Nastolan kaatopaikka YVA-lausunnot Tieokas ja ELY
® Tieokas MarkkuSakariMeriluoto Onnenlaakso Puutarhatie24A18 FI‐16100NYBYUUSIKYLÄASEMA m.0456519808 markku.meriluoto@tieokas.fi www.tieokas.fi Y‐tunnus1516503‐5 Alv.rek. LAUSUNTO 2015‐04‐15 PÄIVITYS 2015‐12‐20 Nastolankunta Kaavoitus kaavoitus(at)nastola.fi VIITE Uudenkylänosayleiskaavaehdotus2015 ASIA Nastolankierrätyspuisto(Huhmarmäenkaatopaikka) AsiantuntijayritysTieokaslähettääoheisenlausunnonarvoisaankäsittelyynne huomioonotettavaksiUudenkylänosayleiskaavanlaadinnassa. Erityisestipyydänkiinnittämäänhuomionuudistettuunlukuun "Huhmarmäenkaatopaikansosiaalistenvaikutustenarviointi(SVA)" s.96‐121. Lausuntoonlisäksilinkissä http://www.tieokas.fi/YVA.pdf Ystävällisintervehdyksinjalisätietojatarvittaessa Tieokas MarkkuSakariMeriluoto metsänhoitaja,erityisasiantuntija,tietokirjailija ________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Tieokasonitsenäinen,riippumatonjapuolueetonasiantuntijayritys jarekisteröitytavaramerkki. Uudenkylänasukkaitaodottaaruusuinentulevaisuus –mikäliHuhmarmäenkaatopaikkaaeitoteuteta. KuvaPumppumestarinpuisto2009‐06‐25MarkkuSakariMeriluoto. ESS2015‐03‐10(Nastola‐lehti2015‐03‐11) Avoinkirje 2015‐06‐02 Kh§1172015‐06‐22 Nastola‐lehti2015‐06‐10 Nastolankunnanhallitus PuheenjohtajaReijoSavurinne Nastolankaatopaikkahanke MeallekirjoittaneetUudenkylänTyöväenyhdistysry.jaTieokasvetoamme,että Te,arvoisaNastolankunnanhallituksenpuheenjohtaja,vaikutattesiten,että Nastolankunnanhallitusviivytyksettäkäsitteleekaatopaikka‐asianuudelleentämänkirjeenpohjalta hankevastaavaNastolankuntaperuuttaahankehakemuksenjasenkaavamerkinnätkokonaan Nastolankuntailmoittaaao.toimijoille,ettäkaatopaikkaa(ns.kierrätyspuistoa)eisijoiteta –eiUuteenkylään(VE1),eiMontariin(VE2),eikokoNastolaan. SyyhankehakemuksenperuuttamiseenonvalmistelijanatoimineenNastolankunnanhallituksen esittelijäntiedonpuutejaarviointivirhe.Suunnitelmanvahingollisetvaikutuksetovatosoittautuneet asukkaillejakunnantulevaisuudellemittavastisuuremmiksikuinhanketahotovatantaneet ymmärtää. KaatopaikkahanketuliasukkaidentietoontäysinyllättäenUudenkylänosayleiskaavaluonnoksessa viimesyksynä.Siitäalkaen,todellistenvahinkovaikutustennopeastiselvitessä,asukkaatovat tunteneetkasvavaahuoltajaahdistustahankkeenseuraamuksista.Neuhkaavatpahastija peruuttamattomastiasukkaidenelämää,terveyttäjaelinympäristöä,kokoyhdyskunnantulevaisuutta. SamaanaikaankaavatyössäyritetäänluodaUudenkyläntaajamanparempaatulevaisuutta.Siihen yhteinenmerkittäväaikaansaannoksemmeonhyvinmenestyväUudenkylänhenkilöasema,tuleva Asemakeskus.Nytuusitulevaisuusuhkaaromuttuakaatopaikkahankkeenkielteisiinvaikutuksiin kokoasukasyhteisölle. KaatopaikkahankkeenvahingollisuudenosoittavatYVA‐arviointiohjelmastaannetutlausunnot.Vain yksieliNastolankunnanhallitusolivarauksinmyönteinen,kaikkimuut45lausuntoaolivatkielteisiä. Laajimmin(121s.)haittavaikutuksetkokosiTieokkaanlausunto:http://www.tieokas.fi/YVA.pdf Kunnanhallituksenkuuluuvalvoakunnanjakuntalaistenetua.Kunnanhallituseisaasivuuttaatätä yksimielisenkielteistä,asiantuntevaatahdonilmaisuaeikätietoisestituottaaasukkailleloputonta epävarmuuttatulevaisuudestaeikämyöskääntaloudellisiamenetyksiäkaikentoiminnan lamaantuessakaatopaikkauhanalla. Esitämme,ettäNastolankunnanhallitushankehakemuksenperuuttaessaanilmoittaakannattavansa Lahdenseudunympäristölautakunnanlausuntoa,minkämukaanKujalanjätekeskuksenlaajennus (VE3)korvaamolemmatNastolanvaihtoehdottaitarkastellaantoiminnansijoittumistakokonaan muualle(VE4). Kunnioittavasti UudenkylänTyöväenyhdistysry. Tieokas merk. merk. JuhaniSillanmäki MarkkuSakariMeriluoto Puheenjohtaja Metsänhoitaja,erityisasiantuntija ESS 2015-08-19 Vaatimuksia 1. HankettaeisaatässäasiakirjassaperustelluistasyistäsijoittaaNastolanalueelle, eiUuteenkylääneikäMontariin,vaanpitäävalitaVE0elieikaatopaikkaarakenneta. 2. Hankkeenvalmisteluonkeskeytettävävälittömästitämänlausuntovaiheenjälkeen17. huhtikuuta2015jatodettava,ettäsitäeipidätoteuttaavakavienympäristö‐ja yhteiskunnallistenseuraamustenvuoksitässäasiakirjassaesitettävinperustein. 3. Uudenkylänosayleiskaavastamäärätäänpoistamaankaikkisuunniteltuakaatopaikka‐aluetta osoittavatmerkinnät,mitkäesiintyvätversiossa2014,japalautetaanyleismerkintäMkoko alueelleversion2013mukaisesti,poislukienT‐jaTP‐merkinnät,jalisätäänTieokkaan korjaamatluonnonarvomerkinnättämänasiakirjanmukaisesti. 4. AinakinUudenkylänhankealueenosaltakonsultti(hanketaho)esittääniinpaljonniinvääriä, niinpuutteellisia,niinasiantuntemattomiajaniintarkoitushakuisiatietoja,ettäkonsultin (hanketahon)työnpitääviranomaisenloppuarvioinnissakatsoaepäonnistuneentehtävässä luodaasiantunteva,puolueeton,objektiivinenarviointipohjaYVA‐prosessille. Arviointiohjelmassa(YVA‐AO)näkyypaitsikonsultin(hanketahon)asiantuntemattomuus myöstavanomainenniukastakustannusresurssistaaiheutuvakiiretyöhönpaneutumisessaja hanketahontarkoitushakuinenvaikutus.Konsulttiontavanmukaankirjoittanutsellaisen arviointiohjelmankuinmaksajaelihanketahoonhalunnuttavoitteidensamukaisestieikä suinkaanobjektiivisenharkinnanpohjaksi,koskaobjektiivistaharkintaaeiesiinny,vaan lopputulosonennaltamäärätty. 5. Pyydän.ettäyhteysviranomainenerityisenhuolellisestijayksityiskohtaisentarkastivertaa kolmealausuntoa,mitkäovatantaneet –Nastolankunnanhallitus –Orimattilankaupunginympäristölautakuntaja –Tieokas. Yhteysviranomainenvoineetehdänäistäkolmestalausunnostapäätelmätsiitä,missämäärin Nastolankunnanhallituksenlausuntopoikkeaakahdestamuustataitoisinpäin,Päätelmänsä perusteellayhteysviranomainenarvioinee,voikoNastolankuntalausuntonsajälkeenenää toimiahankkeessahankevastaavanataiyleensämissäänroolissa,etenkäänasukkaideneli veronmaksajieneduntoteuttajana. TällaisentilanteenvallitessaainoajohtopäätösvoiollavainpäätyminenvaihtoehtoonVE0ja katsoahankkeenepäonnistuneenjakaatuneenjoensimmäiseenlausuntovaiheeseen,muun muassaNastolankunnanerittäinepäasiallisen,tarkoitushakuisensekäasukkaidenja ympäristöneduttäysinsivuuttaneenmenettelynvuoksi. 6. Uudenkylänkehittämisalueet Em.perusteellavaadin,ettäHuhmarmäenkaatopaikkahankekeskeytetäänjasiihenliittyvät asiatalistetaanUudenkylänosayleiskaavanvalmisteluunerillisenäprosessina,mikä toteutetaanMRL110§:nmukaisenakehittämistarkasteluna. Vaatimusperustuusiihen,ettälyhyessäajassaUudessakylässälähialueineenonsyntynyt uhkakäynnistyäeritahoillalaajamittaistaräjäytys‐,louhinta‐,murskaus‐,maansiirto‐ja kuljetustoimintaa,mikämerkittävästiuhkaaUudenkyläntaajamanasukkaidenjaympäristön elämää. Kokonaisuudenhallintaeioletällähetkelläkenenkäänkäsissä,vaanvaatiipuolueettoman ylikunnallisenviranomaisen(Päijät‐Hämeenliitto)ohjausta.Tällöintuleehankkeiden merkittävienhaitallistenyhteisvaikutustenperusteellasovellettavaksimääräysYVAn tarpeestakaikillakaivualueillayhteisesti,eipelkästäänHuhmarmäenkaatopaikan hankealueella. Vaadin,ettäkokoem.kehittämisalueellelaaditaanluonnonympäristöjenosalta ympäristövaikutustenarviointiselvitysmyösSelkosaarenkallioillejaKolunkankaalle.Nämä kohteetonliitettäväUudenkylänosayleiskaavanluonnokseensamallaperiaatteellakuin kaava‐aluettaalunalkaenlaajennettiinbetonitehtaankohdallaNastolankirkonkylän (Nastonharjuntaajamanosan)puolelle. Päijät‐HämeenliitonantamantiedonmukaanMRL110§:nsoveltaminenTieokkaan esittämällätavallaonmahdollistaosayleiskaavatyönyhteydessä. MontarinKolunkankaankuunmaisema–UudenkyläntulevaisuudenkuvaHuhmarmäellä, Selkosaarenkallioilla...Kuva2014‐10‐17MarkkuSakariMeriluoto. YVA‐arvointiohjelmankäsittelyasiantuntijayritysTieokkaassa 13. LÄHTEET (AO-lainaukset versaalilla) Huomautuksiajakorjauksia AivansamoinkuintekeilläolevassaUudenkylänosayleiskaavassalähdetietoihinon tarkoituksenmukaisuussyistäkelpuutettuAINOASTAANviranomaistenlaatimia/ laadituttamiaasiakirjoja,joidensisältöälisäksionmonessatapauksessaohjannut viranomaisenomatarkoitusperä,mikäesimerkiksiluonto‐jaympäristöasioissavoiolla kyseenalainen. LähdeluettelostapuuttuunimenomaanUudenkylänosaltayksityisenerityisasiantuntijan Tieokkaanlaatimakattavajulkinentietoaineisto.Seonkuitenkinpitkäänollutnähtävissä sivuillawww.tieokas.fijaonmoneltaosinparempaakuinuseinminimiajassapintapuolisesti javaillapaikallistuntemustaaikaansaatuviranomaistieto.Tämälaiminlyöntieijohdusiitä, ettäTieokas‐aineistoaeiolisiollenkaanhavaittuYVA‐arviointiohjelmaalaadittaessa,vaan siitä,ettäaineistolaajuudessaanjasyvällisyydessäänosoittaahankkeentuhoisuuden luonnolle,asuinympäristöllejakokoyhdyskunnalle. SeuraavanluettelonmukaisestiTieokas‐tietoaineistoonlisättävälukuun13.Lähteet osoittamaanosaltaan,mitenpuutteellisinperusteinYVA‐AOonlaadittu: http://www.tieokas.fi/Nastola_toisin_sanoen.pdf http://www.tieokas.fi/KULTTUURIMAISEMA.pdf http://www.tieokas.fi/SAMMALSILLAN_LUONNONSUOJELUALUE_2014.pdf http://www.tieokas.fi/Lakeassuon_luonnonsuojelualue.pdf http://www.tieokas.fi/RAKENNUSHISTORIA.pdf http://www.tieokas.fi/MUINAISMUISTOT.pdf http://www.tieokas.fi/PUISTOT.pdf http://www.tieokas.fi/Lvuori.pdf http://www.tieokas.fi/Uusikyla_Master_Plan.pdf Konsultintyö Edelliseenliittyyyleinenepäkohta,ettäkonsultti–mahdollisestapätevyydestäänhuolimatta –kirjoittaaniinkuinhanketahokäskeehänenkirjoittaa.Siksimaksetunkonsultintyön uskottavuusonyleisestiottaenheikkoetenkinhankkeissa–kutentämä–missärahoittajan yksioikoisetpyrkimyksettörmäävätyhteenluonnonjaasukkaidenelinehtojenkanssa.Tässä YVA‐AO:ssasuorastaansilmiinpistävääonkonsultintyön(käsketty)tarkoitushakuisuus nimenomaanUudenkylänVE1osalta.Tällainentarkoitusperienläpinäkyvyystoisaalta osoittaa,ettäkonsulttieioleolluterityisentaitavatyössäänelikaupatessaantoimeksiantajien hankeajatustakäsketyllätavalla. Viranomaistyö Itsestäänselvääpitäisiollakaikillehankettakriittisestiarvioiville,ettävaikutusvoimainen hanketahoeikäynnistälakisääteistäYVA‐prosessiatietämättäjokaukaaennaltatarkasti lopputavoitettaan,mikäesimerkiksionkaatopaikansijoittaminenUuteenkylään. Väitöskirjatasollaontutkittu,millainenteatteriYVA‐prosessitodellisuudessaonjamiten hanketahonjaviranomaisenroolitsiinäasettuvat.YVAonEurooppaoikeutta,joten vertailukohtialöytyyympärimaanosaa.Harvoinnekuitenkaannousevatsamallatavoin laajaanjulkisuuteenkuinesimerkiksiyrityssuunnatamoottoritieViaBalticaVarsovan pohjoispuolellahalkiarvokkaanlintukosteikon.Lopultasejouduttiinkiertämäänvastoin alkuperäistäsuunnitelmaa.Kunvastusonriittävänlujajaperusteetpitävät,predestinoitu YVAjakokohankejoutuutaipumaantosiasioidenedessä.Sellaisestaonnytkysymysmyös UudessakylässäjaMontarissa. YVA‐prosessissahanketahosiistietäämitätahtoo,javiranomaisentehtäväontoteuttaatämä tahtositen,ettänäyttääsiltäkuinsäädöksiänoudatettaisiin.Hankevastaavaksion tarkoituksenmukaisestiasetettuNastolankunta,mikäparhaillaanasteleeviimeisiävirstojaan itsenäisenäjasiksitahdottomanahanketahonvaatimuksille.Nastolankunnaneitarvitsetässä enäänähdäitseäänminkäänlaisenaorgaanina,jokaolisijonkinlaisessavastuussatoimistaan asukkailleenjatoimialueensatulevaisuudelle.Nastolankuntavoivapaastitoteuttaa hanketahontahtoavaillapelonhäivääsiitä,ettäjoutuisituomituksiratkaisuistaan.Viiden vuodensuojatyöaikakunnanviranomaiselleviimeistäänpoistaakaikenvastuunvääristäkin ratkaisuistahistoriantuomittavaksi. PuolueetonviranomaistoimintaonSuomessakinihanne,mikäonromuttunuteriyhteyksissä, ihmisiähänviranomaisetkinvainovat.Nastolaontästäerityisentunnettunimenomaan Uuttakylääkohtaan.Vaikkapääpeluripiansiirtyykinsivuun,myyräntyönvaikutuksetnäkyvät kauan,mahdollisestijopalopullisestiUudenkyläntulevaisuudessa,kolmenkoulun lopettamisestaalkaen.Uudenkylänkaatopaikkaonnytviimeinenmahdollisuustappaa Uusikylä. Paljastavayksityiskohtaolijohtavankuntaviranomaisenlausumakansalaiselle kulkumahdollisuudestaMontarinkaatopaikalle.EsteeksihännäkiPietrinradassaMontarin alikulkusillan,mukaliianmatalanjäteautoille.Kuitenkinsiitäkulkeesujuvastisorarekkojen ralliKolunkankaalle,olihankuntaitsesopinutLiikennevirastonkanssaalikulkukorkeudeksi 4,2m.Valtatiesiltojenalikulkukorkeus–esimerkiksiVillähteellä–on4,4m.Jostarvisniin parindesimetrinhöylääminenPysäkintienpinnastavaatiipuolenpäivänkonetyönvaikka jätemammutinkulkeaali.Varomatonlausahduspaljastivastuullisenvirkamiehen tarkoitusperän–kaatopaikkaUuteenkylään–jaromuttisilläkohdinpuolueettomuuden illuusionkauanetukäteen. Semantiikka Kierrätyspuisto YVA‐AO:ssakukkivateufemismitelikaunistelevatkiertoilmaisetennennäkemättömällä tavalla.Kierrätyspuisto‐hakusananensimmäinenpoimintatoitämänkirjoittajaneteen Keravankaatopaikankotisivut,mitkäeivätjättäneetepälyksensijaa,millaisestatoiminnasta kaikessalaajuudessaanolisikysymys: Hakusanan"kierrätyspuisto"ensimmäinenGoogle‐osuma: Nastolastaonjokarmeaesimerkkitämänkaltaisenkaatopaikkabisneksentäydellisestä epäonnistumisesta.2000‐luvunlopullakuntaräjäyttijalouhikalleinkustannuksinVillähteen asemanviereenRitomäenteollisuusalueen.SinnesijoittuiStenan"kierrätyspuisto", todellisuudessakaatopaikka,minkäympäristöhaitatsaivatasukkaatkyllästymäänja häätämäänpiittaamattomanlaitoksenpoiskylästäjakokopitäjästä–Kujalanjätekeskukseen. Vieläsyyskuussa2014Uudenkylänosayleiskaavaluonnoksessaao.kaavamääräyskuului: "Uusitaiolennaisestimuuttuvajätteenkäsittelualue/Selvitysalue.Alueellevoidaansijoittaa jätteenhyötykäyttöönjakierrätykseenliittyviätoimintoja.Aueelleeisallita yhdyskuntajätteenloppusijoittamista."Ensimmäisessäyhteydenotossanihanketahon (LADEC)edustajaanhäneltälipsahtimeilivastaukseen,ettämyösjätteenloppusijoittaminen tuleekysymykseen:"Nastolaanollaansuunnittelemassakierrätyspuistoa,jossakuvaamasi kaatopaikkaonvainyksitoiminto." Kirviä UudenkylänasemanseudunhistoriallisesssakeskustassasijaitseeKirviönkantatilankeltainen taloentisenKuivannontien(Asemantien)jaHedelmätienvieressä.Senmukaanonnimetty ympäröiväUudenkylänpeltojenaukeanimelläKirviä.Konsultiltaosoittaahuomattavaa luovuuttanimetäUudenkylän(Huhmarmäen)kaatopaikanalueKirviänkierrätyspuistoksi. Sanaparissaonkaksiosaa,mitkäovatpaikkakuntalaisilletuntemattomia.Kierrätyspuistosta eijuurikukaan–enminäkään–tiennytennestäänmitään,kunnesoikeaksihakusanaksi paljastuikaatopaikka.Kunsitäalunalkaenkäytinkirjoituksissa,Huhmarmäenkaatopaikka vakiintuinopeastiyleisöntietoonjayleiseenkäyttöön. KenenkäänuusikyläläisenenolekoskaanmistäänkuullutkäyttävänpuheessaKirviä‐ ilmaisua.Kirviäntorpparikyläsijaitsi1800‐luvullajuuritäälläEnsimmäisenSalpausselän etelänpuoleisellaalueella,päivänpaisteenpuolella,kunheidäntyöpaikkansajossakin UudenkylänneljästäkartanostasijaitsiharjunpohjoispuolellakeskiaikaisenHeinolantien vaikutuspiirissä.PietarinradanjaUudenkylänasemanvalmistuttua1870Kirviäntorpparikylä alkoivaipuahistoriaan,kunuudenajanliikekeskuskehittyiasemanseudulleentisestä paikastaanHeinolantienVanhankartanonryhmäkylästä.Kentiespaljonkinajatustyönvaivaa tuottanutkonsultinsemanttinenluomusherättäisiuusikyläläisissälähinnäsääliväähuvitusta, elleisentakanaolisiniinvakavaasia. Kirviä‐nimityksenkäytölläontässäkonsultilla(hanketaholla)vainyksiperuste:häivyttää taka‐alallesetosiasia,ettäHuhmarmäenkaatopaikkasijaitsisiaivanUudenkylän asemanseudunkeskustanvälittömässäyhteydessäjaMontarinVE2:nkanssa4000–10000 asukkaannauhataajamanhaittavaikutustenpiirissä.Uusikylä‐sanaakartetaankäyttämästä AO:ssasuorastaansairaalloisentarkasti. Hallintomenettelynvirheet:Huhmarmäenkaatopaikkahankkeentulojulkisuuteen Alustaalkaenhankettaleimasivatsalailujaväärättiedot. AllekirjoittanuthuomasijotakinolevantekeilläNastolankunnanhallituksenesityslistasta 1.syyskuuta2014: NASTOLAN UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA, KAAVALUONNOS 29 2.3.11Erityistoiminnat Osayleiskaava‐alueenluoteisosaanKirviänalueelleeritasoliittymäntuntumaanonalustavasti harkittuuudenkierrätyskeskuksensijoittamista." LähtökohtaolisiisPäijät‐Hämeenmaakuntaohjelma,sentoimeenpanosuunnitelma2015– 2016sekäsiihentarvittaviensuunnitelmienlaatiminenjarahoituksenhankkiminen. Kunniltapyydettiinhanke‐esityksetviimeistään1.syyskuuta2014,siissamaan päiväänklo15mennessä,jolloinkunnanhallituskäsitteliasiaakokouksessaan(illalla)! Päätösesityksenmukaantekninenjohtajavalmisteleekierrätyspuistontoteuttamisenvt12 Uudenkylänliittymänläheisyyteenrahoituksineenjaliikennejärjestelyineen. Hankesiisesiteltiinkunnanhallituksellevastasenjälkeenkunseolijotoimitettu Päijät‐Hämeenliittoon. PäättäjäteivätNastolassayleensämitenkäänpuutuvirkamiestenesityksiin,eipienissäeikä isoissaasioissa.Tässäolisiollutpaikkapuuttua,muttasellainenviranomaisenhäirintäei kuulunastolalaiseenpäätöksentekokulttuuriin. Otinyhteyttäasiastalähimpäänvaltuutettuun,jokavainvalitteli,etteiväthesaajuurimitään tietoamuutenkaan,juuriem.syystä,siisettäpäättäjilläeijuurioleosuuttasiihenmitä Nastolassapäätetään. Tiedotusvälineissähankettaeiluonnollisestikaankäsitelty.Kuntaeisiitätiedottanut,koska Nastolankuntaeikäytännössätiedotakoskaanmistäänmitään,eihänNastolassaedesole tiedotuksenvastuuhenkilöätaiorganisaatiota. "Alustavaharkinta"sujuiennätysvauhtia,silläjo11päiväämyöhemminkaavamerkintä kaatopaikastasisältyiallekirjoitettuunUudenkylänosayleiskaavaluonnokseen. 4.marraskuuta2014esiteltiinUudenkylänosayleiskaavan2.luonnos,mikäolipäivättyjo 11.syyskuuta2014.Uusikyläläistenjärkytykseksikaavakarttaanolivuodentakaisen 1.luonnoksenjälkeenilmestynytHuhmarmäenkaatopaikkaaosoittavamerkintä liitännäisalueineen: Kaavamerkintä: Uusi tai olennaisesti muuttuva jätteenkäsittelualue /Selvitysalue. Alueelle voidaan sijoittaa jätteen hyötykäyttöön ja kierrätykseen liittyviä toimintoja. Aueelle ei sallita yhdyskuntajätteen loppusijoittamista. Kaavamerkinnät,Uudenkylänosayleiskaavanluonnos22015‐09‐11. Kaavaluonnosolisiispäivättyvalmistuneeksi11päivääsenjälkeen,kunem. kaatopaikkahankeoliesiteltykunnanhallitukselle. Minkäänlaistatiedotustataimuutaselvitystäkuntalaisillekaatopaikkahankkeesta Nastolankuntaeiantanutennenkaavanesittelytilaisuuttasenkahdenkuukauden aikana,mikäkuluikunnanhallituksenpäätöksestäeikäsenlähespuolentoista kuukaudenaikana,mikäkuluikaavaluonnoksenvalmistumisestasenesittelyyn kuntalaisille. Kysymyksessäonkuitenkinkokoyhdyskunnantulevaisuuteenjaelinkelpoisuuteenmitä suurimmassa,suorastaanratkaisevassamäärinvaikuttavavakavaasia–kutenedellisen edellinenkyläyhdistyksenpuheenjohtajaluonnehti. Nastolankuntatoimivarmastikiitoksenansaitsevallatavallahanketahonjuoksupoikana onnistuenlähestäydellisestisalaamaansuurhankkeenläheskokovalmisteluajan.Tällainen toimintaylittääkirkkaastikaikkihyvänhallintotavanoikeudellisetseuraamukseteri lainsäädännöissä.Nastolankuntapeluri‐kunnanjohtajanjohdollalaskiselvästisenvaraan, ettäliittyminenLahteentoteutuu,jolloinenstisenNastolankunnanoikeudellinenvastuu raukeaa,tekikuntamitätahansa. Välittömästikaavaesittelyn4.marraskuuta2014jälkeenTieokasantoiNastolankunnalle 15.marraskuuta2014päivätynlausunnonmuunohessaerikseenHuhmarmäen kaatopaikasta.Vaatimukseenolikoottuargumentithankkeentorjumiseksiennenkaikkea ympäristösyin: Vaatimus HuhmarmäenkaatopaikkaaosoittavamerkintäEJ/setuleepoistaajaalueellepalauttaa luonnoksen2013merkintäM.AlueUudenkyläntaajamankeskustassaeisovellu kaatopaikaksikaikkineympäristöhaittoineen:melu,liikenne,kulkueste,epäsiisteys, imagohaittaym.Ulkoapäin(LADEC)asukkaitakuulemattaaloitettuvalmisteluon keskeytettäväheti.KaavassaonturvattavaUudenkylänasukkaidenkulkuyhteysja mahdollisuuskäyttääHuhmarmäen–Lakeassuonaluettamonipuoliseenvirkistykseenja luonnonharrastukseen.Ensiksialuesuljettaisiin:kolmemetriäkorkeajalähes4kmpitkä panssariverkkoaitanoin40halaajuisenalueenympäri.MyösUudenkylänliittymän Lakeassuonpuronteollisuusalue,minkähalkikulkukäytaajamanjaHuhmarmäen– Lakeassuonvälillä,onmuutettavaM‐alueeksiluonnonarvoineen.Lisäksiontäydennettävä ekologinenyhteysUudenkyläntaajamanpohjoispuoleltaHuhmarmäen–Lakeassuonalueelle. Tiivistys EsitettykaatopaikkasijaitseeHuhmarmäen–LakeassuonalueenvieressäOrimattilanpuolella välittömästiNastolanrajan,entistenUudenmaanjaHämeenläänienrajantakana.Tämä sijaintiontuottanutkiistojavuosikymmeniä,silläOrimattilanmaatalouspitäjässäei poliittistensuhteidenvuoksitunnetaluonnonarvojaeikäluonnonsuojelua,eietenkään pohjoisessaäärilaidassa,missämikäänluontoatuhoavatoiminta,kutenKolunkaankaan louhoksellaLakeassuonvieressä,eihaittaa. SiksiUudessakylässäonjouduttuvuosikymmentenajantaistelemaanluonnonarvojen puolesta,joidenmerkitystäOrimattilassaeiolekoskaanymmärretty.Joskusonepäonnistuttu, kutenKolunkankaanhirviömaisemaosoittaa,muuallakuitenkintähänastionnistuttu.Jälleen onedessäuusitaistelu,kunrajantälläpuolenkaatopaikallahalutaanhakata,ojittaa,räjäyttää, louhia,murskata,läjittää,polttaaasukkaidensilmienedessä. Ensimmäisessäympäristötaistelussajo1970‐luvunalkupuolellayksityinenasiantuntijatyö (myöh.Tieokas)pelastimaakunnallisestimerkittävänLakeassuonmetsäojitukselta suurimmaksiosaksi.SenjälkeenLakeassuoonollutPäijät‐Hämeenmaakuntakaavassa maakunnallisestimerkittäväluonnonsuojelualue.Senluonnonarvoterityisinelajeineenon vuosikymmentenaikanaselvitettytarkoinainutlaatuisinkirjallisinjavalokuvadokumentein. Uudenkylän4000asukkaantaajamanjaLakeassuonvälissänouseeHuhmarmäki, Uudenmaanmaakunnankolmanneksikorkein(149,44m)vuori.HuhmarmäkionUNESCOn maailmanperintökohde,osahistoriallistaStruvenmaanmittausketjuahalkiEuroopan MustaltamereltäJäämerelle.1990‐luvunalkupuolellahankeräjäyttää,louhiahautakiviksija murskatasepeliksiHuhmarmäkinostivaltakunnallistahuomiotaherättäneen kansalaistaistelun,mikäulottuiministeritasolleasti.Kansalais‐jaasiantuntijatyöntuloksena Huhmarmäkisäilyi,kunnesnytLADECjaNastolankuntayrittävätsulkeaHuhmarmäen– LakessuonalueenUudenkylänsuunnastakauttaaltaan. VireilläonsamanaikaisestitoinenkintuhoisahankeSelkosaaressa,Uudenkylänkaavan länsipuolella,vastapäätäHuhmarmäen–Lakeassuonluonnonsuojelualuetta,eteläpuolellaja lyhyelläetäisyydelläUudenkylän–Nastolankirkonkylänvälisestäyhtenäisestätaaja‐ asutuksestatuhansineasukkaineenjatoimintoineen.Uuteenkyläänrajoittuva,monintavoin arvokaskalliometsäaluesiirretään(2015)maanvaihdossaOrimattilastaNastolaanjapyritään senjälkeenvälittömästihyödyntämään.Kiviaineksenräjäyttäminen,louhintajamurskaus aiheuttaisivatvuosiakestävänmelu‐,tärinä‐,pöly‐jaliikennehaitanNastolannauhataajaman keskeisimpäänosaan,etenkinUudenkylänasemanseudun–liikekeskuksenalueelle. Onsiisnähtäväkokonaisuus,mistäHuhmarmäenkaatopaikkaUudenkylänosayleiskaavassa onvainyksiosa.Kokonaisuudenhallintavaatiimaakunnallistajaylikunnallistatarkastelua, kansalaistenosallistamistajaehdottomastipuolueetonta,asiantuntevaaarviointia,miten sovitetaanyhteenmerkittävienluonnonarvojenturvaaminenjayksityinenvoitontavoittelu, jälleenkerran.Tällähetkelläkokonaisuuttaeinäekukaan,eiainakaanviranomainen, paikallisenasiantuntijakuitenkinparhaansamukaan. TieokasvaatimyösmuodostettavaksierityisenHuhmarmäenselvitysalueen,koskaalueella esiintyimuitakintuhoisiahankkeitayhtaikaa: Ennenkaavaprosessinetenemistäpidemmälletuleesiishetitehdäselvitys,mikäkäsittää kokoedelläkäsitellynalueenjarajataanallaolevassakartassanimelläHUHMARMÄEN SELVITYSALUE.Ennentämänselvityksentekemistä,mihinkeskeisestiosallistuvatpaikalliset asukkaatjaasiantuntijat,Uudenkylänosayleiskaavanjatkovalmistelueiolemahdollinentaise joutuukriittiseentarkasteluun.Jonytvoidaannähdä,ettätähänmennessäannettutieto hankkeenperusasioistavähätteleetoiminnanympäristöllejaasukkaillevahingollista luonnettaeikälainkaanotahuomioonkohdealueenkokonaisuuttasuurentaajaman keskustassa. INDEKSIKARTTASELVITYSALUEESTA Uudenkylänkehittämisalue TämänjälkeenTieokaslaajensivaatimuksenselvitysalueestaMRL110§:nmukaiseksi Uudenkylänkehittämisalueeksi,mikäesitetäänkokonaisuudessaanseuraavillasivuilla: PäijätHämeenliitolle VAATIMUS 2015‐02‐15 Uudenkylänkehittämisalue UUSIKYLÄ MASTER PLAN Vaadin,ettäPäijät‐HämeenliitonjohdollatäydennetäänPäijät‐Hämeenmaakuntakaavanja Uudenkylänosayleiskaavanluonnosvaiheenvalmisteluasiten,ettäosastakaava‐aluetta muodostetaanrakennetunjaluonnonympäristönUudenkylänkehittämisalue(MRL110‐ 112§)tässäesitettävinlähtökohdinjaperustein.Lahtitarkoittaa2016alustamuodostettavaa kuntaa(Lahti+Nastola).Korostuksetovatkirjoittajan. Kehittämisalueenmääritelmä(MRL,tiivistys) Kuntataiuseampikuntayhdessä[tässä:Lahti+Orimattila]voivatmääräajaksi,enintään 10vuodeksi,nimetärajatunalueenkunnastakehittämisalueeksi. Kehittämisaluevoiollarakennettutairakentamatonalue, –minkäuudistamista,suojelemista,elinympäristönparantamista,käyttötarkoituksen muuttamistataimuutayleistätarvettakoskevientavoitteidensaavuttamiseksierityiset kehittämis‐taitoteuttamistoimetovattarpeen; –mikäsijaitseeraideliikenneasemanläheisyydessä,josalueenrakentamisentai uudistamisentavoitteetjakehittämistarpeetovatasemantoteuttamisestajohtuen muuttumassa. Päätösnimeämisestä(MRL,tiivistys) Kehittämisaluevoidaannimetäyleiskaavanlaatimistataimuuttamistakoskevan päätöksenyhteydessätaimyöserillisenä.Päätöskuntienyhteisenkehittämisalueen nimeämisestävoidaantehdäedellämainituissatilanteissa. Päätöksestätuleeilmetä,mitäerityisjärjestelyjäkehittämisalueellasovelletaanja perusteetniidensoveltamiselle.Joskunnallataikunnillaontarkoitusesittääalueelle suunnattavaksivaltionerityisiätukitoimia,ennenpäätöksentekemistäonpidettävä viranomaisneuvottelu.Päätöskehittämisalueeksinimeämisestäeisyrjäytäkaavan laatimiselletaisensisällölleasetettujavaatimuksia. Kehittämisalueellesuunnataanerityisiätukitoimiasenmukaankuinniistävaltionosalta asianomaisenviranomaisenkanssaerikseensovitaan. Uudenkylänkehittämisalue VaatimusUudenkylänkehittämisalueestakaavoituksessasisältääkaksiosaaMRL:nsäädösten mukaisesti,nimittäin 1)Luonnonympäristönkehittämisalueja 2)Rakennetunympäristönkehittämisalue. VälittömänäkiireellisenäpontimenaLuonnonympäristönkehittämisalueelleon Uudenkylänkolmenlähialueen–Huhmarmäki,SelkosaarenkalliotjaLakeassuon purolaakso–akuuttiuhkajoutuaräjäytyskohteiksikaikkinetuhovaikutuksineen Uuteenkylään.KaksiensinmainittuasijaitseeOrimattilanpuolellaUudenkylän maarekisterirajaavasten,joskinSelkosaarenkalliotonpäätettysiirtääUudenkylänpuolelle. Hallinnollinenjatoiminnallinenkokonaisuusonsekavaeikätällähetkelläeikänäkyvässä tulevaisuudessakenenkäänkäsissä,eiainakaanNastolaneikäOrimattilan.Lahtituoaikanaan toisenmittakaavanhenkisetjaaineellisetvoimavaratkäsitellävaikeitakinasioita.Sitäennen onkiireestääluonnonympäristöntuhojasiitäasuinympäristöllejaluonnollekoituvathaitat. Tässätilanteessa,kunsamansisältöinenvaatimusonjuuriesitettymyösKorkeimmalle hallinto‐oikeudelle,vaadinUudenkylänasukkaana,ettäpuolueetonasiantuntijataho kumppaniensasekäasukkaidenkanssaryhtyyjohtamaanjaohjaamaanaluekehitystäkohti Uudenkylänparempaatulevaisuutta. LiitekarttojenmukaisestiUudenkylänkehittämisalueeseensisältyyosia(nykyisestä) NastolastajaOrimattilasta.YlikunnallisenkehittämistyönjohtoontarvitaanPäijät‐Hämeen liittotukenaanvaltionaluehallinnonsektoriviranomaisetEtelä‐SuomenAVIsekäHämeenja UudenmaanELYsekäosallisinajaomanasuinseutunsaasiantuntijoinaUudenkylänasukkaat. LähtökohdaksiesitetäänseuraavassatiivistysLahdenjaNastolanyhdistymissopimuksesta: Kokoaluettakehitetääntasapuolisesti.Tämämahdollistaasekäelinkeinojenettä asumisentasapainoisenkehittymisen...Vahvaaluerakennemahdollistaaverkoston,jolla turvataanjulkistenjayksityistenpalvelujensaavutettavuusalueeneriosissa.Verkoston osakeskustenvälillejärjestetääntoimivajulkinenliikenne.Tähänluoerityisenhyvän mahdollisuudenLahti–Uusikylä‐rataosajasenjunaliikenne. UudenLahdenyhdyskuntarakenteenrunkonaon...Lahdenkauttakulkevarautatie PietaristaHelsinkiinjaTampereelle.UudenLahdensisäinenliikenneverkkosekä elinkeino‐jaasuinalueetonhyvärakentaanykyistäselkeämminPietarinradan varaanjahyödyntääsenäintäysimääräisesti.Nastolannauhataajaman yhdistäminenjaelinvoimanlisääminenonkinuudenLahdenkehityksen avainkysymysjamahdollisuus. Yhdyskuntarakenteensosiaalisesti,taloudellisestijaympäristöllisestikestävä kehittäminenluopohjanyritystoiminnanedellytyksillesekäasukkaidenviihtyisälle elinympäristölle. Huomautus Näineiolisivoitukirjoittaaeikäsopia,elleikansalaistaisteluolisisaanutaikaan– Nastolankunnanvastahangastahuolimatta–Uudenkylän(jasamallaVillähteen) henkilöasemia,Uudenkylänkokoyhdyskunnanrakenteenjaliikenteen kehittämissuunnitelmaa(Asemakeskus–Logistiikkakeskus)jayksityisestä suunnitelmasta(Tieokas)käynnistynyttäLahdenseudunlähiliikennependelinUusikylä– Lahti–Järvelätoteutusselvitystä(Päijät‐Hämeenliitto).Ilmanasukkaitajaviihtyisää, hyvinpalvelevaaelinympäristöätulevaisuuseitoteudu. Uudenkylänkehittämisalueenkokonaisuusjaosat(kartat) 1)Luonnonympäristönkehittämisalue Huhmarmäenkaatopaikka,aiotuttaitoteutuneettoimet: –räjäytys,louhinta,murskaus,maansiirto,kuljetus,rakentaminen,aitaus,läjitys –lisätiedot:http://www.tieokas.fi/KAATOPAIKKA.pdf LakeassuonpuronT‐alue –räjäytys,louhinta,murskaus,maansiirto,kuljetus,rakentaminen,aitaus –lisätiedot:http://www.tieokas.fi/T‐alue.pdf HuhmarmäkijaLakeassuo –HuhmarmäkionUNESCOnmaailmanperintökohde –Lakeassuoonmaakuntakaavanluonnonsuojelualue –molemmatjäisivätaitaustentaaksekokonaantavoittamattomaksiUudestakylästäkäsinja niidenluontohäiriintyisipahoin –lisätiedot:http://www.tieokas.fi/Lakeassuon_luonnonsuojelualue.pdf Selkosaarenkalliot –räjäytys,louhinta,murskaus,maansiirto,kuljetus,rakentaminen,läjitys –valitusKorkeimpaanhallionto‐oikeuteen2015 –lisätiedot:http://www.tieokas.fi/Selkosaarenkalliot.pdf Vanhakaatopaikka –vaihtoehto1Huhmarmäenkaatopaikalle:Päijät‐Hämeenmaakuntakaava(luonnos2014): NA5Nastolanvanhankaatopaikanmaanvastaanottoalue,missäontarpeitalisätäjätteiden kierrätys‐jahyötykäyttöönliittyväätoimintaa. Kolunkangas –räjäytys,louhinta,murskaus,maansiirto,kuljetus,läjitys(toiminnassa) –vaihtoehto2Huhmarmäenkaatopaikalle Piiankallio –UOYK:nluonnosuojelualue. Uudenkylän kehittämisalue – luonnonympäristö ® Karttamerkinnät Uudenkylän liikekeskus 5 Vanha kaatopaikka 3 1 Uudenkylän Asemakeskus 4 2 3 2 1 4 Kehittämisalue: MRL 110 § 1 Orimattila Nastola (Lahti) 1 Huhmarmäen kaatopaikan räjäytysalue ja vaihtoehto: 5 Vanha kaatopaikka 2 Lakeassuon puron T-alueen räjäytysalue 3 Selkosaarenkallioiden räjäytysalue 4 Kolunkankaan räjäytysalue 1 Lakeassuon luonnonsuojelualue 2 UNESCOn maailmanperintökohde: Huhmarmäki 3 Lakeassuon puron luonnonsuojelualue 4 Piiankallion luonnonsuojelualue Uudenkylän kehittämisalue – rakennettu ympäristö Piiankallion teollisuusalue ja -raide Teollisuusraide Uusikylä-Nastola Rauten raide Uudenkylän Asemakeskus Uudenkylän logistiikkakeskus ® Henkilöasema Uusikylä-Itäinen Uudenkylänkatu 11 3 9 8 10 1 4 Asutusalueet 1 Kanervanharju 2 Uusiharju 3 Turranmetsä II 4 Asemakeskus 5 Puutarha 6 Harjunrinne 7 Kähäränmaa 8 Sipilänmäki 9 Päivärinne 10 Kevätinmäki 11 Pönnölänmäki 1 2 Henkilöliikenneinfra Tavaraliikenneinfra 7 5 1 1 6 Valtatie 12 linjaus Uusikylä 2)Rakennetunympäristönkehittämisalue Henkilöliikenneinfra –lisätiedot:http://www.tieokas.fi/Aineisto1.pdf Uudenkylänhenkilöasemat –UusikyläH(nykyinenhenkilöasema) –Uusikylä‐Itäinen(pääteasemalähiliikennependelissäUusikylä–Lahti–Järvelä) –muutlähiliikennependelinasemat(Uusikylä‐Läntinen[Selkosaari]jalänsisuuntaan) Uudenkylänkadunrakentaminen UudenkylänAsemakeskus(nykyinenUusikyläH). Tavaraliikenneinfra –lisätiedot:http://www.tieokas.fi/Aineisto2.pdf Uudenkyläntavara‐asemanratapihankansainvälinenyhdistettyjenkuljetusten logistiikkakeskus TeollisuusraideUusikylä‐Nastola –Rautenteollisuusalueja‐raide –Piiankallionteollisuusalueja‐raide –Uponorinteollisuusalueja‐raide –Varikon–Wipakinjateollisuusalueja‐raide –Kuivamaidonteollisuusalueja‐raide –Nastolanseisakkeenteollisuusalueja‐raide. Valtatie12Uusikylä–Arola(–Kouvola) –uusilinjausUudestakylästäitäänsäilyttääAlimmaistenpellotjaMAALI‐alueen(s.16–18) –lisätiedot:http://www.tieokas.fi/Uusi_Kouvolantie.pdf Uudetasutusalueet 1 Kanervanharju 2 Uusiharju 3 TurranmetsäII(Sillanmäki) 4 Asemakeskus 5 Puutarha 6 Harjunrinne 7 Kähäränmaa 8 Sipilänmäki 9 Päivärinne 10 Kevätinmäki 11 Pönnölänmäki. Uudenkylänosayleiskaavantilanne Uudenkylänosayleiskaavaprosessintähänastinenaikaosoittaa,ettäNastolankunnantavoite onsaadaaikaankamreerikaavavieläennenkuinkuntaloppuu.Kamreerikaavatarkoittaa, ettäkaavatehdäänhalvallanopeastipiittaamattasensuuremminlaadustajasisällöstä. AsukkaidentoiveitaherättäneenUudenkylänosayleiskaavanvalmistelunniukkaresursointi epäilyttialustaalkaen.Työnaikanaepäilytovatvahvistuneetjakonkretisoituneet. Kansalaistoimintaontähänmennessävaikuttanutsuurestikaavaluonnokseeen,muttasilläkin onrajansa.Tärkeitäparannuksiajaolennaisiaselvityksiäonsaatuaikaanvainsitkeällä vaikuttamisella,suorastaanpakottamisella. Kansalaisvaikuttaminenasukkaidenjokapäiväisenelämänympäristö‐,liikenne‐ja kouluasioissaonUudessakylässäjoperinne.Nytsitätarvitaanenemmänkuinkoskaan. Kaavavalmistelunpuutteeteivätjohdukäskettyätyötääntekevistäkaavoittajista,vaansiitä, ettäNastolaalkuaankinsupistiUudenkylänkaavoituksentavoitteetminimiin.Kaavoitustoimi kykeneenykyiselläänkäytännössähoitamaanvainjuokseviaasioita,ennenkuinLahden voimavaratsaadaankäyttöön. HallintoisännästäriippumattayleiskaavakuitenkinvaikuttaaUudenkyläntulevaisuuteen lähimmänsukupolvenajan.Asukkaillekaavaeioleyhtäyhdentekeväkuinviimeistävuottaan kituvalleNastolankunnalle.Kaavaluonnosontäynnämiinoitteita,mitkälauetessaan pitkittävätkaavanvalmistumisenkauaseteenpäin. Uudenkylänyleistilanne NastolankuntaonjosukupolvenajantavoitteellisestipainanutalasUudenkylänpalvelujaja kehittymissedellytyksiä.Viimeksikunnansivistystoimitekimerkonomipäätöksensulkea äkillisesti,harkitsemattomastijasuorastaanteurastuksenomaisestiUudenkylänkolmekoulua (ala‐aste,peruskoulujayläaste).Merkonomipäätöstarkoittaavajavaiseentietoonjataitoon sekäatavistiseenintuitioonperustuviatoimia.[Kirjoittajavalmistuimerkonomiksi alaikäisenä,17‐vuotiaana,parhaanasaavuksenahetkellinenkymmensormijärjestelmäntaito]. OnnetonkoulujenlopettamispäätöspudottiUudenkylänasuntojenjaasuinpaikkojenarvoa arviolta20%.Yksityisetmenetykseteivätvaikutakunnanlaskelmiineivätkä merkonomipäätöksiin.Ympäristölletuhoisathankkeetpudottaisivatarvojahelpostitoiset 20%.VallitsevalounaistuulilevittäisiHuhmarmäenkaatopaikanjaLakeassuonpuron teollisuusalueensekäSelkosaarenkallioidenräjäytysalueenmelunjahajunUudenkylänkoko asemanseudullejaliikekeskukseen."Osta asunto aseman vierestä Kanervanharjusta, lisänä lemu!" NykyisenkadunnimenLemuntievoivaihtaavanhaltakaatopaikalta Piiankallion‐jaUudenkyläntiellejne.Liikekeskuksenkivitaloissakaikuukilkekivasti kesäilloin. Joskäynnissätaivireilläolevaanluonnonympäristöntuhoamiseentoisaaltajatodellisten kehittymisedellystystenluomiseentoisaaltaeivoimakkaastitartuta,esimerkiksiUudenkylän asemanseudunerinomaisetnykyisetjauudetasutusalueet–kutenKanervanharjuja Uusiharju–muuttuvatmielikuvissaasuinkelvottomiksitaikartettaviksi.Paikallinengrynderi laskeejonytnäppärästihylkiötaajamanasuntoihinreilunUusikylä‐alennuksen. Nastolaonhukannutmerkittäviäkansallisiavoimavarojanäivettämällätietoisesti Uudenkylän.Asemanseuduntaajamaolivieläsukupolvisittenpitäjänelinvoimaisinkeskus, palvelutasoeräsPäijät‐Hämeenparhaimmista.Tilalletulinimestäänalkaentäydellisesti epäonnistunutUudenkylänkolmasliikekeskus,ns.Rakokivi.Senpalvelutkuntasittemmin hajauttipakkomielteisessätieliittymienkaavoituksessamuunmuassaKauppakaaren liittymähelvetintaakse.Viimeisimpänäsinneentistenasiakkaidensaulottumattomiinsiirtyy Lidl,kuntekninenlautakuntaensintaivuttimaankäyttö‐jarakennuslakiakuinrautalankaa. Uudenkylänliikekeskuksenmuutkinpalveluyrityksetlopettavatkiihtyvällävauhdillajopa kirpputorejamyöten.KilpailunLidlinjälkeenlauettuaS‐jaK‐monopolikaupatvoivatvapaasti nostaahintojaankiitoksenauusikyläläisille,kauttaaikainmerkittävimmilleasiakkailleen. NimittäinElementintienlänsipuolelta,Uudenkylänmaarekisterirajantakaa,yksikäänsieluei suuntaaasioilleitäänvaanlänteen,kauppauskonnonmukaanKarismaantaiPrismaan. NastolapuhuuperättömiänauhataajamankaupunkikeskuksestajohtaenharhaanPäijät‐ Hämeenliitonkin. NauhataajamantasapuolisenkehittämisenstrategianpaikatpyyhkiviimeistäänUudenkylän kolmenkoulunlopetuspäätös.RakennuspaikkojenkaavoitusonkarttanutUuttakylääkuin spitaalistenpesää,vaikkataajamaontäynnäaurinkoisiakovapohjaisiatonttimaitalähellä luontoa.UudessakylässäovattarjollaNastolanloistavimmatliikenneyhteydet.Mitä suuriarvoisinonsitäymmärtävälle600vuodenaikanakypsynytviehättävä,ihmisenkokoinen Uudenkylänkulttuurimaisematarinoineen: http://www.tieokas.fi/KULTTUURIMAISEMA.pdf http://www.tieokas.fi/RAKENNUSHISTORIA.pdf http://www.tieokas.fi/MUINAISMUISTOT.pdf http://www.tieokas.fi/PUISTOT.pdf MuttakunrakennuspaikatovatUudessakylässä,Nastolalleniidenkaavoituseikäy, seeikertakaikkiaankäy,eikäasennettatarvitseasukkailleedesperustella.Valonpilkahduskin sentäännäkyypaikassa,mikäensimmäisessäkaavaversiossaolivainvalkoinenläiskäennen Tieokkaanvaikuttamista.Uudenkyläntavara‐asemanratapihankansainvälisenyhdistettyjen kuljetustenlogistiikkakeskuksentoimintajatkuujakehittyylajissaanainoanaPäijät‐ HämeessäjakokorataosallaHelsinki–Kouvola.Nastolanpönäkätteollisuussatraapit, Pietarinmafianhallitsemienrekkafirmojenparhaattoverit,eiväthaluakaantietäämitään ympäristoystävällisestäraideliikenteestäeikäympäristöstäyleensä. Yhteenveto Kuntienyhdistyminenjatoisaaltakuntarakenteenhajanaisuus(Orimattila)vaatiisaamaan aikaantämänaloitteenmukaisenkokonaistarkastelunjaratkaisun,mihinNastolallaeiole voimavaroja,näkemystäeikäedeshalua.Kuitenkinsäädöstenmääräämänäkunnanon otettavahuomioonmyösyleinenjayhteinenetu:asukkaidenterveys,turvallisuus,viihtyvyys, hyvinvointijaomaisuudensuoja. KaikenmuunvaikuttamisenlisäksiedessäonvaikeatievyöryttääUudenkylänidentiteetti maarekisterirajalleElementintiellejaUudenkylänpostinumeroaluesieltävastakkaissuuntaan samoinkuinonnettomanRakokivi‐käsitteenhäivyttäminenhistoriaan: http://www.tieokas.fi/Nastola_toisin_sanoen.pdf OnneksinäissäkääntavoitteissaNastolankuntahallintoeienääoleeste. Ystävällisintervehdyksintoimiavarten Tieokas MarkkuSakariMeriluoto metsänhoitaja,erityisasiantuntija Onnenlaakso Puutarhatie24A18 FIN‐16100NYBY‐UUSIKYLÄASEMA m.