Sisällys Theresa Luak – vuoden pakolaisnainen ........................................................................................................ 2 Nurmijärven seurakunta tavoittaa laajan alueensa uutta väestöä ................................................................ 2 Tampereen seurakuntien hankeuutisia ........................................................................................................ 3 Selkokielen kautta jumalanpalvelukseen ...................................................................................................... 4 Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikon palautetta ...................................................................... 4 Pyhäköstä pyhäkköön –ystävyyskävelyllä ..................................................................................................... 4 Nuorten radikalisoitumisen ennaltaehkäisy ................................................................................................. 5 Italian kirkot haastavat ripeisiin toimiin ....................................................................................................... 6 Euroopan neuvosto tiukkana ....................................................................................................................... 6 Lapsen etu maahanmuuttoprosesseissa....................................................................................................... 7 Ihmiskaupan vastaiseen työhön uusi organisaatio........................................................................................ 8 Työelämäkoulutusta tarpeen jo vastaanottokeskuksissa ............................................................................. 8 Siirtolaisten panos Afrikan kehittämiseksi .................................................................................................... 9 LYHYTUUUTISIA ..........................................................................................................................................10 KOULUTUSTA JA TAPAHTUMIA ...................................................................................................................11 Kirkon henkilöstökoulutusta on tarjolla seuraavasti: ...................................................................................11 Tilauskoulutuksina tarjolla seurakunnille:....................................................................................................11 Maahan muuttaneita nuoria naisia kokemusasiantuntijoiksi keskustelutilaisuuksiin ja koulutuksiin ............12 Hakuaika Kristittynä Suomessa -linjalle alkanut ...........................................................................................13 JULKAISUJA JA MATERIAALIA ......................................................................................................................13 Poimintoja: .................................................................................................................................................15 2 Theresa Luak – vuoden pakolaisnainen Theresa, Samuel Luakin vaimo, valittiin Suomen Pakolaisavussa tämän vuoden pakolaisnaiseksi. Onnittelemme Theresaa lämpimästi tästä nimityksestä. Vantaan seurakunnissa ja tietenkin kotiseurakunnassa Korsossa tieto on ilahduttanut suuresti ja kevään aikana on ehditty juhlia nimitystä jo monta kertaa. Theresalle nimitys on merkinnyt runsaasti julkisuutta, haastatteluja ja kutsuja puhumaan oman elämän kokemuksista, pakolaisuudesta ja uudessa maassa selviämisestä. Theresa on Korson seurakunnan lastenohjaaja ja toiminut aktiivisesti sudanilaisten naisten verkostossa. http://www.pakolaisapu.fi/fi/tietoa/uutiset/item/924-rauhanrakentaja.html http://www.vantaanlauri.fi/ajankohtaista/vantaalainen-theresa-ngouth-on-vuodenpakolaisnainen Nurmijärven seurakunta tavoittaa laajan alueensa uutta väestöä Seurakunnassamme kohdataan maahanmuuttajia erityisesti diakoniatyön piirissä. Diakoniatyöllä on esimerkiksi ryhmätoimintaa maahanmuuttaja-naisille sekä jokavuotisia retkiä ja leirejä. Maahanmuuttajat osaavat myös hakea apua ja tukea oman alueen diakoniatoimistosta. Diakoniatyöllä on myös olemassa olevat toimivat verkostot niihin alueen toimijoihin, jotka kohtaavat maahanmuuttajia. Seurakunta on ollut myös mukana työstämässä kunnan kotouttamisohjelmaa. Diakoniatyössä toimii vapaaehtoisia, jotka toimivat maahanmuuttajien parissa. Kirkon tulevaisuusselonteossa ilmenee, että tulevaisuudessa tullaan puhumaan ja toimimaan kulttuurienvälisyyden puolesta monikulttuurisuuden