Abstraktit
Ville Pietiläinen & Ilkka Salmi Lapin yliopisto, PL 122, 96101 ROVANIEMI etunimi.sukunimi@ulapland.fi Positive leadership discourse as situated symbolic action In this study, we propose that a three dimensional discursive approach is essential to capturing organizational leadership as holistic and complex phenomenon. Specifically, we will focus on the tricky concept of positive leadership which has gained momentum, but received also criticism, in the scientific community and beyond. The study examines data on administrators’ positive leadership discourse in the provincial health care consortiums of Lapland and Oulu. The University of Lapland collaborates with these healthcare consortiums and their administrators within the Humanly Effective Leadership research project. 62 (24 %) administrators participated in the study. The data was gathered during four focus group interviews dedicated to administrators in May 2015. The theme – positive leadership – emerged from the project’s previous focus group interviews. The authors of the study served in an action research role. In the first level of analysis, discourse within the focus groups was analyzed as actions. The interest lied in the administrators’ orientation toward the positive leadership dialogue. Any expressions of positive leadership and arguments for it was separated from the dialogue. In the second level of analysis, positive leadership expressions and arguments were set in their context. The analysis endeavored to describe the history of leadership discourse in the health care consortiums. In addition, the analysis intended to specify the positions and roles of administrators in the consortiums. The third level of analysis looked behind the scene. It sought to reveal the tensions and possible background power struggles in positive leadership discourse. In this analysis, contradictory expressions and arguments for positive leadership were separated, compared and interpreted. Attention was also paid to the frequency and popularity of certain expressions and arguments. In conclusion, we propose that to capture complex phenomenon, such as positive leadership, in an organizational context, three dimensional discursive approach serves as an appropriate methodological approach. Työryhmä 3. Hallinnon tutkimuksen metodologiat, menetelmät ja tekniikat Tapaustutkimus työorganisaation tutkimuksessa Kirsti Kujanpää, TtM Helsingin yliopisto, hallinnon ja organisaatioiden jatko-opiskelija Tutkimus kohdistuu monikulttuuristuvan työyhteisön henkilöstövoimavarojen johtamiseen ja henkilöstön työhyvinvointiin. Tutkimuksessa käsitellään työllistymisen jälkeisiä tapahtumia, maahanmuuttajien työyhteisöön integroitumista, valtaväestön sopeutumista ja organisaatioiden ja työyhteisöjen johtamisen merkitystä työhyvinvoinnin näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten moninaistuvia henkilöstöresursseja johdetaan, millaista johtamista maahanmuuttajien integrointi edellyttää, miten heidän osaamistaan voidaan hyödyntää organisaatiossa ja mitä tukitoimia kantaväestön ja maahanmuuttajien molemminpuolinen sopeutuminen tarvitsee. Tutkimus tuottaa teoreettista ja käytännöllistä tietoa henkilöstövoimavarojen johtamisesta, etnisesti monimuotoisen työyhteisöstä ja henkilöstön työhyvinvoinnista sekä näiden välisistä yhteyksistä. Tutkimus on tapaustutkimus suomalaisessa, kunnallisessa palvelualan liikelaitoksessa, jossa maahanmuuttajat ovat kasvava työntekijäryhmä. Henkilöstövoimavarojen johtamista tarkastellaan monikulttuurisen työyhteisön ja