1 - Tehy
No 12 22.9.2015 anitra ingalsuo Kuntouttaja kulkee rinnalla kuurous ei estä lähihoitajaa viittomakieliset s. 30 pieni tyyni mieli tietoisuustaidot s. 44 poikkeusolojen ammattilaiset me kaikki s. 56 #EIKÄY 2030 töissä vuonna Pysy ajan tasalla Tilaa ensi vuoden Tehy-kalenteri nettiosoitteesta www.tehy.fi/kalenteri. Tarkista samalla jäsentietosi. voit tilata myös sähköpostilla: kalenteri@tehy.fi Ilmoita viestissä jäsennumerosi tai syntymäaikasi sekä yhteystiedot. Puhelimella: (09) 5422 7754 arkisin2 klo 9–14. TEHY t 12–2015 terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti No 12 22.9.2015 tehysisältö 5 Pääkirjoitus 6 Itse asiassa: Eila Nevanranta 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 13 Ei käy, sanoo Tehy 14 kansi Vuonna 2030 20 kansi Ammatissa: Päivä kerrallaan 23 Kolumni 24 Mieli raskaana 29 Terveys 30 kansi Kuurous kasvattaa sisua 35 Säästöjä vastoin sopimusta 36 Vieteistä pahin 39 Uusi kuosi 40 Yksi risti kaksi 43 Tulpat korviin 44 kansi Pienen mielen hallintaa 48 Ulkomaat: Byrokratian ytimessä kielitaitureita tehyläinen 54 Työnkuva 56 kansi Me kaikki 58 Homma hoidossa 59 Ensiapu 61 Tarkastaja 62 Tieni tähän 14 30 48 tulevaisuus Englanti yleistyy työpaikoilla. kuurot Minna Immonen työskentelee viittomakielellä. brysselissä Ulla Piha hyötyy hyvästä kielitaidostaan. KANNEN KUVA: ARI KORKALA 64 Keskustelua 65 Tehy-uutiset 68 Jäsentapahtumat 73 Ristikko 74 Ihana arki Joka helekutin aamu on mukava mennä töihin. Suuhygienisti Oili Kaleva sivulla 62. TEHY t 12–2015 3 ISTOCK Loma kutsuu tehyläisiä LomaViikkojen haku haeTTaVaT ViikoT Viikot 52/2015–22/2016 arvotaan hakijoiden kesken 16.10.2015. Hakuun voi osallistua netissä. Viimeinen hakupäivä ti 13.10.2015. airiSTo Viikot 52–53, 8–10 (530 €/vko) viikot 1–7, 11–22 (410 €/vko) SaariSeLkä Viikot 52, 1, 8–17 (570 €/vko), viikot 2–7 (450 €/vko) himokSen TähTi Viikot 52, 1, 4–14 (viikonloppu pe–ma 370 €/3 vrk tai arkiviikko ma–pe 370 €/4 vrk) Tampereen kyLpyLä Pienempi huoneisto Viikot 52–53, 3, 6–7, 9–10, 14–15, 19–21 (viikonloppu pe–ma 230 €/3 vrk tai arkiviikko ma–pe 230 €/4 vrk) Isompi huoneisto Viikot 11, 16, 19–20 (viikonloppu pe–ma 280 €/3 vrk tai arkiviikko, ma–pe 280 €/4 vrk) Holiday Club Yrityspalvelun -varaussivustolle kirjaudutaan Tehyn nettisivujen kautta: www.tehy.fi > Jäsensivut > Jäsenelle > Jäsenedut > Jäsenetutunnuksia. Arvonnan tuloksista ilmoitetaan kaikille hakijoille arvonnan jälkeen ensisijaisesti sähköpostitse, ei puhelintiedusteluja. Arvontaan voi osallistua yhdellä lomakkeella, jossa on enintään kolme toivetta. Sesonkilomaviikon voi saada arvonnassa korkeintaan joka kolmas vuosi. LiSäTiedoT Holiday Club Yrityspalvelu Leena Niemi, Jenni Karvonen, Kari Rinne ja Ville Mäkinen Puh. 030 687 0400 (arkisin klo 9–16) Sähköposti: yrityspalvelu@holidayclub.fi 4 kaTinkuLTaniemi Viikot 52, 6–17 (570 €/vko) Viikot 1–5, 18, 20–22 (440 €/vko) pyhä hoLy SuiTeS Viikot 8–15 (580 €/vko) Viikot 5–7 (450 €/vko) ruka Pienempi huoneisto Viikot 52–1, 8–18 (420 €/vko) Viikot 2–7, 19–20, 22 (330 €/vko) Isompi huoneisto Viikot 52–1, 8–10, 13–15, 17–18 (570 €/vko) Viikot 2–7, 19–20, 22 (450 €/vko) Vierumäki Viikot 52, 5–15, 17–22 (viikonloppu pe–ma 370 €/3 vrk tai arkiviikko ma–pe 370 €/4 vrk) yLLäS Viikot 52–1, 8–18 (600 €/vko) Viikot 2–7, 19–22 (450 €/vko) Tutustu huoneistoihin Holiday Clubin varaussivustolla! TEHY t 12–2015 pääkirjoitus Joskus odottavan aika on lyhyt jo ilmalennon aikana tiesin, että kävisi huonosti. Olin ennenkin muksahtanut hevosen selästä maahan, mutta tällä kertaa kyyti pukkilaukkaa kaasuttelevan kookkaan hevosen kanssa oli rajua. Paiskauduin tantereeseen parin metrin korkeudesta. Ensimmäinen ajatus oli, etten kyennyt liikuttamaan itseäni. Sattui niin vietävästi, varsinkin alaselkään, johon tälli oli pahiten osunut. Mutta tajusin suureksi helpotukseksi, että voisin liikuttaa käsiä ja jalkoja. Odottavan aika on joskus onneksi lyhyt. Ambulanssi oli paikalla muutamassa minuutissa. Mielessä käväisi, että jos tämän onnettomuuden piti jossain tapahtua, luojankiitos se tapahtui juuri kotikulmilla. olen heille loppuelämäni kiitollinen. Ammattilaisille. jokainen meistä on jossain vai- heessa elämäänsä tekemisissä terveydenhuoltoalan ammattilaisten kanssa. Alan osaaminen on korkealuokkaista. Sitä osaa arvostaa. Arvostuksen pitää näkyä ammattilaisten palkkapussissa ja muissa eduissa. Näiden ihmisten käsissä on meidän hyvinvointimme ja terveytemme, joskus henki ja elämäkin. He tekevät töitä iltaisin, viikonloppuisin ja pyhisin, jotta hädän hetkellä apu olisi saatavilla. Siksi palkkapussia ei vaan voi käydä kurittamassa, kuten hallitus on suunnitellut. Ensihoitajien levollinen läsnäolo rauhoitti. Päätoimittaja minna hietakangas olin luultavasti sokissa, kun ensihoitajat tulivat. Mutta tunsin olevani turvallisissa ja osaavissa käsissä. Tapahtuneen ja tilani he selvittivät nopeasti muutamalla tarkalla kysymyksellä. Sitten minut kellautettiin tyhjiöpatjalle paarien päälle. Matkasin ambulanssiin kuin toukka pehmoisessa kotelossa. Itketti, kun katselin sinistä taivasta paareilta. Mutta ensihoitajien levollinen läsnäolo rauhoitti. Ajattelin, että Mukaan työsuojeluun Tehy-lehdessä 18/1985 kannustettiin osallistumaan työsuojeluun omalla työpaikalla. Terveydenhuoltoalan väki ei ole tarpeeksi mieltänyt työsuojeluongelmiaan. TEHY t 12–2015 olen saanut saanut tehdä Tehy-leh- teä yhdeksän antoisaa kuukautta. Toimituksessa olemme yhdessä kehittäneet lehteä, jotta se palvelisi teitä tehyläisiä entistä paremmin. Toivottavasti tuo innostus on välittynyt lehden sivuilta. Työ jatkuu. Eikä tässä kaikki. Loppuvuonna saatamme maailmalle Tehyn uuden verkkolehden, jonne olette kaikki tervetulleita löytämään alan uutisia ja puheenaiheita ja keskustelemaan. Tavataan siis entistä useammin myös verkossa! 30 VUOTTA SITTEN Tästä osittain johtuu vähäinen kiinnostus osallistua työpaikan työsuojelutyöhön. – – Työsuojelu koskettaa jokaista. Se on myös alue, johon jokaisen jäsenen on helppo osallistua.” 5 itse asiassa Rööperin rap-mummo Suvaitsevaisuudesta olisi aika tehdä uusi räppi, sanoo rap-mummo Eila Nevanranta. teksti Terhi Mäkinen kuva Pasi Autio 1 Miten sinusta tuli räppäri? Olen aina pitänyt rytmikkäästä musiikista. Kun kuulin 1980-luvun alussa ensimmäisiä Harlemin vihaisten nuorten miesten räppejä, se kolahti heti. En suunnitellut, että alkaisin itse räppäämään. Tein ensimmäisen räppini, Roska-rapin, kun Sinebrychoffin puistoa Helsingissä roskattiin niin pahasti. Ystäväni soitti siitä Kymppiuutisiin ja esiinnyin uutisten loppukevennyksessä. Sitten minua ruvettiin viemään. 2 Miten vanhalla iällä oppii riimittelemään? En pidä itseäni hyvänä riimittelijänä, vaikka kaikki sanoitukset ovatkin omiani. Kappaleet ovat kovan työn takana. Niiden kanssa aherretaan ja taas pyyhitään yli. Nuoremmat voivat räpätä rakkaussuhteesta tai uudesta autosta, mutta minulla pitää olla kunnon aihe kuten suvaitsevaisuus, kiusaaminen, asunnottomuus tai vanhuus. Pitää olla kovaa sanottavaa, mutta silti leikkisyyttä. 3 Mistä tällä hetkellä pitäisi tehdä räppi? Mun pitää varmaan tehdä Suvaitsevaisuudesta osa kaksi, sillä se on niin hukassa tässä maassa. Minun ei pitäisi lukea Metro-lehden lukijapalstaa. Olen nähnyt talvija jatkosodan. Suomi oli silloin Euroopan nälkäisin maa. Olin pieni tyttö, mutta tun6 sin jo silloin myötähäpeää siitä, miten karjalaisia kadehdittiin. Ihmisiä, jotka olivat joutuneet jättämään kotinsa ja saivat ehkä vain matkalaukun mukaansa. 4 Minkä rap-artistin kanssa haluaisit tehdä töitä? Ei minulla ole sellaiseen erityistä hinkua. Jossain haastattelussa sanoin, että olisin tyytyväinen ja voisin jo lopetella urani, jos pääsisin Palefacen lämppäriksi. Esiinnyimme molemmat Asunnottomien yössä ja Paleface juonsi, että Rap-mummo on pääesiintyjä ja hän lämppäri. 5 Esiinnyt paljon palvelutaloissa. Miltä elämä niissä näyttää? Se näyttää hyvältä ainakin niillä, jotka pystyvät vielä liikkumaan. Olen maailmalla matkustellessani nähnyt niin monenlaista. Esimerkiksi Intiassa on tavallista, että lapseton, vanha naisleski joutuu kadulle. Kotihoidon aikataulut Tunsin pikkutyttönä myötähäpeää, kun karjalaisia kadehdittiin. kuulostavat kyllä hurjilta, vain 15 minuuttia yhdessä paikassa. 6 Saako sanoa vanhus? Pian 80-vuotiasta voi vallan hyvin sanoa vanhukseksi. 7 Miten vähentää vanhusten yksinäisyyttä? ”Mee tsiigaa mummoos ennen kun se delaa”, räppään Mummo-rapissä. Moni on mennyt. En ole yksinäinen, vaikka minulla ei ole mummoystäviä. Olen sosiaalinen erakko. Luen ja minulla on koira. Tapaan ihmisiä kadulla. Ravintola Punavuoren Ahvenen nuoret miehet ovat frendejäni. Minut on luvattu kantaa sinne kultatuolissa lukemaan iltapäivälehtiä ja juomaan kahvia sitten, kun en omin jaloin pääse. Minulle oli kuin lottovoitto, kun kaupunki myönsi minulle 18 taksimatkaa kuukaudessa. Voin käydä vaikka Hietaniemen hautausmaalla hoitamassa poikani hautaa. Tytär toi minulle rollaattorin, mutta en ole pystynyt ottamaan sitä vielä käyttöön. Keppiini kävin tatuointiliikkeessä ottamassa hod rod -liekkejä. 8 Mistä unelmoit? Että voisin vielä matkustaa. Suunnitelmissa on Espanja. Siellä olisi vanhoja ystäviä. Olen ollut Intiassa kaksitoista kertaa, mutta sinne en uskalla enää lähteä. TEHY t 12–2015 Eila Nevanranta ► 79-vuotias rap-mummo, Debyyttilevy Skolioosi 2012. Tekeillä toinen levy Amnesia. ► Teki työuransa pääasiassa kultasepänliikkeessä. ► Kansainvälinen Osteoporoosisäätiö valitsi Nevanrannan Maailman ensimmäiseksi teräsnaiseksi vuonna 2013. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto valitsi hänet vuoden isovanhemmaksi 2014. ► Asuu Helsingin Punavuoressa espanjalaisen löytökoiransa kanssa. ► Harrastaa lukemista, matkustelua sekä helmikorujen korjaamista ja valmistamista. kotikulmat. Eila Nevanranta viihtyy Rööperissä eli Helsingin Punavuoressa. Moni vastaantulija on hänelle tuttu. TEHY t 12–2015 7 VALMISTUVA OPISKELIJA, LÄHDE LEVILLE! Koulutusta ja virkistystä Levillä 27.–29.11. Tarjolla tiukkaa asiaa – vapaa-aikaa unohtamatta Mukaan ovat tervetulleita syyslukukauden aikana valmistuvat Tehyn opiskelijajäsenet. Koulutus järjestetään hotelli Levitunturissa. Paikkoja on varattu 50 kpl, majoitus kahden hengen huoneissa. Tehy vastaa matka-, majoitus- ja ruokailukuluista. Alustava ohjelma: Perjantai 27.11. 7.47 Juna IC 265 Helsingistä saapuu Rovaniemelle 8.30 Yhteiskuljetus Rovaniemen rautatieasemalta lähtee Leville 11.00 Lounas 11.45 Tullaan tutuiksi 13.00 Tuhti paketti eväitä työelämään 16.00 Tauko 16.30 Tehy – Sinun järjestösi 17.30 Päivä päätös 20.30 Illallinen 8 Lauantai 28.11. Aamiainen 9.00 Kansainvälinen ammattiyhdistysliike 10.30 Luottamusmiehen apu ja tuki työelämässä 12.00 Lounas 13.00 Ammattiosaston toiminta 14.00 Mitä tämän jälkeen? Miten mukaan toimintaan? 16.30 Päätössanat ja kahvi Vapaata aikaa Sunnuntai 29.11. Vapaata aikaa Huoneiden luovutus 11.50 Yhteiskuljetus lähtee Rovaniemen asemalle 14.20 Juna lähtee kohti Oulua ja sieltä vaihtojuna kohti Helsinkiä Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan 25.10. mennessä www.tehy.fi/opiskelijat > Menoa ja meininkiä > Valmistuvat Levillä 27.–29.11. TEHY t 12–2015 opiskelijat@tehy.fi puheenjohtajalta Tehyläiset maksajiksi yhteiskuntasopimusta ei synty- nyt. Ei päästy edes kunnolla neuvottelemaan yhteisestä ratkaisusta. Työnantajapuoli oli passiivinen. Hallitus on nyt esittänyt yksipuolisesti korvaavia toimenpiteitä. Listan kaikki esitetyt heikennykset osuvat erityisen voimakkaasti tehyläisiin. Lomia aiotaan lyhentää. Sunnuntaityöstä maksetaan vähemmän. Ensimmäisestä sairauspäivästä ei makseta ja korvaustaso alenee. Ei käy, että kilpailukykyloikan maksajiksi laitetaan ennen kaikkea julkisen sektorin työntekijät sekä pieni- ja keskituloiset naiset. Kaikki varmasti tunnustavat vaikean taloudellisen tilanteen ja velkaantumisen jatkuvan kasvun. Kaikkien pitää osallistua talouden korjaustalkoisiin, mutta nyt esitetyistä toimista on tasapaino kaukana. Työnantajat panostavat muutosturvaan 30 miljoonaa ja saavat työntekijöiden palvelussuhteen ehtojen heikennyksillä 2 700 miljoonan potin. yhdessä. Neuvottelemalla ja sopimalla on saatu aikaan hyviä tuloksia. Esitetyt toimenpiteet voivat tuhota koko sopimusjärjestelmän, koska lainsäädännöllä halutaan rajoittaa sopimusvapautta ja estää sopimasta paremmista ehdoista. Koko asia kääntyy päälaelleen. Lailla on suojeltu heikompaa osapuolta, työntekijää, mutta nyt sitä käytetään työnantajan eduksi. Mahtavatko hallituksen puuhaamat lainmuutokset täyttää perustuslain ja kansainvälisten sopimusten vaatimukset? Seuraavasta neuvottelukierroksesta tulee todella hankala. Puheenjohtaja rauno vesivalo #EIKÄY heikennykset aiotaan toteuttaa pakottavalla lainsäädännöllä. Hallituksen ilmoitus kilpailukykyä parantavista toimista on vakava uhka suomalaiselle sopimusyhteiskunnalle, jota on rakennettu KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma–pe klo 8.30–16.00 Tehy ry, PL 10, 00060 Tehy Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Puh. (09) 5422 7000 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@tehy.fi www.tehy.fi TEHY t 12–2015 tällä hetkellä suurella joukolla tehyläisiä on työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset ratkaisut valmiina. Puuttuvatkin valmistuvat varmasti aikataulussa tavalla tai toisella. Sopimukset ovat voimassa vuoden 2017 alkupuolelle asti. Nyt vaikuttaa siltä, että seuraavasta neuvottelukierroksesta tulee todella hankala. Maltilliset palkkaratkaisut ja niiden luoma ennustettavuus ovat olleet avain Suomen menestyksessä. Palkkamaltin saavuttaminen seuraavalla – mitä todennäköisimmin liittokierroksella – on erityisen vaikeaa. TEKSTI ON KIRJOITETTU ENNEN PERJANTAINA 18.9. PIDETTYÄ MIELENOSOITUSTA. PALVELUT Edunvalvonta (09) 5422 7100 ma–ti ja to 9–15 Jäsenyysasiat (09) 5422 7200 ma–ti ja to 9–15 Jäsentietomuutokset tehy.jasenrekisteri@tehy.fi www.tehy.fi > Jäsensivut ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere ja Turku www.tehy.fi > Yhteystiedot Työttömyyskassa (09) 5422 7300 ma–ti ja to 9–15 9 ajankohtaista KOONNUT VESA TURUNEN, vesa.turunen@tehy.fi milloin eläkkeelle? Palkansaajajärjestöt vastustavat ammatillisten eläkeikien nostoa. Leena Saharinen, 68, keikkailee omasta halustaan myös eläkkeellä. Saattohoito kuntoon saattohoidosta järjestetään syksyn ja kevään aikana seminaareja ympäri Suomea. Ensimmäinen Kuolevan hyvä hoito -hankkeeseen kuuluva seminaari pidetään 24. syyskuuta Finlandia-talossa Helsingissä. Suurtapahtumassa ovat mukana kaikki suuret potilasjärjestöt ja sosiaali- ja terveysministeriö. vt www.hyväkuolema.fi LIISA TAKALA Tekstari tukee psykiatrista hoitoa Pieni säästö, suuri haitta eläkeuudistus eteni syyskuussa eduskun- nan käsiteltäväksi. Vuonna 2017 voimaan astuvan uudistuksen keskeisenä tavoitteena on nostaa eläkkeelle jäämisikää. Esitys sisältää kohdan, jonka mukaan julkisen sektorin ammatillisia eläkeikiä nostetaan vuodesta 2018 lähtien kolmella kuukaudella vuodessa, enintään kahdella vuodella. Julkisen sektorin palkansaajajärjestöt totesivat jo viime keväänä, että ammatillista eläkeikää suojaa perustuslain mukainen omaisuudensuoja. Työntekijät ovat aikanaan valinneet joko ammatillisen eläkeiän tai uuden eläkejärjestelmän ja luopuneet samalla oikeudesta osa-aikaeläkkeeseen. –Ammatillisen eläkeiän nostamisesta aiheutuva säästö on mitätön. Se vaikuttaisi sellaisiin hoitoalan ammattiryhmiin, joissa on jo tällä hetkellä vaikeuksia jatkaa työuran loppuun saakka, sanoo Tehyn vs. edunvalvontajohtaja Riikka Rapinoja. Ammatillisen eläkeiän nosto koskee enää noin 8 500 palkansaajaa. vt 10 ammatillinen eläkeikä 1 Kuntien ja valtion palveluksessa työskentelevillä oli ammatillisia eläkeikiä vuoteen 1989 asti. 2 Ammattiin sidottuja eläkeikiä oli erityisesti hoito-, opetus-, pelastus- ja turvallisuusalalla. 3 Eläkkeelle saattoi päästä 53–62-vuotiaana. miten psykiatrisia potilaita voitaisiin tukea tekstiviesteillä kotiutumisen jälkeen? Tätä selvittää Turun yliopiston professori, ylihoitaja Maritta Välimäki työryhmineen. – Tekstiviesti vaikuttaa yksinkertaiselta ja halvalta menetelmältä tukea arjessa selviämistä. Psykiatriset potilaat lopettavat helposti lääkityksensä, eivät käy kontrollitutkimuksissa ja laiminlyövät terveytensä. Näin he päätyvät nopeasti uudelleen sairaalaan. Tutkimuksessa on mukana 45 osastoa 25 psykiatrisesta sairaalasta. rh Nuoret johtajat korostavat luottamusta nuoret kuntajohtajat kokevat toimivansa yhteensovittajan roolissa, käy ilmi Tampereen yliopiston Kuntaliitolle toteuttamasta tutkimuksesta. Johtaja tukee muiden oppimista ja kehittymistä sekä sovittaa yhteen erilaisia ajattelutapoja. Vallan keskittämisen sijaan hän jakaa mahdollisuuksia vaikuttaa. Tutkimukseen haastateltiin kahtakymmentä alle 40-vuotiasta kuntajohtajaa. vt TEHY t 12–2015 ajankohtaista Tays omaksi yhtiökseen? pirkanmaan sairaanhoitopiiri selvit- tää mahdollisuuden yhtiöittää Tampereen yliopistosairaala. Yhtiön omistaisivat nykyiset, sairaanhoitopiiriin kuuluvat kunnat. Yhtiö tuottaisi erikoissairaanhoidon palveluja sote-uudistuksen myötä syntyvälle itsehallintoalueelle. Selvityksen käynnistämisestä päättää sairaanhoitopiirin valtuusto lokakuun alussa. Pirkanmaan sairaanhoitopiirillä on kokemusta yhtiöiden toiminnasta, sillä se on aiemmin yhtiöittänyt tekonivelsairaala Coxan, Sydänkeskuksen ja Fimlabin. Yhtiöittämisen tavoitteena on säilyttää julkisesti omistettu erikoissairaanhoito Pirkanmaalla. –Yhtiöittäminen ei ole sote-uudistuksen kanssa ristiriidassa, koska itsehallintoalue voi ostaa palveluja useilta eri tuottajilta, sanoo sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen. Erikoissairaanhoidon yhtiöittämistä selvitetään myös Itä-Savon ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiireissä. rh Kanarialintu, vaaran ilmaisija 1/5 Joka viides suomalainen on kokeillut huumeita. thl kanarialinnutdokumentti tv1:llä ma 12.10. klo 21.30 TEHY t 12–2015 ► ”Samaan aikaan hallitus ajaa pakottavalla lainsäädännöllä sopimustoiminnan ohi, kun se selvittää paikallisen sopimisen edellytyksiä ja parantamista.” pardian puheenjohtaja niko simola, tiedote 8.9. ► ”Suomessa on helppo irtisanoa. Tämä on unohtunut yhteiskuntasopimuskeskustelusta kokonaan. Kuusi viikkoa neuvottelua, ja sen jälkeen työnantaja voi tehdä lähes mitä vaan.” sanoma median pääluottamusmies ilja ojala, journalisti 10/2015 ► ”Työehtosopimusten yleissitovuudesta pidetään tiukasti kiinni. Paikallisesti voidaan jo nyt sopia ja sovitaan asioista. Jos yleissitovuus romutetaan, järjestäytymättömät työnantajat saavat kohtuuttoman kilpailuedun, joka mitattaisiin työntekijöiden selkänahasta.” akt:n puheenjohtaja marko piirainen, kansan uutiset 31.8. koskettava Kanarialinnut-dokumentti kertoo viidestä sisäilmasta sairastuneesta, jotka kamppailevat terveytensä puolesta. Yksi sairastuneista on tehyläinen työterveyshoitaja Päivi Luomala Pihtiputaalta. Hän sopi neljä ja puoli vuotta sitten työnantajansa kanssa, että siirtyy oireidensa vuoksi perhepäivähoitajaksi. Päivin ohje homeoireista kärsiville on yksiselitteinen: ongelmaan pitää tarttua työpaikalla nopeasti. –Tiloista, joissa on sairastunut, pitää päästä mahdollisimman nopeasti pois. Kun sairaus muuttuu krooniseksi, sen kanssa joutuu elämään lopun ikänsä. Dokumentin nimi viittaa kaivoksissa aikoinaan käytettyihin kanarialintuihin. Ne kuukahtivat ensimmäisinä, kun kaivoskuilusta alkoi loppua happi ja kaivomiesten oli syytä lähteä turvaan. vt Mediatähystys ► ”Työmarkkinoiden jäykkyyttä ei aiheuta yleissitovuus sinänsä, vaan kyvyttömyys soveltaa kollektiivista ja yrityskohtaista sopimista. Kokemukset osoittavat, että tuottavuus on laskenut niissä maissa, joissa yleissitovuudesta on luovuttu kokonaan.” euroopan unionin ammattiliittojen yhteisjärjestön eay:n johtaja luca visentini, talouselämä.fi 26.8. #EIKÄY sairastunut. Työterveyshoitaja Päivi Luomala vaihtoi ammattia homeoireiden takia. 