sijaan. Jotta syntyisi aitoa yhteyttä ja dialogia alueen maahanmuuttajiin, tulee olla valmius kulttuurienväliseen jakamiseen, jotta osallisuus ja vuorovaikutus toteutuisi. Tämä vaatii seurakunnan työntekijöiltä valmiutta ja halukkuutta olla vuorovaikutuksessa maahanmuuttajien kanssa ja kuulla heitä. Kirkkonummi on kuntana muuttovoittoinen kehyskunta. Harva alueen asukkaista on tosiasiassa kotoisin täältä. Tänne muuttaa erityisen runsaasti lapsiperheitä, joilla ei monesti ole tukiverkkoja ja läheisiä paikkakunnalla. Näin on myös alueelle muuttavien maahanmuuttajien tilanne, heille muutto Kirkkonummelle voi olla myös väliaikaista, sillä puolen tunnin matkan päässä sijaitsee mahdollisuuksien Helsinki. Vaikka tulevaisuudessa muutos ja muuttoliike tulee lisääntymään, niin pysyvää on se, että ihminen etsii vastauksia elämän perimmäisiin kysymyksiin; kuka minä olen, mikä on olemassaolon tarkoitus jne. Mielestäni juuri tähän seurakunnalla on mahdollisuus tarttua ja olla paikka, jossa näiden kysymysten ihmettely on sopivaa. Järjestimme muutama viikko sitten seurakunnassamme kansainvälisen messun, joka toimitettiin sekä suomeksi ja englanniksi. Tällä halusimme tukea monikielisyyttä ja löytää yhteyttä kristittyihin 3 maahanmuuttajiin. Huomasimme, miten merkittävää on henkilökohtainen kontakti ja kutsuminen, jotta maahanmuuttajat löytävät tiensä jumalanpalveluksiimme. Seurakunnan on löydettävä jatkossakin keinoja tavoittaa, etsiä ja kutsua ihmisiä toimintaansa. Tässä tarvitaan seurakunnan työntekijöiden rinnalle myös vapaaehtoisten panosta, jotta seurakunta voisi olla kutsuva ja lämmin yhteisö byrokraattisen ja jäykän sijasta. Tulevaisuudessakin kontekstualisuus määrittää seurakunnan tekemää työtä, on huomioitava alueen erityispiirteet. Myös seurakunnan sisällä on huomioitava erilaisten asuinalueiden ja niiden asukkaiden tarpeet. Esimerkiksi Kirkkonummella on seurakunnan kirpputori, jonka kävijöistä huomattava osa on maahanmuuttajia. Kirpputori sijaitsee sellaisella asuinalueella, jossa on paljon kunnan vuokra-asuntoja. Tämän kaltainen toiminta on alueen ”olohuone”, jossa diakoniatyöntekijät kohtaavat viikoittain alueen asukkaita heidän elämänkysymyksiensä äärellä. Tällainen matalan kynnyksen toiminta toimii parhaimmillaan ”porttina” muuhun seurakunnan toimintaan. Mielestäni tulevaisuusselontekoa voi hyödyntää esimerkiksi yhteisessä strategiatyöskentelyssä, kun mietitään seurakunnan toiminnalle painopisteitä tulevaisuuteen. Sitä voidaan käyttää myös silloin, kun jäsennetään seurakunnan monikulttuurisuustyötä yhteisesti ja pohditaan keinoja kohdata maahanmuuttajia. Seurakuntien talouden heikentyessä on löydettävä uusia, työalat rikkovia tapoja tehdä työtä. On oivallettava se, kuinka rikastuttavaa moniammatillinen yhteistyö on. Tulevaisuusselonteossa korostetaan seurakunnan roolia maahanmuuttajien hengellisenä kotouttajana. Kirkkonummelle saapuu tämä kevään aikana iranilaispakolaisia, joista iso osa on kristittyjä. Seurakunta voi olla juuri heille turvapaikkana ja edustaa jotain tuttua, sillä kirkko on maailmanlaajuinen, yhteinen. Seurakunnan työntekijät voisivat myös nykyistä rohkeammin olla kutsumassa maahanmuuttajien messuun. (Irja Kekkonen, Nurmijärven seurakunnan diakoni) Ps. Helatorstaina seurakunnassa konfirmoitiin neljä maahanmuuttajaa, joista yksi on virolainen ja loput venäläisiä. Myös heidän lapsensa kastettiin. Tampereen seurakuntien hankeuutisia Tampereen seurakuntien monikulttuurinen työ on saanut viime vuonna kolme eri hankerahoitusta, jotka ovat mahdollistaneet toiminnan kehittämisen kaupungin erityistarpeita huomioiden. TUPA eli Tukea pakolaisille –hankkeessa on koottu vapaaehtoisverkostoa uusien pakolaisten tukemiseksi. Roma-hanke mahdollisti viiden maahanmuuttajan työllistämisen kesätöihin seurakuntien hautausmaille. Suotu-hankkeen turvin palkattiin maahanmuuttajataustainen 4 suomenkielen yksityisopettaja, jonka 12 oppilaan joukkoon hakeutui mm. oppimisvaikeuksista kärsiviä, suomenkielen kursseilta pudonneita, omaishoitajia tai erityisen haastavassa elämänvaiheessa olevia maahanmuuttajia. Seurakunnilla on harjoittelijana romani, joka kiersi eri laitoksissa ja ryhmissä avaamassa romaniyhteisöön liittyviä kysymyksiä ja liennyttämässä niitä ennakkoluuloja, jotka vaikuttavat valtaväestön ja romanien välillä. tämä työ osoittautui hyvin tarpeelliseksi ja sitä jatketaan tänäkin vuonna. Selkokielen kautta jumalanpalvelukseen Helsingin Haagan seurakunnassa on kokeiltu selkomessua, jonka valmisteluun osallistui seurakunnan