Ilkka Tuovinen toivoo, että luottamushenkilö kertoisi lisää
2015 HELMI HUHTI TOUKO ELO LOKA JOULU Luottamushenkilövaalit syksyllä Valintaohjeet ovat lehden liitteenä, tutustu! Suojelua, muttei tarkkailua Kameralla ei saa valvoa mitä tahansa s. 18 Kaikki muu unohtuu Radalla Marcus Krogell ajattelee vain frisbeetä s. 30 Ahertajat esiin Ilkka Tuovinen toivoo, että luottamushenkilö kertoisi lisää tehtävästään s.8 Suunnannäyttäjät Paikallinen sopiminen on joillekin helvetti ja toisille taivas. Olemme jo tottuneet siihen, että työnantajien EK pitää paikallista sopimista työelämän taivaana. Maan uusi hallitus liittyi tähän joukkoon linjaamalla hallitusohjelmatavoitteeksi, että paikallisesti yrityksissä kyetään sopimaan kilpailukyvyn parantamisesta, työllisyyden vahvistamisesta ja työsuhteen ehdoista, kuten palkoista ja työajoista. Hallitus on jo nimennyt selvitysmiehen, jonka työn pitäisi olla valmiina lokakuussa. Paikallinen sopiminen voi olla työntekijöiden kannalta hyvä asia, jos neuvottelemalla parannetaan työntekijöiden työehtoja ja -oloja ja jos neuvottelujen osapuolilla on aito halu tasapuoliseen sopimiseen. Valitettavasti työpaikoilla tunnetaan paikallisen sopimisen nurjempi puoli, eli työehtojen heikentäminen, työn väheneminen ja työolosuhteiden huononeminen yksipuolisella sanelulla. Syksyllä valittavat luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut ovat paikallisen sopimisen keskiössä. Paikallista sopimista ei voi tehdä ilman osaavia ja koulutettuja luottamushenkilöitä. Nyt valittavat luottamushenkilöt voivat vaikuttaa siihen, mihin suuntaan paikallisessa sopimisessa edetään – taivaaseen vai helvettiin! 8 24 30 3 Johtoajatus | Liittokokouksen päätökset toteen 4 PORUKASSA 6 Lyhyesti | | Kuplivaa köydenvetoa | Liiton työehtosopimukset voi ladata puhelimeen 8Teema Luottamushenkilövaalit: Suojelun tarpeessa 14 järjestökoulu | Osa 4: Toiminnan suunnittelu ja budjetointi 16 PIKAOPAS | Tessit ja julkaisut PAM-puodista 18 Pelisäännöt | Kameravalvonta 21pykälä syynissä | Lomarahan maksu muuttopalvelualalla 23 KOULUTUS | Luottamushenkilökoulutukset 24 Asiantuntija | Surkuttelupolitiikasta toivon politiikkaan | 26Pidemmästi Seksuaaliseen häirintään ei puututa kylliksi 30 Näillä eväin | Ajatukset lentoon Timo Piiroinen viestintäjohtaja PAMPLUS Palvelualojen ammattiliiton luottamushenkilölehti Päätoimittaja: Auli Kivenmaa Toimitussihteeri: Jonna Söderqvist PAMplus-ryhmä: Annemari Anttila, Tomi-Pekka Auranen, Mikko Hietaranta, Nina Karvonen, Mikko Laakkonen, Sanna Mannonen, Tarja Pajuniemi, Seija Rouhiainen, Johanna Sparf ja Seija Virta Taittaja: Reima Kangas Osoitetiedot: Palvelualojen ammattiliiton jäsenrekisteri Paino: Libris Oy ISSN 1457-7623 Toimitus ei palauta pyytämättä lähetettyä aineistoa. Kannen kuva Jukka-Pekka Moilanen pamplus 2 Johtoajatus Liittokokouksen päätökset toteen Nyt on otollinen aika nostaa esiin muutamia asioita, joista päätimme kesäkuun liittokokouksessa. Tarvitsemme meidän jokaisen panoksen, jotta ne toteutuisivat. Liiton visio on, että pamilaiset ovat vaikuttavia työelämän edelläkävijöitä. Tämä on vaativa, mutta saavuttamiskelpoinen kuvaus siitä, minkälaisia tahdomme olla. Tavoiteohjelmassa todetaan, että haluamme säilyttää asemamme Suomen suurimpana ammattiliittona. Tämän uskomme onnistuvan kasvattamalla järjestäytymisastetta ja laadukkaalla jäsenpalvelulla. Toimintamme siirtyy yhä enemmän työpaikkatasolle, ja vahva työpaikkatason edunvalvonta on kantava perusta. PAM on vahva ammattiliitto, joka neuvottelee omat työehtosopimukset, kykenee reagoimaan nopeasti alueellisiin ja alakohtaisiin ongelmiin tarvittaessa työtaistelutoimin sekä toimii aktiivisesti jäsentensä työpaikoilla ja jäsentensä lähellä Liiton visio on, yhdessä ammattiosastojen kanssa. että pamilaiset ovat vaikuttavia Haluan nostaa nyt nimenomaan tämän työelämän osan ohjelmasta, koska se on niin perustaedelläkävijöitä va linjaus, että se vaikuttaa kaikkeen siihen mitä ja miten teemme. Puhumme nk. järjestämisideologiasta. Se on paljon enemmän kuin vain jäsenhankintaa. Se on aloillamme työskentelevien ihmisten voimaannuttamista, heidän tukemistaan niiden asioiden edistämisessä, joita he omilla työpaikoillaan pitävät tärkeinä. Jotta saamme reivattua kurssiamme yhä täsmällisemmin tähän suuntaan, tarvitsemme todellakin siihen koko joukon ihmisiä. Haastan teitä kaikkia tulemaan mukaan ja innostamaan myös muita liittotovereitanne toimintaan. Julistan uusien ideoiden sekä toimintatapojen syystoimintakauden alkaneeksi! Ann Selin PAMin puheenjohtaja pamplus 3 Porukassa Matti Koski MaRa-alan Kuopion seudun osasto 714:n puheenjohtaja Kuplivaa köydenvetoa Savo-Karjalassa vietettiin elokuussa matkailuja ravintola-alan osastojen perinteisiä kesäpäiviä. Kilpailuhenki voi vallata urheilukisoissa, mutta illalla tanssitaan kannat katossa. teksti Annemari Anttila kuva Pentti Vänskä Matti Koski MaRa-alan Kuopion seudun osasto 714:n puheenjohtaja ”Kesäpäivillä on railakas meininki, mara-ihmiset osaavat juhlia. Aamupalan yhteydessä otetaan kuohuviinilasilliset, ja ohjelma jatkuu urheilukisojen jälkeen saunalla ja illallisella. Viestijuoksu on urheilukilpailujen kohokohta, siinä ratkaistaan osastojen väliset mestaruudet. Lisäksi on tarjotinjuoksua ja nyt uutena osastojen välistä köydenvetoa. Kilpailun pitäisi olla leikkimielistä. Tottahan se silti on, että kilpailuvietti kasvaa, kun siirrytään lähtöviivalle. Kesäpäivät järjestettiin nyt 55. kertaa. Järjestelyorganisaatio kiertää aina 6–8 osastoa, yksi on vuorossa pamplus 4 kerrallaan. Liityin ammattiliittoon vuonna 1976, ja sen jälkeen väliin ovat jääneet 1–2 kesäpäivät. Parhaimmillaan mukana on ollut 300–500 jäsentä, mutta osanottomäärät ovat tippuneet vuosien varrella. Kuopio on vetänyt yleensä hyvin, ja nyt paikalle tuli 110 henkilöä. Meillä oli valttina risteily, tukkilaisnäytös ja hirvittävän iso savusauna. Eri osastojen kesken ei ole kuitenkaan mitään kilpailua ohjelman suhteen, kaikki järjestävät päivät resurssiensa mukaan. Vuosien varrelta mieleen muistuu ainakin yksi tarjotinjuoksu. Kun tuli erään kilpailijan vuoro, hän olikin vielä saunassa. Mies haettiin sieltä, ja hän veti pyyhkeen suojakseen. Se taisi sitten tippua siinä juostessa.” pamplus 5 Lyhyesti Ehdota Duunari-stipendin saajaa SAK jakaa tänäkin vuonna tuhannen euron suuruisen stipendin työelämän nuorelle osaajalle. Duunari-stipendiaatti on hankkinut oman alansa ammattitutkinnon ja on ylpeä ammatistaan. Duunarihenkeä osoittaa aktiivisuus esimerkiksi ammattiosastossa tai työpaikan luottamustehtävissä. Liiton jäsenyyden edistäminen on plussaa. Ehdotuksen voi lähettää osoitteeseen sini.kurho@sak.fi. Ehdotuksessa pitäisi olla mukana ehdokkaan nimi, ikä, tutkinto ja/tai ammatti, kotipaikka, työpaikka, ammattiliitto sekä mahdolliset luottamustoimet tai muu aktiivisuus. Pelastetaan kehitysyhteistyö Kepa kerää parhaillaan nimiä addressiin, joka vastustaa hallituksen suunnittelemia 43 prosentin leikkauksia kehitysyhteistyöhön. Vetoomus toimitetaan hallitukselle ennen syksyn budjettiriihtä. Nimiä oli elokuun puoliväliin mennessä kertynyt yli 18 000. www.pelastetaankehitysyhteistyo.fi viikon 26 fiilis 7,6 7,4 VK 17 7,2 7,0 6,8 6,6 6,4 VK 10 7,4 Aktiivien tunnelmien kehitys (PAMplus-viesti 15.6.) pamplus 6 PAMin työehtosopimukset voi nyt ladata puhelimeen Oman alan työehdot kulkevat jatkossa mukana entistä ketterämmin, sillä PAMin neuvottelemat työehtosopimukset ovat nyt ladattavissa mobiilisovelluksena. Sovelluksen nimi on PAM mobiili-TES. Voit ladata haluamasi työehtosopimuksen maksutta omaan kännykkääsi puhelimesi kaupasta. Sovellus on saatavissa Android-marketissa, Apple Storessa ja Windows Phone -kaupassa. Aktiivien tunnelmia kesäKUUSSA: ”Ei tarvinnu olla töissä koska LOMA. Se harmittaa että pitää nyppiä tää pois nyt, kun ei saa pitää esim. 2+2-viikkoa.” ”Supermarketissa juhannusviikko menee hujauksessa. Maanantai oli vielä helppo päivä, torstain jälkeen näkee uniakin jo grillimakkarasta.” ”Ihan ok. Vielä näin maanantaina. Tuolin kun vielä saisi, sitten olisi jo ylikivaa.” MUISTA PAM järjestää Solidaarisuustreffit Helsingissä 7.9. Lue lisää www.pam.fi/ pamplus. Mia