11 ajankohtaista Kuningatar Silvia palkitsee jälleen ruotsin kuningatar Silvian jakaman stipendin haku käynnistyi Suomessa toistamiseen. Palkinto myönnetään yhdelle sairaanhoitajaopiskelijalle Suomessa ja yhdelle Ruotsissa. Stipendi myönnetään sairaanhoitajaopiskelijalle, joka keksii parhaan uuden idean vanhustenhoitoon tai vanhusten käyttämiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Queen Silvia Nursing Award lanseerattiin Ruotsissa 70-vuotislahjaksi kuningatar Silvialle vuonna 2013. Ensimmäinen suomalainen stipendiaatti valittiin viime vuonna. Stipendiin kuuluu 6000 euron arvoinen stipendi sekä yksilöllisesti räätälöitävä harjoittelujakso Suomessa ja ulkomailla. vt Työsuojelun valvonta toimii työsuojelutarkastajalta saa hyviä ohjeita, jos terveydenhuollon työpaikalla on vaikeuksia selvittää työn vaaroja, väkivallan uhkaa, työn psykososiaalista kuormitusta tai sisäilman laatua. Tämä käy ilmi valtakunnallisesta tutkimuksesta, joka selvitti työsuojeluvalvontaa kunta-alalla. rh työsuojelun valvontaraportti: bit.ly/työnvaarat Apu tuli kopterilla lääkärihelikopterit tavoit- Mikä tuli allekirjoitettua, ihmettelevät nuoret mikä on työehtosopimus? Mitä sopi- musta omalla alalla noudatetaan? STTK:n, SAK:n ja Akavan yhteisestä Kesäduunari-infosta kysyttiin viime kesänä monista työelämän perusasioista, kuten työajasta, työsopimuksesta ja työsuhteen päättämisestä. Eniten kysymyksiä tuli kaupan alan, matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluiden sekä kiinteistöpalvelualan ja kuntien kesätyöntekijöiltä. Yhteydenottoja tuli reilu kolmesataa, mikä on selvästi vähemmän kuin edellisenä kesänä. Suurin osa soittajista ei kuulunut ammattiliittoon. Esimerkiksi maksamattomien kesäpalkkojen peri- minen työnantajalta voi käydä suhteettoman kalliiksi ilman liiton apua. Kesäduunari-info avautuu taas ensi vuoden toukokuussa. rh 40 % sotaa käyvien maiden lapsista ei käy koulua. unicef Aloititko opinnot? Talleta palkkakuitit opintonsa aloittavien kannattaa säilyttää palkkakuitit koko vuoden ansioista. Kuiteista pitää käydä ilmi tulojen maksuajankohta ja summat. Palkkatietoja saattaa tarvita helmikuussa 2017, kun Kela haluaa tietää vuonna 2015 opintotukea saaneiden tulot. Syyskuussa opintonsa aloittanut saa opintotukea tänä vuonna neljältä kuukaudelta. Hän voi ansaita 18 400 euroa vuodessa ilman, että tulot vaikuttavat opintotuen määrään. Jos tuloraja ylittyy, opiskelijan on selvitettävä Kelalle, onko tulot ansaittu ennen opintoja vai opiskeluaikana. Jos tiedät ylittäväsi vuositulorajan ja nostat opintotukea joka kuukausi syyskuusta alkaen, pidä huolta, että loppuvuoden tulosi ovat alle 2 640 euroa. rh www.kela.fi/opiskelijan-omat- tulot_ aloittanut-tai-valmistunut www.facebook.com/opintotuki tivat avuntarvitsijat viime kesänä edellisvuotta nopeammin. Kesällä tapahtuu paljon liikenneonnettomuuksia, mikä lisää helikoptereiden tehtäviä. Helikopterin hälyttämisestä päättää aina hätäkeskus. vt 12 TEHY t 12–2015 ajankohtaista Ei käy, sanoo Tehy Hoitoalan työntekijät kärsivät hallituksen leikkauksista eniten. teksti Riitta Hankonen 1 Hallitus haluaa heikentää palkkoja ja työsuhteen ehtoja. Eniten heikennyksistä kärsisivät sosiaalija terveysala sekä palvelualat. Tehyläisistä leikkaukset koskisivat erityisesti muun muassa kätilöitä, sairaaloiden päivystysten henkilökuntaa sekä vuoropäiväkotien lastenhoitajia. Heidän vuosiansionsa alenisivat pahimmillaan jopa 10 prosenttia. Esimerkiksi sunnuntaikorvauksen pienentäminen alentaisi sairaanhoitajan vuosipalkkaa noin 1 200 euroa. Palkanalennukset vaikuttaisivat hoitoalan ja julkisen sektorin vetovoimaan, työssä jaksamiseen ja ostovoimaan. Suunnitelmat uhkaavat myös sopimusyhteiskuntaa ja yhteiskuntarauhaa. Hallitus aikoo toteuttaa päätöksensä lainsäädännöllä, jonka tarkoitus on estää työmarkkinajärjestöjä sopimasta lain määräyksiä paremmista työehdoista. Tämä on työoikeuden periaatteiden, kansainvälisten sopimusten ja ehkä myös perustuslain vastaista. 2 Sunnuntaikorvaus on haittalisä, ei työsuhde-etu. Sunnuntailisää maksetaan korvauksena epämukavasta työajasta. Hallitus alentaisi sunnuntaikorvauksen 100 prosentista 75 prosenttiin. Sen osuus vuorotyötä tekevien kokonaispalkasta on 10–12 prosenttia, joten suunnitelman toteutuminen pienentäisi kuukausipalkkaa noin sadalla eurolla. Ylityökorvauksen alentuminen 25- ja 50-prosenttiseksi ei vaikuttaisi ansioihin yhtä paljon kuin sunnuntailisän muutos, mutta se voisi heikentää potilasturvallisuutta ja työilmapiiriä sekä vaikeuttaa jononpurkua. TEHY t 12–2015 3 Pitkät lomat ovat korvausta muita aloja pidemmästä viikkotyöajasta ja suuresta työsidonnaisuudesta. Vuosiloman lyhennys merkitsisi tehyläisille sitä, että yli 15 vuoden työkokemus ei oikeuttaisi enää pidempään lomaan. Kokeneiden työntekijöiden vuosiloma lyhentyisi kahdeksalla päivällä vuodessa. Loppiaisen ja helatorstain muuttuminen palkattomiksi vapaapäiviksi pidentäisi työaikaa keskimäärin noin 13 tuntia vuodessa. #EIKÄY 4 Hoitajat sairastavat työnsä vuoksi. Hallitus haluaa ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomaksi. Seuraavilta yhdeksältä päivältä maksettaisiin 80-prosenttista palkkaa. Tehyläisistä työnsä vuoksi sairastavat eniten lastenhoitajat. Jos ryhmäkoot kasvavat hallituksen suunnitelmien mukaisesti, lasten ja hoitajien sairastaminen lisääntynee entisestään. Hoitajat eivät voi mennä sairaana työhön, koska se vaarantaa hoidettavien terveyden. 5 Nykyiset työehtosopimukset ovat voimassa vuoden 2016 loppuun. Heikennykset voivat tulla voimaan aikaisintaan 2017. Pysy ajan tasalla. Tehyn ammattiosastot järjestävät jäseniltoja. Myös työtaisteluvalmiutta on nostettu. Tehyyn on liittynyt useita satoja uusia jäseniä muutaman päivän aikana. Oma ammattiosasto tiedottaa paikallisesta toiminnasta. Seuraa Tehyn verkkosivuja www.tehy.fi/eikay ja somekanavia Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. juttu on kirjoitettu ennen perjantaina 18.9. pidettyä mielenosoitusta. 13 tulevaisuuden työ vuonna 2030 Muistatko, millaista työsi oli vuosituhannen vaihteessa? Pystytkö kuvittelemaan, millaista se on viidentoista vuoden päästä? teksti Riitta Hankonen kuvitus Klaus Welp ja iStock 14 TEHY t 12–2015 1 Uusia työkavereita Pikkupaikkakunnan terveyskeskuksessa on hoitajia eri puolilta maailmaa: Puolasta, Syyriasta ja Nigeriasta. Suomesta on tullut monikulttuurinen maa. Hyvä suomen kielen taito ei ole enää ehdoton vaatimus kaikissa hoitoalan tehtävissä, koska työtä tehdään paljon tietokoneen ja tekniikan avulla. Englannista on tullut hoitotyön lingua franca, jota osataan niin hyvin, ettei potilasturvallisuus vaarannu. Suomeen tulee työvoimaa ulkomailta. Koulutetut suomalaiset ovat entistä valmiimpia lähtemään työhön ulkomaille. Maahan- ja paluumuuttajat tuovat tullessaan tietoa muiden maiden terveydenhuollon tavoista. Tuottavuus on parantunut onnistuneen sote-uudistuksen ja teknologian ansiosta, joten hoitohenkilöstöstä ei ole valtavaa pulaa. TEHY t 12–2015 2 Älykkäitä työkaluja Silmä punoittaa, kutiaa ja rähmii. Potilas kirjaa oireensa terveyskeskuksen verkkopalveluun. Tieto sähköisestä silmätippareseptistä saapuu hetkessä. Helpot diagnoosit syntyvät tekoälyn avulla, mikä lisää terveydenhuollon mahdollisuuksia keskittyä vaikeisiin tapauksiin. Tekoälyn kehittäminen johtaa parhaimmillaan siihen, että oireiden sijaan päästään hoitamaan syitä. Tekoäly Watson selaa hetkessä miljoonittain sivuja haravoidessaan tietokannasta mahdollisia diagnooseja. 15 tulevaisuuden työ 3 tieto lisääntyy Vastaanoton aluksi käydään läpi potilaan älypuhelimen keräämät terveystiedot. Tiedon määrä on räjähtänyt. Potilaalla on käytössään enemmän tietoa kuin ennen vanhaan oli luettavissa lääketieteen oppikirjoista ja tieteellisistä lehdistä. Uutta tietoa syntyy joka vuosi enemmän kuin edellisenä vuonna. Yhdeksänkymmentä prosenttia maailman tiedosta on syntynyt parin viime vuoden aikana. Tieto löytyy helposti, mutta sen arvioimiseen tarvitaan edelleen asiantuntijoita. Asiantuntijan asema ehdottomana auktoriteettina on kuitenkin kadonnut. Tieto kulkee potilastietojärjestelmissä saumattomasti. 16 4 Etiikassa uutta ja vanhaa Tietokoneohjelma on tehnyt laskuvirheen. Potilas sai liikaa lääkettä, mistä aiheutui potilasvahinko. Uusi tekniikka ja etähoito ovat aiheuttaneet uusia eettisiä kysymyksiä. Vielä ei ole selkeää käsitystä, kenellä on vastuu tekoälyn tekemästä virheestä. Lait vaativat uudistamista. Uudet hoitokäytännöt johtavat siihen, että vastuukysymykset esimerkiksi diagnoosista ja hoidosta pitää miettiä uudelleen. Osa kysymyksistä on ikuisia: Ketä hoidetaan? Miten puretaan jonoja? Missä kulkevat hoidon ja elämän rajat? Tieto kulkee potilastietojärjestelmissä saumattomasti TEHY t 12–2015 5 Potilas hoitaa itseään Diabeetikon ranneke lähettää joka aamu tiedot verensokerista terveydenhoitajalle. Kehontoimintoja mittaavat laitteet ovat arkikäytössä. Pitkäaikaissairauksien hoito ja seuranta toimivat verkossa. Hoitajat ja lääkärit ovat neuvonantajia, terveysvalmentajia ja terveiden elämäntapojen edistäjiä. He tulkitsevat asiakkaiden itse mittaamia terveystietoja. Myös psykiatrinen hoito toimii verkon kautta, mikä tehostaa mielenterveyspalvelujen saantia. Etäterapia on perinteisen psykoterapian veroinen masennuksen hoidossa. Kaikki ihmiset eivät osaa tai halua asioida verkon välityksellä tai mitata kehoaan. Heitä varten on säilytetty myös perinteisiä vastaanottoja ja välineitä. Kaikessa ei voida ajatella pelkkää rahaa. Tekniikasta syrjäytyneiden puolustaminen on jäänyt pitkälti hoitohenkilökunnan ja Tehyn vastuulle. 6 Robotit auttavat Potilas työntää käsivartensa mansettiin. Se puristaa olkavartta, ja kyynärvarren suonet pullistuvat. Robotti valaisee käden infrapunavalolla ja tunnistaa verisuonet vertaamalla niitä valokuviin, jotka on tallennettu sen muistiin. Kun suoni on löytynyt, robotti varmistaa vielä ultraäänellä, että se on tarpeeksi paksu ja pistää. Piston jälkeen robotti analysoi näytteen. Näytteenotto vastaanhangoittelevalta pikkulapselta on edelleen ihmistyötä. Kirurgiassa ja tehohoidossa käytetään leikkausrobotteja. Lähihoitajalla on apunaan ystävälliseltä nallelta näyttävä robotti, joka auttaa potilaiden nostamisessa. Sydäninfarktin aiheuttamia vaurioita korjataan kantasoluilla. Nieltävä älykapseli mittaa potilaan vatsan ph-arvon, ja tieto välittyy langattomasti hoitohenkilökunnalle. Kaikki ihmiset eivät osaa asioida verkon välityksellä. 7 Hoitajat tekevät etätöitä Terveydenhoitaja pitää vastaanottoa keittiössään tietokoneen välityksellä. Hoitaja on työvaatteissa ja taustalla näkyy työnantajan logo. Etätyöstä on tullut arkea myös hoitajille. Hoitoa voidaan antaa etänä myös onnettomuuspaikoilla. Niille kuljetetaan tarvikkeita lennokkien avulla. Paikalla olevat saavat neuvoja uhrien hoitoon etäyhteyden kautta. Etähoito ja nopea kotiuttaminen ovat vähentäneet sairaaloiden tarvetta. Sairaalat ovat muunneltavia, ja ne on koottu moduuleista. 2010-luvun isot panostukset uusiin sairaaloihin ovat osoittautuneet virheeksi. TEHY t 12–2015 8 Terveet yhä terveempiä Vastaanotolle tulee 80-vuotias mies. Hänen ainoa murheensa tuntuu olevan se, ettei hän pysty osallistumaan seuraavan viikonlopun maratonille oikuttelevan polvensa takia. Terveysbuumi on lisännyt terveyttä, elinikää ja terveitä vuosia. Kaikki eivät ole pysyneet mukana. Terveyserojen kasvu kiihtyi, kun omahoito alkoi yleistyä. Hoitajia ja potilaita ei ole kuunneltu riittävästi palveluja kehitettäessä. Kaikki eivät ole oppineet käyttämään laitteita ja ottamaan vastuuta terveydestään. i Megatrendit ohjaavat kehitystä ► Viereinen juttu kuvaa yhden mahdollisen skenaarion tulevaisuuden hoitotyöstä. Se perustuu Tehyn laatimaan tulevaisuusasiakirjaan sekä asiantuntijoiden haastatteluihin. ► Tehyn tulevaisuusasiakirja esittelee kahdeksan megatrendiä. Megatrendi tarkoittaa pitkäaikaisten kehityskulkujen joukkoa, joka vie kehitystä johonkin suuntaan. Megatrendit ovat tunnistettavissa esimerkiksi tilastojen avulla. ► Tunnistettuja megatrendejä ovat globalisaatio, ubiikkiyhteiskunta, terveyden ja hyvinvoinnin merkityksen kasvu, väestön ikääntyminen, tietosuhteen muutos, teknologian kehitys, sosiokulttuurinen muutos, eettis-ekologinen muutos sekä ilmastonmuutos. ► Megatrendien lisäksi työelämään vaikuttaa poliittinen päätöksenteko. Sillä on ratkaiseva rooli niin sote-uudistuksessa, kestävyysvajeen ratkaisemisessa kuin tuottavuuden lisäämisessä. ► Sote-uudistusta on yritetty tehdä vuodesta 2005. Tällä vauhdilla se voi olla todellisuutta 2030. TEHYN TULEVAISUUSASIAKIRJA NETISSÄ: BIT.LY/MEGATRENDIT 17 tulevaisuuden työ 9 Geenikartta vauvalta Kätilö ottaa vastasyntyneeltä sylkinäytteen, josta selviää tämän geenikartta. Vauvan geenikartasta tunnistetaan hänen terveyttään uhkaavat sairaudet. Osa uhista on vältettävissä hyvillä elämäntavoilla. Lääketieteen kehittyessä voi olla mahdollista, että sairaat geenit pystytään korvaamaan terveillä. Potilaan tahdon kunnioittaminen aiheuttaa päänvaivaa. Vauva ei pysty ilmaisemaan tahtoaan, ja aikuisen tahto voi muuttua. Geenikartta kertoo myös sukulaisten perimästä, joten geenikarttaa ei voi omistaa samalla tavalla kuin omia terveystietojaan. Suomi päätti pohdinnan jälkeen selvittää syntyvien vauvojen perimän. Geenien kartoittamisen hyödyt ylittivät haitat. Geenikartat korvaavat työläät ja kalliit seulonnat. Seulonnoista oli hyötyjen lisäksi haittaa: ne tuottivat vääriä positiivisia tuloksia, jotka heikensivät elämänlaatua. Myös aikuiset mittaavat sairausriskejään ja selvittävät perimäänsä. Geenitestit ovat yleistyneet nopeasti niiden hinnan laskiessa. Geenitiedon avulla terveydenhuolto tekee yksilöllisiä valintoja, kohdentaa sairauksien varhaista diagnostiikkaa sekä valitsee parhaiten tehoavan hoidon. sairaanhoitajat.fi/sairaa 10 Ammatit uusiksi Sairaanhoitajan käyntikortissa lukee Genetic Counsellor tai Health Information Professional. Genomitieto on synnyttänyt terveydenhuoltoon uusia ammatteja, sillä ihmiset tarvitsevat testitulosten tulkintaan ammattilaisten apua. Ammattilaisten tehtävä on tulkita testien tuottamaa tietoa ja auttaa asiakasta arvioimaan, miten tuloksiin kannattaa suhtautua ja mitä tieto voi tuoda tullessaan. Hoitotyö ja tekniikan lähentyminen on luonut paljon uusia ammatteja. Tekniikan lisääntyminen, tehtävänsiirrot ja uudenlainen työnjako kasvattavat hoitoalan koulutus- ja ammattitaitovaatimuksia. nhoitajapaivat Aika 10.–11.3.2016 Ehdota sisältöjä Suomen suurimpaan hoitotyön koulutustap ahtumaan. Vuoden 2016 teemana on Tulevaisuuden ev äät. Voit ideoida luentoja, työpajoja, kollegaka hvilan tapahtumia tai postereita. Työporuka lla voi toteuttaa vaikka koko session! Paras sessio voittaa 500 €! Voittaja selviä ä Sairaanhoitajapäivie n jälkeen. Paikka Messukeskus, Helsinki Ehdotukset lähete tään 16.11.2015 menn essä: sairaanhoitajat .fi/ sairaanhoitajap aivat Kysy lisää: koulutuspäällikk ö Tuukka Rantane n puhelin: 044 52 9 0044 tuukka.rantanen @fioca.fi 11 Lääkkeitä printteristä 3D-tulostin suoltaa sairaala-apteekissa farmaseutin yksilöllisesti määrittelemää Marevan-lääkettä. Yksilöllisesti tuotettavat lääkkeet ovat muuttaneet lääkejaon rutiineja sairaaloissa ja apteekeissa. Keinotekoiset elimet ovat kehitteillä, ja ne vähentävät elinluovuttajien tarvetta ja hyljintäreaktioita. Lapsettomuuden hoito on muuttumassa keinokohtujen ansiosta. Lapsettomuuden hoito on muuttumassa keinokohtujen ansiosta. 12 Vanhuksia riittää Palvelutalossa vietetään 100-vuotispäiviä. Sankari on leiponut kakun itse – mutta se ei yllätä ketään. Lääketieteen kehitys ja hyvinvointibuumi ovat kasvattaneet ihmisten odotettavissa olevaa elinikää. Väestö on länsimaissa yhä iäkkäämpää, sillä syntyvyys on hiipunut. 65-vuotiaiden osuus väestöstä on noussut nykyisestä 18 prosentista 26 prosenttiin. Sosioekonomiset terveyserot ovat ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon tehtyjen säästöjen vuoksi kasvaneet. Sairaat ja toimintakyvyttömät tarvitsevat hoitoa, joten lähihoitajilla ja muilla vanhustenhuollossa työskentelevillä riittää työtä. Asiakkaan terveydentilaa mittaavat sensorit yleistyvät. Ne hälyttävät ambulanssin paikalle esimerkiksi aivohalvauksen tai eteisvärinän yllättäessä. Varmaa on, että sähköiset työkalut eri muodoissaan lisääntyvät. Varmaa on myös se, että tekniikasta huolimatta ihmistä hoitamaan tarvitaan aina toinen ihminen. t LÄHTEENÄ KÄYTETTY: TEHYN TULEVAISUUSASIAKIRJA 2013. JOHTAVA ASIANTUNTIJA TUULA TIIHONEN, SITRA. YHTEISKUNTA- JA KEHITTÄMISTOIMIALAN JOHTAJA KIRSI SILLANPÄÄ, TEHY. TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ JUHA KURTTI, TEHY. FARMAKOLOGIAN JA LÄÄKEHOIDON PROFESSORI HEIKKI RUSKOAHO, HELSINGIN YLIOPISTO. TILASTOKESKUS. TIETEEN KUVALEHTI. Spycra™ silikoniverkot Helppoutta hoitotyön arkeen ® Contact 1-puolinen, joustava, läpinäkyvä ja pehmeä silikoniverkko haavan hoitoon. Sopii käytettäväksi erittävän haavan hoidossa tai suojaamaan haurasta uutta kudosta. Ihonvärinen silikonisidos ehjän ihon suojaamiseen hankaumilta ja ihorikolta. Suojaa ihoa esim. proteesien ja maskien alla. TEHY t 12–2015 www.verman.fi/perhe ® 19 Tutustu myös Wonderm Pro -uutuussuihkeisiin www.wonderm.fi Tilaa maksuttomat tuotenäytteet ja esittelypyynnöt info@verman.fi ammatissa TEHYLÄISIÄ TYÖSSÄÄN: ASUMISPALVELUTYÖNTEKIJÄ Päivä kerrallaan Ensin iloa edistymisestä, sitten takapakkia. Anitra Ingalsuo auttaa mielenterveyskuntoutujia elämään itsenäistä arkea. teksti Merja Perttula kuvat Ari Korkala uusia harrastuksia. Anitra on käynnistänyt erilaisia harrastusryhmiä Aspan Valkeakosken asumisyksikössä. Kuntopiiri kokoontuu kerran viikossa. Tässä hän ohjaa Arttu Aholaa. 20 TEHY t 12–2015 M iltä kuulostaisi päivä Särkänniemessä? Sellainenkin työpäivä sattuu joskus psykiatriselle sairaanhoitajalle Anitra Ingalsuolle, joka työskentelee Aspa Palveluissa Valkeakoskella. Anitra toimii asumispalvelutyöntekijänä, jonka tehtävänä on auttaa päihde- ja mielenterveyskuntoutujia. Valkeakosken keskustassa sijaitsevassa Aspan asumisyksikössä on 17 asukasta vuokralla. Heidän tukenaan on henkilöstö, joka on paikalla aamusta iltaan, myös viikonloppuisin. Yövuoroja ei tehdä. Lisäksi Aspalla on eri puolilla kaupunkia 52 tukiasukasta, jotka pärjäävät melko itsenäisesti. Jonkun luona käydään päivittäin, toisen harvemmin, vaikkapa vain kerran viikossa. –Tämä on kokonaisvaltaista asiakkaan rinnalla kulkemista ja tsemppaamista. Pääasiassa työskentelen palveluasukkaiden kanssa, mutta iltavuoroissa teen myös kotikäyntejä tukiasukkaiden luo. Palveluasumisen asiakkaat tulevat Valkeakosken lisäksi muutamalta muulta paikkakunnalta mielenterveystoimiston tai sosiaalitoimen lähettäminä. Jokaiselle laaditaan aika ajoin päivitettävä asumispalvelusuunnitelma. Asiakkaan kanssa mietitään yhdessä, millaista tukea hän tarvitsee oman terveytensä hoidossa, lääkityksessä, kodin kunnossapidossa, ruoanlaitossa, raha-asioissa ja kodin ulkopuolella asioinnissa. –Pidän tärkeänä keskustella tulevaisuudesta. Millaisilla keinoilla asukas pääsisi suuria tavoitteita kohti? Jos vähään aikaan ei ole mahdollista lähteä opiskelemaan tai päästä töihin, millaisia olisivat pienemmät haaveet? Mitä haluaisi tehdä, jos pystyisi? Toiveena voi olla, että pääsee vaikka bussilla Tampereelle tai Nigthwishin konserttiin. anitran aamuvuoro alkaa työn- jaolla ja sovituilla kotikäynneillä asukkaiden luo. Hän tarkistaa, että lääkkeet on otettu. Sama tapahtuu illalla. Työhön kuuluu asukkaiden psyykkisen voinnin arviointia yhdessä työyhteisön kanssa. Anitra myös mittaa joidenkin asukkaiden verenpainetta ja -sokeria sekä painoa. TEHY t 12–2015 tärkeä kaveri. Arttu Ahola sai kääpiohamsteri Gimlin. i Arttu sai hamsterin Asiakkaiden kuntoutuminen on hidasta. Välillä mennään askel eteen ja kaksi taaksepäin. Kun asiakkaalla menee huonosti, tunteita saatetaan purkaa työntekijöihin. Sitä ei pidä ottaa liian henkilökohtaisesti. On tärkeää tunnistaa tunteensa näissä tilanteissa. Itsetuntemuksesta ja ihmistuntemuksesta on suuri apu. Meillä on sopivasti työntekijöitä, mutta silti syntyy kiiretilanteita. Sekin rassaa. Mielellään olisin aina saatavilla. Kiire kuitenkin näkyy ja asiakkaat aistivat sen. Huippuhetkiä koen, kun asiakas pääsee toteuttamaan jonkin pienen haaveensa. Ilo kasvaa, jos asiakas itsekin huomaa edistyneensä. Esimerkiksi jos asiakas saa hoidettua itsenäisesti asioita ja vointi on entistä tasaisempi. On kiva antaa positiivista palautetta. Oma asiakkaani Arttu toivoi valtavasti koiraa. Pohdimme yhdessä, miten sellainen mahtuisi pieneen kerrostaloyksiöön. Arttu alkoi empiä. Jos sittenkin ottaisin marsun? Eikö sekin olisi aika työläs? Miten olisi hamsteri? Arttu säästi usean kuukauden – ja sai hamsterinsa. Hän on pitänyt siitä hyvää huolta. Se on Artulle tärkeä kaveri, jonka kanssa puuhailu rauhoittaa mieltä.” 