‐
nistettu tuulivoimaloiden alueet, joilla alueen linnustoon kohdis‐
tuvat vaikutukset tulee erityises‐
ti ottaa huomioon. Voimaloiden määrä, sijoittelu ja valittavat toimenpiteet tarkentuvat yksi‐
tyiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Seudullisesti merkit‐
tävien tuulivoima‐alueiden osal‐
ta varsin suuri osa hankkeista käy läpi myös YVA‐menettelyn. Tuulivoimaselvityksessä on haet‐
tu potentiaalisimmat tuulivoi‐
man tuotantoon soveltuvat alu‐
eet, jonka jälkeen on lähdetty rajaamaan alueita Ei‐analyysin pohjalta. Taulukko puskuroita‐
vista kohteista, sekä niihin sovel‐
letuista suojaetäisyyksistä löytyy Etelä‐Pohjanmaan tuulivoi‐
ekologisia, tieteellisiä ja sivistyksellisiä vaatimuksia ottaen huomioon taloudelliset ja virkistykseen liittyvät vaatimukset, taikka näiden kantojen mukauttamiseksi tähän tasoon. Suomen riistakeskus toteaa, että tuulivoimahankkeiden laa‐
juus ei Etelä‐ Pohjanmaan maakuntakaavan mukaisella laajuu‐
della aiheuta suurta vaikutusta kanalintukantoihin koko maa‐
kunnan tasolla, mutta suurimmat hanke‐ alueet ja varsinkin Alajärvi‐Soini‐Ähtäri ‐alueelle kaavoitettu voimalatiheys voivat vaikuttaa merkittävällä tavalla metsäkanalintujen elinympäris‐
töjen laatuun. Merkittävien soidinalueiden ja elinympäristöjen heikentyminen hanke‐ alueilla voi heikentää myös ympäröivi‐
en alueiden lintukantoja, jolloin vaikutukset kertautuvat. Suomen riistakeskus toteaa, että tuulivoimarakentamisen vai‐
kutuksia metsäkanalinnuille ei ole käsitelty kaavaselostuksessa kovinkaan laajasti, mitä Suomen riistakeskus pitää puutteena. Suomen riistakeskus katsoo, että tuulivoimahankkeiden YVA ‐
ohjelmissa tulee ottaa metsä‐ kanalintujen soidinalueet aiem‐
paa parempaan selvitykseen ja tarkasteluun ja pyrkiä vähen‐
tämään voimaloiden sijoittamisen aiheuttamia haittoja vähen‐
tämällä rakennettavien voimaloiden määrää tai vaihtoehtoi‐
sesti ne on pyrittävä sijoittamaan varsinkin soidinalueiden suh‐
teen harkiten. Alueiden virkistyskäyttöön ja harrastusmahdollisuuksiin synty‐
vistä vaikutuksista on kaavaselostuksessa todettu, että tuuli‐
voimala‐alueet sijaitsevat harvaanasutuilla metsäisillä alueilla, minkä vuoksi alueisiin saattaa kohdistua paikallisesti merkittä‐
vää virkistyskäyttöä. Suomen riistakeskus katsoo, että kaa‐
vaselostuksessa tulisi olla maininta, että metsästys on jatkos‐
59 maselvityksen sivulta 7, Ei‐
analyysi. Erityisesti asutusraken‐
teesta johtuen tuulivoima‐alueet ovat ohjautuneet kauemmas rakennetusta ympäristöstä. Huomioitavaa on, että Ei‐
analyysissä on huomioitu ympä‐
ristön osalta arvokkaat kallio‐, harju‐ ja moreeni‐alueet, kansal‐
lis‐ ja luonnonpuistot, Natura 2000 ja LS‐alueet, kalasääsken, merikotkan ja maakotkan revii‐
rit, pienvesistöt ja muut uhan‐
alaiset/ luonnonsuojelulain mu‐
kaiset eliöt. Luontoympäristön huomioiminen tarkentuu osayleiskaavoituksen yhteydessä tehtävien luontokartoitusten myötä. Metsäkanalintujen huomioimi‐
nen tarkentuu tarkemman suunnittelun yhteydessä. Täydennetään kaavaselostusta metsästykseen kohdistuvien sakin sallittua tuulivoimapuistojen alueilla, eikä kaavoitus tule mahdollistamaan metsästyksen rajoittamista tuulivoimapuis‐
toja ympäröivillä alueilla. Käytännössä tuulivoimalat tulevat rajoittamaan luotiaseen käyttöä tuulivoimala‐alueiden ympä‐
rillä, koska tuulivoimaloiden lavat eivät kestä osumaa luodista. Tämä rajoite vaikuttaa käytännössä eniten kanalinnustukseen luotiaseella, mikä vähentää osaltaan alueiden riistataloudellis‐
ta arvoa. Metsästys on suosittu harrastusmuoto Etelä‐Pohjanmaalla ja metsästysseurojen rooli pienten kylien toimijoina kyläyhtei‐
söissä on erittäin suuri. Tuulivoimapuistojen koko on lähtökoh‐
taisesti niin suuri, että yksittäisellä tuulivoimapuistolla voi olla merkittävää vaikutusta yksittäisten metsästysseurojen metsäs‐
tysalueisiin, jos alueille tulisi metsästysrajoituksia. Metsästystä ei tule kieltää voimala‐alueilla, eikä niiden ympäristössä ja mahdollisista rajoituksista luotiaseen käytössä tulee YVA ‐
ohjelmissa kuulla myös alueiden metsästysseuroja. Lopuksi Suomen riistakeskus toteaa, että tuulivoimaloiden todellisia vaikutuksia tulee pyrkiä hankkeiden toteutuessa seu‐
raamaan tarkoin, jotta pitkä‐ aikaisia vaikutuksia voidaan seu‐
rata. Tuulivoiman vaikutuksista esimerkiksi metsäpeuralle on olemassa aikaisempaa tutkimustietoa hyvin vähän. Tästä syys‐
tä hankkeiden vaikutusta varsinkin metsäpeuralle, mutta myös muille lajeille on erityisen tärkeää seurata. Myös tuulivoimala‐
alueen vaikutuksista alueiden virkistyskäyttöön tulisi järjestää seurantoja hankkeiden toteutuessa. Seurantojen vaikutuksista tulee myös raportoida avoimesti tahoille, joiden vastuualuee‐
seen ne kuuluvat. Edellä mainitut seurantavelvoitteet kuu‐ luvat sinällään yksittäisiin tuulivoimahankkeisiin ja hankkeiden toteuttajia tulisi YVA ‐ohjelmissa velvoittaa entistä pidempiin vaikutusten seurantoihin. Suomen riistakeskus katsoo, että seurantaa rakennetun tuulivoiman vaikutuksista ympäristölle ja ympäristön virkistyskäytölle tulee toteuttaa myös suurem‐
malla mittakaavalla kuten maakuntatasolla. Sami Tossavainen Pauli Kiviluoma vs. Riistapäällikkö Puheenjohtaja Suomen riistakeskus Alueellinen riistaneuvosto Pohjanmaa Pohjanmaa Metsäkeskuksen lausunto Suomen metsäkeskuksen Etelä‐ ja Keski‐Pohjanmaan alueyksikkö kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa 60 vaikutusten osalta. Maankäyttö‐ ja rakennusasetuk‐
sen 2 §:n mukaisesti maakunnan liiton tulee huolehtia maakun‐
nan suunnittelun edellyttämästä alueiden käytön, alue‐ ja yhdys‐
kuntarakenteen, rakennetun ympäristön sekä kulttuuri‐ ja luonnonympäristön tilan ja kehi‐
tyksen seurannasta alueellaan. Etelä‐Pohjanmaan 1 maakuntavaihekaavan ehdotuksesta. Vaihekaava 1 ‐Tuulivoima ehdotusta on käsitelty Etelä‐ ja Kes‐
ki‐Pohjanmaan alueellisen metsäneuvoston kokouksessa 17.12.2014. Lausunto annetaan alueellisen metsäneuvoston nimissä. Etelä‐ ja Keski‐Pohjanmaan alueellinen metsäneuvosto toteaa, että vaihekaava 1 on hyvin ja perusteellisesti valmisteltu. Kaa‐
van laadinnan yhteydessä on tehty lukuisia erillisselvityksiä, jotka ovat antaneet hyvän pohjan kaavavalmistelulle. Maakuntakaavan tavoitteena on tukea Etelä‐Pohjanmaan ke‐
hittymistä merkittäväksi tuulivoiman tuotantoalueeksi. Tuuli‐
voimarakentaminen omalta osaltaan kasvattaa alueen ener‐
giaomavarai‐suutta, mikä on nähtävä myönteisenä kehitys‐
suuntana. Alueellinen metsäneuvosto korostaa, että alueella on myös muita merkittäviä energialähteitä. Jatkossa on panos‐
tettava erityisesti energia‐ puun käytön lisäämiseen. Puun käyttö energian tuotannossa tuo alueelle työtä ja toimeentu‐
loa ja on omiaan parantamassa alueen metsien kuntoa. Tuulivoiman rakentaminen muuttaa voimakkaasti metsäisiä luontoympäristöjä ja siinä mielessä on hyvä, että maakunta‐
kaavalla ohjataan tuulivoiman tuotannon keskittämistä suu‐
rempiin yksiköihin. Ei ole tarkoituksenmukaista tuulivoima‐
puistojen rakentamista suunnittelemattomasti ympäri aluetta. Etelä‐Pohjanmaalla on ennestään pirstoutunut ja hankala tila‐
rakenne. Tuulivoiman rakentuminen omalta osaltaan väistä‐
mättä lisää metsien pirstoutumista ja on tärkeää, että tuuli‐
voiman tuotanto‐ alueita selvitetään maakuntakaavatasoisella 61 Tuulivoiman ja bioenergian li‐
sääminen ovat Etelä‐
Pohjanmaan maakuntastrategi‐
an 2040 mukaisia tavoitteita kansallisten ja kansainvälisten ilmasto‐ ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi ja energiantuo‐
tannon omavaraisuusasteen nostamiseksi. Etelä‐Pohjanmaan liitto valmistelee myös muita vaihemaakuntakaavoja. Vaihe‐
maakuntakaava III käsittää tur‐
vetuotannon tarpeiden ja suo‐
luonnon arvojen yhteensovitta‐
misen sekä seudullisesti merkit‐
tävien energialaitosten ja bio‐
energian logistiikkaketjujen toi‐
mintaan liittyvien aluevarausten merkitsemistä kaavaan. Valtakunnallisten alueidenkäyt‐
tötavoitteiden (Valtioneuvosto, 1.3.2009) mukaisesti maakunta‐
kaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti use‐
amman voimalan yksiköihin. tarkastelulla. Varsinaiset investoinnit edellyttävät yksityiskoh‐
taista suunnittelua ja kaavoitusta, jotta haitat jäisivät metsäta‐
louden harjoittamisen kannalta mahdollisimman vähäisiksi. Maakuntakaavoituksen pohjalta kunnissa tehtävän yleiskaa‐
voituksen yhteydessä on toivottavaa, että tuulivoima‐alueita ohjattaisiin mahdollisimman runsaasti vähäpuustoisille alueil‐
le, jolloin puuston poistamistarve vähenee. Tuulivoiman jakelu valtakunnan verkkoon on hoidettava, jos mahdollista olemas‐
sa olevia johtokatuja ja teiden varsia hyödyntäen, jolloin haitat metsätaloudelle ja arvokkaalle luonnolle minimoidaan. Tuulivoimavaihekaavalla osoitetaan tuulivoima‐alueita suurel‐
ta osin "neitseellisille" alueille. Tällä on negatiivisia vaikutuksia erityisesti metsäluontoon ja muihin luontoympäristöihin. Alu‐
eita olisi ehkä voitu enemmän sijoittaa myös lähellä valmista infraa oleville alueille kuten mm. teollisuusalueet ja käytöstä poistuneet 1 poistuvat turvetuotantoalueet 62 Suunnittelumääräysten mukaan tuulivoimaloiden alueiden liit‐
tämisessä sähköverkkoon on ensisijaisesti pyrittävä hyödyn‐
tämään olemassa olevia johto‐
käytäviä. Tuulivoimaselvityksessä on haet‐
tu potentiaalisimmat tuulivoi‐
man tuotantoon soveltuvat alu‐
eet, jonka jälkeen on lähdetty rajaamaan alueita Ei‐analyysin pohjalta. Taulukko puskuroita‐
vista kohteista, sekä niihin sovel‐
letuista suojaetäisyyksistä löytyy Etelä‐Pohjanmaan tuulivoi‐
maselvityksen sivulta 7, Ei‐
analyysi. Erityisesti asutusraken‐
teesta johtuen tuulivoima‐alueet ovat ohjautuneet kauemmas rakennetusta ympäristöstä. Huomioitavaa on, että Ei‐
analyysissä on huomioitu ympä‐
ristön osalta arvokkaat kallio‐, harju‐ ja moreeni‐alueet, kansal‐
lis‐ ja luonnonpuistot, Natura 2000 ja LS‐alueet, kalasääsken, merikotkan ja maakotkan revii‐
rit, pienvesistöt ja muut uhan‐
alaiset/ luonnonsuojelulain mu‐
kaiset eliöt. Luontoympäristön huomioiminen tarkentuu osayleiskaavoituksen yhteydes‐
sä. Tuulivoima‐alueita sijoittuu kui‐
tenkin myös rakennetun ympä‐
ristön yhteyteen, kuten Lapuan Jouttikalliolla. Etelä‐ ja Keski‐Pohjanmaan alueellinen metsäneuvosto toteaa lopuksi, että huomioon ottaen tuulivoimavaihekaavan laatimi‐
sen haasteellisuuden lopputulosta voidaan pitää onnistunee‐
na. Tuulivoiman tuotantoalueiden lähtiessä toteutumaan, on seurattava niiden aiheuttamia sosiaalisia, taloudellisia ja ym‐
päristövaikutuksia ja niiden perusteella annettava ohjeita yleiskaavoitukselle. Fingridin lausunto Kiitämme lausuntopyynnöstänne koskien Etelä‐Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan ehdotusta. Fingrid Oyj:llä ei ole huomautettavaa laaditusta vaihemaakun‐
takaavaehdotuksesta. Lisätietoja antaa projektipäällikkö Mika Penttilä, puh. 030 395 5230, sähköposti mi‐
ka.penttila@fingrid.fi. Ystävällisin terveisin Fingrid Oyj Maankäyttö ja ympäristö Mika Penttilä projektipäällikkö Etelä‐pohjanmaan maakuntamuseon lausunto Etelä‐Pohjanmaan maakuntaliitto on pyytänyt Etelä‐
Pohjanmaan maakuntamuseolta lausuntoa Etelä‐Pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihekaavasta, Tuulivoimaa käsittelevästä kaavaehdotuksesta. Tällä kaavalla ohjataan yleispiirteisesti vaikutuksiltaan merkittävien tuulivoima‐alueiden sijoittumista Etelä‐Pohjanmaalla. Tuulivoiman tuotantoa ohjaavat maankäyttö‐ ja rakennuslaki sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Kaavatyön aikana on selvitysten ja muun aineiston perusteella määritelty tuulivoimapuistoiksi parhaiten soveltuvat alueet. Alueiden koko ja sijoittuminen on ratkaistu teknistaloudellis‐
ten edellytysten sekä muiden rakentamista rajoittavien tekijöi‐ den yhteensovittamisella. Tuulivoimapuistojen sijoittumista on ohjattu siten, että ne sijoittuisivat luontevasti osaksi asumisen 63 Maankäyttö‐ ja rakennusasetuk‐
sen 2 §:n mukaisesti maakunnan liiton tulee huolehtia maakun‐
nan suunnittelun edellyttämästä alueiden käytön, alue‐ ja yhdys‐
kuntarakenteen, rakennetun ympäristön sekä kulttuuri‐ ja luonnonympäristön tilan ja kehi‐
tyksen seurannasta alueellaan. Etelä‐Pohjanmaan liitto lausuu pääsääntöisesti jokaisesta alu‐
een yleiskaavasta. Etelä‐Pohjanmaan liitto kiittää saamastaan lausunnosta. Merkitään tiedoksi. Kutsutaan Fingrid Oy:n edustaja ehdotus‐
vaiheen viranomaisneuvotteluun sekä vaihemaakuntakaavan oh‐
jausryhmän seuraavan kokouk‐
seen. ja elinkeinojen muokkaamaa kulttuuri‐ maisemaa. Alueita va‐
rattaessa otetaan huomioon kansainväliset, kansalliset ja maakunnalliset energia‐ ja ilmastotavoitteet. Kaava mahdollistaa maakuntakaavaan vaihtoehtoisia sijainteja suurille tuulivoima‐ puistoille. Siinä osoitetaan maakunnallises‐
ti merkittävät vähintään 10 voimalaitosyksikön keskitettyyn rakentamiseen soveltuvat tuulivoima‐alueet. Lisäksi osoite‐ taan ne tiedossa olevat vähintään 10 voimalaitosyksikön ko‐
koiset tuulivoima‐alueet, jotka sijoittuvat näiden alueiden ul‐
kopuolelle ja joista on olemassa hankekohtaiset suunnitelmat. Tätä pienempien alueiden suunnittelu toteutetaan kuntakoh‐
taisella kaavoituksella. Kaavaehdotuksessa on Etelä‐Pohjanmaan alueelle merkitty 27 erillistä tuulivoima‐aluetta. Erikokoisia tuulivoimapuistohank‐
keita on alueella käynnissä yhteensä 19 kpl. Näistä 15 sijaitsee ko. vaihekaavan mukaisilla paikoilla. Yksikään maakunnan yleiskaavalla ohjatuista tuulivoimapuistoista ei ole edennyt vielä rakentamisvaiheeseen. Etelä‐Pohjanmaan maakuntamuseo ottaa lausunnossaan kan‐
taa siihen, miten rakennettua kulttuuriympäristö ja kulttuuri‐
maiseman asema näkyy kaavassa. Selostuksen mukaan kaavaa tehdään yleisten valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. Maisemallisten vaiku‐
tusten arviointia varten on laadittu maisema‐ ja kulttuuriym‐
päristöanalyysit sekä kuvasovitteet, joiden avulla on selvitetty maisema‐ ja taajamakuvan kannalta merkittävimmät näkymät, miljöökokonaisuudet sekä maisemakuvaltaan herkimmät alu‐
eet. Näkymäanalyysin avulla on voitu tunnistaa ne alueet, jois‐
sa tuulivoimaloiden näkyvyys on suurinta. Analyysissa on huomioitu vain valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympä‐
ristöt ja maisema‐alueet. Sen sijaan kaavassa ei ole käsitelty maakunnallisesti merkittäviä maisema‐alueita tai kulttuuriym‐
päristöjä. Myös ne tulee huomioida. Lisäksi varoetäisyyksiin tuulimyllyistä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota. 64 Kaikki Etelä‐Pohjanmaan vaihe‐
maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet täyttä‐
vät samat kriteeristöt, toisin sanoen vaihemaakuntakaavassa on osoitettu vain toteuttamis‐
kelpoisia tuulivoimaloiden aluei‐
ta. Tuulivoimaloiden alueiden lopullinen laajuus ja voimaloiden määrä tarkentuu jatkosuunnitte‐
lun yhteydessä. Vaihemaakuntakaavan ehdotuk‐
sessa on osoitettu 24 tuulivoi‐
maloiden aluetta. Etelä‐
Pohjanmaan liiton tietojen mu‐
kaan kahdellatoista Etelä‐
Pohjanmaan vaihemaakunta‐
kaavassa osoitetusta tuulivoima‐
loiden alueesta on tällä hetkellä hankkeita vireillä. Maisemavaikutuksia on arvioitu maakuntakaavan yleispiirteisyys, mittakaava ja selvitystaso huo‐
mioon ottaen. Maisemaselvitys on laadittu siitä lähtökohdasta, että valtakunnallisesti arvokkai‐
den maisema‐alueiden osalta maiseman erityisarvojen tur‐
vaaminen on maankäytön suun‐
nittelun lähtökohta. Tuulivoi‐
maselvityksen ei‐analyysissä maakuntakaavan maisema‐
alueisiin on jätetty kilometrin suojaetäisyys. Maakuntamuseo on huolissaan tuulivoimapuistojen asutuksel‐
le, maisema‐alueille ja kulttuuriympäristöille aiheutuvista vai‐
kutuksista, vaikka tavoitteena on sijoittaa ne vähiten haittaa aiheutuville alueille. Esitetystä 27 tuulivoimapuistoista tehdys‐
sä aluekuvauksessa on suurimmassa osassa eli 15:ssa maininta maisemavaikutuksista. Tuulivoimapuistojen myötä maisemaan sijoitetaan merkittävästi maisemakuvaa muuttavia rakennel‐
mia, mutta kaava ei kuitenkaan heikennä kulttuurimaisemien arvoja kohtuuttomasti. Tuulivoimapuistojen vaikutukset ovat merkittävät osassa kult‐
tuuriympäristökohteista (Ilmajoen kirkonseutu, Ilmajoen rau‐
tatieasema, Koskenkorvakorvan tehtaat, Nikkolan‐Pirilän joki‐
varsiasutus ja Yli‐Lauroselan pihapiiri sekä Pesolan mäen talo‐
ryhmä). Näiden alueiden lähelle suunniteltujen tuulivoima‐
puistojen rakentamista tulee harkita. ETELÄ‐POHJANMAAN MAAKUNTAMUSEO Susanna Tyrväinen museotoimenjohtaja Sirkka‐Liisa Sihvonen rakennustutkija 65 Vaihemaakuntakaavan ehdotuk‐
sessa on osoitettu 24 tuulivoi‐
maloiden aluetta. Pienialaisten kulttuuriympäris‐
tökohteiden maisemavaikutus‐
ten merkittävyys voidaan huo‐
mioida tarkemman suunnittelun yhteydessä voimaloiden sijoitte‐
lulla. Museoviraston lausunto Museovirasto on erityisistunnossaan 15.1.2015 käsitellyt Ete‐
lä‐Pohjanmaan tuulivoimaa koskevan vaihemaakuntakaava I:n ehdotuksen, jonka kaavakartta ja ‐selostus on päivätty 17.11.2014, ja esittää siitä lausuntonaan seuraavan. LUONNOKSEN JA EHDOTUKSEN KESKEISET EROT Kaavaehdotuksen selvityksiä on täydennetty tuulivoimala‐
alueiden paikkatietopohjaisella näkyvyysanalyysillä sekä sitä täsmentävällä, erillisellä valtakunnallisesti merkittävien mai‐
sema‐alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY) maisemavaikutusten arvioinnilla. Ehdotukseen on lisätty seitsemän uutta tuulivoimapuiston aluevarausta, kaksi on poistettu ja yhtä on merkittävästi supis‐
tettu. Tuulivoima‐alueet on ominaisuuksien perusteella jaettu kolmeen ryhmään tv‐1, tv‐2 ja tv‐3. Ko. merkintöjä on täsmen‐
netty siten, että kaikkia alueita koskee yleinen suunnittelu‐
määräys ja lisäksi alueilla tv‐1 ja tv‐2 on erityisiä suunnittelu‐
määräyksiä. KEHITTÄMISTARPEITA Ilmajoelle on ehdotuksessa osoitettu kaksi uutta aluetta, Oksi‐
vuori (23) ja Kuulaanmäki (24), luonnoksessa olleen ja ehdo‐
tuksessa laajennetun Santavuoren (17) lisäksi. Näkyvyysanalyysin ja maisemavaikutusten arvioinnin perus‐
teella näillä alueilla olisi, erityisesti Oksivuoren lisäyksestä joh‐
tuen, toteutuessaan merkittäviä yhteisvaikutuksia valtakunnal‐
lisesti merkittävään maisema‐alueeseen ”Ilmajoen Alajoki” sekä RKY‐alueeseen ”Nikkolan ja Pirilän jokivarsiasutus”. Näitä tuulivoima‐alueita koskevan kaavamerkinnän tv‐2 erityinen suunnittelumääräys onkin: ”Tuulivoima‐alueiden 17, 23 ja 24 yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota siihen, ettei tuulivoimaloista muodostu Kyrönjokilaakson tai Ilmajoen Alajoen valtakunnallisesti arvokkaiden maisema‐
alueiden hallitsevaa elementtiä. Tuulivoimaloiden sijoittelun lähtökohtana tulee olla valtakunnallisesti arvokkaiden maise‐
ma‐alueiden suojelun turvaaminen.” Museovirasto ei pidä määräystä riittävänä estämään huomattavien kielteisten vai‐
kutusten syntymistä valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuri‐
perintö‐ ja maisemakohteisiin, vaan esittää, että Oksivuoren aluevarausta tarkistetaan siten, että sen etäisyys valtakunnal‐
66 Maisemallisten vaikutusten vuoksi pienennetään Oksivuo‐
ren aluerajausta koillinen‐
lounas suuntaisen selänteen mukaisesti. Aluerajauksen muu‐
lisesti merkittäviin alueisiin kasvaa. Analyysien perusteella myös Soinin ”Pesolan mäen taloryh‐
mä”‐nimiseen RKY‐alueeseen kohdistuu potentiaalisesti mer‐
kittäviä maisemavaikutuksia. Tuulivoima‐alueiden tv‐1 erityi‐
nen suunnittelumääräys on: ”Tuulivoima‐alueiden yksityiskoh‐
taisessa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota... kulttuuri‐ ja luonnonmaisemaan...”. Maiseman metsäisyyden ansiosta tuulivoimaloiden huolellisella sijoittelulla voi toden‐
näköisesti yksityiskohtaisessa suunnittelussa lieventää kieltei‐
siä maisemavaikutuksia, selkeämpää olisi kuitenkin, että täs‐
säkin tapauksessa kasvatettaisiin vaihemaakuntakaavan Kor‐
keamaan tv‐alueen (9) etäisyyttä RKY‐alueeseen. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Museovirasto viittaa luonnosvaiheen lausuntoonsa ja siinä esiin tuotuihin näkökoh‐
tiin. Etelä‐Pohjanmaalla arkeologisen kulttuuriperinnön inven‐
toinnit ovat puutteellisia sekä maantieteellisen kattavuuden että ajantasaisuuden osalta. Useissa kunnissa inventointitiedot ovat 1980‐ ja 1990‐luvuilta. Etelä‐Pohjanmaalta Museoviras‐
ton tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen mukaan mui‐
naisjäännöksiä tunnetaan etupäässä jokilaaksoista, muinaisilta merenrannoilta, nykyisiltä pelloilta. Erittäin potentiaalisia muinaisasutuksen alueita ovat myös metsien kätköissä olevat 67 toksella Ilmajoen Alajoen etäi‐
syys tuuli‐voimaloihin kasvaa. Tarkennetaan kaavamääräyksiä seuraavalla tavalla: Tuulivoima‐
loiden alueiden 17, 23 ja 24 yksi‐
tyiskohtaisemmassa suunnitte‐
lussa tulee ottaa huomioon, ett‐
ei tuulivoimaloista muodostu Kyrönjokilaakson tai Ilmajoen Alajoen valtakunnallisesti arvok‐
kaiden maisema‐alueiden mai‐
semakuvaa hallitsevaa element‐
tiä. Tuulivoimaloiden sijoittelun lähtökohtana tulee olla valta‐
kunnallisesti arvokkaiden mai‐
sema‐alueiden erityisarvojen turvaaminen. Etelä‐Pohjanmaan liitto katsoo, että pienialaisen kohteen koh‐
dalla suunnittelumääräys on riittävä huomioiden maakunta‐
kaavan yleispiirteisyys. Vaikutus‐
ten tarkempi arviointi, tarvitta‐
vat suojaetäisyydet ja yhteenso‐
vittaminen tehdään tarkemman suunnittelun yhteydessä. hiekkadyynialueet, joita ei ole vanhemmissa inventoinneissa järjestelmällisesti tarkastettu, koska niihin ei ole kohdistunut maankäytönpaineita paitsi soranottoalueilla. Historiallisen ajan kohteiden inventointia ei ole tehty Seinäjokea, Nurmoa, Lapuaa ja Kauhajokea lukuun ottamatta. Kaavaselostuksessa tuodaan nyt esiin muinaisjäännösinven‐
tointien tilanne, mutta vielä painokkaammin olisi tullut koros‐
taa merkittävimpiä puutteita sekä niistä seuraavia yleiskaava‐ tai hankevaiheen inventointivelvoitteita ja rakentamisrajoituk‐
sia tuulivoimaloiden ja uuden infrastruktuurin alueilla. Museo‐
virasto pitää valitettavana, ettei kaavakartan kaikkien tv‐
merkintöjen yleisessä suunnittelumääräyksessä mainita arkeo‐
logista kulttuuriperintöä ja sitä koskevia velvoitteita. Suunnit‐
telumääräykseen tulee lisätä arkeologisen inventoinnin suorit‐
taminen suunnitteluvaiheessa. Pääjohtaja Juhani Kostet Intendentti Tuula Heikkurinen‐Montell 68 Vaihemaakuntakaavan kaava‐
kartalla ei ole tarpeen esittää erityislainsäädännön (muinais‐
muistolaki) nojalla syntyviä vel‐
voitteita. Metsähallituksen lausunto Kaavaluonnos on ollut nähtävillä kesällä 2012 ja Metsähallitus antoi lausuntonsa siitä 31.8.2012. Kaavasta on laadittu myös Natura‐vaikutusten arviointi, josta Metsähallitus on antanut lausuntonsa 14.11.2014. Yleistä Kaavaan on luonnosvaiheen jälkeen lisätty 8 aluetta, ja kaava‐
ehdotus koostuu 24 tuulivoima‐alueesta. Lisätyt alueet sekä muutokset alueiden rajauksiin on kuvattu hyvin kaavaselos‐
tuksen taulukossa 3. Tuulivoima‐alueiden varauksia on kolmel‐
la eri merkinnällä kaavaehdotuksessa. Merkinnät eroavat toi‐
sistaan suunnittelumääräysten osalta. Tv‐1 merkinnässä mää‐
rätään, että yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueella pesivään ja alueen yli muuttavaan linnustoon, kulttuuri‐ ja luonnonmaisemaan sekä pohjaveteen kohdistuviin vaikutuksiin. Tv‐2 merkinnässä määrätään, että yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota tuulivoimaloiden maisemaan ja virkistysarvoihin aiheuttamiin vaikutuksiin. Lisäksi määräystä on tarkennettu alueiden 10, 17, 23 ja 24 osalta kirjoittamalla auki, minkä mai‐
sema‐ tai virkistysalueiden erityisarvoja ei saa alentaa. Tv‐3 merkinnällä on osoitettu muut tuulivoima‐alueet, joita koskee vain yleinen suunnittelumääräys. Tv‐1‐alueita on 13 kpl ja tv‐2‐
alueita 6 kpl. Metsähallitus arvioi yleisellä tasolla, että kaava‐
ehdotuksen tuulivoima‐alueet on onnistuneesti varustettu sopivimmalla tv‐merkinnällä. Metsähallitus huomauttaa kui‐
tenkin, että tv‐1‐merkinnän suunnittelumääräyksessä tode‐
taan vain, että yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee kiinnit‐
tää erityistä huomiota alueella pesivään ja alueen yli muutta‐
vaan linnustoon jne. Usean alueen kohdalla linnustovaikutuk‐
set kohdistuvat kuitenkin yksilöihin, jotka eivät pesi alueella, mutta joiden reviirit ulottuvat tv‐alueelle. Metsähallitus eh‐
dottaa tv‐1‐merkinnän tarkentamista siten, että yksityiskoh‐
taisessa suunnittelussa määrätään selvittämään vaikutukset alueella pesivään, aluetta säännöllisesti käyttävään ja alueen yli muuttavaan linnustoon, kulttuuri‐ ja luonnonmaisemaan sekä pohjaveteen kohdistuvia vaikutuksia erityisen tarkasti, ja ottamaan selvitysten tulokset huomioon siten, että edellä mainittuja arvoja ei heikennetä. Yleisesti Metsähallitus toteaa, että kaavan vaikutusarvioinnin 69 Maakuntakaavaehdotuksen jatkovalmistelussa luovutaan erillisistä tv‐luokista. Jatkossa käytetään yhtä tuulivoimaloi‐
den alue ‐merkintää ja erityises‐
ti huomioitavat asiat osoitetaan suunnittelumääräyksessä alue‐
kohtaisesti. Suunnittelumäärä‐
ystä tarkennetaan siten, että siinä huomioidaan myös aluetta säännöllisesti käyttävä linnusto. Kaavaehdotuksesta sekä Natura‐
perusteella linnusto‐ ja luontoarvojen huomioimisessa suuri vastuu delegoidaan hankealueiden yksityiskohtaisempaan suunnitteluun. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoi‐
man hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Suhteutet‐
tuna tähän tv‐1‐rajausten suuri määrä viittaa siihen, että ta‐
voite ei kaavaehdotuksessa täysin ole toteutunut: mm. vaiku‐
tusten arvioinnissa esitetään oletus, että vain noin 60 % tuuli‐
voima‐alueista tulee toteutumaan seuraavan 15–20 vuoden aikana. Metsähallitus katsoo, että ainakin joidenkin alueiden osalta, joista on jo tarkempia luontoselvityksiä olemassa, olisi tarkoituksenmukaisempaa supistaa rajauksia jo tässä vaihees‐
sa tai poistaa alueet kokonaan ja jättää yksityiskohtaisemman suunnittelun varaan pienempiä aluerajauksien tarkistustarpei‐
ta. Linnustovaikutukset Kaavan linnustovaikutuksia on arvioitu sekä osana kaavaselos‐
tusta että erillisen linnustovaikutusarviointiraportin avulla. Arvioinnissa on hyödynnetty Suupohjan ja Suomenselän lintu‐
tieteellisten yhdistysten toimittamia aineistoja sekä yksittäis‐
ten hankkeiden YVA‐ tai yleiskaavaprosesseja varten laadittuja selvityksiä. Yleisesti ottaen linnustovaikutusten arvioinnista voi todeta, että se jää sekä aluekohtaisten arviointien että yhteis‐
vaikutusten arvioinnin osalta melko yleiselle tasolle. Merkittä‐
vänä puutteena voi pitää sitä, että aitoa yhteistarkastelua naapurimaakuntiin suunniteltujen tuulivoimapuistojen kanssa ei ole tehty. Kuitenkin Etelä‐Pohjanmaan maakuntakaava sisäl‐
tää useita tuulivoima‐alueita, jotka käytännössä hankkeina jatkuvat naapurimaakunnan puolella, esim. Pohjanmaalla. Etenkin muuttolinnuston ja esim. joidenkin petolintukantojen osalta vaikutukset eivät ole vain maakuntakohtaisia. Metsähal‐
litus katsoo, että vaikutusten arviointia on syytä täydentää linnustoon kohdistuvien yhteisvaikutusten sekä suuriin peto‐
lintuihin kohdistuvien vaikutusten osalta. Linnustovaikutusraportin karttoihin olisi ollut tarkoituksenmu‐
kaista sisällyttää myös ainakin linnuston kannalta arvokkaat luonnonsuojeluun varatut alueet ja pistemerkinnän sijaan käyttää aluerajauksia maakunnan tärkeistä lintujen muutonai‐
kaisista kertymäalueista ja MAALI‐alueista. Natura‐arviointi ja sen tulokset kaava‐asiakirjoissa Kaavasta on tehty Natura‐arviointi, josta Metsähallitus Keski‐ ja Etelä‐Pohjanmaan ELY‐keskuksen ohella on lausunut. Lau‐
sunnot on annettu ennen marraskuun puoliväliä 2014. Kaikki em. viranomaistahot huomauttivat puutteista Natura‐
arvioinnissa. Mm. Metsähallitus huomautti, että merkittävien 70 arvioinneista saatujen lausunto‐
jen pohjalta tuulivoimaloiden alueiden rajauksia supistetaan. haitallisten vaikutusten kynnys oli arvioinnissa asetettu liian korkealle. Kaavaehdotus on asetettu nähtäville 1.12.2014 al‐
kaen. Kaavaehdotusasiakirjoissa viitataan useasti Natura‐
arviointiin, mutta viranomaisten esittämiä näkökohtia arvioin‐
nin puutteista ei ole päivitetty niihin eikä arviointia ole päivi‐
tetty. Metsähallitus esittää, että tilanne korjataan päivittämäl‐
lä Natura‐arviointi ennen kaavan lähettämistä ympäristöminis‐
teriön vahvistettavaksi. Natura‐arviointiin viitataan myös alla kohdekohtaisissa kommenteissa. Kohdekohtaiset kommentit Metsähallitus pitää hyvänä ratkaisuna Saunanevan alueen poistamista kaavasta ympäristövaikutusten vuoksi. Savonneva Linnustovaikutusten arviointiraportissa todetaan Savonnevas‐
ta mm: ”Alueelle on tehty luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 §:n mukainen Natura‐arviointi yleiskaavan selvitysten yhtey‐
dessä. Arvioinnin mukaan maakuntakaavan mukainen rajaus ei tulisi aiheuttamaan millekään Natura‐alueelle merkittävää kielteistä vaikutusta.” Metsähallitus viittaa yllä mainitsemaan‐
sa lausuntoon Natura‐vaikutusten arvioinnista ja toteaa, että Savonnevan osalta Natura‐arvioinnin johtopäätös on virheelli‐
nen. Savonnevan tv‐rajausta on hieman supistettu kaavaluon‐
nokseen verrattuna, mutta muutos on luontoarvojen säilymi‐
sen kannalta marginaalinen. Savonnevan alueelle on suunnit‐
teilla Pesola‐ niminen tuulivoimapuisto, jonka projektinomista‐
ja on Hyötytuuli. Hyötytuulen koollekutsumassa palaverissa 12.1.2015 (johon osallistui Etelä‐Pohjanmaan ja Keski‐Suomen ELY‐keskukset sekä Metsähallitus) kävi ilmi, että yhtiö suunnit‐
telee täydentäviä linnustoselvityksiä maastokaudelle 2015. Selvitysten tulosten perusteella yhtiö tekee päätöksen hank‐
keen laajuudesta. Metsähallitus pitää tämänhetkisen tiedon perusteella selvänä, että nykyisessä laajuudessaan Savonne‐
van tv‐aluetta ei voida toteuttaa heikentämättä läheisen Natu‐
ra‐alueen arvoja merkittävästi. Metsähallitus on Natura‐
arviointilausunnossaan todennut Savonnevasta: ”… Vöyrin‐
kankaan, Savonnevan ja Korkeamaan tuulivoimarajaukset tuli‐
si joko poistaa tai supistaa siten, että objektiivisesti ennalta voidaan pois sulkea merkittävien heikentävien vaikutusten syntyminen lähistöllä oleviin Natura‐alueisiin. Nykyisillä raja‐
uksilla merkittävästi heikentävien vaikutusten aiheutuminen ei ole poissuljettua.” Tähän viitaten Metsähallitus esittää, että Savonnevan aluerajausta tulisi supistaa päivitetyn Natura‐
arvioinnin perusteella. 71 Merkitään tiedoksi. Savonnevan aluerajausta supis‐
tetaan eteläosasta huomatta‐
vasti. Vöyrinkangas Vöyrinkankaan alue sisältyi kaavaa varten laadittuun Natura‐
arviointiin. Natura‐arviointi on tehty käyttäen kaavaehdotuk‐
seen sisältyvää aluerajausta, eikä laajempaa, kaavaluonnoksen aikaista rajausta. Metsähallitus on Natura‐
arviointilausunnossaan todennut Vöyrinkankaasta: ”… Vöyrin‐
kankaan, Savonnevan ja Korkeamaan tuulivoimarajaukset tuli‐
si joko poistaa tai supistaa siten, että objektiivisesti ennalta voidaan pois sulkea merkittävien heikentävien vaikutusten syntyminen lähistöllä oleviin Natura‐alueisiin. Nykyisillä raja‐
uksilla merkittävästi heikentävien vaikutusten aiheutuminen ei ole poissuljettua.” Tähän viitaten Metsähallitus esittää, että Vöyrinkankaan aluerajaus tulisi joko poistaa kaavasta tai sitä tulisi supistaa päivitetyn Natura‐arvioinnin perusteella. Korkeamaa Korkeamaan alue sisältyi kaavaa varten laadittuun Natura‐
arviointiin. Metsähallitus on Natura‐arviointilausunnossaan todennut Korkeamaasta: ”… Vöyrinkankaan, Savonnevan ja Korkeamaan tuulivoimarajaukset tulisi joko poistaa tai supis‐
taa siten, että objektiivisesti ennalta voidaan pois sulkea mer‐
kittävien heikentävien vaikutusten syntyminen lähistöllä ole‐
viin Natura‐alueisiin. Nykyisillä rajauksilla merkittävästi hei‐
kentävien vaikutusten aiheutuminen ei ole poissuljettua.” Tä‐
hän viitaten Metsähallitus esittää, että Korkeamaan aluerajaus tulisi joko poistaa kaavasta tai sitä tulisi supistaa päivitetyn Natura‐arvioinnin perusteella. Lakiakangas Lakiakankaan alue rajautuu Pohjanmaan maakunnan puolella jatkuvaan laajaan jo pitkälle suunniteltuun tuulivoimapuistoon Lappfjärd‐Lakiakangas. Lappfjärd‐Lakiakankaan YVA‐menettely on päättynyt ja yleis‐
kaavoituskin on edennyt pitkälle. Isojoen kunnan alueella oli yhden osa‐alueen yleiskaavaehdotus nähtävillä syksyllä 2014. Lausunnossaan 16.10.2014 ko. kaavaehdotuksesta Metsähalli‐
tus toi esille, että aluetta koskeva Natura‐arvioinnin tarvehar‐
kintaa ei ole viranomaisten kehotuksesta huolimatta täyden‐
netty. Metsähallitus ehdottaa, että mikäli alue halutaan nykyi‐
sellä rajauksella edelleen pitää kaavassa, Lakiakankaan aluera‐
jauksen mahdollinen päivitystarve Natura‐arvioinnin tarvehar‐
kinnan perusteella kirjattaisiin tv1‐merkinnän suunnittelumää‐
72 Vöyrinkankaan tuulivoima‐
aluetta pienennetään huomat‐
tavasti. Tuulivoimaloiden alu‐
eeksi osoitetaan jatkossa Vöy‐
rinkangasta halkovan voimajoh‐
tolinjan länsipuolelle jäävä osuus. Jäljelle jäävä läntinen osa mahdollistaa noin 12–15 voimalan kokoisen tuulivoima‐
loiden alueen rakentamisen. Korkeamaan aluerajausta supis‐
tetaan. Tarveharkinta on päivitetty, päivityksen johtopäätös on, ettei Lakiakankaan alueelle ole syytä tehdä Natura‐arviointia. räykseen. Rajamäenkylä Rajamäenkylän alue on lisätty kaavaan luonnosvaiheen jäl‐
keen. Rajamäenkylän tv‐alueen rajauksen keskelle on tehty reikä, jossa on pistemäinen luo‐merkintä. Luo‐merkinnällä osoitetaan kasvillisuus‐ ja linnustoarvoiltaan merkittävä suo‐
luontoalue, joka tulee ottaa huomioon tuulivoimatuotannon suunnittelussa. Rajauksen reiässä on myös yksi tunnettu tuuli‐
voimalle herkän petolintulajin pesä. Rajamäenkylän rajauksen sisällä on yksi Metsähallituksen luontopalveluiden hallinnoima, luonnonsuojelutarkoitukseen varattu pieni kiinteistö (151‐401‐
2‐160). Metsähallitus huomauttaa, että ko. reikäleipätyyppiset aluerajaukset, jossa reiän keskellä on myös linnuston puolesta arvokkaaksi todettua aluetta, ja tässä tapauksessa myös peto‐
linnun pesä, eivät lähtökohtaisesti ole luonnon monimuotoi‐
suuden säilyttämisen (erityisesti linnuston) kannalta tarkoituk‐
senmukaisia. Petolinnun todennäköisimmät ruokailualueet sijaitsevat tuulivoima‐alueen ulkopuolella, joten se joutuu kul‐
kemaan alueen läpi säännöllisesti. Metsähallitus katsoo, että tarkoituksenmukaisempi ratkaisu olisi rajata alue jo tässä vai‐
heessa siten, että linnustolle turvattaisiin tuulivoimaloista va‐
paan liikkumisen. Rajamäenkylän hankkeen YVA‐ohjelma on ollut nähtävillä keväällä 2014, joten hyvin mahdollista on, että yksityiskohtaisempaa luontoselvitystietoa alueelta olisi jo nyt käytettävissä. Rajamäenkylän tuulivoimapuiston vaikutukset lähistön Natura‐alueisiin ml. Hanhikeidas tulee myös selvittää. Rourunkangas Metsähallitus on Natura‐arviointilausunnossaan todennut, että Rourunkankaan osalta Natura‐arviointia tulee päivittää vaikutusten arvioinnilla Kurpannevan ison petolinnun reviiriin, nykyisen tiedon perusteella sitä ei voi varovaisuusperiaate huomioiden sisällyttää maakuntakaavaan. Palvelupäällikkö Pekka Perttilä 73 Etelä‐Pohjanmaan liitto on saa‐
nut alueelle yksityiskohtaisem‐
man suunnittelun myötä tehdyt linnusto‐ ja luontoselvitykset. Maakuntakaavan linnustovaiku‐
tukset ‐selvitystä on täydennetty hankkeeseen valmistuneiden selvitysten pohjalta. Kalasääs‐
ken pesä huomioidaan vaihe‐
maakuntakaavan jatkosuunnit‐
telussa 1 km puskurivyöhyk‐
keellä, sekä lisäksi aluerajauk‐
sen tarkistuksessa huomioidaan linnustoselvityksen osoittama saalistusreitti etelä‐lounaaseen. Muutetaan tuulivoima‐alueen rajausta yllä olevan mukaisesti. Tarkemmat suojaetäisyydet määritellään YVA‐menettelyssä sekä osayleiskaavoituksen yh‐
teydessä. Rourunkankaan tuulivoimaloi‐
den alueen rajausta on supis‐
tettu Natura‐alueisiin kohdistu‐
vien vaikutusten pienentämi‐
seksi. Elinkeinoelämän ja
yhdistysten
muistutukset
Elinkeinoelämän/yhdistyksen muistutus EPV Tuulivoima Oy:n muistutus EPV Tuulivoima Oy:llä on Etelä‐Pohjanmaan maakunnan alu‐
eella vireillä kolme tuulivoimahanketta: Ilmajoen, Kauhavan ja Teuvan kunnissa. EPV Tuulivoima Oy antaa lausuntonsa Etelä‐Pohjanmaan 1 vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta: EPV Tuulivoima Oy:n tuulivoimahankkeet Ilmajoen, Kauha‐
van ja Teuvan kunnissa sijoittuvat 1 vaihekaavan tuulivoimal‐
le varatuille alueille ja etenevät suunnitelmien mukaisesti. Ilmajoen Santavuoren tuulivoimahankkeessa on rakentamis‐
vaihe. Teuvan hankkeen osayleiskaava on hyväksytty ja ete‐
nee rakennuslupavaiheeseen. Kauhavan Voltin alueelle si‐
joittuva tuulivoimahanke on esisuunnitteluvaiheessa. EPV Tuulivoima Oy:lla ei ole muuta lausuttavaa. Lisätietoa tarvittaessa lausunnosta antaa Sami Kuitunen, puh. +358 40 519 5008 ja etunimi.sukunimi@epv.fi sekä osoitteella EPV Tuulivoima Oy, Frilundintie 7, 65170 Vaasa. Ystävällisin terveisin Frans Liski toimitusjohtaja Mökkikylä Vanha Myllyn muistutus Mökkikylä‐Vanha Mylly Oy esittää mielipiteenään seuraavaa Maakuntakaavan luonnoksesta koskien Rajamäenkylän alu‐
etta 22 Yrityksemme toimii matkailupalvelujen tuottajana/ Mökki‐
majoitusta Karijoen kunnan alueella+ lähialueet toimintam‐
me perusta perustuu kauniiseen maalaismaisemaan sekä luonnonrauhaan, Karijoen kuntakeskus sijaitsee laaksossa jota ympäröi muinaisvuoristot, nyt suunniteltu tuulivoima rakentaminen on erityisen tuhoisaa Karijoen kulttuuri mai‐
semalle, sillä tuulimyllyjen näkymävaikutus on suuri Rajamä‐
enkylän alueelta, Lakiakangas 1 sekä Lappfjärd‐Dagsmark alueelta, samoin näkyväisyys mallinnuksen mukaan Mustais‐
nevan alue Kauhajoella näkyy koko Karijoen keskustaan. Olisiko tarpeellista harkita nyt aiottuja alueita uudelleen? eikö pitäisi ottaa tarkastelun alle koko Suupohjan alueen ai‐
ottu tuulivoima rakentaminen? Karijoella on vielä lisäksi 75 Etelä‐Pohjanmaan liiton vastine Merkitään asia tiedoksi. Voltin tuulivoimaloiden alue poistetaan Etelä‐Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavasta koko‐
naan saadun runsaan palautteen perusteella. Maakuntakaavan laadinnassa käy‐
tetyt suunnitteluperiaatteet pyrki‐
vät siihen, että kielteiset vaikutuk‐
set jäisivät mahdollisimman pie‐
niksi. Ongelmallisimmaksi muo‐
dostuvat maisemalliset vaikutuk‐
set, joiden kokeminen on hyvin subjektiivinen ja toisaalta ajallises‐
ti muuttuva kysymys. Vaihemaakuntakaavan I tarkaste‐
lujen avulla on pyritty löytämään maisemallisesti herkimmät alueet, jotka eivät sovellu tuulivoimaloi‐
den rakentamiseen ja toisaalta ne alueet, jotka parhaiten kestävät tuulivoimaloiden sijoittamisen. Vaikutuksia arvioitu valtakunnalli‐
suunnitteilla maakuntakaavassa osoitetun alue 22 lisäksi kaavoittaa Kakkorin tuulivoima alue 9 myllyä sekä Perkiön tuulivoima alue 9 myllyä. Koko tuulivoima hullutus on jo nyt edennyt mahdottomaksi ja näin pakottaa ihmiset miettimään muita asuin paikkakun‐
tia kun elämä totutussa ympäristössä tuhotaan, samalla tu‐
hotaan Elinkeino johon on sijoitettu satojatuhansia euroja. Esitän Mökkikylä Vanha Myllyn mielipiteenä että koko Raja‐
mäenkylän hanke vedetään pois tai kutistetaan 9 myllyn ko‐
koiseksi alueeksi, silloin ne pystytään sijoittamaan siten että maisema+ muut haitat jäisivät minimiin. KARIJOELLA MÖKKIKYLÄ VANHA MYLLY OY HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA SEPPO TIENHAARA Härmän Tähystäjät ry:n muistutus Asia: Kirje koskien Etelä‐Pohjanmaan liiton 1. vaihemaakun‐
takaavaa ja siihen liitettyä täydennettyä tuulivoimaselvitystä Voltti‐Kakkurin alueelta (raportti 17.5.2013). Em. selvityksessä on jäänyt huomiotta selvitysalueen sisällä sijaitseva retkeilymaja, joka sijaitsee suunnitellulla tuulivoi‐
man tuotantoalueella. Retkeilymajan sijainti koordinaatteina: pohjoinen leveys 63 astetta 16.293 minuuttia, itäinen pituus 022 astetta 52.966 minuuttia (Koordinaattijärjestelmä: WGS84). Kiinteistö on Kauhavan kaupungin mukaan jäänyt syöttämät‐
tä rakennus‐ ja huoneistorekisteriin ja todennäköisesti tästä syystä retkeilymajaa ei ole näkynyt käytetyssä aineistossa eikä sitä ole voinut ottaa huomioon selvitystä tehdessä. Li‐
säksi selvityksessä käytetty kartta‐aineisto on lähes kymme‐
76 sesti arvokkaiden maisema‐
alueiden sekä valtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kult‐
tuuriympäristöjen osalta siten, että lähtökohtana on pidetty mai‐
seman säilyvyyttä. Yksityiskohtai‐
semmassa suunnittelussa Etelä‐
Pohjanmaan liitto edellyttää Suu‐
pohjan alueella ylimaakunnallista yhteisvaikutusten tarkastelua, myös maisemaselvitys tarkentuu paikallisella tasolla yksityiskohtai‐
semman suunnittelun yhteydessä. Vaihemaakuntakaavaa muute‐
taan siten, että aluerajauksessa otetaan huomioon linnustoselvi‐
tyksen osoittama päiväpetolin‐
nun saalistusreitti etelä‐
lounaaseen. Tarkemmat suoja‐
etäisyydet määritellään YVA‐
menettelyssä sekä osayleiskaavoi‐
tuksen yhteydessä. Tehdyillä muu‐
toksilla tuulivoimaloiden etäisyys asutukseen kasvaa. Retkeilymaja ei ole näkynyt Etelä‐
Pohjanmaan liiton aineistoina käyttämissä rakennus‐ ja huoneis‐
torekisterissä tai YKR‐aineistossa. Kauhavan kaupungilta on saatu vahvistus siitä, että rakennus on lisätty rakennus‐ ja huoneistore‐
kisteriin. nen vuotta vanhaa ja juuri rakennustyön ajoilta. Härmän Tähystäjät ry. on Kauhavan Alahärmässä toimiva partiolippukunta, joka omistaa em. retkeilymajan ko. alueel‐
la. Partiotoimintaa on Alahärmässä ollut jo noin 80 vuotta. Tällä hetkellä toiminnassa on mukana noin 50 partiolaista heidän perheensä mukaan lukien. Partio on usein aina koko perheen harrastus. Härmän Tähystäjien retkeilymaja sijaitsee Harri Mattilan omistamalla Uusi‐Mattila‐nimisellä tilalla Kauhavan kaupun‐
gissa Vuoskosken kylässä, tilan nr:o X:XXX. Vuokrattu ala on suuruudeltaan noin 1 ha ja sen on Härmän Tähystäjät ry vuokrannut liitteenä olevan vuokrasopimuksen mukaisesti. Retkeilymaja on 1‐kerroksinen hirsirakennus, kerrosalaltaan 30,5 m2 ja tilavuudeltaan 95m3. Kyseisellä määräalalla sijait‐
see majarakennuksen lisäksi kotalaavu, puulato sekä huussi‐
varasto‐rakennus. Alahärmän kunnan myöntämässä raken‐
nusluvassa (2004) mainittu hirsirakennus on pääkäyttötarkoi‐
tukseltaan vapaa‐ajan asuinrakennus ja tällä statuksella se olisi otettava huomioon maakuntakaavan valmistelussa. Kyseinen retkimaja on rakennettu vuosina 2004–2005 pää‐
asiallisesti talkoovoimin. Hanketta tuki merkittävästi paikalli‐
nen Leader‐toimintaryhmä Aisapari sekä useat muut yhdis‐
tykset ja yhteistyötahot. Aisaparin hyväksymässä hanke‐
suunnitelmassa korostetaan, että toiminta partiomajan ym‐
päristössä, korpimaisissa olosuhteissa, kehittää myönteistä asennetta kestävään kehitykseen ja ympäristönsuojeluun sekä vahvistaa sosiaalisuutta ja kykyä ottaa vastuuta itses‐
tään sekä muista. Yhdistyksen hankkeena uuden majan ra‐
kentaminen oli kuitenkin huomattavasti pidempi voiman‐
ponnistus, noin kymmenen vuotta. Härmän Tähystäjien retkimaja on kymmenvuotisen olemas‐
saolonsa aikana ollut erittäin suosittu ja pidetty retkikohde. Kyseiseen paikkaan päädyttiin, sillä se koettiin samalla lähei‐
seksi sijainniksi Alahärmän keskustan kanssa, mutta myös tarpeeksi erämaiseksi ja rauhaisaksi. Sitä ovat Härmän Tähys‐
täjien lisäksi käyttäneet muun muassa muut partiolippukun‐
nat, yhdistykset, Kauhavan seurakunnan kasvatustyö ja Kau‐
havan kaupungin erityisluokat. Lisäksi retkimajan ympäris‐
tössä on vuosittain omatoimisia retkeilijöitä, jotka käyttävät majaympäristöä hyväkseen. 77 Merkitään tiedoksi. Merkitään tiedoksi. Merkitään tiedoksi. Retkimaja on saanut olla rauhassa ilkivallalta kaikki 10 vuot‐
ta. Tämä on mielestämme osoitus tekemästämme oikeasta valinnasta majan paikalle. Selvityksen mukaan retkimajamme jää maakuntakaavassa osoitetun tuotantoalueen reunalle/alle ja koemme tällä ole‐
van seuraavia toimintaamme haittaavia tekijöitä: – meluhaitat vaikuttavat telttaleirien järjestämiseen majan alueella – majan rauhainen sijainti kärsii – majamme äänieristyksen puutteesta johtuen meluhaitoista kärsiminen myös sisällä retkimajassa on mahdollista – majan lähimaaston erämaisuus ja luonnonmukaisuus hävi‐
ää, ja siten partiotoiminalle ominainen toiminta hankaloituu Pyydämme vaihemaakuntakaavan jatkokäsittelyssä huomi‐
oimaan selvitysalueella sijaitsevan retkeilymajan sen luonto‐
arvoineen. Kunnioittavasti Härmän Tähystäjät ry. hallitus Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:n muistu‐
tus Taustaa: Etelä‐Pohjanmaan maakuntaan ollaan kaavoittamassa maa‐
kunnan pinta‐alasta 2,1 % (noin 30000 ha) tuulivoiman tar‐
peisiin. Todellisuudessa tuulivoiman häiritsevä vaikutusalue on paljon laajempi, arviolta ainakin 100000 ha). Tuulivoiman tuotantoalueita olisi kaikkiaan 27 kpl. Siten alueelle olisi mahdollista rakentaa maakuntakaavan mukaan yli 600 kpl 3 MW:n voimalaa. Maakunnan sähkön omavaraisuuden tarpei‐
siin tarvittaisiin vähintään 1270 GWh/a lisää tuotantoa, joka korvautuisi tuulivoimalla. Todellisuudessa voimaloiden mää‐
rä jäänee tätä paljon alhaisemmaksi, koska voimalat pyörivät vain noin kolmanneksen ajasta, eivätkä kaikki suunnitelmat tule toteutumaan maakunnan alueella. Tavoitteena on esittää vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja ja rat‐
78 Voltin tuulivoimaloiden alue poistetaan Etelä‐Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavasta koko‐
naan saadun runsaan palautteen perusteella. Huomioitavaa on, että vaihemaa‐
kuntakaavan tuulivoimaloiden alueet on merkitty kaavakartalle alueiden erityisominaisuutta ku‐
vaavalla tv‐merkinnällä. Alueiden pääkäyttömuoto säilyy edelleen entisenlaisena, pääosin maa‐ ja metsätalousalueena. Alueen eri‐
tyisominaisuutta kuvaava tv‐
merkintä asettaa reunaehtoja, jotka on otettava huomioon suunniteltaessa alueiden käyttöä. MRL 33 §:n mukainen rakentamis‐
rajoitus ei ole voimassa tuulivoi‐
ma‐alueilla. Etelä‐Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavassa on osoi‐
tettu 24 tuulivoimaloiden aluetta. kaisuja vuoteen 2020 osoittaen tuulivoimalle parhaiten so‐
veltuvat alueet, sovittaen vaikutukset alue‐ ja yhdyskuntara‐
kenteeseen, ympäristöön, luontoon, kulttuuri‐ ja maisema‐
kuvaan. Etelä‐Pohjanmaan tuulivoimakaavoituksessa on tällä hetkellä se tilanne, että maakuntaliitto on vuosia myöhässä tuulivoi‐
makaavoituksen tekemisessä ja monin paikoin kaavoituksen tehtäväksi jääkin vain merkitä karttoihin jo olemassa olevien hankkeiden sijainti. Tällainen toiminta on lähtökohtaisesti hyvin väärin ja nurinkurista kaavoituksellisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Käytännössä monet maakuntakaavaehdotuksessa olevat tuu‐
livoimahankkeet ovat kooltaan liian suuria toteutettavaksi, jotta niistä syntyisi merkittäviä haittavaikutuksia. Siksi useita hankkeita tulee pienentää ja osa poistaa kokonaan. Toinen laaja huomioitava asia olisi ollut johtokatujen merkintätarve maakuntakaavaan. Tuulivoimaa rakennettaessa johtokatujen ja tieverkoston rakentaminen ovat yksi keskeisiä asioita, jot‐
ka pilkkovat maisemaa ja alueen luontoa muuttaen sen teol‐
lisuuden energiantuotantoalueeksi. 79 Voimaloiden määrä, sijoittelu ja valittavat toimenpiteet vaikutus‐
ten ehkäisemiseksi ratkeavat tar‐
kemmat suunnittelun yhteydessä. Seudullisesti merkittävien tuuli‐
voima‐alueiden osalta varsin suuri osa hankkeista käy läpi myös YVA‐
menettelyn. Etelä‐Pohjanmaan liitto on käsitellyt asiaa Fingrid Oy:n edustajan kanssa vaihemaa‐
kuntakaavan ohjausryhmässä sekä erillisen työneuvottelun Fingrid Oy:n edustajan kanssa tuulivoima‐
alueiden ja selvitysalueen liitty‐
mismahdollisuuksista sähköverk‐
koon sekä voimajohtojen yhteys‐
tarvemerkinnöistä. Neuvottelun tuloksena on todettu, ettei maa‐
kuntakaavatasolla ole mahdollista koota riittäviä lähtötietoja selvi‐
tyksen laatimiseksi tarvittavalla tarkkuudella. Kaavaan ei näin ol‐
len tulla myöskään merkitsemään voimajohtojen yhteystarpeita. Suunnittelumääräysten mukaan tuulivoima‐alueiden liittämisessä sähköverkkoon on ensisijaisesti pyrittävä hyödyntämään olemassa olevia johtokäytäviä. Kaavoituksesta: Piirin mielestä lähtökohtaisesti maankäyttö‐ ja rakennuslain mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvi‐
tyksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitet‐
tävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteut‐
tamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntata‐
loudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Sel‐
vitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Tuulivoiman osalta esitetään selvitettäväksi linnusto ja mer‐
kittävät lintujen muuttoreitit ja levähdyspaikat sekä maa‐ ja merikotkien ja kalasääskien reviirit, pesät ja ruokailualueet. Natura‐ alueiden läheisyydessä hankkeet on rajattava niin kauas, että selvityksiä ja Natura‐arviointeja ei edes tarvitse laatia. Tuulivoima pitäisi kaavoittaa ja rakentaa ensisijaisesti sähkö‐
linjojen tuntumaan, teiden varsille sekä erityisesti teollisuus‐
alueiden tuntumaan. 80 Vaihemaakuntakaava on laadittu MRL 9 § sekä 28 § huomioiden. Vaihemaakuntakaavasta on laadit‐
tu vaihemaakuntakaavan linnus‐
tovaikutukset selvitys. Päiväpeto‐
lintujen pesät ja reviirit on huomi‐
oitu suojavyöhykkein. Vaihemaa‐
kuntakaavasta on laadittu Natura‐
tarveharkinta sekä Natura‐
arvioinnit. Tuulivoimaselvityksessä on haettu potentiaalisimmat tuulivoiman tuotantoon soveltuvat alueet, jonka jälkeen on lähdetty rajaa‐
maan alueita Ei‐analyysin pohjal‐
ta. Taulukko puskuroitavista koh‐
teista, sekä niihin sovelletuista suojaetäisyyksistä löytyy Etelä‐
Pohjanmaan tuulivoimaselvityk‐
sen sivulta 7, Ei‐analyysi. Erityises‐
ti asutusrakenteesta johtuen tuu‐
livoima‐alueet ovat ohjautuneet kauemmas rakennetusta ympäris‐
töstä. Huomioitavaa on, että Ei‐
analyysissä on huomioitu ympäris‐
tön osalta arvokkaat kallio‐, harju‐ ja moreeni‐alueet, kansallis‐ ja luonnonpuistot, Natura 2000 ja LS‐alueet, kalasääsken, merikot‐
kan ja maakotkan reviirit, pien‐
vesistöt ja muut uhanalaiset/ luonnonsuojelulain mukaiset eliöt. Luontoympäristön huomioiminen tarkentuu osayleiskaavoituksen yhteydessä tehtävien luontokar‐
Tässä kaavoitusprosessissa on keskitytty mm. linnuston osal‐
ta käyttämään jo olemassa olevien tuulivoimahankkeiden tietoja sekä lintuyhdistysten laatimia arvioita alueiden linnus‐
tosta. Linnustotiedot ovat siten alueelta varsin epäsuhtaisia, koska toisilta alueilta on tietoa saatu enemmän eri menetel‐
mien ja runsaamman tiedonkeruun kautta. Linnustoselvitys‐
ten osalta tulee laatia tasapuolisempi, kattavampi selvitys alueiden linnustosta menetelmällä joka on vertailukelpoinen läpi koko alueen nyt tehtyjä selvityksiä paremmin. Hyvää selvityksissä on se, että lintuyhdistyksiä voidaan pitää asian‐
tuntevana tahona ja heillä on laaja tieto ja paikallistuntemus. Maisemavaikutuksia on selvitetty kahdestikin ja ne ovat mo‐
nin paikoin merkittäviä. Mikäli ne kohdistuvat arvokkaiksi tai herkiksi luokiteltuihin alueisiin kuten valtakunnallisesti tai maisemallisesti arvokkaisiin kulttuurimaisema‐alueisiin tai luonnonsuojelualueisiin kuten suojeltuihin avosoihin, on vai‐
kutukset minimoitava. Maisema on kuitenkin laaja käsite ja maisemaa on arvokkaiksi luokiteltujen alueiden ulkopuolella kyläalueilla ja lakeuksilla paljon. Maisemavaikutukset ovat henkilökohtaisia ja huonosti arvioitavissa numeerisesti. Mai‐
semavaikutus voi kuitenkin ulottua varsin laajalle alueelle ja etäälle voimala‐alueesta. Eri vuodenajoilla ja sääoloilla on paljon merkitystä maisemavaikutuksille. Maisemavaikutuksia ei tule väheksyä, koska niillä on merkitystä alueen asumis‐
viihtyvyyteen sekä kiinteistöjen hintoihin. Maisema on myös lainsäädännössä oleva tekijä, jonka säilyttämiseksi tulee teh‐
dä työtä ja maisemalla ja sen säilyttämiseksi on määräyksiä ja maisemalla on oikeuksia säilyä. Ilmaisut ovat varsin laveita, mutta viime kädessä oikeusasteet ratkaisevat nämä seikat ja kaavoituksen valmistuminen voi hidastua entisestään muu‐
toksenhakuprosessien takia. Yhtenä hankalimpana alueena tuulivoiman näkymisen osalta on Lauhanvuoren kansallispuisto, jonka näkötorni on alueen suosituin käyntikohde. Jos tuulivoimarakentaminen yleistyy, näkymä puiston tornista tulee olemaan lähes pelkkiä tuuli‐
voimaloita jokaiseen ilmansuuntaan. Tuulivoimarakentami‐
nen ei Lauhanvuoren matkailun vaikutusalueella ainakaan tue matkailun kehittämistä. 81 toitusten myötä. Etelä‐Pohjanmaan liitto katsoo laadittujen selvitysten olevan riit‐
tävät huomioiden maakuntakaa‐
van yleispiirteinen suunnitteluta‐
so. Vaihemaakuntakaavan I tarkaste‐
lujen avulla on pyritty löytämään maisemallisesti herkimmät alueet, jotka eivät sovellu tuulivoimaloi‐
den rakentamiseen ja toisaalta ne alueet, jotka parhaiten kestävät tuulivoimaloiden sijoittamisen. Maisemavaikutuksia on arvioitu maakuntakaavan yleispiirteisyys, mittakaava ja selvitystaso huomi‐
oon ottaen. Maisemaselvitys ja kaavaratkaisu on laadittu siitä lähtökohdasta, että valtakunnalli‐
sesti arvokkaiden maisema‐
alueiden osalta maiseman säily‐
minen on maankäytön suunnitte‐
lun lähtökohta. Maakunnallisesti arvokkaat maisema‐alueet ja kult‐
tuuriympäristöt sekä niiden huo‐
mioiminen tarkentuu kuntakaa‐
voituksen yhteydessä, eli siinä vaiheessa kun tiedossa on voima‐
loiden määrä ja sijoittelu. Maise‐
mallisten vaikutusten kokeminen on hyvin subjektiivinen ja sekä myös ajallisesti muuttuva kysy‐
mys. Etelä‐Pohjanmaan vaihe‐
maakuntakaavassa on tunnistettu maisemavaikutuksiltaan merkittä‐
vimmät tuulivoima‐alueet. Luontovaikutuksiltaan hankkeet on aina selvitettävä riittäväl‐
lä tasolla tapauskohtaisesti vaikka alue ei kuuluisi luonnon‐
suojeluohjelmiin tai niiden vaikutusalueelle. Selvitysvelvolli‐
suutta koskevat tuulivoima‐alueiden lisäksi myös johtokadut ja tiestö. Tuulivoimapuiston rakentaminen on aina häiriö luontoon, joka ei palaudu. Tuulivoimapuistoja tulisi kutsua energiantuotantoalueiksi, joita ne ovat. Harvaanasuttujen kyläalueiden laitamat pirstotaan energiantuotantoalueiksi, jolloin nykyinen luonto ja luonnonrauha joutuvat väisty‐
mään. Alueille rakennetaan energiantuotantolaitoksia, joiden haitat ulottuvat kilometrien päähän. Onko tämä oikein alu‐
een asukkaiden oikeusturvan kannalta? Rakentamista tulee tarkastella etenkin pohjavesialueiden lähialueilla, koska voimaloiden perustuksia on kaivettava useiden metrien syvyyteen, eikä voida pitää riskittömänä kaivaa mahdollisesti orsiveteen tai liian lähelle pohjaveden pintaa. Myös maa‐ainesten ottamista tuulipuistojen rakentamiseen tulee arvioida ainakin seutukuntatasolla. Tuulivoimasta: Etelä‐Pohjanmaan maakuntaan esitetyt 27 tuulivoima‐
aluetta painottuvat voimakkaasti alueen lounais‐, itä‐ ja koil‐
lisosiin. Vain pieni osa hankkeista on hajallaan maakunnassa keskittymien ulkopuolella. Tämä lisää tuulivoiman sietämis‐
painetta huomattavan voimakkaana seuduilla, joihin sitä osoitetaan runsaasti. Kun huomioidaan alueen monin paikoin vähäiset korkeussuhde‐erot, tulee tuulivoimakeskittymien hallitseva näkyvyys maisemassa nousemaan erittäin merkit‐
täväksi. Hanketasolla tarkasteltuna voidaan asettaa harkittavaksi useiden tuulivoimaan esitettyjen alueiden poistamista, koska niillä on osoitettavissa jo heti sen kaltaisia haittoja ja luonto‐
vaikutuksia niin merkittävässä määrin, että niiden jatkosuun‐
nittelu ei ole luonnon ja ympäristön kannalta kaavatyön hen‐
gen mukaista. Hyvin monet hankealueet aiheuttaisivat toteu‐
tuessaan voimakasta maisemahaittaa, heikentäisivät asumis‐
viihtyvyyttä ja toisivat tuulivoiman haitat ihmisten ja luonnon kärsittäväksi. 82 Maankäyttö‐ ja rakennuslain 28 §:n mukaisesti maakuntakaavaa laadittaessa on pidettävä silmällä, että maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle ei aiheudu koh‐
tuutonta haittaa. Maakuntakaa‐
vaehdotuksessa esitetyt alueet perustuvat yleispiirteisen suunnit‐
telun lähtökohtiin. Maakuntakaa‐
van tarkoitus on ohjata yksityis‐
kohtaisempaa suunnittelua eikä sen perusteella rakenneta tuuli‐
voimaa. Tarvitaan yleiskaava, jos‐
sa tehdään vaikutustenarvioinnit alue‐ ja hankekohtaisesti. Selvityk‐
set tarkentuvat kuntakaavoituk‐
sen myötä. Kaavaehdotusta muutetaan si‐
ten, että tuulivoima‐alueet sekä luokitellut pohjavesialueet eivät ulotu päällekkäin. Asia tarkentuu yksityiskohtai‐
semman suunnittelun yhteydessä. Etelä‐Pohjanmaan I vaihemaakun‐
takaavassa on osoitettu 24 tuuli‐
voimaloiden aluetta. Vaihemaa‐
kuntakaavassa osoitetut alueet on osoitettu teknis‐taloudellisesti parhaille paikoille huomioiden Ei‐
analyysin tulokset. Tuulivoima‐
alueiden keinotekoinen jako tasa‐
puolisesti ympäri maakuntaa ei ole tarkoituksenmukaista. Tuuli‐
voimarakentaminen tuo väistä‐
mättä mukanaan myös kielteisiä vaikutuksia, jotka kohdistuvat luonnollisesti tuulivoima‐alueiden keskittymien läheisyyteen. Koska jo tiedetään, että kaikki suunniteltavat hankkeet eivät tule toteutumaan, niin kaavoituksessa vähempikin tuulivoi‐
ma riittäisi ja keskityttäisiin vain ekologisesti tai energiata‐
loudellisesti parhaiten yhteensovitettuihin realistisiin kohtei‐
siin, jolloin myös suunnittelutyö voitaisiin tehdä huolella. Siten oikeasti syntyvät hankkeet rakentuisivat alueille, joissa haitat olisivat kaikkein vähäisimpiä. Maakuntakaavoituksen vaiheessa tulee huomioida myös vir‐
kistyskäyttö sekä hiljaiset alueet, joita tällä hetkellä on me‐
nossa etenkin tuulivoimatuotannon alueiksi. Nähdäksemme varsinaisen kaavan laadinta tulee aloittaa ensin luonnonarvo‐
jen ja luonnonolosuhteiden sekä ekologisten perustein selvi‐
tettyjen alueiden rajaamisesta, jonka jälkeen voidaan suunni‐
tella eri toimintoja haitattomimmille alueille. Tämä saattaa vaikuttaa fiktiiviseltä, mutta näin toimittuna maakuntakaa‐
voituksen malli olisi kestävällä pohjalla. Kohteista: Seuraavassa huomioita ja kommentteja maakuntakaavaan mukaan otetuista alueista tai tuulivoimalle osoitettavista kohteista: Lakiakangas – Isojoen länsiosa on voimakkaassa puristuksessa Pohjan‐
maan maakunnan tuulivoimahankkeiden osalta. Haittavaiku‐
tuksina on tuulivoimarakentamisen lisäksi sähköverkkora‐
kentaminen, jotka kaikki pilkkovat ja pirstovat Isojoen hie‐
noa jokilaakson aluetta sekä vaikuttavat haitallisesti mm. 83 Tuulivoimaselvityksessä on haettu potentiaalisimmat tuulivoiman tuotantoon soveltuvat alueet, jonka jälkeen on lähdetty rajaa‐
maan alueita Ei‐analyysin pohjal‐
ta. Taulukko puskuroitavista koh‐
teista, sekä niihin sovelletuista suojaetäisyyksistä löytyy Etelä‐
Pohjanmaan tuulivoimaselvityk‐
sen sivulta 7, Ei‐analyysi. Erityises‐
ti asutusrakenteesta johtuen tuu‐
livoima‐alueet ovat ohjautuneet kauemmas rakennetusta ympäris‐
töstä. Huomioitavaa on, että Ei‐
analyysissä on huomioitu ympäris‐
tön osalta arvokkaat kallio‐, harju‐ ja moreeni‐alueet, kansallis‐ ja luonnonpuistot, Natura 2000 ja LS‐alueet, kalasääsken, merikot‐
kan ja maakotkan reviirit, pien‐
vesistöt ja muut uhanalaiset/ luonnonsuojelulain mukaiset eliöt. Luontoympäristön huomioiminen tarkentuu osayleiskaavoituksen yhteydessä tehtävien luontokar‐
toitusten myötä. Etelä‐Pohjanmaan I vaihemaakun‐
takaavaa on valmisteltu maan‐
käyttö‐ ja rakennuslain 62 §:n mu‐
kaisesti vuorovaikutuksessa osal‐
listen kanssa, joihin maakuntakaa‐
Vanhankylän alueen elämään. Pohjanmaan tuulivaihekaavaa tulisi ehdottomasti tarkastella yhdessä Etelä‐Pohjanmaan kaavan kanssa ja minimoida tuulivoimahankkeiden haitat. Ensisijaisesti esitämme Lakiakankaan tuulivoimahankkeen poistamista kaavasta. Rajamäenkylä: Kokonaisuudessaan hanke on kooltaan ylimitoitettu ja sijoit‐
tuu luonnonolosuhteiden osalta alueelle, jonne tuulivoimaa ei pidä sijoittaa. Alue on pohjavesien osalta aluetta, jota ei tule vaarantaa tuulivoimarakentamisella. Toisekseen alue näkyy voimakkaasti hyvin etäällekin sijoittuessaan loivaan rinnemaastoon jossa on kaksi laajaa suokokonaisuut‐
ta joiden linnustoarvo on merkittävä. Rajamäenkylän hanke tulee poistaa maakuntakaavasta. Vöyrinkangas: Hankealueen näkyvyys Hyypänjokilaaksoon valtakunnalliselle maisema‐alueelle tulee minimoida. Vöyrinkankaan hanketta tulee supistaa länsiosasta, koska tuuliolosuhteetkaan eivät ole tuulen osalta suosiollisimmat. Siten myös näkyvyys vä‐
henisi ja alue keskittyisi enemmän ison sähkölinjan läheisyy‐
teen. 84 van suunnittelutyössä luetaan naapurimaakuntien liitot. Maan‐
käyttö‐ ja rakennuslain maakunta‐
kaavan sisältövaatimuksia koske‐
van 28 §:n mukaisesti kaava on yhteensovitettu maakuntakaava‐
alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksen kanssa. Etelä‐Pohjanmaan liitto on ympä‐
ristövaikutusten arviointimenette‐
lyistä sekä tuulivoimaosayleiskaa‐
voista antamissaan lausunnoissa edellyttänyt ja tulee edellyttä‐
mään erityisesti yhteisvaikutusten huomioimista hankkeen jatko‐
suunnittelussa. Hankkeen poista‐
miselle vaihemaakuntakaavasta ei ole perusteita. Tuulivoima‐alueen aluerajausta muutetaan siten, että alueella sijaitseva sääksen pesä huomioi‐
daan 1 kilometrin suojavyöhyk‐
keellä, minkä lisäksi hankealueel‐
ta aukaistaan lintuselvitysten osoittama saalistusreitti etelä‐
lounaaseen. Lisäksi tarkistetaan tuulivoimaloiden alueen rajausta siten, ettei se ulotu luokitellulle pohjavesialueelle. Hankkeen pois‐
tamiselle vaihemaakuntakaavasta ei ole perusteita. Maisemaselvityksen arvioinnin mukaan tuulivoimaloiden alueen vaikutukset Hyypänjokilaakson maisema‐alueeseen ja rakennet‐
tuihin kulttuuriympäristöihin ovat korkeintaan kohtalaiset. Voima‐
loiden sijoittelulla voidaan lieven‐
tää maisemaan kohdistuvia hait‐
tavaikutuksia. Jatkovalmistelussa Vöyrinkankaan tuulivoimaloiden aluetta pienennetään edelleen huomattavasti. Tuulivoimaloiden alueeksi osoitetaan jatkossa Vöy‐
Rourunkangas: Alue koostuu useasta tuulivoimahankealueesta, joista aina‐
kin alueen itäosaa tulee rajata uhanalaisten lintujen suojele‐
miseksi. Samoin hankealueen pohjavesivaikutuksia tulee pie‐
nentää supistamalla aluetta. Joupinkankaan alue tulee pois‐
taa, sen pohjavesivaikutuksen ja virkistyskäytön takia koko‐
naan. Kuulaneva: Hanke näkyy voimakkaasti Ilmajoen lakeudelle arvokkaalle maisema‐alueelle. Hanketta tulee rajata tai poistaa selkeiden maisemahaittojen takia. Oksivuori: Hankealue sijoittuu lähelle Kylkisalonnevan suota, ja hanke‐
aluetta tulee rajata niin, että se sijoittuu etäämmälle suoalu‐
eesta. 85 rinkangasta halkovan voimajoh‐
tolinjan länsipuolelle jäävä osuus. Jäljelle jäävä läntinen osa mah‐
dollistaa noin 12–15 voimalan kokoisen tuulivoimaloiden alueen rakentamisen. Rourunkankaan aluerajausta pie‐
nennetään etelä‐lounaasta sekä alueen luoteisosasta pohjavesiin sekä päiväpetolintuihin kohdistu‐
vien vaikutusten lieventämiseksi. Maisemaselvityksen arvioinnin perusteella tuulivoimarakentami‐
sen vaikutukset Ilmajoen Alajoen maisema‐alueeseen ja rakennet‐
tuihin kulttuuriympäristöihin ovat paikoin merkittävät. Alueelle lä‐
heisyyteen sijoittuvat tuulivoima‐
alueet Santavuori, Kuulanmäki sekä Oksivuori. Maisemallisten vaikutusten vuoksi pienennetään Oksivuoren aluerajausta koilli‐
nen‐lounas suuntaisen selänteen mukaisesti. Aluerajauksen muu‐
toksella Ilmajoen Alajoen etäisyys tuulivoimaloihin kasvaa. Lisäksi tarkennetaan kaavamääräyksiä seuraavalla tavalla: Tuulivoima‐
loiden alueiden 17, 23 ja 24 yksi‐
tyiskohtaisemmassa suunnitte‐
lussa tulee ottaa huomioon, ettei tuulivoimaloista muodostu Ky‐
rönjokilaakson tai Ilmajoen Ala‐
joen valtakunnallisesti arvokkai‐
den maisema‐alueiden maisema‐
kuvaa hallitsevaa elementtiä. Tuulivoimaloiden sijoittelun läh‐
tökohtana tulee olla valtakunnal‐
lisesti arvokkaiden maisema‐
alueiden erityisarvojen turvaami‐
nen. Soinin alue: Hankkeiden sijoittuminen lähelle Arpaisten reittiä sekä suoje‐
lualueita ei ole hyvää suunnittelua. Hankkeita on muutettava ja rajattava siten, että virkistyskäytölle eikä luonnonsuojelu‐
alueille synny haittoja. Lähimmillään hankealueet ulottuvat vain 500 metrin päähän Natura‐alueesta. Haukisuo‐
Härkäneva‐Kukkoneva ‐alueen suojelualueiden turvaaminen tuulivoimahankkeilta on tärkeää. Ähtärin alue: Hankkeiden sijoittuminen virkistyskäytöllisesti lähelle mm. Matinsuon aluetta ja reitistöä, ei voida pitää suotavana. Kröninkangas: Alue sijoittuu lähelle kolmea Natura‐aluetta, joten hankealu‐
etta tulee rajata ja pienentää nykyisestään. Yhteisvaikutukset: Merkittävimmät yhteisvaikutukset ovat yleensä maisemavai‐
kutuksia. Tuulivoimaloiden alueiden sijoittuessa toistensa läheisyyteen syntyy yhteisvaikutuksia, vaikka alueiden to‐
teuttaminen tapahtuisikin eri aikana. Yhteisvaikutuksia syntyy myös tuulivoimaloiden alueista ja niihin liittyvistä voimansiirtojohdoista. Yhteisvaikutukset voi‐
vat olla myös luontoon kuten linnustoon tai vedenalaiseen luontoon kohdistuvia vaikutuksia. Rakennushankkeiden osal‐
ta luonnon häirintä saattaa kestää rakennusvaiheessa vuosia. Vaihemaakuntakaavaa varten laadittavassa lisäselvityksessä on tutkittava tarkemmin yhteisvaikutuksia ja kaavan toteut‐
tamisen kokonaisvaikutuksia. Jo 200 voimalan vaatimat erikoiskuljetukset tulevat olemaan 86 Tuulivoima‐alueen Konttisuo (kohdenumero 10) aluerajausta pienennetään merkittävästi. Tuu‐
livoimarakentamisen virkistyskäyt‐
töön sekä linnustoon kohdistuvien vaikutusten vuoksi Konttisuo on kuitenkin syytä esittää seudulli‐
sesti merkittävänä kohteena vai‐
hemaakuntakaavassa. Tuulivoima‐
loiden alueen 10 suunnittelu tulee suunnittelu toteuttaa siten, ettei‐
vät tuulivoimalat merkittävästi alenna läheisen Arpaisten retkei‐
lyreitin virkistysarvoa. Haukisuo‐Härkäneva‐Kukkoneva‐
alueeseen kohdistuvat vaikutukset on huomioitu tehdyissä Natura‐
arvioinneissa. Alueen virkistyskäytön edellytyk‐
set voidaan turvata yksityiskohtai‐
semman suunnittelun yhteydessä. Kröninkangas on huomioitu laadi‐
tuissa Natura‐arvioinneissa. Yhteisvaikutukset on huomioitu laadituissa linnusto‐, maisema‐, ja Natura‐arvioinneissa. Tuulivoimarakentamisen vaiku‐
noin 2000–3000 erikoiskuljetusta alueella, joka taatusti tulee vaikuttamaan alueen liikenteeseen ja tiestön rakentamistar‐
peisiin alueita pirstoen. Yhteisvaikutuksia on myös tarkasteltava maakunnan sisällä, mutta myös huomioitava erityisesti naapurimaakuntien raja‐
alueille suunnitellut kaavoitustarpeet ja meneillään olevat kaavoitushankkeet, jotka tulisivat lisäämään yhteisvaikutus‐
ten haittoja monien kuntien alueilla. Etenkin maakunnan lounaisosassa on Pohjanmaan maakunnan puolella laajoja tuulivoimahankkeita, joiden yhteisvaikutus ulottuu Etelä‐
Pohjanmaan puolelle suoraan tai välillisesti. Hannu Saari Teemu Tuovinen Puheenjohtaja Aluesihteeri Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Vapo Oy:n muistutus Vapo Oy esittää mielipiteenään Etelä‐Pohjanmaan I vai‐
hekaavaehdotuksen osalta seuraavaa: Uusien tuulivoima‐alueiden kaavoitus nähdään lähtökohtai‐
sesti hyvänä tapana edesauttaa uusiutuvien energiamuoto‐
jen lisärakentamista. Muiden kotimaisten energiantuotan‐
tomuotojen ohella on myös tuulivoimalla tärkeä rooli vähen‐
täessä riippuvuuttamme fossiilisista tuontipolttoaineista. Tuulivoiman lisäämisen positiivisia puolia ovat myös raken‐
nushankkeiden aikaiset vaikutukset työllisyydelle ja alueta‐
loudelle. Huomioitavaa kuitenkin on, että tuulivoiman nopealla kas‐
vulla voi olla myös yllättäviä ja kielteisiä vaikutuksia. Maa‐
kuntakaavoitus nähdäänkin ensisijaisesti eri maankäyttö‐
muotoja sovittavana työkaluna, jonka avulla alueidenkäyttö‐
paineesta muodostuvat ongelmat ovat parhaiten ehkäistä‐
vissä. Turvetuotannolla on vahvat perinteet Etelä‐Pohjanmaan maakunnassa. Etelä‐Pohjanmaan energia‐ ja ilmastostrate‐
gian 2014–2020 mukaisesti turpeen osuus maakunnan pri‐
määrienergialähteenä vuonna 2010 on ollut jopa 18 %. Tur‐
peen energiakäytöllä Etelä‐pohjanmaalla on vankka pohja myös tulevaisuudessa. VTT:n vuoden 2012 julkaisun "Ener‐
gia‐ ja Ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 2020 87 tuksia tieverkostoon ja liikentee‐
seen on tutkittu Etelä‐ ja Keski‐
Pohjanmaan tuulivoima ja erikois‐
kuljetukset ‐selvityksellä. Etelä‐Pohjanmaan I vaihemaakun‐
takaavaa on valmisteltu maan‐
käyttö‐ ja rakennuslain 62 §:n mu‐
kaisesti vuorovaikutuksessa osal‐
listen kanssa, joihin maakuntakaa‐
van suunnittelutyössä luetaan naapurimaakuntien liitot. Maan‐
käyttö‐ ja rakennuslain maakunta‐
kaavan sisältövaatimuksia koske‐
van 28 §:n mukaisesti kaava on yhteensovitettu maakuntakaava‐
alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksen kanssa. Tuulivoiman ja bioenergian lisää‐
minen ovat Etelä‐Pohjanmaan maakuntastrategian 2040 mukai‐
sia tavoitteita kansallisten ja kan‐
sainvälisten ilmasto‐ ja energiata‐
voitteiden saavuttamiseksi ja energiantuotannon omavarai‐
suusasteen nostamiseksi. Etelä‐
Pohjanmaan liitto valmistelee myös muita vaihemaakuntakaavo‐
ja. Vaihemaakuntakaava III käsit‐
tää turvetuotannon tarpeiden ja suoluonnon arvojen yhteensovit‐
tamisen sekä seudullisesti merkit‐
tävien energialaitosten ja bio‐
energian logistiikkaketjujen toi‐
mintaan liittyvien aluevarausten merkitsemistä kaavaan. mennessä" mukaisesti energiaturpeen käyttötarve maakun‐
nassa tulee pysymään nykyisenkaltaisena ainakin vuoteen 2020 asti. Tämä tukee maakunnan omaa energia‐ ja ilmasto‐
strategiaa, jossa pyrkimyksenä on vähentää fossiilisten tuon‐
tipolttoaineiden käyttöä ja vahvistaa alueellista energiaoma‐
varaisuutta. Turpeen energiakäytön lisäksi alueelta tuote‐
taan turvetta merkittävissä määrin myös muihin käyttötar‐
koituksiin, kuten tuotantoeläinten kuivikkeeksi, kasvihuone‐
viljelyyn sekä nesteiden suodatukseen. Näin ollen voidaan todeta, että turvetuotanto muodostaa erittäin merkittävän osan Etelä‐Pohjanmaan elinkeinoraken‐
teesta, tukien vahvasti maakunnan työllisyyttä ja tavoitteita energiaomavaraisuuden kasvattamiseksi. Etelä‐Pohjanmaan I vaihekaavan ehdotuksessa tuulivoiman aluevarauksia on paljon ja aluevaraukset verrattain melko suuria. Merkittävä osa kaavoitetuista tuulivoimapuistoista sijoittuu toiminnassa oleville ja suunnitelluille turvetuotanto‐
alueille. Kaavan onnistuneen ja toimivan lopputuloksen saavuttami‐
seksi tulee ehdotusvaiheessa esitetyt mielipiteet huomioida kaavan lopullista muotoa laadittaessa. Vapo Oy toteaa, että 1 vaihekaavaa tulee muuttaa alla esitettyjen huomioiden ja muutosesitysten perusteella seuraavasti: Kaavaselostus Vaihekaavan selostusasiassa on käsitelty laajasti tuulivoima‐
puistojen aiheuttamia kokonaisvaikutuksia. Sen sijaan turve‐
tuotannon ja tuulivoiman yhteensovittamista ei vaihekaavas‐
sa ole käsitelty laisinkaan. Ottaen huomioon, että merkittävä osa tuulivoimapuistoista on suunniteltu kaavoitettavan nykyisin toiminnassa oleville tai suunnitelluille turvetuotantoalueille, tulee tuulivoima‐
puistojen ja turvetuotannon yhteensovittamiseksi laatia eril‐
linen arviointi, joka esitetään 1 vaihekaavan selostusosiossa. Tuulivoimapuistojen kaavoituksessa turvetuotantoalueille tulee varmistaa, että turvetuotannon toimintaedellytykset alueella turvataan aina siihen saakka, kunnes alueen turveva‐
rat on kokonaisuudessaan hyödynnetty. Tämän lisäksi tulee arvioida tuulivoimapuistojen ja turvetuotantoalueiden välisiä turvallisuuskysymyksiä mm. Ympäristöministeriön tuulivoi‐
marakentamista koskevan ohjeistuksen (Ympäristöhallinnon 88 Tuulivoimarakentaminen mahdol‐
listuu vasta yleiskaavoituksen myötä, tässä yhteydessä on mah‐
dollista määritellä ehtoja tuuli‐
voimarakentamiselle. Yhteenso‐
vittaminen tapahtuu kuntakaavoi‐
tuksen yhteydessä. Vaihemaa‐
kuntakaavan tuulivoimaloiden alueille ei kohdistu MRL:n 33 §:n mukaista rakentamisrajoitusta. Tuulivoimatuotannon merkintä ja turvetuotanto eivät ole vaihemaa‐
kuntakaavassa toisiaan poissulke‐
ohjeita 4/2012) ja palo‐ ja pelastusviranomaisen laatiman ohjeistuksen (liite 1) perusteella. Mikäli laaditulla vaihekaavaehdotuksella todetaan hankaloi‐
tettavan tuulivoimapuistoalueille sijoittuvan turvetuotannon toimintaedellytyksiä tai kaava ei noudata edellä esitettyjä tuulivoimarakentamista käsitteleviä ohjeistuksia, tulee kaa‐
vaa muuttaa siten, että tuulivoimarakentaminen ja turvetuo‐
tanto sovitetaan yhteen edellä esitetyt näkökohdat huomioi‐
den. Maakuntakaavamerkinnät ja määräykset Vaihekaavan maakuntakaavamerkinnöissä ja ‐määräyksissä on esitetty kaikkia tuulivoima‐alueita koskeva suunnittelu‐
määräys: "Tuulivoima‐alueiden suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen ja käytön aikaiset vaikutukset asutukseen, ar‐
vokkaisiin maisema‐alueisiin ja luonnonympäristöihin. Voi‐
malat on sijoitettava niin, etteivät ne aiheuta merkittävää haittaa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tär‐
keille alueille eivätkä muille toiminnoille, kuten liikenteelle, teknisen huollon verkostoille, maa‐ ja metsätaloudelle tai pohjavesille". Vapo Oy katsoo, että kaikkia tuulivoima‐alueita koskevassa suunnittelumääräyksessä tulee esittää, että voimalat eivät aiheuta merkittävää haittaa myöskään turvetuotannolle. Kohdekohtaiset huomiot ja muutosesitykset Tuulivoimapuistoalueet: Mustaisneva, Rourunkangas, Sa‐
vonneva, Korkeamaa, Kimpilamminkangas, Konttisuo Alueille sijoittuu nykyään toiminnassa olevia turvetuotanto‐
alueita. Turvetuotannon ja tuulivoimapuiston yhteensovit‐
tamisen kannalta tulee kaavamääräyksissä esittää alueiden yksityiskohtaista suunnittelua koskeva huomio: Tuulivoima‐
rakentamisessa otettava huomioon alueelle sijoittuvan tur‐
vetuotannon toimintaedellytykset. Tuulivoimapuistoalueet Vöyrinkangas, Rourunkangas, Kor‐
keamaa, Kimpilamminkangas Alueille sijoittuu Vapo Oy:n omistamia ja hallinnoimia maa‐
89 via merkintöjä. Vaihemaakuntakaavan alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä ja turvetuotanto eivät ole toisiaan poissulkevia toimin‐
toja, joten ko. velvoitetta ei ole tarpeen esittää. alueita, jotka on hankittu ensisijaisesti turvetuotantotarkoi‐
tukseen (liite 2). Vapo Oy katsoo, että tuulivoimapuisto‐alueen sijoittaminen turvetuotannon suunnitellulle hankealueelle on ristiriidassa maankäyttömuotojen yhteensovittamisen kannalta, jolloin liitteessä 2 esitetyt alueet on jätettävä tuulivoimapuiston kaavavarausten ulkopuolelle. Vaihtoehtoisesti alueille on sovellettava kaavamääräystä: Tuulivoimarakentamisessa huomioitava turvetuotantoon hankittujen alueiden tuotantoedellytykset Tuulivoimapuistoalue: Kallioniemi Tuulivoimapuiston alueelle sijoittuu Vapo Oy:n Kalliosuo, jolla on lainvoimainen turvetuotannon ympäristölupa (Dnro: LSY‐2006‐Y‐384). Vapo Oy katsoo, että Kalliosuo tulee kaavoittaa turvetuotan‐
non kaavamerkinnällä, eikä aluetta tule sisällyttää tuulivoi‐
mapuistoalueelle. Jyväskylässä 8.1.2015 Vapo Oy Polttoaineet Juha Ovaskainen Geologi Päivi Peronius Resurssijohtaja MTK‐Etelä‐Pohjanmaan muistutus MTK‐Etelä‐Pohjanmaa on tutustunut Etelä‐Pohjanmaan 1 vaihemaakuntakaavan ehdotukseen sekä siihen liittyviin muihin asiakirjoihin. Lausuntonamme esitämme kunnioittaen seuraavaa: 90 Vaihemaakuntakaavan alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä ja turvetuotanto eivät ole toisiaan poissulkevia toiminto‐
ja. Etelä‐Pohjanmaan liitto näkee tuulivoima‐alueiden sijoittamisen käsitellyn luontoympäristön yh‐
teyteen parempana vaihtoehtona kuin tuulivoima‐alueiden sekä turvetuotannon hajauttamisen täysin erilleen. Yhteensovittami‐
sen myötä saadaan säästettyjä Etelä‐Pohjanmaan koskematonta luontoympäristöä. Vaihemaakuntakaavan alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä ja turvetuotanto eivät ole toisiaan poissulkevia toiminto‐
ja. MTK‐Etelä‐Pohjanmaa katsoo, että tuulivoimalla tulee ole‐
maan tulevaisuudessa merkittävä vaikutus maakunnan ener‐
giahuoltoon ja aluetalouteen. Lausunnolla olevassa kaava‐
luonnoksessa on varsin hyvin pystytty sovittamaan yhteen taloudellisia, kulttuurisia ja ympäristöllisiä arvoja. Kaava on peruslähtökohdiltaan mahdollistava, mitä voidaan pitää oi‐
keana lähestymistapana. MTK‐Etelä‐Pohjanmaa haluaa kuitenkin korostaa, että tuuli‐
voimahankkeiden käytännön toteuttamisessa tulee kiinnittää huomiota tuulivoima‐alueilla toimivien elinkeinonharjoittaji‐
en (erityisesti maa‐ ja metsätalous) toiminnan turvaamiseen ja oikeuksiin. Käytännössä tämä tulee erityisesti esille suun‐
niteltaessa tarvittavien sähkölinjojen sijoittumista. Nyt kaa‐
valuonnoksessa ei ole ymmärrettävistä syistä esitetty tar‐
kempia luonnoksia suunnitelluista sähkölinjoista lukuun ot‐
tamatta suurimpia siirtolinjoja. Tämän vuoksi MTK‐EP katsoo, että erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että tarvittavien sähköjohtolinjojen hanke‐
kohtaisessa suunnittelussa ja sijoittelussa otetaan huomioon maanomistajien näkemykset ja oikeudet. MTK‐EP katsoo, että mahdollisuuksien mukaan tulisi käyttää maakaapelointia ja sekä toteuttaa sähköjohtolinjoja mahdollisimman pitkälle nykyisiä johtokäytäviä hyödyntäen. Pelloille sijoitettaessa tulisi käyttää uusinta paaluteknologiaa, joka minimoi peltovil‐
jelylle aiheutettavat haitat. MTK‐ETELÄ‐POHJANMAA Yrjö Ojaniemi toiminnanjohtaja Kyyjärven kunnan Hokkalan kyläyhdistyksen muistutus (31 allekirjoittajaa) Kyläyhdistyksemme on selvittänyt kyläläisten mielipiteitä tuulivoimahankkeesta, ja emme edelleenkään hyväksy suun‐
nitelman mukaista tuulivoimahankkeen toteuttamista. Pe‐
rustelemme kantamme vetoamalla seuraaviin haittavaiku‐
tuksiin/seurauksiin: Melu Suurten tuulivoimaloiden melu on uudenlainen melusaaste. Pitkään jatkuvalla melulla on haitallisia vaikutuksia; sydän‐ ja verenkiertoelimistön sairastuvuus, puheviestintään liittyvät 91 Vaihemaakuntakaavan tuulivoi‐
maloiden alueet on merkitty kaa‐
vakartalle alueiden erityisominai‐
suutta kuvaavalla tv‐merkinnällä. Alueiden pääkäyttömuoto säilyy edelleen entisenlaisena, pääosin maa‐ ja metsätalousalueena. Alu‐
een erityisominaisuutta kuvaava tv‐merkintä asettaa reunaehtoja, jotka on otettava huomioon suunniteltaessa alueiden käyttöä. MRL 33 §:n mukainen rakentamis‐
rajoitus ei ole voimassa tuulivoi‐
ma‐alueilla. Tuulivoima‐alueiden liittämisessä sähköverkkoon on ensisijaisesti pyrittävä hyödyntä‐
mään olemassa olevia johtokäytä‐
viä. Maakuntakaavassa on esitetty ainoastaan nykyiset linjaukset ja yksityiskohtaisemmat sähkölinjat rakennetaan sähkömarkkinalain ja lunastuslain mukaisesti. Etelä‐Pohjanmaan liitto kiittää saamastaan muistutuksesta. Vai‐
hemaakuntakaavaa on valmisteltu yleispiirteisen suunnittelun lähtö‐
kohdista. Maakuntakaavan tarkoi‐
tus on ohjata yksityiskohtaisem‐
paa suunnittelua eikä sen perus‐
teella rakenneta suoraan tuuli‐
voimaa. Etelä‐Pohjanmaan liitto toteaa, että meluun, välkkeeseen, varjostukseen ym. liittyvät selvi‐
häiriöt sekä kognitiiviset vaikeudet. Melu vaikuttaa ympäris‐
tön stressitekijänä autonomisen hermoston ja umpieritys‐
rauhasten toimintaan, melu heikentää unen laatua ja aiheut‐
taa muutoksia sen vaiheisiin, jaksotukseen, syvyyteen ja kes‐
toon. Noin kolmasosa väestöstä on meluherkkiä (Suomen Lääkärilehti 36/2012, s.2445–2450, 7.9.2012, LT Maria Hei‐
nonen‐Guzejev, LKT Tapani Jauhiainen, LKT Eeva Sala, FM Ulla Ström) Asuinympäristön meluttomuus on ihmisoikeuskysymys. Eu‐
roopan ihmisoikeussopimus, artikla 8, kohta 1 kertoo, että jokaisella on oikeus nauttia yksityis‐ ja perhe‐elämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta. Eu‐
roopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) tulkitsee tämän siten, että kotipiiriin kutsumatta tunkeutuva "häiriö tai sen aiheut‐
taja", kuten melu ja haju voivat rikkoa tätä oikeutta. (Totuus tuulivoimaloista, toim. Saana Saarinen 201 3, 41.) Voimaloiden isojen lapojen liike aiheuttaa matalataajuista ääntä, jota ihmiskorva ei kuule, keho aistii nämä epämääräi‐
senä tunteena. Melun eteneminen riippuu sääolosuhteista ja vuorokaudenajoista. Viime vuosien aikana ilmaantuneista asukkaiden valituksista tuulivoimalamelusta pääosa koskee matalataajuista melua sisätiloissa. (Kansalaisyhdistys, Tuuli‐
voima: melutonta ja vihreää energiaa...'?) Matalataajuisen melun leviäminen ilmakehän pinta‐inversio olosuhteissa on tavallista Suomessa kesä‐ ja talviaikaan. Au‐
ringon laskiessa, tuulen tyyntyessä maanpinnalla ja pinnan nopeasti jäähtyessä suuret tuulivoimalat jatkavat pyörimistä ilmakehän ylävirtausten takia. Tällöin tuuli voimalamelu kaartuu ylhäältä lähtiessään alaspäin, ja edetessään maan‐
pinnan viileän ja yläilman lämpimän ilmakerroksen välissä, ns. ''tunnelissa", se saattaa kantaa hyvin, jopa useiden kilo‐
metrien päähän. Tämä ilmiö on tuttu järvien rannoilla, jolloin voi kuulla naapurien puheet ja puuhastelun kaukaa vasta‐
rannalta. (Totuus tuulivoimaloista, toim. Saana Saarinen 2013, 201–202). On havaittu, että tuulivoimamelumallien ja jo käytössä olevi‐
en voimaloiden aiheuttaman todellisen melun välillä on suuri ristiriita. Melu on todellisuudessa nykyisen kokoisissa 3MW tai suuremmissa voimaloissa voimakkaampaa ja leviää laa‐
jemmalle kuin melumallien mukaan on syytä olettaa. Osasyy tähän on, että voimaloiden valmistajien antamat melun läh‐
tötasoarvot ovat väärin tai valmistajat eivät luovuta esim. liikesalaisuuteen vedoten riittävästi tietoa voimalan melusta. 92 tettävät haitat tarkentuvat kunta‐
kaavoituksen yhteydessä. Yleis‐
kaavoituksen yhteydessä laadi‐
taan vaikutusten arvioinnit alue‐
kohtaisesti. Voimaloiden määrä, sijoittelu ja valittavat toimenpiteet vaikutusten ehkäisemiseksi rat‐
keavat tarkemmat suunnittelun yhteydessä tehtävien vaikutusten arvioinnin myötä. Seudullisesti merkittävien tuulivoima‐alueiden osalta varsin suuri osa hankkeista käy läpi myös YVA‐menettelyn. (Helsingin Sanomat 5.10.2014, Melu voi sulkea voimaloita). STM:n lausunnon mukaan Englannissa on jouduttu sulke‐
maan tuulivoimapuisto melun häiritsevyyden takia, vaikka lähimpään asutukseen oli 2 km. Välke‐, valo‐ ja varjohaitat, irtoava lumi ja jää. Välkevaikutus on tuulivoimalan lapojen pyörähtämisen aihe‐
uttama toistuva välkähdys, kun valo osuu lapoihin. Varjovai‐
kutus syntyy, kun liikkuvat lavat synnyttävät ympäristöönsä heijastuvan toistuvan, pyörähtävän varjon, joka koetaan häi‐
ritsevänä. Suomalaisten tuulivoimaloiden läheisyydessä ta‐
pahtuva varjovälke ylittää Ruotsin ohjearvon, joka on 8 tun‐
tia/vuosi. Mittausten perusteella varjon vilkunta on todettu merkittäväksi haitalliseksi ympäristövaikutukseksi. (Totuus tuulivoimaloista toim. Sanna Saarinen 2013, 85.) Riittävän suojaetäisyyden avulla ehkäistään samalla suurin osa välk‐
keen aiheuttamista haitoista. Kylmässä ilmastossa tietyissä olosuhteissa tuulivoimalan roottorin siipiin ja runkoon kertyy jäätä ja lunta. Jään irtoa‐
minen roottorin siivistä roottorin pyöriessä aiheuttaa jään sinkoamisen voimalan lähialueille. (smaiiwind.fi) Tuulivoimala‐alueet rikkovat jokamiehenoikeuksia, koska alueelle ei uskalla/saa mennä esim. marjastamaan. Maaseu‐
dun Tulevaisuudessa olleessa artikkelissa 7 1.2014) kerrot‐
tiin, että Pohjois‐Irlannissa kokonainen tuulimylly on romah‐
tanut ja osat levinneet satojen metrien päähän. Haittavaikutukset luonnolle, eläimille ja esim. metsästykseen Erikoislääkäri Kaarlo Jaakkolan valituskirjelmän mukaan asukkaiden kannalta on täysin väärin rakentaa niin suuri määrä tuulivoimaa pienelle, alueelle, että se muuttuu teolli‐
seksi alueeksi, joka maisemaltaan on täysin vastakkainen sille idyllille, johon olemme saaneet pystyttää kotimme ja vapaa‐
ajan asuntomme. Tämä pätee erittäin hyvin myös tänne. Ympäristöministeriön mukaan ympäristöltään herkkään paikkaan sijoittuvan yksittäisen tuulivoimalaitoksen vaiku‐
tukset ovat usein merkittävämpiä kuin esim. teollisuusalueel‐
le sijoittuvaan tuulivoimapuistoon. (Totuus tuulivoimaloista toim. Sanna Saarinen 2013, 227). Louhun‐Möksyn sekä Soi‐
nin Pesolan suunnitelman mukaan tuulivoimalat sijoittuvat juuri tällaisille herkille paikoille, esim. Savonjärven ja suojel‐
tujen soiden läheisyyteen. Huomionarvoisa kohde on Savon‐
93 Huomioitavaa on, että vaihemaa‐
kuntakaavan tuulivoima‐alueet on merkitty kaavakartalle alueiden erityisominaisuutta kuvaavalla tv‐
merkinnällä. Alueiden pääkäyttö‐
muoto säilyy edelleen entisenlai‐
sena, pääosin maa‐ ja metsätalo‐
usalueena. Alueen erityisominai‐
suutta kuvaava tv‐merkintä aset‐
taa reunaehtoja, jotka on otettava huomioon suunniteltaessa aluei‐
den käyttöä. MRL 33 §:n mukai‐
nen rakentamisrajoitus ei ole voi‐
massa tuulivoimaloiden alueilla. Tuulivoimaselvityksessä on haettu potentiaalisimmat tuulivoiman tuotantoon soveltuvat alueet, jonka jälkeen on lähdetty rajaa‐
maan alueita Ei‐analyysin pohjal‐
ta. Taulukko puskuroitavista koh‐
teista, sekä niihin sovelletuista suojaetäisyyksistä löytyy Etelä‐
järvi, jossa esiintyy esim. suuri naurulokkiyhdyskunta ja uhanalaisia vesilintulajeja. Hankkeen vaikutuspiirissä esiintyy myös teerien soidinpaikkoja, petolintuja esim. ruskosuo‐, sinisuo‐ ja kanahaukka. Myös kurkien päämuuttoreitti saat‐
taa sijaita hankkeen alueella. Tuulivoimalahankkeen vaiku‐
tusalueella pesii yht. 89 lintulajia Suomen lintuatlaksen mu‐
kaan. Allekirjoittanut näki alueella nuoren maakotkan 24.11.2014, emme haluaisi menettää tällaista rikkautta. Mm. Satakunnan kansa uutisoi tuulivoimalan aiheuttamasta meri‐
kotkakuolemasta 30.11.2014. Vaikutukset ulottuvat myös Natura‐ ja suojelualueisiin. Mm. Pohjoisnevalla vaikutukset kohdistuvat metsäpeuroihin ja suurpetoihin, joiden talvilaidunalueita ja elinpiiriä hanke saattaa heikentää. Tuulivoima‐kansalaisyhdistyksen internet‐
sivuilla mainitaan, että mm. teerikannat ja hirvet häviävät ja eläimet synnyttävät kuolleita jälkeläisiä tuulivoimala‐alueilla. Hanke heikentää merkittävästi Natura 2000‐ verkostoon si‐
sällytetyn alueen luonnonarvoja. Koska metsästys kielletään tuulivoimaloiden läheisyydessä, vaikuttaa se myös sen harjoittamiseen. Lintujen soidinpaikat häviävät, hirvien elinpaikat muuttuvat jne. tapiolantakamail‐
la.com ‐sivuston mukaan harrastukseen käytettävät maa‐
alueet kaventuvat, muuttolintujen lentoreitit voivat muuttua merkittävästi ja jopa nisäkkäiden käytös muuttuu tuulivoima‐
loiden läheisyydessä. Yhtenäisten metsäseutujen pirstomi‐
nen tuulipuistoilla on riistatalouden kannalta erityisen haital‐
lista. (Suomen riistakeskus) Kiinteistöjen arvon muutos, tuulivoiman rakentamisen kalle‐
us. 94 Pohjanmaan tuulivoimaselvityk‐
sen sivulta 7, Ei‐analyysi. Erityises‐
ti asutusrakenteesta johtuen tuu‐
livoima‐alueet ovat ohjautuneet kauemmas rakennetusta ympäris‐
töstä. Huomioitavaa on, että Ei‐
analyysissä on huomioitu ympäris‐
tön osalta arvokkaat kallio‐, harju‐ ja moreenialueet, kansallis‐ ja luonnonpuistot, Natura 2000 ja LS‐alueet, kalasääsken, merikot‐
kan ja maakotkan reviirit, pien‐
vesistöt ja muut uhanalaiset/ luonnonsuojelulain mukaiset eliöt. Luontoympäristön huomioiminen tarkentuu osayleiskaavoituksen yhteydessä tehtävien luontokar‐
toitusten myötä. Vaihemaakuntakaavan vaikutuk‐
sista Natura 2000‐verkoston aluei‐
siin on laadittu Natura‐
tarveharkinta. Tarveharkinnan pohjalta on laadittu Natura‐
arviointi. Natura‐arviointi koostuu seuraavista asiakirjoista: 1 vaihe‐
maakuntakaavan Natura‐
arvioinnin tarveharkinta, Maakun‐
takaavan tuulivoima‐alueiden vaikutukset Levanevan ja Iso Koihnannevan Natura‐alueisiin sekä maakotkaan kohdistuvat yhteisvaikutukset, Alajärven, Soi‐
nin ja Vimpelin tuulivoima‐
alueiden Natura‐arviointi, Poh‐
janmaan maakuntakaavan tuuli‐
voima‐alueiden Natura‐arvio (jos‐
sa Etelä‐Pohjanmaan Kröninkan‐
kaan alue mukana), Tuulivoima‐
maakuntakaavojen Natura‐
arvioiden päivitys. Tuulivoimaloiden rakentaminen lähelle kiinteistöjä laskee myös kiinteistöjen jälleenmyyntiarvoa noin kolmanneksen. taky.info ‐nettisivujen mukaan tämä kolmannes ei edes riitä mikäli kiinteistö on esim. kilometrin päässä voimalasta ja toisaalta kiinteistön arvon alentuminen ei lopu noin kolmen kilometrin lähivaikutusalueen päähän. Tuulivoimalat tulevat näkymään hyvin kymmenenkin kilometrin päähän ja vaikut‐
tavat siis negatiivisesti alueen houkuttelevuuteen ja siten myös kiinteistöjen arvoihin kauas. Nykyisten tuulivoimalasuunnitelmien toteutuminen tulisi kustantamaan veronmaksajille jopa 250 miljoonaa euroa joka vuosi. Verovaroin tuettu hanke tulisi olla erittäin vastuulli‐
nen. Jokaiselle tuulivoimalalle on oltava rakennuslupa. Kymensanomat.fi kertoo artikkelissaan "Tuulivoima tuottaa kallista sattumasähköä", että on taloudellisesti mieletöntä, että maksamme tuulivoiman tuottajille noin 200 milj. euroa suoraa tukea joka vuosi ja se on kolminkertainen hinta tuu‐
lisähköstä verrattuna markkinahintaan, jonka muut sähkön‐
tuottajat saavat. Vaikutus kyliin ja ihmissuhteisiin Pienten kylien autioituminen on ollut viime vuosikymmeninä todellisuutta monissa paikoissa, kuten täälläkin. Tuulivoima‐
loiden tulo kylien läheisyyteen ei ainakaan tuo lisää väkeä vaan päinvastoin saattaa vaikuttaa siihen, ettei uusia asuk‐
kaita tule ja nykyisetkin asukkaat saattavat muuttaa pois. Mielipiteet tuulivoimasta kiristävät myös kyläläisten ihmis‐
suhteita. Tämä heikentää yhteisöllisyyttä ja vie voimavaroja niiltä, jotka ovat todella huolissaan tuulivoiman haitoista. Kylä ei ole enää samanlainen, mikäli tuulivoimahanke toteu‐
tetaan. Paikalliset saavat haitat ja muualla asuvat hyödyt, näin tehdään karhunpalvelus koko alueen ihmisten kannalta. Liitteenä nimilista osoitteineen muistutuksen puolesta. Kyyjärven kunnan Hokkalan kyläyhdistys ry. Marjatta Uusimäki, Puheenjohtaja Päivi Peltokangas, Sihteeri 95 MTK‐Alahärmän muistutus MTK‐Alahärmä haluaa osaltaan lausua mielipiteensä suunni‐
teltua Voltti‐Kakkuri tuulivoima‐aluetta koskien. Yhdistyksen toiminta‐ajatus on edistää jäsentensä taloudellista ja sosiaa‐
lista hyvinvointia sekä maaseutu‐varallisuuden kestävää, ta‐
loudellista käyttöä ja hoitoa. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä asuu useita yhdistyksemme jäseniä ja maakuntakaavan ratkaisu toteutu‐
essaan vaikuttaa läheisesti heidän elämäänsä. Jäsenistö saa toimeentulonsa maa‐ ja metsätaloudesta sekä virkistyy luon‐
toa hyväksikäyttäen. Tämän vuoksi alue tulee rajata siten, että toteutuessaan kaava‐alue ei vaaranna maaseudulla asu‐
vien ihmisten ja tuotantoeläinten elinoloja eikä terveyttä. Maaseutuelinkeinojen harjoittaminen ja toimintamahdolli‐
suudet on alueella turvattava eikä kaava toteutuessaan saa aiheuttaa haittaa eikä taloudellisia menetyksiä missään muodossa. Härmässä 8.1.2015 Maataloustuottajain Alahärmän yhdistys Osmo Myllykoski puheenjohtaja MTK‐Alahärmä MTK Metsänomistajien muistutus Yleistä Tuulivoiman tuotanto on kannatettavaa kotimaista ja ympä‐
ristöystävällistä energiantuotantoa. Tuulipuistot muodosta‐
vat merkittävän paikallis‐ ja aluetaloudellisen tulonlähteen, ja toiminta on yleisesti ottaen kannatettavaa. Mtk Metsän‐
96 Vaihemaakuntakaavan ehdotuk‐
sessa tuulivoimaloiden alueet on merkitty kaavakartalle alueiden erityisominaisuutta kuvaavalla tv‐
merkinnällä. Alueiden pääkäyttö‐
muoto säilyy edelleen entisenlai‐
sena, pääosin maa‐ ja metsätalo‐
usalueena. Alueen erityisominai‐
suutta kuvaava tv‐merkintä aset‐
taa reunaehtoja, jotka on otettava huomioon suunniteltaessa aluei‐
den käyttöä. MRL 33 §:n mukai‐
nen rakentamisrajoitus ei ole voi‐
massa tuulivoima‐alueilla. Tuulivoimaloiden alueita suunni‐
teltaessa voimaloiden määrä, si‐
joittelu ja valittavat toimenpiteet vaikutusten ehkäisemiseksi rat‐
keavat tarkemmat suunnittelun yhteydessä tehtävien vaikutusten arvioinnin myötä. Voltin tuulivoimaloiden alue poistetaan Etelä‐Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavasta koko‐
naan saadun runsaan palautteen perusteella. omistajat toteaa, että Etelä‐Pohjanmaan tuulivoimamaakun‐
takaavan ehdotus toimii hyvänä perustana tuulivoimatuo‐
tannon lisäämiselle maakunnassa. Kaavan mahdollistama kokonaistuotanto on varmasti riittävä verrattuna koko maan todennäköiseen tuulivoiman lisärakentamiseen, joka on syöttötariffijärjestelmän myötä 2500 MW. E‐P maakuntakaa‐
va mahdollistaa 2040 MW tuulivoimantuotantoa maakunnal‐
lisesti merkittävissä vähintään 10 voimalan tuulivoimapuis‐
toissa. Etelä‐Pohjanmaan omassa energiantuotannossa on selvästi kohentamisen varaa. Erityisesti fossiilisten polttoaineiden osuus (47 %) kulutuksesta ei ole kestävällä tasolla. Maakun‐
takaavan mahdollistama laajamittainen tuulivoiman lisära‐
kentaminen on yksi tie uusiutuvan energiantuotannon oma‐
varaisuuden nostoon, mutta suurin kasvun tulee kuitenkin suunnata bioenergian, ja erityisesti metsäenergian käytön lisäämiseen. Tuulivoiman lisärakentaminen tukee joka tapa‐
uksessa E‐P maakuntastrategian 2040 uusiutuvan energia‐
tuotannon edistämistä. Tuulivoiman lisärakentamisen suurimmat haasteet maan‐
omistajille ovat sähkönsiirtoverkon laajentumisessa. Puisto‐
jen sisällä maanvuokraus tuottaa maanomistajille neuvotte‐
lujen myötä vuosittaista vuokratuloa, mutta sähköverkon osalta kyse on vain kertakorvauksista ja käytännössä pakko‐
lunastuksista. Mtk Metsänomistajat toteaa vielä, että Etelä‐Pohjanmaan liitto on toteuttanut kaavaehdotuksen asiallisesti, taustasel‐
vitykset on tehty huolella ja tärkeimmät sidosryhmät ovat päässeet osallistumaan kaavatyöhön riittävällä tarkkuudella. Kaavaselostus Maakuntakaavan ohjausryhmässä valittiin aikoinaan toteu‐
tettavaksi kaavan vaihtoehto 1, eli kaavassa esitetään vähin‐
tään 10 voimalayksikön kokoiset tuulivoima‐alueet. Mtk 97 Tuulivoiman ja bioenergian lisää‐
minen ovat Etelä‐Pohjanmaan maakuntastrategian 2040 mukai‐
sia tavoitteita kansallisten ja kan‐
sainvälisten ilmasto‐ ja energiata‐
voitteiden saavuttamiseksi ja energiantuotannon omavarai‐
suusasteen nostamiseksi. Etelä‐
Pohjanmaan liitto valmistelee myös muita vaihemaakuntakaavo‐
ja. Vaihemaakuntakaava III käsit‐
tää turvetuotannon tarpeiden ja suoluonnon arvojen yhteensovit‐
tamisen sekä seudullisesti merkit‐
tävien energialaitosten ja bio‐
energian logistiikkaketjujen toi‐
mintaan liittyvien aluevarausten merkitsemistä kaavaan. Metsänomistajat pitää valittua linjaa oikeana. Etelä‐Pohjanmaalla alkoi tuulivoimayleiskaavojen tekeminen monillakin alueilla ennen maakuntakaavan valmistelua. Maa‐
kuntakaavatyön yhteydessä näistä suurimpia, merkittäviä alueita on kuitenkin lisätty maakuntakaavan tuulivoima‐
alueisiin mukaan. Yhteen sovittava työ on ollut pääosin jous‐
tavaa, ja on tukenut paikallisten hankkeiden nopeaa etene‐
mistä. Kaavaselvitykset Tuulivoimaselvityksen tehtävänä oli selvittää ja osoittaa Ete‐
lä‐Pohjanmaan maakunnan alueella tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet. Työssä on onnistuttu hyvin ja tv‐puistoja on maakuntakaavassa keskitetty varsin luontevasti mm. Kau‐
hajoen ja Soinin‐Alajärven seuduille. Näin maankäytön yh‐
teensovittamiselle on ollut helpompaa löytää ratkaisumalle‐
ja, kun maakunnallisia tv‐puistoja ei ole kaikissa maakunnan osissa. Maisemavaikutukset on selvitetty hyvin, samoin linnusto. Natura‐alueiden osalta tietyt vaikutuksen tv‐puistoihin ovat Mtk Metsänomistajien mielestä liiallisia. Näin esimerkiksi Vöyrinkankaan osalta. Ongelma on kuitenkin pääasiassa Na‐
tura‐arvioinnissa, ei niinkään kaavoitusprosessissa. Meluvaikutukset ovat herättäneet julkista keskustelua tällä hetkellä eniten. Tuulivoimantuotannon meluvaikutuksia tulisi vielä selvittää lisää. Vaikutuksia voi olla esimerkiksi ihmisiin ja tuotantoeläimiin. Valmistelun vaiheet Kaavan luonnosvaiheesta ehdotukseen siirryttäessä on tv‐
puistojen määrä ja rajaukset muuttuneet oleellisesti. Suurin osa muutoksista on kuitenkin hyväksyttäviä, ja ne tukevat maankäytön yhteensovittamista. Erityistä kiitosta Mtk Met‐
sänomistajat antaa useiden meneillään olleiden, kokoluokal‐
taan maakunnallisesti merkittävien yleiskaavojen mukaan ottamista maakuntakaavaan. Kaavan kuvaus 98 Etelä‐Pohjanmaan liitto katsoo laadittujen selvitysten olevan riit‐
tävät huomioiden maakuntakaa‐
van yleispiirteinen suunnitteluta‐
so. Tuulivoimaloiden alueen tar‐
kempi määrittely, voimaloiden sijoittelu sekä lukumäärä tarken‐
tuvat yleiskaavoituksella. Näiden tietojen ollessa saatavilla laadi‐
taan tarkemman suunnittelun yhteydessä luonto‐, maisema‐ ja meluselvitykset, välke‐ ja varjos‐
tusmallinnukset sekä arvioidaan hankkeen kokonaisvaikutukset. Meluselvityksissä noudatetaan tuulivoimarakentamista koskevia melun ohjearvoja. Selvitysten pohjalta määritellään etäisyydet asutukseen, arvokkaisiin maise‐
ma‐alueisiin ja kulttuuriympäris‐
