Ihmiskaupan tunnistaminen Akateemiset naiset Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Ylitarkastaja (ihmiskauppa-asiat), OTT Venla Roth Vähemmistövaltuutetun / kansallisen ihmiskaupparaportoijan toimisto Kansallinen ihmiskaupparaportoija • Vähemmistövaltuutettu on toiminut kansallisena ihmiskaupparaportoijana vuoden 2009 alusta. • Raportoija on itsenäinen ja riippumaton viranomainen. • Raportoijalla on laajat tietojensaantioikeudet. • Kansallisen ihmiskaupparaportoijan tehtävät: – seuraa ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä, kansainvälisten velvoitteiden toteutumista ja kansallisen lainsäädännön toimivuutta. – antaa ihmiskaupan vastaiseen toimintaan ja uhrien oikeuksien toteutumiseen liittyviä ehdotuksia, suosituksia, lausuntoja ja neuvoja. – pitää yhteyttä kv. järjestöihin. – antaa oikeudellista neuvontaa ja avustaa uhreja tarvittaessa. – raportoi säännöllisesti valtioneuvostolle ja eduskunnalle. Iltasanomat 30.5.2011 Iltasanomat 7.1.2010 MTV3, 4.10.2011 Helsingin Sanomat 26.9.2011 (juttusarja) Helsingin Sanomat 26.2.2011 Ihmiskauppa Suomessa • Suomi on ihmiskaupan kauttakulku- ja kohdemaa. Jotkut uhrit myös hakevat turvaa Suomesta muualla kohtamaansa hyväksikäyttöä vastaan. • Uhrit ovat naisia, miehiä ja lapsia. Arviot määristä vaihtelevat kymmenistä satoihin uhreihin vuosittain. • Suomessa pääasiassa kysymys seksuaalisesta ja työperäisestä hyväksikäytöstä. Voi liittyä myös mm. huumekuriiriksi erehdyttämiseen/pakottamiseen, pakkoavioliittoihin, kerjäämiseen jne. • Myös suomalaiset voivat uhriutua ihmiskaupassa. • Ihmiskauppaan voivat syyllistyä paitsi järjestäytyneet rikollisryhmät myös uhrin omaiset, sukulaiset, tuttavat, ”poikaystävät” tai puolisot. • Haavoittuvat ryhmät ja lapset (Euroopassa lapsia n. 10 % uhreista, UNODC). • Uudelleen uhriutuminen iso riski. Ihmiskauppa Suomessa • • • • • • Toistaiseksi neljä seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää juttua tuomioistuimissa. Kolmessa syytteet osittain hyväksytty, yksi edelleen kesken. Toistaiseksi vain kaksi pakkotyöhön liittynyttä tapausta tuomioistuimessa. Syytteet hylättiin. Esitutkinnassa ja auttamisjärjestelmässä useita tapauksia, joihin liittynyt ihmiskaupan piirteitä. Ihmiskaupan tunnistaminen on ihmiskaupan vastaisen toiminnan keskeisin haaste: muu ihmiskaupan vastainen toiminta ja uhrien oikeuksien toteutuminen riippuvaista tunnistamisesta. Tunnistaminen havaittu ongelmaksi muuallakin Euroopassa: uhreja tunnistetaan arvioihin nähden vähän, tapauksia etenee tuomioistuimiin vähän. Lainsäädännön puutteet eivät yksinään selitä ihmiskaupan vastaisen toiminnan tehottomuutta, vaan tehostamista tarvitaan myös viranomaisten toiminnassa. Arvioitu vs. tunnistettu ihmiskauppa • Tunnistettujen uhrien määrä arvioihin verrattuna pieni, syitä useita mm.: – – – – – – – – – – Ihmiskauppa piiloinen ilmiö. Sekä uhrit että tekijät