työhyvinvoinnin edistämisen ja johtamisen näkökulmasta sekä henkilöstövoimavarojen johtamisen teorioilla. Tapaustutkimus toimii tässä tutkimusstrategiana. Se soveltuu monimutkaisten ja pitkäaikaisten ilmiöiden selvittämiseen, joita tutkimuksen pääteemat edustavat. Se tutkii ympäristöönsä yhteydessä olevaa, todellisessa elämässä ja ajassa olevaa ilmiötä. Tapaustutkimus selittää ilmiötä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti määrätyn historiallisen ajanjakson aikana. Tapaustutkimuksessa ilmiötä pyritään ymmärtämään syvällisesti ja siksi tietoa kerättiin monipuolisesti ja useita metodeja käyttäen. Tutkimuskohdetta tarkasteltiin eri suunnista kattavan kuvan saamiseksi yhdistämällä laadullinen ja määrällinen tutkimusote triangulaation periaatteita noudattaen. Triangulaatiolla tavoiteltiin tutkimuksen validiteetin lisäämistä. Kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusta käytettiin toisiaan täydentävinä suuntauksina laadullisen tutkimuksen ollessa kuitenkin painotettuna. Aineiston keruussa käytettiin aineistotriangulaatiota, yhdistämällä tutkimuksessa erilaisia aineistoja, haastatteluja, kyselyjä ja asiakirjoja sekä menetelmätriangulaatiota, tarkastelemalla tutkimuskohdetta useilla eri tutkimusmenetelmillä. Tapaustutkimus tuottaa runsaan aineiston. Aineiston analyysi ja tutkimuksen koossa pitäminen ovat sen haasteita. Työryhmässä on tarkoitus pohtia näitä tekijöitä. Hallinnon tutkimuksen päivät 2015 KTT Terhi Tevameri & prof. KTT, HTT Tomi J. Kallio terhi.tevameri@utu.fi tomi.kallio@utu.fi Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Johtaminen ja organisointi Hoitajan organisatorisen roolin tutkimus ammattilehtikirjoitusten pohjalta – menetelmänä diskurssi- vai sisällönanalyysi? Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella sairaanhoitajan moninaista roolia organisaatiossa. Organisatorinen rooli tarkoittaa tutkimuksessa muodollista ja epämuodollista, hoitajan käyttäytymisodotuksiin kytkeytyvää, roolia. Hoitajan roolia on tutkittu varsin vähän verrattuna esimerkiksi lääkärin rooliin. Vaikka sairaanhoitajan yleiset, muodolliset tehtäväalueet onkin hyvin tuotu esiin, niitä ei ole käsitelty epämuodollisempien käyttäytymisodotusten yhteydessä, jotka kuitenkin yhdessä muodollisten tehtäväalueiden kanssa muodostavat hoitajan roolin kokonaisuuden. Lisäksi sairaanhoitajan hoitajan rooli on ilmiö, joka on viime vuosina myös muuttunut ja saanut uusia piirteitä. Tutkimuksen kiinnostuksen kohteena on organisatorinen rooli sairaanhoitajan perustyössä, eikä tutkimuksessa siten keskitytä hoitajan rooliin esimerkiksi vaikuttajana tai tutkijana organisaation ulkopuolella. Tutkimusaineisto koostuu Sairaanhoitaja -lehden artikkeleista, joita on kerätty 1.1.2014 – 30.6.2015 väliseltä ajalta. Analysoitavia artikkeleita on tähän mennessä kertynyt yhteensä 137 kappaletta, kun valtaosa aineistosta on jo kerätty. Sairaanhoitaja -lehti on hoitajille suunnattu ammattilehti, jossa hoitajiin ja heidän työhönsä liittyviä teemoja tarkastellaan ajankohtaisesti ja monipuolisesti. Täten aineisto soveltuu hyvin tutkimuksen teemaan. On kuitenkin syytä tarkemmin pohtia sitä, millainen aineiston analyysimenetelmä soveltuu hoitajan organisatorisen roolin tutkimukseen. Tässä yhteydessä verrataan diskurssianalyysiä ja sisällönanalyysiä menetelminä, joita molempia on käytetty erilaisten roolien tutkimuksessa. Diskurssianalyysi tuottaa tietoa esimerkiksi siitä, miten hoitajan roolista puhutaan tai millaisia odotuksia ja merkityksiä hoitajan roolille asetetaan ammattilehdessä. Toisaalta, mikäli