töihin sekä erityistä huomioita vaativiin luontokohteisiin. Merkinnät ja määräykset Tv1–3‐alueilla ei ole voimassa MRL 33§ mukainen rakenta‐
misrajoitus. Tämä on oikea linjaus, ja rakennusluvat tulee käsitellä kukin tapauskohtaisesti Luo‐merkintää on käytetty yhden merkittävän suon merkin‐
nässä. Alueella tulee ottaa huomioon alueen luontoarvot tarkempaa suunnittelua tehtäessä. Kaavan maakunnallinen luonne huomioiden merkinnän käyttöä yhdellä kohteella voidaan tukea. Linjat Kaavaehdotuksessa on merkitty pääasiassa jo olemassa ole‐
vat voimajohtolinjat. Kuten lausunnon alussa mainitaan, säh‐
könsiirtoverkon lisärakentaminen on hankalin yksittäinen maanomistajia koskettava tuulivoimaan liittyvä maankäyttö‐
asia. Myös uusille tv‐puistoille on merkitty voimajohtojen yhteys‐
tarpeet. Selostuksessa tulee avata kokonaan uusien voima‐
johtolinjojen suunnitteluprosessia selkeämmin. Onko linjat käyneet läpi YVA‐prosessin, ja onko niillä ollut vaihtoehtoisia linjauksia. Lähtökohta on sinällään kunnossa, eli uudet voimajohdot voidaan pääasiassa toteuttaa jo olemassa olevien johtokäy‐
tävien yhteyteen. Mtk Metsänomistajat muistuttaa, että val‐
takunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti uudet linjat tulee toteuttaa pääasiassa yhteispylväsratkaisuina. Kaavan vaikutukset Kaavan mahdolliset vaikutukset on kuvattu selostuksessa hyvin. Markus Nissinen Kenttäpäällikkö/ympäristöasiantuntija MTK Metsänomistajat 99 Täydennetään selostusta voima‐
johtolinjojen suhteen. Yksityisten
muistutukset
Yksityisen muistutus Alue: Rajamäenkylä ja Lakiakangas, tuulivoima‐alueet 22 ja 18 Seppo Tienhaaran muistutus Huomautan että tuulivoima alue 22 Rajamäenkylän hanke alueesta on kokonaan jäänyt huomiotta sellainen seikka että, suunnitellun tuulivoima alueen reunassa sijaitsee Karijoen kunnan Hyttisen veden ottamo! Hyttisen vedenottamo on yksi Suupohjan suurimpia tuoton ollessa noin 2 500 m3 vrk. Ennen kuin kaavaa voidaan esittää hyväksyttäväksi tulee alueen pohjavesi alue rajata, ja rajata riittävän suuri suojavyöhyke esim., 5 km joka jää tuulivoima‐
loista vapaaksi alueeksi. Katson parhaaksi että koko Rajamäenkylän alueen kaavoituk‐
sesta luovutaan jo yksistään sen maisemallisten negatiivisten vaikutusten vuoksi. Arja Tienhaaran muistutus Mielipiteenäni esitän että koko Rajamäenkylän tuulivoima alue 22 tulee poistaa Maakuntakaavasta, se pilaa koko Kari‐
joen kauniin maiseman, jollaista ei löydy toista koko etelä‐
pohjanmaalta. Muutenkin Karijoen kunnan lähialueille on jo nyt suunnitteil‐
la noin 300 tuulivoimalaa. Karijoen kuntakeskus sijaitsee laaksossa, jota ympäröi ns. muinaisvuoristo, Kakkori, Pyhävuori, Susivuori, Lauhanvuori, 101 Etelä‐Pohjanmaan liiton vastine Hyttisen vedenottamo on huomioi‐
tu kaavan valmistelussa. Rajataan kaikki tuulivoimaloiden alueet siten, etteivät ne ulotu luo‐
kitelluille pohjavesialueille. Tar‐
kemmat suojavyöhykkeet sekä toimenpiteet yhteensovittamiseksi tehdään tarkemman suunnittelun yhteydessä. Vaihemaakuntakaavaa muutetaan siten, että Rajamäenkylän aluera‐
jauksessa otetaan huomioon lin‐
nustoselvityksen osoittama päivä‐
petolinnun saalistusreitti etelä‐
lounaaseen. Tarkemmat suojaetäi‐
syydet määritellään YVA‐
menettelyssä sekä osayleiskaavoi‐
tuksen yhteydessä. Tehdyillä muu‐
toksilla tuulivoimaloiden etäisyys asutukseen kasvaa. Etelä‐Pohjanmaan maakuntahalli‐
tus on päättänyt lisätä Rajamäen‐
kylän tuulivoima‐alueen osaksi maakuntakaavaehdotusta Karijoen ja Isojoen kuntien tahtotilan mu‐
kaisesti. Karijoen ja Isojoen alueelle sekä niiden välittömässä läheisyydessä Pohjanmaan maakunnan puolella on tuulivoimatuotantoon sopivia alueita. Alueelle on suunnitteilla huomattava määrä tuulivoimatuo‐
Teuvan Parra. Koen suurena haittana ja asumisviihtyvyyden menetyksenä vilkkuvat lentoeste valot, ääni ja välke haitat. Rajamäenkylän tuulipuistohankkeen (22) maanomistajien ohjausryhmän muistutus 11.11.2014 (Esa Saaristo ym.) Maanomistajien ohjausryhmä toivoo Etelä‐Pohjanmaan liitol‐
ta avarakatseisuutta ja tukea Suupohjalle elintärkeän hank‐
keen edistämisessä. Rajamäenkylän tuulipuistohanke on tu‐
lossa EP‐Iiitossa hallituksen ja valtuuston käsittelyyn. Hanke on käynnistetty alueen maanomistajien aloitteesta ja sillä on laaja kannatus seudulla. Isojoen ja Karijoen kunnat ovat hankkeen takana. Maanomistajien ohjausryhmä on ollut tii‐
viisti mukana hankkeen kehittämisessä ja toiminut linkkinä maanomistajien ja heidän toteuttajaksi valitseman yhtiön, OX2, välillä. Tämä hanke on yksi potentiaalisimpia hajautetun ja paikallisen uusiutuvan energiantuotannon hankkeista maakunnassamme. Alue on todettu moneen kertaan erittäin soveltuvaksi tuulivoimatuotantoon. Nyt sille on saatu lopulli‐
set vahvistukset. Maakuntahallitus on 23.9.2013 päättänyt palauttaa valmiste‐
lun perustaksi alkuperäisen kuntien tekemän esityksen alu‐
eesta. YVA‐prosessin perusteina on valmistunut linnusto‐ ja luontoselvitykset alueesta. Ne vastaavat samalla maakunta‐
liiton edellyttämiin asioihin koskien suoluontoa sekä pesimä‐ ja muuttolinnustoa. Selvitykset on toimitettu OX2:n toimesta maakuntaliitolle. Selvitykset vahvistivat ne asiat, jotka maan‐
omistajilla ja alueen tuntevilla paikallisilla, on ollut aina tie‐
dossa. Kalasääksen pesintä Virsunkeitaalla ja saalistusreitti etelälounaaseen on merkittävin huomioitava asia. Muuttolin‐
102 tantoa. Suupohjan alueella yksi‐
tyiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä yhteisvaikutukset tulee erityisesti huomioida ja etenkin sähkösiirron suunnittelussa toimia yhteistyössä. Etelä‐Pohjanmaan liitto on ympäristövaikutusten arviointimenettelyistä sekä tuuli‐
voimaosayleiskaavoista antamis‐
saan lausunnoissa edellyttänyt ja tulee edellyttämään erityisesti yh‐
teisvaikutusten huomioimista hankkeiden jatkosuunnittelussa. Rajamäen tuulipuistohankkeen maanomistajien ohjausryhmä lä‐
hetti ko. kirjeen maakuntahallituk‐
sen 17.11.2014 pidettyyn kokouk‐
seen käsiteltäväksi. Maakuntahalli‐
tus päätti kokouksessa seuraavasti: ”Lisäksi maakuntahallitus totesi, että Rajamäenkylän tuulipuisto‐
hankkeen maanomistajilta on tullut maakuntahallitukselle osoitettu muistio perusteluineen koskien ao. tuulipuiston rajausta ja että muis‐
tiossa esitetyt näkökohdat käsitel‐
lään muiden kaavaehdotuksesta saatavien muistutusten yhteydes‐
sä.” Etelä‐Pohjanmaan liitto on saanut alueen linnusto‐ ja luontoselvityk‐
set. Kalasääsken pesä huomioi‐
daan vaihemaakuntakaavan jatko‐
suunnittelussa 1 km puskuri‐
vyöhykkeellä, sekä lisäksi aluera‐
jauksen tarkistuksessa huomioi‐
daan linnustoselvityksen osoitta‐
ma saalistusreitti etelä‐
lounaaseen. Muutetaan tuulivoi‐
tujen reitit eivät suuntaudu alueen yli, eikä alueen soita käy‐
tetä merkittävinä levähdysalueina. Kasvillisuus‐ ja luontosel‐
vitysten pienet kohteet (kuukkeli, liito‐orava jne) pystytään ottamaan hyvin huomioon kaavoituksessa. Ojittamattomille soille tai pohjavesialueille, ei voimaloita ole suunniteltu. Ison hankkeen kehittäminen on haaste myös viranomaisille. EP‐Iiitto laatii maakuntakaavan, joka ohjaa alueiden käyttöä maakunnallisella tasolla. Sen tulee mahdollistaa tarkempi suunnittelu kaavoituksessa, menemättä liialliseen pikkutark‐
kuuteen. Taustaselvityksissä esiin nousseet huomioitavat asiat tulee kirjata huomioonotettaviksi kaavoituksessa ja an‐
taa riittävä suunnittelutila kunnille. Tarkka alueidenkäyttö suunnitellaan vasta osayleiskaavoituksessa. Tämä muistio on laadittu maanomistajaryhmän yhteistyönä. Allekirjoittajana on vain ryhmänjohtaja, koska aikaa oli vä‐
hän. Liitteenä on vastineemme tiivistelmä EP‐Iiitolle, 12.9.2013. Siitä selviää tiivistetysti paikallistuntemukseen perustuva kuva alueen soveltuvuudesta tuulivoimapuistoksi. 103 ma‐alueen rajausta yllä olevan mu‐
kaisesti. Tarkemmat suojaetäisyy‐
det määritellään YVA‐menettelyssä sekä osayleiskaavoituksen yhtey‐
dessä. Vaihemaakuntakaava ohjaa seudul‐
lisen kokoluokan tuulivoima‐alueita maakuntakaavan selvitysten perus‐
teella osoitettaville, tuulivoimatuo‐
tannolle parhaiten soveltuville alu‐
eille. Maakuntakaavassa esitettä‐
vät tuulivoima‐alueet tarkentuvat yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä yleiskaavan selvitysten ja vaikutusarviointien perusteella. Seudullisesti merkittävä tuulivoi‐
marakentaminen on mahdollista maakuntakaavassa osoitetuilla alu‐
eilla. Maakuntakaavassa osoitettujen tuulivoima‐alueiden laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtai‐
semmassa kaavassa muuttaa edel‐
lyttäen, että maakuntakaavan kes‐
keiset ratkaisut ja tavoitteet eivät vaarannu. Tällöin kyseessä on hy‐
väksyttävä eroavuus maakuntakaa‐
vasta, minkä edellytyksenä on li‐
säksi, ettei osoitettavaa aluetta ole varattu maakuntakaavassa sellai‐
seen muuhun tarkoitukseen, joka estää tuulivoimarakentamisen. Maankäyttö‐ ja rakennuslain 32 §:n mukaisesti maakuntakaava on oh‐
jeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpitei‐
siin alueiden käytön järjestämisek‐
si. Viranomaisten on pyrittävä edis‐
tämään maakuntakaavan toteut‐
tamista ja katsottava, ettei toi‐
menpiteillä vaikeuteta kaavan to‐
teuttamista. Rajamäenkylän tuulipuistohankkeen (22) maanomistajien ohjausryhmän muistutus 3.1. (Esa Saaristo ym.) Rajamäenkylän (22) tuulipuistohanke on käynnistetty alueen maanomistajien aloitteesta 2012 ja sillä on laaja kannatus seudulla. Maanomistajien ohjausryhmä on tiiviisti mukana hankkeen kehittämisessä ja toimii linkkinä maanomistajien ja heidän toteuttajaksi valitseman yhtiön, OX2, välillä. Tämä hanke on yksi potentiaalisimpia hajautetun ja paikallisen uu‐
siutuvan energiantuotannon hankkeista maakunnassamme. Alue on todettu moneen kertaan erittäin soveltuvaksi tuuli‐
voimatuotantoon. Rajamäenkylän YVA‐prosessiin liittyvät linnusto‐ ja luontosel‐
vitykset valmistuivat juuri vaihemaakuntakaavan käsittelyn alle. Niitä ei ole ymmärrettävästi ehditty huomioimaan näh‐
tävänä olevan kaavan valmistelussa. Selvitysten tiedot on syytä huomioida ehdotusvaiheessa, koska ne ovat tarkimmat ja uusimmat alueesta tehdyt selvitykset. Selvitykset vahvistivat ne asiat, jotka maanomistajilla ja alu‐
een tuntevilla paikallisilla on ollut tiedossa. Kalasääksen pe‐
sintä Virsunkeitaalla ja saalistusreitti etelälounaaseen on merkittävin huomioitava asia. 2 kilometrin suojaetäisyys on liian suuri. Maanomistajien ohjausryhmä esittää, että sääk‐
sen suoja‐alue merkitään kaavaan, kuten selvityksessä on kuvattu. Kalasääsken pesimä‐ ja saalistuslentotarkkailu, s.15, 2014: "Tarkkailun perusteella pesän pohjoisenpuolella, län‐
nestä pohjoisen kautta kaakkoon kiertyvällä välillä pesän ja myllyjen välinen suojavyöhyke voisi olla noin 1 km. Karttaan merkitty vapaa lentoväylä on ohjeellinen ja sitä voidaan mahdollisesti kaventaa etenkin idästä. Yhtenä mahdollisten haittavaikutusten vähentämiskeinona voidaan käyttää myös valikoitujen myllyjen pysäyttämistä riskiajankohtina. Yhden kilometrin suojavyöhykettä kalasääsken pesän osalta käyte‐
104 Ympäristöministeriön Tuulivoima‐
rakentamisen suunnittelu ‐
oppaassa on selvitetty maakunta‐
kaavassa osoitettujen tuulivoima‐
loiden alueiden rajauksen tulkintaa ja joustavuutta. Tarkoituksena on, että maakuntakaavoituksessa osoi‐
tettu tuulivoimaloiden alueen raja‐
us täsmentyy kuntakaavassa tar‐
kempien selvitysten perusteella. Ks. edellinen vastine. Etelä‐Pohjanmaan liitto on saanut alueen linnusto‐ ja luontoselvityk‐
set. Kalasääsken pesä huomioi‐
daan vaihemaakuntakaavan jatko‐
suunnittelussa 1 km puskuri‐
vyöhykkeellä, sekä lisäksi aluera‐
jauksen tarkistuksessa huomioi‐
daan linnustoselvityksen osoitta‐
ma saalistusreitti etelä‐
lounaaseen. Muutetaan tuulivoi‐
ma‐alueen rajausta yllä olevan mu‐
kaisesti. Tarkemmat suojaetäisyy‐
det määritellään YVA‐menettelyssä sekä osayleiskaavoituksen yhtey‐
dessä. tään Ruotsissa, jossa suositus perustuu Ruotsin lintutieteelli‐
sen yhdistyksen esityksiin. Myös Suomessa yhden kilometrin suojavyöhykettä kalasääsken pesän ja myllyjen välillä on käy‐
tetty YVA‐selvityksissä, mm. Lakiakankaan YVA:ssa." Muuttolintujen reitit eivät suuntaudu alueen yli, eikä alueen soita käytetä merkittävinä levähdysalueina. Rajamäenkylän linnustoselvitys, s.21, 2014: "Rajamäenkylän tuulipuistoalue on lintujen muuton kannalta syrjässä pääreiteiltä. Alueella ei ole sellaisia johtolinjoja, jotka keskittäisivät muuttoa hanke‐
alueelle, vaan muutto tapahtuu hajallaan ja on lintumääril‐
tään vaatimatonta, joinakin päivinä lähes olematonta. Ke‐
väällä muutto ohjautuu jonkun verran Isojoen laakson pelto‐
aukeiden yllä, mutta tämä muutto kulkee siis hankealueen ohitse. Lintujen muuton kannalta alue on soveliasta tuuli‐
puiston rakentamiselle." Rajamäenkylän tuulipuistohankkeen maanomistajien ohjaus‐
ryhmän puolesta. Esa Saaristo, pj Tuula Yli‐Hyövältin muistutus 1. Metsätalouden harjoittaminen tuulivoimaloiden läheisyy‐
dessä Maanvuokraus‐ ja maankäyttösopimuksessa ei aseteta rajoit‐
teita metsätalouden harjoittamiseen. Kuitenkin tuulivoima‐
alueella on todettu jäänmuodostumisen vaara myllyn siipiin, ja sitä kautta vaaratilanteet jään irtoamiseen siivistä. Tilan‐
netta pahentaa vielä se, että myllyt aiotaan sijoittaa metsä‐
autotiestön läheisyyteen. Puutavaran lastaus ja purku sekä kaikki muu liikenne vaarantuu täten alueella. 105 Vaihemaakuntakaavan tuulivoima‐
alueet on merkitty kaavakartalle alueiden erityisominaisuutta ku‐
vaavalla tv‐merkinnällä. Alueiden pääkäyttömuoto säilyy edelleen entisenlaisena, pääosin maa‐ ja metsätalousalueena. Alueen eri‐
tyisominaisuutta kuvaava tv‐
merkintä asettaa reunaehtoja, jot‐
ka on otettava huomioon suunni‐
teltaessa alueiden käyttöä. MRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus ei ole voimassa tuulivoima‐alueilla. Maakuntakaavaehdotuksessa esi‐
tetyt alueet perustuvat yleispiirtei‐
sen suunnittelun lähtökohtiin. Maakuntakaavan tarkoitus on oh‐
jata yksityiskohtaisempaa suunnit‐
telua eikä sen perusteella rakenne‐
ta suoraan tuulivoimaa. Tarvitaan 2. Kiinteistönomistajien oikeusturva • Miten turvataan niiden kiinteistönomistajien oikeusturva, jotka eivät ole allekirjoittaneet maanvuokra‐ ja maankäyttö‐
sopimusta? 3. Tuulivoimaloiden vaikutukset elinoloihin ja viihtyvyyteen Vaikutukset on arvioitava ihmisten elinoloihin ja viihtyvyy‐
teen tarkemmin. Tuulivoimalaitoksen etäisyys on oltava vä‐
hintään 2 kilometriä melu‐, näkö‐ ja valo‐haittojen minimoi‐
miseksi. Myös yksi huomattava haittavaikutus tuulivoima‐
alueella on sähköisen tietoliikenteen kuten puhelimien, tie‐
tokoneiden, television ja kaikkien muiden langattomien lait‐
teiden toimivuuden ongelmat, jotka myllyt aiheuttavat. • Miten tietoliikenteen toimivuus taataan tuulivoima‐alueella ja sen ulkopuolella? Kyseinen ongelma on myös työturvallisuuteen vaikuttava asia tuulivoima‐alueella (metsurit, hakkuu‐ ja ajokoneiden kuljettajat ja puuntaimien istutustyötä suorittavat työnteki‐
jät). Tietoliikenteen toimivuus on lisäksi välttämätöntä va‐
paa‐ajallaan harrastaville metsästäjille, kalastajille sekä mar‐
janpoimijoille vaaratilanteissa joissa avuntarve on pikainen. 4. Tulipalo tuulivoima‐alueella Miten alueella varaudutaan myllyistä, muuntoasemista yms. johtuviin metsäpaloihin ja miten vakuutusyhtiöt suhtautuvat tilojen metsäpalovakuutuksiin? Pauli Kimpisalon muistutus PINTA‐ JA POHJAVEDET • Onko järkevää kaavoittaa alueita, jotka sijoittuvat pohja‐
vesialueiden läheisyyteen tai jotka ovat pohjaveden muodos‐
tumisalueita? Pohjaveden muodostumisalueilla on havaittavissa lähdealu‐
eita, eli alueet joissa on selvästi havaittavissa peitteellisen 106 yleiskaava, jossa tehdään vaikutus‐
tenarvioinnit alue‐ ja hankekohtai‐
sesti. Selvitykset ja niiden osoitta‐
mat tarvittavat suojaetäisyydet tarkentuvat kuntakaavoituksen myötä. Maakuntakaavassa ei ole lain mu‐
kaan mahdollista puuttua yksityis‐
oikeudellisten sopimusten sisäl‐
töön. Muistutuksen esiin nostamat asiat ratkaistaan yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Maakuntakaavaehdotuksessa esi‐
tetyt alueet perustuvat yleispiirtei‐
sen suunnittelun lähtökohtiin. Maakuntakaavan tarkoitus on oh‐
jata yksityiskohtaisempaa suunnit‐
telua eikä sen perusteella rakenne‐
pohjaveden purkautumispisteitä. Näillä alueilla pohjavesi liikkuu yleensä 2‐6 metrin syvyydessä. Pohjavesiä liikkuu myös hiekkaisten harjumuodostelmien alla, (esimerkiksi koko Rajamäenkylän 22 hankealueella). (Liite 6.) • Kantaako tuulivoimayhtiö vastuun siitä, että pohjaveden laatu säilyy hyvänä 35 vuoden pituisen vuokrasopimuksen ajan? • Kuinka menetellään silloin jos maakunnan alueella tode‐
taan tarvetta hyödyntää alueen pohjavesiä? Onko silloin mahdollista pysäyttää ja purkaa alueelta tuulimyllyjä, muun‐
toasemia sekä sähkönsiirtoon tarkoitettuja maakaapeleita esimerkiksi tulevan runkovesiputken tieltä? Ennen kaavoitusta kannattaa tutustua 02 Maanvuokra‐ ja maankäyttösopimukseen kohtiin, joissa on asiaan liittyviä huomion arvoisia sopimusehtoja: – kohta 17. Kiinteistönomistajan sitoumukset – kohta 20. Saattaminen käyttöä edeltäneeseen tilaan – kohta 21. Sopimuksen siirtäminen/luovuttaminen • Pohjavesien muodostumisalueilla kaikenlainen maaperän kaivaminen tai rikkominen on riski veden laadulle, sillä kuori‐
tussa maaperässä sadeveden imeytyminen maaperään no‐
peutuu. • Kaikkia ilman epäpuhtauksia sekä muita veden laatua hei‐
kentäviä aineita vastaan on ensiarvoisen tärkeää, että pinta‐
kasvillisuus säilyy koskemattomana. • Tuulivoimaloiden yleinen perustamistapa on maavarainen teräsbetoniperustus, jossa pintamaakerroksia poistetaan jopa 3‐8 metrin syvyyteen saakka. Kaivutyöt tuulivoimaloiden rakentamisen yhteydessä voivat aiheuttaa haitallista pohjaveden purkautumista. Nosturipai‐
kat ja asennusalueet voivat olla kooltaan jopa 70 x 100‐ 200 m voimalatyypistä riippuen. Pohjavesialueilla, ei siis pelkäs‐
tään muodostumisalueilla, teitä levennettäessä/kantavuutta lisättäessä tulee huomioida materiaalin ympäristökelpoisuus. Lisäksi on huomioitava, että uusia ojia ei saa kaivaa tai ole‐
massa olevia syventää, mikäli pohjamaata ei tutkimuksilla osoiteta tiiviiksi. (Ympäristösuojelulaki 2000/86, 8§ pohjave‐
107 ta suoraan tuulivoimaa. Tarvitaan yleiskaava, jossa tehdään vaikutus‐
tenarvioinnit alue‐ ja hankekohtai‐
sesti. Selvitykset ja niiden osoitta‐
mat tarvittavat suojaetäisyydet tarkentuvat kuntakaavoituksen myötä. Vaihemaakuntakaavan jat‐
kovalmistelussa rajataan pois luoki‐
teltujen pohjavesialueiden päälle ulottuvat tuulivoimaloiden alueen osat. Maakuntakaavassa ei ole lain mu‐
kaan mahdollista puuttua yksityis‐
oikeudellisten sopimusten sisäl‐
töön. Muistutuksen esiin nostamat asiat ratkaistaan pääosin tarkemman suunnittelun yhteydessä. Pohjavesialueet on huomioitu maakuntakaavaprosessin yhtey‐
dessä. Kaikkia tuulivoimaloiden alueita koskevassa yleisessä suun‐
nittelumääräyksessä on huomioitu pohjavedet. Kaavaehdotusta tar‐
kistetaan siten, että tuulivoima‐
loiden alueet rajataan pois luoki‐
telluilta pohjavesialueilta. den pilaamiskielto) Rajamäen tuulivoimapuiston osalta haluan kiinnittää huomi‐
on myös seuraaviin kohtiin: • Pajuluoma ja sen lähivaluma‐alue ovat erittäin eroosioherkkää aluetta. • Lapväärtin sekä Isojoen taimenkannan merkitys on yleisen edun kannalta erittäin suuri. Lisäksi taimenkannan geneetti‐
nen arvo on korvaamaton. • Lapväärtin ja Isojoen kaltaisissa poikkeuksellisen herkissä vesistöissä tulee kiinnittää huomiota veden laatuun. • Tuulivoimaloiden rakentamisen yhteydessä suoritettavat tiestön ja maapohjien peruskuivatus aiheuttaa huomatta‐
via vesien purkautumisia Pajuluomaan ja Heikkilänjokeen. Asialla on myös merkitystä Lapväärtin sekä Isojoen tulvasuo‐
jelulle. Hyttisen lähde sijaitsee 800 metriä Rajamäenkylän tuulivoi‐
mahankkeen rajasta. Tuomilähteen vedenottamon sekä Kei‐
taanrannan vedenottamon pohjaveden muodostumisalue rajoittuvat Rajamäenkylän tuulivoimahankkeen rajaan. • Onko Hyttisenlähteen osalta huomioitu pohjaveden muo‐
dostumisalueet? Kyseinen lähde sijaitsee Karijoen kunnan Alakylässä Hyttisen tilalla Rno X:XX. Pitää myös huomioida pohjavesialue, alue josta todennäköi‐
sesti on saatavissa pohjavettä esim. vedenhankintaan. Se käsittää yleensä geologisin perustein määritetyn pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen ja sitä kokonaan tai osittain ympäröivän, ulommaksi suojavyöhykkeeksi tarkoitetun reu‐
na‐alueen, jonka ulkoraja on pohjavesialueen raja. Tämä raja 108 Voimassaolevassa maakuntakaa‐
vassa Lapväärtinjokilaakso on huomioitu Natura 2000‐verkostoon kuuluvana vesistönä. Etelä‐
Pohjanmaan liitto tunnistaa alueen vesistöjen arvokkuuden sekä tie‐
dostaa, että alueella tehdään tul‐
vasuojeluun sekä kalatalouteen liittyvää parannustyötä. Vesistöjen, kalatalouden sekä tuulivoiman yh‐
teensovittaminen tapahtuu tar‐
kemman suunnittelun yhteydessä. Lähtökohtana tuulivoiman sijoit‐
tumiselle tulee pitää, ettei heiken‐
netä niitä luontoarvoja, joiden vuoksi alue on sisällytetty Natura 2000‐verkostoon. Täydennetään suunnittelumääräyksiä: Tuulivoi‐
maloiden alueiden 18 ja 22 yksi‐
tyiskohtaisemmassa suunnittelus‐
sa tulee ottaa huomioon Lapväär‐
tinjokeen sekä Isojokeen kohdis‐
tuvat vesistövaikutukset. Tarkistetaan tuulivoimaloiden alueen rajausta niin, ettei se ulotu luokitellun pohjavesialueen kans‐
sa päällekkäin. Tarkemmat suoja‐
vyöhykkeet sekä toimenpiteet yh‐
teensovittamiseksi tehdään yksi‐
tyiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. voi olla havaittu valuma‐alueraja, mutta yleisimmin arvionva‐
raisesti piirretty, helposti tunnistettavia maastokohtia myö‐
täilevä raja. Kariluoma saa alkunsa Rajamäen tuulivoimahankealueelta, jonka alueella virtaa myös Metsäjoki. • Miten nämä kaksi vesireittiä huomioidaan tuulivoimaloiden perustamisessa (nosturipaikkojen ja asennusalueiden perus‐
kuivatus)? Maaperän peruskuivatus hankkeiden johdosta vaaranluvat alueen peitteelliset pohjavedet sekä jokien ja purojen kala‐
kannat Alueen eroosioherkkyys on myös huomioitava. (Liit‐
teet 5,8) Tuulivoimahankkeissa en ole kuullut mainintaa, – pintavalutuskentästä – suojavyöhykkeestä – lietekuopista – lietetaskuista – ojakatkosta – metsäojituksen jaksottamisesta usealle vuodelle (Liitteet 2,3) Nämä edellä mainitut asiat on otettava huomioon kun suun‐
nitellaan metsäojituksia 1000 hehtaarin alueella. Suunnitteil‐
la olevan tuulivoimapuiston koko on lähes 10 000 hehtaaria ja siksi äskeisiin syihin vedoten asia on vakavasti otettava huomioon tuulivoimarakentamisessa. 2. LANGATON TIEDONSIIRTO JA TURVALLISUUS • Miten on huomioitu Rajamäenkylän tuulivoima‐alueella langattomat mobiiliverkot ja tiedonsiirto? • Aiheutuuko alueella häiriötä radion ja tv:n toiminnassa? • Kuinka toimii GSM‐puhelin tuulivoima‐alueen sisällä kuin sen ulkopuolellakin? 109 Ao. asiat ratkaistaan tarkemman suunnittelun yhteydessä. Kyseinen ongelma on myös työturvallisuuteen vaikuttava tekijä niille, jotka toimivat tuulivoimapuiston sisällä (mm. metsurit, hakkuuajokoneiden kuljettajat ja puuntaimien is‐
tuttamista suorittavat työntekijät). Langattomien viestimien ongelmaton toiminta on tärkeää myös vapaa‐ ajallaan maas‐
tossa liikkuville (mm. metsästäjille, kalastajille kuin marjasta‐
jillekin). • Onko Varokaa putoavia jäitä ‐varoitustaulu riittävä suoja kansalaisten turvalliselle liikkumiselle tuulivoimaloiden lähei‐
syydessä? Ja tarvitaanko asiasta kenties lisäselvitystä? • Tuleeko tuulivoima‐alueelle mahdollisesti aidattu alue tms.? 3. TULIPALO • Miten tuulivoima‐alueella varaudutaan myllystä sekä muuntoasemista tms. johtuviin metsäpaloihin? Palo‐ ja pelastuslaitos on oheistettu seuraamaan paloa 500 metrin etäisyydeltä ja huolehtimaan siitä, ettei alueella liik‐
kuvat mene paloalueelle. Kesällä 2014 oli Rajamäenkylään suunnitteille olevalla han‐
kealueella metsäpalo. Rajamäen pohjavesikaivo/Limni seu‐
ranta‐asemalta n. 1km päästä Jouhurin metsäautotien var‐
ressa oli metsäpalo, joka syttyi salaman iskiessä puuhun. Pa‐
lossa tuhoutui nuorta, noin 30‐ 40‐vuotista, metsää n.15 hehtaarin alalta. • Miten kyseisessä tapauksessa olisi sammutustyö onnistu‐
nut jos voimala olisi syttynyt salamasta, tai 150 metrin kor‐
keudessa olevasta generaattorista ja siihen tulleesta häiriös‐
tä? Palolaitoksella ei ole kalustoa jolla tällainen tulipalo saataisiin sammutettua. Asiaa vaikeuttaa myös syttynyt hydrauliikka‐
vaihteistoöljy ja sen roiskuminen lähiympäristön metsiin. 110 Vaihemaakuntakaavan tuulivoima‐
loiden alueet on merkitty kaava‐
kartalle alueiden erityisominaisuut‐
ta kuvaavalla tv‐merkinnällä. Alu‐
eiden pääkäyttömuoto säilyy edel‐
leen entisenlaisena, pääosin maa‐ ja metsätalousalueena. Alueen erityisominaisuutta kuvaava tv‐
merkintä asettaa reunaehtoja, jot‐
ka on otettava huomioon suunni‐
teltaessa alueiden käyttöä. MRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus ei ole voimassa tuulivoima‐alueilla. Ao. asiat ratkaistaan tarkemman suunnittelun yhteydessä. • Onko aikomusta aikeissa tuulivoimalan lähialueella, aina 500 metrin saakka, pinnoittaa pintakerros palamattomalla materiaalilla (soralla, sepelillä yms.), jotta alueen paloturval‐
lisuus olisi huomioitu? 4. MELU Melun osalta pidetään osassa toteutuvista hankkeista jo nyt minimi etäisyytenä kahta kilometriä, joka tässäkin tapaukses‐
sa on minimivaatimus. Yleisesti on tiedossa, että tuulivoima‐
loiden melulla ei ole vaikutusta eläinlajistoon. • Mihin tutkimustulokseen tässä kohdassa viitataan? Kenen tekemä kyseinen arvio on? (Meluhaittojen arvioinnissa pitäisi olla pidempiaikaisempia tutkimustuloksia siitä miten pieni‐
taajuinen sekä matalataajuinen melu vaikuttaa ihmisiin ja eläimistöön.) Tuulivoimapuiston rakentamisella on taajamissa sekä sen lähialueilla kiinteistöjen arvoa alentava vaikutus. Sama kos‐
kee myös metsäalueita, koska niiden yhtenäiset metsäkuviot rikkoutuisivat. 5. TOIMINNAN LOPETTAMISEN AIKAISET VAIKUTUKSET Kun voimala on tullut teknisen käyttöikänsä päähän, pure‐
taan se osiin ja myydään uusiokäyttöön tai romutettavaksi. • Kuinka toimitaan tilanteessa, jossa voimala on tuhoutunut tulipalossa tai muuten määrätty purettavaksi? • Millainen tilanne on silloin kun myllyn rakentanut yhtiö menee konkurssiin? Mikäli sopimuksen päättyminen johtuu kiinteistönomistajan sopimusrikkomuksesta, vuokralainen ei ole velvollinen pa‐
lauttamaan aluetta hyväksyttävään kuntoon. (Suoralainaus maanvuokraussopimuksesta) • Kuka on tällöin velvollinen purkamaan ja kuljettamaan pois kaikki maanpinnan yläpuoliset laitokset ja rakennukset, jotka on pystytetty tuulivoimalaitosta varten, sekä palauttamaan alueen mahdollisuuksien mukaan kohtuullisesti katsottuna 111 Tuulivoimaloiden alueen tarkempi määrittely, voimaloiden sijoittelu sekä lukumäärä tarkentuvat yleis‐
kaavoituksella. Näiden tietojen ollessa saatavilla laaditaan tar‐
kemman suunnittelun yhteydessä luonto‐, maisema‐ ja meluselvityk‐
set, välke‐ ja varjostusmallinnukset sekä arvioidaan hankkeen koko‐
naisvaikutukset. Meluselvityksissä noudatetaan tuulivoimarakenta‐
mista koskevia melun ohjearvoja. Selvitysten pohjalta määritellään etäisyydet asutukseen, arvokkaisiin maisema‐alueisiin ja kulttuuriym‐
päristöihin sekä erityistä huomioita vaativiin luonto‐kohteisiin. Maakuntakaavassa ei ole lain mu‐
kaan mahdollista puuttua yksityis‐
oikeudellisten sopimusten sisäl‐
töön. hyväksyttävään kuntoon? Tämän toimenpiteen varmentamiseksi pitäisi vuokralaisen omistamaa tuulivoimalaa kohden olla pankkitallennus arvol‐
taan 200 000–600 000€. Tämänkin takia vakuustalletus on välttämätön, etteivät purkukulut jää veronmaksajan, kunnan tai kaupungin harteille. 6. KIINTEISTÖNOMISTAJIEN OIKEUSTURVA • Miten turvataan niiden kiinteistönomistajien oikeusturva, jotka eivät ole allekirjoittaneet maanvuokraus‐ sekä maan‐
käyttösopimusta? Hankkeesta vastaava on tehnyt tarvittavat maanvuokrausso‐
pimukset maanomistajien kanssa. (Suoralainaus maanvuok‐
raussopimuksesta) • Mitä tarkoittaa "tarvittavat" ja onko kattavuus 100 %? • Miten tiedottaminen hoidetaan niille maanomistajille jotka eivät ole allekirjoittaneet maanvuokraussopimusta? Vaikka tuulivoimalat sijoitetaan ainoastaan sopimuksen teh‐
neiden omistajien maille, ulottuvat haittavaikutukset laajalti myös koko tuulivoima‐alueelle. (Leveät tiealueet sekä työs‐
kentelyalueet 0,5‐ 1,5 ha, nosturipaikat, asennusalueet, voi‐
majohtoalueet pirstaloittavat metsäalueita ja luovat alueelle niin kutsutun hormiston. Hormisto voimistaa tuulen haitta‐
vaikutuksia tuulivoimalan läheisyydessä lisäten myrskytuhoja yms.) 7. LINTU‐ JA SUURPETOHAVAINNOT RAJAMÄKI 22‐ HANKE‐
ALUEELLA Olen asunut Rajamäenkylässä koko ikäni ja liikkunut Rajamä‐
ki 22‐tuulivoimahankealueella. Viimeisen vuoden aikana mi‐
nulla on useita havaintoja metsoista joita liikkuu runsaslukui‐
sesti ja säännöllisesti Jouhurin metsäautotiellä, noin kilomet‐
rin päässä Rajamäen pohjavesiasemalta etelään. Samalla alueella olen nähnyt lisäksi palokärkiä ja teeriä. Alkukesästä polkupyörällä liikkuessani olen kuullut vuosittain koko han‐
kealueella käen kukunnan. Myös huuhkajan voi nähdä saalis‐
tamassa syksyisin Rajamäenkylän alueella saaliseläimiä, ku‐
ten rusakoita sekä kulkukissoja, jotka kylän ympäristö sille tarjoaa. Myös kurkipariskunnat sekä niiden poikaset ovat yleinen ilmestys kylän peltoaukeilla. 112 Maakuntakaavassa ei ole lain mu‐
kaan mahdollista puuttua yksityis‐
oikeudellisten sopimusten sisäl‐
töön. Muistutuksen esiin nostamat asiat ratkaistaan tarkemman suun‐
nittelun yhteydessä. Yleisesti ottaen on kuntien etu, että ne ovat tietoisia yksityisoikeu‐
dellisten sopimusten laajuudesta, kattavuudesta ja laadusta. Yksityis‐
oikeudelliset sopimusasiat eivät kuitenkaan kuulu kaavaprosessien vastineissa käsiteltäviin asioihin. Hankealueella, Rajamäenkylän peltoaukeilla on tehty maa‐
kotkahavaintoja kolmen eri henkilön toimesta. Riistakame‐
raan on lisäksi tallentunut havaintoja maakotkan poikasista. Asian arkaluontoisuuden takia asia pidetään salassa, ettei maakotkan pesintää häirittäisi ja ettei metsästysseuran ja metsän omistajien välille muodostuisi kiistaa maanvuokraus‐
sopimuksista. Viimeisin maakotkahavainto on Kai Rajamäen (5.1.2015) tekemä. Maakotka liiteli Riitaluhdan ja Kariluoman maastossa, 2 kilometrin päässä hankealueen rajasta. Hankealueen peltoaukeilla olen lisäksi havainnut karhun rik‐
komia esikuivattuja pyöröpaaleja, karhun jälkiä sekä sen jä‐
töksiä. Karhun jättämien havaintojen lisäksi kyseinen alue on tärkeä hirven talvehtimisalue. (Liite 7.) Näiden kaikkien edellä mainittujen perustelujen vuoksi kan‐
tani on, että Rajamäenkylän hanketta 22 ei sisällytettäisi maakuntakaavaan. Seppo Lähteenmäen muistutus Tuulipuistohankkeet Rajamäki ja Lakiakangas 1. Maaperästä maan muokkauksessa vapautuvat ainekset. Maan rakentaminen on kyseisellä alueella niin suurimuotois‐
ta, että pitäisi selvittää miten estetään Isojokeen vieraiden aineiden pääsy valumavesien mukana esimerkiksi maaperäs‐
tä vapautuva elohopea ym. aineet. Isojoki on kokoojavetenä kokonaan tuulivoimapuistojen valuma‐aluetta. Suoalueet on varsin hyvin ojitettu, joten vesillä on vapaa pääsy pää‐
uomaan. Isojoki on kalastoltaan ja eliöstöltään runsaslajisin joki koko alueella. Esim: Raakku, Meritaimen, Harjus josta on Isojoen oma kanta ja Meriharjus, sekä alajuoksulla Vaellussii‐
ka. Lisäksi se on Natura 2000 ohjelmassa ja kuuluu Project Aguaan. 113 Rajamäenkylän tuulivoimaloiden alueen rajausta muutetaan siten, että alueella sijaitsevan päiväpe‐
tolinnun pesä huomioidaan 1 km suojavyöhykkeellä, lisäksi huomi‐
oidaan linnustotarkkailujen osoit‐
tama saalistusreitti etelä‐
lounaaseen. Samalla voimaloiden etäisyys Vanhakylään kasvaa. Voimassaolevassa maakuntakaa‐
vassa Lapväärtinjokilaakso on huomioitu Natura 2000‐verkostoon kuuluvana vesistönä. Etelä‐
Pohjanmaan liitto tunnistaa alueen vesistöjen arvokkuuden sekä tie‐
dostaa, että alueella tehdään tul‐
vasuojeluun sekä kalatalouteen liittyvää parannustyötä. Vesistöjen, kalatalouden sekä tuulivoiman yh‐
teensovittaminen tapahtuu tar‐
kemman suunnittelun yhteydessä. Lähtökohtana tuuli‐voiman sijoit‐
tumiselle tulee pitää, ettei heiken‐
netä niitä luontoarvoja, joiden vuoksi alue on sisällytetty Natura 2000‐verkostoon. Täydennetään suunnittelumääräyksiä: Tuulivoi‐
maloiden alueiden 18 ja 22 yksi‐
tyiskohtaisemmassa suunnittelus‐
2. Alueen linnusto Metsokanta on alueella tehdyistä avohakkuista huolimatta elpynyt todella hyvin ja kanta on suomen parhaita, juuri näil‐
lä kahdella tuulipuistoalueella. Teeret ovat vähentyneet vii‐
me vuonna, mutta esimerkkinä yhden päivän puolukkaret‐
keltä 2014. Mustakeitaalla 14 linnun parvi, Laineskankaalla 8 ja 6 linnun parvet, ja virsunkeitaalta ohrikeitaalle menossa 18 linnun parvi. Tämä on vain yhden retken tulos, jossa varmasti jäi enemmän lintuja näkemättä, kuin tuli nähdyksi. 20–60 teeren populaatio esiintyy Järvenkeidas‐Pohjanpuolen pellot ja Pohjasjärven länsipuolen pellot. Virsunkeitaalla on noin 20 yksilön populaatio riekkoja, samoin mesimäenkeitaalla on pienempi populaatio. Hirsikankaalla Lusikkakeitaan reunassa on pienempi populaatio, joka välillä häviää ja tulee taas ta‐
kaisin. Haukat ja kalasääksi pesivät Virsunkeitaan alueella. Virsunkeitaalle kokoontuu syksyisin paikalliset joutsenet, metsähanhet ja kurjet, jotka tekevät sieltä ruokailumatkoja lähes päivittäin. Lentosuuntana on yleisin pohjoinen, toden‐
näköisesti karhukeidastoinen lentosuunta on itään jolloin on kohteena Heikkilänkylän metsänreunapellot. Satunnaisia havaintoja maakotkasta on useita. Samoin kaksi havaintoa koiras valkoselkätikasta. Kalasääksen saalistusmatkat isojoel‐
le on lähes päivittäistä. Pohjasjärvi on matala pienimuotoinen järvi, joka toimii vesi‐
lintujen ruokailu ja pesintäpaikkana. Pohjasjärvellä on monia vuosia pesinyt joutsenpari. Nyt puolet järvestä on tarvittu tuulimyllypuistoksi, joka tuntuu varsin erikoiselta. Lakiakankaan tuulipuisto Merijärven suunnasta tulee syksyisin hanhi‐ joutsen ja kurki‐
parvia Riihijärvennevan ympäristössä oleville pelloille ruokai‐
lemaan. Parvien lentoreitti on lakiankankaan tuulipuiston läpi. Metsokanta on samalla tavalla voimissaan, kuin Raja‐
mäenkin alueella. Teeripopulaatio jonka liikkuma‐alue on järvenkeidas marjokeidas kiimakeidas, ja näiden lähimaas‐
tossa olevat pellot. 3. Isojen muuttolintujen hanhet kurjet ja joutsenet muutto‐
jen lentoreitit. 114 sa tulee ottaa huomioon Lapväär‐
tinjokeen sekä Isojokeen kohdis‐
tuvat vesistövaikutukset. Etelä‐Pohjanmaan liitto on saanut alueelle tarkemmat suunnittelun yhteydessä laaditut linnusto‐ ja luontoselvitykset. Maakuntakaavan linnustovaikutukset ‐selvitystä on täydennetty hankkeeseen valmis‐
tuneiden selvitysten pohjalta. Ra‐
jamäenkylän tuulivoima‐alueen rajausta muutetaan siten, että alueella sijaitsevan päiväpetolin‐
nun pesä huomioidaan 1 km suo‐
javyöhykkeellä, lisäksi huomioi‐
daan linnustotarkkailujen osoit‐
tama saalistusreitti etelä‐
lounaaseen. Syysmuutto tapahtuu reitillä pohjoisesta mesimäenkeidas virsunkeidas Pohjasjärvi Ohrikylän peltojen reunustaa Meri‐
järven suuntaan. Kevätmuutossa reitti on todennäköisesti toisinpäin. Tämä reitti on ollut monena vuotena havaittavis‐
sa, ja kurkien osalta on ollut joskus melko isojakin vaihteluja. Metsähanhien osalta on reitti on ollut paljon selvemmin sa‐
malla reitillä. Kyllä vaihemaakuntakaavoituksessa tulisi myös huomioida, lintujen luonnonmukaiset lentoreitit, jotka ovat olleet olemassa jo vuosisatoja. Tuntuu vähän oudolta, jos harvalukuisesti esiintyviä ja pesivien lintujen elinolosuhteita ei oteta riittävästi huomioon. Jää maallikolle sellainen käsi‐
tys, pienet populaatiot saavatkin hävitä. Kalervo Uusitalon muistutus Kohde: Rajamäenkylän Tuulivoima alue Maisemavaikutukset: Kyseinen 107 voimalan ja vajaan 10.000 hehtaarin alue on maastokorkeudeltaan noin 60–120 metriä merenpinnan ylä‐
puolella asumatonta luonto aluetta (muutamaa vapaa‐ajan asuntoa lukuun ottamatta), ja Karijoen kirkonkylän keskus‐
taajaman asutus joka on noin 1‐4 kilometrin etäisyydellä vas‐
taava korkeus on 40–50 metriä MPY, joten lähes kaikki voi‐
malat näkyisivät koko kirkonkylän alueelle, kun vielä huomi‐
oidaan muut suunnitelmissa olevat hankkeet Kakkurin alu‐
een 9 voimalaa, Perkiönalueen 9 voimalaa, Lakiakankaan 24 voimalaa sekä Karijoen keskustan länsipuolella oleva Dags‐
markin/ Pyhävuoren 53 voimalan hanke, Kauhajoen puolella olevan Mustaisnevan 9 voimalaa. Siis yli kaksisataa voimalaa tulisi piirittämään Karijoen koko kirkonkylän asutusalueen, näin ei voisi katse löytää, juuri mistään maisemakohtaa jossa ei olisi voimala hallitsemassa näkymää. Todella pöyristyttävä ajatus, kuin asuisi sirkuksen keskellä. Toteutuessaan suunnitelmat rikkoisivat törkeästi Maankäyttö ja rakennuslakia heti ensimmäistä pykälää (1§) laintavoite sekä 5§ kohtia 1, 3, 4, 5, 6. sekä 4.2.2000/86 Ympäristönsuo‐
jelulaki 1§ kohtia 1, 2 ja 6 sekä useita lain mutakin kohtia 2§ ja 3§. Vaikutukset pohjavesiin: Kyseinen alue muodostaa lähes kokonaan Geologisesti mää‐
115 Lintujen muuttoreittejä ja leväh‐
dysalueita on selvitetty yhteistyös‐
sä Suupohjan lintutieteellisen yh‐
distyksen kanssa, lisäksi on hyö‐
dynnetty hankekohtaisia erillissel‐
vityksiä. Selvitykset tarkentuvat yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Maakuntakaavan laadinnassa käy‐
tetyt suunnitteluperiaatteet pyrki‐
vät siihen, että kielteiset vaikutuk‐
set jäisivät mahdollisimman pienik‐
si. Ongelmallisimmaksi muodostu‐
vat maisemalliset vaikutukset, joi‐
den kokeminen on hyvin subjektii‐
vinen ja toisaalta ajallisesti muut‐
tuva kysymys. Voimassaolevassa maakuntakaa‐
riteltynä peitteisen pohjavesi alueen, siis alueella on usean jääkauden muodostamia hiekka/ sora kerrostumia päällek‐
käin jossa pohjavedet muodostuvat ja purkautuvat sitten alueen ympärillä olevien puro/joki uomien läheisyydessä. Karijoen alueella näitä pohjavesiä hyödyntää mm. Hartwall, Tuomiojan ja Siltanevan lähteitä, Karijoen kunnan vedenot‐
tamo on Hyttisen lähteen varassa, Alakylässä pienempiä ve‐
siyhtymiä mm. Joonaksen ja Huhtalan vesiyhtymä, sekä usei‐
ta muita yksityisiä yhden tai useamman talon veden ottamoi‐
ta, myös Ohriluoman kylän taloihin tulee vesi tältä alueelta. Tilanne lienee sama Isojoen puoleisissa kylissä. Huomioitavaa on myös pohjavesien vaikutus suojeltuun Lap‐
väärtinjoen latvavesien luontaiseen Purotaimen, Lohi ja muuhun kalakantaan. Joten on todella arveluttavaa sijoittaa tälle alueelle voimaloita joiden perustuksia joudutaan kaiva‐
maan 6‐8 metrin syvyyteen jolloin on suuri vaara puhkaista niin sanotut vesisuonet vääristä paikoista, jolloin nykyiset vedenottamot saattavat kuivua käyttökelvottomiksi. Ennen kaavan vahvistamista, alueella on ehdottomasti tehtävä pe‐
rusteellinen pohjavesiselvitys kuinka tai mihin voimaloita voisi vaaratta sijoittaa, vai onko koko alue poistettava koko‐
naan tuulivoimasuunnitelmista. Rakennettava tiestö ja Sähkölinjat Voimaloiden tarvitsemat tiet ja sähkölinjat tulisivat pirsto‐
maan koko alueen yhtenäisyyden mikä vaikuttaa kaikkeen metsätalous maiden käyttöön hankaloittavasti. Maaeläimet Alueen pirstoutuminen vaikuttaisi myös kaikkien nykyisten riistaeläinten elinoloihin arvaamattomasti. Tämä koko alue on tunnettu erittäin runsaana Hirvieläinten talvehtimispaik‐
kana, Ahma lienee ainut maaeläin mitä tällä alueella ei ole yleisesti tavattu, kaikkia muita alueella on hyvinkin runsaasti. Tuulivoimaloiden melu tai muu haittavaikutus on eläinten viihtyvyyteen tai terveyteen on Suomessa kokonaan tutki‐
matta. Kun on näinkin laajasta alueesta ja monipuolisesta eläimistöstä kysymys olisi paikallaan tehdä tutkimus voima‐
loiden mahdollisista vaikutuksista eläimistöön, kun on kui‐
tenkin tiedossa eläinten kuuloaistin herkkyys. Tuulivoimame‐
lussa on vielä huomioitava niin sanotut infraäänet eli alle 20 hertsin äänien taajuus joita ihmiskorva ei kuuloaistin avulla 116 vassa Lapväärtinjokilaakso on huomioitu Natura 2000‐verkostoon kuuluvana vesistönä. Etelä‐
Pohjanmaan liitto tunnistaa alueen vesistöjen arvokkuuden sekä tie‐
dostaa, että alueella tehdään tul‐
vasuojeluun sekä kalatalouteen liittyvää parannustyötä. Vesistöjen, kalatalouden sekä tuulivoiman yh‐
teensovittaminen tapahtuu tar‐
kemman suunnittelun yhteydessä. Lähtökohtana tuuli‐voiman sijoit‐
tumiselle tulee pitää, ettei heiken‐
netä niitä luontoarvoja, joiden vuoksi alue on sisällytetty Natura 2000‐verkostoon. Täydennetään suunnittelumääräyksiä: Tuulivoi‐
maloiden alueiden 18 ja 22 yksi‐
tyiskohtaisemmassa suunnittelus‐
sa tulee ottaa huomioon Lapväär‐
tinjokeen sekä Isojokeen kohdis‐
tuvat vesistövaikutukset. Suunnittelumääräysten mukaan tuulivoima‐alueiden liittämisessä sähköverkkoon on ensisijaisesti pyrittävä hyödyntämään olemassa olevia johtokäytäviä. Ao. asiat ratkaistaan tarkemman suunnittelun yhteydessä. erota lainkaan vaikka ne olisivat voimakkaitakin, mutta vii‐
meaikaisten tutkimusten perusteella niiden pitkäaaltoinen äänienergia aistitaan kehon kautta. Eläinten on todettu aistivan sen hyvinkin tarkasti. lnfraään‐
ten on todettu kulkeutuvan todella pitkiä matkoja. Tutkimus‐
ten perusteella 100 hertsin bassomelun vaimeneminen on vain 0,5 desibeliä kilometrillä, ja infraäänten vaimeneminen tätäkin vähäisempi. Melun ja alueen pirstoutumisen yhteis‐
vaikutus saattaa olla tuhoisa kaikille maa eläimille. Tuulivoi‐
mamelun vaikutuksista lintujen pariutumiseen ja lintujen laulun häviämisestä meluun ei ole mitään tutkimuksia. Alueen linnusto: Kalasääski on saanut ansaitsemansa rauhoitusalueen, onko se riittävä, asiantuntemukseni ei siihen riitä, mutta huomiot‐
ta on jätetty alueella olevat maa‐ ja merikotkat olisiko syytä näillekin uhanalaisilla lajeille kuitenkin antaa jatkossakin elinmahdollisuudet tällä alueella. Alueella noin viisikymmentä vuotta liikkuneena mm. metsäs‐
tysretkillä olen saanut jonkinlaisen kokonaiskuvan eläin, pe‐
tolintu kuin myös riistalintukannasta ja huomioni mukaan suunnitelmasta en löytänyt myöskään Metsojen ja Teerien soidinpaikoista yhtään merkintää, kun alueen sisällä kuiten‐
kin on jo melko runsaskin kanta (satoja yksilöitä) kyseisillä lajeilla ja kun kummatkin on uhanalaisia lajeja, ei ole mitään syytä jättää näiden soidin ja elinalueita huomiotta kaavaa laadittaessa. Muuttolintujen perusteellinen ja luotettava reittiselvitys olisi myös paikallaan. Vaikutus jokamiehen oikeuksiin: Kun alue kaavoitetaan energiantuotantoalueeksi, tulevien rajoitusten ja kieltojen vuoksi lähialueen asukkailta jää suuri luontoalue kokonaisuus mm. marjastus‐, sienestys‐, metsäs‐
tys‐ ja retkeilymahdollisuuksien ulkopuolelle. Kaavan vaiku‐
tus lähialueella saattaa olla kielteinen tai rajoittava muulle elinkeinotoiminnalle. Kaava tulisi sijoittaa niin että kaavan rajasta etäisyys lähimpään asuntoon tulisi olla vähintään STM suositus etäisyys 2 kilometriä, tätä tukee myös Saksassa Bai‐
jerin osavaltiossa astuneet uudet etäisyysmääritelmät, sen mukaan etäisyys voimalasta asutukseen tulee olla vähintään kymmenen kertaa voimalan kokonaiskorkeus. 117 Alueella ei ole tiedossa maakotkan pesintöjä. Rajamäenkylän tuuli‐
voimaloiden alueen rajausta muu‐
tetaan siten, että alueella sijaitse‐
van päiväpetolinnun pesä huomi‐
oidaan 1 km suojavyöhykkeellä, lisäksi huomioidaan linnustotark‐
kailujen osoittama saalistusreitti etelä‐lounaaseen. Samalla voima‐
loiden etäisyys Vanhakylään kas‐
vaa. Vaihemaakuntakaavan tuulivoima‐
loiden alueet on merkitty kaava‐
kartalle alueiden erityisominaisuut‐
ta kuvaavalla tv‐merkinnällä. Alu‐
eiden pääkäyttömuoto säilyy edel‐
leen entisenlaisena, pääosin maa‐ ja metsätalousalueena. Alueen erityisominaisuutta kuvaava tv‐
merkintä asettaa reunaehtoja, jot‐
ka on otettava huomioon suunni‐
teltaessa alueiden käyttöä. MRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus ei ole voimassa tuulivoima‐alueilla. Kaavoituksen muut vaikutukset: Alueen sisälle on jäämässä metsätiloja joidenka omistajat eivät ole solmineet vuokrasopimuksia tuulivoima yhtiöiden kanssa ja on epäselvää kuinka kaavoituksessa huomioidaan heidän oikeutensa käyttää omia maitaan/ metsiään edelleen turvallisesti ilman rajoituksia kun on tiedossa mm. Rauman Jäävaaraselvityksen mukaan olevat turvallisuus riskit, Vestas‐
yhtiön ohjeistus 400 metrin vaaraetäisyydestä, lisäksi mah‐
dollista rakentamista koskevat rajoitukset joista tulee tilalle rasite jota siellä ennen ei ole ollut. Korvausmenettely olisi selvitettävä ja saatava ohjeistus tästä maan omistajille. Samoin on tulossa kaavan ulkopuolisen lähialueen asuinkiin‐
teistöjen melu ja viihtyvyys rasitteiden lisäksi arvon alennus joka kiinteistövälitys yhtiö Aktian mukaan on noin 1/3 mikäli asunto sijaitsee alle kolmen kilometrin etäisyydellä voimalas‐
ta, melu on todettu pitkävaikutteisena merkittäväksi terveys riskiksi. Kotieläimet: Melun kokonaisvaikutusta kotieläimiin ei myöskään ole tut‐
kittu, ja vaikutukset karjan kasvatustiloille voivat olla kohta‐
lokkaat mikä saattaa heikentää osaltaan paikallista elinkeino toimintaa ja olla kuolinisku kyläyhteisöille. Tuulivoimaloiden vaikutus puhelin, TV ja radio liikenteeseen: Valtakunnan televisio ja radio liikenteestä vastaavan Digitan taholta on todettu ongelmalliseksi varsinkin suuret massiivi‐
nen tuulivoimala alueet, voimalat katkaisevat signaalin jolloin kuuluvuus ja näkyvyys saattaa katketa kokonaan, lisäksi esiin on tullut peilausvaikutus, siis vaikka voimala ei jäisikään vas‐
taanottimen ja lähetys aseman väliin vaan taustalle niin pei‐
laus vaikutuksen on todettu myös aiheuttavan vastaanotto katkoksen. Häiriöitä on myös todettu matkapuhelin liiken‐
teessä, ja pahin tilanne on jos hätäpuhelinliikenteeseen tulee katvealueita. Kaavan valmistelussa on mielestäni ongelma ratkaistava niin että ennen kaavan vahvistamista asia on järjestetty häiriöttömällä varmistuksella koko radio, tv, kuin puhelinliikenteenkin osalta, myös kustannusten maksaja. 118 Tuulivoimaloiden alueiden merkit‐
semiseen käytetty alueen erityis‐
ominaisuutta kuvaava merkintä osoittaa sitä potentiaalia, mitä alu‐
eella on. Alueiden pääkäyttömuoto säilyy entisenlaisena, eikä alueella ole voimassa MRL 33 § mukainen rakentamisrajoitus. Merkinnän myötä maanomistaja päättää edel‐
leen omien alueidensa käytöstä. Maankäyttö‐ ja rakennuslaki lähtee siitä, että maakuntakaava yleispiir‐
teisenä kaavana ei johda lähtökoh‐
taisesti korvauskysymysten esiin nousemiseen. Ainoa maakuntakaa‐
vaan liittyvä korvauskysymys liittyy ehdolliseen rakentamisrajoituk‐
seen (MRL 33 §), joka saattaa joh‐
taa joko alueen lunastamiseen tai korvauksen maksamiseen. Ao. asiat ratkaistaan tarkemman suunnittelun yhteydessä. Kaavoituksen vaikutukset luonnonvarojen käyttöön Alueelle tulisi jokaiselle voimalalle johtava tieverkosto voima‐
loiden kokooma alue + voimalan pystytys paikka, arviolta näiden käyttämä metsä/ maapinta‐ala voimalaa kohti olisi noin 4‐5 hehtaaria jolloin voimaloiden lukumäärän ollessa suunnitellut 107 kappaletta siitä kertyisi noin 500–600 heh‐
taarin alue poissa metsän tuotosta, lisäksi sähkölinja muun‐
toasemat veisivät mahdollisesti noin 200–300 hehtaaria. Soravaroja teiden rakentamiseen ja vahvistamiseen sekä kokooma‐alueiden rakentamiseen sekä Betonin valmistuk‐
seen yhtä voimalaa kohti kuluisi täällä noin 10.000 m3 elikkä 107 voimalan tarpeisiin kuluisi noin miljoona kuutiota sora‐
varoja. Lähialueelta ei löydy yhtään urakoitsijaa jolla on luvat kysei‐
sen soramäärän toimittamiseen. On kyseenalaista löytyykö edes lähikuntien urakoitsijoiden yhteenlasketuista maa‐
ainesten ottoluvista kyseistä määrää, siis mistä nämä otettai‐
siin? Olisi osoitettava näin suuressa hankkeessa, kun lasketaan vielä mahdollinen polttoainetarve mitä alueen rakentamises‐
sa käytettävien koneiden, ja autojen kokonaiskulutus noin 3‐ 4 miljoonaa litraa, työssä käytettävien koneiden ja autojen valmistukseen käytettävä malmimäärä lienee miljoonia mal‐