suomenkielen kerho. Lue lisää Hannu Lätin blogista: http://www.helsinginhiippakunta.evl.fi/?x18111=1708614 Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikon palautetta Monella paikkakunnalla viikon tapahtumien kävijämäärä ylitti odotukset (Turku, Joensuu, Kajaani). Myös katsomusyhteisöjä saatiin tänä vuonna lisää liikkeelle. Usealla paikkakunnalla yhteistyö eri yhteisöjen kesken oli toiminut niin hyvin, että on jo aloitettu vuoden 2016 teemaviikon suunnittelu. Teemaviikon järjestämisen tukena on FOKUS ry:n koordinoima ohjausryhmä, johon kuuluvat edustajat USKOT-foorumista, Suomen Ekumeenisesta Neuvostosta, Nuorten uskontodialogiryhmästä, Suomen Islamilaisesta Neuvostosta, Suomen Muslimiliitosta, Suomen juutalaisesta seurakunnasta, Kirkkohallituksesta, Bahá'í-yhteisöstä, Suomen Buddhalaisesta Unionista ja Humanistiliitosta. Teemaviikon toimijaverkosto on avoin kaikille kiinnostuneille toimijoille uskonnollisista että ei-uskonnollisista katsomuksista. Vinkkejä eri uskontoihin kuluvien yhteisiin tapaamisiin löytyy sivuilta: http://yhteisymmarrysviikko.fi/teemaviikko/teemaviikon-tekijoita/ Pyhäköstä pyhäkköön –ystävyyskävelyllä Kevätkauden ilahduttavimpia tapahtumia pääkaupunkiseudulla oli 5.3 uskontojen välinen ystävyyskävely. Eri uskojen edustajia ja muita uskontorauhaan sitoutuneita ihmisiä vaelsi Helsingin moskeijalta Vanhan kirkon kautta synagoogalle. Synagoogan edessä USKOT-foorumin johtajat julistivat julkilausuman evästykseksi eduskuntavaaleille. Tämän kävelyn tarkoitus oli vastustaa 5 antisemitismiä, islamofobiaa, rasismia ja muukalaisvihaa kohtaan. Monikulttuurinen ja – uskontoinen kulkue, jossa oli myös kokonainen koululuokka mukana, viesti vahvasti uskoa yhteistyön voimaan ja innoitti lämminhenkisyydellään. Tapahtuma saatiin toteutettua vain parin päivän sähköisellä tiedotuksella. Julkiset yhteiset rauhantahdon ja yhteistyön osoitukset ovat tärkeitä viestejä yhteiskunnalle, että vihamielisyydelle on olemassa myös toinen ääni. Vastaavia tapahtumia on järjestetty useissa Euroopan maissa erityisesti synagoogiin kohdistuneiden väkivaltaisuuksien jälkeen. www.ekumenia.fi/etusivu/ajankohtaista_-_aktuellt/uskonnot_yhteiskunnan_turvana/ USKOT-foorumin uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Suomen Islam –seurakunnan johtaja Atik Ali. http://www.ekumenia.fi/etusivu/ajankohtaista_-_aktuellt/atik_ali_uskotfoorumin_puheenjohtajaksi/ Ministeriöiden kiinnostus uskonnollisten yhteisöjen rooliin maahan muuttavien ihmisten kotoutumista tukevissa toimissa on herännyt. Työ ja elinkeinoministeriö järjesti 21.5 yhteisöjen edustajien kuulemisen. Ministeriön edustajat olivat ilmeisen vakuuttuneita uskonnollisten yhteisöjen merkityksestä, sillä kaikki raportoivat maahan tulevien usein hakevan ensimmäistä kontaktia omien uskonnollisten yhteisöjensä suunnalta. Neuvonnan tarve on erittäin suuri, mutta yhteisöjen resurssit eivät ole riittäviä tarpeisiin nähden. Ministeriössä on juuri ryhdytty valmistelemaan valtion seuraavaa maahanmuuttopoliittista ohjelmaa. Nuorten radikalisoitumisen ennaltaehkäisy Kirkon Ulkomaanavun vuoden 2015 Tekoja-kampanjan teemana ovat nuoret ja väkivaltainen radikalisoituminen. Kampanjan tavoitteena on lisätä ymmärrystä väkivaltaisiin ääriryhmiin liittymisen syistä ja kertoa käytännön keinoista väkivaltaisen radikalisoitumisen estämiseksi sekä Suomessa että konfliktialueilla. Kampanjan myötä on synnytetty paljon taustatietoa ja sellaista materiaalia, joka avaa ilmiötä ja tietysti tukee Ulkomaanavun kampanjointia. https://www.tekojakampanja.fi/mika-kampanja/ Suomen sisäministeriö on pyytänyt KUA:lta tukea yhteistyön vahvistamiseen uskonnollisten ryhmien kanssa. Tavoitteena on luottamuksen rakentaminen yhteisöjen ja viranomaisten välille. Helsingin poliisilla on erillinen ennaltaehkäisevän työn yksikkö, jossa on 40 poliisia. Yksikön tehtävä on puuttua kaupungin turvallisuutta koskeviin asioihin, mikä käytännössä tarkoittaa ennaltaehkäisevää työtä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten, perheiden ja ääriliikkeisiin kuuluvien parissa. Yksiköllä on myös moniammatillinen ns. ankkuri-tiimi, joka voi ripeästi tarjota tukea sitä tarvitseville nuorille. Tärkeä sidosryhmä ovat eri kieli- ja kulttuuriyhteisöt, imaamit ja mm. Monikanaiset ry. 6 Helsingin diakonissalaitoksella on Turussa, Espoossa, Kuopiossa ja Helsingissä toimiva etsivän työn hanke Vamos, joka auttaa nuoria http://www.vamosnuoret.fi/ Nuorten muslimien yhdistys Numu toimii aktiivisesti musliminuorten hengelliseksi