tutkimuksen erityisenä fokuksena on se, millaisia rooleja sairaanhoitajilla on organisatorisessa kontekstissa, soveltuu laadullinen sisällönanalyysi analyysitavaksi ehkäpä paremmin. Hoitajan rooli ilmenee aineistossa sekä suorasti että välillisesti. Pääosin hoitajan roolin tunnistaminen erityisesti epämuodollisen roolin osalta edellyttää tulkintaa, joten laadullinen sisällönanalyysi keskittyisi piileviin teemoihin ja diskurssianalyysi esiin nouseviin diskursseihin. Molemmat menetelmät – diskurssianalyysi ja sisällönanalyysi − siis soveltuvat tutkimusasetelmaan, mutta tuottavat toisaalta erilaista tutkimustietoa hoitajan organisatorisesta roolista. Matti Nelimarkka Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT, Aalto-yliopisto & Helsingin yliopisto matti.nelimarkka@hiit.fi Mari Marttila Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT, Aalto-yliopisto mari.marttila@hiit.fi Laskennallinen lähestysmistapa vaikutuksen analyysiin Viimeaikainen yhteiskuntatieteellinen tutkimus on kokeillut laskennallisten lähestymistapojen soveltuvuutta tutkimusmenetelmänä (esim. Burcher et al. 2015, Levy & Franklin 2013). Laskennalliset menetelmät tarjoavat mahdollisuuksia aiempaa laajempien tutkimusaineistojen käsittelyyn. Haasteet liittymät menetelmien luotettavuuteen ja validiteetin kysymyksiin (Grimmer & Stewart 2013). Laajojen tutkimusaineistojen avullavoidaan vastata uudenlaisiin kysymyksiin. Eräs kansainvälisesti mielenkiintoista herättänyt teema on poliittisen ohjauksen ja vaikutus ilmentyminen poliittisissa ohjelmissa (katso Smith et al. 2014, Li et al. 2014). Esittelemme tähän teemaan liittyviä aikaisia menetelmäpohdintoja liittyen edit distance - algoritmin soveltuvuudesta analyysissä. Esimerkinomaisesti, arvioimme puolueiden eduskuntavaaliohjelmat vaikutusta hallitusohjelmaan kevään 2015 eduskuntavaalien kohdalla. Tällä tavoin keskustelemme laskennallisten menetelmien eduista ja haitoista käytännön kautta. Samaa menetelmää voidaan myöhemmin käyttää arvioidessa etujärjestöjen vaikutusta poliittisiin ohjelmiin sekä poliittisten ohjelmien vaikusta hallinnon päätöksiin. Burscher, B., R. Vliegenthart, andC. H. De Vreese. 2015. “Using Supervised Machine Learning to Code Policy Issues: Can Classifiers Generalize across Contexts?” The ANNALS of the American Academy of Political and Social Science 659 (1): 122–131. Grimmer, Justin, and Brandon M. Stewart. 2013. “Text as Data: The Promise and Pitfalls of Automatic Content Analysis Methods for Political Texts.” Political Analysis 21: 267–297. Levy, K. E. C., and M. Franklin. 2013. “Driving Regulation: Using Topic Models to Examine Political Contention in the U.S. Trucking Industry.” Social Science Computer Review 32 (December 2): 182–194. Li, William P., David Larochelle, and Andrew W. Lo. "Estimating Policy Trajectories During the Financial Crisis." NLP Unshared Task in PoliInformatics (2014). Smith, D. A., Cordell, R., Dillon, E. M., Stramp, N., & Wilkerson, J. (2014, September). Detecting and modeling local text reuse. In Proceedings of the 14th ACM/IEEE-CS Joint Conference on Digital Libraries (pp. 183-192). IEEE Press. Hallinnon Tutkimuksen Päivät 26.