mitonneja, lisäksi kuluu, öljyä, kumia, sähköä, ja tietenkin voimalan valmistukseen ulkomailla käytetty energia ja mal‐
mivarat ovat maapallon luonnonvarojen kokonaiskulutusta. Ei voi olla mitenkään mahdollista että laskelmissa esitetyn mukaisesti voimalat tuottaisivat muutamassa kuukaudessa energiamäärän mitä tähän kaikkeen rakentamiseen on tar‐
peellista käyttää, kuinka voidaan määritellä käytettyjen luonnonvarojen energiamäärä, ja missä se on luotettavasti laskettu? Yhteenveto: Rajamäenkylän tuulivoima hanke alue on kooltaan harvinai‐
sen suuri lähes luonnontilassa oleva asumaton pohjavesialue, "luonnoneläinpuisto". On todella arveluttavaa tuhota tätä aluetta tuulivoimaloilla joiden tuotot valuu kokonaan sijoitta‐
jien mukana ulkomaille ja pahimmassa tapauksessa aika‐
naan, kun tuet loppuvat jää voimalaromut maanomistajien tai kunnan kontolle. 119 Voidaanko ollenkaan puhua puhtaasta luontoystävällisestä energian tuotannosta? Ainakin itseltäni joudun tätä kysy‐
mään? Kuinka tämän alueen rakentaminen voidaan toteuttaa niin että ei rikota Maankäyttö ja rakennuslakia, vesi‐ tai Ympäris‐
tönsuojelulakia. Suomessa kestävää ratkaisua vaikeuttaa puutteellinen lain‐
säädäntö jossa olisi otettu tuulivoimarakentamisen kaikki, myös haittavaikutukset huomioon, lähes viikoittain esiin tu‐
lee haittavaikutuksia jota ei missään ole aikaisemmin otettu huomioon, ulkomailla on vuosikymmenten kokemus voimala rakentamisesta, mutta nämä Euroopassa voimalat ovat lähes kaikki alle yhden MW siis pieniä napakorkeudeltaan 50–80 metrisiä. Euroopassakaan ei juurikaan ole kokemusta voima‐
loista joiden kokonaiskorkeus nousee reilusti yli 200 metrin mutta esiin otetaan kuitenkin lähes aina vertauskuvaksi Eu‐
roopan voimalat, kun esimerkiksi melun voimakkuuden taso kuin myös melun hertsitaajuus taso on aivan eri luokkaa suu‐
rissa voimaloissa. Maakuntakaavan laatijat näyttävät olevan välikädessä jossa asiaa vähääkään tuntemattomat kunnallispoliitikot painosta‐
vat laatimaan kuntien alueelle kilpajuoksun tavoin tuulivoima alueita, ymmärtämättä lopputulosta, tietämättömyys ei ra‐
joitu yksistään kunnallispoliitikkoihin, asiaan ei ole perusteel‐
lisesti perehtyneet ministerit eikä kansanedustajatkaan, ja voimalayhtiöiden tarjoama asiantuntemus on ymmärrettä‐
västi yksipuolista valikoivaa, väritettyä tietoa jakavaa. Maakuntakaavan laatijoilla on valtavan suuri vastuu jota tus‐
kin monikaan paikallinen asukas tai poliitikko vielä ymmär‐
tääkään, kaavoituksilla on mahdollista nostaa kukoistukseen kylä yhteisöt ja koko maakunta tai tuhota ne kymmeniksi vuosiksi. Valtakunnallisena tavoitteena on nostaa Suomen uusiutuvan energian tuotanto nykyisestä 35 % s:ta 38 %, tämä kunniakas tavoite on myös mahdollista toteuttaa metsähaketta ja tur‐
vetta hyödyntäen jolloin maakuntaan saadaan moninkertai‐
nen määrä pitkäaikaisia työpaikkoja tuulivoimaan verrattuna, ja aivan varmasti pienemmin ympäristövahingoin. 120 Tuulivoiman ja bioenergian lisää‐
minen ovat Etelä‐Pohjanmaan maakuntastrategian 2040 mukaisia tavoitteita kansallisten ja kansain‐
välisten ilmasto‐ ja energiatavoit‐
teiden saavuttamiseksi ja energian‐
tuotannon omavaraisuusasteen nostamiseksi. Etelä‐Pohjanmaan liitto valmistelee myös muita vai‐
Teillä kaavan laatijoilla on valtava vastuu maakuntamme suunnasta ja toivon että ette joudu tekemään päätöksiä yk‐
sistään aikataulun mukaan, vaan että saatte riittävän moni‐
puolisen tietoaineistokokonaisuuden millä perusteella teette päätöksenne, joka kestää jälkikäteen tutkiskelunkin. Päätöksenne vaikuttaa meidän kaikkien suomalaisten ympä‐
ristöön peruuttamattomasti. Juhani Hautalan ym. muistutus (7 allekirjoittajaa) OSALLISTUMI5‐ JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Mielestämme tuulivoimakaava olisi tullut käsitellä hyvin toi‐
sin kuin nyt on tehty, voi ehkä jopa sanoa, että EP‐Iiitto on valitettavasti tehnyt tiettyjä strategisia ja toiminnallisia vir‐
heitä kaavaprosessissa: Muut uusiutuvan energian lähteet Kaikki uusiutuvan energian lähteet olisi tullut käsitellä sa‐
manaikaisesti, jolloin olisi voitu tehdä vertailua eri lähteiden kesken niiden hyödyistä ja haitoista. Tämän perusteella olisi voitu pyrkiä sellaisten uusiutuvan energian lähteiden käyt‐
töön, joilla olisi mahdollisimman vähän haittoja ihmisille ja 121 hemaakuntakaavoja. Vaihemaa‐
kuntakaava III käsittää turvetuo‐
tannon tarpeiden ja suoluonnon arvojen yhteensovittamisen sekä seudullisesti merkittävien energia‐
laitosten ja bioenergian logistiikka‐
ketjujen toimintaan liittyvien alue‐
varausten merkitsemistä kaavaan. Etelä‐Pohjanmaan liitto katsoo laadittujen selvitysten olevan riit‐
tävät huomioiden maakuntakaavan yleispiirteinen suunnittelutaso. Tuulivoimaloiden alueen tarkempi määrittely, voimaloiden sijoittelu sekä lukumäärä tarkentuvat yleis‐
kaavoituksella. Näiden tietojen ollessa saatavilla laaditaan tar‐
kemman suunnittelun yhteydessä luonto‐, maisema‐ ja meluselvityk‐
set, välke‐ ja varjostusmallinnukset sekä arvioidaan hankkeen koko‐
naisvaikutukset. Meluselvityksissä noudatetaan tuulivoimarakenta‐
mista koskevia melun ohjearvoja. Selvitysten pohjalta määritellään etäisyydet asutukseen, arvokkaisiin maisema‐alueisiin ja kulttuuriym‐
päristöihin sekä erityistä huomioita vaativiin luonto‐kohteisiin. Tuulivoiman ja bioenergian lisää‐
minen ovat Etelä‐Pohjanmaan maakuntastrategian 2040 mukaisia tavoitteita kansallisten ja kansain‐
välisten ilmasto‐ ja energiatavoit‐
luonnolle. Esimerkiksi aurinkopaneelit ja ‐kennot asennetaan yleensä katoille tai seinille, jo rakennettuun ympäristöön, eivätkä ne näin muuta maisemaa. Niistä ei myöskään tule ääntä, varoi‐
tusvalo‐ eikä varjovälkettä eikä niitä varten tarvitse pirstoa metsää. Pientuulivoimalat niin ikään rakennetaan yleensä myös jo rakennettuun ympäristöön, usein maatiloille, joilla jo on muuta ympäristöä korkeampia rakennuksia kuten viljan‐
kuivureita ja rehusiiloja. Etelä‐Pohjanmaalla on voimakasta maataloutta ja runsaasti metsiä, joten biokaasulaitoksia ja puun, mm. metsähakkeen, käyttöä olisi tullut käsitellä erityisen tarkasti. Edellä mainituilla uusiutuvan energian lähteillä on myös se tärkeä ominaisuus, että kiinteistöihin sijoitettuina niistä saa‐
tava energia voidaan myös varastoida, ainakin lyhytaikaisesti, esimerkiksi vesivaraajaan. Tällaista varastointimahdollisuutta ei isoilla tuulivoimalailla ole vaan, päinvastoin, ne tarvitsevat vastaavan tehomäärän verran korvaavaa energiantuotantoa tuulettomille jaksoille. 1.2. Aikataulu & luvitus Tuulivoimakaavan valmistelu aloitettiin 18.4.2011 (Kaa‐
vaselostus, s. 5). Kuitenkin jo heinäkuussa 2011 tuotiin en‐
simmäisiä maanvuokrasopimuksia Lapväärtti‐lakiakankaan (39+43 voimalaa) hankkeessa maanomistajille allekirjoitetta‐
vaksi, täysin yllättäen, ilman mitään etukäteistietoa. Vielä pahempaa oli, että Etelä‐Pohjanmaan liitto antoi luvan hank‐
keen eteenpäin viemiseen, vaikka tuulivoimakaava ei ollut vielä edes luonnosasteella eikä siitä ollut tiedotettu maakun‐
nan asukkaille. Tuulivoimakaavaluonnos asetettiin nähtäville 11.6.2012, samaan aikaan Lapväärtti‐lakiakankaan osallistu‐
mis‐ ja arviointisuunnitelman kanssa (Isojoen kunnassa). Rajamäenkylän hankealue ei ollut mukana Etelä‐Pohjanmaan liiton tuulivoimaselvityksessä tuulivoimalle soveltuvista alu‐
eista eikä se näin ollen ollut mukana myöskään tuulivoima‐
kaavaluonnoksessa. Kuitenkin maakuntahallitus hyväksyi Rajamäenkylän alueen tuulivoimakaavaan mukaan otetta‐
vaksi kaavaluonnoksen nähtävillä oloajan jälkeen ja antoi samalla luvan hankkeen eteenpäin viemiseen. Maakunnan 122 teiden saavuttamiseksi ja energian‐
tuotannon omavaraisuusasteen nostamiseksi. Etelä‐Pohjanmaan liitto valmistelee myös muita vai‐
hemaakuntakaavoja. Vaihe‐
maakuntakaava III käsittää turve‐
tuotannon tarpeiden ja suoluon‐
non arvojen yhteensovittamisen sekä seudullisesti merkittävien energialaitosten ja bioenergian logistiikkaketjujen toimintaan liit‐
tyvien aluevarausten merkitsemis‐
tä kaavaan. Maakuntahallitus on käsitellyt luonnosvaiheen jälkeen mahdolli‐
sesti lisättäviä tuulivoima‐alueita 25.3.2013. Maakuntahallitus päätti tuolloin asettaa uusia aluevarauk‐
sia koskevien esitysten sekä niihin liittyvien riittävien selvitysten toi‐
asukkaille asiasta ei tiedotettu. Tällainen toiminta, mitä maakuntaliitto on harjoittanut sekä Lapväärtti‐lakiakankaan että Rajamäenkylän tuulivoima‐
alueiden suhteen, ei ole mielestämme millään tavalla perus‐
teltua. 1.3. Osalliset‐ maakunnan asukkaat ‐ ihmiset Osallistumis‐ ja arviointisuunnitelmassa todetaan useassa kohdassa, miten kaavaprosessissa on käyty neuvotteluja kun‐
tien, viranomaisten ja tuulivoimayritysten kanssa. Missä ovat maakunnan asukkaat, tavalliset ihmiset? Miten heihin on oltu yhteydessä? Hyvin huonosti. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä, mutta sen‐
kin jälkeen kaavaan on otettu mukaan isoja alueita, kuten edellä mainittu Rajamäenkylä. Kaavaehdotus asetettiin näh‐
täväksi juuri vuodenvaihteen ajaksi, jolloin ihmisillä on muita kiireitä. Näin suuren asian ollessa kyseessä maakunnan asukkaille olisi tullut tiedottaa kirjeitse, kertomalla heille avoimesti, mitä on tapahtumassa ja kysymällä heiltä mielipidettä. Kaavaluonnokseen ei olisi saanut ottaa uusia alueita tai jos olisi otettu, niin olisi pitänyt järjestää uusi kaavan nähtävillä olo, jotta ihmisillä olisi ollut tietoisuus ja mahdollisuus esittää mielipiteensä. Netissä oleva tieto ei edelleenkään ole riittävää. Ihmiset har‐
voin käyvät säännöllisesti katsomassa maakuntaliiton sivuja eikä kaikilla ole siihen mahdollisuuttakaan tai kokemusta. Sen sijaan kirjeposti tavoittaa kaikki ja sellainen yleensä myös luetaan. 123 mittamisen määräajaksi 5.8.2013. Maakuntakaavaehdotusta on täy‐
dennetty tuolloin toimitettujen esitysten pohjalta niiltä osin kuin hankkeet täyttävät vaihemaakun‐
takaavan laadinnassa käytetyt kri‐
teerit. Etelä‐Pohjanmaan I vaihemaakun‐
takaavan ehdotus on ollut maan‐
käyttö‐ ja rakennuslain 65 §:n ja maankäyttö‐ ja rakennusasetuksen 12 §:n mukaisesti nähtävillä Etelä‐
Pohjanmaan liitossa ja jäsenkun‐
nissa 1.12.2014–9.1.2015 välisen ajan. Kaavaehdotuksesta on kuulu‐
tettu Ilkka‐lehdessä sekä jäsenkun‐
tien virallisissa tiedotuslehdissä. Kaavaehdotus ja siihen liittyvä kes‐
keinen suunnittelumateriaali on myös ollut nähtävillä osoitteessa www.epliitto.fi kohdassa suunni‐
telmat ja ohjelmat ‐ maakuntakaa‐
va. Kaavaehdotus seuraa suunnit‐
telujärjestelmässä luonnosvaihetta. Kaikilla MRL 62 § mukaisilla tahoilla on ollut ehdotusvaiheessa mahdol‐
lisuus lausua mielipiteensä kaava‐
ehdotuksesta sekä siihen tehdyistä muutoksista. Maanomistajien hen‐
kilökohtaista lähestymistä ei MRL:ssa edellytetä, eikä se ole käy‐
tännössä mahdollista huomioiden käytössä olevat resurssit sekä suunnittelualueen laajuus. Yleis‐
kaavoituksen osalta tilanne on toi‐
nen: MRA:n 19 § mukaan jos yleis‐
kaava laaditaan maankäyttö‐ ja rakennuslain 44 §:n 2 momentissa tai 72 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoi‐
tetulla tavalla ohjaamaan rakenta‐
mista, yleiskaavaehdotuksen näh‐
täville asettamisesta on lähetettä‐
vä kirjallinen ilmoitus yleiskaavoi‐
1.4. Maanomistajat Edellisessä kohdassa mainitun kaikille maakunnan asukkaille suunnatun yleisen tiedottamisen lisäksi maakuntaliiton olisi pitänyt tiedottaa erikseen vielä niitä maanomistajia, joiden omistamille maille tuulivoima‐alueita tuulivoimakaavassa ollaan suunnittelemassa. Nykyisenä tietoteknisenä aikakau‐
tena tämä on hyvin mahdollista. Edellisessä kohdassa mainittuihin neuvotteluihin on myös sanottu usein osallistuneen maanomistajia. Kuitenkaan nämä maanomistajat eivät ole edustaneet kaikkia maanomistajia, mikä on oleellisen tärkeää pitää mielessä. On nimittäin myös maanomistajia, jotka eivät ole allekirjoit‐
taneet maanvuokrasopimuksia tuulivoimayhtiöiden kanssa eivätkä ylipäätään halua tuulivoimaloita omille mailleen eikä maidensa lähistölle voimaloiden aiheuttamien haittojen ja vaarallisuuden takia (mm. metsien pirstoutuminen, jää, tuli‐
palo, kaatuminen). Tässä yhteydessä voi myös kysyä, miksi ylipäätään vain tietyn ryhmän, tässä tapauksessa, maanomistajien pitäisi saada hyötyä tuulivoimarakentamisesta, muiden maata omistamat‐
tomien asukkaiden saadessa tuulivoimarakentamisen haitat osakseen. lisäksi yleensä maanomistajat, varsinkin metsän‐
omistajat, saavat jo muutenkin tuloja omistamistaan maista. II. MAISEMASELVITYS Maisemaselvitys on selkeästi puutteellinen. II.1. Selvityksessä on keskitytty pelkästään valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema‐alueisiin ja rakennettuihin kulttuu‐
riympäristöihin. 124 tettavaan alueeseen kuuluvan maan omistajalle ja kunnan tiedos‐
sa olevalle maan haltijalle, jonka kotikunta on toisella, väestötieto‐
järjestelmään merkityllä paikka‐
kunnalla tai jonka osoite muutoin on kunnan tiedossa. Ilmoitus saa‐
daan lähettää tavallisena kirjeenä. Maanomistajien henkilökohtaista lähestymistä ei MRL:ssa edellytetä, eikä se ole käytännössä mahdollis‐
ta huomioiden käytössä olevat re‐
surssit sekä suunnittelualueen laa‐
juus. Yleiskaavoituksen osalta ti‐
lanne on toinen: MRA:n 19 § mu‐
kaan jos yleiskaava laaditaan maankäyttö‐ ja rakennuslain 44 §:n 2 momentissa tai 72 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetulla tavalla ohjaamaan rakentamista, yleiskaa‐
vaehdotuksen nähtäville asettami‐
sesta on lähetettävä kirjallinen il‐
moitus yleiskaavoitettavaan aluee‐
seen kuuluvan maan omistajalle ja kunnan tiedossa olevalle maan haltijalle, jonka kotikunta on toisel‐
la, väestötietojärjestelmään merki‐
tyllä paikkakunnalla tai jonka osoi‐
te muutoin on kunnan tiedossa. Ilmoitus saadaan lähettää tavalli‐
sena kirjeenä. Maisemavaikutuksia on arvioitu maakuntakaavan yleispiirteisyys, mittakaava ja selvitystaso huomi‐
oon ottaen. Maisemaselvitys on Näin läntisen Suupohjan alue, Lapväärtti‐Lakiakankaan (39+43 voimalaa), Rajamäenkylän (80–107) ja Dags‐
mark/Pyhävuoren (SS) hankealueet, joiden lähivaikutuspiiris‐
sä ja välissä on kaksi kokonaista kylää, Vanhakylä ja Ohrikylä, sekä suuri osa Karijokea, on jäänyt liki kokonaan käsittele‐
mättä, vaikka sinne on suunnitteilla koko Etelä‐Pohjanmaan ja koko Suomenkin suurin tuulivoima‐alue, em. Rajamäenky‐
lä. Tämän läntisen Suupohjan alueen, kuten minkä tahansa alu‐
een, ihmisille heidän lähimaisemansa on yhtä tärkeä kuin virallisesti määritelty arvokas maisema‐alue tai rakennettu kulttuuriympäristö. Selvityksessä todetaan myös selkeästi, että "Mitä koskemat‐
tomampi ympäristö on, sitä suurempi ristiriita tuulivoimaloi‐
den ja maiseman välillä voi olla" (s.5), ja tämä koskee erityi‐
sesti em. hankealueita. II.2. Etelä‐Pohjanmaan ulkopuolisten tuulivoima‐alueiden vaikutuksia tai mahdollisia yhteisvaikutuksia ei ole huomioitu Tämä on suuri virhe, ja tulee esille juuri edellisessä kohdassa mainitun läntisen Suupohjan alueella. Lapväärtti‐
Lakiakankaan ja Dagsmark/Pyhävuoren hankkeet tulee eh‐
dottomasti ottaa huomioon niin maisemaselvityksessä kuin kaikissa muissakin yhteisvaikutusten selvityksissä. II.3. Sähkönsiirtolinjojen maisemavaikutuksia ei ole huomioi‐
tu, vaikka Ympäristöministeriön ohjeessa 4/2012 näin edelly‐
tetään: 5.5.11 Yhteisvaikutukset Tuulivoima‐alueen ja siihen liittyvien voimajohtojen vaikutuk‐
sia tulee aina tarkastella yhdessä. Useiden tuulivoima‐alueiden sijoittuessa lähekkäin aiheutuu ympäristölle tuulivoima‐alueiden ja niihin liittyvien voimajoh‐
tojen vaikutusten yhdistelmänä yhteisvaikutuksia. Yhteisvai‐
kutuksia voi aiheutua, vaikka tuulivoima‐alueet eivät olisi erityisen lähellä toisiaan, tuulivoimaloita rakennettaisiin vä‐
hitellen pitkän ajan kuluessa tai vierekkäiset tuulivoima‐ alu‐
eet toteutettaisiin eri aikaan. Useiden tuulivoima‐alueiden yhteisvaikutukset voivat olla merkittäviä, vaikka yksittäisten tuulivoima‐alueiden vaikutukset eivät olisikaan. Tyypillisesti useiden tuulivoima‐alueiden ja niihin liittyvien 125 laadittu siitä lähtökohdasta, että valtakunnallisesti arvokkaiden mai‐
sema‐alueiden osalta maiseman erityisarvojen säilymisen turvaami‐
nen on maankäytön suunnittelun lähtökohta. Maakunnallisesti ar‐
vokkaat maisema‐alueet ja kulttuu‐
riympäristöt sekä niiden huomioi‐
minen tarkentuu kuntakaavoituk‐
sen yhteydessä, eli siinä vaiheessa kun tiedossa on voimaloiden määrä ja sijoittelu. Maakuntakaavan laa‐
dinnassa käytetyt suunnitteluperi‐
aatteet pyrkivät siihen, että kieltei‐
set vaikutukset jäisivät mahdolli‐
simman pieniksi. Ongelmallisim‐
maksi muodostuvat maisemalliset vaikutukset, joiden kokeminen on hyvin subjektiivinen ja toisaalta ajallisesti muuttuva kysymys. Etelä‐
Pohjanmaan vaihemaakuntakaa‐
vassa on tunnistettu maisemavai‐
kutuksiltaan merkittävimmät tuuli‐
voima‐alueet. Etelä‐Pohjanmaan tuulivoimantuotannolle edullisim‐
pien alueiden keskittymisen myötä myös maisemalliset vaikutukset keskittyvät voimakkaasti muutamil‐
le alueille Etelä‐Pohjanmaan liitto on käsitel‐
lyt asiaa Fingrid Oy:n edustajan kanssa vaihemaakuntakaavan oh‐
jausryhmässä sekä erillisen työ‐
neuvottelun Fingrid Oy:n edustajan kanssa tuulivoima‐alueiden ja selvi‐
tysalueen liittymismahdollisuuksis‐
ta sähköverkkoon sekä voimajohto‐
jen yhteys‐tarvemerkinnöistä. Neuvottelun tuloksena on todettu, ettei maa‐kuntakaavatasolla ei ole mahdollista koota riittäviä lähtötie‐
toja selvityksen laatimiseksi tarvit‐
tavalla tarkkuudella. Kaavaan ei näin ollen tulla myöskään merkit‐
semään voimajohtojen yhteystar‐
voimajohtojen merkittävimmät yhteisvaikutukset ovat mai‐
semallisia tai linnustoon kohdistuvia vaikutuksia. Tuulivoimarakentamisesta ihmisiin, erityisesti lähiasukkaisiin kohdistuvia yhteisvaikutuksia aiheuttavat erityisesti maise‐
man muuttuminen, tuulivoimaloista aiheutuva ääni ja välke sekä voimalan jäätymisestä ja jään putoamisesta aiheutuva riski. II.4. Tuulivoimaloiden roottorien pyörimisliikettä ei ole huomioitu kuin aivan lyhyellä maininnalla (s. 7). Roottorien pyörimisliike on kuitenkin täysin uusi maiseman ominaisuus, mitä ei ole millään nykyisessä maisemassa ole‐
valla laitteella tai rakennuksella. Roottorien pyörimisliike aiheuttaa myös melua ja varjovälkettä, jotka nekin voidaan ymmärtää osaksi maisemaa (onko maisema rauhallinen vai levoton). II.5. Varoitusvalojen vaikutusta maisemaan ei ole huomioitu, erityisesti yöllä. Varoitusvalot kuitenkin muuttavat monet tähän asti liki va‐
lottomat yötaivaat täysin toisenlaisiksi, häiritseväksi teolli‐
suusalueiksi, joissa esim. tähtitaivas ei enää näykään yhtä kirkkaana kuin aikaisemmin, mikä on selvä huononnus nykyi‐
seen tilanteeseen. II.6. Karijoen kirkkoympäristössä ei ole huomioitu Pohjan‐
maan maakunnan puolelle suunnitteilla olevia tuulivoima‐
alueita, vrt. ed. kohdat 1 & 2. Näin ko. selvityksen kohdasta saa täysin väärän käsityksen, että etäisyys lähimpään tuulivoima‐alueeseen olisi 5 km, mil‐
lä viitataan ilmeisesti Rajamäenkylän tuulivoima‐alueeseen. Kuitenkin lähin etäisyys on vain 1km Dagsmark/Pyhävuoren tuulivoima‐alueeseen. Lisäksi noin 5 km etäisyydellä ovat myös sekä Lapväärtti‐Lakiakankaan että Kakkorin (9 voima‐
laa) ja Perkiön (9) tuulivoima‐ alueet. II.7. Isojokilaakson kyläasutusta ja Isojoen kirkkomaisemaa ei ole huomioitu muuta kuin RKY‐ kohdelistassa. Kuitenkin jo useasti mainitut Lapväärtti‐Lakiakangas ja Raja‐
126 peita. Suunnittelumääräysten mu‐
kaan tuulivoima‐alueiden liittämi‐
sessä sähköverkkoon on ensisijai‐
sesti pyrittävä hyödyntämään ole‐
massa olevia johtokäytäviä. Ao. asiat ratkaistaan yksityiskohtai‐
semman suunnittelun yhteydessä. Etelä‐Pohjanmaan liitto on maise‐
maselvityksessään tarkastellut Ete‐
lä‐Pohjanmaan vaihemaakunta‐
kaavassa osoitettujen tuulivoima‐
alueiden vaikutuksia valtakunnalli‐
sesti arvokkaille maisema‐alueille. Selvityksessä on huomioitu Etelä‐
Pohjanmaan tuulivoima‐alueiden vaikutukset myös muiden maakun‐
tien valtakunnallisesti arvokkaille maisema‐alueille. Pohjanmaan liiton vastuulla on arvioida Poh‐
janmaan puolella sijaitsevien tuuli‐
voima‐alueiden vaikutukset. mäenkylä sekä aikaisemmin mainitsematon Rimpikangas (9) aivan kirkonkylän läheisyydessä tulisivat ko. alueilla näky‐
mään, ehkä myös Dagsmark/Pyhävuori. II.8. Alle 10 voimalan tuulivoima‐alueita ei ole huomioitu, vaikka näitä on jo nyt suunnitteilla useita, kuten em. Kakkori ja Perkiö Karijoella sekä Rimpikangas Isojoella. Tällaiset 'pienemmät'kään tuulivoima‐alueet eivät ole mai‐
semassa näkymättömiä, joten niiden vaikutus maisemaan tulee myös arvioida, ja erityisesti niiden ja suurten tuulivoi‐
ma‐alueiden yhteisvaikutukset. Sellaista tilannetta ei saa syntyä missään kohtaa Etelä‐
Pohjanmaata, että katsoi minne tahansa, aina näkyy joku tuulivoima‐alue, iso tai 'pieni'. II.9. Kuvasovitteet ovat aivan liian pieniä ja väärin mitoitettu‐
ja, että niistä saisi oikeaa käsitystä tuulivoimaloiden koosta ja niiden vaikutuksesta maisemaan. Kuvasovitteiden tulisi olla vähintään A4‐sivun kokoisia ja ra‐
jauksen samanlaisen kuin ihmisellä hänen katsoessaan kau‐
aksi, jolloin aivan lähellä oleviin kohteisiin ei kiinnitä huomio‐
ta. II.10. Yhteenveto maisemaselvityksestä: Kuten alussa mainitaan, selvitys on selkeästi puutteellinen ja tulee täydentää vähintään edellä mainituilta kohdilta. Erityisesti tulee huomioida läntiseen Suupohjaan suunnitte‐
lussa olevat Pohjanmaan puoliset tuulivoima‐ alueet ja myös alle 10 voimalan tuulivoima‐alueet. III. NÄKYMÄVAIKUTUKSET Näkymävaikutusselvityksessä on käytännössä samat puutteet kuin maisemaselvityksessäkin (ks. ed.), ennen kaikkea se, että: III.1. Viereisten maakuntien ja alle 10 voimalan tuuli‐
voima‐alueiden vaikutuksia ei ole otettu huomioon. Hyvä asia on, maisemaselvityksestä poiketen, että myös Suupohjan alue on mukana tarkastelussa. Kuitenkin ainakin 127 Etelä‐Pohjanmaan liitto katsoo laadittujen selvitysten olevan riit‐
tävät huomioiden maakuntakaavan yleispiirteinen suunnittelutaso. III.2. Kuva 4, seudullisesti merkittävien tuulivoima‐
alueiden näkyvyys Isojoella ja Karijoella, on virheellinen, kos‐
ka siinä ei ole huomioitu Lapväärtti‐Lakiakankaan (39+43 voimalaa), Dagsmark/Pyhävuoren (SS) eikä Kakkorin (9), Per‐
kiön (9) ja Rimpikankaan (9) tuulivoima‐alueita. Tämä tuli esiin myös kaavaehdotuksen esittelytilaisuudessa Kauhajoella 4.12.2014. Näin ollen kuva, samoin kuin kaikki muutkin vastaavat kuvat tulee korjata tältä osin. Lisäksi kaikkiin kuviin ja karttoihin tulee merkitä myös vie‐
reisten maakuntien tuulivoima‐alueet, niin että kaikkien tuu‐
livoima‐alueiden yhteisvaikutus tulee selvästi nähtäväksi. Tällöin näkyy huomattavasti paljon selvemmin se, miten koh‐
tuuttomaan asemaan erityisesti Vanhakylä ja Ohrikylä joutui‐
sivat, jos lännen puolelle tulisi Lapväärtti‐Lakiakankaan (39+43) ja itäpuolelle Rajamäenkylän tuulivoima‐alue (80–
107), vain 1‐2 kilometrin päähän kylistä. Tämä on myös täysin ristiriidassa näkymävaikutusselvityksen johtopäätösten kanssa, jossa todetaan mm. (keltaisella pääl‐
leviivattu): Tuulivoimaloiden näkyvyys maisemassa riippuu puistojen sijainnista, maastonmuodoista sekä kasvillisuuden ja raken‐
nusten katvevaikutuksesta. Maisemavaikutukset ovat merkit‐
tävimpiä silloin, kun ne kohdistuvat visuaalisesti herkkiin, muutosta huonosti sietäviin maisemiin, kuten arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin tai erämaisiin luonnon‐ maisemiin. Kaavassa osoitetut tuulivoima‐alueet eivät sijoitu arvokkaille maisema‐alueille. Alueita rajattaessa maisema‐alueiden ja tuulivoimaloiden alueiden väliin on jätetty vähintään yhden kilometrin suojaetäisyys. Samaten yksittäiselle maisema‐
alueelle näkyvien tuulivoimapuistojen lukumäärää on rajoi‐
tettu. Näillä toimenpiteillä on tuulivoimaloiden näkyvyyttä maisemassa pyritty rajaamaan siten, että niillä ei olisi liialli‐
sia vaikutuksia maisemaan. Tuulivoimaloita ei voi niiden suuren koon vuoksi saada näky‐
mättömiin etenkään Etelä‐Pohjanmaan kaltaisessa korkoku‐
valtaan suhteellisen tasaisessa maisemassa. Puistot on otet‐
tava mukaan maisemarakenteeseen uutena historiallisena kerrostumana. Oleellista on, että puistoista ei tulisi liian hal‐
litsevaa elementtiä. Kaavan osoittamat tuulivoima‐alueet näkyvät laajimmin Kauhajoen, Kurikan, Jurvan ja Ilmajoen taajamiin sekä Kyrönjokilaaksoon Kauhajoelta limajoelle 128 ulottuvalla alueella. Myös Lapualla, Kauhavalla ja Karijoella tuulivoimapuistot näkyvät laajalle alueelle, mutta yhteen kohtaan näkyy pääsääntöisesti vain muutama voimala ker‐
rallaan. Näillä alueilla puistojen määrää ja sijoittumista onkin jo rajattu muun muassa juuri maisemaan kohdistuvien vaiku‐
tusten vuoksi. Mikään päälleviivatuista kohdista ei nyt päde Vanhakylään eikä Ohrikylään. Toisaalta samassa kohdassa todetaan: Tuulivoimaloiden näkyvyys maisemassa riippuu puistojen sijainnista, maastonmuodoista sekä kasvillisuuden ja raken‐
nusten katvevaikutuksesta. Maisemavaikutukset ovat merkit‐
tävimpiä silloin, kun ne kohdistuvat visuaalisesti herkkiin, muutosta huonosti sietäviin maisemiin, kuten arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin tai erämaisiin luonnonmaisemiin. Kaavassa osoitetut tuulivoima‐alueet eivät sijoitu arvokkaille maisema‐alueille. Alueita rajattaessa maisema‐alueiden ja tuulivoimaloiden alueiden väliin on jätetty vähintään yhden kilometrin suojaetäisyys. Samaten yksittäiselle maisema‐
alueelle näkyvien tuulivoimapuistojen lukumäärää on rajoi‐
tettu. Näillä toimenpiteillä on tuuli‐ voimaloiden näkyvyyttä maisemassa pyritty rajaamaan siten, että niillä ei olisi liialli‐
sia vaikutuksia maisemaan. Tuulivoimaloita ei voi niiden suuren koon vuoksi saada näky‐
mättömiin etenkään Etelä‐Pohjanmaan kaltaisessa korkoku‐
valtaan suhteellisen tasaisessa maisemassa. Puistot on otet‐
tava mukaan maisemarakenteeseen uutena historiallisena kerrostumana. Oleellista on, että puistoista ei tulisi liian hal‐
litsevaa elementtiä. Kaavan osoittamat tuulivoima‐ alueet näkyvät laajimmin Kauhajoen, Kurikan, Jurvan ja Ilmajoen taajamiin sekä Kyrönjokilaaksoon Kauhajoelta Ilma‐ joelle ulottuvalla alueella. Myös Lapualla, Kauhavalla ja Karijoella tuulivoimapuistot näkyvät laajalle alueelle, mutta yhteen kohtaan näkyy pääsääntöisesti vain muutama voimala ker‐
rallaan. Näillä alueilla puistojen määrää ja sijoittumista onkin jo rajattu muun muassa juuri maisemaan kohdistuvien vaiku‐
tusten vuoksi. Soinissa, Ähtärissä ja Alajärvellä tuulivoimalat eivät näy yhtä laajoille yhtenä isille alueille kuin Suupohjassa, mikä johtuu maakunnan itäosan metsäisyydestä ja mäkisyydestä. Erä‐
maisessa luonnonmaisemassa jo yhdenkin voimalan näky‐
vyys rikkoo mielikuvan koskemattomasta luonnosta. Siten 129 suhtautuminen luonnonmaisemien muutokseen tulee olla huomattavasti kriittisempi kuin suhteessa kulttuurimaise‐
miin, jotka ovat jo lähtökohtaisesti ihmisen muokkaamia ja rakentamia. Erilaiset viranomaisten vaatimat suojaetäisyy‐
det, kuten melun ja välkkeen rajoittaminen, aiheuttaa sen, että tuulivoima‐alueet tulevat pääosin sijoittumaan suhteelli‐
sen syrjäisille metsäalueille. Tällöin maakuntakaavassa on huolehdittava siitä, että maakunnassa kyetään säilyttämään myös sellaisia erämaisia ympäristöjä, joissa maisemat ovat vapaita teknisistä rakennelmista. Tässä etenkin kansallispuis‐
tojemme maisema on vaalimisen arvoinen. Tässä taas kaikki päälleviivattu sopii erityisesti sekä Lapväärt‐
ti‐Lakiakankaan että Rajamäenkylän tuulivoima ‐alueisiin, ja osoittaa osaltaan, että näitä alueita ei olisi saanut hyväksyä tuulivoima‐alueiksi alunperinkään. Tuulivoimahankkeiden kokonaistilannetta Isojoella ja Karijo‐
ella ja erityisesti Vanhakylän ja Ohrikylän osalta voi jo katsoa liitteen 1kuvasta /1/. Kuva on otettu Mikonkeitaan YVA ‐
selostuksesta ja siihen on lisätty kunkin tuulivoima‐alueen voimaloiden lukumäärä sekä kartasta puuttunut Rimpikan‐
kaan 9 voimalan alue Isojoen kirkonkylän välittömässä lähei‐
syydessä. III.3. 3D‐mallinnusta ei ole tehty Suupohjasta Tämä on selvä puute ja tulee korjata. Samoin mallinnuskuviin pätee sama, mikä maisemaselvityskuviin, että mallinnuskuvi‐
en tulee olla vähintään A4‐kokoisia ja niiden rajauksen vasta‐
ta ihmisen normaalia tapaa katsoa maisemaa. IV. LINNUSTOSELVITYS IV.l. Selvityksen luotettavuus Selvityksen tekstissä viitataan useassa kohdassa siihen, että tietoa ei ole riittävästi, mm. sivuilla 10, 19, 21, 69 s.10: den tutkimusten lukumäärä. Tässä yhteydessä on huomioita‐
va, että metsään rakennetuista tuulivoimapuistoista ei ole tutkimuksia vaikutuksista lintujen tiheyteen: tutkitut voima‐
lat ovat sijainneet pelloilla ja merenrannoilla. Myöskään 130 Linnusto‐ ja luontoselvitykset tar‐
kentuvat yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. kaikkia lajeja ja laji ryhmiä ei ole erikseen tutkittu, minkä vuoksi tuulivoimaloiden vaikutuksista lintujen populaatioti‐
heyteen tarvitaan lisää tutkimustietoa. Ei ole selvää näyttöä siitä, että linnut tottuisivat tuulivoima‐
puistoihin ja lakkaisivat välttelemästä tuulivoima‐alueita elinympäristöinään. Tarkasteltaessa tuulivoimalan iän merki‐
tystä lintujen tiheyksiin todettiin, että mitä pidempään Sekä Lapväärtti‐Lakiakangas että Rajamäenkylä ovat nimen‐
omaan metsäalueita! s. 19: muuttoreitit, lintujen muutonaikaiset levähdysalueet ja pesi‐
mäalueet on esitetty kuvassa 2. Suupohjan osalta maakun‐
nallisesti arvokkaimpia pesimäalueita ei ole selvitetty. Kuvan lentoreitit kuvaavat muuton painopistettä. lintujen muuttoa tapahtuu kuitenkin varsin laajalla rintamalla koko alueen yli. Sekä Lapväärtti‐Lakiakangas että Rajamäenkylä ovat nimen‐
omaan sijaitsevat juuri Suupohjassa! s. 21: Etelä‐Pohjanmaan puoleisessa Suupohjassa lintujen muuttoa on seurattu viime vuosina etenkin Kauhajoen suunnalla (Suu‐
pohjan lintutieteellinen yhdistys 2013). Havaintoja on kerty‐
nyt myös Teuvalta ja Isojoelta. Havainnointi on painottunut tunnetusti hyville ja helposti saavutettaville lintupaikoille, joten monilta vaikeasti saavutettavilta alueilta, kuten syr‐
jäiset suot, tietoa on kertynyt vähän. Havaintojen perusteella voi hahmottaa muuton pääpiirteet varsin luotettavasti, vaik‐
ka yksityiskohtaisten muuttoreittien ja muuttavien lintumää‐
rien arviointi ei ole aina mahdollista. Kuinka hyvin (Lapväärtti‐)Lakiakangas ja Rajamäenkylä on havainnoitu? Ne sijaitsevat juuri Isojoella ja molemmissa on syrjäisiä soita. s. 69: Maakuntakaavalla pyritään ohjaamaan vähintään seudulli‐
sesti merkittävien tuulivoimapuistojen sijaintia siten, ettei maakunnassa pesiville tai alueen yli muuttaville linnuille ai‐
heudu merkittäviä haittavaikutuksia. Kaavan laadinnassa huomioidaan pesimäalueina ja muutonaikaisina levähdys‐ ja 131 ruokailualueina merkittävät alueet sekä muuttoreitit siltä osin, kun ne ovat tiedossa. Maakuntakaavan erityisvaati‐
muksena on arvioida maakunnan tuulivoima‐alueiden yhteis‐
vaikutuksia. Maakuntakaavan osoittamat tuulivoimapuiston alueet sijoit‐
tuvat pääosin etäälle tiedossa olevista lintujen tärkeistä pe‐
simäalueista. Tuulivoima‐alueet 7 ja 8 sijoittuvat sen verran lähelle lintujen maakunnallisesti tärkeää pesimäsuota, s. 70: Toiselle puolikkaalle maakuntakaavan osoittamista tuulivoi‐
ma‐alueista ei ole kaavan laadinnan vaiheessa tehty hanke‐
kohtaista tai erityistä aluekohtaista ympäristövaikutusten arviointia ja tiedot alueella pesivistä ja levähtävistä linnuista ovat hajanaisia. Alueilla esiintyy kuitenkin n valtaosin talo‐
usmetsää, ojitettuja soita ja turvetuotantoalueita, minkä vuoksi alueet eivät todennäköisesti ole merkittäviä lintujen pesimä‐ tai levähdysalueita. Suojelullisesti arvokkaita lintuja voi kuitenkin pesiä, soida ja levähtää tuulivoima‐alueiden vanhojen metsien laikuissa, pienvesien äärellä tai ojittamat‐
tomilla soilla. Arvokkaiden lintulajien reviirit ja elinympäristöt tulee selvittää ja huomioida hankevalmistelun yhteydessä. Koskeeko tämä (Lapväärtti‐)Lakiakangasta ja Rajamäenkylää?
s. 71: Yhteenvetona voidaan todeta, että toteutuessaan Etelä‐
Pohjanmaan maakuntakaavan mukaiset tuulivoimapuistot aiheuttavat pesivälle ja muuttavalle linnustolle sekä häiriö‐, este‐ että törmäysvaikutuksia. Vaikutuksia on arvioitava kriit‐
tisesti ja ne tulee ottaa huomioon maakuntakaavan jatko‐
valmistelussa niin alueiden rajausten kuin suunnitte‐
lu‐määräysten suhteen. Voidaan kuitenkin todeta, että Etelä‐
Pohjanmaan tuulivoima‐alueiden linnustovaikutukset eivät todennäköisesti vaikuta minkään Suomessa esiintyvän lajin elinvoimaisuuteen valtakunnallisella tasolla. Tuulivoima‐ ra‐
kentamisen vaikutukset linnustoon ovat ensisijaisesti paikalli‐
sia tai seudullisia. On myös huomattava, että tuulivoima‐
alueiden läntisen ja itäisen tihentymän väliin jää maakun‐
taan noin 50 ‐ 80 kilometrin levyinen tuulivoimarakentami‐
sesta vapaa vyöhyke, joka osaltaan lieventää kaavan linnus‐
tovaikutuksia. Kun on näin suuri epävarmuus niin monesta oleellisesta asi‐
132 asta, onko yhteenvedon päätelmä oikea: IV.2 Törmäysarviot Törmäysarvioissa sähköjohtoihin tuulivoima‐alueen etäisyys on laskettu lähimpään suurjännitejohtoon (s. 26). Kuitenkin käytännössä tuulivoima‐aluetta ei useinkaan voida liittää vieressä kulkevaan suurjännitejohtoon lyhintä mahdol‐
lista reittiä, vaan liittyminen voidaan tehdä vasta lähimpään olemassa olevaan tai rakennettavaan sähköasemaan. Tämä taas voi olla useiden kilometrien, jopa kymmenien kilometri‐
en päässä. Näin esimerkiksi arviot sekä alueen 18, Lakiakangas, että alueen 22, Rajamäenkylä, sähkönsiirron törmäysvaikutuksista ovat puutteellisia tai virheellisiä. Lakiakankaan tuulivoima‐hanke on tällä hetkellä jaettu kah‐
tia. Lakiakangas_1 on tarkoitus liittää läheiseen Kristiinan‐
kaupunki‐Kankaanpää 110 kV ‐linjaan, johon etäisyyttä hank‐
keen sisäiseltä sähköasemalta tulisi arviolta 6‐7 km. Vastaa‐
vasti Lakiakangas_2 on tarkoitus liittää Kristiinankaupunki‐
Ulvila välisen 400 kV linjan viereen rakennettavan 110 kV linjan kautta Kristiinankaupungissa sijaitsevalle sähköasemal‐
le. Matkaa tänne on noin 30 km. Rajamäenkylän hankkeessa puolestaan on kaksi sähkönsiir‐
tovaihtoehtoa, toinen em. Kristiinankaupungissa sijaitsevalle sähköasema IIe, jonne on matkaa arviolta sama 30 km kuin Lakiakankaassakin. Toinen vaihtoehto on uusi 110 kV linja Kärjenkylään mahdollisesti rakennettavalle uudelle sähkö‐
asemalle, jonne matkaa on selvityksen taulukossa merkitty noin 10 kilometriä. Jälkimmäisen vaihtoehdon, uusi 110 kV linja Kärjenkylään, osalta on myös huomattava erityisesti kaksi asiaa: 1) Linja tulisi ennakkotietojen mukaan kulkemaan Vanhaky‐
län läpi, mahdollisesti ns. Hangonpään alueella, jossa sijait‐
see myös muuttolintujen, kuten joutsenen levähdysalueena käyttämä peltoaukea. Tämä on kyläläisten yleisessä tiedossa. 2) Linja tulisi kulkemaan Vanhakylä‐Kärjenkoski välisen maantien vierustaa. Tämän tien lännen puolelle on suunnit‐
teilla em. Lapväärtti‐Lakiakankaan hanke ja tien idän puolella vain muutaman kilometrin päässä on Hanhikeitaan suojeltu 133 Linnustovaikutukset tarkentuvat yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä kun voimaloiden mää‐
rä, sijoittelu ja liityntäpisteet säh‐
könsiirtoverkkoon ovat tiedossa. Natura‐alue. Tästä ja siten tämän suunnitellun 110 kV linjan linnusto‐ ja muista vaikutuksista ei kuitenkaan ole kaava‐
asiakirjoissa eikä Natura‐arvioinnin tarveharkinnassa mitään mainintaa, vaikka hankkeen YVA‐ohjelmassa nämä esitetään. Voimaloiden lukumäärän osalta samassa taulukossa on La‐
kiakankaan osalta virheellinen tieto, 20 voimalaa. Oikea lu‐
kumäärä on Lakiakangas_1 20 voimalaa ja Lakiakangas_2 23 voimalaa, joista viime mainituista 8 Kristiinankaupungin puo‐
lella, mutta linnuthan lentävät kunta‐ ja maakuntarajoista välittämättä. Näin ollen oikeat törmäysarviot ovat: Lakiakangas: 20+7+23+30 = 80 Rajamäenkylä: 107 + 10,5 = 117,5 tai 107 + 30 = 137 IV.3. Pohjanmaan maakuntaliiton teettämää Natura‐arvio Onko linnustovaikutuksia arvioitaessa otettu huomioon Poh‐
janmaan maakuntaliiton teettämää Natura‐ arviota /2/ ? Sieltä näkee selvästi mm. että niin kurjen kuin metsähanhen muuttoväylät ylittävät sekä Lakiakankaan että Rajamäenky‐
län hankealueet, kuvat 7‐10: IV.4. Rajamäenkylä Linnustoselvityksessä Rajamäenkylää käsitellään vain muu‐
taman virkkeen verran. Tämä ei mitenkään voi olla riittävää niin suuren ja tärkeän erämaisen alueen ollessa kyseessä. Selvityksessä on useita kohtia, joiden perusteella voi päätel‐
lä, että Rajamäenkylän aluetta ei ole riittävästi tutkittu lin‐
nuston osalta (ks.ed.sivuilla). Selvitykseen liittyvää linnusto‐
tarkkailua on tehty vain keväällä (Jynx 2014); mutta siitä ei ole annettu tarkempia tietoja arvioitavaksi, eikä yksi ainoa tarkkailujakso yhtenä ainoana vuonna voi antaa riittävää ku‐
vaa alueen linnustosta. Selvityksessä mainitaan vain yksi lintudirektiivin liitteen 1 mukainen uhanalainen lintulaji, ilmeisesti alueella pesivä kalasääski, mikä on yleisessä tiedossa. Alueella pesii kuiten‐
kin monen paikallisen havainnoijan mukaan myös mm. maa‐
kotka, jota selvityksessä ei ole mainittu. 134 Etelä‐Pohjanmaan liitto on saanut alueen linnusto‐ ja luontoselvityk‐
set. Maakuntakaavan linnustovai‐
kutukset ‐selvitystä on täydennetty hankkeeseen valmistuneiden selvi‐
tysten pohjalta, Kalasääsken pesä huomioidaan vaihemaakuntakaa‐
van jatkosuunnittelussa 1 km pus‐
kurivyöhykkeellä, sekä lisäksi aluerajauksen tarkistuksessa huomioidaan linnustoselvityksen osoittama saalistus‐reitti etelä‐
lounaaseen. Muutetaan tuulivoi‐
ma‐alueen rajausta yllä olevan mu‐
Tarkempia lintuhavaintoja on liitteessä /3/, jota kuitenkaan ei saa julkistaa yleiseen tietoon. Edellisessä kohdassa mainitussa Pohjanmaan liiton teettä‐
mässä Natura‐arvioinnissa näkee selkeästi, miten ainakin metsähanhen ja kurjen muuttoväylät kulkevat myös Rajamä‐
enkylän alueen yli. Kuitenkaan kyseiseen Natura‐arviointiin ei ole mitään viittausta. Rajamäenkylän alueella on useita luonnontilaisia soita, jotka tuulivoimahankkeen toteutuessa jäisivät voimaloiden ympä‐
röimiksi. Erityisesti tämä koskee alueen keskellä olevia Vir‐
sunkeidasta ja Virsun lampia. Se, miten tällainen vaikuttaisi soilla elävään ja soita muuten käyttävään linnustoon, ei ole selvityksessä otettu ollenkaan huomioon. V. YHTEENVETO Me allekirjoittajat, jotka asumme Isojoen Vanhassakylässä tai olemme sieltä kotoisin, olemme ällistyneitä, suorastaan tyr‐
mistyneitä siitä, että kotikylämme molemmin puolin on maa‐
kuntakaavaehdotuksessa merkitty niin valtavat tuulivoima‐
alueet. Lounaan puolella on Lapväärtti‐Lakiakankaan hanke (39+43 tuulivoimalaa) ja koillisen puolella Rajamäenkylän hanke (80–
107 tuulivoimalaa). Molemmat hankkeet ovat osin vain alle kahden kilometrin etäisyydellä asuintaloista. Lisäksi luoteen puolella on Dagsmarkin hanke (55 tuulivoimalaa) alle 10 ki‐
lometrin päässä ja Rimpikankaan hanke (9 voimalaa) Isojoen kirkonkylän välittömässä läheisyydessä. Se, että osa Lapväärtti‐Lakiakankaan hankkeesta ja Dagsmar‐
kin hanke ovat Pohjanmaan maakunnan puolella, ei muuta tilannetta, sillä haittavaikutukset välittyvät ja tuulivoimalat näkyvät, oli välissä maakuntaraja tai ei. Yhtä ihmeissämme olemme siitä, että Etelä‐Pohjanmaan liit‐
to on jo antanut Isojoen ja Karijoen kunnille sekä tuulivoima‐
toimijoille luvan viedä em. Lapväärtti‐Lakiakankaan ja Raja‐
mäenkylän hankkeita eteenpäin, vaikka tuulivoimakaavaeh‐
dotus tulee nähtäville vasta nyt. Rajamäenkylän hanke ei myöskään ollut mukana kaavan luonnosvaiheessa, vaan on lisätty kaavaan pelkästään maa‐
kuntahallituksen päätöksellä. Näin lähialueiden ja maakun‐
nan asukkailla ei ole ollut tietoa ja mahdollisuutta antaa Ra‐
135 kaisesti. Tarkemmat suojaetäisyy‐
det määritellään YVA‐menettelyssä sekä osayleiskaavoituksen yhtey‐
dessä. Virsunkeidas on kaavaehdotukses‐
sa merkitty luonnon monimuotoi‐
suuden kannalta erityisen tärkeänä alueena LUO‐merkinnällä. Rajamä‐
enkylän tuulivoima‐alueen rajausta muutetaan siten, että kalasääsken pesä huomioidaan vaihemaakunta‐
kaavan jatkosuunnittelussa 1 km puskurivyöhykkeellä, sekä lisäksi aluerajauksen tarkistuksessa huo‐
mioidaan linnustoselvityksen osoit‐
tama saalistusreitti etelä‐
lounaaseen. Tarkemmat suojaetäi‐
syydet määritellään YVA‐
menettelyssä sekä osayleiskaavoi‐
tuksen yhteydessä. Aluerajauksen muutoksella myös tuulivoimaloi‐
den etäisyys Vanhakylästä kasvaa. Osallisilla on ollut mahdollisuus antaa kaavaehdotuksesta muistu‐
tus. Vaihemaakuntakaavassa osoitetut alueet on osoitettu teknis‐
taloudellisesti parhaille paikoille huomioiden Ei‐analyysin tulokset. Tuulivoima‐alueiden keinotekoinen jako tasapuolisesti ympäri maakun‐
taa ei ole tarkoituksenmukaista. Tuulivoimarakentaminen tuo väis‐
tämättä mukanaan myös kielteisiä vaikutuksia, jotka kohdistuvat luonnollisesti tuulivoima‐alueiden keskittymien läheisyyteen. Tuulivoiman ja bioenergian lisää‐
minen ovat Etelä‐Pohjanmaan maakuntastrategian 2040 mukaisia tavoitteita kansallisten ja kansain‐
välisten ilmasto‐ ja energiatavoit‐
teiden saavuttamiseksi ja energian‐
tuotannon omavaraisuusasteen nostamiseksi. Etelä‐Pohjanmaan liitto valmistelee myös muita vai‐
hemaakuntakaavoja. Vaihe‐
maakuntakaava III käsittää turve‐
tuotannon tarpeiden ja suo‐
luonnon arvojen yhteensovittami‐
sen sekä seudullisesti merkittävien energialaitosten ja bio‐energian logistiikkaketjujen toimintaan liit‐
tyvien aluevarausten merkitsemis‐
tä kaavaan. Rauno Koivurannan ym. muistutus (12 allekirjoittajaa) Mielipide: Kannanotto suunnitelmaan koskien Rajamäenkylän Tuuli‐ voima hankealuetta. jamäenkylän hankkeesta palautetta Etelä‐Pohjanmaan liitol‐
le. Kun kaavaehdotuksessa on vielä vastaavanlaiset isot tuuli‐
voimakeskittymät Kurikan‐Ilmajoen ja Soinin‐ Ähtärin alueil‐
la, muun maakunnan ollessa tuulivoima‐alueista vapaa, ei voi kuin todella suuresti ihmetellä kaavaehdotusta kokonaisuu‐
dessaan. Vielä on kuitenkin mahdollista muuttaa kaavaa oleellisesti, mm. poistamalla kokonaan Lakiakankaan ja Rajamäenkylän tuulivoima‐alueet sekä niiden sisältämien luontoarvojen että niiden mukanaan tuomien lähialueen asukkaille aiheutuvien monien haittavaikutusten takia. Myös on vielä mahdollista muuttaa kokonaan Etelä‐
Pohjanmaan maakunnan kokonaisstrategiaa uusiutuvan energian kohdalla ja suunnata voimavarat ensisijaisesti muun uusiutuvan energian kuin teollisen kokoluokan tuulivoima‐
loiden käyttöön. Tällä tavalla saataisiin myös varmemmin kasvatettua pitkäai‐
kaisesti paikallista ja maakunnallista työllisyyttä, sekä lisättyä aitoa maakunnallista energiaomavaraisuutta esimerkiksi krii‐
sitilanteita varten. 136 Allekirjoittaneet alueen maanomistajat ja asunnon omistajat olemme huolestuneina seuraavista meille erittäin merkittä‐
vistä seikoista, joita mielestämme kaavoitusesityksessä ei ole riittävästi huomioitu. Pohjavesi: Kaikki kotitaloudessa ja maatalouden liitännäis‐elinkeinossa käyttämämme vesi tulee kyseisen suunnittelualueen sisällä olevista pohjavesimuodostumista. Suunnitelmien mukaan on mahdollista, että voimaloiden perustuksia kaivetaan jopa (8) kahdeksan metrin syvyyteen. Jolloin on suuri vaara, että näillä kaivannoilla on veden laatua huonontava vaikutus tai on jopa mahdollista kaivantoon syn‐
tyvä uusi purkauskohta ja samalla tuhota meidän käytös‐
sämme olevat veden ottamat kokonaan. Meille pohjavesi on niin tärkeä asia että kaikki siihen vaikut‐
tavat asiat olisi perusteellisesti selvitettävä ennen kuin maa‐
kuntakaavassa alueelle annetaan mahdollisuus sijoittaa voi‐
maloita. Erityinen huomio on yleisesti tiedossa oleva seikka, että tässä on kyseessä koko voimala‐alueella olevat niin sanotut peit‐
teiset kerrosmuodostumat, jolloin pohjavesien liikkeiden määrittäminen vaatii erityisosaamista ja laajoja tutkimuksia. Vaikutukset maa‐/metsäalueiden käyttöön: Lopullisen kaavoituksen myötä alue kokonaisuudessaan muuttuu Energiatuotanto‐alueeksi, jolloin esille tulee erilai‐
sia kieltoja käyttö‐ ja liikkumisrajoituksia. Me maanomistajat, jotka emme ole vuokranneet alueitam‐
me voimalayhtiölle, olemme huolestuneita näistä kiinteistö‐
jämme kohtaan tulevista rajoiterasitteista, edunmenetyksistä ja mahdollisista tilojemme pirstoutumisista. Matkapuhelinliittymien puhelut ja niihin aiheutuvat häiriöt kyseiseltä alueelta. Kuka meille korvaa näistä aiheutuneet vahingot? Asuinkiinteistöjen arvon alennus: Aktia kiinteistövälitysyhtiö on tehnyt Suomessa perusteelli‐
sen selvityksen asuin‐ ja vapaa‐ajan kiinteistöjen arvonalen‐
nuksesta. Mikäli kiinteistö sijaitsee alle (3) kolmen kilometrin etäisyydellä voimala‐alueesta, kiinteistön arvonalennus on 137 Kaavaehdotusta muutetaan siten, että tuulivoimaloiden alueet sekä luokitellut pohjavesialueet eivät ulotu päällekkäin. Vaihemaakuntakaavan tuulivoima‐
loiden alueet on merkitty kaava‐
kartalle alueiden erityisominaisuut‐
ta kuvaavalla tv‐merkinnällä. Alu‐
eiden pääkäyttömuoto säilyy edel‐
leen entisenlaisena, pääosin maa‐ ja metsätalousalueena. Alueen erityisominaisuutta kuvaava tv‐
merkintä asettaa reunaehtoja, jot‐
ka on otettava huomioon suunni‐
teltaessa alueiden käyttöä. MRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus ei ole voimassa tuulivoima‐alueilla. 1/3 siis n. 33 %. Voimala‐alueen etäisyys asutuksesta: Mielestämme voimalakaava tulee sijoittaa riittävän kauaksi asutuksesta ja vähintään Sosiaali‐ ja terveysministeriön ai‐
emmin esittämä {2) kahden kilometrin etäisyydelle asutuk‐
sesta. Maankäyttö‐, rakennus‐ ja Ympäristösuojelulain perus‐
teella on toteutettava terveellistä ja turvallista ympäristön huomioivaa rakentamisohjetta, joten tässä on huomioitava mm. voimaloiden aiheuttama melu, jäävaara ja lisääntynyt tulipalovaara ja muut lähialueelle tulevat riskit, joten etäisyys on myös tärkeä. Vahingonkorvausmenettely: Jos kaava toteutetaan. Onko meillä mahdollisuus hakea va‐
hingon korvausta Maakuntaliitolta vai kunnalta vai joitain muulta taholta? Odotamme Maakuntaliiton asiantuntijoiden vastaavan tähän kysymykseen ja antanette meille niistä sel‐
keät ohjeet. Sillä pahimmassa tapauksessa tulemme kärsi‐
mään satojentuhansien eurojen menetykset. Maakuntakaavan tarkoitus on oh‐
jata yksityiskohtaisempaa suunnit‐
telua eikä sen perusteella rakenne‐
ta suoraan tuulivoimaa. Tarvitaan yleiskaava, jossa tehdään vaikutus‐
tenarvioinnit alue‐ ja hankekohtai‐
sesti. MRL 28 § mukaisesti maa‐
kuntakaavaa laadittaessa on pidet‐
tävä silmällä alueiden käytön ta‐
loudellisuutta ja sitä, ettei maan‐
omistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Tuulivoimaloiden alueen merkitsemiseen käytetty alueen erityisominaisuutta kuvaava mer‐
kintä osoittaa sitä potentiaalia, mitä alueella on. Alueiden pääkäyt‐
tömuoto säilyy entisenlaisena, eikä alueella ole voimassa MRL 33 § mukainen rakentamisrajoitus. Merkinnän myötä maanomistaja päättää edelleen omien alueidensa käytöstä. Maankäyttö‐ ja rakennus‐
laki lähtee siitä, että maakuntakaa‐
va yleispiirteisenä kaavana ei johda lähtökohtaisesti korvauskysymys‐
ten esiin nousemiseen. Ainoa maa‐
kuntakaavaan liittyvä korvausky‐
symys liittyy ehdolliseen rakenta‐
misrajoitukseen (MRL 33 §), joka saattaa johtaa joko alueen lunas‐
tamiseen tai korvauksen maksami‐
seen. Alajärven ja Soinin tuulivoima‐alueet (7, 8, 9, 10, 11 ja 21) Yksityisen muistutus Etelä‐Pohjanmaan liiton vastine Joni ja Rene Westmanin muistutus Mielipide maakuntakaavaan tuulivoima‐alueesta 463 Soinista Tuulivoimaselvityksen alueesta 463 on maakuntakaavaehdotuksessa muodostettu Korkeamaan tuuli‐
voima‐alue (nro 9). 138 OSAYLEISKAAVALUONNOKSET SIJAINTI JA TEHOT Suunnitellut voimalat ovat aivan liian lähellä asutusta. Voi‐
maloiden, etenkin myöhemmässä vaiheessa, suunnitellut tehot (koko) ovat liian suuret. Suurempien voimaloiden osal‐
ta EI ole riittävästi kokemusta tai edes tutkimuksia niiden haitoista ja muista vaikutuksista. On vastuutonta ryhtyä näin suuriin hankkeisiin arvioiden pohjalta ja vaatia vielä asukkai‐
den hyväksyntää asialle, josta kukaan ei vielä tiedä riittävästi.