+358456519808 markku.meriluoto(at)tieokas.fi www.tieokas.fi Y‐tunnus1516503‐5 Alv.rek. Tieokasonitsenäinen,riippumatonjapuolueetonasiantuntijayritys jarekisteröitytavaramerkki. Kuva 4-1. Hankealueen sijainti VE1 (Kirviä). LopullinenkauhuskenaarioHuhmarmäenkaatopaikastapaljastuivastaYVAAO:sta,mikäon päivätty2015‐02‐15jaesiteltytyrmistyneilleasukkaille2015‐03‐03(kartta4‐1, täydennetty). TaajamastakatsoenHuhmarmäeneteenkohoaisisamankorkuinen(150m)Huhmarmäen jätevuoripeittämäänkokonykyisennäkymänUudestakylästäHuhmarmäenlakimetsään.Yhtä järkyttäväonsuunnitelmakaatopaikanlaajennusvarauksestaPietarinradanjavaltatienväliin. Setuhoaisiuseitaluonnonsuojelualueita.Keskellävaihtelevaametsä‐,suo‐jakalliomaastoa räjäyttäminen,louhiminen,maansiirtojakuljetusolisiilmiselvästikäsittämättömänvaltavaja kallistyö. KokovuosikymmentenmittainentuhoamistyösijoittuisikaikenlisäksiaivanUudenkylän henkilöasemanviereen(kartta).Henkilöasemasaatiinaikaankymmenenvuoden kansalaistaisteluntuloksenaNastolankunnanvastahangastahuolimatta.Hyvinmenestyneen asemanvaikutusalueenkehittämiseenonkiinnitettysuuriatoiveitaviimeksiLahdenja Nastolanyhdistymissopimuksessa.Huhmarmäenkaatopaikkahankemurskaajo ilmestyessäänkaikkitoiveetkerralla.Hanketahoeiolelainkaanpiitannuttuhonseurauksista. TämänjälkeenTieokaskäsitteleeYVA‐AO:nsisällönyksityiskohtaisestijaesittää huomautuksetjakorjauksetasiakohdittain. 9.3.4 Kasvillisuus, eläimet ja luonnonsuojelu Huomautuksiajakorjauksia YVAAO:ssaosayleiskaavanLuontoselvityksiäonkäytettytarkoitushakuisestija puutteellisesti.Paikallistaparastatietoaarvokkaidenluontokohteidenominaisuuksistaja luonnonarvoistayleensäeiolekäytettyollenkaan.Merkittäviäluonnonsuojelualueitapuuttuu tainiitäonkäsiteltyasenteellisestieikäniidenaltistumistaHuhmarmäenkaatopaikan haitoilleolekäsiteltyollenkaan. Ekologisetyhteydet Lähde:Päijät‐Hämeenliitto–SITO2013 Huhmarmäenkaatopaikanhankealuekatkaisisitoteutuessaanekologisetjainhimilliset yhteydetUudenkylänjaKuivannonvälillätäydellisesti.Tämäoneräskeskeisimpiäsyitä, miksihankepitäähylätäheti. UudenkyläntieltäaluksiHuhmarmäenmetsätie,sittenvaltatienylikulkusiltajaedelleen metsäpolutHuhmarmäenylitailänsipuoleltaohiLakeassuonkauttaKuivannonsuuntaan ovatuusikyläläistenikiaikaisestikäyttämätkulkutietmarjanpoimintaan,luontoretkilletai liikuntaharrastustenmerkeissäkauttavuoden. UudenkylänliittymässäLakeassuonpuronteollisuusaluejaHuhmarmäenkaatopaikka sulkisivattäydellisestitämänperinteisenjatärkeänkulkusuunnan.Näineisaatapahtua missääntapauksessa,silläHuhmarmäen–Lakeassuonalueentarjoamia virkistysmahdollisuuksiaeivoikorvatamikäänmuuvaihtoehto. KulkureittitoimiimyöseläintentärkeänäekologisenayhteytenäHuhmarmäen–Lakeassuon laajanerämaisenmetsäalueenjasenKuivannonpuoleistentakamaidensuunnasta Uuteenkyläänpäin,jopaaivanasutuksenpiiriinastijasenläpikin.Esimerkiksiilvesja hirvieläimetvaeltavattätäkauttavakituisesti.MetsoasustaayhäHuhmarmäellä.Ekologinen yhteyskoskeeyhtähyvineläimiäkuinihmisiäkin. Huhmarmäki–Lakeassuo Valkeatnuolet(Tieokas)täydentävätpuuttuvat,keskeisentärkeätekologinenyhteydet UudestakylästäOrimattilanpuolelleHuhmarmäen–Lakeassuonluonnonsuojelualueenkauttaetelään Kuivannonlaajallemetsäalueellevv.,minkäHuhmarmäenkaatopaikkajaLakeassuonpuron teollisuusaluesulkisivattäysineläimiltäjaihmisiltä.Lähde:Päijät‐Hämeenliitto–SITO2013. Tieokkaantarkentavanäkemysvihreinnuolinvirkistys‐jaulkoilureitistäUusikylä– Huhmarmäki–Lakeassuo–Kuivantovv.Lähde:Ympäristöselvitys2013.Karttavirkistyskäytöstä. Seuraavavaatimusonlaadittualunperinosayleiskaavaavarten,muttasetoistetaantässä sellaisenaan: LAKEASSUONPURONTEOLLISUUSALUE Vaatimus LakeassuonpuronteollisuusalueUudenkylänliittymänpohjoispuoellatuleepoistaa kaavaluonnoksestamonestakinsyystä,joistakeskeisimpiäovatseuraavat: Alueellataisenvälittömässävaikutuspiirissäsijaitseekaksiarvokastaluontokohdetta, UudenharjunlähteikköjaUudenharjunpuronvarsi,joidenluonnontilaaeipystytä turvaamaanteollisuusalueenrakentamisessa. AlueenhalkikulkeeHuhmarmäenmetsätieUudenkyläntieltäHuhmarmäen– Lakeassuonalueelle,missäsevaltatienylikulkusillanjälkeenjatkuupolkuna. Uusikyläläistentärkeinkulkureittiikiaikaiselleluonto‐javirkistysalueellesulkeutuisi täysin. Teollisuusalueeksirakentaminenonpoikkeuksellisenvaikeaakallioisessajasoisessa maastossa,missämittavatmaansiirtotyötjavälttämättömätvedenkulunjärjestelyt aiheuttaisivattolkuttomatkustannuksettietämättämistäänhyödyistä. AhdasLakeassuonpuronteollisuusalueonjolähtökohtaisestiepäonnistunutja luonnonolojenvuoksisuorastaanjärjetön,pakotetuntuntuinen.Kunkaavanlaatijaei olekeksinytparempaa,vaihtoehdonesittäminenjäätaasyksityisenasiantuntijan tehtäväksi. KunvastapäinenHuhmarmäenkaatopaikkajäätoteutumatta,Uudenkylänliittymääei pidätukkiamyöskäänpohjoispuoleltamaisemakuvaahäiritsevälläjamitä todennäköisimminvisuaalisestiepäonnistuvallapenkka‐aita‐hallimuurilla. Uudessakylässäaivanlähelläonmerkittävästitoimivampiavaihtoehtoisia käyttämättömiämahdollisuuksiateollisentoiminnankehittämiseen,ennenkaikkea Ullankankaan–Piiankallionalueellakansainvälisenraideyhteydenvieressä. NykyisinVillähteenkeskustajaasemanseutuovatlähesteollisuusautioita,minne mahtuumitävaintoimintaaalkaenRitomäentyhjältäinvestointikatastrofi‐alueelta, asemanseudunmyytävänäolevistahalleistakeskustanentisiintehtaisiin,mitkä yhdessärumentavatkyläkuvansurkealletasolle. UudenkylänliittymänLakeassuonpuronteollisuusalue,arvokkaatluontokohteet10ja11sekä kulkuyhteysUudenkyläntieltäHuhmarmäen–Lakeassuonluonnonsuojelualueelle(mustaviiva jasininennuoli),Lakeassuonpuronteollisuusalueenrajaussekäkarkeastipurolaaksojen suojavyöhykkeet(2)Lakeassuonpuronteollisuusalueenhalki(violettikatkoviiva). Tiivistys Luonnonarvot Lakeassuonpuronteollisuusalueellataisenvälittömässävaikutuspiirissäsijaitseekaksi arvokastaluontokohdetta,Uudenharjunlähteikkö(11)jaUudenharjunpuronvarsi(10). Kohteidenluonnontilaaeipystytäturvaamaanteollisuusalueenrakentamisessa.Jos rakentamistayritettäisiin,kohteitayhdistävätpurotsuojavyöhykkeineenhalkaisisivat Lakeassuonpuronteollisuusalueenennestäänkinpienestäpinta‐alastapoisisonviipaleen. ErityisenkriittinenonalueenkeskeltäläpivirtaavaajoittainvuolasLakeassuonlaskupuro, mikäyhtyymetsä‐javesilaillasuojellunlähteikköpuronuomaan. Rajausjakulkuyhteydet Huhmarmäen–LakeassuonluonnonsuojelualueelleUudenkyläntieltäkulkeetaajamastakautta vuodenetenkinmarja‐aikaanvilkasjalankulkuliikennekapeaametsätietäjapolkuapitkin. KulkuyhteydenkatkaisisitotaalisestiLakeassuonpuronteollisuusalueensulkevaporttija kauttaaltaankiertäväkorkeapanssariverkkoaita.Vaihtoehtoistayhteyttäeiole Uudestakylästä,vaanmarjametsäänpitäisikiertääpeninkulmaKuivannonkautta.Purojenyli jouduttaisiinrakentamaankaksiraskaanliikenteenkestävääjäreääsiltaapengerryksineen.Jo tämäosoittaa,ettäLakeassuonpuronteollisuusalueenmerkintäeiperustuvähäiseenkään harkintaaneikäpaikallistenolojentuntemukseen,mitäkylläolisiollutsaatavissa varhemminkinkuinvastanyt. ValmisteluLakeassuonpuronteollisuusalueeksi Teollisuusalueenrakentaminenaiheuttaisimittavatkustannuksetpoikkeuksellisenvaikeassa kallioisessajasoisessamaastossa,missäedessäolisivatmittavat,kalliitmaansiirtotyöt, välttämättömätvedenkulunjärjestelytjatieyhteyksienrakentaminen.Nastolankuntaeiole siisoppinutmitäänesimerkiksiVillähteenRitomäestä.Siellä2000‐luvunalkupuolella vuosikausiakuorittiin,räjäytettiinjalouhittiinmaatatoiveenasaadakunnanvalmiiksi tasaamaanmäkeentoimintaa,joparaideyhteys. KuitenkinRitomäkionyhäautio,koskaVillähteenasukkaatpakottivatStenanviemäänpois kaatopaikkansa,minkäjätteetlentelivätympärikylää.Kunnantilintarkastajillaolisimehevä potkakaluttavana,josuskaltaisivatselvittää,mikäoliRitomäenkustannus‐hyötysuhde.Nyt LADECmarkkinoiRitomäkeä,mihinonympättyradanvarrenyrityksiä(Anstarym.),jotta näyttäisisiltä,ettäalueellaonjotakintoimintaa.TämänkinesimerkinvalossaUudenkylän liittymänLakeassuonpuronteollisuusaluetodennäköisestijäisiLADECin mielikuvamarkkinoinninvaraanjaveronmaksajienlopulliseksitaakaksipaikallisena Talvivaarana. Ympäristövauriot Nastolassakinonlukuisiaesimerkkejäliikenneväylienvarressasijaitsevistakauhistuttavan näköisistäteollisuusalueista.Niissäkaikissaviimeinenasianäyttääolevanympäristöstä huolehtiminen.NastolassanäkyvimpiäonPietarinradanvarsiVillähteenasemanitäpuolella Erstanpellolla,entiselläkulttuurimaisemansuojelualueella,minkäkuntatuhosi kaavoituksessaneuvostolaiseksiteollisuus‐jatiealueeksi. TodennäköisestiUudenkylänliittymänLakeassuonpuronteollisuusaluenäyttäisiaikanaan samanlaiselta.Kahdensuojelualueenjaliikenneväylienväliinmonikulmaiseksipuristettu ahdaspaikkaonjolähtökohtaisestiepäonnistunutjaluonnonolojenvuoksisuorastaan järjetön,pakotetuntuntuinen.KunvastapäinenHuhmarmäenkaatopaikkajäätoteutumatta, Uudenkylänliittymännäkymääeipidätukkiamyöskäänpohjoispuoleltamaisemakuvaa häiritsevälläjamitätodennäköisimminvisuaalisestiepäonnistuvallapenkka‐aita‐ hallimuurilla. Vaihtoehtoja VaikuttaakuinNastolassaeiosattaisikäyttääeikäedestunnettaisimahdollisuuksia teollisuudensijoittamiseksi,joskiinnostunuttateollisuuttasattuisiolemaantulossa–eipä oikeinoleollut. Uudessakylässäaivantaajamankeskustassaonylivoimainenvaihtoehtoteollisentoiminnan kehittämiseenUllankankaan–Piiankallionalueellakansainvälisenraideyhteydenvieressä, kunhanmaanomistuskysymysensinratkeaaluonnollisellatavalla.Yksityinenasiantuntijaon hartiavoimintehnyttiettäväksitätäaluetta,minkävertaistaeiolekokoPäijät‐Hämeessäjuuri raideyhteydenansiosta.KovinhitaastionhavahduttuhuomaamaanUllankankaan– Piiankallionteollisuusalueenlaajentamisenmahdollisuudet.Nepeittoavatmennentullen UudenkylänliittymänvaatimattomanLakeassuonpuronteollisuusalueen. ToisenpotentiaalintarjoaanykyisinVillähteenkeskustajaasemanseutu,mitämyös Ritomäeksikutsutaan.Neovatlyhyessäajassamuodostuneetlähesteollisuusautiomaiksi, alkaenitseRitomäentyhjältäinvestointikatastrofi‐alueelta,asemanseudunmyytävänä olevistahalleistajaulottuenkylänkeskustantyhjiin,rapistuneisiintehtaisiin.Kuntaonkauan kehittänytyksisilmäisestinauhataajamanlänsiosaaperiaatteella"Villähde,Villähde,Villähde", muttatulosonvaatimatonainakintyöpaikkojenosalta.JokatapauksessaVillähteellemahtuu moninkertaisestiUudenkylänliittymänLakeassuonpuronteollisuusalueminnevain,eikäsitä tuletäälläikävä. Uudenharjunpurovarsi(Lakeassuonpuro) YVA-AO: Itäiselle hankealueelle VE1 on tehty Uudenkylän osayleiskaavatyön taustamateriaaliksi luontoselvitys. Luontoselvityksessä havaitut arvokkaat kohteet on esitetty osayleiskaavaluonnoksessa.Teollisuusalueeksi suunnitellun hankealueen läpi, valtatien 12 pohjoispuolella, kulkee paikallisesti arvokas Uudenharjun purovarsi. Purovarsi on kasvillisuus ja linnustokohde. Puron rannoilla esiintyy monipuolinen ja rehevä käenkaali- oravanmarjatyypin (OMaT) lehtokasvillisuus, jota edustavat nimilajien lisäksi mm. hiirenporras, metsäalvejuuri ja metsäkastikka. Alueella pääasiassa esiintyviä pensaita ja puulajeja ovat tuomi, pihlaja, harmaaleppä, haapa, kuusi, hieskoivu sekä mänty. Ympäröivät metsäalueet ovat pääosin nuorta taimikkoa ja kasvatusmetsää. Rehevän purouoman alueella ja läheisyydessä pesivät useamman parin voimin mm. punavarpunen (NT), mustapääkerttu, lehtokerttu, hernekerttu, tiltaltti, pajulintu, kirjosieppo, punakylkirastas ja talitiainen. Alueella havaittiin myös pyrstötiainen. Kohde on metsälain (MetsäL 10§) mukainen puron lähiympäristö. UOYK-Luontoselvitys: Pinta‐ala:0,8ha. Uhanalaisetjasilmälläpidettävätluontotyypit:tuoreetkeskiravinteisetlehdot(VU)ja kosteatkeskiravinteisetlehdot(NT). Uhanalaisetjaharvinaisetlajit:punavarpunen(NT). Maankäyttösuositus:MY/luo‐1,kaavamääräys: Luonnonmonimuotoisuudelleerityisentärkeäalue. Alueenkuvaus:Kohteellaonmetsälain10§:nmukainenerityisentärkeäelinympäristöja vesilain11§:nmukainensuojeltavavesiluontotyyppi.Kohteellaonkiellettytoimet,mitkä vaarantavatluontotyypinluonnontilan.Kasvillisuusjalinnustokohde.Uudenharjun eteläpuolellavirtaakirkasvetinenpuro,mikäonuomaltaanosittainluonnontilainenjaosittain muutettu.Puronrannoillaesiintyymonipuolinenjareheväkäenkaali‐oravanmarjatyypin (OMaT)lehtokasvillisuus,mitäedustavatnimilajienlisäksimm.hiirenporras,metsäalvejuuri jametsäkastikka.Alueellapääasiassaesiintyviäpensaitajapuulajejaovattuomi,pihlaja, harmaaleppä,haapa,kuusi,hieskoivusekämänty.Ympäröivätmetsäalueetovatpääosin nuortataimikkoajakasvatusmetsää.Rehevänpurouomanalueellajaläheisyydessäpesivät useanparinvoiminmm.punavarpunen(NT),mustapääkerttu,lehtokerttu,hernekerttu, tiltaltti,pajulintu,kirjosieppo,punakylkirastasjatalitiainen.Alueellahavaittiinmyös pyrstötiainen. Lakeassuonpuronerityinenluonnonarvoonpitkähkö,korkeahkokallioinenkoskikynnäs välittömästiHuhmarmäenmetsätienalapuolella,paikkakunnallayleisestitunnettu luonnonnähtävyys,mitäkäydäänkatsomassakeväälläkorkeanvedenaikaan,jolloinkoski kohiseekovasti. Kaavaselostus(muutoksetjakorjauksetTieokas) "Valtatien12eritasoliittymänalueelleosoitettujenpalvelutoimintojeneteläpuolellejauuden teollisuustoiminnoilleosoitetunalueenitäpuolellesijoittuuvesilainmukainenpuro.Uuden teollisuusalueenpohjoispuolellepuolestaansijoittuumahdollinenmetsälainmukainen, paikallisestiarvokassuo‐jalähteikköalue.Nämäpaikallisestiarvokkaatluontokohteet sijoittuvatmaa‐jametsätalousalueellejaneonosoitettukaavassaluo‐merkinnällä[1,3]. Kohteilleeioleosoitetturakentamista.Kohteilleeiaiheudukaavaratkaisustasuoria vaikutuksia,muttalähiympäristöönsuunniteltumaankäyttövoivälillisestimuuttaaalueiden vesitasapainoa.Tämävoiteoriassavaikuttaakohteidenluonnonarvoihinpitkälläaikavälillä. Erityisestipurokohteenlänsipuolelleosoitetunteollisuusalueentoteutuessaonhuolehdittava siitä,etteipintavesienpääsypurouomaanesty.Suo‐jalähteikkökohteenalueellapintavesien virtaussuuntaonetelään,eikäalueenvesitasapainoonjakohteenluontoarvoihin todennäköisestiaiheudumerkittäviä. Kommentti:TekstiontyypillistäkonsultinkieltätäynnäLuontoselvitystävesittäviä koukeroilmaisuja:"mahdollinen,eisuoriavaikutuksia,mutta..voivälillisestimuuttaa,voi teoriassavaikuttaa,pitkälläaikavälillä,eitodennäköisestiaiheudumerkittäviävaikutuksia". Tällaisellakielenkäytölläonkauttaaikainjokaisessakaavassahämättyasiantuntematonta lukijaa/päättäjää,minkäsamantientulisikääntääilmaisutnurinpäintodellisuuden suuntaan. Kuva 29. Purouomaa Uudenharjun eteläpuolella. Huomautuksiajakorjauksia UudenharjunpuronvarrennimitysTieokkaanaineistossaonLakeassuonpuro,mitätässä käytetään,koskasekuvastaalaajemminpuronmerkitystäalueenvesitaloudelle.Lakeassuon purokokoaavedetkahdestasuunnasta:LakeassuonluonnonsuojelualueeltajaUudenharjun lähteiköstä: Hiirenojaan/ Kuivannonjokeen LakeassuonpurokokoaavedetLakeassuolta(ohutnuoli)jaUudenharjunlähteiköstäalkunsa saavapurosamaanuomaan,mikäyhdistyyUudenkylänliittymänyhdyshaarankohdallaja laskeeedelleenHiirenojankauttaKuivannonjokeen.Huhmarmäenmetsätienpurotalittavat kahdessakohdin.Lakeassuonpurossaonjyrkkäkoskirinnevälittömästimetsätienalapuolella (kuvaseuraavallasivulla).Lakeassuonpuronteollisuusaluetuhoaisiarvokkaan,kirkasvetisen purokokonaisuudenvesitaloudenjanlisäksitäysinHiirenojan/Kuivannonjoen,mitkä syöttävätpuhdastaluonnonvettäalapuoliseenVillikkalanjärveenasti.Lähde:Karttapaikka. Ks.PohjavedetjaPintavedet. LakeassuonpuronkoskikuohuujovarhainkeväällälumenkeskelläHuhmarmäenmetsätien alapuolellaalasjyrkkääkivikkoistarinnettäreheväänlehtolaaksoonkiertelevässä hiekkapohjaisessauomassa,missäkuultavankirkasvesinäyttäävedenelämää. Kuva2015‐03‐14MarkkuSakariMeriluoto. Lakeassuonpuro,senvesitalousjaympäristö,tuhoutuisihankesuunnitelmanmukaisesti kokonaan,mistäseuraisirikosoikeudellinenvastuu(MetsäL,VesiL).Suunnitellunvarsinaisen kaatopaikka‐alueenlisäksiliittymänpohjoisenpuoleinenteollisuus‐jasiihenliittyvä laajennusalueaiheuttaisivatUuteenkyläänsuorastaanmassiivisensuurenympäristö‐ja yhdyskuntatuhon,minkämerkittäväosaonLakeassuonpuronvesistöalueentuhoutuminen rakentamisenalle. Lakeassuonpuronpitkäkoskionseudullatunnettu,harvinainenluonnonnähtävyys.Se sijaitseehelpostijalantavoitettavissaHuhmarmäenmetsätienvieressä,eikäohivoikulkea koskeahuomaamattaetenkäänkeväällä,jolloinluonnontilaisenLakeassuonsulamis‐ja tulvavedetryntäävätalaskivikkoistajyrkkäärinnettäkuuluvastikohisten.Koskion Uudenkylänikiomaluonnonnähtävyys,kauttaaikaintunnettujasuosittukäyntikohde, suorastaanihme,minkähelpostisaavuttaapientenlastenkinkanssa. LuontoselvityksessäkuvatunmukaisestiLakeassuonpurojatkuualavirrallarehevässä laaksossameanderoidenpitkänmatkanUudenkylänpellolleasti.Kirkasvetinen, hiekkapohjainenpuroonmonenluontotyypinkokonaisuus,missäaivantaajamanvierssäelää suojaisestiharvinaisiakinlintu‐janisäkäslajeja.Lakeassuonpuronekologinenjasosiaalinen merkitysonmoninkertainenpinta‐alaansanähden.Puronalueelletulisijärjestää luonnonarvojakunnioittavaluontopolku,minkävarrellakerrottaisiinpuronvarren nähtävyyksistäjaelämästä. Ks.lisäksiPintavedetjaPohjavedet. Piiankallio YVA-AO: Itäisen hankealueen (VE1) laajennusalueelle sijoittuu myös Piiankallion kallioalue, joka on kasvillisuus ja linnustokohde. Kasvillisuus on Piiankallion alueella poronjäkälävaltaista ja alue on luokiteltu valtakunnallisesti silmällä pidettävän metson soidinalueeksi. Luontoselvityksessä alueella todettiin myös koiraspyyn reviiri. Kohde on metsälain (MetsäL 10§) mukainen vähäpuustoinen kallioalue. UOYK-Luontoselvitys: 8. Piiankallio Pinta-ala: 3,8 ha Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: metso (RT, NT, dir) ja pyy (dir) Maankäyttösuositus: luo Kasvillisuus ja linnustokohde. Piiankallio on metsälain (MetsäL 10§) mukainen vähäpuustoinen kallioalue. Kasvillisuus kallion lakialueilla on poronjäkälävaltaista. Kallio on alueellisesti uhanalaisen ja valtakunnallisesti silmälläpidettävän metson (RT, NT) soidinpaikka (M.Meriluoto, suul.tiedonanto 2012). Kesän 2012 inventoinneissa alueella havaittiin koiraspyyn (dir) reviiri. Kuva 27. Piiankallion jäkäläkalliota. Huomautuksiajakorjauksia Piiankallionkallioaluetuhoutuisihankesuunnitelmanmukaankokonaan,mistäseuraisi rikosoikeudellinenvastuu.PiiankallionhalkaiseePietarinrata.Luonnonsuojelualuekäsittää kallioneteläpuoliskon,mikäulottuuaivanUudenkylänasutuksentuntumaan.Kallioalueon asukkaidensuosimaahelppokulkuistaulkoilumaastoa,minneonjopasyntynytretkeilijöiden rakennelmia. PiiankallioliittyyuhanalaisenmetsonlaajaanikiaikaiseenesiintymiseenHuhmarmäen– Lakeassuonluonnonsuojelualueella,senpohjoisimpanaosana.Suorastaanhämmästyttävää onmetsonesiintyminenyhämyösPiiankalliolla,missäsijaitseelajinsoidinpaikka.Metsoon sitkeästipysytellytnäissäsuotuisissaelinympäristöissään,vaikkaväliinonrakennettu valtatie.PiiankallioonlähinpaikkaUudessakylässä,missävieläpääseekokemaanmetsä‐ja kallioerämaantunnelmaatunnusomaisinelajeineen.NiillePiiankallioontärkeäekologinen askelkivinykyajanpirstoutuneessametsä‐jasuomaisemassa. Selkosaarenkalliot Piiankallioonliittyylänsipuolellaosanalaajaasuometsämaisemaavaihtelevakalliomaasto, minkäsydänonSelkosaarenkallioidenalue.SeonmerkittyHuhmarmäenkaatopaikan laajennusalueeksiPietarinrataamyöten.Selkosaarenkalliotkuvataanseuraavassatiivistetysti. AlueeisisällyUudenkylänosayleiskaavaaneikäsiitäoletoistaiseksitehtyminkäänlaista luontoselvitystä,vaikkaalueeseenkohdistuuräjäytys‐jalouhintauhka.Tieokasonesittänyt Päijät‐HämeenliitolleSelkosaarenkallioidensisällyttämistäMRL:nmukaiseenUudenkylän kehittämisalueeseen,mistäedellätässälausunnossaoneriselostus. Selkosaarenkalliot(Tieokkaanantamapaikannimi)sisältyyHuhmarmäenkaatopaikan laajennusalueeseensenläntisimpänä,kiilamaisenaosana,mikärajoittuuPietarinrataan PiiankallionlänsipuolellajaSelkosaarenasutuksenitäpuolella.Selkosaarenkallioideneteläosa siirrettiin2015maanomistajanaloitteestaOrimattilastaNastolaan,tarkoituksenaryhtyä räjäyttämäänjalouhimaanalueeltakalliokiviaineista.Alueellaonmaa‐aineslupa,muttaei ympäristölupaa,minkä–jossellaistaanotaan–vastuuviranomainenonLahdenseudun ympäristölautakunta. MaanomistajaonepäilemättähalukasliittämäänSelkosaarenkalliotHuhmarmäen kaatopaikanhankealueeseen,olihanhänvalmisräjäyttämäänjalouhimaankoko HuhmarmäenhautakiviksiSaksaan,kunnesTieokasjaUudenkylänasukasyhteisötorjuivat tuhotyön.Kumoamattomatasiantuntijaperustelut(Tieokas)vahvankansalaisvaikuttamisen tukenajohtivatlouhintayrityksenvetäytymiseenhankkeesta,vaikkasiinäoliturhaankäytetty jopaasianajoapua.Mainittakoon,ettälouhintahankkeenraukeamisenjälkeenko. maanomistajaonrakentanutkesämökkikylänHuhmarmäenlakialueelle, kaatopaikkahankkeenlähimpäänvaikutuspiiriin. Selkosaarenkallioidenalue,noin19ha,sijaitseePietarinradanosanLahti–Kouvolajavaltatien 12Lahti–Kouvolavälissä,2015alkaenUudenkylänmaarekisterikylässä,2016alkaenLahden kaupungissa.PohjoispuolellavälittömästiSelkosaarenkallioitavastapäätäUudenkylän taajamassaon4000asukasta–nauhataajamankeskiosamukaanlukien10000asukasta– palveluineenjamuinetoimintoineenesitetynkaatopaikkatoiminnankaikellevaikutukselle välittömästialttiina. Selkosaarenkallioilleeioletieyhteyttä,vaantiejouduttaisiinrakentamaankalliisti naapuripalstankauttaupottavanpaksuturpeisenrämemetsänläpiSelkosaarenasutuksenohi Pitkätielleasti.JosSelkosaarenkallioilletulisimaa‐aineksenottotoimintaa,tienrakennuksen lisäksiraskasliikennerasittaisikohtuuttomastiensikädessäSelkosaarenjaVeljeskylän asutusta.Veljeskylänasukkaatsaivat2010Liikennevirastonrakennuttamanmeluvallin rautatiemelunpoistamiseksi.Sevaintuliväärällepuolelleajatellenrautatietäpaljon pahemminasutukseenvaikuttavaaraskaantieliikenteenmelua. Selkosaarenkallioidenalueestaeioletehtyasiaankuuluvaaluontoselvitystä,vaikkasielläon merkittäviäluonnon‐javirkistysarvoja.Niitäeitähänmennessäolemitenkääntuotuesiin louhos‐taikaatopaikkahankkeenvalmistelussa. AllekirjoittanutTieokasesittääomaanasiantuntijatyöhönperustuvanalustavanselvityksen Selkosaarenkallioidenluonnostakokosiirretyltäalueelta.Jatkossatarvitaanvirkavastuulla tehtyluontoselvitys,missäotetaanhuomioonluonnonarvojenlisäksimyös Selkosaarenkallioidenmerkittävävirkistysarvonauhataajamankeski‐jaitäosanasukkaille. TieokkaanperusselvityssisältäätosiasiatSelkosaarenkallioidenluonnostajamahdollisen ympäristölletuhoisantoiminnanvaikutuksista.Selvityksessä,mikäeipyrikäänvastaamaan varsinaistavirkavastuullalaadittualuontoselvitystä,todetaankäytännöllisestikatsoenkoko kalliometsäalueentäyttävänmaa‐jametsätalousministeriönjaympäristöministeriön yhteisenMETSO‐toimenpideohjelmanluonnontieteellisetvalintaperusteet,luontotyypit runsaslahopuustoinenkangasmetsäjametsäinenkallio.Alueellahavaittiinuseitavanhan metsänilmentäjälajeja(lintuja). Mainittakoon,ettäSelkosaarenkallioidenperusselvityksentekijä,metsänhoitaja,tietokirjailija MarkkuSakariMeriluoto,onmetsäluonnonhoidonerityisasiantuntija.Hänontoiminutkoko työuransavaativissaalantehtävissä,viimeksi12vuottaMetsätaloudenkehittämiskeskus Tapionpalveluksessametsäluonnonhoidonvaltakunnallisenakouluttajanasekä opetusaineistojenjaoppi‐jakäsikirjojentuottajanajatekijänä.Tehtävissäänjanykyisin vapaanatietokirjailijanaMeriluotoonlaatinutkymmenittäinvastaavialuontoselvityksiäja toiminutniidenvalmistelussaasiantuntijana. Luonnontaloudellisestimielekkäinratkaisuon,ettäSelkosaarenkallioidenpalstaliitetään TieokkaanesityksenmukaisestiUudenkylänosayleiskaavaanjamerkitäänsiinä metsätaloudenMY‐alueeksitaiNastolankunta(taivaltioMETSO‐ohjelmassa)lunastaasen täydentämäänviereistäNastolankunnanomistamaa,Uudenkylänosayleiskaavassa määriteltyäPiiankallionluonnonsuojelualuetta.Selkosaarenkallioidenkauttajohtaa merkittävä,nauhataajamanasukkaidenetenkinmarjastusaikaanpaljonkäyttämä helppokulkuinenlähivirkistysreittilaajalleHuhmarmäen–Lakeassuon luonnonsuojelualueelle.Suojeluratkaisusäilyttäisiluonnonarvojentärkeänkokonaisuuden myöslähivirkistyksenkäytössä. SelkosaarenkallioidenvälittömässävaikutuspiirissäUudenkyläntaajamassaasuu4000 ihmistä,Nastolannauhataajamanlänsisuuntaanvielälisää.Kiviaineksenräjäyttäminen, louhinta,murskausjakuljetusaiheuttaisivatkymmeniävuosiakestävänmelu‐,tärinä‐,pöly‐ jaliikennehaitanNastolannauhataajamankeskeisimpäänosaan,Uudenkylänasemanseudun– liikekeskuksenalueeltakirkonkyläänasti10000asukkaanriesaksi. Pienpiirteisestivaihtelevamonimuotoinensuometsä‐jakalliometsämaastoPietarinradanja valtatienvälissäeilainkaansovelluteollisuusalueeksi,minkäperustaminenvaatisi järjettömänkalliitmaansiirtotyöt,kutenosoittaaesimerkiksiNastolankunnanjättimäinen virheinvestointi,tyhjäksijäänytRitomäenteollisuusalueVillähteellä.Lisäksialueellaon merkittäviäluonnonarvoja. Kutenkartastanäkyy,alueellaonkaksikalliomäkeä,SelkosaarenkalliotjaPiiankallio. JälkimmäinenonUudenkylänosayleiskaavaluonnoksessaosoitettuluontoselvityksen mukaisestiluonnonsuojelualueeksijaSelkosaarenkallioidenluonnonarvotonalustavasti osoitettutässälausunnossa.Kokovälimaastoonpaksuturpeista,täysinrakentamiskelvotonta rämesuota.Väylienvälialueelleeivoiperustaateollisuuttaminkäänlaisinjärkevin kustannuksin,mikäPäijät‐Hämeenliitontäytyyottaahuomioonlopullisessa maakuntakaavassa.Nastolankunnallamaanomistajastapuhumattakaaneioleasiassa todellisuudentajua,sijaitkoonaluemitenhoukuttelevastitahansakansainvälisenpääradanja valtatienvälissä.Markkinavoimatlopultahuolehtivatajatuksenhautaamisesta. Selkosaarenkallioidenlaajempikuvausonseuraavassa: ® TIETOAINEISTO 2015‐02‐05 Tieokas MarkkuSakariMeriluoto Onnenlaakso Puutarhatie24A18 FI‐16100NYBYUUSIKYLÄASEMA m.0456519808 markku.meriluoto@tieokas.fi www.tieokas.fi Y‐tunnus1516503‐5 Alv.rek. Selkosaarenkalliot RetkeniSelkosaarenkallioillejuhannussunnuntaina2014‐06‐22sujuisuureltaosin aurinkoisessaaamupäivässäodottavinmielin:minkälainenkalliometsäontarkoitusräjäyttää taivaantuuliin?ViimepäivienlöydöksetsamanmaanomistajantuhotöistäHuhmarmäellä eivätnostaneetmieltä. Perilläkuvasinmitäupeintavanhaa,luonnontilaista,järeähongikkoistakalliometsää, mustikanpoimijanparhaidentoiveidenmittaistaparatiisiaaivantaajanasutuksen tuntumassa,muttasiltiomassarauhassaan,vaikkakansainvälisenpääradanjavaltatien välissä. SelkosaarenasutuksestatultuaSelkotienjatkeellaradanvarrenruohottunutajourataipui ratakilometrin148kohdallalanssiaukioltakaakkooneriomistajansuometsään,entisen isovarpuisenhongikkorämeenturvekankaalle,mikäoliojitettu1970‐luvullajamyöhemmin väljennettyodottamaanpäätehakkuuta. Ennenkalliollenousemistamutelikkoinenajouraylittikolmeojaa,aluksikaksivirtaavaaja vieläyhdenajojentukkiman.Ensimmäinenisoojaolikintuttukaukaisiltaajoiltaennensoiden ojitusta.HiekanliettämässäsyvässäuomassavaluivatUpontehtaanliikavedetradanalituksen suunnastaalaspäin.Täälläsijaitsientisaikaanlaajasuojainensuistomaa,minnekurjet ensimmäiseksilymysivätkeväällä,kunhankivieläympäröilämpimänvedenlaajalti sulattamanrämeen.Kuvankinotinsilloin;nytnuoripuustooliumpeutunutsilloisenkelokon tilalle,eikäojanvarsienääerottunutympäristöstäänsenkummemmin. Seuraavaojavaluttivilkkaastivesiäradanvarrensuopohjukasta,eikuitenkaanPiiankallion Puusuonpuolelta.Kolmastukkeutunutniskaojakulkisuonitäreunassa.Suo‐osuuttaeivoi sulanaaikanaylittäämuullakuintela‐ajoneuvolla,vaikeastisilläkinsyvässämutelikossa. Ajourallajasenvieressäkasvoiyhteensäkuusimaariankämmekkääyksitellen. Sittenajouranousiloivastioikeallekaartaenkallioalueellematalaansolaan.Hetihavaitsi,että täälläajouraoliraivattuaikaisemminkuinnytHuhmarmäellä,muttasamaantapaan telakaivurillapuustonpoistonjälkeenkiviäsivullesiirtäen. Selkosaarenkallioidenmetsäaluekuvataantarkemminvalokuvienyhteydessä.Kaikkiaanalue onmitäviehättävinvirkistysretkeilijäntoivemaasto.Kaikiallahelppokulkuinen, loivapiirteinenkallionpäällysmetsäkasvaajäreäähongikkoa,allasekapuustoinenniukahko alikasvusto,minkäylinäkyihyvinjäkäläpeitteisillematalilleselänteille.Niidenlomassa lymysivaihtelevankokoisia,isohkojankinvarvikkopainanteitamustikkaajakanervaa kasvaen,japaikoinlahosijäreitämaapuita.Suurinluonnonarvoolikoskemattomanoloinen kokonaisuus. LajejaSelkosaarenkallioilla CUCCANEiolevielävihnekäkienkurkussa,silläkukuntasäestiupeastijuhannusretkeä. Selkosaarenkallioillekantautuikukuntaaensinpitkäänradaneteläpuoleltakalliometsän– Puusuonsuunnasta.KunHuhmarmäenkintienoiltaalkoikuuluakukuntaa,Puusuonkäkilensi lähemmäsSelkosaarenkallioilleluokseni–jamyös PHOPHOleppälinnunluo.Nimittäinselauloipaikalletullessanitiiviistireviirillään valtatiehenrajoittuvallajäkälikköiselläkorkeallajakarullakallioselänteellä. LajejaSelkosaarenkallioilla(laulua): TURPHIlaulurasta,FRICOEpeippo,CARSPIvihervarpunen,MUSSTRharmaasieppo,PHO PHOleppälintu,CUCCANkäki,elikolmejälkimmäistäerämaalajiakuvastikoskemattoman järeänvanhanmetsänarvokastaluonnontilaa. Valokuvat2014‐06‐22 1.Pohjoinenkallioylänköajouranlänsipuolella 4473.Ajouraeteläsuuntaanonhiemanrikkonutkalliopinnankangaskunttaalumenaikaisen kulunjäljiltä.Ympärillämustikkakankaallakasvaavanhaväljähonkametsä,senalla sekapuustoinenalikasvos. 4466.Samastapaikastaajouraltanäkymälänsisuuntaankallioylängölle,mikäerottuu selväpiirteisestiympäristöstä.Mustikkainenrinnenouseeylösväljässähongikossa. 4467.Samastapaikastanäkymäloivastipoimuilevankallioselänteeneteläosaan,mitäpeittää yhtenäinenjäkäläkasvusto,päälläkitukasvuisiamäntyjä.Ajoura(vas.)kulkeematalanlaakson väljässähongikossaalikasvoksineen. 4468.Samastapaikastanäkymäkallioselänteenpohjoissuuntaan.Rinteilläonyhtenäistä jäkäläkasvustoajakivenlohkareitasekäjäreitäkalliohonkia.Solastanouseeajoura(oik.),sen takanaontiheähkömäntyvaltainenmustikkakangas. 4469.Samakallioselänneeteläosastaeteläsuuntaan.Järeitäkalliohonkiakasvaapengermillä, joillaonyhtenäinenjäkälä‐kalliosammalpeite.Selänteentakanaonväljäämustikkamaan hongikkoaalikasvoksineen. 4470‐4472.Samallatasallaajouranitäpuolellapoimutteleematalaavoinkallioselänne,missä levittäytyyväljäjäreähonkainenmustikkakangasjäkäläisinkalliopaljakoin,niidenlomassa reheviämustikkalaikkuja.PuusuonmetsänNastolanpuolella(taust.)nouseekuinmuuri tiheäkasvuinennuorimetsä,täälläOrimattilanpuolellasensijaanihanteellinen virkistysmetsä! 2.Keskiosankalliotöyräsajouranhaaranitäpuolella 4474.Mustikkakankaankivikkoinen,väljäsekapuustoinenhongikkoalikasvoksineen kalliontöyräältäitäsuuntaankalliometsänrinteelle,notkelmaanjasentakaiselle kallioselänteelleitärajaavasten. 4475.Samastapaikastakiveltäitäsuuntaan,honkienvälissäjäreälahomaapuu sammalpeitteisessäkivikossa. 4476,4479.Viehättävävaloisamustikkakangaskallioselänteidenvälisessäalanteessakohoaa loivastieteläsuuntaantienpuolenkorkealleselänteelle.Järeänväljänhongikonallaonharva koivu‐närealikasvos,myösjäreätuulenkaatohonka. 4477‐4478.Idänpuolenheikonajouranitäpuolellamustikkakankaan(ed.)itäisellä takarinteellä,missähongikonallaontiheämpialikasvos,lymyääsalaperäisenäkummajaisena kuudettametriäkorkeajäkälä‐jasammalpeitteinen,jääkaudenpaikalletuomasiirtolohkare. SeonMAL(463/97)3§:ntarkoittamaerikoinenluonnonesiintymä,mikätuhoutuisimaa‐ aineksenotossa. 4480.Järeätuulenkaatohonkamakaaem.mustikkakankaaneteläreunassavastentienpuolen korkeaakallioselännettä.Rehevällämustikkakankaallakasvaapitkältitoistasataavuotta vanhojajäreitäkilpikaarnahonkia. 3.Eteläosankorkeakallioselännevaltatietävasten 4481‐4484.Kaunisloivapiirteinen kallioselänne,missälaakeilla kalliopinnoillaonlaajojayhtenäisiä jäkälä‐jakalliosammalpeittoja, lomassakapeitavarpujuotteja. Järeidenkalliopetäjienlisäksi esiintyykitukasvuistanuorta mäntypuustoa,koivunvesoja, näreitäkin.Leppälinninlaulureviiri. 4485.Laidemmallakallioylängönitäpuolellaloivapiirteisessäjäkäläkalliomaastossaon laajahkokanerva‐mustikkapainannneitäsuuntaan. 4492‐4493.Sillantuntumassalojuukaksi lounaistuultenkalliollekaatamaajäreää honkakeloa(vastakkaisiltapuolilta),mitkä luovatalueellelahopuujatkuvuuttapitkäksi ajaksi. 4488.Sillaltapohjoissuuntaanvaltatienylieteläisenkallioselänteenjäreäänhonkametsään, missäleppälintulauloi.Tämänäkymäluoilluusionrunsaistakiviaineksenlouhintavaroista. Valokuvat2014‐09‐15 4.Selkosaarenkallioidenidänpuoleinenlakimetsävaltatienkallioleikkauksenpohjoispuolella 8265.Karullaluonnontilaisellakanervakangaskalliollapalstankolmiokärjessälänsisuuntaan kasvaaharvakseltaanjyhkeitäkilpikaarnahonkiaentisenLaakiokallionpolunpohjoisosan sijoilla.Polunuraaenkuitenkaanenäälöytänyt,seolisammunutkallioleikkauksenkatkaistua kulunLakeassuolle1980‐luvunalussa. 