21 ammatissa Kaikki talon työntekijät ovat asukkaiden tukena, mutta jokaisella on kahdesta neljään asiakasta, joiden kanssa he ovat tiiviimmin tekemisissä. Anitra on tarvittaessa yhteydessä asiakkaan lääkäriin ja osallistuu hoitopalavereihin joko Aspan tiloissa tai lähettävässä kunnassa. Ideana on, että asukkaat pystyisivät elämään omannäköistä arkea. He voivat valmistaa ruokansa kotonaan tai tulla edulliseen yhteisruokailuun. Osa asukkaista on keittiön työtoiminnassa mukana. Suuri osa kahvittelee tai ruokailee ainakin joskus yhteistiloissa. –Sitä suositellaan, jotta ei jäisi yksin omaan kotiinsa, vaan lähtisi liikkeelle muiden seuraan. Työntekijät auttavat siivouksessa ja kodin töissä. Moni hoitaa asiansa itse, mutta osa tarvitsee kaverin mukaansa lääkäriin, pankkiautomaatille, kauppaan tai vaateostoksille. –Välillä esimerkiksi avustan Eskoa suihkussa käymisessä tai autan Mirjaa vaihtamaan lakanat. Tänään pyöräilimme Sannan kanssa laboratorioon. Arjen pyörittämisen yhteydessä on helppo jutella asukkaiden mieltä painavista asioista. Illalla Samulilla oli kahnausta naapurin kanssa, ja sitä selviteltiin yhdessä kävelyllä. Jos jää aikaa, pelataan korttia, grillaillaan tai oleillaan muuten. Raha-asiat ovat monella huonolla tolalla. Niitäkin järjestellään. Anitra on ollut yhteydessä velkaneuvojaan sekä huolehtii, että ”omien” asukkaiden tukiasiat ovat kunnossa. –Niissä minulla on ollut paljon oppimista. Ne ovat vastuullani, joten ne on osattava. aspan asumisyksikkö valmistui vuoden 2014 alussa. Toimintaa käynnistettäessä Anitralta oikein toivottiin raikkaita ideoita. Opiskeluajan opit olivat tuoreessa muistissa, sillä hän oli valmistunut psykiatriseksi sairaanhoitajaksi edellisen vuoden joulukuussa. Aikaisemmalta ammatiltaan Anitra on parturi-kampaaja. –Olen alkanut pitää asukkaille hoidollisia keskusteluja suunnitelmallisesti. En tietenkään tee mitään terapiaa, mutta käytän niissä koulutuksessa oppimiani työvälineitä. 22 i Reilua palvelua ► Aspa-säätiö vuokraa asuntoja vammaisille ja mielenterveyskuntoutujille. Sillä on 900 asuntoa eri puolilla Suomea. Säätiön perusti 13 vammaisjärjestöä. ► Aspa-koteja on yli 40 toimipisteessä eri puolilla Suomea. ► Asiakkaana on 63 kuntaa ja palveluja käyttää 1700 asiakasta. Työntekijöitä on 400. ► Aspa on saanut Reilun palvelun ja Yhteiskunnallisen yrityksen merkit. Epävakaasta persoonallisuudesta kärsivät jaottelevat hoitajat hyviin ja pahoihin. Keskusteluissa on käsitelty asukkaiden elämänvaiheita aikajanan avulla. Yhdessä on opeteltu rauhoittumista hengitysharjoituksin. Tulevaisuutta ja haaveita on pohdittu leikkaamalla ja liimaamalla oma aarrekartta. Viime syksynä asukkaat harjoittelivat ryhmässä tunteiden tunnistamista ja hallintaa. Täksi syksyksi on suunniteltu tuetun asumisen työntekijän johdolla mindfulness-tuokioita. Erilaisten harrastusryhmien käynnistäminen on ollut pääsääntöisesti Anitran tehtävä. Tällä hetkellä pyörivät musiikkiryhmä, sählykerho, kuntopiiri ja keilavuoro. –Musaryhmä on kaikista suosituin. Viimeksi kuuntelimme hevimusiikkia. Jokainen tuo oman kappaleensa, joka kuunnellaan yhdessä. Vaihdamme mielipiteitä, mutta pisteitä emme anna. työnohjausta henkilöstö saa tarpeen mukaan. Koska työyhteisö on uusi, ohjauksessa on käsitelty tähän mennessä työntekijöiden tehtäväjakoa ja vastuualueita. Anitra pitää erittäin tarpeellisina työkavereiden keskinäisiä pikapurkupalavereja, joissa tuuletetaan äkkiseltään syntyneitä tilanteita. –Täällä on ollut itsetuhoista käytöstä ja joitakin pelottavia tilanteita. Muutaman kerran olemme joutuneet soittamaan ambulanssin. Joskus sovituista asioista ei pidetä kiinni. Olemme miettineet, miten silloin on viisasta toimia. Palveluasumisen yksikössä ja tuetussa asumisessa työskentelee neljä sairaanhoitajaa, kaksi sosionomia ja seitsemän lähihoitajaa. Henkilökuntaa on Anitran mielestä riittävästi. Avopalveluiden yleistyessä mielenterveyspuolen työntekijöiden jatkokouluttaminen on hänestä erityisen tärkeää. –Esimerkiksi epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsiville on tyypillistä, että he jaottelevat hoitajat hyviin ja pahoihin tunteidensa mukaan. Kun tällaisista ilmiöistä on tietoa, henkilöstö osaa suhtautua mielialojen vaihteluihin tyynesti. Anitralla on myös omia haaveita. Hän suorittaa omaksi ilokseen avoimessa yliopistossa psykologian kursseja. Tavoitteena on joskus pyrkiä opiskelemaan mielenterveyspuolen ylempää amk-tutkintoa. t TEHY t 12–2015 kolumni Selviytyjät kutsuimme heitä nimellä Ebola survivors, selviytyjät: Mamadee, 11, Patrick, 7, Kadiatu, 30, ja joskus niinkin nuori kuin Musa, 2. He kuuluivat siihen Kolumnistimme piia laitiainen on sairaanhoitaja, joka työskentelee Lääkärit ilman rajoja -järjestössä Berliinissä. onnekkaaseen viiteenkymmeneen prosenttiin ebolapotilaista, jotka eivät kuolleet. En koskaan tottunut termiin. Eihän meillä ole aliravitsemus-, tuhkarokko- tai koleraselviytyjiäkään, vaan taudista parantuneita potilaita. Lokakuu 2014, ensimmäinen päiväni Lääkärit ilman rajoja -järjestön ebolasairaalassa Sierra Leonen Kailahunissa. Avaan ambulanssin oven. Auton lattialla on aikuisen miehen ruumis ja ympärillä viisi lasta. Lapset ovat hiestä märkiä ja kauhuissaan. Takana on kymmenen tunnin kamala matka, jonka jälkeen kaksi avaruusoliota yrittää houkutella heitä ulos autosta. Minulla on suojapuvun sisällä tuskaisen kuuma, mutta yritän parhaani, ettei se kuuluisi äänessäni. Etten pelottaisi heitä enää yhtään enempää. Paikallinen kollegani kääntyy hetkeksi pois. Hän on nähnyt niin monta tautiin kuollutta viimeisten kuukausien aikana, että voi fyysisesti pahoin. Vanhemmat sisarukset näyttävät lopulta rohkeina esimerkkiä. He taluttavat pienemmät sänkyyn ja auttavat verikokeiden otossa. Ebolaepidemia ei ole Sierra Leonessa ohi. sellaista solidaarisuutta, jota potilaamme ebolasairaalassa toisiaan kohtaan osoittivat, en ole monessa paikassa nähnyt. Margret oli menettänyt pienen vauvansa muutamaa päivää aiemmin, mutta hän auttoi meitä hoitamalla toista taaperoa, Charlesia, jonka äiti oli kuollut äskettäin. Kolmivuotias Charles heräsi joka yö. Kun hän huomasi, ettei äiti ole viereisessä sängyssä, hän lähti hädissään etsi- TEHY t 12–2015 mään tätä toisista teltoista. Yleensä kontaten, kun voimat eivät riittäneet kävelemiseen. Tähän Margret, itsekin toipilas, kehitti systeemin. Hän sitoi narun toisen pään lapsen jalkaan ja toiseen omaansa. Kun lapsi lähti liikkeelle, Margret heräsi, haki tämän takaisin sänkyyn ja lauloi lapsen uudelleen uneen. Hyvän tekemisestä pitäisi seurata hyvää, mutta ebolan runtelemassa yhteiskunnassa pätevät toisenlaiset säännöt. Kun Margret pääsi toivuttuaan sairaalasta, kylän asukkaat pelkäsivät edelleen tartuntaa niin paljon, että kielsivät häntä palaamasta kotiin. verenvuotokuume ebola on tunnettu kymmeniä vuosia, mutta viime vuonna tauti levisi ensimmäistä kertaa Afrikan mantereen ulkopuolelle. Vasta se herätti lääkefirmat etsimään parantavaa lääkettä ja rokotetta. Voiko kukaan kuvitella tilannetta, jossa länsimaassa esiintyisi tarttuvaa tautia – edes harvinaista – jossa on yli 50 prosentin kuolleisuus eikä siihen edes yritetä etsiä lääkettä tai rokotetta? Ebolaepidemia ei ole Sierra Leonessa ohi. Monta kysymystä on yhä ilman vastausta. Olisin kovasti halunnut tietää, miksi 9-vuotiaalla Bockariella, joka söi hyvällä ruokahalulla bataattipuuroa muutamaa tuntia aikaisemmin, ei ole yhtäkkiä ääreisverenkiertoa ja seuraavaksi hän on kuollut. Hoitaja sisälläni olisi halunnut taata kaikille potilaillemme hyvää perus- ja kivunhoitoa, läsnäoloa elämässä ja kuolemassa. Aina emme vain ehtineet. Teimme parhaamme vallitsevassa tilanteessa, ja potilaat tiesivät sen. He eivät vain ymmärtäneet, vaan tekivät parhaansa auttaakseen meitä. Olisiko meillä jotain opittavaa heiltä? 23 vertaistukena. Katja Lembergillä todettiin masennus kolmetoista vuotta sitten. Nykyisin hän vetää perustamaansa Kasvajat ry:tä, joka ylläpitää masentuneiden ja uupuneiden kohtaamispaikkaa Kotkassa. 24 TEHY t 12–2015 masennus Mieli raskaana Lastaan odottava Katja Lemberg ei saanut oikeaa diagnoosia. Masennus lähti itämään jo raskauden aikana. teksti Janne Ora kuvat Jukka Koskinen K atja Lembergillä todettiin ma- sennus loppukesästä 2002. Hänestä oli tullut äiti 30-vuotiaana. Masennus paljastui vauvan kolmikuukautisneuvolassa. Raskausaika oli sujunut ahnaasti eläen ja yhtä kiivaasti töitä tehden. Vaikka epämääräistä oireilua oli ollut usein, neuvolassa sen enempää kuin Kymenlaakson keskussairaalassa kukaan ei tuntunut puuttuvan asioihin – ei ainakaan oikealla tavalla. Nyt, kolmisentoista vuotta myöhemmin, Katja Lemberg muistelee, että hätämerkit olisivat olleet luettavissa jo raskausaikana. –Joulun tienoilla vatsaani kivisti todella pahasti. Silloin muistan soittaneeni sairaalaan, että hei mitähän tämä on. Koitin kuvailla sitä tunnetta ja kertoa, miltä minusta tuntuu. Sain sellaisen pikkuisen halveksuvan vastauksen, että no tuossa vaiheessa ei ainakaan voi vielä supistella. Ja jos supistelisi, niin tietäisit kyllä. Kotkassa asuva Lemberg oli jo kerran aiemmin käännytetty kotiin neuvolasta. –Sairaalasta saamani vastauksen jälkeen ei tehnyt mieli enää soittaa toista kertaa. Enhän minä sitä silloin ymmärtänyt, mutta näin jälkikäteen ajateltuna se oli jonkinlainen hätähuuto. Kotona halusin vain nukkua. Kun menin ulos, olin vahva ja osaava. TEHY t 12–2015 varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeutti, psykologian tohtori Saara Salo on työssään Helsingin Pilkeklinikalla kuullut monenlaisia äitien hätähuutoja. Salo on havainnut, että raskausajan masennukseen liittyy erityispiirteitä. Salon mukaan osalla äideistä aiempi masennushistoria aktivoituu raskauden aikana. Joillakin nimenomaan äitiyteen valmistautuminen käynnistää masennuksen ensimmäistä kertaa. –Nämä kaksi masennuksen syytä ovat ilmiöinä erilaisia. Äitiystilaan kytkeytyvä masennus liittyy usein omiin lapsuudenaikaisiin hoivakokemuksiin, jotka aktivoituvat raskauden aikana. Vauvaa on vaikea ajatella ja tuleva äitiys ei lataudu myönteisesti. Elämänmuutos tuntuu raskaalta ja luo pikemminkin tyhjyyden tunteita kuin kokemusta uuden saamisesta. Raskausajan masennus on varsin tavallinen ilmiö, mahdollisesti jopa yleisempi kuin raskaudenjälkeinen pikkuvauvavaiheen masennus. Eri maissa tehtyjen tutkimusten mukaan masennusta esiintyy 20–40 prosentilla odottavista äideistä. Tutkimukset perustuvat seulatyyppisesti kerättyyn kyselylomaketietoon, joten kaikki luvuissa olevat tapaukset eivät välttämättä täytä kliinisen masennuksen ehtoja. –Luvut ovat kuitenkin korkeita. Raskausajan masennusoireilu kytkeytyy hyvin usein myös ahdistuneisuusoireiluun, eikä sitä aina ole helppo tunnistaa, Saara Salo sanoo. 25 masennus katja lembergin oireilu jatkui, mutta hätähuutoja ei edelleenkään kuultu ja nähty. Hän, insinööri ja yksityisyrittäjä, työskenteli hurjaan tahtiin, joinakin päivinä puolimaanisesti. –Muistan miten pysäköin auton tienvarteen kahden työkeikan välissä. Olin yksin kaukana kotoa, väsynyt ja voin taas todella pahoin. Yritin levätä auton takapenkillä ja syödä vähän hapankorppua. Lemberg oli täysin uupunut. Aamuisin sängystä oli yhä hankalampi nousta tavanomaiseen aikaan. –Joulukuusta lähtien minut lähetettiin neuvolasta aina suoraan Kymenlaakson sairaalaan tutkittavaksi, koska joka kerta oltiin kuulevinaan sikiön sydänäänissä häiriöitä. Lemberg on avoin ja avulias ihminen. Hän kertoo olleensa aina se, joka auttaa muita ja järjestelee asioita. Niin oli myös odotusaikana, joten ystävätkään eivät ymmärtäneet kuinka huonosti Lemberg voi. –Kotona en kuitenkaan saanut mitään aikaiseksi, vaan halusin vain nukkua. En avannut laskujani ja olin todella pahoinvoiva. Mutta kun menin ulos, olin vahva ja osaava. Kymenlaakson keskussairaalan lääkäri tosin nuhteli Lembergiä liiallisesta työnteosta. Tulevan äidin mielialaa, jaksamista, ruokailua ja mahdollista masennusta lääkäri tai hoitajat eivät ottaneet puheeksi. –Pahoinvointi meni vain liiallisen työnteon piikkiin. Arjestani ei lainkaan paljastunut se toinen puoli. Kukaan ei myöskään kysynyt tai selvittänyt millainen oli ruokarytmini ja ruokavalioni. Söin todella huonosti. hoitoa suunniteltaessa on tärkeää tun- nistaa minkätyyppisestä masennuksesta puhutaan. Ensimmäistä kertaa aktivoituvan odottavan äidin masennusta ei välttämättä tule hoitaa vain aikuispsykiatrisena ilmiönä. –Olisi hyvä ymmärtää masennuksen laajemmat kytkökset äidin omaan hoivahistoriaan ja kuvitelmiin vauvasta. Odottavan äidin masennuksen tai mielialaoireilun taustalla vaikuttavat usein myös akuutit perhesyyt, esimerkiksi parisuhteen ongelmat. Puolison 26 viimeinkin diagnoosi. Katja Lembergin masennus havaittiin neuvolassa, kun lapsi oli jo syntynyt. mielialaoireilu tai masennus on sekin hyvä ottaa huomioon yhtenä mahdollisena taustatekijänä. Oli masennuksen syy mikä tahansa, tulee odottavan äidin masennus hoitaa. Raskaudenaikainen masennus voi vaikuttaa lapsen kehitykseen jopa voimakkaammin kuin äidin synnytyksen jälkeinen masennus. Tutkimusten mukaan raskausajan masennus on yhteydessä muun muassa sikiön kasvuviivästymiin, ennenaikaiseen synnytykseen sekä vauvan huonoon reagointiin vastasyntyneenä. Odotusaikanaan masentuneina olleiden äitien lapsilla on myös enemmän kroonisia sairauksia, tarkkaavaisuushäiriöitä sekä emotionaalisia ja käytökseen liittyviä ongelmia aikuisikään asti verrattuna ei-masentuneiden äitien lapsiin. kun terveydenhuolto on pitkälti tarkentanut katseensa – sinänsä luonnollisista syistä – raskaana olevan äidin ja sikiön somaattisen hyvinvoinnin tarkkailuun, äidin masennus tai muu mielialaoireilu voi jäädä sen varjoon. Saara Salo painottaa, että terveydenhuollossa tarvitaan ennaltaehkäiseviä lähestymistapoja, jotta odottavien äitien masennus tunnistetaan ja hoidetaan oikein. –On tiedettävä, mitkä äitiyden ja vuorovaikutuksen alueet ovat suurimmassa riskissä. Normaaliinkin raskausajan valmistautumiseen kuuluu vaihtelevia tunnetiloja ja lievemmin oireilevia äitejä ei aina ole helppo tunnistaa. Liika raskausajan normalisointi voi kuitenkin johtaa oireiden pahenemiseen ja kroonistumiseen. TEHY t 12–2015 Raskaana olevien äitien masennusta on pyritty ratkomaan eri tahoilla viime vuosina. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos täsmensi 2013 julkaisemassaan Äitiysneuvolaoppaassa raskausajan mielenterveysongelmien tunnistamista ja hoitoa masennus mukaan lukien. Lahden seudulla masentuneita ja mielialaoireilevia odottavia äitejä autettiin Lahden Diakoniasäätiön vetämässä Vauva Taika -hankkeessa. Hankkeessa kehitetystä ryhmämuotoisesta Hoivaa ja leiki -interventiosta, hankkeen kokemuksista ja tuloksista on tehty julkaisu, jonka tavoitteena on antaa yleisiä vinkkejä neuvoloihin ja tarjota interventiotyöskentelyn malli ympäri maan. – Interventio kohdentui odotetulla tavalla haluttuihin asioihin: vanhemman ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen ja vanhemman kykyyn ymmärtää lasta ja omaa suhdetta lapseen, sanoo tutkijana hankkeessa työskennellyt Saara Salo. odottavien äitien masennuslääkitys on sekin erityinen ja monesti pulmallinen kysymys terveydenhuollossa. Masennuslääkityksen hyötyjen ja haittojen puntarointi on tavallista mutkikkaampaa, koska kehittyvän sikiön terveys on otettava huomioon. Mutta: – Jos äiti on masentunut, se voi haitata lapsen ja äidin kiintymyssuhteen kehittymistä. Vauva ei saa sitä vanhemmuutta, jota hän tarvitsee, toteaa psykiatrian professori André Sourander Turun yliopistosta. Lääkitystä harkitessaan lääkäri joutuu pohtimaan sekä lääkkeen lyhyen että pitkän aikavälin terveysvaikutuksia. Ei ole selvää näyttöä siitä, että SSRIlääkkeet aiheuttaisivat sikiölle epämuodostumia. Sen sijaan kanadalaisen yli 5 000 naista käsittäneen tutkimuksen mukaan SSRI-lääkkeet voivat lisätä keskenmenon riskiä. Raskausaikana käytettyjen masennuslääkkeiden mahdollisia pitkän aikavälin vaikutuksia lapsen kehitykseen ei tunneta. André Sourander tutkii kansainvälisessä tutkimusryhmässä sikiöaikaisen SSRI-lääkkeille altistumisen pitkäaikaisvaikutuksia. – Huoli lääkkeiden vaikutuksista on olemassa. SSRI-lääkkeillä saattaa olla TEHY t 12–2015 i Tunnista raskausajan ongelmat Tutkija Margareta Bróden on laatinut terveydenhoitajille suunnatun tarkistuslistan, jonka avulla voi tunnistaa raskausajan varhaiset ongelmat. Muun muassa seuraaviin merkkeihin kannattaa kiinnittää huomiota: ► Huonovointisuus. ► Epämääräiset levottomuuden tunteet. ► Kokemus, että jotain puuttuu. ► Vaikeus ilmaista sanoin itseään tai sitä, miltä tuntuu. ► Sisäinen toivomus, että joku huomaisi, miltä tuntuu ja tarjoaisi apua. ► Raskaus etenee, mutta äiti ei ajattele lasta tai äidiksi tulemista. ► Elämä on kiireistä, ei ole aikaa pysähtyä tai hidastaa elämistä, jotta valmistautuisi lapsen tuloon. ► Huolen täyttämät äidit: etäällä lapsesta ja äitiydestä, ei sidosta lapseen. LÄHDE: HOIVAA JA LEIKI – RYHMÄMUOTOINEN INTERVENTIO RASKAANA OLEVILLE ÄIDEILLE -TYÖKIRJA AMMATTILAISTEN KÄYTTÖÖN, LAHDEN DIAKONIASÄÄTIÖ 2015. Masennuslääkityksen puntarointi on tavallista mutkikkaampaa. yhteys lapsen autismiin tai ADHD:n kaltaisiin neuropsykiatrisiin häiriöihin. Selvää tutkimustietoa tästä ei ole, sillä toistaiseksi pitkittäistutkimus puuttuu. Eläinkokeiden perusteella on myös esitetty, että raskaudenaikainen SSRI-lääkitys saattaisi lisätä riskiä jälkeläisen masennukselle nuoruusiässä. länsimaissa odottavista äideistä yli viisi prosenttia käyttää nykyisin masennuslääkitystä eli aivojen serotoniiniaineenvaihduntaan vaikuttavia SSRI-lääkkeitä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan odottavien äitien masennuslääkitys on moninkertaistunut nopeasti myös Suomessa. Vuonna 1996 raskaana olevista naisista vain puoli prosenttia käytti masennuslääkkeitä, kun 2010 luku oli 4,4 prosenttia. Kulutuksen kasvua selittää ainakin osin se, että uuden sukupolven masennuslääkkeet eli SSRI-lääkkeet tulivat markkinoille 1990-luvulla. Kulutusta kasvattaa myös se, että masennus on todellinen ja yleinen ongelma raskaana olevilla naisilla. Lääkkeet kuuluvat nykyaikaiseen masennuksen hoitoon. Souranderin mielestä masennuslääkitys saatetaan kuitenkin joskus määrätä odottavalle äidille liian kevyin perustein. Tutkijana ja kokeneena kliinikkolääkärinä Sourander näkee, että lastaan odottaville äideille olisi etenkin lievän masennuksen hoidossa hyvä löytää muita hoitovaihtoehtoja, kuten psykoterapiaa tai interpersoonallista terapiaa. Tällä saralla riittää terveydenhuollossa yhä kehitettävää. – Ainakaan meidän ei tulisi turvautua yksinomaan lääkkeeseen. Masennuksen hoidossa psykososiaalisen avun tarve korostuu nimenomaan raskaana olevilla, Sourander sanoo. kun katja lemberg toukokuussa 2002 synnytti poikalapsen, lapsi ei herättänyt tuoreessa äidissä hellyyden tunteita. Pahoinvointi ja oksentelu jatkuivat. – Kun sain pojan syliini, en rakastunut häneen. Tunsin vain, että no siinähän se lapsi nyt on. Hoidin ja silitin poikaani, 27 masennus mutta kaiken aikaa minulla oli sellainen jatkuva epätodellinen tunne. Tajusin, että nyt minulla ei ole kaikki hyvin. Neuvolan masennustestin mukaan Katja Lemberg oli masentunut. Apua järjestyi vihdoin. Katja Lemberg ohjattiin keskustelemaan psykiatrisen sairaanhoitajan luo. –Siihen aikaan Kotkassa neuvolalla oli käytettävissään oma psykiatrinen sairaanhoitaja. Hänen luonaan kävin aluksi monta kertaa viikossa. Ilman häntä minä ja lapsi ehkä emme olisi enää tässä, Lemberg miettii. Lembergille järjestettiin myös kodinhoitaja avuksi. Pahimpana aikana hänen Tampereella asuva äitinsä hakeutui seitsemän kuukauden vuorotteluvapaalle ja hoiti poikaa kotonaan. Kun sain pojan syliini, en rakastunut häneen. Masennuksen taustalta purkautui monien asioiden ja vuosien mittainen vyyhti. Keskeisiä masennuksen syitä olivat yksinhuoltajuuden ja yrittäjyyden aiheuttama ahdistus ja paine. Toisaalta Katja Lembergillä oli ollut mielialaoireilua jo 23-vuotiaana. Tuol- loin yksi lääkäri oli diagnosoinut oireilut posttraumaattiseksi stressiksi, vaikka ei täysin selvinnyt, mihin tapahtumaan tai seikkoihin diagnoosi liittyi. Lembergin mukaan pikkulasten äidit tarvitsevat vertaistukea ja käytännönläheisiä vinkkejä. Pelkkä kuntien sosiaali- ja terveystoimeen perustuva tuki ei hänestä riitä. –Raskausaikaa helpottaisi, kun kuulisi realistisia tarinoita ja neuvoja vauva-ajasta. Puhutaan paljon synnytyksenjälkeisestä masennuksesta, mutta useimmiten masentuminen lähtee käyntiin jo aiemmin, raskauden aikana. Masennus voi lähteä itämään, kun odottava äiti tajuaa, että mitä hemmettiä tässä oikein on tapahtumassa, Katja Lemberg pohtii. t PARAMAX Joka perheen parasetamolivalmiste Särkyyn ja kuumeeseen TEHY t 12–2015 terveys KOONNUT RIITTA HANKONEN, riitta.hankonen@tehy.fi Napapiirin kansa pimeästä vuodenajasta puhutaan kaamoksena koko Suomessa, vaikka varsinaisen kaamoksen voi kokea vain napapiirin pohjoispuolella. Joka sadas suomalainen kärsii talvisin toistuvista kaamosmasennusjaksoista. Lievät oireet kiusaavat 10–30 prosenttia. Oireet alkavat lokakuussa ja ovat voimakkaammillaan marraskuusta tammikuuhun. Psyykkisiä oireita ovat alakulo, ahdistus, ärtymys, mielihyvän ja mielenkiinnon menettäminen sekä arvottomuuden, syyllisyyden ja toivottomuuden tunteet. Unentarve lisääntyy, aktiivisuus vähenee, ruokahalu kasvaa ja paino nousee. Oireet voimistuvat iltapäivisin. Kaamosmasennukseen auttaa kirkasvalohoito. Istu päivittäin 30–60 minuuttia lähellä kirkasvalolaitetta ja pidä silmät auki. Valohoito tehoaa sitä paremmin, mitä aiemmin aamulla sen otat. Myös liikunta lievittää oireita. Vakavan kaamosmasennuksen hoidossa käytetään serotonergisiä depressiolääkkeitä. HELENA SYRJÄ Liikunta lievittää kaamosmasennusta. mmHg? Verenpaineensa voi mittauttaa 28.10.