Etäisyys lähimpään asuntoon on 1 km. Yhteisviranomaisen lausuntoon 12.12.2013 sisältyvästä Länsi‐ ja Sisä‐Suomen aluehallintoviraston antamasta lausunnosta ilmenee, että ”Nyt suunnittelun lähtökohdaksi on otettu 3 MW:n laitokset ja jatkossa voimalat ovat todennäköisesti 4‐6 MW:n kokoisia. Suuremmat voimalat tuottavat paljon voimakkaampaa pieni‐
taajuista ääntä kuin 2‐3 MW:n voimalat ja melun tuotto 10 m korkeudella mitattuun tuulen nopeuteen verrannollisena on suurempaa kuin 2‐3 MW:n voimaloilla. Iso‐Britannian suun‐
nitteluohjeen ETSU‐R‐97 mukaan suositus suojaetäisyydeksi on 10 x napakorkeus. 2‐3 MW:n laitoksella napakorkeus on luokkaa 120‐ 140 m eli suojaetäisyys on 1200–1400 metriä. Jos napakorkeus on 200 m (4‐6 MW:n voimala), suojaetäi‐
syyden tulisi olla 2 km.” Yhdymme edelliseen lausuntoon ja vaadimme myllyjen määrän vähentämistä sekä suojaetäi‐
syyksien pidentämistä. Voimaloiden; myllyjen tehot taas asettavat vielä pidemmät minimietäisyydet. Kun kyse on 2 MW:n voimaloista, eli ns. teollisuusluokan voimaloista, pitäisi minimietäisyyden lä‐
himmistä asunnoista tai vapaa‐ajan asunnoista olla yli 2 km, jos voimaloita on vain yksi. Kaavaluonnoksen mukaan tehot ovat Korkeamaan voimalois‐
sa 2‐5 MW. Minimietäisyyden tulee olla paljon suurempi, jos voimaloita on enemmän, kuten tässä tapauksessa. Sama mi‐
nimietäisyys pätee jos lähistöllä on Natura‐alue. Vaadimme, että etäisyyksiä pidennetään tuntuvasti ja että asutusta lä‐
hinnä olevat myllyt jätetään kokonaan rakentamatta. Lisäksi 5 MW:n voimaloista ei ole tutkimustuloksia olemassa, koska niin suuria voimaloita ei vielä ole. Ja eritoten kun voi‐
maloita ollaan suunnittelemassa näin lähelle toisiaan, on noudatettava varovaisuusperiaatetta. Haitat pitää huomioida jo ennen rakentamista, ettei myllyjä myöhemmin jouduta sulkemaan ja purkamaan monien haittavaikutustensa vuoksi. Nykyinen suunnitelma ja menettely voidaan kuvata erittäin 139 Osayleiskaavoitus on maakunta‐
kaavoituksesta erillinen prosessi, jonka puitteissa on erillinen mah‐
dollisuus antaa palautetta. Muistu‐
tus ei käsittele maakuntakaavaeh‐
dotusta. arveluttavaksi ja epäeettiseksi ihmiskokeeksi. Lisäksi muistutamme, että 5MW voimaloita ei yritetä sijoit‐
taa näin lähelle ihmisiä missään muualla Euroopassa. Suo‐
messa on jo hyvin kielteisiä kokemuksia isompien voimaloi‐
den asutuksen läheisyyteen sijoittamisesta. MELU Meluhaitat ovat keskeisimpiä huolenaiheitamme. Alueella on lähtötilanteessa erittäin rauhallista ja hiljaista. Jo 35 dB:n ääni kuulostaa kovalta, saati sitten sitä suuremmat äänet. Kuvattu n. 35 dB asuinalueella ylittää selvästi arvon: Häiritse‐
vä taustamelu yöaikaan: 28–31 dB. Tuulivoimaloiden matala bassomelu vaimenee vain vähän ilmakehässä ja talojen ra‐
kenteissa. Tyypillisesti yli 2 MW:n tuulivoimalan tapauksessa tuulen voimakkuudella 8 m/s erottuu selvästä jaksollinen (sekunnin välein toistuva) alle 150 Hz:n taajuinen ääni. Tämä melu erottuu varsinkin iltaisin jopa tv:n äänen yli normaalin suomalaisen omakotitalon sisätiloissa 1500 metrin päässä voimalasta. Melua ei voi vähentää esim. vaihtamalla ikkunat uusiin. Tätä melua on verrattu esimerkiksi talon ulkopuolella olevaan rekan tyhjäkäyntiääneen. Melun häiritsevyys on kui‐
tenkin paljon suurempi kuin autojen aiheuttama melu; 40 dB (A) tuulivoimamelu vastaa 70 dB (A):n maantiemelua. Tuuli‐
voimalan melu aiheuttaa unettomuutta, verenpaineen nou‐
sua ja tinnitusta. Yleisesti ottaen levon määrä ja laatu kärsii. Nyt melumallinnukset on toteutettu 3‐3,3 MW tuulivoima‐
loilla. Näiden voimaloiden valmistajan ilmoittamat ääniteho‐
tasot LWA vaihtelevat 106–107,5dB välillä. Markkinoilla ole‐
vien 4,5‐5MW voimaloiden äänitehotasot LWA ovat vaihdel‐
leet melumallinnuksissa 109,5dB‐111dB välillä. Tämä ero äänitehotasoissa vaikuttaa melun leviämiseen olennaisesti. Tästä syystä laadittuja melumallinnuksia ei voida pitää rele‐
vantteina. Nyt laadittujen melumallinnuksien perusteella ei voida tehdä mitään totuudenmukaisia arvioita melun vaiku‐
tuksista ympäristöön. Vaadimme, että melumallinnukset tehdään asianmukaisilla tuulivoimamalleilla ja ääniteho‐
tasoilla. Lisäksi tulee huomioida, ettei mallinnusta räätälöi‐
den tilanteeseen sopivaksi. Mikä tarkoittaa, ettei lähimmäksi asuntoja tulevia myllyjä huomioida mallinnuksissa rajoituksil‐
la tai pienempiä.asta riippumatta. Edellä mainittujen huomi‐
oiden lisäksi vastaavissa kohteissa melumallinnuksien äänita‐
sot ovat eronneet mitatuista arvoista noin 9‐12 dB esim. Raahen Kopsassa ja Porin Peittoossa. Mallinnuksissa arvot ovat olleet alhaisempi mitä mitatuista. Tästä johtuen sijoitte‐
140 lulla tulee vaikuttaa siihen, että äänitasot alittuvat selvästi kaikissa kohteissa. Pienitaajuisen melun terveyshaitoista on vielä erittäin vähän tietoa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan tuulivoimaloille on tyypillistä melutason vaihtelu sekä tuuli‐
voimaloiden pystyttäminen alueille, jossa taustamelutaso on alhainen. Useammassa tutkimuksessa tuulivoimaloiden me‐
lun onkin havaittu olevan kiusallisempaa kuin keskiäänitasol‐
taan samansuuruisen liikennemelun. Toisin kuin liikenteen melu, tuulivoimaloiden melupäästöt eivät vähene ratkaise‐
vasti yön ajaksi. Nykyiset melumallinnukset pohjautuvat vain positiivisimpaan melulaskelmaan sekä alueelle suunnitelta‐
viin pienimpiin voimalavaihtoehtoihin. Ne myös jättävät jok‐
seenkin huomiotta nykyisin tiedossa olevat 1) meluhaitan merkittävän vaihtelevuuden esim. tuulien ja käyttönopeuksi‐
en mukaan ja 2) matalien äänitaajuuksien meluongelmat. On myös huomioitava, että koko alue on nykyisellään erittäin rauhallinen ja hiljainen edustaen luonnonrauhaa parhaimmil‐
laan. Tämä katoaa peruuttamattomasti alueelta ja sen lähis‐
töltä. Erilaiset sääolosuhteet vaikuttavat melupäästöjen kulkeutu‐
miseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos katsoo eräässä lau‐
sunnossaan ympäristöministeriölle, että mallinnusepävar‐
muuksien vuoksi ainakin isoissa tuulivoimapuistoissa on olta‐
va vähintään ohjeellisia minimisuojaetäisyyksiä (etäisyys esim. lähimpään asutuskeskittymään). Nyt ohjeistuksessa todetaan, että sijoitettaessa tuulivoima‐alue alle 2 km:n etäisyydelle asutuksesta, vaadimme yksityiskohtaisia selvi‐
tyksiä. Meluselvitykset ja mallintamiset on tehtävä uusimpien oh‐
jeiden mukaan. Meluselvityksestä pitää löytyä ne elementit, jotka sisältyvät ympäristöministeriön keväällä 2014 antamiin Ympäristöhallinnon ohjeisiin 2/2014 melun mallintamisesta. Myös mm. sisämeluarvio pitää löytyä. Tässä yhteydessä tuu‐
len suunnat pitää olla selvitettyinä ja myös niiden vaikutuk‐
set äänen ja melun kulkeutumiseen. Myös Aluehallintoviras‐
ton lausunnon mukaan YVA‐selostuksessa tuuliolosuhteista on tehtävä tarkempi selostus muun muassa siksi, että tuuli on yksi melun tasoon vaikuttavista tekijöistä. LENTOESTEVALOT Kyseisen alueen voimaloiden vilkkuvat ja näkyvät lentoeste‐
valot (varoitusvalot lentoliikenteelle, AINA toiminnassa) vai‐
141 kuttavat suuresti ihmisiin ja heidän viihtyvyyteensä. Ympä‐
risäteilevä estevalo näkyy siis 360 astetta. Muualla Suomessa voimaloiden lentoestevalot ovat aiheuttaneet paljon ongel‐
mia. Esimerkiksi Merijärvellä on toiminnassa paljon vähem‐
män voimaloita, 6 kpl. Siellä ihmiset eivät pysty elämään nii‐
den kanssa. Siellä voimalat ovat teholtaan 2,3 MW ja Kor‐
keamaassa on ilmoitettu 2‐5 MW, eli nämä ovat pahimmil‐
laan kaksi kertaa suurempitehoisia. Yli 200 metriä korkeisiin voimaloihin sovelletaan hyvin tarkkoja määräyksiä lamppu‐
jen tehosta ja muusta. Jatkuvasti huipulla vilkkuva punainen tai valkoinen valo ja lisäksi maston välikorkeuksissa, tasaisin, enintään 52 m välein, on oltava pienitehoiset lentoestevalot. Lisäksi vaatimus on, että kaikkien lentoestevalojen on väläh‐
dettävä samanaikaisesti. Tämä tekee tilanteesta kestämät‐
tömän näin monen tuulivoimalan puistoissa. Kaikki nämä valot näkyvät todella kauaksi ja häiritsevät ihmisiä ja heidän elämäänsä. Lentoestevaloja ei ole huomioitu välkekuvauksis‐
sa riittävästi, ja välkkeen konkreettisia vaikutuksia lähialueen asukkaiden päivittäiseen elämään on yksiselitteisesti vähätel‐
ty. Yöhäiriöt olisivat poikkeuksellisen merkittäviä nyt öisin täysin pimeällä alueella. VÄLKE Välkevarjo on pahin mahdollinen etenkin läheisen hevostilan kannalta. Välke ei ole sellaista mihin hevoset voisivat tottua, vaan se on hevosen näkökulmasta pelottavaa ja tälläisella hevosella ratsastaminen ei olisi turvallista. Välkkeen minimoimiseksi pitää voimaloiden käyttö auto‐
maattisesti keskeyttää välkkeen kannalta kriittisenä aikana. Lainaus muualla Suomessa tuulivoimalan läheisyydessä asu‐
van henkilön sanomana: ”Rauhoittua voi vain korvatulpat korvissa ja sisällä kesätkin ikkunat tiukasti tiivistettynä, jotta kykenee jotenkin selviytymään levottomien yöunien jälkeen seuraavaan 24 tuntia kestävään ”hump‐hump‐hump‐hump‐
vuorokauteen”. Toinen vähintään yhtä ärsyttävä ja sietämä‐
tön on välke, joka aurinkoisella säällä syntyy kiiltävien lapo‐
jen viuhtoessa vuoren laella. Odotamme pelolla sitä talviajan vilkuntaa, jonka mallinnusten mukaan on kotimme kohdalla laskettu olevan voimakkainta.” Yhtä lailla lapojen ja koko rakennelman varjot sekä pyöriessä että paikallaan ollessa tuovat välkkeen kaltaista häiriötä. Sekä yksityiskohtaisesti selvittää välkkeen kesto tarkemmin ei vain toteamuksella välkettä voi esiintyä vuoden läpi vajaan tunnin ajan. MAISEMAT 142 Torasjärveltä ei ole tehty yhtään mallinnuskuvaa. Vaadimme siis totuudenmukaisia kuvia tältä alueelta. Näkymähaitat on siis selvitettävä. Jokaiselle asukkaalle on havainnollistettava kuvin oman asunnon tilanne: Näkymä kodista kaikkiin eri suuntiin a) ilman tuulipuistoa ja b) tuulipuisto täysin valmii‐
na. Voimalat kokonaisuudessaan on oltava mukana kuvissa oikeassa mittakaavassa omilla paikoillaan selkeinä. Käytettä‐
vien kuvien tulee olla asianmukaisia ja oikeaan suuntaan otettuja. On myös tehtävä kuvat, joissa on näkymä kun tuuli‐
voimalat ja tuulipuisto ovat valmiina todellisessa koossaan. Harhaanjohtavia kuvia ei tule enää sallia. Torasjärven ympä‐
ristöstä oli lausunnossa että järven ranta on puustoinen ja näin ollen peittää tuulivoimaloiden näkyvyyttä, Puustoiseen maisemaan ei voi laittaa paljon painoarvoa, koska puut voi‐
daan kaataa pois tuulivoimaloiden aikana. Jolloin näkyvyys ja kuuluvuus olisi suoraan tuulivoimaloihin. Myös tuulimyllyt tulisivat liian lähelle natura‐ aluetta vaarantaen esim. maa‐
kotkien mahdollisen pesinnän alueella. VIRKISTYSKÄYTTÖ Tällä tuulimyllyjen vaikutusalueella sijaitsee lomarakennuk‐
semme. Lomarakennus on kahden perheen ympärivuotisessa käytössä. Olemme kuitenkin huolissamme tuulivoimaloiden loma‐ asutusalueen vierelle sijoittamisen vaikutuksesta asu‐
misen laatuun, viihtyvyyteen ja turvallisuuteen Torasjärven rannalla. Torasjärven ympäristössä kaavoitettujen tonttien rakentaminen estyy melusta johtuvien ohjearvojen ylittyes‐
sä. Suunnitellussa laajuudessa arvot ylittyvät varmasti. Täl‐
löin ihmiset joutuvat eriarvoiseen asemaan. Olemme myös huolissamme kuinka vähälle huomiolle toras‐
järven rannalla oleva hevostalli ja siihen liittyvä matkailu, ratsastus, yms. toiminta on jäänyt selvityksessä. Tuulivoima‐
lat vaikuttavat matkailuun hyvin kielteisesti. Torasjärven ym‐
päristön nykytilan analyysi hyvin puutteellinen. Järven lähei‐
syydessä tapahtuvaa virkistyskäyttöä ei ole kuvattu riittävällä tavalla ja selvitetty tuulivoiman realistisia vaikutuksia niihin (kalastus, metsästys, marjastus, retkeily, liikkuminen luon‐
nossa). Ottaen huomioon kiinteistöjen arvon laskun ja lähi‐
maisema‐alueen merkittävän muuttumisen, tulee sijoittelulla poistaa muiden haittojen (melu‐, turvallisuus‐, välke‐ ja valo) vaikutukset Torasjärven ympäriltä. Vain riittävällä suojaetäi‐
syyksillä vähintään 3,0 km voidaan haitat melko varmasti poistaa. Näin harvaan asutuilla alueilla tuulivoimaloita pysty‐
tään sijoittamaan siten, ettei niistä koidu kenellekään koh‐
143 tuutonta haittaa. Tuulivoiman sijoittelulla vaikutetaan niiden vaikutuksiin ihmisiin ja ympäristöön ei huono laatuisilla selvi‐
tyksillä. LIIKENNE, TV, ILMASTO, PUHELINLIIKENNE. Vaikutukset liikenteeseen ja tietoliikenteeseen: rakentamis‐
aikana tulee suuri määrä raskasta liikennettä. Möksyntie on yhtenä Korkeamaan tuulipuiston kulkuväylänä. Kun on 20 vuotta odotettu kyseistä pikitietä ja viimein saatu se, nytkö se hajotetaan erittäin raskaalla liikenteellä, jollaista tie ei ole rakennettu kestämään, esim. 200–300 tonnia painavien ko‐
neistojen kuljetusta. Tuulivoimapuisto todennäköisesti aiheuttaa häiriöitä tv‐ vas‐
taanotossa. Asiasta on pyydettävä Digitan tutkimus ja lau‐
sunto, jossa asia selvitetään myös Korkeamaan osalta. Mah‐
dollisten häiriöiden korjaaminen esimerkiksi lisävahvistimin tulee tuulipuiston ylläpitäjän hoitaa ja kustantaa etukäteises‐
ti toteuttaen. Matkapuhelimen kuuluvuus/toimivuus Torasperän alueella on jo nyt huono. Tuulivoimaloiden vuoksi pätkiminen lisään‐
tyy entisestään. Lankapuhelimia alueella ei enää ole. Hätäti‐
lanteessa ei ole siis mahdollista turvautua lankapuhelimiin. Tämä vaarantaa väestön turvallisuuden. Asia on tutkittava ja selvitettävä perinpohjaisesti. METSÄTALOUS, METSÄSTYS Metsätalous ja metsästys sekä virkistyskäyttö kärsivät voima‐
la‐ alueilla ja niiden läheisyydessä. Mitään tarkempaa yhte‐
näistä selontekoa ei tulevista rajoituksista ole välitetty esit‐
tää. Kuitenkin rajoitukset vaikuttavat olevan huomattavia ja tässä tapauksessa koskevan laajoja yhtenäisiä alueita. Tuuli‐
puiston alueen sekä sen ympäristön osalta erilaiset kielto‐, rajoitus‐ ja varoalueet tulee esittää viipymättä (olisi pitänyt olla mukana jo suunnitteluvaiheessa eriteltyinä sekä kartalle sijoitettuina. (ainakin liikkumis‐, metsästys‐, työkonerajoituk‐
set ja – aikavälit, jne.) Alue on perinteistä hirven, ketun, jäniksen ja lintujen metsäs‐
tysaluetta. Myös ilveksiä on alueella havaittu olevan. Metsäs‐
tys kärsii voimaloista, ehkä harrastus joudutaan lopettamaan kokonaan. Keisarin Erä ry on lausunut mielipiteensä tuuli‐
voimalapuistosta. He ovat antaneet lausunnon tuulivoima‐
hankkeen arviointiohjelmassa, ja sanovat siinä, että alueet 144 on huonosti tutkittu riistan kannalta. KIINTEISTÖJEN, PELTOJEN JA METSIEN ARVO Kiinteistöjen, tonttien ja maan arvo laskee, jos voimaloita tuodaan hyvin lähelle asutusta. Vaadimme, että voimaloita ei tuoda näin lähelle asutusta eikä mieluiten rakenneta ollen‐
kaan. Jo tähän mennessä aiheutuneet haitat ja rajoitukset sekä arvon alenemat tulee korvata asianosaisille (mm. suun‐
nitteluvaiheen rakennuskiellot, rajoitukset, ym.). Torasjärven ympäristössä kaavoitettujen tonttien rakentami‐
nen estyy melusta johtuvien ohjearvojen ylittyessä. Suunni‐
tellussa laajuudessa arvot ylittyvät varmasti. Tällöin ihmiset joutuvat eriarvoiseen asemaan. Selvityksessä ei oltu miten‐
kään huomioitu rantayleiskaavassa merkittyä omakotitaloa Torasjärven rannalla. Taloa ei ole vielä rakennettu, mutta se on kuitenkin merkitty rantayleiskaavaan. Taloudellinen ja työllistävä vaikutus alueella: Kaikesta päätellen vaikutus on poikkeuksellisen vähäistä pro‐
jektin kokonaiskustannuksiin nähden, mm. erityisosaamisen vaateiden takia. Lisäksi EU–määräykset kilpailuttamisesta jne. rajoittavat vaikutusta alueella huomattavasti. Ellei edes selkeästi merkittävää työllistävää vaikutusta ole, onko muitakaan alueellisia / kunnallisia konkreettisia hyöty‐
vaikutuksia? YHTEENVETO JA LOPPUPÄÄTELMÄ Uusiutuvan energian käyttö on positiivinen asia. Voimala‐
hankkeiden suunnittelu ja markkinointi sekä mielipiteiden selvittäminen tulee kuitenkin perustua rehelliseen informaa‐
tioon, joka realistisesti, paikkansapitävästi sekä kaikille ym‐
märrettävästi kuvaa vaikutuksia alueella ja sen laajassa ym‐
päristössä. Nyt näin ei ole toimittu. Kuvatut haitat alueelle ja sen asukkaille / käyttäjille on konk‐
retisoitava sekä yksilöitävä, samoin ”hyödyt”. Kuvauksen lähtökohtana tulee olla nimenomaan alueen asukkaan / käyt‐
täjän näkökulma. Yhtäältä energiayhtiöiden kuin heidän edustajiensa (tai vas‐
taavien) ja toisaalta virkamiesten sekä kunnan edustajien 145 toimintatapojen on oltava konkreettiseen faktatietoon pe‐
rustuvia, tasapuolisia ja läpinäkyviä sekä kestettävä myös jälkikäteinen tutkinta. Vaadimme, että suunnitelmia ei toteuteta lainkaan ja jos toteutetaan niin hyvin karsitussa muodossa. Vaadimme että vapaa‐ ajan asunnosta lähinpään tuulimyllyyn pitäisi etäisyyt‐
tä olla vähintään 3 km. Jouni ja Paula Niskakankaan muistutus ETELÄ‐POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA/ALAJÄRVI JA SOINI Voimalinjat Esitämme Möksyn, Pesolan ja Korkeamaan tuulivoimala‐
alueiden osayleiskaavaluonnoksiin ja ‐ehdotukseen muutok‐
sia suunniteltuun uuden 110 kV voimajohdon sijoittamiseen Niskakankaan alueen osalta. Osayleiskaavaluonnoksessa – ja ehdotuksessa on suunniteltu rakentaa uusi 110v voimajohto nykyisen Fingrid Oyj:n Vihtavuori‐Alajärvi 400 kV voimajoh‐
don rinnalle, sen itäpuolelle. Muutosehdotus osayleiskaavaluonnokseen ja ‐ehdotukseen on seuraava: Uuden 110kV voimajohto rakennettaisiin Niskakankaan alu‐
een itäpuolelta. Muutosehdotuksessa voimajohto kiertää noin 1 km ennen Niskakankaan aluetta. Voimajohto raken‐
nettaisiin Veteläsuon turvetuotantoalueen vasenta reunaa pitkin, kiertäen asutuksen itäpuolelta, kunnes liittyy takaisin ehdotettuun voimajohdon sijaintiin asutuksen jälkeen. Muu‐
tosehdotus on kuvattu oheisessa kuvassa Perustelemme osayleiskaavan muuttamista seuraavasti: Alajärven Sähkö Oy on rakentanut vuonna 2014 20 kV voima‐
johdon 15 metrin päähän asuinrakennuksesta Niskakankaan‐
tien reunaan, josta suunniteltu 110 kV voimajohto on 80 metrin päässä, jonka vieressä on 400kv voimajohto. Noin 130 metrin matkalla on 3 voimalinjaa. Lisäksi maanomistajalla on 200 kV voimajohto sekä kaksi 20 kV voimajohtoa omistamal‐
laan maalla. Toisesta 20 kV voimajohdosta on lisäksi suunnit‐
teilla leventämistä. Yhteensä maanomistajalla on maata voi‐
malinjojen alla tällä hetkellä noin 5 hehtaaria. Uusi suunnitel‐
tu 110 kV voimajohto on lisärasite maanomistajalle, sen alle jäisi maanomistajalta vielä lisää maata noin yksi hehtaari. Maanomistaja on metsätalousyrittäjä, joten uusi suunniteltu 146 Osayleiskaavoitus on maakunta‐
kaavoituksesta erillinen prosessi, jonka puitteissa on erillinen mah‐
dollisuus antaa palautetta. Muistu‐
tus ei pääosin käsittele vaihemaa‐
kuntakaavaehdotusta. Etelä‐
Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan yleisessä suunnittelumääräyksessä todetaan seuraavasti: Tuulivoima‐
alueiden liittämisessä sähköverk‐
koon on ensisijaisesti pyrittävä hyödyntämään olemassa olevia johtokäytäviä. 110kV voimajohto haittaa elinkeinon harjoittamista. Linjan alla ei saa olla metsää, ja linjan reuna‐alueillakin se ei saa kasvaa tiettyä metrimäärää korkeammaksi. Näin ollen maan‐
omistajan elinkeinovapaus vaarantuu. Perustuslain 18 § sa‐
notaan, että "Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toi‐
meentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta. Julki‐
sen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. ”Hanke on siis perustuslain vastai‐
nen. Muutosehdotuksessa uusi 110 kV voimajohto kulkisi reitillä, joka on vähiten rasittava maanomistajalle. Osayleiskaava‐
luonnoksessa ja ‐ehdotuksessa esitetty uusi 110kV voima‐
johdon reitti olisi muutosehdotuksessa turvetuotantoalueen osalta saman maanomistajan mailla, mutta vähemmän elin‐
keinoa rasittavassa sijainnissa. Toinen vaihtoehto olisi miettiä, miten saisi enemmän lankoja pienempään tilaan. Esim. samoihin tolppiin useita kerroksia, tai tolppia suurentamalla, samalla tulisi perushuolto tolpille ja saisi kerroksia lisää. Yhtä eristintä kohden lisätä lankojen määrää jne. Sähkönsiirtolinjat kulkevat pääosin metsäisillä alueilla, joka tuhoaa metsäntuoton ja harjoitetun metsätalouden täydelli‐
sesti. Kyseessä ovat, nyt suunniteltujen tuulivoimateollisuus‐
alueiden vuoksi, aivan valtavat menetykset metsänomistajil‐
le. Linjojen kulkiessa peltoaukealla, voidaan peltoja kuitenkin hyödyntää. Pylvästön sijaitessa pellolla saa maanviljelijä siitä haittakorvausta, koska se haittaa maanviljelystä, mutta vas‐
taavasti metsänomistaja ei saa tätä korvausta vastaavassa tilanteessa, koska sen ei katsota haittaavan metsätaloutta (eipä tietenkään, koska se on tuhottu täydellisesti linjan koh‐
dalta). Metsätilan omistajat kokevat erittäin suuria menetyksiä mas‐
siivisten voimalinjojen mahdollisesti osuessa heidän omista‐
mansa kiinteistön kohdalle. Kiinteistöjen arvot laskevat rajus‐
ti, varsinkin silloin, kun voimalinja tai linjoja kohdistuu kiin‐
teistön rasitteeksi Nyt, kun toimijoita on tulossa yhdelle alu‐
eelle runsaasti saattaa pahimmassa tapauksessa jonkin maanomistajan palstalle kohdistua esim. 5 linjaa, kuten tässä tapauksessa. Tämä käytännössä vain siksi, koska voimayhtiöt eivät sovi keskenään sähkönsiirron järkevästä ja metsäheh‐
147 taareja säästävästä toteuttamismallista. Voimalinjat yritetään rakentaa ihmisten vastusteluista huo‐
limatta. Nyt on käynyt ilmi, että voimayhtiöt eivät tosiasias‐
sa, käytännön kokemusten perusteella, pääse yhteisymmär‐
rykseen sähkönsiirron toteuttamisessa järkevästi tekemällä isompia pylväitä, jolloin saataisiin säästettyä valtavasti esim. metsää. Nykyisin jokainen yhtiö rakentaa oman pylvästönsä ja 110 kV linjansa toisen yhtiön linjan viereen. 110 kV linja vaatii 46 metriä metsää. Esim. Kristiinaan suunni‐
teltujen tuulivoimateollisuusalueiden toteutuessa vaadittai‐
siin n. 450 metrin levyinen uusi alue jo siellä olevan ison lin‐
jan viereen. Maan pakkolunastus on Suomessa naurettavan halpaa. Esim. Ruotsissa on vastaavasti siirrytty maakaapelointiin. Maakaa‐
pelointi tulee sielläkin n. viisi kertaa kalliimmaksi kuin ilma‐
johtojen vetäminen, mutta siellä korvauskäytäntö on oikeasti olemassa. Maan pakkolunastus on siellä moninkertaisesti kalliimpaa, kuin Suomessa. Ilmatar, Hyöty‐Tuuli ja Saaba‐Tuuli eivät ole yleishyödyllisiä instansseja, vaan yksityisiä yrityksiä, joiden yritystoiminta perustuu suurimmaksi osaksi valtion tukirahoitukseen. Näi‐
den yritysten tukeminen ja suosiminen maanomistajan kus‐
tannuksella ei ole kansalaisen perusoikeuksien eikä myös‐
kään yritysten kilpailuedun mukaista. Lisäksi Pesolan, Korkeamaan ja Möksyn tuulivoimala‐
alueiden 110 kV liityntävoimajohdon luontoselvityksestä käy ilmi, että osayleiskaavaluonnoksessa ja – ehdotuksessa suunniteltu 110 kV voimajohto kulkisi rämeristihämähäkin potentiaalisessa elinympäristössä. Muutosehdotuksessa uusi 110 kV voimajohto kiertäisi nämä potentiaaliset elinympäris‐
töt (Kaavaluonnos, liite 3 Voimajohdon luontoselvitys, kuva 7‐3) Lisäksi on huomioitava maisemahaitta, joka tulee, jos 110 kV voimajohto sijoitetaan osayleiskaavassa ehdotetulle reitille. Vaadimme maakunnan liittoa puuttumaan ympäri maakun‐
taa tapahtuvaan järjettömään vierekkäisten voimalinjojen rakentamiseen, kun tolppia uusimalla linjoja pystyttäisiin laittamaan päällekkäin. 148 Etelä‐Pohjanmaan vaihemaakunta‐
kaavan yleisessä suunnittelumää‐
räyksessä todetaan seuraavasti: Tuulivoimaloiden alueiden liittämi‐
sessä sähköverkkoon on ensisijai‐
sesti pyrittävä hyödyntämään ole‐
Maakotkat Maakotka vaikuttaa näiden kaikkien neljän tuulivoima‐
alueen suunnitteluun. Pesolan ja Korkeamaan alueella asiaa on tutkittu jo aiemmin, ja löydetty kotkan pesä, mutta Lou‐
hun ja Möksyn kohdalla asiaa ei ole kunnolla selvitetty. Vaa‐
dimme siis, että yhteistyössä Etelä‐Pohjanmaan ELY:n kanssa selvitätte kattavasti maakotkan esiintymisen näillä kaikilla neljällä suunnittelualueella. Metsästäjät ovat havainneet maakotkien liitelevän taivaalla kyseisillä alueilla. Asia on myös tullut voimakkaasti ilmi Soinin Vuorenmaassa joulukuun alussa 2014 pidetyssä metsästäjille järjestetyssä tilaisuudessa. Lisäksi tiedossa on, että maakot‐
kapariskunta käy ruokailemassa lähellä Möksyn ja Louhukan‐
kaan tuulivoima‐alueita. On sekä asukkaiden lausuntoja että kuvamateriaalia siitä, että noilla alueilla on maakotkia. Maa‐
kotka on reviirilintu ja sillä on myös varapesä jossain lähistöl‐
lä. Pesä on usein jättiläiskokoinen risulinna (jopa 2 m leveä ja 3 m korkea) yleensä petäjässä, mutta joskus muussakin puussa tai kallionkielekkeellä. Useita varapesiä, joita käytetään vuo‐
rovuosina. Vuorattu varvuilla, ruohoilla, sammalilla ja jäkälil‐
lä. Pesää (myös varapesiä) koristellaan tuoreilla männynoksil‐
la. http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/maakotka Maakotka rakentaa usein valtavan kokoisen risulinnan, joka elinympäristöstä riippuen sijoittuu yleensä joko vanhaan puuhun tai kallionkielekkeelle. Vuoristoisemmilla seuduilla kotka valitsee pesänrakennuspaikakseen mieluimmin jonkin‐
laisen kielekkeen tai halkeaman rosoisella kallioseinämällä. Suomessa tällaisia paikkoja on kuitenkin vähän, ja pesäpai‐
koiksi valikoituvat lähinnä syrjäseutujen jykevät petäjät tai muut vanhat ja kestävät puut. Pesää kasvatetaan vuosi vuo‐
delta niin, että se saattaa saavuttaa jopa 2 metrin leveyden ja 3 metrin korkeuden. Kotkat rakentavat useita varapesiä, joita ne käyttävät vuorovuosina. Tällaisia vaihtopesiä kotkalla on 150–300 neliökilometrin kokoisella reviirillään tavanomai‐
sesti 2–3. Kaikki pesät on yleensä rakennettu järeistä oksista, joita kotkat ovat pikkuhiljaa keränneet ympäristöstä. Kotkat vuoraavat pesät ympäristöstä löytyvillä pehmeillä aineksilla, kuten varvuilla, ruohoilla, turpeilla, sammalilla ja jäkälillä ja koristelevat niitä vielä tuoreilla havuilla ja männynoksilla. Tavallisesti samat pesät ovat kotkaparien käytössä vuosikau‐
sia. http://fi.wikipedia.org/wiki/Maakotka#Pes.C3.A4 Mitenkään ei ole siis mahdollista rakentaa voimaloita niille suunnitelluille alueille, sillä maakotka on niin harvinainen 149 massa olevia johtokäytäviä. lintu ja reviiri laaja, että hankkeista on tämän vuoksi luovut‐
tava. Muut linnustovaikutukset Vaihekaava I:n linnustovaikutuksissa on s. 27 Korkeamaan kohdalla voimaloiden määräksi merkattu 17. Viimeisimmässä kaavaluonnoksessa määrä oli kuitenkin 25. Tämä on korjat‐
tava ja törmäysriski laskettava uudelleen suuremman voima‐
lamäärän mukaan. Asukkaat Louhun ja Möksyn alueille tulisi siis 43 kpl, teholtaan 3MW‐5 MW:n voimaloita. Möksyn alueeseen kiinni tulisi Pesolan alue, jossa olisi 23 ja Korkeamaa, jossa olisi 25 voimalaa. Yh‐
teensä pienelle alueelle oltaisiin siis suunnittelemassa 94 kpl teollisuusluokan voimalaa. Alajärvi ja Soini ovat antaneet maakuntaliitolle lausuntonsa. Alajärvi ei ota lainkaan huomioon, että sen alueelle raken‐
nettavat voimalat vaikuttavat kahden voimala‐alueen väliin jääviin Soinin asukkaisiin, mutta myös Alajärven omiin asuk‐
kaisiin Niskakankaan ja Möksyn kylillä, samaten Kyyjärven Hokkalassa ja Vehkaperällä. On siis varmistuttava siitä, että ympäristöluvat haetaan kaikille alueille ja kullekin voimalalle erikseen, koska kyse on voimala‐alueista, joiden vaikutukset ulottuvat usean kunnan alueelle. Tämä on kirjattava maakun‐
takaavaan valmiiksi. Maakuntaliiton edustaja kertoi maakuntakiertueella, että on painotettu enemmän ihmisten suojelua, ja siksi alueet ajau‐
tuvat syrjäisille metsäalueille. Tämä ei todellisuudessa pidä paikkaansa. Koko Etelä‐
Pohjanmaan alueella kiehuu, joka puolella ihmiset väsäävät mielipiteitä ja muistutuksia, syynä se, että tuulivoimaloita ollaan tuomassa liian lähelle asutusta. Tuulivoimaa ei saa rakentaa niin että ihmiset ja heidän elinolonsa vaarantuvat, kuten nyt ollaan tekemässä. 150 Vaihemaakuntakaavan kaavaeh‐
dotuksen jatkovalmistelussa Kor‐
keamaan aluerajausta pienenne‐
tään ja kaavaselostukseen päivite‐
tään voimaloiden määräksi tar‐
kemmassa suunnittelussa täsmen‐
tynyt 20 voimalaa. Vaihemaakuntakaavalla ohjataan alueidenkäytön suunnittelua ja varsinaista tuulivoimaloiden raken‐
tamista ohjataan yleiskaavoilla, asemakaavoilla tai suunnittelutar‐
veratkaisuilla, joiden nojalla tietyin edellytyksin voidaan myöntää ra‐
kennuslupa tuulivoimalalle. Tuulivoimaselvityksessä on haettu potentiaalisimmat tuulivoiman tuotantoon soveltuvat alueet, jon‐
ka jälkeen on lähdetty rajaamaan alueita Ei‐analyysin pohjalta. Tau‐
lukko puskuroitavista kohteista, sekä niihin sovelletuista suojaetäi‐
syyksistä löytyy Etelä‐Pohjanmaan tuulivoimaselvityksen sivulta 7, Ei‐
analyysi. Erityisesti asutusraken‐
teesta johtuen tuulivoima‐alueet ovat ohjautuneet kauemmas ra‐
kennetusta ympäristöstä. Huomioi‐
tavaa on, että Ei‐analyysissä on huomioitu ympäristön osalta ar‐
Etelä‐Pohjanmaan liiton maakunnassa pitämissä tiedotusti‐
laisuuksissa on esitelty mm. maakuntakaavan suunnittelupe‐
riaatteet. Niiden mukaan pitäisi olla 1 km:n etäisyys vakitui‐
seen ja loma‐asutukseen. STM on suositellut, että maakuntakaavoituksen tuulivoima‐
alueiden suojavyöhyke lähimpään asutukseen olisi 2 km. Näin haitoista voitaisiin hyvin suurella todennäköisyydellä välttyä. Kaavoituksen yhteydessä ei vielä tiedetä tuulivoima‐
loiden todellisia sijaintipaikkoja, voimaloiden tyyppejä, eikä niiden kokoja. Tuulivoimaloita voimaloita voidaan kyllä ra‐
kentaa alle 2 km:n etäisyydelle, mutta tällöin vaikutusarvi‐
oinnin on oltava huolellista ja vakuuttavaa sekä perustuttava luotettaviin lähtöarvoihin. Alle 2 km:n etäisyydelle ei tulisi ilman kattavaa terveysvaikutusten arviointia rakentaa voima‐
loita. Ympäristö ja Terveys –lehti 4/2014 s. 8, Tuulivoimarakenta‐
minen terveydensuojelun näkökulmasta, Jari Keinänen, Vesa Pekkola ”Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) ei suoraan sovellu tuulivoimamelun häiritsevyy‐
den arviointiin. Tuulivoimarakentamisesta saatujen koke‐
musten ja melun häiritsevyystutkimusten perusteella on to‐
dettu, että näiden melutason ohjearvojen käyttäminen suunnittelussa johtaa liian suureen meluhäiriöön. Tuulivoimarakentamisen meluvaikutusten minimoimiseksi on olennaista sijoittaa tuulivoimalat riittävän kauas asutuksesta ja muista meluvaikutuksille herkistä kohteista.” Ympäristö‐
hallinnon ohjeita 4/2012 Tuulivoimarakentamisen suunnitte‐
lu s. 58 On havaittu, että tuulivoimamelumallien ja jo käytössä olevi‐
en voimaloiden aiheuttaman todellisen melun välillä on suuri ristiriita. Melu on todellisuudessa nykyisen kokoisissa 3 MW:n tai suuremmissa voimaloissa voimakkaampaa ja leviää laajemmalle kuin melumallien mukaan on syytä olettaa. Osa syy tähän on, että voimaloiden valmistajien antamat melun lähtötasoarvot ovat väärin tai valmistajat eivät luovuta esim. 151 vokkaat kallio‐, harju‐ ja moreeni‐
alueet, kansallis‐ ja luonnonpuistot, Natura 2000 ja LS‐alueet, kalasääs‐
ken, merikotkan ja maakotkan re‐
viirit, pienvesistöt ja muut uhan‐
alaiset/ luonnonsuojelulain mukai‐
set eliöt. Tuulivoimaloiden alueen tarkempi määrittely, voimaloiden sijoittelu sekä lukumäärä tarkentuvat yleis‐
kaavoituksella. Näiden tietojen ollessa saatavilla laaditaan tar‐
kemman suunnittelun yhteydessä mm. luonto‐, maisema‐ ja melusel‐
vitykset, välke‐ ja varjostusmallin‐
nukset sekä arvioidaan hankkeen kokonaisvaikutukset. Meluselvityk‐
sissä noudatetaan tuulivoimara‐
kentamista koskevia melun ohjear‐
voja. Selvitysten pohjalta määritel‐
lään etäisyydet asutukseen, arvok‐
kaisiin maisema‐alueisiin ja kult‐
tuuriympäristöihin sekä erityistä huomioita vaativiin luonto‐
kohteisiin. liikasalaisuuteen vedoten riittävästi tietoa voimalan melusta. Helsingin Sanomat 5.10.2014, Melu voi sulkea voimaloita Onko maakuntahallituksessa tai ‐valtuustossa henkilöitä, joiden naapurissa on tuulivoimaloita tai niitä on suunnitteil‐
la? Niitä pitäisi olla vähintään kymmenen, mieluummin kaksi‐ tai kolmekymmentä, jotta tilanne vastaisi sitä tilannetta mis‐
sä me täällä nyt olemme. Tuulivoima‐asialla ei varmasti ole niin kiire, ettei sitä ehdit‐
täisi valmistella rauhassa. Voitaisiin ensin rakentaa muutama voimala syrjään asutuksesta ja luontoa kunnioittaen. Katsot‐
taisiin onko niistä ongelmia ja ellei, vähitellen lisätä voima‐
lamäärää ja tehoja. Nyt tehdään juuri päinvastoin, täydet tehot (5MW) heti joka paikkaan ja valtava määrä voimaloita. Nyt on Torkkola Vähässäkyrössä Suomen suurin tuulivoima‐
alue. Siellä on 16 voimalaa. Tuskin Etelä‐Pohjanmaan liitto haluaa, että esim. Louhukankaan 27 voimalaa tekevät mo‐
ninkertaisen Suomen ennätyksen voimalamäärässä? Eivätkä Alajärven ja Soinin muuttotappiokunnat tuulivoima‐
alueineen ainakaan lisää vetovoimaa paluumuuttajien kes‐
kuudessa etelän kasvukeskuksista. Yllä olevilla perusteilla vaadimme maakuntakaavaan seuraa‐
via muutoksia: Tuulivoimapuistojen määrää on vähennettävä ja yksittäisten voimaloiden määrää karsittava. Alajärven ja Soinin alueelle on suunniteltu kohtuuttoman paljon tuuli‐
voimaa. Vaikka molempien kuntien taloudellinen tilanne on huono, ja sitä pyritään pönkittämään väitetyillä tuulivoiman mukanaan tuomilla tuloilla, on ensi sijassa ajateltava Soinin ja Alajärven asukkaita, jotka joutuvat asumaan tuulivoiman kanssa kymmeniä vuosia eteenpäin. Toivomme siis, että maakuntaliitto todellakin on sanansa mittainen ja haluaa suojella ihmistä. Pohjavesi 152 Vaihemaakuntakaavassa osoitetut alueet on osoitettu teknis‐
taloudellisesti parhaille paikoille huomioiden Ei‐analyysin tulokset. Tuulivoimaloiden alueiden keino‐
tekoinen jako tasapuolisesti ympäri maakuntaa ei ole tarkoituksenmu‐
kaista. Tuulivoimarakentaminen tuo väistämättä mukanaan myös kielteisiä vaikutuksia, jotka kohdis‐
tuvat luonnollisesti tuulivoimaloi‐
den alueiden keskittymien lähei‐
syyteen. Vaihemaakuntakaavaan ja kaa‐
vaselostukseen tehdään seuraavat muutokset: Savonnevan alueraja‐
usta pienennetään ja voimaloiden määrä muutetaan 26 voimalaan, Korkeamaan aluerajausta pienen‐
netään ja voimaloiden muutetaan 20 voimalaan, Konttisuon aluera‐
jausta pienennetään ja voimaloi‐
den määrä muutetaan 8 voima‐
laan. Etelä‐Pohjanmaan Maakuntakaava, vaihekaava I ‐ tuulivoi‐
man kaavakartassa (päivätty 17.11.2014) löytyy mm. seuraa‐
vat kaavamerkinnät: Louhukangas tv‐3 ja Möksy tv‐1. Tv‐
3:ssa ei ole erityisiä rajoituksia, mutta tv‐1:ssä ne ovat tar‐
kemmin lueteltuina. Tv‐1:ssä sanotaan suunnittelumääräys‐
kohdassa, että ”Tuulivoima‐alueiden yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueella pesivään ja alueen yli muuttavaan linnustoon, kulttuuri‐ ja luonnonmaisemaan sekä pohjaveteen kohdistuviin vaikutuk‐
siin. ” Lisäksi Vaihekaava I; kaavaselostuksessa s. 48, kohdassa 8.6 sanotaan, että ”neljä kaavassa osoitettua tuulivoimapuiston aluetta (2 Vöyrinkangas, 5 Rourunkangas, 18 Lakiakangas ja 21 Louhunkangas) sijoittuvat osittain vedenhankintaa varten tärkeille pohjavesialueille (kuva 6).” Louhukankaalla on vedenottamo, mutta sille on virheellisesti laitettu tv‐3‐merkintä. Se pitäisi olla tv‐1, joka velvoittaa ot‐
tamaan pohjavesialueen huomioon. Tämä virhe on ensi tilas‐
sa korjattava ja informoitava kaavoittajaa eli Alajärven kau‐
punkia/Rambollia, että he ottavat asian huomioon. Nykyisessä Louhukankaan kaavapiirustuksessa vedenotta‐
mon alue on kokonaan tuulivoimala‐alueen suunnittelualu‐
een sisäpuolella. Näin ei voi missään tapauksessa olla, sillä mm. betonista, joita käytetään voimaloiden perustuksiin, liukenee monia haitallisia aineita maaperään. Varsinkin kun tuulivoimala on luonnollisesti korkealla paikalla ja vesivarat taas matalalla, alaspäin kulkeutuvat kaikki haitta‐aineet. Li‐
säksi lähin voimala 27 on vain n. 180 metrin päässä pohja‐
vesialueen rajasta eli todella lähellä. Edelleen ET‐merkinnällä eli yhdyskuntateknisen huollon alue on sijoitettu pohjavesi‐
alueen sisälle. Se on myös poistettava. Maakuntakaavan kaavamääräyksiä on tiukennettava. Niihin on laitettava määräys, että pohjavesialueelle ei saa rakentaa minkäänlaisia tuulivoimaan liittyviä rakennuksia, mm. mah‐
dollisen öljyvuodon ja betonista liukenevien aineiden vuoksi. Tiestö Lisäksi Louhukankaan voimalan nro 13 vieressä menee tie‐
kunnan tie, jonka päälle on kaavaehdotuksessa laitettu ET‐
merkintä. Miten voi olla mahdollista, että asukkaiden oikeuk‐
sia poljetaan tällä tavalla? Totta kai tien kuuluu kulkea siinä 153 Pienennetään aluerajausta siten, etteivät luokiteltu pohjavesialue ja tuulivoimaloiden alue sijaitse päällekkäin. Osayleiskaavoitus ovat maakunta‐
kaavoituksesta erillinen prosessi, jonka puitteissa on erillinen mah‐
dollisuus antaa palautetta. missä se on vuosikymmeniä ollut, eikä sitä katkaista tuuli‐
voimaloiden takia. Vaadimme alueen pienentämistä noilta osin, jotta tiekunta voi käyttää omaa tietään ja maanomista‐
jat pääsevät omille kiinteistöilleen myös jatkossa? Tiekunta ei anna tietä tuulivoimayhtiön käyttöön. Ohessa linkki Louhukankaan kaavaehdotuskarttaan. Maaseudun Tulevaisuudessa oli juuri 7.1.2015 uutinen, kuin‐
ka tuulimylly romahti Pohjois‐Irlannissa. Siinä kerrottiin, että ”kolme vuotta käytössä ollut tuulivoimala tuhoutui täysin perjantaina Pohjois‐Irlannissa. 80 metriä korkean voimalan runko taittui ja osat levisivät satojen metrien päähän. Tuhon syystä on vasta arvailuja. Kukaan ei loukkaantunut. Tuhoutu‐
nut tuulivoimala oli yksi Fintonan lähellä sijaitsevan Screg‐
gaghin tuulipuiston kahdeksasta yksiköstä. Tuhoutumishet‐
kellä ei juuri tuullut. Tuulipuistossa on kahdeksan Nordexin 2,5 megawatin voimalaa. Siivet ovat 40‐metrisiä ja napakor‐
keutta on 80 metriä.” Maaseudun Tulevaisuus 7.1.2015 Yllä olevasta näkyy, että tuulivoimaloiden romahtamiset ei‐
vät ole mahdottomia. Kyseinen voimala on napakorkeudel‐
taan vain 80 m, kun taas Alajärven ja Soinin suunnitelmissa on rakentaa napakorkeudeltaan n. 150 m korkeita torneja, joiden kokonaiskorkeus on 200–220 m. Millaista tuhoa sel‐
lainen siis kaatuessaan saisi aikaan? Voimaloista on oltava myös tiehen turvaetäisyys. Vestaksen manuaalissa se on n. 400 m. Vähintään se pitäisi olla kaatu‐
maetäisyys eli yli 200 m. Tiekunnan tien lähelle on Louhu‐
kankaassa suunniteltu aiemmin mainittua voimalaa nro 13. Se on liian lähellä tietä mm. jäänheittovaaran vuoksi. Se on poistettava kaavasta vaarallisuutensa takia. Missään maailmassa ei ole olemassa vielä kokemusta näin suurista tuulivoimalaitoksista. Espanjassa on vasta yksi proto‐
tyyppi olemassa, mutta koekäytettyä ja sarjatuotannossa olevaa voimalaa ei ole vielä missään. Tällaisia hirviöitä ollaan Suomeen ja Etelä‐Pohjanmaalle ostamassa. Tulipaloriski Omakohtaisen kokemuksen perusteella voin sanoa, että ul‐
komaalaiset työntekijät ovat tupakoinnin suhteen hyvin le‐
väperäisiä. He saattavat heittää tupakan sammuttamatta ulos auton ikkunasta, tumppaamatta. Seurauksista he eivät piittaa tai eivät välitä. Miten suuret tulipaloriskit voimaloiden rakennusaikana tuleekaan tästä? Varsinkin kun voimaloita 154 Osayleiskaavoitus ovat maakunta‐
kaavoituksesta erillinen prosessi, jonka puitteissa on erillinen mah‐
dollisuus antaa palautetta. Osayleiskaavoitus on maakunta‐
kaavoituksesta erillinen prosessi, jonka puitteissa on erillinen mah‐
dollisuus antaa palautetta. rakennetaan ahkerimmin kuivana kesäkautena. Kaavamääräyksiin olisi hyvä laittaa jonkinlainen velvoittava maininta tai sopimukseen uhkasakko tästä asiasta, jotta ura‐
koitsijat ottavat asian vakavasti. Yhteisvaikutukset Yhteisvaikutuksia tulee mm. melusta, välkkeestä, lentoeste‐
valoista, maiseman radikaalista muuttumisesta, jään putoa‐
misesta. Myös liikenne on huomioitava. Etelä‐ ja Keski‐
Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset ‐ materiaalissa on s. 28, kohdassa 4.2.1 Alajärvi Louhukangas mainittu, että ”Alueen huoltotiet voidaan toteuttaa tarvittaessa suoraan valtatieltä 16, mutta suositeltavampaa on hyödyntää mo‐
lemmilta edellä mainituilta yhdysteiltä (Aitasaarentie ja Nis‐
kakankaantie/Möksyntie) erkanevia yksityisteitä. ”Niskakan‐
kaan/Möksyntieltä Louhukankaaseen menevä yksityistie ei tule kysymykseen, sillä maanomistajat eivät anna tietä mui‐
den käyttöön. Lisäksi alun perin oli keskusteluja maakaapelin vetämisestä tieuomaan, mistään komponenttien kuljetukses‐
ta ei ole ollut edes puhetta. Lisäksi yhdystie 17529 Niskakankaantie/Möksyntie on asfalt‐
tipintainen, kuten sivulla todetaan. Mutta se ei ole rakennet‐
tu kestämään näin raskaiden komponenttien painoa. Aiem‐
min mainitun tekemänne selvityksen (s.14.) mukaan voi ko‐
nehuoneen kuljetuksen kokonaismassa ylittää jopa 200 ton‐
nia. Oletteko maakunnan liitossa huomioineet, että olette ehdottaneet tätä tietä käytettäväksi peräti 94 tuulivoimalan konehuoneen kuljetukseen? Eli n. 200 tonnia x 94. Sellaista kylätietä ei ole vielä rakennettukaan, mikä sellaisen liiken‐
teen kestäisi. Ei ainakaan tämä kylätie. Sopimuksiin on kirjattava yksiselitteisesti, kuka korvaa tien korjauskustannukset, kun niitä vääjäämättä tulee. Paras olisi, että maakunnan liitto ottaisi valmiin sopimuspohjan, jota tienpitäjä ja tuulivoimatoimija voisivat käyttää. Tällaiset vas‐
tuukysymykset on oltava selvitettyinä ennen kuin yhtään komponenttia teillemme rupeaa tulemaan. Tätä kyseistä tietä odotettiin useita kymmeniä vuosia, ja ELY‐keskustakin on aikanaan lähestytty lakki kourassa, ja apua myös saatiin. Onko todella tarkoitus nyt hajottaa tie perin juurin yksityis‐
ten firmojen eli tuulivoimatoimijoiden etujen nimissä? Tien kestävyyden lisäksi: oletteko maakunnan liitossa mietti‐
neet sitä, millaista on asua tien 17529 varrella, varsinkin sen 155 Tarkemmat liikenneselvitykset, valittavat kuljetusreitit sekä tarvit‐
tavat tiestön parantamiset ratkais‐
taan yksityiskohtaisemman suun‐
nittelun yhteydessä. alkupäässä Niskakankaalla tai Lehdonperällä, talon ollessa 10–30 metrin päässä kyseisestä tiestä. Jos kaikki hankkeet toteutuisivat yhtä aikaa, liikenne olisi mahdoton. Ja toisaalta, jos ne toteutuisivat peräjälkeen, liikenne olisi monia vuosia jatkuva ja todella kamala. Myös rakentamisesta aiheutuva melu häiritsisi päivin ja öin ja kahdelta voimala‐alueelta mo‐
lemmin puolin asuinpaikkaa. Mm. Vähänkyrön Torkkolassa rakennettiin myös öisin. Eli maaseudun rauha ja yöunet olisi‐
vat mennyttä. Työmaiden valmistumisen jälkeen sitten jatku‐
vatkin välke‐ ja meluhaitat pysyvinä pilatussa maisemassa. Haluaisitteko todella itse asua sellaisessa paikassa, jonka läpi ajetaan erityisen raskasta tavararallia yötä päivää ja vielä rakennustyömaiden melu siihen lisäksi. Ja kun vuosia kestä‐
vät työmaat saadaan valmiiksi, loput haitat ovatkin pysyviä. Alueelle on suunnitteilla noin 100 tuulivoimalaa pienelle alu‐
eelle. Useista mielipiteen jättämisistä huolimatta asukkaiden ehdotuksia ei ole kuunneltu, eikä pienintäkään joustoa tunnu olevan asukkaiden suuntaan. Toivommekin nyt, että Etelä‐Pohjanmaan liitto ottaa ohjat käsiinsä ja kaikin mahdollisin keinoin auttaa meitä asukkaita pinteestä. Arja Ala‐Ahon muistutus Tutustuttuani Etelä‐Pohjanmaan maakuntakaavaan, Vaihe‐
kaava 1 ‐Tuulivoima‐asiaan, totean seuraavaa: Suojaetäisyydet, melu, voimalamäärät ja tehot Etelä‐Pohjanmaan liiton maakunnassa pitämissä tiedotusti‐
laisuuksissa on esitelty mm. maakuntakaavan suunnittelupe‐
riaatteet. Niiden mukaan pitäisi olla 1 km:n etäisyys vakitui‐
seen ja loma‐asutukseen. STM on suositellut, että maakuntakaavoituksen tuulivoima‐
alueiden suojavyöhyke lähimpään asutukseen olisi 2 km. Näin haitoista voitaisiin hyvin suurella todennäköisyydellä välttyä. Kaavoituksen yhteydessä ei vielä tiedetä tuulivoima‐
loiden todellisia sijaintipaikkoja, voimaloiden tyyppejä, eikä niiden kokoja. Tuulivoimaloita voimaloita voidaan kyllä ra‐
kentaa alle 2 km:n etäisyydelle, mutta tällöin vaikutusarvi‐
oinnin on oltava huolellista ja vakuuttavaa sekä perustuttava luotettaviin lähtöarvoihin. Alle 2 km:n etäisyydelle ei tulisi ilman kattavaa terveysvaikutusten arviointia rakentaa voima‐
156 Maakuntakaavaehdotuksessa esi‐
tetyt alueet perustuvat yleispiirtei‐
sen suunnittelun lähtökohtiin. Maakuntakaavan tarkoitus on oh‐
jata yksityiskohtaisempaa suunnit‐
telua eikä sen perusteella rakenne‐
ta suoraan tuulivoimaa. Tuulivoi‐
maloiden alueen tarkempi määrit‐
tely, voimaloiden sijoittelu sekä lukumäärä tarkentuvat yleis‐
kaavoituksella. Näiden tietojen ollessa saatavilla laaditaan luonto‐, maisema‐ ja meluselvitykset, välke‐ ja varjostusmallinnukset sekä arvi‐
oidaan hankkeen kokonaisvaiku‐
loita. Ympäristö ja Terveys ‐lehti 4/2014 s. 8, Tuulivoimara‐
kentaminen terveydensuojelun näkökulmasta, Jari Keinänen, Vesa Pekkala "Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) ei suoraan sovellu tuulivoimamelun häiritsevyy‐
den arviointiin. Tuulivoimarakentamisesta saatujen koke‐
musten ja melun häiritsevyystutkimusten perusteella on to‐
dettu, että näiden melutason ohjearvojen käyttäminen suunnittelussa johtaa liian suureen meluhäiriöön. Tuulivoi‐
marakentamisen meluvaikutusten minimoimiseksi on olen‐
naista sijoittaa tuulivoi‐ malat riittävän kauas asutuksesta ja muista meluvaikutuksille herkistä kohteista." Ympäristöhal‐
linnon ohjeita 4/2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu s. 58 On havaittu, että tuulivoimamelumallien ja jo käytössä olevi‐
en voimaloiden aiheuttaman todellisen melun välillä on suuri ristiriita. Melu on todellisuudessa nykyisen kokoisissa 3 MW:n tai suuremmissa voimaloissa voimakkaampaa ja leviää laajemmalle kuin melumallien mukaan on syytä olettaa. Osa syy tähän on, että voimaloiden valmistajien antamat melun lähtötasoarvot ovat väärin tai valmistajat eivät luovuta esim. liikasalaisuuteen vedoten riittävästi tietoa voimalan melusta. Helsingin Sanomat 5.10.2014, Melu voi sulkea voimaloita Yllä olevilla perusteilla vaadin maakuntakaavaan seuraavia muutoksia. Tuulivoimapuistojen määrää on vähennettävä ja yksittäisten voimaloiden määrää karsittava. Alajärven ja Soi‐
nin alueelle on suunniteltu kohtuuttoman paljon tuulivoi‐
maa. Soinin osalta määrä on n. kolmasosa maakunnan koko tuulivoimaloiden määrästä. Vaikka molempien kuntien ta‐
loudellinen tilanne on huono, ja sitä pyritään pönkittämään väitetyillä tuulivoiman mukanaan tuomilla tuloilla, on ensi sijassa ajateltava Soinin ja Alajärven asukkaita, jotka joutuvat asumaan tuulivoiman kanssa kymmeniä vuosia eteenpäin. Perustelut: alussa olivat Soinin Pesolan ja Korkeamaan tuuli‐
voima‐alueet, näiden jälkeen tuli Alajärven Louhukankaan ja Möksyn alueet. Näin ollen yhteisvaikutusten selvitysvastuu on Louhun ja Möksyn tuulivoimatoimijalla (llmatar). Maakun‐
takaavan karttaliitteessä, joka on päivätty 17.11.2014 Lou‐
hun alue on paljon pienempi kuin mitä se nykyään on, siihen on tullut ainakin 1/3 lisää aluetta, voimaloita on kaikkiaan nyt 27 kpl. Möksyn alue on myös maakuntakaavapiirustuksissa noin 157 tukset. Meluselvityksissä noudate‐
taan tuulivoimarakentamista kos‐
kevia melun ohjearvoja. Selvitysten pohjalta määritellään etäisyydet asutukseen, arvokkaisiin maisema‐
alueisiin ja kulttuuriympäristöihin sekä erityistä huomioita vaativiin luontokohteisiin. Etelä‐Pohjanmaan I vaihemaakun‐
takaavassa on osoitettu 24 tuuli‐
voimaloiden aluetta. Vaihemaa‐
kuntakaavassa osoitetut alueet on osoitettu teknis‐taloudellisesti par‐
haille paikoille huomioiden Ei‐
analyysin tulokset. Tuulivoimaloi‐
den alueiden keinotekoinen jako tasapuolisesti ympäri maakunta‐
kuntaa ei ole tarkoituksenmukais‐
ta. Tuulivoimarakentaminen tuo väistämättä mukanaan myös kiel‐
teisiä vaikutuksia, jotka kohdistu‐
vat luonnollisesti tuulivoimaloiden alueiden keskittymien läheisyy‐
teen. puolta pienempi kuin mitä se nyt todellisuudessa on, 16 voi‐
malaa Alajärven puolella ja lisäksi 3 lisää Kyyjärven puolella =19. Nämä molemmat alueet ovat lisäksi hyvin lähellä asu‐
tusta, ja asutus jää myös molempien voimaloiden väliin. Esim. Möksyn tapauksessa lähin vakituinen asunto (Kettuleh‐
to) on voimalan 7 katkoviivoitetun alueen reunasta laskien 680 m. Lisäksi Louhun suunnittelualueen vieressä on voima‐
lan 13 alueesta 250 m päässä loma‐asunto, jota ei ole kaavoi‐
tuksessa huomioitu. Naapurin loma‐asunnon ja maankäyttö rajoittuu huomattavasti tuulivoimasuunnitelmien vuoksi. Tässä ei siis ole noudatettu edes tuota 1 km:n rajaa, mikä ei ole lainkaan riittävä näin suurten voimaloiden kyseessä olles‐
sa. Pikemminkin sen pitäisi olla 3 km, mutta 2 km olisi jo hyvä alku. Sitä maakuntaliiton pitäisi ryhtyä edellyttämään kaikilla tuulivoima‐alueilla maakunnassa. "Kohtuuttomuuden arviointi kaavoituksessa on kokonaishar‐
kintaa, jossa arvioinnin lähtökohtana ovat yleiskaavan ja kaa‐
vamääräysten kokonaisvaikutukset maanomistajien ase‐
maan. Tällöin huomiota voidaan kiinnittää esimerkiksi mui‐
den maanomistajien kohteluun kaavoituksessa, muiden kil‐
pailevien maankäyttötarpeiden merkitykseen, alueen sijain‐
tiin ja maanomistajan kaavasta mahdollisesti saamaan hyö‐
tyyn. Kohtuuttomuuden arvioinnissa on lisäksi otettava huomioon, että yleiskaavoituksessa ei ole katsottu voitavan kaavamääräyksellä rajoittaa laajalla alueella yksityisen alu‐
een käyttöä toisen yksityisen harjoittaman, ympäristölupaa edellyttävän toiminnan turvaamiseksi. Viimeksi mainitulla seikalla on merkitystä esimerkiksi maanomistusolosuhteil‐
taan pirstoutuneilla alueilla, joilla rakennettavien tuulivoima‐
loiden ympäristövaikutukset saattavat ulottua muiden kiin‐
teistöjen alueille." Ympäristöhallinnon ohjeita, Tuulivoimara‐
kentamisen suunnittelu, s. 25 Louhun ja Möksyn alueille tulisi siis 43 kpl, teholtaan 3MW‐5 MW:n voimaloita. Möksyn alueeseen kiinni tulisi Pesolan alue, jossa olisi 23 ja Korkeamaa, jossa olisi 25 voimalaa. Yh‐
teensä pienelle alueelle oltaisiin siis suunnittelemassa 94 kpl teollisuusluokan voimalaa. (Liite 1 kartta Louhu, Möksy, Pe‐
sola, Korkeamaa) Myöskään yhtään kokonaiskuvan antavaa karttaa kaikista neljästä, ei edes kahdesta: Louhun ja Möksyn tv‐alueesta voimalapaikkoineen ole asukkaille toimitettu. Nämä on ollut pakko itse hankkia ja kustantaa sekä itse mitata etäisyydet. Tässä vetoamme MRL:n 9§:ään riittävästä selvittämisestä. 158 Yleiskaavoitus on maakuntakaavoi‐
tuksesta erillinen prosessi, jossa on omat mahdollisuutensa mielipiteen esittämiseen. Maakuntakaavan vastineissa ei käsitellä yleis‐
kaavoitukseen liittyviä muistutuk‐
sia. Alajärven kaavoittajan puolelta on puhelimitse viikolla 40–
41/2014 sanottu, että voimala‐ alueen katkoviivoitetun alu‐
een sisäpuolella voimalan paikka voi jonkin maastollisen asi‐
an vuoksi muuttua. Eli etäisyydet on pakko laskea ns. pahin mahdollinen ‐ tilanne mukaan. Nykyiseen Alajärven kaupun‐
gin kaavaan ei voi luottaa. Miten kansalaisen yhdenvertai‐
suus toteutuu tässä asiassa? Perustuslaki , 2 luku, 6 §. Asukkaille ei ole missään vaiheessa kaavoittajan puolelta annettu tarkkoja mittoja, pitkäkö asuinrakennuksiimme, omistamaamme maa‐alueeseen tai tilaamme on lähimmästä voimalasta. Meille ei ole myöskään esitelty perusteita, miten mittaaminen on suoritettu, kun puhutaan esim. 1 km:n rajas‐
ta. Ja mistä mihin mittaus on suoritettu. Jo monessa kunnas‐
sa Suomessa on päädytty käyttämään 2 km:n rajaa asutuk‐
sesta, näin mm. Raahessa, Pyhäjoella ja Mustasaaressa. Monet kunnat ovat kokonaan kieltäytyneet tuulivoiman tu‐
losta kuntansa alueelle, näin mm. Kemijärvi ja Vaala. Kahden kilometrin rajasta Pyhäjoelta: "1.10.2014: Pyhäjoen kunta on ryhtynyt suojelemaan vaki‐
tuista asutusta liian lähelle rakennettavilta tuulivoimaloilta. Kunnanhallitus on sitoutunut ohjaamaan tuulivoimahankkei‐
den osayleiskaavoja siten, että tuulivoimalan etäisyys vaki‐
tuisesta asutuksesta on vähintään kaksi kilometriä." Meri‐
karvian tuulivoimainfo. Eikö Etelä‐Pohjanmaan liiton olisi hyvä antaa alueellaan mää‐
räys noudattaa vähintään 2 km:n rajaa asutukseen. Monissa tapauksissa tämäkään raja ei ole riittävä, mutta se olisi edes hyvä alku. Lisäksi maakuntakaavaan olisi sisällytettävä rajoi‐
tus voimaloiden MW‐ koosta. Se saisi olla korkeintaan 2,5 MW. Nyt monille, mm. Alajärven ja Soinin alueille, ollaan suunnittelemassa jopa 5 MW:n laitoksia. Näissä on kyse me‐
gasuurista tuulivoimaloista, joista ei ole missään päin maail‐
maa kokemusta. Esim. Espanjassa on olemassa vasta proto‐
tyyppi Gamesan 5MW:n voimalasta, mutta valmista ja koe‐
käytettyä voimalaa ei ole käynnissä missään. Ympäristöhallinnon ohjeiden 4/2012 Tuulivoimarakentami‐
sen suunnittelu mukaan "Maakuntakaavan rakentamismää‐
räyksillä voidaan tarvittaessa määritellä myös tuulivoimaloi‐
den lukumäärä, suurin sallittu kokonaiskorkeus tai tuulivoi‐
maloiden sijoittelun periaatteet alueella." s. 18 159 Maakuntakaavaehdotuksessa esi‐
tetyt alueet perustuvat yleispiirtei‐
sen suunnittelun lähtökohtiin. Maakuntakaavan tarkoitus on oh‐
jata yksityiskohtaisempaa suunnit‐
telua eikä sen perusteella rakenne‐
ta suoraan tuulivoimaa. Tuulivoi‐
maloiden alueen tarkempi määrit‐
tely, voimaloiden sijoittelu sekä lukumäärä tarkentuvat yleis‐
kaavoituksella. Näiden tietojen ollessa saatavilla laaditaan luonto‐, maisema‐ ja meluselvitykset, välke‐ ja varjostusmallinnukset sekä arvi‐
oidaan hankkeen kokonaisvaiku‐
tukset. Meluselvityksissä noudate‐
taan tuulivoimarakentamista kos‐
kevia melun ohjearvoja. Selvitysten Aikooko ja uskaltaako maakuntaliitto todellakin siis antaa toimijoille ja kunnille vapaat kädet, mitä tulee voimaloiden tahoihin, määriin ja suojaetäisyyksiin ihmisistä? Maakuntakaavan on ehdottomasti rajoitettava voimala‐
alueiden määriä, voimaloiden määriä ja tehoja, sekä voimala‐
rakennusten korkeutta kaavamääräyksillä. Asukkaat Maakuntaliiton edustaja kertoi maakuntakiertueella, että on painotettu enemmän ihmisten suojelua, ja siksi alueet ajau‐
tuvat syrjäisille metsäalueille. Tämä ei todellisuudessa pidä paikkaansa. Koko Etelä‐
Pohjanmaan alueella kiehuu, joka puolella ihmiset väsäävät mielipiteitä ja muistutuksia, syynä se, että tuulivoimaloita ollaan tuomassa liian lähelle asutusta. Tuulivoimaa saa ra‐
kentaa, kunhan se laitetaan niin kauan ihmisistä että heidän elinolonsa tai terveytensä ei vaarannu. Asiaan liittyy se, että Alajärven ja Soinin kunnat ovat mo‐
lemmat suhtautuneet hyvin oudosti asukkaidensa hyvinvoin‐
tiin. Molemmat ovat antaneet Etelä‐Pohjanmaan liitolle pyy‐
dettäessä lausunnon maakuntaliittoon tuulivoiman yhteis‐
vaikutuksista. Seuraavassa ote Soinin kunnan pöytäkirjasta asiaan liittyen: "Lausunto: Selvityksessä osoitetuista parhaiten tuulivoimatuotantoon soveltuvista alueista noin kolmannes sijaitsee joko osittain tai kokonaan Soinin kunnan alueella. Näiden alueiden yhteis‐
pinta‐ala on varsin huomattava. Maisemallisten yhteisvaikutusten sekä luonnonympäristön monimuotoisuuden turvaamiseksi on hyvä jättää osa keskei‐
simpien virkistys‐ ja ulkoilureittien, Natura‐alueiden sekä merkittävien loma‐asutusalueiden lähettyvillä olevista alueis‐
ta myös tuulivoimarakentamisesta vapaaksi alueeksi. Alueet 383 (Matosuon ja 400 kV linjan välissä) ja 386 (Ma‐
tosuon ja liroonjärven välissä) jätetään tuulivoimarakentami‐
sen ulkopuolelle. Näin turvataan ko. alueiden loma‐
asutuksen ja muun virkistyskäytön maisemallinen häiriöttö‐
myys. Samalla muodostuu keskeinen, riittävän laaja ja moni‐
puolinen ympäristö, joka on ns tuulivoimavapaa ‐alue: Vuo‐
renmaa ‐ Hankajärvi‐liroonjärvi ‐ Matosuon Natura ‐alue ‐ Arpaisten reitti ‐ Soinin keskustaajama‐ Vuorenmaa. 160 pohjalta määritellään etäisyydet asutukseen, arvokkaisiin maisema‐
alueisiin ja kulttuuriympäristöihin sekä erityistä huomioita vaativiin luontokohteisiin. Tuulivoimaselvityksessä on haettu potentiaalisimmat tuulivoiman tuotantoon soveltuvat alueet, jon‐
ka jälkeen on lähdetty rajaamaan alueita Ei‐analyysin pohjalta. Tau‐
lukko puskuroitavista kohteista, sekä niihin sovelletuista suojaetäi‐
syyksistä löytyy Etelä‐Pohjanmaan tuulivoimaselvityksen sivulta 7, Ei‐
analyysi. Erityisesti asutusraken‐
teesta johtuen tuulivoima‐alueet ovat ohjautuneet kauemmas ra‐
kennetusta ympäristöstä. Huomioi‐
tavaa on, että Ei‐analyysissä on huomioitu ympäristön osalta ar‐
vokkaat kallio‐, harju‐ ja moreeni‐
alueet, kansallis‐ ja luonnonpuistot, Natura 2000 ja LS‐alueet, kalasääs‐
ken, merikotkan ja maakotkan re‐
viirit, pienvesistöt ja muut uhan‐
alaiset/ luonnonsuojelulain mukai‐
set eliöt. Luontoympäristön huo‐
mioiminen tarkentuu osayleiskaa‐
voituksen yhteydessä tehtävien luontokartoitusten myötä. Muutoin Soinin kunnassa sijaitsevat alueet voidaan hyödyn‐
tää tuulivoimarakentamiseen. Erityisesti lähinnä keskustaa‐
jamaa sijaitsevan alueen 419 osalta tulisi maisemalliset vai‐
kutukset selvittää huolellisesti, koska mahdollisen tuulivoi‐
mapuiston maisemalliset vaikutukset ulottuvat kirkonkylään ja laajalti ympäristöön. Tuulivoimapuistoille erityisen hyvin soveltuvia alueita ovat turvetuotantoalueet sekä lähellä 220 kV:n ja 400 kV:n sähkö‐
linjoja sijaitsevat alueet. ”Soinin kunnanhallituksen pöytäkirja 26.9.2011 Vastaava lausunto Alajärven kaupungilta, ote kaupunginhalli‐
tuksen pöytäkirjasta 3.10.2011: "Selvityksessä osoitetuista, parhaiten tuulivoimatuotantoon soveltuvista alueista osa sijoittuu Alajärven, Soinin ja Kyyjär‐
ven kuntarajojen läheisyyteen. Alajärven kaupungin Möksyn kylässä alue 489 sijaitsee kokonaan ja alueesta 477 pohjoi‐
nen osa sijaitsee Alajärven alueella. Molemmat alueet sijait‐
sevat 400 kV ja 220 kV kantaverkkojen sekä Möksyn muun‐
toaseman lähettyvillä. Alajärven kaupungilla ei ole suunnitteilla kyseisille alueille muuta maankäyttöä, joka saattaisi rajoit‐
taa tuulivoimapuistojen rakentamista alueelle. Kyseiset alueet soveltuvat hyvin tuulivoimatuotantoon. Alajärven kaupunginhallitus esittää lausuntonaan, 1) että sen alueella kokonaan sijaitseva alue 489 ja alueen 477 Alajärven alueella sijaitseva pohjoinen osa soveltuvat hyvin tuulivoimatuotantoon, ja 2) että Alajärven kaupungilla ei ole suunnitteilla kyseisille alueille muuta maankäyttöä, joka saattaisi rajoittaa tuulivoi‐
mapuistojen rakentamista alueelle." Yllä oleviin liittyen ymmärrän asian niin, että virkistys ja ret‐
keily otetaan huomioon, mutta vakituisia asukkaita ei huo‐
mioida lainkaan. Soinin keskustaajama kyllä otetaan huomi‐
oon, mutta ei sitä, että esim. Soinin kunnan pohjoisosassa Lehdonperän kylä jää Louhun ja Möksyn tuulivoima‐alueiden väliin. Toimija rakentaisi voimalat Alajärven kaupungin puo‐
lelle, mutta haitat ja vaikutusalue tulisivat Soinin asukkaille. Näin Alajärven aiheuttamat haitat tulisivat Soinin kunnan 161 korvattaviksi sekä kustannettaviksi mm. melumittausten muodossa Alajärven kerätessä taloudellisen hyödyn hank‐
keesta. Alajärvi ei ota lainkaan lausunnossaan huomioon, että sen alueelle rakennettavat voimalat vaikuttavat kahden voimala‐
alueen väliin jääviin Soinin asukkaisiin, mutta myös Alajärven omiin asukkaisiin Niskakankaan ja Möksyn kylillä, samaten Kyyjärven Hokkalassa ja Vehkaperällä. On siis varmistuttava siitä, että ympäristöluvat haetaan kaikille alueille ja kullekin voimalalle erikseen, koska kyse on voimala‐alueista, joiden vaikutukset ulottuvat usean kunnan alueelle. Tämä on kirjat‐
