Sairaalan kankaista syntyy muotia
No 9 24.6.2015 tehyläiset mallit & uusiovaatteet Sairaalan kankaista syntyy muotia kun nepal järisi ulkomaat s. 46 elävää lääkettä kasvattamassa soluterapia s. 14 vain hoikka kelpaa hoitajaksi? puheenaihe s. 28 7x siedä painetta paremmin UU DIS TU N Jäykkä ja kankea olo? UT Sinulle on nyt hyviä uutisia! Uudistettu VitaePro sisältää nyt entistä enemmän vaikuttavia aineita, jotka on räätälöity juuri lihasten ja nivelten hyvinvointiin. Olemme lisänneet VitaeProhon Boswellia serrataa, joka on tuhansia vuosia Intiassa nivelten hyvinvointiin käytetty kasviuute. Lihaksille tutkitusti tärkeän D-vitamiinin määrä on tuplattu sekä lisätty antioksidantti seleeniä, joka suojaa soluja hapetusstressiltä. VitaePro sisältää nyt ainutlaatuisen ja tehokkaan koostumuksen turvallisia, puhtaita ja tieteellisesti tutkittuja ainesosia. UUTTA NIVELILLE Uusi ainesosa Boswellia serrata auttaa pitämään nivelet viileinä ja miellyttävinä. UUTTA LIHAKSILLE Nyt enemmän D-vitamiinia, joka edistää normaalin lihastoiminnan ylläpitämistä. UUTTA VASTUSTUSKYVYLLE C-ja D-vitamiinin lisäksi nyt myös seleeniä, jotka edistävät immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. SYDÄMELLE Omega-3-rasvahapot (DHA ja EPA) edistävät sydämen normaalia toimintaa. Tutkittu vaikutus sydämelle 250 mg:lla EPA:a ja DHA:ta (2 kapselia/vrk). VÄHENTÄÄ VÄSYMYSTÄ C-vitamiini auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. VitaePro® sisältää astaksantiinia, luteiinia, zeaksantiinia, C-, D- ja E-vitamiinia, Boswellia serrataa, seleeniä sekä omega-3-rasvahappoja. 92 % käyttäjistä SUOSITTELEE VITAEPROTA! -50% Soita 0206 90030 Ma−pe 8.30−16.30 VitaeLab maksaa postimaksun Asiakkuuden voit päättää milloin tahansa ja sinulla on 14 päivän täysi palautusoikeus. V S EY ELÄMÄ TE RV EY ÄMÄ EL NIMI: S E TERVE YS POSTITOIMIPAIKKA: PUHELIN: SÄHKÖPOSTI: (antamalla s-postiosoitteeni hyväksyn että siihen lähetetään VitaeLabin tarjouksia) ALLEKIRJOITUS: (alle 18-vuotiaalta edunvalvojan) Tunnus 5017436 00003 VASTAUSLÄHETYS SYNTYMÄVUOSI: Nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. VPPRTHA2315F Tilaa netistä: www.vitaepro.fi POSTINRO: Ä ÄM Normaalihintainen tekstiviesti LÄHIOSOITE: EL Tekstaa TERVEYS 39 numeroon 18333 YS MÄ LÄ TER VE Paikallispuhelumaksu/MPM Kyllä kiitos, ryhdyn VitaeLabin asiakkaaksi ja saan joka toinen kuukausi kahden kuukauden VitaePro-kapselit. Ensimmäisen lähetyksen saan tutustumishintaan 15,75 (norm. 31,50). Toimituskulut 3,90 e/lähetys. Tutustumistarjous koskee uusia asiakkaita. Saan automaattisesti uuden lähetyksen joka toinen kuukausi, kunnes ilmoitan muutoksesta tai päätän asiakkuuden. Laskun saan tuotteen mukana. TE R TILAA HETI! TILAA JO TÄNÄÄN - EI SITOUTUMISAIKAA 5 ELÄMÄ säästä 15,7 VAIN MEILTÄ Asiakaskysely 2014, N=834 pitkäaikaista käyttäjää terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti No 9 24.6.2015 tehysisältö 5 Pääkirjoitus 6 Itse asiassa: Tommi Paalanen 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 13 Hallitus esittää, eduskunta päättää 14 kansi Viimeinen keino 20 Ammatissa: Vilpitön kuuntelija 23 Kolumni 24 Vaara heinikossa 27 Kovalevy täynnä 28 kansi Vain hoikille 33 Terveys 34 kansi Hyvinvointi: Pahassa paikassa 38 Kirjat 40 kansi Sairaan kaunista 46 kansi Ulkomaat: Elämä järisi 50 Viini vaanii uutta tuotantoa tehyläinen 52 Työnkuva 54 Voittaja 56 Ensiapu 58 Homma hoidossa 59 Tehyn tekijät 60 Tieni tähän 62 Kesäsulut KANNEN KUVA: JOUNI HARALA 63 Tarkastaja 14 40 74 soluterapia Satu Happonen kasvattaa elävää lääkettä. muoti Sairaalakankaista syntyy uusiovaatteita. pitsi Leena Kaskisto nyplää isoisänsä langoista. 64 Keskustelua 66 Tehy-uutiset 68 Jäsentapahtumat 73 Ristikko 74 Ihana arki Seurakunnassa vakaumustaan ei tarvitse piilottaa. Diakoniatyöntekijä Hanna Silvola sivulla 20. TEHY t 9–2015 3 6 €/kk Esim. * Entä jos toisen euro ONKIN YHTÄKKIÄ NOLLA? Ikäviin asioihin voi ja kannattaa varautua. Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Saat mielenrauhaa jo muutamalla eurolla kuussa. Mitäpä jos hoitaisit asian kuntoon saman tien! Katso hinta ja osta vakuutus 10 % edullisemmin: henkivakuutuskuntoon.fi Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013) myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Esimerkkihinta: 44-vuotias Tehyn jäsen, 50 000 euron turva. 010 19 19 19 K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA pääkirjoitus Säily hyvä kasvatus kevätillan valossa koulunmäellä. Vähän totisina, vähän kikattelevina. Käsissä uhkaa nuhjaantua keltainen ruusu ja esikoulutodistus. Iso elämänvaihe on laukattu läpi nopeammin kuin on ehtinyt ymmärtää, mutta kaikki on sujunut ihmeen levollisesti. Joka aamu on vaihdettu kuulumiset eskarin aikuisten kanssa, iltapäivisin yleensä pidemmät. ”Puhutteks te aina kaikki mitä on tapahtunut”, kuusivuotias on silloin tällöin puuskahtanut. Ja saanut kahdesta suusta vastauksen, että kyllä. Matkassa on koko ajan kulkenut luottamus ja turvallisuuden tunne. Töihin matkatessa on tiennyt, että 6-vuotias on parhaiden mahdollisten ihmisten kanssa. Vuoden aikana hän on eskaritehtävien väkertämisen lisäksi oppinut pelisääntöjä ja yhdessä toimimista. Hän on kasvanut lähemmäksi koululaista ja saanut tuntea kuuluvansa ryhmään. Lapselle on varhaiskasvatuksesta hyötyä enemmän kuin mistään muusta myöhemmin tulevasta koulutuksesta. Tätä tukee vankka tutkimustieto. Valtavasti on väliä sillä, onko edessä elämä yhteisten varojen kuluttajana vai niiden tuottajana. Koulun tärkeys Suomessa tajutaan, mutta kumma kyllä sama ajattelu ei ole ulottunut varhaiskasvatukseen ja päivähoitoon. Hallituksen suunnitelma päiväkotien ryhmäkokojen suurentamisesta sai liikkeelle. Vain kaksi kättä -mielenilmaus osoitti, ettei isokaan sydän riitä, jos on vain yksi käsipari. Ja yksi silmäpari. Aikuisten on osattava päättää, mistä karkkipäivästä voimme tinkiä. Päätoimittaja minna hietakangas nämä eskarilaiset ovat nelikymp- pisiä 2050-luvulla. Millaista arkea he silloin elävät? Onneksi jo nyt aivan toisenlaisessa todellisuudessa kuin itse aikoinaan. He ovat tottuneet pienestä pitäen esimerkiksi siihen, että samassa porukassa heiluvien lapsien kotien ja kulttuurien kirjo on iso. Kiitoksen aika Tehy-lehti 13–14/1985 oli omistettu Tehyn suurelle naiselle Toini Nousiaiselle. Kunniapuheenjohtajaksi kutsuttu Nousiainen saateltiin liittokokouksen päätyttyä kunniakujassa Finlandia-talolta. TEHY t 9–2015 sinisen muovipossun pullea vatsa odottaa tyhjänä. Kuusivuotias tunkee ensimmäisiä kolikoita säästöporsaaseen. Pitkäjänteisyyttä vaativa kasvatus ja kasvavan menolistan kanssa kamppaileva julkishallinto on kiperä yhtälö. Mutta olen aivan varma, että lasten kasvatukseen ja koulutukseen investoiminen on parasta sijoittamista. Kolikon toinen puoli on sitten se, että meidän aikuisten on osattava päättää, mistä karkkipäivästä me voimme tinkiä, jotta sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ei jää vain söpöksi korulauseeksi. Miten me 2010-luvun aikuiset onnistuisimme nostamaan katseen omasta navasta? 