–1.11. mittauspisteissä eri puolella Suomea. TERVEYSKIRJASTO www.yksielama.fi Alzheimerin voi estää runsaasti kuituja ruoastaan saavat voivat säästyä paksu- ja peräsuolen syöviltä. Etenkin hedelmien ja viljojen kuidut ovat brittitutkimuksen mukaan hyviä. Runsaasti kuituja syövät sairastuvat paksusuolen alapään syöpään noin 40 prosenttia epätodennäköisemmin kuin henkilöt, joiden ruoassa on vähän kuituja. Kuidut ehkäisevät myös adenoomia eli hyvänlaatuisia kasvaimia, joista voi kehittyä varsinaisia syöpäkasvaimia. yhdeksän Alzheimerin taudin riskitekijää. Niihin voi vaikuttaa elintavoilla ja oikealla lääkityksellä. Riskitekijät ovat ylipaino, tupakointi, sepelvaltimon ahtautuminen, masennus, aikuistyypin diabetes, veren suuri homokysteiinipitoisuus, korkea verenpaine, iän mukana syntyvä hauraus sekä alhainen koulutustaso. Tutkimuksen tulokset perustuvat yli 90 tutkimuksen aineistoihin ja 5 000 potilaan tietoihin. uutispalvelu duodecim uutispalvelu duodecim tuoreessa tutkimuksessa löytyi Naisten rintasyöpäriski suurenee jo yhdestä päivittäin nautitusta alkoholiannoksesta. hallitse nälkäsi 1 Elimistön kylläisyyden säätely toimii parhaiten, jos syöt pääosan aterioista alkuiltaan mennessä. 2 Syö aamupala, lounas ja päivällinen sekä tarvittaessa väli- ja iltapala. 3 Liian kevyt ateria voi kostautua vaikeasti hallittavana nälkänä. sydänliitto uutispalvelu duodecim TEHY t 12–2015 29 PIA HIETAMIES JA iSTOCK Kuitu ehkäisee kasvaimia vuodenaikojen tahdissa. Palvelukoti Pääskylässä eletään puuhakasta arkea. Minna Immonen (vas.) ja Helena Kukkonen keräävät syksyn herukkasatoa talteen. 30 TEHY t 12–2015 viittomakieliset Kuurous kasvattaa sisua Minna Immonen on hoitotyön ammattilainen ja viittomakielinen kuuro. Yhdistelmä on vaativa mutta toimiva. teksti Sinikka Sajama kuvat Paula Myöhänen TEHY t 12–2015 31 viittomakieliset K eskustelu Aamulehden verkkosivuilla kiehahti vuoden alussa. Lukijat pöyristyivät, kun Tampereen ammattikorkeakoulu ei hyväksynyt kuuroa hakijaa sairaanhoitajakoulutukseen. Pääsykokeissa huippupisteet saanut nuori teki oikaisuvaatimuksen, Tamk perui kielteisen päätöksen – ja sai todistetusti motivoituneen opiskelijan. Tapahtumalla on taustansa: viime vuosina opiskelemaan ja työelämään on astunut koulutettu ja oikeuksistaan tietoinen viittomakielisten nuorten sukupolvi. He eivät määrittele itseään vammaisiksi vaan omaksi kieli- ja kulttuuriryhmäkseen. He ovat saaneet käydä koulua omalla äidinkielellään, mikä on antanut vahvan pohjan myös suomen kielen oppimiselle. He ovat hakeutuneet ammatillisiin ja korkea-asteen opintoihin tavallisiin oppilaitoksiin ja valmistuneet unelmiensa ammatteihin. –Nuoret kuurot ovat tottuneet toimimaan kuulevien joukossa suomenkielisessä ympäristössä. Heillä on paljon enemmän työelämän vaatimia taitoja kuin vanhemmilla sukupolvilla, Kuurojen liiton kuntoutussihteeri Susanna Helminen kuvailee. Kuurojen viittomakielisten terveydenhuollon ammattilaisten määrästä ei ole virallista tietoa. Kuurojen liiton arvion mukaan hoitoalan koulutuksen on hankkinut yli sata kuuroa. Heistä kaksi kolmasosaa on lähihoitajia. Muiden ammattien edustajia sairaanhoitajista fysioterapeutteihin ja bioanalyytikoihin on toistaiseksi vain muutama lajiaan. Oppilaitosten valmiudet ottaa vastaan kuuroja opiskelijoita ovat parantuneet. Lisää viittomakielisiä hoitajia on tulossa. Kuurojen liiton tiedossa on ainakin kymmenkunta alan opiskelijaa. mikkeliläisen Minna Immosen ei tarvinnut taistella opiskelupaikasta. Hän pääsi ongelmitta Etelä-Savon ammattiopistoon ja valmistui vuonna 2013 lähihoitajaksi. Tällä hetkellä hän laajentaa osaamistaan: alkuperäinen suuntautuminen kuntoutukseen saa rinnalleen sairaanhoidon ja huolenpidon opinnot. –Nyt toivon vakituista työpaikkaa ja työkokemusta, mutta unelmani on opiskella joskus sairaanhoitajaksi, Minna kertoo. Kuluneen kesän Minna on ollut töissä Haukivuorella vanhusten ja vammaisten palvelukoti Pääskylässä. Kahden rivitalon ja päiväkeskusrakennuksen kokonaisuus tarjoaa kodin kymmenelle asukkaalle, joiden itsenäistä elämää hoitajat tukevat. Minna kertoo opiskelustaan ja töistään viittomakielellä tulkki Laura Kaskenpään välityksellä. Pääskylässä tulkki on Minnan mukana koko työvuoron, sillä täällä hoitajan työ vaatii jatkuvaa vuorovaikutusta. Tulkin välityksellä sujuvat Nuoret kuurot ovat tottuneet toimimaan kuulevien joukossa. luontevasti niin seurapelit ja aivojumpat kuin askartelun ja liikunnan ohjaus. Tulkin kokopäiväinen käyttö työelämätulkkauksessa on lisääntynyt merkittävästi vuoden 2010 syksystä, jolloin tulkkauspalvelujen järjestäminen siirtyi kunnilta Kelalle. Sitä ennen monessa kunnassa oli vaikeaa tai mahdotonta saada tulkkauspalveluja yli lakisääteisen minimin. Kela on myöntänyt lisätunteja perustellun tarpeen mukaan ja tasapuolisesti asuinkunnasta riippumatta. Vaikka tulkkauspalveluja saa entistä joustavammin, kokopäiväinen tulkkaus on edelleen harvinaista. Suurin osa kuuroista hoitajista käyttää tulkkia vain tietyissä tilanteissa, kuten kokouksissa ja koulutuksissa. minna kertoo käyttävänsä tulkkia tarvittaessa, mutta työskentelevänsä mieluiten itsenäisesti. Tulkki oli tiiviisti Minnan matkassa opiskeluaikana – myös työharjoitteluissa. Sen sijaan työvoimatoimiston työkokeiluissa päiväkodissa ja vanhustyössä Minna kävi pääosin ilman tulkkia, vaikka työkaverit ja asiakkaat olivat kuulevia. Siitä huolimatta – tai juuri siksi – hän tunsi onnistuneensa ja sai paljon myönteistä palautetta. Minna kokee olevansa parhaimmillaan vanhustyössä, erityisesti muistisairaiden hoitajana. Heidän kanssaan hän tulee toimeen ilman tulkkia – joskus jopa paremmin kuin kuulevat hoitajat. Yhden aistin puuttuminen terästää muiden käyttöä ja jalostuu sanattoman vuorovaikutuksen taidoksi. –Visuaalisuus ja herkkyys havaita toisen tunnetiloja ovat minun vahvuuksiani. En kaipaa lässytystä – kuurot hoitajat kertovat kokemuksistaan Minulle on sanottu, Minulla on samat työtehtä- lemalla. Työt tulee tehtyä 1 ettei kannata hakea töihin, vät kuin kuulevilla. Ei tehokkaasti.” koska en voi soittaa puhelimella. Paikkaan valittiin täysin kouluttamaton, vaikka minulla oli koulutus ja työ oli tuttu.” 32 mitään erityisjärjestelyjä.” Kuuro hoitaja ei jää juttelemaan avokonttoriin eikä pilaa ilmapiiriä juorui- 2 Tuli vastaan tätä turhaa lässytystä – ihan kuin olisin heillä potilaana. Olen monesti sanonut, etten tarvitse sääliä TEHY t 12–2015 elävää vuorovaikutusta. Minna Immonen (toinen oikealta) rakentaa palapeliä ja jutustelee vilkkaasti Jaana Hiltusen (vas.) ja Helena Kukkosen kanssa. Laura Koskenpää (selin) tulkaa. Osaan lukea ihmistä. Menen lähelle, katson silmiin ja saan kontaktin ilman puhuttua kieltä, Minna kuvailee. Hän kertoo venäläisestä vanhuksesta, jonka kanssa kenelläkään hoitajista ei ollut yhteistä kieltä. Moni pulma ratkesi, kun Minna voitti vanhuksen luottamuksen ja pystyi kommunikoimaan tämän kanssa ilmeiden ja eleiden avulla. Sama tapahtui palvelutalossa, jossa oli syntymäkuuro asukas eikä yhtään viittomakielentaitoista hoitajaa. Tilanteeseensa tuskastuneen vanhuksen ahdistus ja kiukku laantuivat, kun hän sai Minnan hoitajakseen. Vihdoinkin joku ymmärsi hänen viestejään ja pystyi vastaamaan hänen tarpeisiinsa. kuurojen liiton Susanna Helminen törmää työssään usein kuulevien hoitajien ja kuurojen asiakkaiden kohtaamattomuuteen. Ratkaisu olisi yksinkertainen: palkataan viittomakielisiä hoitajia tavallisiin kuulevien työyhteisöihin, erityisesti vanhuspalveluissa. Tulevaisuudessa kuurojen vanhusten määrä ja palveluntarve kasvavat, eivätkä kaikki halua muuttaa tutusta ympäristöstään Kuurojen palvelusäätiön palvelukeskuksiin. 3 vaan asianmukaista kohtelua kuulevien hoitajien tavoin.” tulkkia palavereissa, verkostokokouksissa ja lääkärikierrolla.” Teen muuten samaa työtä kuin kuulevat, mutten vastaa puhelimeen. Käytän Suurin este työllistymisessä kuulevien työpaikkoihin ovat TEHY t 12–2015 ennakkoasenteet kuurojen ammattitaitoa kohtaan. Asenteet voi muuttaa osoittamalla ammattitaitonsa työnantajalle.” viittoma. Näin viitotaan koti. 33 viittomakieliset –On kaikkien etu, jos kuuroa vanhusta hoitavaan tiimiin kuuluu yksi viittomakielinen hoitaja. Vanhus saa parempaa hoitoa ja kunta säästää rahaa. Helminen korostaa, että kuuro hoitaja on oman alansa ammattilainen, joka pystyy hoitamaan myös kuulevia vanhuksia. Viittomakielen taito on bonus, erityisosaamista, jonka hän tarjoaa työyhteisönsä käyttöön. –Kuuro hoitaja voi ohjata työtovereitaan toimimaan eri tavoin kommunikoivien asiakkaiden kanssa ja lisätä osaamista koko yksikössä. Kuurot hoitajat näkevät itsekin työllistymismahdollisuutensa entistä laajemmin. Vaikka Kuurojen palvelusäätiö on edelleen heidän suurin yksittäinen työllistäjänsä, entistä useampi toivoo työllistyvänsä – ja työllistyykin – tavallisiin terveydenhuollon yksiköihin. Helppoa se ei ole. Vanhat ennakkoluulot, jotka on selätetty oppilaitoksissa, ovat vielä yleisiä työpaikoilla. Kokemukset epätasa-arvosta, asenneongelmista ja syrjinnästä ovat monille kuuroille tuttuja. –Avoimia työpaikkoja täytettäessä kuuleva työnhakija on helppo valinta, vaikka toisinkin voisi toimia. Pienellä pohdinnalla työnantajan tarpeet ja kuuron työntekijän taidot voisivat kohdata, Helminen uskoo. minna immonen on tuulettanut asenteita omissa työpaikoissaan – jo pelkästään hakemalla niihin. Yleensä työyhteisön ensimmäinen reaktio on ollut hämmennys, epätietoisuus ja empiminen. Miten kuuro hoitaja muka täällä pärjäisi? Kun pitäisi vastata puhelimeen Työtoverit ja esimiehet suhtautuvat ihan hyvin. Jotkut työtoverit tuskaantuvat, kun eivät voi huutaa huoneesta toiseen.” Olen joutunut taistelemaan oikeuksistani opettajan asenteen vuoksi. Se 34 Työllistyminen on usein kiinni tiedon puutteesta. ja hälytyksiin, ohjata asiakasta ja pitää yhteyttä omaisiin. Minnan reipas ja ratkaisuja hakeva asenne on yleensä vakuuttanut esimiehet ja työkaverit. Pääskylässäkin kuulee Minnan ammattitaidosta ja työpanoksesta vain hyvää sanottavaa. –Minna on ratkaissut näitä pulmia koko elämänsä, mutta meille tämä oli ensimmäinen kerta. Yllätyimme, miten on todella uuvuttavaa ja ärsyttävää. Harjoittelussa kohtelu on ollut toisenlaista. Siellä kannustetaan ja tsempataan eteenpäin. Siellä hoitajat ovat sitä mieltä, että kyllä kuuro sairaanhoitaja voi työskennellä kuulevien parissa.” mutkattomasti asiat alkoivat sujua, kertoo lähihoitaja Heli Hiltunen. Kuurojen liiton erityisasiantuntijan Pirkko Selin-Grönlundin mukaan kuurojen ammattilaisten työllistyminen on usein kiinni tiedon puutteesta. Työnantajilla ei ole realistista kuvaa kuurojen ammattitaidosta, tarvittavista sopeuttamistoimista tai saatavilla olevasta taloudellisesta tuesta. Usein tarvittavat erikoisjärjestelyt ja joustot ovat yllättävän pieniä, halpoja ja käytännöllisiä. Kutsu- ja hälytysäänille on vaihtoehtoja, kuten vilkkuvia valoja ja värinähälyttimiä. Yhteydenpitoon voi käyttää tulkkauspalvelua, etätulkkausta, tekstipuhelinpalvelua, sähköpostia tai tekstiviestiä. Puhelimeen vastaamisen voi delegoida työkavereille ja työvuoroissa voi joustaa. Työnantaja voi saada tarvittaviin muutoksiin työolosuhteiden järjestelytukea. Sitä maksetaan muun muassa uusien työvälineiden tai kalusteiden hankintaan, työympäristön muutostöihin tai toisen työntekijän antamaan apuun. Tetoimisto voi myöntää työnantajalle myös palkkatukea. –Kuurot hoitajat tuntevat itse parhaiten vahvuutensa ja rajoituksensa. He hakeutuvat töihin, joissa tietävät pärjäävänsä. He ovat myös tottuneet ratkomaan kuurouteen liittyviä käytännön ongelmia, Selin-Grönlund sanoo. Kun työsuhde muodossa tai toisessa on syntynyt, esimiehen ja koko työyhteisön asenteella on ratkaiseva merkitys kuuron hoitajan pärjäämiselle. Ylivoimaisesti tärkeintä on, että työyhteisö tunnustaa kuuron hoitajan tasavertaisena ammattilaisena ja työyhteisön jäsenenä. t Jokainen työntekijä tulee nähdä yksilönä ja arvioida, mihin tehtäviin hänen koulutuksensa, taitonsa ja mielenkiintonsa riittää. Eikä keskittyä vain vammaan.” LAINAUKSET OVAT OTTEITA KUUROJEN HOITAJIEN VASTAUKSISTA KUUROJEN LIITON FACEBOOK-SIVUILLA JULKAISTUIHIN KYSYMYKSIIN. 4 5 TEHY t 12–2015 jaksotyö Säästöjä vastoin sopimusta Neljän viikon jakso syö ylityökorvauksia, sanoo Tehyn asiantuntija Maija Wilskman. teksti Riitta Hankonen kuva iStock 1 Työaikajakson pituus on pääsääntöisesti kaksi tai kolme viikkoa. Neljän viikon jakso on poikkeus, josta on nyt tulossa sääntö monilla työpaikoilla. Neljän viikon jaksolle on oltava työyksikön toiminnasta johtuva syy. Työnantajat haluavat ottaa käyttöön neljän viikon jakson ilman perustetta ja vastoin sopimusta. Tarkoitus on säästää ylityökorvauksissa. Neljän viikon jaksolla ylityötä muodostuu vähemmän. 2 Ylityöraja on sitä huonompi, mitä pitempi jakso on. Mitä lyhyempi työaikajakso, sitä nopeammin syntyy 100-prosenttista ylityötä. Kahden viikon työaikajaksolla saat 50 prosentin ylityökorvauksen 12 ensimmäiseltä ylityötunnilta ja kolmen viikon työaikajaksolla 18 ensimmäiseltä tunnilta. Niiden jälkeen alkaa juosta 100 prosentin korvaus. Ylityö vaikuttaa kuukausipalkan lisäksi myös eläkkeeseen. 3 Neljän viikon jaksolla 100 prosentin korvauksen ylityöraja on 24 tuntia. Ensimmäisiltä 24 tunnilta saa 50 prosentin ylityökorvauksen. Ylityötä muodostuu vaikeammin kuin kahden tai kolmen viikon jaksoilla, koska säännöllinen työaika saattaa tasoittua jakson aikana esimerkiksi työvuoromuutoksen vuoksi. Jos esimerkiksi käyt lääkärissä ja saat sen vuoksi vapautusta työajasta, tekemäsi ylityöt valahtavat täyttämään vapautukseen käytetyn ajan etkä saa ylityöstä lainkaan korvausta. 4 Oikeudenmukaiset ylikorvaukset lisäävät työpaikalla luottamusta. Lyhyemmät jaksot lisäävät myös työnantajan painetta työaikasuojeluun. Kynnys teettää ylimääräistä työtä kasvaa. Työnantaja joutuu jakamaan työkuormaa useamman työntekijän tai työpisteen kesken tai palkkaamaan lisää väkeä. 5 Työvuorot voi suunnitella vaikka vuodeksi kerrallaan. Tehy on taistellut ylityörajasta vuosia ja voittanut työtuomioistuimessa asiasta käydyt riidat. Ennen viime kesäkuussa tapahtunutta jaksotyöuudistusta käytössä oli 3 + 3 viikon tasoittumisjakso. Jaksotyöuudistus ei estä työnantajia suunnittelemasta useita erillisiä työvuoroluetteloja peräkkäin. Työvuorot voi suunnitella kerralla vaikka vuodeksi. lue jaksotyöuudistuksesta tehy-lehdestä 7/2015 sekä www.tehy.fi/jaksotyouudistus. Tiesitkö? Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimus KVTES on voimassa vuoden 2016 loppuun. Hallituksen esittämät työehtojen heikennykset voivat tulla voimaan aikaisintaan 2017. TEHY t 12–2015 35 pedofilia Vieteistä pahin Suuri osa pedofiileista ei syyllisty koskaan rikokseen. Apua saa usein vasta rikoksen tehtyään. teksti Tiina Suomalainen kuva Pia Inberg 1 Mitä pedofilia tarkoittaa, tutkimusprofessori Hannu Lauerma? Pedofilia tarkoittaa seksuaalivietin kohdistumista lapsiin. Osalla pedofiileista vietti suuntautuu pelkästään lapsiin, osa tuntee vetoa myös aikuisiin. Hebefiili on ihminen, jonka seksuaalinen kiinnostus kohdistuu 11–14-vuotiaisiin varhaisteini-ikäisiin ja teini-ikäisiin. 2 Mistä pedofilia johtuu? Syytä ei tiedetä. On tutkittu aivojen toimintarakenteita, sikiöaikaisia olosuhteita ja varhaisia oppimiskokemuksia, mutta pätevää selitystä ei ole löydetty. On ainoastaan havaittu, että mikäli miehellä on useita vanhempia veljiä, hän on todennäköisemmin pedofiili. Havaintoa on selitetty sillä, että toistuvissa poikasikiöraskauksissa äidin elimistö muodostaisi vasta-aineita, jotka muokkaisivat lapsen seksuaalista orientaatiota poikkeavaan suuntaan. Tämä on vain teoria, sillä vasta-ainetta ei ole löydetty. Seksuaalisen orientaation määräytyminen on palapeli, jossa hormonit ja varhainen kehitys pelaavat yhteen hyvin monimutkaisesti. 36 Joskus harvoin pedofilia voi olla hankittu taipumus. Esimerkiksi lapsen avuttomuus voi muodostua syystä tai toisesta fetissiksi. Yksi todennettu pedofilian riskitekijä on se, että joutuu lapsuudessaan seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. 3 Millaisia ihmisiä pedofiilit ovat? On tärkeää ymmärtää, ettei pedofiili ole automaattisesti rikollinen. Ajatus tai mieliteko ei ole rikos. Kyse on rikoksesta, lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, vasta sitten, kun seksuaalinen kiinnostus lapsiin muuttuu teoksi. Toki tällaisen rikoksen voi tehdä myös joku muu kuin pedofiili. Ihmisellä voi olla pedofiilinen taipumus, mutta hän ei koskaan toteuta viettiään. Näistä ihmisistä tiedämme hyvin vähän. Suomalaisen kaksostutkimuksen mukaan seksuaalista kiinnostusta alle 12-vuotiaisiin tuntee 0,2 prosenttia miehistä eli yksi mies viidestäsadasta. 15-vuotiaita ja sitä nuorempia kohtaan seksuaalista kiinnostusta tuntee 3,3 prosenttia. 4 Onko pedofiileissa naisia? Kyllä. Heidän määränsä saattaa olla aliarvioitu, koska uhreiksi joutuneet pojat eivät aina koe olevansa uhreja. He saattavat olla jopa ylpeitä tapahtuneesta, vaikka uhriksi joutumisen tiedetään olevan riski normaalille kehitykselle. 5 Millaisia ovat pedofiliasta tuomitut? Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitut ovat hyvin erilaisia kuin ne pedofiilit, jotka eivät ole syyllistyneet rikokseen. Vangeissa korostuvat kriminogeeniset piirteet, kuten impulssikontrollin häiriöt, persoonallisuushäiriöt sekä mieliala- ja päihdeongelmat. Rikokseen syyllistyneistä pedofiileistakin tiedetään varsin vähän. Monet heistä ovat kuitenkin joutuneet lapsuudessaan seksuaalisen riiston uhriksi. 