tava maakuntakaavaan valmiiksi. Näillä alueilla tulisi olemaan yhteensä lähes 100 teollisuus‐
luokan voimalaa. Näiden neljän alueen yhteisvaikutuksia se‐
kä vaikutusten kertautumista ei ole kattavasti ja kunnolla missään kartoitettu. Mitkä ovat niiden vaikutukset asukkai‐
siin, luontoon, linnustoon. Tämä vaaditaan ensi tilassa tehtä‐
väksi ja ennen voimaloiden rakennuslupien antamista, saati rakentamista. Vaihekaava l:ssä Etelä‐Pohjanmaan tuulivoimaselvityksessä on mainittu, että kun "tuulivoima‐alueet 477 ja 489 toteutu‐
vat, tulee arvioida alueiden melu‐ ja välkearvojen mahdolli‐
set yhteisvaikutukset tuulivoimapuistojen välisille herkille alueille." (s. 88.) Tällaisen yhteisvaikutuksiin paneutuvan kohdan löysin näitä eri alueita koskevissa teksteissä ainakin kolme kertaa. Mutta tuo 489:n eli Möksyn viereen suunnitel‐
tu Louhun voimala‐alue jättää asutuksen kahden voimala‐
alueen keskelle, eikä siitä puhuta mitään, sille ei ole edes numeroa, ei myöskään sen ja viereisten voimala‐ alueiden vakavista yhteisvaikutuksista puhuta mitään. Tämä puute on korjattava maakuntakaavassa. Louhukankaan alue ei ylipäänsä ollut lainkaan vaihekaava l:ssä mukana, miksi se on siellä nyt, ja Alajärven kaupungin kaavakartassa paljon suurempana kuin teidän tuoreessa kar‐
tassanne? 162 Hankkeiden yhteisvaikutusten tar‐
kastelu toteutetaan yleiskaavoituk‐
sen sekä YVA‐menettelyn yhtey‐
dessä. Kaikkien hankkeiden yhteisvaiku‐
tusten tarkastelu toteutetaan yleiskaavoituksen sekä YVA‐
menettelyn yhteydessä. Louhunkankaan alue on lisätty vai‐
hemaakuntakaavaehdotukseen luonnosvaiheen jälkeen. Maakun‐
tahallitus on käsitellyt luonnosvai‐
heen jälkeen mahdollisesti lisättä‐
viä tuulivoima‐alueita 25.3.2013. Maakuntahallitus päätti tuolloin asettaa uusia aluevarauksia koske‐
vien esitysten sekä niihin liittyvien riittävien selvitysten toimittamisen määräajaksi 5.8.2013. Maakunta‐
kaavaehdotusta on täydennetty Maakotkat Maakotka vaikuttaa näiden kaikkien neljän alueen suunnitte‐
luun. Pesolan ja Korkeamaan alueella asiaa on tutkittu jo aiemmin, mutta Louhun ja Möksyn kohdalla asiaa ei ole kunnolla selvitetty. Vaadimme siis, että yhteistyössä Etelä‐
Pohjanmaan ELY:n kanssa selvitätte kattavasti maakotkan esiintymisen näillä kaikilla neljällä suunnittelualueella. Metsästäjät ovat havainneet maakotkan liitelevän taivaalla kyseisillä alueilla. Asia on myös tullut voimakkaasti ilmi Soinin Vuorenmaassa joulukuun alussa 2014 pidetyssä metsästäjille järjestetyssä tilaisuudessa. Lisäksi tiedossa on, että maakot‐
kapariskunta käy ruokailemassa lähellä Möksyn ja Louhukan‐
kaan tuulivoima‐alueita. On sekä asukkaiden lausuntoja että kuvamateriaalia siitä, että noilla alueilla on maakotkia. Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen (SSLTV) sivuilta löytyy mm. seuraavat havainnot: Maakotka Aquila chrysaetos Kungsörn 16.12. Seinäjoki FRAMI 1 kiert, Maakotka liiteli Framin toi‐
mistorakennuksen yli ... (Antti Holappa) 14.12. Lapua Alajoki, Eskeli 1 p, ladon katolla, paimensi laulu‐
joutsenia (Martti Patteri) 8.12. Alajärvi Huosianmaa, Ahvenlamminneva 1 kiert (Reijo Hokkanen) Mitenkään ei ole siis mahdollista rakentaa voimaloita niille suunnitelluille alueille, sillä maakotka on niin harvinainen lintu ja reviiri laaja, että hankkeista on tämän vuoksi luovut‐
tava. Natura‐alueen rajasta on myös oltava tuulivoimaloihin vähin‐
tään 2 km. Mitä merkitystä Natura‐alueella on, jos sen tar‐
koitus vesitetään rakentamalla tuulivoimaloita liian lähelle? Muut linnut/Möksyn tuulivoima‐alue Rambollin tekemässä Möksyn tuulivoima‐alueen täydentä‐
vissä luontoselvityksissä (päivätty 21.8.2014), jossa on tutkit‐
tu vain saukkoa ja naurulokkia, sanotaan johtopäätöksen‐
kohdassa, että "Savonjärvellä pesii ympäröiviin alueisiin 163 tuolloin toimitettujen esitysten pohjalta niiltä osin kuin hankkeet täyttävät vaihemaakuntakaavan laadinnassa käytetyt kriteerit. Alueen maakotkan on huomioitu vaihemaakuntakaavan laadinnassa. Päiväpetolintujen pesät ja reviirit on huomioitu suojavyöhykkein. Vaihemaakuntakaavasta on laadit‐
tu Natura‐tarveharkinta sekä Natu‐
ra‐arvioinnit. nähden melko runsaasti lintulajeja ja aluetta voidaankin pi‐
tää pesivien lintulajien märän ja huomionarvoisten lajien perusteella ympäristöstään erottuvana arvokkaana lintujär‐
venä. Jotta lajisto säilyisi monimuotoisena, tulisi turvata nau‐
rulokkiyhdyskunnan säilyminen alueella, sillä naurulokkiko‐
lonnat antavat monille muille pesiville lajeille suojan petoja vastaan." Suomen lintuatlaksessa sanotaan, että erittäin uhanalainen metsähanhi, pikkukuovi ja niittykirvinen varmasti pesivät alueella. Muita tärkeitä lintuja siellä ovat haapana, uivelo, sinisuohaukka, pikkutylli, rantasipi, keltavästäräkki, isolepin‐
käinen, pikkukäpylintu ja pohjansirkku. Savonjärvellä on kaikkiaan 46 varmasti pesivää lajia, todennäköisesti 31 pesi‐
vää ja mahdollisesti pesiviä lajeja on 12. Yhteensä siis 89 la‐
jia. Liitteenä ote Suomen lintuatlaksesta, ruudusta 699:336, Alajärvi, Möksy (Liite 2 ). Liitteenä myös kartta aiemmin mainitusta täydentävästä luontoselvityksestä, siinä näkyy selvästi, kuinka runsaslajinen Savonjärvi on saarrettu kolmelta ilmansuunnalta voimaloilla. (Liite 3). Lisäksi monien muuttolintujen, mm. kurkien muut‐
toreitti menee Savonjärven yli tai ne levähtävät siellä. Tämä selviää liitteen muuttokartoista (Liite 4). Ympäristöhallinnon ohjeissa 4/2012 s. 62 sanotaan asiasta mm. näin "Tuulivoimaloiden aiheuttamaa linnustoon koh‐
distuvaa häiriö‐ ja häviämisriskiä voidaan pienentää mer‐
kittävästi välttämällä Iinnustolle erityisen tärkeitä alueita, kuten pesimisalueita ja muutonaikaisia kertymisalueita ja lentoreittien kasautumiskohtia." Yllä olevien faktojen perusteella näkee selvästi, miten tärkeä alue Savonjärven alue on. Tuo kyseinen ruutu on juuri se sama alue, kuin mihin llmatar on suunnittelemassa ja kaa‐
voittamassa voimaloitaan. Tällaiselle alueellehan ei voida suunnitella tuulivoimaloiden kaltaista teollisuusaluetta. Tämä on maakuntakaavalla estettävä. Kahtiajako Soinin kunnan kunnanhallituksen pöytäkirjassa 15.12.2014 sanotaan, että Pesolan alue jaetaan kahtia seuraavasti: "Päätös: Kunnanhallitus totesi, että kunnanjohtaja täydensi esitystään seuraavasti: 1. Natura‐alueita koskevasta arvioinnista saatujen lausunto‐
164 jen perusteella Pesolan tuulivoiman osayleiskaavan alue jae‐
taan kahteen osaan, Pesola 1 (alueen pohjoisosa sisältäen kaavaluonnoksen voimalat: 14, 15, 16, 17, 18, 19 ja 20) ja Pesola II (alueen eteläosa.) Kaavoitusta jatketaan ehdotus‐
vaiheeseen kahtena erillisenä kaavaprosessina, joita viedään eteenpäin erillisissä työneuvotteluissa." Onko tällainen menettely sallittua tai edes järkevää? Kun nyt on pienellä alueella ja kahden kunnan alueella, koskien sa‐
moja asukkaita, jo neljä tuulivoimahanketta, nyt niitä tulisi jo viisi. On kohtuutonta energian ja ajan haaskausta jakaa yksi hanke vielä kahtia. Pohjavesi Etelä‐Pohjanmaan Maakuntakaava, vaihekaava 1 ‐ tuulivoi‐
man kaavakartassa (päivätty 17.11.2014) löytyy mm. seuraa‐
vat kaavamerkinnät: Louhukangas tv‐3 ja Möksy tv‐1. Tv‐ 3:ssa ei ole erityisiä rajoituksia, mutta tv‐1 :ssä ne ovat tar‐
kemmin lueteltuina. Tv‐1 :ssä sanotaan suunnittelumääräys‐
kohdassa, että "Tuulivoima‐alueiden yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueella pesivään ja alueen yli muuttavaan linnustoon, kulttuuri‐ ja luonnonmaisemaan sekä pohjaveteen kohdistuviin vaikutuk‐
siin. " Lisäksi Vaihekaava 1; kaavaselostuksessa s. 48, kohdassa 8.6 sanotaan, että "neljä kaavassa osoitettua tuulivoimapuiston aluetta (2 Vöyrinkangas, 5 Rourunkangas, 18 Lakiakangas ja 21 Louhunkangas) sijoittuvat osittain vedenhankintaa varten tärkeille pohjavesialueille (kuva 6)." Louhukankaalla on vedenottamo, mutta sille on virheellisesti laitettu tv‐3 ‐merkintä. Se pitäisi olla tv‐1, joka velvoittaa ottamaan pohjavesialueen huomioon. Tämä virhe on ensi tilassa korjattava ja informoitava kaavoittajaa eli Alajärven kaupunkia/Rambollia, että he ottavat asian huomioon. Nykyisessä Louhukankaan kaavapiirustuksessa vedenotta‐
mon alue on kokonaan tuulivoimala‐alueen suunnittelualu‐
een sisäpuolella. Näin ei voi missään tapauksessa olla, sillä mm. betonista, joita käytetään voimaloiden perustuksiin, liukenee monia haitallisia aineita maaperään. Varsinkin kun tuulivoimala on luonnollisesti korkealla paikalla ja vesivarat taas matalalla, alaspäin kulkeutuvat kaikki haitta‐aineet. Li‐
säksi lähin voimala 27 on vain n. 180 metrin päässä pohja‐
vesialueen rajasta eli todella lähellä. Edelleen ET‐ merkinnällä 165 Etelä‐Pohjanmaan vaihemaakun‐
takaavassa Savonnevan alueraja‐
usta pienennetään. Kuntakaavoi‐
tuksella ratkaistaan alueen toteu‐
tus. Pienennetään aluerajausta siten, etteivät luokiteltu pohjavesialue ja tuulivoimaloiden alue sijaitse päällekkäin. eli yhdyskuntateknisen huollon alue on sijoitettu pohjavesi‐
alueen sisälle. Se on myös poistettava. Lisäksi Louhukankaan voimalan nro 13 vieressä menee tie‐
kunnan tie, jonka päälle on kaavaehdotuksessa laitettu ET‐
merkintä. Miten voi olla mahdollista, että asukkaiden oikeuk‐
sia poljetaan tällä tavalla? Totta kai tien kuuluu kulkea siinä missä se on vuosikymmeniä ollut, eikä sitä katkaista tuuli‐
voimaloiden takia. Vaadimme alueen pienentämistä noilta osin, jotta tiekunta voi käyttää omaa tietään ja maanomista‐
jat pääsevät omille kiinteistöilleen myös jatkossa? Tiekunta ei anna tietä tuulivoimayhtiön käyttöön. Ohessa linkki Louhukankaan kaavaehdotuskarttaan. "Modernien betonimateriaalien sääntelyssä ja tuntemukses‐
sa on suuria aukkoja. Rakennusteollisuus upottaa asuinympäristöämme materiaa‐
leja, joiden valmistuksessa on hyödynnetty teollisuuden sivu‐
virtoja ja haitallisia kemikaaleja. Lopputuotteiden terveys‐ ja ympäristöriskejä ei tunneta eikä kosteuskäyttäytymistä osata ennakoida. Nykyään betoniin lisätään seosaineiksi teollisuuden sivuvirto‐
ja, esimerkiksi raudan ja teräksen tuotannossa syntyvää ma‐
suunikuonaa ja kivihiilen poltosta jäävää lentotuhkaa. Seos‐
aineiden osuus betonista on kymmeniä prosentteja. Euroopan kemikaaliviraston Echan tiedossa ei ole yhdenkään betonin lisäaineen tarkkaa koostumusta, sillä kyseessä ovat seokset, joiden sääntely ei kuulu EU:n Reach‐ kemikaaliase‐
tuksen piiriin. Jos haluaa valmistaa tai maahantuoda betonin lisäaineen, joka sisältää vaikkaa metakrylaattihappoa, 1,4‐diaksaania, etyleenioksidia, arseenia ja bisfenoli A:ta, tälle ei Echan mu‐
kaan ole estettä. ‐‐‐ Arseenia päätyy betoniin lähinnä sen seosaineesta lentotuh‐
kasta. Muita aineita, jotka sisältyvät Echalle lähetettyyn tie‐
dusteluun, käytetään betonin lisäaineiden valmistuksessa. 1,4‐dioksaani on ihmiselle myrkyllinen, hajoaa hitaasti luon‐
nossa, ja sen on todettu paikoin saastuttaneen pohjavesiä." Kemia 7/2013 Betonin pimeä puoli Maakuntakaavan kaavamääräyksiä on tiukennettava. Niihin on laitettava määräys, että pohjavesialueelle ei saa rakentaa minkäänlaisia tuulivoimaan liittyviä rakennuksia, mm. mah‐
166 Vaihemaakuntakaavan yleisessä suunnittelumääräyksessä huomioi‐
daan pohjavedet. dollisen öljyvuodon ja betonista liukenevien aineiden vuoksi. Maisema "Maiseman sietokyvyllä tarkoitetaan maiseman visuaalista herkkyyttä eli sen kykyä vastaanottaa uusia elementtejä il‐
man, että maiseman luonne merkittävästi muuttuu. Mitta‐
kaavaltaan suurista elementeistä rakentuvat maisemat ja alueet, joilla jo ennestään on runsaasti ihmisen tekemiä ra‐
kennelmia, sietävät usein parhaiten tuulivoimaloiden sijoit‐
tamisen. Tällaisia alueita ovat muun muassa teollisuuslaitos‐
ten ja ‐alueiden ympäristöt, mastojen ja voimalinjojen ympä‐
ristöt, laskettelukeskukset sekä satama‐ ja varastoalueet. Mitä koskemattomampi ympäristö on, sitä suurempi ristiriita tuulivoimaloiden ja maiseman välillä voi olla. Ympäristöhal‐
linnon ohjeita 4/2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu s. 55 Ympäristöhallinnon ohje koskee myöskin Lehdonperän ja Niskakankaan kyliä Soinissa ja Alajärvellä. Ympäristö on siellä todella hiljaista ja rauhallista, öisin pimeää, joten ristiriita tuulivoimaloiden sekä niiden lentoestevalojen ja maiseman välillä tulisi olemaan järkyttävä. Maakunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäris‐
tön kohteita: s. 124 Etelä‐Pohjanmaan Kaavaselostuksessa ,Liite IV: Kuu‐
siokunnat, Vahtialan talon pihapiiri, Soini – Soinin pappila, Soini – Lottala, Soini – Pahkamäen vanha asutus, Soini – Ponneranta, Töysä – Paavolan talo, Töysä Tästä listalta puuttuu kokonaan Pesolan mäen taloryhmä Soinissa, joka "edustaa Pohjanmaan jokilaaksokylien taka‐
maille 1800‐luvun alussa syntynyttä kruununtilaa. ‐ Kohde puristuu kahden tuulivoimala‐alueen väliselle yhteisvaiku‐
tusalueelle, kun etäisyyttä suunniteltuihin tuulivoima‐
alueisiin on vain 1,5 km. Etäisyydestä, avointen maisematilo‐
jen mittakaavasta sekä kohteen pienipiirteisyydestä johtuen voidaan arvioida, että Pesolan mäelle kohdistuvat maisema‐
vaikutukset ovat merkittäviä." Maisemaselvitys: EP:n liitto. Pesolan talot s. 28–30. Sivulla 29 EP:n liiton maisemaselvityksessä Pesolan mäen 167 taloryhmä on merkitty punaisella, asteikolla 1‐111 tämä vas‐
taa arvoa 111, eli että tuulivoimapuiston vaikutukset arvok‐
kaisiin maisema‐alueisiin ja rakennettuihin kulttuuriympäris‐
töihin ovat merkittäviä. Näin tärkeää kulttuuriympäristöä ei saa pilata tuulivoimalla, vaadimme pidempiä etäisyyksiä tuu‐
livoimalle. Ympäristöhallinnon ohjeen 4/2012 mukaan (s. 56) "Maakun‐
takaavoituksessa on tarpeen määritellä rakentamiseen mai‐
semallisista syistä soveltuvat sekä soveltumattomat alueet. Maakuntakaavoituksessa selvitetään olemassa olevaa aineis‐
toa ja osallistumista hyödyntäen maiseman ja kulttuuriympäristön kannalta arvokkaat alueet ja kohteet •valtakunnallisesti arvokkaat maisema‐alueet, •maakunnallisesti arvokkaat maisema‐alueet, •valtakunnallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäris‐
tön kohteet (RKY), •maakunnallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäris‐
tön kohteet sekä •muinaisjäännökset." Pesola‐Korkeamaa YVA, osassa 3, sivulla 157 on seuraava taulukko: 16.4.3 Arvokkaat maisema‐ ja kulttuuriympäristöalueet sekä ‐kohteet Taulukossa 16‐3. Suunnittelualueen lähiympäristös‐
sä sijaitsevat arvokkaat maisema‐ ja kulttuuriympäristöalueet Kohde Oheisesta taulukosta ilmenee, että Pesolan mäen taloryhmä on RKY‐aluetta, eli valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön kohde. Sen etäisyys Pesolan voimaloista olisi 0,9 km ja Korkeamaan voimaloista 1,2 km. Pesolan mäen taloryhmä ympäristöineen taas on vieläkin lähempänä: Peso‐
lan voimaloista 0,7 km ja Korkeamaasta 1,3 km. Valtakunnallisesti näin arvokasta aluetta ei missään tapauk‐
sessa saa tuhota tuulivoimalla, Etelä‐Pohjanmaan liiton on siitä pidettävä huoli. Yhteisvaikutukset 168 Vaikutusten arviointi täydentyy yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Voimaloiden huolelli‐
sella sijoittelulla voidaan lieventää haittavaikutuksia. Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, mukaan "Tuulivoima‐alueen ja siihen liittyvien voimajohtojen vaiku‐
tuksia tulee aina tarkastella yhdessä. Useiden tuulivoima‐alueiden sijoittuessa lähekkäin aiheutuu ympäristölle tuulivoima‐alueiden ja niihin liittyvien voimajoh‐
tojen vaikutusten yhdistelmänä yhteisvaikutuksia. Yhteisvaikutuksia voi aiheutua, vaikka tuulivoima‐alueet eivät olisi erityisen lähellä toisiaan, tuulivoimaloita rakennettaisiin vähitellen pitkän ajan kuluessa tai vierekkäiset tuulivoima‐
alueet toteutettaisiin eri aikaan. Useiden tuulivoima‐alueiden yhteisvaikutukset voivat olla merkittäviä, vaikka yksittäisten tuulivoima‐alueiden vaikutukset eivät olisikaan. Tyypillisesti useiden tuulivoima‐alueiden ja niihin liittyvien voimajohtojen merkittävimmät yhteisvaikutukset ovat maisemallisia tai lin‐
nustoon kohdistuvia vaikutuksia. Tuulivoimarakentamisesta ihmisiin, erityisesti lähiasukkaisiin kohdistuvia yhteisvaiku‐
tuksia aiheuttavat erityisesti maiseman muuttuminen, tuuli‐
voimaloista aiheutuva ääni ja välke sekä voimalan jäätymi‐
sestä ja jään putoamisesta aiheutuva riski." s.73 "Myöhemmin samalle alueelle sijoittuvan hankkeen yhtey‐
dessä tulee arvioida yhteisvaikutukset kaikkien aiempien hankkeiden kanssa. Yhteysviranomaisen rooli korostuu eri‐
tyisesti yhteisvaikutusten arvioinnissa, sillä yhteysviranomai‐
sella on kattavin tietämys alueen hankkeista. Tuulivoimara‐
kentamista koskevassa yksityiskohtaisessa kaavoituksessa tulee myös arvioida suunniteltavan tuulivoima‐alueen ja lä‐
histölle sijoittuvien muiden tuulivoima‐alueiden yhteisvaiku‐
tukset. Kaavoituksessa pätee sama arviointivelvollisuuden ajallinen perussääntö kuin YVA‐menettelyssä. Kaavoituksessa yhteisvaikutukset arvioidaan jo toteutuneiden ja kaava‐ tai YVA‐vaiheessa olevien lähistölle sijoittuvien tuulivoimahank‐
keiden tai ‐alueiden kanssa. Yhteisvaikutusten arvioiminen hyvin yleispiirteisellä suunnitteluasteella olevien tuulivoima‐
hankkeiden tai ‐alueiden kanssa ei ole tarkoituksenmukaista, koska riittävän yksityiskohtaisia tietoja tuulivoimaloiden määrästä, sijoituspaikoista tai korkeuksista ei yleensä ole käytettävissä." s. 73 Yllä olevaan viitaten, koska kaikki neljä hanke‐aluetta, Louhu, Möksy, Pesola 1 ja II ja Korkeamaa, ovat kaavoitusvaiheessa, ja kaikista on esitetty voimalapaikat ja korkeudet, on perus‐
teellisten yhteisvaikutusten teko paikallaan. Näin ei ole toi‐
mittu. Yhteisvaikutuksia tulee mm. melusta, välkkeestä, lentoeste‐
169 Yleiskaavoitus ja YVA‐menettely ovat maakuntakaavoituksesta eril‐
linen prosessi, joissa on omat mahdollisuutensa mielipiteen esit‐
tämiseen. valoista, maiseman radikaalista muuttumisesta, jään putoa‐
misesta. Myös liikenne on huomioitava. Etelä‐ ja Kes‐
ki‐Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset‐ materiaalissa on s. 28, kohdassa 4.2.1 Alajärvi Louhukangas mainittu, että "Alueen huoltotiet voidaan toteuttaa tarvittaessa suoraan valtatieltä 16, mutta suositeltavampaa on hyödyntää mo‐
lemmilta edellä mainituilta yhdysteiltä (Aitasaarentie ja Nis‐
kakankaantie/Möksyntie) erkanevia yksityisteitä. "Niskakan‐
kaan/Möksyntieltä Louhukankaaseen menevä yksityistie ei tule kysymykseen, sillä maanomistajat eivät anna tietä mui‐
den käyttöön. Lisäksi alun perin oli keskusteluja maakaapelin vetämisestä tieuomaan, mistään komponenttien kuljetukses‐
ta ei ole ollut edes puhetta. Lisäksi yhdystie 17529 Niskakankaantie/Möksyntie on asfalt‐
tipintainen, kuten sivulla todetaan. Mutta se ei ole rakennet‐
tu kestämään näin raskaiden komponenttien painoa. Aiem‐
min mainitun tekemänne selvityksen (s.14.) mukaan voi ko‐
nehuoneen kuljetuksen kokonaismassa ylittää jopa 200 ton‐
nia. Oletteko maakunnan liitossa huomioineet, että olette ehdottaneet tätä tietä käytettäväksi peräti 94 tuulivoimalan konehuoneen kuljetukseen? Eli n. 200 tonnia x 94. Sellaista kylätietä ei ole vielä rakennettukaan, mikä sellaisen liiken‐
teen kestäisi. Ei ainakaan tämä kylätie. Sopimuksiin on kirjattava yksiselitteisesti, kuka korvaa tien korjauskustannukset, kun niitä vääjäämättä tulee. Paras olisi, että maakunnan liitto ottaisi valmiin sopimuspohjan, jota tienpitäjä ja tuulivoimatoimija voisivat käyttää. Tällaiset vas‐
tuukysymykset on oltava selvitettyinä ennen kuin yhtään komponenttia teillemme rupeaa tulemaan. Tätä kyseistä tietä odotettiin useita kymmeniä vuosia, ja ELY‐keskustakin on aikanaan lähestytty lakki kourassa, ja apua myös saatiin. Onko todella tarkoitus nyt hajottaa tie perin juurin yksityis‐
ten firmojen eli tuulivoimatoimijoiden etujen nimissä? Tien kestävyyden lisäksi: oletteko maakunnan liitossa mietti‐
neet sitä, millaista on asua tien 17529 varrella, varsinkin sen alkupäässä Niskakankaalla tai Lehdonperällä, talon ollessa 10–30 metrin päässä kyseisestä tiestä. Jos kaikki hankkeet toteutuisivat yhtä aikaa, liikenne olisi mahdoton. Ja toisaalta, jos ne toteutuisivat peräjälkeen, liikenne olisi mo‐
nia vuosia jatkuva ja todella kamala. Myös rakentamisesta aiheutuva melu häiritsisi päivin ja öin ja kahdelta voimala‐
alueelta molemmin puolin asuinpaikkaa. Mm. Vähänkyrön Torkkolassa rakennettiin myös öisin. Eli maaseudun rauha ja yöunet olisivat mennyttä. Työmaiden valmistumisen jälkeen 170 sitten jatkuvatkin välke‐ ja meluhaitat pysyvinä pilatussa maisemassa. Haluaisitteko todella itse asua sellaisessa paikassa, jonka läpi ajetaan erityisen raskasta tavararallia yötä päivää ja vielä rakennustyömaiden melu siihen lisäksi. Ja kun vuosia kestä‐
vät työmaat saadaan valmiiksi, loput haitat ovatkin pysyviä. Päätöksenteon ja yhtä lailla päättäjien kuin jokaisen kansalai‐
sen tiedonsaannin tulee perustua yksiselitteiseen, todelli‐
suuspohjaiseen sekä helposti ymmärrettävään tietoon. Tuu‐
livoima‐asioissa näin ei missään vaiheessa ole ollut, etenkään nyt kyseessä olevien alueiden osalta. Yleisvaikutelmaksi jää, että mielikuviin perustuva hankkeiden aktiivinen, mutta yksi‐
puolinen lobbaus sekä sekava tiedotus ja tiedon saanti on aiheuttanut vakavaa vaaraa mm. kansalaisten oikeusturvan sekä yhdenvertaisuuden toteutumiselle päätöksenteossa eri tasoilla. Juha Ala‐Ahon muistutus Päätöksenteon ja yhtä lailla päättäjien kuin jokaisen kansalai‐
sen tiedonsaannin tulee perustua yksiselitteiseen, todelli‐
suuspohjaiseen sekä helposti ymmärrettävään tietoon. Tuu‐
livoima‐asioissa näin ei missään vaiheessa ole ollut, etenkään nyt kyseessä olevien alueiden osalta. Yleisvaikutelmaksi jää helposti että mielikuviin perustuva hankkeiden aktiivinen, mutta yksipuolinen lobbaus sekä sekava tiedotus ja tiedon saanti on aiheuttanut vakavaa vaaraa mm. kansalaisten oi‐
keusturvan sekä yhdenvertaisuuden toteutumiselle päätök‐
senteossa eri tasoilla. Tutustuttuani Etelä‐Pohjanmaan maakuntakaavaan, Vaihe‐
kaava I ‐ Tuulivoima‐asiaan, totean seuraavaa: Suojaetäisyydet, melu, voimalamäärät ja tehot Etelä‐Pohjanmaan liiton maakunnassa pitämissä tiedotusti‐
laisuuksissa on esitelty mm. maakuntakaavan suunnittelupe‐
riaatteet. Niiden mukaan pitäisi olla 1 km:n etäisyys vakitui‐
seen ja loma‐asutukseen. STM on suositellut, että maakuntakaavoituksen tuulivoima‐
alueiden suojavyöhyke lähimpään asutukseen olisi 2 km. Näin haitoista voitaisiin hyvin suurella todennäköisyydellä välttyä. Kaavoituksen yhteydessä ei vielä tiedetä tuulivoima‐
171 Maakuntakaavaehdotuksessa esi‐
tetyt alueet perustuvat yleispiirtei‐
sen suunnittelun lähtökohtiin. Maakuntakaavan tarkoitus on oh‐
jata yksityiskohtaisempaa suunnit‐
telua eikä sen perusteella rakenne‐
ta suoraan tuulivoimaa. Tuulivoi‐
maloiden alueen tarkempi määrit‐
tely, voimaloiden sijoittelu sekä loiden todellisia sijaintipaikkoja, voimaloiden tyyppejä, eikä niiden kokoja. Tuulivoimaloita voimaloita voidaan kyllä ra‐
kentaa alle 2 km:n etäisyydelle, mutta tällöin vaikutusarvi‐
oinnin on oltava huolellista ja vakuuttavaa sekä perustuttava luotettaviin lähtöarvoihin. Alle 2 km:n etäisyydelle ei tulisi ilman kattavaa terveysvaikutusten arviointia rakentaa voima‐
loita. Ympäristö ja Terveys ‐lehti 4/2014 s. 8, Tuulivoimara‐
kentaminen terveydensuojelun näkökulmasta, Jari Keinänen, Vesa Pekkola "Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) ei suoraan sovellu tuulivoimamelun häiritsevyy‐
den arviointiin. Tuulivoimarakentamisesta saatujen koke‐
musten ja melun häiritsevyystutkimusten perusteella on to‐
dettu, että näiden melutason ohjearvojen käyttäminen suunnittelussa johtaa liian suureen meluhäiriöön. Tuulivoi‐
marakentamisen meluvaikutusten minimoimiseksi on olen‐
naista sijoittaa tuulivoimalat riittävän kauas asutuksesta ja muista meluvaikutuksille herkistä kohteista." Ympäristöhal‐
linnon ohjeita 4/2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu s. 58 On havaittu, että tuulivoimamelumallien ja jo käytössä olevi‐
en voimaloiden aiheuttaman todellisen melun välillä on suuri ristiriita. Melu on todellisuudessa nykyisen kokoisissa 3 MW:n tai suuremmissa voimaloissa voimakkaampaa ja leviää laajemmalle kuin melumallien mukaan on syytä olettaa. Osa syy tähän on, että voimaloiden valmistajien antamat melun lähtötasoarvot ovat väärin tai valmistajat eivät luovuta esim. liikasalaisuuteen vedoten riittävästi tietoa voimalan melusta. Helsingin Sanomat 5.10.2014, Melu voi sulkea voimaloita Yllä olevilla perusteilla vaadin maakuntakaavaan seuraavia muutoksia. Tuulivoimapuistojen määrää on vähennettävä ja yksittäisten voimaloiden määrää karsittava. Alajärven ja Soi‐
nin alueelle on suunniteltu kohtuuttoman paljon tuulivoi‐
maa. Soinin osalta määrä on n. kolmasosa maakunnan koko tuulivoimaloiden määrästä. Vaikka molempien kuntien ta‐
loudellinen tilanne on huono, ja sitä pyritään pönkittämään väitetyillä tuulivoiman mukanaan tuomilla tuloilla, on ensi sijassa ajateltava Soinin ja Alajärven asukkaita, jotka joutuvat asumaan tuulivoiman kanssa kymmeniä vuosia eteenpäin. Perustelut: alussa olivat Soinin Pesolan ja Korkeamaan tuuli‐
voima‐alueet, näiden jälkeen tuli Alajärven Louhukankaan ja Möksyn alueet. Näin ollen yhteisvaikutusten selvitysvastuu on Louhun ja Möksyn tuulivoimatoimijalla (Ilmatar). Maakun‐
172 lukumäärä tarkentuvat yleis‐
kaavoituksella. Näiden tietojen ollessa saatavilla laaditaan luonto‐, maisema‐ ja meluselvitykset, välke‐ ja varjostusmallinnukset sekä arvi‐
oidaan hankkeen kokonaisvaiku‐
tukset. Meluselvityksissä noudate‐
taan tuulivoimarakentamista kos‐
kevia melun ohjearvoja. Selvitysten pohjalta määritellään etäisyydet asutukseen, arvokkaisiin maisema‐
alueisiin ja kulttuuriympäristöihin sekä erityistä huomioita vaativiin luontokohteisiin. Etelä‐Pohjanmaan I vaihemaakun‐
takaavassa on osoitettu 24 tuuli‐
voimaloiden aluetta. Vaihemaa‐
kuntakaavassa osoitetut alueet on osoitettu teknis‐taloudellisesti par‐
haille paikoille huomioiden Ei‐
analyysin tulokset. Tuulivoimaloi‐
den alueiden keinotekoinen jako tasapuolisesti ympäri maakunta‐
kuntaa ei ole tarkoituksenmukais‐
ta. Tuulivoimarakentaminen tuo väistämättä mukanaan myös kiel‐
teisiä vaikutuksia, jotka kohdistu‐
vat luonnollisesti tuulivoimaloiden alueiden keskittymien läheisyy‐
takaavan karttaliitteessä, joka on päivätty 17.11.2014 Lou‐
hun alue on paljon pienempi kuin mitä se nykyään on, siihen on tullut ainakin 1/3 lisää aluetta, voimaloita on kaikkiaan nyt 27 kpl. Möksyn alue on myös maakuntakaavapiirustuksissa noin puolta pienempi kuin mitä se nyt todellisuudessa on, 16 voi‐
malaa Alajärven puolella ja lisäksi 3 lisää Kyyjärven puolella =19. Nämä molemmat alueet ovat lisäksi hyvin lähellä asu‐
tusta, ja asutus jää myös molempien voimaloiden väliin. Esim. Möksyn tapauksessa lähin vakituinen asunto (Kettuleh‐
to) on voimalan 7 katkoviivoitetun alueen reunasta laskien 680 m. Lisäksi Louhun suunnittelualueen vieressä on voima‐
lan 13 alueesta 250 m päässä loma‐asunto, jota ei ole kaavoi‐
tuksessa huomioitu. Naapurin loma‐asunnon ja maankäyttö rajoittuu huomattavasti tuulivoimasuunnitelmien vuoksi. Tässä ei siis ole noudatettu edes tuota 1 km:n rajaa, mikä ei ole lainkaan riittävä näin suurten voimaloiden kyseessä olles‐
sa. Pikemminkin sen pitäisi olla 3 km, mutta 2 km olisi jo hyvä alku. Sitä maakuntaliiton pitäisi ryhtyä edellyttämään kaikilla tuulivoima‐alueilla maakunnassa. "Kohtuuttomuuden arviointi kaavoituksessa on kokonaishar‐
kintaa, jossa arvioinnin lähtökohtana ovat yleiskaavan ja kaa‐
vamääräysten kokonaisvaikutukset maanomistajien ase‐
maan. Tällöin huomiota voidaan kiinnittää esimerkiksi mui‐
den maanomistajien kohteluun kaavoituksessa, muiden kil‐
pailevien maankäyttötarpeiden merkitykseen, alueen sijain‐
tiin ja maanomistajan kaavasta mahdollisesti saamaan hyö‐
tyyn. Kohtuuttomuuden arvioinnissa on lisäksi otettava huomioon, että yleiskaavoituksessa ei ole katsottu voitavan kaavamääräyksellä rajoittaa laajalla alueella yksityisen alu‐
een käyttöä toisen yksityisen harjoittaman, ympäristölupaa edellyttävän toiminnan turvaamiseksi. Viimeksi mainitulla seikalla on merkitystä esimerkiksi maanomistusolosuhteil‐
taan pirstoutuneilla alueilla, joilla rakennettavien tuulivoima‐
loiden ympäristövaikutukset saattavat ulottua muiden kiin‐
teistöjen alueille." Ympäristöhallinnon ohjeita, Tuulivoimara‐
kentamisen suunnittelu, s. 25 Louhun ja Möksyn alueille tulisi siis 43 kpl, teholtaan 3MW‐5 MW:n voimaloita. Möksyn alueeseen kiinni tulisi Pesolan alue, jossa olisi 23 ja Korkeamaa, jossa olisi 25 voimalaa. Yh‐
teensä pienelle alueelle oltaisiin siis suunnittelemassa 94 kpl teollisuusluokan voimalaa. (Liite 1 kartta Louhu, Möksy, Pe‐
sola, Korkeamaa) 173 teen. Yleiskaavoitus on maakuntakaavoi‐
tuksesta erillinen prosessi, jossa on omat mahdollisuutensa mielipiteen esittämiseen. Maakuntakaavan vastineissa ei käsitellä yleis‐
kaavoitukseen liittyviä muistutuk‐
sia. Myöskään yhtään kokonaiskuvan antavaa karttaa kaikista neljästä, ei edes kahdesta: Louhun ja Möksyn tv‐alueesta voimalapaikkoineen ole asukkaille toimitettu. Nämä on ollut pakko itse hankkia ja kustantaa sekä itse mitata etäisyydet. Tässä vetoamme MRL:n 9 §:ään riittävästä selvittämisestä. Alajärven kaavoittajan puolelta on puhelimitse viikolla 40‐
41/2014 sanottu, että voimala‐ alueen katkoviivoitetun alu‐
een sisäpuolella voimalan paikka voi jonkin maastollisen asi‐
an vuoksi muuttua. Eli etäisyydet on pakko laskea ns. pahin mahdollinen‐ tilanne mukaan. Nykyiseen Alajärven kaupungin kaavaan ei voi luottaa. Miten kansalaisen yhdenvertaisuus toteutuu tässä asiassa? Perus‐
tuslaki, 2 luku, 6 §. Asukkaille ei ole missään vaiheessa kaavoittajan puolelta annettu tarkkoja mittoja, pitkäkö asuinrakennuksiimme, omistamaamme maa‐alueeseen tai tilaamme on lähimmästä voimalasta. Meille ei ole myöskään esitelty perusteita, miten mittaaminen on suoritettu, kun puhutaan esim. 1 km:n rajas‐
ta. Ja mistä mihin mittaus on suoritettu. Jo monessa kunnas‐
sa Suomessa on päädytty käyttämään 2 km:n rajaa asutuk‐
sesta, näin mm. Raahessa, Pyhäjoella ja Mustasaaressa. Monet kunnat ovat kokonaan kieltäytyneet tuulivoiman tu‐
losta kuntansa alueelle, näin mm. Kemijärvi ja Vaala. Kahden kilometrin rajasta Pyhäjoelta: "1.10.2014: Pyhäjoen kunta on ryhtynyt suojelemaan vaki‐
tuista asutusta liian lähelle rakennettavilta tuulivoimaloilta. Kunnanhallitus on sitoutunut ohjaamaan tuulivoimahankkei‐
den osayleiskaavoja siten, että tuulivoimalan etäisyys vaki‐
tuisesta asutuksesta on vähintään kaksi kilometriä." Meri‐
karvian tuulivoimainfo. Eikö Etelä‐Pohjanmaan liiton olisi hyvä antaa alueellaan mää‐
räys noudattaa vähintään 2 km:n rajaa asutukseen. Monissa tapauksissa tämäkään raja ei ole riittävä, mutta se olisi edes hyvä alku. Lisäksi maakuntakaavaan olisi sisällytettävä rajoi‐
tus voimaloiden MW‐ koosta. Se saisi olla korkeintaan 2,5 MW. Nyt monille, mm. Alajärven ja Soinin alueille, ollaan suunnittelemassa jopa 5 MW:n laitoksia. Näissä on kyse me‐
gasuurista tuulivoimaloista, joista ei ole missään päin maail‐
maa kokemusta. Esim. Espanjassa on olemassa vasta proto‐
tyyppi Gamesan 5MW:n voimalasta, mutta valmista ja koe‐
174 Maakuntakaavaehdotuksessa esi‐
tetyt alueet perustuvat yleispiirtei‐
sen suunnittelun lähtökohtiin. Maakuntakaavan tarkoitus on oh‐
jata yksityiskohtaisempaa suunnit‐
telua eikä sen perusteella rakenne‐
ta suoraan tuulivoimaa. Tuulivoi‐
maloiden alueen tarkempi määrit‐
tely, voimaloiden sijoittelu sekä lukumäärä tarkentuvat yleis‐
käytettyä voimalaa ei ole käynnissä missään. Ympäristöhallinnon ohjeiden 4/2012 Tuulivoimarakentami‐
sen suunnittelu mukaan "Maakuntakaavan rakentamismää‐
räyksillä voidaan tarvittaessa määritellä myös tuulivoimaloi‐
den lukumäärä, suurin sallittu kokonaiskorkeus tai tuulivoi‐
maloiden sijoittelun periaatteet alueella." s. 18 Aikooko ja uskaltaako maakuntaliitto todellakin siis antaa toimijoille ja kunnille vapaat kädet, mitä tulee voimaloiden tehoihin, määriin ja suojaetäisyyksiin ihmisistä? Maakuntakaavan on ehdottomasti rajoitettava voimala‐
alueiden määriä, voimaloiden määriä ja tehoja, sekä voimala‐
rakennusten korkeutta kaavamääräyksillä. Asukkaat Maakuntaliiton edustaja kertoi maakuntakiertueella, että on painotettu enemmän ihmisten suojelua, ja siksi alueet ajau‐
tuvat syrjäisille metsäalueille. Tämä ei todellisuudessa pidä paikkaansa. Koko Etelä‐Pohjanmaan alueella kiehuu, joka puolella ihmiset väsäävät mielipiteitä ja muistutuksia, syynä se, että tuulivoimaloita ollaan tuomassa liian lähelle asutus‐
ta. Tuulivoimaa saa rakentaa, kunhan se laitetaan niin kauan ihmisistä että heidän elinolonsa tai terveytensä ei vaarannu. Asiaan liittyy se, että Alajärven ja Soinin kunnat ovat mo‐
lemmat suhtautuneet hyvin oudosti asukkaidensa hyvinvoin‐
tiin. Molemmat ovat antaneet Etelä‐Pohjanmaan liitolle pyy‐
dettäessä lausunnon maakuntaliittoon tuulivoiman yhteis‐
vaikutuksista. Seuraavassa ote Soinin kunnan pöytäkirjasta asiaan liittyen: "Lausunto: Selvityksessä osoitetuista parhaiten tuulivoimatuotantoon soveltuvista alueista noin kolmannes sijaitsee joko osittain tai kokonaan Soinin kunnan alueella. Näiden alueiden yhteis‐
pinta‐ala on varsin huomattava. Maisemallisten yhteisvaikutusten sekä luonnonympäristön monimuotoisuuden turvaamiseksi on hyvä jättää osa keskei‐
simpien virkistys‐ ja ulkoilureittien, Natura‐alueiden sekä merkittävien loma‐asutusalueiden lähettyvillä olevista alueis‐
ta myös tuulivoimarakentamisesta vapaaksi alueeksi. Alueet 383 (Matosuon ja 400 kV linjan välissä) ja 386 (Ma‐
175 kaavoituksella. Näiden tietojen ollessa saatavilla laaditaan luonto‐, maisema‐ ja meluselvitykset, välke‐ ja varjostusmallinnukset sekä arvi‐
oidaan hankkeen kokonaisvaiku‐
tukset. Meluselvityksissä noudate‐
taan tuulivoimarakentamista kos‐
kevia melun ohjearvoja. Selvitysten pohjalta määritellään etäisyydet asutukseen, arvokkaisiin maisema‐
alueisiin ja kulttuuriympäristöihin sekä erityistä huomioita vaativiin luontokohteisiin. Tuulivoimaselvityksessä on haettu potentiaalisimmat tuulivoiman tuotantoon soveltuvat alueet, jon‐
ka jälkeen on lähdetty rajaamaan alueita Ei‐analyysin pohjalta. Tau‐
lukko puskuroitavista kohteista, sekä niihin sovelletuista suojaetäi‐
syyksistä löytyy Etelä‐Pohjanmaan tuulivoimaselvityksen sivulta 7, Ei‐
analyysi. Erityisesti asutusraken‐
teesta johtuen tuulivoima‐alueet ovat ohjautuneet kauemmas ra‐
kennetusta ympäristöstä. Huomioi‐
tavaa on, että Ei‐analyysissä on huomioitu ympäristön osalta ar‐
vokkaat kallio‐, harju‐ ja moreeni‐
alueet, kansallis‐ ja luonnonpuistot, Natura 2000 ja LS‐alueet, kalasääs‐
ken, merikotkan ja maakotkan re‐
viirit, pienvesistöt ja muut uhan‐
alaiset/ luonnonsuojelulain mukai‐
set eliöt. Luontoympäristön huo‐
mioiminen tarkentuu osayleis‐
kaavoituksen yhteydessä tehtävien luontokartoitusten myötä. tosuon ja liroonjärven välissä) jätetään tuulivoimarakentami‐
sen ulkopuolelle. Näin turvataan ko. alueiden loma‐
asutuksen ja muun virkistyskäytön maisemallinen häiriöttö‐
myys. Samalla muodostuu keskeinen, riittävän laaja ja moni‐
puolinen ympäristö, joka on ns tuulivoimavapaa ‐alue: Vuo‐
renmaa ‐ Hankajärvi‐liroonjärvi ‐ Matosuon Natura ‐alue ‐ Arpaisten reitti ‐ Soinin keskustaajama ‐ Vuorenmaa. Muutoin Soinin kunnassa sijaitsevat alueet voidaan hyödyn‐
tää tuulivoimarakentamiseen. Erityisesti lähinnä keskustaa‐
jamaa sijaitsevan alueen 419 osalta tulisi maisemalliset vai‐
kutukset selvittää huolellisesti, koska mahdollisen tuulivoi‐
mapuiston maisemalliset vaikutukset ulottuvat kirkonkylään ja laajalti ympäristöön. Tuulivoimapuistoille erityisen hyvin soveltuvia alueita ovat turvetuotantoalueet sekä lähellä 220 kV:n ja 400 kV:n sähkö‐
linjoja sijaitsevat alueet. ”Soinin kunnanhallituksen pöytäkirja 26.9.2011 Vastaava lausunto Alajärven kaupungilta, ote kaupunginhalli‐
tuksen pöytäkirjasta 3.10.2011: "Selvityksessä osoitetuista, parhaiten tuulivoimatuotantoon soveltuvista alueista osa sijoittuu Alajärven, Soinin ja Kyyjär‐
ven kuntarajojen läheisyyteen. Alajärven kaupungin Möksyn kylässä alue 489 sijaitsee kokonaan ja alueesta 477 pohjoi‐
nen osa sijaitsee Alajärven alueella. Molemmat alueet sijait‐
sevat 400 kV ja 220 kV kantaverkkojen sekä Möksyn muun‐
toaseman lähettyvillä. Alajärven kaupungilla ei ole suunnitteilla kyseisille alueille muuta maankäyttöä, joka saattaisi rajoittaa tuulivoimapuis‐
tojen rakentamista alueelle. Kyseiset alueet soveltuvat hyvin tuulivoimatuotantoon. Alajärven kaupunginhallitus esittää lausuntonaan, 1) että sen alueella kokonaan sijaitseva alue 489 ja alueen 477 Alajärven alueella sijaitseva pohjoinen osa soveltuvat hyvin tuulivoimatuotantoon, ja 2) että Alajärven kaupungilla ei ole suunnitteilla kyseisille alueille muuta maankäyttöä, joka saattaisi rajoittaa tuulivoi‐
mapuistojen rakentamista alueelle." 176 Yllä oleviin liittyen ymmärrän asian niin, että virkistys ja ret‐
keily otetaan huomioon, mutta vakituisia asukkaita ei huo‐
mioida lainkaan. Soinin keskustaajama kyllä otetaan huomi‐
oon, mutta ei sitä, että esim. Soinin kunnan pohjoisosassa Lehdonperän kylä jää Louhun ja Möksyn tuulivoima‐alueiden väliin. Toimija rakentaisi voimalat Alajärven kaupungin puo‐
lelle, mutta haitat ja vaikutusalue tulisivat Soinin asukkaille. Näin Alajärven aiheuttamat haitat tulisivat Soinin kunnan korvattaviksi sekä kustannettaviksi mm. melumittausten muodossa Alajärven kerätessä taloudellisen hyödyn hank‐
keesta. Alajärvi ei ota lainkaan lausunnossaan huomioon, että sen alueelle rakennettavat voimalat vaikuttavat kahden voimala‐
alueen väliin jääviin Soinin asukkaisiin, mutta myös Alajärven omiin asukkaisiin Niskakankaan ja Möksyn kylillä, samaten Kyyjärven Hokkalassa ja Vehkaperällä. On siis varmistuttava siitä, että ympäristöluvat haetaan kaikille alueille ja kullekin voimalalle erikseen, koska kyse on voimala‐alueista, joiden vaikutukset ulottuvat usean kunnan alueelle. Tämä on kirjat‐
tava maakuntakaavaan valmiiksi. Näillä alueilla tulisi olemaan yhteensä lähes 100 teollisuus‐
luokan voimalaa. Näiden neljän alueen yhteisvaikutuksia se‐
kä vaikutusten kertautumista ei ole kattavasti ja kunnolla missään kartoitettu. Mitkä ovat niiden vaikutukset asukkai‐
siin, luontoon, linnustoon. Tämä vaaditaan ensi tilassa tehtä‐
väksi ja ennen voimaloiden rakennuslupien antamista, saati rakentamista. Vaihekaava I:ssä Etelä‐Pohjanmaan tuulivoimaselvityksessä on mainittu, että kun " tuulivoima‐alueet 477 ja 489 toteutuvat, tulee arvioida alu‐
eiden melu‐ ja välkearvojen mahdolliset yhteisvaikutukset tuulivoimapuistojen välisille herkille alueille." (s. 88.) Tällai‐
sen yhteisvaikutuksiin paneutuvan kohdan löysin näitä eri alueita koskevissa teksteissä ainakin kolme kertaa. Mutta tuo 489:n eli Möksyn viereen suunniteltu Louhun voimala‐alue jättää asutuksen kahden voimala‐alueen keskelle, eikä siitä puhuta mitään, sille ei ole edes numeroa, ei myöskään sen ja viereisten voimala‐ alueiden vakavista yhteisvaikutuksista puhuta mitään. Tämä puute on korjattava maakuntakaavas‐
sa. Louhukankaan alue ei ylipäänsä ollut lainkaan vaihekaava I:ssä mukana, miksi se on siellä nyt, ja kaupungin kaavakar‐
tassa paljon suurempana kuin teidän tuoreessa kartassanne? 177 Hankkeiden yhteisvaikutusten tar‐
kastelu toteutetaan yleiskaavoituk‐
sen sekä YVA‐menettelyn yhtey‐
dessä. Hankkeiden yhteisvaikutusten tar‐
kastelu toteutetaan yleiskaavoituk‐
sen sekä YVA‐menettelyn yhtey‐
dessä. Louhunkankaan alue on lisätty vai‐
hemaakuntakaavaehdotukseen luonnosvaiheen jälkeen. Maakun‐
Maakotkat Maakotka vaikuttaa näiden kaikkien neljän alueen suunnitte‐
luun. Pesolan ja Korkeamaan alueella asiaa on tutkittu jo aiemmin, mutta Louhun ja Möksyn kohdalla asiaa ei ole kunnolla selvitetty. Vaadimme siis, että yhteistyössä Etelä‐
Pohjanmaan ELY:n kanssa selvitätte kattavasti maakotkan esiintymisen näillä kaikilla neljällä suunnittelualueella. Metsästäjät ovat havainneet maakotkan liitelevän taivaalla kyseisillä alueilla. Asia on myös tullut voimakkaasti ilmi Seinin Vuorenmaassa joulukuun alussa 2014 pidetyssä metsästäjille järjestetyssä tilaisuudessa. Lisäksi tiedossa on, että maakot‐
kapariskunta käy ruokailemassa lähellä Möksyn ja Louhukan‐
kaan tuulivoima‐alueita. On sekä asukkaiden lausuntoja että kuvamateriaalia siitä, että noilla alueilla on maakotkia. Mitenkään ei ole siis mahdollista rakentaa voimaloita niille suunnitelluille alueille, sillä maakotka on niin harvinainen lintu ja reviiri laaja, että hankkeista on tämän vuoksi luovut‐
tava. Natura‐alueen rajasta on myös oltava tuulivoimaloihin vähin‐
tään 2 km. Mitä merkitystä Natura‐alueella on, jos sen tar‐
koitus vesitetään rakentamalla tuulivoimaloita liian lähelle? Muut linnut/Möksyn tuulivoima‐alue Rambollin tekemässä Möksyn tuulivoima‐alueen täydentä‐
vissä luontoselvityksissä (päivätty 21.8.2014), jossa on tutkit‐
tu vain saukkoa ja naurulokkia, sanotaan johtopäätökset‐
kohdassa, että "Savonjärvellä pesii ympäröiviin alueisiin näh‐
den melko runsaasti lintulajeja ja aluetta voidaankin pitää pesivien lintulajien märän ja huomionarvoisten lajien perus‐
178 tahallitus on käsitellyt luonnosvai‐
heen jälkeen mahdollisesti lisättä‐
viä tuulivoima‐alueita 25.3.2013. Maakuntahallitus päätti tuolloin asettaa uusia aluevarauksia koske‐
vien esitysten sekä niihin liittyvien riittävien selvitysten toimittamisen määräajaksi 5.8.2013. Maakunta‐
kaavaehdotusta on täydennetty tuolloin toimitettujen esitysten pohjalta niiltä osin kuin hankkeet täyttävät vaihemaakuntakaavan laadinnassa käytetyt kriteerit. Alueen maakotkan on huomioitu vaihemaakuntakaavan laadinnassa. Päiväpetolintujen pesät ja reviirit on huomioitu suojavyöhykkein. Vaihemaakuntakaavasta on laadit‐
tu Natura‐tarveharkinta sekä Natu‐
ra‐arvioinnit. Vaikutusten pienen‐
tämiseksi Savonnevan, Korkea‐
maan ja Konttisuon tuulivoima‐
aluerajauksia pienennetään vai‐
hemaakuntakaavassa. teella ympäristöstään erottuvana arvokkaana lintujärvenä. Jotta lajista säilyisi monimuotoisena, tulisi turvata naurulok‐
kiyhdyskunnan säilyminen alueella, sillä naurulokkikolonnat antavat monille muille pesiville lajeille suojan petoja vas‐
taan." Suomen lintuatlaksessa sanotaan, että erittäin uhanalainen metsähanhi, pikkukuovi ja niittykirvinen varmasti pesivät alueella. Muita tärkeitä lintuja siellä ovat haapana, uivelo, sinisuohaukka, pikkutylli, rantasipi, keltavästäräkki, isolepin‐
käinen, pikkukäpylintu ja pohjansirkku. Savonjärvellä on kaikkiaan 46 varmasti pesivää lajia, todennäköisesti 31 pesi‐
vää ja mahdollisesti pesiviä lajeja on 12. Yhteensä siis 89 la‐
jia. Liitteenä ote Suomen lintuatlaksesta, ruudusta 699:336, Alajärvi, Möksy (Liite 2 ). http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/ruutu/699:336 Liitteenä myös kartta aiemmin mainitusta täydentävästä luontoselvityksestä, siinä näkyy selvästi, kuinka runsaslajinen Savonjärvi on saarrettu kolmelta ilmansuunnalta voimaloilla. (Liite 3). Lisäksi monien muuttolintujen, mm. kurkien muut‐
toreitti menee Savonjärven yli tai ne levähtävät siellä. Tämä selviää liitteen muuttokartoista (Liite 4). Ympäristöhallinnon ohjeissa 4/2012 s. 62 sanotaan asiasta mm. näin "Tuulivoimaloiden aiheuttamaa linnustoon kohdis‐
tuvaa häiriö‐ ja häviämisriskiä voidaan pienentää merkittä‐
västi välttämällä linnustolle erityisen tärkeitä alueita, kuten pesimisalueita ja muutonaikaisia kertymisalueita ja lentoreit‐
tien kasautumiskohtia." Ylläolevien faktojen perusteella näkee selvästi, miten tärkeä alue Savonjärven alue on. Tuo kyseinen ruutu on juuri se sama alue, kuin mihin Ilmatar on suunnittelemassa ja kaa‐
voittamassa voimaloitaan. Tällaiselle alueellehan ei voida suunnitella tuulivoimaloiden kaltaista teollisuusaluetta. Tämä on maakuntakaavalla estettävä. Kahtiajako Soinin kunnan kunnanhallituksen pöytäkirjassa 15.12.2014 sanotaan, että Pesolan alue jaetaan kahtia seuraavasti: "Päätös: Kunnanhallitus totesi, että kunnanjohtaja täydensi esitystään seuraavasti: 1. Natura‐alueita koskevasta arvioinnista saatujen lausunto‐
jen perusteella Pesolan tuulivoiman osayleiskaavan alue jae‐
179 taan kahteen osaan, Pesola 1 (alueen pohjoisosa sisältäen kaavaluonnoksen voimalat: 14, 15, 16, 17, 18, 19 ja 20) ja Pesola 11 (alueen eteläosa.) Kaavoitusta jatketaan ehdotus‐
vaiheeseen kahtena erillisenä kaavaprosessina, joita viedään eteenpäin erillisissä työneuvotteluissa." Onko tällainen menettely sallittua tai edes järkevää? Kun nyt on pienellä alueella ja kahden kunnan alueella, koskien sa‐
moja asukkaita, jo neljä tuulivoimahanketta, nyt niitä tulisi jo viisi. On kohtuutonta energian ja ajan haaskausta jakaa yksi hanke vielä kahtia. Pohjavesi Etelä‐Pohjanmaan Maakuntakaava, vaihekaava 1 ‐ tuulivoi‐
man kaavakartassa (päivätty 17.11.2014) löytyy mm. seuraa‐
vat kaavamerkinnät: Louhukangas tv‐3 ja Möksy tv‐1. Tv‐ 3:ssa ei ole erityisiä rajoituksia, mutta tv‐1 :ssä ne ovat tar‐
kemmin lueteltuina. Tv‐1 :ssä sanotaan suunnittelumääräys‐
kohdassa, että "Tuulivoima‐alueiden yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueella pesivään ja alueen yli muuttavaan linnustoon, kulttuuri‐ ja luonnonmaisemaan sekä pohjaveteen kohdistuviin vaikutuk‐
siin. " Lisäksi Vaihekaava I; kaavaselostuksessa s. 48, kohdassa 8.6 sanotaan, että "neljä kaavassa osoitettua tuulivoimapuiston aluetta (2 Vöyrinkangas, 5 Rourunkangas, 18 Lakiakangas ja 21 Louhunkangas) sijoittuvat osittain vedenhankintaa varten tärkeille pohjavesialueille (kuva 6)." Louhukankaalla on vedenottamo, mutta sille on virheellisesti laitettu tv‐3 ‐merkintä. Se pitäisi olla tv‐1, joka velvoittaa ottamaan pohjavesialueen huomioon. Tämä virhe on ensi tilassa korjattava ja informoitava kaavoittajaa eli Alajärven kaupunkia/Rambollia, että he ottavat asian huomioon. Nykyisessä Louhukankaan kaavapiirustuksessa vedenotta‐
mon alue on kokonaan tuulivoimala‐alueen suunnittelualu‐
een sisäpuolella. Näin ei voi missään tapauksessa olla, sillä mm. betonista, joita käytetään voimaloiden perustuksiin, liukenee monia haitallisia aineita maaperään. Varsinkin kun tuulivoimala on luonnollisesti korkealla paikalla ja vesivarat taas matalalla, alaspäin kulkeutuvat kaikki haitta‐aineet. Li‐
säksi lähin voimala 27 on vain n. 180 metrin päässä pohja‐
vesialueen rajasta eli todella lähellä. Edelleen ET‐ merkinnällä eli yhdyskuntateknisen huollon alue on sijoitettu pohjavesi‐
180 Etelä‐Pohjanmaan vaihemaakun‐
takaavan jatkovalmistelussa Sa‐
vonnevan aluerajausta pienenne‐
tään. Kuntakaavoituksella ratkais‐
taan alueen toteutus. Pienennetään aluerajausta siten, etteivät luokiteltu pohjavesialue ja tuulivoimaloiden alue sijaitse päällekkäin. alueen sisälle. Se on myös poistettava. Lisäksi Louhukankaan voimalan nro 13 vieressä menee tie‐
kunnan tie, jonka päälle on kaavaehdotuksessa laitettu ET‐
merkintä. Miten voi olla mahdollista, että asukkaiden oikeuk‐
sia poljetaan tällä tavalla? Totta kai tien kuuluu kulkea siinä missä se on vuosikymmeniä ollut, eikä sitä katkaista tuuli‐
voimaloiden takia. Vaadimme alueen pienentämistä noilta osin, jotta tiekunta voi käyttää omaa tietään ja maanomista‐
jat pääsevät omille kiinteistöilleen myös jatkossa? Tiekunta ei anna tietä tuulivoimayhtiön käyttöön. Ohessa linkki Louhukankaan kaavaehdotuskarttaan. "Modernien betonimateriaalien sääntelyssä ja tuntemukses‐
sa on suuria aukkoja. Rakennusteollisuus upottaa asuinympäristöömme materiaa‐
leja, joiden valmistuksessa on hyödynnetty teollisuuden sivu‐
virtoja ja haitallisia kemikaaleja. Lopputuotteiden terveys‐ ja ympäristöriskejä ei tunneta eikä kosteuskäyttäytymistä osata ennakoida. Nykyään betoniin lisätään seosaineiksi teollisuuden sivuvirto‐
ja, esimerkiksi raudan ja teräksen tuotannossa syntyvää ma‐
suunikuonaa ja kivihiilen poltosta jäävää lentotuhkaa. Seos‐
aineiden osuus betonista on kymmeniä prosentteja. Euroopan kemikaaliviraston Echan tiedossa ei ole yhdenkään betonin lisäaineen tarkkaa koostumusta, sillä kyseessä ovat seokset, joiden sääntely ei kuulu EU:n Reach‐ kemikaaliase‐
tuksen piiriin. Jos haluaa valmistaa tai maahantuoda betonin lisäaineen, joka sisältää vaikka metakrylaattihappoa, 1,4‐diaksaania, etyleenioksidia, arseenia ja bisfenoli A:ta, tälle ei Echan mu‐
kaan ole estettä. ‐‐‐ Arseenia päätyy betoniin lähinnä sen seosaineesta lentotuh‐
kasta. Muita aineita, jotka sisältyvät Echalle lähetettyyn tie‐
dusteluun, käytetään betonin lisäaineiden valmistuksessa. 1,4‐dioksaani on ihmiselle myrkyllinen, hajoaa hitaasti luon‐
nossa, ja sen on todettu paikoin saastuttaneen pohjavesiä. " Kemia 7/2013 Betonin pimeä puoli Maakuntakaavan kaavamääräyksiä on tiukennettava. Niihin on laitettava määräys, että pohjavesialueelle ei saa rakentaa minkäänlaisia tuulivoimaan liittyviä rakennuksia, mm. mah‐
dollisen öljyvuodon ja betonista liukenevien aineiden vuoksi. 181 Vaihemaakuntakaavan yleisessä suunnittelumääräyksessä huomioi‐
daan pohjavedet. Maisema "Maiseman sietokyvyllä tarkoitetaan maiseman visuaalista herkkyyttä eli sen kykyä vastaanottaa uusia elementtejä il‐
man, että maiseman luonne merkittävästi muuttuu. Mitta‐
kaavaltaan suurista elementeistä rakentuvat maisemat ja alueet, joilla jo ennestään on runsaasti ihmisen tekemiä ra‐
kennelmia, sietävät usein parhaiten tuulivoimaloiden sijoit‐
tamisen. Tällaisia alueita ovat muun muassa teollisuuslaitos‐
ten ja ‐alueiden ympäristöt, mastojen ja voimalinjojen ympä‐
ristöt, laskettelukeskukset sekä satama‐ ja varastoalueet. Mitä koskemattomampi ympäristö on, sitä suurempi ristiriita tuulivoimaloiden ja maiseman välillä voi olla. Ympäristöhal‐
linnon ohjeita 4/2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu s. 55 Ympäristöhallinnon ohje koskee myöskin Lehdonperän ja Niskakankaan kyliä Soinissa ja Alajärvellä. Ympäristö on siellä todella hiljaista ja rauhallista, öisin pimeää, joten ristiriita tuulivoimaloiden sekä niiden lentoestevalojen ja maiseman välillä tulisi olemaan järkyttävä. Maakunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäris‐
tön kohteita: s. 124 Etelä‐Pohjanmaan Kaavaselostuksessa, Liite IV: Kuu‐
siokunnat, Vahtialan talon pihapiiri, Soini – Soinin pappila, Soini – Lottala, Soini – Pahkamäen vanha asutus, Soini – Ponneranta, Töysä – Paavolan talo, Töysä Tästä listalta puuttuu kokonaan Pesolan mäen taloryhmä Soinissa, joka "edustaa Pohjanmaan jokilaaksokylien taka‐
maille 1800‐luvun alussa syntynyttä kruununtilaa. ‐ Kohde puristuu kahden tuulivoimala‐alueen väliselle yhteisvaiku‐
tusalueelle, kun etäisyyttä suunniteltuihin tuulivoima‐
alueisiin on vain 1,5 km. Etäisyydestä, avointen maisematilo‐
jen mittakaavasta sekä kohteen pienipiirteisyydestä johtuen voidaan arvioida, että Pesolan mäelle kohdistuvat maisema‐
vaikutukset ovat merkittäviä. "Maisemaselvitys: EP:n liitto. Pesolan talot s. 28–30. Sivulla 29 EP:n liiton maisemaselvityksessä Pesolan mäen taloryhmä on merkitty punaisella, asteikolla 1‐111 tämä vas‐
182 taa arvoa 111, eli että tuulivoimapuiston vaikutukset arvok‐
kaisiin maisema‐alueisiin ja rakennettuihin kulttuuriympäris‐
töihin ovat merkittäviä. Näin tärkeää kulttuuriympäristöä ei saa pilata tuulivoimalla, vaadimme pidempiä etäisyyksiä tuu‐
livoimalle. Ympäristöhallinnon ohjeen 4/2012 mukaan (s. 56) "Maakun‐
takaavoituksessa on tarpeen määritellä rakentamiseen mai‐
semallisista syistä soveltuvat sekä soveltumattomat alueet. Maakuntakaavoituksessa selvitetään olemassa olevaa aineis‐
toa ja osallistumista hyödyntäen maiseman ja kulttuuriympäristön kannalta arvokkaat alueet ja kohteet • valtakunnallisesti arvokkaat maisema‐alueet, • maakunnallisesti arvokkaat maisema‐alueet, • valtakunnallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäris‐
tön kohteet (RKY), • maakunnallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäris‐
tön kohteet sekä • muinaisjäännökset." Pesola‐Korkeamaa YVA, osassa 3, sivulla 157 on seuraava taulukko: 16.4.3 Arvokkaat maisema‐ ja kulttuuriympäristöalueet sekä ‐kohteet Taulukossa 16‐3. Suunnittelualueen lähiympäristössä sijait‐
sevat arvokkaat maisema‐ ja kulttuuriympäristöalueet. Oheisesta taulukosta ilmenee, että Pesolan mäen taloryhmä on RKY‐aluetta, eli valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön kohde. Sen etäisyys Pesolan voimaloista olisi 0,9 km ja Korkeamaan voimaloista 1,2 km. Pesolan mäen taloryhmä ympäristöineen taas on vieläkin lähempänä: Peso‐
lan voimaloista 0,7 km ja Korkeamaasta 1,3 km. Valtakunnallisesti näin arvokasta aluetta ei missään tapauk‐
sessa saa tuhota tuulivoimalla, Etelä‐Pohjanmaan liiton on siitä pidettävä huoli. Yhteisvaikutukset Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012 Tuulivoimarakentamisen 183 Vaikutusten arviointi täydentyy jatkosuunnittelun yhteydessä. Voimaloiden huolellisella sijoitte‐
lulla voidaan lieventää haittavaiku‐
tuksia. suunnittelu, mukaan "Tuulivoima‐alueen ja siihen liittyvien voimajohtojen vaiku‐
tuksia tulee aina tarkastella yhdessä. Useiden tuulivoima‐alueiden sijoittuessa lähekkäin aiheutuu ympäristölle tuulivoima‐alueiden ja niihin liittyvien voimajoh‐
tojen vaikutusten yhdistelmänä yhteisvaikutuksia. Yhteisvaikutuksia voi aiheutua, vaikka tuulivoima‐alueet ei‐
vät olisi erityisen lähellä toisiaan, tuulivoimaloita rakennet‐
taisiin vähitellen pitkän ajan kuluessa tai vierekkäiset tuuli‐
voima‐alueet toteutettaisiin eri aikaan. Useiden tuulivoima‐
alueiden yhteisvaikutukset voivat olla merkittäviä, vaikka yksittäisten tuulivoima‐alueiden vaikutukset eivät olisikaan. Tyypillisesti useiden tuulivoima‐alueiden ja niihin liittyvien voimajohtojen merkittävimmät yhteisvaikutukset ovat mai‐
semallisia tai linnustoon kohdistuvia vaikutuksia. Tuulivoimarakentamisesta ihmisiin, erityisesti lähiasukkaisiin kohdistuvia yhteisvaikutuksia aiheuttavat erityisesti maise‐
man muuttuminen, tuulivoimaloista aiheutuva ääni ja välke sekä voimalan jäätymisestä ja jään putoamisesta aiheutuva riski." s.73 "Myöhemmin samalle alueelle sijoittuvan hankkeen yhtey‐
dessä tulee arvioida yhteisvaikutukset kaikkien aiempien hankkeiden kanssa. Yhteysviranomaisen rooli korostuu erityi‐
sesti yhteisvaikutusten arvioinnissa, sillä yhteysviranomaisel‐
la on kattavin tietämys alueen hankkeista. Tuulivoimaraken‐
tamista koskevassa yksityiskohtaisessa kaavoituksessa tulee myös arvioida suunniteltavan tuulivoima‐alueen ja lähistölle sijoittuvien muiden tuulivoima‐alueiden yhteisvaikutukset. Kaavoituksessa pätee sama arviointivelvollisuuden ajallinen perussääntö kuin YVA‐menettelyssä. Kaavoituksessa yhteis‐
vaikutukset arvioidaan jo toteutuneiden ja kaava‐ tai YVA‐
vaiheessa olevien lähistölle sijoittuvien tuulivoimahankkeiden tai ‐alueiden kanssa. Yhteisvaikutusten arvioiminen hyvin yleispiirteisellä suunnit‐
teluasteella olevien tuuli‐ voimahankkeiden tai ‐alueiden kanssa ei ole tarkoituksenmukaista, koska riittävän yksityis‐
kohtaisia tietoja tuulivoimaloiden määrästä, sijoituspaikoista tai korkeuksista ei yleensä ole käytettävissä." s. 73 Yllä olevaan viitaten, koska kaikki neljä hankealuetta, Louhu, Möksy, Pesola 1 ja 2 ja Korkeamaa, ovat kaavoitusvaiheessa, ja kaikista on esitetty voimalapaikat ja korkeudet, on perus‐
teellisten yhteisvaikutusten teko paikallaan. Näin ei ole toi‐
mittu. 184 Yleiskaavoitus ja YVA‐menettely ovat maakuntakaavoituksesta eril‐
linen prosessi, joissa on omat mahdollisuutensa mielipiteen esit‐
tämiseen. Yhteisvaikutuksia tulee mm. melusta, välkkeestä, lentoeste‐
valoista, maiseman radikaalista muuttumisesta, jään putoa‐
misesta. Myös liikenne on huomioitava. Etelä‐ ja Keski‐
Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset‐materiaalissa on s. 28, kohdassa 4.2.1 Alajärvi Louhukangas mainittu, että "Alueen huoltotiet voidaan toteuttaa tarvittaessa suoraan valtatieltä 16, mutta suositeltavampaa on hyödyntää mo‐
lemmilta edellä mainituilta yhdysteiltä (Aitasaarentie ja Nis‐
kakankaantie/Möksyntie) erkanevia yksityisteitä. "Niska‐
kankaan/Möksyntieltä Louhukankaaseen menevä yksityistie ei tule kysymykseen, sillä maanomistajat eivät anna tietä muiden käyttöön. Lisäksi alun perin oli keskusteluja maakaa‐
pelin vetämisestä tieuomaan, mistään komponenttien kulje‐
tuksesta ei ole ollut edes puhetta. Lisäksi yhdystie 17529 Niskakankaantie/Möksyntie on asfalt‐
tipintainen, kuten sivulla todetaan. Mutta se ei ole rakennet‐
tu kestämään näin raskaiden komponenttien painoa. Aiem‐
min mainitun tekemänne selvityksen (s.14.) mukaan voi ko‐
nehuoneen kuljetuksen kokonaismassa ylittää jopa 200 ton‐
nia. Oletteko maakunnan liitossa huomioineet, että olette ehdottaneet tätä tietä käytettäväksi peräti 94 tuulivoimalan konehuoneen kuljetukseen? Eli n. 200 tonnia x 94. Sellaista kylätietä ei ole vielä rakennettukaan, mikä sellaisen liiken‐
teen kestäisi. Ei ainakaan tämä kylätie. Sopimuksiin on kirjattava yksiselitteisesti, kuka korvaa tien korjauskustannukset, kun niitä vääjäämättä tulee. Paras olisi, että maakunnan liitto ottaisi valmiin sopimuspohjan, jota tienpitäjä ja tuulivoimatoimija voisivat käyttää. Tällaiset vas‐
tuukysymykset on oltava selvitettyinä ennen kuin yhtään komponenttia teillemme rupeaa tulemaan. Tätä kyseistä tietä odotettiin useita kymmeniä vuosia, ja ELY‐keskustakin on aikanaan lähestytty lakki kourassa, ja apua myös saatiin. Onko todella tarkoitus nyt hajottaa tie perin juurin yksityis‐
ten firmojen eli tuulivoimatoimijoiden etujen nimissä? Tien kestävyyden lisäksi: oletteko maakunnan liitossa mietti‐
neet sitä, millaista on asua tien 17529 varrella, varsinkin sen alkupäässä Niskakankaalla tai Lehdonperällä, talon ollessa 10–30 metrin päässä kyseisestä tiestä. Jos kaikki hankkeet toteutuisivat yhtä aikaa, liikenne olisi mahdoton. Ja toisaalta, jos ne toteutuisivat peräjälkeen, liikenne olisi monia vuosia jatkuva ja todella kamala. Myös rakentamisesta aiheutuva melu häiritsisi päivin ja öin ja kahdelta voimala‐alueelta mo‐
lemmin puolin asuinpaikkaa. Mm. Vähänkyrön Torkkolassa rakennettiin myös öisin. Eli maaseudun rauha ja yöunet olisi‐
185 vat mennyttä. Työmaiden valmistumisen jälkeen sitten jatku‐
vatkin välke‐ ja meluhaitat pysyvinä pilatussa maisemassa. Haluaisitteko todella itse asua sellaisessa paikassa, jonka läpi ajetaan erityisen raskasta tavararallia yötä päivää ja vielä rakennustyömaiden melu siihen lisäksi. Ja kun vuosia kestä‐
vät työmaat saadaan valmiiksi, loput haitat ovatkin pysyviä. Tiina Koivuniemen (Tiinan tallin), Alpo Niemen ja Sandra Niemen muistutus OSAYLEISKAAVALUONNOKSET SIJAINTI JA TEHOT Suunnitellut voimalat ovat aivan liian lähellä asutusta.