Suominen Marava-alan neuvottelupäällikkö Kelan kuntoutus vähenee Standardit kerroshoitotyölle Kela peruu uudet 31.8.2015 jälkeen alkavat harkinnanvaraiset ASLAKja TYK-kuntoutuskurssit hallituksen säästöpäätösten vuoksi. Kela ei voi toimeenpanna vuonna 2016 alkavaksi suunniteltua AURA-kuntoutusta. Se olisi tullut korvaamaan Kelan harkinnanvaraisen ASLAK- ja TYK-kuntoutuksen. Lakisääteiset ammatilliset kuntoutukset, esimerkiksi ammatillinen TYK-kuntoutus ja työuupumuskurssit, jatkuvat normaalisti. Lisätietoa nettisivuilta Wiki-kortista PAMin Aslak-kurssit. ”Olen lomaillut koko kesäkuun, ei ole kelit paljon suosineet, nyt alkaa työt” ”Työ stressaa!” U sein kuulee kerrottavan, että kerroshoitotyön tahti on kiristynyt. Kauhistuttavimpia tarinoita ovat mielestäni ne, jossa työntekijän tulisi siivota 5–6 lähtevää hotellihuonetta tunnissa. Hän ei ehdi pitämään taukoja tai hän jää tekemään listansa loppuun säännöllisen työajan jälkeen omalla ajalla – epäinhimillistä! Löysin netistä yhden hotellin huoneentarkistuslistan. Siinä oli 38 kohtaa siitä, mitä kaikkea kerroshoitajan tuli tarkistaa tai tehdä hotellihuoneessa. Jäin miettimään, kuinka kauan minulla menee meidän makuuhuoneen siivouksessa, jos minun pitäisi vaihtaa lakanat, imuroida, pyyhkiä lattiat ja pölyt, putsata peilit, tyhjentää roskakori ja niin edelleen – unohtamatta tietenkään kylpyhuonetta. Minulta taitaisi jäädä työpaikka saamatta. Työnantaja johtaa ja jakaa työtä. Työnantajan vastuulla on myös huolehtia siitä, että työehtosopimuksen työehtomääräyksiä noudatetaan. Mielestäni tarvitsisimme standardeja työehtosopimukseen kerroshoitotyölle ja laajemminkin siivoustyölle niin työmenetelmien kuin ajan suhteen. Standardit olisivat myös työväline hotelleille. Kun hotelli pohtii kerroshoidon ulkoistamista tai sitä, pitäisikö sen itsellään, se voisi määritellä haluamansa palvelunlaadun standardien perusteella ja tämän jälkeen tehdä vertailua palveluntarjoajien kesken. Standardit varmistaisivat myös reilua kilpailua ja estäisivät mahdollisesti sen, että tarjouskilpailua ei voitettaisi työntekijän selkänahalla. Kiitos kaikille kerroshoitajille, teette hyvää työtä. Asiakkaana arvostan puhdasta ja siistiä hotellihuonetta. Se on hotellin käyntikortti. pamplus 7 Teema Luottavaisin mielin Luottamushenkilövaalit. Henkilöstö odottaa luottamushenkilöltä rohkeutta, tietoa, tukea ja läsnäoloa. Työntekijöiden mielestä luottamushenkilön vaikutusmahdollisuuksia ja tehtävän sisältöä voisi avata enemmänkin. teksti Annemari Anttila kuvat Lassi Kaaria ja Jukka-Pekka Moilanen Siivousyritys Servisolen työntekijät Kerttu Mumme ja Elle Soom ovat juuri kuulleet ikäviä uutisia. Helsinkiläisen Hotelli Helkan huoneet pitää jatkossa siivota aiempaakin nopeammin. Lähtevän huoneen siivoaminen 18 minuutissa on ollut vaikeaa, ja nyt hommasta pitäisi selvitä 14 minuutissa. – Sointu (luottamusmies) sanoi meille tänään, ettei tarvitse heti ottaa lopputiliä. Aluksi selvitetään, millaiset siivousajat ovat muissa hotelleissa, Mumme kertoo. Uudet siivousajat ovat saaneet monet kerroshoitajat miettimään työpaikan vaihtamista. Työntekijät luonnollisesti toivovat, että luottamusmies pamplus 8 Kerttu Mummesta työntekijöiden edustajan tärkein ominaisuus on luotettavuus. voisi yrittää vaikuttaa asiaan. – En tiedä, mitä luottamusmies saa ja pystyy tekemään tässä asiassa, tai mitä hänen pitäisi tehdä, Mumme toteaa. Paljon ei taida olla tehtävissä. Servisolen luottamusmies Sointu Ruo- honen kertoo, että hän voi järjestää uusilla, vaadituilla siivousajoilla koesiivouksen. Jos tavallinen työntekijä ei selviä siivouksesta vaaditussa ajassa, on aikoja pakko muuttaa. Hän kuitenkin ”pelkää pahoin”, että näillä ajoilla mennään. – Suuressa osassa Servisolen siivoamista hotelleista huoneita tehdään tässä ajassa. Helkan siivousajat ovat olleet tähän asti vähän väljemmät, Ruohonen toteaa. ”Kuka muu suojelee?” Kaikkiin asioihin luottamusmies ei voi vaikuttaa, mutta hän voi antaa tietoa ja tukea työntekijöille. Sekä Mumme että Soom ovat syn- Elle Soom arvostaa luottamusmiestä, joka auttaa, kun hotellihuoneiden siivousaikaa halutaan kiristää. pamplus 9 Kuka Kerttu Mumme Ikä: 32 Työ: Kerroshoitaja Perhe: Kaksi energiavampyyriä (lasta), kissa Asuu: Helsingissä Kotoisin: Viron Tallinnasta Harrastukset: Valokuvaus, chättäily Kerttu Mummella kesti aikansa ennen kuin hän uskalsi luottaa luottamusmieheen. tyneet Virossa. Mumme on työskennellyt Servisolessa kymmenisen vuotta ja Hotelli Helkassa vuodesta 2010, Soom taas aloitti Helkassa vuonna 2011. Virossa ammattiliittojen rooli on Suomea heikompi, eikä tottuminen suomalaisiin käytäntöihin tapahtunut hetkessä. Mumme sai alussa tietoa lainsäädännöstä silloiselta esimieheltään. – Kesti aikansa, että uskalsi luottaa. Alussa luottamusmies oli minulle ihan vieras ajatus. Ajattelin, että jos kerron hänelle jotain, hän voi puhua asioista meidän pomoille, Mumme muistelee. Kerran yrityksen palkanlaskenta oli tehnyt virheen, ja Mummelle oli Eikä meidän tarvitse tietää kaikkia lakipykäliä. Siksi meillä on luottamusmies. maksettu sairausajan palkka kaksi kertaa. Asia selvisi vasta yli pari kuukautta myöhemmin, jolloin ylimääräiset palkat vähennettiin suoraan tilistä. Kahden viikon palkka pieneni 200 euroon. – En uskaltanut kysyä siitä suoraan pomoltani, ja sanoin siitä luottamusmiehelle. Hän kertoi, että heillä oli oikeus vähentää summa tililtäni. Luottamusmiestä tarvitaan Mummen mielestä monissa vaikeissa tilanteissa, joita työelämässä voi tulla eteen. Hänelle tai Soomille niitä ei ole juuri tullut, tutuille kyllä. Luottamushenkilöä on tarvittu esimerkiksi kiusaamistapauksen selvittelyssä. – Luottamusmiestä tarvitaan ihan varmasti. Olemme ihan tavallisia ihmisiä, eikä meidän tarvitse tietää kaikkia lakipykäliä. Siksi meillä on luottamushenkilöt. Kuka muu meitä suojelee? Jatkuu sivulla 12 ⊲ pamplus 10 Tällaisia ovat pamilaiset luottamushenkilöt Kuinka kauan olet toiminut nykyisen työpaikan luottamusmiehenä? 0–2 vuotta 33 % 2–5 vuotta 34 % Sukupuolijakauma 5–10 vuotta 19 % yli 10 vuotta 13 % Kouluttautuminen nainen Luottamusmiesten peruskurssi Käynyt 64 % Ei käynyt 36 % 60,7 % mies 39,3 % Luottamusmiesten jatkokurssi Käynyt 34 % Ei käynyt 66 % Työsuojelun peruskurssi Käynyt 41 % Ei käynyt 59 % Työsuojelun jatkokurssi Käynyt 18 % Ei käynyt 82 % Lähteet: PAMin vuoden 2014 jäsenkyselyn luottamushenkilöosuus. Luottamushenkilöt valitaan syksyllä PAMin syksyn luottamushenkilövaaleissa työpaikalle valitaan luottamusmies ja/tai työsuojeluvaltuutettu. Luottamusmiesvalinta tulee tehdä 1.10.–31.12.2015 välillä, työsuojeluvaltuutetun valinta 1.11.–31.12. Pamilaisilla aloilla luottamushenkilövalinnat järjestetään pääsääntöisesti joka toinen vuosi, kunkin parittoman vuoden loka-joulukuussa. Kun työpaikalle valitaan ensimmäistä kertaa luottamushenkilö tai kun edellinen luopuu tehtävästään, voidaan valinnat tehdä mihin aikaan vuodesta tahansa. Yrityksen PAMiin kuuluvat työntekijät valitsevat keskuudestaan vaalitoimikunnan. Ehdokkaiksi voidaan asettaa ne PAMin jäsenet, jotka työskentelevät luottamushenkilön toimialueella ja joihin noudatetaan alan työehtosopimusta. Lue lisää vaaleista tämän lehden liitteestä (valintaohjeet ja -materiaalit) ja nettisivulta luottamusta.fi. Sivustolla voit myös testata, millainen luottis olisit! pamplus 11 Teema Mumme kertoo toisessa työpaikassa työskennelleestä kaveristaan, joka on ollut äitiyslomalla. Tarkoituksena oli palata töihin syksyllä, mutta työnantaja ilmoitti puhelimessa irtisanoneensa tämän työsopimuksen. Nyt asiaa selvitetään liiton kanssa. Tietoa ja ymmärrystä Työkaveri taisi suositella jäsenyyttä. Ehkä ajattelin, että varmuuden vuoksi, never say never. Varsinkaan maahanmuuttajataustaisille ammattiliiton jäsenyys tai työntekijöiden oikeudet eivät ole itsestäänselvyyksiä. Mumme ja Soom ovat olleet PAMin jäseniä jo vuosia. – Työkaveri taisi suositella jäsenyyttä. Ehkä ajattelin, että varmuuden vuoksi, never say never. Aina kun nykyään kuulen töissä, että joku ei kuulu liittoon, suosittelen sitä, Mumme sanoo. Soomin kotiin tuli muutama vuo- si sitten PAMin markkinointipostia. Vuoden 2010 lopussa Virosta muuttanut