tukemiseksi ja yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistamiseksi, www.numu.fi Italian kirkot haastavat ripeisiin toimiin Lähikuukausina tapahtuneet tuhoisat hukkumisonnettomuudet Välimerellä ovat nostaneet Italian kristittyjä aktiiviseen humanitaariseen toimintaan. Italian protestanttisten kirkkojen federaatio ja Sant’Egidion yhteisö ovat tehneet ehdotuksen Italian viranomaisille konkreettisista toimista humanitaaristen viisumien säännölliselle myöntämiselle Marokosta Italiaan pyrkiville ihmisille. Marokko on valikoitunut kokeilumaaksi lähinnä poliittisen vakautensa ja hyvien Eurooppasuhteidensa johdosta. Ehdotus esittää, että humanitaarinen silta avattaisiin alkuun Rabatin ja Tangierin kaupunkeihin. Seuraavaksi tarvitaan paikalliset humanitaariset vastaanottotoimistot, jotka olisivat aktiivisessa yhteistyössä paikallisten viranomaisten, UNHCR:n, Marokon evankelisen kirkon ja Tangierin hiippakunnan kanssa. Humanitaarisen viisumin saaja voisi tavallisella reittilennolla matkustaa Italiaan ja hakea sieltä turvapaikkaa. Koko hankkeen rahoitus saadaan toimintaa varten luodulta rahastolta, jota hallinnoi valdensian kirkot (Waldensian Church) ja Sant’Egidion yhteisö. Hanke edellyttää, että Italian sisäministeriö valtuuttaa muutaman diplomaattisen lähetystön myöntämään ennakkoon sovitun määrän humanitaarisia viisumeja. Tämän ehdotuksen tavoitteena on luoda toimiva malli muiden EUvaltioiden käyttöön. https://mediterraneanhope.wordpress.com Myös Itävallan kirkkojen Diakonia on liittynyt Italian kirkkojen kumppaniksi Mediterranean Hope – hankkeeseen. Diakoniajohtaja Michael Chalupka painottaa, ettei Marokkoon tule syntymään uusia pakolaisleirejä vaan tarkoitus on luoda ripeä ja turvallinen siirtymismahdollisuus Italiaan. Myös Itävallan evankelisen kirkon piispa Michael Bunker vaatii Itävallan valtioita mukaan tähän ripeän toiminnan hankkeeseen. https://diakonie.at/presse-pr/pressetexte/leben-retten-jetzt-save-lives-now Euroopan neuvosto tiukkana Välimeren ennätysmääräiset hukkumiskuolemat ovat saaneet EU-instituutiot reagoimaan. Mutta mihin reagointi johtaa? Euroopan neuvosto on luvannut kolminkertaistaa määrärahoja Välimeren EU- pelastusoperaatioille Triton ja Poseidon. Näiden rajavalvontavirasto Frontexin operaatioiden tavoitteena ei kuitenkaan ole pelastustoimi vaan rajavalvonta. 7 EU-valtioiden päämiehet ovat sopineet yhdessä operaatiosta, jossa etsitään salakuljettajien käyttämiä aluksia ja tuhotaan ne systemaattisesti. Paperittomien oikeuksia ajava Picum -järjestö kysyy millä juridisella oikeudella EU-valtiot voivat toimia näin. Todennäköisesti tiedustelu- ja poliisiyhteistyötä vahvistetaan kolmansien maiden kanssa entisestään. Euroopan neuvosto on luvannut auliisti tukea mm. Tunisialle, Egyptille, Sudanille, Malille ja Nigerille, maille, joiden ihmisoikeusstandardeista ei ole takuita. Jatkuva ”laittoman maahanmuuton” termin käyttö näyttää oikeuttavan EU:ta ihmisten oikeudet kieltävän toimintamalliston käyttäminen, torjunta. Muuttaminen ei ole rikollista toimintaa, vaan edelleen ihmisten yhdenvertainen oikeus. YK:n ihmisoikeuskomissaari, pakolaiskomissaari ja siirtolaisten oikeuksien erityisraportoija ovat kaikki voimakkaasti vedonneet EU-johtajiin, että he priorisoisivat juuri nyt siirtolaisten ja pakolaisten ihmisoikeudet Välimerellä. Lapsen etu maahanmuuttoprosesseissa Pakolaisneuvonta ry on selvittänyt lapsen edun arviointia hallinto-oikeuksien turvapaikka- ja perhesidepäätöksissä. Arviointi on jäänyt kokonaan tekemättä yli puolessa kaikista päätöksistä. Erityisesti puute on turvapaikkapäätöksissä. Useimmiten lapsen etu oli huomioutu pelkkänä mainintana. Perheenyhdistämisen osalta heikoimmassa asemassa olivat alaikäiset, ilman huoltajaa saapuneet lapset ja nuoret, jotka kaikkein kipeimmin tarvitsisivat perheitään. Heidän kohdallaan lakia tulkitaan tiukasti ja hyvin torjuvasti. Suomessa asuvien huoltajien kohdalla perhesiteen katsotaan yleensä katkenneen vapaaehtoisesti. Selvitys kannattaa lukea osoitteesta www.pakolaisneuvonta.fi/?cid=434&lang=suo Ensimmäistä kertaa järjestettiin Suomessa lapsen etua erityisesti turvapaikkatutkinnassa käsittelevä seminaari. Järjestäjänä toimi Euroopan muuttoliikeverkosto, joka järjestää nykyisin hyvin tasokkaita ja informatiivisia teemaseminaareja maahanmuuttoon liittyen. Seminaarin alustukset löytyvät sivulta www.emn.fi/ajankohtaista/seminaari_6.5.2015_-_lapsen_etu_maahanmuuttoprosesseissa__yhteenveto_ja_esitykset Erilaisia tapauksia käsiteltiin myös moniammatillisen paneelin avulla. Lapsiasiantuntijat, tutkija, migrin ylitarkastaja, Helsingin hallinto-oikeuden tuomari, lapsiasiainvaltuutetun edustaja argumentoivat lapsen etua ja esittivät joko lapselle kielteistä tai myönteistä lupaa. Yleisö äänesti lopuksi kustakin tapauksesta. Melko suuri osa koko seminaarin osanottajajoukosta näki lapsen edun ensisijaisuuden, mutta yhdessä todettiin, että ratkaisun teko kunkin tapauksen kohdalla on hyvin vaikeaa. Keskeisin viesti oli kuitenkin lapsen kuulemisen ensisijaisuus. 