- 27.11.2015, Tampereen yliopisto Työryhmä 3, Hallinnon tutkimuksen metodologiat, menetelmät ja tekniikat. Alkumietteitä väitöskirjatyöhön (Väitöskirjatutkimuksessa hyödynnän lisensiaattitutkielmaa soveltuvin osin). Kaija Möttö Älykkään toiminnan mahdollisuudet ja esteet matriisiorganisaatiomallissa? Case- Liikenteen turvallisuusvirasto Johdanto Liikenteen turvallisuusvirastossa on siirrytty linjaorganisaatiosta matriisiorganisaatiomalliin keväällä 2015. ”Muutos liikkeessä” eli muutos on jatkuva prosessi ja tästä johtaen, muutosta on tutkittu hyvinkin laajasti niin kansainvälisessä kuin kotimaisessa tieteellisessä tutkimuksessa. Nyt mietin sitä, että muutosta pitäisi tutkia uudesta näkökulmasta – ei vain ”kerrata vanhoja”. Muutos liikkeessä, vaikuttaa yrityksen, viraston organisaatiorakenteisiin, asiantuntijatasoihin /-vaatimuksiin sekä asiakasnäkökulmaan, sillä asiakas- ja sidosryhmissäkin tapahtuu muutosta esim. asiakassuhteissa tai asiakastarpeissa. Trafi muutoksessa: Tavoitteet ja tehtävät liittyvät yhteiskuntataloudellisen tai sosiaalisen hyvinvoinnin lisäämiseen taikka muunlaisen lisäarvon tuottamiseen yhteiskunnan eri toimintojen alalla. Jatkuva johdon ohjausvelvoite mitä suuremmassa määrin liittyy vastuullisen johtamisen ulottuvuuksiin ja jatkuvan muutoksen tarpeeseen, kuten OECD (2010) toteaa. Mitä sitten vastuullinen johtaminen tarkoittaa 1) toiminnan näkökulmasta, 2) henkilöstön näkökulmasta, ottaen huomioon eri liikennemuodot ja tilivelvollisuudet, LVM, KV, EU ja sidosryhmät. Osaamista tulisi hyödyntää ylirajojen / liikennemuotojen, jne. Muutos sisältää myös työnjako kysymyksen, onko siinä onnistuttu (Trafi)? Älykkyyden polku matriisiorganisaatiomallin avulla Matriisiorganisaation mallissa pyritään yhdistämään eri organisaatiomalleja (linja-ja divisioonaorganisaatiomallit). Matriisiorganisaatiomallissa kullakin yksittäisellä työntekijällä on kaksi esimiestä, joista toinen tarkastelee aktiviteetteja, kuten tuotteen tai palvelun sekä asiakkaan näkökulmasta ja toinen funktionaalisen erityisosaamisen näkökulmasta. Matriisiorganisaation tunnuspiirteisiin liittyy moninkertainen raportointi. Matriisin motiivit Matriisiorganisaatio voidaan nähdä organisaatiorajoja madaltavana organisaationa, jossa tehokas työskentely erilaisilla rajapinnoilla on erilaisin työkaluin ja työtavoin mahdollista. Matriisin ulottuvuuksien leikkauskohdissa on pakko käydä dialogia, joka voi edistää yhteisymmärrystä yli organisaation sisäisten rajojen. Joidenkin tutkijoiden näkemyksen mukaan matriisi on pääasiassa yhteistyöhön perustuva organisaatiomuoto. Älykkään johtamisen sudenkuoppia - matriisiorganisaatiossa 1 - kokeneiden johtajien on vaikea muuttaa johtamistyyliään organisaatiokulttuurin ja johtajuusidentiteetin merkitys matriisiorganisaatiomuutoksessa – jaettu johtajuus Dialogisuus organisaatiomuutoksessa - dialogisuus keskustelumuotona (reflektoivaa puhetta) - dialogisuus työyhteisössä (jokainen on halukas kehittämään itseään) - dialogisuus johtamisessa (vuorovaikutus, luottamus, motivaatio). Kvalitatiivinen tapaustutkimus Tutkimusta voidaan pitää pitkittäisenä tapaustutkimuksena, jossa pääasiassa sovelletaan kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimusajankohta asemoituu vuosiin 2014 (toimintokohtainen linjaorganisaatioaika) sekä alkaen 4/2015 matriisiorganisaatiomuutoksen aikaan. Tutkimus on ikään kuin jatkumoa lisensiaattitutkimukselleni, jossa käsittelin Liikennehallinnon virastouudistusta laajasti moninaisten muutosulottuvuuksien näkökulmasta. Lähteitä: Luoma, M. (2009). Boundaryless Work An Explorative Case Study on the Nature of Boundaries and Boundary in Rapidly Changing Research & Development Work. Acta Universitatis Tamperensis, 1401 Tampere University Press, Tampere 2009. Lämsä, A-M. & Hautala, T.