Soom luuli silloin jo kuuluvansa PAMiin, eikä ymmärtänyt, että liittymislomake olisi pitänyt täyttää ja postittaa liittoon. Asia tuli ilmi vasta vuotta myöhemmin PAMin työpaikkakäynnin yhteydessä. – Hyvä, että Kerttu sanoi minulle liittymisestä. Poikakin sanoi, että kannattaa olla jäsen, että on jokin turva, Soom muistelee. Mummen mielestä hyvä luottamusmies sekä kuuntelee työntekijöitä että jakaa tietoa. – Hän antaa tietoa, jos sitä tarvitaan tai jos hänellä on uutta tietoa, joka pitäisi kertoa työntekijöille. Mumme ja Soom uskovat, että liitto ja oma luottamusmies ovat tuttuja valtaosalle heidän työpaikallaan. Sekin auttaa, että luottamusmies on pysynyt samana jo vuosia. – Mitä olen kuullut, työkaverit ovat saaneet apua PAMilta tai luottamushenkilöltä, Mumme sanoo. – Hän ymmärtää meitä. En osaa sanoa, että muuttaisin mitään, Soom lisää. � Luottamushenkilön ei tarvitse olla kovis Luottamushenkilöksi voi ryhtyä kuka vain, jos on kiinaikaa työntekijöiden kahvihuoneessa kuin nostunut muustakin kuin omasta navastaan, luonnehtii johtoryhmän kokoushuoneessa. Vapautusaika PAMin järjestöjohtaja Niina Koivuniemi. pitäisi käyttää, ja juuri vapautusajalla on hyvä – Kokemattomalla luottarilla on se etu, että työpaikan kuunnella työntekijöitä. ja työntekijöiden arki on vielä hyvin mielessä, ja hän on – On tärkeää puhua, kysellä ja kuunnella lähellä kenttää. isoa kenttää. Kannattaa Miehet ovat yleisesti naisia innokkysyä, mitä työntekijät kaampia hakeutumaan luottamustehtähaluaisivat työpaikallaan muuttaa. Luottarin vään. Koivuniemen mielestä syynä on se, Koivuniemen mukaan tärkeää on että miehillä on tapana liioitella omaa järjestöideologian omaksuminen: tehtävänä ei ole osaamistaan, naisilla taas vähätellä. luottamushenkilön ei kannata tehdä tapella, vaan Taustalla voi olla myös se harhaluulo, kaikkea itse, vaan kannustaa työntekuunnella ja että luottamusmiehen on oltava ”kova kijöitä toimimaan. tehdä asioita jätkä”. – Mitä tahansa voidaan vaatia, yhdessä. – Luottamushenkilön tehtävässä tarkunhan sitä vaaditaan yhdessä. Se vitaan niin pehmeyttä kuin kovuuttakin. on joukkovoimaa. Luottarin tehtävänä ei ole tapella, vaan Jos luottamushenkilön resurssit kuunnella ja tehdä asioita yhdessä porukalla. Naiset ovat eivät riitä työpaikkakäynteihin kuin harvoin, läsnä voi olla siinä usein parempia. muutenkin. Koivuniemen mielestä luottamushenkilöt voisiLuottamushenkilön ei Koivuniemen mukaan tarvitse vat hyödyntää enemmänkin nykyisiä viestintävälineitä. olla puhelias, sosiaalinen ja rohkea kyllä. Hän korostaa, – Porukan voi koota ruudun ääreen kahvihuoneeseen, ja että luottamushenkilön kannattaa viettää enemmän olla läsnä vaikka skypettämällä, hän vinkkaa. pamplus 12 Kuka Ilkka Tuovinen Ikä: 34 Työ: Alkon myyjä Perhe: Vaimo ja kaksi lasta Asuu: Utajärvellä Kotoisin: Sotkamosta Harrastukset: Jalkapallo, frisbee-golf Motto: ”Osallistu, viihdy, älä turhaudu” Ilkka Tuovinen toivoo, että luottamusmies pääsisi useammin käymään. ”Työnkuvaa voisi avata työntekijöille enemmän” – Luottamusmiehen on pidettävä työntekijöiden puolia ja valvottava, että työehtosopimusta noudatetaan. Näin sanoo Muhoksen Alkossa vuodesta 2008 työskennellyt Ilkka Tuovinen. Hän kertoo kääntyneensä oman luottamusmiehensä puoleen muutaman kerran. – Olen saanut apua, ja hän on tarrannut nopeasti asioihin. Tuovisen luottamusmies Johanna Kusmin on Alkon Pohjois-Suomen alueluottamusmies. Hänen hoidossaan on kaikkiaan lähes 50 Alkon myymälää, ja välimatkat ovat pitkät. Jokaisessa myymälässä, myös Muhoksella, hän käy kerran vuodessa. Tuovinen toivoo, että luottamusmies ehtisi käymään useamminkin, koska vierailuhetkellä paikalla sattuu usein olemaan vain yksi työntekijä. Ilkka Tuovisen mielestä tärkeintä on, että luottamushenkilöllä on rohkeutta pitää työntekijöiden puolta. – Sekin kyllä auttaa, että työpaikan ilmoitustaululle on laitettu ilmoitus, josta selviää luottamushenkilöiden kasvot ja nimet. Siitä näkee heti kaikki tukihenkilöt. Tuovinen uskoo, että joillakin työntekijöillä on kynnys ottaa yhteyttä luottamusmieheen. Se voisi madaltua, jos myymäläkäyntejä olisi enemmän. Tällä hetkellä luottamusmies lähettää työntekijöille sähköpostia työhön liittyvistä asioista. Alueen tapahtumista tai jäseneduista voisi kertoa enemmänkin, Tuovinen miettii. Työsuojeluvaltuutetulta Tuovinen odottaa aktiivista tiedon jakoa ja selkeää tietoa pelisäännöistä. Tuovisen mielestä työsuojeluvaltuutetun voisi myös ottaa useammin mukaan myymäläpalavereihin, joita pidetään Lync-ohjelman kautta netissä. Tuovinen uskoo, että työpaikalla kaikki tietävät, mikä ja kuka on oma luottamusmies. Luottamushenkilöiden työnkuva ei kuitenkaan ole useimmille ihan selvä. – Tuntuu, että he tekevät paljon töitä. Paljon on varmaan myös eri kabineteissa istumista. Olisi varmaan hyvä, jos työnkuvaa avattaisiin työntekijöille enemmänkin, Tuovinen miettii. pamplus 13 Järjestökoulu OSA 1: Kokouskäytännöt OSA 2: Raportin teko OSA 3: Taloudenhoito OSA 4: Toiminnan suunnittelu ja budjetointi OSA 5: Osaston perustaminen, lopettaminen ja yhdistyminen OSA 6: Johtokunnan työskentely Toiminnan suunnittelu ja budjetointi Ammattiosasto tekee vuosittain kirjallisen toimintasuunnitelman ja talousarvion tulevalle vuodelle. Ne kulkevat käsi kädessä ja ohjaavat osaston toimintaa. Järjestökoulun opettaja on Johanna Sparf. Hän työskentelee järjestöasiantuntijana PAMissa. Ammattiosaston johtokunnalla on vastuu talousarvion ja toimintasuunnitelman valmistelusta. Ne hyväksytään osaston sääntömääräisessä syyskokouksessa. Näin toiminnan ja budjetin suunnittelu etenee: 1. Johtokunta tai johtokunnan valitsema työryhmä laatii alustavan luonnoksen toimintasuunnitelmaksi. 2. Luonnoksen pohjalta taloudenhoitaja laatii talousarvioesityksen. Laadinnan apuvälineinä hän voi hyödyntää viimeistä tilinpäätöstä sekä kuluvan kauden kirjanpitotietoja. 3. Johtokunta käsittelee toiminnan ja talouden suunnittelukokouksessaan pamplus 14 molemmat luonnokset ja muokkaa toimintasuunnitelman ja talousarvion esitettäviksi syyskokoukselle. Toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelmaa tehdessä on hyvä ottaa huomioon kannusteosaraportin vaatimat toimet. Kannusteosa on 2 % ja osasto saa sen, jos se palauttaa kannusteosaraportin ja vastaanottaa uuden jäsenen konkreettisella tavalla, järjestää yhden tilaisuuden jäsenille ja yhden tilaisuuden aktiiveille sekä ottaa yhteyttä uuteen luottamushenkilöön, kun tieto valinnasta on tullut. Kannusteosaraportissa on oltava tiedot osaston toiminnasta kuluvaa vuotta edeltävältä vuodelta. Kaikki neljä kohtaa tulee olla suoritettuina. Se, mitä osastolta vaaditaan kannusteosan saamiseksi käsiteltiin järjestökoulun toisessa osassa. Toimintasuunnitelma voidaan jäsentää esimerkiksi kannusteosan vaatimien toimenpiteiden ympärille. Faktalaatikossa on esimerkki siitä, miltä toimintasuunnitelma voi näyttää. Budjetti Talousarvio eli budjetti on osaston tilikauden taloussuunnitelma. Se kertoo tilikauden arvioiduista tuloista ja menoista, eli paljonko rahaa suunnitellaan käytettävän. Talousarvio on toimintasuunnitelman pari siten, Ehdotus varojen käytöstä fakta Hallinto ja kokoustoiminta Työpaikkatoiminta ja jäsenhankinta Jäsenmaksut, avustukset, lahjoitukset 25 % 30 % 10 % 5% 5% 15 % Koulutus 10 % Tiedotus Toimistokulut 1. Ammattiosaston toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Vapaa-ajan toiminta 2. Tulevan toimintakauden haasteet ja mahdollisuudet Lähde: Ammattiosastojen taloudenhoito-ohjeistus että se kertoo, millaisilla taloudellisilla resursseilla toimintasuunnitelmaa toteutetaan. Talousarvioon on kirjattava kaikki tilikaudella arvoioidut menot ja tulot. Kaikkea ei voi tietenkään tietää etukäteen, mutta yllätyksiinkin on varauduttava varaamalla rahaa ennakoimattomiin kulutusmenoihin. Talousarvion alimmalla rivillä ilmoitetaan arvio koko tilikauden tuloksesta, eli: aiemmin laskettu tuotto-/kulujäämä + rahoitustoiminta + yleisavustukset = tilikauden tulos Talousarviossa on tapana ilmoittaa myös vastaavat luvut päättyneen Toimintasuunnitelman runko: tilikauden tuloslaskelmasta, jolloin voidaan kätevästi vertailla kulujen ja tuottojen arvioituja suuruuksia aiemmin toteutuneisiin talouslukuihin. Kun toimintasuunnitelma ja talousarvio laaditaan, pitää muistaa molempien asiakirjojen rakenteellinen yhteneväisyys. Sama rakenne on säilytettävä myös toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksessä. Kokonaisjäsenmaksusta ja osastopalautteesta päättää liiton valtuusto vuosittain syyskokouksessaan. Liitto hoitaa jäsenmaksun perinnän sopimuksen mukaisesti. Liiton, työttömyyskassan ja ammattiosastojen varojenjako tapahtuu liiton toimesta neljännesvuosittain. 