8 Ihmiskaupan vastaiseen työhön uusi organisaatio Kirsi Pimiä on valittu yhdenvertaisuusvaltuutetuksi ja kansalliseksi ihmiskapparaportoijaksi. Ihmiskauppakoordinaattori Veli-Pekka Rautava kokoaa tarvittaessa asiantuntijaverkoston, johon kutsutaan eri käytännöntoimijoita viranomaispuolelta. Lisäksi koordinaatioon kuuluu yhteensovittamissihteeristö eli eri ministeriöiden ihmiskauppadeskien vastuuvirkamiehet. Myös ihmiskauppaverkostossa, jossa on ihmiskaupan uhrien tukitoiminnan edustajia järjestöistä ja kirkosta, voidaan käsitellä laajasti ihmiskauppaan liittyviä kysymyksiä ja auttamisjärjestelmän käytännön ongelmia. Koordinaattori Rautavalla on isona haasteena monitahoisen koordinaatiorakenteen toimivuuden edistäminen. Hänelle voi tuoda ihmiskauppaepäilyyn liittyviä havaintoja veli-pekka.rautava@intermin.fi Järjestöverkosto julkaisi 4.5.2015 kannanoton, jossa jälleen kerran muistutettiin pitkäjänteisen rahoituksen välttämättömyydestä ihmiskaupanuhrien tunnistamiseen ja tukemiseen. Pelkällä viranomaisyhteistyöllä ei löydetä uhriutuneita ihmisiä. http://www.riku.fi/binary/file/-/id/79/fid/1668 Työelämäkoulutusta tarpeen jo vastaanottokeskuksissa Esiselvitys Suomeen turvapaikanhakijoina saapuneiden työntekijöiden työoloista ja työkyvystä on paljastanut pulmia heidän työoloissaan. Selvityksen tulokset osoittavat, että työelämän pelisäännöistä kannattaa keskustella turvapaikanhakijoiden kanssa jo vastaanottokeskuksissa. Väärinkäytösten ja työperäisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi ja kitkemiseksi suositetaan työsuojeluhallinnon ja vastaanottokeskusten yhteistyön kehittämistä ja tiivistämistä. Haastatelluilla turvapaikanhakijoilla oli muuta työssäkäyvää väestöä enemmän pulmia työoloissa sekä puutteita työhön perehdyttämisessä. Turvapaikanhakijat tekivät esimerkiksi fyysisesti raskasta työtä, joka aiheutti heille toisinaan voimakasta väsymystä ja uupuneisuutta. Lisäksi haastateltujen yleinen tietämys työturvallisuudesta oli puutteellista. Riskien ja vaarojen ennaltaehkäisy työpaikoilla on mahdotonta, jos vaaroja ei tunnisteta, Turvapaikanhakijoiden asenteet ja suhde työhön ovat kunnossa. Haastatellut työnantajat kuvasivat turvapaikanhakijataustaisia työntekijöitä ahkeriksi, sitoutuneiksi ja motivoituneiksi. Asenne työntekoon vaikuttaa merkittävästi työkykyyn. Työn kokeminen mielekkäänä ja sopivan haasteellisena vahvistaa työkykyä. Työsuhteisiin, työsopimuksiin ja työehtosopimuksiin liittyvä tieto ei esiselvityksen aineiston perusteella valitettavasti tavoita kaikkia työntekijäryhmiä, eivät välttämättä työnantajiakaan. Esiselvitys sisältää konkreettisia ohjeita siitä, miten tietoa saadaan levitettyä turvapaikanhakijoille tehokkaammin ja aikaisemmassa vaiheessa. 9 Turvapaikanhakijat tarvitsevat työmarkkina-asemansa vahvistamiseksi konkreettista tietoa suomalaisesta kulttuurista ja työelämästä sekä työelämän pelisäännöistä jo vastaanottokeskuksissa. Lisäksi työterveyshuollon on varmistettava yhteistyössä asiakasyritystensä kanssa, että ulkomaalaistaustaiset työntekijät tietävät, mitä työterveyshuolto on ja miten se toimii. Julkaistu esiselvitys on laadittu osana Tasavertaisesti osalliseksi verkostoihin -projektia. Tasavertaisesti osalliseksi verkostoihin – maahanmuuttajat työelämän kehittämisverkostoissa – hanke: www.ttl.fi/tutkimus/hankkeet/tasavertaisesti/Sivut/default.aspx ”It was like hard job” - Esiselvitys Suomeen turvapaikanhakijoina saapuneiden työntekijöiden työoloista ja työkyvystä www.ttl.fi/verkkokirjat/Sivut/Esiselvitys_suomeen_turvapaikanhakijoina.aspx Muuttuva työelämä –verkkosivut (Töissä Suomessa – tietoa maahanmuuttajalle 13 kielellä:: www.ttl.fi/muuttuva_tyoelama/Sivut/deafault.aspx Siirtolaisten panos Afrikan kehittämiseksi Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM on vuodesta 2008 hallinnoinut terveydenhuollon pilottihanketta Somaliassa. Varsinainen MIDA FINSOM Health –hanke käynnistyi v. 2011 ja maahan on kolmen vuoden aikana lähetetty Suomesta jo 36 terveydenhuoltoalan ammattilaista. Alshabaabin