haluavat pysyä viranomaisten ulottumattomissa. Tiedon ja kontaktien puute, riippuvuus tekijästä, velka, pelko, häpeä. Tunnistaminen pitkä prosessi. ”Culture of disbelief” / epäusko ”ei voi olla totta”. Auttajan ”sokeutuminen”, kärsimyksen ”normalisoituminen”. Väärinkäytöspelot. Harhaanjohtavat ja virheelliset käsitykset ihmiskaupasta. Määritelmä koetaan vaikeaksi. Määritelmän soveltaminen ja tulkinta kapeaa, eikä useinkaan ole sopusoinnussa lainsäätäjän tarkoituksen tai kansainvälisten sopimusten kanssa. Ihmiskaupan indikaattoreita (seksuaalinen hyväksikäyttö) • Tapauksista ilmenee: – Korkeiden, kiinteiden ”päivä- ja viikkomaksujen”, ilmoittelukulujen ja vuokrien perimistä, – Kovaa velkaantumista (jopa useita kymmeniä tuhansia euroja), – Kontrollointia ja ”vahtimista” (mm. puhelinoperaattoritoiminta), – Seksuaalisella ja fyysisellä väkivallalla uhkailemista (uhri ja hänen läheisensä uhkailun kohteena), – Liikkumisvapauden rajoittamista (mm. passien polttaminen ja elämänpiirin rajoittaminen), – Viranomaisille paljastamisella uhkailemista, – Kohtuuttoman suurien osuuksien vaatimista asiakkaiden maksamista korvauksista (30 - 75 %), sekä – Henkistä väkivaltaa ja manipulointia sekä tietoista heikon aseman hyödyntämistä (kielitaidottomuus, turvaverkostojen puute, nuori ikä, pakolaisuus, maasta poistamispelko, aikaisemmat traumaattiset kokemukset, psyykkinen tasapainottomuus, kehitysvammaisuus jne.). Ihmiskaupan indikaattoreita (työperäinen hyväksikäyttö) • Tapauksista ilmenee: – Erehdyttämistä työnteon ehtojen suhteen, – Kovaa velkaannuttamista ja taloudellista hyväksikäyttämistä (matkat, majoitus, ”palvelut”), – Työskentelevät usein ylipitkiä työpäiviä pienellä palkalla, ilman lisiä ja myös sairaina / toipilaina, – Ei itsenäistä pääsyä ansioihin, – Ala-arvoisissa olosuhteissa majoittamista, – Liikkumisvapauden / yhteydenpidon / avun hakemisen rajoittamista, – Uhkauksia, palkkojen takaisinperintää ja suoranaista väkivaltaa, – Henkistä väkivaltaa ja manipulointia sekä tietoista heikon aseman hyödyntämistä (kielitaidottomuus, turvaverkostojen puute, maasta poistamispelko jne.). Auttamisjärjestelmä 071 876 3170 (vastaanottokeskuksen johtaja antaa kirjallisesta tai suullisesta esityksestä valituskelpoisen hallintopäätöksen moniammatillisen arviointiryhmän tuella) Auttamisjärjestelmän asiakasmäärät (Lähde: Joutsenon vastaanottokeskus) Tehdyt päätökset auttamisjärje stelmään ottamisesta tai poistamisesta 80 70 18 60 9 50 10 6 13 40 Kielteiset 30 Myönteiset 24 20 44 41 2010 2011 0 10 0 Poistamiset 1 0 6 6 0 2 13 2006 2007 2008 17 2009 KANSALLISEN IHMISKAUPPARAPORTOIJAN TOIMISTO Käyntiosoite Mikonkatu 25 - Helsinki Postiosoite PL 26 00023 Valtioneuvosto Puhelin Faksi Asiakaspalvelu Kotisivut 071 878 8667 071 878 8672 071 878 8666 (arkisin klo 10-12) www.ofm.fi www.ihmiskauppa.fi venla.roth@ofm.fi Sähköpostiosoite KIITOS JA OTA YHTEYTTÄ!