3. Ammattiosaston toiminta •Kokoukset •Jäsenhankinta ja -huolto •Tilaisuudet ja tapahtumat •Opinto- ja koulutustoiminta •Yhdistyksen näkyvyys: kotisivut, sosiaalinen media, lehdet •Yhteistyösuhteet esim. muihin ammattiosastoihin •Vaikuttaminen ja edunvalvonta 4. Tiedottaminen, kotisivut, sosiaalinen media, jäsenkirje 5. Toiminnan kehittäminen ○ Lue lisää pam.fi > Kirjaudu palveluun > Aktiivien sivut (sivun oikea ylälaita) > Ammattiosasto > Materiaalit pamplus 15 Pikaopas Mikä PAM-puoti? PAM-puoti on kaikille avoin verkkokauppa. PAMin jäsenet voivat ostaa tuotteita jäsenhinnoin, ja osa tuotteista on jäsenille ilmaisia. Tällaisia ovat esimerkiksi työehtosopimukset (max 10 kpl/tilaus) ja kaikki yleiset julkaisut (max 50 kpl/tilaus). Jotta tuotteiden hinnat näkyisivät oikein, on oltava rekisteröitynyt ja kirjautunut järjestelmään. Jos luottamushenkilö haluaa tehdä isomman tilauksen, hänen kannattaa olla yhteydessä omaan ammattiosastoon, aluetoimistoon tai PAMin viestinnän assistenttiin. Maksulliset tuotteet, eli lähinnä lahjatavarat, maksetaan verkkopankin kautta. Varastossa oleva tuote toimitetaan 3–4 päivässä. Tessit ja julkaisut PAM-puodista Miten rekisteröidytään ja kirjaudutaan? Rekisteröityminen tehdään PAMin jäsennumerolla, syntymäajalla ja sähköpostiosoitteella. Sen jälkeen voi kirjautua sisään salasanalla, joka luodaan rekisteröitymisen yhteydessä. Rekisteröitymisestä tulee vahvistussähköposti omalla salasanalla. PAMin verkkokauppa koostuu PAM-puodista ja Osastopuodista. PAM-puodista löytyy kaikki materiaali, jota luottamushenkilö voi jakaa jäsenille. Ammattiosastot voivat puolestaan tilata tuotteita Osastopuodin kautta. Molempiin puoteihin pääsee PAMin etusivulta pam.fi, jossa puodeilla on omat laatikot. Puodit löytyvät myös käyttämällä hakutoimintoa. Vinkit tarjoaa PAMin viestinnän assistentti Osastopuoti ammattiosastoille Ammattiosastot (ja PAMin henkilökunta) voivat tilata Osastopuodin kautta isompia määriä tuotteita osastonsa käyttöön. Maksulliset tuotteet laskutetaan ammattiosastoilta. Jokaisella osastolla on käytössään yksi tunnus tilaamista varten ja se on tarkoitettu johtokunnan virallista käyttöä varten. pamplus 16 Jäsenhankinnasta ostospisteitä Jäsenhankkijat saavat pisteitä PAM-puotiin. Pisteillä voi tehdä ostoksia ja niitä voi käyttää myös yhdessä rahan kanssa. Opiskelijajäseneksi liittyvästä saa 50 pistettä ja varsinaiseksi jäseneksi liittyvästä 100 pistettä. 100 pistettä vastaa 10 euroa. Jos 6 kuukauden aikana hankkii 1 100 pistettä, saa 1 000 bonuspistettä. Jos pisteiden rahallinen arvo ylittää 100 euroa vuodessa, henkilön on ilmoitettava verottajalle tästä. Lisätietoa PAM-puodin ja Osastopuodin verkkosivuilla on info-kohta, josta löytyy lisätietoa. Jos sieltäkään ei löydy kaivattua vastausta, voi olla yhteydessä PAMin viestinnän assistenttiin puh. 020 7742217. Lapsen LIITTOA KOKOUKSESS MUKANAeva If ja Kal TAPATURMAVAKUUTUS NOIN 3 €/kk Hanki nyt lapsellesi turvapaketti, joka on voimassa aina ja kaikkialla maailmassa. Vakuutus kattaa kaiken vapaa-ajan ja myös kilpaurheilun, aina ilman omavastuuta. Saat PAMin neuvotteleman jäsenetuvakuutuksen Ifistä, tai vielä 10 % edullisemmin osoitteesta lapsenturva.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. 010 19 19 19 K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA pamplus 17 Pelisäännöt Kaitsevan katseen alla Kameravalvonta on jo arkipäivää pamilaisilla työpaikoilla. Se on kuitenkin hyvin tarkkaan säädeltyä. Työnantaja ei saa käyttää kameroita työntekijöiden tarkkailuun. teksti Karoliina Huovila, PAMin juristi kuvitus outi kainiemi Myyjät ovat tottuneet siihen, että kaupoissa on kameroita. Työntekijät ovat väistämättä kameroiden kuvattavana, vaikka niitä ei olisikaan asennettu heidän valvomiseksi. Kameravalvontaa voidaan käyttää työntekijöiden turvallisuuden varmistamiseen, omaisuuden suojaamiseen, tuotantoprosessin valvomiseen ja vaaratilanteiden ennaltaehkäisyyn pamplus 18 tai selvittämiseen. Mutta työntekijöiden tarkkailuun kameroita ei saa käyttää. Kameravalvontaa työpaikalla säätelevät perustuslaki, laki yksityisyyden suojasta työelämässä (työelämän tietosuojalaki) ja henkilötietolaki. Kameravalvonnan on oltava perusteltua Kameravalvontaa perustellaan yleensä työpaikkojen turvallisuuden parantamisella ja omaisuuden suojaamisella. Silti kameratarkkailu on rajoitettava mahdollisimman vähiin. Ensin pitäisi selvittää, onko mahdollista käyttää muita keinoja, jotka puuttuvat vähemmän työntekijän yksityisyyteen. Kamerat tulisi suunnata niin, ettei niillä tarkkailla henkilökuntaa. Jos mahdollista, kamerat olisi esimerkiksi varastossa hyvä sijoittaa seuraamaan sisääntuloa. Vaikka työntekijöiden tarkkailu on kiellettyä, kameravalvonta voidaan tietyissä tapauksissa kohdentaa yksittäiseen työpisteeseen. Silloin tarkkailun on oltava välttämätöntä työntekijän työhön liittyvän väkivallan uhan tai hänen turvallisuudelleen tai terveydelleen aiheutuvan vaaran ehkäisemiseksi, omaisuuteen kohdistuvien rikosten estämiseksi ja selvittämiseksi tai työntekijän oikeuksien varmistamiseksi, jos asiasta on sovittu työntekijän kanssa. Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi silloin, kun työntekijä käsittelee isohkoja määriä rahaa. Kaupoissa ja ravintoloissa kassatyöskentelyä valvotaan usein näin. Suorasta valvonnasta on myös kerrottava työntekijälle henkilökohtaisesti. Kameroita ei saa olla sosiaalitiloissa, wc-tiloissa, pukeutumistiloissa tai muissa vastaavissa paikoissa. Työntekijöillä on oikeus tietää valvonnasta Valvonta on aina rajoitettava välttämättömään ja sen on oltava mahdollisimman avointa. Tämä tarkoittaa sitä, että kuvattavilla on oikeus tietää kameravalvonnasta. Lisäksi kameroiden sijainti on aina ilmoitettava täsmällisesti ja näkyvästi. Tieto kamerasta pitää löytyä samasta tilasta, jossa kuvaaminen tapahtuu. Ihmisestä otettu kuva on aina henkilötieto. Työnantaja, jolla on hallussaan tallennettua kuvamateriaalia, on rekisterinpitäjä. Silloin on laadittava rekisteriseloste ja se on pidettävä kuvattavien saatavilla. Jokaisella on oikeus tarkastaa itseään koskevat tiedot henkilörekisteristä, kuten itsestään tallennetun kuvan ja äänen. Kuvatallenteet on hävitettävä heti, kun niitä ei enää tarvita alkuperäiseen käyttötarkoitukseen. Sallitun ja kielletyn raja häilyy Lainsäädäntö kieltää kuvien ja tallenteiden katselun tai käsittelyn muuhun kuin etukäteen määriteltyyn tarkoitukseen. Työnantaja voi kuitenkin käyttää tallenteita työsuhteen päättämisen perusteen toteennäyttämiseksi tai esimerkiksi häirinnän ja epäasiallisen käytöksen selvittämiseksi. Tällöin epäilys epärehellisyydestä tai laiminlyönnistä on täytynyt syntyä jotain muuta kautta, koska tarkkailua ei voi kohdentaa työntekijään. Voi olla vaikeaa vetää rajaa sen välille, mikä on työsuhteen päättämisperusteen selvittämistä ja mikä toteennäyttämistä. Luottamusmiehen ja työntekijöiden pitäisi aina olla selvillä kameroiden käytön tarkoituksesta, jotta niitä ei Jatkuu seuraavalla sivulla ⊲ pamplus 19 Pelisäännöt fakta Luottamusmies, muista nämä: ○ Luottamusmiesten kannattaa selvittää, mikä kameravalvonnan tarkoituksena on, missä kamerat ovat ja miten paljon valvonta kohdistuu työntekijöihin. ○ Työntekijöihin kohdistuvan kameravalvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja valvonnassa käytettävät menetelmät kuuluvat yhteistoimintamenettelyn piiriin. Varmista, että neuvottelut on käyty. ○ Luottamusmies voi tehdä ilmoituksen tietosuojavaltuutetulle, aluehallintovirastoon tai poliisille, jos epäilee, että kameravalvontaa käytetään väärin. ○ Valvontaa ei saa olla työntekijöiden sosiaalitiloissa. ○ Kameroita ei saa käyttää työntekijöiden tarkkailuun. pamplus 20 käytetä työntekijöiden tarkkailuun eikä päättämisperusteen itsenäiseen selvittämiseen. Ongelmia saattaa syntyä silloin, kun työnantaja epäilee työntekijää varkaudesta ja ottaa käyttöön salaisia valvontakameroita asian selvittämiseksi. Työnantajalla ei ole kuitenkaan oikeutta tarkkailla työntekijöitä salaa edes tällaisessa tilanteessa, vaan rikoksen selvittäminen on jätettävä poliisin tehtäväksi. Kameran välittämää reaaliaikaista kuvaa voi seurata esimerkiksi vartija, jonka tarkoitus on suojata työnantajan omaisuutta. Yksityisiksi katsotuissa tiloissa ei saa olla kameroita, vaikka asia olisi käsitelty yhteistoiminta menettelyssä tai työntekijä olisi antanut suostumuksensa kameroille. Salakatselu on rikos Työnantaja on aina vastuussa toimintansa laillisuudesta. Työnantaja voi syyllistyä rikokseen, jos kameravalvonta katsotaan salakatseluksi. Kuvaaminen esimerkiksi wc:ssä tai pukeutumistiloissa on salakatselua. Yksityisiksi katsotuissa tiloissa ei saa olla kameroita, vaikka asia olisi käsitelty yhteistoimintamenettelyssä tai työntekijä olisi antanut suostumuksensa kameroille. Myös salakatselun yritys on rangaistava rikos. Kameravalvonta voi olla rangaistavaa myös muuten kuin salakatseluna. Työnantajalle voidaan tuomita sakkoja yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain perusteella, jos se käyttää kameravalvontaa räikeästi väärin tai jättää tiedottamatta kameroista. Myös yhteistoimintamenettelyn laiminlyönti voi johtaa sakkorangaistukseen. Kameravalvonnan asianmukaisuutta valvovat tietosuojavaltuutet- tu ja työsuojeluviranomaiset. Tietosuojavaltuutettu valvoo käytännössä henkilötietojen käsittelyä ja rekisterin pitämistä. Työsuojeluviranomaiset valvovat kameravalvonnan edellytysten olemassaoloa ja sitä, miten valvonta on toteutettu ja otettu käyttöön. Salakatselu ja muu rikokseksi katsottava kameroiden käyttö todetaan tuomioistuimessa. Kun työpaikalla herää epäilys siitä, että kameroita käytetään jollain lailla väärin, on otettava yhteyttä viranomaisiin. Usein on kyse työntekijöiden tarkkailusta joko tahallisesti tai vahingossa. � Pykälä syynissä sarjassa otetaan käsittelyyn työehtosopimusten kysymyksiä herättäviä pykäliä. Lomarahan maksaminen muuttopalvelualalla Mitä tämä tarkoittaa? Pykälä Muuttopalvelualan työehtosopimus 22§ Vuosilomamääräykset ja lomaraha Tässä sopimuksessa lomarahalla tarkoitetaan lomapalkan, lomakorvauksen ja lomaltapaluurahan muodostamaa kokonaisuutta. Lomarahan määrä on 18 % lomanmääräytymis vuonna työssäolon ja työssäolon veroiselta ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta yli- ja hätätyöstä maksettua korvausta. Lomaraha maksetaan ennen loman alkamista. Mikäli loma on jaettu osiin, maksetaan kutakin lomaosuutta vastaava määrä ennen loman alkamista. Työsuhteen päättyessä työntekijälle maksetaan lopputilin yhteydessä siihen mennessä ansaittu lomaraha kokonaisuudessaan. Lomarahan maksuajankohdasta voidaan paikallisesti sopia toisin. Erikseen töihin kutsuttavalle työntekijälle lomaraha maksetaan kuten vuosilomalain tarkoittama lomakorvaus. Lomarahan suuruus on 9 % palkasta. Kun työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään yhden lomanmääräytymisvuoden, on lomarahan suuruus 11,5 %. Maksu suoritetaan aina palkanmaksun yhteydessä, jollei paikallisesti ole toisin sovittu. Muuttopalvelualan työehtosopimus on normaalisitova, eli se koskee työnantajaliittoon PALTAan kuuluvia työnantajia ja heidän palveluksessaan olevia työntekijöitä. Kyseessä ei siis ole yleissitova työehtosopimus, joka koskisi kaikkia alalla työskenteleviä. ”Lomaraha” on jossain määrin harhaanjohtava termi tässä työehtosopimuksessa, koska muissa PAMin neuvottelemissa työehtosopimuksissa lomarahalla tarkoitetaan aiemmin käytettyä ”lomaltapaluuraha” kirjausta. Tässä työehtosopimuksessa lomaraha tarkoittaa vuosilomapalkkakokonaisuutta, johon kuuluvat siis lomaraha ja lomaltapaluuraha. Vaikka työehtosopimuksen kohta määrääkin, että lomaraha on maksettava ennen loman alkamista, siitä on kuitenkin mahdollista sopia paikallisesti toisin. Tällöin lomarahan maksamisesta voidaan sopia työnantajan ja yritykseen valitun pääluottamusmiehen kesken esimerkiksi siten, että lomaraha maksetaan yrityksen normaalina palkanmaksupäivänä. Toinen vaihtoehto on se, että kaksi kolmasosaa maksetaan loman alkaessa ja yksi kolmasosa loman päättyessä, jolloin palkka tulee tilille tasaisemmin. Pääluottamusmiehen on varmistettava ennen sopimista, että sovittava malli on työntekijöiden tahdon mukainen ja että he hyväksyvät sen. Tarvittaessa töihin kutsuttavalle lomakorvaus maksetaan kuukausittain vuosilomalain ja tämän työehtosopimuksen mukaan. Tässäkin tapauksessa on mahdollista sopia paikallisesti lomarahan maksamisesta esimerkiksi niin, että kertyneet lomakorvaukset maksetaan kesälomakaudella yhdellä kertaa. PAMin tavoitteena on jatkossakin mahdollistaa edellä mainitun tyyppinen paikallinen sopiminen siten, että edunvalvonnan piirissä olevat työntekijät, luottamusmiehet ja pääluottamusmiehet pystyvät tekemään työntekijöiden tarpeen mukaisia paikallisia sopimuksia, joissa kyetään huomiomaan alan erityspiirteet sekä työntekijöiden oman alan ammattitaito ja muu osaaminen. Työehtosopimus toimii kuitenkin tällöinkin minimiehtoina työsuhteen osalta. pamplus 21 Luottamushenkilökoulutukset Luottamushenkilökoulutukset 26.8.–14.10.2015 Lue lisää: pam.fi/koulutus > Miten haet luottamushenkilökoulutukseen Valtakunnalliset koulutukset Luottamusmiesten peruskurssit Paikka 1. osa 2. osa haku päättyy Turku 6.–8.10. 4.–5.11. 1.9. Vantaa 13.–15.10. 18.–19.11. 8.9. Työsuojelun peruskurssit Paikka 1. osa 2. osa haku päättyy Turku 6.–8.10. 4.–5.11. 1.9. Vantaa 13.–15.10. 18.–19.11. 8.9 Luottamusmiesten jatkokurssi Paikka 1. osa 2. osa haku päättyy Hyvinkää 19.–23.10. 23.–27.11. 14.9. Työsuojelun jatkokurssi Paikka 1. osa 2. osa haku päättyy Kiljava 19.–23.10. 23.–27.11. 14.9. Ilmoittaudu Kiljavan kursseille aina kurssisihteerimme kautta, p. 020 774 2070. Tarvitsemme Kiljavan opiston kursseille myös varsinaisen kurssihakemuksen täytettynä. muuta Luottamushenkilöiden verkkoperehdytys Tutustu luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtäviin, oikeuksiin ja velvollisuuksiin perehdytysmateriaalin avulla osoitteessa verkossa liittokampus.fi. Kirjautuessasi käytä tunnuksia PAMLuottamusmies ja salasana: PAMLM2014 tai PAMTyösuojeluvaltuutettu ja salasana: PAMTSV2014. Työelämän verkko-opisto Työelämän verkko-opistossa www.tyoelamanverkko-opisto. fi voit helposti opiskella itsenäisesti monipuolisesti työelämään liittyviä asioita, esimerkiksi kursseilla Luottamushenkilö työpaikan kriisissä, Kirj oittamisen taito ja Yhteistoiminta. Työnohjaus Työnohjaus on tavoitteellista, luottamukseen perustuvaa työskentelyä koulutetun ohjaajan johdolla. Ohjauksessa tarkastellaan omaa työtä ja toimintatapoja, etsitään uutta näkökulmaa omaan työhön ja yhteisön kehittämiseen. PAMin tarjoama työnohjaus on jäsenillemme maksutonta. Ryhmät kokoontuvat 10 kertaa ja noin kerran kuussa, puolitoistatuntia aina kerralla. Alueelliset koulutukset Helsinki-Uusimaa Täydentävä koulutus Jos olet jo käynyt luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun peruskurssin, voit syventää ja päivittää osaamistasi täydennyskoulutuksessa Kiljavan opistolla. PAMin tilaamat kurssit vuonna 2015: Kurssi Ajankohta haku päättyy Haastavat vuorovaikutustilanteet 27.–29.10. 22.9. Työoikeuden täydennyskurssi 9.–13.11. 5.10. Kimppakurssit (yhdessä muutamien muiden liittojen kanssa): Kurssi Ajankohta Talouspolitiikan ABC - Talous tutuksi 23.–25.11. pamplus 22 Ilmoittaudu koulutuksiin jäsentunnuksillasi www.pam.fi, jäsenyysneuvonta 030 100 600 tai helsinki-uusimaa@pam.fi. Luottamushenkilöiden aamukatsaus 8.9. tiistai klo 10–12, Helsinki Sinä luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu, tule verkostoitumaan alueemme luottamushenkilöiden kanssa. Paneudumme aamun aikana ajankohtaisiin työmarkkina asioihin, keskustelemme päivänpolttavista kysymyksistä ja pohdimme niihin vastauksia. Tilaisuuksia emännöi aluepäällikkö Jaana Manninen. Paikka ilmoitetaan lähempänä ajankohtaa. Ilmoittautumiset viimeistään 1.9. Luottamushenkilöille virtaa syksyyn 3.