asema on heikentynyt ja maa alkaa vähitellen houkutella kansainvälisiä järjestöjä, USA:ta sekä EU:ta. Uusimpaan, UM:n tukemaan terveyshankkeeseen Etelä-Somaliaan, etsitään ensisijaisesti somalialaisia ammattilaisia. Hankkeessa koulutetaan oppilaitosten opiskelijoita ja myös työpaikoilla annetaan terveydenhoitoon liittyvää peruskoulutusta. Tavoitteena on päästä maaseudun kyliin, kaikkein haavoittuvimpien ihmisryhmien luo. Äitiys- ja lapsiperheiden terveyden tukeminen on vahva painotus. Hankkeen johtoryhmässä on mukana mm. Lääkäriliitto, Sairaanhoitajaliitto ja Lääkärien sosiaalinen vastuu. Suomen somalidiasporan rooli on ollut kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyössä hyvin keskeinen, sillä diasporan järjestöt ovat vastanneet monista hankkeista eri puolilla Somaliaa. Suomesta etsitään kumppaneita myös yrittäjyystoiminnan kehittämiseen. Lisätietoja antaa Eero Koskenniemi sisäministeriöstä eero.koskenniemi@intermin.fi Erilaista näkökulmaa somalialaisiin tarjoaa Afrikansarvi –julkaisu. http://afrikansarvi.fi/ 10 LYHYTUUUTISIA Järjestökenttä on esittänyt 13.5 tekeillä olevalle uudelle hallitukselle laaja-alaisella kokoonpanolla valmistellun kannanottonsa paperittomien oikeudesta terveydenhoitoon. Terveyspalvelujen ulkopuolella on erilaisia ulkomaalaisryhmiä. Lasten ja raskaana olevien naisten oikeutta terveyspalveluihin ei nykyisen lain mukaan ole myöskään turvattu. Tilanne on ihmis- ja perusoikeuksien vastainen. Seurakuntia tarvitaan mukaan ajamaan terveyspalvelujen saatavuutta kaikille sitä tarvitseville omissa kunnissaan. www.paperittomat.fi/?page_id=377 Ks. myös ennakkoviestejä Euroopan Terveysfoorumissa syksyllä käsiteltävistä asioista www.ehfg.org (video) Doctors of the World –järjestö aikoo avata Tukholmassa ensimmäisen hammaskirurgisen klinikan. Ruotsissa tehty lakimuutos mahdollisti v. 2013 paperittomille pääsyn akuuttiin sairaanhoitoon, jolloin myös hammashoidon puolella tilanne helpotti. Järjestö järjestö palvelee pääasiassa EU-kansalaisia, joilla ei ole terveysvakuutusta, mutta edelleen myös paperittomia, jotka eivät laista huolimatta pääse terveyspalveluihin. (Fria Tidningen 19Feb.2015) Vastaanottokeskukset hallinnoivat turvapaikanhakijoita koskevaa vapaaehtoisen paluun hanketta. On vielä epäselvää, miten lakisääteisen paluun ulkopuolelle jäävien ryhmien palvelut jatkossa katetaan. Viiden vuoden ajan kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM vastasi laajemmin vapaaehtoisen paluun järjestelyistä ja paluutuen ohjelmasta. Ulkoministeriö ja sisäministeriö ponnistelevat löytääkseen yhdensuuntaista linjaa muuttoliikkeen kehityksen välisistä suhteista. Ministeriöiden näkemykset maahanmuutosta ja kansainvälisestä suojelusta ovat olleet kiusallisen erilaisia. Eduskunta on antanut kehityspolitiikan vaikuttavuudesta ja johdonmukaisuudesta selonteon, jossa se edellyttää ministeriöiltä johdonmukaisuutta. Tänä vuonna vietetään kehitysyhteistyön eurooppalaista teemavuotta. www://europa.eu/eyd2015/fi 11 KOULUTUSTA JA TAPAHTUMIA Kirkon henkilöstökoulutusta on tarjolla seuraavasti: 4.-6.8.2015 Kansainvälisen työn vapaaehtoisten koulutus, 1. lähijakso, Päiväkumpu 31.8. – 2.9.2015 Monikulttuurisuus jumalanpalveluselämässä –moduulin 2. lähijakso, Järvenpää 16.-18.9.2015 Seurakunta maahanmuuttajan kotina –moduuli 2. lähijakso, Järvenpää 16.9.2015 Yhteisöllisyyden vahvistaminen jumalanpalveluselämässä –seminaaripäivä, Kirkon talo, Helsinki 9.-11.10.2015 Kansainvälisen työn vapaaehtoisten koulutus, 2. lähijakso, Päiväkumpu 10.-12.11.2015 Monikulttuurisen työn päivät, Mikkeli 20.-22.1.2016 Kirkon missio –minun tehtäväni, 5 op, 1. lähijakso 20-22.1.2016 Globaalikasvatus ja vaikuttaminen, 5 op, 1. lähijakso, Onnela, Tuusula 11.-13.4.2016 Globaalikasvatus ja vaikuttaminen, 2. lähijakso, Onnela, Tuusula 11.-13.5.2016 Kirkon mission – minun tehtäväni. 5 op, 2. lähijakso 2016 Maailmanlaaja kirkko, 2. lähijakso, Oulu 17.-19.2.2016 Muuttuva uskonnollisuus ja uskontojen kohtaaminen,5 op. 1. lähijakso Kuopion hk. 7.-9.9.2016 Muuttuva uskonnollisuus ja uskontojen kohtaaminen, 5 op, 2. lähijakso 22.-24.11.2016 Seurakunta maahanmuuttajan kotina, 5 op –moduuli, 1. lähijakso, Oulun hk Kevätpuolella 2017 Monikulttuurisuus jumalanpalveluselämässä, 5 op Tilauskoulutuksina tarjolla seurakunnille: Vieraanvarainen messu, 1 päivä Ikkuna kirkon kansainväliseen työhön 1-3 op MOD-perus- ja jatkokurssit tai yhdistettynä 3 op:n kokonaisuus 12 DIAKIN avoin amk toteuttaa monimuoto-opetuksena kulttuuri- ja uskontolukutaito -kurssin syksyllä 2015. 