8266.Länsipuolennaapuriselänteellälakimetsääkohtikasvaasamanlainenväljähongikko, minkäalavammallavarjoisemmallarinteelläontuoreempaamustikkametsää.Pienialainen kalliometsäonoivallistaulkoilumaastoakaikenlaiseenvirkistykseen. Uudenharjun(Kanervan)lähteikkö YVA-AO: Lisäksi itäisen hankealueen (VE1) laajennusalueen pohjoisreunaan sijoittuu paikallisesti arvokas Uudenharjun lähteikkö. Lähteikkö on kasvillisuuskohde. Kohteessa esiintyy lähes luonnontilaista isovarpurämettä, lähdevaikutteista lettorämettä ja lähteikköä. Alueella esiintyy mm. pullo- ja jouhisara, maariankämmekkä, vehka, raate ja luhtakastikka. Myös lahoa maa- ja pystypuuta esiintyy alueella paikoin runsaasti. Luonnonarvot(UOYK‐LuontoselvitysjaTieokas) Pinta‐ala:4,4ha. Uhanalaisetjasilmälläpidettävätluontotyypit:lettorämeet(CR),lehtokorvet(EN),tuoreet keskiravinteisetlehdot(VU)jaisovarpurämeet(NT). Uhanalaisetjaharvinaisetlajit:useitalettojen,korpienjalehtojenlajeja. Maankäyttösuositus:MY/luo3,kaavamääräys: Luonnonmonimuotoisuudelleerityisentärkeäalue.Kohteellaonmetsälain10§:nmukainen erityinentärkeäelinympäristö.Alueellavoidaantehdävarovaisiapoimintaluonteisia hakkuita,jotkasäilyttävätpuustonluonnontilaisenatailuonnontilaisenkaltaisenasiten,ettei elinympäristönluonnontilainentailuonnontilaisenkaltainenvesitalousmuutu. Alueenkuvaus:Uudenkylänhenkilöliikenneasemaneteläpuolella,Uudenharjunrinnealueen eteläosassaesiintyylähesluonnontilaistaisovarpurämettäsekäpaikoinlähdevaikutteista lettorämettä,minkäluonnontilaaonheikentänytalueellaharjoitettumetsätalous.Alueellaon myöslähteikköä.Harvapuustoisellasuoalueellayleisenäesiintyviäputkilokasvilajejaovat mm.pullo‐jajouhisarasekämaariankämmekkä.Lähteikköalueellaesiintyvätmm.vehka, raatejaluhtakastikka.Lahoamaa‐japystypuutaesiintyypaikoinmelkorunsaasti.Alueen koillisosassa,Uudenkyläntienläheisyydessäkohoavanharjurinteenkasvillisuuson lehtokorpimaista. Kuva30.Uudenharjunetelärinteenlettorämeenmaariankämmekkäkasvustoasekäalarinteen lähteikköä. Huomautuksiajakorjauksia Uudenharjunlähteikkötuhoutuisihankesuunnitelmanmukaisestikokonaan,mistäseuraisi rikosoikeudellinenvastuu.NiukkasoisessaPäijät‐HämeessäUudenharjunlähteikönlettoon äärimmäisenharvinainen,uhanalainensuotyyppi,mihinliittyyuseitamuitaluontotyyppejä. Lähteisyydenym.ominaispiirteetovatsäilyneetluonnontilaisina.Kokonaisuuson äärimmäisenarvokasluontokohde. Uudenharjunlähteikkökaikessalaajuudessaanilmentääpohjavedenesiintymistä hankealueella.Pohjavedenpilaaminenjaheikentäminenonkiellettyrikosoikeudellisen vastuunuhalla. Ks.PohjavesijaPintavesi. Kirviänsuo Uhanalainen(NT)luontotyyppi,luonnontilainenisovarpuräme (puuttuuLuontoselvityksestä). Kirviänsuonyleissijainti(punainenympyrä).Lähde:Karttapaikka. HistoriallinenpolkuyhteysUudestakylästäUudenkyläntieltä Huhmarmäen–LakeassuonalueelleonUudenkylän kulttuuriperintöäjaihmistenekologinenyhteys.Polkuyhteys sulkeutuisihetiteollisuus‐jakaatopaikka‐alueenrajalla Uudenkyläntiellä. DRYMAR2015‐07‐10 PICCAN2015‐07‐13 Kirviänsuo Uhanalainen(NT)luontotyyppi,luonnontilainen isovarpuräme(puuttuuLuontoselvityksestä). Kuvaus Lähde:Suomenluontotyyppienuhanalaisuus.SuomenYmpäristö8/2008.Suomen ympäristökeskusSYKE. Kirviänsuo.Palokärki(Dryocopusmartius)ontalvella2014–2015etsinythyönteisravintoa koloamallajäreänkelohongantyveä(oik.).Huhmarmäenlaidekallioalkaakohotasuon reunasta(oik.).Kuva2015‐03‐14MarkkuSakariMeriluoto. Huomautuksiajakorjauksia YVA-AO: Valtatien 12 eteläpuolella ei havaittu erityisiä suojeluarvoja. (FCG 2014). Kunnanantamaantavanomaisenniukkaanresurssiinnähdenkohtuullisenhyvintehdyssä Luontoselvityksessäonjoitakinpuutteita,joitaasiantuntijayritysTieokasonomanatyönään täydentänyt.Luontoselvityksestäpuuttuukeskeltäesitettyäkaatopaikka‐aluettalaajahko luonnontilainenKirviänsuo. ArvokasKirviänsuotuhoutuisihankesuunnitelmanmukaisestikokonaan,mistäseuraisi rikosoikeudellinenvastuu. KirviänsuollaonLuontoselvityksenmukaanpohjoispäästäontavattulintudirektiivilaji,joka tuleeliittääYVAAO:ntietohin(Luontoselvitys.Liite2.2.Suojelullisestiarvokkaatlajit,salattu havainto). LisäksibiologiJoukoTolonenUudestakylästäonhavainnutKirviänsuollapohjansirkun (Emberizarustica),jokaonSuomenluonnonPunaisenkirjan2010mukaanuhanalainen lintulaji(VU,vaarantunut).PohjansirkunseuraavaksilähinesiintymäonollutIitinSäyhteellä Hakakallionalueella(Tieokas),jotenlajionPäijät‐Hämeessätodellaharvinainen. Luonnonsuojelualueet YVA-AO Lähin luonnonsuojelualue on Rauhaniemen ja Puukkolasaaren luonnonsuojelualue, joka sijaitsee noin kolmen kilometrin etäisyydellä läntisestä hankealueesta koilliseen ja itäisestä hankealueesta luoteeseen. Sammalsuon ja Haikkarinniemen luonnonsuojelualueet sijaitsevat noin viiden kilometrin etäisyydellä läntisestä hankealueesta luoteeseen. Haikkarinniemen suojelualue sijaitsee Kymijärven rannalla. Kintturinmäen luonnonsuojelualue sijaitsee noin viiden kilometrin etäisyydellä itäisestä hankealueesta etelään. Lähimmät luonnonsuojelualueet on esitetty kuvassa 7-6. Lähimmät Natura 2000 -verkostoon kuuluvat alueet ovat Kärmesniemenkallio noin seitsemän kilometrin etäisyydellä itäisestä hankealueesta koilliseen ja Linnaistensuo noin 8,5 kilometrin etäisyydellä läntisestä hankealueesta luoteeseen. Lisäksi hankealueiden välissä itäisen hankealueen läheisyydessä on Lakeasuo, joka on maakuntakaavassa merkitty suojelualueeksi. Lakeasuo on maakunnallisesti arvokas suoalue, jonka keskiosassa on puutonta nevaa ja rahkarämettä. Alueen pinta-ala on noin 39 ha. Itäisen hankealueen länsipuolella, Orimattilan kunnan puolella sijaitsee Huhmarmäen ja Lakeasuon virkistysalueet. Lakeasuon alue on merkitty maakuntakaavaan merkinnällä S, jolla osoitetaan maakunnallisesti merkittäviä suojelualueita ja kohteita (ks. kohta 7.3.2). Sekä Huhmarmäen aluetta että Lakeasuon aluetta on esitetty kokonaisuudessaan luonnonsuojelualueeksi ainakin Päijät-Hämeen maakuntakaavan ehdotusvaiheessa (Suomen luonnonsuojeluliitto, 30-11-2005). Huhmarmäen laella sijaitsee yksi Struven ketjuun kuuluvista kolmiomittaustorneista (ks. kohta 7.3.3). Maakuntakaavassa Huhmarmäen alueelle ei ole osoitettu merkintöjä. Huomautuksiajakorjauksia Konsultin(hanketahon)tarkoitushakuisuuttalähesräikemmilläänosoittaaluettelo "lähimmistäluonnonsuojelualueista"kilometrienpäässähankealueista,ainaVillähteelläasti, kunvastaaviakohteitapuuttuukokonaantaikaikkeinlähimpänähankealuettasijaitsevia luonnonsuojelualueitaselkeästivähätellään.Kartta7‐6onvanhentunut,puutteellinenja tarkoituksellisestiniinepäselvä,etteisekuvaatilannettakutenpitäisi.Karttaonehdottomasti uusittavajakorjattava.Kaikestanäkee,etteikonsultilla(hanketahoilla)oleollutkäsitystäeikä taitoaeikäedestahtoaesittääluonnonarvojaniidenoikeassamerkityksessäarvatenkin hanketahojenvaatimustenjälkeen. Räikeäpuuteonjättääkartassajaluettelossamainitsemattauusin,Tieokkaan2014 aikaansaamamerkittävänarvokas,30hehtaarinlaajuinenLöllänvuorenluonnosuojelualue välittömästiUudenkylän–SäyhteenjasamallaNastolanjaIitinrajallanoinviidenkilometrin päässä:http://www.tieokas.fi/Lvuori.pdf Samallakuitenkinmainitaanselvästikauempanasamassasuunnassasijaitseva,myös TieokkaanaikaansaamapienempiKärmesniemenluonnonsuojelualue.Konsultintyöeiole ollenkaanajantasallajasivuuttaatarkoituksellisestimerkittäväätietoa.Löllänvuorisijaitsee täsmälleenHuhmarmäenkaatopaikanhaittavaikutustenkulkeutumissuunnassa. Huhmarmäen–Lakeassuonluonnonsuojelualue Konsultin(hanketahon)erityistätarkoitushakuisuuttajaasiantuntemattomuuttaosoittaa kummankinhankealueenvälittömässävaikutuspiirissä,Uudenkylänpuolellajopaaivan vieressä,sijaitsevanHuhmarmäen‐LakeassuonluonnonsuojelualueenkäsittelyYVA‐AO:ssa. Alueenensiarvoisenmerkityksenvähättelynäkyyjosenselostustavassa:luettelossa"lisäksi" viimeisenävastasenjälkeen,kunläheskymmenenkilometrinpäässäVillähteelläsijaitsevat kohteetonlueteltuensin.Tämätietystisenvuoksi,ettälaajanHuhmarmäen–Lakeassuon alueenluonnonarvotjakulttuurihistoriallinensekävirkistysmerkitysontodellinen oikeudellinenuhkahankkeentoteuttamiselle.Tämänkonsultti(hanketaho)tietäähyvinja varoositäesiintuomasta.NäinobjektiivinenonYVA‐AO. Konsultin(hanketahon)epäonneksiHuhmarmäen‐Lakeassuonluonnonarvotjakulttuurinen merkitystunnetaanomakohtaisentiedonhankinnanja‐tallennuksentuloksenakattavastisiitä alkaen,kunTieokasaloittiretkeilyn1960‐luvunalussajasai1970‐luvunalussa henkilökohtaisellaluonnonsuojelutyölläsuurenosanLakeassuotasuojelluksi metsäojitukselta.Vuosikymmentenaikanaalueenkaikkiaarvojaonselvitettymonipuolisesti janeondokumentoitusanoinjakuvinperusteellisestirunsaidenretkeilyjentuloksena: http://www.tieokas.fi/Lakeassuon_luonnonsuojelualue.pdf Lakeassuonpinta‐alaonnoin39ha.SeonmerkittyPäijät‐Hämeenmaakuntakaavassa luonnonsuojelualueeksi(S).LakeassuoonniukkasoisessaPäijät‐Hämeessäharvinaisenlaaja, arvokassuoalue,Uudenkylän–Nastolankoulujenvakituinenopetuskohde.Tuoreimmissa tutkimuksissaLakeassuonlajisto,mm.perhosetjamuuthyönteiset,onhavaittu poikkeuksellisenarvokkaaksi.Huhmarmäen‐Lakeasuonaluettaonesitetty kokonaisuudessaanPäijät‐Hämeenmaakuntakaavanluonnonsuojelualueeksi. Huhmarmäen–LakeassuonluonnonsuojelualueonkaikkinavuodenaikoinaNastolan nauhataajamanitäosanasukkaidenretkikohdejaetenkinUudenkylänasukkaidentärkein lähivirkistyskohdesukupolvienajaltaerämaisessaympäristössä.Aivanlähellepääsee autotonkinhelpostibussillataijunalla.Lyhytpolkuyhteysjohdattaakaikenikäisetluonnosta kiinnostuneetperillemonipuoliseenmaastoonmarjametsän,karpalosuonjavaikuttavan maisemanäärelle.Siellävoivielänähdäisojakanalintuja,jopakurjen.Kävijöidenkokemukset kertovat,mitenHuhmarmäen–Lakeassuonlähiluonnossavoilyhyelläkinkäynnilläirtautua maisistaajatuksistajavaaliahenkistäterveyttä. Ympäristötaistelunpäävaiheet1960‐luvulta2010‐luvulle: Lakeassuonluonnonsuojelualueenperustelut1977: ‐ojituksentorjuminenpääosin1970‐luvunalussa ‐luonnontieteellinentutkimus1960‐luvunalustaalkaen ‐LakeassuonsuojelualuemerkitäänPäijät‐Hämeenmaakuntakaavaan1988. Huhmarmäenlouhinta‐jamurskaushanke1990‐luvulla ‐Orimattilankaupunkimyöntäämaa‐aines‐jaympäristöluvat1994 ‐Päijät‐Hämeenlintutieteellinenyhdistysvalittaaluvista1994 ‐Uudenkylälänasukkaidenlähetystötapaa1996ympäristöministeriPekkaHaaviston ja ‐esittääperustettavaksiHuhmarmäen–Lakeassuonluonnonsuojelualueen ‐kansalaisryhmäProHuhmarmäkiperustetaanjataistelujatkuu ‐Huhmarmäenlouhinta‐jamurskaushankeraukeaa1997. Selkosaarenkallioidenmaanvaihto‐,louhinta‐jamurskaushanke2013alkaen ‐taisteluhankettavastaaalkaa2014 ‐esitysPiiankallion–Selkosaarenkallioidenluonnonsuojelualueesta2014. HuhmarmäenkaatopaikkahankeilmestyyUudenkylänosayleiskaavanluonnokseen syksyllä2014 ‐taisteluhankettavastaanalkaa2014. Huhmarmäki–UNESCOnmaailmanperintökohde YVA-AO: 7.2.4 Kasvillisuus, eläimet ja luonnonsuojelu 7.3.3 Maisema ja kulttuuriympäristö Hankealueiden läheisyydessä ei sijaitse arvokkaita kulttuuriympäristöjä (kuva 7-13). Lähin kiinteä muinaisjäännös Huhmarmäki sijaitsee itäisen hankealueen VE1 länsipuolella noin 300 metrin etäisyydellä hankealueen rajasta. Huhmarmäki on Struven ketjun piste, joka on merkintä kalliossa. Uusimmassa inventoinnissa 2002–2009 pisteen on todettu olevan kunnossa. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa. Huhmarmäen piste ei ole osa UNESCO:n maailmanperintökohdetta. StruvenketjunpisteHuhmarmäellä Lähde:Museovirasto,Muinaisjäännösrekisteri. Huhmarmäenerityinen,jopaainutlaatuinen kulttuuriarvoperiytyyjoaikojentakaa1800‐ luvunalkupuoliskolta.Huhmarmäki, EnsimmäisenSalpausselänetelänpuoleisen Suomenkolmanneksikorkeinvuori(150m mpy),onosakymmenenmaanläpikulkevaa Struvenketjua,kolmiomittausketjua MustanmerenjaPohjoisenJäämerenvälillä. Huhmarmäenpisteonnro167(HUHTMAR). KulttuurihistoriallisestiarvokasStruvenketju onsuojeltukansainvälisestijamerkitty2005 UNESCOnmaailmanperintöluetteloon,sen kuudentenakohteenaSuomesta. Suomessaonollut83pistettä,jäljellä42. Struvenketjunpistesijaitseemm. Aavasaksalla.Huhmarmäenpisteonmyös Suomenmuinaismuistolaintarkoittama kiinteämuinaisjäännös. MaastossaHuhmarmäenmittauspisteen sijainnintunteetällähetkellätoistaiseksi kolmeihmistäSuomessa. LisätietojaStruvenketjustaesimerkiksi: http://www.maanmittauslaitos.fi/sites/default/files/Struven_ketju.pdf(esite) http://www.maanmittauslaitos.fi/toiminta/organisaatio/historia/struven‐ketju Huomautuksiajakorjauksia UudenkylänhankealueenrajallasijaitseeHuhmarmäen–Lakeassuonluonnonsuojelualue. ErämainenHuhmarmäkilouhikoineentäyttäämetsälaineriyisentärkeän kallioelinympäristönvaatimukset.Huhmarmäenkulttuurihistoriallinenmerkitysjaarvo huipentui,kunUNESCOmäärittelimaailmanperintökohteeksiStruvenmaanmittausketjun MustaltamereltäJäämerellejasamallasenosaksipisteennumero167Huhmarmäellä. Konsultin(hanketahon)lausuma,että"HuhmarmäenpisteeioleosaUNESCO:n maailmanperintökohdetta"onsuorastaankäsittämätön,täydellisenväärä.Lausumaosoittaa, etteikonsultti(hanketaho)oleymmärtänyttätäkäänasiaataihänenonkäskettynäin kirjoittaa.Konsultti(hanketaho)myösmainitsee,että"Huhmarmäen laella sijaitsee yksi Struven ketjuun kuuluvista kolmiomittaustorneista".Lausepaljastaakonsultin(hanketahon)täydellisen asiantuntemattomuuden:Huhmarmäenkolmiomittaustorni,mistäonjäljelläpuuosiaja kiinnitysanturoita,eikuuluStruvenketjuuneikäniilläoletekemistätoistensakanssa. Suomenjulkaistutpisteetonvalittuvaltionjayhteisöjenmailtatavoitteenayleisön mahdollisimmanhelppojavapaapääsytutustumaankohteeseen.Huhmarmäkitäyttäisi kaikkivaatimuksetarvokkaaksijamielenkiintoiseksikulttuurihistorialliseksi retkeilykohteeksi.Valitettavastisesijaitseesellaisenyksityisenmaanomistajanmaalla,joka suhtautuuvihamielisestiluonnon‐jakulttuuriarvojenvaalimiseenjaniihintutustumiseen. Maanomistajanasennetodettiinkäytännössäesimerkiksisilloin,kunasiantuntija‐ja kansalaisvoiminkäytiintorjuntataisteluamaanomistajanhankkeestaräjäyttääHuhmarmäki hautakiviksiSaksaan.Tällöinvihainenmaanomistajahaastoitämänkirjoittajan Huhmarmäelläjopakäsirysyynluonnonsuojelijoidenretkellänoin30osallistujannähden. Niinpäeioletoivoasiitä,ettäStruvenketjunpisteHuhmarmäellätulisiarvoisekseen nähtävyyskohteeksi.Päinvastoin,konkurssikypsämaanomistajatodennäköisestiolisiyhä halukastuhoamaanHuhmarmäenesimerkiksikaatopaikanlaajennusalueeksihuolimattasiitä, ettähänelläitselläänonsuunnitellunkaatopaikankaikkeinläheisinasutus:kummallinen mökkikylävuorenlaenkaakkoispuolenkallionkoloissa. Huhmarmäki–UNESCOnmaailmanperintökohdeonarvokasluonnon‐jakulttuuriympäristö, ainakinNastolassahistoriallisestiainutlaatuinen.Huhmarmäkisijaitseekäytännössä Uudenkylänhankealueenvieressä,kivenheitonpäässäläjitysvuoresta,mikäkohoaisi Huhmarmäenlaentasalle(+150m). Kaikestahuolimatta,toisinkuinYVA‐AOvirheellisestiväittää,Huhmarmäkiehdottomastija varauksittaonosaUNESCOnmaailmanperintökohdetta.Tässäeiolemitäänvarauksia. Konsultinonhanketahokäskenytkirjoittaanoinsiksi,ettäHuhmarmäenasema maailmanperintökohteenasuunnitellunkaatopaikanvieressäjajopamahdollisena laajennusalueenaonpainavimpiaperusteitatorjuahanke,jatämänhanketahotokitietää. Maanmittaustekniikandiplomi‐insinööriAarneVeriötekiviimesotienjälkeen opinnäytetyönsäStruvenketjunSuomen‐osuudesta.AsiakirjaontaltioituTeknillisen korkeakoulun(Aalto‐yliopiston)kokoelmaan.TyössäänDIVeriötutkijokaisenlöydettävissä olevanmittauspisteen.NiitäonSuomessanytjäljellä42.Huhmarmäenmittauspisteonyhä olemassatäysinsäilyneenä,mikäjosinänsäonjopaharvinaista.Monipistesijoitettiinalun perinheikollemaalle,esimerkiksiharjuille,minkävuoksipisteitäontuhoutunut. AiheenparasasiantuntijaDIVeriökorosti,mitentärkeäjuuriHuhmarmäenmittauspisteon Struvenketjunkokonaisuudessa.Huhmarmäkionikuisestikestävääperuskalliota,missä mittauspistevarmastipysyypaikassaan"ikuisesti".TämänvuoksijuuriHuhmarmäenpistettä voidaankauastulevaisuuteenkäyttäätärkeänävertailukohtanamaapallonpinnan mittauksissa.Huhmarmäenmittauspisteelläonsiksipaljonsuurempikuinpaikallinen merkitys.SuomenMuseovirastoonmääritellytHuhmarmäenpisteenkiinteäksi muinaisjäännökseksisuojeltavaksimuinaismuistolainnojalla.Huhmarmäen‐Lakeassuonalue kaikkineenonNastolanarvokkaimpialuonnonjakultuurinhistoriankokonaisuuksia Uudenkylänrajalla.Valitettavastialueenräjäyttäjä‐maanomistajaeilainkaanymmärrä omistuksensamerkitystä. KansalaistaisteluHuhmarmäenlouhintahankettavastaankiinnostitiedotusvälineitä. Nastola‐lehti1996‐09‐19: ESS1994‐10‐01: ESS1994‐09‐25: EdellisensivunmielipiteessäsilloinenUudenkylänkyläyhdistyksenpuheenjohtajaRaija Kuosaviittasitähänartikkeliin,minkäkuvissa(yllä)ko.maanomistajalevitteleekäsiään Huhmarmäenlaellaja(alla)seisoonyträjäytyskohteenaolevanSelkosaaren kallioleikkauksenjuurella.Huhmarmäkisäilyikansalaistaistelunansiosta. SelkosaarenkallioidenlouhintahankkeessajaHuhmarmäenkaatopaikkahankkeessa kansalaistaisteluonkäynnissä. Valtatien12linjauskokoNastolanalueellaoliympäristölletuhoisajakuvastituolloisen tiesuunnittelunalhaistatasoa.Huhmarmäen–Lakeassuonaluekuitenkinsäilyivaltatien vaikutuksenulkopuolellaolosuhteisiinnähdentyydyttävästi. Sammalsillanluonnonsuojelualue YVA‐AOjättäähuolellisestimainitsemattavainkolmenkilometrinpäässähankealueesta UudessakylässäsijaitsevanSammalsillanluonnonsuojelualueen,mikäontarkoitusperustaa Uudenkylänosayleiskaavanyhteydessä.Lahdenseudunympäristöpalvelut(‐lautakunta)on sitoutunutperustamiseen.Tieokasonlaatinutseuraavatperustelut,mitkälöytyvät täydellisinälinkistä: http://www.tieokas.fi/SAMMALSILLAN_LUONNONSUOJELUALUE_2014.pdf AsiantuntijayritysTieokasonesittänytuuteenPäijät‐Hämeenmaakuntakaavaan perustettavaksiSylvöjärvenkulttuurimaisemaalueen.SenosanaTieokasesittääUudenkylän osayleiskaavassaperustettavaksiSammalsillanluonnonsuojelualueenSylvöjärveneteläpäähän Nastolankunnanomistamillemailleseuraavienperustelujenjakarttojenmukaisesti.Kunnalla onoltavaedelläkävijänvastuuluonnonsuojelunedistämisessäluonnonmonimuotoisuudenja asukkaidenhyvinvoinninpuolestatasapuolisestikunnankaikissaosissa. SammalsillanalueonNastolanlaajinjaluonnonmonimuotoisuudelletärkeinyhtenäinen kokonaisuusasutuksentuntumassa,lajistollesuojainenmuttaluonnonystävänhelposti tavoitettavissa.Sammalsillanalueenluontoajakulttuurihistoriaaontutkittu vuosikymmentenajankirjaksiasti;seonNastolanparhaitentunnettuluonnonaluelaajalti maakunnassakin.Vankkatutkimusperustaantaahyvättiedollisetmahdollisuudettehdäkauas kantaviaratkaisuja. Nastolanitäosaankintarvitaanyleisentasapuolisuudennimissämerkittävä luonnonsuojelualue.Sammalsillanluonnonsuojelualueonkäytännössävainperustamista vaille,silläluonnonmonimuotoisuuttaonvaalittuasiantuntevastikauan.Perinteinen virkistyskäyttöuimarantoineen,luontopolkuineen,tulevinelintutorneineenjajopatoimivine luontomatkailupalveluineenonjotodellisuuttaSammalsillanalueella,missäerikäyttömuodot tukevathyvintoisiaanmyöskunnanmaidenulkopuolella,kutenSammalsilta‐hankeosoitti. SammalsillanluonnonsuojelualuekeskeisenäosanaNastolanmerkittävintä kulttuurimaisemaa,Sylvöjärvenkulttuurimaisema‐aluetta,ontoistaiseksivaillaerityistä statusta,vaikkaseolisiansainnutsellaisenjoajatsitten.Nyttilannekorjaantuu.Sammalsillan alueonehdollaMAALI‐kohteeksi.MAALI(maakunnallisestitärkeälintualue)onBirdLife Suomenjasenalueyhdistysten–täälläPäijät‐Hämeenlintutieteellisenyhdistyksen– yhteisvoimintoteuttamahanke,missäkartoitetaanjanimetäänSuomenmaakunnallisesti tärkeätlintualueeteliMAALI‐alueet.Hankeonmaakuntatasonlaajennuskansainvälisesti (IBA)jakansallisesti(FINIBA)tärkeidenalueidenkartoitushankkeille.Nyttavoiteonlöytää linnuillejalintuharrastajilletärkeätalueetmaakuntatasolla.Kartoitustyötätukee ajankohtaistenhavaintojenlisäksisuuridokumentoituhavaintomassa1960‐luvultaasti. MaastossaSammalsillanluonnonsuojelualuekytkeytyylähesasumattomienmetsä‐ja peltoalueidenkauttaläheiseenkunnanomistamaanTurranlamminvirkistysalueeseen,missä myösesiintyymerkittäviäluonnonarvoja,mm.useitaMETSO‐luontokohteita.Hyvineri tyyppisinäluonnoltaanTurranlamminjaSammalsillanalueetyhdessäovattärkeä, monipuolistalajistoaturvaavakokonaisuusjamyösnauhataajamanasukkaillekiinnostava lähiretkikohde.Asiantuntijaopastustaonjojärjestettysekämaastossaettänetissä. Mannakeskukseenonkehitettyluontokeskuspalveluineen,mihintukeutuenluontomatkailua onmahdollistamerkittävästikehittää,kutenjoSammalsiltahankkeessatodettiin. Heinolantie,Sylvöjärvenmaisematie,tuonauhataajamastaUudenkylänsuunnasta SammalsillanluonnonsuojelualueellevaikkasuoraanUudenkylänhenkilöaseman– Asemakeskuksenjuna‐japikavuoroyhteyksiltä.MaisemansilmäSylvöjärvipeilautuu kulkijallerantametsänlomasta.Sammalsillanalueenmonimuotoinenkosteikko‐ja perinnemaisemanäkyyjasenlintukuorokuuluuhyvinHeinolantielleasti.Pitkospuinen luontopolkuhoukuttaapoikkeamaantrooppisenrehevänkasvimaailmankeskellekuin Amazonasinviidakkoon.Yhdelläaamuretkellävoihavaitajopapuolensataalintulajia. Sammalsillanluonnonsuojelualuetunnetaanainutlaatuisellatavallakokovaltakunnassa: SylvöjärvenrantamaltaonlähetettyvuosienaikanajayhävieläRadioSuomenkauttamonen monetLuonto‐Suomi‐lähetykset.Niidenaiheinaovatmilloinalueenainutlaatuisenhiljainen äänimaisema,toisinaantaastähtitaivaanilmiöt–molemmatvaillakaikkialletunkeutuvaa ääni‐javalosaastetta–taiperinteineneräruokakulttuuritaiyleensäluonnon vuodenaikaisilmiöt.LintupaikkanajaelämyskohteenaSammalsillanluonnonsuojelualue tunnetaanlisäksiopastetuiltalinturetkiltäomakohtaisestiSuomenjamaailmankaikkein arvovaltaisimmissapiireissämonenvuodenajalta. LuonnonsuojeluhankkeentarkempiaperustelujajakuvauksiaSylvöjärvenjaSammalsillan alueenluonnostaesitetäänotteinahanketyöryhmänSammalsilta‐raportissa2004. Sammalsillanalueenhoitosuunnitelmavalmistuijositäennen2002.Kuvauksiatäydentää kaavoittajalletoimitettuTieokkaanesitysUudenkylänluonnonjalinnustonerityispiirteistä "KartanoidenUusikylä–lintuparatiisi". LuontoselvityksessäesitettyjenkohteidenlisäksiSammalsillankunnanmaallaonkahden puolenSylvöjärvenperukkaakaksiarvokastahakamaa‐elinympäristöä,mitkäliittyvät välittömästiluontoselvityksenrajaukseenjamitkäesitetäänliitettäviksiSammalsillan luonnonsuojelualueeseen:LatometsäsaarekejaRantametsäsaareke.Nekuvataanseuraavassa tietoaineistossa,samoinkuinyksityinenarvokaslaidunkäytössäolevaPeltokallionhakamaa myösvälittömästiSammalsillanalueenitäpuolella.Kohteidensijainnitjanumeroviitteet esitetäänkartoissa. SylvöjärvenSammalsillan alueen luonnonarvokohteet, Luontoselvitys 2014. Kartan numerot viittaavat seuraaviin kohdekuvauksiin: Tammelan‐Toivelanlähteikköjalehtokorpi,KirkkotienKuninkaanlähde YVA‐AOjättääkaikenmuun ohessamainitsemattamyösyhden lähimmistä luonnonsuojelualueista, kilometrinpäässähankealueesta sijaitsevanlaajan,arvokkaan lähteikköalueenKirkkotien varressa,mihinkaatopaikan vaikutuksetkohdistuvatsuoraan ilmavirtaustenmukana.Alueon esiteltyosayleiskaavan Luontoselvityksessäjaonsiten tokiollutkonsultin(hanketahon) tiedossa,muttatarkoituksellisesti sitäeiolekuvattuYVA‐AO:ssa. Aluepalveleemerkittävällätavalla myösvirkistystä,sijaitseehanse ylimaakunnallisenvaellusreitin vieressä. UOYK-Luontoselvitys: 44 Pinta-ala: 6,6 ha (Tammela) + 13,9 ha (Toivela) Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: lähteiköt (EN), ruohokorvet (EN) ja lehtokorvet (EN). Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: Maankäyttösuositus: MY / V Metsätalouden ympäristötukikohde (METSO I). Tammelan alueen ydinalue muodostuu lähteestä ja siitä lähtevästä runsasvetisestä ja luonnontilaisesta lähdepurosta lähimetsineen. Lähimetsät ovat kuusivaltaista lehtomaisen ja tuoreen kankaan sekametsää, jossa esiintyy pohjavesivaikutusta. Metsälain 10 § ja vesilain 11§ mukaisen purouoman rannalla esiintyy vähälukuisena mm. tähtitalvikkia. Toivelan alueen ydinalue muodostuu luonnontilaisen kaltaisesta lehtokorvesta (MetsäL 10§ mukainen kohde), jossa ojituksen vaikutukset ovat jääneet vähäisiksi. Kasvillisuustyypiltään alue on hiirenporraskäenkaalityypin (AthOT) kosteaa lehtoa sekä puronvarsien välittömässä läheisyydessä ruohokorpea (RhK). Kenttäkerroksen lajistoon kuuluu edustavaa lehtolajistoa, kuten lehtopähkämöä, kevätlinnunsilmää, korpiorvokkia, kaiheorvokkia ja velholehteä. (Meronen 2011). Puusto vaihtelee varttuneesta kuusikangasmetsästä nuoreen lehtipuuvaltaiseen metsään. Lahopuusto on pienikokoista ja lehtipuuvaltaista (Kekki &Muuronen 2012). Alue kuuluu Päijät-Hämeen LUMOS – kohdeluetteloon (Liedenpohja-Ruuhijärvi 2008). Maisemajakulttuuriympäristö YVA-AO 7.3.3 Maisema ja kulttuuriympäristö Hankealueiden läheisyydessä ei sijaitse arvokkaita kulttuuriympäristöjä (kuva 7-13). Lisäksi Uudenkylän taajaman itäpuolella on paikallinen rakennuskannan inventointialue, joka käsittää Arolan viljelymaiseman (Nastolan rakennusinventointi 2002-2004, Ahola Teija Hämeen ELY-keskus, 2005) ja taajaman pohjoispuolella Uudenkylän kulttuurimaisema-alue, joka käsittää keskiaikaisen Uudenkylän vanhan tielinjan ja mm. kansakoulun, asuintaloja ja peltomaisemaa (MARY, Päijät-Hämeen maakunnallinen inventointi) (Ramboll 2013c). Huomautuksiajakorjauksia Em.konsultin(hanketahon)tekstiontäynnävääristelevää,vähättelevääjapuutteellistatietoa arvokkaastamaisemakokonaisuudestaUudessakylässä,Huhmarmäenkaatopaikan hankealueenvieressäjavälittömässäläheisyydessä,kokonaisuudesta,minkänimityson Uudenkylän(laajemmin:Sylvöjärven)kulttuurimaisema‐alue.Em.tekstionvieläsijoitettu viimeiseksiluvussaan,missäkylläkerrotaantarkoinjopaVillähteelläastisijaitsevista kohteista.Em.tekstinlukemallaasiaatuntematonsaakäsityksen,ettäUudessakylässäeiole merkittävääkulttuurihistoriaaeikäkulttuurimaisemaa. Tarkoitushakuisestiannettukäsitysontotaalisenväärä,kutenseuraavassaosoitetaan. Konsultin(hanketahon)tekstinainoatarkoitusonjohtaaharhaanarvioijia.Siinäsesaattaisi onnistua,elleiseuraavassakirjoitettuaolisijokauanollutolemassa.Niinkinmerkittävänja pahimmillaankauasvaikutteisenasiakirjankuinYVA‐AO:nvalmistamistaeipitäisiantaa pelkästäänminimikustannustentavoittelunnimissäkonsultille,mikänäyttääkaikessaolevan vainhanketahonjuoksupoikajatoteuttavanennaltaannettuatahtoasiitä,mikälopputuloksen pitääolla.YVA‐AOpitäisitehdävirkavastuullataiainakinniin,ettäsitäeipäästetämihinkään lausuttavaksi,ennenkuinviranomainenomanvastuunsakauttaontarkastanut,etteisitäole kirjoitettuaivanmitensattuutarkoitushakuisesti,kutentässätapauksessa. Konsultti(hanketaho)eitunnelainkaanUudenkylänalueenarvokastakulttuurihistoriaaja senmerkittäviäpaikkoja–taijälleenonkysymyskäsketystäsuhtautumisestatosiasioihin. Tämälukuonjälleenosoitussiitä,ettäYVA‐AOonlaadittukelvottomasti,puutteellisestija vääristelevästisekäennenkaikkeatarkoitushakuisesti.Onkohtuutontajättäätosiasioiden esittäminenjavääräntiedonkorjaaminenyksityisentahon,Tieokkaan,tehtäväksi. Edelläoleva"Lisäksi..."osiovähätteleesuorastaanräikeän,jopakäsittämättömän läpinäkyvästiUudenkylänmerkityksiäHuhmarmäenkaatopaikanvälittömässä vaikutuspiirissäsamallakunesimerkiksikaukanaVillähteelläkaatopaikanvaikutusalueen ulottumattomissasijaitseviakohteitakuvataanhuolellisesti.Nastolankunnanjohdonasenteen tuntientämäeisinänsäoleyllätys. Viranomaisselvityksetovattässäkintapauksessapuutteellisetsamoistasyistäkuin muuissakinyhteyksissäonselostettu,muttaonneksipaikallinentietoonkattavintaja pätevintä. Uudenkylänkulttuurihistoriaonpidempijamonipuolisempikuinmissäänmuualla Nastolassa,mikä600‐vuotiaaseenUuteenkyläänverrattunaonsangennuoriilmiö.Kaikki seuraavassaesiteltäväkultuurihistoriantietokohdentuusuoraanHuhmarmäenkaatopaikan vaikutusalueeseen. Uudenkylänkulttuurimaisema UudenkylänkulttuurimaisemaHuhmarmäenkaatopaikanvaikutusalueenvieressäonkuvattu sangenpuutteellisestiverrattunaeräisiinmuihinvastaaviinalueisiinsiitähuolimatta,että Uudenkylänosayleiskaavanensimmäisellälausuntokierroksellavuosisitten asiantuntijayritysTieokaslähettikaavoittajankäytettäväksijäljempänäseuraavan perusteellisenesityksen,mikäsoveltuukäytettäväksimyösYVA‐AO:ssa. NäinollenYVA‐AO:ssatuleekäsitelläobjektiivisestiNastolanlaajinjamerkittävinUudenkylän kulttuurimaisema‐aluesiitätietoaineistossaesitetystäkatsannosta,ettäSylvöjärven kulttuurimaisema‐aluemuodostaayhtenäisenkokonaisuuden,eierillisiä viranomaistoimituksessamääriteltyjäpalasia.Sylvöjärvenkultturimaisema‐alueetyhdistää toisiinsakaksiluontaista,kulttuurisestimerkittävääreittiä:ikivanhaSylvöjärvija keskiaikainenHeinolantiekokomitaltaanalkuperäisessäpaikassaan. UudenkylänKuninkaanharjunnimenesittiallekirjoittanutTieokasensikerranjo2006‐12‐18 yksityisessäkirjeessäarkkitehtiJaakkoKontiolle.Kuninkaanharju‐nimisovittiin maanomistajienjaosallistujienkanssavirallisestikäyttöönNastola‐viikonretkeilyllä 2009‐05‐16myöhemminvalmistuneennäkötorninpaikassa.Kuninkaanharjunnimeäonsiitä alkaenkäytettynimenomaankertomaankaikenkattavastanäkymästä,mikäSylvöjärvenja HeinolantienavullanivooyhteenneljäSylvöjärveäympäröivääkulttuurimaisema‐aluetta. Tästänäkökulmasta,mikäylittääviranomaistiedonrajat,YVA‐AO:ssatuleemääritellä Sylvöjärvenkulttuurimaisemauudelleenkokonaisuutena,mikäehdottomastion valtakunnallisestimerkittävä.Tällöinjoudutaantietolähteinäkäytettyjävanhentuneita viranomaismäärittelyjäarvioimaanuudelleen. KaatopaikanUudenkylänhankealueenvälittömässäläheisyydessäjavaikutusalueella sijaitsevatSylvöjärvijaHeinolantieliittävätyhteenUudenkylän,Toivonojan,Immilänja Arrajoenkulttuurimaisema‐alueet.Sylvöpaikannimenäonmaassammeyhtäainutkertainen kuinSammalsiltajaHeinolantiekulkeesijallansakutenvuosisatojenajan.Luonnonjaihmisen yhdessäluomaNastolanmerkittävinmaisemakokonaisuusonenemmänkuinosiensasumma. NeljäkartanoaSylvöjärvenympärillä–SipiläeliVanhakartano,UusikartanoeliMustakallio, ToivonojajaArrajoki–kaikkinevaiheineenovathistoriallinenkertomusmenneestämeidän aikaamme. MaisemaUudenkylänKuninkaanharjultaonkotomaammekokokuva,senystävälliset äidinkasvot.KaakkoishämäläisenkulttuurimaisemankauneusMyllymäen–Kivismäen korkealtaharjanteelta–Kuninkaanharjulta–yliUudenkylänvanhanryhmäkylänon lumonnutkuninkaatkin,kolmeRuotsi‐Suomenhallitsijaa.Heidänaskeltensasijoillajokainen kotiseudunystävävoiihaillasamaanäkymääylimaakunnalliseltavaellusreitiltäja Kuninkaanharjunnäkötornista. EnsimmäinenSalpausselkämuodostaaUudessakylässämahtavanmaisemarajan.Sen eteläisellejuurellePuutarhatiellepäättyytummienhavumetsienjavauraidenviljelysten Uusimaa.EnsimmäisenSalpausselänvaltaväyläPietarinratasaavuttaakorkeimman sijaintinsa–121,18mmpy–UllankankaandeltatasanteenreunassaPiiankalliolla,pari kilometriäUudenkylänasemaltalänteen,kaatopaikanlaajennusalueenvieressä. UudenkylänSeurojentalonviereltäMyllymäen–Kivismäenharjunlaeltapohjoiseenavautuu tyystintoisenlainenmaailma.EnsimmäisetäSalpausselältäalkaaJärvi‐Suomi,maammelaajin maisema‐alue.Seonmäkienjalaaksojenpienpiirteinenmosaiikkilehtevinemetsineen, monipolvisinevesistöineenjaviehättävinekyläviljelmineen.Järvi‐Suomiulottuuhalkipuolen Suomen–UudenkylänKuninkaanharjultaKainuunrajoille,Uudenkylän–Pönnölän peltoaukeidenvälisenvanhanryhmäkylänasutuksestaYlä‐Savontaakse,Sylvöjärveltä Oulujärvelle,kahdentulvehtivanjärvenrantamaltatoiselle. EnsimmäisenSalpausselänKuninkaanharjuUudessakylässäonollutkuuluisanäkymistään kauttaaikain.Päijät‐Hämeessäonvuosisatojenkuluessavieraillutaniharvakuninkaallinen, muttakolmesentään,janimenomaanUudessakylässä. EnsimmäinenvarmastiPäijät‐HämeessäkäynytsiniverinenhallitsijaoliSuomenherttuaja sittemminRuotsinkuningasJuhana.Hänsaapui1556LamminjaHollolankauttaNastolaanja oleskeliUudessakylässä23.‐26.elokuuta,perätineljänpäivänajan.Uudestakylästäherttuan matkajatkuiIittiinjaElimäelle.SeuraavatkuninkaallisetvieraatolivatAadolfFredrik1752ja KustaaIII1775,molemmatRuotsinkuninkaita,isäjapoika.Tiedetään,ettäkuninkaalliset yöpyivätUudessakylässäEnsimmäiseltäSalpausselältälaskeutuvanMyllymäenjuurella SipilässänimismiesWeckmaninluona.SieltähenousivatiltakävelylleihailemaanUudenkylän kulttuurimaisemaa. SamaKuninkaanharjunmaisemahyväileenykyajanihmistäuudeltareppuselkäisensaukon vaellusreitiltä.EnsimmäiseltäSalpausselältäeitavoitamissäänmuuallakuinUudessakylässä yhtäavaranvaikuttavaaluonnonjakulttuurinyhteisenhistoriannäyttämöä. Uudessakylässäonollutvarsinaisestikolmekartanoa:Sipilä,ToivonojajaUusikartano.Sipilän rusthollinvaiheetalkavat1500‐luvulta.Siitäerotettiin1783Toivonojajatästäedelleen1879 Uusikartano.SipiläeliVanhakartanoeliHamaraMyllymäenjuurellaMustakalliontietä vastapäätäonUudenkylänvanhanryhmäkylänydin. UusikyläoliRuotsinvallanloppuaikoinavaltakunnallisestitärkeäkylä.KruunurakensiSipilän rusthollinyhteyteenviljamakasiininarmeijantarpeitavarten.Kartanoidenomistajat hyötyivättästä,koskaviljamakasiiniinostettiinkäytännössäheiltä.Sensijaanarmeijan oleskeluKustaansodassa1788‐1789talvenyliNastolassarasittikokokappelia.Miehistöoli majoitettukyliinjapäällystöUuteenkylään,mikäolikokoontumispaikka.MyösSuomen sodassa1808Uuteenkyläänolisijoitettujoukkoja,muttanepakenivatlänteenvihollisen hyökättyäkolmestasuunnasta. SipilänrustholliolipitkäännimismiehenvirkataloUudessakylässä.Talonomistajattai lähisukulaisetolivatkievarinpitäjiäjamyöskauppiaita.Kartanonvanhapäärakennus, Uudenkylänarvokkain,onrakennettuilmeisesti1820‐luvullaainakinkolmessavaiheessa pihaltaHeinolantiellepäin.Sipilänpihapiirissäonvanhaviljamakasiini.Senhistoriasaattaa juontaa1700‐luvunlopulleRuotsinvallanaikaan,jolloinkruunuperustiUuteenkylään viljamakasiinin.RakennustaonsiirrettyhiemankauemmasHeinolantiestä.Pihapiirinvanha kivinavettaonpurettu.Vanhassakartanossamainitaantoimineenpienenkeramiikkapajan. Senvalmistamienuunikaakeleidentakanalukee”KarlssonNyby”.SukunimiKarlsson suomennettiinKaalamoksi. SipilännurkaltaKivismäenrinteenkauttakipuaakivinenkärrytie,alkuosaltaannytuusi ylimaakunnallinenvaellusreitti,MyllymäenjuureltaKurkelantienjaPietarinradanpoikki Uudenkyläntielle.Tasoylikäytäväonpoistettu,muttasenpuhkiruostunutristeysmerkki varoittaayhärautatiestäkiviaidankupeessa. RuotsinhallinnonvakiintuessaKaakkois‐HämeessäperustettiinUusikyläluultavasti1340‐ luvullakuningasMaunuEerikinpojanasutustoiminnanseurauksena.Mainintanimismiehen virkatalostavuodelta1422onvanhinkirjallinentietoUudestakylästä,piansiis600‐ vuotiaasta.Nimismiehenvirkataloolituonaikaisenhallintopitäjänkeskus.Nimismies vuorottelialkuaankylästätoiseen,mutta1500‐luvunloppupuoliskoltaalkaenhänasui tavallisimminUudessakylässä.UudenkylänhallintopitäjänalueulottuiArtjärvelle, KorpikyläänelinykyisenOrimattilanpääosaanjakauastakamaille,JaalaanjaMäntyharjuun asti,sisältäenmyösIitin.Tavoitellunsuurkunnanalueellinenesikuvalöytyykaukaa menneisyydestä. Uudenkylänvalintahallintopitäjänkeskuspaikaksiselittyysiten,että"uusikylä"perustettiin kruununuudisasutuksenyhteydessäitäänvievänyleisentienvarteentärkeiden poikittaisteidenristeykseen.EnsimmäisenSalpausselänmaastosoveltuiratsastusreitiksi linnojenvälilleTurustaHämeenlinnankauttaViipuriin.Valtakunnanpäälinnatyhdistävän tienvarsiasutettiinjo1300‐luvulla,jottaliikennejahuoltotoimisi.KustaaVaasanaika1500‐ luvunpuolimaissanivoiUudenkylänlopullisestiRuotsinkuninkaanjakirkonalaisuuteen. Uudenkylänisojakokartassa1700‐luvunlopultaonNastolanhistoriankirjoittajanAnneli Mäkelä‐Alitalonmukaanuseitakirkolliseentoimintaanviittaaviapaikannimiä.Ristinpelto MyllymäenpohjoisellajuurellaviittaamahdollisestiUudenkylänkappeliinjavanhaan hautausmaahan.Noihinaikoihinvainajathaudattiinkirkonalle.Kappelinsijaintisopisimyös esimerkiksiKurkelantienlänsipuolelleHeinolantienjaMustakalliontienväliin,missälähinnä maantietäonentisenmökinjasahanpaikkavähäisellätöyräällä. VilliintyneenkuusiaidanrajaamaharjunsyrjäMyllymäestälänteenpäinonentinen metsäpuidentaimitarha,nykyisinlehtoiseksiviidaksimetsittynyt.SielläköoliNastolan ensimmäisenkalmistonpaikka?ToisaaltamyösKurkelantienristeyksenitäpuolellaon hautausmaaksisoveltuvakivetönmaalaikku,Sipilänentinenperunamaa.Siinäharjuntyven paksunlumenallakosteantihkuinenmaaroutaantuivainvähäntaieilainkaan. MahdollinenuhrilehtoonperustettupakanuudenajallaennenRuotsinvaltaaosaksisamoista syistäkuinmyöhemminraivattiinlaidunniittyjasenjälkeensynnytettiintaimitarha:haudat olihelppokaivaatasaiseen,kivettömäänmaahan.Molemminpuolinharjunalustanmaaon kivikkoinenjakaivettavaksikelvoton–tottakaiKivismäenalla. Alkuperäinen"vanha"Uusikyläeliryhmäkylämaataloineenjaniidenlukuisine talousrakennuksineensijaitsitiiviistiHeinolantienvarressaEnsimmäisenSalpausselänja Sipilänmäen(Koulunmäen)välissä.Kylänpaikkavastasihyvinaikakautensaihanteita. Asuintontitperustettiintieharjanteenaurinkoisellejakuivalle,kovapohjaisellemaalle, viljelyksetjalaitumetvälittömästitalojenitä‐jalänsipuolellehyväkasvuisillerinnemaille. Kasvaessaankyläkäviahtaaksi.1600‐luvunpuolivälinjälkeensiirrettiinensimmäinentalo SäyhteentienvarrenpeltoaukeantakaisellePönnölänmäelle. IsojaonlähestyessäkruunuhalusitaajentaaUudenkylänasutustajamuodostaakylään kymmenkuntauudistilaa.Kartanoidenomistajatkuitenkinvastustivathankettajaonnistuivat estämäänsenkuninkaantuella,vaikkatilatolijomerkittymaastoon.Isojaossanoin1800 talojasiirrettiinvanhastaryhmäkylästäPönnölänmäelle.Varsinainenmaalaiskylähajosi lopullisestiuusjaossa1930‐luvulla.Seuraavamahdollisuusasutuksenlaajentamiseentulee Uudenkylänosayleiskaavatyönyhteydessä,kutenTieokasonesittänyt: http://www.tieokas.fi/Uusikyla_Master_Plan.pdf KoillisestajaluoteestaPönnölänjaUudenkylänpeltoaukeidenyliUudenkylänvanhaa ryhmäkylääkatsoenEnsimmäinenSalpausselkämuodostaakulttuurimaisemantaustaksi vakuuttavanrauhallisenhorisontaalisenlinjan.Mahdollisenkappelinjakalmistonpaikkaoli keskeinenvanhassaryhmäkylässä,sijaitsihanvieressäpaikkakunnanjakokoUudenkylän hallintopitäjänmerkittävintalo,nimismiehenvirkataloSipilä,Vanhakartano. Lampuoditeliitsenäisentilanvuokraajatsiirrettiinryhmäkylänulkopuolelle.1800‐luvulla perustettiinkinmerkittävämäärätorppiayleensäpellonraivaukseltasäästyneisiinkallioisiin metsäsaarekkeisiin.Niidenasutusnoudattaayhätorppiensijoitustaleimallisenakylän maatalousalueenrakenteelle.Talollistenryhmäkylänvastapainonakyyhöttikokonainen Kirviän(Kirviön)torpparikyläEnsimmäisenSalpausselänpäivänpuolellaKuivannolle johtavannykyisenAsemantienvarressa.SenmukaanonnytnimettyHuhmarmäen kaatopaikanhankealue–tiesikötätäkonsultti(hanketaho)?Tilattomatasettuivat kartanoidenmaalle;tätäväkeäUudessakylässäolipaljonrautatientulosta1870alkaen. Sipilän–VanhankartanonnaapuriUusikartanoperustettiinnykyisenMustakalliontienvarrelle 1879.UudenkartanonrakennuksetsijoitettiinEnsimmäisenSalpausselänpohjoisellejuurelle suunnilleenUudenkylänrautatieasemantasalle.Uudenkartanonpäärakennusmuistutti Toivonojankartanonpäärakennustajasetoteutettiinuseassavaiheessa.Lisäksitehtiinkaikki tarpeellisetmaatilanrakennukset:työväenasuinrakennukset,lähessadanlehmänpuinen navetta,parinkymmenenhevosentallijakanala,myöhemminvieläsikalakin.Paljonniittyjä raivattiinpelloiksi. Kartanotontinyhteyteenistutettiinajantavanmukaanpuistojapuutarha.Puistokasvoinoin viidenhehtaarinkokoiseksihoidetuksipuistometsäksi.Puutarhasijoittuisenlänsipuolelle entisenJanikko‐nimisenlampuotitilantalouskeskuksenpaikalle,missänykyisinkasvaa kuusimetsä.Sensiimeksessävoivielähavaitamaamerkkejäsekälampuotitilastaettä puutarhasta.Kaksijättimäistätammeamuodostaayhäluonnonportinkartanoon harjunrinteentiensuunnastavanhanKirkkotienristeyksessä.Mustakalliontienitäpäässä taimitarhankulmauksessasijaitsirakennettuporttiHeinolantieltäUuteenkartanoon. KunPietarinrataavasimaataloustuotteidenvientimarkkinatViipuriinjaPietariin1870‐ luvultaalkaen,Nastolankartanotalkoivatkukoistaa.Maatalousmuuttui kotitarveviljanviljelystäkarjataloudeksi,minkätärkeimmättuotteetolivatmaito,suolattutai suolaamatonvoisekäjuustot.Niidenvientimuodostitärkeäntulonlähteen.Markkinat Pietarissaloppuivatensimmäiseenmaailmansotaanjarajansulkeutumiseen. Omistajanvaihdostenjamyösvuoden1918tapahtumienseurauksenaUusikartanoalkoi rappeutua.Viimesotienjälkeenhuonokuntoiseenpäärakennukseenmajoitettiinevakkoja. Torniolisortunut,jatalostaotettiinpuutavaraapolttopuuksi.Puinennavettaolipalanut aiemminjatiilinensikalaosittainraunioitunut.Lopultapäärakennuspaloi1949. Aikanansaupeanmuttaihmisiässäkadonneenkartanomiljöönsalaperäinenkulttuurihistoria puhutteleesyvästi.TilanhalkikulkeeMustakalliontie,vanhaKirkkotiealkuperäisenälähes viimeiselläosuudellaan. UudenkartanonperinteitäjatkavanMustakalliontilanalueellatammienportinitäpuolella kohoaayhäupeajäreäpuustoinenpuistometsä.EnsimmäisenSalpausselänkainalossaseon kehittynytvaikuttaviinmittoihin.Siellälaulaakartanolintukultarintasulosointujaankuten varmaanentisenUudenkartanonaikaankin.Puistometsänitäisessäalareunassaonpuoliavoin kulttuurimaisema,mitäharvakseltaanympäröivättavattomanjyhkeättammetjalehtikuuset. SielläerottuvatvieläUudenkartanonpäärakennuksenperustukset:kivijalka,sydänmuurija idänpuolellamahdollisestipuolikaarenmuotoinenveranta,minkäedessäsuihkukaivon jäänteet.Rakennusperustustenpäällepuustoonsyntynyt1949palonjälkeen.Tilalla nykyisinkinolevanmakasiiniaitanikäonarvoitus. Uusikartanosijaitsipaikallaanvain70vuotta,muttasiltäajaltaeioletopografi‐tai peruskarttoja.Tuntuutraagiselta,ettämihinkäänkarttaaneijäänytmitäänmerkintää Uudenkartanonolemassaolosta,eiedesvenäläiseentopografikarttaan1:42000.Senpohjana olisenaatinkarttavuodelta1875,siisajaltajuuriennenUudenkartanonperustamista.Seoli ainoanamaastokarttanakäytössämeilläkahdenmaailmansodanajoiltaaina1960‐luvun alkupuolelle,suomalaisenperuskartanilmestymiseenasti. VastamyöhemminasutuslevisimuunmuassaUudenkylänasemalle,minkäseutuanykyajan ihmisetpitävätvarsinaisenaUutenakylänä.RautatienmyötäUuteenkyläänkasvoitaajama, missärakennuksetsijaitsivataluksikartanoidenmailla.1905Uudessakylässäolijo166maata