–4.10. lauantai-sunnuntai klo 9.30–15, Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohja Viikonloppu on tarkoitettu alueemme luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille. Viikonlopun aikana hoidetaan Luottamushenkilökoulutukset sekä mieltä että kroppaa rehkimällä ja rentoutumalla hyvässä seurassa. Kurssi toteutetaan yhteistyössä TSL:n kanssa. Ilmoittautumiset viimeistään 10.9. Lounais-Suomi Ilmoittaudu koulutuksiin jäsentunnuksillasi www.pam.fi, jäsenyysneuvonta 030 100 600 tai turku@pam.fi tai pori@pam.fi. Virtaa luottamushenkilöiden jaksamiseen 24.–25.10. lauantai-sunnuntai klo 10–15, Naantalin kylpylä, Naantali Viikonloppu on tarkoitettu alueemme luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille, ei varatehtävässä olevalle. Viikonlopun aikana hoidetaan sekä mieltä että kroppaa rehkimällä ja rentoutumalla hyvässä seurassa. Kurssi toteutetaan yhteistyössä TSL:n kanssa. Ilmoittautumiset viimeistään 8.10. Luottamushenkilötapaamiset 22.9. tiistai klo 10–12, 20.10. tiistai klo 10–12 Turun ja Porin toimistoissa Päivä varmistetaan ja myös aihe ilmoitetaan noin viikkoa ennen tekstiviestillä. Häme-Pirkanmaa Ilmoittaudu koulutuksiin jäsentunnuksillasi www.pam.fi, jäsenyysneuvonta 030 100 600 tai tampere@pam.fi. Luottamushenkilötapaamiset, aiheena luottamushenkilövaalit 15.9. tiistaina klo 10–13, PAMin Tampereen toimisto 15.9. tiistaina klo 16.30–19.30, PAMin Tampereen toimisto Ilmoittautumiset viimeistään 8.9. Itä-Suomi Ilmoittaudu koulutuksiin jäsentunnuksillasi www.pam.fi, jäsenyysneuvonta 030 100 600 tai kuopio@pam.fi. Konkarikurssi 28.–29.10. keskiviikko-torstai, Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa Yhteiskurssi Keski-Suomen alueen kanssa. Kurssilla käsitellään uusia ja jo hyväksi koettuja toimintatapoja luottamustehtävissä. Sopimusasiantuntijan ohjauksessa sukelletaan pintaa syvemmälle ja käydään lävitse paikallisesti sovittuja neuvotteluja. Kurssi on tarkoitettu luottamustehtävistä jo kokemusta omaaville. Ilmoittautumiset viimeistään 2.10. Kaakkois-Suomi Ilmoittaudu koulutuksiin jäsentunnuksillasi www.pam.fi, jäsenyysneuvonta 030 100 600 tai lahti@pam.fi. Ay-aktiivin rooli työpaikalla 29.9. tiistai klo 17–20, PAMin toimisto, Lahti Kokoonnutaan yhteen miettimään mitä voitaisiin tehdä asioille jotka ”mättävät”, kuka toimii ja miten? Missä ovat tekijät ja tukijat? Onko sinulla viisasten kiveä? Kohderyhmänä ay-aktiivit. Ilmoittautumiset viimeistään 21.9. ”Tutkimukset ja tilastot – mainettaan viihdyttävämpiä” 26.10. maanantai klo 10–14.30, Sokos Hotel Vaakuna, Kouvola PAMin yhteiskuntapoliittisen yksikön päällikkö Antti Veirto avaa meille kiinnostavalla tavalla tutkimuksia, joista saamme paljon irti, kun suhtaudumme tutkimuksiin rennolla otteella. Rohkeasti mukaan tekemään PAMin tutkimuksista itselle oiva työkalu! Kohderyhmänä ay-aktiivit. Ilmoittautumiset viimeistään 6.10. Keski-Suomi Oulu-Lappi Ilmoittaudu koulutuksiin jäsentunnuksillasi www.pam.fi, jäsenyysneuvonta 030 100 600 tai jyvaskyla@pam.fi. Ilmoittaudu koulutuksiin jäsentunnuksillasi www.pam.fi, jäsenyysneuvonta 030 100 600 tai oulu-lappi.kurssisihteeri@pam.fi. Konkarikurssi 28.–29.10. keskiviikko-torstai, Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa Yhteiskurssi Itä-Suomen alueen kanssa. Kurssilla käsitellään uusia ja jo hyväksi koettuja toimintatapoja luottamustehtävissä. Sopimusasiantuntijan ohjauksessa sukelletaan pintaa syvemmälle ja käydään lävitse paikallisesti sovittuja neuvotteluja. Kurssi on tarkoitettu luottamustehtävistä kokemusta omaaville. Ilmoittautumiset viimeistään 2.10. TES-paja 17.10 lauantai, Hotel Santa Claus, Rovaniemi 24.10. lauantai, Scandic, Oulu Työehtosopimukset tutuksi! Työskentelemme työpajoissa sopimusaloittain ja käymme läpi työehtosopimuksien oleellisimpia määräyksiä. Kaikille yhteisenä osiona mm. vuosilomalaki. Koulutus on tarkoitettu alueemme perusjäsenille ja luottamushenkilöille. Ilmoittautumiset viimeistään 4.10. pamplus 23 Owen Jonesin mielestä mantra liian suuresta julkisesta sektorista on eliitin keino kahmia lisää valtaa. Hän puhui PAMin liittokokouksessa Helsingissä kesäkuun alussa. Surkuttelupolitiikasta toivon politiikkaan Leikkauksille on vaihtoehtoja. Owen Jones näkee idun muutokselle Kreikassa ja Espanjassa: kansalaiset, otka vaativat oikeuksiaan. Teksti Josetta Nousjoki Kuva Tero Leponiemi pamplus 24 Meillä ei ole enää varaa tähän. On pakko leikata. Vaihtoehtoja ei ole. Tämä mantra julkisten menojen ja hyvinvoinnin leikkaamisen välttämättömyydestä on kaikunut ympäri Eurooppaa jo pitkään. Uuden hallituksen myötä se soi entistä kovempaa myös Suomessa. Hallitusohjelmaan on kirjattu yhteensä 6,5 miljardin euron säästöt, sopeutukset ja veronkorotukset. Leikkausten odotetaan iskevän pahimmin heikoimmassa asemassa oleviin. Asiantuntija Tunnetun brittiläisen kolumnisti kirjailijan Owen Jonesin mukaan mantra liian suuresta julkisesta sektorista on harhaa. Se on eliitin keino kahmia itselleen yhä enemmän, sekä rahaa että valtaa. Viimeisin kurimus Euroopassa alkoi vuonna 2008, kun lainasotkuihinsa kaatumassa olevia pankkeja alettiin pelastaa julkisin varoin. – Rahamarkkinoiden kriisi muutettiin julkisen sektorin kriisiksi hyvin, hyvin ovelasti, Jones toteaa. nen rikkaimman britin varallisuus on tuplaantunut. Espanjan Podemos esikuvaksi Espanjalaiset ja kreikkalaiset ovat kärsineet leikkauspolitiikasta brittejäkin enemmän. Mutta siellä Jones näkee myös idun muutokselle: kansalaiset, jotka ovat nousseet vaatimaan oikeuksiaan. Jones ihailee tapaa, jolla kansanliikkeen tavoin toimiva Podemos-puolue on voittanut Espanjassa äänestäjät puolelleen ja sysännyt liikkeelle vastavoiman. Joustotyötä ja tuplavoittoja – On luonnollista, että muutos Jonesin mielestä talouskriisin varon alkanut (Euroopan) reunamaista, jolla on sekä kurjistettu työttömien jotka ovat kärsineet pahimmin taja pienituloisten asemaa että alettu louskriisistä ja leikkauspolitiikasta. karsia työntekijöiltä niitä etuja, joiKäynnissä on kapina vallalla olevia den puolesta edelliset sukupolvet talousleikkauksia vastaan. taistelivat vuosikymmeniä. BritanJones toivoo, että muun Euroopan niassa eliitti käytti taantumaa mahtyöväestö ottaisi oppia Podemoksesdollisuutena niin kutsutun flexiforta, jonka johtaja kehottaa kansaa uscen, joustotyöntekijöiden joukon komaan unelmiinsa. Toivottomuuden luomiseen. sijaan tarvitaan toivon politiikkaa: – Britanniassa epävarmojen työviestiä siitä, että nyt suhteiden ja nollasopimuskoettavat vääryydet ten määrä on räjähtänyt. ovat väliaikaisia ja Nollasopimuslaisilla ei ole varmuutta yhdestäkään työ- Tämä mantra nujerrettavissa. Suomalaisia amtunnista, ei eläkettä, ei sai- liian suuresrauslomaa puhumattakaan ta julkisesta mattiliittojen aktii veja Jones kehotäitiysvapaasta tai muista sektorista taa kampanjoimaan palkallisista vapaista. on harhaa. sellaisten asioiden Jonesin mukaan Britannia puolesta, jotka ovat on palannut aikaan, jonka silmiinpistäviä, tärkeitä itselle ja vepiti olla mennyttä: satamatyöläisten toavat kaikkiin suomalaisiin. Vaikka joka-aamuiseen marssiin telakoille Jones itse tunnustautuu vasemmistotyön toivossa. Nyt nuoret saavat aalaiseksi, puoluekannoilla ei ole hänen mukuudelta tekstiviestejä, joissa ilmielestään väliä, asiat ratkaisevat. Ja moitetaan, onko heille töitä vai ei. niiden levittämiseksi koko Euroopan Uusi konservatiivihallitus pyrkii laajuisesti on nykyisin käytössä hyvät siirtämään valtaa työpaikoilla yhä some-kanavat ja liikenneyhteydet. enemmän työnantajille. – Jos me yhdistämme voimamme, – Samaan aikaan kun palkat tippuvoimme rakentaa hyvin erilaisen Euvat ja työsuhteet osa-aikaistuvat eikä roopan. Euroopan, jonka perustana maalla tunnu enää olevan varaa ruokon työntekijöiden etu. � kia köyhimpiä kansalaisiaan, tuhan- nyt ○ Huhtikuun eduskuntavaalien seurauksena Suomeen saatiin keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen oikeistohallitus. Sosiaalidemokraatit ja vasemmistoliitto kärsivät ison vaalitappion ja ovat oppositiossa. ○ Britannian toukokuun vaaleissa