(2005). Organisaatiokäyttäytymisen perusteet. Helsinki: Edita Prima Oy. OECD 2010. OECD Public Governance Reviews, Finland, Working Together to Sustain Success, Assennment and Recommendations. OECD 2010. Pakarinen, M. (2015). Matriisimaisen toimintatavan käyttöönotto kuntaorganisaatiossa – tapaustutkimuksena Turun kaupunki. Hallinnon Tutkimus 34 (2), 103-122, 2015. Stenvall, J. & Majoinen, K. & Syväjärvi, A. & Vakkala, H. & Selin, A. (2009. ”Mees romppeines siihen” Henkilöstövoimavarojen hallinta ja muutoksen johtaminen kuntafuusiossa. Acta-tutkimussarja nro 191. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. Stenvall, J. & Virtanen, P. (2014). Älykäs julkinen organisaatio. Tietosanoma Helsinki. Syvänen, S. & Kasvio, A. & Loppela, K. & Lundell, S. & Tappura, S. & Tikkamäki, K. (2012) Dialoginen johtaminen innovatiivisuuden tekijänä. Tutkimusohjelman teoreettiset lähtökohdat, tutkimuskysymykset ja toteutus. Työterveyslaitos Printsevice Oy, Hensinki Tevameri, T. (2006). Matriisiorganisaatiorakenne ja johtamisen haasteet terveydenhuollon organisaatiossa. Pori: Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö. Varis, K. (2012). Organisaatiokulttuurin ja johtajuusidentiteetin merkitys matriisiorganisaatiomuutoksessa. Case – tutkimus. Jyväskylä Studies in Business and Economics nro 116. Virtainlahti, S. (2011). Hiljainen tietämys ja aineeton pääoma organisaation voimavarana. Teoksessa: Puusa, A. & Reijonen, H. (toim.)(2011). Aineeton pääoma organisaation voimavarana, UNIpress 2011, 40-42. 2 Pia Bäcklund Tampereen yliopisto pia.backlund@uta.fi Anna-Kaisa Kuusisto-Arponen Tampereen yliopisto Anna-kaisa.kuusisto@uta.fi Juho Luukkonen Oulun yliopisto juho.luukkonen@oulu.fi Koettu paikka ja kokemuksellinen tieto käsitteellisinä työkaluina julkishallinnon toiminnan tutkimisessa Pohdimme esitelmässämme konkreettisten esimerkkien kautta humanistisen maantieteen fenomenologis-eksistentiaaliseen perinteeseen nojautuvien kokemuksellisen paikan ja kokemuksellisen tiedon käsitteiden hyödyllisyyttä julkishallinnon rationaliteettien tutkimisessa toimijoiden omasta näkökulmasta. Kokemuksellisen paikan käsitteellä viittaamme todellisuuden rakentumiseen elettynä ja koettuna paikkana. Tällöin julkishallinto toimintaympäristönä realisoituu toimijoilleen ”todeksi” intersubjektiivisina paikkakokemuksina. Arkipäivän tasolla kyse on tulkinnoista, joita toimijat liittävät esimerkiksi hallinnan materiaalisiin ehtoihin sekä käsityksiin oman toimintansa tavoitteista ja rationalisuudesta yleisemminkin. Kokemuksella tiedolla viittamme puolestaan yksilön toimintaa ohjaavaan tietoon pragmaattisessa muodossa. Kokemuksellinen tieto on omaan kokemusmaailmaan perustuvan aktiivisen tiedonmuodostusprosessin tulosta, joka sisältää uskomuksia ja käsityksiä siitä millainen todellisuus on. Se ei ole tietoa vain ”tässä ja nyt”, vaan sisältää myös ajallisen ulottuvuuden – ”tietäminen” nivoutuu yksilön sosio-kulttuuriseen elämänhistoriaan, nykyhetkeen ja tulevaisuuden orientaatioon. Kokemuksellisella tiedolla viittaamme näin aktiivisiin ja eksplikoitavissa oleviin näkemyksiin, jotka perustuvat intersubjektiivisesti rakentuneisiin käsityksiin siitä miten asiat ovat, tai miten asioiden pitäisi olla. Nämä käsitykset ovat toimijalle oleellista ”tietoa”, mikäli toimija kokee voivansa niiden avulla pyrkiä tavoittelemaansa päämäärään. Toimintaa ohjaavan vaikutuksensa vuoksi kokemuksellinen tieto on toimijalle itselleen faktuaalista, vaikka tiedon faktuaalisuus voitaisiin jostakin muusta tulkintakehikosta kyseenalaistaa. Kokemuksellinen tieto on näin luonteeltaan sekä relatiivista, suhteessa toimijan näkökulmaan johonkin asiaan, että myös relationaalista, suhteessa toimijan maailmankuvaan