omistamatontaruokakuntaa:rautatieläisiä,maakauppiaitajamm.kansakoulunopettaja. Uuteenkylääneilaadittuasemakaavaa,vaankartanotvuokrasivatrakennuspaikatjaomistajat määrittivätkylänkehityksensuuntalinjat. HeinolantienjaKouvolantien(Uudenkyläntien)risteykseensyntyiasutusta.Karlssonin majatalo(”Ylä‐Karlsson”)jakauppasijaitsivataivantasoylikäytävänvieressä.Radantoiselle puolensiirtyi1926vanhastaryhmäkylästäMeriluodonkauppa,nykyisinUudenkylänkomein rakennus.Asutusrakentuiristeyksestämyöskohtivanhaaryhmäkylää.Myöhemmin KouvolantienjaHeinolantientasoylikäytävienvälirautatieasemankauttarakentuitäyteenja muodostiasemakylänkeskustan.EntinenharmaajavaatimatonKirviäntorpparikylänosaon muuttunutnykyiseksivehreäksijaviihtyisäksiasemanseudunomakoti‐jakerrostalojen alueeksi. RautatieasemasijoitettiinKirviäntorpparikylänjaKuivannontien(Asemantien)risteyksen kohdalle.Alustavassasuunnitelmassaasemanpaikkaolilännempänäsuunnilleen Uudenharjuntalonpaikallajaratapihasenetelänpuolella,nykyisenUudenkylän valtatieliittymänyläpuolella.Asemanluorakennettiin1870‐luvullauseitataloja rautatieläisille.Yksikäänniistäeiolesäilynytnykyaikaan.Asemapäällikköasui1870–1940 asemarakennuksenyhteydessäolevassaasunnossa.Talvisodanilmapommituksessa tuhoutuneentilallerakennettiin1940nykyinenasemarakennusjasamoillapiirustuksilla erillinenasemapäälliköntaloKouvolantienalapuolelle.Vanhoistarautatierakennuksista nykyaikaanonsäilynytvainasemamiestenkahdenperheentalovuodelta1907 rautatieasemanalapuolella.Pietarinrata,Uudenkylänelinhermo,täyttää150vuotta2020. Uusikyläonvanhastaansijainnutuseidenvaltakunnallisestimerkittävienteidenristeyksessä. Kyläänonolluthelppotullakaikistasuunnista,mistäonollutsiunauksensajariesansa. LiikenneväylätovatkauttavuosisatojenedistäneetUudenkylänkehitystä–taionnettomasti taannuttaneetsitä1980‐luvultaalkaen. Lännen–idänpäätielläYliselläViipurintielläoliLahdestaitäänkaksihaaraa,kummankin edessäKymijoki.VirtaoliylitettävälautallajokoalajuoksunKeltissäEnsimmäisen SalpausseläntasallataiyläjuoksunVuolenkoskellaToisenSalpausselänkorkeudella.Mikäli lauttasattuiolemaanepäkunnossa,täytyimatkataylityspaikaltatoiselle.Tätävartentarvittiin yhdystie.VanhanUudenkylänläpijaSylvöjärvenitäistärantaaseuratenkulkeeHeinolantie, alkuperäinenyhdystieSalpausselkienjalauttapaikkojenvälillä.Heinolantieonerittäinvanha yleinentie.SesyntyitarkoinnykyisellepaikalleenkauanennenNastolankirkonseudunja Ruuhijärventeitä.Heinolantiesiirtyivaltionmaantieksi1920‐luvulla. KunPietarinratavalmistui1870,maantiestäUusikylä–Järvinen–Vierumäki–Heinolatuli tärkeäyhdystiealueenainoastakaupungistarautateille.Heinolanlähinrautatieasemaoli Uusikylä,minnekaupungissavalmistettujatuotteitakuljetettiin.Muistiinonjäänytmuun muassaviinankuljetusHeinolanviinatehtaalta;HeinolantietäonkinkutsuttuViinantieksi. UudessakylässäHeinolantieerkaniaiemminKouvolantiestäratapihanitäpäässäja ensimmäiseksiylittiPietarinradan.Tasoylikäytävänpielessäolitienviitta"Heinola40".Paikka näkyyRistoJarvanelokuvassaJäniksenvuosi. Etelä‐pohjoissuuntainentiePorvoon–LoviisanrannikoltaHeinolaanjaedelleenSavoon muodostuisotilaallisestitärkeäksi1700‐luvunloppupuolella,kunvaltakunnanitärajasiirtyi Kymijoelle.Suomensodassa1808länteenpyrkinytvihollinenhyökkäsiUuteenkyläänkaikista kolmestasuunnasta:Kausalasta,HeinolantietäjaKuivannontietä.Asemantien–Kähäräntien– KuivannontienreittivieyhäsuoraaneteläänArtjärvensuuntaan–suunnitellunHuhmarmäen kaatopaikanvierestä.SieltämarssivatviimeksisaksalaisetvapauttajatUudenkylän taisteluihin1918.MyösUudestakylästäkaakkoon,KotkaanjaHaminaan,johtimerkittävätie. UudenkylänitäpuoleltaHaarankylästä–"tienhaarankylästä"–haarautuins.Kaukaantieeli Suolatie(Yläkyläntie)IitinMaakansaanjaedelleenSuomenlahdenrannikolle.Yksityisen maanomistajanojakaivantokatkaiseenythistoriallisentienKaukaanlänsipuolella. HeinolantienoudattaaUudenkylänjaedempänäArrajoenpeltoaukeillahienostimaaston kulkukelpoisintaselkäämäkiäjalaaksojakiertäen,paikoinnotkeastimyötäillen.Heinolantie onhyväesimerkkivanhastaanmaastoonsovittuneestamaisematiestä.Maisemansilmä SylvöjärvipeilautuuHeinolantienhitaankulkijansilmiinkauniistikapeanrantametsän lomasta.Etenkinilta‐aikaanjärvenhopeinenvälkehurmaakaikenmatkaa.Tienvarsi UudestakylästäArrajoellekasvaavieläkomeaametsäävaillaensimmäistäkäänavohakkuuta. Laaksojenvarjoisetkuusikot,kallioidenvaloisatmännikötjarantojenheleätkoivikot lomittuvatsomastitoisiinsakainalossaanvanhaaasutusta.Kaunomaisemankukkeimmillaan tarjoavatvarhaiskesällävalkosoihtuisettuometjapihlajattienvarrenentisillähakamailla. SylvöjärveneteläosanSammalsillanmonimuotoinenkosteikkojaperinnemaisema,tuleva luonnonsuojelualue,näkyyjaalkukesänlintukuorokuuluuhyvinHeinolantielle.Pitkospuinen luontopolkuhoukuttaapoikkeamaantrooppisenrehevänkasvimaailmankeskellekuin Amazonasinviidakkoon.RetkenjälkeenvoivirkistyäSylvönuimarannassa.Viereisen Mannakodinyhteyteenonperustettuluontokeskusnäyttelyineenjapalveluineen. Sammalsillanluontoajakulttuurihistoriaaontutkittuvuosikymmentenajankirjaksiasti. SylvöjärvenpuolimatkassaUudenkylänjaImmilänrajallaHeinolantienouseejyrkästi Hautaanmäenkalliolle.LuonnonsuojelualueeksiTieokkaanaloitteestamuodostetunmetsänja kauniinnäköalakallionkaikkinemahdollisuuksineenomistaaNastolankunta.Yllättävän korkealtakallioltakukkulaltahonkienlomastanäkyySylvöjärvenkapeikonyliToivonojan kartanonvaltakunnallisestimerkittäväkulttuurimaisema.Hautaanmäenrehevissä reunametsissäkukoistavatkeväisetvalkovuokotvuokkovyöhykkeenpohjoisrajoilla.Niiden peräänvarjoisenkuusikkomaantäyttääuudelleenkäenkaalinvalkeakukkamatto.1918 HautaanmäkeenammuttiinArrajoenkartanonisännöitsijäjametsänvartija. Heinolantienneljäkartanoaneljänkilometrinmatkalla–Vanhakartano,Toivonoja, UusikartanojaArrajoki–kaikkinevaiheineenkuvastavatUudenkylänKuninkaanharjulta avautuvanluonnonjakulttuurinmaisemanyhteistäjatkuvuuttamenneestämeidän aikaammejaSylvöjärvenkulttuurimaisema‐alueenkokonaisuudeksiyhdistäväähistoriallista kertomusta–mistäHuhmarmäenkaatopaikankonsultti(hanketaho)eihaluatietäämitään. Uudenkylänkulttuurimaisema‐alueenmerkitys Valtakunnallinenkulttuuriperintö Museovirastoluetteloivaltakunnallisestimerkittävätkulttuurihistoriallisetympäristöt1980‐ luvullajajulkaisikohteetympäristöministeriönkanssa1993.Kohdevalikoimaatarkistetaan ajoittain.Valtioneuvostonvahvistaneeuudenluettelon2009valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteidentarkoittamaksiinventoinniksi. Luetteloidutkohteetedustavatvainpientäosaakulttuuriympäristöstämme.Kauneudenja kulttuuriarvojenvaaliminensekäympäristönarvokkaidenpiirteidensäilyttäminenulottuu kaikkeenrakennettuunympäristöön.Näilläalueillajakohteissapyritäänsäilyttämään rakennukset,rakenteetjaympäristömahdollisimmanhyvin.Muutoksetjamahdollinen täydennysrakentamineneivätsaaollaristiriidassakulttuuriympäristönarvojenkanssa. Maakunnallinenkulttuuriperintö Nastolanvaltakunnallisestimerkittävätrakennetutkulttuuriympäristötovatem.luettelon mukaisesti Erstankartanojapuisto Nastolankirkonkylänkulttuurimaisema Seestankartanojakulttuurimaisema Toivonojankartanojakulttuurimaisema(Uusikylä). Päijät‐Hämeenmaakuntakaavaansisältyvätlisäksiseuraavatmaakunnallisestimerkittävät maisema‐alueet: Arrajoenkulttuurimaisema Immilänkulttuurimaisema Toivonojankulttuurimaisema Uudenkylänkulttuurimaisema. RinnakkaisethistoriallisetväylätSylvöjärvijaHeinolantieliittävättoisiinsanämäneljä maakunnallisestimerkittävääkulttuurimaisema‐aluetta.Sylvöpaikannimenäonmaassamme ainutkertainenvaintäälläjaHeinolantiepaikassaanalkuperäinen.UudenkylänjaImmilän kylienrajajakaaSylvöjärvenHautaankapeikossahistorianmääräämällätavalla. Uudenkylän,Toivonojan,ImmilänjaArrajoenmaakunnallisestimerkittäviä kulttuurimaisema‐alueitakutsutaanyhdessänimelläSylvöjärvenkulttuurimaisema‐alueja seneteläistäosaanimelläUudenkylänKuninkaanharjunkulttuurimaisema.Nastolan kirkonkylän–Uudenkylänosayleiskaavanlaadinnassa2009alkaenkorostuuUudenkylän KuninkaanharjunkulttuurimaisemaosanaSylvöjärvenkulttuurimaisema‐aluettatämän kuvauksenmukaisesti.KaikkiedelläkuvattukulttuurialtistuuHuhmarmäenkaatopaikan kaikillehaitoille. a Kartanoiden Uusikylä Lintuparatiisi Markku Sakari Meriluoto 2009 Kartanoiden Uusikylä on lintuparatiisi Markku Sakari Meriluoto www.tieokas.fi Sylvöjärvi ja Heinolantie liittävät yhteen Uudenkylän, Toivonojan, Immilän ja Arrajoen kulttuurimaisema-alueet. Sylvö paikannimenä on maassamme yhtä ainutkertainen kuin Sammalsilta ja Heinolantie sijallansa vuosisatojen takaa. Luonnon ja ihmisen yhdessä luoma Nastolan merkittävin maisemakokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Neljä kartanoa Sylvöjärven ympärillä – Sipilä eli Vanhakartano, Uusikartano eli Mustakallio, Toivonoja ja Arrajoki – kaikkine vaiheineen ovat historiallinen kertomus menneestä meidän aikaamme. Uudenkylän Kuninkaanharjulta Järvi-Suomeen avautuu Sylvöjärven kulttuurimaisema-alue. Alueen luonnon ainutlaatuisuutta Nastolassa ilmentää näkyvimmin runsas ja monipuolinen linnusto. Linnut valitsevat asuinpaikkansa itsekkäästi sieltä, missä elinolot parhaiten vastaavat vaatimuksia: riittävästi ravintoa ja sopivia pesimäympäristöjä. Monimuotoinen kulttuurivaikutteinen luonto tarjoaa molempia. Linnut ilmentävät muunkin luonnon rikkautta Sylvöjärven kulttuurimaisema-alueella. Uudenkylän asemanseudun asutus polveutuu Kirviän torpparikylästä. Kartanoiden työväen mökit pureutuivat Salpausselän etelärinteen lämpimään syliin. Kosteat heinäniityt kuivattiin ja syntyi nykyinen Uudenkylän pelto, mihin valtio istutti valtatien. Vielä siellä kuitenkin keväisin isokuovi lurittelee, töyhtöhyyppä naukaisee ja kiuru kohoaa soidinlentoonsa. Pietarinradan rakennuttua 140 vuotta sitten Uuteenkylään asutusta nousi karun Ensimmäisen Salpausselän päällekin Ylisen Viipurintien varteen. Kirviän torpparikylä muuttui nykyiseksi PuutarhatienAsemantien-Kolintien omakotialueeksi, lisänä muutama kerrostalokin 1960-luvun nousussa. Asutuksen lomaan jäi kuitenkin niityn ja pensaikon kulmia, lisäksi Satakielenpuiston koivumetsikkö ja Kirviänkallion hongikko. Kyläluontoa muovaa tuleva Uudenharjun asutusalue päivänpuolen paisterinteellä. Uudenkylän asemanseudun lintuparatiisi kätkeytyy valtatien kulkijoilta lehvästöön niin täysin, ettei koko taajamasta näe juuri mitään – hyvä niin! Puoliavoimet niityt elinvoimaisine pajustoineen suojaavat asutusta pehmeänä melumuurina. Sydänkesällä niittylaikkuihin nousevat miehenkorkeat koiranputket, maitohorsmat ja mesiangervot tuoksuvin kukkatertuin. Raidat ja hieskoivut sijoittuvat sirotellusti laulupuiksi, kunnes pensasvyöhyke vaihettuu puutarhoiksi ja puistoiksi. Vanha kulttuurimaisema vaikuttaa viehättävällä tavalla hallitun hoitamattomalta. Kaavoittaja ei ole ankarasti ojentanut luontoa asvaltoiduiksi suorakaiteiksi kuten Uudenkylän länsiosassa ns. liikekeskuksessa. Vaihtelevia historian kerrostumia on säilynyt vierekkäin ja lomittain. Esimerkiksi Pumppumestarinpuiston kasviston kirjo tarjoaisi tutkittavaa. Alkukesästä jokainen lehtiverso näyttäyy omassa vihreän sävyssään, ja Asemantien rinteessä loistavat jättiläistuomien valkeat soihdut. Salpausselän etelärinteen vyöhykkeinen kasvillisuuden kerrosrakenne hyödyntää täydellisesti auringon valon ja lämmön. Linnuille tarjoutuu elinympäristöjen ja ravinnon runsaudensarvi. Lehtipuusto on paikoin säilynyt vuosikymmenet koskemattomana, kuten Yhteiskoulunpuiston lahopuustoinen lehtimetsikkö, valmis luonnonpuisto ja antoisa opetuskohde. Tikkapuistossa tapaa etenkin kevättalvella helposti palokärjen, käpytikan, pikkutikan ja vihreän harmaapäätikan, kun soidinhuudot raikuvat. Talviruokinta elättää poikkeuksellisen runsaan linnuston kevääseen etenkin Kolintien ja Risalan kulmilla. Uudenkylän lintuparatiisi kuuluu kesäpäivänäkin kultarinnan ja mustapääkertun sulosoinnuin. Alkukesän yö on yhtä juhlaa, kun satakielet, viitakerttuset, luhtakerttuset ja pensassirkkalintukin laulavat valvojan 2 iloksi sopivasti sen jälkeen kun Haarikan ravintolailta pikkutunneilla päättyy. Luonnonystävien yölaulajakierros kirkonkylästä Kumian, Kalkkolan ja Immilän kautta huipentui parhaaseen tihentymään yllättäen vasta Uudenkylän keskustan pihoissa, puutarhoissa ja puistoissa. Harjunaluksen lehvästö vaihettuu paikoin alkuperäiseksi salskeaksi hongikoksi esimerkiksi aseman ja säästöpankintalon rinteessä. Jättihonkien ikä on sama kuin Pietarinradan, noin 140 vuotta. Tämä merkitsee, että 1868-70 kylän hongat hakattiin rakennuspuiksi ja ratapölkyiksi, ja rata kulki aluksi puuttomassa maisemassa! Nälkävuosilta ei ole valokuvia, mutta sopii kuvitella Uudenkylän autioita näkymiä tuolloin. Kehrääjä surisi kesäilloin harjunpäällystän kanervikoissa ja kangaskiuru liversi karuissa somerikoissa. Lintuelo oli köyhempää, mutta rautatiealueen tyyppilajeja olivat silloinkin leppälintu ja kivitasku. Nyt kuormausalueella pesii kalalokki ja kukoistavat värikkäät tulokaskasvit, jopa uhanalaiset harvinaisuudet. Rautateiden kulttuuriympäristön muutoksesta muistuttaa vielä Ratamestarinpuisto. Kuninkaanharjun korkea pohjoisrinne heittää Myllymäeltä syvän varjon Vanhan Kirkkotien puolelle ja kätkee sinne oman maailmansa. Kylän entisen metsäklusterin alue kukoistaa vuosikymmenten rauhan jälkeen luonnon luomana Taimitarhanpuistona lehtolintujen elää ja laulella. Vanhankartanon eli Sipilän ja Uudenkartanon eli Mustakallion vanhat pihapuistot kertovat historiastaan monin merkein. Vaellusreitin kulkijoille on tuttu Mustakalliontien jyhkeä tammiportti ja puistopuiden juhlava holvisto. Uudenkylän laaja hallintopitäjä syntyi kauan ennen nykyistä Nastolaa. Maininta nimismiehen virkatalosta Sipilässä vuodelta 1422 on vanhin kirjallinen tieto Uudestakylästä. Alkuperäinen "vanha" Uusikylä kantatiloineen sijaitsi tiiviisti Heinolantien varressa Kuninkaanharjun ja Sipilänmäen välisellä selänteellä, pohjoiseen Ristolan kunnaalle asti. Ryhmäkylän paikka vastasi hyvin aikakautensa ihanteita. Asumukset talousrakennuksineen perustettiin ahteen aurinkoiselle ja kuivalle maalle, laitumet ja viljelykset välittömästi talojen molemmin puolin hyväkasvuisille rinnemaille. Lisää peltoa raivattiin, ryhmäkylän kahden puolen syntyivät Uudenkylän ja Pönnölän peltoaukeat. Alkukesän aikaan Heinolantie halki vanhan Uudenkylän entisten hakamaiden on tuomien, pihlajien ja sireenien kukkiva kaunomaisema. Vuosisataisen asutuskulttuurin harmonia kohoaa ylevään arvoonsa. Ilman insinööritiedettä paikalleen sovittunut Heinolantie, Sylvöjärven maisematie, noudattaa maaston kulkukelpoisinta selkää mäkiä ja laaksoja kiertäen, paikoin notkeasti myötäillen. Maiseman silmä Sylvöjärvi peilautuu hitaalle kulkijalle kapean rantametsän lomasta. Etenkin ilta-aikaan järven hopeavälke hurmaa kaiken matkaa. Laaksojen varjoiset kuusikot, kallioiden valoisat männiköt ja rantojen heleät koivikot lomittuvat toisiinsa kainaloissaan vanhaa asutusta. Sylvöjärven eteläosan Sammalsillan monimuotoinen kosteikko- ja perinnemaisema näkyy ja sen lintukuoro kuuluu hyvin Heinolantielle. Pitkospuinen luontopolku houkuttaa poikkeamaan trooppisen rehevän kasvimaailman keskelle kuin Amazonasin viidakkoon. Vaatimaton Sammalsilta itse on oivallinen – romanttinenkin! – yölaulajien kuuntelupaikka. Ainakin satakieli ja kaulushaikara tulevat tutuiksi, päivällä myös ruskosuohaukka, ja joutsenkin on jo asettunut pesijäksi. Aamuretkellä voi havaita puolensataa lintulajia. Sammalsillan luontoa ja kulttuurihistoriaa on tutkittu vuosikymmenten ajan kirjaksi asti. Uudenkylän peltojen jälkeen Heinolantie sukeltaa metsäisen mäkimaan viileään varjoon. Korkean Mustakallion ylikalteva tumma kylki melkein pelottaa. Sylvöjärven puolimatkassa Uudenkylän ja Immilän rajalla Heinolantie nousee Hautaanmäen korkealle kalliolle. Suojelun arvoisen metsän ja pyhänkauniin näköalapaikan Sylvöjärvelle omistaa Nastolan kunta. Uudenkylän osayleiskaavan laadinnassa korostuu Uudenkylän Kuninkaanharjun kulttuurimaiseman merkitys osana Sylvöjärven kulttuurimaisema-aluetta. Meille on annettu asuttavaksi aarre, mistä kannattaa pitää huolta kuten jo kuudensadan vuoden ajan. 3 KUVALIITE Uudenkylän asemanseudun vanhaa kulttuurikeskustaa Puutarhatien varrella Ensimmäisen Salpausselän vehreässä katveessa ja harjunpäällyställä. 4 Heinolantien kevytväylä laskeutuu Myllymäen juurelle salaperäisen Taimitarhanpuiston vieressä. Mustakalliontien lehväholvistoa Heinolantieltä Taimitarhanpuiston ja Uudenkylän peltoaukean välissä. 5 Sipilän nimismiehenrusthollin päärakennus ja aitta Heinolantien varrella Uudenkylän vanhan ryhmäkylän keskustassa. Sipilän monimuotoista kartanonpuistoa talousrakennusten ja Pönnölän peltoaukean välissä, lehvästössä satakielen laulu, niityllä pensassirkkalinnun ja ruisrääkän elinpiiri. 6 Viljanoras myötäilee Pönnölän peltoaukean reunaa Kurkelantien alapuolen jalon lehtimetsän tuntumassa. Heinolantie nousee Säyhteentien haarasta Koulunmäen ja Heikkerönmäen väliin Uudenkylän vanhassa ryhmäkylässä. 7 Heinolantie halkaisee Uudenkylän vanhan ryhmäkylän Myllymäen ja Koulunmäen välisessä laaksossa. Vasemmalle erkanee Säyhteentie, keskellä Matti Meriluodon ensimmäinen kaupparakennus 1920-luvulta yhä hyväkuntoisena. Vanha ja uusi jalopuukujanne reunustavat Heinolantietä Koulunmäen ja Heikkerönmäen välissä, taustalla Säyhteentie. 8 Uudenkylän peltoaukean kevätkesäistä vehreyttä Koulunmäeltä lounaaseen Ensimmäisen Salpausselän suuntaan. Koulunmäen pohjoispuolella Heikkerön ja Sipilänmäen talojen välillä Heinolantie kaartuu jyrkästi tuomien lomassa. Liikennemerkki varoittaa Uudenkylän elävästä kyläkoulusta. 9 Perinteiset kiviaidat vankistavat Heinolantien mökkien pienten pihapiirien viehätystä Sipilänmäen asutuksen alueella Koulunmäen pohjoispuolella. Jylhä kuusikujanne jäsentää Heinolantien kaarretöyrästä Sipilänmäen talon kohdalla. 10 Heinolantien maisemien harmoniaa ei riko vielä yksikään avohakkuu, mutta voimalinjan rakentajat eivät ole piitanneet kulttuuriarvoista Sipilänmäen ja Ristolan talojen välimaastossa metsitetyllä laidunmaalla. 11 Hautaanmäen eteläpuolella Heinolantie koukkaa syvään Hautaannoron laaksoon. Komean kiviholvisillan kahden puolen rehevässä kosteassa lehdossa kukoistaa kotkansiipi ja kivipaaden kapealla hyllyllä pesässään hautoo punakylkirastas piilokuvassa. Juhannusajan auringonnousun usvainen aavistus Sylvöjärven kulttuurimaisema-alueen yllä Uudenkylän Kuninkaanharjun parhaalta näköalapaikalta pohjoiseen Toiselle Salpausselälle asti. Kartanoiden Uusikylä Lintuparatiisi Markku Sakari Meriluoto 2009 TÄMÄN KIRJOITUKSEN TUOTANTO JA TEKIJÄNOIKEUDET: ® Tieokas Markku Sakari Meriluoto Onnenlaakso Puutarhatie 24 A 18 FIN-16100 UUSIKYLÄ GSM 045 651 9808 markku.meriluoto@tieokas.fi www.tieokas.fi Y-tunnus 1516503-5 Alv.rek. Huhmarmäenkaatopaikansosiaalistenvaikutustenarviointi(SVA) Johdanto:SVA‐vaatimuksetlainsäädännössäjakäytännössä YVA‐lainsäädäntövelvoittaaarvioimaantietynsuuruistenhankkeidenvälittömätjavälilliset vaikutuksetihmistenterveyteen,elinoloihinjaviihtyvyyteen–sosiaalisetvaikutukset. Sosiaalistenvaikutustenkäsiteonhuomattavanmonitahoinenympäristövaikutuksiin verrattuna.Ympäristövaikutuksetovatihmisentoiminnanvaikutuksiaympäristöön,kuntaas sosiaalinennäkökulmasisältyykaikentyyppisiinvaikutuksiin,kutenesimerkiksi –luontoonkohdistuvienvaikutustensosiaalisetulottuvuudet:vaikutukset virkistysmahdollisuuksiin,melu‐japölyhaitat,päästöt –palveluihinliittyvättekijät –liikkuminen:joukkoliikenne,tieverkostonkehittyminen,liikenneturvallisuus –psykososiaalisettekijät:elämäntavansäilyminen,sosiaalistensuhteidenylläpito, yhteishenki,yhteisöllisyys,onnellisuus –ennakkopelkoihinja‐toiveisiinliittyvättekijät:turvallisuus,rauhallisuus,kodin menettämisenpelko –yhteisymmärryksentaieripuransyntyminen,yhteisöllisyydenlisääntyminen, oikeudenmukaisuudentoteutuminen,odotustenjatoiveidentäyttyminentainiissä pettyminen. Sosiaalistenvaikutustenarvioinnin(SVA)tarkoitusonselventää,mitenhankevaikuttaa asukkaidenelämänlaatuunsekäalueentulevaankehitykseen.SVAmahdollistaakulttuurisen jasosiaalisenkestävyydentarkastelun,jasenavullaonmahdollistayhdistäämyössosiaalinen jaekologinenkestävyys.Sosiaalistenvaikutustenmääritelmäonmelkolaajajaväljä. Sosiaalisetvaikutuksetjaniidenmuutoksetkattavatihmistenelämäntavan,kulttuurin, yhteisön,poliittisenjärjestelmän,ympäristön,terveydenjahyvinvoinnin,henkilökohtaisetja varallisuuttakoskevatoikeudetsekätoiveetjapelot.Osasosiaalisistavaikutuksista,kuten vaikutuksetympäristöönjakulttuuriin,onsamallaekologisia:esimerkiksitutunmarjametsän tailenkkipolunhävittämiselläonyhtälaillaekologinenkuinsosiaalinenkinvaikutus.SiksiSVA voitoimiametodinaekologisenjasosiaalisenkestävyydenyhdistämisessä.Useinsosiaalista kestävyyttäkuvataanmyösoikeudenmukaisuudenjatasa‐arvonkäsitteillä. SVAlleonmyösmuitaperusteitalainsäädännönvelvoittavuudenlisäksi.Kestäväkehitys edellyttäähankkeenvaikutustenarviointia,jasiinäperinteinenhankesuunnitteluonyleensä puutteellista.SVAlisäämyösdemokratiaasuunnittelussa.Perinteisestikuntahallinto vähätteleekansalaistenhankkeeseenliittyviähuoliajapelkojaeikäotahuomioonhankkeen vaikutuksiaihmisiin,yhteisöihinjayhteiskuntaan.SVAvoitoimiatulkkinaasiantuntijatiedon ja‐kielenkääntämisessäasukkailleymmärrettäväänmuotoon.Lisäksiseauttaaanalysoimaan ristiriitoja. YVA‐ohjelmassaihmisiinkohdistuvienvaikutustenarvioinnintarkoitusontuottaatietoa hankkeenvaikutuksistahyvinvointiinjaterveyteen,auttaavalitsemaanparas toteutusvaihtoehto(Huhmarmäentapauksessa0‐vaihtoehtoelihankettaeitoteuteta), mahdollistaaristiriitojenjanäkemyserojenkäsittelysekälisätäsuunnittelunjapäätöksenteon avoimuutta.SVAonsiiskiinnostunutsiitä,mitenpaikallisetasukkaatkokevatesimerkiksi meluhaitantaimetsästysmaidenpuoliintumisen.Toisinaankäytetääntermiäsosioekonomiset vaikutukset,mikäviittaaerilaisiinihmistenhyvinvointiinjaelinoloihinliittyviintaloudellisiin sekäväestöllisiinmuutoksiin.Sosioekonomisiavaikutuksiaovatesimerkiksihankkeen paikallis‐jaaluetaloudellisetvaikutukset,työllisyydenmuutoksetsekämuutoksetpalvelu‐ja elinkeinorakenteissa.SosioekonomisetvaikutuksetovatkuitenkinvainyksiosaSVAnlaajaa kokonaisuutta.–Sosiaalistenvaikutustenarvioinnintuloksetjajohtopäätöksettulee raportoidayleisestiymmärrettävällätasolla.KuinkahantämävaatimustäyttyyHuhmarmäen kaatopaikkahankkeenkohdalla? Asuntojenjakiinteistöjenhinta SuurinyksittäinentaloudellinenhaittavaikutusHuhmarmäenkaatopaikkahankkeessajasen työpaikka‐alueeksinaamioidussaviimeversiossa(TjaT‐EJ)kohdistuuasukkaan kotiympäristöön,hänenomistamansaasunnontaikiinteistönhintaan. Kaatopaikkahankkeentultuajulkiseksi(Tieokas)asuntojenjakiinteistöjenarvoromahti välittömästiarvaamattomanmääränkokonauhataajamanitäisenosanalueella,Villähteen itäosastaUudenkylänitäpuolelle.Kaupantekopysähtyijatulevaisuudensuunnitelmat raukesivat.Kukaaneihaluatullaasumaanlähellekäänkaatopaikkaa,eikilometrienkään päähänsenvuoksi,ettäLahdenseudullatunnetaanvuosikymmentenajaltaKujalan kaatopaikanhallitsemattomathaitallisetvaikutukset.Halukkailleonainatarjolla miellyttävämpiäkotipaikkoja,eitännetarvitsekenenkääntulla.HyvästiNastola! Esimerkkejäriittää.HenkilöoliaikeissamuuttaapääkaupunkiseudultaUudenkylänläntiselle alueelle.Hänenensimmäinenkysymyksensäkiinteistönvälittäjällekuului:"Noentässe kaatopaikka?"Toinenperheaikoirakentaauudenkodinperintötilalleenkaatopaikka‐alueen tuntumaan.Kunkysyttäessäolinkertonutsuunnitelmasta,perhehankkikodin nauhataajamantoisestaosastakaukaaUudestakylästäjakotitilajäirappeutumaan.Tällaisia tosielämänesimerkkejäkertyykokoajanlisää. Allekirjoittanutotsikoiyleisökirjoituksensakahteenalueenlehteen:"Kaatopaikkakumoon heti!".Muutaeitarvittu.Viimeistäänsenjälkeenkaikkialueenasukkaatjatännemahdollisesti aikovattietävätHuhmarmäenkaatopaikkahankkeestajakirjoituksenperusteellaymmärtävät senvaikutukset.Ikävimmässäjamassaovatesimerkiksipääkaupunkiseudultaäskettäin muuttaneetlapsiperheet,jotkaluottivatlastensakoulutuksenUudessakylässäNastolan kunnankäsiin.Kunnanjohtopettiheidänluottamuksensakertarysäyksellä–ensin lopettamallaUudenkylänkolmekouluajapianperääntunkemallaHuhmarmäen kaatopaikkahankkeenUuteenkylään,kaikkienhyvienmahdollisuuksienasuinseudulle. Tässäuhkavaiheessaonyhdentekevää,laskeekoasunnon/kiinteistönarvo10%,50%vai 100%.Arvioitavoitehdäsenmukaan,laskeekovaikutusalueenarvioltayhteensä4000 asunnon/kiinteistönkeskimääräinenarvo15000,75000vai150000€. Kaatopaikkahankkeenkokonaisvaikutuskiinteistömarkkinoihinon60miljoonaa,300 miljoonaatai600miljoona€.Kaikkieivätvoiyhtäkkiälähteäkodeistaanjajättääniitätyhjiksi kaatopaikanarmoille.Vahinkovaikutusonjokatapauksessaniinsuuri,suorastaan tähtitieteellinen,ettäainoamahdollisuusonperustaakaatopaikkaseudulle,missäainakin peninkulmansäteelläasuuvainmetsäneläviä. Kaatopaikkahankkeenyhdyskuntavaikutuksetovattavattomanmoninaiset,mitä havainnollistaaTieokkaankarttaesitys: SAMMALSILLAN LUONNONSUOJELUALUE Sivut 67-69 HUHMARMÄEN KAATOPAIKKA – SISÄLLYSKARTTA http://www.tieokas.fi/YVA.pdf ASUMINEN, VIIHTYVYYS 105-117 LÄHTEIKKÖ 70 Uusikylä Uudenkylän y henkilöasema LINKIT 5-6 KEHITTÄMISALUE 14 14-24 24 EKOLOGISET YHT 25-27 LÄHTEIKKÖ 53-54 TEOLLISUUSALUE 27-30 LUONNONSUOJELUALUE LAKEASSUO 58-59 LAKEASSUONPURO 30-34 KIRVIÄNSUO 55-57 MAAILMANPERINTÖKOHDE HUHMARMÄKI Ä 60-66 Asiantuntijayritys Tieokas Markku Sakari Meriluoto metsänhoitaja, erityisasiantuntija Onnenlaakso Puutarhatie 24 A 18 FI 16100 NYBY - UUSIKYLÄ FI-16100 ASEMA m. +358 45 651 9808 markku.meriluoto(at)tieokas.fi www.tieokas.fi VAATIMUKSIA 4 VIRANOMAISTYÖ 6-14, 118-151 PIIANKALLIO 35-36 SELKOSAARENS OS KALLIOT 36-51 MIELIPIDE Sivut 2-3 LIIKENNE, MELU TÄRINÄ, ILMA Sivut 103-104 POHJAVEDET PINTAVEDET 94-102 UUDENKYLÄNSYLVÖJÄRVEN KULTTUURIMAISEMA-ALUE 71-93 Asuntojen/kiinteistöjenkysynnänloputtuanytkuinseinäänjopelkänkaatopaikanuhkan vuoksikysymyksessäonjokatapauksessaniinmittavavahinkovaikutus,ettäsenpitää keskeyttääkokohankeheti–kutenyleisökirjoituksessavaadin.Vahinkoonkuitenkinjo tapahtunut,jasevaikuttaakauastulevaisuuteen.VaikkatodellahetipoistettaisiinUudenkylän osayleiskaavaehdotuksestaHuhmarmäenkaatopaikanmerkintä(T‐EJ)jasenlumeeli teollisuustyöpaikka‐alue(T),ihmisiinjääpelko,ettäjoskuitenkinjoskus...Yhämuistetaan puolenvuosisadantakaaUudenkylänAsevarikko2:nräjähdyskahdenjapuolenkilometrin päässäUudenkylänasemasta.Varikontoimintamuuttuisenjälkeen,muttaräjähdyseiole unohtunut,vaikkasenajattelemineneienääolisikaanrationaalista.Muttaihmineneiolekaan rationaalinen,vaanvahvastitunneperäinen,pitkämuistinen. Mittaviaesimerkkejäomistuksenarvonmenetyksestäonainakinkaksi.Uudenkylän osayleiskaavaehdotukseenonmerkittyuudetasuntoalueetkansalaisvoiminaikaansaadun Uudenkylänhenkilöasemanläheisyyteenkahdenpuolenerinomaisillerakennuspaikoille: yksityisenomistamaKanervanharjuHeinolantienalkupäässäjaMetsähallituksenLaatumaan omistamaUusiharjuUudenkylän‐jaHedelmätienvarressa.Asuntoalueetolisivat toteutuessaantäydellisestilinjassavaltakunnallistenalueidenkäyttötavoitteidenkanssa.Ne olisivatpitkäänaikaanensimmäinenmerkkisiitä,ettäUudenkylänloistavatasumis‐ja yhteysolotnostaisivatpaikkakunnanuuteennousuunsiitäalhosta,mihinNastolankuntasen ajoikaikillatoimillaanyhdensukupolvenaikana. Olisimielenkiintoistakuullamaanomistajiennäkemyssiitä,mitenheaikovatsaadakaikin puolinviehättävätjaedullisetrakennusalueensamyydyiksisenjälkeen,josvarmistuu kaatopaikantulosuunnilleenhuutoetäisyydelletonteista.Vahingoniloaeiainakaanolesyytä tuntea,vaansyväävastuutasiitä,millaisiinseuraamuksiinjopelkkäHuhmarmäen kaatopaikantoteutumisenuhkavoiajaakokoyhdyskunnan.Vastuutaeisensijaantunne hanketaho,jokamistäänpiittaamattapahimmillaanpilaakokonaisenyhdyskunnan tulevaisuuden.SinneenempääkuinhankevastaavalleNastolankuntaankaanonturhalähettää korvausvaatimuksiaedestästäuhkasta. Huhmarmäenkaatopaikansosiaalistenvaikutustenarviointiinpitääsisällyttääparhaalla taidolla–eiainakaantämänkonsultin(=hanketahon)–puolueetonlaskelmakaikista laskettavissajaarvioitavissaolevistakustannuksista,joitakaatopaikanhaitat–aineellisetja aineettomat–aiheuttavatyhdyskunnanelämällejatulevaisuudelle.Etukäteenonselvää,että mitkäänhyödyteivätlähimainkaanvastaahaittoja. Asukkaidenviihtyvyys HuhmarmäenkaatopaikkahankettalähinnäsijaitsevanUudenkylänasemanseuduntaajaman parintuhannenasukkaankorkeahkoikärakennekuvastaasukupolvienmittaista paikkauskollisuutta,juurtumistajaviihtymistäkotiseudullaan.Uusikyläonkerrassaan viehättäväasuinpaikkaympäristöineen,luontoineen,kulttuurimerkityksineen–pitäjän vanhin,600‐vuotiashallinto‐,kauppa‐,liikenne‐jakulttuurikeskus.Asukkaatovat Uudessakylässätodellajuurillaantoisinkuinmissätahansamuuassanauhataajamanosassa, missäkenenkäänhallitsematonmuuttoliike1960–1970‐luvuillasärkiyhdyskunnan sosiaalisenrakenteenpysyväntuntuisesti. Kansalaistyönvoimannäyte,Uudenkylänhenkilöasemapikavuoropysäkkeineen,toi2010– 2011Uudenkylänsuoraanpääkaupunkiseudunyhteyteen,jasiinäohessamyösVillähteen asemanensikerran41vuoteen.Nastolankuntahiihtivastahakoisestiperässä,kunensinoli onnistunutlakkauttamaanvanhanasemanhenkilöliikenteen.Tuntuivihdoin,ettänyt Uuteenkylääntuleeuusiaika.Taajamaanmuuttilapsiperheitäpääkaupunkiseudultauuden yhteydenjakoulujenperässäluottaenniidenpysyvyyteen. Uudenkylänkolmenkoulunyhtäkkinenlopetushorjuttiasukkaidenluottamustaparempaan tulevaisuuteen.Sensijaanhenkilöjunaliikennejatkuujalisääntyykinedelleen2016Tieokkaan vaikuttamisenansiosta.OnneksijarrumiesNastolankuntaväistyypoistieltä. Liittymissopimusraideliikennelausumineenvieläkasvattaatoiveita,ettäparempaavoisiolla edessä. Nastolanvanhanvirkamiesjohdonviimeisenätervehdyksenäasukkailleenhanketahon juoksupojantehtävässätuomaHuhmarmäenkaatopaikanuhkakaataavankkuneimmankin uskontulevaisuuteen.Tämäonolluttarkoituskin.Mitääneiauta,vaikkaUudenkylän länsiosanliikekeskustakuinka"kehitettäisiin",joskerrankukaaneienäähaluamuuttaatänne taiedespysyäasukkaana.Tämäntosiasianpitäisikaikkienvirheidenjälkeensyrjäyttää kunnallinentoiveajattelu.Senilmentymäonnytliikekeskuksenkolkkobetoninenja asvalttinenkirpputorikeskittymä,mikäkaikkineenmuistuttaamenneenajanneuvostolaista kyläkuvaa. Uusikyläläisettietäväthyvin,mitäkaatopaikantulomerkitseevirkistysmahdollisuuksille. Jokamiehenja‐naisenikiaikainen,ainoasukupolvienmittainenvilkasjalankulkuyhteys Huhmarmäen–Lakeassuonvirkistys‐jaluonnonsuojelualueellekulkeeUudenkyläntaajamasta jakokonauhataajamastaUudenkyläntieltäkapeaaHuhmarmäenmetsätietäjapolkua HuhmarmäellejasentakanapiilevälleLakeassuolle.Kulkuyhteydenkatkaisisihankealueen rajanensimmäiseksisulkevaporttijakauttaaltaankilometrimäärinkiertäväkorkea, sähköistettypanssariverkkoaitakuinkeskitysleirissä.Vaihtoehtoistayhteyttäeiole Uudestakylästä,vaanmarjametsäänpitäisikiertäävaivalloisestiajoneuvollapeninkulma Kuivannonkautta.Kelläajoneuvoaeiole,jäisilopullisestipaitsitästä virkistysmahdollisuudesta. Kenkulkee,hännäkee.ValokuvausretkellätapasinjokinvuosisittenHuhmarmäenlaella vanhemmanrouvan,jonkakanssavaihdoimmetavanomaisettervehdykset.Hänsaattoi muistaaminutedellisestätaistelustaHuhmarmäenpelastamiseksihautakivienlouhinnalta. Häntähuolettimustikanpoiminnanlomassa,vieläköHuhmarmäkeävoisijokinuhata. Kysymysoliviisasjaenteellinenjaminäturhanluottavainenkaikenpysyvyyteen. MustikanpoimijaoliselvästiHuhmarmäenrunsaidenmarjamaidenvakituinenkävijäkuten monimuukinuusikyläläinen,jakauempaakin.Häntoimieleenisänijaäitini,jotkaaikoinansa kantoivatjokakesäkausiperheenruokapöytäänämpärikaupallaHuhmarmäenmustikoitaja puolukoitasekäastioittainLakeassuonmuuraimiajakarpaloita.Perinneeläävielä,jopa nuorisossa,muttanytseuhkaakatketa. Monessayhteydessäonselvinnyt,mitentärkeäHuhmarmäen–Lakeassuonvirkistys‐ja luonnonsuojelualueetumaastoineentaajamanvierestäalkaenonlaajanlähiseudunasukkaille. Hankealueeltajasenvaikutuspiirissäsijaitseemonenmontamuutakinluontokohdetta,mitkä ovatosoittautuneetasukkailletutuiksijarakkaiksi.Esimerkkikokoperheenkäyntipaikasta onkaikessanäyttävyydessäänLakeassuonpuronkoskijasenalinenreheväUudenharjun purolaakso.MyösKanervanharvinainenlettosuolähteineentunnetaan.Polkuviehalki KirviänsuonluonnontilaisenisovarpurämeenkohtiHuhmarmäenrinnettä.Lyhytmatkaon täynnäarvokkaitaluontokohteita. Vastameidänaikanammeonymmärrettylähiluonnonmerkitysasukkaidenhyvinvoinnille. Asuinpaikanviereisen,helpostivaikkajokapäivätaiiltavaikkalastenkinkeratavoitettavan luonnoneitarvitsetarjotasellaisiaihmeitä,joitalöytyyerämaasta.Riittää,ettäsieltälöytyy vähempiäkinluontoelämyksiäkuinHuhmarmäen–Lakeassuonerämaiselle luonnonsuojelualueellemennen. Helppotavoitettavuusontärkeäätavallisellekulkijalle,jasenvaatimuksenseututäyttää oivallisesti.Ainaeitarvitsemennäedesperilleasti,monestiriittäälyhytkoirakävely työpäivänpäälleirrottamaanarjesta.Vastaantulijoilleolenjoutunutkertomaan,miten Uudenkyläntienliittymäänkohoaahälytysporttijakiipeämätönsähköaitasulkemaan kaatopaikankaikentuhontaakseen.Tyrmistysonollutsuurieikäasiaaoleolluthelppouskoa. KohtuullisentavoitettavuudenansiostaHuhmarmäen–Lakeassuonvirkistys‐ja luonnonsuojelualueonkauttaaikainpalvellutmyösalueenkoulujenopetuskohteena. Lakeassuoltatalviretkeltätulossatapasinsinnemenossakaksinuortaherraa retkeilyvarusteissaan.Heidänmieluisatmuistonsaveivätlukioaikaanjanimeltämainittuun Uudenkylänyhteiskoulunbiologianopettajaan.Hänolisaanutjärjestetyksiluokalleenaikaa tutustuaLakeassuohon,missälintulajistoonmonipuolinenjavoitavatasuurnisäkkäiden jälkiä.Asiantuntijatovattutkineetsuojelualueenhyönteislajistoajahavainneet,ettäsielläelää esimerkiksiharvinaisiaperhosia.Katoamatonaarreonomakirjallinenjakuvallinen tietoaineistoniHuhmarmäen–Lakeassuonvirkistys‐luonnonsuojelualueeltaalkaenjo1960‐ luvulta,jolloinsiellävallitsierämaanrauhajakaikkisuojelutaistelutolivatvastaedessä. SuurriistaeioleHuhmarmäen‐Lakeassuonalueellamenneisyydenmyytti,vaannykyajan eränkäynnineläväätodellisuutta.AktiivinenriistanhoitotukeutuuUudenkylän–Kuivannon tärkeäänekologiseenyhteyteen,laajaanyhtenäiseenmetsä‐jasuoseutuun,missäsijaitsevat elinvoimaisenhirvikannanrauhallisetkesäisetvasomispaikatjalaajattalvilaitumet.Hirven voitavallinenkinluonnonkulkijakohdatamissävain,kutenmyöskaurislajit,ketun,mäyränja myösilveksentalvisetjäljetHuhmarmäenliepeillä.Tällainenmahdollisuusluojokaiseen luontoretkeenharvinaistajäljittämisenjännitystäaivankotimaastossa. Tulevaisuus Nytosayleiskaavaehdotuksenlausuntovaiheessaonviimeinenhetkiymmärtää,mitä Huhmarmäenkaatopaikkahanketoistaiseksipelkkänäuhkana,muttakentiespiankin toteutuvanapainajaisenamerkitseeUudenkylänasukasyhteisöllejaluonnolle.Monen asukkaanvoiollavaikeailmaistahuoliaantulevasta,mikävieläonkaikiltahämäränpeitossa. Siihenhämäräänonpeittynytlyhytaikainentoiveikkuus,minkäUudenkylänosayleiskaavatyö aluksiennättiluodayhdyskunnankeskuuteen.Tapamitenkunnanjohtoaluksisalasi kaatopaikkahankkeenjulkisuudeltaonnykyaikanaalapuolellakaikenarvostelunja hallinnollisestilaiton.Hanketahotovatkuitenkinjuonineetasiatniin,ettäketäänei välttämättäsaadasäädöstenperusteellavastuuseen,eiainakaanpiankatoavastaNastolan johtavastavirkakunnasta. Huhmarmäenkaatopaikkahankkeestavieläonnellisentietämättömäthirvilehmävasoineen UudenkylänriistamiestenasettamallanuolukivelläKirviänsuolla. Kuva2015‐09‐28SeppoPulkkinen. Salaaminenolitietystitarkoinmietitty.Suomestaeihevinlöydyvastaavaajyräystä,millä huippuhaitallinenhankeyritetäänajaaväkisinläpi.Paikallisestisellainenkyllälöytyy:samalla laillasalatenNastolankunnanvirkamiesjohtoyritti2001ensinsalaalakkauttaaUudenkylän asemanhenkilöliikenteenjasiinämuutamaksivuodeksionnistuikin,kunneskansalaistaistelu voitti.Siitäalkaenovatherkkähipiäisetpikkuvirkamiehetkaunaakantaneet. Taistellapitäätaaskerrankotiseudunpuolesta.YVA‐yleisöesittelyssäkiinnitinhuomiota siihen,ettähanketahojenpaikallelähettämätedustajatolivatselvästins.vilttiketjua, aikamoisiasurkimuksiaesiintymisessään.Puheetsopersivatjahorjuivat,eivätvakuuttaneet ketään.Heiveröisetedusmiehetselvästipelästyivätyleisönyksituumaistapäätöstävastustaa kaikinvoiminkaatopaikkaamissäänmuodossamihinkäänNastolaan.Päätekijättietysti lymysivätvisustipoissaetulinjasta,missäkansalaistenkysymyksetsinkoilivatvaarallisesti. Yhteisentahdontakanapitäänytkaikkienkansalaistenpysyäjasenpuolestataistella,vaikka setaaskerranvaivaatuottaakin.Nytratkaistaankokonauhataajamanitäisenpuoliskon tulevaisuus,vaikkatuntuusiltä,ettävainmevälittömästiasianosaisetsenymmärrämme. Henkinenhuolto RyhmähaastattelumainitaanSVA:ntiedonhankintamenetelmänä.Mukaanmahtuisiperäti kymmenkuntavälittömänvaikutusalueenedustajaa,kertoikonsulttiarmollisesti. Sidosryhmätyöpajaan2015‐10‐26Nastopolissaosallistuilopulta18asukasta,elityöpajan tuloksetedustavatvajaanpuolenprosentinasukasmielipidettä.Muutasosiaalisten vaikutustentarkasteluaeioletehtyeikäkonsultinilmoituksenmukaanaiotakaantehdä. Tuloksenylkeistettävyysalittaakaikenkohtuuden,vaikkamukanaolikinjärjestöjenedustajia. Kaikkienhalukkaidenasukkaiden(Uudessakylässänoin4000)pitääsaadaesittää mielipiteensäilmanrajoituksia.Kokokaatopaikanvaikutusalueellaonedelleensuuritarve keskustellakaatopaikkahankkeestakaikensalailunjälkeen. Esimerkkinäsosiaalistenvaikutustenasiallisenarvioinnintuloksistaonseuraaviensivujen tiivistelmäEspoonÄmmässuonkaatopaikanvaikutuksista.Terveyskyselysuunnattiin2015 suurenkaatopaikanlähiympäristönasukkaille.Heillelähetettiinkyselylomakejasaatekirje postitsetaiverkossa,jotenkaikillahalukkaillaolimahdollisuusosallistuakyselyyn.Tuloksista voipäätelläainakinkaksiasiaa: 1)näinarvioidaansosiaalisiavaikutuksiamuuallakuinNastolassaja 2)tuloksiavoisoveltaamyösHuhmarmäenkaatopaikanvaikutuksiin. TärkeänäosanaYVA‐prosessiatuleevaatiavastaavankattavanasukaskyselyn järjestämistämyösHuhmarmäenkaatopaikkahankkeenosalta(Montarionvain välttämätönlumevaihtoehto). LIITE KYSELYASUKKAILLEESPOONÄMMÄSSUONKAATOPAIKANVAIKUTUKSISTA 2015 Melu, pöly ja hajut Kaikki vastaajat, n=137 MELU Esiintyykö asuntosi lähiympäristössä yleensä melua Häiritseekö asuinympäristösi melu sinua 23 32 23 22 18 32 31 19 PÖLY Esiintyykö asuntosi lähiympäristössä yleensä pölyä 19 15 Häiritseekö asuntosi lähiympäristön pöly sinua 15 20 39 28 37 28 HAJUT Esiintyykö asuntosi lähiympäristössä yleensä hajuja Häiritsevätkö asuntosi lähiympäristön hajut sinua 0 Erittäin paljon 20 40 Melko paljon 25 Jonkin verran 60 1 14 34 28 24 15 45 24 15 80 100 % Ei juurikaan En osaa sanoa Hajut Esiintyykö asuinalueellasi koskaan kaatopaikan hajua? Mistä nämä hajut ovat peräisin? Kaikki vastaajat, n=137 Kaatopaikka Kaikki vastaajat, n=137 94 Liikenne 7 Teollisuus Ei 6 Kyllä päivittäin 6 Kyllä viikoittain 18 En tiedä 1 Kyllä kuukausittain Ei häiritseviä hajuja 2 Kyllä muutamia kertoja vuodessa 100 % 0 Melko voimakas 16 Lähes olematon Vastaajat joilla on ollut kaatopaikan hajuja, n=129 74 Vaikuttaako tai rajoittaako kaatopaikan haju jollain tavalla elämääsi? 