30 VUOTTA SITTEN ”Tänään on lopettamassa uraansa maamme merkittävin työmarkkinanainen, jonka johdolla Tehy on saanut ottaa ensiaskeleensa. Ilman Toini Nousiaista emme istuisi nyt tässä, Tehyn ensimmäisessä liittokokouksessa.” 5 itse asiassa Seksin vapauttaja Sexpo-säätiön toiminnanjohtaja Tommi Paalanen puhuu seksistä suoraan. teksti Riitta Hankonen kuva Jaakko Martikainen 1 Miksi puolustat pornoa? Porno on joutunut isojen hyökkäysten kohteeksi, vaikka sen haitat on todettu tutkimuksissa mitättömiksi. Tutkimusten mukaan 80 prosenttia nuorista miehistä katsoo pornoa. Se on osa heidän seksuaalielämäänsä, ja ongelmia on vain hyvin pienellä joukolla. Seksibisneksen ongelmia, kuten ihmiskauppaa, pitää ehkäistä tehokkaasti, mutta ratkaisukeinot eivät voi perustua moralisoinnille tai kielloille. Ongelmat eivät ole etenkään länsimaissa mittavia. Pahempaa riistoa on maataloudessa ja rakennuksilla. 2 Missä kulkevat seksuaalisen vapauden rajat? Jokaisen pitäisi saada määritellä omat seksuaaliset rajansa. Olennaista on suostumus. Kenenkään seksuaaliset oikeudet eivät saa polkea kenenkään toisen oikeuksia. Seksiin ei saa liittyä pakottamista tai painostamista. 3 sa on kyse loppujen lopuksi pienistä asioista – halusta miettiä, miten esimerkiksi suhtautuminen ikäihmisten seksiin muuttuisi myönteisemmäksi. Moni ongelma syntyy silkasta tietämättömyydestä, haluttomuudesta puhua tai tarpeesta kieltää koko asia. Koulutus on hyvä keino edistää seksuaalioikeuksien toteutumista ja lisätä ymmärrystä. Sexpo kouluttaa paljon sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä. 4 Miten seksuaalirikoksia voisi vähentää? Seksuaalikasvatus on paras keino ehkäistä rikoksia. Maahanmuuttajat ovat olleet esillä seksuaalirikoksista puhuttaessa, mutta mielestäni ei ole järkevää keskittyä mihinkään yksittäiseen ryhmään. Taustastaan ja kulttuuristaan riippumatta kaikki tarvitsevat tietoa seksistä. Suomalaisilla on käsitys, että jotkin maahanmuuttajaryhmät suhtautuvat Miten seksuaalioikeudet toteutuvat Suomessa? Vanhenevan väestön myötä meillä on kasvava joukko ihmisiä, joille seksuaalisuuden toteuttaminen on vaikeaa. Myös kehitysvammaisten seksuaalisuus koetaan kiusalliseksi. Transihmisten seksuaalioikeuksissa on puutteita, joita voitaisiin korjata uudistamalla lainsäädäntöä. Seksuaalioikeuksien toteutumises6 Miten suhtautuminen ikäihmisten seksiin muuttuisi myönteisemmäksi? seksuaalikasvatukseen kielteisesti, ja sitä varotaan tarjoamasta esimerkiksi koulussa. Emme voi kuitenkaan sulkea yksittäisiä ryhmiä seksuaalikasvatuksen ulkopuolelle. Luokanopettajana työskennellessäni kerroin seksistä kuudennen luokan oppilaille. Maahanmuuttajataustaiset muslimitytöt olivat kiinnostuneimmasta päästä. 5 Millaista seksuaalikasvatusta nuoret tarvitsevat? Seksuaalikasvatuksesta päätettäessä pitäisi kysyä nuorilta eikä heidän vanhemmiltaan. Joskus vanhemmat haluavat tukemisen sijaan rajoittaa nuoren kasvua ja pyrkivät salaamaan seksin olemassaolon. He pelkäävät, että nuori ryhtyy seksisuhteisiin, jos hänelle kerrotaan asiasta. Tutkimukset ovat moneen kertaan todistaneet, että tietämättömyys aiheuttaa ongelmia paljon enemmän kuin tieto. Tietävät nuoret käyttäytyvät huomattavasti vastuullisemmin kuin tietämättömät. 6 Miten työpäiväsi alkaa? Kupillisella teetä, ehdottomasti. Juon päivän aikana englantilaisittain vähintään kolme kuppia ceylon-teetä maidon kanssa. Teen yhteistyötä englantilaisten kanssa, ja heidän avullaan työpaikalle on hankittu laadukas teeastiasto. TEHY t 9–2015 Tommi Paalanen, 37 ► Filosofi ja seksologi, filosofian tohtori. ► Luokanopettaja, elämänkatsomustiedon ja filosofian opettaja. ► Sexpo-säätiön toiminnanjohtaja. ► Seksuaaliterveyden maailmanjärjestön seksuaalioikeustoimikunnan toinen puheenjohtaja. ► Väitteli tänä keväänä liberaalista seksuaalietiikasta. ► Kirjoittaa blogia osoitteessa seksualisti.blogspot.fi. ► Elää avoimessa suhteessa. ► Harrastukset: soitto ja laulu, science fiction ja roolipelit. oikeus ymmärtää. Tietämättömyys aiheuttaa seksuaalisuuteen kasvaville nuorille enemmän ongelmia kuin tieto, Tommi Paalanen sanoo. TEHY t 9–2015 7 Vaihtuvia tarjouksia koko kesän Oriolashop.fissä Heinäkuussa ilmestyy uusi tarjouslehti! Terveydenhuollon ammattilaisten ja opiskelijoiden oma verkkokauppa Tuotevalikoima koostuu mm. kosmetiikkatuotteista, ravintolisistä, elintarvikkeista ja lemmikkituotteista. Oletko jo hyödyntänyt kesäkuun etusi? Rekisteröidy heti Gefilus Vadelma-mansikka ja Omena purutabletit (60 purutabl.) -30 % Muumi ensiapupakkaus Sebamed pesuneste täyttöpussit, säästä jopa -18 % erikoishintaan 11,90 € Avène SPF 10 Low Protection spray kaksi yhden hinnalla -15 % REKISTERÖIDY TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISENA, jolloin varmistat edullisimmat hinnat ja edut, joita et muualta saa! Maksutapoina ovat verkkopankkimaksu, luottokortit ja lasku. Lisätietoja toimitusehdoista ja maksutavoista löytyy verkkokaupastamme. Asiakaspalvelu: info@oriolashop.fi, puh. 020 33 4242 ke–pe 10.00–14.00 www.oriolashop.fi puheenjohtajalta Tehtävä pysyy, keinot vaihtelevat olen kuulunut Tehyyn koko Tehyn valtuuston puheenjohtaja pipsa allén työssäoloaikani. Valmistuttuani laboratoriohoitajaksi ja aloitettuani työt hakeuduin välittömästi paikallisen ammattiosaston jäseneksi. Aloittelevana työntekijänä halusin turvata oikeuteni työelämässä, saada lakineuvoja ongelmatilanteissa ja tarvittaessa ansioturvaa työttömyyskassasta. Halusin myös kuulua samaan ryhmään muiden alalla työskentelevien kanssa, joilla oli samantapainen koulutustausta. Osasin valvoa etujani, sillä sain ammattijärjestöstä nopeasti tietoa työelämässä tapahtuvista muutoksista. Jo työuran alussa huomasin, että tunsin suurta kiitollisuutta aiempia sukupolvia kohtaan kaikesta siitä työstä, jota he olivat tehneet paremman palkan ja työolosuhteiden eteen. Siteeni Tehyyn vahvistui ja halusin antaa asiantuntemukseni järjestön ja sen jäsenten hyväksi. Sain hyvää koulutusta edunvalvonnan toteuttamisesta sekä tutustuin yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja verkostoitumiseen. Myös kiinnostus poliittiseen vaikuttamiseen heräsi järjestötyön kautta. hetkeä, jolloin olisin kyseenalaistanut ammattijärjestön tarpeellisuuden. Syyt jäsenyyteen ovat vain työurani varrella vaihdelleet. Aluksi halusin lähinnä turvata asemani työntekijänä. Myöhemmin olen halunnut tukea järjestön tavoitteita olemalla osa joukkovoimaa. Monet kerrat olen joutunut kysymään neuvoa erilaisissa työpaikan muutostilanteissa