työväenpuolue hävisi. Konservatiiveilla on parlamentissa enemmistö. ○ Euroopassa perinteiset työväenpuolueet ovat menettäneet asemia populistisille oikeistopuolueille. Kuka Owen Jones ○ Brittiläinen kolumnisti, kirjailija ja poliittinen kommentaattori. ○ Kirjat: The Establishment – And How They Get Away With It, 2014; Chavs: The Demonization of the Working Class, 2011 abc ○ Podemos (= Pystymme) on espanjalainen poliittinen puolue, joka perustettiin 2014. Eurovaaleissa 2014 se sai 5 paikkaa ja 8 prosenttia Espanjan äänistä. ○ Podemos ajaa suoraa demokratiaa, talousjärjestelmän demokratisoimista ja hyvinvointivaltion vahvistamista. ○ Puolueen johtaja, europarlamentaarikko Pablo Iglesias kehottaa espanjalaisia unelmoimaan ja ottamaan unelmansa vakavasti. ○ Podemos koostuu löyhästi organisoiduista paikallisryhmistä, eikä puolueella ole virallisia jäseniä. Tavoitteena on olla avoin, elävä ja muuttuva liike, johon kuka tahansa voi osallistua. pamplus 25 Pidemmästi Seksuaaliseen häirintään ei puututa kylliksi Melkein puolet pamilaisista naisista kohtaa työssään seksuaalista häirintää. Ongelma on vakava ja tavallinen, mutta vain harvassa työpaikassa on ohjeet siitä, miten menetellä häirintätilanteissa. Silloin puuttuu myös yhteisesti todettu nollatoleranssi. Teksti Jonna Söderqvist kuvitukset outi kainiemi M iltei puolet pamilaisista naisista ja noin joka kuudes mies on kokenut työpaikallaan seksuaalista häirintää asiakkaiden taholta. Tämä selviää PAMin alkukesällä julkaistusta kyselystä seksuaalisesta häirinnästä, johon vastasi 580 jäsentä. Ongelma on tullut esille monissa Pohjoismaiden ammattiliittojen jäsenkyselyissä, kertoo Pohjoismaisen marava-alan työntekijöiden unioni NU HRCT. Todennäköisimmin ahdistelluksi joutuu nuori naispuolinen baarityöntekijä ravintolassa, jossa on tarjolla alkoholia. Myös kerrossiivoojat tai siivoojat, tarjoilijat, vastaanotto- pamplus 26 virkailijat ja myyjät joutuvat ahdistelluksi työssä – baarityöntekijöistä jopa 80 %. – Häirintä on tavallisempaa paikoissa, joissa alkoholi on päätuote, HOK-Elannon ravintolapuolen pääluottamusmies Piia Kuusniemi toteaa. Sekä Kuusniemen että Royal Ravintoloiden pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Tapio Ojasen näkemyksen mukaan ravintolan taso vaikuttaa siihen, kuinka paljon häirintää esiintyy. Pam-lehti tutki hotellien ja siivousyritysten kerroshoitajien koettua seksuaalista häirintää muutama vuosi sitten. Joka viides kyselyyn vastannut kerroshoitaja kertoi kokeneensa esimerkiksi sanallista häirintää, kähmintää tai paljastelua. Tai sitä, että asiakas estää työntekijää lähtemästä huoneesta. Nollatoleranssi puuttuu PAMin tutkimuksen mukaan ohjeet siitä, miten menetellä häirintätapauksissa, oli vain 25 %:ssa yrityksistä. – On huolestuttavaa, että vastaajista suurin osa oli työpaikassa, jossa ei ole ohjeistettu, miten seksuaaliseen häirintään tulee puuttua. Silloin ei myöskään ole yhteisesti todettu sitä, että työpaikalla tulee olla nollatoleranssi muun muassa kiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän suhteen, sanoo PAMin työympäristöasiantuntija Seija Virta. Ohjeistuksella myönnettäisiin myös ongelman olemassaolo. Virran mielestä työntekijöiden ja työnantajan kanssa yhdessä laaditut ohjeet ovat hyvä keino puuttua seksuaaliseen Epätyypillisissä työsuhteissa olevat ovat ikään kuin vapaata riistaa. häirintään. Työnantajan on puututtava häirintään ja estettävä se, mutta ohjeita häirinnän varalta ei laissa vaadita. Ohjeiden laatiminen on työnantajan vastuulla, mutta luottamushenkilöt voivat vaatia niiden laatimista. HOK-Elannossa, Royal Ravintoloissa ja myös Scandic Hotelsissa ohjeistus on. Scandic Hotelsin pääluottamusmies Timo Neuvonen sanoo, että Scandicissa käydään läpi jo perehdytyksessä, miten menetellä häirintätapauksissa. Royal Ravintoloissa taas on julisteita seinällä, miten menetellä, jos työntekijää häiritään tai ahdistellaan. Tapio Ojasen mielestä ohjeistus häirinnän varalta on oltava siinä missä vaikka sähköjohtoja koskevat turvallisuusohjeet. Jo se on turvallisuusriski, että työntekijä joutuu pelkäämään. Se heikentää työhyvinvointia. Ekstrat kärsivät kokoaikaisia useammin häirinnästä Osa-aikaiset tai ekstrat kokevat enemmän ahdistelua ja häirintää työssään kuin kokoaikaiset sekä asiakkaiden että työkavereiden taholta. Asiakkaat olivat häirinneet noin kolmasosaa ko- koaikaisista, mutta noin puolta osa-aikaisista ja ekstroista. – Työsuhteiden epävarmuus näkyy tässäkin. Epätyypillisissä työsuhteissa olevat ovat ikään kuin vapaata riistaa, Virta toteaa. Sen lisäksi, että epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevät naiset joutuvat useimmin ahdistelluiksi, he myös harvemmin pyytävät häiriköivää asiakasta lopettamaan. Kun 42 % kokoaikaisista huomauttaa huonosta käytöksestä, vain 26 % osa-aikaisista tai määräaikaista tekee samoin. Se ei yllätä luottamushenkilöitä: Osa-aikaiset eivät valita, koska he pelkäävät tuntien menettämistä. – Valittamisen sijaan he vain lakkaavat käymässä töissä sellaisissa paikoissa, joissa he eivät viihdy, Kuusniemi kertoo. Ilmiö on sama Ruotsissa, ilmenee Ruotsin ammattiliittojen keskusjärjestön LO:n tämän vuoden tasa-arvobarometrista. – Totta kai he uskaltaisivat sanoa vastaan, jos heillä olisi varma työsuhde, LO:n puheenjohtaja Karl-Petter Thorwaldsson totesi Arbetet-lehdelle keväällä. Esimiehelle ei kerrota ongelmista Alle puolet työntekijöistä, 40 %, ilmoittaa esimiehelleen häirinnästä. Tavallisin syy ilmoittamatta jättämiseen on se, ettei työntekijä ollut kokenut häirintää loukkaavana. Tämä ihmetyttää Virtaa. – Ajatellaanko niin, että seksuaalinen häirintä kuuluu palvelualoille ikään kuin luontaisetuna? Jatkuu seuraavalla sivulla ⊲ pamplus 27 Pidemmästi Sen sijaan melkein 70 % vastaajista kertoi, että he puhuvat kokemuksistaan työkavereiden kesken. Jos työntekijä ilmoitti esimiehelleen asiakkaan ahdistelusta, esimies puuttui tilanteeseen vain neljänneksessä tapauksista. – Voisiko tästä tehdä sellaisen johtopäätöksen, että niissä paikoissa, joissa on ohjeistus, myös puututaan häirintään? Virta pohtii. Jos työntekijä kertoo häirinnästä esimiehelleen, hänen on lain mukaan puututtava häirintään. Jos hän ei puutu, se on syrjintää ja juridisesti rangaistavampaa. PAMin työympäristöasiantuntija Seija Virta muistuttaa, että seksuaaliseen häirintään liittyy usein häpeä. Sen takia moni voi jättää kertomatta kokemuksistaan. Esimiehellä on keinoja puuttua Jos työkaveri on ahdistelija, työnan- pamplus 28 taja voi antaa hänelle huomautuksen, varoituksen tai viime kädessä irtisanoa hänet. Tilanne on hankalampi, jos kyseessä on asiakas. Esimies voi pyytää asiakasta lopettamaan huonon käytöksensä tai poistaa hänet paikalta. HOK-Elannossa, Royal Ravintoloissa ja myös Scandic Hotelsissa on tiukka nollatoleranssi seksuaaliseen häirintään – tulipa se sitten asiakkaalta tai työkaverilta. – Työtoverin ahdistelusta voi saada kirjallisen varoituksen, Royal Ravintoloiden Ojanen sanoo. Asiakkaalle voidaan Ojasen mukaan antaa myös porttikielto. Moni hotelli mainostaa ympäristöystävällisyyttään. PAMin työympäristöaasiantuntija Seija Virta vinkkaa, että samalla tavalla ravintola, hotelli tai kauppa voisi julistautua asiallisen käytöksen alueeksi. Virta toivoo, että työehtosopimuksiin saataisiin pykälä häirinnän torjumiseksi. Onhan kaupan, maravan ja kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksissa sitova pykälä väkivallan uhan vähentämisestä ja torjumisesta. Maravan työehtosopimuksessa taas on ohjaava pykälä työhyvinvoinnin edistämisestä. Häirinnän aiheuttamista kuluista ei tiedetä Ei ole tietoa siitä, paljonko sairauspoissaoloja tai kustannuksia seksuaalinen häirintä mahdollisesti aiheuttaa. Norjan seksuaalisen häirinnän tutkimuksessa 5 % kyselyyn vastanneista kertoi, että he ovat jääneet pois työstä seksuaaliseen häirinnän takia. Etenkin marava-alalla voidaan helposti ajatella, että seksuaalinen häirintä kuuluu alan luonteeseen ja se on vain kestettävä, jos alalla haluaa olla. – Tästä olen täysin eri mieltä. Missään ammatissa ei pidä sietää seksuaalista häirintää missään muodossa, Virta sivaltaa. Virran mielestä ahdistelu mitätöidään ilmiönä Suomessa. Hän näkee, että yksi syy siihen voi olla virheellinen kuvitelma sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisesta. – Seksuaalista häirintää väheksytään helposti, jolloin sitä ei uskalleta tuoda esiin. Jos siitä puhuu, voi leimautua tiukkapipoksi tai huumorintajuttomaksi, Virta harmittelee. Suomessa on vähän tietoa seksuaalisesta häirinnästä työelämässä. Sen takia ei tiedetä, onko se lisääntynyt tai vähentynyt. PAM ei ole aiemmin tehnyt vastaavaa tutkimusta. PAMin muissa tutkimuksissa ja Työterveyslaitoksen tutkimuksessa on käynyt ilmi, että asiakkaiden suullinen uhkailu ja sanallinen väkivalta on lisääntynyt pamilaisilla aloilla muutaman viime vuoden aikana. Mutta luottamushenkilöiden näkemyksen mukaan ravintola-ala on siistiytynyt viime vuosina. Kuusniemen mukaan häirintä nähtiin aiemmin hyväksyttynä, kun siihen nykyään puututaan. – Työsuojelu on kehittynyt ja tietoisuus kasvanut, Tapio Ojanen sanoo. � Artikkeli on koottu Pam-lehdessä julkaistujen artikkelien perusteella. Sitä varten on myös haastateltu PAMin työympäristöasiantuntija Seija Virtaa. Pamilaisten kokema seksuaalinen häirintä fakta ”Voinko maksaa luonnossa?’ ja sitten liikutteli lanteitaan minua kohti. Onneksi oli kassapöytä välissä.” ”Asiakkaiden taholta 'kahvittelukutsuja' yms. sekä asiakkaiden että työtoverien taholta pepulle taputtelua.” Miten kitketään seksuaalinen häirintä työpaikoilta? Naismyyjä Kiinteistöpalveluala, nainen ”Hyllytin tuotteita alahyllylle kumartuneena. Ohikulkeva asiakas tarrasi takamukseeni kiinni...” ”Paljon kysellään olenko naimisissa, mitä teen työvuoron jälkeen, hipelöintiä pöydässä kun hoidan tilausta tai muuten vain kommentteja ulkonäöstä.” Naismyyjä ”…heitti kommentteja naisten ulkonäöstä… huoritteli ja taputteli perseelle.” Nainen, turvallisuusala ”Asiakkaiden vitsit ja vihjailut ja kliseiden viljely siitä, että kaikki miespuoliset kampaajat olisivat homoja.” Mies, parturi-kampaaja ”…leikkauksen aikana yritti koko ajan painaa päätään taaksepäin minua vasten..” Nainen, parturi-kampaaja ”Humalaiset miesasiakkaat kommentoivat silloin tällöin takapuoltani.. Monesti kaupan päälle pyydetään suukkoa tai 'yötä kanssasi'.” Nainen, ravintolatarjoilija Nainen, tarjoilija Kommentit ovat PAMin seksuaalisen häirinnän kyselyn avoimista vastauksista kysymykseen: Voitko kertoa esimerkin tilanteesta, jossa olet kokenut seksuaalista häirintää?. Työnantaja: ○ on velvollinen estämään ja puuttumaan seksuaaliseen häirintään heti, kun on tullut tieto siitä. ○ jos työnantaja ei puutu ahdisteluun, se nähdään seksuaalisena syrjintänä. Siitä voidaan tuomita sakkoja tai enintään 6 kuukautta vankeutta. ○ vastaa ohjeiden laatimisesta häirinnän varalta. Luottamusmies: ○ on valppaana häirinnän suhteen, ja tiedostaa, ettei siitä aina kerrota. ○ vaatii ohjeiden tekemistä häirinnän varalta. ○ seuraa, että työnantaja puuttuu häirintään ja toimii sovitun mukaisesti. Näillä eväin aktiivit kertovat, mistä he saavat energiaa arkeen. Kuka Marcus Krogell Asuu: Sipoossa, Söderkullassa Ikä: 39 Tehtävä: IKEA Suomen pääluottamusmies Perhe: Vaimo, tyttäret Olivia, 9 ja Silje, 6 Harrastukset: Uinti ja ristikoiden ratkominen Ajatukset lentoon teksti Jonna Söderqvist Kuva Pekka Sipola Frisbeegolf Se on se hetki, jolloin ei tarvitse miettiä mitään muuta. Kun tulen heittopaikalle, en mieti kielilisäasioita tai irtisanomisia. Mietin heittoa, otetta ja sitä, kaarranko puun vasemmalta vai oikealta puolelta. Heiton jälkeen pohdin, miten se meni, ja mitä olisi voinut tehdä toisin. Kun etenen radalla, ihailen samalla metsässä hyppelehtiviä eläimiä. Useimmiten käyn heittämässä frisbeegolfia viikonloppuaamuisin. Nautin rauhasta. Enimmäkseen käyn heittämässä yksin, koska saan olla itsekseni omien ajatusteni kanssa. 9-vuotias tyttäreni rakastaa frisbeegolfia, ja käymme aina välillä heittämässä yhdessä. Radalla tulee juteltua ja vietettyä aikaa eri tavalla kuin kotona, koska radalla ei ole muita häiriötekijöitä. Frisbeegolfin myötä olen tutustunut uusiin ihmisiin. Olin koulutuksessa Kiljavalla, ja siellä pari muutakin tyyppiä tykkäsi frisbeegolfista. Kävimme yhdessä heittämässä koko viikon, ja samalla tuli juteltua niitä näitä. Työmatkalla Kuopiossa kysyin Ikean ruokalassa, harrastaako joku frisbeegolfia. Illalla lähdimme yhdessä heittämään. Kiekot kulkevat aina mukana. Talon remppaaminen Ostimme vaimoni kanssa 10 vuotta sitten suvun vanhan hirsitalon. Minulla ei ollut kokemusta talon rakentamisesta. Alussa halusimme rempata kaiken saman tien. Huomasimme kuitenkin, että talon kanssa pitää elää vähän aikaa ennen kuin sitä oppii tuntemaan. Olemme edenneet huone kerrallaan. Haluamme kunnioittaa talon henkeä. Talo tuntuu omalta ja siihen syntyy tunneside, kun näkee oman käden jäljen. Seuraavaksi remppaamme keittiön. pamplus 30 Seuraavassa numerossa Anna palautetta Mikä juttu oli mielestäsi mielenkiintoisin? Mistä aiheista haluaisit lukea enemmän, mikä taas ei kiinnosta? Onko sinulla juttuideoita? PAMplus-lehden tekijät ottavat mielellään vastaan palautetta. Lähetä palaute osoitteeseen pamplus@pam.fi, ja viestin otsikoksi Lehden palaute. Palautteen elokuun numerosta pitää olla perillä viimeistään maanantaina 21. syyskuuta. Voit myös lähettää palautetta postitse osoitteeseen PAMplus-lehti, PL 54, 00531 Helsinki. Palaute saatetaan julkaista lehdessä. Vaikka kirjoitat nimimerkillä, liitä kirjoitukseen yhteystietosi, jotta osallistut palkintoarvontaan. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 4 leffalippua. PAMplus-lehden toukokuun numeron kiintoisin artikkeli oli ”Ei munaa, vaan päätä”. Vaikka olenkin työsuojeluvaltuutettu minusta tuntuu että ”Ei munaa, vaan päätä” -artikkeli pätee hyvin myös työsuojelupuoleen. Meillä ei valitettavasti ole luottamusmiestä ja joudun yksin hoitamaan työpaikassani työntekijöiden edunvalvontaa. Nimim. Väsynyt työsuojelu valtuutettu PAMplus-lehden ilmestymisaikataulu: LOKA14.10. JOULU9.12. Se on aika raskasta koska työnantaja ei ota työsuojelua ja työturvallisuutta kovin vakavasti ja minusta tuntuu että olen ajautunut siihen ”vaikean akan” –rooliin. En myöskään saa työntekijöiltä tukea koska äänekkäimmät omien etujensa puolesta puhujat ovat miehiä. Naiset taas liian usein jäävät hiljaa eivätkä uskalla valittaa. Järkyttävää huomata kuinka epätasa-arvoisessa asemassa työntekijät ovat, jos etuja saavat vain ne, jotka niitä äänekkäimmin vaativat. Anna palautetta, voit voittaa leffaliput. Aluetoimistot Mielenkiintoisinta antia lehdessä on aina meidän tavallisten työläisten esittelyt. Lisää näitä! Ja ammattiosastoista/heidän toiminnastaan voisi olla juttua. Palvelunumerot Helsinki-Uusimaa Siltasaarenkatu 6, 4. krs PL 54, 00531 Helsinki helsinki-uusimaa@pam.fi Lahti Rautatienkatu 21 B, 3. krs 15110 Lahti lahti@pam.fi Tampere Aleksis Kiven k. 18 B, 3. krs 33210 Tampere tampere@pam.fi Jyväskylä * Kalevankatu 4, 2. krs 40100 Jyväskylä jyvaskyla@pam.fi Oulu Uusikatu 22 90100 Oulu oulu@pam.fi Turku Yliopistonkatu 33 G, 4. krs 20100 Turku turku@pam.fi Kouvola * Urheilijankuja 6 45100 Kouvola kouvola@pam.fi Pori * Isolinnankatu 24, 3. krs 28100 Pori pori@pam.fi Vaasa Pitkäkatu 38 C 65100 Vaasa vaasa@pam.fi Kuopio Ajurinkatu 29 70110 Kuopio kuopio@pam.fi Rovaniemi * Rovakatu 8 96100 Rovaniemi rovaniemi@pam.fi Keskustoimisto Paasivuorenkatu 4–6 A PL 54, 00531 Helsinki pam@pam.fi Joensuu Kauppakatu 17 B, 3. krs 80100 Joensuu Avoinna: ma 9–12 ja 13–16 Kokkola Kauppatori 2, 2. krs 67100 Kokkola Avoinna: ma 9–12 ja 13–16 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Liittymiseen, PAMin jäsenyyteen, jäsenmaksuihin sekä jäsenetuihin liittyvät asiat. Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Palkkaan, työaikoihin, lomiin ja irtisanomisiin liittyvät asiat. Työttömyysturva 020 690 211 Työttömyyteen ja työttömyyspäivärahaan liittyvät asiat. Vaihde 020 774 002 Avoinna ma–pe klo 9–16 * avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–16 Päivystystoimistot Hämeenlinna Turuntie 9 as. 2 13130 Hämeenlinna Avoinna: ti, pe 9–14 tampere@pam.fi pamplus 31 Tee porukastasi vahvempi. Luottamusmiesvaalit | Työsuojeluvaalit | www.luottamusta.fi
© Copyright 2024