kokonaisuudessaan. Näkemyksemme mukaan kokemuksellisen tiedon merkitystä hallinnan käytännöissä täytyy tarkastella instituutioiden toimintaa määrittävien sosiaalisten käytäntöjen kautta, joissa tieto määrittyy. Kokemuksellisen paikan ja tiedon käsitteiden kautta nojaudumme samalla Schatzkin (2015) käytäntöteoreettisiin näkökulmiin julkishallinnosta monimutkaisten käytäntöjen ja niihin liittyvien, mahdollisesti ristiriitaisten ja kilpailevien, tulkintojen kimppuna. Näemme, että kokemuksellisen tiedon ja paikan käsitteet voivat auttaa ymmärtämään esimerkiksi julkishallinnon jaettuja sääntöjä, normeja ja päämääriä, joita ihmiset edelleen muokkaavat todeksi arkisessa työssään ja jotka rakentavat julkishallinnon intersubjektiivisesti koettua ”faktuaalista” todellisuutta. Metodologisesti kiinnitymme näin myös Weberin käsityksiin selittävästä ymmärtämisestä, jossa tutkimuskohteena on pikemminkin yksilön sisäinen kuin ulkopuolinen maailma ja jossa keskeistä on toimijoiden omien rationaliteettien näkyväksi tekeminen. Pohdimme esitelmässämme miten institutionaalisen etnografian kautta kokemuksellinen paikka ja tieto voivat toimia metodisina välineinä julkishallinnon rationaliteettien ymmärtämisessä. 3. Hallinnon tutkimuksen metodologia, menetelmät ja tekniikat: 10.10.2015 Asiantuntijuuden hyödyntäminen Tampereen kaupungissa: Tutkimuksessa kannattaa metodologiaa, menetelmiä ja tekniikat avata tutkimussuunnitelmassa. Tutkimuksessani hyödynnän fenomenologiaa. Fenomenologia taitaa olla suosittu hallinnon tutkimuksessa. Yhtäältä kannattaa hyödyntää menetelmiä ja tekniikoita niin, että tutkimuksen aineisto on uskottavaa ja luotettavaa. Muun muassa pätevä tutkimusaineisto kannattaa huomioida, jos tutkimus on kvantitatiivinen? Kvalitatiivisessa tutkimuksessani olen tutkimassa asiantuntijuuden hyödyntämistä Tampereen kaupungissa. Tutkimusasetelmia kannattaa tutkimustyössä toki kuvaillakin, koska tutkimuksessa asetelma on tutkimustyön hahmottamisessa lukijalle oleellinen osa. Tutkimuksessa tekniikat ovat kvantitatiivisessa ja kvalitatiivisessa tutkimuksessa luettavissa tutkimuksen alkupuolellakin? Toisaalta onko tekniikat sitten enemmän osa tutkimuksen prosessia tai minkälaisia tekniikoita sitten on ylipäänsä? Eikö tekniikka olekin lähinnä sen osoittamisessa, että jonkinlainen tutkimuksen prosessi ja valinnat esitetään lukijalle? Tutkimuksessani menetelmänä on teemahaastattelu ja tutkin barometrejakin. Mm. käsitteet metodologia ja metodi ja tekniikat kannattaa selvittää tutkimuksen alkupuolellakin. Tutkimussuunnitelmassa nämä käsitteet kannattaa selvittää tutkimusasetelman luomisessa. Tutkimusasetelman luomisessa voidaankin pohtia kontekstia l. omassa tutkimustyössäni lisensiaattityön muodossa kyseessä on tapausperustainen tutkimus Tampereen kaupungissa. Teemahaastattelujen avulla olen lisensiaattityössä jo pohtinut teorian ja käytännön suhdetta l. onko teoriaa asiantuntijuudessa. Toisaalta pohdin käytännöllisiä kysymyksiä. Sikäli jo olenkin haastatellut keväällä 2014 Tampereen kaupungin toimijoita. Tutkimuksessa metodologiaa vielä selvennän ja mietin tekniikoita, vaikka tutkimus jo olisikin melkein valmis. Kirjallisuudessa on paljon pohdittu näitä metodologian kysymyksiä, mutta miten nämä kysymykset jäävät vähemmälle huomiolle? Toisaalta edellytetäänkö pohtimaan metodologisia, menetelmä ja teknisiä kysymyksiä jokaisessa tutkimuksessa. Myös on järkevää toki hyödyntää aikaisempia tutkimuksia. Mm. ovat nämä enemmän hahmottamisen tekijöitä ja kysymyksiä. Mm. järkevää on toki ainakin hyödyntää aikaisempia