5 opintopisteen kurssi sopii kaikille, jotka haluavat syventää osaamistaan toimia monikulttuurisissa ja -uskontoisissa työskentely-ympäristöissä. Lisätietoja kurssista antaa yliopettaja Ulla Siirto, ulla.siirto(at)diak.fi, puh. 040 350 5101 Maahan muuttaneita nuoria naisia kokemusasiantuntijoiksi keskustelutilaisuuksiin ja koulutuksiin African Care ry on vuonna 2001 perustettu järjestö, joka pyrkii toiminnallaan vahvistamaan erityisesti naisten asemaa ja toimintamahdollisuuksia Suomessa sekä kehitysmaissa. Järjestö on mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa lukuisia hankkeita, tapahtumia ja koulutuksia pyrkien edistämään etenkin seksuaali –ja terveyskasvatusta sekä torjumaan perheväkivaltaa, häpeärikoksia ja naisten ympärileikkauksia. Suomessa African Care järjestää vertaistukiryhmätoimintaa ja virkistystoimintaa maahan muuttaneille naisille, miehille ja tytöille. Vuonna 2013 African Care on toteuttanut koulutushankkeen, jonka tarkoitus oli lisätä opettajien ja oppilashuollon tietoja ja ymmärrystä kunnia-ajattelusta ja kunniakonflikteista. Osana hanketta koulutettiin myös maahanmuuttajanaisia kokemusasiantuntijoiksi. Naiset osallistuivat työpajoihin, joissa he saivat valmiuksia toimia kokemusasiantuntijoina sekä African Caren että muiden tahojen järjestämissä kulttuurisia erityispiirteitä, erilaisia taustoja ja kahden kulttuurin välissä tasapainoilua käsittelevissä tilaisuuksissa. African Caren kautta on mahdollista pyytää koulutettu kokemusasiantuntija puhumaan esim. seuraavista teemoista: - oma tarina Suomeen tulosta (pakolaisuus, turvapaikanhaku, maahanmuuttajuus, toisen polven maahanmuuttajuus - kulttuurierot ja niihin sopeutuminen - oman lähtömaan tilanne - ennakkoluulot, stereotypiat ja rasismi - kunnian merkitys ja kunniakonfliktit Kokemusasiantuntijat toimivat palkkiopohjaisina puhujina ja määrittelevät itse pyytämänsä palkkion, African Care toimii vain välittäjänä. Kokemusasiantuntijan kutsumalla saat tilaisuuteesi uuden näkökulman sekä tuet maahan muuttaneiden naisten asemaa Suomessa. Kokemusasiantuntijoihin saat yhteyden African Caren kautta: info@africancare.fi. 13 Hakuaika Kristittynä Suomessa -linjalle alkanut Lukuvuoden mittainen maahanmuuttajalinja sopii 1–2 vuotta Suomessa asuneelle, joka taitaa suomen kielen alkeet. Linjalla opiskellaan suomen kieltä ja Raamattua sekä tutustutaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. Kurssin tavoitteisiin kuuluu myös tutustuminen kirkkoon Suomessa. Opintoihin voi saada kotoutumis- tai opintotukea. Koulutus järjestetään Suomen Raamattuopistossa Kauniaisissa. Lisätiedot opiskelujen sisällöstä www.maahanmuuttajalinja.fi ja linjan vastaava opettaja marjakaarina.marttila@sro.fi, p. 09 5123 9129. Hakulomakkeet voi tilata myös opintotoimistosta info@sro.fi, p. 09 5123 910. Sudanilaisten naisten valtakunnallinen leiri järjestetään Kuopion seurakuntien Hirvijärven leirikeskuksessa Karttulassa 14.-16.8.2015. Lisätietoja saa Martti Olsenilta, martti.olsen@evl.fi ja Maija Antikaiselta, maija.antikainen@evl.fi JULKAISUJA JA MATERIAALIA Helsingin seurakuntayhtymän ja Mikaelin seurakunnan venäjänkielisen työn tiimi on koonnut venäjänkielisen kristillisen seinäkalenterin v. 2015. Kalenteri on tarkoitus tehdä myös ensi vuodelle. Kalenteri on hyvä lahja joulun ja uuden vuoden tienoilla. Kalenteria voi tilata ennakkoon lokakuun loppuun mennessä Vladimir Blaginilta vladimir.blaginin@evl.fi Sen hinta on noin 4 €/kpl. Kansainvälisen työn hiippakuntasihteerit Hannu Lätti ja Tomas Ray vierailivat talvella tutustumassa Ruotsin kirkon maahanmuuttajatyöhön. Hannu Lätin mielenkiintoinen matkaraportti löytyy osoitteesta http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/B3C904AF988EEBE6C2257759003F543C/$FILE/Matkaraportti_Hannu_Latti.pdf Kansainvälisiä lauluja - Thaikielellä on saatavana seuraavat kristilliset vihkoset: Lutherin vähäkatekismus Kristuksen seuraaminen. Kasvu Kristuksessa Miten taivaaseen mennään. Kasteoppilaan kasteopetusmateriaali. Materiaaleja voi tilata Liisa Alanteelta, liisa.alanne@evl.fi tai Kirsti Kososelta, kirsti.kosonen@suomenlahetysseura.fi 14 Rikosuhripäivystys on alkanut julkaista pari kertaa vuodessa ilmestyvää sähköistä RIKUlehteä. Ensimmäinen numero 1/2015 on erinomainen kokoelma ajankohtaisia katsauksia maahanmuuttajien ongelmista ja myös tuen eri muodoista. Seurakunnissa kyseistä numeroa voi käyttää maahanmuuttajatyön erityiskysymyksiin perehdyttävänä materiaalina, myös vapaaehtoisten