6 Miten pedofiileja autetaan vankilassa? Pitkän tuomion saaneille ja niille, joiden rikoksen uusimisriski on korkea, on tarjolla Stop-ohjelma. Se on psykososiaalinen hoito-ohjelma, jolla pyritään vaikutTEHY t 12–2015 ettei halusta tulisi rikos. Pedofiili ei ole automaattisesti rikollinen. Otan vastuun -nettisivusto tarjoaa apua pedofiilisia taipumuksia kokeville. TEHY t 12–2015 37 pedofilia ILO KUULUU KAUAS PERHEEN* PARAS SYYSLOMA 119 €/VRK * KAHDELLE AIKUISELLE JA KAHDELLE LAPSELLE (Alle 15-v.) Hinta/vuorokausi perhehuoneessa sisältäen aamiaiset, aamu-uinnit kuntoilualtaalla ja päivittäisen sisäänpääsyn Elämyskylpylään ja Lastenmaailmaan. Hinta voimassa 29.9-9.12., kun toinen aikuisista on Tehyn jäsen. ENEMMÄN JÄSENETUA 1.1.2016 LÄHTIEN Tehyn alennus 50 % koskee myös samassa taloudessa asuvia 6-14-vuotiaita lapsia. Levintie 1590, Levi 016 646 301 hotelli@hotellilevitunturi.fi www.hotellilevitunturi.fi/jasenedut tamaan käyttäytymiseen ajattelun ja tunteiden kautta. Tarkoitus on luoda uusia ajattelu- ja toimintamalleja niin, että uusia seksuaalirikoksia ei enää tapahtuisi. Uusi suunta -ohjelma soveltuu laajemmalle joukolle kuin Stop-ohjelma. Siinä pyritään lisäämään tuomitun itsetuntemusta sekä kehittämään psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia taitoja. Erilaiset hoito-ohjelmat vähentävät tutkimusten mukaan rikosten uusiutumista. Vangit voivat saada myös sukupuoliviettiä hillitsevää lääkitystä, jos haluaa ennenaikaiseen ehdolliseen vankeuteen. Rikollisia asenteita ja elämäntapoja voidaan korjata, mutta pedofiliasta ei voi kuitenkaan koskaan parantua. Seksuaalinen suuntautuminen on hyvin pysyvä ominaisuus. 7 Ymmärtääkö rikokseen syyllistynyt pedofiili tehneensä väärin? Osa ymmärtää, osa ei. Perusteluja on joka lähtöön. Yksi pitää itseään poliittisena mielipidevankina, toinen perustelee tekoaan sillä, että eri maissa on erilaiset suojarajat. Kolmas on mielestään rakkauden sanansaattajana, joka opettaa lapsia rakkauteen. 8 Tarjotaanko pedofiilisia taipumuksia kokeville apua? Varsinaista ennaltaehkäisevää apua ei ole Suomessa valitettavasti tarjolla. Suunnitelmia on kyllä ollut, mutta niille ei ole saatu rahoitusta. Vain harva hakeutuu terapeutin vastaanotolle hakeakseen apua pedofiliaan, mutta toki heitäkin on. Pelastakaa lapset ry:llä on Otan vastuun -nettisivusto, joka on tarkoitettu lapsista seksuaalisesti kiinnostuneille. Sivusto tarjoaa monenlaista tietoa ja tukea. 9 Mitä mieltä olet pakkohoidosta? Pakkohoidosta voisi olla hyötyä, mutta se voi myös estää avun perillemenon. Jos on pakkohoidon uhka, vaarana on, ettei pedofiili uskalla hakea apua vapaaehtoisesti. 10 Onko terveydenhuollon ammattilaisilla valmiuksia kohdata pedofiileja? Suuri osa terveydenhuollon ammattilaisista on ymmällään asian edessä. Pedofiliaa pidetään pelottavana, vastenmielisenä ja vieraana. Kyse on paljolti tietämättömyydestä, ja ratkaisu siihen on koulutus. Koulutus on hyvä kohdentaa sellaisiin ammattilaisiin, jotka saattavat kohdata pedofiileja työssään ja jotka soveltuvat kohtaamaan heitä. ASIANTUNTIJANA PSYKIATRISEN VANKILASAIRAALAN VASTAAVA YLILÄÄKÄRI, TUTKIMUSPROFESSORI HANNU LAUERMA. WWW.OTANVASTUUN.FI 38 TEHY t 12–2015 potilasvaatteet Hoitajat osallistuivat Kuopion yliopistollisessa sairaalassa potilasvaatteiden suunnitteluun. teksti Anna-Liisa Pekkarinen kuvat Medanta Oy uusi materiaali, neljä kokoa Vaatteet ovat helppohoitoista ja hengittävää mikrokuitujerseytä, jossa on 90 prosenttia polyesteria ja 10 prosenttia elastaania. Se kestää hyvin laitospesua. Joustava ja silkinomainen materiaali ei kontaminoidu eli tarjoa mikrobeille kasvualustaa kuten luonnonkuidut. Entisen seitsemän koon sijaan on neljä kokoa: XS/S, M/L, XL/2XL ja 3XL–4XL. Samat asut soveltuvat miehille ja naisille. molemmin päin Ortopedisen paidan pääntie on symmetrinen, joten sen voi pukea molemmin päin. Toisessa hihassa oleva napitus helpottaa esimerkiksi kanyylin laittoa. Myös ortopediset housut ovat symmetriset, ja ne voi avata toisesta lahkeesta koko pituudeltaan. pehmeät napit Sivunapitusten ansiosta potilaan pukeminen helpottuu ja nopeutuu. Pehmeät silikoninapit eivät paina ihoa, ja ne pystyy napittamaan vaikka yhdellä kädellä. väri ei kerro kokoa Uusissa potilasvaatteissa on harmaata, turkoosia, vihreää ja liilaa. Värit eivät määritä vaatteen kokoa kuten ennen. Palautteiden mukaan potilaat eivät halua leimautua vaatteiden perusteella tietyn kokoisiksi. säädettävä lahje Lahkeiden pituutta voi säätää. Housujen vyötäröllä on kuminauha ja kiristimellä varustettu nyöri. Housut ovat aina harmaat. TEHY t 12–2015 äitien mekko Äitiysmekossa on rintojen alapuolella poikkileikkaus ja saumassa kuminauha. Vasen sivu on helmasta asti napitettava, mikä helpottaa hoitajan työtä. 39 MALLISTON ON SUUNNITELLUT MEDANTA OY JA TOTEUTTANUT TEKSTIILIHUOLTOLAITOS SAKUPE OY. Uusi kuosi 40 TEHY t 12–2015 psykologia Yksi risti kaksi Henkilöarvioinnissa käytetään psykologisia testejä. Pikatesteihin kannattaa suhtautua varoen. teksti Merja Perttula kuvitus Saila Solin 1 Mihin psykologisia testejä käytetään, Psykologiliiton henkilöarvioinnin sertifiointilautakunnan jäsen Juha Sandberg? Psykologiset testit ovat yksi osa psykologista henkilöarviointia, jossa käytetään monia erityyppisiä menetelmiä. Yhden testin perusteella ei voi vetää johtopäätöksiä. Henkilöarvioinnin tarkoituksena on vähentää epäonnistumisen riskiä, kun valitaan henkilöä johonkin tehtävään. 2 Kenelle ja paljonko arviointeja tehdään? Mitä ne maksavat? Joissakin työpaikoissa arvioinneissa käyvät lähes kaikki, mutta tavallisimmin niitä käytetään esimiesten ja johdon valinnoissa. Hoitoalalla arviointeja käytetään, kun valitaan henkilöitä hallinnollisiin ja esimiestehtäviin. Oppilaitosten sisäänpääsyn yhteydessä tehdään seulovia, suppeita arviointeja. Henkilöarviointeja tehdään Suomessa vuosittain noin 250 000. Päivän kestävä yhden henkilön arviointi maksaa 600– 1 500 euroa. tisia ja kielellisiä taitoja mittaavista testeistä, persoonallisuutta ja toimintatyylejä kartoittavista menetelmistä sekä erilaisista simulaatiotehtävistä ja haastattelusta. Persoonallisuustestejä ei ole alun perin kehitetty henkilövalintaan. Ne ovat peräisin yleisistä psykologisista persoonallisuutta mittaavista arvioinneista, jotka soveltuvat isoille ryhmille. Simulaatiot laaditaan mittaustilaustyönä sen mukaan, millaisiin tehtäviin ihmisiä haetaan. Esimerkiksi päätöksentekokykyä voidaan arvioida antamalla jokin tehtävä ryhmässä käsiteltäväksi. Perehtyneisyyttä ja viestintätaitoja arvioidaan vaikkapa pyytämällä esitys tietystä aiheesta. Kaikkein tärkein menetelmä on haastattelu, jossa esitetään samat kysymykset kaikille. Se kuuluu aina henkilöarviointiin. 3 Millaisia testejä käytetään eniten? Luotettava henkilöarviointi koostuu yleensä kykyjä, kuten matemaat- TEHY t 12–2015 41 psykologia 4 Mitä testeillä mitataan? Testeillä mitataan kykyjä, ajattelutapaa, intressejä, arvoja, työskentelytapaa, toimintakykyä, vuorovaikutusvalmiuksia ja viestinnällisiä taitoja. Nämä pitävät sisällään myös paineensietokyvyn ja esimieheltä odotettavat valmiudet. 5 Millaisia virheitä voi tapahtua? Tietokoneohjelma tuottaa vain pisteitä ja käyriä eli erilaisia ominaisuusulottuvuuksia. Tulkinnat tekee ammattilainen, joka on yleensä psykologi. Virheitä voi syntyä, jos arvioitsija on kokematon tai hänellä ei ole riittävästi ammattitaitoa. Henkilöarvioinnin eri osa-alueet pitää osata yhdistää ja tulkita oikein. Liian suppea aineisto, kuten lyhyt kysely, ei anna luotettavaa tietoa. Se on lähinnä viihdettä. Selvä virhe tapahtuu, jos henkilöstä muodostuu väärä kuva ja toimeksiantajalle suositellaan epäsopivaa henkilöä. Näin voi käydä, kun arviointi on suppea ja luotetaan liikaa myönteiseen ensivaikutelmaan. Arviointi voi tapahtua myös väärien kriteerien perusteella. 6 Ratkaisevatko testit valinnan? Tulokset vaikuttavat toimeksiantajan valintaan, mutta eivät ne sitä sanele. Yleensä suositellaan paria henkilöä. Tärkeämpi tieto on, ketkä arvioitavista eivät sovellu tehtävään eli keitä ei testien perusteella suositella. 7 Miten testien teettäjä voi varmistua, että arvioinnin tekijä on luotettava? Millaisia ongelmia on esiintynyt? Luotettavalla arvioitsijalla on Psykologiliiton myöntämä henkilöarvioinnin sertifikaatti. Varuillaan kannattaa olla, jos joku kauppaa uutta edullista ihmetestiä, jolla asiat ratkeavat parissa tunnissa. Markkinoille on tullut useita kansainvälisestikin toimivia yrityksiä. On eettisesti arveluttavaa, jos ihmisten kohtaloista päätetään pikatestien perusteella. Vanhat menetelmät ovat luotettavia, sillä niistä on paljon vertailutietoa. takaa henkilön soveltuvuutta. Pienimuotoinenkin kysely ja haastattelu rajaa pois henkilöt, jotka ovat alalle täysin soveltumattomia. 8 11 Voiko vastauksia manipuloida? Miten niihin voi valmistautua? Manipulointia voi yrittää, mutta useimmiten se paljastuu. Jos henkilöarvioinnin eri osioissa esiintyy ristiriitaisuuksia, kokenut psykologi tulkitsee sen yleensä manipulaatioksi eikä suosittele henkilöä. Ristiriitaisuuksia voi esiintyä esimerkiksi siinä, miten henkilö arvioi itseään ja miten muut näkevät hänen toimivan. Testeihin kannattaa valmistautua miettimällä kehitysideoita ja suhdetta hakemaansa tehtävään. Myös sitä on hyvä pohtia, mitä voisi kertoa itsestään. 9 Mihin voi valittaa, jos kokee tulleensa kohdelluksi väärin? Arvioitavalla henkilöllä on oikeus saada hänestä laadittu kirjallinen lausunto. Hyvään henkilöarviointiin kuuluu, että jokaiselle testissä käyneelle tarjotaan myös palautekeskustelu. Tuli valituksi tai ei, kävijä hyötyy arvioinnista. Hän miettii päivän aikana monia asioita ja saa tietoa itsestään. Palautekeskustelu on tärkeä, jotta ei jää väärinymmärryksiä. Arviointi on voimassa kaksi vuotta. Toimeksiantajan tulee pitää tiedot salassa. Tietoja ei saa käyttää, kun rekrytoidaan henkilöitä organisaation muihin työpaikkoihin. Jos testin tekijä on sertifioitu, epäasianmukaisesti tehdystä testistä voi valittaa Psykologiliiton henkilöarvioinnin sertifiointilautakuntaan. Valinnan on oltava eettisesti kestävä. Arvioitavien tulee saada riittävästi tietoa tehtävistä eikä ketään saa alistaa. Lautakunta käsittelee vuosittain muutamia tapauksia. Lautakunta on antanut huomautuksia ja jopa poistanut sertifikaatin. Haastattelu on voinut puuttua kokonaan tai psykologisia menetelmiä on käyttänyt henkilö, joka ei ole koulutukseltaan psykologi. Valintaratkaisuista voi valittaa myös tasa-arvovaltuutetulle. 10 Onko opiskelijoiden testaaminen järkevää? Hoitotyö on esimerkki alasta, jossa koulumenestys ja teoreettinen koe eivät 42 Mitä hyötyä testattavalle on testeistä? PSYKOLOGI JUHA SANDBERG TOIMII TYÖTERVEYSLAITOKSEN ASIANTUNTIJOIDEN PERUSTAMASSA VIVAL OY:SSA, JOKA TEKEE HENKILÖARVIOINTEJA. HÄN MYÖS KOULUTTAA HENKILÖARVIOINTIALAN ASIANTUNTIJOITA. TEHY t 12–2015 tiede Tulpat korviin Marita Ritmala-Castrén yllättyi, kuinka huonosti tehohoitopotilaat nukkuvat. teksti Ulla Ojala kuva Annika Rauhala Tutkit väitöskirjassasi tehohoidossa olevien, ei-intuboitujen potilaiden unta. Millaista uni oli? Sirpaleista, kevyttä ja vaihtelevaa. Oli valtava yllätys, kuinka huonosti potilaat nukkuivat. Unen tärkeimpiä vaiheita, syvää unta ja REM-unta, oli vähän. Puolet potilaista heräsi vähintään neljä kertaa tunnissa. Mitä unen puutteesta voi seurata? Toipuminen saattaa hidastua ja hoitoajat pidentyä. Unen puute ja heikkolaatuisuus heikentävät verenkierron, aineenvaihdunnan ja immuunijärjestelmän toimintaa sekä vaikeuttavat asioiden ymmärtämistä ja päätöksentekokykyä. Ärtyneisyys lisääntyy ja kipukynnys laskee. Kansainvälisten tutkimusten mukaan tehohoitopotilaan uni normalisoituu vasta useita päiviä tehohoidon jälkeen. Parhaillaan tutkitaan, olisiko kehnolla unen laadulla tekemistä tehohoitopotilaiden sekavuuden kanssa. Maritan valinta Mailis Mäkelän väitöstutkimus: Hoitoon ja kohteluun kohdistuva tyytymättömyys. Esittelemme sen seuraavalla kerralla. Tutkit myös unen arviointimenetelmiä. Potilaiden ja hoitajien arviot unen laadusta poikkesivat paljon toisistaan. Millainen olisi luotettava unimittari? Yksi vaihtoehto olisi aivosähkökäyrään perustuva mittausmenetelmä. Sen avulla voitaisiin valvoa unta samaan tapaan kuin nykyisin seurataan verenpainetta ja sydämen sykettä. Laitteiden virhemarginaali on vielä suuri. Miten hoitajat voivat parantaa unen laatua nykyisin keinoin? Hoitoympäristö tulisi pitää mahdollisimman meluttomana. Apuna voi käyttää korvatulppia, jos potilas niin haluaa. Yöllä olisi hyvä olla mahdollisimman hämärää ja päivällä valoisaa. Hoitotoimenpiteet kannattaa suunnitella ryppäisiin, jotta potilasta ei häirittäisi vähän väliä. Myös potilaan omien, nukahtamiseen liittyvien tapojen tukeminen saattaa auttaa. t TEHY t 12–2015 Tutkija tutkimus ► Sairaanhoitaja, terveystieteiden tohtori ja tehohoitotyön kliininen asiantuntija Husissa. ► Väitös: Asleep or not asleep? Evaluation of the quality of patients’ sleep in critical care nursing. 43 tietoisuustaidot aamuhetki. Pomhetkessä Satu Hakanen ohjaa mielen säätelyä. Vierellä Kristoffer ja Pinja. hetkessä. Eliise harjoittelee tietoisuustaitoja. Pienen mielen hallintaa Mindfulness rantautuu päiväkoteihin. teksti Vesa Turunen kuvat Leena Louhivaara 44 TEHY t 12–2015 kaikki mukana. Sähköiskuleikki tuo lapset yhteiseen piiriin. I stu mukavassa asennossa. Laita silmät kiinni tai katso käsiäsi. Kun kuulet kellon äänen, hengitä rauhallisesti. Syvennä hengitystä vatsan pohjaan asti. Hengitä syvään. Jos ajatus lähtee karkailemaan, palaa takaisin rauhalliseen hengitykseen. Äänessä on lastentarhanopettaja Satu Hakanen helsinkiläisessä Viklan päiväkodissa. Esikouluun seuraavana vuonna menevät lapset harjoittelevat mielen säätelyä kolmesti päivässä, aamiaisen jälkeen aamupiirissä sekä ennen lounasta ja välipalaa. Harjoittelu perustuu yhdysvaltalaiseen MinUp-ohjelmaan, jota on TEHY t 12–2015 toteutettu Suomessa Pieni oppiva mieli -hankkeeseen (POM) kuuluvissa päiväkodeissa. Tietoisuustaidoista puhuttaessa käytetään usein termiä mindfulness, jolla tarkoitetaan tietoisuutta mielen tuottamista kokemuksista ja tulkinnoista, mielen tyynnyttämistä sekä oman olon kuuntelemista. Tietoisuustaidot ovat olleet Suomessa aikuisten asia, mutta nyt niitä on kokeiltu varhaiskasvatuksessa. vaikka toimittajan ja kuvaajan läsnäolo aiheuttaa levottomuutta, opettaja jaksaa toistaa ohjeita kärsivällisesti. Tutuksi käynyt tekniikka tehoaa pian: ensin rauhoittuu yksi, sitten toinen ja kohta koko ryhmä. Hetken on aivan hiljaista. Jokainen lapsi tuntuu nauttivan rauhasta. –Opettajan kannalta on vaikeinta toimia niin, että kaikki toimivat ryhmässä. Koko ajan joutuu kysymään itseltään, miten estää ketään tippumasta pois, miettii Satu. Keväällä ilmestyneessä Stressin säätely -kirjassa puhutaan aivotoiminnassa tapahtuvasta heiluriliikkeestä, epäjärjestyksen ja uudelleen järjestäytymisen syklistä. –Kun lapsi saa vahvistettua mielensä säätelyä, elämänhallinta lisääntyy. 45 tietoisuustaidot nukketeatteria. Esitysten kertaaminen pitää tarinoiden opetukset mielessä. Se luo vahvan pohjan oppimiselle, sanoo Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen opetuksesta vastaava johtaja Nina Sajaniemi, joka on yksi kirjan kirjoittajista. Kirjan tekijät painottavat, että nykyajan teknologia ja informaatiotulva vaikeuttavat mielen säätelyä entisestään. Lapsia ja nuoria ei pitäisi heittää informaatiomereen, vaan heille tulisi ensin opettaa, miten siinä uidaan. 46 viklan päiväkodissa tietoisuus- taitojen opettelussa on käytetty kolmea hahmoa: Viisasta pöllöä, Vahtikoiraa ja Hippokampusta. Hahmojen avulla lapset ovat oppineet ymmärtämään omaa ja toistensa käytöstä ja aivojen toimintaa. Viisas pöllö sijaitsee aivojen etuotsalohkossa. Vahtikoiran paikka on mantelitumakkeessa, joka ohjaa aivorungon stressireaktioita. –Tunteet tarttuvat. Se tarttuu toisiin, kun on iloinen tai vihainen. Viha tai pelko herättää Vahtikoiran räksyttämään, sanoo Veeti. –Mulla oli eilen illalla Vahtikoira. Mua pelotti yksin pimeässä, kertoo Eliise. Entä Hippokampus? –Se tallentaa ja muistaa asioita, tietää Aku. Keväällä lapset innostuivat hahmoista niin paljon, että jokainen halusi askarTEHY t 12–2015 rella itselleen oman Viisaan pöllön ja Vahtikoiran. Niitä käytettiin nukketeatterileikeissä, jotka nekin saivat alkunsa lasten ideasta. Leikissä piano käännetään sermiksi ja jokainen kertoo sen takana vuorollaan tarinan. Muut istuvat penkeillä yleisönä. Tarinoissa esiintyy kissoja, haita ja prinsessoja. Jokaisella kertomuksella on alkunsa ja loppunsa – ja väliin mahtuu riita, tappelu tai muuta kärhämää. Silloin näyttämölle ilmestyy lapsen oma Vahtikoira. Tarinan lopussa ilmestyy Viisas pöllö. Jokainen lapsi kirjaa näyttöpäätteen näppäimillä tarinan opetuksen muistiin eli Hippokampukseen. aamupiiri päättyy sähköiskuleikkiin. Koko ryhmä istuu piirissä ja pitää toisiaan käsistä. Yksi laittaa kättä puristamalla liikkeelle ”sähköiskun”. Liike ete- Miten jaksan, ehdin ja muistan? Mistä lisää virtaa elämään ja työhön? Haluan jaksaa eläkeikään saakka Mielenhallinta luo vahvan pohjan oppimiselle. nee kädestä toiseen. Kun on saanut kaksi sähköiskua, kulkusuunta vaihtuu. Joidenkin lasten tekisi jo mieli tehdä jotain muuta, mutta opettaja saa lapset innostumaan leikistä. – Tässä tarvitaan ihan jokaista. Leikki lähtee hyvin alkuun, mutta sitten Pinja alkaa itkeä. Kristoffer on puristanut liian kovaa. Kristofferin puolustus on, että Pinja aloitti. – Mitäs silloin pitää tehdä? Muistatteko? Voi ihan rauhassa sanoa, että sä taisit puristaa liian kovaa, kertaa Satu. Nyt on hyvä ottaa esille ryhmän laatimat säännöt, joissa on omat korttinsa Viisaalle pöllölle, Vahtikoiralle ja Hippokampukselle. Lisäksi on kolme korttia, joissa on kolme kiellettyä asiaa: ketään ei saa löydä, ketään ei saa töniä eikä kenellekään saa huutaa. – Kannattaako riidellä? kysyy Pinja. t Minne työnilo ja innostus katosivat? Oikeus hyvinvoinin Hae Tehyn TYK-valmennukseen! Ovatko työkykysi ja ansiomahdollisuutesi heikentyneet tai onko lähivuosina sellaista uhkaa? TYK-valmennuksessa löydät keinoja työn- ja elämänhallintaan ja opit tunnistamaan työhön liittyvät kuormitustekijät. Kuntoutuksessa käsitellään kaikkia työkykyyn vaikuttavia elementtejä: työhön ja terveyteen sekä fyysiseen ja psykososiaaliseen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Jokainen osallistuja laatii oman hyvinvointisuunnitelmansa ja päivittää sitä prosessin edetessä. Eri alojen asiantuntijat tukevat ja opastavat matkalla kohti parempaa itsestä huolehtimista. Kurssijaksot, Tehy ry:n sairaanhoitajien ja lähi- /perushoitajien TYK-kuntoutus 61829 Selvitysjakso 1 23.11.2015 - 27.11.2015 Selvitysjakso 2 25.01.2016 - 30.01.2016 Valmennusjakso 1 02.05.2016 - 06.05.2016 Valmennusjakso 2 05.09.2016 - 09.09.2016 Valmennusjakso 3 09.01.2017 - 14.01.2017 Valmennusjakso 4 05.06.2017 - 09.06.2017 Aloita kuntoutukseen hakeutuminen ottamalla yhteyttä työterveyshuoltoosi. TYK-kuntoutusta haetaan Kelasta kuntoutushakemuksella KU101. Hakemuksen liitteiksi tarvitset työterveyslääkärin B-lausunnon sekä työterveyden ja esimiehen täyttämät lomakkeet KU108 ja KU109. Kysy lisää: Kuntoutus järjestetään Avire Oy:ssä Siuntiossa (Rantasipi Siuntion Kylpylän tiloissa). TEHY t 12–2015 Paula Kivekäs p. 0400 373 024, paula.kivekas@avire.fi Rauni Halttunen p. 050 4300 306, rauni.halttunen@avire.fi Kirsi Henriksson, kirsi.henriksson@tehy.fi www.kela.fi/kuntoutus, www.avire.fi Avire Oy | Lepopirtintie 80, 02570 Siuntio | p. 050 463 5437 | www.avire.fi 47 s bry s el 2 14 .0 6 .2 015 1 1 brysselissä. Sairaanhoitaja Ulla Piha työskentelee Euroopan komission työterveyshuollossa. 2 kotikulmilla. Ostoskeskus Galeries Royales Saint-Hubert on lähellä Ullan kotia. Vuonna 1847 valmistunut keskus on maailman näyttävimpiä katettuja ostosgallerioita. 