opintoja. Mm. aikaisemmat tutkielmat ovat eduksi tutkimusaiheen valinnassa. Kun tutkimusaihe on selvä, niin kannattaa pohtia metodologiaakin. Tutkimuksessa haastattelujen tai kyselyn toteuttamisessa kannattaa olla ajoissa yhteyksissä ao. toimijoihin tai yhteyshenkilön selvittämisessä. Näin ollen sitten samalla pohtia tutkimustyössä yhä uudelleen metodologian, menetelmän ja tekniikan kysymyksiä. KM, HM Mika Ots Tohtorikoulutettava YTK, hallintotieteet Tohtoriohjelma Yhteisöt ja muuttuva työ Lapin yliopisto Sähköposti: mika.ots(at)gmail.com Mahdollistaminen viranomaistyössä – kuinka asiantuntijayhteisö edistää tai hidastaa yrittäjyyden kasvua maaseudulla Päivi Kujala, paivi.kujala@student.uwasa.fi Vaasan yliopisto, filosofinen tiedekunta, hallintotieteiden tohtoriohjelma Väitöskirjatyöni tavoitteena on tutkia mahdollistamista viranomaistoiminnassa. Missä määrin viranomaisten muodostama asiantuntijayhteisö erityisesti maaseutuhallinnossa pystyy edistämään yrittäjyyden kasvua rohkaisemalla maaseudulla tapahtuvaa innovaatiotoimintaa. Tavoitteena on tutkia aihetta neljän eri lähestymiskulman muodossa ja koostaa artikkelimuotoinen väitöskirja. Tutkimus yhdistää sosiaalipsykologian, hallintotieteiden ja taloustieteiden teorioita. Asiantuntijoiden työn merkitystä on tutkittu melko vähän hallinnollisten käytäntöjen muovaajana, vaikka johtajuuden tutkimuksia on olemassa runsaasti. Tutkimussuunnitelman perustana on Csikszmentmihalyin systeemiteoreettinen luovuuskäsitys, Amabilen esittämä teoria organisationaalisesta luovuudesta ja innovaatioiden tuottamisesta sekä kompleksisuusteoria. Asiantuntijan työn kehittämisen mallina käytetään oppivan organisaation ja älykkään organisaation malleja. Tutkimus liittyy Vaasan yliopiston aluetieteen tutkimusryhmään Ilmiöiden maailma, Paikkaperustainen yhteiskunta ja aluekehittäminen. Alustavina tutkimuskysymyksinä ovat miten asiantuntijayhteisö edistää tai hidastaa maaseudulla sijaitsevien yritysten innovaatioiden tuottamista ja mikä on yritysten sijaintipaikan ja innovaatioympäristön merkitys asiantuntijayhteisön toiminnassa. Artikkelit pureutuvat innovaatioita edistävään viranomaisten ja yrittäjien väliseen luottamukselliseen vuorovaikutukseen, viranomaisten käytäntöihin uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja -edellytysten tun- nistamisessa ja tehokkuuteen innovaatioiden edistämisessä paikkaperustaisessa kehittämisessä sekä hallinnon käytäntöjen vertailuun Itävallan, Ruotsin ja Suomen välillä. Vertailussa tutkitaan, mahdollistammeko Suomessa Eurooppa 2020 - strategian älykkään ja osallistavan kasvun toteutumisen parhaalla mahdollisella tavalla. Samalla pyritään tunnistamaan parhaita käytäntöjä innovaatioiden edistämisessä asiantuntijayhteisön arkityössä. Empiirinen tutkimusaineisto kerätään henkilökohtaisilla puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla ja survey-kyselyllä. Teemahaastatteluja tehdään valikoiduille viranomaisille ja yrittäjille neljällä alueella Suomessa, Etelä-Pohjanmaa, Häme, Lappi ja Pohjois-Karjala. Artikkelin neljä osalta haastattelujen kohderyhmänä ovat lisäksi valittujen maiden, Ruotsi ja Itävalta, viranomaisten ja yrittäjien edustajat. Survey-tutkimuksen kohderyhmänä ovat EU:n maaseuturahaston yritystukia ja kansallista rahoitusta, lähinnä TEKES:n yritystukia, hakeneet yrittäjät EU-ohjelmakauden 2007-2014 aikana koko Suomen osalta. Tutkimusaineiston analyysissa on tarkoitus hyödyntää sekä laadullisia että tilastollisia menetelmiä. Empiirisen aineiston keruu käynnistyy vuoden 2016 alussa.
© Copyright 2024