0 0 100 % Tuntuuko kaatopaikan haju asunnossasi sisätiloissa myös silloin kun ikkunat ovat kiinni? 48 Lievä 16 Tuntuuko kaatopaikan haju asunnossasi sisätiloissa/ Vaikuttaako tai rajoittaako haju elämää? Vastaajat joilla on ollut kaatopaikan hajuja, n=129 36 33 0 Onko kaatopaikan haju yleensä esiintyessään... Erittäin voimakas 39 100 % 28 0 26 26 71 Ei Kyllä 100 % Kaatopaikan hajut Milloin viimeksi kiinnitit huomiota kaatopaikan hajuun? Vastaajat joilla on ollut kaatopaikan hajuja, n=129 Tänään tai eilen Viimeisen 7 vrk aikana 39 27 Yli kuukausi sitten 24 En koskaan 1 Jonkin verran 29 Ei ollenkaan 3 En osaa sanoa 1 Vastaajat joilla on ollut kaatopaikan hajuja, n=129 Yökkäilyä Nenän ärsytys Päänsärky Hengitysoireita Yskä Jotain muuta Ei aiheuta 34 Kyllä, kevät 29 Kyllä, kesä 34 Kyllä, syksy 100 % Aiheuttaako kaatopaikan haju sinulle jotain oireita? Vastaajat joilla on ollut kaatopaikan hajuja, n=129 29 20 0 31 0 Ovatko jotkin ajanjaksot erityisen pahoja kaatopaikan hajun kannalta? Ei 36 Melko paljon 100 % 0 Kyllä, talvi Vastaajat joilla on ollut kaatopaikan hajuja, n=129 Erittäin paljon 9 Viimeisen kk:n aikana Häiritseekö kaatopaikan haju sinua? 100 % 25 23 17 15 7 22 33 0 27 100 % Kaatopaikan vaikutus asuinalueeseen Vaikuttaako kaatopaikan toiminta mielestäsi oman asuinalueesi… Kaikki vastaajat, n=137 Roskaantumiseen Pölyisyyteen 1 47 1 50 47 53 Meluisuuteen 75 1 22 Liikenteen määrään 74 1 25 Lokkien tai varisten määrään 74 1 23 Rottien tai hiirien määrään 0 49 4 45 20 40 Lisää Vähentää 28 60 Ei vaikutusta 1 1 1 80 100 % En osaa sanoa Kaatopaikan toiminnan vaikutukset Onko kaatopaikan toiminnalla vaikutusta… Kaikki vastaajat, n=137 Terveyteen 1 55 42 2 Läheistesi terveyteen 1 55 42 2 Juomaveden laatuun 1 Ilman laatuun 1 9 1 88 Maaperän laatuun 28 71 0 1 32 66 20 40 Parantaa Huonontaa 29 60 Ei vaikutusta 80 1 100 % En osaa sanoa Kaatopaikan toiminnan vaikutukset Vaikuttaako kaatopaikka asuinalueesi asuntojen ja tonttien arvoon? Vaikuttaako kaatopaikan toiminta vielä jotenkin muuten elämääsi tai asuinympäristöösi? Kaikki vastaajat, n=137 Lisää asuntojen ja tonttien arvoa Vähentää asuntojen ja tonttien arvoa Ei vaikuta asuntojen ja tonttien arvoon Kaikki vastaajat, n=137 1 Ei 43 Kyllä 45 90 8 En osaa sanoa Ehkä 1 100 % 0 0 Oletko puhunut jollekin tai tehnyt jotakin toimia kaatopaikan vuoksi? Kaikki vastaajat, n=137 En Valittanut viranomaisille Valittanut jätteenkäsittelylaitokseen Kirjoittanut lehden yleisönosastolle Ottanut yhteyttä kylätoimikuntaan tai asukasyhdistykseen Puhunut naapureille Muuta 13 21 28 20 6 37 66 9 100 % 0 30 100 % Pohjavedet YVA-AO: 7.2.2 Pohjavedet Hankealueet eivät sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Hankealueiden pohjoispuolella on NastonharjuUusikylä I-luokan pohjavesialueet. Itäinen hankealue VE1 sijaitsee noin 400 metrin etäisyydellä pohjavesialueesta Lisäksi itäisen hankealueen (VE1) laajennusalue on tarkoitus ulottaa pohjavesialueen reunaan, jolloin laajennusalueen suojavyöhyke kulkisi noin 50 metriä pohjavesialueen puolella. Huomautuksiajakorjauksia AO:ssakäytettykategorinenerottelupohja‐japintavesiinonkeinotekoinen,koskamolemmat esiintyvätsekoittuneinakaikissaalueenvesiekosysteemeissä.Suunnittelualueenallaoleva pohjavesionrakentamisellevälittömästialtisjasuurinosavirtavesistäonpohjavettäperäisin rakentamisalueeltajaetäämpääLakeassuonluonnonsuojelualueelta. PohjavesistäYVA‐AOantaavääräätietoa.Huhmarmäenkaatopaikanlaajennusaluesijoittuu vesilainkieltämällätavallareilustipohjavesialueenpäälle.Alueella(Piiankalliontiellä)itse asuneenatiedäntarkoin,mitenkokoomakotitontti,mikäsijaitseekokonaan pohjavesialueella,onvahvastipohjavesivaikutteinenreunamuodostumanahteessa Pietarinradanpenkereenjuurella.Pohjavesiesiintyykaikkiallasuunnilleenlapionpiston päässämaanpinnastajanouseesieltäkahdeksiluonnonlähteeksi.Toistakäytettiinhyväksi esimerkiksipuutarhakasvienkastelussa.Lisäksitontinyläreunaanrakennetunomakotitalon sokkelinsisälläonlähdekaivo,mistäsaaparastamahdollistatalousvettä.Tontillekaivettu vanhaojakuljettaaylivaluvaalähdevettäkauttavuodensulanamyöshangensisässä. Uudenharjunlähteikkö,arvokasluontokohde,sijaitseekokonaanpohjavesialueella.Seon esitettykartassa7‐3liiankapeanaeteläsuunnassaelilaajennusalueella.Maaperäkartta7‐2 osoittaa,ettälaajennusalueenpohjamaaPiiankalliolleastilänsisuuntaan–myös ohutturpeisenKanervansuon(Tieokkaanantamapaikannimi)alla–onlajittunutta kivennäismaata.Sesisältäärunsaastipohjavettä,kutenkaikkiallareunamuodostuman ahteessa.Mainittakoon,ettäNastolankunnan1950‐luvullaperustamaKanervankoulun alkuperäinenkaivosijaitseeUudenkylänhenkilöasemanalapuolellalaajennusalueen pohjavesialueella,vaikkakoulumyöhemminliitettiinkinvesijohtoverkostoon. Uudenharjunlähteikkö,mikäonkohtalaisenlaajaluonnonmuodostuma,onsyntynyt jääkaudenjälkeisenmuinaismerenylimpäänrantaanyksinomaanpohjavesivaikutuksesta kutenkaikkilähteet–lähdevesionainapohjavettä.Ravinteisen,kauttavuodensulan lähdevedenvaikutuksestaUudenharjunlähteikönvallitsevasuotyyppionlettoeri tyypeissään.LettoonäärimmäisenharvinainensuotyyppieteläisessäSuomessa.Uudenharjun lettoontodellinenluonnonaarre.Setuhoutuisikokonaanlaajennusalueella,jollointehtäisiin kaksinkertainenympäristörikos.Tällainenonoikeusvaltiossamahdotontaja suunnitteleminenkinonvähintäänpuolittainenrikos. Vesilaissaonkategorinenpohjavedenmuuttamis‐japilaamiskielto.Kaatopaikkatoiminta kaikissaesitetyissämuodoissaantuhoaisiKanervanpohjavesialueen,miksisitätässänimitän, jasielläsijaitsevatharvinaisetluontotyypit.Jonäilläperustein,lisättynäPiiankallion– Selkosaarenkallioidenluonnonarvojenturvaamisella,Huhmarmäenkaatopaikan laajennusaluepitääpoistaahankesuunnitelmasta. Pintavedet YVA-AO: 7.2.3 Pintavedet Itäinen hankealue VE1 sijaitsee Lanskinjoen valuma-alueella (16.004). Alueen puhtaat pintavedet sekä laskeutusaltaasta hiekkasuodatuksen kautta kulkevat vedet johdetaan ojien kautta Kuivannonjokeen Likaiset vedet pumpataan kunnan puhdistamolle. Itäisen hankealueen VE1 läpi, valtatien 12 pohjoispuolella, virtaa puro, joka saa alkunsa Salpausselän juurelle purkautuvista. Purkautuvien pohjavesien ansiosta ojan virtaama pysyy jatkuvana ja veden laatu on hyvä. Puro on vesilain 11§:n mukainen suojeltava vesiluontotyyppi. Kostean rinnealueen ojat ja purot kerääntyvät puron pääuomaan, joka alittaa Kuivannontien ja myöhemmin valtatien 12. Huomautuksiajakorjauksia AO:ssakäytettykategorinenerottelupohja‐japintavesiinonkeinotekoinen,koskamolemmat esiintyvätsekoittuneinakaikissaalueenvesiekosysteemeissä.Lanskinjoki‐nimitystäeitäällä latvoillatunneta.Uudenkylän–Alimmaisten–KuivannonlatvavedetliittyvätKuivannonkylänja KuivannonpeltoaukeanjälkeenKurrissaMustajokeen,mikätaasaikanaanliittyy LanskinjokeenennenArtjärvenvesiä,missäensimmäisenävastaantuleeVillikkalanjärvi.Se siissaakantaakseenHuhmarmäenkaatopaikanlikavedet,vaikkaonjoennestäänsavialueen sameavetineneutrofinenjärvi. LakeassuonluonnonsuojelualueeltaalkaaLakeassuonpuro,mikäkulkeesuunnitellun teollisuusalueenjaesitetynlaajennusalueenläpiUudenkylänliittymänpohjoispuolella. LakeassuonpuroonyhtyyUudenkylänliittymänyhdyshaarankohdallapuro,mikäalkaa KanervansuoltaUudenharjunlähteiköstäjakulkeeUudenharjunpurolaaksossa.Tämä vesisysteemi(karttaalla),missävirtaavainabsoluuttisenpuhdastavettä,huomattavaltaosin pohjavettä,johtaaUudenkylänpellonkauttaHiirenojaanjaedelleenKuivannotienvarressa Kuivannonjokeen(kartta7‐4,paksusininenviiva/Tieokas).Konsultti(hanketaho)on perehtynyttässäkinhuonostitodellisuuteenjaesittääväärää/kaunisteltuatietoa,koskaei lainkaankäsittele–tarkoituksenmukaisuussyistä–Lakeassuonpuronteollisuus‐eikä laajennusalueenvesienjohtamista. Hiirenojaan/ Kuivannonjokeen Kartta.HuhmarmäenkaatopaikanpohjoisenpuoleisenhankealueeneliLakeassuonpuron teollisuusalueenjalaajennusalueenvesiekosysteeminvirtauksenlähtöUudenkylänliittymän yhdyshaaranaltaUudenkylänpellolle,HiirenojaanjaedelleenKuivannonjokeen. Kartta7‐4,korjauksetjatäydennyksetTieokas.Lakeassuonpuronpääuomakeräisi Lakeassuonpuronteollisuusalueenjalaajennusalueenjätevedet(paksusininen),mitkä virtaisivatUudenkylänpellonjaKuivannontienvarrenasutuksenkauttaitäistäHiirenojaa pitkinKuivannonkylään.Rajakoskentasalla(ylempipunainennuoli)siihenyhdistyy Huhmarmäenkaatopaikanaltaaltalaskevajätevesiviemäri. Lakeassuonpuronpääuoman,mihinem.selostuksenmukaisestilaskisivatLakeassuonpuron teollisuusalueenjalaajennusalueenlikavedet,konsultti(hanketaho)onesittänytväärin alkuperäisessäkartassa7‐4,paikallisiaolojatuntemattajatarkoitushakuisesti.Toisinkuin alkuperäisessäkartassa7‐4esitetään,kokoylemmänhankealueenjätevedetvirtaisivat (paksusininenviiva)UudenkylänpellonjaKuivannontienvarrenasutuksenkauttaitäistä HiirenojaapitkinkeskelleKuivannonkylänasutusta.Nykyisinlaskureitinvesionpuhdasta mahdollistalyhytaikaistatulva‐ajansamentumistalukuunottamatta.Alkuperäinenkartta7‐4 yrittäävääristelläjätevedenlaskureitinkokoalkuosastaanUudenkylän–Kuivannonrajallaja esittääikäänkuinkaikkijätevesivirtaisilännempänäasumattomallametsäalueella.Tätävoi kutsuavakavaksiharhauttamiseksi,totuudenvääristelyksitaivalehteluksi,elleisitten konsulttitässäkinasiassaoletäysintietämätöntaihanketahonkäskytyksenarmoilla. Uudenharjunpuro(Lakeassuonpuro)onpaitsivesilain11§:nmyösmetsälain10§:nturvaama luontotyyppi,missäonkiellettyominaispiirteidenmuuttaminen,myösvedenlaadun, heikentäminen. HuhmarmäenkaatopaikanläntinenjaHiirenojanitäinenjätevesiuomayhdistyvätKuivannon RekolassaRajakoskentasalla(karttaedellä),mistäalkaaKuivannonjoki.Siinäkulkeepuhtaita, vaintulva‐aikaanmahdollisestisamentuneitaluonnonvesiä.HankkeenmyötäKuivannonjoki muuttuisijätevesiviemäriksitoistaiseksiarvaamattominseurauksin.Kuivannonjoenpuhtaat vedetvaikuttavatlaajaltiKuivannollakylänasutuksenkeskelläjaedempänäkauttalaajan Kuivannonpeltoaukeanniin,ettäkaikkialtaEnsimmäisenSalpausselänjuureltalaskevat pohja‐japintavedetKurrissakokoavaMustajokisaatuikitärkeän,kauttavuodenrunsaan puhtaanluonnonvedenrunsaanmääränuomaansaainaArtjärvenVillikkalanjärveenasti. Tämäpuhtaanluonnonvedenvolyymionratkaisevantärkeähuonokuntoisen,ravinteisenja sameanVillikkalanjärvensäilymiselleedesnykyisellään.Josyläpuolinenvirtausmuuttuu jätevedeksi,Villikkalanjärvenvesitaloustuhoutuunopeasti. AivanKuivannonjoenpartaallaKuivannonkoulunkohdallasijaitseeKuivannon vesiosuuskunnanvedenottamo(kartta7‐4,alempipunainennuoli),mikäpalveleenoin150 asiakastaKuivannonkylässä.VedenottamonkohdallaKuivannonjokivirtaaläpiKuivannon Iluokanpohjavesialueen,minkävesilakiehdoittasuojeleekaikeltamuuttamiseltaja vähäiseltäkinheikentämiseltä.KuivannonvedenottamotoimiiKuivannonjoensyöttämän vedenjapohjavesialueenvedenvarassa. JosKuivannonjokimuuttuisiHuhmarmäenkaatopaikanhankealueenjätevesiviemäriksi, vedenottamonsijaintiaivanKuivannonjoenvieressäaiheuttaisivakavanpintavesiriskin vedenottamonpohjavedenlaadulle.Vedenottamossaontiettävästijotähänmennessä havaittuselvityksiävaativiahaitta‐aineriskejä,jotenjonykyiselläänvedenlaatuonherkkä huonontavillemuutoksille.KäytännössäHuhmarmäenkaatopaikanjätevesikuorma Kuivannollevuosikymmentenajantarkoittaajoennalta,ettäKuivannollepitääjoennen kaatopaikkahankkeenkäynnistymistärakentaauusivedenottamo.Sellaisenkustannuksiin tuskinonvarauduttuVE1‐hankesuunnitelmassa.Tuskinkelvollistapaikkaakaanonolemassa nykyisenvaihtoehtona.Kuivannonkylänvesihuollonturvaaminenoneräsperustelluimmista syistähylätävälittömästiVE1eliHuhmarmäenkaatopaikkahankesuorastaanjärjettömänä. JosHuhmarmäenkaatopaikkahanketoteutuisi,AO:ssaesitetytvaatimattomat vesiensuojelutoimeteivätriittäisialkuunkaanhallitsemaannimenomaanetelänpuoleisen alueenkaikkiamahdollisia,mitävaikealaatuisimpiajätevesiongelmia.Ilmiselvästä pilaantumisuhkastapitäisihetipyytäämaanparhaanasiantuntijanEKOKEMinlausunto, mihinkaikkiintoimiinjamillaisinkustannuksinVE1johtaisipelkästäänjätevesien hallitsemiseksi–jaonkohallintanäissäoloissaylipäänsämahdollistaem.riskitekijöillä. Huhmarmäenhankealueellepitäisivähintäänrakentaaomajätevedenpuhdistamo.Sellainen onjovalmiinaMontarinhankealueella.Kuitenkinvanhanpienenpuhdistamontehonvaraan laskeminenonpelkkäätoiveajatteluatilanteessa,missäsielläontoistuvastiollut käsittelyvaikeuksiatähänkinasti,sehänainakinvastaanottavallaOrimattilanpuolella tiedetäänhyvinennestään.Asiaonkiristänytkuntienvälejäihantarpeeksi,jotenNastolan kaatopaikkahankkeenepärealistisillajataloudellisestimahdottomillanäkymilläonturha jatkaaNastolantähänastisensyntikuormankasvattamista. LikavedenpumppausNastolankunnanpuhdistamoonvaatisiuudenpitkänviemärilinjanja olisisitäpaitsiturhaa,koskakäytännössälikavesijouduttaisiinkapasiteetinpuutteessa juoksuttamaanläpisuoraanSepänjokeen–PalojokeenjaOrimattilankeskustankautta. Tällaisenpohdiskeleminenjulkisessasuunnitelmassaolisijotähänmennessävaatinut yhteysviranomaisenvakavanpuuttumisen,jottaihankaikkihankesuunnitelman mahdottomuudeteivätjäisiyksityistenkansalaistenjavalveutuneidenviranomaisten korjattaviksi. YhdessäKuivannonuusivedenottamo,Nastolanuusipuhdistamojauusiviemärilinja maksaisivatniinpaljon,ettäUudenkylän(jamyösMontarin)hankkeenkustannusarvio nousisimahdottomaksi.TämäkintietäenonedesvastuutontaedesesittäähankettaYVA‐ AO:ssa.–Tässäasiakohdassakannattaaehdottomastilukeatarkastipaikallisetolot kokemusperäisestiparhaitentuntevanOrimattilankaupunginYVAAO‐lausunto (Ympäristölautakunta2015‐03‐04): LAUSUNTO 4.3.2015 Ympäristölautakunta Orimattilan kaupunki PL 46 16301 ORIMATTILA Hämeen ELY-keskus Ympäristö ja luonnonvarat –vastuualue PL 29 15141 LAHTI Viite Lausuntopyyntönne ympäristönsuojeluviranomaiselle 19.2.2015 HAMELY/321/2015 Asia Nastolan kierrätyspuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelma Orimattilan ympäristölautakunta antaa paikallisena ympäristönsuojeluviranomaisena seuraavanlaisen lausunnon Nastolan kierrätyspuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta, jossa tähdätään kansallisen tason teolliseen kierrätystoimintaan: Orimattilan kaupungin kannalta merkittävimmät ympäristövaikutukset kohdistuvat sekä läntisen että itäisen vaihtoehdon osalta Orimattilan pinta- ja pohjavesiin, ilman laatuun (pöly/hiukkaspäästöt, haju) sekä luontoon ja sen monimuotoisuuden säilymiseen. Vaikutukset viihtyisyyteen Orimattilassa Loppusijoitusalueet jakautuvat hakemuksen mukaan pysyvän jätteen (kuten maa-ainekset, lasi, betoni, tiilet, keramiikka), tavanomaisen jätteen (kuten tuhkat, jätteenkäsittelystä muodostuneita hyödyntämiskelvottomia loppujakeita, lietteet, pilaantuneet maat) ja vaarallisen jätteen (kuten tuhkat, pilaantuneet maat, vaarallisiksi luokiteltavat rakennus- ja teollisuusjätteet) loppusijoitusalueisiin. Alueen rakenteissa (esim. tiet, parkkialueet, kenttärakenteet) on tarkoitus hyödyntää rakentamisvaiheessa tuhkia ja muita kiviainesperäisiä jätemateriaaleja. Alueelle vastaanotetaan myös biojätteitä, jotka käsitellään ajoittain hajuhaittoja aiheuttavissa kompostiaumoissa. Varsinaiset hankealueet eivät sijoitu pohjavesialueelle. Itäinen alue sijaitsee noin 400 metrin etäisyydellä lähimmästä pohjavesialueesta, mutta sen laajennusalueen suojavyöhyke kulkisi 50 metriä pohjavesialueen puolella. Läntinen alue sijaitsee noin 700 metrin etäisyydellä pohjavesialueesta. Toiminnalla on kuitenkin merkitystä alueella syntyvän pohjaveden määrään ja laatuun laajoine asfalttikenttineen, halleineen ja loppusijoituspaikkoineen. Palojokeen, Sepänjokeen ja Kuivannonjokeen purkautuvalla pohjaveden määrällä ja laadulla on olennaista merkitystä jokien virkistyskäytön kannalta. Orimattilalla on meneillään mittava yli 400 kiinteistönomistajaa koskeva Palojoen valuma-aluekunnostushanke Hämeen ELY-keskuksen kanssa. Yhteishanke suora jatko Porvoonjoen seudulla laaditulle monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelmalle. Kierrätyspuistohankevaihtoehdot ovat ristiriidassa tämän vesiensuojelua edistävän hankkeen kanssa. Heinämaan kylälle Sepänjoen veden laatu on tärkeä virkistyskäytön kannalta. Orimattilan kaupungille Palojoen veden laatu on tärkeää myös ydinkeskustan viihtyisyyden kannalta. Palojoki virtaa aivan keskustan läpi ja kaupunki on vast’ikään teettänyt Palojoen rantoja koskevan virkistyskäyttöä edistävän kehittämissuunnitelman. Kierrätyspuistohankevaihtoehdot ovat ristiriidassa myös tämän vesiensuojelua ja vesien virkistyskäyttöä edistävän hankkeen kanssa. Itäisen alueen länsipuolella sijaitsevat Orimattilan kaupungin Huhmarmäen ja Lakeasuon virkistysalueet. Itäinen Kierrätyspuistohankevaihtoehto laskisi näiden virkistysalueiden arvoa huomattavasti mm. hajuhaittojen ja muiden viihtyvyyshaittojen vuoksi. Palojoen, Sepänjoen, Kuivannonjoen ja Lanskinjoen ekologisen tilan heikkeneminen jätevesikuormituksen ja onnettomuusriskien kasvaessa köyhdyttää niiden vesiekosysteemejä radikaalisti. Samalla Orimattilan asukkaiden viihtyisyys laskee ja virkistysmahdollisuudet jokien varsilla pienenevät olemattomiin. Pohja/pintavesivaikutukset Orimattilaan Itäinen alue sijaitsee Villikkalanjärveen laskevan Lanskinjoen valuma-alueella, josta puhtaat pintavedet sekä laskeutusaltaasta hiekkasuodatuksen kautta kulkevat vedet johdetaan ojien kautta Kuivannonjokeen, josta ne kulkeutuvat lopulta Pernajanjoen kautta Suomenlahteen. Viimeisimmän luokittelun mukaan Villikkalanjärven ekologinen tila on jo nyt välttävä eli toiseksi huonoin. Kuivannonjoki virtaa Orimattilan vanhimman vesiosuuskunnan, Kuivannon vesikunnan, käytössä olevan pohjavesialueen läpi, aivan vedenottamon vierestä. Kuivannon I-luokan pohjavesialueen nro 0156005 pinta-ala on 0,8 km². Pohjavesialueen rajausta on tarkistettu painovoimamittauksin vuonna 2012. Muodostuma on pitkittäisharju, jonka eteläkärjessä on Kuivannon vesikunnan vedenottamo. Vesiosuuskuntaan on liittynyt 150 kiinteistöä. Vedenottomäärä on noin 100 m³/d. Orimattilan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma/2014/Petra Ihanamäki mukaan Kuivannon vesikunnan vedenottamon sijainti aivan Kuivannonjoen varrella aiheuttaa pintavesiriskin vedenottamon pohjaveden laadulle. Vedenottamossa on jo nyt todettu sekä bakteeri- että torjunta-aineriskit, jotka vaativat lisäselvityksiä. Kuivannonjoen veden laatuun ei saa tulla olennaisia lisälaaturiskejä kierrätyspuiston vesistä. Pelkkä laskeutusallas hiekkasuodatuksineen ei takaa riittävää suojaa Kuivannon vedenottamolle ja tulee vaarantamaan 150 kiinteistön vesihuollon turvaamisen. Orimattilan pohjavesisuunnitelman mukaan yritystoiminnasta pohjavedelle aiheutuva riski johtuu pääosin yritystoiminnassa varastoitavista, kuljetettavista ja käytettävistä kemikaaleista, liuottimista ja polttoaineista. Lisäksi yritystoimintaan liittyvät asutuksen tavoin lämmitys- ja viemärijärjestelmistä aiheutuvat riskit. Pohjaveden muodostumista vähentävät teollisuusalueiden laajat päällystetyt ja katetut alueet. Teollisuusalueiden pihoilla muodostuvat hulevedet eivät yleensä ole riittävän puhtaita imeytettäväksi, mutta esimerkiksi katoilta kertyvät vedet tulisi imeyttää maahan. Riskin pohjavedelle aiheuttavat sekä yleiset liikenteeseen liittyvät riskit, kuten liikenteen päästöt tai vaarallisten aineiden kuljetuksissa tapahtuvat onnettomuudet, että teiden talvikunnossapitoon ja pölynsidontaan käytettävä suola. Myös polttoaineiden ja muiden vahingollisten aineiden kuten kloridin pääsy pohjaveteen esimerkiksi onnettomuuksien yhteydessä tulee estää. Itäisen vaihtoehdon mukaan likaiset vedet pumpataan Nastolan kunnan jätevedenpuhdistamolle, josta ne johdetaan Palojokeen. Ympäristölautakunta katsoo, että kierrätyspuiston laajojen alueiden likaiset, kylmät vedet eivät sovellu Nastolan pienen jätevedenpuhdistamon puhdistettaviksi. Erityisesti jätevesihuippujen aikana puhdistamo ei pysty toimimaan asianmukaisesti. Tapahtuu ohijuoksutusta suoraan Palojokeen, joka laskee Orimattilan kauniin keskustan kautta Lähdepuiston ohi Porvoonjokeen. Tällainen vastuuton toiminta ei ole Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaista. Kaikki käsiteltävät hule/jätevedet tulisi arviointiohjelmassa ensisijaisesti johtaa puhdistettuina Kymijoen suuntaan ja toissijaisesti pumpata isommalle jätevedenpuhdistamolle. Palojoki kuuluu Kymijoen –Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Viimeisimmän luokittelun mukaan Palojoen ekologinen tila on jo nyt välttävä eli toiseksi huonoin. Palojoen ekologisen tilan huononeminen Nastolan kierrätyspuiston jätevesien kuormituksesta johtuen laskisi Palojoen ekologisen tilan alimpaan mahdolliseen luokkaan. Tämä sotii räikeästi Suomen ja koko Euroopan unionin alueen vesiensuojelun- ja hoidon yleistä tavoitetta, jokivesien hyvän tilan saavuttamista, vastaan. Tällainen edesvastuuton toiminta olisi jo vietävä EU-tuomioistuimen käsiteltäväksi. Arviointiohjelman mukaan itäisen alueen läpi virtaa Salpausselän juuren purkautuvista pohjavesistä alkunsa saava puro, joka on vesilain 11 §:n mukainen suojeltava vesiluontotyyppi. Läntinen alue sijaitsee Palojoen yläosan valuma-alueella. Puhtaat pintavedet ja laskeutusaltaasta hiekkasuodatuksen kautta kulkevat vedet johdetaan Palojoen kautta Porvoonjokeen. Likaiset vedet johdetaan Nastolan kunnan jätevedenpuhdistamolle, josta ne johdetaan Palojokeen. Läntinen vaihtoehto kuormittaisi yksinomaan Palojokea ja Sepänjokea. Pelkkä laskeutusallas hiekkasuodatuksineen ei ole hallittua vesihuoltoa eikä riittävä puhdistusmenetelmä hulevesille. Ympäristölautakunta katsoo, että kierrätyspuiston laajojen alueiden likaiset, kylmät vedet eivät sovellu Nastolan pienen jätevedenpuhdistamon puhdistettaviksi. Erityisesti jätevesihuippujen aikana puhdistamo ei pysty toimimaan asianmukaisesti. Tapahtuu ohijuoksutusta suoraan Palojokeen, joka laskee Orimattilan kauniin keskustan kautta Lähdepuiston ohi Porvoonjokeen. Tällainen vastuuton toiminta ei ole Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaista. Kaikki käsiteltävät hule/jätevedet tulisi arviointiohjelmassa ensisijaisesti johtaa puhdistettuina Kymijoen suuntaan ja toissijaisesti pumpata isommalle jätevedenpuhdistamolle. Ympäristölautakunta katsoo, ettei Orimattilan puoleisia osakaskuntia ole riittävästi erikseen kuultu ympäristövaikutusten arviointiohjelman johdosta. Osakaskunnilta tulisikin pyytää erikseen lausunnot ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Palojoki kuuluu Kymijoen –Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Viimeisimmän luokittelun mukaan Palojoen ekologinen tila on jo nyt välttävä eli toiseksi huonoin. Palojoen ekologisen tilan huononeminen Nastolan kierrätyspuiston jätevesien kuormituksesta johtuen laskisi Palojoen ekologisen tilan alimpaan mahdolliseen luokkaan. Tämä sotii räikeästi Suomen ja koko Euroopan unionin alueen vesiensuojelun- ja hoidon yleistä tavoitetta, jokivesien hyvän tilan saavuttamista, vastaan. Tällainen edesvastuuton toiminta olisi jo vietävä EU-tuomioistuimen käsiteltäväksi. Vaikutukset Orimattilan ilman laatuun Kierrätyspuiston toiminnasta aiheutuu molemmissa vaihtoehdoissa Orimattilan ilman laadun huonontumista. Pienhiukkasten määrä lisääntyy toiminnan kasvaessa ja hajuhaitat lisääntyvät sekä kuntarajan tuntumassa että kaukokulkeutumana kyläkeskuksissa ja Orimattilan keskustaajamassa. Tämä on jo nyt todettavissa Kujalan toiminnan aiheuttamissa hajuhaitoissa Karistossa. Vaikutukset Orimattilan luontoon ja sen monimuotoisuuden säilymiseen Vaihtoehtojen välissä, itäistä aluetta lähellä, on Lakeasuo. Se on maakuntakaavassa merkitty maakunnallisesti arvokkaaksi suoalueeksi. Päijät-Hämeen liiton maakuntakaavatyötä varten tilaaman Faunatica Oy:n 2012 laatiman perhosselvityksen mukaan Orimattilan Lakeasuo on luonnontilainen ja erittäin hyvälaatuinen kohde. Perhosten kannalta merkittävin avoin räme Lakeasuon keskiosassa on laaja-alainen. Suon keskiosan pienialaiset allikot lisäävät kohteen merkittävyyttä muidenkin hyönteislahkojen (luteet, sudenkorennot) kannalta. Suo rajattiin viiteen osa-alueeseen, joista kolme on erittäin hyvälaatuisia, yksi hyvälaatuinen ja yksi kohtalainen. Maakuntakaavan suojelumääräysten mukaan alueella ei saa ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa Lakeasuon suojeluarvoja. Orimattilan ympäristölautakunta, Orimattilan ympäristönsuojeluviranomaisena, ei puolla Nastolan kunnan kierrätyspuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelman vaihtoehtoja 1 ja 2, vaan ympäristölautakunta on vaihtoehdon 0 kannalla eli hankkeen toteuttamatta jättämisen kannalla. Orimattilassa 4.3.2015 ORIMATTILAN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Ihmistenelinolotjaviihtyvyys Liikenne YVA-AO: 7.4.1 Liikenne Huomautuksiajakorjauksia Taulukon4‐3mukaankaatopaikanliikenneaukioloaikanasisältäisikeskimäärinkarkeasti parikymmentäautoatunnissa,mistäraskastaliikennettäolisinoinneljäsosa.Määräolisi valtavalisäystienoonnykyiseenliikenteeseen.Lisäyskohdentuisierisuunnistasuoraan Uudenkyläntaajamanasutuksenkeskelle. Kartan4‐1mukaanlaajennusalueenkoilliskulmasuojavyöhykkeineensulkisiUudenkyläntien länsipäänkokonaan.TällöinestyisiliikenneyhteysKouvolantieltäUudenkylän henkilöasemallejaPiiankalliontielle.Tällainenonmahdotonajatusedessuunnitelmassa esitettäväksi,muttaesitetäänpävain. UudenkyläntienläntisestäliittymästälähteemyösHuhmarmäenmetsätie,mikävaltatien ylikulkusillanjälkeenmuuttuupoluksiHuhmarmäelle.Yhteysontärkeinjaainoa UudestakylästäjayleensäNastolanpuoleltaHuhmarmäen–Lakeassuon luonnonsuojelualueellemonenelaiseenvirkistäytymiseen:marjanpoimintaan,sieneen, luonnonharrastuksiin,kuntoiluunym.Ikiaikainenkulkuyhteys,mikäaikojenkuluessaon palvellutkokonaisiasukupolvia,katkeaisialkuunsa.Tällainenkinonmahdotonajatusedes suunnitelmassaesitettäväksi,muttaseeihaittaakonsulttia(hanketahoa).Tämäoneräs tärkeimmistäperusteista,miksikokokaatopaikkahankettaeipidätoteuttaaUuteenkylään. Melujatärinä YVA-AO: 7.4.2 Melu ja tärinä Itäisellä hankealueella VE1 maanpintaa joudutaan louhimaan, joten melu- ja tärinävaikutuksia tulee alueen käyttöönotosta. Louhintatyöt sijoittuvat valtatien 12 läheisyyteen ja ovat kestoltaan lyhytaikaisia. VE1 on suuria korkeuseroja. Maanpinta vaihtelee +95…114 m mpy.Lisäksi hankealueilla tullaan käsittelemään jätemateriaaleja mm. murskaamalla ja seulomalla, josta aiheutuu toiminnan aikaisia meluhaittoja. Melua aiheuttavat toiminnot pyritään kuitenkin tekemään jaksoittain eikä meluhaitta ole jatkuvaa. Hankealueiden läheisyydessä ei ole muita merkittäviä tärinälähteitä kuin Lahti–Kouvola raideliikenne. Huomautuksiajakorjauksia RaideliikenteenmeluajatärinääaiheuttaaUudessakylässäkeskimäärin60:stäpäivittäin kulkevastajunastavainkaksi:säiliövaunujunatVainikkala–SköldvikT2084Uusikylä02.40ja T2096Uusikylä20.35‐20.52.JälkimmäinenjunasaapuuhitaastiUudenkylänaseman sivuraiteellejaodottaasielläkahdennopeammanjunansivuutukseneikäsiksiaiheutakovin paljontärinää.Muujunaliikenneeiaiheutajuuriminkäänlaistatärinääeikämeluakuinaivan radanvieressä.Sensijaanvaltatienmelukantautuulaajallekokoasutukseenkautta vuorokauden,kutentekisimyössuunnitellunkaatopaikanliikenne. Huhmarmäenkaatopaikan–Lakeassuonpuronhankealueellasekälaajennusalueella Piiankallion–Selkosaarenkallioidensuuntaanolisitodellisuudessa(eikätodennäköisesti) valtavastilouhittavaakalliota,joslouhimaanalettaisiin.Tämäntodistavatesitetyt korkeuserot.Maastoonvaihteleepienpiirteisesti:kallio,suo,metsä,kallio,suo,kallio... Louhinta‐jamaansiirtotyömaatulisiUudenkylänhankealueellakestämäänvuosiaja aiheuttamaankaikkimelu‐jatärinävaikutuksetmitäkuvitellasaattaa.Jonkinlainen vertailukohtaonVillähteenRitomäenlouhinta,mikätodellakestivuosia,turhaanvieläpä,sillä alueonnytautiojaLADECinepätoivoisestimarkkinoitavana. Varsinainenkaatopaikkatoiminta:murskaus,seulonta,läjitys,kuormausynnämuusisältäisi loputtomastitärinääjamelua,mikäkuuluisikauasasutuskeskukseenesimerkiksisuoraan Uudenkylänpellonlaaksonyli.Kukaaneiuskomainintaa,ettätoimintapyritääntekemään jaksottaineikäsiismeluhaittaolisijatkuvaa.Toimintaaharjoitettaisiinilmanmitäänesteitä täydessämitassalupaehtojenmukaisesti,eikälakisääteisissälupaehdoissaolemitään vaatimustatoiminnanjaksottamisesta.Konsultti(hanketaho)kirjoittaatässäkintäysin vastoinparempaatietoaan,elivalehtelee. Ilmanlaatu YVA-AO: 7.4.3 Ilmanlaatu Hankealueilla tai niiden ympäristöissä ei ole tehty ilmanlaatuselvityksiä. Liikenteen aiheuttamat vähäiset pölyhaitat saattavat aiheuttaa tienvarsien likaantumista. Kierrätyspuistossa pölypäästöjä aiheutuu kuormien kippauksesta, tasauksesta ja peittämisestä, tuhkan varastoinnista, jätteen siirroista sekä murskauksesta ja seulonnasta. Ilmanlaatuun vaikuttaa myös biojätteen vastaanotto ja käsittely kompostiaumoissa, josta aiheutuu ajoittain hajuhaittoja ympäristöön. Huomautuksiajakorjauksia Kaikkitoimintalaajallahankealueellaaiheuttaisikokoaikaistapäästövaikutustakoko Uudenkylänasutuskeskuksenalueellekilometrimäärinsuuntiinsa,kutenKujalanjätekeskus osoittaa.Vallitsevatlounaanpuoleisetilmavirtauksetlevittäisivätpäästötarvaamattoman laajallenimenomaanasuttuunympäristöönKukkasten–Sylvöjärvenjärviseutuamyöten; paradoksaalistaettäluonnonympäristövallitsevaavirtaustavastaanolisiparemminsuojassa. VälittömästiPietarinradanlinjanpohjoispuolella,VillähteenitäosastaUudenkylänitäpuolelle jaImmiläänastipohjoisessa,asuujatyöskenteleekokonauhataajamanitäisenosanväestö, noin10000ihmistä,heistäyksinUudessakylässä(maarekisterikylä)noin4000ihmistä. MerkittäväosaNastolanpitäjänasutustaaltistuisikummankinhankealueen päästövaikutuksille.Mainintaajoittaisistahajuhaitoistavoidaanjättääomaanarvoonsa,sillä referenssi‐Kujalassahajuhaitatkestävätkokonaisiavuodenaikoja,minkäjokainenasukasja kauttakulkijatietää.Konsultin(hanketahon)tekstisisältäätässäkinpelkkäähurskastelua. ® MUISTIO 2010-02-26 Tieokas Markku Sakari Meriluoto Onnenlaakso Puutarhatie 24 A 18 FIN-16100 UUSIKYLÄ GSM 045 651 9808 markku.meriluoto@tieokas.fi www.tieokas.fi Y-tunnus 1516503-5 Alv.rek. NASTOLAN ASUKASIDENTITEETTI KUNTAMUUTOKSESSA Jotta voi arvioida tulevaisuutta, pitää tuntea menneisyys. - Nastola on aina (viime sotien jälkeen) elänyt Lahden varjossa ja sen palveluista riippuvaisena, joskin sidos on höllentynyt aikojen kuluessa. Nastolaa ovat myllertäneet väestörakenteen muutokset lähes enemmän kuin mitään vastaavaa maaseutukuntaa. Sotien jälkeinen yhteiskunnallinen kehitys Nastolassa olisi vähintään sosiologisen väitöskirjan arvoinen aihe. Hämäläisittäin: ei olisi ihan myöhäistä, jos toimeen tartutaan. Tästä ajasta katsoen tuntuu kummalliselta, että vielä ennen viime sotia Nastolan väkiluku väheni! "Nastolalaiset kokivat kuntansa sotien edellä värittömäksi ja elämänsä tasaiseksi. ... Nastolalaiset tunsivat jäävänsä toisten päijäthämäläisten varjoon, erityisesti Hollolan ja Asikkalan. Hiljaiseen paikallaanoloon liittyi täten alemmuudentunne. ... Pysähtyneisyyden tunteeseen oli aihetta, sillä Nastola oli asukasluvultaan vaatimaton ja elinkeinoiltaan vanhakantaisen maatalousvaltainen kunta. ... Nastola ei pysytynyt sodan edellä nousemaan suurempien naapureittensa tasolle; (Uudenkylän) oppikouluakin saatiin odottaa aina 1960-luvun alkuun asti." [Mäkelä 1991]. "Pääosa Nastolan kehittymättömyydestä selittyy vähäisestä väkiluvusta, mutta siihen vaikutti myös kunnan maantieteellinen asema: Nastola oli liian lähellä Lahtea. Omia palveluita ei kehitetty, koska ostoksille, synnyttämään ja kouluun lähdettiin kaupunkiin. Hämeen läänissä Nastola oli epäedullisesti äärilaidalla, mikä hidastutti poliittista kehitystä. Valtiollisissa vaaleissa oli hankalaa menestyä vaalipiirin reunalta." [Mäkelä 1991]. "Toisen maailmansodan jälkeen Nastolan väkiluku on noin kolminkertaistunut. Kunnan pohjoisiin [ja eteläisiin reuna-]kyliin on silti jäänyt vanhan ajan rauhallista maatalousyhteiskuntaa, mutta eteläinen Nastola [Ensimmäisen Salpausselän päällä] Villähteeltä Uuteenkylään on uudistunut täydellisesti." [Mäkelä 1991]. Suuria väestömurroksia ovat aiheuttaneet siirtolaisten tulo 1940-luvulla, alueliitos Lahteen 1950-luvulla ja nopea teollistuminen 1960-luvulla. Sotien jälkeinen unelias 5000 asukkaan kunta sai vilkasta verta Äyräpään evakoista. Siirtolaisia kirjattiin kaikkiaan 1630 henkilöä. He olivat maanviljelijäväestöä ja vahvistivat pitäjän yksipuolista elinkeinorakennetta entisestään. Samaan aikaan syntyvyys kasvoi suuresti ja tuli muutakin muuttovoittoa niin, että alueliitokseen 1956 mennessä väkiluku oli enemmän kuin kaksinkertaistunut yli 10000:een. Taajamamaista asutusta oli tällöin Lahteen liitetyissä Koiskalassa ja Ahtialassa sekä Villähteellä ja Uudessakylässä - pieni kirkonkylä uinui vielä Ruususen unta. 2 Alueliitoksessa Nastola menetti väkiluvustaan yli 37 %. 4139 kuntalaista muuttui kaupunkilaisiksi. 1364:n asukkaan Uusikylä jäi edelleen kunnan kaupalliseksi keskukseksi. Uusikylä oli tuolloin kaakkoisen Hämeen väkirikkan keskus Orimattilan, Sysmän, Kuhmoisten ja Joutsan kirkonkylien jälkeen, ja myös asukastiheydeltään maakunnan viides. Kirkonkylä oli Nastolan hallinnollinen keskus ja Villähde vireä kylä. Nauhataajamasta ei vielä silloin voitu puhua, koska kylien välillä oli asutustyhjiötä. Uudenkylän ja Villähteen rakennuskaavan teko aloitettiin 1950-luvun puolivälissä. 1960-luvulle tultaessa kunnassa siirryttiin yhden (nais)kunnansihteerin ja vahvojen luottamushenkilöiden kaksipäisestä hallinnosta kohti nykyaikaista laajapohjaista ja ammattimaista kunnallishallintoa. Muu ei olisi ollut enää mahdollista, sillä Nastola alkoi teollistua maassamme ennennäkemättömällä vauhdilla. Lippulaivana käynnistyi Uudessakylässä 1965 Upon muovitehdas tuhannen työntekijän voimin. Ensimmäisen Salpausselän etelälaiteen kankaille nousi muitakin tehtaita niin, että Uudenkylän ja kirkonkylän välisen harjunpäällystän männikkökankaalla kehrääjien öinen surina vaihtui rakennustöiden ääniin päivisin. 30 vuoden aikana, alueliitoksesta 1956 vuoteen 1986, Nastolan väkiluku kolminkertaistui. Nastola oli maan ylivoimaisesti nopeimmin kasvava ja myös teollistunein kunta. Kiihkeimpään aikaan Nastolaan muutti asumaan tuhat henkeä vuodessa. Esimerkiksi uudelle Nastonharjun asuinalueelle Ensimmäisen Salpausselän tasaiselle deltakankaalle nousi suuri lamellityyppisten kolmikerrostalojen rykelmä. Ensin se näytti alkuasukkaan silmiin kamalalta, mutta on nyttemmin pyhitetty aikansa 19760-luvun arvokkaaksi rakennusperintökohteeksi. "Kasvusta johtuneita ongelmia voi jakaa kolmeen ryhmään. Koska Nastolaan on tullut erittäin paljon muuttaneita, ... tästä on aiheutunut juurettomuutta. Tulijat eivät ole aina päässeet kokemaan itseään nastolalaisiksi, mikä on tuottanut kunnalle haasteita, vaikka toisaalta muuttajat ovat rikastuttaneet kuntaa myös henkisellä tasolla [vrt. pakkoluovutetun alueen siirtolaiset]. ... suomalaisen teollistumisen murroskauden kehitysalueiltaan heittämät ihmiset ovat halunneet säilyttää uusilla asuinseuduillaan omaa yhteenkuuluvuuttaan. [Mäkelä 1991]. "Toinen epäkohta on ollut valtion palvelujen riittämättömyys. Nopeasta kasvustaan huolimatta Nastolaan ei ole saatu samoja valtion viranomaisia kuin lukemattomiin paljon pienempiin kuntiin [aikoinaan ajoissa, ja nyttemmin nekin vähät viranomaiset on palautettu takaisin Lahteen tai vieläkin kauemmas]. Kolmantena haittatekijänä ovat olleet poliittiset vastakohtaisuudet. ... niukasti, jopa yhden äänen enemmistöllä; pahimmillaan valtuuston valtasuhteet ovat muovautuneet vasta vaalien jälkeen edustajan puoluevaihdoksen jälkeen. ... jyrkimmillään erot olivat 1970-luvulla. [Mäkelä 1991]. Näyttää siltä, että Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun syrjäseuduilta Nastolaan työn perässä pakkomuuttaneiden uusien asukkaiden juurettomuus heijastuu vielä toiseenkin polveen. Esimerkiksi Nastolan uusien asuntoalueiden äänestysprosentti kaikissa vaaleissa jää toistuvasti vaalipiirin pohjamutiin, hädin tuskin 40 %:n pintaan. Heidän kotiseutunsa on on muualla kuin Nastolassa, kaukana ja kadoksissa. Suuri siirtolaisjoukko asuttaa Nastolaa kahden suuren pakkomuuton jäljiltä, sotien ja työttömyyden aiheuttamien. Mitä ajatellaan tänään nastolalaisesta elämänmuodosta Nastonharjun lamellitaloissa? Nastolan uusilla urbaaneilla asutusalueilla asukkaille ei ole vieläkään, neljänkymmenen vuoden aikana, kehittynyt uuden kotiseudun juuria. Suuren Muuton sukupolven mieli on yhä etäällä Iijoen törmässä. Nastolassa syntynyt ja varttuva toinen sukupolvi ja kolmaskin saattavat jo löytää kotiseutunsa täältä, mutta varmaa se ei ole. Ehkä pitkälle tulevaisuuteen Nastolasta käydään etsimässä kadonnutta kotiseutua ja suvun jäänteitä kaukaa raunioituneiden savupirttien horsmittuneilta mailta aivan kuten aikoinaan kohtalotoverit Volvon tehtailta. 