joko itseni tai edustamieni jäsenten puolesta. Tunsin suurta kiitollisuutta aiempia sukupolvia kohtaan. KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma–pe klo 8.30–14.00 Tehy ry, PL 10, 00060 Tehy Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Puh. (09) 5422 7000 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@tehy.fi www.tehy.fi TEHY t 9–2015 missään vaiheessa ei ole ollut sote-uudistus, organisaatiomuutokset, digitalisaatio. Sosiaali- ja terveydenhuoltoala uudistuu tulevina vuosina monin tavoin. Yksittäinen työntekijä on vaarassa jäädä yksin. Juuri siksi tarvitaan ammattijärjestöä: sen jäsenenä voit keskittyä rauhassa työhösi, koska järjestö ajaa etujasi. Samalla sinulla on mahdollisuus saada tarvittaessa tietoa, neuvoa ja tukea työpaikan erityiskysymyksissä. Ammattijärjestön tehtävä ei ole muuttunut vuosien aikana mihinkään. Sen on oltava luotettava jäsentensä taloudellinen ja ammatillinen edunvalvoja. Keinot ja tavoitteet vain vaihtelevat vuosien myötä. PALVELUT Edunvalvonta (09) 5422 7100 Jäsenyysasiat (09) 5422 7200 Jäsentietomuutokset tehy.jasenrekisteri@tehy.fi www.tehy.fi > Jäsensivut Työttömyyskassa (09) 5422 7300 Kesän palveluajat takakannessa. ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere ja Turku www.tehy.fi > Yhteystiedot Kuvausvaatteet Stockmann, stockmann.com 9 ajankohtaista KOONNUT VESA TURUNEN, vesa.turunen@tehy.fi Avuntarve Nepalissa jatkuu nepalin syrjäseuduilla tarvitaan edelleen apua maanjäristysten jäljiltä. Suomen Punainen Risti on lähettänyt liikkuvia klinikoita pahoin tuhoutuneelle Dolakhan alueelle, jonka terveysklinikoista puolet tuhoutui järistyksissä. vt Rintasyöpäseulonta pelastaa henkiä mammografia on vähentänyt rintasyöpäkuolleisuutta 30–40 prosenttia seulontaan osallistuneilla 50–69-vuotiailla naisilla. Tähän tulokseen päätyi Kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen IARC:n asiantuntijaryhmä. Ryhmän mukaan rintasyöpäseulontojen vaikuttavuudesta on riittävää näyttöä myös 70–74-vuotiailla. Suomessa valtakunnallinen rintasyöpäseulonta alkoi 1987. Ohjelma oli maailman ensimmäisiä valtakunnallisia rintasyöpäseulontoja. rh Rikossovittelu keskitetään rikosten ja riitojen sovittelu siirtyy ensi vuoden alussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vastuulle. Nykyään sovittelupalveluiden järjestämisvastuu on aluehallintovirastoilla. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa yhdenmukaiset sovittelupalvelut koko maahan. Sovittelu auttaa erityisesti nuoria ja ensikertalaisia katkaisemaan rikoskierteen. Vuosittain sovittelutoimistoihin on tullut noin 11 500 sovittelualoitetta, joista puolet liittyy väkivaltarikoksiin. vt LEHTIKUVA /ANTTI AIMO-KOIVISTO www.punainenristi.fi/lahjoita juttu nepalista sivulla 46 mitä tekee uusi hallitus? Suomea velvoittavat samapalkkaisuuteen kansainvälinen oikeus, EU-oikeus ja kansallinen lainsäädäntö. Palkkaerot pysyvät naisten ja miesten palkkaerojen kaventa- miseen pyrkivä samapalkkaisuusohjelma ei ole onnistunut. Tavoitteena oli kaventaa palkkaero enintään 15 prosenttiyksikköön koko työmarkkinoilla. Tällä hetkellä keskimääräinen ansiotasojen ero on 17 prosenttia. Tilanne käy ilmi ohjelman kokonaisarvioinnista, joka koskee kautta 2010–2014. Tasa-arvoa pystytään kohentamaan työn vaativuuteen, työsuoritukseen ja tulokseen perustuvien palkkausjärjestelmien avulla. Samapalkkaohjelman tavoitteena on ollut, että 2015 kolme neljäsosaa palkansaajista on palkkausjärjestelmien piirissä, mutta järjestelmiä on otettu hitaasti käyttöön erityisesti yksityissektorilla. Taantumassa palkankorotuksiin, saati erityisiin naispalkkaeriin, ei ole ollut varaa tai halua. Lisäksi eri toimialojen välisten palkkaerojen kaventaminen on ollut vaikeaa. Samapalkkaisuusohjelmaa ei mainita uuden hallituksen ohjelmassa. Palkkaerot voivat jopa kasvaa, jos hallituksen kaavailemat muutokset toteutuvat. rh samapalkkaohjelma 1 Ohjelma sai alkunsa 2000-luvun alussa Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen hallitusohjelmakirjauksista. 2 Tavoitteena on ollut poistaa perusteettomat palkkaerot miesten ja naisten välillä. 3 Ohjelmassa ovat olleet mukana hallitus ja työmarkkinajärjestöt. stm.fi/julkaisut, stm.fi/tasa-arvo/samapalkkaisuus 10 TEHY t 9–2015 ajankohtaista Opiskelijoille ilmainen hepatiitti B -rokotus -infektiolle altistuvat opiskelijat voivat saada elokuun alusta lähtien ilmaisen rokotuksen. Uudistus koskee terveydenhoitoalan ja välinehuollon opiskelijoita sekä vanginvartijoiksi ja poliiseiksi opiskelevia. Aiemmin jotkin työnantajat ovat patistaneet terveydenhoitoalan opiskelijoita ottamaan noin 150 euron hintaisen rokotesarjan omalla kustannuksellaan. Hepatiitti B on viruksen aiheuttama vakava, pitkäkestoinen maksatulehdus, joka tarttuu verikontaktissa. Terveydenhuollossa virus tarttuu yleisimmin neulanpistoon liittyvässä tapaturmassa. Jotta rokote tehoaa, se pitää ottaa hyvissä ajoin ennen työharjoittelua. Rokote annetaan opiskelijaterveydenhuollossa kolmen annoksen sarjana kuuden kuukauden aikana. Rokotuksiin ovat oikeutettuja sekä opintonsa aloittavat että parhaillaan opiskelevat, joilla ei ole vielä rokotussuojaa. Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan rokotusta tarvitsisi vuosittain noin 20 000 opiskelijaa. Virus tarttuu yleisimmin neulanpistoon liittyvässä tapaturmassa. Mökillä, mutta missä? jos isäntä iskee itseään kirveellä jalkaan tai putoaa katolta, satunnainen mökkivieras tuskin osaa kertoa hätäkeskukselle mökin osoitetta – koordinaateista puhumattakaan. Mökin tarkka sijainti ei ole aina selvä omistajallekaan. SPR:n verkkosivuilta voi tulostaa turvataulun, jonka voi kiinnittää mökille näkyvälle paikalle yhdessä hätänumeron kanssa. Tauluun kirjoitetaan mökin osoite, koordinaatit ja mökin omistajan puhelinnumero. Turvataulu kannattaa käydä läpi lasten kanssa. Koordinaatit voi selvittää esimerkiksi Hätäkeskuslaitoksen koordinaattipalvelusta. rh www.punainenristi.fi TEHY t 9–2015 ► ”Keksimme uusia ja nuorekkaita ikääntymistä kuvaavia sanoja. Kutsumme itseämme senioreiksi, nestoreiksi, harmaiksi panttereiksi, varttuneiksi, ikinuoriksi... Muinaissuomalaiset pelkäsivät karhua ja antoivat sille peitenimiä.” leila vuorinen, sydän 3/2015 ► ”Joillakuilla usko seesteiseen elämään alkaa olla siinä pisteessä, että lopulta ollaan valmiita vaikka taistelemaan, että saataisiin hetken rauha.” kirjailija, kolumnisti juha vuorinen, iltalehti 28.5. ► ”Ammattiyhdistysliikettä arvostelee kaikesta mahdollisesta moni sellainenkin, jolla ei ole mitään ay-liikkeen hankkimia palkka- ja lomaetuja vastaan silloin, kun ne osuvat omalle kohdalle.” tm turvataulu paljastaa paikan. Mökin koordinaatit kannattaa kiinnittää mökin seinään. ilta-sanomat, pääkirjoitus 29.5. ► ”Ilman näitä haittalisiä