48 TEHY t 12–2015 ulkomaat Byrokratian ytimessä Ulla Piha koettaa saada EU-virkamiehet jumppaamaan kesken työpäivän. teksti ja kuvat Ulla Ojala K ahden tunnin lounastauko on alkamassa. Sairaanhoitaja Ulla Piha miettii, onko ilma riittävän lämmin puistossa ruokailemiseen. Koska Brysselin kesäinen taivas on pilvessä, Ulla valitsee lähellä työpaikkaansa sijaitsevan lounasravintolan. EU-virkamiesten suosiossa olevaan Cinquantenairen puistoon voi suunnata lounaalle aurinkoisempana päivänä. Ulla on työskennellyt Euroopan komission työterveyshuollossa vuodesta 2005. Aluksi hän oli osa-aikaisena, mutta seuraavana vuonna työ muuttui kokopäiväiseksi. –Aikaisemmin en voinut ajatellakaan kokopäivätyötä, sillä kotona asui kolme aktiivisesti harrastavaa lasta. Ulla on asunut perheineen Brysselissä vuodesta 1998 lähtien. Aviomies työskentelee EU-virkamiehenä ja Ulla niin sanottuna paikalta palkattuna. Hänen viikkotyöaikansa on 37,5 tuntia, mutta virkamiehenä työskentelevillä kollegoilla se on 40 tuntia. Ulla maksaa veronsa Belgian valtiolle ja on sen sosiaaliturvan piirissä. Työsopimus on solmittu ranskalaisen henkilöstövälitysyrityksen kautta. Kahden tunnin lounastauko selittyy sillä, että Ullan työpäivä alkaa kahdeksalta ja päättyy vasta puoli kuudelta. Joinakin kiireisinä päivinä lounaalle ei ehdi tosin lainkaan. Liukumatunteja TEHY t 12–2015 voi ottaa takaisin illasta. Näin Ulla ehtii mukaan pilatesta harrastavaan suomalaisryhmään. euroopan komission työterveys- huollon piiriin kuuluu 34 000 työntekijää. Heistä 80 prosenttia työskentelee Brysselissä ja Luxemburgissa, loput muualla EU:n alueella tai sen ulkopuolella. Esimerkiksi Helsingissä sijaitsevan EU:n kemikaaliviraston työntekijät käyvät työhöntulotarkastuksessa Brysselissä, mutta vuositarkastuksista virastolla on sopimus suomalaisen terveyspalveluyrityksen kanssa. Työterveyshuolto sijaitsee aivan EUkaupunginosan ytimessä Schumanin liikenneympyrän ja metroaseman läheisyydessä. Kivenheiton päässä on muun muassa komission päämaja, Berlaymont. Lisäksi komissiolla on kymmeniä muita rakennuksia, joiden työpisteisiin Ulla tekee useita kertoja kuukaudessa ergonomiakäyntejä. Työpäivä päättyy vasta puoli kuudelta. Työntekijät etsivät apua tuttuihin pulmiin: niska- ja hartiakipuihin, näköön liittyviin ongelmiin, tenniskyynärpäihin ja rannekanavaoireyhtymiin. Samalla Ulla mielellään muistuttaa, että staattinen asento niin istuen kuin seistenkin on haitallinen. Lihaskuntoliikkeet kesken työpäivän ovat tärkeitä. Sairaanhoitajien vastaanotolla annetaan rokotuksia ja matkailuneuvontaa. Niille on kysyntää, sillä komission työntekijät matkustavat paljon. –Vaikeisiin olosuhteisiin lähteville annamme tarvittaessa mukaan peruspaketin, josta löytyy esimerkiksi steriilejä neuloja. Vastaanotolla hoidetaan lisäksi pieniä haavoja ja annetaan ensiapua vaikkapa allergisissa reaktioissa. Työterveyshuollon henkilöstön työnkuvat muuttuvat lähivuosina. Suunnitelmissa on ulkoistaa muun muassa komission työntekijöiden vuositarkastukset ja siirtää työterveyshuollon painopistettä enemmän ennaltaehkäisyyn: tupakanvieroitusryhmiin, ravitsemusneuvontaan ja ensiapukoulutukseen. Ulla toivoo voivansa painottaa omaa työtään yhä enemmän ergonomiakäynteihin ja puhelimessa annettavaan ergonomianeuvontaan. –Aikaisemmin ergonomiakäyntejä teki vain yksi lääkäri. Nyt kun meitä on kaksi ja näymme enemmän kentällä, 49 ulkomaat ATLANTIN VALTAMERI Brugge 3 ALANKOMAAT 3 päämaja. Ullan työpaikka on kivenheiton päässä komission päärakennuksesta Berleymontista. Antwerpen SAKSA Bryssel BELGIA RANSKA i Belgia ja EU ► Belgian pääkaupunki Bryssel on myös EU:n pääkaupunki. ► Belgian väkiluku on 11,2 miljoonaa, joista Brysselin metropolialueella asuu 2,7 miljoonaa henkeä. ► Brysselissä sijaitsevat tärkeimmät EU:n toimielimet eli Euroopan komissio, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan parlamentti. ► EU:n palveluksessa työskentelee kaikkiaan 56 000 virkamiestä, joista suomalaisia on 1 100. Euroopan komission palveluksessa on 34 000 virkamiestä, joista suomalaisia on 670. ► Komissio tekee lakiehdotuksia Euroopan parlamentille ja EU:n neuvostolle sekä valvoo, että jäsenmaat soveltavat EU-lainsäädäntöä asianmukaisesti. ► Jokaisella EU-maalla on oma komissaarinsa. Suomen komissaari on Jyrki Katainen. 50 LUXEMBURG kysyntä on loputon. Käyn pyörällä töissä ja saatan suunnitella kotimatkani kulkemaan muutamien toimistojen kautta. komission työterveyshuollossa on seitsemän sairaanhoitajaa, viisi laboratoriohoitajaa sekä kaksi kokopäiväistä ja seitsemän osa-aikaista lääkäriä. Esimerkiksi kardiologi käy kolme kertaa viikossa ja radiologi poikkeaa kerran viikossa katsomassa keuhkokuvat. Palkkalistoilla on myös laboratoriolääkäri, joka hyväksyy kaikki laboratoriovastaukset. Belgian työkulttuuri eroaakin suomalaisesta sikäli, että Suomessa hoitajien työnkuva on paljon itsenäisempi. Esimerkiksi verikokeen ottaa belgialaisella vastaanotolla aina lääkäri. –Aluksi sain itsenäisyydestä palautetta. Ja olen minä edelleenkin hiukan kansalaistottelematon. Mutta mielestäni järjenkäytön täytyy olla sallittua. Pohjimmiltaan työ on silti Ullan mielestä samanlaista joka paikassa. Brysselissä vain työskennellään hyvin monikulttuurisessa ympäristössä. Työkielet ovat englanti ja ranska. –Kun tulin Brysseliin, en puhunut sanaakaan ranskaa. Menin intensiivikurssille ja olen käynyt myös komission kielikursseilla. Ranska ei vieläkään mene aina kieliopillisesti oikein, mutta tärkeintä on tulla ymmärretyksi. Myös ruotsin, tanskan ja suomen kielen taidoista on ollut hyötyä. Sairaanhoitajan työpöydälle ilmestyy joskus käännöstöitä, kun työntekijä on käynyt vaikkapa magneettikuvauksessa omassa kotimaassaan ja sikäläisen lääkärin lausunto pitää kääntää työterveyslääkärille joko ranskaksi tai englanniksi. Vieraammilla kielillä kirjoitetut raportit lähetetään käännöstoimistoon. –Myös vironkieliset raportit tuodaan minulle, kun ihmiset luulevat suomalaisen taitavan viroa. Unkarilaisetkin välillä sanovat, että eivätkös meidän kielemme ole sukulaiskieliä, Ulla nauraa. Suomalaisen luullaan osaavan viroa. ennen brysseliin muuttoaan Ulla ehti työskennellä kymmenkunta vuotta Tyksin teho-osastolla ja Husin ihotautiklinikalla. 1990-luvulla perhe asui viisi vuotta Tanskassa. Terveydenhuollon maisteriksi Ulla valmistui juuri ennen Belgiaan muuttoa. Suoritettuina ovat myös sairaanhoidon opettajan opinnot. Bryssel on Ullan mielestä viihtyisä paikka, mutta niin oli Tanskakin. –Minne koti laitetaan, siellä ruvetaan myös viihtymään. Se on aika paljon itsestä kiinni. Nyt kun lähestymme eläkeikää, mietimme, minne sitten asetumme asumaan. Tänne ei ole oikeastaan mitään syytä jäädä, sillä kaikki kolme lastakin asuvat Suomessa. t TEHY t 12–2015 KYSY APTEEKISTA verkkomaailma poimintoja netistä. hiv-testaus unohtuu ► Lääkärit laiminlyövät Yhdysvaltojen suositusta, jonka mukaan HIV-testi on tehtävä automaattisesti kaikille potilaille. Seksuaalisesti aktiivisista 50–64-vuotiaista yli 90 prosenttia jää testaamatta, koska heidän ei katsota kuuluvan suurimpaan riskiryhmään. WWW.SCIENCEDAILY.COM varas kiinni ► Ruotsalaisesta Gävlen sairaalasta alkoi kadota viime keväänä huumaavia lääkkeitä. Sairaalan johto päätti kesällä, että sairaalan henkilöstölle tehdään yllätystestejä. 200–300 hengen testauksen tekee ulkopuolinen konsulttiyritys. Jos positiivisia näytteitä löydetään, tarjolla on myös apua. Henkilökunta suhtautuu testeihin myönteisesti. Glukosamiini Active − pidä nivelesi * liikkeessä Voita Polar Loop -aktiivisuusranneke! itsehoitoapteekki.fi WWW.VARDFORBUNDET.SE WELL.BLOGS.NYTIMES.COM hyvinvoinnin kääntöpuoli ► Englannissa on 3,2 miljoonaa sokeritautipotilasta ja määrä kasvaa jatkuvasti. Taudin hoitokustannukset haukkaavat jo kymmeneksen terveydenhuoltobudjetista. Vuosittain hoidetaan lisäksi noin 200000 komplikaatiotapausta, kuten amputaatioita ja verenkiertoelinten sairauksia. Diabeteksen arvioidaan uhkaavan jo terveydenhuoltojärjestelmän kestävyyttä. WWW.NURSINGTIMES.NET rohtoja syöpään ► Luontaistuotteet sisältävät usein ainesosia, jotka voivat reagoida kemiallisesti ja biologisesti muiden lääkkeiden kanssa. Journal of Geriatric Oncologyssä julkaistun tutkimuksen mukaan 28 prosenttia iäkkäistä syöpäpotilaista käytti täydentäviä valmisteita omin päin. Puolet heistä oli yli 80-vuotiaita naisia. He ovat innokkaimpia vitamiinien, lisäaineiden ja muiden rohtojen syöjiä. Glukosamiini Active on yhdistelmävalmiste aktiivisille liikkujille. Se sisältää glukosamiinia ja kondroitiinisulfaattia sekä *C-vitamiinia, joka osallistuu nivelruston rakenneosien muodostumiseen. 120 tabl. Glukosamiini Strong 800 mg Vahva ja täysin kasvipohjainen. Sopii myös kala- ja äyriäisallergisille sekä vegaaneille. Nyt kolme pakkauskokoa: 80, 120 ja 180 tabl. Glukosamiini Combi Ikääntyvälle tuki- ja liikuntaelimistölle. Sisältää glukosamiinia sekä normaalille luuston terveydelle tärkeitä kalsiumia ja D3-vitamiinia. 120 tabl. Lisätietoja numerosta 010 426 2928 ark. klo 8–16. WWW.SCIENCEDAILY.COM koonnut Soile Tammisto TEHY t 12–2015 Orion on suomalainen avainlippuyritys. 9/2015 leveitä sänkyjä ► Dallasilainen sairaala varusteli kaikki 862 yhden hengen huonetta niin, että niissä voidaan hoitaa ylipainoisia potilaita, joiden painoindeksi on yli 40. Vuoteet ovat tavanomaista suurempia ja oviaukot leveämpiä, jotta niistä pääsee erikoisvarustellulla pyörätuolilla. Kylpyhuoneisiin mahtuu myös mahdollinen avustaja. Erikoisvalmisteiset älyvuoteet lähettävät tietoja potilaan painosta, pään asennosta sekä vuoteen korkeuden säädöstä, jarrujen asetuksesta ja mahdollisista laudoista. Myös vierailijoiden tuolit kestävät 180 kiloisen henkilön painon. Täydennyskoulutusta potilaan parhaaksi! Kerromme mielellämme lisää, ota yhteyttä! Tanja Vahvelainen koulutuspäällikkö puh. 044 529 0032 tanja.vahvelainen@fioca.fi Tuukka Rantanen koulutuspäällikkö puh. 044 529 0044 tuukka.rantanen@fioca.fi Kaikkien koulutustemme esittely, hinnat ja ilmoittautuminen: sairaanhoitajat.fi/koulutus UUDET EUROOPAN ELVYTYSNEUVOSTON HOITO-OHJEET JULKAISTAAN LOKAKUUSSA – PÄIVITÄ ELVYTYSOSAAMISESI! ELVYTYS15 Uudet Euroopan elyvytysneuvoston hoito-ohjeet julkaistaan ERC 2015 kongressissa Prahassa lokakuun lopussa. Suomen elvytysneuvosto, APSLC - Arcadan potilasturvallisuus- ja oppimiskeskus, Fioca Oy, Systole ja Laerdal julkaisevat ohjeet heti tuoreeltaan hoito-ohjeseminaarissa. Elvytys15 -seminaarin luennoitsijoina toimivat mm. Maaret Castren HYKS Akuutti, Sanna Hoppu TAYS ja Ilkka Tierala HUS. 1.-2.12 Scandic Park, Helsinki Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu osoitteessa kliininenosaaja.fi Viimeinen ilmoittautumispäivä perjantai 27.11.2015. Diabetesosaaja -seminaari 2016 Tunnista, ennaltaehkäise ja toimi! 26.–27.1.2016 Tampere Seminaarin aloituspäivänä syvennytään tyypin 1 diabetesta sairastavan hoitotyöhön. Käsitellään ravitsemusta ja insuliinihoitoa ja opitaan kuinka toimia diabeettisen shokin yllättäessä. Lisäksi paneudutaan diabeettisen jalkahaavan hoitoon ja pohditaan muistisairauden ja diabeteksen vaikeaa liittoa. Toisena päivänä keskitytään tyypin 2 diabetekseen ja sen lääkehoidon haasteellisuuteen ja raskausdiabeteksen riskien tunnistamiseen. Lisäksi pysähdytään painonhallinnan perusteiden haltuunottoon pohtimalla sitä, onko laihduttaminen aina paikallaan. Varaa aika kalenteristasi ja ilmoittaudu viimeistään tiistaina 12.1.2016: diabetesosaaja.fi 52 TEHY t 12–2015 jäsenten sivut tehyläinen Työnkuvat muuttuvat, mutta hammashoitajan työ säilyy käsityöammattina. Jaana Perkko 45-vuotias tamperelainen hammashoitaja, joka haaveilee ryhtyvänsä hevostenhoitajaksi. Millaista on työsi vuonna 2030? LIISA TAKALA Viisitoista vuotta sitten en olisi arvannut, miten vahvasti tietotekniikka muuttaa työtä. Hampaista voi ottaa 3D-kuvia, joista näkee hampaan mistä tahansa suunnasta. Kohta ei varmaankaan tarvitse kuin hymyillä kameralle – ja hampaat on hoidettu. Vakavasti puhuen uskon, että vaikka työnkuvat muuttuvat, hammashoitajan työ säilyy käsityöammattina. Uudet työvälineet vaativat jatkuvaa kouluttautumista. juttu tulevaisuuden hoitotyöstä sivulla 14. 54 56 58 59 61 62 Työnkuva Me kaikki Homma hoidossa Ensiapu Tarkastaja tieni tähän TEHY t 12–2015 Pidän itseäni rohkeana tyyppinä enkä epäröi soittaa korkeillekaan virkamiehille. Suuhygienisti Oili Kaleva sivulla 62. 64 65 68 73 74 Keskustelua Tehy-uutiset Jäsentapahtumat Ristikko Ihana arki 53 työnkuva 54 TEHY t 12–2015 30.7. klo 15.40 meilahden sairaalan teho-osasto 20 Sairaanhoitaja Susanna Laine aloittaa potilaan dialyysin. kuvaaja annika rauhala TEHY t 12–2015 55 me kaikki SARJA ESITTELEE HOITOALAN PORUKOITA. Globaalit osaajat Poikkeusolojen asiantuntijat tietävät, miten toimia epidemia-alueella. teksti Ulla Ojala kuvat Pia Inberg i Kahdella mantereella ► Diakonia-ammattikorkeakoulun koordinoima koulutusohjelma valmentaa toimimaan kriisioloissa, esimerkiksi epidemian, sodan tai luonnonkatastrofin keskellä. Koulutusohjelman laajuus on 90 opintopistettä. ► Ryhmässä on 30 opiskelijaa. Heillä kaikilla on jokin terveydenhuollon tutkinto ja työkokemusta. Mukana on muun muassa sairaanhoitajia, bioanalyytikko, fysioterapeutti ja lääkäri. ► Opiskelu alkoi elokuussa 2014. Suomessa opiskelijat valmistuvat jouluna 2015 ja Keniassa keväällä 2016. ► Hankkeessa kootaan Länsi-Keniaan terveystiedon tietovaranto paikallisten terveysalan toimijoiden käyttöön. 56 1 ikali: ”Toimin opettajana koulutusohjelmassa, joka val- mentaa terveydenhoitoalan ammattilaisia toimimaan vaativissa poikkeusolojen kehittämis-, johtamis- ja asiantuntijatehtävissä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa järjestetään tällaista koulutusta aidosti kansainvälisessä verkko-oppimisympäristössä. Hankkeessa on mukana kolme korkeakoulua: Diakoniaammattikorkeakoulu, Arcada-ammattikorkeakoulu sekä kenialainen Itä-Afrikan yliopisto Baraton Keniassa. Lähes koko koulutus voidaan suorittaa etätyövälineitä käyttäen. Oppilaita ja opettajia on ollut vaihdossa puolin ja toisin. 2 naomy: ”Asun Suomessa, mutta olen Baratonin yliopiston kirjoilla koulutuksen ajan. Teen lopputyöni monikulttuurisesta hoitotyöstä. Opinnäytetöitä tehdään myös muun muassa matkailijan katastrofivalmiudesta ja ihmisten tavoittamisesta luonnonkatastrofeissa.” 3 julia: ”Aivan mahtava osa opetusta oli kahden viikon in- tensiivijakso Keniassa. Meitä valmennettiin ensin viikon ajan kenttätyöhön, jonka jälkeen teimme ryhmätöitä aidoissa kriisikohteissa. Pohdimme, kuinka varautua paremmin tulviin, miten kehittää liikenneturvallisuutta ja kuinka parantaa sairaalan, sairaanhoitajakoulun ja kehitysvammaisten lasten koulun turvallisuutta ja kriisivalmiutta. Meistä tuli kenttäjakson aikana todella tiivis porukka.” 4 thomas: ”Olen oppinut vaihto-oppilasaikana Suomessa valtavasti täkäläisistä opiskelutavoista sekä viranomaisten ja järjestöjen toiminnasta. Me Baratonin yliopistossa opiskelevat suunnittelemme, että otamme valmistumisen jälkeen yhteyttä Kenian hallitukseen. Haluaisimme keskustella siitä, kuinka meidän ammattitaitoamme voidaan käyttää hyväksi kriisi- ja poikkeustilanteisiin valmistautumisessa ja niiden aikana.” Tiedätkö kiinnostavan työ- tai opiskeluporukan? Kerro se meille: palaute@lehti.fi TEHY t 12–2015 2 1 4 3 5 6 kansainvälistä joukkoa. Koulutusohjelmassa on mukana suomalaisten lisäksi Suomessa asuvia kenialaisia ja ugandalaisia sekä yksi nepalilainen, Norjassa asuva suomalainen ja Malawissa asuva malawilainen. Opettajat ovat suomalaisia ja kenialaisia. Mukana on myös yksi liberialainen opettaja. 1 ikali karvinen, Diakonia-ammattikorkeakoulun yliopettaja. 2 naomy kering, helsinkiläinen sosionomi, joka on työskennellyt turvapaikanhakijoiden parissa ja lastentarhanopettajana. 3 julia perä, sairaanhoitaja, joka työskentelee teho- ja valvontahoitajana Mehiläisen sairaalassa Helsingissä. 4 thomas chikichik, sairaanhoitaja ja sairaanhoidon opettaja, joka työskentelee Keniassa. 5 lydia osebe, Keniassa työskentelevä sairaanhoitaja. 6 paula lax, Tyksin päivystyslaboratoriossa Turussa työskentelevä bioanalyytikko. TEHY t 12–2015 57 homma hoidossa AMMATTIOSASTOT KERTOVAT PAIKALLISESTA EDUNVALVONNASTA. Päättäviin pöytiin Tehyläiset saivat Forssassa äänensä kuuluville. teksti Vesa Turunen kuva Jaana Lindfors mikä oli ongelma? Forssa ja sen neljän naapurikuntaa yhdistivät sosiaali- ja terveyspalvelunsa Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymäksi vuonna 2014. Henkilöstö oli tyytymätön muutoksiin, koska se ei saanut osallistua uudistuksen suunnitteluun. Tiedotus ontui. Päätöksenteko tuntui sekavalta ja pirstaleiselta. Ammattiosaston luottamusmiesten mukaan henkilöstöasiat päätettiin jokaisella palvelualueella omalla tavallaan. Yhtenäiset toimintamallit puuttuivat. mitä tehy teki? Tehyn ammattiosaston hallitus laati viime keväänä kirjelmän kuntayhtymän päät- 1 täjille ja yhtymähallitukselle. Tehyläiset kritisoivat sitä, että uusi organisaatio rakennettiin liian kiireesti. Asioita ei tuotu johto- tai yhteistoimintaryhmään, eikä niiden valmistelusta kerrottu etukäteen. Hoitotyötä ei johdettu kunnolla. Palvelualuejohtajat eivät pystyneet huolehtimaan kaikista heille tulleista tehtävistä, joten he joutuivat siirtämään niitä lähiesimiehille, jotka kuormittuivat jatkuvista muutoksista. Myös hoitohenkilöstön jaksaminen oli koetuksella. Kuntayhtymän hallitus käsitteli kirjelmää. Kesäkuun alussa ammattiosaston hallituksen edustajat saivat kutsun tulla tapaamaan yhtymähallituksen johtoa ja palvelualajohtajia. kuinka asia ratkesi? Ammattiosaston puheenjohtajan Anna Kennin mukaan neuvottelut käytiin hyvässä hengessä. Työnantajan edustajat myönsivät, että kaikki ei toimi sovitusti. Palkkojen ja työaikojen harmonisointi, joka piti tehdä heti kuntayhtymän perustamisen jälkeen, luvattiin saada valmiiksi tämän vuoden loppuun mennessä. Ammattiosaston puheenjohtaja pääsi henkilöstön edustajana työssäjaksamista käsittelevään työryhmään. Koska kaikki lupaukset eivät ole vielä toteutuneet, ammattiosasto on odottavalla kannalla. esimerkkejä paikallisesta edunvalvonnasta voi lähettää osoitteeseen riitta.hankonen@tehy.fi i 2 Ammattiosasto 300 ► Forssan seudun tehyläisiä. ► Jäsenmäärä noin 400. ► Puheenjohtaja Anna Kenni. ► Pääluottamusmies Kristiina Nieminen. ► Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymään kuuluvat Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä. 1 anna kenni, puheenjohtaja 2 kristiina nieminen, pääluottamusmies sekä ammattiosaston hallituksen jäseniä ja luottamusmiehiä. 58 TEHY t 12–2015 ensiapu KOONNUT RIITTA HANKONEN, riitta.hankonen@tehy.fi Jalan paras Työnantajan kuuluu maksaa turvajalkineet. teksti Riitta Hankonen piirros Pia Hietamies turvakengät suojaavat jalkaa iskuilta, teräviltä esineiltä ja haitallisilta aineilta. Ne suojaavat sekä alta että päältä. suomessa on valmistettu turvakenkiä jo 1960-luvulla. Varsinainen tuotanto käynnistyi 1970-luvulla, jolloin työsuojeluun alettiin kiinnittää entistä enemmän huomiota. Suomessa on kaksi turvajalkinevalmistajaa: Sievissä toimiva Sievi Oy sekä Ejendals Suomi Oy, joka valmistaa Jalas-merkkisiä turvakenkiä Jalasjärvellä. turvaominaisuuksista saattaa seurata anatomisia ongelmia. Kengät voivat aiheuttaa jalkavaivoja, varsinkin käveltäessä kovalla alustalla. Vaivoja voidaan helpottaa fysioterapialla, tukipohjallisilla ja kokeilemalla toisenlaista kenkämallia. turvakengistä on saatavilla sekä kesä- että talvimalleja. Korkeavarrelliset mallit suojaavat nilkkoja. Päällismateriaalit ovat hengittävää ja vettä hylkivää mikrokuitua tai nahkaa. Ilmava vuori lisää hengittävyyttä. Varvassuojat ovat joko komposiittia tai alumiinia. riisu turvakengät tauolla. Vapaa-ajalla niitä ei kannata käyttää. Parhaassa tapauksessa turvakenkiä on useita, jolloin niitä voi välillä vaihtaa. tehyläisistä turvakenkiä käyttävät eniten ensihoidon työntekijät. Tehyn tietojen mukaan kaikki työnantajat eivät hanki turvajalkineita tai velvoittavat työntekijät hankkimaan jalkineet itse esimerkiksi 50 euron korvausta vastaan. Mikäli työntekijä hankkii jalkineet, summan on katettava todelliset kustannukset. Hyvät turvakengät maksavat 120–200 euroa. TEHY t 12–2015 jos työnantaja ei hanki turvakenkiä, vaikka niitä tarvitaan työssäsi, ota yhteyttä työpaikan työsuojeluvaltuutettuun. asiantuntijana aluepäällikkö jukka uuksulainen, sievi oy 59 Hyvä kysymys Tehyläiset voivat lähettää Hyvä kysymys -palstalle edunvalvontaan ja ammatilliseen toimintaan liittyviä kysymyksiä. Kysymykset sähköpostilla osoitteeseen riitta.hankonen@tehy.fi Eva Siitonen sosiaalipoliittinen asiantuntija ► Olen sairaanhoitaja. Voinko työskennellä päiväkodissa ilman lähihoitajan koulutusta? Päiväkodissa työskentelee lastentarhanopettajia, sosionomeja, lähihoitajia, lastenhoitajia, lastenohjaajia sekä erilaisilla nimikkeillä toimivia avustajia. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnoista päivähoidon tehtäviin soveltuu lähihoitajan tutkinto, joka on suoritettu lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelman mukaisesti. Tehtävään soveltuu myös lapsi- ja perhetyön perustutkinto, jonka tutkintonimike on lastenohjaaja. Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto soveltuu lähihoitajan tehtäviin silloin, kun päiväkodissa tarvitaan viittomakielen taitoa. Sairaanhoitajan koulutus ei anna muodollista pätevyyttä päiväkodissa työskentelemiseen. Päiväkodeissa on kuitenkin sairaita lapsia, joten sairaanhoitajan koulutuksesta voi olla hyötyä. Lisäkoulutuksella ja työkokemuksella voit varmasti saavuttaa riittävät taidot päiväkodissa työskentelemiseen. Viime kädessä työnantaja päättää, ovatko tutkintosi ja osaamisesi soveltuvia lastenhoitajan tehtävään. Eva Siitonen sosiaalipoliittinen asiantuntija 60 Maija Wilskman edunvalvontaasiantuntija ► Työskentelen terveyskeskuksen päivystyksessä. Iltavuoro päättyy klo 18.15, mutta emme koskaan tiedä, milloin pääsemme kotiin. Ennen klo 18 vastaanotolle tulleet tai ambulanssilla tuodut potilaat pitää hoitaa. Työnantaja perustelee käytäntöä päivystyksen luonteella. Ylityökorvaus maksetaan, mutta hälytyskorvausta tai vastaavaa emme saa. Työnantajan pitää mitoittaa työajat niin pitkiksi, että henkilökunta ehtii hoitaa palveluaikana saapuneet potilaat työaikana tai siirtää heidät muualle. Työvuoroluettelon noudattaminen kuuluu työntekijän ehdottomiin oikeuksiin. Tehy on käynyt työtuomioistuimessa asian tiimoilta. Viimeisin tuomio koski nimenomaan työvuorosta pääsemistä jaksotyössä. Leikkaussalistakin on voitava poistua työvuoroluetteloon merkittynä työvuoron päättymisaikana. Yleistyöajassa oikeus poistua on vielä selvempi. Ylityösuostumus on saatava aina, jos työvuoroluetteloon merkitty päättymisaika uhkaa ylittyä. Suostumus on aina vapaaehtoinen. Luottamusmiehet ovat saaneet ohjeet, miten toimia, ellei työanta- Mira Välimäki lakimies ja ryhdy toimiin ”pakottavan ylityön” estämiseksi. Ole yhteydessä luottamusmieheesi, ellei esimies ala hoitaa asiaa. Maija Wilskman edunvalvonta-asiantuntija ► Työskentelen yksityisellä sosiaalialalla. Työnantaja väittää, että ilta-, yö- ja lauantailisät sisältyvät peruspalkkaan. Sunnuntailta saan tuplapalkan, mutta mitään iltalisiä ei makseta. Saako näin tehdä? Työaikakorvaukset on maksettava peruspalkan päälle työehtosopimuksen mukaisesti. Korvauksia ei voi sisällyttää peruspalkkaan, sillä työnantajan on mahdotonta arvioida etukäteen, paljonko työntekijälle kertyy työaikakorvauksia. Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen mukaan peruspalkkaa voidaan korottaa samaan aikaan monella perusteella. Esimerkiksi sunnuntailta saa sunnuntaikorvauksen lisäksi iltalisän, jos työ on tehty kello 18–21. Työaikakorvauksien sisällyttäminen peruspalkkaan pienentää myös vuosilomapalkkaa ja lomarahaa. Mira Välimäki lakimies TEHY t 12–2015 tarkastaja KATSAUS TYÖPAIKKOJEN ARKEEN. Lupa virheisiin Simulaatiossa voi oppia virheiden kautta. teksti Riitta Hankonen kuvat Pasi Leino ja Annika Rauhala 1 2 monipuolinen synnyttäjä. Elsa kokee kovia Tyksin keskolan simulaatioharjoituksissa. Välillä vauva on perätilassa, ja välillä kiinni hartioistaan. Joskus uhkaa keisarileikkaus, joskus raskausmyrkytys. pikkukeskonen. Viikolla 32 syntynyt puolentoista kilon painoinen Pikku-Kalle käy keskolassa simulaatiossa. Tietokoneella ohjattava Kalle kouristelee, rohisee ja menee siniseksi. 3 4 leikkivä lapsi. Elvis voi olla esimerkiksi diabeetikko, jolle nousee korkea kuume. Yhtäkkiä Elvis alkaa kouristella ja iv-yhteyden avaaminen osoittautuu tavallista vaikeammaksi. TEHY t 12–2015 peruspotilas. Metropolia-ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat imevät nielusta limaa, asettavat nenä-mahaletkua ja katetroivat. Nukke muuttuu käden käänteessä miehestä naiseksi. 61 tieni tähän TEHYLÄINEN KERTOO ELÄMÄNSÄ KÄÄNNEKOHDAT. Olen sanavalmis, en äkäinen Oili Kaleva oli vuosia kotiäitinä. Työelämään palattuaan hän kiinnostui politiikasta – ja energiajuomista. teksti Juha-Pekka Honkanen kuvat Juha-Pekka Honkanen ja Oili Kalevan kotialbumi K oululaisena en koskaan ajatellut, että lähden työuralle. Haaveilin, että minulla on lapsia ja saan olla kotiäitinä. Menin kuitenkin hammashoitajakouluun äitini ehdotuksesta – ja sillä tiellä ollaan. Kuljin opiskeluajan Iistä Ouluun. Valmistuin hammashuoltajaksi, myöhemmin nimike muuttui suuhygienistiksi. Esikoisemme Sofia syntyi helmikuussa 1995 ja nuorimmainen Elmeri 2006. Meillä on tyttö ja viisi poikaa. Tuurasin Yli-Iin ja Iin terveyskeskuksissa aina lasten välissä, mutta pisimmillään oli viiden kuuden vuoden pätkän kotona. Haukiputaan hammaslääkäriasema on ensimmäinen pitkäaikainen työpaikkani. Olin 39-vuotias, kun menin sinne marraskuussa 2007. Joka helekutin aamu on edelleen mukava mennä töihin. Työ tuo rytmiä elämään, ja saan tehdä töitä ihmisten kanssa. Ja onhan se ihanaa, kun saa juoda kahvit tai syödä rauhassa. Kotona kun istui keittiön tuolille, joku oli heti lahkeessa kiinni. Työelämään mentyäni en ole jaksanut välittää, jos keittiön tasoilla on jokin pesemätön kippo. Aikansa kutakin. Olen ajatellut, että mökkiä ehtii puunaamaan eläkkeelläkin. politiikkaan lähdin vuoden 2008 kunnallisvaaleissa. Pidän itseäni rohkeana tyyppinä enkä epäröi soittaa korkeillekaan virkamiehille. Minun silmissäni me 62 kaikki olemme samanarvoisia ihmisiä – insinöörit, lääkärit, työttömät. Olen saanut kunnallispolitiikassa hankalan ihmisen maineen. Iin hammashoitolan tiloista tein valituksen hallintooikeuteen. Nyt tilat ovat uudet, mutta ilman valitusta ne olisi ängetty vanhaan ja epäkäytännölliseen rakennukseen. En voi sanoa olleeni aina oikeassa, mutta parhaani olen tehnyt. Olen sanavalmis, mutta en minä äkäinen ole. Kun käyn vaikkapa kaupassa, vaihdan ihmisten kanssa mielelläni aina muutaman sanan, vaikken tuntisi koko tyyppiä. On tärkeää huomata toinen ihminen. kolme vuotta sitten työn ja kunnallispolitiikan rinnalle tuli energiajuomakampanja. Havahduin asiaan, kun omat pojat alkoivat kantaa energiajuomia kotiin. Työni puolesta toki tiesin, että tällaiset limut ovat haitallisia hampaille. Oili Kaleva 47-vuotias suuhygienisti ja hammashoitaja Iistä. jos en olisi hoitoalalla, olisin poliisi tai liikunnanopettaja. Ne olivat toiveammattejani lapsuudessa. Juttelin yhden kauppiaan kanssa, että minäpä kierrän kaupat läpi ja katsotaan, saadaanko ajatus myynnin rajoittamisesta läpi. Se oli kiireinen syksy. Jos menin iltavuoroon, kiersin aamun kauppoja. Nostan hattua työkavereille, että suvaitsivat sen, kun myöhästyin kierrosten takia muutamana päivänä. Jokainen iiläinen kauppa, huoltoasema ja kioski allekirjoitti sopimuksen, että alle 16-vuotiaille ei myydä energiajuomia. Tiedote ja kopio allekirjoituksista on esillä jokaisessa liikkeessä. Suomen Vanhempainliitto antoi työstäni Arjen kasvatusteko -palkinnon. Itkuhan siinä pääsi, että miten tämä on mahdollista. työ näyttelee elämässäni yhä suurempaa roolia. Tytär muutti Tampereelle, yksi pojista asuu Rovaniemellä. Kotona on enää neljä poikaa, eivätkä he tarvitse koko ajan äidin läsnäoloa. Joskus voin tehdä töissä pidempää päivää. En edelleenkään muista työvuorojani kuin muutamaksi päiväksi eteenpäin. Se sopii minulle hyvin. Osa suunnittelee elämäänsä pitkällekin, mutta minulle passaa hetkessä eläminen. Elämässä on ollut myös surua, kuten kahden veljen kuolema ja avioero, joka tuli hiljattain voimaan. Tiedän, että asioista selviää aina. Lehtien yleisönosastoja en enää lue, sillä niissä valitetaan, miten kissa käy naapurin tontilla. Kuolema ei ole käynyt lähellä, jos kiinnittää huomiota tuollaisiin. t TEHY t 12–2015 vuonna 1988 ihmisläheinen ammatti. Oili Kalevasta on joka päivä mukava mennä töihin. Opiskeluaikana hän harjoitteli hammashoitajan taitoja Oulun terveydenhuoltooppilaitoksen fantom-salissa. TEHY t 12–2015 63 keskustelua Hälytysrahasta tehy-lehdessä 10/2015 kerrottiin, kuinka Tehyn ammattiosasto torppasi hälytysrahan pienentämisen Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Juttu antoi mielestämme väärän kuvan muiden järjestöjen ja Tehyn yhteistyöstä. Määräaikainen paikallinen sopimus hälytysrahasta oli päättymässä, koska Tehyn ammattiosasto ei suostunut edellisen neuvottelukierroksen aikana tekemään toistaiseksi voimassa olevaa sopimusta. Muut järjestöt olisivat halunneet sen. Tehyn ammattiosasto vaati määräaikaista sopimusta, joka päättyi vuoden 2014 lopussa. Viime vuosi oli kuntayhtymässä lomautusten vuosi. Taloudellinen tilanne oli epävarma. Muut järjestöt olivat siksi valmiita tinkimään hälytysrahoista määräajaksi. Vuoden lopulla selvisi, että hälytysrahojen käyttö oli laskenut varahenkilöstön vahvistamisen myötä. Perusteita hälytysrahojen leikkaamiseen ei enää ollut, joten niiden taso pidettiin ennallaan. viime lehden kolme luetuinta 1. Tieni tähän: Kun kaikki muuttui 2. Henkilö: Osat vaihtuivat yössä 3. Ohitusleikkaus: Sydämen asialla päijät-hämeen sosiaali-ja terveysyhtymän jhl ry 145 jyty ry super ry:n ammattiosastot 402, 404, 405 ja 409 Lukijakilpailu Palautetta numerosta 11 kerro meille 2.10. men- Osat vaihtuivat yössä ja Kun kaikki muuttui kertoivat kaksi tarinaa naisista, jotka eivät ole antaneet periksi. Molemmat ovat säilyttäneet positiivisen asenteensa, vaikka tiukille on varmasti monesti ottanut. Heille kaikkea hyvää ja valoisampia aikoja. nessä, mistä jutusta pidit eniten. Kilpailuun voi osallistua netissä www.tehy.fi/tehylehti/palaute/lukijakilpailu, postikortilla Tehy-lehti, PL 40, 00060 Tehy tai lähettämällä tekstiviestin numeroon 0400 345 557. Vastanneiden kesken arvomme Tehy-tuotteita. lehden 11/2015 kilpailussa tehy-tuotteita voitti teemu alakokkare oulusta. u Lehti on muuttunut paljon tasokkaammaksi. Nykyään luen lähes kaikki artikkelit ja sen jälkeen vien lehden töihin. u Sydämen asialla -jutussa kerrottiin hyvin ohitusleikkauksen kulku. Jokaisen suvussa on varmaankin sydän- ja verisuonitautia sairastavia henkilöitä, joten tämä tarina koskettaa monia. Annoin tarinan luettavaksi eräälle henkilölle, jolle saattaa olla tulossa kyseinen operaatio. Hän koki tekstin valaisevaksi. Minuakin u Oikaisu numerossa 11/2015 oli epätarkkoja palkkatietoja. Sairaanhoitajan tehtäväkohtainen palkka on Tilastokeskuksen mukaan 2 435 ja lähihoitajan 2 093 euroa. Summat ovat keskiarvoja. Monella tehtäväkohtainen palkka jää pienemmäksi. 64 teksti kosketti ja herätti luottamusta. @ Osallistu keskusteluun PA LA UT E @T EH Y.F I u Husin uramalli pitäisi olla käytössä myös muissa sairaanhoitopiireissä. Hienoa, että omassa työssäänkin voi edetä ylöspäin muuttamatta työnkuvaa johtajaksi. u Kiitos kryptosta. Se on mitä parhainta dementian ehkäisyä. Kiitos myös laatijalle, Ahti Syrjälälle, ei ollut liian helppo ratkaistava. u Taas tuli luettua lehti kannesta kanteen. Olipa paljon todella mielenkiintoista luettavaa elämän eri aloilta. Lehti on oiva keino pysyä ajan hermolla näin eläköityneenä hoitoalan ammattilaisena ja exluottamusmiehenä. u Ohitusleikkausta koskeneessa artikkelissa oli häiritsevän paljon itsestäänselvyyksiä ammattilaisille. Kenelle teette lehteä? Ei kyllä tarvitse olla edes ammattilainen. Ei tule enää kuin selattua lehti läpi. Valitettavan moni on ollut samaa mieltä. Voisitteko kysyä joskus, mikä meitä hoitajia kiinnostaa? Toimitus vastaa: Hei, harmi ettei lehden sisältö ole puhutellut sinua. Tutkimme vuosittain lukijoiden mielipiteitä isossa kyselytutkimuksessa. Lisäksi poimimme jatkuvasti ideoita lukijoiden lähettämästä palautteesta. Tervetuloa vinkkaamaan! TEHY t 12–2015 tehy-uutiset KOONNUT VESA TURUNEN, vesa.turunen@tehy.fi Aloita työsuhde viikon alussa teetkö paljon keikkatyötä kunnissa? Uusi työsuhde kannattaa aloittaa viikon alussa. Irtisanoutuminen on järkevää ajoittaa niin, että työsuhteen viimeinen päivä on sunnuntai. Jos työsuhde alkaa tai päättyy keskellä viikkoa, jakson tunnit voivat jäädä jaksotyössä vajaiksi. Tehdyt ylimääräiset työtunnit menevät alituksen täyttöön eivätkä muodostu ylityöksi. Näin voi käydä laskennallisista syistä niissä työpaikoissa, joissa viikonloppu on aina vapaata. Tehy on ottanut ongelman esiin jaksotyötä uudistettaessa ja myöhemmissä työnantajapuolen kanssa käydyissä neuvotteluissa. rh Pelkkä titteli ei ratkaise Miten kesä meni? K ysyimme kesän alussa, miten pääluottamusmiehet arvioivat kesäsulkujen näkyvän työpaikalla. Miltä tilanne näyttää jälkeenpäin? tm Mitään maata järisyttävää ei tapahtunut. Lyhyisiin sijaisuuksiin käytettiin sisäisiä sijaisia. Pärjättiin, koska henkilökunta jousti. Tuplavuoroja tehtiin tarpeen mukaan, ja niistä sai hälytyskorvauksen. Esimerkiksi synnytyksiä oli kesä-heinäkuussa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Heinäkuun alussa oli kahden viikon ruuhkapiikki, mutta siitä selvittiin tuplavuoroilla.” Monika Sivula, Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri pelkkä esimiesasema ei sulje työntekijää työehto- sopimuksen ulkopuolelle, toteaa työtuomioistuin. Arviointi on tehtävä aina työnkuvan perusteella. Kiista sai alkunsa, kun Esperi Care Oy piti yksikön päällikkönä työskennellyttä sairaanhoitajaa työnantajan edustajana, jolloin ei tarvinnut noudattaa työehtosopimusta. Asia oli kirjattu myös työsopimukseen. Sairaanhoitajalla oli parikymmentä alaista, mutta yli puolet työajasta kului hoitotyöhön. Työtuomioistuimen mukaan hoitajan pääasiallinen tehtävä ei ollut edustaa työnantajaa. Esperi joutuu maksamaan hoitajalle ylityökorvaukset takautuvasti. rh Meillä Kuopiossa kesä meni erittäin hyvin.” Marita Koskinen, Kuopion kaupunki Sijaisia sai riittävästi. Kesälomien jälkeen alkoi olla vaikeaa saada sijaisia vammaispalveluun, varsinkin lyhyisiin sijaisuuksiin.” Riitta Heimo, Porin kaupunki Keilaajat kuulolla! SM-kilpailut ammattiliittojen jäsenille järjestetään Seinäjoella 12.10.–22.11. Ilmoittautumiset orvo.kovero@gmail.com. Lisää tietoa www.sqb.fi. K facebook.com/Tehy.lehti OC Ensihoitopalvelualan luottamusmiesten neuvottelupäivät Tehyn keskustoimistossa Helsingissä 15.10. Tehy-lehti somessa iST poimintoja u Yksityissektorin esimiespäivä Kouvolassa 14.10., Sokos Hotel Vaakuna. kampanja @tehylehti u Tehyn opiskelijayhdistyksen syyskokous keskustoimistolla Helsingissä 24.10. u TEHY t 12–2015 @Tehylehti 7.10. Ilmoita työporukkasi mukaan Kunnon työn päivään. www.kunnontyo.fi, #kunnontyönpäivä 65 66 TEHY t 12–2015 TEHY t 12–2015 67 jäsentapahtumat SOILI PEITOLA kokousvalmisteluja. Mikkelin seudun kunnallinen ammattiosasto joogasi ennen hallituksen kokousta. JULKAISEMME KUVIA JÄSENTAPAHTUMISTA. LÄHETÄ KUVA JA LYHYT TEKSTI SÄHKÖPOSTILLA JASENTAPAHTUMAT@TEHY.FI ammattiosastot Helsinki Diakonissalaitoksen, Diacorin ja Hoivan ao 128 ►Tule kuuntelemaan a cappella -yhtye Forkin X-esitystä Aleksanterinteatteriin pe 2.10. klo 19. Ilmoittautuminen 25.9. mennessä, ao128@tehy. net. Ilmoittautumisen yhteydessä maksa 15 e ao:n tilille FI 138000 1901 2394 27. Laita viestiin Fork + nimesi. Omavastuu sisältää musiikkiesityksen ja kuohuviinin väliajalla. Kirkkonummen-Siuntion ao 131 ►Sääntömääräinen syyskokous ke 21.10. klo 18 Curella, Toritie 2. Käsitellään sääntömääräiset ja ajankohtaiset asiat, sääntömuutos, hallituksen jäsenten valinta, toiminnantarkastajien valinta sekä muut esille tulevat asiat. Sitovat ilmoittautumiset to 1.10. mennessä ao:n sähköpostiin ao131@tehy. net tai ao131.tehy.fi/tapahtumat. Helsingin kaupungin ao 165 ►Pikkujoulut 6.11. klo 18 ravintola Ondassa, Toinen linja 3. Omavastuu 20 e sisältää ohjelman (mm. stand up -koomikko Heikki Vilja) ja buffet-illallisen. Lisätiedot ja sitovat ilmoittautumiset jäsensivujen kautta 21.9.–4.10. ao165.tehy.fi. Paikkoja rajoitetusti. @ Lähetä ilmoitus. / WW W.TE HY.FI TE HY-L EH TI/ OT ST AM MATT IO SA 68 Sipoon ao 904 ►Sääntömääräinen syyskokous la 31.10. klo 14 Nikkilän sosiaali- ja terveysaseman fysioterapiassa. Kokouksessa käsitellään sääntömuutoksia. Kokouksen jälkeen illallinen ravintola Masalassa. Ilmoittautuminen 16.10. mennessä nina.helenius@sipoo.fi tai puh. 0400 413 111. ►Mamma Mia -musikaali la 7.11. klo 19 Svenska Teaternissa. Lippuja rajoitettu määrä. Hinta 50 e sisältää lipun, bussimatkat ja väliaikatarjoilun. Sitova ilmoittautuminen 16.10. mennessä nette.lindfors@elisanet.fi. Maksu tilille FI41 4055 0011 4421 30. ►Stadgeenligt höstmöte lö 31.10. kl. 14 på fysioterapin i Nickby social- och hälsostation. På mötet behandlas ändringar av reglerna. Efter mötet bjuds på middag på restaurang Masala. Anmälningar senast 16.10. till nina.helenius@sipoo.fi eller tfn 0400 413 111. ►Begränsad mängd biljetter finns till Mamma-Mia musikalen på Svenska Teatern lö 7.11. kl. 19. Pris 50 e innehåller biljetten, bussresorna och bjudning under pausen. Bindande anmälningar senast 16.10. till nette. lindfors@elisanet.fi och betalning till kontot FI41 4055 0011 4421 30. Jyväskylä Laukaa 511 ►Sääntömääräinen syyskokous 6.11. klo 18 ravintola Rosannessa Laukaantiellä. Ilmoittaudu 23.10. mennessä aila.keteli.kattainen@gmail.com. Ilmoita myös mahdolliset ruokaaineallergiat. ►Pikkujouluretki Tampereelle Abbamusikaaliin la 28.11. klo 13. Osasto tarjoaa kuljetuksen, lipun ja pikku- joulubuffetin. Lähtö Laukaasta noin klo 9. Lippuja on varattu 25 kpl ja paikat jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittaudu 24.10. mennessä aila.keteli.kattainen@gmail.com Kajaani Haapaveden ao 700 ►Syyskokous ke 28.10. Villa Korkatissa. Hallitus kokoontuu klo 18 ja varsinainen kokous alkaa klo 19. Esillä sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutos. Ruokailun vuoksi sitovat ilmoittautumiset 9.10. mennessä jenni.hytinmaki@haapavesi.fi. Oulu NordLabin ao 729 ►Sääntömääräinen syyskokous la 31.10. klo 12 hotelli Pohjanrannassa Keminmaalla. Kokouksen esityslistalla ammattiosaston sääntöjen muutos sekä sääntömääräiset asiat, mm. vuoden 2016 toimintasuunnitelman ja talousarvion läpikäynti. Kokouksen esityslista, toimintasuunnitelma ja talousarvio julkaistaan viikkoa ennen kokousta ao:n nettisivuilla, ao729.tehy.fi/jasensivut. Syyskokous on kaikille jäsenille avoin. Kokouksen jälkeen tutustumme NordLab Kemin laboratorioon, jonka jälkeen palaamme Pohjanrantaan viettämään iltaa ja yöpymään. Seuraavana päivänä käymme Haaparannan Ikeassa. Omavastuu ei-majoittuvilta 10 e ja majoittuvilta 20 e. Pelkkään syyskokoukseen osallistuminen maksutonta. Ilmoittautumiset 16.10. mennessä ao:n nettisivuilla. Bussikuljetukset Kokkola, Oulaskangas, Oulu, Kemi, Kajaani ja Rovaniemi. Lisätiedot ao:n nettisivuilta. Pori Etelä-Satakunnan yksityisalojen ao 266 ►Sääntömääräinen syyskokous to 12.11. klo 17 Rauman kaupunginteatterin ravintolassa, Alfredinkatu 2. Kokouksessa esillä sääntömuutos. Kokouksen ja ruokailun jälkeen klo 19 Puhtaana käteen -teatteriesitys. Sitovat ilmoittautumiset erityisruokavalioineen 30.9. mennessä elina.saarenmaa@attendo.fi tai 044 450 3952. Peruuttamattomasta poisjäännistä veloitetaan teatterilipun hinta. Seinäjoki Lakian ao 666 ►Syyskokous to 29.10. klo 18 EteläPohjanmaan opistolla, Opistontie 111, Ilmajoki. Asialistalla sääntömääräisten asioiden lisäksi uuden pj:n valinta. Tarjolla maittavaa ruokaa ja mukavaa ohjelmaa. Kaikki jäsenet innolla mukaan! Tarjoilun vuoksi ilmoittautumiset 12.10. mennessä ao:n nettisivujen kautta ao666.tehy.fi. Keski-Pohjanmaan yksityisalojen ao 674 ►Kankaanpainokurssi pe 23.10. klo 17–20 ja paperikranssikurssi ke 28.10. klo 17–20 Kankurissa, Mannerheimin-aukio 3, Kokkola. ►Pikkujoulut ke 2.12. klo 17.30 alkaen ravintola Wanhalyhty, Pitkänsillankatu 24, Kokkola. Ruokailun jälkeen klo 20 Varietee Magica Show Kokkolan kaupunginteatteatterissa, Torikatu 48. Paikkoja rajoitetusti. Sitovat ilmoittaumiset 30.9. mennessä sähköpostitse, tilaisuudet.ao674@ gmail.com, tai puh. 0400 247 674. Tervetuloa tutustumaan ja pitämään hauskaa! TEHY t 12–2015 Tampere Pirkanmaan yksityisen terveyspalvelualan ao 378 ►Lähde viettämään yhdysjäseniltaa 9.10. klo 18–20.30 ravintola Haraldiin, Hämeenkatu 23, Tampere. Kutsu koskee myös työpaikkojen luottamusmiehiä sekä varaluottamusmiehiä. Illan aikana verkostoidutaan ja jutellaan yhdysjäsenasioista jäsenten kesken. Uudet yhdysjäsenet ovat tervetulleita mukaan. Ilmoittaudu 30.9. mennessä ammattiosaston jäsensivuilla ao378.tehy.fi. Valitse samalla myös ruokavaihtoehto. Paikkoja on rajoitetusti. Hämeenlinnan kaupungin ao 305 ►Sääntömääräinen syyskokous 11.12. klo 16.30 Verkatehtaan kokoustilassa, 2. krs. Kokouksessa hyväksytään ammattiosastolle toimintasuunnitelma ja tulo- ja menoarvio vuodeksi 2016. Lisäksi kokouksessa käsitellään ja hyväksytään ammattiosastolle uudet mallisäännöt. Kokouksen jälkeen on mahdollista osallistua ruokailuun ja Riku Niemi Orchestran Kolmas Joulu -konserttiin. Ruokailuun ja konserttiin osallistuvilta peritään 10 euron omavastuuosuus. Sitovat ilmoittautumiset 25.10. mennessä ammattiosaston sähköpostiin, ao305@tehy.net. Mainitse ilmoittautuessasi, osallistutko vain kokoukseen vai myös ruokailuun ja konserttiin. Vastausviestissä saat ammattiosaston tilinumeron, jonne omavastuuosuus maksetaan. Sastamalan seudun ao 370 ►Syyskokous 20.11. Tampereen Teatterilla. Kuljetus lähtee Mantan patsaalta klo 16. Esillä sääntömääräiset syyskokousasiat sekä sääntömuutos. Ohjelmassa kokouksen lisäksi ruokailu ja musikaalikomedia Sugar – Piukat Paikat. Sitovat ilmoittautumiset ja erityisruokavaliot 15.10. mennessä susanna.juhola@ dnainternet.net. Turku Varsinais-Suomen yksityisalojen ao 203 ►Sääntömääräinen syyskokous la 14.11. Viking Linen piknik-risteilyllä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat, ammattiosaston sääntömuutos sekä järjestetään hallituksen täydennysvaalit. Kokoukseen osallistuneiden kesken arpajaiset! Kokouksen jälkeen ohjelmassa Seksuaalisuuden laineilla -luento. Ohjelmaan kuuluu aamiainen ja päivällinen. Sitovat henkilökohtaiset ilmoittautumiset 23.9.