3 Ravisteleva esimerkki siitä, että kotiseutuhenki ei synny yrittämälläkään eikä ainakaan käskemällä, saatiin viime vuonna. Kirkonkylän-Nastonharjun alueelle yritettiin perustaa kyläyhdistystä. Sellaista ei kuitenkaan syntynyt. Sen sijaan ainakin Villähteellä, Immilässä-Metsäkylässä, Ruuhijärvellä, Kumiantien alueella ja luoteessa Pyhäntaalla-Mäkelässä eli asutuskulttuurin pitkän jatkuvuuden vallitsemissa perinteisissä Nastolan kylissä asukasyhteisöt toimivat vilkkaasti ja tuloksellisesti. Jopa Uudenkylän asukasyhteisö nousee nyttemmin vauhdilla siitä kolmen vuosikymmenen alhosta, mihin Nastolan kunnan kaavoituspolitiikka ja kirkonkyläkateus taajaman suisti. Vanha kirkonkylä ei suuressa muutoksessa enää kelvannut keskukseksi, vaikka hallintoa tai terveydenhoitoa ei sieltä pois ajettukaan. Uusi keskus synnytettiin tyhjälle kehrääjäkankaalle Uudenkylän länsiosaan vasten Nastonharjun asutusta. Sen nimellä Rakokivi on historialliset juurensa: jättiläismäinen, karttoihinkin merkitty siirtolohkare, neljän kylän, kahden pitäjän ja kahden läänin entinen rajakivi. Uuden liikekeskuksen alkupaukuksi Rakokivi räjäytettiin Kouvolantien ja Elementintien risteyksestä. Nimekkään professoritason arkkitehdin kaavasuunnitelmaa nähtiin hyväksi parannella omasta takaa. Saatiin aikaan universumin pienimmän liikekeskuksen ytimeen liikenneruuhka, mitä on sen jälkeen purettu mutkaisin kaistoin, särmäisin korokkein ja kaikenkirjavien liikennemerkkien viidakolla. Kesäisen lauantai-illan ja pyhäaamun autius täysurbaanin Rakokiven liikekeskuksen kaduilla, kujilla ja toreilla on käsinkosketeltava. Suuren maailman ankeaa leimaa on sovitettu lisää jo lähtökohdiltaan karuun harjumaisemaan betonisilloin, teräskaitein, tukimuurein, alikuluin ja ylipäätään keinorakentein, joiden tuottamisessa mielikuvitus ei ole asettanut rajoja. Suomalaisten kirkonkylien viehätys on tosin kaikkialla muuallakin tärvelty jo aikoja sitten muutamaa harvaa poikkeusta - kuten naapurin Iitin kirkonkylä lukuunottamatta. Miksi siis kokonaan uudisrakennettu liikekeskus voisi olla parempi? Konsulteilla onneksi riittää kehittämishaasteita loputtomiin, ja paikallinen grynderi täydentää tuhoa. Vaikka Nastolan kirkonkylä juuri menettikin valtakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman statuksen, se näyttäisi vieläkin kamalammalta, jos liikekeskus olisi aikoinaan yritetty ahtaa kirkonkylän harjulle, se hyvänä nähtäköön. Ei nimi liikekeskustakaan pahenna, mutta nyt Nastolan kunta aikoo luopua Rakokivi-nimestä, millä sentään on historiallinen joskin häpeällinen taustansa. Tilalle tulee Hollolan malliin Nastolan liikekeskus, ei sentään kuntakeskus, sillä hallinto on ja pysyy kirkonkylässä. Liikekeskuksen kuitenkin halkaisee kai maailman tappiin, kuinka ollakaan, Rakokiventie. Tähteeksi jää myös Rakokiven koulu ja monta muuta erhettä. Niin muuttuu maailma, mutta ei Rakokivi mihinkään häivy ihmisten tajunnasta, vaikka sitä entisten itäisten hallintojen tyyliin kuinka yritettäisiin. Kaiken lisäksi koko Rakokivi sijaitsee Uudenkylän kylässä, ja kylien kiinteistörekisterirajat ovat kiveen hakattuja, muuttumattomia. Kiinteistökauppiaille tuotta tuskaa tunnustaa ennen pakkoa, että jokainen osoite Rakokivessä sijaitseekin heidän inhoamassaan Uudessakylässä. Oman kohtalonsa koki Uusikylä, entinen Nastolan kaupallinen keskus ja Hämeen läänin kaakkoisin kylä, Pietarinradan 140-vuotias asemanseutu ja Nastolan synnyttäjä 1400-luvulta Uudenkylän hallintopitäjän ajoilta. Hallinnollinen, kademielinen kirkonkyläläismentaliteetti alkoi jo varhain 1970-luvulta järjestelmällisesti ajaa vireää Uuttakylää alas. Jonkinlainen alkusysäys koetulle inhalle saattoi olla jo 1960luvun puolivälistä se, että yksityisen toimeliaisuuden tuloksena syntyi Uudenkylän yhteiskoulu, Nastolan ensimmäinen oppikoulu. 4 Tilaisuus Uudenkylän tappamiseen tarjoutui 1980-luvun alkupuolella, kun valtatie 12 uudisrakennettiin Lahden-Uudenkylän välillä moottoriliikennetieksi. Siinä yhteydessä poistettiin Pietarinradan tasoristeykset Kouvolantieltä ja Heinolantieltä ja ajoneuvoliikenne ohjattiin kaavoin pois Uudenkylän keskustan raitilta, kauppojen, pankkien, parturien, kellosepänliikkeen, apteekin ja muiden palvelujen vierestä mahdollisimman sujuvasti uuteen uljaaseen Rakokiveen. Nastolan kunnallishallinnon määrätietoisuus tavoitteissaan muistutti Nikita Hruštševin toimia Karjalan Autonomisessa Sosialistisessa Neuvostotasavallassa, missä pääsihteeri likvidoi niin sanotut perspektiivittömät kylät ja siirsi niiden asukkaat rakennuksineen paremmin hallittaviksi suuriin maalikyliin. Uudenkylän palvelut kuolivat kuitenkin hitaasti, vasta 2000-luvun alussa lopetti viimeinenkin kauppa. Samaan aikaan Nastolan kunnan silloinen työpäällikkö, vaatimaton mutta harvinaisen määrätietoinen pikkuvirkamies, sai tilaisuutensa ja pääsi esittämään suunnitelmansa Nastolan osalta ns. oikoratasopimusta varten. Ylemmän virkamiehistön ja päättäjien - paitsi ei Uudenkylän valtuutettujen - hyväksymän sopimuksen mukaan "Nastolan junaliikenteen pysäkki sijaitsee tällä hetkellä Uudessakylässä, jossa sen käyttö on todella vähäistä pääosan nastolalaisista asuessa Nastolan kirkonkylässä ja Villähteellä. Tämän johdosta henkilöliikenteen pysäkki on päätetty siirtää keskeisemmälle paikalle Nastolan kirkonkylään lähemmäksi Rakokiven liikekeskusta, jossa se palvelee huomattavasti suurempaa joukkoa nastolalaisia. Uusikylän [po. Uudenkylän] henkilöliikenteen laiturit puretaan." Taajamajunien pysähtyminen Uudessakylässä päättyi 2005, kun Nastolan seisake avattiin. Nyt kaikki nämä virkavirheet on kansalaisvoimin korjattu ja Uudenkylän henkilöliikennepaikka, Maaseudun matkakeskus, avataan taajamajunille 12. joulukuuta 2010. Kovan työn ja kohtalaisen paljon verorahaa näiden virheiden korjaaminen kuitenkin vaati, ja vielä eteenpäinkin. Vastuulliset ovat jo turvassa eläkkeellä. Nastolan kunnalla on ollut varaa tappaa Uudenkylän kaupallinen keskus, rakentaa uusi kauppaslummi ja tehdä kaikenlaista muuta, mihin tässä ei ole tilaa kajota. Paljon on saatu aikaan puolen vuosisadan aikana hyvää ja pahaa, joiden balanssi lopullisesti arvioidaan tulevassa historiankirjoituksessa. Omalta kansalaisen ja veronmaksajan osaltani näen - ennen kuin kunnan taloudellinen konkurssi lopullisesti toteutuu 2011 jälkeen - että Uusi Kunta, nimeltään kenties vanha ja arvokas Hollola, ei voi tuoda mukanaan muuta kuin jotakin tähänastista parempaa. Juurilla. Kauppias Matti Meriluodon liiketalo Uudenkylän asemalla. Rakennettu 1926-29. LIITE1 NASTOLANKUNNANHALLITUKSENPÄÄTÖSESITYS TIEOKKAANLAUSUNTO: Kunnanhallituksenesittelijä(kunnanjohtaja)syyllistyypäästösesityksessävakavaan, tietoiseenjatarkoitushakuiseentosiasioidenvääristelyyn,minkäperusteetilmenevätlaajasti Tieokkaanlausunnosta.Selvyydenvuoksitodettakoon,ettäyleiskaavoittajannimiinon asetettuteksti,minkäitsestäänselvästionmuotoillutkunnanjohtokollektiivi. "...arvioitavatympäristövaikutuksetjaarviointimenetelmätovatkattavatjaantavathyvän kuvanhankkeenvaikutuksistaluonnonympäristöön,yhdyskuntarakenteeseenjamaisemaan sekäihmisiin." Toisinkuinesittelijä(kunnanjohtaja)edelläväittää,ohjelmaaeiolelaadittuläheskään kattavasti,vaansiinäpäinvastoinonvakaviapuutteitaetenkinympäristövaikutustenja sosiaalistenvaikutustenarvioinninosalta.Ohjelmassaeihalutakaanselvittäähankkeen vaikutuksiaedeskokoUudenkyläntaajaman4000asukkaansaatinauhataajamanitäpuliskon 10000asukkaanasumisoloihineikätaloudelliseenasemaanesimerkiksielinympäristön laadunjakiinteistöjentaiasuntojenarvonromahtaessakokoalueellajoyksinhankkeen vireilletulonseurauksena.Kutenmyösnäkyy,ainakaanUudenkylän(Huhmarmäen) hankealueennykytilannettajasuhdettajavaikutustaympäristööneiaiotaselvittääjuuri lainkaantaijosvähänon,täysintarkoitushakuisestijaläpinäkyvänvähättelevästi. Paljastavaonpäätösesityksenvaatimus,että"hankealueita...tarkastellaanpuhtaasti kierrätyspuistoina,joidenalueelleeiolesallittuajätteidenloppusijoittaminen."Kuitenkinkun Huhmarmäenkaatopaikkayllättäensyksyllä2014ilmestyiUudenkylänosayleiskaavaan, kaavaselostuksessakorostettiin,että: Kaavamerkintä: Uusi tai olennaisesti muuttuva jätteenkäsittelualue /Selvitysalue. Alueelle voidaan sijoittaa jätteen hyötykäyttöön ja kierrätykseen liittyviä toimintoja. Aueelle ei sallita yhdyskuntajätteen loppusijoittamista. ItsehankevastaavaNastolankuntatunnustaasiisjulkisestitoimineensatähänastivastoinitse asettamaansakaavamerkintääjasallineensahanketahonsuunnitellajätteidensijoittamista hankealueelle–tähänmennessäjotieskuinkapitkälle.Asiatosinlipsahtiallekirjoittaneen tietoonjojoulukuussa2014hanketahonedustajalta(EkholmEsa<esa.ekholm@ladec.fi>pe 19.12.201413:52:"Nastolaanollaansuunnittelemassakierrätyspuistoa,jossakuvaamasi kaatopaikkaonvainyksitoiminto."). Näin(päätösesityksenmukaan)"onkerrottuselkeästihankkeentavoitteetjasuunnitteilla olevantoiminnanlaatujalaaajuus"–vastoinensimmäistäkäänkansalaisilleannettua ennakkotietoaosayleiskaavanluonnoksessa,mikäonpäivättysyyskuussa2014.Kun lupauspohjapettihetialkuun,mitensittenkäymyöhemmin? Esittelijä(kunnanjohtaja)väittäävielä,että"arviointiohjelmanmukaisestitoteutettava osallistuminenjavuorovaikutusantaakaikilleosallisillehyvänmahdollisuudenosallistua ympäristövaikutustenarviointimenettelyyn."Joinfotilaisuudessailmeni,ettähanketahon pyrkimysonminimoidakuuleminenkymmeneen(10)henkilöön,joidenpitäisiedustaakoko yhdyskunnan4000–10000asukkaannäkemystähankkeesta.Epäilemättähesentekevät, muttaTieokkaanlausunnossaosoitetaanvaltavasti,useasatakertaisestisuurempikuulemisen tarve,mikäeivälttämättätulemitenkäänmuutenesiinkuinhenkilökohtaisestiesimerkiksi vanhemmanväenosalta. Em.otteetpäätösesityksestäosoittavat,mitenseon–jälleenkerranNastolassa–laadittuYVA AO:takauniistimukaillen,muttakaikkeatotuuttatietoisestivääristellen.Valitettavasti suurellaosallapäättäjistäeioletiedollisiaeikätaidollisiaedellytyksiäperehtyäedesnäin laajastijasyvästi4000–10000asukkaan(äänestäjän)elämäänvaikuttavaanasiaansiten kuinpitäisi,krittisestiarvioidenjasenmukaisestiomannäkemyksensämuodostaen.Heovat täysinsenarmoilla,mitäjamitenesittelijä(kunnanjohtaja)katsookulloinkinhyväksiheille kertoa. YleensäNastolassapäätösesityksenloppuunonjovalmiiksikirjoitettulopputulos "hyväksyttiinyksimielisesti".Sellainenonräikeäädemokraattisenpäätöksenteon halveeraamista–ikäänkuinolettaen,ettäkaikkimitäesittelijäesittää,olisiainoajajumalinen totuus,mistäeivoipoiketaeikäedeskeskustella.TällainentraditioonjohtanutNastolassa aikojenkuluessatäydelliseen,vertaistaanhakevaanvirkamiesvaltaan,suorastaan despotismiin."Yksimielistä"nastolalaistapäätöksentekokulttuuriaonjopamainittu esimerkkinähyvästähallintokulttuurista–tosiasiassasenirvikuvasta. Kuntaviranomainenpalkataanpalvelemaankuntayhteisöä.Pitkävirkakausi,kutenNastolan johtavillakuntavirkamiehillä,aiheuttaakuitenkinvääristymiäsuuntaan,missäkuntalaiset lopultaovatvainjohtavienviranomaistenhallintoalamaisia.Näinvoilähteäliikkeelleniinkin järjenjakuntalaistenvastainenhankekuintämäuusikaatopaikka,missäNastolankunta vieläpäkehtaatoimiahankevastaavana.Missäänedistyneemmässä,asukkaidenjaympäristön edutjahyvinvoinninhuomioonottavassakunnassanäineiolisivoinuttapahtua.Nastolasta näitäesimerkkejäonennestään,kutenkunnanvirkamiesjohdonvastahankaUudenkylän(ja Villähteen)henkilöasemanaikaansaamiseenjaviimeksiUudenkylänkolmenkoulun lopettamiseenjasamallavahvistetunkuntastrategianromuttamiseennauhataajaman itäosasta. Huhmarmäenkaatopaikkahankeonesittelijän(kunnanjohtajan)viimeinenmahdollinen yritysennensivuunväistymistääntuhotalopullisestiUusikylätunnetuistasyistäelisiksi,että Uudessakylässäonrohjettuasiantuntevastiarvostellaherkkähipiäisenvirkamiehentoimia kumoamattominperusteinuseassayhteydessä,kutennyttässä. LopullinenniittikunnanvirkamiesjohdonselkärangattomalleUusikylä‐vastaiselletoiminnalle olise,ettäLahdenjaNastolanyhdistymissopimuksessaeisuljettupoiskaatopaikkaa Nastolasta.NeuvotteluvaltitolivattäydellisestiNastolankäsissä.Olisitarvittuvainyksi kielteinenlausuma,niintässäeinytkirjoitettaisiYVA‐vastineita. Tähän–tähänkään–tarvittavaaselkärankaakunnanjohtajaltaeilöytynyt. LIITE2 MIELIPIDE,ETELÄ‐SUOMENSANOMAT2015‐04‐01 Tieokasonitsenäinen,riippumatonjapuolueetonasiantuntijayritys,jokaantaaHuhmarmäen kaatopaikastaedelläomanlausuntonsa.KuitenkinTieokasnäkeehyväksilainataseuraavaa mielipidekirjoitusta,mikäontärkeäkannanottohankkeeseen.Tieokaseitunnekirjoittajaa eikäoleollutyhteydessähäneen.Tieokkaanomalausuntoonlaadittuennentämän kirjoituksennäkemistäjasaatettuluonnoksenatiedoksiUudenkylänavainhenkilöillejo 2015‐03‐26eliviikkoaennenmielipidekirjoituksenilmestymistä. Tieokastoteaamielihyvin,ettätässämielipidekirjoituksessaesitettyäasiaaTieokaskäsitteli johankkeeninfotilaisuudessa2015‐03‐03jaedellälausunnossaan.Tieokasyhtyykaikiltaosin täydellisestiseuraavassamielipiteessäesitettyihinpainaviinjaasiantunteviinperusteluihin: UUSIKYLÄ – taipuu vaan ei taitu. Kuva Kuninkaanharju Markku Sakari Meriluoto. HAMELY/321/2015 Häme 14.2.2015 Jakelun mukaan Nastolan kierrätyspuisto, Nastola LAUSUNTOPYYNTÖ YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA JA KUTSU YLEISÖTILAISUUTEEN Nastolan kunta on toimittanut Hämeen ELY-keskukseen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisen arviointiohjelman Nastolan kierrätyspuistosta. YVA-arviointiohjelma on hankkeesta vastaavan suunnitelma siitä, mitä vaihtoehtoja hankkeella on ja mitä ympäristövaikutuksia aiotaan selvittää ja millä menetelmillä. Hämeen ELY-keskus pyytää lausuntoanne arviointiohjelmasta 17.4.2015 mennessä osoitteeseen Hämeen ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue, PL 29, 15141 Lahti. Hanketta ja arviointiohjelmaa esitellään tiistaina 3.3.2015 klo 18.00 alkaen Nastolan kunnantalon valtuustosalissa, osoite Pekkalantie 5. Arviointiohjelma tulee myös sähköisesti verkkosivulle osoitteeseen www.ymparisto.fi/NastolankierratyspuistoYVA Markku Paananen Erikoissuunnittelija LIITE Ympäristövaikutusten arviointiohjelma JAKELU Nastolan kunnanhallitus Orimattilan kaupunginhallitus Uudenmaan ELY-keskus, Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Päijät-Hämeen liitto Etelä-Suomen aluehallintovirasto/Ympäristöterveysasiat Lahden tekninen ja ympäristötoimiala/Lahden seudun ympäristöpalvelut Lahden tekninen ja ympäristötoimiala/Maankäyttö Lahden kaupunki, kaupunginmuseo Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0130 Kirkkokatu 12 www.ely-keskus.fi/hame PL 29, 15141 Lahti Birger Jaarlin katu 15 PL 131, 13101 Hämeenlinna HAMELY/321/2015 Häme 13.5.2015 Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Nastolan kunta PL 4 15561 Nastola LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA Nastolan kunta on toimittanut 11.2.2015 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY-keskukseen) ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisen arviointiohjelman (YVA-ohjelman), joka koskee kierrätyspuiston perustamista Nastolan kunnan alueelle. YVA-ohjelman on laatinut hankkeesta vastaavan toimeksiannosta Ramboll Oy. Hämeen ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue toimii YVA-menettelyssä yhteysviranomaisena ja antaa YVA-ohjelmasta yhteysviranomaisen lausunnon. Näiden tahojen yhteystiedot ovat seuraavat: Nastolan kunta, PL 4, 15561 Nastola Ramboll Oy, Ylistönmäentie 26, 40500 Jyväskylä Hämeen ELY-keskus, Kirkkokatu 12, PL 29, 15141 Lahti Hanketiedot Lahden seudun ympäristöliiketoiminnan voimakkaan laajentumisen, Lahdessa sijaitsevan Kujalan jätekeskuksen alueen kapasiteetin täyttymisen sekä tilan puutteen takia kierrätysliiketoiminnoille etsitään uutta mahdollista sijoituspaikkaa. Kierrätyspuistoa ja jätteen käsittelykeskusta suunnitellaan sijoitettavaksi Nastolan kunnan alueelle. Kierrätyspuiston toimintaan kuuluvat jätemateriaalien vastaanotto, käsittely ja hyötykäyttöön ohjaaminen sekä maa-ainesten ja tuhkien käsittely hyötykäyttöön ja hyödyntämiskelvottomien jätejakeiden loppusijoitus. Loppusijoitusalueet muodostuvat pysyvän jätteen, tavanomaisen epäorgaanisen jätteen ja vaarallisen jätteen loppusijoituksesta. Lisäksi alueelle suunnitellaan polttoaineen varastointialue. Hankealueelle sijoittuu lisäksi teollisuustontteja, joilla on myös mahdollista jatkokäsitellä jätteitä raakaaineiksi ja tuotteiksi. Lisäksi toimintakokonaisuuksiin sisältyy liike/yritystoiminnalle varattavia tontteja. Hankkeella on seuraavat vaihtoehdot: *VE0, hankkeen toteuttamatta jättäminen; kierrätyspuistoa ei toteuteta eikä alueille tuoda uusia toimintoja. _____________________________________________________ Suoritemaksu (hankkeesta vastaavalle) 8000 € HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0130 Kirkkokatu 12 www.ely-keskus.fi/hame PL 29, 15141 Lahti Birger Jaarlin katu 15 PL 131, 13101 Hämeenlinna 2/34 *VE1, itäinen alue; hankkeen toteuttaminen Kirviän hankealueelle Orimattilan kaupungin rajalle Yritystoimintaa varten varataan 10 tonttia vt 12:n vierestä, kenttätoiminnoille 32 ha ja loppusijoitusalueiksi 17,5 ha. Lisäksi alueelle suunnitellaan sijoitettavaksi biopolttoaineen ja kivihiilen varastoalue/terminaali. Loppusijoitusvaiheessa täyttötilavuus olisi noin 2,0 milj. m 3 täytön ulottuessa tasolle +150 m. Loppusijoitusalue muodostuu pysyvän jätteen, tavanomaisen jätteen ja vaarallisen jätteen loppusijoitusalueista. *VE2, läntinen alue; toteuttaminen Nastolan vanhan kaatopaikan pohjoispuoliselle Montarin alueelle Yritystoimintaa varten varataan 7 tonttia vt 12:n vierestä ja 10 isoa teollisuustonttia, kenttätoiminnoille noin 30 ha ja loppusijoitusalueiksi noin 30 ha. Polttoaineen varastointi kuten VE 1:ssä. Loppusijoitusvaiheessa täyttötilavuus olisi yhteensä 2,4 milj.m3 täytön ulottuessa tasolle +135 metriä. Loppusijoitusalue muodostuu pysyvän jätteen, tavanomaisen jätteen ja vaarallisen jätteen loppusijoitusalueista. YVA-menettely YVA-menettelyä on tässä hankkeessa sovellettava YVA-asetuksen hankeluettelon 6 §:n 11b) -kohdan perusteella: muiden jätteiden kuin ongelmajätteiden fysikaalis-kemialliset käsittelylaitokset, joiden mitoitus on enemmän kuin 100 tonnia jätettä vuorokaudessa, sekä biologiset käsittelylaitokset, jotka on mitoitettu vähintään 20 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle. YVA-menettely alkoi, kun Nastolan kunta toimitti YVA-ohjelman yhteysviranomaisena toimivalle Hämeen ELY-keskukselle. YVA-ohjelma on hankkeesta vastaavan suunnitelma siitä, mitä vaihtoehtoja hankkeella on ja mitä ympäristövaikutuksia aiotaan selvittää ja millä menetelmillä. ELY-keskus kuulutti YVA-ohjelman nähtävillä olosta ja toimitti sen nähtäville. Kaikki, joiden oloihin tai etuihin hanke voi vaikuttaa, samoin kuin ne yhteisöt ja säätiöt, joiden toimialaa hankkeen vaikutukset saattavat koskea, voivat ilmaista mielipiteensä arviointiohjelmasta. ELY-keskus pyysi myös arviointiohjelmasta lausunnot. Saatuaan mielipiteet ja lausunnot YVA-ohjelmasta ELY-keskus antaa siitä yhteysviranomaisen lausunnon hankkeesta vastaavalle. Hankkeesta vastaava tekee tarvittavat ympäristöselvitykset YVA-ohjelman ja yhteysviranomaisen lausunnon mukaisesti ja kokoaa tiedot arviointiselostukseksi. Tässä hankkeessa sen on arvioitu valmistuvan vuoden 2015 syksyllä. YVA-selostuksesta pyydetään lausunnot ja mielipiteet ja pidetään yleisötilaisuus vastaavalla tavalla kuin YVA-ohjelmasta. ELYkeskus antaa lopuksi yhteysviranomaisen lausunnon arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä. Hankkeen edellyttämät luvat Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen ennen kuin se on saanut käyttöönsä arviointiselostuksen ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon. Tämä koskee paitsi ympäristölupaa myös 3/34 muita hankkeen toteuttamisen edellyttämiä lupia. Hanketta koskevasta lupapäätöksestä tai muusta päätöksestä on käytävä ilmi, kuinka arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto on otettu huomioon. Eri menettelyiden yhteensovittaminen Käynnissä ei ole ollut hankealuetta koskevia kaavoitusmenettelyitä, joiden kanssa YVA-menettelyä olisi ollut tarpeen yhteen sovittaa. Arviointiohjelmasta tiedottaminen ja kuuleminen Arviointiohjelman nähtävillä olosta kuulutettiin Nastola-lehdessä ja Orimattilan aluelehdessä 18.2.2015. Kuulutus ja YVA-ohjelma olivat nähtävillä 18.2.–17.4.2015 Nastolan kunnan ja Orimattilan kaupungin julkisten ilmoitusten ilmoitustaululla. YVA-ohjelma oli nähtävillä myös Nastolan pääkirjastossa ja Orimattilan kaupunginkirjastossa sekä sähköisesti ELY-keskuksen verkkosivuilla osoitteessa ymparisto.fi/hame/NastolankierratyspuistoYVA. Kuulutus oli sähköisesti ELYkeskuksen verkkosivuilla osoitteessa www.ely-keskus.fi/hame > Ajankohtaista > Kuulutukset. Hanketta ja arviointiohjelmaa esiteltiin yleisötilaisuudessa 3.3.2015. Arviointiohjelmasta pyydettiin lausunnot Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueelta, Päijät-Hämeen liitolta, EteläSuomen aluehallintoviraston ympäristöterveydeltä, Lahden kaupungin teknisen ja ympäristötoimialan maankäytöltä ja Lahden seudun ympäristöpalveluilta, Lahden kaupunginmuseolta, Elintarviketurvallisuusvirastolta, Orimattilan kaupunginhallitukselta ja ympäristölautakunnalta ja Nastolan kunnanhallitukselta. Lausunnot Uudenmaan ELYn liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue painottaa, että liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa on syytä ottaa huomioon vt 12:sta tehdyt aikaisemmat selvitykset ja ulottaa liikenteellisten vaikutusten tarkastelu myös hieman pidemmälle kuin aivan hankkeen lähelle. Vt 12 osuudelle Joutjärvi–Uusikylä on valmistunut yleissuunnitelma ja se on hyväksyttävänä Liikennevirastossa. Yleissuunnitelman laadinta välille vt 12 Uusikylä–Tillola on parhaillaan käynnissä. Nykyisellään vt 12 on Nastola–Uusikylä osuudella leveäkaistatie ja liikenneturvallisuustilanne on huono. Arvioinnissa on syytä kiinnittää huomioita erityisesti liittymien toimivuuden ja toteutettavuuden tarkasteluihin. Arvioinnissa on syytä keskittyä VE1 ja VE2 vaihtoehtojen nykyisiin liikennejärjestelyihin ja niiden soveltuvuuteen huomioiden raskaan liikenteen lisääntyminen, mutta myös alueen asukkaiden arkiliikkumisen liikenneturvallisuuteen kohdistuvia vaikutuksia (erityisesti kävely ja pyöräily). Raskaan liikenteen lisääntymisellä voi olla vaikutuksia esim. liikkumiseen asutus- ja virkistysalueille sekä koulu- ja päiväkotimatkoihin. On tärkeää, että erilaisten maankäyttömuotojen tuottamaa liikennettä yhteen sovitetaan mahdolli- 4/34 simman hyvin, esimerkiksi teollisuuden liikennettä ja paikallista liikennettä. Lisäksi on syytä varmistaa, että alueen asukkaat ovat valmiita liikenteellisiin vaikutuksiin. VE1:ssä nykyisiä ja mahdollisia uusia liittymätarpeita tulee arvioida kriittisesti. VE2:ssa liikennettä ohjautuisi mt 312 varrelle ja kyseisellä tieosuudella liikennemäärä on jo nyt tien tekniseen tasoon nähden liian suuri. Raskaan liikenteen määrän kasvua ja vaikutuksia asukkaiden arkiliikkumisen liikenneturvallisuuteen on syytä arvioida kriittisesti. VE2 edellyttäisi eritasoliittymän toteuttamista. VE1 ja VE2 osalta on arvioitava myös mahdollisia melu- ja tärinävaikutuksia alueen asukkaisiin. VE0 eli hankkeen toteuttamatta jättäminen ei aiheuta liikenteestä aiheutuvien haittojen ja riskien lisääntymistä. Lahden seudun ympäristöpalvelut kiinnittää huomiota siihen, että YVA-ohjelmassa käytetään hankkeesta nimeä kierrätyspuisto. Suositeltavampaa olisi käyttää termiä jätteenkäsittelylaitos tai jätekeskus, mikä kuvaisi hankkeen luonnetta paremmin kuin kierrätyspuisto. Biohajoavia jätteitä on tarkoitus vastaanottaa hankealueilla vain poikkeustilanteissa, jos Labio Oy:n käsittelylaitokseen tulee pitkäaikaisia poikkeustilanteita. Tällöin käsiteltäville materiaaleille tarvitaan käsittely- ja loppusijoituspaikka. Haittaeläinten esiintyvyys ja hallintakeinot tulee arvioida normaali- ja poikkeustilanteissa. Hajuhaittoja voidaan olettaa syntyvän lietteiden ja biohajoavien jätteiden käsittelyssä. Toiminnasta asutukselle aiheutuvat hajuhaitat ja hajun leviäminen tulee arvioida hajumallinnuksen avulla. Arviointiohjelman mukaan läntisen alueen osalta meluvaikutusten arvioinnissa käytetään aiemmassa YVA-hankkeessa tehtyjä melumallinnuksia. Alueella on tarkoitus käsitellä materiaaleja murskaamalla ja seulomalla, jotka ovat melua aiheuttavia toimenpiteitä. Aiempien mallinnusten riittävyyttä arvioitaessa on otettava nämä toiminnot ja niiden sijoittuminen huomioon. Melun ja hajun osalta lähimpiä häiriintyviä kohteita ovat läntisellä alueella asuinkiinteistöt ja ratsastustalli sekä itäisellä alueella asuinkiinteistöt ja laajennusalueen läheisyydessä yksittäisten talojen lisäksi taajama-asutus ja Kanervan koulu, johon on suunnitteilla päiväkotitoimintaa. YVA-ohjelmassa kerrotaan vaikutuksia arvioitaessa käytettävän olemassa olevia selvityksiä (mm. melu-, luonto- ja vesistöselvitykset). Ohjelmasta ei kuitenkaan tarkemmin selviä, mitä selvityksiä aiotaan käyttää ja milloin ne on laadittu. YVAarvioinnissa hyödynnetään pääasiassa olemassa olevia aiemmin tehtyjä luontoselvityksiä. Läntisen alueen rajaus on kuitenkin laajempi verrattuna aikaisemmin tehtyyn YVA-arviointiin seudullisesta maanvastaanottopaikasta. Luontoinventoinnit on tehty kesällä 2009. Koska inventoinneista on jo 6 vuotta ja suunnittelualue on aiempaa laajempi, on alueella tarpeen tehdä tarkistus, jossa selvitetään, onko alueella tapahtunut muutoksia ja inventoida aiemmin mahdollisesti inventoimattomat alueet. Itäisen alueen osalta Uudenkylän osayleiskaavan laatimisen yhteydessä tehdyt luontoselvitykset ovat riittävät ja ajantasaiset. YVAarvioinnissa tulee selvittää, mitä haitta-aineita jätteiden loppusijoituksesta ja käsittelyalueilta voi muodostua, voivatko ne päätyä pintavesiin ja kuinka laajalle vaikutukset ulottuvat. Vastaanottavan vesistön tila tulee 5/34 selvittää, jotta voidaan arvioida haittojen vaikutuksia. Hankealueet eivät sijoitu yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeille pohjavesialueille, mutta alueilla voi kuitenkin muodostua pohjavettä. Tästä syystä hankealueiden vaikutusalueella olevat talousvesikaivot on kartoitettava ja arvioitava mahdolliset toiminnan vaikutukset niihin. Kohdassa 11.2 käsitellään tarvittavia lupia ja päätöksiä. Kohdassa ei ole otettu esille, että itäisellä alueella olevan puron luonnontilan muuttamiseksi on varauduttava hakemaan vesilain mukaista lupaa. Uudenkylän osayleiskaavaluonnoksessa on suunniteltu asutuksen laajenevan radan eteläpuolelle uudenkylän rautatieasemalta itään. Toteutuessaan kierrätyspuistohanke saattaisi heikentää asutuksen laajenemismahdollisuuksia radan eteläpuolelle ja heikentää alueen vetovoimaisuutta. Kokonaisuudessaan hankkeen sijoittuessa näin lähelle taajama-asutusta on hankkeen sosiaaliset vaikutukset arvioitava huolellisesti. Lahden seudun ympäristöpalvelut on ottanut kantaa jätteenkäsittelyalueen sijoittumiseen antamassaan lausunnossa Uudenkylän osayleiskaavaluonnoksesta. Lausunnossa on todettu, että Uudenkylän liittymän lounaispuolelle esitetty laajamittainen jätteenkäsittelyalue EJ/S-alue ei ole sovelias osoitettuun paikkaan. Alue sijoittuu suhteellisen lähelle Uudenkylän taajaman asutusta, ja lähellä on lisäksi runsaasti haja-asutusta, muutamia taloja myös Orimattilan puolella. Lisäksi alueeseen rajoittuva Huhmarmäen alue Orimattilan puolella on suosittua ulkoilu-, retkeily-, marjastus- ja sienestysmaastoa. YVA-ohjelmassa tulisi selvittää myös Kujalan jätekeskuksen laajentamismahdollisuudet yhtenä hankkeen toteutusvaihtoehtona VE 3:na. Kujalan jätekeskuksen laajennus voisi korvata kokonaan VE 1:n ja VE 2:n. Vaihtoehtona 4 voitaisiin tarkastella toiminnan sijoittumista toisaalle. Lahden kaupungin maankäyttö pitää tärkeänä, että ihmisten elinkeinot ja viihtyvyys -kohtaa täydennetään alueiden mahdollista virkistyskäyttöä koskevalla selvityksellä. Vaikutuksissa yhdyskuntarakenteeseen hankesuunnitelmaa esitetään verrattavaksi nykyiseen maankäyttöön. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon suunnitelmissa esitetyt ja mahdollisesti vielä tarkentuvat yhdyskuntarakenteen muutokset ja asutuksen lisääntyminen. Tämä on tärkeää esimerkiksi vallitsevien tuulien suunnassa. Arvioitavat vaikutukset on esitetty kattavasti. Ihmisiin kohdistuvissa vaikutuksissa tulee kiinnittää erityistä huomiota laajenevan yhdyskunnan asukkaiden tarpeisiin sekä toiminnan aiheuttamiin mahdollisiin satunnaisiinkin haittoihin, kuten hajuun. Etelä-Suomen aluehallintovirasto korostaa, että biojätteen käsittelystä ja varastoinnista aumoissa voi aiheutua hajua. Aluehallintovirasto pitää tarpeellisena, että mahdollisesti aiheutuvia hajuvaikutuksia lähiympäristöön ja hajuvaikutusten esiintymistiheyttä arvioidaan YVAselostuksessa. AVI pitää välttämättömänä, että riskit (häiriötilanteet huomioiden) vedenottamoiden toimittaman talousveden laatuun arvioidaan. Arvioinnissa on huomioitava vaikutukset korvaavan veden saantiin, mikäli vedenottamon vesi ei olisi käytettävissä. AVI itää lisäksi tar- 6/34 peellisena, että hankkeen vaikutusalueella sijaitsevat talousvesikaivot kartoitetaan ja arvioidaan hankkeen vaikutuksia talousveden laatuun ja määrään. Tarvittaessa tulee arvioida myös korvaavan veden saantimahdollisuus. Arvioitaessa vaikutuksia talous- ja uimaveteen tulee ottaa huomioon pilaantuneiden maiden varastoinnista ja loppusijoituksesta mahdollisesti veteen siirtyvät haitta-aineet. Meluvaikutukset, ilma- ja pölypäästöt ja roskaantuminen tulee lisäksi arvioida huolellisesti ja riittävän kattavasti. Terveydellisesti herkät kohteet tulee esittää kartoilla ja paikallisen terveydensuojeluviranomaisen olisi tärkeää olla mukana arviointimenettelyssä. Päijät-Hämeen liitto on maakuntakaavatyössään tunnistanut tarpeen suunnitella alueita erilaisten luonnonvarojen kierrätystä varten. Tähän samaan tarpeeseen perustuu Nastolan kierrätyspuistohanke. Keväällä 2015 nähtäville tulevassa maakuntakaavaehdotuksessa on tarkoitus osoittaa seitsemän luonnonvaralogistiikan kehittämisen kohdealuetta, joista kaksi ovat Nastolan kierrätyspuiston vaihtoehtoiset alueet. Hankkeen arviointiohjelmassa esitetty kierrätys- ja muu toiminta sopii luonnonvaralogistiikan kehittämisen kohdealueiden tarkoitukseen. Kirviän kierrätyspuistoalueen valtatien 12 pohjoispuolinen osa on tarkoitus esittää tulevassa maakuntakaavaehdotuksessa teollisuusalueena, mikä myös sopii alueelle suunnitellun toiminnan luonteeseen. Nykyisessä lainvoimaisessa maakuntakaavassa kierrätyspuiston alueita ei ole esitetty. Kaavassa ei myöskään ole esitetty sellaista muuta maankäyttöä, joka olisi suoraan ristiriidassa kierrätyspuistotoiminnan kanssa. Lainvoimaisessa maakuntakaavassa Kirviän alueen länsipuolella on kuitenkin Lakeasuon suojelualue, johon kohdistuvat vaikutukset tulee selvittää YVA-ohjelmassa esitetyn mukaisesti. Päijät-Hämeen liitto katsoo, että YVA-ohjelmassa on kuvattu riittävän kattavasti arvioitavat ympäristövaikutukset ja käytettävät arviointimenetelmät ja että nämä ovat hankkeen luonteen kannalta asianmukaisia. Lahden kaupunginmuseo/Päijät-Hämeen maakuntamuseo katsoo, että arvioinnissa tarkasteltavien kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten lisäksi tarkasteluun pitäisi ottaa myös muinaisjäännöksiin mahdollisesti kohdistuvat vaikutukset. Erikseen on kerrottu, miten arvioidaan vaikutuksia maisemaan, mutta ei kulttuuriympäristöön. Ko. seikkoja on syytä täydentää tai kirjata niin, että ne tulevat hankkeen aikana otetuiksi huomioon. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralla ei ole lausuttavaa hankkeen ympäristövaikutuksiin tai niiden arviointiin liittyen. Yhtenä kierrätyspuiston toimintana arviointiohjelmassa on mainittu biohajoavien jätteiden vastaanotto, jätteiden kompostointi ja käyttö maanparannusaineena. Tähän liittyen Evira haluaa muistuttaa, että kompostointitoimintaa ja kompostin käyttöä koskevat myös lannoitevalmistelain vaatimukset sekä mikäli alueelle vastaanotetaan eläinperäisiä sivutuotteita myös sivutuoteasetuksen vaatimukset. 