jäisimme tuhatkin euroa keskiansioiden alapuolelle.” ensihoitaja sami saksala, yle.fi 6.6. ► ”Apteekkiryöstön päätteeksi jouduttiin kutsumaan kaksi ambulanssia. Toinen apteekin työntekijälle, joka sai ryöstössä sydänkohtauksen ja toinen tekijälle, joka nielaisi saaliinsa paikan päällä.” apteekkari 3/2015 PIA HIETAMIES työharjoittelussa hepatiitti B Mediatähystys 11 ajankohtaista Siedätykselle suopeampia allergiaohjelman sanoma on omaksuttu hyvin, selviää TNS Gallupin kyselystä, johon vastasi yli tuhat allergista suomalaista ja heidän perheenjäsentään. Entistä useampi uskoo, että parhaiten allergioilta suojaavat monipuolinen ravinto, bakteereille ja mikrobeille altistuminen sekä säännöllinen luonnossa liikkuminen. Allergiaohjelman suosittelemaan siedätyshoitoon suhtaudutaan myös aiempaa myönteisemmin. tm www.allergiaterveys.fi Elinsiirrot arvossaan suomalaisista 85 prosenttia on valmis luovuttamaan elimensä toisen ihmisen sairauden hoitoon. Tieto käy ilmi Munuais- ja maksaliiton teettämästä tutkimuksesta. Siirrettävät elimet saadaan yleensä aivokuolleelta ihmiseltä. Täysi-ikäinen, terve ihminen voi kuitenkin luovuttaa toisen munuaisistaan läheiselleen. Lain mukaan jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole sitä eläessään vastustanut. Elinluovutuskortti on paras tapa varmistaa oman tahdon toteutuminen. rh Vain 187 reseptihoitajaa reseptihoitajien määrä ei ole kasvanut odotetulla tavalla. Rajattu reseptinkirjoitusoikeus on 187 sairaanhoitajalla, kun tavoite oli 2 000 hoitajaa. –Toimintatavat muuttuvat melko hitaasti. Uusien käytäntöjen jalkauttaminen ja vakiinnuttaminen kestää odotettua kauemmin. Taloudellinen tilanne on vaikuttanut siihen, että työnantajat eivät välttämättä halua kustantaa noin 5 000 euron koulutusta, sanoo Tehyn kehittämispäällikkö Kirsi Markkanen. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisee aiheesta arviointiraportin loppuvuodesta. Rajatun reseptinkirjoitusoikeuden voivat saada sairaanhoitajien lisäksi kätilöt ja terveydenhoitajat. Lääkkeenmääräämisoikeus on sidottu työpaikkaan eli hoitaja saa määrätä lääkkeitä vain vastaanotolla hoitamilleen potilaille saamansa kirjallisen määräyksen mukaisesti. Hoitajalla on oltava 45 opintopisteen lisäkoulutus, Valviran rekisteriin kirjattu erikoispätevyys sekä Valviran myöntämä yksilöintitunnus lääkkeiden määräämistä varten. tm Tavoite oli 2 000 reseptihoitajaa. 4,2 % Hoitaja kohtalon oikusta sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä oli ulkomaalaistaustaisia vuonna 2012. thl www.kyllaelinluovutukselle.fi liikunnalliset nuoret liikku- vat usein entistä enemmän jäätyään työttömiksi, toteaa tutkija Helena Huhta selvityksessään. Vähän liikuntaa harrastaneet liikkuvat entistä vähemmän. Kahdeksan kymmenestä kyselyyn vastanneesta nuoresta koki, että liikuntamaksut vaikeuttavat liikkumista. vt 12 tyttö kuin pyörremyrsky. Down-lapsi Jenni mullisti lapualaisperheen arjen. miltä tuntuu, kun läheinen sai- rastuu? Miten omaishoitajan voimat riittävät? Ja kuka oikeastaan on omaishoitaja? Likellä – tarinoita omaishoidosta -valokuvanäyttely kertoo neljän RIIKKA AUSTEN Liikunta kallista työttömälle omaishoitoperheen tarinan. Kampanjasivuston valokuvat, videot ja haastattelut tuovat esiin omaishoidon monimuotoisuuden. Näyttelyn on tehnyt Lakeuden Omaishoitajat ry. vt www.likella.fi TEHY t 9–2015 ajankohtaista Hallitus esittää, eduskunta päättää Työelämän heikennykset eivät ole läpihuutojuttu. Lue, mitä hallitus aikoo ja miten aikeisiin on vastattu. teksti Riitta Hankonen kuvitus Pia Hietamies 1 Ansiosidonnainen työttömyyskorvaus Hallitusohjelmassa esitetään, että ansiosidonnaista työttömyysturvaa leikataan 200 miljoonalla eurolla. Palkansaajajärjestöt ovat jo sopineet hallituksen kanssa, että leikkaukset siirtyvät vuodelle 2017. 2 Työsuhteen ehdot Työntekijän voi palkata alle vuoden pituiseen määräaikaiseen työsuhteeseen ilman määräaikaisuuden perustetta. Suunnitelmissa on myös koeajan pidentäminen. Molemmat esitykset voivat kaatua Euroopan unionin määräaikaisuusdirektiiviin. Myös työsopimuslakia pitäisi muuttaa, mikä on tehty yleensä kolmikantaisesti eli hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kesken. TEHY t 9–2015 3 Kelpoisuusvaatimukset Hallitus haluaa ”joustavoittaa” julkisen sektorin kelpoisuusvaatimuksia. Sen mukaan kelpoisuuden pitäisi perustua muodollisen pätevyyden ja koulutuksen sijaan ”tosiasialliseen osaamiseen ja soveltuvuuteen”. Tehy korostaa, että terveydenhuollon ammattityötä ei voi missään olosuhteissa korvata vapaaehtoistyöllä tai kouluttamattomalla henkilöstöllä. 4 Sairauspoissaolot Viiden viikon ja sitä pidempiin vuosilomiin sisältyy kuuden päivän omavastuu sairastuessa. Karenssista on sovittu toisin esimerkiksi kunnallisessa virka- ja työehtosopimuksessa, eikä se muutu vuosilomalakia muuttamalla. Epäselvää on, miten vuosilomalain muutos vaikuttaisi, koska laki säätelee enintään viiden viikon mittaisia lomia. 5 Vuorotteluvapaa Vapaan ehdot tiukkenevat. Hallitus on valmis lakkauttamaan vuorotteluvapaan kokonaan, jos työntekijä- ja työnantajapuolien toimet työpanoksen lisäämiseksi eivät riitä. 6 Varhaiskasvatus Subjektiivinen päivähoito-oikeus rajataan puolipäiväiseksi, jos toinen vanhemmista on perhevapaalla tai työttömänä. Ryhmäkoko kasvaa: yli 3-vuotiaita voi olla kahdeksan yhtä kasvattajaa kohden. Kunta voi toteuttaa eskarilaisten tarvitseman päivähoidon myös kerhotoimintana. Muutokset tulisivat voimaan 2016 ja 2017. Kymmenen ammattiliittoa vastustaa varhaiskasvatuksesta säästämistä. VALTIONEUVOSTO.FI/ SIPILAN-HALLITUS/ HALLITUSOHJELMA 13 prosessin sydän. Lääkesoluja viljellään puhtaassa tilassa isolaattorin kaapeissa. Laboratoriohoitajilla on työskennellessään aina vähintään kahdet suojakäsineet, omat ja isolaattoriin kuuluvat. Satu Happonen tarkastaa, että isolaattorin hanskat ovat ehjät. 