koulutuksessa. www.riku.fi/binary/file/-/id/22/fid/1664/ Avataan ovi turvapaikanhakijoille. Iita Kettusen artikkeli perheiden tukemisesta vastaanottokeskusten arjessa.. Lastensuojelun keskusliiton kuukausijulkaisu Lapsen maailma 1/2015 Mielenterveyteen liittyvistä kysymyksistä on avattu nettisivusto maahanmuuttajille suomeksi, englanniksi, venäjäksi, arabiaksi, somaliaksi ja soraniksi www.mielenterveystalo.fi/maahanmuutto Puhutaan kotoutumisesta –ryhmänohjaajan opas Ryhmätoiminta on toimiva tapa auttaa maahan muuttanutta käsittelemään muuttoon liittyviä kysymyksiä, tunteita ja ajatuksia. Sosiaaliset verkostot ja keskustelu muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa vahvistavat ymmärrystä ja antavat voimavaroja jaksaa. Puhutaan kotoutumisesta-opas antaa käytännön välineitä vertaisryhmän suunnittelemiseen, perustamiseen ja ohjaamiseen. Opas on kehitetty Väestöliiton Kotipuu-toiminnassa vastaamaan monenlaisten ryhmien ohjaamisen kysymyksiin. Ensimmäisessä osassa kerrotaan vertaisryhmätoiminnan periaatteista ja käytännöistä. Ohjeiden avulla ryhmätoimintaa voi aloittaa myös ilman aiempaa kokemusta. Toisessa osassa esitellään aiheita, joita ryhmätapaamisissa voidaan käsitellä. Aiheita ovat muun muassa muutto elämänkokemuksena, työ, parisuhde, tasaarvo ja lastensuojelu. Kustakin aiheesta esitellään tietotaustaa, käytännön harjoituksia ja keskustelunaiheita. Ryhmäohjaajan opasta voivat hyödyntää esimerkiksi järjestöt, kuntien toimijat, kielikurssien opettajat ja muut kouluttajat. Oppaan voi tilata Väestöliiton verkkokaupasta hinta 15 euroa. www.vaestoliitto.fi Materiaalia maahanmuuttotyötä tekeville ja heidän kouluttajilleen. Oppimisen ja onnistumisen elämyksiä muuttuvassa monikulttuurisessa maailmassa. Johanna Lasonen, Marianne Teräs, Minna Oksanen, Katarzyna Kärkkäinen, Karita Hakala. Jyväskylän Yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos 2013. www.ktl.jyu.fi/julkaisut/julkaisuluettelo/julkaisut/2013/f030 15 Tätä materiaalia voi käyttää soveltuvin osin tukihenkilöiden koulutuksessa. Materiaalissa on hyviä ryhmätyön kysymyksiä sekä osioita itseopiskelua varten. Suomen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa koskeva raportti 2014 ja Maahanmuuton tunnusluvut 2014. Euroopan muuttoliikeverkoston julkaisu v. 2014 tilastoista.. Erittäin käyttäjäystävällinen materiaali. Politiikkaraportissa on huomioitu myös lakiesityksiin kriittisesti suhtautuvat järjestöjen kannat. Keväällä 2015 eduskunta hyväksyi ns. vapaaehtoisen paluun lakimuutoksen, jonka eettisestä kyseenalaisuudesta ja seurauksista kirkko ja järjestöt ovat varoittaneet. Jatkossa on tarpeen seurata, miten käytännössä paluuseen pakotetut henkilöt reagoivat ja mihin he päätyvät. www.emn.fi/ajankohtaista/emn-politikkaraportti_ja_tilastokatsaus_2014_julkaistu.1261.news Poimintoja: - - - - - Yhdenvertaisuusvaltuutetulla on toimivalta valvoa ulkomaalaisten maasta poistamisen täytäntöönpanoa. Jatkossa valtuutettu suunnittelee seurantatyöryhmän perustamista valvontatoiminnan tueksi. Keväällä vahvistettu lainmuutos antaa poliisille ja Rajavartiolaitokselle oikeuden suorittaa ulkomaalaisvalvontaa myös julkisrauhan piiriin kuuluvissa paikoissa, kuten ravintoloissa, liiketiloissa ja rakennustyömailla. Tarkoituksena on parantaa harmaan talouden torjuntaa. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä oli v. 2014 85 henkilöä. Suurin osa heistä oli joutunut seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi. Eniten auttamisjärjestelmässä oli nigerialaisia naisia. Työperäistä hyväksikäyttöä esiintyi siivous- ja rakennusalalla. Myönnetyt oleskeluluvat: EU-kansalaiset 11 145, perhesideluvat 8609, opiskeluluvat 5611, työluvat 5062, kansainvälinen suojelu 1346, kiintiöpakolaiset 1030, paluumuutto 276, muut 272 Politiikkaraportti sisältää myös Korkeimman hallinto-oikeuden turvapaikka-asioita koskevat vuosikirjapäätökset. Kirkon monikulttuurisen työn päivien (10.-12.11.2015, Mikkeli) ilmoittautuminen alkaa linkissä: https://www.lyyti.fi/reg/Monikulttuurisen_tyon_paivat_2015_2296 Päivien ohjelma: http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/8CBC6FF30371576AC225775900364942/$FILE/Mikkeli_2015.pdf 16 Tervehdin teitä kaikki Kirkkojen maailmanneuvoston helluntaiviestillä, joka on ihana kokoelma monilla eri kielillä laulettuja ylistyslauluja https://www.oikoumene.org/en/resources/documents/wcc-presidents/pentecost-message-2015 Marja-Liisa Laihia Asiantuntija Maahanmuutto ja monikulttuurisuus Jumalanpalvelus ja yhteiskunta –yksikkö Kirkkohallitus Puh. 050-4380 641