7/34 Orimattilan kaupungin ympäristölautakunta haluaa nostaa esiin, että Orimattilan kaupungin kannalta merkittävimmät ympäristövaikutukset kohdistuvat sekä läntisen että itäisen vaihtoehdon osalta Orimattilan pinta- ja pohjavesiin, ilman laatuun (pöly/hiukkaspäästöt, haju) sekä luontoon ja sen monimuotoisuuden säilymiseen. Varsinaiset hankealueet eivät sijoitu pohjavesialueelle. Itäinen alue sijaitsee noin 400 metrin etäisyydellä lähimmästä pohjavesialueesta, mutta sen laajennusalueen suojavyöhyke kulkisi 50 metriä pohjavesialueen puolella. Läntinen alue sijaitsee noin 700 metrin etäisyydellä pohjavesialueesta. Toiminnalla on kuitenkin merkitystä alueella syntyvän pohjaveden määrään ja laatuun laajoine asfalttikenttineen, halleineen ja loppusijoituspaikkoineen. Palojokeen, Sepänjokeen ja Kuivannonjokeen purkautuvalla pohjaveden määrällä ja laadulla on olennaista merkitystä jokien virkistyskäytön kannalta. Orimattilalla on meneillään mittava yli 400 kiinteistönomistajaa koskeva palojoen valuma-aluekunnostushanke Hämeen ELYkeskuksen kanssa. Yhteishanke on suora jatko Porvoonjoen seudulla laaditulle monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelmalle. Kierrätyspuistohankevaihtoehdot ovat ristiriidassa tämän vesiensuojelua edistävän hankkeen kanssa. Heinämaan kylälle Sepänjoen veden laatu on tärkeä virkistyskäytön kannalta. Orimattilan kaupungille Palojoen veden laatu on tärkeää myös ydinkeskustan viihtyisyyden kannalta. Itäisen alueen länsipuolella sijaitsevat Orimattilan kaupungin Huhmarmäen ja Lakeasuon virkistysalueet. Itäinen kierrätyspuistohankevaihtoehto laskisi näiden virkistysalueiden arvoa huomattavasti mm. hajuhaittojen ja muiden viihtyvyyshaittojen vuoksi. Palojoen, Sepänjoen, Kuivannonjoen ja Lanskinjoen ekologisen tilan heikkeneminen jätevesikuormituksen ja onnettomuusriskien kasvaessa köyhdyttää niiden vesiekosysteemejä radikaalisti. Samalla Orimattilan asukkaiden viihtyvyys laskee ja virkistysmahdollisuudet jokien varsilla pienenevät olemattomiin. Kuivannon vesikunnan vedenottamon sijainti aivan Kuivannonjoen varrella aiheuttaa pintavesiriskin vedenottamon pohjaveden laadulle. Vedenottamossa on jo nyt todettu sekä bakteeri- että torjunta-aineriskit, jotka vaativat lisäselvityksiä. Kuivannonjoen veden laatuun ei saa tulla olennaisia lisälaaturiskejä kierrätyspuiston vesistä. Pelkkä laskeutusallas hiekkasuodatuksineen ei takaa riittävää suojaa Kuivannon vedenottamolle ja tulee vaarantamaan 150 kiinteitön vesihuollon turvaamisen. Ympäristölautakunta katsoo, että kierrätyspuiston laajojen alueiden likaiset, kylmät vedet eivät sovellu nastolan pienen jätevedenpuhdistamon puhdistettavaksi. erityisesti jätevesihuippujen aikana puhdistamo ei pysty toimimaan asianmukaisesti. Tapahtuisi ohijuoksutusta suoraan Palojokeen, jonka ekologinen tila on jo nyt välttävä eli luokituksen mukaan toiseksi huonoin. Tällainen vastuuton toiminta ei ole KymijoenSuomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaista. Kaikki käsiteltävät hule-/jätevedet tulisi ensisijaisesti johtaa puhdistettuina Kymijoen suuntaan tai toissijaisesti pumpata isommalle jätevedenpuhdistamolle. Ympäristölautakunta katsoo lisäksi, ettei Orimattilan puoleisia osakaskuntia ole riittävästi erikseen kuultu ympäristövaikutusten 8/34 arviointiohjelman johdosta. Kierrätyspuiston toiminnasta aiheutuu molemmissa vaihtoehdoissa Orimattilan ilman laadun huonontumista. Tämä on jo nyt todettavissa Kujalan toiminnan aiheuttamissa hajuhaitoissa Karistossa. Vaihtoehtojen välissä, itäistä vaihtoehtoa lähellä, on Lakeasuon maakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltu suoalue, joka on luonnontilainen ja erittäin hyvälaatuinen kohde. Maakuntakaavan suojelumääräysten mukaan alueella ei saa ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa Lakeasuon suojeluarvoja. Ympäristölautakunta on vaihtoehdon 0 kannalla eli hankkeen toteuttamatta jättämisen kannalla. Orimattilan kaupunginhallitus yhtyy kaupungin ympäristölautakunnan mukaiseen lausuntoon ja korostaa lisäksi, että tehty YVA-ohjelma on riittämätön pinta- ja pohjavesien osalta. Nastolan kunnanhallituksen näkemyksen mukaan kierrätysterminaalin YVA-ohjelma on laadittu kattavasti ja siinä on kerrottu selkeästi hankkeen tavoitteet ja suunnitteilla olevan toiminnan laatu ja laajuus. Lisäksi arviointiohjelmassa on kuvattu kattavasti arvioinnissa mukana olevat vaihtoehdot ja näiden alueiden nykytilanne. YVA-ohjelmaan tulisi lisätä vaihtoehto, jossa tarkastellaan laajenemismahdollisuuksia nykyisen Kujalan jätekeskuksen lähialueille. Tarkastelussa tulee ottaa huomioon 1.1.2016 tapahtuva kuntaliitos. Lisäksi arviointiohjelmassa tulisi ottaa huomioon alavaihtoehtona tarkastelu, jossa hankealuetta VE1 ja VE2 tarkastellaan puhtaasti kierrätyspuistona, joiden alueella ei ole sallittua jätteiden loppusijoittaminen. Arviointiohjelman mukaiset arvioitavat ympäristövaikutukset ja arviointimenetelmät ovat kattavat ja antavat hyvän kuvan hankkeen vaikutuksista luonnonympäristöön, yhdyskuntarakentamiseen ja maisemaan sekä ihmisiin. Lisäksi arviointiohjelman mukaisesti toteutettava osallistuminen ja vuorovaikutus antaa kaikille osallisille hyvän mahdollisuuden osallistua ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn. Nastola-seuran puheenjohtaja katsoo, että VE1 sijaitsee liian lähellä Uudenkylän uutta rautatieasemaa. Rautatieaseman lähelle tulee sijoittaa ainoastaan sellaisia toimintoja, jotka nostavat Uudenkylän arvoa asuinalueena. Uudenkylän rautatieaseman lähialue on suunniteltava yhtenä kokonaisuutena kahden kunnan yhteistyönä, kuntien yhteisellä osayleiskaavalla. Vaihtoehtoisille kahdelle alueelle ei tule järjestää loppusijoitusta. Loppusijoitus on Uudenkylän osayleiskaavaluonnoksen vastaista. Nykyinen kaatopaikka Kujalassa on riittävä. Kujalan on arvioitu riittävän jopa sadaksi vuodeksi nykyiselläkin käyttötasolla (HAMK, Selvitys energiantuotantoon soveltuvista jätteistä Kanta- ja PäijätHämeessä, 2010). Maa-aineksia ei tule ottaa vastaan kierrätyspuistoihin tai kaatopaikka-alueille. Ne tulee käyttää yhdyskuntarakentamisessa tai maisemoida syntypaikoillaan. Seudullisesti olisi esitystä parempi ratkaisu, mikäli kierrätyspuisto sijoitettaisiin Lahden kaupunkikeskustan länsipuolelle. Tällöin kaupungin läpäisevä liikenne vähenisi. Liikenneturvalli- 9/34 suusriskit ja melu- ja pölyhaitat sekä vesien pilaantumis- ja maisemahaitat lisääntyvät hankkeen toteutuessa. Kaikki nämä haitat on huolellisesti arvioitava. Hankkeen vaikutusalue on myös rajattava riittävän suureksi eri vaikutusten mukaan. Ei kaatopaikkaa Nastolan Montariin tai Uuteenkylään -adressissa (752 nimeä) kritisoidaan voimakkaasti hanketta ja sitä koskevaa tiedotusta. Nastolan ”kierrätyspuistoa” eli kansankielelle suomennettuna kaatopaikkaa on viety eteenpäin nopealla vauhdilla ja harhaanjohtavalla viestinnällä. Vähintään puolet kaatopaikalle tuodusta jätteestä jää Nastolaan loppusijoitukseen, mikä kertoo aivan muusta kuin kierrättämisestä. Tavanomaisten jätteiden lisäksi sijoitettavaksi tulee vaarallisia teollisuus- ja rakennusjätteitä, kuten asbestia, saastunutta tuhkaa ja teollisuuden prosessien vaarallisia jäännösjätteitä. Vaarallisia jätteitä on suunniteltu kuljetettavan myös asuinalueiden läpi. kaatopaikalla on tarkoitus käsitellä hajuhaittaa aiheuttavia lietteitä sekä mahdollisia biojätteitä, kuten pilaantuneita elintarvikkeita. Hajuhaitat kulkeutuvat helposti useiden kilometrien päähän. Jätteiden kuljettaminen läheltä taajamaaluetta ja jopa asuinalueen läpi aiheuttaa huomattavaa roskaantumista, melu- ja pölyhaittojen lisääntymistä sekä liikenneturvallisuuden heikkenemistä. Pelkkä kaatopaikan sijoittuminen Nastolaan laskisi alueen kiinteistöjen arvoja useilla kymmenillä prosenteilla, itse asiassa pelkkä suunnittelukin aiheuttaa samaa! Kaunista luontoa korostava Nastolabrändi kokisi erittäin kovan kolauksen. Ei kaatopaikkaa Nastolan Montariin -kansalaisadressin kokoaja henkilö A ja 192 muuta allekirjoittajaa vastustavat jyrkästi suunniteltua kierrätyspuistohanketta Nastolan Montariin. Adressin allekirjoittajat toistavat jo yleisötilaisuudessa 3.3.2015 esittämänsä kannanoton, jonka mukaan suunniteltu hanke toteutuessaan aiheuttaisi korvaamattomia vahinkoja alueen asutukselle, elinkeinojen harjoittamiselle ja yleiselle imagolle. Suurimmat haitat johtuvat siitä, että suunniteltu jätteenkäsittelyalue on aivan liian lähellä asutusta, alueen käytön vaatima liikennemäärä on suuri ja olemassa oleva rautatien alikulku ja sille johtava tiestö ei siihen sovellu. Allekirjoittajat vaativat, että hankkeessa päädytään 0-vaihtoehdon kannalle. Uudenkylän kyläyhdistys ry on kerännyt 594 sähköistä allekirjoitusta sekä 25 nimeä adressiin, jossa vaaditaan, ettei Uuteenkylään tule jätteenkäsittelyaluetta suunnitellulle Kirviän hankealueelle. Adressin allekirjoittaneet vastustavat jätteenkäsittelyalueen perustamista Nastolan Uuteenkylään Kirviän hankealueelle. Alue on liian lähellä taajamaasutusta jätteenkäsittelyyn ja jätteiden loppusijoituspaikaksi. Melu-, haju-, pölyhaitat kulkeutuvat taajamaan puhumattakaan jätteiden ympärillä asuvista eläimistöistä, jotka eivät ihmisen rakentamia rajoja kunnioita. Haluaisitko vaarallista ja hyödyntämiskelvotonta jätettä haudattavan naapuriisi? Muuttaisitko kaatopaikan naapuriin? Hankkeesta on tiedotettu harhaanjohtavalla nimellä Nastolan kierrätyspuisto. Todellisuudessa 10/34 kierrätyspuiston toimintaan kuuluu paljon muuta kuin kierrätys tai jatkokäsittely, nimittäin loppusijoitus hyödyntämiskelvottomille jakeille. Ongelma jätteistä on yhteinen. Vaikutetaan siis jätteen syntyyn mieluummin kuin siihen, että etsitään ja rakennetaan sille hautauspaikkaa. Rahat ja aivot jätemäärän pienentämisen kehittämiseen, ei paikan rakentamiseen. Suunniteltu alue on jätteenkäsittely- ja sijoituspaikaksi liian arvokasta luontoympäristöä. Nastolan luonnonsuojelu ry:n puheenjohtaja esittää, ettei Nastolaan perusteta YVA -hankkeessa esiteltyä kierrätyspuistoa, siis kaatopaikkaa. Yhdistys kannattaa lämpimästi kierrätystä sekä kaikkia toimia, joilla yhteiskunnassamme syntyvän jätteen määrää saadaan pienenemään. Mutta jätteitä ei tule käsitellä missä tahansa. Nastolan luonnonsuojeluyhdistys esittää, että Nastolaan kaavaillut jätteenkäsittelyyn liittyvät toiminnat sijoitetaan nykyisen Kujalan kaatopaikan yhteyteen. Tällainen selvitys tulisi tehdä ennen kuin Nastolan jätteenkäsittelyalueiden YVA menettelyä jatketaan tämän pitemmälle. Nastolan kunnanvirastolla järjestetyssä YVA-hankkeen esittelytilaisuudessa Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n edustaja totesi, että Kujalan kaatopaikan aluetta olisi mahdollista laajentaa idän suuntaan. Tähän asti itään päin laajentumisen on estänyt vastaan tuleva Nastolan kunnan raja. Nastolan kunta ja Lahden kaupunki yhdistyvät 1.1.2016 uudeksi Lahden kaupungiksi, joten Kujalan jätteenkäsittelyalueen laajentaminen itään päin oli tästä näkökulmasta mahdollista. Logistisesti Kujala olisi myös Uuttakylää ja Montaria parempi vaihtoehto. Jätteenkäsittelyalueelle on ilmeisesti tarkoitus mm. prosessoida polttoainetta Kymijärven voimalaitokseen. Suuri osa poltettavasta jätteestä syntyy nykyisen Lahden kaupungin alueella ja Kymijärven voimalaitokselle on jätepolttoaineelle Kujalasta huomattavasti lyhyempi kuljetusmatka kuin Nastolasta. Tärkein syy, miksi Nastolaan ei voi perustaa kaatopaikkaa nyt YVA -menettelyssä esitetyille alueille on liian lyhyt matka asutukseen. Uudenkylän ja Montarin vaikutuspiiriin jää merkittävä osa Nastolan nauhataajaman väestöstä. Uudessakylässä vieressä on Rakokivi ja Montarin läheisyydessä Kirkonkylä ja osin Villähde. Molemmat kaavaillut jätteenkäsittelyalueet sijaitsevat tiheän asutuksen eteläpuolella. Koska etelän ja lounaan väliset tuulet ovat vallitsevia, puhaltaa tuuli kaatopaikan hajut suoraan asutuksen päälle. Nastolan yleisötilaisuudessa saattoi saada käsityksen, jonka mukaan tärkein syy uuden kaatopaikan perustamiseen on jätteen loppusijoitus, siis perustaa uusi perinteinen kaatopaikan penkka. Tällainen jätteiden sijoittaminen asutuksen viereen ei saa olla mahdollista. Ympäristöarvojen näkökulmasta jätteenkäsittely tulee keskittää Lahden seudulla yhteen paikkaan, eli Kujalaan. Kujalan ympäristökuormitus ei juuri kasva, vaikka sinne perustettaisiin uusi kierrätyspuisto. Toisin on Nastolassa Montarissa ja Uusikylässä. TIEOKAS Henkilö B esittää ehdottomana kantanaan, että ”kierrätyspuistoa” ei saa sijoittaa Nastolan alueelle, ei Uuteenkylään eikä Montariin, vaan pitää valita VE0, eli kaatopaikkaa ei rakenneta. Hankkeen valmistelu on 11/34 keskeytettävä välittömästi tämän lausuntovaiheen jälkeen huhtikuuta 2015 ja todettava, että sitä ei pidä toteuttaa vakavien ympäristö‐ ja yhteiskunnallisten seuraamusten vuoksi perustein. Uudenkylän osayleiskaavasta pitää poistaa kaikki suunniteltua kaatopaikka‐aluetta osoittavat merkinnät, jotka esiintyvät versiossa 2014 ja palauttaa yleismerkintä M koko alueelle version 2013 mukaisesti, pois lukien T‐ ja TP‐merkinnät, ja Tieokkaan korjaamat luonnonarvomerkinnät tulee merkitä ko. asiakirjan mukaisesti. Ainakin Uudenkylän hankealueen osalta konsultti (hanketaho) esittää niin paljon niin vääriä, niin puutteellisia, niin asiantuntemattomia ja niin tarkoitushakuisia tietoja, että konsultin (hanketahon) työn pitää viranomaisen loppuarvioinnissa katsoa epäonnistuneen tehtävässä luoda asiantunteva, puolueeton, objektiivinen arviointipohja YVA‐prosessille. Arviointiohjelmassa (YVA‐AO) näkyy paitsi konsultin (hanketahon) asiantuntemattomuus myös tavanomainen niukasta kustannusresurssista aiheutuva kiire työhön paneutumisessa ja hanketahon tarkoitushakuinen vaikutus. Konsultti on tavan mukaan kirjoittanut sellaisen arviointiohjelman kuin maksaja eli hanketaho on halunnut tavoitteidensa mukaisesti eikä suinkaan objektiivisen harkinnan pohjaksi, koska objektiivista harkintaa ei esiinny, vaan lopputulos on ennalta määrätty. Pyydän, että yhteysviranomainen erityisen huolellisesti ja yksityiskohtaisen tarkasti vertaa kolmea lausuntoa, mitkä ovat antaneet Nastolan kunnanhallitus, Orimattilan kaupungin ympäristölautakunta ja Tieokas. Yhteysviranomainen voinee tehdä näistä kolmesta lausunnosta päätelmät siitä, missä määrin Nastolan kunnanhallituksen lausunto poikkeaa kahdesta muusta tai toisinpäin. Päätelmänsä perusteella yhteysviranomainen arvioinee, voiko Nastolan kunta lausuntonsa jälkeen enää toimia hankkeessa hankevastaavana tai yleensä missään roolissa, etenkään asukkaiden eli veronmaksajien edun toteuttajana. Tällaisen tilanteen vallitessa ainoa johtopäätös voi olla vain päätyminen vaihtoehtoon VE0 ja katsoa hankkeen epäonnistuneen ja kaatuneen jo ensimmäiseen lausuntovaiheeseen, muun muassa Nastolan kunnan erittäin epäasiallisen, tarkoitushakuisen sekä asukkaiden ja ympäristön edut täysin sivuuttaneen menettelyn vuoksi. Huhmarmäen kaatopaikkahanke pitää keskeyttää ja siihen liittyvät asiat alistaa Uudenkylän osayleiskaavan valmisteluun erillisenä prosessina, mikä toteutetaan MRL 110 §:n mukaisena kehittämistarkasteluna. Vaatimus perustuu siihen, että lyhyessä ajassa Uudessakylässä lähialueineen on syntynyt uhka käynnistyä eri tahoilla laajamittaista räjäytys‐, louhinta‐, murskaus‐, maansiirto‐ ja kuljetustoimintaa, mikä merkittävästi uhkaa Uudenkylän taajaman asukkaiden ja ympäristön elämää. Kokonaisuuden hallinta ei ole tällä hetkellä kenenkään käsissä, vaan vaatii puolueettoman ylikunnallisen viranomaisen (Päijät‐Hämeen liitto) ohjausta. Tällöin tulee hankkeiden merkittävien haitallisten yhteisvaikutusten perusteella sovellettavaksi määräys YVAn tarpeesta kaikilla kaivualueilla yhteisesti, ei pelkästään Huhmarmäen kaatopaikan hankealueella. Vaadin, että koko em. kehittämisalueelle laaditaan luonnonympäristöjen osalta ympäristövaikutusten arviointiselvitys myös Selkosaarenkallioille ja Kolunkankaalle. Nämä kohteet on liitettävä Uudenkylän osayleiskaavan luonnokseen 12/34 samalla periaatteella kuin kaava‐aluetta alun alkaen laajennettiin betonitehtaan kohdalla Nastolan kirkonkylän (Nastolanharjun taajamanosan) puolelle. Päijät‐Hämeen liiton antaman tiedon mukaan MRL 110 §:n soveltaminen Tieokkaan esittämällä tavalla on mahdollista osayleiskaavatyön yhteydessä. Lähdeluettelosta puuttuu nimenomaan Uudenkylän osalta yksityisen erityisasiantuntijan Tieokkaan laatima kattava julkinen tietoaineisto. Se on kuitenkin pitkään ollut nähtävissä sivuilla www.tieokas.fi ja on monelta osin parempaa kuin usein minimiajassa pintapuolisesti ja vailla paikallistuntemusta aikaansaatu viranomaistieto. Henkilöt C ja D kritisoivat hanketta ja toteavat, että hankkeen koko, päästöt, päästöjen käsittely on YVA-ohjelmassa kokonaan kuvaamatta. Koska näitä ei ole kerrottu, ei ole mahdollista ottaa kantaa, onko arviointi riittävää. Myöskään arvioinnissa käytettäviä menetelmiä ei ole kerrottu lainkaan. Suunnitelma arviointimenettelyn ja siihen liittyvän osallistumisen järjestämisestä puuttuu kokonaan. Tästä syystä Nastolan kunnan esittämä ympäristövaikutusten arviointiohjelma ei ole YVA-lain mukainen. Lisäksi hanke ei ole Nastolan hyväksyttyjen strategioiden ja käytäntöjen mukainen. Kirviän hankealueelle suunniteltu kaatopaikka ei ole Valtioneuvoston kaatopaikkoja koskevan päätöksen mukainen, koska kierrätyspuistoon on tulossa teollisuusjätteen loppusijoituspaikka (=kaatopaikka), joka on suunniteltu sijoittuvan asutuksen välittömään läheisyyteen. Suunniteltavalle kierrätyspuistotoiminnalle kaatopaikkoineen tulee etsiä vaihtoehtoinen sijoituspaikka, jolla on riittävä etäisyys asutukseen. Tämä arviointiohjelma ei täytä YVA-lain vaatimuksia miltään osin. Puute koskee kaikkia vaikutuksia; maa- ja kallioperä, pohjavedet, pintavedet, kasvillisuus, eläimet ja luonnonsuojelu, luonnonvarojen hyödyntäminen ja jätehuolto, yhdyskuntarakenne ja maankäyttö, kaavoitustilanne (puuttuu kokonaan kansalaisten vaikutusmahdollisuus kaavaan). Näin merkittävästä kaatopaikkahankkeesta tulee olla paljon enemmän osallistamista. Laki edellyttää suunnitelmaa arviointimenettelyn ja siihen liittyvän osallistumisen järjestämisestä mutta tämä puuttuu ohjelmasta kokonaan. Ei ole tietoa kuka voi osallistua, missä ja miten. Tämä tulee suunnitella kokonaan uudelleen, jotta on mahdollista arvioida onko osallistumisen mahdollisuus riittävää. Edellytämme Arviointiohjelman hylkäämistä ja asian palauttamista uudelleen asianmukaiseen valmisteluun. Erityisesti edellytämme VE1:n (itäinen alue) hylkäämistä ja uusien vaihtoehtojen tarkastelua sellaisesta paikasta, jossa kaatopaikka on riittävän etäällä asutuksesta (vähintään 5 km). Henkilöiden E ja F näkemyksen mukaan kyse on ensisijaisesti bisneksestä, jossa alueelle tuodaan jätettä ties mistä asti. Hankkeen esittelytilaisuudessa selvisi suunnitelmien olevan varsin pitkällä ja hanketta valmistellun kaikessa hiljaisuudessa. Kannattaisiko sittenkin panostaa jo olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntämiseen ja Kujalan alueen laajentamiseen? Mahdollisuuksia siihen olisi, mikäli halua löytyisi. MALaiesopimuksen, jossa kunnat sopivat keskenään ja valtion kanssa maankäytöstä, asuntotuotannosta ja liikennehankkeista, tavoitteena on 13/34 parantaa kaupunkiseutujen toimivuutta ja kilpailukykyä sekä kuntien tasapuolista kehittämistä. Kuntaliitoksen toteutuessa mitä tarkoitetaan kaupunkiseudulla? Eikö siihen silloin kuulu nykyisen Nastolan kunnan alue myös? Tarkoittaako alueiden tasapuolinen kehittäminen meille nastolalaisille jatkossa ydinkeskustan kaatopaikkana ja teollisuuden takapihana toimimista ja jo olemassa olevan asutuksen unohtamista? Kunnollisten liikenneyhteyksien toteuttaminen tekee Montarin vaihtoehdosta miljoonia euroja kalliimman toteuttaa. Toteutuessaan hanke johtaisi merkittävään liikenteen, erityisesti raskaan liikenteen lisääntymiseen. Tämä lisää tienkäyttäjien turvallisuusriskejä merkittävästi. Hankkeen esittelytilaisuudessa Ramboll Oy:n edustaja kertoi aiempien YVAselvitysten, mm. melumallinnusten hyväksikäytöstä. Tarkoittaako tämä sitä, että uusia arvioita ei tehdä? Miten voidaan kuvitella tilanteen olevan ennallaan verrattuna vuoden 2008 tilanteeseen? Mm. Veljeskylän osalta tilanne on muuttunut melun osalta oleellisesti metsien aukko- ja harvennushakkuiden sekä teollisuustoiminnan muutosten seurauksena. Tällä hetkellä ovat käynnissä radanvarren hakkuut, jotka jälleen muuttavat tilannetta. Arviointiohjelmassa todetaan alueen virkistyskäytön olevan vähäistä. Muun muassa alueen metsäautoteitä käytetään kuitenkin aktiivisesti lenkkeilyyn, pyöräilyyn ja ratsastukseen. Alueella sijaitsevan ratsastuskoulun merkitys niin lasten kuin aikuistenkin virkistykseen ja liikuntaan on merkittävä. Alueen rasitteiksi ei ohjelmassa nimetä nykyisin muita merkittäviä melulähteitä kuin rata ja valtatie 12. Tässä kohdin unohdetaan Veljeskylän osalta teollisuus täysin. Kaiken kaikkiaan Veljeskylän rasitteena on kaksi kaatopaikkaa, jätevedenpuhdistamo, teollisuusrata ja vt 12 sekä pääosin sorakuopille suuntautuva raskas liikenne. kaikkien näiden haitalliset vaikutukset ovat vain lisääntyneet vuosien mittaan. Toteutuessaan hanke tuo tullessaan laajalti lieveilmiöitä: melu-, pöly- ja hajuhaittoja sekä haittaeläimiä. Hankkeella on negatiivinen vaikutus suoraan ja oleellisesti oloihimme sekä etuihimme, niin asumiseen, vapaa-ajan harrastamiseen kuin taloudelliseen asemaan. Tämän vuoksi vastustamme kaatopaikan toteutumista läntiselle alueelle Nastolan Montariin. Henkilö G haluaa aluksi antaa henkilökohtaisesti sekä kaikkien yhtiöittensä puolesta moitteen alueellisen/paikallisten yrittäjäjärjestöjen (Päijät-Hämeen yrittäjät, Nastolan Yrittäjät, Orimattilan Yrittäjät, Orimattilan pienyrittäjät, MTK-Orimattila) jättämisestä pois lausuntopyynnön jakelulistalta, yritysvaikutusten arvioinnin laiminlyömisestä sekä yleisesti elinkeinoelämän heikosta osallistamisesta hankkeen valmisteluun. Asiasta tiedottamisen olemattomuus ja nopea aikataulu ovat vaikeuttaneet elinkeinoelämän osallistumista hankkeen vaikutusten arviointiin. Kenties jopa tarkoituksenmukaisesti harhaanjohtavasti muotoiltu hankkeen nimeäminen ”Kierrätyspuisto” asettaa erittäin kyseenalaiseksi YVAmenettelyn ensimmäisen vaiheen toteutuksen. Käytännössä esim. hankeen todellisesta sisällöstä asianomaisille, mm. kuntalaisille, tiedottaminen on jäänyt yksityisten tahojen harteille. Luvussa ”Maisema ja kulttuuriympäristö” Nastolan Aurinkolinnasta on esitetty osin virheellisiä tietoja. 14/34 Aurinkolinna on toiminut tuberkuloosiparantolana, mutta myös sotasairaalana, keskushermostovammaisten lasten sairaalana sekä pakolaisten vastaanottokeskuksena. Rakennusta ei ole saneerattu vuokraasunnoiksi eikä saneeraushanke ole vielä lähelläkään loppua. Kiinteistöön tulee noin 30 yksityisesti omistettua huoneistoa, joista suurin osa omistusasuntoja. Kiinteistön kulttuurihistoriallista arvoa on tarkoitus korostaa ja tehdä rakennuksesta maakunnallisesti arvokas kulttuurinähtävyyskohde kunnostamalla piha-alueet ja julkisivu sekä rakentamalla maanpäällisen kellarikerroksen osaan vierailijoita palveleva kahvila/lounaskahvila. Kaatopaikkasuunnitelman tultua julkiseksi kulttuurimatkailuun liittyvät hankkeet on jouduttu laittamaan jäihin. YVAarviointiohjelmassa on jätetty kokonaan käsittelemättä hankkeen vaikutukset yksityiseen omaisuuteen, pääasiassa kiinteistö- ja asuinhuoneisto-omistuksiin, ja sitä kautta ihmisten varallisuusasemaan. Montarin sijoitusvaihtoehdossa jätteenkuljetukset on suunniteltu toteutettavaksi Kouvolantietä pitkin, jonka varrella on runsaasti asuinalueita, mm. Aurinkolinna, sekä lähellä tietä myös päiväkoti. Kaatopaikasta on tarkoitus tulla erilaisten vaarallisten jätteiden loppusijoituspaikka. Arviointiohjelmassa on kuitenkin jätetty täysin huomioimatta valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jossa mm. linjataan, että vaarallisten aineiden kuljetusreitit on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista ja yleisten toimintojen alueista. Vaarallisten aineiden kuljetusreiteissä tulee pitäytyä olemassa oleviin kuljetusreitteihin, joihin kuuluu mm. valtatie 12, mutta ei Kouvolantie. YVA-ohjelmassa on käsitelty hajuhaittoja yhdellä ainoalla lauseella, mikä on räikeässä ristiriidassa asian merkittävyyden kanssa. Lisäksi on perusteetonta ja harhaanjohtavaa sanoa, että hajuhaitta olisi vain ajoittaista. Hajun aiheuttajat olisi pitänyt yksilöidä tarkemmin ja hajuhaitat käsitellä omana asiakokonaisuutenaan. Kaatopaikasta on tarkoitus tulla myös vaarallisen jätteen loppusijoituspaikka. Vaarallisiksi luokiteltavia rakennus- ja teollisuusjätteitä ei ole millään tavalla yksilöity. Koko hankkeen valmistelua leimaa epämääräisyys ja taustalla olevien intressien piilottelu. Hanketta on valmisteltu kiireellä sekä ilman viestintää niin Nastolan, Orimattilan kuin Lahdenkaan kuntalaisille, yrittäjille ja valtuustoille. Todellinen tarve kaatopaikan sijoittamiselle tällaisella aikataululla juuri näille selvittelyn kohteena oleville alueille jää erittäin kyseenalaiseksi, kun taustalla on Lahden kaupungin ja sen kokonaan tai osittain omistamien yhtiöiden omat intressit, jotka näyttävät kytkeytyvän Nastolan ja Lahden kuntaliitokseen. Mikäli Nastolan kunta olisi tehnyt yritysvaikutusten arvioinnin, johon se on aiemmin sitoutunut, olisi myös arviointiohjelmaan saatu paremmin huomioitua hankkeesta elinkeinoelämälle tulevia vaikutuksia. Suomen ratsastajainliitto ry:n pääsihteeri toteaa, että Nastolan Urheiluratsastajat ry on yli 220 jäsenen Suomen ratsastajainliiton jäsenseura, jäsenistä pääosa on Ratsutalli Uusmattilassa harrastavia tuntiharrastajia. Talli tarjoaa ainutlaatuisen lähiliikuntapaikan Nastolan ratsastuksen harrastajille. Ratsastusharrastuksen kannalta tärkeät olosuhteet puuttuvat useista kunnista. Ratsastusurheilun ja harrastuksen kehit- 15/34 tyminen on ollut täysin riippuvainen Nastolan Urheiluratsastajien ja Ratsutalli Uusmattilan tapaisista hevosalan toimijoista. Nastolan kunnan kierrätyspuistosuunnitelma pakottaa ratsastusharrastajat ahtaalle alueelle, mikä vaarantaa kaikkien alueella liikkuvien turvallisuuden. Montarin kierrätyspuistohanke vaarantaa monin tavoin ratsastusharrastustoiminnan sekä hevosten pidon kaatopaikan naapurissa. Toiminta vaarantuu merkittävästi pölyn, melun, kemikaali- ja hajuhaittojen sekä liikennemäärien lisääntymisen johdosta. Suomen ratsastajainliitto toivoo, että Nastolan kunnan suunnittelijat ottavat huomioon hevostalouden ja toiminnan tarpeet Montarin alueen suunnittelussa ja että alan toimijoita ja harrastajia kuullaan sekä kuunnellaan tässä prosessissa. Nastolan Urheiluratsastajat ry:n puheenjohtaja ja 184 muuta allekirjoittajaa vastustavat ns. kierrätyspuiston rakentamista lasten ja nuorten harrastuspaikan naapuriin Nastolan Montariin pääosin samoilla perusteilla kuin Suomen ratsastajainliitto ry lausunnossaan. Lisäksi todetaan mm., että ratsastuksen liikuntapaikat ovat yksityisten yrittäjien rakentamia. Näin ollen talliyrittäjien toiminnan vaarantuminen kohdistuu suoraan seuran jäsenten harrastusmahdollisuuksiin ja sitä kautta seuran toimintaan. Kaatopaikka ja jätteiden käsittelyalue sijaitsee vain 400 metrin päässä tallialueesta. Hevosilla liikkuminen lähimaastossa loppuisi kierrätyspuistosta johtuvan liikenteen lisääntymisen ja rakentamisen vuoksi. Melu on lisääntyvä mutta aliarvioitu haitta niin ihmisille kuin eläimillekin. Henkilö H nostaa esiin mahdollisen kierrätyspuiston aiheuttamia ratsastusharrastuksen kannalta haitallisia vaikutuksia. Ratsutalli Uusmattila sijaitsee Tallitiellä, Lemuntien itäpuolella. Tallitoimintaan liittyviä alueita on tallin lisäksi ratsastuskenttä, hevosten ulkotarhat ja laidunalueet sekä maastoratsastusreitit. Vuotuinen ratsastajamäärä on noin 13 000 henkilöä. Suunnitteilla oleva hanke kosketta siis välittömästi erittäin suurta määrää ihmisiä pääasiassa Päijät-Hämeen alueella. Mielipiteen esittäjä luettelee pääosin samat haitalliset ympäristövaikutukset kuin Suomen ratsastajainliitto edellä lausunnossaan. Lisäksi lievästi likaisia vesiä ohjataan YVA-ohjelman mukaan maastoon. Uusmattilan vesi tulee omasta talousvesikaivosta, jonka varassa on tallin omistajaperheen sekä hevosten ja ratsastajien vesihuolto. YVA-ohjelmassa liikenneyhteydet läntiselle hankealueelle on arvioitu kohtalaisiksi. Todellisuudessa liikenne kulkee mutkaisen Pysäkintien kautta, jossa on 40 km/h nopeusrajoitus, ja tie kulkee junaradan alitse. Raskaan liikenteen kulku kyseisellä tieosuudella ei ole haitatonta, etenkin junaradan alittavaan tunneliin johtava mutka ja Lemuntiellä valtatie 12:n ylittävä silta ovat tiukkoja ja kapeita. YVA-ohjelman mukaan hankealueen metsäautoteitä käytetään ratsastukseen. Vastaavia maastoreitistöjä ei muualla lähialueella ole käytettävissä, joten alueen ottaminen kierrätyspuistotoimintaan heikentää Ratsutalli Uusmattilan toimintamahdollisuuksia ja lisää maastossa ratsastavien ratsukoiden turvattomuutta. 16/34 Kuivannon vesikunta arvioi itäisen vaihtoehdon aiheuttamia pinta- ja pohjavesiin kohdistuvia ongelmia. Lisäksi mielipiteen esittäjä haluaa kiinnittää huomiota seuraaviin haittavaikutuksiin: Kuivannon pohjavesi tulee Salpausselän harjun tuntumasta Hiirenojan-Kuivannonjokea seurailevan sorasärkän mukaisesti. Hiirenojan-Kuivannonjoen rantapenkassa on ainakin 13 kpl lähteitä. Kuivannon vedenottamo on tuon 13. lähteen äärellä. Perimätiedon mukaan pohjavesi muodostuu radan ja vt 12:n välisellä suoalueella, joka on kierrätyspuistosuunnitelmassa merkitty vara-alueeksi. Tuolle alueelle rakentaminen vaarantaa pohjaveden laadun lisäksi myös sen määrän. Kierrätyspuiston pinta- ja jätevesien pumppaaminen olemassa olevaa vanhaa vt 12:ta seurailevaa runkoviemäriä pitkin Nastolan vedenpuhdistamolle vaarantaa myös alueen pohjavedet. Runkoviemäri on ikivanha betonirenkaista soraharjuun ilman tiivistyssuojauksia rakennettu putki. Lisävesien putkeen pumppaaminen aiheuttanee ainakin ajoittain painetta ja vuotoja soraharjuun. Ensijainen vaatimuksemme on tästä syystä, että Nastolan kierrätyspuiston itäinen sijoituspaikka tulee hylätä kokonaisuudessaan ja toissijainen vaatimus on, että radan ja vt 12:n välinen alue tulee poistaa suunnitelmasta kokonaan. Lisäksi Huhmarmäen viereisen alueen pinta- ja jätevedet on johdettava Kymijoen vesistöön. Kuivannon kyläjohtokunnan puheenjohtaja mukaan Kirviän vaihtoehto asettaa sekä logistisesti että kestävän kehityksen kannalta ison haasteen alueen ja lähialueen asukkaille ja ympäristölle, joten kyläjohtokunta vastustaa jyrkästi ko. vaihtoehtoa. Virkistyskäytön kannalta kierrätyspuiston sijoittaminen Huhmarmäen ja Lakeasuon välittömään läheisyyteen ei tue kestävää kehitystä, luonnon arvojen kunnioittamista eikä luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Lisäksi Huhmarmäki ja Lakeasuo sijaitsevat Orimattilan puolella, ja ne on määritelty virkistysalueiksi, Lakeasuo maakuntakaavassa arvokkaaksi suoalueeksi. Ympäristön kannalta Kirviän vaihtoehto muodostaa merkittävän uhkan Orimattilan puolella sijaitsevalle Kuivannon kylälle. Kierrätyspuiston suodatusvedet johdetaan laskeutusaltaasta ojien kautta Kuivannonjokeen. Kuivannonjoki virtaa Orimattilan vanhimman vesiosuuskunnan, Kuivannon vesikunnan, käytössä olevan pohjavesialueen läpi, aivan vedenottamon vierestä. Vedenottamossa on jo nyt todettu sekä bakteeri- että torjuntaaineriskejä, jotka vaativat lisäselvityksiä. Kaivannonjoen laatuun ei saisi tulla olennaisia laaturiskejä kierrätyspuiston vesistä. Pelkkä laskeutusallas hiekkasuodatuksineen ei takaa riittävää suojaa Kuivannon vedenottamolle ja tulee vaarantamaan 150 talouden veden. Kierrätyspuistosta aiheutuu myös ilman laadun huononemista. Raskaan liikenteen kasvu aiheuttaa lisäksi turvallisuus- ja ympäristöriskejä varsin ahtaassa Kuivannon kylätaajamassa. Kylän kehittäminen vaikeutuisi myös huomattavasti, mikäli asukkaat kokevat asuvansa ”kaatopaikan” naapurissa. Katsomme lisäksi, että yhdistyvän Nastolan ja Lahden kaupungin tulisi ratkaista kierrätyspuistosta (Kirviä) aiheutuvat ympäristö-, ekologiset ja kestävän kehityksen ongelmat omalla alueellaan eikä työntää ongelmia rajan taakse, Kuivannon kylälle. 17/34 Itäisen Uudenmaan kalastusalueen isännöitsijä henkilö I on huolissaan mm. Koskenkylän vesistön yläjuoksun vesien pilaantumisvaarasta. YVA-ohjelman mukaan vedet johdetaan purojen kautta Koskenkylänjokeen (kappaleessa 7.2.3 mainittu Pernajanjoki on vähemmän käytetty nimi). Koskenkylän vesistön yläjuoksu on ensisijainen kierrätyspuiston vesien vastaanottaja. Kuivannon kylän läpi virtava haara on kesäisin miltei kuiva. Puro kulkee Kuivannon vedenottamon pohjavesialueen vierestä. Kierrätyspuistosta tulevat päästöt leviäisivät kevät- ja syystulvien vaikutuksesta Kuivannon niitylle, samoin kuin Korvenniitylle ja Alessuolle. Ohjelmassa lievästi likaantuneeksi kutsuttu vesi olisi johdettava maastoon puhdistamon kautta, mikäli vaihtoehto VE1 toteutuu. Mielestämme VE1:tä ei pitäisi lainkaan toteuttaa. Jokeen, sekä ylä- että alajuoksuun, ja siihen kuuluviin järviin on panostettu suuri työmäärä ja isoja summia vesien kuntoon saamiseen. Olisi todella harmillista, jos jo 1990luvulla aloitettu työ nyt vaarantuisi jätevesien ja luontoon mahdollisesti pääsevien myrkkyjen takia. Entinen Artjärven kunta aloitti Villikkalanjärven kunnostuksen Artjärven järvien suojeluprojektin vuonna 1997 ja vuonna 2003 jokien kunnostuksen Hämeen ja Uudenmaan silloisten ympäristökeskusten kanssa. Jokiin rakennettiin pohjapatoja eroosion estämiseksi ja veden hapetuksen takia. Samalla taattiin kaloille ja muille eliöstölle vettä kuivina aikoina. Tällä hetkellä tilanne on se, että Artjärven järvien vesi on selvästi alkanut parantua, samoin kuhakanta ja jokien kalakanta ja eliöstö. Pohjapatoja tehtiin 3 kpl Lanskinjokeen, jonka virtaamaluvut Sipilän kohdalla Iitin rajalla olivat: alivirtaama 0,14 m3/s, keskivirtaama 1,7 m3/s ja ylivirtaama 38,1 m3/s. Köylinjoen vastaavat luvut: 0,03 m3/s, 0,61 m3/s, 15,6 m3/s. Tämän kokoisilla virtaamilla vesistöt eivät siedä ylimääräistä rasitusta ja jätteiden säilytys ja käsittely tuo päästöjä lähivesistöihin ja sitä kautta koko vesistöön. Artjärven järvienhoitoyhdistyksen puheenjohtaja vastustaa hanketta, koska se vaikuttaa vesistöjen laatuun sekä kalakantaan saastuttamalla vesistöjä. Artjärvellä on tehty vuodesta 1997 alkaen useiden vuosien ajan erilaisia yhteiskunnan tukemia hankkeita, joiden avulla vesistöjen kuntoa on yritetty parantaa. Kuivannon yksityistien tiekunnan sihteeri toteaa, että hankealueelta (VE 2 Uusikylä) Hiirenojaan ja Lappusten metsäojaan johdettavat vedet lisäävät näiden ojien virtamaa ja kuormitusta niin merkittävästi, että tiekunnan rumpujen ja siltojen nykyinen mitoitus jää riittämättömäksi. Vedet päätyvät edelleen Kaivannonjokeen, jossa sijaitsevat Rekolan, Haukusuontien, Varpulantien ja Mairintien sillat. Näiden mitoitus ei runsaiden sateiden aikaan kestä enää juurikaan lisäkuormaa. Kuivannonjoen vedenpinnan hetkellinen nousu aiheuttaa myös veden nousemista rumpujen yli teille, pahimmillaan katkaisten tien. Henkilöt J ja K ovat huolissaan erityisesti käytettävän veden laadusta ja riittävyydestä. Vaikka läntinen alue (VE 2) ei ole pohjavesialuetta, niin 18/34 alueen lähiasukkaat käyttävät pohjavettä talousvetenä. Arvioinnissa tulee siten huomioida pohjaveden käyttö lähialueilla. Huoli käytettävän veden laadusta ja veden riittävyydestä alueen mahdollisen rakentamisen jälkeen on suuri. Myös siihen tulee ottaa kantaa, että miten toimitaan, mikäli veden laatu tai riittävyys heikkenee oleellisesti. Vaikka läntisen alueen välittömässä läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita, niin alueen metsää käytetään huomattavassa määrin esim. marjastukseen ja sienestykseen, mikä tulisi myös arvioida. On otettava huomioon, että kierrätyspuiston toiminta eroaa olennaisesti aiemmin arvioidusta toiminnasta (seudullinen maanvastaanottopaikka), joten esitetyn toiminnan meluvaikutukset on arvioitava uudelleen myös läntisen vaihtoehdon osalta. Tässä yhteydessä on otettava huomioon myös yhteisvaikutus mahdollisen Biovakka Oy:n toiminnan käynnistymisen kanssa. Arviointiohjelman mukaan sosiaalisten vaikutusten arviointi on asiantuntijaarvio. Mielestämme on oleellista, että asiantuntijat ovat ko. asiassa puolueettomia, koska ns. tavallisten ihmisten asiantuntemus ei aina riitä asioiden paikkansa pitävyyden arvioinnissa. Ohjelmassa on lupauksia selvittää asioita moneltakin kannalta. Mutta miten toimitaan, jos toiminnan alkaessa havaitaan, että esim. pöly- ja meluhaitat ovat kohtuuttomia tai vedensaanti heikkenee alueella olennaisesti? Kuka korvaa esim. vedenhankintaan liittyvät lisäkulut? Henkilö L:n mielestä VE 0 on ainoa perusteltavissa oleva vaihtoehto. VE 1:n korkein haettu täyttötaso on 150. Lahti–Kouvola junaradan korkeus on noin +120, jolloin jätemäen/kukkulan korkeus olisi noin 30m radan tason yläpuolella (vastaa noin 10-kerroksista asuintaloa). Valtatie 12 korkeusasema suunnitellun kierrätyspuiston kohdalla vaihtelee noin +102–107 tasossa, jolloin jätemäet/kummut olisivat siihen nähden noin 43–48 metriä korkeat (vastaavat 14–16 -kerroksista asuinkerrostaloa). Huhmärmäen laki on + 149,44 eli täytön loppuvaiheessa ei Huhmarmäkeä olisi enää olemassa. VE 2:ssa ylin haettu korkeusasema on + 135, kun Nastolanharjun korkeus tällä kohdalla on tasolla +120–130 eli jätemäet/kummut olisivat korkeammat kuin Nastolanharju. Kivihiilen varastoinnista aiheutuvat kivihiilipölyhaitat vallitsevalla tuulen suunnalla (lounainen) tulisivat varmasti aiheuttamaan allergisille henkilöille lounaistuulen vallitessa hengitysvaikeuksia ja mahdollisesti altistumista vakavammille hengityselinsairauksille. Samoin tässä määrin esitettynä varastointina on otettava huomioon myös kytöpaloriskit ja sateiden aiheuttamat pintavesien valumariskit ympäristöön. Lahti Energiallahan on varastointialue Loviisassa Valkon satama-alueella. Miksi yleensä halutaan yksi välivarastointi lisää? Kivihiiltähän on turvallisesti varastoituna myös voimala-alueella. On myös huomioitava tuulen kuljettaman kivihiilipölyn vaikutusta Nastolan Kirkonkylän ja Uudenkylän järvien vesien laatuun ja virkistyskäyttömahdollisuuksiin tulevaisuudessakin. Pohjavesialueista on olemassa varsin kattavaa tutkimustietoa ja tästäkin näkökulmasta katsoen sekä VE 1 että VE 2 vaikuttavat varsin toteuttamiskelvottomilta. Varsinkin kun pohjavesien virtaamissuunta on pohjoinen läpi Salpausselän harjun kohti Kirkonkylän ja Uudenkylän järviä. Jo aikanaan Uu- 19/34 denkylän osayleiskaavan suunnittelun yhteydessä Nastolan kunta on teettänyt luontoselvityksen (FCG Suunnittelu ja Tekniikka 17.9.2014). Tämäkin selvitys osoittaa selkeästi Uudenkylän alueen kiistämättömät luontoarvot, jotka VE 1 tuhoaisi täysin. Sekä VE 1:n että VE 2 alueiden ekologiset yhteydet tulisivat molemmissa tapauksissa tuhotuiksi täysin. Jätehuolto on kaikkien yhteinen asia joka on hoidettava. Hankkeen arviointiohjelmaa esiteltäessä kerrottiin mallia haetun Keski-Euroopasta. Suunnittelijoille suosittelisin tutustumista esim. MHKW Kasselin nettisivustoihin. Sieltä on saatavissa tietoa, kuinka esimerkiksi kierrätyspuisto voidaan sijoittaa asukasmäärältään Tampereen kokoisen kaupungin alueelle Fulda-joen varteen. Etäisyys keskustasta noin 4-5km. MHKW Kasselin sivustoilla on kaikkien saatavilla avointa tiedotusta laitoksen toiminnasta ja sieltä voi myös varata ajan laitoksen esittelyyn. Henkilöiden M ja N näkemyksen mukaan ”kierrätyspuistossa” on itse asiassa kyseessä kaatopaikka, jossa harjoitetaan tarkemmin määrittelemättömän suuruista kierrätystoimintaa. On täysin rikollista johtaa ihmisiä harhaan nimittämällä kaatopaikkaa kierrätyspuistoksi. On todella erikoista mainita etäisyyksiä mm. etäällä sijaitsevaan Kirkonkylään, eikä kertoa totuudenmukaisesti ja havainnollisesti etäisyyttä esim. Kanervan taajamaan, joka sijaitsee kaatopaikan (vara-alue) aidan takana, sen välittömässä läheisyydessä. Kaatopaikan mukanaan tuomat sankat hajuhaitat laskevat esim. meidän Rakokivessä sijaitsevan talomme arvoa arviolta 20 %. massiivinen, haiseva, pölyävä ja meluava kaatopaikka tuhoaa lisäksi Huhmarmäen hienot ulkoilualueet, joilla olemme paljon retkeilleet keväästä syksyyn, ja joskus talvellakin. Vastustamme kaatopaikan perustamista Nastolan Uuteenkylään. Henkilö O vastustaa hanketta (VE 1) seuraavin perustein: Ehdotettu alue sijoittuu liian lähelle nykyistä asutusta aivan Uudenkylän aseman eteläpuolelle. Parhaillaan laadittavan osayleiskaavan tärkeimpänä tavoitteena on ohjata uutta asutusta aseman läheisyyteen. Jätteenkäsittelyalue on ristiriidassa tämän kehityksen kanssa. Ehdotettu alue on suuruudeltaan yli 30 ha. Tältä alueelta poistetaan puut, louhitaan maanpinta ja kasataan loppusijoitetulla jäteaineksella. Alue on valtatieltä tullessa toinen portti Nastolaan, ja sen pitäisi ilmentää positiivista imagoa