14 TEHY t 9–2015 soluterapia Viimeinen keino Laboratoriohoitaja Satu Happonen kasvattaa elävää lääkettä. Se voi pelastaa leukemiapotilaan. teksti Terhi Mäkinen kuvat Jaakko Martikainen TEHY t 9–2015 15 soluterapia S atu Happonen pukeutuu sulkuti- lassa vihertävään, antistaattiseen kokohaalariin. Hän hieroo käsiinsä käsihuuhdetta, panee päähänsä suojamyssyn, jättää kengät penkin toiselle puolelle ja vetää jalkaansa puhtaaseen tilaan tarkoitetut valkoiset työkengät. Satu kirjaa nimensä ja kellonajan vihkoon. Ja vielä toinen kerta käsihuuhdetta. Sen jälkeen hän pukee suojakäsineet. Sitten hän astuu työparinsa, laboratoriohoitaja Anna-Leena Suurosen kanssa puhdastilaan, jossa on Solutuotantokeskusta varten räätälöity isolaattori. Isolaattori on Suomen ainoa, eikä niitä koko Euroopassakaan montaa ole. Tällä hetkellä vain yhdessä isolaattorin soluviljelykaapissa on elämää. Kahdessa litteää mehupulloa muistuttavassa solunkasvatuspullossa näkyy punertavaa nestettä. Siellä käydään solujen välistä taistelua. Nämä solut elävät isolaattorissa kuudetta päivää. Noin kolmen viikon kuluttua viljely on valmis. Silloin elossa on pelkkiä mesenkymaalisia stroomasoluja, ja niitä on toivottavasti paljon. Laboratoriohoitajilla on soluille lempinimi, mese. erä mesejä riittää yhdelle rotevalle aikuiselle tai enintään kolmelle lapselle. Lääke annostellaan saajan painon mukaan. Potilaat ovat vakavasti sairaita. Osa leukemiapotilaista, joille on tehty kantasolusiirto, saa siirron seurauksena käänteishyljinnän. Potilaan kehoon tulleet uudet solut hylkivät potilasta – ne hyökkäävät potilaan elimistöä vastaan. Hyljintä näkyy eri tavoin, esimerkiksi vaikeina ihoreaktioina tai maksan tuhoutumisena. Pahimmillaan se tappaa. Hyljintään on lääkkeitä, mutta aina ne eivät toimi. Kokeellisena hoitona tähän annetaan lääkesoluja. Lääkesoluja on saanut Suomessa 27 henkilöä. Merkittävä osa hyötyy niistä, mutta eivät kaikki. Alustavien tulosten mukaan hyljintä lievittyi tai hävisi 70 prosentilla potilaista. Mesenkymaalisten stroomasolujen vaikutuksia tutkitaan SPR:n Veripalvelun lisäksi muuallakin maailmassa. Veripalvelun ylilääkäri Matti Korhonen arvioi, että tuloksia hoidon vaikuttavuudesta saadaan kahdessa, kolmessa vuodessa. ala kehittyy nopeasti. Uusista soluterapioista toivotaan apua sairauksiin, joihin ei ole vielä tehokasta hoitoa. Veripalvelu kokeilee parhaillaan toistakin uutta hoitoa: ihosoluja palovammapotilaille. Husin palovammakeskuksessa Töölössä höylätään pahoin palaneen potilaan ihosta lastu. Solutuotantokeskuksessa laboratoriohoitaja eristää lastusta ihosolut, ja ne toimitetaan takaisin palovammakeskukseen. Siellä solut suihkutetaan palovammaan auttamaan potilaan ihon kasvamista. Tulokset ovat lupaavia. Laboratoriohoitajalle keratinosyytti-valmisteen tekeminen on nopea pyräys verrattuna aikaa vievään lääkesoluviljelyyn. Kun Töölöstä soitetaan, valmiste on jo samana päivänä valmis. Veripalvelu kehittää myös eräänlaista syövän täsmäsolulääkettä. Se valmistetaan potilaan omista valkosoluista, joihin siirretään syöpäsolut tunnistava geeni. Näin saadaan potilaan omista soluista valmistettuja syöväntappajasoluja. Jos kaikki sujuu hyvin, valmistetta kokeillaan ensimmäisiin potilaisiin kolmen vuoden kuluttua. –Tulevaisuuden haaveina on esimerkiksi paikata sydäninfarktin aiheuttama vaurio tai keskushermoston vaurioita eli sellaisia kudoksia, jotka eivät itse korjaa itseään, Matti Korhonen kertoo. Vielä ei siis pystytä esimerkiksi valmistamaan nenää päähän? –Mesenkymaaliset kantasolut löydettiin 15 vuotta sitten. Elinten korjaaminen on osoittautunut vaikeammaksi kuin silloin kuviteltiin. Ne rakentuvat monista solutyypeistä, joiden välinen vuorovaikutus on tarkasti säädeltyä. solutuotantokeskus on pitkän suunnittelun tulos. Se sai Fimealta toimintaluvan 2012, mutta kantasolujen ja soluterapian tutkiminen alkoi Veripalvelussa jo kymmenen vuotta sitten. Pienessä yksikössä Helsingin Kivihaassa työskentelee viisi laboratoriohoitajaa, asiantuntija, kaksi tutkijaa ja kehitysjohtaja. Laboratoriohoitajille se on ainutlaatuinen työpaikka. Satu ja AnnaLeena työskentelevät asioiden parissa, jotka ovat uusinta uutta maailmassa. Pienessä yksikössä ei ole hierarkioita ja Viljelyprosessi etenee 90-sivuisen pöytäkirjan mukaan. Näin lääkesolut valmistuvat Solutuotantokeskuksessa Päivä 1 ► Ylilääkäri Matti Korhonen ottaa Helsingin Lastenklinikalla 40 millilitraa luuydintä terveen aikuisen lantiolta. Mesenkymaaliset kantasolut ovat äärimmäisen 16 Päivä 4 harvinaisia: niitä on joukossa vain 0,001–0,003 prosenttia. ► Näyte kuljetetaan SPR:n Veripalvelun Solutuotantokeskukseen. ► Solut kasvavat ravintoliuoksessa Solutuotantokeskuksen sydämessä, puhdastilan isolaattorissa. Laboratoriohoitajat vaihtavat ravintoliuoksen uuteen kahdesti viikossa. He kuvaavat solut aina ennen ravintoliuoksen vaihtamista. TEHY t 9–2015 tutkimustieto kerrotaan kaikille. Se tuo työhön syvyyttä ja näkemystä. Solutuotantokeskus tekee tutkimusyhteistyötä kansainvälisten kumppanien lisäksi muun muassa tamperelaisen kudospankki ja solukeskus Regean kanssa. Regea sai maailmanlaajuista huomiota vuonna 2008, kun siellä onnistuttiin tiettävästi ensimmäisenä maailmassa kasvattamaan osa yläleuan luuta potilaan omista rasvan kantasoluista. vihreä haalari. Satu Happonen vaihtaa sulkutilassa asua ennen puhdastilaan siirtymistä. lääkesolut ovat työläitä kasvatetta- via. Solutuotantokeskuksessa työskentelee viisi laboratoriohoitajaa. Heistä kaksi vastaa vuorollaan soluviljelystä. Tästä erästä vastuussa olevat Satu ja AnnaLeena kävivät työmaalla vappunakin, koska solut kasvavat luonnollisesti myös juhlapäivinä. Viljelyprosessi etenee 90-sivuisen pöytäkirjan mukaan, ja kaikki vaiheet on kirjattava aukottomasti. Automatiikka valvoo muun muassa painetta, kosteutta ja lämpötilaa. Solut lisääntyvät parhaiten 37 asteen lämmössä. Jos hälytysjärjestelmä hälyttää, laiteinsinöörit soitetaan apuun, mutta myös laboratoriohoitajien näkemystä tarvitaan. He osaavat kertoa, mitä isolaattorissa on tehty viimeksi. Laboratoriohoitajat vaihtavat soluviljelmän ravintoliuoksen uuteen kahdesti viikossa. He lisäävät liuokseen kasvutekijöitä, jotka ovat peräisin verenluovuttajien veren trombosyyteista. Noin kahden viikon viljelyn jälkeen solut siirrostetaan soluviljelypulloista isompaan viisikerroksiseen soluviljelypulloon. Viljelyn lo- Päivä 10 ► Jäljelle jäävät pelkät mesenkymaaliset stroomasolut, kun solut siirrostetaan isompaan, viisikerroksiseen pulloon. Muut solut pestään pois. Meset jäävät jäljelle, TEHY t 9–2015 koska ne tarttuvat kasvualustaansa ja ravintoliuos on niille sopiva. Mese-solut jakaantuvat viljelyn kuluessa yli 20 kertaa. 17 soluterapia labran puolella. Mesesolujen laatu varmistetaan monin keinoin viljelyn aikana ja erän valmistuttua. Satu Happonen ja Anna-Leena Suuronen ottavat esimerkiksi aina omista käsineistään näytteet, kun he ovat työskennelleet isolaattorissa. pussa isoja soluviljelypulloja on käytössä kaksitoista. Välineiden ja materiaalien valikoituminen on ollut pitkä prosessi. Nykyään laboratoriohoitajat käyttävät esimerkiksi muoviin pakattuja pipettejä. Hiukkasmittari nimittäin hälytti paperista pipettikäärettä avattaessa, sillä kääreestä irtosi ja lenteli hiukkasia. 