Voimaloiden, etenkin myöhemmässä vaiheessa, suunnitellut tehot (koko) ovat liian suuret. Suurempien voimaloiden osalta EI ole riittävästi kokemusta tai edes tutkimuksia niiden haitoista ja muista vaikutuksista. On vastuutonta ryhtyä näin suuriin hankkeisiin arvioiden pohjalta ja vaatia vielä asukkaiden hyväksyntää asialle, josta kukaan ei vielä tiedä riittävästi. Etäisyys lähimpään asuntoon on 1 km. Yhteisviranomaisen lausuntoon 12.12.2013 sisältyvästä Länsi‐ ja Sisä‐Suomen aluehallintoviraston antamasta lausunnosta ilmenee, että ”Nyt suunnittelun lähtökohdaksi on otettu 3 MW:n laitokset ja jatkossa voimalat ovat todennäköisesti 4‐6 MW:n kokoisia. Suuremmat voimalat tuottavat paljon voimakkaampaa pieni‐
taajuista ääntä kuin 2‐3 MW:n voimalat ja melun tuotto 10 m korkeudella mitattuun tuulen nopeuteen verrannollisena on suurempaa kuin 2‐3 MW:n voimaloilla. Iso‐Britannian suunnitteluohjeen ETSU‐R‐97 mukaan suositus suojaetäisyy‐
deksi on 10 x napakorkeus. 2‐3 MW:n laitoksella napakorke‐
us on luokkaa 120‐140 m eli suojaetäisyys on 1200–1400 metriä. Jos napakorkeus on 200 m (4‐6 MW:n voimala), suo‐
jaetäisyyden tulisi olla 2 km.” Yhdymme edelliseen lausun‐
toon ja vaadimme myllyjen määrän vähentämistä sekä suo‐
jaetäisyyksien pidentämistä.
Voimaloiden; myllyjen tehot taas asettavat vielä pidemmät minimietäisyydet. Kun kyse on 2 MW:n voimaloista, eli ns. teollisuusluokan voimaloista, pitäisi minimietäisyyden lä‐
himmistä asunnoista tai vapaa‐ajan asunnoista olla yli 2 km, jos voimaloita on vain yksi. Kaavaluonnoksen mukaan tehot ovat Korkeamaan voimalois‐
186 Osayleiskaavoitus on maakunta‐
kaavoituksesta erillinen prosessi, jonka puitteissa on erillinen mah‐
dollisuus antaa palautetta. Muistu‐
tus ei käsittele maakuntakaavaeh‐
dotusta. sa 2‐5 MW. Minimietäisyyden tulee olla paljon suurempi, jos voimaloita on enemmän, kuten tässä tapauksessa. Sama mi‐
nimietäisyys pätee jos lähistöllä on Natura‐alue. Vaadimme, että etäisyyksiä pidennetään tuntuvasti ja että asutusta lä‐
hinnä olevat myllyt jätetään kokonaan rakentamatta. Lisäksi 5 MW:n voimaloista ei ole tutkimustuloksia olemassa, koska niin suuria voimaloita ei vielä ole. Ja eritoten kun voi‐
maloita ollaan suunnittelemassa näin lähelle toisiaan, on noudatettava varovaisuusperiaatetta. Haitat pitää huomioida jo ennen rakentamista, ettei myllyjä myöhemmin jouduta sulkemaan ja purkamaan monien haittavaikutustensa vuoksi. Nykyinen suunnitelma ja menettely voidaan kuvata erittäin arveluttavaksi ja epäeettiseksi ihmiskokeeksi.
Lisäksi muistutamme, että 5MW voimaloita ei yritetä sijoit‐
taa näin lähelle ihmisiä missään muualla Euroopassa. Suo‐
messa on jo hyvin kielteisiä kokemuksia isompien voimaloi‐
den asutuksen läheisyyteen sijoittamisesta. MELU Meluhaitat ovat keskeisimpiä huolenaiheitamme. Alueella on lähtötilanteessa erittäin rauhallista ja hiljaista. Jo 35 dB:n ääni kuulostaa kovalta, saati sitten sitä suuremmat äänet. Kuvattu n. 35 dB asuinalueella ylittää selvästi arvon: Häiritse‐
vä taustamelu yöaikaan: 28–31 dB. Tuulivoimaloiden matala bassomelu vaimenee vain vähän ilmakehässä ja talojen ra‐
kenteissa. Tyypillisesti yli 2 MW:n tuulivoimalan tapauksessa tuulen voimakkuudella 8 m/s erottuu selvästä jaksollinen (sekunnin välein toistuva) alle 150 Hz:n taajuinen ääni. Tämä melu erottuu varsinkin iltaisin jopa tv:n äänen yli normaalin suomalaisen omakotitalon sisätiloissa 1500 metrin päässä voimalasta. Melua ei voi vähentää esim. vaihtamalla ikkunat uusiin. Tätä melua on verrattu esimerkiksi talon ulkopuolella olevaan rekan tyhjäkäyntiääneen. Melun häiritsevyys on kui‐
tenkin paljon suurempi kuin autojen aiheuttama melu; 40 dB (A) tuulivoimamelu vastaa 70 dB (A):n maantiemelua. Tuuli‐
voimalan melu aiheuttaa unettomuutta, verenpaineen nou‐
sua ja tinnitusta. Yleisesti ottaen levon määrä ja laatu kärsii. Nyt melumallinnukset on toteutettu 3‐3,3 MW tuulivoima‐
loilla. Näiden voimaloiden valmistajan ilmoittamat ääniteho‐
tasot LWA vaihtelevat 106–107,5dB välillä. Markkinoilla olevi‐
en 4,5‐5MW voimaloiden äänitehotasot LWA ovat vaihdelleet melumallinnuksissa 109,5dB‐111dB välillä. Tämä ero äänite‐
hotasoissa vaikuttaa melun leviämiseen olennaisesti. Tästä syystä laadittuja melumallinnuksia ei voida pitää relevanttei‐
na. Nyt laadittujen melumallinnuksien perusteella ei voida 187 tehdä mitään totuudenmukaisia arvioita melun vaikutuksista ympäristöön. Vaadimme, että melumallinnukset tehdään asianmukaisilla tuulivoimamalleilla ja äänitehotasoilla. Lisäksi tulee huomioida, ettei mallinnusta räätälöiden tilanteeseen sopivaksi. Mikä tarkoittaa, ettei lähimmäksi asuntoja tulevia myllyjä huomioida mallinnuksissa rajoituksilla tai pienem‐
piä.asta riippumatta. Edellä mainittujen huomioiden lisäksi vastaavissa kohteissa melumallinnuksien äänitasot ovat eronneet mitatuista arvoista noin 9‐12 dB esim. Raahen Kop‐
sassa ja Porin Peittoossa. Mallinnuksissa arvot ovat olleet alhaisempi mitä mitatuista. Tästä johtuen sijoittelulla tulee vaikuttaa siihen, että äänitasot alittuvat selvästi kaikissa koh‐
teissa. Pienitaajuisen melun terveyshaitoista on vielä erittäin vähän tietoa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan tuulivoimaloille on tyypillistä melutason vaihtelu sekä tuuli‐
voimaloiden pystyttäminen alueille, jossa taustamelutaso on alhainen. Useammassa tutkimuksessa tuulivoimaloiden me‐
lun onkin havaittu olevan kiusallisempaa kuin keskiäänitasol‐
taan samansuuruisen liikennemelun. Toisin kuin liikenteen melu, tuulivoimaloiden melupäästöt eivät vähene ratkaise‐
vasti yön ajaksi. Nykyiset melumallinnukset pohjautuvat vain positiivisimpaan melulaskelmaan sekä alueelle suunniteltaviin pienimpiin voimalavaihtoehtoihin. Ne myös jättävät jokseenkin huo‐
miotta nykyisin tiedossa olevat 1) meluhaitan merkittävän vaihtelevuuden esim. tuulien ja käyttönopeuksien mukaan ja 2) matalien äänitaajuuksien meluongelmat. On myös huomioitava, että koko alue on nykyisellään erittäin rauhallinen ja hiljainen edustaen luonnonrauhaa parhaimmil‐
laan. Tämä katoaa peruuttamattomasti alueelta ja sen lähis‐
töltä. Erilaiset sääolosuhteet vaikuttavat melupäästöjen kulkeutu‐
miseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos katsoo eräässä lau‐
sunnossaan ympäristöministeriölle, että mallinnusepävar‐
muuksien vuoksi ainakin isoissa tuulivoimapuistoissa on olta‐
va vähintään ohjeellisia minimisuojaetäisyyksiä (etäisyys esim. lähimpään asutuskeskittymään). Nyt ohjeistuksessa todetaan, että sijoitettaessa tuulivoima‐alue alle 2 km:n etäi‐
syydelle asutuksesta, vaadimme yksityiskohtaisia selvityksiä.
Meluselvitykset ja mallintamiset on tehtävä uusimpien oh‐
jeiden mukaan. Meluselvityksestä pitää löytyä ne elementit, 188 jotka sisältyvät ympäristöministeriön keväällä 2014 antamiin Ympäristöhallinnon ohjeisiin 2/2014 melun mallintamisesta. Myös mm. sisämeluarvio pitää löytyä. Tässä yhteydessä tuu‐
len suunnat pitää olla selvitettyinä ja myös niiden vaikutuk‐
set äänen ja melun kulkeutumiseen. Myös Aluehallintoviras‐
ton lausunnon mukaan YVA‐selostuksessa tuuliolosuhteista on tehtävä tarkempi selostus muun muassa siksi, että tuuli on yksi melun tasoon vaikuttavista tekijöistä. Hevostemme laidun sijaitsee lähimmästä tuulimyllystä vain muutaman sadan metrin päässä. Laidun alue kyllä jäi tuuli‐
myllyjen haitta‐alueen sisäpuolelle mutta sitä ei mainittu mitenkään. Ohessa hippoksen eläinlääkärin lausunto hevosista sekä leh‐
tikirjoitus hevosten käyttäytymisestä. jossa haastatellaan eläinlääkäriä. LENTOESTEVALOT Kyseisen alueen voimaloiden vilkkuvat ja näkyvät lentoeste‐
valot (varoitusvalot lentoliikenteelle, AINA toiminnassa) vai‐
kuttavat suuresti ihmisiin ja heidän viihtyvyyteensä. Ympä‐
risäteilevä estevalo näkyy siis 360 astetta. Muualla Suomessa voimaloiden lentoestevalot ovat aiheuttaneet paljon ongel‐
mia. Esimerkiksi Merijärvellä on toiminnassa paljon vähem‐
män voimaloita, 6 kpl. Siellä ihmiset eivät pysty elämään nii‐
den kanssa. Siellä voimalat ovat teholtaan 2,3 MW ja Kor‐
keamaassa on ilmoitettu 2‐5 MW, eli nämä ovat pahimmil‐
laan kaksi kertaa suurempitehoisia. Yli 200 metriä korkeisiin voimaloihin sovelletaan hyvin tarkkoja määräyksiä lamppu‐
jen tehosta ja muusta. Jatkuvasti huipulla vilkkuva punainen tai valkoinen valo ja lisäksi maston välikorkeuksissa, tasaisin, enintään 52 m välein, on oltava pienitehoiset lentoestevalot. Lisäksi vaatimus on, että kaikkien lentoestevalojen on väläh‐
dettävä samanaikaisesti. Tämä tekee tilanteesta kestämät‐
tömän näin monen tuulivoimalan puistoissa. Kaikki nämä valot näkyvät todella kauaksi ja häiritsevät ihmisiä ja heidän elämäänsä. Lentoestevaloja ei ole huomioitu välkekuvauksissa riittävästi, ja välkkeen konkreettisia vaikutuksia lähialueen asukkaiden päivittäiseen elämään on yksiselitteisesti vähätelty. Yöhäiriöt olisivat poikkeuksellisen merkittäviä nyt öisin täysin pimeällä alueella. VÄLKE 189 Varsinkin välkevarjo ehkä on pahin mahdollinen. Välke ei ole sellaista mihin hevoset voisivat tottua, vaan se on hevosen näkökulmasta pelottavaa ja tälläisella hevosella ratsastami‐
nen ei olisi turvallista. Välkkeen minimoimiseksi pitää voimaloiden käyttö auto‐
maattisesti keskeyttää välkkeen kannalta kriittisenä aikana. Lainaus muualla Suomessa tuulivoimalan läheisyydessä asu‐
van henkilön sanomana: ”Rauhoittua voi vain korvatulpat korvissa ja sisällä kesätkin ikkunat tiukasti tiivistettynä, jotta kykenee jotenkin selviytymään levottomien yöunien jälkeen seuraavaan 24 tuntia kestävään ”hump‐hump‐hump‐hump‐
vuorokauteen”. Toinen vähintään yhtä ärsyttävä ja sietämä‐
tön on välke, joka aurinkoisella säällä syntyy kiiltävien lapo‐
jen viuhtoessa vuoren laella. Odotamme pelolla sitä talviajan vilkuntaa, jonka mallinnusten mukaan on kotimme kohdalla laskettu olevan voimakkainta.” Yhtä lailla lapojen ja koko rakennelman varjot sekä pyöriessä että paikallaan ollessa tuovat välkkeen kaltaista häiriötä. Sekä yksityiskohtaisesti selvittää välkkeen kesto tarkemmin ei vain toteamuksella välkettä voi esiintyä vuoden läpi vajaan tunnin ajan. MAISEMAT Torasjärveltä ei ole tehty yhtään mallinnuskuvaa. Vaadimme siis totuudenmukaisia kuvia tältä alueelta. Näkymähaitat on siis selvitettävä. Jokaiselle asukkaalle on havainnollistettava kuvin oman asunnon tilanne: Näkymä kodista kaikkiin eri suuntiin a ) ilman tuulipuistoa ja b) tuulipuisto täysin valmii‐
na. Voimalat kokonaisuudessaan on oltava mukana kuvissa oikeassa mittakaavassa omilla paikoillaan selkeinä. Käytettävien kuvien tulee olla asianmukaisia ja oikeaan suun‐
taan otettuja. On myös tehtävä kuvat, joissa on näkymä kun tuulivoimalat ja tuulipuisto ovat valmiina todellisessa koos‐
saan. Harhaanjohtavia kuvia ei tule enää sallia. Torasjärven ympäristöstä oli lausunnossa että järven ranta on puustoinen ja näin ollen peittää tuulivoimaloiden näkyvyyttä, Puustoi‐
seen maisemaan ei voi laittaa paljon painoarvoa, koska puut voidaan kaataa pois tuulivoimaloiden aikana. Jolloin näky‐
vyys ja kuuluvuus olisi suoraan tuulivoimaloihin.
Myös tuulimyllyt tulisivat liian lähelle natura‐aluetta vaaran‐
taen esim. maakotkien mahdollisen pesinnän alueella.
VIRKISTYSKÄYTTÖ Tällä tuulimyllyjen vaikutusalueella sijaitsee ratsastusreit‐
timme, mitä ei oltu mitenkään huomioitu selvityksessä. Eikä 190 tuulimyllyjen vaikutusta hevosiimme oltu mainittu miten‐
kään, muita eläimiä oli kyllä lueteltu lausunnossa. Tallimme alueen virkistyskäyttöä ei oltu huomioitu mitenkään. Maas‐
toratsastus on osa tallimme kesäleiri ohjelmaa ja leirille ei olisi tulijoita jos maastoratsastus ei ole mahdollista. Sekä korvausvastuu kysymys? Kuka korvaa mahdolliset tapatur‐
mat, jos hevoset häiriintyvät ja ratsastajat tippuvat selästä? Sekä kuka korvaa mahdollisen tulonmenetyksen Jos/kun he‐
vosillamme ei voi enää ratsastaa maastossa. Tai pahin mah‐
dollinen että koko Torasjärven ympäristössä ei voi lainkaa ratsastaa koska hevoset eivät toimi tuulimyllyjen takia. Torasjärven alueen muuta virkistyskäyttöä ei oltu mitenkään huomioitu arvioinnissa. Kalastus, pilkkiminen yms. Sekä rat‐
sastusreitit jotka ovat yleisessä käytössä, sekä ratsastajille että kävelijöille ja talvisin hiihtäjille. Reitti kulkee hyvinkin lähellä tulevia tuulivoimaloita. LIIKENNE, TV, ILMASTO, PUHELINLIIKENNE. Vaikutukset liikenteeseen ja tietoliikenteeseen: rakentamis‐
aikana tulee suuri määrä raskasta liikennettä. Möksyntie on yhtenä Korkeamaan tuulipuiston kulkuväylänä. Kun on 20 vuotta odotettu kyseistä pikitietä ja viimein saatu se, nytkö se hajotetaan erittäin raskaalla liikenteellä, jollaista tie ei ole rakennettu kestämään, esim. 200–300 tonnia painavien ko‐
neistojen kuljetusta. Tuulivoimapuisto todennäköisesti aiheuttaa häiriöitä tv‐
vastaanotossa. Asiasta on pyydettävä Digitan tutkimus ja lausunto, jossa asia selvitetään myös Korkeamaan osalta. Mahdollisten häiriöiden korjaaminen esimerkiksi lisävahvis‐
timin tulee tuulipuiston ylläpitäjän hoitaa ja kustantaa etukä‐
teisesti toteuttaen. Matkapuhelimen kuuluvuus/toimivuus Torasperän alueella on jo nyt huono. Tuulivoimaloiden vuoksi pätkiminen lisään‐
tyy entisestään. Lankapuhelimia alueella ei enää ole. Hätäti‐
lanteessa ei ole siis mahdollista turvautua lankapuhelimiin. Tämä vaarantaa väestön turvallisuuden. Asia on tutkittava ja selvitettävä perinpohjaisesti. METSÄTALOUS, METSÄSTYS Metsätalous ja metsästys sekä virkistyskäyttö kärsivät voima‐
la‐alueilla ja niiden läheisyydessä. Mitään tarkempaa yhte‐
näistä selontekoa ei tulevista rajoituksista ole välitetty esit‐
191 tää. Kuitenkin rajoitukset vaikuttavat olevan huomattavia ja tässä tapauksessa koskevan laajoja yhtenäisiä alueita. Tuuli‐
puiston alueen sekä sen ympäristön osalta erilaiset kielto‐, rajoitus‐ ja varoalueet tulee esittää viipymättä (olisi pitänyt olla mukana jo suunnitteluvaiheessa eriteltyinä sekä kartalle sijoitettuina. (ainakin liikkumis‐, metsästys‐, työkonerajoituk‐
set ja –aikavälit, jne.) Alue on perinteistä hirven, ketun, jäniksen ja lintujen metsäs‐
tysaluetta. Myös ilveksiä on alueella havaittu olevan. Metsäs‐
tys kärsii voimaloista, ehkä harrastus joudutaan lopettamaan kokonaan. Keisarin Erä ry on lausunut mielipiteensä tuuli‐
voimalapuistosta. He ovat antaneet lausunnon tuulivoima‐
hankkeen arviointiohjelmassa, ja sanovat siinä, että alueet on huonosti tutkittu riistan kannalta. KIINTEISTÖJEN, PELTOJEN JA METSIEN ARVO
Kiinteistöjen, tonttien ja maan arvo laskee, jos voimaloita tuodaan hyvin lähelle asutusta. Vaadimme, että voimaloita ei tuoda näin lähelle asutusta eikä mieluiten rakenneta ollen‐
kaan. Jo tähän mennessä aiheutuneet haitat ja rajoitukset sekä arvon alenemat tulee korvata asianosaisille (mm. suun‐
nitteluvaiheen rakennuskiellot, rajoitukset, ym.). Torasjärven ympäristössä kaavoitettujen tonttien rakentami‐
nen estyy melusta johtuvien ohjearvojen ylittyessä. Suunni‐
tellussa laajuudessa arvot ylittyvät varmasti. Tällöin ihmiset joutuvat eriarvoiseen asemaan. Selvityksessä ei oltu miten‐
kään huomioitu rantayleiskaavassa merkittyä omakotitaloa
Torasjärven rannalla. Taloa ei ole vielä rakennettu, mutta se on kuitenkin merkitty rantayleiskaavaan. Voitteko te taata että ks. talon saa rakentaa? Ja ettei mitään haittaa tule.
Taloudellinen ja työllistävä vaikutus alueella: Kaikesta päätellen vaikutus on poikkeuksellisen vähäistä pro‐
jektin kokonaiskustannuksiin nähden, mm. erityisosaamisen vaateiden takia. Lisäksi EU–määräykset kilpailuttamisesta jne. rajoittavat vaikutusta alueella huomattavasti. Ellei edes selkeästi merkittävää työllistävää vaikutusta ole, onko muitakaan alueellisia / kunnallisia konkreettisia hyöty‐
vaikutuksia? YHTEENVETO JA LOPPUPÄÄTELMÄ – Uusiutuvan energian käyttö on positiivinen asia. Voimala‐
hankkeiden suunnittelu ja markkinointi sekä mielipiteiden 192 selvittäminen tulee kuitenkin perustua rehelliseen informaa‐
tioon, joka realistisesti, paikkansapitävästi sekä kaikille ym‐
märrettävästi kuvaa vaikutuksia alueella ja sen laajassa ym‐
päristössä. Nyt näin ei ole toimittu. Kuvatut haitat alueelle ja sen asukkaille / käyttäjille on konk‐
retisoitava sekä yksilöitävä, samoin ”hyödyt”. Kuvauksen lähtökohtana tulee olla nimenomaan alueen asukkaan / käyt‐
täjän näkökulma. Yhtäältä energiayhtiöiden kuin heidän edustajiensa (tai vas‐
taavien) ja toisaalta virkamiesten sekä kunnan edustajien toimintatapojen on oltava konkreettiseen faktatietoon pe‐
rustuvia, tasapuolisia ja läpinäkyviä sekä kestettävä myös jälkikäteinen tutkinta. Vaadimme, että suunnitelmia ei toteuteta lainkaan ja jos toteutetaan niin hyvin karsitussa muodossa. Vaadimme että vapaa‐ajan asunnosta lähinpään tuulimyllyyn pitäisi etäisyyt‐
tä olla vähintään 3 km. Alue: Voltti, tuulivoima‐alue 14 Yksityisen muistutus Janne ja Kirsi Alakumpulan (perheineen) muistutus Asia tuntuu uskomattomalta että kaikessa hiljaisuudessa tulisi tuollainen 40 myllyn systeemi! Asumme Kumpulassa joten matkaa on n.1.5‐2km. Juuri v.2014 valmistuneen mökin sijainti on lähempänä n.1‐1.5km. Miksei tästä ole kerrottu etukäteen? Emme ikipäivänä olisi rakentaneet jos olisimme tienneet asiasta! On parempi että jätetään nyt homma tähän eikä pelleillä tämän enempää ihmisten elämillä!!! Nämä myl‐
lyt pitäisi rakentaa kauas ihmisistä ja asutuksista!!! Voitte olla varmoja että asiaa vastustetaan ankarasti!!! Äänihaitat, auringonvalon heijastuminen siivistä, Metsässä ei voi olla harrastusmielessä/töissä talvella, uusien sähkölinjojen veto metsien läpi ja ei eläimetkään enään viihdy alueella!!! 193 Etelä‐Pohjanmaan liiton vastine Voltin tuulivoima‐alue on Kauha‐
van kaupungin esityksestä lisätty kaavaehdotukseen alueelta laadit‐
tuun tuulivoimaselvityksen täy‐
dennykseen pohjautuen. Vaihemaakuntakaavan tuulivoima‐
loiden alueet on merkitty kaava‐
kartalle alueiden erityisominaisuut‐
ta kuvaavalla tv‐merkinnällä. Alu‐
eiden pääkäyttömuoto säilyy edel‐
leen entisenlaisena, pääosin maa‐ ja metsätalousalueena. Alueen erityisominaisuutta kuvaava tv‐
merkintä asettaa reunaehtoja, jot‐
ka on otettava huomioon suunni‐
teltaessa alueiden käyttöä. MRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus ei ole voimassa tuulivoima‐alueilla. Voltin tuulivoimaloiden alue pois‐
tetaan Etelä‐Pohjanmaan I vaihe‐
Timo, Jaana ja Toni Tuhkasaaren muistutus Lausuma maakuntakaavaan suunnitelmaan koskien Voltti‐
Kakkuri aluetta. Haluamme ilmaista huolemme asuinympäristöämme uhkaa‐
vasta tuulivoimakaavasta. Tutustuttuamme tuulivoimaan hyvin laajalti ja seikkaperäisesti kahden viimeisen vuoden aikana, olemme vakuuttuneita tulevan kaavan haittavaiku‐
tuksista. Hyvin yleisesti ja myös omakohtaisen kokemuksen ansiosta jo tuulivoiman suunnittelu ja rakentaminen aiheut‐
taa ikäviä ja mittaamattomia ongelmia kylissä. Tuulivoima saa aikaan vaikutus‐alueellaan ennenkokemattomia ja ‐
arvaamattomia vaikutuksia. Intressi ristiriitojen vuoksi hank‐
keet repii kyläalueita rikki ja haittaa siten lopullisesti kylien kehittämistä yhteisvoimin. Maaseutuamme on pidetty pe‐
rinteisesti rauhallisena ja yhteisöllisenä asuin seutuna, jonka tuulivoima hankkeet tahtomattaan rikkoo. Maatilamme ja asuntomme pohjoispuolelle on rakennettu 2,5 mw:n tuulivoimala. Napakorkeudeltaan 135m, noin kah‐
den (2) km päähän. Tuulensuunnan ollessa pohjoisesta olemme joutuneet kokemaan meluhaittaa. Lisäksi meillä on jatkuva näköyhteys voimalaan jolloin välke haitta on aika‐
ajoin todettavissa. Tutkittua tietoa ei ole miten tuulivoima‐
loiden erilaisista äänistä pieniin vasikoihin ja nautoihin ei ole saatavilla. Tiedämme nautojen reagoivan erilaisiin ääniin odottamattomasti, olemme epätietoisia tässä vaiheessa mitä se eläimille aiheuttaa. Emme hyväksy tuulivoimaloiden suunnittelua sekä rakentamista nauta‐ ja ternikasvattamoi‐
den läheisyyteen. Asia on meille tärkeä, meidän tilan ainoa tulonlähde on naudanlihan tuotanto ternistä teuraaksi. Nyt meidän eteläpuolelle suunniteltua tuulivoima‐aluetta pidämme täysin kohtuuttomana meille. Hankkeen mahdolli‐
sesti toteutuessa joutuisimme kahden tuulivoima‐alueen väliin, jolloin riippumatta tuulensuunnasta olisimme aina melusaasteen armoilla. Tuulista 70 % on etelänsuunnalta. Luomutilamme ainoat laitumet sijaitsee tilakeskuksesta ete‐
län suuntaan, joka avautuu laaja peltoaukea joka rajoittuu tuulivoima‐alueeseen noin 1,5 km päähän. Emme voi välttää laiduntamista luomusäädösten vuoksi. Euroopassa naudat laiduntaa yleisesti voimala‐ alueilla, mutta kyseiset voimalat on pieniä (S00‐800kw), jolloin muodostuu haitallista infra 194 maakuntakaavasta kokonaan saa‐
dun runsaan palautteen perusteel‐
la. ääntä murto‐osa ison voimalan (2,5–3,3 MW) tuottamasta äänestä. Me ei enää uskota tuulivoimalan haitattomuuteen. Jo yhdestä myllystä kertyneet kokemukset vakuuttavat mei‐
dät niiden aiheuttamista haitoista. Näin ison tuulivoima‐alueen vaikutukset tälle alueelle täytyy selvittää tarkasti ennen hankkeen toteutumista. Emme ole saaneet riittävän seikkaperäistä arviota alueemme tulevai‐
suudesta tuulivoima‐alueena. Lähtökohtana ei voi hyväksyä alueen kurjistumista tuleville sukupolville. Muualta Suomesta tulleet kokemukset osoittavat tuulivoima‐
alueen näivettävän lähialueen yritysten ja asunto tuotannon kehityksen. Millä tavalla yritysten, maanomistajien ja asunto‐
jen arvon alennukset korvataan? Miten tuulivoima‐alueen asukkaiden peruspalvelut turvataan asutuksen valuessa pois tuulivoima‐alueelta? Esimerkiksi näiden kysymysten avoi‐
meksi jääneenä emme voi hyväksyä tuulivoima‐aluetta näin lähelle asuinaluettamme. Ymmärtääksemme Voltti‐Kakkuri alueen tuulivoima kaava on edennyt osittain virheellisten argumenttien saattelemana tähän pisteeseen. Meistä tuntuu nöyryyttävältä ja itsekkäältä käyttäytyä tällä tavalla meidän pyhintä ja ainoaa kotialuet‐
tamme kohtaan. Tämä viittaa alueen asukkaiden vähättelyyn ja heidän tulevaisuudesta ja elinmahdollisuuksista piittaa‐
mattomuuteen. Tällaiset hankkeet olisi laitettava alulle yh‐
teistyössä alueen asukkaiden kanssa. Vetoamme jo kaavaluonnosaineistossa oleviin haittoihin tuu‐
livoimatuotannon kannalta ja vaadimme poistamaan kysei‐
sen alueen kokonaisuudessaan kaavasuunnitelmasta. Petri Pellonpään muistutus Asun perheineni perkiömäessä sillä reunalla mäkeä joka on lähimpänä suunnitteilla olevaa tuulivoiman tuotantoaluetta. Käytämme kaavaehdotusaluetta metsästykseen, sienestyk‐
seen, marjastukseen ja muuhun virkistyskäyttöön. Katsomme että tuulivoimapuistosta olisi kohtuutonta haittaa melun aiheuttajana, maiseman pilaajana ja virkistyskäytön rajoitta‐
jana. En ymmärrä miten on mahdollista että tuulivoimaloita saa rakentaa 1,5km lähemmäksi asuttuja taloja, kun jos kaa‐
va hyväksytään, niin taloja ei saa rakentaa tuota lähemmäs voimala‐aluetta? Tulemme vastustamaan kaikin käytettävissä 195 Voltin tuulivoima‐alue on Kauha‐
van kaupungin esityksestä lisätty kaavaehdotukseen alueelta laadit‐
tuun tuulivoimaselvityksen täy‐
dennykseen pohjautuen. Voltin tuulivoimaloiden alue pois‐
tetaan Etelä‐Pohjanmaan I vaihe‐
maakuntakaavasta kokonaan saa‐
dun runsaan palautteen perusteel‐
la. Voltin tuulivoimaloiden alue pois‐
tetaan Etelä‐Pohjanmaan I vaihe‐
maakuntakaavasta kokonaan saa‐
dun runsaan palautteen perusteel‐
la. olevin keinoin kahta kilometriä lähemmäksi asuttuja taloja rakennettavia tuulivoimaloita. Tuula, Jaakko, Iisakki ja Johannes Korkiatuvan muistutus MIELIPIDE vaihemaakuntakaavaehdotukseen koskien Voltti‐
Kakkuri tuulivoima‐aluetta. Vastustamme alueen asukkaina, maatalousyrittäjinä ja maanomistajina alueen Voltti‐Kakkuri ottamista maakunta‐
kaavaan tuulivoimapuistoalueeksi. Mielestämme suunniteltu tuulivoima‐alue tulee liian lähelle asutusta ja aiheuttaa asukkaille huomattavaa haittaa, kuten asumisviihtyvyyteen vaikuttava melu ja välke sekä mahdolli‐
set terveyshaitat. Metsätalouskäyttö olisi periaatteessa jatkossa mahdollista, mutta talvi ja jää aiheuttaa vaaratilanteita tuulivoimalan lä‐
heisyydessä työskenteleville, sillä tuulimyllyn siivistä voi len‐
tää kymmenien kilojen painoisia jääkappaleita kauaskin. Metsätöistä on yleensä tehty talvella. Pakkolunastukset tei‐
den ja sähkölinjojen alle jäävästä maa‐alueesta vaikuttavat huonontavasti muuhun maankäyttöön. Lisäksi meitä huolestuttaa nautakarjan kesänaikainen laidun‐
nus muutaman sadan metrin päässä suunnitelluista lähim‐
mistä tuulivoimaloista. Miten varmistutaan siitä, ettei tuuli‐
voimaloiden ääni ja välke vaikuta negatiivisesti eläinten hy‐
vinvointiin? Osa karjasta on koko kesän pihalla yhtäjaksoises‐
ti. Suurin uhkakuva yritystoiminnalle on, että karjatalouden harjoittaminen pitäisi lopettaa tuulivoimala‐alueen lähellä. Myös kiinteistöjen ja maa‐alueiden arvonalentuminen hait‐
taa tulevaisuuttamme. Voiko tänne enää saada rakennuslu‐
paa uudelle tuvalle tarvittaessa, jos alue on liian lähellä tuuli‐
voimaloita? Alueella on kielletty joidenkin maanomistajien hiekanotto ja kaivaminen metsäsaroillaan myös pohjavesialueen ulkopuo‐
lella, mutta nyt tuulivoimaloiden rakentamisen yhteydessä sallittaisiin maaperän kaivaminen ja perustusten teko syvälle maaperään. Tuulivoimaloista aiheutuu myös ympäristöriske‐
jä mm. palotilanteissa, sillä voimalat sisältävät satoja litroja öljyä ja jäähdytysainetta. Miksi jopa 40 myllyä suunnitellaan pohjavesialueen viereen, vaikka tähän asti aluetta on pidetty erittäin tärkeänä pohjavesialueelle ja sen lähialueille. Va‐
196 Vaihemaakuntakaavan tuulivoima‐
loiden alueet on merkitty kaava‐
kartalle alueiden erityisominaisuut‐
ta kuvaavalla tv‐merkinnällä. Alu‐
eiden pääkäyttömuoto säilyy edel‐
leen entisenlaisena, pääosin maa‐ ja metsätalousalueena. Alueen erityisominaisuutta kuvaava tv‐
merkintä asettaa reunaehtoja, jot‐
ka on otettava huomioon suunni‐
teltaessa alueiden käyttöä. MRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus ei ole voimassa tuulivoimaloiden alu‐
eilla. Maakuntakaavaehdotuksessa esi‐
tetyt alueet perustuvat yleispiirtei‐
sen suunnittelun lähtökohtiin. Maakuntakaavan tarkoitus on oh‐
jata yksityiskohtaisempaa suunnit‐
telua eikä sen perusteella rakenne‐
ta suoraan tuulivoimaa. Tarvitaan yleiskaava, jossa tehdään vaikutus‐
tenarvioinnit alue‐ ja hankekohtai‐
sesti. Selvitykset ja niiden osoitta‐
mat tarvittavat suojaetäisyydet tarkentuvat mahdollisen kuntakaa‐
voituksen myötä. pautetaanko alue nyt kokonaan hiekanottoon? Myöskään yhteisvaikutusta rakenteilla olevaan Fräntilä‐Salon tuulivoimapuiston kanssa ei ole mitenkään huomioitu. Fränti‐
lä‐Salon alueella on yksi tuulivoimala käynnissä ja 9 lisää suunnitteilla. Alue on hyvin lähellä Perkiömäen itäpuolella ja näkyy kylään estottomasti. Kahden puiston yhteisvaikutus pahentaa asioita entisestään (Etelä‐Pohjanmaan tuulivoi‐
maselvitys, 2012,97) ja tätä seikkaa ei ole mitenkään huomi‐
oitu Fräntilä‐Salon tuulivoimapuiston osayleiskaavasuunni‐
telmassa eikä tässä Etelä‐Pohjanmaan tuulivoimaselvityksen Voltti‐Kakkurin raportissa. Onko alueiden läheisyyttä huo‐
mattu? Tuuliatlaksen kartan (Etelä‐Pohjanmaan tuulivoimaselvitys, 2012, 16) mukaan alue ei ole erityisen tuulinen, alue on mer‐
kitty vihreällä värillä, eli alue sijaitsee toiseksi vähiten tuuli‐
sella alueella. Havainnekuvat ovat tehty 100 metrin korkeista myllyistä (Etelä‐Pohjanmaan tuulivoimaselvitys 2012,22), mutta alu‐
eelle on EPV:n Tuulivoima Oy:n mukaan aikeena rakentaa jopa 140 metrin napakorkeuteen yltäviä myllyjä (palaveri Epv Tuulivoima Oy:n ja maanomistajien neuvottelukunnan kes‐
ken 26.4.13), silloinhan kuvasovitteet Etelä‐Pohjanmaan tuu‐
livoimaselvityksen Voltti‐Kakkurin raportissa sivulla 14ja si‐
vulla 13 näkymäaluekartassa ovat harhaanjohtavia. Maise‐
makuva muuttuu huomattavasti ja tuulivoimalat näkyvät todella kauas ja massiivisina. Myös meluhaitat lisääntyvät myllyjen suurentuessa, eikä Perkiömäen suuntaan ole luon‐
nollista meluestettä. Alueella on liito‐oravia ja lepakoita. Metsäsaralla Hautakorpi 5:86 piti jättää puuryhmiä pystyyn liito‐oravia varten, kuinka niistä ei olla selvityksen mukaan tietoisia? Lisäksi lepakoista on näköhavainto. Tuulivoima‐alue häirinnee televisiokuvaa ja matkapuhelinten kenttiä. Alue on juuri samalla linjalla kuin Simpsiö, josta meil‐
le tulee lähetyksiä. Matkapuhelinliikenteelle on jo Fräntilä‐
Salon myllystä huomattu haittoja Perkiömäessä. Vaadimme että suunniteltu Voltti‐Kakkurin tuulivoima‐alue poistetaan kokonaan maakuntakaavasta. 197 Ao. asiat ratkaistaan mahdollisen kuntakaavoituksen yhteydessä. Voltin tuulivoimaloiden alue pois‐
tetaan Etelä‐Pohjanmaan I vaihe‐
maakuntakaavasta kokonaan saa‐
dun runsaan palautteen perusteel‐
la. Kaija ja Sofia Kankaansyrjän muistutus Suunniteltu alue sijaitsee aivan liian lähellä asutusta. Voima‐
loista tiedetään aiheutuvan meluhaittaa, joka vaikuttaa ih‐
misten terveyteen ja asumisviihtyvyyteen. Nukkuminen, le‐
pääminen, television katselu ja matkapuhelinliikenne saatta‐
vat vaikeutua. Tilallamme on emolehmäkarjaa, jota laidunnetaan kesäisin ympärivuorokautisesti. Laitumelta on suora näkymä tuuli‐
voima‐alueelle. Kuinka eläimet tulisivat kärsimään korvin kuultavista äänistä, infraäänistä ja välkkeestä? Pitäisikö koko karjatalouden harjoittaminen lopettaa? Kauhavan kaupunki aloitti syksyllä 2013 Kauhavan Elokuva‐
kaupunki‐hankkeen. Sen tavoitteena on saada tuotantoyhtiöt tekemään elokuvia alueellamme. Alue on aiempien elokuva‐
hankkeiden kokemusten takia potentiaalinen kuvauspaikka, koska täällä on alan osaamista. Tuulivoimalat estäisivät ku‐
vaukset alueella. Kauhavan Oppaiden suunnittelema Alahärmän paikalliskier‐
ros kulkee reitillä, josta olisi suora näkymä tuulivoima‐
alueeseen. Yksi kierroksen nähtävyyksistä on Knuuttilanraitti, kylätie, jonka varrella olevat rakennukset ovat pääosin 1800‐
luvulla rakennettuja. Riippuen voimaloiden korkeudesta ja tarkastelusuunnasta, myllyt voisivat näkyä historiallisen raitin taustalla. Toteutuessaan voimala‐alue tuhoaisi myös perin‐
teisen maalaismaiseman Perkiömäen kylässä. Perkiömäen kylän itäpuolella on jo olemassa Fräntilä‐Salon tuulivoima‐alue. Jos kylän läheisyyteen toteutuisi vielä toi‐
nenkin tuulivoimala‐alue, miten haitat kertautuisivat, kun vaikutukset tulevat kahdesta suunnasta? Tuulivoima‐alueen läheisyydessä on Haaruskankaan pohja‐
vesialue. Voimalat ovat riski myös pohjavesialueelle. Osalle maanomistajista on laitettu hiekanottokielto, vaikka maape‐
rä on pohjavesialueen ulkopuolella. Kumotaanko tämä kielto, jos samalla etäisyydellä pohjavesialueesta saa kaivaa syvälle maaperään tuulivoimalan perustukset sekä muut tarvittavat rakenteet ja tiet. Tuulivoima ei ole taloudellinen energiantuotantomuoto Suomen valtiolle eikä suomalaisille veronmaksajille. Tuote‐
tusta energiasta maksettava syöttötariffituki on suuri ja hyö‐
dyn keräävät tuulivoimayhtiöt. Näistä moni on muualta kuin 198 Maakuntakaavaehdotuksessa esi‐
tetyt alueet perustuvat yleispiirtei‐
sen suunnittelun lähtökohtiin. Maakuntakaavan tarkoitus on oh‐
jata yksityiskohtaisempaa suunnit‐
telua eikä sen perusteella rakenne‐
ta suoraan tuulivoimaa. Tarvitaan yleiskaava, jossa tehdään vaikutus‐
tenarvioinnit alue‐ ja hankekohtai‐
sesti. Selvitykset ja niiden osoitta‐
mat tarvittavat suojaetäisyydet tarkentuvat kuntakaavoituksen myötä. Suomesta ja näin ollen kerätyt verovarat valuvat hyödyttä‐
mään ulkomaisia tahoja. Tämä ei ole Suomen eikä suomalais‐
ten etu. Vaadimme että Voltti‐Kakkuri‐aluetta ei hyväksytä maakun‐
takaavaan tuulivoima‐alueeksi. Jari ja Henna Rintamäen muistutus Mielestämme Voltti‐Kakkuri ‐tuulivoimapuistoaluetta suunni‐
tellaan aivan liian lähelle asutusta. Asuinrakennuksemme sijaitsee vain n. 600–700 metrin päässä selvitetystä tuulivoi‐
ma‐alueesta. FCG:n tekemässä erillisselvityksessä on ensim‐
mäisenä kuvattu suoritettua Ei‐analyysiä. Ei‐analyysin ha‐
vainnekuvaan ei ole merkitty lainkaan punaisella pisteellä omaa asuinrakennustamme osoitteessa Kopikontie 18. Onko sitä siis huomioitu 1 kilometrin suojaetäisyysviivan sijoittami‐
sessakaan? Asuinrakennuksemme sijaitsee vallitsevan tuulensuunnan (etelä‐länsi) alapuolella, jolloin myllyjen aiheuttamat melu‐
haitat ovat pahimmillaan juuri täällä. Samoin auringonvalon aiheuttamat varjo‐ ja välkehaitat varsinkin talvisaikaan aurin‐
gon ollessa matalalla tulevat olemaan osa arkipäiväämme. Oman asuinrakennuksemme ja voimalaitosalueen välinen maasto on avomaata. Mielestämme vaaditun etäisyyden tuulivoima‐alueeseen tulisi näin ollen olla moninkertainen, koska luonnollista meluestettä ei ole olemassa. Perhee‐
seemme kuuluu myös neljä alaikäistä lasta. Mikään taho ei voi korvata meille tuulimyllyjen mahdollisesti aiheuttamia negatiivisia terveysvaikutuksia. Ei‐analyysistä puuttuu myös kokonaan Härmän Tähystäjien partiomaja, joka sijaitsee selvitysalueen länsi‐lounaisosassa. Kyseessä on merkittävä tukikohta alueen lasten ja nuorten harrastetoiminnalle, eikä sitä ole huomioitu minkäänlaisella suojaetäisyydellä. Omistamme alle 1 kilometrin säteellä alueesta oman kotim‐
me lisäksi myös kaksi muuta asuinrakennusta, jotka ovat työntekijöidemme käytössä sekä maatilan päärakennuksi‐
199 Voltin tuulivoimaloiden alue pois‐
tetaan Etelä‐Pohjanmaan I vaihe‐
maakuntakaavasta kokonaan saa‐
dun runsaan palautteen perusteel‐
la. Ei‐analyysissa ei ole huomioitu asuinrakennusta osoitteessa Kopi‐
kontie 18, kuitenkin varsinaisessa kaavaehdotuksessa rakennus on huomioitu kilometrin suojavyöhyk‐
keellä. Maakuntakaavaehdotuksessa esi‐
tetyt alueet perustuvat yleispiirtei‐
sen suunnittelun lähtökohtiin. Maakuntakaavan tarkoitus on oh‐
jata yksityiskohtaisempaa suunnit‐
telua eikä sen perusteella rakenne‐
ta suoraan tuulivoimaa. Tarvitaan yleiskaava, jossa tehdään vaikutus‐
tenarvioinnit alue‐ ja hankekohtai‐
sesti. Selvitykset ja niiden osoitta‐
mat tarvittavat suojaetäisyydet tarkentuvat kuntakaavoituksen myötä. Partiomajan tietoja ei ollut syötetty rakennus‐ ja huoneistorekisteriin rakennusluvan myöntämisen yh‐
teydessä. Rakennus tullaan huomi‐
oimaan suunnittelussa. neen ja lypsykarjapihattoineen. Maatilan päärakennusta asuttaa äitini/anoppini. Pihatossamme elää n. 250 nautaa. Missään ei ole todistettavasti kerrottu, etteivät tuulivoima‐
loiden melu‐ ja välkehaitat vaikuttaisi negatiivisesti eläinten hyvinvointiin. Myös maatilan kehittämistoimet ovat uhattui‐
na, mikäli tuulipuiston vaikutuksesta rakennuslupien saanti tähän lähialueelle vaikeutuu tai tulee kokonaan mahdotto‐
maksi. Uhkana on siten jopa koko karjataloustoiminnan, ai‐
noan elinkeinomme, lopettaminen. Lisäksi kiinteistöjen ar‐
vonalentuminen tulee rasittamaan meitä kohtuuttomasti. Olemme kuitenkin tehneet miljoonien eurojen investoinnit alueelle, joka nyt sijaitsisi alle kilometrin etäisyydellä suunni‐
tellusta voimala‐alueesta. Omistamme myös kolme metsäsarkaa suunnitellulla tuuli‐
voima‐alueella. Niiden alueelle emme tule missään vaiheessa antamaan lupaa tuulimyllyn rakentamiseen. Lentoestevalojen vaikutusta mäettömässä asuinympäristös‐
sämme ei ole huomioitu. Niiden vuoksi maalaisympäristö muodostuu teollisuusalueeksi, myös yöllä. Suuritehoiset len‐
toestevalot, kuten myös melu ja varjovälke ovat fysikaalista ympäristösaastetta ja ympäristönsuojelulain 3 §:n mukaista haittaa, joka aiheuttaa asukkaiden elinympäristön pilaantu‐
mista. Tuulivoimapuistoa suunnitellaan aivan pohjavesialueen vie‐
reen, alueen, josta pumpataan Alahärmän kotitalouksien käyttövesi mukaanlukien oma taloutemme. Mahdollisen pa‐
lon sattuessa korkealla ilmassa olevan turbiinipalon sammut‐
taminen ei onnistu edes helikopterista käsin. Myllyn anne‐
taan palaa ja kaatua rauhassa ja alue eristetään 600 metrin säteellä. Tällainen palo alueella voi merkitä pohjavedenot‐
tamon tuhoutumista. Alueen asukkaina, maatalousyrittäjinä ja maanomistajina vaadimme, että Voltti‐Kakkuri tuulivoima‐alue poistetaan kokonaan maakuntakaavasta. Voltti‐Kakkurin asukkaiden ja maanomistajien muistutus (allekirjoittajia 312 kpl) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet velvoittavat osoit‐
tamaan tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tämä Voltti‐Kakkuri‐alue on ollut mukana Etelä‐
200 Voltin tuulivoimaloiden alue pois‐
tetaan Etelä‐Pohjanmaan I vaihe‐
maakuntakaavasta kokonaan saa‐
dun runsaan palautteen perusteel‐
la. Voltin tuulivoimaloiden alue on Kauhavan kaupungin esityksestä lisätty kaavaehdotukseen alueelta Pohjanmaan 1. tuulivoimaselvityksessä yhtenä 645 alueesta, mutta on jo kertaalleen jätetty pois potentiaalisista alueista lähellä sijaitsevien asuin‐ ja lomarakennusten sekä alueen halki kulkevien voimajohtojen vuoksi. Kaikkien meidän yllä‐
tykseksi alue olikin sitten nostettu kaavaehdotukseen mu‐
kaan. Sen vuoksi haluammekin esittää asiasta perustelumme, jotta aluevaraus poistetaan vahvistettavasta vaihemaakunta‐
kaavasta. Asutus Ei‐analyysin perusteet tämän alueen kaavamerkinnän pois‐
tamiseen ovat edelleen olemassa, asuin‐ ja lomarakennukset sekä voimajohdot ovat kyllä entisillä paikoillaan. Tuulivoi‐
maselvityksen mukaan 1 kilometrin säteellä selvitysalueesta sijaitsee 34 asuinrakennusta ja 5 lomarakennusta ja 2 kilo‐
metrin säteellä 203 asuinrakennusta ja 11 lomarakennusta. Lähialueella sijaitsevan vakituisen asutuksen määrä on kaikis‐
ta nyt kaavaehdotuksessa olevista alueista suurin. Lähimmät asuinrakennukset sijoittuvat vain noin 500 metrin etäisyydel‐
le. Lisäksi paikallistuntemuksen mukaan tämä selvitys perus‐
tuu osin puutteelliseen aineistoon. Esimerkiksi Härmän Tä‐
hystäjien partiomaja sijaitsee selvitysalueella, eikä sitä ole huomioitu mitenkään. Mielestämme Sosiaali‐ ja terveysministeriön suositus nykyis‐
tä käytäntöä laajemmasta suojavyöhykkeestä (lausunto Var‐
sinais‐Suomen maakuntakaavaan 17.9.2013) tuulivoimapuis‐
tojen lähistön asutukseen olisi otettava vakavasti myös tätä maakuntakaavaa laadittaessa. Koska Suomessa ei ole viran‐
omaisten asettamia asutuksen suojaetäisyyksiä, niin ministe‐
riön lausunnolla pitäisi senkin vuoksi olla erittäin suuri pai‐
noarvo. Tanskan ja Ruotsin kokemusten mukaan voimaloiden sijoittaminen liian lähelle asutusta aiheuttaa ainakin kolmas‐
osalle asukkaista vakavia terveydellisiä haittoja. Voimaloiden käyttöikä on kuitenkin kymmeniä vuosia, joten melu‐ ja väl‐
kehaitat ovat osa arkipäivää lähialueen asukkaille vuosikym‐
menten ajan. Negatiivisilta terveysvaikutuksilta ei vältytä ja voimaloiden suuri lukumäärä vielä moninkertaistaa ongel‐
maa. Perkiömäen ja Näsin kylät sijaitsevat suunnitellun tuulivoima‐
alueen pohjois‐ ja koillispuolella, osin siis vain alle kilometrin päässä alueesta. Tällä kohdalla lähimpien asuin‐ ja tuotanto‐
rakennusten ja selvitysalueen välinen maasto on avointa pel‐
toa ja suomaata, jolloin luonnollista meluestettä ei ole ole‐
massa. Ja kun tuulensuunta on pääasiassa etelän ja lännen 201 laadittuun tuulivoimaselvityksen täydennykseen pohjautuen. Vaihemaakuntakaavan ehdotuk‐
sessa on käytetty 1 kilometrin suo‐
javyöhykettä kaikkiin rakennus‐ ja huoneistorekisterin sekä yhdyskun‐
tarakenteen seurannan tietojärjes‐
telmän (YKR) tunnistamiin asuin‐ tai lomarakennuksiin. Partiomajan tietoja ei ollut syötetty rakennus‐ ja huoneistorekisteriin rakennusluvan myöntämisen yhteydessä. Raken‐
nus tullaan huomioimaan jatko‐
suunnittelussa. Maakuntakaavoitusta ohjaa erityi‐
sesti maankäyttö‐ ja rakennuslaki. Maakuntakaavaehdotuksessa esi‐
tetyt alueet perustuvat yleispiirtei‐
sen suunnittelun lähtökohtiin. Maakuntakaavan tarkoitus on oh‐
jata yksityiskohtaisempaa suunnit‐
telua eikä sen perusteella rakenne‐
ta suoraan tuulivoimaa. Tuulivoi‐
maloiden alueen tarkempi määrit‐
tely, voimaloiden sijoittelu sekä lukumäärä tarkentuvat yleiskaavoi‐
tuksella. Näiden tietojen ollessa saatavilla laaditaan tarkemman suunnittelun yhteydessä luonto‐, maisema‐ ja meluselvitykset, välke‐ ja varjostusmallinnukset sekä arvi‐
oidaan hankkeen kokonaisvaiku‐
tukset. Meluselvityksissä noudate‐
taan tuulivoima‐rakentamista kos‐
kevia melun ohjearvoja. Selvitysten pohjalta määritellään etäisyydet suunnasta, ovat voimaloiden aiheuttamat melu‐ ja välkehai‐
tat voimakkaimmat juuri tällä alueella, useiden perheiden, lasten ja vanhusten, elinpiireissä. Edes tarkempi jatkosuun‐
nittelu voimaloiden sijoittamiselle ei pysty takaamaan alueen asutukselle riittävää suojaetäisyyttä. Maatalous ja turkistarhaus Tuulivoimaselvityksestä puuttuu kokonaan arviointi hank‐
keesta maataloudelle aiheutuvista vaikutuksista. Miten me‐
lu‐ ja välkehaittohin reagoivat esim. sekä ulkona että sisäti‐
loissa elävät lehmät, varjotaloissa penikoivat tarhaketut jne. Maatalous on erittäin merkittävä työllistäjä vaikutusalueella eikä esim. teollisuus. Suuria eläinyksiköitä, joissa on tehty investointeja vuosikymmeniksi eteenpäin, sijaitsee niin Per‐
kiömäen ja Näsin alueella kuin myös muualla vaikutusalueel‐
la. Yksiköissä elää tuhansia arvokkaita tuotantoeläimiä, mai‐
totiloilla, lammas‐, sika‐ ja emolehmätiloilla ja turkistiloilla, eikä mitään selvitystä ole tehty tuulivoiman melu‐ ja välke‐
vaikutuksista niiden elinoloihin. Kukaan ei siis voi varmuudel‐
la ja todistetusti luvata, että voimaloista ei aiheudu haittaa eläimille. Kyse on kuitenkin monien ihmisten elinkeinosta eikä mikään taho korvaa tuulivoimasta aiheutuneita talou‐
dellisia haittoja ja menetyksiä eläinten omistajille. Metsänhoito Metsänhoito on merkittävä tulonlähde tämän alueen asuk‐
kaille. Metsänhoitotoimenpiteet tehdään pääosin talviaikaan maasto‐olosuhteista johtuen. Tuulivoimasuunnitelman to‐
teutuminen aiheuttaa riskin metsätöissä työskenteleville ja näin ollen vaikeuttaa metsänhoitoa. Jopa urakoitsijoiden mahdollinen kieltäytyminen toimimasta voimala‐alueella voi vaikeuttaa metsänhoitoa ja asettaa alueen maanomistajat taloudellisestikin eriarvoiseen asemaan. Tuulimyllyn lavoista putoavat ja lentävät jääkappaleet voivat painaa useita kym‐
meniä kiloja. Virkistyskäyttö Vaikka alueelle ei voida osoittaa maakunnallisesti merkittä‐
vää virkistyskäyttöä, niin paikallisesti alue on erittäin merkit‐
tävä. Alueella ja sen läheisyydessä sijaitsee kaupunginosan ainoita vesistöjä, uimarantoja ja mökkejä, sekä vuokrattavia että yksityisten omistuksessa olevia. Muutamat alueella ole‐
202 asutukseen, arvokkaisiin maisema‐
alueisiin ja kulttuuriympäristöihin sekä erityistä huomioita vaativiin luonto‐kohteisiin. Vaihemaakuntakaavan tuulivoima‐
loiden alueet on merkitty kaava‐
kartalle alueiden erityisominaisuut‐
ta kuvaavalla tv‐merkinnällä. Alu‐
eiden pääkäyttömuoto säilyy edel‐
leen entisenlaisena, pääosin maa‐ ja metsätalousalueena. Alueen erityisominaisuutta kuvaava tv‐
merkintä asettaa reunaehtoja, jot‐
ka on otettava huomioon suunni‐
teltaessa alueiden käyttöä. MRL 33 §:n mukainen rakentamis‐rajoitus ei ole voimassa tuulivoima‐alueilla. vat mökit ovat yhdistysten omistuksessa ja näin yleisessä ympärivuotisessa käytössä. Käyttäjäkunta on vauvasta vaa‐
riin unohtamatta liikunta‐ ja näkövammaisia alueella virkisty‐
jiä. Erinomainen tieverkosto houkuttaa alueelle myös muita käyttäjiä lukuisten maanomistajien lisäksi, marjastamaan, sienestämään ja harrastamaan metsästystä. Tuulivoimalat rajoittaisivat alueen käyttöä huomattavasti eikä korvaavaa aluetta kaupunginosan alueella ole olemassa. Kulttuurimaisema Selvityksen mukaan voimalat tulevat erottumaan puuston yläpuolella voimakkaana elementtinä. Tuulivoimapuistosta alle 2 km päässä sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä kult‐
tuurihistoriallinen Knuuttilanraitti ja Voltin taajama ja noin 2 km:n päässä Alahärmän keskustaajama. Tuulivoimapuistosta aiheutuva maisemallinen haitta olisi merkittävä myös Knuut‐
tilanraitin maisemaan. Korkeuseroa alempana sijaitsevan raitin ja tuulivoimapuiston välillä on n. 15–20 metriä. Puisto sijaitsisi merkittävien rakennusryhmien takana, juuri siinä maisemassa, josta rakennuksia yleensä tarkastellaan. Näin voi olettaa korkeiden myllyjen muuttavan huomattavasti raitin kulttuurimaisemaa sekä myös Voltin ja Alahärmän suo‐
jeltua maisemaa kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Maisema‐
kuvissa käytetyt 100 metrin korkuiset myllyt toteutetaan todennäköisesti korkeampina, jopa 140–200 metrisinä, joten maisemavaikutus ulottuu kauemmaksi eikä tuulivoimaselvi‐
tyksen täydennyksen näkymäanalyysin kuvatarkastelu näin ollen anna luotettavaa kuvaa maisemahaitasta. Kulttuurimai‐
semien kannalta voimaloiden sijoittaminen kyseessä olevalle alueelle olisi erittäin tuhoisaa. Asian esikäsittely Kaava‐alueen nimeäminen Voltti‐Kakkurin alueeksi on aihe‐
uttanut sekaannusta niin alueen asukkaiden kuin maakunnal‐
listen päättäjien keskuudessa. Kakkuri ei ole paikallista, ylei‐
sesti käytössä olevaa aluesanastoa, sen sijaan Vakkuri on. Vakkuri sijaitsee kaukana valtatie 19 toisella puolella tästä Voltti‐Kakkurin alueesta katsoen. Siten osa päättäjistä on – keskusteluidemme mukaan – luullut tehneensä päätöksiä ihan toisesta paikasta. Koemme tulleemme tässä asiassa vää‐
rin kohdelluiksi. Mielipiteemme perustuu aineiston ja paikallistuntemuksen lisäksi myös varsin läheiseen kokemukseen Kortesjärven kaupunginosassa sijaitsevasta tuulivoimalasta. Pahimmillaan 203 Maisemaselvityksen RKY‐
kohdelistassa on huomioitu 2,5 kilometrin päässä Voltti‐Kakkurin tuulivoima‐alueesta sijaitseva Vol‐
tin kylän raittiasutus ja Mattilan silta. Kaavaehdotuksen mukaisella aluerajauksella ja voimaloiden määrällä tehdyn arvioinnin perus‐
teella tuulivoimapuiston vaikutuk‐
set arvokkaisiin maisema‐alueisiin ja rakennettuihin kulttuuriympäris‐
töihin ovat kohtalaiset. Tuulivoi‐
mapuisto näkyy arvokohteeseen, jolta aukeavissa näkymissä ovat perinteisesti painottuneet luon‐
nonympäristön ja maaseudun kult‐
tuurimaiseman piirteet. Voimaloi‐
den huolellisella sijoittelulla voi‐
daan lieventää haittavaikutuksia. melu‐ ja välkehaitasta aiheutuva menetyksemme mitataan euroissa, taloudellisina tappioina elinkeinonharjoittamisessa, kiinteistöjen arvon alenemisena, elinympäristön pilaantumi‐
sena puhumattakaan menetetystä terveydestä ja vaalimam‐
me kulttuuriympäristön pilaantumisesta. Edellä esitetyn vuoksi vaadimme, että suunniteltu Voltti‐
Kakkurin tuulivoimapuistoalue poistetaan kokonaan maakun‐
takaavasta. 204 Voltin tuulivoimaloiden alue pois‐
tetaan Etelä‐Pohjanmaan I vaihe‐
maakuntakaavasta kokonaan saa‐
dun runsaan palautteen perusteel‐
la. Alue: Vöyrinkangas, tuulivoima‐alue 2 Yksityisen muistutus Etelä‐Pohjanmaan liiton vastine Eetu Luhtalan muistutus Omistan omakotitalon kauhajoen sahankylästä kyseisten tuulivoima‐alueiden 83 ja 91 välittömästä läheisyydestä, ja vastustan kyseisiä tuulivoima alueita 83 ja 91, sahankylän tie ei ole mielestäni harvasti liikennöity kuten ehdotusvaiheen kaavaselostuksessa lukee. Etelä‐Pohjanmaan tuulivoimaselvi‐
tys on toiminut vaihemaakunta‐
kaavan esiselvityksenä. Tuulivoi‐
maselvityksen tavoitteena on ollut löytää teknis‐taloudellisesti edulli‐
simmat paikat tuulivoimarakenta‐
miselle. Alueiden valintaan ja raja‐
ukseen vaikuttivat myös erilaiset rajoittavat tekijät, kuten uhanalai‐
set kasvit ja eläimet, suojelualueet, pohjavesialueet, asutus ja muu ihmistoiminta. Alueiden määritte‐
lyn lisäksi niistä tehtiin maakunta‐
kaavatasoinen vaikutusten arvioin‐
ti, joka piti sisällään sekä rakenta‐
misen että käytön aikaisten vaiku‐
tusten arvioinnin. Tuulivoimaselvityksen alueista 83 ja 91 on Etelä‐Pohjanmaan I vai‐
hemaakuntakaavassa muodostettu Vöyrinkankaan tuulivoimaloiden alue. Vöyrinkankaan tuulivoima‐aluetta pienennetään huomattavasti. Tuu‐
livoimaloiden alueeksi osoitetaan jatkossa Vöyrinkangasta halkovan voimajohtolinjan länsipuolelle jäävä osuus. Jäljelle jäävä läntinen osa mahdollistaa noin 12–15 voi‐
malan kokoisen tuulivoimaloiden alueen rakentamisen. Tuulivoimaselvityksen alueista 83 ja 91 on Etelä‐Pohjanmaan 1 vai‐
hemaakuntakaavassa muodostettu Vöyrinkankaan tuulivoimaloiden alue. Tiia Tienhaaran muistutus Omistan omakotitalon Kauhajoen Sahankylästä, ja näin, että tänne on suunniteltu isoa tuulivoimapuistoa. Taloni sijaitsee tuulivoima‐alueiden 83 ja 91 välittömässä läheisyydessä, ja VASTUSTAN näiden voimaloiden pystytystä. Sahankyläntiellä on myös vilkkaasti liikennettä, vaikka ehdo‐
tusvaiheen kaavaselostuksessa väitettiin toisin. 205 Myös alueellamme pesii erittäin uhanalainen lintulaji, ja tuu‐
livoimapuisto aiheuttaa erittäin suuren riskin linnuille. Myös kurjet ja hanhet lentävät Vöyrinkankaan alueen yli, juurikin tuulivoimaloiden lapojen korkeudella, mikä on erittäin suuri törmäysvaara linnuille. Lisäksi alue sijoittuu tärkeille pohja‐
vesialueille. Myllyistä on myös paljon maisemahaittaa, en halua että hie‐
no maalaismaisema, pilataan myllyillä, ja taloni jokaisesta ikkunasta näkyy vain tuulimyllyjä! En halua myöskään, että taloni arvo laskee tuulivoimaloiden takia. Myllyistä aiheutuu matalataajuista melu haittaa ja valot välkkyvät. Etelä‐Pohjanmaalta löytyy varmasti sellaisia alueita missä ei ole lähellä asutusta, lintujen tärkeitä lentoreittejä, pohjavesi alueita tai tieliikennettä! Iso EI tuulivoimapuistolle, alueille 83 ja 91. 206 Etelä‐Pohjanmaan liiton tekemän Natura‐arvioinnin tarveharkinnan pohjalta Vöyrinkankaalle on tehty Natura‐arviointi. Tehdyn lintudirek‐
tiivin lajien selvityksen perusteella sekä muuttoseurannassa tehtyjen uhanalaisen linnun reviirilentoha‐
vaintojen perusteella tuulivoima‐
aluetta on rajattu kauemmas Natu‐
ra‐alueesta. Tuulivoimaloiden aiheuttamia mai‐
semavaikutuksia on arvioitu erityi‐
sesti valtakunnallisesti arvokkaiden maisema‐alueiden maiseman eri‐
tyispiirteiden säilymisen turvaami‐
sen kannalta. Arvioinnin perusteel‐
la Vöyrinkankaan sekä Mustaisne‐
van tuulivoimaloiden alueilla on korkeintaan kohtalaisia vaikutuksia Hyypänjokilaakson valtakunnalli‐
sesti arvokkaaseen maisema‐
alueeseen. Tuulivoimaloiden alueen tarkempi määrittely, voimaloiden sijoittelu sekä lukumäärä tarkentuvat yleis‐
kaavoituksella. Näiden tietojen ollessa saatavilla laaditaan luonto‐, maisema‐ ja meluselvitykset, välke‐ ja varjostusmallinnukset sekä arvi‐
oidaan hankkeen kokonaisvaiku‐
tukset. Meluselvityksissä noudate‐
taan tuulivoimarakentamista kos‐
kevia melun ohjearvoja. Selvitysten pohjalta määritellään etäisyydet asutukseen, arvokkaisiin maisema‐
alueisiin ja kulttuuriympäristöihin sekä erityistä huomioita vaativiin luontokohteisiin. Vöyrinkankaan tuulivoimaloiden aluetta pienennetään huomatta‐
vasti. Tuulivoimaloiden alueeksi osoitetaan jatkossa Vöyrinkangas‐
ta halkovan voimajohtolinjan län‐
Alue: Rourunkangas ja Lehtivuori, tuulivoima‐alueet 5 ja 3 Yksityisen muistutus Leena Kurikan muistutus Esitän poistettavaksi Etelä‐Pohjanmaan maakuntakaavasta tuulivoima‐alueiden suunnitelmista Kurikan Lehtivuoren alu‐
een kokonaan sekä koko ns. Rourunkankaan alueen. Lehtivuoren alue on pohjavesialue, jopa Euroopan mittakaa‐
vassa harvinaisen suuri. Vaasan kaupunki tulee ottamaan veden Kuusistonlaukan vedenottamosta, johon pohjavesi muodostuu hitaasti Lehti‐ ja Karhuvuorien rinteiden kalliora‐
oista tihkumalla. Yhdeksän voimalan suunniteltu rakentami‐
nen on suora uhka koko isolle pohjavesialueelle. Pohjavesi‐
alueet on lainkin mukaan suojeltavia alueita. Alueen laajuus ei ole ollut tiedossa esimerkiksi Kurikan kaupunginvaltuuston jäsenillä, kun he ovat tehneet myönteisen päätöksen osayleiskaavasta tuulivoimaloita varten. Geologian tutkimus‐
keskus on kuitenkin tehnyt alueesta tutkimusta (liite) ja tut‐
kimukset jatkuvat edelleen. Tuulivoimaloiden rakentaminen alueelle myrkyllisiä lisäainei‐
ta sisältävine betoneineen ja voimaloissa olevien muutaman sadan litran öljy‐ ja muiden kemikaalien vuoksi voimalat ai‐
heuttavat valtavan uhan alueen laajalle pohjavedelle. Rikka‐
naisessa maaperässä onnettomuuden sattuessa maahan vuotavaa jätettä on mahdotonta kerätä talteen ja pohjavesi‐
en pilaantuminen on silloin uhkana. LIITE: Niko Putkinen: Kurikan Kuusistonlaukan pohjavesialueen geologinen raken‐
neselvitys, muistitikulla, 2 ensimmäistä sivua paperikopiona GTK Kokkola, LIITE likka 18.12.2014 Kurikan pohjavettä hörpi‐
tään pian Vaasassa+ Vaasassa juodaan pohjavettä kahdeksan vuoden kuluttua, LIITE Kurikka‐lehti 19.12.2014 Kuusiston‐
loukolta pumpataan vettä Vaasaan 10 vuoden päästä. Suunnitellun Lehtivuoren tuulivoimala‐alueen välittömässä vaikutuspiirissä on noin 80 taloutta kahden kilometrin sisällä voimaloista. Tuulivoimaloiden tiedetään aiheuttavan melu‐
haittoja paljon kauemmaksikin kuin kahden kilometrin etäi‐
syydelle. Voimala‐alueiden lähistöllä kiinteistöjen arvot pu‐
toavat noin kolmanneksella. 207 sipuolelle jäävä osuus. Jäljelle jää‐
vä läntinen osa mahdollistaa noin 12–15 voimalan kokoisen tuuli‐
voimaloiden alueen rakentamisen.