paikkakunnasta. Aluetta tultaisiin käyttämään myös elintarvikejätteen loppusijoituspaikkana. Tämä tuo mukanaan rotta- ja lokkiongelmat. Jätteenkäsittelyalueen vedet virtaavat Salpausselän rinteiltä halki itäisen uudenmaan Suomenlahteen. Jätekasoista suodattuisi varmasti kemikaaleja ja ravinteita näihin vesiin. Alueen rakentaminen ehkäisisi myös eläinten perinteisiä kulkureittejä harjun reuna-alueilla. Henkilö P yhtyy Markku Meriluodon tekemään selvitykseen kierrätyspuiston päätöksenteosta, tiedotuksesta ja kyläläisten kuulemisesta ja vastustaa jyrkästi Markku Meriluodon laatiman selostuksen perusteella kierrätyspuiston rakentamisesta Uudenkylän taajaman läheisyyteen sekä Montarin alueelle, samoin perustein. Suomessa, myös Lahden seu- 20/34 dulla Päijät-Hämeessä on alueita, jotka eivät haittaa asutusta kaatopaikan tuomilla haitoilla. Kaatopaikan tuominen asutusalueiden viereen asettaa kansalaiset ja kuntalaiset eriarvoiseen asemaan asuinviihtyvyyden, asuntojen arvoon sekä kaikenlaiseen ympäristön viihtyvyyteen ja elämiseen perustuen. Tulemme tekemään kaikkemme, jotta kierrätyspuistoa/kaatopaikkaa ei rakenneta oman kotimme viereen. Mielestäni VT12 ramppi ja moottoritie/leveäkaistatie eivät ole sellaisia asioita, joiden perusteella kierrätyspuisto rakennettaisiin Uudenkylän tai Montarin alueelle. Teitä tehdään ja VT12 tiesuunnitelma on samaan aikaan vireillä, ne eivät anna minkäänlaista perustetta rakentaa kierrätyspuistoa Uudenkylän rampin tuntumaan tai Montariin. Henkilö Q toteaa, että vuoden 2016 alusta Nastola on osa uutta Lahti nimistä kaupunkia. Lahden kaupunki on panostanut eteläisen sisääntulotien liittymään Renkomäessä kaavoittamalla sinne kaupallisia palveluita ja pyrkinyt valo-opastuksella ohjaamaan valtatien ohikulkuliikennettä Lahden tarjoamien palveluiden käyttäjiksi. Valtatie kahdellatoista ensimmäinen liittymä Lahden palveluihin on Uudessakylässä sijaitseva maantie 1711 liittymä. Liittymässä ei vielä ole kaupallisia palveluita, mutta maakuntakaavassa on työpaikka alue, ja tekeillä olevassa Uudenkylän osayleiskaavassa on kaupallisille palveluille suunniteltu alue asutuksen ja valtatien väliin. Valtatieliittymän ympäristö on Renkomäkeä parempi liikepaikka, kun Pietarin radan henkilö- ja kaupallinen tavaraasema ovat liittymän välittömässä läheisyydessä. Nyt arvioitavana olevassa kierrätyspuistosuunnitelmassa on vaihtoehtona itäinen alue juuri tuossa idästä valtatietä tulevien portilla Lahti nimiseen kaupunkiin. Moniko ohikulkija laittaa vilkun päälle liittymässä, jossa on opaste: Lahti– Uusikylä–Kaatopaikka. Valtatien12 ja maantie 1711 liittymän siirtyminen radan varresta vain kilometrin etelään tappoi kaiken toiminnan 600 vuotta vanhasta kylästä. Kaupat, pankit, ravintolat, siis ihan kaikki kuolivat tieliittymän siirron jälkeen. Nyt kun kyseinen liittymä on portti uuteen Lahti nimiseen kaupunkiin, on pikaisesti käynnistettävä luovutuskuntoisten liiketonttien rakentaminen liittymään siten, että ne houkuttelevat idästä päin autolla tulevia ihmisiä poikkeamaan käyttämään uuden Lahden kaupungin palveluita. Tähän koko Etelä-Suomen parhaaseen liikepaikkaan ei mitenkään sovi kuvottava kaatopaikan haju. Vastustan kierrätyspuiston sijoittamista valtatieliittymään. Nykyisellä paikalla Kujalassa on kaatopaikan haju jo olemassa, ja Linnaistentien eteläpuolen pelloille on rajattomasti kierrätystoimintaan sopivaa aluetta. Henkilö R:n näkemyksen mukaan VE 1 Kirviän alueelle on sijoitettu liian lähelle asutusta ja haju-, melu- ja pölyhaitat tulisivat heikentämään asumismukavuutta ja asukkaiden terveyttä. Alueella asuu myös vuorotyötä tekeviä ihmisiä, nukkua täytyy myös päiväsaikaan. Lisääntyvä raskas liikenne rasittaisi alueen tiestöä, joka aiheuttaisi kuluja tienhoitoon. Liikenne myös huonontaisi ilman laatua ja aiheuttaisi melua. Lähellä on myös päiväkoti. Kierrätyspuisto alentaisi alueen asuntojen hintoja ja vaikuttaisi negatiivisesti alueen asuntokauppaan. Tieto jätteenkä- 21/34 sittelyn läheisyydestä sinällään aiheuttaisi alakuloa ja apatiaa alueen asukkaille. Alakulo ja apatia altistaisivat fyysisille sairauksille ja syrjäytymiselle. Uudessakylässä on tarjolla rautatieaseman läheisyydessä luonnonläheistä aluetta asumista varten ja Uudenkylän aseman läheisyyteen pitäisi rakentaa asuntoja. Täällä on mukava rauhallinen asumisympäristö, joka tarjoaa mahdollisuuden terveelliseen kuntoa ylläpitävään elämään. Hankkeen toteuttamatta jättäminen on ainoa varteenotettava vaihtoehto. Henkilö S:n omistama tila sijaitsee Uudessakylässä aivan suunnitellun kierrätyspuiston tuntumassa, mistä syystä hän vastustaa Uudenkylän vaihtoehtoa talousveden pilaantumisen, haju-, pöly- ja vahinkoeläinhaittojen sekä liikenteen aiheuttamien haittojen takia. Merkittävät liikennemäärät vaarantaisivat liikenneturvallisuuden, varsinkin kun Kaivannontiellä ei ole kevyen liikenteen väylää. Tie on tällä hetkellä huonossa kunnossa, joten paljon korjattavaa tulisi, jotta se kantaisi lisääntyvää liikennettä. Myös kiinteistöjen arvo laskisi koko Uudenkylän alueella ja virkistäytymisen mahdollisuudet heikkenisivät olennaisesti. Lisäksi on syytä epäillä, että alueelle tuotujen myrkyllisten maa-ainesten kaasuuntumista ei voi estää eikä vesien saastumista koko Etelä-Suomen alueella. Henkilöt T ja Y vastustavat Nastolan Uudenkylän Kierrätyspuistoa, koska alueen asuttavuus ja asuntojen arvo laskee, haju- ja liikennehaitat lisääntyvät, pohjavesialueet vaarantuvat, matalat järvet Artjärveä myöten ovat vaarassa saastua ja mahdollinen kaatopaikan ilmestyminen kotiovellemme laskee kiinteistön arvoa. Kuivannolla on tärkeä pohjavesiesiintymä ja sitä ei saa vaarantaa. Kaatopaikkaa palveleva ns. teollisuusalue tulee liian lähelle taloamme. Talomme lähellä on kaunista harjumaastoa, puutarhaviljelyyn tarjolla vettä ja alueen runsas lintu- ja eläinmäärä rikastuttaa asuinympäristöämme. Kierrätyspuistoajatus on peruttava Kirviän alueelta ja Montarista. Henkilö V ja kolme muuta allekirjoittajaa esittävät näkemyksenään, että kaatopaikka asutuksen lähelle ei ole mikään vaihtoehto. Olemme vakaasti 0-vaihtoehdon kannalla emmekä suostu hyväksymään kaatopaikkaa Kirviän alueelle eikä mitään muutakaan vaihtoehtoa. Koko hanke on edennyt salakavalasti lähialueiden ihmisiä kuulematta. Millä perusteella ”kierrätyspuistoa” edes suunnitellaan näin lähelle asutusta? Vahinkoeläinten aiheuttamat haitat ja liikenteen aiheuttamat haitat lisääntyisivät merkittävästi. Myös kiinteistöjen arvo laskisi ja virkistäytymismahdollisuudet heikkenisivät olennaisesti. Lisäksi on syytä epäillä, että alueelle tuotujen myrkyllisten maa-ainesten kaasuuntumista ei voi estää eikä vesien saastumista koko Etelä-Suomen alueella. Henkilö X on sitä mieltä, että kierrätyspuisto on peitenimi luontoa ja ympäristöä tuhoavalle hankkeelle. Hankkeesta on tihkunut vähitellen yhä huolestuttavampia tietoja, esim. asbestin pysyvästä varastoimisesta 22/34 alueelle. Uudenkylän osalta on odotettavissa koko kylän takajaloilleen nousu asiassa. Alue nojaa eteläisen Salpausselän rinteeseen; se on asutuksen kannalta lähes ihanteellista. Kaatopaikan pelossa alueen tonttimaiden arvo on jo alkanut laskea. Aluetta uhkaa myös kallioiden louhinta; kun sora ei riitä, murskattakoon kalliotkin. Ei kai ELY-keskus halua osallistua vanhojen kyläalueitten ja luonnon muistomerkkien tuhoamiseen? Henkilö Y katsoo, että kierrätyspuistosta aiheutuva liikenne, pöly- ja hajuhaitat, luonnonympäristön pilkkominen sekä virkistysalueena toimineen alueen aitaaminen aiheuttavat suurta harmia asukkaille ja luonnolle. Alueella sijaitseva Huhmarmäen–Lakeasuon luonnonsuojelualue ja sitä ympäröivät metsät ovat toimineet aina paikallisten ihmisten virkistysalueina. Kierrätyspuiston perustaminen löisi korville tätä kaikkea. Suunnitelmat ovat herättäneet asukkaissa suurta katkeruutta ja epäluottamusta virkamiehiä ja päättäjiä kohtaan. Henkilö Z ja neljä muuta allekirjoittajaa ilmaisevat Uudenkyläntien asukkaina mielipiteenään, etteivät he salli suunnitellun kaatopaikan rakentamista Nastolaan tai Montariin. ”Kierrätyspuistoa” ei suinkaan olla rakentamassa, vaan kansallisen tason jäteasemaa, jonka kielteiset vaikutukset ulottuvat asukkaisiin, eläimistöön, ympäristöön ja pohjavesiin, hajuhaitoista puhumattakaan. Uudenkylän asuntojen arvo laskee entisestään ja asumisviihtyvyys heikkenee. Kaatopaikan suunnittelun alkuvaiheessa ei ole kuultu kunnan asukkaita lainkaan, vaan suunnitelmat ovat edenneet hyvin yksipuolisilla päätöksillä. Henkilö Å kritisoi sitä, että YVA-ohjelmassa ei ole riittävästi otettu huomioon kierrätyspuiston rakentamisen aiheuttamia liikenne-, louhimis- ja murskausmelua eikä pölyvaikutuksia lähiseudun asukkaille. Lisäksi vaikutukset tulisivat olemaan hyvin pitkäkestoisia. Kierrätyspuiston rakentaminen ja vesiolosuhteiden muutokset saattavat vaikuttaa Uusikylässä sijaitsevan kiinteistömme vesiolosuhteisiin ja kuivattaa kaivon. Näitä vaikutuksia ei ole lainkaan selvitetty YVA-ohjelmassa. Avokasoissa toteutettu biokompostointi aiheuttaa myös haittaeläinongelmia. Toiminta ei sovellu lainkaan asutuksen lähelle. Huhmarmäen alue on monille nastolalaisille arvokas retkeily-, sienestys- ja marjojenpoiminta-alue. VE 1:tä ei voi hyväksyä jatkosuunnittelun pohjaksi sen monien haittavaikutusten takia. Henkilöiden Ä ja Ö näkemyksen mukaan Uudenkylän vaihtoehdon toteutuessa jätteiden käsittelyn hajut ja pölyt tulisivat ensiksi lähimpien talojen riesaksi ja leviäisivät koko Uuteenkylään. Vahinkoeläinten aiheuttamat haitat ja liikenteen aiheuttamat haitat lisääntyisivät merkittävästi. Myös kiinteistöjen arvo laskisi ja virkistäytymismahdollisuudet heikkenisivät olennaisesti. Lisäksi on syytä epäillä, että alueelle tuotujen myrkyllisten maa-ainesten kaasuuntumista ei voi estää eikä vesien saastumista koko Etelä-Suomen alueella. 23/34 Henkilö aA on vakuuttunut, että näin suuren mittaluokan kaatopaikasta ja siihen liittyvistä toiminnoista aiheutuu lähiympäristölle sietämättömiä haju-, melu-, pöly-, jne. haittoja, joten se ei missään tapauksessa kuulutaajaman välittömään läheisyyteen – ei Uudessakylässä, ei Nastolassa, ei Lahdessa eikä missään muuallakaan. Ellei kaatopaikkaa voida pitää nykyisessä paikassaan Kujalassa, se on rakennettava sinne, missä siitä on vähiten haittaa asutukselle. Henkilö aB vastustaa Uudenkylän vaihtoehtoa talousveden pilaantumisen, haju-, pöly- ja vahinkoeläinhaittojen sekä liikenteen aiheuttamien haittojen takia. Myös kiinteistöjen arvo laskisi ja virkistäytymismahdollisuudet heikkenisivät olennaisesti. Lisäksi on syytä epäillä, että alueelle tuotujen myrkyllisten maa-ainesten kaasuuntumista ei voi estää eikä vesien saastumista koko Etelä-Suomen alueella. Henkilö aC vastustaa myös suunniteltua kierrätyspuistoa. Uusikylä on hyvin mukava asuinympäristö eikä tällaisista kaavoitussuunnitelmista ole ollut aiemmin mitään tietoa. Epätietoisuus on jo nyt laskenut alueen arvoa. Kuka korvaa tämän kaiken? Vaikka kunnilla on kaavoitusmonopoli, eivät ne silti saa toimia kunnan asukkaiden vahingoksi. Henkilöt aD ja aE ovat asuneet lähes 50 vuotta Uudessakylässä ja vastustavat kaatopaikan tuloa alueelle eivätkä halua toiminnasta aiheutuvia hajuja ja myrkkyjä alueelle, erityisesti terveyssyistä. Henkilö aF vastustaa kierrätyspuiston vaihtoehtoja 1 ja 2, joten 0vaihtoehto ainoa mahdollinen. Kumpikin vaihtoehto on liian lähellä asutusta. Lisäksi olemme pohjavesialueella, joten pohjavesien pilaantuminen on suuri riski. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Hämeen ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue antaa yhteysviranomaisen lausunnon arviointiohjelmasta. Siinä on YVA-lain 9 §:n mukaisesti tarvittaessa todettava, miltä osin arviointiohjelmaa on tarkistettava. Hankkeen ja sen vaihtoehtojen vaikutukset tulee selvittää arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon mukaisesti. Yhteysviranomaisen lausunnon valmistelussa on otettu huomioon arviointiohjelman kuulemisvaiheessa annetut lausunnot ja mielipiteet. ELYkeskus lähettää kopiot niistä hankkeesta vastaavalle. Alkuperäiset asiakirjat säilytetään Hämeen ELY-keskuksessa. 24/34 Hankekuvaus Hankkeen kuvausta pitää joiltakin osin tarkentaa. Hanke pitää kuvata niin selkeästi ja yksityiskohtaisesti, kuin tässä suunnitteluvaiheessa suinkin on mahdollista, jotta siitä aiheutuvat ympäristövaikutukset voidaan tunnistaa ja arvioida riittävästi. YVA-ohjelman hankekuvausta koskevassa luvussa on kuvattu pääosin käyttövaihetta, joten sitä pitää täydentää ainakin rakennusvaiheen kuvauksella. Rakentamisvaiheesta pitää esittää muun muassa tarvittavan kallionlouhinnan ja murskauksen määrä ja ajallinen kesto, maansiirtotyöt sekä rakentamisvaiheen liikenne. Vastaanotettavien ja käsiteltävien materiaalien määrä ja laatu tulee kuvata tarkemmin. Kuvausta tulisi täydentää tiedolla, kuinka paljon erilaisia jakeita tuodaan alueelle vuosittain ja kuinka paljon jätejakeita tai muita materiaaleja maksimissaan varastoidaan alueella. Erityisesti pihaalueella varastoitavien materiaalien määrät, varastointiajat ja sijoituspaikat sekä normaali- että poikkeustilanteissa (mm. seisokit) pitää kuvata esitettyä tarkemmin. Samoin tulee esittää tarkempi kuvaus prosessissa syntyvistä jätteistä: jätteen määrä, luokitus, soveltuvuus tavanomaisen tai ongelmajätteen kaatopaikalle, jätteiden varastointi ja kuljetus. Arvioinnissa tulee olla myös kuvaus siitä, miltä alueelta käsiteltävä materiaali aiotaan kerätä ja kuinka jätteen riittävyys hankkeelle aiotaan varmistaa. YVA-ohjelman mukaan alueen rakenteissa käytetään pilaantuneita maa-aineksia ja betonia ja tiiltä, jotka eivät täytä MARA-asetuksen rajaarvoja. Selostuksessa tulee kuvata, mitä jätettä, missä rakenteessa ja kuinka paljon sitä käytetään alueen rakenteissa. Arviointiohjelmassa esiintyvä puhtaat maa-ainekset -termi on väärä, oikea ilmaus on pilaantumattomat maa-ainekset. Jätteen käsittelyprosesseja on kuvattu melko niukasti, joten kuvausta pitää tarkentaa. Keskeisistä prosessista pitää esittää tarkemmin mm. vastaanotettavan jätteen määrä ja laatu, prosessissa tarvittavat mahdolliset kemikaalit määrineen sekä syntyvät päästöt ja niiden johtaminen ja käsittely. Hajupäästöjen synnystä ja käsittelystä on arviointiohjelman perusteella vaikea saada kokonaiskuvaa, koska hajupäästöistä tai niiden vaikutuksista ei ohjelmassa ole juuri lainkaan mainintoja. Sen vuoksi on kuvattava paitsi prosesseittain myös kootusti eri prosesseissa ja toiminnoissa syntyvät mahdolliset hajupäästöt sekä normaali- että häiriötilanteissa sekä hajupäästöjen käsittelytavat ja -prosessit. 25/34 Toiminnan ja laitosalueen vesien johtamista ja käsittelyä on arviointiohjelmassa kuvattu melko yleispiirteisesti. Arviointiselostuksessa pitää selvittää tarkemmin, mikä osa pihasta viemäröidään ja mistä hulevedet johdetaan suoraan ympäröiviin ojiin. Sisätiloista on tarpeen esittää laitteistojen, koneiden ja sisätilojen pesuvesien johtaminen ja käsittely. Myös vesien johtaminen poikkeus- ja onnettomuustilanteissa pitää kuvata. Hankkeesta johtuvan liikenteen kuvaus kuuluu hankekuvaukseen. Tähän kuuluu paitsi toiminnan aikaisen myös rakentamisvaiheen liikenteen kuvaus. Kummankin hankealueen liikennöintiväylät ympäristöineen sekä niiden soveltuvuus ja kestokyky hankkeen liikennöintiin on kuvattava tarkemmin. Mahdolliset uudet liikennejärjestelyt, kuten eritasoliittymä, pitää myös kuvata. Hankkeen liikennemäärät pitää tarkentaa ja suhteuttaa kummankin kohdealueen asianmukaisten liikennereittien liikenteeseen. Vuorokautisen liikennemäärän sijasta on liikenteen vaikutusten arvioimiseksi kuvattava vuorokautisen toiminta-ajan mukainen liikenne Hankkeen vaihtoehdot YVA-asetuksen mukaan arviointiohjelmassa on esitettävä hankkeen vaihtoehdot, joista yhtenä vaihtoehtona on hankkeen toteuttamatta jättäminen, jollei tällainen vaihtoehto ole erityisestä syystä tarpeeton. Hankkeen toteuttamatta jättäminen tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että arvioitavissa kohteissa alueet jäävät rakentamatta. Tämä on myös vaihtoehto, jota valtaosa mielipiteen esittäjistä pitää ainoana kysymykseen tulevana vaihtoehtona. Nastolan kunnanhallituksen ja Lahden seudun ympäristöpalvelujen lausunnoissa ja eräissä mielipiteissä on nostettu esiin uusi vaihtoehto, jossa tarkasteltaisiin laajenemismahdollisuuksia Kujalan jätekeskuksen lähialueille. Lisäksi Nastolan kunnanhallitus esittää alavaihtoehtoa, jossa hankealueita VE1 ja VE2 tarkastellaan puhtaasti kierrätyspuistona, joiden alueelle jätteiden loppusijoittaminen ei olisi sallittua. Kujalan jätekeskuksen laajentamista ei kuitenkaan tämänhetkisten arvioiden perusteella pidettäne kovin toteuttamiskelpoisena vaihtoehtona. Yhteysviranomainen edellyttää, että arvioinnissa alavaihtoehtona selvitetään vaihtoehto, jossa hankealueita VE1 ja VE2 tarkastellaan kierrätyspuistona ilman jätteiden loppusijoittamista. Mikäli esitetty vaihtoehto ei ole toteuttamiskelpoinen, arviointiselostuksessa on esitettävä toteuttamiskelvottomuuden perustelut. Jos vaihtoehto on toteuttamiskelpoinen, sen ympäristövaikutukset tulee selvittää vastaavalla tavalla kuin nyt arvioitavina olevien vaihtoehtojen vaikutukset. 26/34 Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin Hankkeen liittymistä muihin hankkeisiin on kuvattu arviointiohjelman luvussa 5. Hankkeeseen liittyvät muut hankkeet pitää tunnistaa ja esitellä, jotta mm. havaitaan ja voidaan arvioida ja tuoda esiin hankkeiden mahdolliset yhteisvaikutukset tai seikkoja, jotka mahdollisesti vaikuttavat tavalla tai toisella hankkeen toteutumiseen. Hankkeeseen liittyviä muita hankkeita ovat esimerkiksi muut vastaavat laitokset, jotka voivat vaikuttaa hankkeen toteuttamismahdollisuuksiin siten, että ne kilpailevat kierrätyspuiston kanssa samoista, rajallisista jäte- ja materiaalimääristä. Hankkeen ja sen vaihtoehtojen suhde maankäyttösuunnitelmiin ja hankkeen kannalta olennaisiin luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin YVA-asetuksen mukaan arviointiselostuksessa on esitettävä selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen suhteesta maankäyttösuunnitelmiin sekä hankkeen kannalta olennaisiin luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin. Arviointiohjelmassa on esitetty asianmukaisesti hankkeen vaikutusaluetta koskevaa maakuntakaavoitusta ja yleiskaavoitusta koskeva tilanne. Mahdollinen kaavan tai kaavamuutoksen laatimisen tarve on tarkoitus esittää tarkemmin YVA-selostuksessa. Arviointiselostuksessa tulee esittää (yleisellä tasolla) hankkeen suhde sen kannalta olennaisiin luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmin ja ohjelmiin. Näitä saattaisivat YVA-ohjelmassa esitettyjen lisäksi olla esimerkiksi Suomen kansallinen materiaalitehokkuusohjelma, kulttuuriympäristöstrategia 2014−2020 ja kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 2013. Hankkeen suhde niihin voi olla yleisellä tasolla esimerkiksi sitä, että hanke tukee tai vaikeuttaa ko. ohjelman toteutumista. Yleisen ohjelmatasoisen tarkastelun lisäksi on luonnollisesti arvioitava yksityiskohtaisesti kunkin vaihtoehdon erilaiset ympäristövaikutukset. Hankkeen toteuttamisen edellyttämät luvat ja päätökset Mikäli hankealueiden rakenteissa käytetään betonia ja tiiltä, jotka eivät täytä MARA-asetuksen raja-arvoja sekä pilaantunutta maata, on rakenteelle haettava ympäristölupa MRL:n lupien lisäksi. Kohdassa 11.2 ei ole tuotu esille, että itäisellä alueella olevan puron luonnontilan muuttamiseksi on varauduttava hakemaan vesilain mukaista lupaa. Vaikutusalueen rajaus Hankkeen vaihtoehtojen vaikutusalueet luvataan arvioinnin yhteydessä määritellä niin suureksi, ettei merkittäviä ympäristövaikutuksia voi olettaa ilmenevän tarkasteltavan alueen ulkopuolella, ja vaikutusalueiden 27/34 määrittely tehdään arviointiselostuksen yhteydessä. Erityyppisten vaikutusten vaikutusalueet pitää esittää myös karttakuvin. Hankkeen välilliset vaikutukset ulottuvat alueille, joilta vastaanotettavat jätteet aiotaan koota ja joille erilaiset tuotteet aiotaan kuljettaa. Myös näiltä osin vaikutusalue tulee mahdollisuuksien mukaan esittää. Arviointiohjelman sivulla 33 todetaan muun muassa, että vaikutukset ilmanlaatuun arvioidaan noin kilometrin säteellä hankealueesta. Erityisesti mahdollisten hajupäästöjen osalta tällainen rajaus voi kuitenkin olla liian suppea. Hajupäästöjen mahdollisuutta on YVA-ohjelmassa pidetty lähinnä satunnaisena ja lyhytaikaisena tapahtumana, mikä ei kuitenkaan vastaa kansalaisten arkikokemuksia vastaavantyyppisistä toiminnassa olevista laitoksista. Ympäristön nykytilan kuvaus Hankkeen ympäristö nykytilan kuvaus sisältyy arviointiohjelman lukuun 7, Hankealueen nykytila. Kuvaavampi otsikko olisi hankealueen ympäristön nykytila. Arvioinnin pohjaksi ympäristön nykytilaa on kuvattu pääosin asianmukaisesti. Kuvausta pitää kuitenkin joiltakin osin täydentää. Täydentämistarve koskee erityisesti hankkeen vaikutusalueen asutusta ja sen sijoittumista, asukasmääriä, ns. herkkiä kohteita ja asukkaiden virkistäytymismahdollisuuksia. Ympäristön nykytilan kuvaukseen tulee sisällyttää myös tiedot vaikutusalueen nykyisestä ilmanlaadusta ja haju-, melu- ja pölytilanteesta ja liikenteestä, sekä liikenneturvallisuustilanteesta. Kaiken kaikkiaan ympäristön nykytila on tarpeen esittää kaikista niistä tekijöistä, joihin hankkeella on vaikutuksia ja joita se arvioinnin mukaan tulee muuttamaan. Osa läntisestä hankealueesta on inventoitu seudullisen maanvastaanottoalueen YVA-menettelyn yhteydessä. Koska inventoinneista on kulunut jo kuusi vuotta ja suunnittelualue on aiempaa laajempi, on alueella tarpeen tehdä tarkistus, jossa selvitetään, onko alueella tapahtunut muutoksia, ja inventoida aiemmin mahdollisesti inventoimattomat alueet. Muun muassa Veljeskylän osalta tilanne on muuttunut teollisuustoiminnan muutosten seurauksena sekä melun osalta oleellisesti metsien aukko- ja harvennushakkuiden vuoksi. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös suunnitteilla olevat lähialueen maankäytön muutokset siinä määrin kuin niistä on tietoa olemassa. Arviointiohjelmassa on muun muassa todettu, että läntinen hankealue sijaitsee kaatopaikan ja jätevesipuhdistamon vieressä, mistä syystä alueen laajempi virkistyskäyttö on vähäistä. Virkistyskäytön merkittävyyttä arvioitaessa on kuitenkin tarpeen ottaa huomioon useiden mielipiteen esittäjien arviot ratsastusharrastuksen merkityksestä ja alueen muista virkistysarvoista. 28/34 Hankealueet eivät sijoitu yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeille pohjavesialueille, mutta alueilla voi kuitenkin muodostua pohjavettä. Kuvauksesta puuttuvat tiedot hankealueiden vaikutusalueella olevista talousvesikaivoista. Ne pitää myös kartoittaa ja arvioida mahdollisen toiminnan vaikutukset niihin. Maisema- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonsuojelukohteet on pääosin kuvattu asianmukaisesti. Esitetyissä mielipiteissä voi lisäksi olla hyödyllisiä ko. kohteita koskevia tietoja, joita voi hyödyntää arviointityön edetessä. Hankealueiden pintavesien kulkua koskeva osuus on melko yleisluontoinen ja ao. tekstikohdassa on lisäksi sellaista pintavesien johtamista koskevaa tietoa, joka kuuluu hankekuvaukseen. Myös luvussa 7.4, ihmisten elinolot ja viihtyvyys, on osin tekstiä, joka kuuluu hankekuvaukseen, kuten kuvaus biojätteen vastaanotosta ja käsittelystä ja maanpinnan louhinnasta. Arvioitavat vaikutukset ja arviointimenetelmät sekä arvioinnin tekijät Ympäristövaikutusten arvioinnissa on esitettävä hankkeen vaikutukset koko sen elinkaaren ajalta eli suunnittelu-, rakentamis- ja käyttövaiheen sekä mahdollisen purkamisen ympäristövaikutukset. Arviointiohjelman mukaan vaikutuksia arvioitaessa käytetään olemassa olevia asiantuntija-arvioita ja muun muassa melu-, luonto- ja vesistövaikutuksia koskevia selvityksiä. Ohjelmasta ei kuitenkaan ilmene kovin yksityiskohtaisesti, mitä selvityksiä kustakin vaikutustyypistä aiotaan käyttää, milloin ne on laadittu ja minkälaisia arviointimenetelmiä tullaan käyttämään. Tämäntyyppistä jätteenkäsittelytoiminnasta on kokemuksia useista kohteista, joten selvityksiä ja mallinnuksia on käytettävissä ja toimintaan liittyvät ympäristövaikutukset ovat ennakoitavissa. Yhteysviranomainen edellyttää täydennyksiä arviointiohjelmassa pidettyihin vaikutuksiin ja niiden selvittämiseen seuraavasti: Maaperä ja pohjavedet Arviointiohjelman mukaan toiminnan aikaisia vaikutuksia maaperään estetään rakennettavilla tiiviillä kenttärakenteilla. Arvioinnissa ei ole otettu huomioon jätteen käytön vaikutuksia alueen rakenteissa. Selostuksessa pitää kuvata, mitä jätettä, missä rakenteessa ja kuinka paljon jätettä käytetään alueen rakenteissa sekä arvioida jätteen käytöstä rakentamisen aikana ja jäterakenteesta pitkällä aikavälillä aiheutuvat vaikutukset, erityisesti pohjavesi- ja maaperävaikutukset, sekä esittää vaikutusten seurantaohjelma. 29/34 Arvioinnissa on esitettävä myös onnettomuus- ja tulipalotilanteiden mahdolliset vaikutukset maaperään ja pohjaveteen. Pintavedet Arviointiselostuksessa tulee selvittää erikseen maastoon johdettavien hulevesien ja erikseen jätevedenpuhdistamon kautta johdettavien vesien mahdolliset vaikutukset pintavesiin sekä normaali- että poikkeustilanteissa. Erityisesti pitää tarkastella vaikutuksia Kuivannon vedenottamoon ja hankealueiden alapuolisiin vesistöihin laajemminkin. Luonnonympäristö ja virkistäytymismahdollisuudet Tässä kohdassa erityisen tärkeää on arvioida, minkälaisia vaikutuksia esitetyillä vaihtoehdoilla on hankealueiden väliin sijoittuvalle Lakeasuon suojelualueelle ja virkistyskäytön kannalta tärkeälle Huhmarmäelle. Muun muassa monet mielipiteiden esittäjät ovat korostaneet näiden alueiden merkitystä. Luonnonvarojen hyödyntäminen Arviointiohjelman kohta 9.3.5 on otsikoitu osin väärin ja ko. kohdassa on osin esitetty asioita, jotka kuuluvat kohtaan hankkeen suhde muihin suunnitelmiin ja ohjelmiin. Jätehuolto ja jätehuoltosuunnitelmat eivät kuulu tässä kohtaa käsiteltäviin asioihin. Maisemakuva ja kulttuuriperintö Arviointiohjelmassa on kerrottu, miten arvioidaan vaikutuksia maisemaan, mutta ei sitä, miten arvioidaan vaikutuksia kulttuuriympäristöön ja mahdollisiin muinaismuistokohteisiin. Myös nämä vaikutukset pitää arvioida. Liikenne Liikenteen vaikutusten arvioinnissa on syytä keskittyä esitettyjen vaihtoehtojen nykyisiin liikennejärjestelyihin ja niiden soveltuvuuteen, ottaen huomioon raskaan liikenteen lisääntyminen, mutta myös alueen asukkaiden arkiliikkumisen liikenneturvallisuuteen kohdistuvia vaikutuksia, kuten Uudenmaan ELY-keskus on lausunnossaan todennut. Raskaan liikenteen lisääntymisellä voi olla vaikutuksia esimerkiksi liikkumiseen asuin- ja virkistysalueille sekä koulu- ja päiväkotimatkoihin. Liikennevaikutukset on selvyyden vuoksi ensin tarkoituksenmukaista arvioida omana alakohtanaan, sisältäen muun muassa liikenteen toimivuuden, liikenneturvallisuuden ja päästöt, ja toisaalta myös kohdassa vaikutukset ihmisiin, jossa käsitellään kootusti ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia, kuten melu-, pöly- ja liikenneturvallisuusvaikutuksia. 30/34 Melu Meluvaikutusten arvioimiseksi hankevaihtoehtojen toiminnoista tulee tehdä melumallinnukset. Melumallinnuksessa tulee ottaa huomioon sekä hankealueen toiminnat että liikenne. Arviointiohjelman mukaan melumallinnus on tarkoitus tehdä VE1:n osalta, mutta VE2:n osalta todetaan, että aikaisemmin, toista hanketta koskeneen YVA-arvioinnin yhteydessä tehty melumallinnus voi olla riittävä. On kuitenkin otettava huomioon, että erityisesti Veljeskylän näkökulmasta melutilanne on muuttunut olennaisesti muun muassa metsien hakkuiden ja teollisuustoiminnan muutosten seurauksena, joten melumallinnusta voi olla tarpeen tarkistaa. Arviointiohjelmasta ei selviä, aiotaanko VE 2:ssa myös laitoksesta ja siitä johtuvasta liikenteestä johtuvan melun yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa selvittää mallintamalla. Lähtökohtaisesti näin pitää tehdä. Hankkeen meluvaikutuksia aiottaneen verrata melutasosta annettuihin ohjearvoihin. Vaikka melutasot tai melun yhteisvaikutukset eivät ylittäisikään valtioneuvoston yleisiä melutason ohjearvoja (VNp 993/1992), äänimaiseman muuttuminen voidaan kokea häiritsevänä. Sitä tulee näin ollen tarkastella osana ihmisten viihtyisyyteen kohdistuvia vaikutuksia. Melun lisääntyminen voi vaikuttaa viihtyisyyteen myös virkistysalueilla ja luonnossa liikuttaessa. Arviointituloksissa meluvaikutuksille (myös viihtyisyysvaikutuksille) altistuvat kohteet ja alueet tulee esittää havainnollisesti esimerkiksi kartoilla. Hankealueiden kallioperän louhinnasta aiheutuva melu tulee myös selvittää ja arvioida sen vaikutukset lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Rakentamisen meluhaittaa tulee arvioida laskennallisten keskiäänitasojen lisäksi myös maksimimelutapahtumina lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. On huomattava, että jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen pitää lisätä 5 dB ennen sen vertaamista ohjearvoihin. Meluvaikutusten arvioinnissa pitää ottaa huomioon paitsi rekkojen ja koneiden käyntiäänet piha-alueilla myös erilaiset mm. peruutusten ja lastausten yhteydessä käytettävät varoitusäänet. Näillä on merkitystä etenkin siinä tapauksessa, että toimintaa harjoitetaan ilta- ja yöaikaan tai viikonloppuisin. Päästöt ilmaan Arviointiohjelman mukaan alueen ilmanlaatuun voivat vaikuttaa pölyäminen sekä muut ilmapäästöt. Vaikutusten arviointi aiotaan tehdä muista kohteista saatujen tietojen ja tarkkailutulosten sekä kirjallisuusarvojen pohjalta, ja saatujen lähtötietojen perusteella ilmapäästöjen vaikutus ar- 31/34 vioidaan laskennallisesti. Hankkeen vaikutuksia kasvihuonepäästöjen muodostumiseen on tarkoitus arvioida laskennallisesti. Ympäristövaikutusten arvioimiseksi toiminnoista pitää melumallinnuksen ohella tehdä pöly- ja hajumallinnus. Pölymallinnuksessa tulee ottaa huomioon pölyssä mahdollisesti olevat terveydelle vaaralliset aineet, kuten PAH-yhdisteet, metallit ja pilaantuneissa maissa mahdollisesti olevat haitalliset aineet. Myös yhteisvaikutukset muiden hankkeiden liikenteen kanssa pitää arvioida. Hajumallinnuksessa pitää ottaa huomioon erityisesti biojätteiden, lietteiden ja pilaantuneiden maiden varastoinnista ja käsittelystä syntyvien hajujen leviäminen ympäristöön. Hankkeen mahdollisista hajuvaikutuksista ei arviointiohjelmassa ole lainkaan mainintoja kohdassa 9.5.3, jossa tarkastellaan ilmanlaatua ja ilmastoa. Paitsi päästöjen määrä myös niiden leviäminen ja vaikutukset ympäristössä tulee arvioida. Myös mahdollisten poikkeustilanteiden aiheuttamien päästöjen leviäminen ja vaikutukset tulee selvittää. Tärinä Arviointiohjelmassa on todettu, että toiminnasta ei aiheudu merkittävästi tärinää. Rakentamisvaiheen tai liikenteen mahdollisesti aiheuttamaa tärinää ei ole mainittu. Tärinää voi aiheutua mm. rakennusvaiheen louhinnasta, räjäytyksistä ja murskauksesta sekä rakentamisen ja toiminnan aikaisesta liikenteestä. Tärinävaikutukset sille mahdollisesti altistuvissa kohteissa tulee arvioida asianmukaisesti. Liikenteen tärinän selvittämisestä on olemassa VTT:n suositus (Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa. Törnqvist, Jouko & Talja, Asko. 2006) Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia on arviointiohjelmassa käsitelty pääosin asianmukaisesti ja yhteen koottuna kohdassa 9.5. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten rinnalla YVA-ohjelmassa käytetään useassa kohdassa termiä sosiaalisten vaikutusten arviointi. Sosiaalisten vaikutusten käsitettä YVA-laki ei tunne, YVA-laki edellyttää selvitettäväksi välittömät ja välilliset vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen. Tässä hankkeessa ihmisiin kohdistuvia suoria vaikutuksia aiheuttavat ensisijaisesti liikenne, melu, pöly, hajut ja mahdollisesti tärinä, joiden arviointiin liittyviä seikkoja on kuvattu edellä. Kansalaismielipiteiden keskeisimpiä huolenaiheita olivat lisäksi kiinteistöjen ja asuntojen arvonlasku ja yleinen asumisviihtyvyyden heikentyminen, jotka toistuivat lähes kaikissa ELY-keskukselle toimitetuissa mielipiteissä. 32/34 YVA-ohjelmassa mainittu ryhmähaastattelu ei ole ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin menetelmä. Sillä voidaan selvittää lähinnä ihmisten mielipiteitä hankkeesta ja sen vaikutuksista sekä mahdollisia kokemuksia nykyisestä tai vastaavankaltaisesta toiminnasta ja niiden vaikutuksista. Mikäli ryhmähaastattelu toteutetaan, YVAssa on selvitettävä mm. kohderyhmä ja sen valintakriteerit ja esitetyt kysymykset. Ihmisiin kohdistuvilla vaikutuksilla ei tarkoiteta ihmisten mielipiteitä ja pelkoja hankkeen vaikutuksista. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin perustana pitää olla ”kova fakta”, kuten esimerkiksi melu-, ilmanlaatu-, pintavesi-, liikenne-, luonto- ja maisemavaikutusten arvioinnista saadut tiedot. Palautteista ja mielipidekirjoituksista voi sen sijaan saada aineistoa ympäristön nykytilan kuvaukseen, esimerkiksi tietoa virkistyskäytön laajuudesta, sekä vaikutusten merkittävyyden arviointia varten. On myös syytä epäillä, saataisiinko mainitunlaisesta ryhmähaastattelusta paljonkaan lisäinformaatiota ihmisiin kohdistuvista vaikutuksista – ovathan kansalaiset jo tähän mennessä lähettäneet varsin paljon YVA-ohjelmaa koskevaa palautetta. Vaikutukset rakennuksiin Arviointiohjelmasta puuttuu esitys siitä, kuinka arvioidaan mahdolliset vaikutukset rakennuksiin. Vaikutuksia rakennuksiin voi syntyä ainakin liikenteen, räjäytysten ja murskauksen aiheuttamasta tärinästä, myös ne pitää arvioida. Ympäristöonnettomuudet ja niiden seuraukset Arviointiohjelmassa on todettu toiminnan ympäristöriskien liittyvän muun muassa liikenneonnettomuuksiin, tulipaloihin, räjähdyksiin ja sähkökatkoihin. Eri poikkeus- ja onnettomuustilanteista mahdollisesti seuraavat ongelmatilanteet analysoidaan ohjelman mukaan tarkemmin arviointiselostuksessa. Haitallisten ympäristövaikutusten ehkäiseminen ja rajoittaminen Vaikutusten ehkäisykeinot määritellään YVA-ohjelman mukaan yksityiskohtaisemmin arviointiprosessin edetessä ja ne tuodaan esiin arviointiselostuksessa. Haitallisten vaikutusten rajoittamiseksi tulee esittää parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustavia menetelmiä. Pääperiaatteena tulee olla, että esimerkiksi hajua aiheuttavat toiminnot, kuten biojätteiden vastaanotto, varastointi ja käsittely sijoitetaan hallitilaan, jonka poistoilma voidaan johtaa hajunpoistoon. Vaikutusten seuranta Vaikutusten seurantaa koskevaan kohtaa 10.3 tulee täydentää alakohdalla, jossa esitetään rakentamisen aikaista tarkkailua koskeva ohjelma. 33/34 Aineisto ja menetelmät Keskeiset käytettävät aineistot ja menetelmät on arviointiohjelmassa esitetty melko yleisellä tasolla, joten arviointiselostuksessa pitää esittää tarkistettuina tiedot arvioinnissa käytetyistä keskeistä aineistosta sekä aineiston hankinnassa ja arvioinnissa käytetyistä menetelmistä ja niihin sisältyvistä oletuksista. Samoin pitää esittää selvitys käytettyjen tietojen mahdollisista puutteista ja keskeisistä epävarmuustekijöistä. Mallinnuksista pitää esittää selkeästi niissä käytetyt lähtötiedot ja oletukset. Raportointi Arviointiohjelmaraportti on jäsentelyltään kohtuullisen selkeä, joskin esitystapa on vielä monin paikoin melko yleispiirteistä, minkä vuoksi ei ole aivan helppoa muodostaa kokonaiskuvaa esimerkiksi toimintaalueille suunnitelluista eri prosesseista, päästöjen käsittelystä ja toimintojen ympäristövaikutuksista. Osa raportissa esitetyistä asioista on myös väärissä kohdissa, mihin yhteysviranomainen on edellä ao. kohdissa kiinnittänyt huomiota. Arviointiselostusta kootessa on erityisen tärkeää se, että arviointitulokset on esitetty selvästi ja ymmärrettävästi ja havainnollistettu muun muassa riittävän kokoisin kartoin. Selostuksessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että kartat ovat mittakaavaltaan sopivan kokoisia erityisesti esitettäessä ihmisiin tai asutukseen kohdistuvia vaikutuksia Lähdeluettelon verkkodokumenttien www-osoitteet pitää esittää asianomaisen www-sivun tarkkuudella sivun selkokielisellä osoitteella. Verkkodokumenttien kohdalla tulee myös olla merkintä siitä, milloin ne on luettu. Suunnitelma tiedottamisesta ja osallistumisesta Suunnitelma tiedottamisen ja osallistumisen järjestämisestä on asianmukainen. Selostukseen se pitää tarvittaessa päivittää. Lausunnon nähtävillä olo ELY-keskus lähettää yhteysviranomaisen lausunnon tiedoksi lausunnon antajille ja mielipiteen esittäjille. Lausunto tulee nähtäville myös verkkosivuille osoitteeseen www.ymparisto.fi/NastolankierratyspuistoYVA. Johtaja Tommi Muilu Erikoissuunnittelija Markku Paananen Liite Maksun määräytyminen ja maksua koskeva muutoksenhaku Tiedoksi Lausunnon antajat ja mielipiteen esittäjät Suomen ympäristökeskus (ja 2 kpl arviointiohjelmia)
© Copyright 2024