18 Materiaalien hallinta on iso osa työtä. Varastossa on oltava kaikki viljelyssä tarvittava, muuten ollaan pulassa. –Tällä hetkellä odotamme kieli pitkällä steriilejä kuivaliinoja, joilla on usean viikon tilausaika, Satu kertoo. Valmisteen laatukriteerit ovat korkeat. Kun kaksi laboratoriohoitajaa kasvattaa soluja, kaksi muuta tutkii ja varmistaa lasiseinän toisella puolella laboratoriossa, että laatu on kohdillaan. Kuukauden aikana otetaan esimerkiksi 150 mikrobiologista näytettä. Laboratoriohoitajat ottavat omista hanskoistaan aina näytteen, kun he ovat työskennelleet isolaattorissa. Tarkimmissa töissä heillä on käsissään kolmet suojakäsineet. Laboratoriossa käytetään seitsemää Päivä 17 Päivä 30 ► Toinen siirrostus. Laboratoriohoitajat laittavat solut kasvamaan kahteentoista viisikerroksiseen soluviljelypulloon. ► Lopputuotepäivä. Solut irrotetaan varoen ja laitetaan neulan ja ruiskun avulla annospusseihin. Mukaan lisätään suoja-ainetta, jotta solut kestävät pakastamisen. Valmiit solut pakastetaan nestetypessä. TEHY t 9–2015 eri menetelmää, joilla varmistetaan, että solut todella ovat mesejä ja että ne ovat toimintakykyisiä. Yksi tutkimuksista teetetään alihankintana Saksassa asti. Hygienia soluviljelyssä on samaa tasoa kuin lääketeollisuudessa. Materiaalien ja välineiden kaasutus ja viinaus vievät paljon aikaa, koska kaiken pitää olla steriiliä. Kaksi viimeistä kasvatusviikkoa laboratoriohoitajien työpäivät kuluvat aamusta iltaan puhtaassa tilassa. joskus koko urakka joudutaan aloittamaan alusta. Jos vaikka isolaattorin tiiviste hajoaa, viljely joudutaan keskeyttämään. Se mahtaa harmittaa? –Pakko on vain ajatella, että teen työni niin hyvin kuin pystyn, Anna-Leena sanoo. Anna-Leenalla on vuoden kestävä perehtyminen kesken. Hän aloitti Solutuotantokeskuksessa marraskuussa. Nyt hän on ensi kertaa mukana viljelyssä. –Työn suola on sen vaihtelevuus ja itsenäisyys. Saamme itse suunnitella työmme, Anna-Leena sanoo. Laboratoriohoitajilla on selvät sävelet jo vuodeksi eteenpäin, sillä mesesolujen kasvatus on allakoitu vuodeksi. Kaksi huolehtii soluviljelystä, kaksi laboratoriosta ja yksi tutkimus- ja toimistotöistä. Noin kolmen kuukauden välein, mesen kasvatuksen tahtiin, vaihdetaan vuoroja. Yleensä lääkesolut ovat etukäteen varattuja. Laboratoriohoitajat ottavat tilaukset vastaan Tyksin ja Hyksin kantasolusiirtoyksiköistä ja huolehtivat valmisteen kuljetuksesta joko Matkahuollon kautta tai taksilla. Lääkesoluja kysytään paljon. Parhaillaan mietitään, voisiko prosessia mitenkään nopeuttaa. –Koen, että potilas on oikeastaan paljonkin läsnä työssäni. Tiedän, että hän on huonossa kunnossa ja odottaa lääkesoluja. Välillä se tuntuu rassaavalta. Se lisää painetta onnistua, Satu miettii. Yleensä hoitajat saavat tietää, auttoiko valmiste potilasta. Yksi Satun ja Anna-Leenan kollega on ollut seuraamassa valmisteen kulkutien loppuun asti: hän oli katsomassa, kun potilas sai lääkkeen. Hän on perehdyttänyt lääkärit Helsingissä ja Turussa sulattamaan valmisteen oikein. kuukauden soluviljely huipentuu lopputuotepäivään. Silloin kaikki viisi laboratoriohoitajaa ovat töissä 12 tuntia. Päivä on raskas, mutta toisaalta ihana, koska työ saadaan päätökseen. Satu pukee silloin vihreän haalarin alle urheilukerraston ja varaa riittävästi juotavaa, sillä päivän kuluessa tulee lämmin. Mese-solut irrotetaan kasvatuspulloista varoen ja laitetaan neulan ja ruiskun avulla annospusseihin. Solut kasvavat kiinnittyneinä kasvatusalustaansa. Kolmen viisikerroksisen soluviljelypullon solujen irrotus kestää kolme tuntia eikä kesken sen lähdetä edes vessaan. Näitä irrotuseriä on yhteensä neljä. Kaikkia jännittää, paljonko soluja tällä kertaa saadaan. Valmiit annospussit pakastetaan nestetypessä. Ensin ne joutuvat –80 asteeseen ja sitten –196 asteeseen, jottei lämpötilaero olisi liian raju. Ennen sairaalaan lähettämistä laatututkimusten tulokset kootaan ja käydään läpi. Se vaatii vielä viikon tiivistä työtä. Lopputuotepäivä on ihana. i Solutuotantokeskus valmisteet nyt ► Mesenkymaaliset stroomasolut kantasolusiirtohoidon käänteishyljintään. ► Ihosolut palovammapotilaalle. ► Istukkaveripankki, johon on talletettu synnytysten yhteydessä kerättyjä kantasoluja. Uusia näytteitä ei enää kerätä. tulevaisuudessa ► Uusista soluterapioista toivotaan apua esimerkiksi kroonisiin tulehdussairauksiin, luutumisen ongelmiin, sydänlihaksen rappeumaan, syöpään, aivohalvaukseen, rustovaurioihin, vaikeisiin palovammoihin ja selkäydinvaurioihin. Joka tuotannon jälkeen isolaattorin toiminta ajetaan alas. Se huolletaan ja steriloidaan, sillä isolaattorissa voi olla vain yhden ihmisen soluja kerrallaan. Huoltoon varataan viikko. Mutta miten tämän erän kanssa kävi? Satun sähköpostivastauksesta huokuu tyytyväisyys. Mese-soluja saatiin pakkaseen 1,55 miljardia kappaletta. Miljardikin on jo hyvä tulos, saatikka puolitoista. Ensimmäiset lääkesoluannokset kiidätettiin hyväksynnän jälkeen taksilla kahdelle aikuiselle potilaalle. t Päivä 37 ► Jos valmiste läpäisee laatuvaatimukset, se päätyy joko Hyksin aikuisten tai lasten kantasolusiirtoyksikköön tai Tyksin kantasolusiirtoyksikköön, jossa hoidetaan pelkästään aikuisia. Suomessa tehdään TEHY t 9–2015 vajaat 200 kantasolusiirtoa vuodessa. ► Soluja annetaan kaksi miljoonaa kappaletta yhtä potilaan painokiloa kohti. Potilas saa 3–6 annosta. ► Solut herättelevät potilaan immuunijärjestelmää kaksi viikkoa ja häviävät pois. Alustavien tulosten mukaan 70 prosenttia potilaista hyötyy hoidosta. Yhden potilaan hoito maksaa noin 27000 euroa. 19 ammatissa TEHYLÄISIÄ TYÖSSÄÄN: DIAKONIATYÖNTEKIJÄ Vilpitön kuuntelija Hanna Silvola työskentelee Kurikan seurakunnassa diakoniatyöntekijänä ja tiedotussihteerinä. teksti Erja Taura-Jokinen kuvat Mikko Lehtimäki kuuntelija. Hannalle usko on ollut luonteva osa elämää lapsesta saakka. –Kun on seurakunnassa töissä, vakaumustaan ei tarvitse piilottaa. Sen myötä on jaettavana toivoa syvemmälläkin tasolla. Voimme yhdessä rukoilla asiakkaan puolesta. Sitä ei kunnallisessa työssä voinut ehdottaa. 20 TEHY t 9–2015 H anna Silvola pysyy valppaana eteisen äänille, vaikka istuu työhuoneessaan asiakkaansa kanssa. On menossa Kurikan seurakunnan diakoniatoimiston parituntinen päivystys, jolloin ei etukäteen tiedä, kuinka monta apua tarvitsevaa vastaanotolle astelee. Jos ulko-ovelta ei kuuluu liikehdintää, hän tietää, että eteen istahtaneen asiaan voi keskittyä kiireettä. Minuuttipeliksi menee, jos odotustilaan ilmaantuu samaan aikaan kymmenen ihmistä, kuten joulun tienoolla. Eteläpohjalainen kunta kärsii työttömyydestä. Diakonia-asiakkailla raha ei riitä. Pahimmillaan uhkaa ulosotto tai vankila, kun laskut ovat jääneet maksamatta. Kriisejä syntyy myös, kun läheinen odottamatta menehtyy, sairastuu tai joutuu vakavaan onnettomuuteen. –Tärkeintä on kuunnella sydämellä ja auttaa siinä, missä voi. Seurakunnalla on mahdollisuus myöntää tiukassa tilanteessa kertaluonteinen avustus. Joskus Hanna tekee anomuksen valtakunnalliseen Diakoniarahastoon. Yleisin taloudellinen apu on kuitenkin kuivista aineksista koostuva ruokakassi. Ruoka-apu ja vilpitön kuuntelu auttavat useimpia. –On koskettavaa, että jotkut tulevat kiittämään viikkojen