–23.10. välisenä aikana ao203.tehy.fi/ilmoittautumiset. Ilmoita myös mahdolliset ruoka-allergiat. Poisjäännistä joudumme perimään matkan todelliset kulut. Ilmoittautuneille lähetetään tarkemmat ohjeet sähköpostilla. TEHY t 12–2015 Paimion seudun ao 209 ►Sääntömääräinen syyskokous la 24.10. klo 10.15 Tehyn Turun aluetoimistolla, osoitteessa Eerikinkatu 17 C, 2. krs. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä uudet sääntömuutokset ja päätetään ammattiosaston sääntöjen muuttamisesta. Yhteiskuljetus kokoukseen lähtee Sauvon tk:n pihalta klo 9 ja Paimion tk:n parkkipaikalta klo 9.30 Paimiontietä ja 110-tietä Turkuun. Kokouksen yhteydessä järjestetään ruokailu. Kokouksen jälkeen lähdemme Osaava Nainen -messuille Turun messukeskukseen. Messuilta on yhteiskuljetus takaisin klo 17. Ammattiosasto maksaa kuljetuksen, ruokailun ja messulipun. Sitovat ilmoittautumiset yhteiskuljetukseen ja messuille ruokavaliotoiveineen 8.10. mennessä ao209@tehy.net. Kaarinan seudun ao 211 ►Sääntömääräinen syyskokous pe 30.10. klo 18 Ravintolalaiva Boressa, Linnankatu 72, Turku. Illan ohjelmassa on sääntömääräinen syyskokous. Tarjolla on iltapalaa. Syyskokouksen jälkeen on mahdollisuus lähteä laivaristeilylle. Lisätietoa tapahtumista ammattiosaston nettisivuilla. Ilmoittautumiset ao:n nettisivujen kautta, ao211.tehy.fi/ tapahtumat. Pöytyän seudun ao 215 ►Sääntömääräinen syyskokous la 17.10. piknik-risteilyn merkeissä. Tarkemmat tiedot risteilystä jäsenistölle lähetetyssä sähköpostissa. Ilmoittautumiset (nimi ja syntymäaika) ao215@tehy.net. Raision seudun ao 217 ►Vuosikokous 15.11. Viking Linen piknik-risteilyllä. Esillä sääntömääräiset asiat. Sitovat ilmoittaumiset 15.10. mennessä sähköpostiin: ao217@tehy.net. Ilmoita samalla syntymävuotesi. Poisjäännistä ilman peruutusta laskutamme risteilyn normaalihinnan. Naantalin seudun ao 218 ►Vuosikokous- ja pikkujoulupiknik-risteily la 21.11. Viking Linella. Aamulla lähtö Turun satamasta M/S Amorellalla, laivanvaihto Maarianhaminassa ja illaksi kotiin M/S Viking Gracella. Lisätietoja ja sitovat ilmoittautumiset 9.10. mennessä ammattiosaston sähköpostiin, ao218@tehy.net. Laitilan seudun ao 220 ►Piknik-risteily ja jouluruokailu la 14.11. Silja Linella. Matkalla pidetään sääntömääräinen syyskokous. Ilmoittautumiset anne.ruusuranta@ terveyskoti.fi. Viimeinen ilmoittautumispäivä 16.10. Lisätietoa matkasta ammattiosaston nettisivuilla. Jäsenilta Lahdessa Työssä jaksaminen ja työnimu Torstaina 8. lokakuuta klo 17.00–19.30 Lahden Aikuiskoulutuskeskus, Wellamo-opisto, Kirkkokatu 16 Kouvolan aluetoimisto tarjoaa valmennusta työhyvinvoinnista. Kouluttajana toimii psykologi, psyko- ja perheterapeutti Essi Juvakka. Valmennus on keskustelevaa ja osallistavaa. Koulutuksen päätteeksi tehdään tehyläisten arkeen liittyvä työkalupakki. Keittotarjoilu Rakas Vihtori -ravintolassa klo 16. Sitovat ilmoittautumiset ruokavaliorajoituksineen 27.9. mennessä kouvolanaluetoimisto@tehy.fi. Poisjäännistä ilman peruutusta laskutamme 20 e. Tervetuloa! Jäsenilta Tampereella Terveydenhoitaja ja isyyslaki Torstaina 8. lokakuuta klo 17.00–19.30 Sokos Hotel Tammer, Satakunnankatu 13 Isyyslaki uudistuu ensi vuoden alussa. Uudistuksen myötä isyyden tunnustaminen on mahdollista jo ennen lapsen syntymää. Tämä muuttaa neuvoloissa työskentelevien terveydenhoitajien ja kätilöiden työtä. Tehyn terveydenhoitajajaosto järjestää jäsenillan, jossa asiasta ovat kertomassa Tampereen kaupungin lastenvalvoja Sirkku Välimäki sekä Tehyn edunvalvonta-asiantuntija Heidi Laurila. Tarjolla kevyttä iltapalaa klo 16.15 alkaen. Ilmoittautumiset 1.10. mennessä sähköpostilla osoitteeseen ilmoittautumiset.tre@tehy.fi. Ilmoita, mihin tilaisuuteen olet osallistumassa sekä ruokaaineallergiat. Ilmoittautuminen on sitova. Ilman perusteltua syytä poisjääneille lähetetään 25 euron lasku. Paikkoja on rajoitetusti, joten ilmoittaudu pian mukaan. Tervetuloa! 69 Tehyn Akateemisten, Esimies- ja Hallinnon jaostojen KouluTuSTilAiSuuS jA vuoSiKoKouKSET 13.–14.11. Sokos Hotel Flamingo vantaa Ohjeet ja ilmoittautuminen 1.10. alkaen www.tehy.fi > Jäsensivut > Jäsenelle > Jaostot ja ryhmät Akateemisten jaosto järjestää TEHy AKATEmiAn to 12.11. klo 17–18.30 Tehyn keskustoimisto, Asemamiehenkatu 4 A, 5. krs., luentosali 5A Illan aihe: Ammatillisen osaamisen kehittäminen kliinisessä hoitotyössä – tietoa uusista suunnitelmista. Luennoitsijana Marjukka Vallimies-Patomäki, sh, TtT, terveydenhuoltoneuvos, neuvotteleva virkamies, sosiaalija terveysministeriö. Tarjolla kevyt iltapala klo 16.30 alkaen. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille! Ilmoittautumiset ja mahdolliset ruoka-aineallergiat 5.11. mennessä nina.welling@tehy.fi. opiskelijayhdistyksen syyskokous la 24.10. klo 11 Tehyn keskustoimisto Asemamiehenkatu 4, 5. krs., Helsinki Kokouksessa hyväksytään toimintasuunnitelma tulevalle toimikaudelle 2015–2016. Kokoukseen voivat osallistua kaikki Tehyn opiskelijayhdistyksen jäsenet. Tehy vastaa matkakuluista ja kokouksen tarjoiluista. Mahdollisista muista kuluista vastaavat osallistujat itse. Opiskelijayhdistyksen hallitus jatkaa iltaa vapaamuotoisesti Sokos Hotel Helsingin saunakabinetissa (klo 16–22) Helsingin kattojen yllä. Osallistujat ovat lämpimästi tervetulleita jatkamaan iltaa kanssamme. Lisätiedot ja ilmoittautuminen kokoukseen 18.10. mennessä: www.tehy.fi/opiskelijat > Menoa ja meininkiä > Tehyn Opiskelijayhdistyksen syyskokous. Tehyn opiskelijayhdistyksen hallitus www.facebook.com/Tehy.opiskelijat Suomen Kätilöliitto – Finlands Barnmorskeförbund ry Sääntömääräinen vuosikokous KOKOUSKUTSU la 14.11. klo 10 Järjestötalo 1, Asemamiehenkatu 4, P1 krs. Itä-Pasila, Helsinki Ilmoittautuminen, valtakirjojen tarkistus ja kahvitarjoilu alkaen klo 9. Vuosikokouksessa käsitellään sääntöjen 14. §:ssä mainitut asiat sekä päätetään apuraha- ja stipendirahaston lopettamisesta ja vahvistetaan sääntömuutokset. Hallitus Stadgeenligt årsmöte lör 14.11 kl. 10 Järjestötalo 1, Stationskarlsgatan 4, P1 Östra-Böle, Helsingfors På årsmötet behandlas i § 14 av förbundets stadgar nämnda ärenden samt besluts om avslutande av bidrags- och stipendiefonden och fastställs stadgeförändringar. Styrelsen 70 TEHY t 12–2015 koulutus työpaikat uutta osaamista käynnistyy Helsingissä marraskuussa 2015 Noin vuoden kestävä ammatillinen täydennyskoulutus erityisesti sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Kriisityön uudet tuulet (2 pv) Helsinki, 3. - 4.12.2015 Uusinta tietoa ja käytännön esimerkkejä psykososiaalisen tuen ja interventioiden osalta. Perhearviointimenetelmä (3 pv) Turku 7.10., Lahti 27.10., Kuopio 19.11., Kajaani 21.11. ja Helsinki tammikuu 2016 Konkreettisia työkaluja perheen toimintakyvyn, voimavarojen, vahvuuksien ja vaikeuksien arviointiin. Saudi-Arabia: Riyadh ja Jeddah Loistavat edut kuten hyvä veroton palkka, pitkät lomat (60 päivää), ilmainen asunto, työterveyshuolto, perusteellinen perehdytys työhön, hyvät etenemismahdollisuudet, ilmaiset lennot, kuntosalit ja uima-altaat jne. Lue eduista ja palkasta tarkemmin kotisivuiltamme. Irlanti: Nyt uusia sairaaloita! Hyvät edut! Australia: Englanti: Lontoo Muuttopalkkio 1400€ +Lentolippu Hyvitämme kulujasi! Vaatimukset: APHRA-rekisteröinti tehtynä ja IELTS 7 Jatkuva haku ja haastattelut: soita 09 41 55 66 11 ja kerromme lisää! mind-Body Bridging Vaihe 1 (3 pv) Helsinki 9. - 10.10. ja 18.11.2015 Mieli-keho -yhteyttä vahvistava terapeuttinen menetelmä, sekä oman hyvinvoinnin vahvistamiseen että työvälineeksi ammattikäyttöön. Katso lisää: mielenterveysseura.fi/koulutukset Suomen Mielenterveysseuran Koulutuskeskus Ratamestarinkatu 9, 00520 Helsinki p. 09 4150 3600 www.mielenterveysseura.fi/koulutukset PROFCO Professional Connections on suomalainen terveydenhuoltohenkilöstön välityspalveluyritys. Olemme välittäneet sairaanhoitajia Australiaan, Brittein-saarille ja Lähi-Itään jo 20 vuotta. Olemme välittäneet tuhansia hoitajia vakinaisiin Palvelumme ovat työsuhteisiin. ilmaisia sinulle! Satoja työpaikkoja Psykoterapian perusteet (30 op) Sairaanhoitajia Englantiin, Irlantiin ja Saudi-Arabiaan Haku: jobs@profco.com Lue lisää sivuiltamme http://www.profco.com ja katso täydellinen listaus sadoista työpaikoista. Osaaminen ja asenne merkitsevät meillä paljon. Tarttuuko oma innostuksesi ja uudistamishalusi myös työkavereihin? Tule tekemään työtä elämän tähden: OSASTONHOITAJA Taysin gastroenterologian vastuualueelle. Katso tarkat tiedot tehtävästä: www.pshp.fi/rekrytointi TEHY t t 12–2015 12–2015 71 työpaikat OSASTONHOITAJAN VIRKA • sädehoidon yksikkö PPSHP-02-140-15 Katso tarkemmat tiedot ja hakuohjeet www.ppshp.fi/tyonhaku/avoimet tyopaikat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on innovatiivinen ja dynaaminen terveyspalvelujen tuottaja. Alueen väestö on yli 400 000 asukasta ja heitä palvelee noin 6800 terveydenhuollon ammattilaista. Tehy 12/2015 191x90 mm SataDiag on Satakunnan sairaanhoitopiirin liikelaitos, joka tuottaa diagnostisia- ja lääkehuollon palveluja. Toimialaamme kuuluvat lisäksi tartuntatautien ehkäisyyn ja hygieniaan liittyvät palvelut. Asiakkaitamme ovat Satakunnan sairaanhoitopiirin omat sekä piirin ulkopuoliset terveyden- ja sosiaalihuollon yksiköt. Ristikon 11/2015 ratkaisu SataDiag liikelaitoksessa julistetaanwww.satadiag.fi haettavaksi 23.10.2015 klo 14.00 mennessä S ÄKK I P I ME Ä T K A AAMU A L I HA 1. YKSI LABORATORIOHOITAJAN VAKINAINEN TOIMI, V A S T A S Y N T Y N Y T SATSHP-04-11-15 Sairaanhoidollisten palvelujen liikelaitoksessa julistetaan haettavaksi U A J A T A P A V E sijoituspaikka työsuhteen alkaessa Maantiekadun laboratorio, 9.4.2010 klo 14.00 mennessä Porin kaupunginsairaala S A T AMAA L U E E RABB I T T I KAH L E E T T 2.1. YKSI YKSI RÖNTGENHOITAJAN VAKINAISEN aalan SairS ssä I S T I RÖNTGENHOITAJAN TOIMIVARAHENKIAMAR A UtaS T A A eläökiA kankais LÖN TOIMI, SATSHP-04-9-15 ke yy nt sy sijoituspaikka työsuhteen alkaessa Satakunnan keskussairaalan fysiologian isotooppilääketieK U Bkliinisen I SM I L Lja A I T ellä T L sijoituspaikka työsuhteen alkaessa Rauman kuvantamisyksikkö muotia ORA T O L L I L A T OD E T A teen yksikkö Ks. www.satshp.fi/rekry M P Ä L KÄN E 47xxR I N O P Ä Ä O S A F O ä e r 2. YKSI RÖNTGENHOITAJAN TOIMI ih V arka SataDiag on Satakunnan sairaanhoitopiirin liikelaitos, joka tuottaa diagnostisia- ja lääkehuollon ös tykuvantamisyksikkö P V I I L AU S F palveluja.sijoituspaikka Toimialaamme kuuluvat työsuhteen lisäksi tartuntatautienalkaessa ehkäisyyn ja hygieniaan liittyvätaluesairaalan palveRauman lut. Asiakkaitamme ovat Satakunnan sairaanhoitopiirin omat sekä piirin ulkopuoliset terveydenM A D E T J M I E S ja sosiaalihuollon yksiköt. Satakunnan sairaanhoitopiiri on savuton työpaikka. www.satadiag.fi O R A A K A K I V E T 3. YKSI LABORATORIOHOITAJAN TOIMI O P M U T S I T A U A A Tehy 12 93 x 80 mm sijoituspaikka työsuhteen alkaessa Rauman aluesairaalan kliinisen kemian vastuuyksikkö P UU T ON 1 O2 E N I M M I T E N E5 n I N I M I K E RU I S C aa HAMMASLÄÄKÄRIASEMA 4. YKSI LABORATORIOHOITAJAN TOIMI CpourrtamAalli N C A N OR N E O N M I C K mah aja I sijoituspaikka työsuhteen alkaessa Satakunnan keskussairaalan yksikkö P kliinisen H E mikrobiologian MephaOrsiiHaoritA A J O K O E k jä si ea Z E L E Z N Y kÖ NA T A E R JYVÄSKYLÄ Etsimme haasteelliseen ja innostavaan työhön luovia ja yhteistyökykyisiä I T ARA R röntgenE L E EjaTlaboratoriohoitaL OA T A jia.HAMMASHOITAJAA Tarjoamme mahdollisuuden monipuolisen osaamisenGkehittämiseen ajanmukaisella teknologialla. D PÖ T KÖ T HA A T Y Etsimme äitiysloman sijaisuuteen G työskennellä R O O P vastuualueen T A T T O Oeri yksiköissä V O H L ja A Alueellisen toimintamme vuoksi arvostamme 1.12.2015 alkaen. Vastaanotollamme työskentelee kolme joustavuutta hammaslääkäriä, neljä hammashoitajaa ja suuhygienisti. Y T AB I T Ä S I A T Y yhteistyökykyä sekä koulutusmyönteisyyttä. No 9 24.6.2015 tehyläiset mallit & uusi ovaatteet leen a sa har inen No 8 2.6.20 15 No 11 1.9.2015 pitk kun nepal ä ti suku em puol ieh enko eksi ilta rjau kuk s s. uni 14 s. 28 kuja sair ura ast polu aa riitt n a m lu itse eret oja asia oja ssa s. järisi 46 ulkomaat s. oitaja lastenh usko elina hu 6 että elävää lääk a kasvattamass s. 14 soluterapia vain hoikka hoitajaksi? kelpaa Uu sarj si Työ a! kuvan- a siedä painett paremmin s. 28 puheenaihe 17.6.2015 11:52:58 sydäme n asial kaus s. ohitusleik lo pomo pe a s. ammatiss la 18.8.2015 1 14 kuolema henkilö s. 32 ton kävi ka hd potilait a puolu 20 mu pitääkö a? innostu No 10 me kaik ki s. 54 n aina näin toi esti stamaan 25.5 .201 5 15:5 6:55 mii intuitio hyvinvo inti s. 28 26 ointi s. hyvinv myyttiä rokottam isesta 5 15 13:56:2 24.8.20 kouluko 44582.i din pau la korju s ndd 1 44423.in dd 1 11.8.201 5 11:38:11 Tehy-lehti tavoittaa ammattilaiset Työ on monipuolista potilastyössä avustamista, välinehuoltoa ja toimistotyötä. Keskimääräinen työaika n. 33 h/vko. Tiedustelut: Toivomme, että hakijalla on hammashoitajan koulutus ja vastanneiden kesken arvottiin Tehy-tuotteita. 1.-2.kokemustaylihoitaja Liisa työskentelystä. Nurmi, puh. 02 627 7203, 044 707 7203 mielellään yksityispuolella Varaa tila 9721 työpaikkailmoituksellesi 010Anne 665 2553 Voittajat ovat Riitta Viitaniemi Kyröskoskelta, 3.-4. ylihoitaja Katja Laine, puh. 02 627 7635, 044 707 www.densens.fi anita.suuronen@alma360.fi Lindeman Preitilästä ja Tuula Pekkala Jyväskylästä. Yhteydenotot sähköpostilla sari.maki@densens.fi Onnittelut! Hakemukset, liitteinä todistusjäljennökset ja ansioluettelo, osoitetaan liikelaitoksen johtaja Jouni Aallol72 le ja lähetetään johdon assistentti Monica Vuorsolalle, osoitteella Satakunnan sairaanhoitopiiri, SairaaTEHY t 12–2015 12/2015 93x62,5 mm lantie 3, Tehy 28500 PORI. ristikko NaOH+T ” ” @S ratkaise ristikko 2.10.2015 mennessä, jos haluat osallistua arvontaan. Palkintona on kolme Tehy-tuotetta. Arvontaan voi osallistua netissä www.tehy.fi/tehy-lehti/ristikko. Jos osallistut arvontaan postikortilla, kirjoita korttiin ristikon avainsanat (5 kpl) sekä yhteystietosi mukaan lukien sähköpostiosoitteesi. Postita kortti osoitteeseen Tehy-lehti, PL 40, 00060 Tehy. Arvonnan tulos ja ratkaisut julkaistaan Tehy-lehdessä 13/2015. Ristikon on laatinut Ahti Syrjälä. TEHY t 12–2015 73 ihana arki TEHYLÄINEN HEITTÄÄ VAPAALLE. erottamattomat. Satu Virkalahti viettää vapaa-aikansa metsässä irlanninsetteri Sagan kanssa. Häpeilemättä mehtäläinen Satu Virkalahti puhelee puilleen ja pärisyttää moottorisahaa. teksti Erja Taura-Jokinen kuva Maria Grönroos E i tätä saa myydä! Ajatus iski salamankirkkaana Satu Virkalahdelle, vaikka hän oli jo päättänyt veljensä kanssa, että luopuu perinnöksi tulleesta isänsä lapsuustorpasta. Paluu Keuruun mummolan maisemiin muutti mielen. Kahden hehtaarin metsä humisi niin kutsuvasti, että tuntui kuin olisi tullut kotiin. Satu lunasti itselleen myös veljensä osuuden. Siitä lähtien Salon sairaalan kirurgisella osastolla sairaanhoitajana työskentelevä Satu on lähtenyt 270 kilometrin päähän aina, kun työvuorolistoihin on auennut muutaman päivän vapaa. pelottavan ison pankkilainan, mutta onneksi olen selvinnyt siitä. Kauppaan sisältyi omaa torppaa parempikuntoinen rakennus. Siitä tuli kelpo kesämökki. Satu myi puut yhdentoista hehtaarin satavuotiaasta kuusikosta, joka oli jo alkanut lahota. Edellinen omistaja oli sanonut, ettei olisi pystynyt katsomaan avohakkuita. – Kyllä se minullekin vaikeaa oli. Pyytelin puilta anteeksi ennen kuin niitä alettiin kaataa. Satu tahtoo hoitaa omaisuuttaan omin käsin. Tiedot ja taidot hän on oppinut metsästä innostuttuaan Satu osti rajanaapurista myyntiin tulleen 38 hehtaarin metsäpalstan. – Päätös ei ollut helppo. Hinta nousi korkeaksi, koska puusto oli enimmäkseen uudistuskypsää. Jouduin ottamaan 74 Metsä on paras mahdollinen kuntokoulu. tuttavilta ja metsänhoitoyhdistykseltä. Hakkuut Satu jättää ammattilaisille, mutta raivuutyöt hän tekee itse. – En tarvitse kuntosalin jäsenkorttia, sillä metsä on paras mahdollinen kuntokoulu. ihaninta metsässä on Satun mie- lestä hiljaisuus ja rauha. – Puiden siimeksessä tunnen olevani turvassa. Mieleni tyyntyy ja rauhoittuu. Yövyn mielelläni teltassa. En pelkää karhuja, susia tai käärmeitä. Metsäpalsta on vankistanut sukujuuria. – Kun muutun aikanani maaksi, poikani perivät metsän ja alkavat toivottavasti miettiä, miksi äiti ryhtyi nelikymppisenä metsänomistajaksi. t satu pitää metsähullun päiväkirja -blogia osoitteessa metsahullu.blogspot.com. TEHY t 12–2015 tehy-lehti 13 ilmestyy 13.10. seuraavassa numerossa HARRI VIRTA Vanhustyön hyvät ideat Toimitus PL 40, 00060 Tehy tiedotteet@tehy.fi Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@tehy.fi tehy-lehti 2015 Nro 13 14 15 Aineistot 25.9. 16.10. 6.11. TEHY t 12–2015 Ilmestymispäivä 13.10. 3.11. 24.11. Päätoimittaja Päivi Jokimäki (09) 5422 7190 Minna Hietakangas Toimitussihteeri Teijo Kuusela (09) 5422 7193 Ulkoasu Pia Hietamies AD (09) 5422 7195 Toimittajat Riitta Hankonen (09) 5422 7192 Terhi Mäkinen (09) 5422 7191 Vesa Turunen (09) 5422 7194 Toimituksen assistentti Marjo Väyrynen (09) 5422 7196 Työpaikkailmoitukset Alma 360 Asiakasmedia Puh. 010 665 2553 anita.suuronen@alma360.fi Ilmoitusmarkkinointi Tuire Sillanpää Alma 360 Asiakasmedia Puh. 010 665 2547 tuire.sillanpaa@alma360.fi Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ISSN 0358-4038 PunaMusta Aikakauslehtien liiton jäsen 75 APTEEKISTA Ceralan-perheen uusin tulokas, Pesuöljy kosteuttaa tehokkaasti ja pesee hellävaraisesti. Kevyesti vaahtoava, voidemainen uutuus sisältää runsaasti ihoa hoitavia öljyjä. Hajustamaton Ceralan Pesuöljy sopii normaalille, kuivalle ja atooppiselle iholle – kuten Ceralan ja Ceralan Plus -perusvoiteetkin. Suomessa kehitetty ja valmistettu. 08/2015 UUTUUS! Voide, joka pesee. Öljy, joka hoitaa. itsehoitoapteekki.fi Lisätiedot puh. 010 426 2928 ark. klo 8–16
© Copyright 2024