Etelä‐Pohjanmaan liiton vastine Etelä‐Pohjanmaan liiton tietojen mukaan pohjavesialueen tutkimuk‐
sia jatketaan edelleen. Tarkenne‐
taan suunnittelumääräyksiä siten, että myös Lehtivuoren osalta tu‐
lee huomioida vaikutukset pohja‐
vesiin. Lehtivuoren alueella on Karhunpolku‐niminen merkitty virkis‐
tysreitti, joka on merkitty myös maakuntakaavaan. Sen te‐
kemiseen on käytetty talkootyön lisäksi kaupungin, valtion ja EU:n rahoja. Reitti on 12 kilometriä pitkä vaellusreitti, jota käytetään paljon. Reitiltä aukeavat upeat lappimaiset näky‐
mät. Talvella alueella on latuja sekä moottorikelkkareitti. Myös hevostallit hyödyntävät Lehtivuoren maastoja ratsain ja ajaen. Virkistysreitin päälle on suunnitteilla kolme voima‐
laa. Voimayhtiö itsekin on myöntänyt, että alueen virkistys‐
käyttö totuttuun tapaan ei ole mahdollista mikäli alueelle tulee voimaloita. Maakuntaliiton tarkoituksena kai oli suojel‐
la virkistysalueet ja arvokkaat maisema‐alueet? Koska ei vielä tiedetä kuinka isolta alueelta vesi Kuusiston‐
laukan vedenottamoon kerääntyy, esitän, että koko Kurikan ja Jurvan välinen alue jätetään toistaiseksi rauhaan odotta‐
maan asiaan liittyvien tutkimusten valmistumista. Pohjavesi on niin iso ja merkittävä asia nyt ja tulevaisuudessa, että sen suojelu on äärimmäisen tärkeätä. Alueen tutkiminen vie joi‐
takin vuosia, sen jälkeen tuulivoima‐asiaa voinee uudestaan miettiä. Lisäksi sekä Lehtivuoren että koko ns. Rourunkankaan alue on eteläpohjalaisittain maisemaltaan harvinaista "vuoristo‐
maisemaa". Alueella on useampia vuoria ja se on iso yhte‐
näinen erämaatyyppinen saarreke, jota uskon tulevaisuudes‐
sa hyödynnettävän luontomatkailuun. Jo nyt Kurikassa on muutama yrittäjä, jotka hyödyntävät alueen luontoa ja hiljai‐
suutta matkailuvaltteinaan. Hiljaisuus on katoava ominai‐
suus, jota ihmiset tänä päivänä yhä enemmän kaipaavat ja hakevat. Hiljaisia alueita ei ole Etelä‐ ja Keski‐Suomen alueel‐
la monia, olisi tärkeää säästää niitä tulevillekin sukupolville. Saunamaan alueella on lisäksi harvinainen aarniometsä. Koko suunnitellulla tuulivoima‐alueella pesii useita huomion‐
arvoisia lajeja kuten pyy, teeri, metso, huuhkaja, käenpiika, palokärki, leppä lintu, sirittäjä, isokäpylintu ja pohjansirkku. Näistä pyy, teeri, metso, huuhkaja ja palokärki ovat Euroopan unionin lintudirektiivin 1‐liitteen lajeja. Teeri, metso, leppä‐
208 Vaihemaakuntakaavan tuulivoima‐
alueet on merkitty kaavakartalle alueiden erityisominaisuutta ku‐
vaavalla tv‐merkinnällä. Alueiden pääkäyttömuoto säilyy edelleen entisenlaisena, pääosin maa‐ ja metsätalousalueena. Alueen eri‐
tyisominaisuutta kuvaava tv‐
merkintä asettaa reunaehtoja, jot‐
ka on otettava huomioon suunni‐
teltaessa alueiden käyttöä. MRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus ei ole voimassa tuulivoima‐alueilla. Virkistysreitin sekä tuulivoimaloi‐
den yhteensovittaminen tapahtuu tarkemman suunnittelun yhteydes‐
sä. Vaihemaakuntakaavan tuulivoi‐
maloiden alueiden rajauksia tar‐
kistetaan siten, etteivät ne ulotu päällekkäin luokiteltujen pohja‐
vesialueiden kanssa. lintu ja isokäpylintu ovat Suomen erityisvastuulajeja. Teeri lukeutuu lisäksi metson, huuhkajan ja sirittäjän tavoin valta‐
kunnallisessa uhanalaisuusluettelossa silmälläpidettäväksi. Pohjansirkku on saanut merkinnän vaarantunut. Lisäksi tuuli‐
voimala‐alueen läpi kulkee useita muuttolintujen reittejä ja alueen voidaan katsoa olevan keskimääräistä paremman muuttoreitin varrella. Reitti on myös metsähanhille ja kurjille hyvin tärkeä. Samaisella alueella asuu myös runsaasti hirviä ja kauriita, säännöllisesti on tehty havaintoja myös karhusta ja ilvekses‐
tä. Tuulivoimalat muuttavat metsät eläimettömiksi. (Liite) Esimerkiksi Raahen Kapsan voimaloiden valmistuttua met‐
sästäjät ovat olleet ihmeissään, sillä hirvet ja metsäkanalin‐
nut ovat kaikonneet vuosisataisilta alueiltaan. Ymmärrän, että uusiutuvia energioita tarvitaan, mutta koko Suomen uudistuvien energioiden tarvetta vastaamaa määrää tuulivoimaa ei tarvitse pystyttää pelkästään Etelä‐
Pohjanmaalle! Tuulivoima on kallis, suurin tukiaisin tuettu energia muoto, jonka ongelmana on kalleuden lisäksi se, että kun tuet päättyvät 12 vuoden kuluttua, voimalat pysähtyvät. Niiden purku jäänee maanomistajien ja veronmaksajien huo‐
leksi, sillä ne pystyttänyt firma on tukirahat saatuaan mah‐
dollisesti myynyt voimalat eteenpäin bulvaanille, joka sopi‐
vasti menee konkurssiin juuri ennen voimaloiden purkua. Yhden noin 2‐3 MW:n voimalan purkaminen maksaa noin 600 000 euroa. Toivon, että liitto käyttää nyt kovaa kättä ja vähentää suunni‐
teltuja tuulivoima‐alueita reippaasti. Tuulivoima on kallis ja häiriöitä aiheuttava tapa tehdä sähköä. Uusiutuvia energioita on muitakin, kuten puu, turve, biokaasut ja aurinko. ps. kaikkiin tässä esitettyihin väitteisiin löytyy allekirjoitta‐
neelta tutkimuksia, kaikkia ei ole tähän laitettu mukaan kos‐
ka liitemäärä paisuisi valtavasti. Lisää tietoa tarvitessanne tutkimukset ym. materiaalin saa allekirjoittaneelta. Yleiset yksityisten muistutukset Mirja Viitasen muistutus Olen tuulimyllyjen rakentamista vastaan tänne Etelä‐
Pohjanmaalle. Haittoja on paljon. Nyt tullut yksi tännekin päin, sysituuli. Äänihaittaa on, varsinkin iltaisin humina kuu‐
luu. Eikä ole kyseessä talon huono äänieristys. 209 Tuulivoiman ja bioenergian lisää‐
minen ovat Etelä‐Pohjanmaan maakuntastrategian 2040 mukaisia tavoitteita kansallisten ja kansain‐
välisten ilmasto‐ ja energiatavoit‐
teiden saavuttamiseksi ja energian‐
tuotannon omavaraisuusasteen nostamiseksi. Etelä‐Pohjanmaan liitto valmistelee myös muita vai‐
hemaakuntakaavoja. Vaihe‐
maakuntakaava III käsittää turve‐
tuotannon tarpeiden ja suo‐
luonnon arvojen yhteensovittami‐
sen sekä seudullisesti merkittävien energialaitosten ja bio‐energian logistiikkaketjujen toimintaan liit‐
tyvien aluevarausten merkitsemis‐
tä kaavaan. Etelä‐Pohjanmaan liiton vastine Tuulivoiman ja bioenergian lisää‐
minen ovat Etelä‐Pohjanmaan maakuntastrategian 2040 mukaisia tavoitteita kansallisten ja kansain‐
välisten ilmasto‐ ja energiatavoit‐
Tomi Rannan muistutus Suuri ongelma tuulivoimassa on sen aiheuttama melu lähis‐
tön asukkaille. Tekemässänne selvityksessä on käytetty dB(A) asteikkoa, joka johtaa harhaan matalien taajuuksien osalta ja tosiasiallinen melu on suurempaa kuin se äkkiseltään näyttää laskelmissa. Vaikka ihminen ei varsinaisesti kuule ns. infra‐
ääniä on niillä silti kielteisiä vaikutuksia terveyteen. Ääni‐
tasoja laskettaessa käytetyt desibelilaskut vaativat asiaan erittäin tarkan perehtymisen ellei ole alan asiantuntija. En‐
nen kuin kaava vahvistetaan, on syytä jollaintapaa verifioida alan asiantuntevuus vastuuhenkilöiltä. Monissa euroopan tiheästi asutuissa maissa suojaetäisyydet ovat vähintään 2km asutukseen ja ovat kasvamassa esim. Englannissa etäisyys on jo muuttumassa 3km:ksi. Nämä maat ovat asukastiheydeltään huomattavasti suomea tiheämmin asuttuja ja etenkin nyt kyseessä olevaa eteläpohjanmaata. Näissä maissa saadaan tuulivoimalle kunnolliset suojaetäi‐
syydet asutukseen asukastiheydestä huolimatta. Lisäksi heillä on pitkäaikaista kokemusta meluongelmista. Useat tuulivoima‐alueella asuvat voivat antaa teille maistiai‐
set kotiensa äänimaailmasta. Käsittääkseni voitte tutustua omakohtaisesti ennen kaavan vahvistusta asumalla vaikkapa kuukauden tuulivoimaloiden läheisyydessä. Melu on läpitun‐
kevaa eikä vähene yöksi kuten esim. liikenteen melu. Tälläi‐
sestä melusta aiheutuu terveyshaittoja ja kalliin voimalain‐
vestoinnin takia kynnys on korkea muuttaa tilannetta ja yk‐
sittäinen talonomistaja on heikossa asemassa yhteiskunnan kaavoittamaa voimala‐aluetta vastaan. Kaavassa ei lisäksi olla huomioitu tuulivoiman aiheuttamaa melua eläimille. Tuotanto ja harrastuseläimien kuulo on ih‐
210 teiden saavuttamiseksi ja energian‐
tuotannon omavaraisuusasteen nostamiseksi. Etelä‐Pohjanmaan liitto valmistelee myös muita vai‐
hemaakuntakaavoja. Vaihe‐
maakuntakaava III käsittää turve‐
tuotannon tarpeiden ja suoluon‐
non arvojen yhteensovittamisen sekä seudullisesti merkittävien energialaitosten ja bioenergian logistiikkaketjujen toimintaan liit‐
tyvien aluevarausten merkitsemis‐
tä kaavaan. Tuulivoimaloiden alueen tarkempi määrittely, voimaloiden sijoittelu sekä lukumäärä tarkentuvat yleis‐
kaavoituksella. Näiden tietojen ollessa saatavilla laaditaan tar‐
kemman suunnittelun yhteydessä luonto‐, maisema‐ ja meluselvityk‐
set, välke‐ ja varjostusmallinnukset sekä arvioidaan hankkeen koko‐
naisvaikutukset. Meluselvityksissä noudatetaan tuulivoimarakenta‐
mista koskevia melun ohjearvoja. Selvitysten pohjalta määritellään etäisyydet asutukseen, arvokkaisiin maisema‐alueisiin ja kulttuuriym‐
päristöihin sekä erityistä huomioita vaativiin luontokohteisiin. misiä herkempi ja melu on niidenkin terveydelle haitallista. Laitetoimittajien melusimulaatiot eivät ole puolueettomia ja käytännön tilanne riippuu monesta muustakin tekijästä. Ti‐
lanne voi muuttua jälkeenkinpäin jos esimerkiksi metsäpalo tuhoaa melua vaimentavan puuston. Onko missään vertailtu simulaatioiden ja oikeellisten mittausten eroja puolueetto‐
masti? Saksassa palokunta ei saa sammuttaa tuulivoimalan tulipaloa tuulen alapuolelta alle 1km päästä. Siksi suojaetäisyys pitää olla yli tämän kaikissa kohteissa missä ihmiset voivat olla tai kulkea. Lisäksi etäisyydet yleisistä teistä ei voi olla niin lyhyitä kuin 300m. Tuulivoimalan siivistä irtoava jää voi aiheuttaa vakavan henkilövaaran. Tämän vuoksi vaadin että melun ja terveysriskien osalta kaa‐
vaa muutetaan siten, että niistä ei aiheudu haittaa.
Helena Merisaaren muistutus Maakuntakaavan suunnittelussa on käytetty tuulivoimaloille yhden kilometrin vähimmäisetäisyyttä asutuksesta. Sosiaali‐ ja terveysministeriö on vuonna 2013 antanut suosituksen, että meluhaittojen pienentämiseksi tuulivoimaloiden vä‐
himmäisetäisyyden asutuksesta tulisi olla 2km. Tuulivoima‐
loiden vaikutuksista Suomen olosuhteissa ei ole riittävästi kokemuksia, ei varsinkaan suurien yli 3 MW:n voimaloiden isoista keskittymistä. Vaikutusten arvioinneissa on usein käy‐
tetty muun Euroopan tuulivoimaloista saatuja tuloksia ‐ ne voimalat ovat kuitenkin valtaosin pienempiä kuin mitkään nyt Suomeen ja Etelä‐Pohjanmaalle suunnitteilla olevat voi‐
malat, eivätkä muun Euroopan olosuhteet muutenkaan ole suoraan verrannollisia Suomen olosuhteisiin. Siksi jo pelkäs‐
tään varovaisuusperiaatteen mukaisesti maakuntakaavan suunnittelussa tulisi noudattaa sosiaali‐ ja terveysministe‐
riönsuositusta kahden kilometrin vähimmäisetäisyydestä. Meluhaittojen lisäksi tietoa ei ole tarpeeksi myöskään voimaloiden kestävyydestä Suomen olosuhteissa, niiden tuotanto voi jäädä pienemmäksi ja lyhyemmäksi mitä kan‐
nattavuuteen laskettu. Julkisuuteen on jo tullut tapauksia tuulivoimaloiden rikkoontumisista (esim. Pori 2014), ja jopa vasta kolme vuotta vanhan voimalan romahtamisesta (Poh‐
jois‐Irlanti,Screggagh 2015). Maakuntakaavassa ei ole huomioitu kuntakohtaisella kaavoi‐
211 Maakuntakaavassa käytetyt suun‐
nitteluperiaatteet pyrkivät siihen, että kielteiset vaikutukset jäisivät mahdollisimman pieniksi. Maakuntakaavaehdotuksessa esi‐
tetyt alueet perustuvat yleispiirtei‐
sen suunnittelun lähtökohtiin. Maakuntakaavan tarkoitus on oh‐
jata yksityiskohtaisempaa suunnit‐
telua eikä sen perusteella rakenne‐
ta suoraan tuulivoimaa. Tarvitaan yleiskaava, jossa tehdään vaikutus‐
tenarvioinnit alue‐ ja hankekohtai‐
sesti. Selvitykset ja niiden osoitta‐
mat tarvittavat suojaetäisyydet tarkentuvat kuntakaavoituksen myötä. tuksella suunniteltujen tai suunnitteilla olevien tuulivoima‐
puistojen ja maakuntakaavaan määriteltyjen isojen tuulivoi‐
ma‐alueiden yhteisvaikutuksia mm maisemaan, liikenteeseen ja asutukseen sekä meluun. Jos halutaan kokonaisvaltaisesti ohjata maakunnan rakentumista ja päästä kaikki vaikutukset tasapuolisesti huomioon ottavaan tulokseen, niin kaikki tie‐
dossa olevat, myös aloitusvaiheessa olevat suunnitelmat tulee ottaa mukaan vaikutuksien arvioinnissa. Myös Valtio‐
neuvoston ympäristövaikutusten arviomenettelystä antaman asetuksen (713/2006) 7 §:n 1 momentin lb kohdan mukaan harkittaessa arviointimenettelyn soveltamista yksittäistapa‐
uksessa on tarkasteltava erityisesti hankkeen yhteisvaikutus‐
ta muiden kanssa. Tämän voi asetuksen hengen mukaisesti tulkita tarkoittamaan myös, että jonkun laajemman hank‐
keen ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä on syytä ottaa mukaan pienempien hankkeiden, joista ympäristövai‐
kutusten arviointimenettelyä ei vaadita, yhteisvaikutus. Muun muassa Kurikan kaupungin alueella on parhaillaan (tammikuussa 2015) muistutusvaiheessa osayleiskaavaluon‐
nos Ponsivuoren tuulivoimapuistosta. Se on ainoastaan 1‐3 kilometrin etäisyydellä maakuntakaavaan lisätystä Kukkoo‐
kallion‐Möhkäleenmaan (nro 15) tuulivoima‐alueesta. Jos nämä kumpikin toteutuvat, Pirttimaan kylän asutus jää puris‐
tuksiin kahden tuulivoima‐alueen väliin ‐ se olisi merkittävä haitallinen muutos kylän ääni‐ ja perinnemaisemassa ja hei‐
kennys alueen luonnonrauhaan ja virkistyskäytölle. Käsittämätöntä on myös tuulivoima‐alueen (Säärenkangas‐
Eteläkangas, Kauhajoki) ehdottaminen maakunnan kahden ainoan kansallispuiston väliin, valtakunnallisesti arvokkaan maisema‐alueen ja merkittävän pohjavesialueen läheisyy‐
teen. Tuulivoima‐alueiden taloudellisia vaikutuksia arvioitaessa ei ole otettu huomioon voimaloiden koko elinkaaren kustan‐
nuksia, siitä puuttuu tuotannon lopettamisvaihe. Kuka vas‐
taa voimaloiden purkamisesta ja hävittämisestä? Tuulivoi‐
mayhtiöt ovat maanvuokrasopimuksissa pidättäneet itsel‐
lään oikeuden siirtää sopimus tai tuotanto kolmannelle osa‐
puolelle. Jos rakentaja‐ tai mahdollinen uusi yhtiö ei ole maksukykyinen tuotannon loppuessa, voivat purkukustan‐
nukset tulla kunnan, pahimmillaan maanomistajien vastuulle. Yhden 3 MW:n voimalan purkukustannuksen on arvioitu ole‐
van vähintään 600 000 €. Veronmaksajien ja kuluttajien mak‐
settavana on jo siihen mennessä ollut ulkomaisten yhtiöi‐
den omistamien voimaloiden rakentaminen ja tuotanto 212 verovaroista maksettujen investointitukien ja tariffitukien kautta. Laitteistot ja erikoisosaajat tulevat ulkomailta, vähin‐
tään maakunnan ulkopuolelta. Tuulivoiman taloudellinen ja työllistävä hyöty maakunnalle saattaa jäädä lopulta hyvin pieneksi. Paljon suurempi ja merkittävämpi sekä tasaisem‐
min jakautuvat työllistyminen ja tasainen tai säädeltävissä oleva tuotanto sekä taloudellinen hyöty energiantuotannos‐
sa syntyisi edistämällä nykyistä voimakkaammin esimerkiksi metsäenergian käyttöä. Petri Sulasmaan muistutus Vaadimme tuulimylly 13:n sekä ET:n eli yhdyskuntateknisen huoltoalueen poistamista, koska ne ovat liian lähellä tilan XX:XX rajaa. Tämä veisi tilaltamme rakennusoikeuden ja samalla sen koko käyttötarkoituksen. Tuulipuiston rakenta‐
misen myötä tilan arvo romahtaisi näin huomattavasti. On olemassa myös mahdollisuus tuulimyllyn kaatumiseen tai sen osien irtoamiseen. Myös nämä asiat voivat aiheuttaa vahinkoa tilallemme, esim: palovaaran. Tuulivoimalahank‐
keesta on myös haittaa ja vaaraa sen alueen luonnolle ja eläimistölle. Myös metsästystoiminta alueella kärsii. Meidän mielestämme Ilmattaren tuulivoimalahanke Niemi‐
kankaan ja Hoiskon alueella on sopimaton eikä vastaa realis‐
tisia tarkoitusperiä. Esimerkiksi se, että sinne suunniteltavia turbiineja ei ole muualla Suomessa, eikä niiden haittavaiku‐
tuksia ole pystytty vielä selvittämään. Lisäksi me tilojen omistajat olemme rakentaneet yhteistien omakustanteisesti. Oletettavaa on, että Ilmatar tulee käyt‐
tämään kyseistä tietä myös. . Mitä Ilmatar maksaa tien käy‐
töstä? Kuka huolehtii kunnostuksesta ja ylläpidosta? Huomioitavaa on, että emme ole saaneet Ilmattarelta kun‐
non vastauksia siihen, että mitä tapahtuu, jos ilmattaren suunnittelema tuulipuistohanke kaatuukin jättäen tuulimylly‐
jä pitkin Niemikangasta. Edes tämän asian luulisi Ilmattaren pystyvän selvittämään. Ilmatar on tarjonnut ns. naapurisopimusta tuulipuiston naa‐
purustolle, mutta mielestämme korvaus on aivan olematon verrattuna siihen, mitä haittaa puisto tilallemme aiheuttaa. Toisin sanoen emme tule hyväksymään Ilmattaren tuulivoi‐
malahanketta. 213 Osayleiskaavoitus on maakunta‐
kaavoituksesta erillinen prosessi, jonka puitteissa on erillinen mah‐
dollisuus antaa palautetta. Muistu‐
tus ei käsittele maakuntakaavaeh‐
dotusta. Marjastiina Sorvalin muistutus Maakuntakaavassa tulee määritellä vähimmäissuojaetäisyys asutuksen ja tuulivoimaloiden välille, joka tulee voimaloiden koosta ja määrästä riippuen olla vähintään 2 km. Perusteluna melu, maisemahaitat, kiinteistöjen arvon lasku. Myös kunnal‐
linen päätöksenteko helpottuisi kaavoitusasioissa kun olisi yhteinen linjaus maakunnassa, joka pohjautuisi käytännön kokemuksiin, esimerkkinä Raahen Kopsa ja siellä ilmenneet meluhaitat. Päivi Peltoniemen muistutus Etelä‐Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavalla ohjataan vaiku‐
tuksiltaan merkittävien tuulivoima‐alueiden sijoittumista Etelä‐Pohjanmaalla. Elinkeino Tuulivoimatuotantoa perustellaan kunnille mm. maaseudun elävänä pitämisellä ja vuokratuloilla. Valtakunnallisen kes‐
kiarvon mukaan kuitenkin jo noin 60 % metsänomistajista asuu kaupungeissa, ts. muualla kuin hankealueiden kunnissa. Tämä tarkoittaa, että myös valtaosa toivotuista vuokratulois‐
ta menisi muualle kuin hankealueen kuntiin. Muuttotap‐
piokunnissa tilanne olisi tältä osin vielä huonompi. Suurem‐
massa mittakaavassa tämä koskee myös Etelä‐Pohjanmaata – vaikka maakunnan asukasluku on vakiintunut, väestöään kasvattavat ainoastaan Seinäjoki, Lapua ja Ilmajoki [1]. Tuulivoimatuotannon tukeminen ja ylisuuri kaavoitus tuuli‐
voima‐alueiksi on pois muilta elinkeinoilta, kuten kotimaista ja paikallista työllistävyyttä tuovilta bioenergian muodoilta. Liian lähelle asutusta kaavoitetut tuulivoima‐alueet vähentä‐
vät myös mm. asuin‐ ja lomarakentamista sekä matkailua. 214 Maakuntakaavaehdotuksessa esi‐
tetyt alueet perustuvat yleispiirtei‐
sen suunnittelun lähtökohtiin. Maakuntakaavan tarkoitus on oh‐
jata yksityiskohtaisempaa suunnit‐
telua eikä sen perusteella rakenne‐
ta suoraan tuulivoimaa. Tarvitaan yleiskaava, jossa tehdään vaikutus‐
tenarvioinnit alue‐ ja hankekohtai‐
sesti. Selvitykset ja niiden osoitta‐
mat tarvittavat suojaetäisyydet tarkentuvat kuntakaavoituksen myötä. Tuulivoiman ja bioenergian lisää‐
minen ovat Etelä‐Pohjanmaan maakuntastrategian 2040 mukaisia tavoitteita kansallisten ja kansain‐
välisten ilmasto‐ ja energiatavoit‐
teiden saavuttamiseksi ja energian‐
tuotannon omavaraisuusasteen nostamiseksi. Etelä‐Pohjanmaan liitto valmistelee myös muita vai‐
hemaakuntakaavoja. Vaihe‐
maakuntakaava III käsittää turve‐
Kaavoitus Maakuntakaava esittää yleispiirteisen suunnitelman maa‐
kunnan alueiden käytöstä sekä yhdyskuntarakenteen ja alu‐
eiden käytön perusratkaisut keskipitkällä ja pitkällä aikavälil‐
lä. Maakuntakaavan tulee siis ohjata kuntakaavoitusta ja rakentamista kunnissa. Tilanne on nyt kuitenkin nurinkurinen: yleiskaavoitus etenee hanketasolla ilman sitä ohjaavaa Etelä‐Pohjanmaan maakun‐
takaavaa. Valtiovallan tahdolla kiirehtiä uusiutuviin energia‐
muotoihin siirtymistä tätä ei voi sikäli selittää, sillä Suomen tavoite (38 %) uusiutuvan energian osuudeksi koko energian loppukulutuksesta on Energiamarkkinaviraston mukaan jo lähes saavutettu – osuus oli 37 % jo vuonna 2012 [2]. Ns. uusiutuviin luetaan myös muita energiamuotoja, mikä ei kui‐
tenkaan näy kaavoitustasolla. Omavaraisuus voidaan saavut‐
taa näitäkin käyttäen. Lisäksi tulee huomata, että maakuntakaavan ohjausvaikutus on myös rajoittava: Kun jokin alue kaavoitetaan tuulivoima‐
tuotantoalueeksi, sinne ei voi suunnitella vuosiin muuta elin‐
keinotoimintaa. Jos Etelä‐Pohjanmaan maakuntakaavaan sisällytetään alueita todellista tarvetta enemmän, estetään samalla näiden alueiden suunnittelu ja kehittäminen muu‐
hun toimintaan. Kannattaa myös muistaa, että tuulivoima‐
tuotannon suunnittelu alueelle vähentää välittömästi alueen kiinnostavuutta esim. asumisen ja matkailun kannalta. Rajoittava vaikutus jatkuu yleiskaavoitusvaiheessa, jossa alu‐
eelle määrätään rakentamisrajoituksia, eikä siellä voi harjoit‐
taa muuta elinkeinotoimintaa. Jopa metsänhoitoa saatetaan rajoittaa (tätä on pohdittu esim. Teuvan Saunamaan/Viiatin hankevalmistelun yhteydessä). Rakentamisrajoituksista tulee pysyviä ja ne koskevat niin asutusta kuin elinkeinotoimintaa‐
kin, samoin kuin mahdollisesti esim. muun tiestön kehittä‐
mistä tai pohja‐ vesien käyttämistä. Myöhemmin tulee mah‐
dollisesti myös liikkumis‐ ja käyttörajoituksia esim. turvalli‐
suusseikkoihin vedoten. 215 tuotannon tarpeiden ja suo‐
luonnon arvojen yhteensovittami‐
sen sekä seudullisesti merkittävien energialaitosten ja bioenergian logistiikkaketjujen toimintaan liit‐
tyvien aluevarausten merkitsemis‐
tä kaavaan. Vaihemaakuntakaavan tuulivoima‐
loiden alueet on merkitty kaava‐
kartalle alueiden erityisominaisuut‐
ta kuvaavalla tv‐merkinnällä. Alu‐
eiden pääkäyttömuoto säilyy edel‐
leen entisenlaisena, pääosin maa‐ ja metsätalousalueena. Alueen erityisominaisuutta kuvaava tv‐
merkintä asettaa reunaehtoja, jot‐
ka on otettava huomioon suunni‐
teltaessa alueiden käyttöä. MRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus ei ole voimassa tuulivoima‐alueilla. Metsätalousalue muuttuu siis kaavoituksen myötä energian‐
tuotanto‐ alueeksi. Tämän seurauksia elinkeinoelämälle, asu‐
tukselle ja virkistykselle ei ole huomioitu maakuntakaavaeh‐
dotuksessa riittävästi. Maakuntakaavatasolla pitäisi tarkastella maakunnan koko‐
naistilannetta ja yhteisvaikutuksia eri hankkeiden seuraukse‐
na – myös yli kunta‐ ja maakuntarajojen. Moni hankkeista sijaitsee kunta‐ tai maakuntarajalla tai ne on pilkottu pie‐
nempiin hankkeisiin: esim. Santavuori (Ilmajoki/Kurikka), Saunamaa/Viiatti (Teuva/Kurikka, 5+3), Rajamäenkylä (Isojo‐
ki/Kari‐ joki), Lakiakangas 1 (Isojoki/Karijoki), Lakiakangas 2 (Isojoki/Kristiinankaupunki). Aika moni hanke sijaitsee myös naapurikunnan rajalla. Melu‐, välke‐, varjostus‐ ja maisema‐
haitat sekä luontoarvojen menetys eivät kuitenkaan pysähdy kunta‐ tai maakuntarajoihin. Kuka tarkastelee näiden kokonaisvaikutusta? Toteutuuko maakuntakaavan ohjausvaikutus tarkoitetulla tavalla? Entä mitä haittoja naapurimaakunnista tulee Etelä‐Pohjanmaan puolelle? Asutus Etelä‐Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksen yhtenä kritee‐
rinä on ollut 1 km:n etäisyys asutukseen. Sosiaali‐ ja terve‐
ysministeriö suosittaa kuitenkin 2 km:n etäisyyttä asutukseen [3]. On vankat perusteet uskoa, että ministeriöllä on Suomen paras tietämys ja osaaminen ihmisten terveyden‐ suojelun suhteen, eikä sitä tule sivuuttaa. Tuulivoimaloita ei tule kaa‐
voittaa tai rakentaa liian lähelle asutusta, sillä se on vastoin maankäyttö‐ ja rakennuslain tavoitteita hyvän elinympäris‐
tön edellytyksistä. Nyt useassa hankkeessa voimalat tulisivat liian lähelle, mm. Kurikan Lehtivuoren, Isojoen/ Karijoen Ra‐
jamäenkylän, ja Kauhavan Voltti‐Kakkurin alueilla, samoin kuin Alajärvellä ja Soinissa. Kaikille tuulivoimaloille tulisi STM:n mukaan vaatia myös ym‐
päristölupa, jotta kunnilla ja viranomaisilla olisi tarvittaessa työkalu puuttua terveyshaittoihin ja asukkailla olisi turvaa elinympäristölleen [3]. Ei ole maakunnan edun mukaista, jos osa kuntalaisista menettää työkykynsä tai terveytensä kaa‐
voitus‐ ja rakennuspäätösten seurauksena. Liian lähelle asutusta sijoitetut tuulivoimalat häiritsevät myös television näkyvyyttä, matkapuhelinten ja langattomien laa‐
216 Maakuntakaavaehdotuksessa esi‐
tetyt alueet perustuvat yleispiirtei‐
sen suunnittelun lähtökohtiin. Maakuntakaavan tarkoitus on oh‐
jata yksityiskohtaisempaa suunnit‐
telua eikä sen perusteella rakenne‐
ta suoraan tuulivoimaa. Tarvitaan yleiskaava, jossa tehdään vaikutus‐
tenarvioinnit alue‐ ja hankekohtai‐
sesti. Selvitykset ja niiden osoitta‐
mat tarvittavat suojaetäisyydet tarkentuvat kuntakaavoituksen myötä. jakaistojen toimintaa. Samaan aikaan viestintävirasto arvioi, että laajakaistojen nopeuden nosto 2 Mbit/s toteutuisi vasta vuonna 2016, nyt velvoite on 1 Mbit/s. Näin hitaista nopeuk‐
sista ei ainakaan tietoyhteiskunnan ole vara tinkiä. Maakuntakaavaehdotus sisältää vain yli 9 voimalan hank‐
keet. Maakunnassa on kuitenkin runsaasti vireillä tätä pie‐
nempiä, mutta merkittäviä hankkeita – suurien hankkeiden rinnalla [4]. Jo valmistuneiden yksittäistenkin voimaloiden osalta on tullut ilmi, että esim. Ilmajoella Mansikka‐ mäen (2 kpl), Kauhajoella Sysimäen (1 kpl) ja Kortesjärvellä Salonkylän (1 kpl) voimalat sijaitsevat liian lähellä asutusta ja aiheuttavat sietämätöntä haittaa asukkaille. Maakuntakaavan pitäisi si‐
sältää maakunnan kokonais‐ tilanteen ja yhteisvaikutuksien selvitys eri hankkeiden seurauksena, muussa tapauksessa maakuntatasolla saadaan aikaan peruuttamatonta vahinkoa. Lisäksi maakuntakaavan ohjausvaikutuksen tulisi olla niin vahva, että tuulivoima‐alueita ei voi rakentaa maakuntakaa‐
vaan merkittyjen paikkojen ulkopuolelle, koska kuntatasolla ei osata ”edistää ja valvoa terveydensuojelua siten, että asukkaille turvataan terveellinen elinympäristö”, johon ter‐
veydensuojelulaki 763/1994 kuitenkin kunnat velvoittaa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden mukaan tuuli‐
voimatuotanto tulee keskittää suuriin yksiköihin – ei sirpalei‐
siin hankkeisiin ympäri kuntaa tai useaan suureen vierekkäi‐
seen hankkeeseen. Etelä‐Pohjanmaan maa‐
kuntakaavaehdotus ei ole näiden tavoitteiden mukainen. Ehdotuksessa Etelä‐Pohjanmaalle on sijoitettu 76 % koko kansallisen tavoitteen tuulivoimasta, vaikka maakunnan pin‐
ta‐ala on ainoastaan 4 % Suomen pinta‐alasta. Valtakunnallisiin alueidenkäytön tavoitteisiin kuuluu myös ekologisesti ja virkistyskäytön kannalta merkittävien yhte‐
näisten alueiden ja hiljaisten alueiden säilymisen mahdollis‐
taminen, hyvien ja laajojen metsä‐ alueiden pirstomisen es‐
täminen, samoin kuin kansallisen kulttuuri‐ ja rakennuspe‐
rinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymi‐
sen edistäminen. Kaavaehdotus rikkoo näitä tavoitteita. Suomenselän‐
Maanselän alue Suomen keskiosissa muodostaa ikiaikaisen käytävän, jota pitkin lajit ovat vaeltaneet idästä länteen ja päinvastoin (ks. kuva 1). Kyseessä on arvokas ekologinen yh‐
217 teys Suomen sisällä sekä Suomen, Venäjän ja muiden lähi‐
alueiden välillä. Suomen metsät itärajalla sekä Venäjän Karja‐
lan metsät ovat elintärkeä reservaatti suomalaiselle lajistolle. [5] Maakuntakaavaehdotuksessa tuulivoimahankkeita on sijoi‐
tettu juuri Suomenselän‐Maaselän alueelle ainakin Jalasjär‐
ven, Kurikan, Isojoen ja Ähtärin alueilla, joten nämä tulee poistaa kaavaehdotuksesta. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet velvoittavat kansallisen kulttuuri‐ ja rakennuspe‐
rinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymi‐
sen edistämisen ohella myös maisemansuojeluun. Tästä on tehty kaksi erilaista selvitystä. Niiden mukaan mm. Ilmajoen Santavuoren hankealueen laajentaminen aiheuttaisi merkit‐
täviä maisema‐ muutoksia Kurikan Luovan kylään. Se on kui‐
tenkin maakunnallisesti arvokas maisema‐alue, joten miten maisemansuojelu toteutuu tässä kohtaa? Maisemaselvityksissä ei ole huomioitu lainkaan yhteisvaiku‐
tuksia esim. maakuntarajan yli näkyvistä tuulivoimala‐
alueista, joten vaikutus on monin paikoin arvioitua voimak‐
kaampi. Tuulivoimarakentaminen muuttaa maakunnan mai‐
semaa paikoin täysin teollisuusmaisemaksi – mitä alueellises‐
ti omaleimaista eteläpohjalaista maisemaa ja kansallista kult‐
tuuriperintöä osoittavaa tuulivoimalat luovat? Metsä‐ ja suoalueet, eläimet ja luonnonrauha Suomessa on jäljellä vain vähän vanhoja metsiä (alle 5 % metsäpinta‐ alasta) ja niistäkin suurin osa itärajan tuntumas‐
sa Itä‐ ja Pohjois‐Suomessa. Vanhoista luonnontilaisista met‐
sistä vain noin puolet on suojeltu. Suurin uhka aarniometsille on sirpaloituminen, jonka myötä yhtenäiset elinympäristöt pienentyvät ja eläin‐ ja kasvilajit häviävät. Iäkkäiden kuusi‐ valtaisten sekametsien hakkuut voimistuivat selvästi vuosi‐
tuhannen taitteessa. [6] Vanhojen metsien pirstaloitumisen, ns. sukupuuttovelan, myötä yhtenäiset elinympäristöt supistuvat liian pieniksi, mikä johtaa vähitellen vääjäämättä eläin‐ ja kasvilajien hä‐
viämiseen. Vanhoille metsille ominaisista lajeista jo 15–20 % on todettu hävinneiksi tai häviämisen partaalla oleviksi. [6] Tämä puolestaan uhkaa luonnon monimuotoisuutta ja mo‐
net sen kannalta tärkeät metsät ja suot ovat vaarassa kadota [5]. Tuulivoimarakentaminen on suuri uhka vanhoille metsille ja 218 Etelä‐Pohjanmaan liitto ei näe teh‐
tyihin selvityksiin pohjautuen pe‐
rusteita hankkeiden poistamiselle maakuntakaavasta. luonnon monimuotoisuuden säilymiselle. Metsiin rakennet‐
tavista tuulivoimaloista ei vielä ole paljoakaan kokemuksia maailmalta – täytyykö Etelä‐Pohjanmaan toimia koekaniinina ja katsoa, mitä vaikutuksia tuulivoimaloilla on luontoon, eläimiin ja lintuihin, kasveihin ja puihin? Toistaiseksi ei ole myöskään tutkittu, mitä vaikutuksia tuulivoimaloilla on maa‐
talouteen ja sen eläimiin. Maailmalta kantautuu kuitenkin jo huolestuttavia uutisia eläinten saamista epämuodostuneista poikasista. Metsät ovat itsessään hiilinielu, joten niiden hakkaaminen teollisen rakentamisen alta, kokoonpanoalueiden, sähkön‐
siirtolinjojen ja tiestön perustaminen ja rakentaminen sekä maansiirtotyöt pahimmillaan 2‐3 paikassa hankealueen lisäk‐
si (maa‐aineksen ottopaikassa ja mahdollisen ylijäämämaan kaatopaikassa) muuttavat luonnon ekosysteemiä radikaalisti. Biodiversiteettisopimus sitoo myös Suomea – ja Etelä‐
Pohjanmaata suojaamaan vanhoja metsiään, kuten Suupoh‐
jan metsiä Kurikassa, Teuvalla, Karijoella, Kristiinankaupun‐
gissa ja Närpiössä. Maakuntakaavan suunnitteluperiaatteena on käytetty 500 m:n vähimmäisetäisyyttä suojelualueisiin. Kaavaselostukses‐
sa todetaan, että neljällä tuulivoima‐alueella voi olla vaiku‐
tuksia läheisiin Natura‐alueisiin. Suojaetäisyys Natura‐
alueisiin on toisin sanoen riittämätön – sen tulee olla ainakin 1 km, sillä Natura‐alueiden suojelu voi perustua eläimistöön, kasvillisuuteen tai luonnonhiljaisuuteen. Tuulivoimaloiden matalataajuinen ääni (20–250 Hz) etenee vaivatta maastos‐
sa, eikä esim. 100 Hz:n melu ei vaimene kilometrin matkalla käytännössä lainkaan. Samasta syystä tuulivoimalan tuotta‐
mat jaksottaiset ja vaihtelevat äänet sekä matalataajuiset äänet tunkeutuvat asunnon sisälle rakenteiden läpi. Etelä‐Pohjanmaan maakuntakaavaehdotus tarkoittaisi toteu‐
tuessaan sitä, että 1/5 pohjalaisiin maakuntiin työllä ja rahal‐
la juuri perustetuista soidensuojelualueista muutettaisiin energiantuotantoalueiksi [7, lajittelu sarakkeen K perusteel‐
la]. Potentiaalisista suojeltavista soista tuulivoimamelun alle joutuisi vielä useampi. Pohjalaiset suometsäerämaat muut‐
tuisivat lopullisesti tuulivoimamelun takia. Ala‐Riskun (2014) tekemä taulukko sisältää kaikki Pohjan‐
maan jäljellä olevat 50 ha suuremmat suot. Punaisella on merkitty suojellut suot. Vihreät on hiljattain inventoitu maa‐
kuntakaavaa ja soidensuojeluohjelmaa varten ja ne ovat po‐
tentiaalisia suojeltavia soita. Soiden ympärille suunnitelluista 219 Vaihemaakuntakaavan vaikutuksis‐
ta Natura 2000‐verkoston alueisiin on laadittu Natura‐tarveharkinta. Tarveharkinnan pohjalta on laadit‐
tu Natura‐arviointi. Natura‐
arviointi koostuu seuraavista asia‐
kirjoista: I vaihemaakuntakaavan Natura‐arvioinnin tarveharkinta, Maa‐kuntakaavan tuulivoima‐
alueiden vaikutukset Levanevan ja Iso Koihnannevan Natura‐alueisiin sekä maakotkaan kohdistuvat yh‐
teisvaikutukset, Alajärven, Soinin ja Vimpelin tuulivoima‐alueiden Na‐
tura‐arviointi, Pohjanmaan maa‐
kuntakaavan tuulivoima‐alueiden Natura‐arvio (jossa Etelä‐
Pohjanmaan Kröninkankaan alue mukana), Vaihemaakuntakaavojen Natura‐arvioiden päivitys. tuulivoimaloista on merkitty vain ne, jotka ovat elokuuhun 2014 mennessä jo olleet yleiskaava‐ tai YVA ‐vaiheessa. Mo‐
nen kunnan tiedot näkyvät taulukossa tyhjinä kenttinä, koska niissä koko kunnan kattava tuuliyleiskaava on ollut vasta te‐
keillä. [7] Viimeisen 4 kk:n aikana tilanne on varovaisestikin arvioiden muuttunut soiden ja soidensuojelualueiden kan‐
nalta paljon huonompaan suuntaan. Jotta tämä vältetään, meluohjearvoa on sovellettava ehdot‐
tomin poikkeuksin kaikkiin suojelualueisiin sekä suojeluoh‐
jelmiin hankittaviin alueisiin, myös niiden reuna‐alueisiin. Käytännössä siis suojaetäisyyksiä suojelu‐ alueisiin on kasva‐
tettava. Pohjavesi Pohjavesi on Suupohjan seudun tärkein rikkaus ja luonnon‐
vara, jota Etelä‐Pohjanmaan maakuntakaavan tulee suojata poikkeuksetta. Puhtaan juomaveden saatavuus ei ole itses‐
tään selvää edes naapurimaa‐ kuntien alueella. Tuulivoima‐
hankkeita ei voi kaavoittaa pohjavesialueille tai pohjavesien muodostumisalueille (kuten Kurikan Lehtivuorelle tai Iso‐ joen/Karijoen Rajamäenkylään) [8]. Huomioitava on myös tuulivoimaloiden perustamissyvyys (jopa 8 m) sekä betonin ja sitä kautta betoniperustusten sisältämät myrkylliset lisäai‐
neet [9]. Ympäristönsuojelulakiin 86/2000 ja vesilakiin on kirjattu pohjaveden pilaamis‐ ja muuttamiskielto, joka on syytä huomioida jo maakuntakaavatasolla ohjaamassa kunti‐
en rakentamista. Pohjavesialueita koskeva tieto on maakuntakaavaehdotuk‐
sen selvityksissä muutenkin jo 15–20 vuotta vanhaa (ns. POSKI‐hanke), joten selvitykset on perustettava ajantasai‐
seen tietoon. Maakuntakaavan vaihekaava I ‐tuulivoiman teemakarttaan on merkitty maakuntakaavassa huomioitavat kohteet (kult‐
tuuriympäristö/maisema‐ alueet, Natura‐alueet ja lintualueet sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet). Teemakarttaan ei ole kuitenkaan lainkaan merkitty pohja‐
vesialueita, ainoastaan kaavaselostukseen, vaikka tuulivoi‐
ma‐alueiden sijoittuminen suhteessa niihin olisi ensiarvoisen tärkeää nähdä. Tämä on selkeä puute kaavapapereissa. Linnusto Etelä‐Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksen linnustoselvi‐
220 Vaihemaakuntakaavan jatkosuun‐
nittelussa muutetaan tuulivoima‐
alueiden rajauksia siten, etteivät ne sijoitu luokitelluille pohjavesi‐
alueille. tykset perustuvat osittain kahden alueen lintuyhdistyksen tietoihin. Tämä on hyvä, mutta kannattaa huomata, että lin‐
tuyhdistysten tiedot perustuvat jäsentensä harrastuneisuu‐
teen. Toisilta alueilta havaintoja on kertynyt vuosien mittaan runsaammin, toisilta taas ei lähes lainkaan – silti alueille tai niiden yli muuttaa ja niillä esiintyy ja pesii varmasti niin lintu‐
ja kuin muitakin eläimiä. Osa maakuntakaavaehdotuksen tiedoista perustuu eri tuuli‐
voimahankkeiden yhteydessä hankittuun tietoon. Jonkin ver‐
ran tietoja on täydennetty myös Tiira‐lintutietokannan tie‐
doilla. Sinne ei kuitenkaan kirjata kaikkia tehtyjä lintuhavain‐
toja, edes salattuina, esim. petolintujen pesien suojelemisek‐
si, vaan osa tehdyistä havainnoista on ainoastaan harrastaji‐
en tiedossa. Kaikkiaan linnustotiedot maakunnan alueelta ovat siten hyvin heterogeenisiä ja joidenkin alueiden osalta myös puutteellisia, eikä niitä voi verrata tai niiden perusteel‐
la tehdä pitkälle meneviä johto‐ päätöksiä. Esim. linnustovai‐
kutusten kuvassa 2 lintujen muuttoa näkyy vain Suupohjan alueella. Tekstistä ilmenee syy tähän, mutta itse selvitys on kesken – missä ja millaista lintujen muutto on muualla maa‐
kunnassa? Kartta ei anna totuudenmukaista kuvaa asiasta. Yleisesti ottaen selvityksessä todetaan, että metsään raken‐
nettujen tuulivoima‐alueiden vaikutuksista lintujen tiheyteen ei ole olemassa tutkimuksia ja että tuulivoimaloiden raken‐
taminen aiheuttaa muutoksia lintujen elinympäristöihin eri‐
tyisesti silloin, kun rakennetaan metsä‐ valtaisille alueille. Linnusto ja eläimistö voi huonosti jo nyt – eläinten lukumää‐
rä on puolittunut 40 vuodessa, Euroopasta on kadonnut yli 400 miljoonaa lintua 30 vuodessa ja Suomessakin vesilintujen kannat ovat romahtaneet [10, 11, 12]. Tätä kehitystä ei ole varaa kiihdyttää. Linnustovaikutuksissa esitetty Koistisen raportti ja lintujen törmäysriskin arviointi on vanhentunutta, teoreettista tietoa, joka ei tue nykytietämystä. Tuulivoimalat aiheuttavat lintu‐
kuolemia paitsi suorina törmäyskuolemina, myös painevaiku‐
tuksen kautta kuten lepakoilla sekä elinympäristön huono‐
nemisen seurauksena [13]. Mm. Tanskassa, USAssa ja Espan‐
jassa on tehty tutkimuksia tuulivoimaloiden törmäysvaiku‐
tuksista lintuihin ja luvut / voimala ovat toista luokkaa kuin Koistisen raportissa. [14] Peittoon tuulivoimala silpoi meri‐
kotkan marraskuussa [15], muutama muukin vastaava tapaus on jo tiedossa. USAssa tuulivoimayhtiöt ovat jo joutuneet maksamaan korvauksia lintukuolemista [16], mikä yleistyy täälläkin eurooppalaisen oikeuskäytännön seuratessa ame‐
221 rikkalaista. Lisäksi on syytä huomata, että laskennassa on käytetty pe‐
rusteena tuuli‐ voima‐alueen etäisyyttä lähimpään suurjänni‐
tejohtoon. Aluetta ei kuitenkaan läheskään aina saa liitettyä läheiseen johtoon voimalan vieressä, vaan tarvitaan sähkö‐
asemalle menevä siirtojohto, mikä siis kasvattaa voimala‐
alueen sähkönsiirtoverkostoa ja törmäysriskejä, vaikka osa johtolinjoista vedettäisiinkin maakaapeleina. Koko Etelä‐Pohjanmaata koskien ongelmaksi muodostuisi myös sähkönsiirron järjestäminen. Pohjoista kohti menevän suurjännitelinjan viereen jouduttaisiin pahimmassa tapauk‐
sessa rakentamaan 60 m leveä linja, mikä lisäisi entisestään lintujen törmäyskuolemia. Lintupopulaation kannalta ei ole merkitystä sillä, kuoleeko yksilö tuulivoimalan lapoihin vai sähkölinjoihin – monelle lajille yksittäisten yksilöiden mene‐
tys voi olla liikaa ja laji alkaa taantua. Lintujen muuttoreitit, myös Satakunnasta Pohjanmaan ran‐
nikkoa pitkin Etelä‐Pohjanmaan puolelle pitäisi huomioida linnustovaikutuksissa painokkaammin [17, 18]. Nyt linnuston päämuuttoreitille on kaavoitettu jo Satakunnan puolella suu‐
ria tuulivoima‐alueita – miten tilannetta parantavat esimer‐
kiksi Isojoen/Karijoen Rajamäenkylän ja Kristiinankaupungin Dagsmarkin Pyhävuoren hankkeet? Linnut lentävät kunta‐ ja maa‐ kuntarajojen yli muutto‐ ja saalistusmatkoillaan, ellei‐
vät ne koe sitä ennen törmäyskuolemaa, jonka riski näiden hankkeiden myötä moninkertaistuisi. Etelä‐Pohjanmaan linnusto pitää selvittää maakuntakaavaa varten perusteellisemmin sekä lintujen tärkeät muuttoreitit, levähdys‐ ja ruokailu‐ paikat ja reviirit. Esimerkiksi Kurikan Luovan peltoaukeat ovat tärkeitä joutsenten levähdys‐ ja ruokailupaikkoja muuttomatkoilla. Kurikan Kukkookallion alue sijaitsee vain noin 10 km:n päässä alueesta, jolta teim‐
me havainnon 60 joutsenen parvesta lokakuussa 2013 [19]. Etäisyys joutsenten kerääntymäalueeseen on aivan liian pie‐
ni. Myös eri lintulajien selvitykset tulee tehdä tarkemmin, tällai‐
sia ovat ainakin maa‐ ja merikotkat, sääkset, petolinnut ja kanalinnut sekä suuret linnut, kuten joutsenet ja kurjet. Tuu‐
livoimalat aiheuttavat linnuille, erityisesti isoille hitaasti len‐
täville petolinnuille, todellisen vaaran [20]. Selvityksissä on huomioimatta on myös pohjalaisissa metsissä tehtävien sa‐
telliittiseurantahankkeiden tiedot (kalasääksestä, maa‐ ja 222 Etelä‐Pohjanmaan liitto katsoo laadittujen selvitysten ja niiden vaikutustenarviointien olevan riit‐
tävät maakuntakaavan yleis‐
piirteisyys huomioonottaen. merikotkista sekä mehiläishaukoista) [21]. Maakuntakaavan ei‐analyysi tuulivoimatuotannon alueiksi on erittäin vahingollinen linnuston näkökulmasta. Jos kaikkia alueita pidetään lähtökohtaisesti tuulivoimalle soveltuvina ja sille soveltumattomat alueet suljetaan kriteeri kerrallaan pois, se edellyttää aukotonta tiedonkeruuta. Jos ja kun joil‐
lain (ja käytännössä useilla) alueilla ei kukaan käy tekemässä esim. lintuhavaintoja, alue jää mukaan tuulivoimakaavaan – kuka puhuu linnuston puolesta? Myös luonnolla on oikeu‐
tensa [22]. Ei‐analyysi pitäisi olla linnuston näkökulmasta ei ainakaan ‐analyysi: tehtyjen lintuhavaintojen pohjalta kysei‐
set alueet eivät ainakaan sovellu tuulivoimatuotantoalueiksi. Esimerkiksi Kurikan Lehtivuorten hankealueen keskellä on metson soidin‐alue. Maakuntakaavaehdotuksen linnustovai‐
kutusten mukaan siellä ”ei ole tiedossa erityisen merkittäviä lintualueita” – ei koska tietoa on kerätty alueelta liian niukas‐
ti. Rajamäenkylä Rajamäenkylän alue täysin on soveltumaton teolliseen tuuli‐
voimatuotantoon jo yksin alueen luontoarvojen ja pohja‐
vesivarantojen vuoksi. Rajamäenkylän alueella sijaitsee hirvien talvehtimisalue. Pa‐
koeläimenä hirvi perustaa aistimuksensa nimenomaan kuulo‐ ja näköhavaintoihin. Tutkimuksen mukaan hirvet välttelevät tuulivoimaloiden lähellä olemista, ne voivat mennä alueiden läpi, mutta eivät etsi sieltä enää suojaa tai jää lepäämään, kuten aiemmin. [23] Eläimiä, kuten myös riistaeläimiä suo‐
jaavat mm. luonnonsuojelulaki, biodiversiteettisopimus ja EU:n luontodirektiivi. Alueella sijaitsee yksi seudun suurimmista metsojen soidin‐
paikoista, mitä kaavaselostuksessa ei ole huomioitu lainkaan. Metsohavainnot ovat Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan muutenkin vähissä [24]. Alueen keskellä sijaitsee sääksen eli kalasääsken pesä. Sääksi on muuttolintu, pitkän matkan muuttaja, joten tuulivoimalat aiheuttavat törmäysriskin sille jo muuttomatkalla. Lisäksi se on reviirilintu eli palaa samalle pesäalueelle vuodesta toi‐
seen. Pesä sijaitsee yleensä suoalueella, saalistusalue on suu‐
ri ja menee päällekkäin muiden lintujen saalistusalueiden 223 Tuulivoimaloiden alueen tarkempi määrittely, voimaloiden sijoittelu sekä lukumäärä tarkentuvat yleis‐
kaavoituksella. Näiden tietojen ollessa saatavilla laaditaan tar‐
kemman suunnittelun yhteydessä luonto‐, maisema‐ ja meluselvityk‐
set, välke‐ ja varjostusmallinnukset sekä arvioidaan hankkeen koko‐
naisvaikutukset. Meluselvityksissä noudatetaan tuulivoima‐
rakentamista koskevia melun oh‐
jearvoja. Selvitysten pohjalta mää‐
ritellään etäisyydet asutukseen, arvokkaisiin maisema‐alueisiin ja kulttuuriympäristöihin sekä erityis‐
tä huomioita vaativiin luonto‐
kohteisiin. Kalasääsken pesä muutetaan vai‐
hemaakuntakaavassa huomioita‐
vaksi 1 km puskurivyöhykkeellä, sekä lisäksi huomioidaan linnus‐
toselvityksen osoittama saalistus‐
reitti etelä‐lounaaseen. Muute‐
(järvien ja vesistöjen) kanssa. Sääksi voi käydä saalistamassa taan tuulivoima‐alueen rajausta jopa 40 km:n päässä pesästään. yllä olevan mukaisesti. Tarkemmat suojaetäisyydet määritellään YVA‐
Sääksien satelliittiseurannan mukaan niiden pesä‐ ja saalis‐ menettelyssä sekä osayleiskaavoi‐
tusalueiden on todettu olevan täällä kooltaan 50–235 km², tuksen yhteydessä. jopa noin 500–715 km². Alueen ääripisteiden välinen etäisyys on suurimmillaan jopa 33–43 km. [25] Rajamäenkylän sääk‐
sen pesäalueen ympärille piirretty 2 km:n säde, ts. noin 12 km²:n kokoinen ympyrä on edellä olevan tiedon valossa täy‐
sin riittämätön. WWF:n merikotkatyöryhmän suosituksen mukaan tuulivoi‐
maloita ei tule missään tapauksessa rakentaa alle 2 km:n päähän käytössä olevasta merikotkan pesästä. Usean työ‐
ryhmän jäsen mukaan suositus on aivan liian pieni, vaikka merikotkan saalistusalueen laajuudesta ei toistaiseksi ole vielä vastaavaa dataa kuin sääksen saalistusalueesta. Rajamäenkylän alueella tavataan myös maakotkaa aina 1960‐luvulta asti. Sitä ei ole huomioitu lainkaan kaavaehdo‐
tuksen selvityksissä. Niin kalasääski kuin maakotkakin ovat lintudirektiivin liitteen I mukaan suojeltuja lajeja [26]. Rajamäenkylän alue sijaitsee kaikkiaan eteläisen Pohjanmaan parhaimmilla lintupaikoilla. Olin itsekin tarkkailemassa ja valokuvaamassa hanhia Karijoen Alakujan pelloilla huhti‐
kuussa 2014. Alue on muodostumassa muuttomatkoilla le‐
päilevine ja ruokalevine lintuineen koko Suupohjan merkittä‐
vimmäksi hanhien levähdysalueeksi. [27] Pyydän, että teette tietoon perustuvaa kestävää suunnittelua ja hyviä päätöksiä, jotta Etelä‐Pohjanmaan luonto ja elinym‐
päristö säilyy myös lapsillemme ja heidän lapsilleen. 224 Liitteet
LIITE 1 kuulutus
Etelä-Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavan ehdotusvaiheen kuuleminen
Etelä-Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavan ehdotus asetetaan maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n
ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 12 §:n mukaisesti nähtäville Etelä-Pohjanmaan liittoon
(Kampusranta 9 C, 4. krs, Seinäjoki) ja jäsenkuntiin 1.12.2014–9.1.2015 väliseksi ajaksi.
Kaavaehdotus ja siihen liittyvä keskeinen suunnittelumateriaali on myös nähtävillä osoitteessa
www.epliitto.fi kohdassa suunnitelmat ja ohjelmat - maakuntakaava.
Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavaa päivitetään vaiheittain. Etelä-Pohjanmaan I
vaihemaakuntakaavalla ohjataan vaikutuksiltaan merkittävien tuulivoima-alueiden sijoittumista
Etelä-Pohjanmaalla. Vaihemaakuntakaava täydentää vahvistettua kokonaismaakuntakaavaa, joka
ei ota kantaa tuulivoimaan.
Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä ehdotuksesta Etelä-Pohjanmaan liittoon ennen
nähtävillä olon päättymistä. Kirjalliset mielipiteet voi lähettää Etelä-Pohjanmaan liittoon
osoitteella PL 109, 60101 Seinäjoki tai sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@etela-pohjanmaa.fi
Kaavaehdotuksesta järjestetään kolme avointa esittelytilaisuutta:
Kauhajoki
Ilmajoki
Alajärvi
4.12.2014 klo. 18.00
9.12.2014 klo. 18.00
11.12.2014 klo. 18.00
Valtuustosali, Hallintoaukio
Valtuustosali, Ilkantie 18
Valtuustosali, Alvar Aallon tie 1
Lisätietoja kaavaehdotuksesta antavat:
Suunnittelujohtaja Antti Saartenoja puh. 050 347 9845
Maankäytön suunnittelija Markus Erkkilä puh. 040 356 8044
Sähköposti: etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi
Seinäjoella 17.11.2014
Maakuntahallitus
LIITE 2 Lausuntopyyntöteksti
26.11.2014
Lausuntopyyntö Etelä-Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta
Etelä-Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavan laadinta on edennyt
ehdotusvaiheeseen.
Maakuntahallitus
päätti
17.11.2014
kokouksessaan asettaa vaihemaakuntakaavaehdotuksen MRL 65
§:n sekä MRA 12 §:n mukaisesti nähtäville 1.12.2014–9.1.2015
väliseksi ajaksi sekä pyytää ehdotuksesta lausunnot MRA 13 §:n
edellyttämiltä tahoilta.
Etelä-Pohjanmaan
I
vaihemaakuntakaavalla
ohjataan
vaikutuksiltaan merkittävien tuulivoima-alueiden sijoittumista
Etelä-Pohjanmaalla. Vaihemaakuntakaava täydentää vahvistettua
kokonaismaakuntakaavaa, joka ei ota kantaa tuulivoimaan.
Maakuntakaavaehdotuksen ratkaisu koostuu yhteensä 24
tuulivoimatuotannon jatkosuunnitteluun soveltuvasta alueesta.
Kaavaehdotus koostuu kaavakartasta, kaavamerkinnöistä ja määräyksistä
sekä
kaavaratkaisua
perustelevasta
kaavaselostuksesta ja selvitysasiakirjoista.
Kaavaehdotus on nähtävillä Etelä-Pohjanmaan liitossa
(Kampusranta 9 C, 4. krs, Seinäjoki) sekä jäsenkunnissa
1.12.2014–9.1.2015 välisen ajan. Kaavaehdotus ja siihen liittyvä
keskeinen suunnittelumateriaali on myös nähtävillä osoitteessa
http://www.epliitto.fi/?page=maakuntakaava.
Etelä-Pohjanmaan liitto pyytää mahdollista lausuntoanne
kirjallisena
9.1.2015
mennessä.
Lausunto
pyydetään
toimittamaan Etelä-Pohjanmaan liittoon osoitteella PL 109,
60101 Seinäjoki tai sähköisesti osoitteeseen kirjaamo@etelapohjanmaa.fi
Etelä-Pohjanmaan liitto
Lisätietoja antavat: Antti Saartenoja p. 050 347 9845 ja
Markus Erkkilä p. 040 356 8044
www.epliitto.fi
Kampusranta 9 C
PL 109
60101 Seinäjoki