jälkeen, pahimmasta selvittyään. Se, että murheita saa purkaa jollekin, on tervehdyttävämpää kuin ehkä uskotaan. Hanna on seurakuntatyössään kiitollinen työkokemuksestaan kunnallisessa perhekeskuksessa. Siellä hän tutustui perheohjaajana kotien vaihteleviin oloihin ja tilanteisiin. –Kun nyt tapaan apua ja tukea tarvitsevia, ymmärrän heitä paremmin. hanna vierailee kodeissakin. Hän käy onnittelemassa henkilökohtaisesti ne 70-vuotiaat, jotka toivottavat seurakunnan työntekijän tervetulleeksi. –Viimeksi kahvittelin erään herraihmisen ja hänen vaimonsa luona tunnin. Tapaamisesta jäi hyvä mieli. Syntymäpäiväsankari huokui kiitollisuutta menneestä elämästä. Itseäni puhutteli se, miten kauniisti ja kunnioittavasti pariskunta puhui toisistaan. Haluaisin TEHY t 9–2015 lahja. Diakoniatyöntekijä käy 70-vuotiaiden kotona onnittelukäynneillä ja antaa lahjaksi virsikirjan. i Rajat löytyivät kantapään kautta Nelisen vuotta sitten sain Kurikan kaupungin neuvolasta määräaikaisen perheohjaajan paikan. Työskentelin perhekeskusmallin kehittämishankkeessa. Työ oli kiinnostavaa ja motivoivaa. Kolmen pienen lapsen äitinä pystyin samastumaan moniin asiakkaiden tilanteisiin. Työ vei tien päälle ja heidän koteihinsa. Minua – aika lailla pumpulissa kasvanutta – perheiden kriisit koskettivat. Mietin ja murehdin niitä vapaa-ajallani. Samalla ne nostivat pintaan oman elämäni käsittelemättömiä asioita, vaikka en sitä vielä silloin tiedostanut. Yritin hoitaa työni ja oman äitiyteni mahdollisimman hyvin, mutta väsähdin. Yhtenä työpäivänä en kerta kaikkiaan pystynyt menemään sovitulle kotikäynnille. Peruin sen viime metreillä ja tajusin, että en ole kunnossa. Työterveyslääkärissä käytyäni jäin uupumuksen vuoksi sairauslomalle, josta tuli kaikkiaan kolmen kuukauden mittainen. Palasin töihin osapäiväisesti. Tuntien määrää kasvatettiin pikku hiljaa. Aloitin psykoterapian, joka päättyi tänä kesänä. Löysin tärkeät rajat elämääni kantapään kautta.” 21 ammatissa itse tavoittaa ikääntyneenä jotain samaa. Nykyään hyvä, onnellinen avioliitto ei ole itsestäänselvyys. Toisaalta moni vanhus kärsii yksinäisyydestä. Sairauksien kanssa arki voi olla voimien äärirajoilla sinnittelyä. Usein vanhuksilla on kuitenkin kaipuu seurakunnan yhteyteen. –Juuri heidät seurakunnan diakoniatyön pitäisi tavoittaa. Se onnistuu parhaiten kotikäyntejä tekemällä. Kaikki eivät jaksa lähteä leiripäiviin, retkille, diakoniapiireihin tai ohjelmallisiin yhteishetkiin. diakonia on yksi evankelis-luterilaisen kirkon perustoimintamuodoista jumalanpalvelusten ja lähetystyön ohella. Diakonian ajatellaan perustuvan sekä Raamatun opetuksiin lähimmäisenrakkaudesta että alkukirkossa vakiintuneeseen tapaan huolehtia vähäosaisista. Diakoniaa Hannan työhön sisältyy 60 prosenttia. Yleensä kalenterissa on yksi kahden tunnin päivystys viikossa. Lisäksi hän ottaa asiakkaita vastaan sovittuina kellonaikoina. Diakoniatyöntekijät pitävät viikolla Skype-palaverin, jonka kesto riippuu käsiteltävien asioiden määrästä. Nopeimmillaan selvitään vartissa, joskus vierähtää tunti. –Tiimissä mietitään esimerkiksi asiakkaille myönnettäviä kohdeavustuksia. On hyvä, että niistä keskustellaan yhdessä. Se keventää vastuun taakkaa. Kasvokkain pidetään isompi palaveri kerran kuukaudessa. Diakoniatyö tekee myös tiivistä yhteistyötä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Loput työajastaan Hanna on seurakunnan tiedotussihteeri. Hän päivittää seurakunnan nettisivuja ja ottaa valokuvia. Hän etsii paikallislehdessä julkaistaville hartauksille kirjoittajat ja huolehtii, että juttupaikka tulee joka viikko täytetyksi. Hän editoi kirkollisten ilmoitusten tekstit ja koostaa informatiivisen seurakunnan mainoksen vaikka paikallisen urheiluseuran lehteen. juuri nyt tiedotuksen keskiös- sä on ensi vuodenvaihteessa tapahtuva seurakuntaliitos. Jalasjärven ja Kurikan kuntien yhdistyessä seurakunnatkin yhdistyvät. Liitokseen liittyviä asioita on käsitelty työryhmissä, joihin kuuluu 22 i Diakonit ja diakonissat ► Evankelis-luterilaisen seurakunnan diakonian viroissa toimii diakoneja ja diakonissoja. Virkoja on noin 1300. ► Diakonian virkaan valmistutaan suorittamalla sosiaali- ja terveysalan amk-tutkinto. Diakoni on saanut sosiaalityön koulutuksen (sosionomi amk) ja diakonissa terveydenhuollon koulutuksen (sairaanhoitaja amk). Molempiin koulutuksiin kuuluu kirkollisen työn opintoja. ► Koulutusta järjestää Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novia. ► Diakonian virkaan vihkii piispa. Vanhukset tavoittaa parhaiten kotikäyntejä tekemällä. kummankin osapuolen edustajia. Hanna työskentelee ryhmien sihteerinä, mutta ei osallistu päätöksentekoon. –Kirjurin tehtävä on haasteellinen. Yhdistyminen on asia, joka herättää toisinaan suuria tunteita. On tärkeää, että päätetyt asiat tulevat tallennetuksi ehdottoman oikeaan muotoon. Jollekin yksi sana voi olla elintärkeä, toiselle se ei merkitse mitään. Jurvan seurakunta liittyi Kurikan seurakuntaan jo vuoden 2009 alusta, joten uusi kumppani ei ole ihan uusi asia. Tähän mennessä on päätetty, että Jalasjärvestä tulee Jurvan tavoin kappeliseurakunta. –Muutosvaiheessa yritämme saatella seurakuntalaisia tutustumaan toisiinsa. Ryhmissä on ideoitu kampanjaa, jossa ihmisiä innostetaan keräämään merkintöjä seurakunnan eri kohteista tai tapahtumista samaan tapaan kuin rippikoululaiset. hannalla on määräaikainen pesti, joka kestää vuoden loppuun. Seurakunta kutsui hänet – tutun henkilön – diakoniatyöntekijän ja tiedotussihteerin sijaiseksi. Aiemmin hän on työskennellyt määräaikaisena seurakunnan poikatyöntekijänä, kouluavustajana, perhepäivähoitajana sekä perhekeskuksessa ja päiväkodissa. –Kun seurakunnat yhdistyvät, työt ja vastuualueet jakautuvat uudella tavalla. En vielä tiedä, liikeneekö minulle mitään. Näkymiä heikentää seurakuntien kiristyvä talous. Kirkon jäsenmäärä vähenee ja sitoutuminen toimintaan heikentyy. Eläkkeelle jäävien työntekijöiden tilalle ei palkata automaattisesti uusia. Vakituista diakoniatyöntekijän virkaa Hanna ei voi saada ilman pätevöitymistä. Hän on koulutukseltaan sosionomi, mutta hänen pitäisi suorittaa vielä puolitoista vuotta kestävät kirkolliset opinnot. –Olen aloittanut opinnot Diakissa kolme kertaa, mutta aina on tullut mutkia matkaan, viimeksi koulun sisäilmaongelman vuoksi. Tulevaisuus ei häntä kuitenkaan murehduta. –Ovia avautuu ja sulkeutuu. Aina on työtä löytynyt! Siihen tässäkin tilanteessa uskon. t TEHY t 9–2015 kolumni Jorgos ja isäni Jorma Kolumnistimme laura kosonen on kätilö, toimittaja ja filosofian maisteri. pääsin paratiisiin. Viikoksi. Käärmettä ei näkynyt, mutta siellä se eittämättä luikerteli ehkä viekkaampana kuin koskaan, vaikka meri kimmelsi ja hiekka hohti. Souvlaki suupielessä olo oli kuin siirtomaaisännällä – eikä pelkästään miellyttävällä tavalla. Teki mieli jättää tavallista suuremmat tipit ja tilata paikallisen panimon tuopillinen saksalaisen tuontitavaran sijaan. Kreikkalaiset eivät mielellään puhu nyky-Kreikasta, eivät ainakaan rantakadun tavernassa. Harmi, sillä olisi ollut kiinnostavaa vaihtaa ajatuksia. Meillä Suomessa kun on edessä samanlainen polku, jos hallitusohjelman säästösuunnitelmat pannaan toteen. Hallitus aikoo säästää eniten euroja sosiaalietuuksista, koulutuksesta ja terveydenhuollosta. Tätä on Kreikassa jo testattu. Kreikan terveysministeriön budjettia leikattiin kerralla 40 prosenttia ja tulosta syntyi. Lääketieteen lehti The Lancetin julkaisemat tilastot ovat vuoden vanhat, mutta luvut sen verran vakuuttavat, että ne kannattaa kerrata: vuosien 2008–2010 välillä imeväiskuolleisuus kasvoi 43 prosenttia ja kuolleina syntyneiden lasten määrä 20 prosenttia. Infektiosairauksien määrä moninkertaistui. Sairaaloista loppuivat lääkärit, hoitajat ja hoitotarvikkeet. Kreikka putosi terveys- ja sosiaaliasioissa kehitysmaaksi. Äitiyshuolto on paljastava mittari kertomaan terveydenhuollon tasosta. Asiakasmäärät ovat suuria, työ tapahtuu pääosin perusterveydenhuollossa ja on luonteeltaan ennaltaehkäisevää. Tarkoituksena on tunnistaa riskit ja ohjata erityistä hoitoa tarvitsevat sen piiriin. Imeväiskuolleisuus kasvoi Kreikassa 43 prosenttia. ennaltaehkäisevä työ on ensimmäisenä tappolistalla, kun järjestelmää TEHY t 9–2015 höylätään halvemmaksi: teho-osastolle ei voi pistää lappua luukulle, mutta neuvolakäyntejä voi aina vähentää ja lastensuojelun työntekijöiden kontolle sälyttää vielä parikymmentä perhettä lisää sen aiemman sadan päälle. Höyläämällä kuitenkin puretaan talon perusteita, palanen kerrallaan. Mitä tapahtuu, jos uupuneiden äitien tukiryhmä lopetetaan? Mikä on todellinen hinta, jos päivähoito vedetään vielä nykyistäkin tiukemmalle? joskus, kun poljen aamuvuoroon läpi uinuvan pikkukaupungin, tunnen ylpeyttä. Isäni syntyi mökin peräkammarissa näillä raukoilla rajoilla, kaukana isolta kirkolta. Vain yhtä sukupolvea myöhemmin minä hoidan synnytyksiä samoilla laulumailla, modernissa ja kehittyvässä maakuntasairaalassa, osana järjestelmää, joka pitää perheistään huolta. Talo on rakennettu 50 vuodessa. Kuinka nopeasti siitä voidaan höylätä pohja pois? Kreikassa talosta on purettu pohjan lisäksi myös sen sydän, tulipesä. Ihmisiltä on viety tärkein eli toivo ja usko tulevaisuuteen. Itsemurhien määrä kasvoi vuosien 2007–2011 välillä 45 prosenttia. Kreikka pistettiin polvilleen katastrofaalisessa taloustilanteessa. Suomi ei ole samassa jamassa, vaikka hallitus viljelee pakkosäästöjen ja vääjäämättömyyden retoriikkaa. Lasten ja heidän hoitajiensa kuristaminen ei ole insinööriministerin loogista päättelyä, se on pöyristyttävä arvovalinta. Ja kun talosta puretaan pois pohja ja sydän, ei paljon lohduta, vaikka ikkunanpieliä tilkittäisiin yritysjohtajien palkanalennuspennosilla. 23 LÄHDE: WHO sairaus kahdella mantereella. Borrelioosia tartuttavat punkit elävät pohjoisella pallonpuoliskolla. Vaara heinikossa Punkit yleistyvät, mutta borrelioosia pelätään jo liikaa. teksti Riitta Hankonen kuva Pixmac kuvitus Pia Hietamies 24 TEHY t 9–2015 P unkki odot odottaa uhriaan heinänkorren päässä kärsivällisesti jopa viikkoja. Kun pahaa aavistamaaavistama ton veriateria kulkee ohi, punkki tarraa heiluvilla jaloillaan kiinni ja lähtee etsimään sopivaa kohtaa, johon asettua imemään. Hämähäkkieläimiin kuuluvat punkit eli puutiaiset ovat levinneet Suomessa entistä laajemmalle alueelle. Tut Tutkijat arvelevat leviämisen johtuvan ilmastonmuutoksesta. Hysteriaan ei ole syytä, mutta varovaisuuteen kylläkin. Riski saada borrelioosi yhdestä punkin puremasta on pieni, noin kymkym menen prosenttia. Punkit levittävät myös puutiaisaivokuumetta, mutta sitä aiheuttavaa virusta kantaa vain pieni osa punkeista. Punkki hakeutuu iholla taivetaive ja karvoitusalueille. Tavallisia paikkoja ovat polvitaipeet, nivusseutu, genitaalialue, nilkat, varpaanvälit, pään ja niskan seutu, hiuspohja, korvantaustat ja jopa korvakäytävä. Borrelioosi voi tarttua, kun punkki on ollut kiinnittyneenä vähintään vuorokauden. Borrelioosiepäilyt ovat yleistyneet sitä mukaa kun tieto borrelioosista on lisääntynyt. Helsingin yliopiston immunologian professori Seppo Meri muistuttaa, että kaikki epämääräiset hermosto-oireet eivät ole borrelioosia. Kyseessä voi olla esimerkiksi MS-tauti tai jokin lukuisista hermohalvausoireyhtymistä. punkinpurema on useimmiten ki- vuton. Puremakohta punoittaa yleensä parin sentin levyiseltä alueelta, mutta TEHY t 9–2015 i Suojaudu punkilta ► Pukeudu pitkiin housuihin ja vedä sukat lahkeen yli, kun liikut punkkialueilla metsässä tai korkeassa heinikossa. Iholle siveltävät punkkikarkotteet eivät yksin riitä. ► Tarkasta joka ilta kaikkien perheenjäsenten ja lemmikkieläinten iho punkkialueella ulkoilun jälkeen. ► Poista punkki välittömästi. Pelkkä purema ei edellytä hoitoa. ► Borrelioosia vastaan ei ole olemassa rokotetta. Useita tutkimuksia on käynnissä, mutta rokotetta jouduttaneen odottamaan vielä vuosia. TBE-rokote suojaa vain puutiaisaivokuumeelta. ► Kerran sairastettu tauti ei suojaa pysyvästi uudelta infektiolta. Lääketiede ei tue käsitystä, että hoidettu borrelioosi kroonistuisi. se ei merkitse vielä borreliainfektiota. Yleisin infektion ensioire on noin viikon kuluttua iholle ilmaantuva laajentuva punoitus. Tämä niin sanottu vaeltava ihottuma, erythema migrans, on läpimitaltaan noin viisi senttiä. Vaeltava ihottuma leviää yleensä rengasmaisesti ja jättää jälkeensä vaalenevan, rauhoittuvan keskusalueen. Ihottu- man muoto ja ulkonäkö voivat vaihdella kuitenkin runsaasti. Ihottuma saattaa punoittaa myös kauttaaltaan. Vaeltava ihottuma on melko varma merkki borrelioosista, mutta se ilmaantuu vain noin puolelle potilaista. Kaikki punkinpureman jälkeen ilmaantuvat, läpimitaltaan viisi senttiä suuremmat ihottumaläiskät kannattaa näyttää lääkärille. aluksi borreliabakteeri voi aiheuttaa lämmönnousua, särkyä ja väsymystä. Varhaisvaiheessa tauti hoidetaan kahden viikon pituisella antibioottikuurilla, amoksisilliinilla. Hoito on sitä tehokkaampi, mitä aiemmin se päästään aloittamaan. Suurin osa tartunnan saaneista paranee, mutta jos bakteeri leviää, joudutaan turvautumaan pidempään lääkekuuriin tai laskimonsisäiseen antibioottilääkitykseen. Borrelioosi diagnosoidaan potilaan kertomuksen, oireiden ja laboratoriolöydösten perusteella. Laboratoriotutkimuksista tärkein on vasta-aineiden määritys verestä tai tarvittaessa selkäydinnesteestä. Varhaisvaiheessa vasta-aineet eivät ole ehtineet aina nousta, joten niiden puuttuminen ei sulje pois borrelioosin mahdollisuutta. Toisaalta myös positiivinen testitulos voi olla väärä. Täysin terveillä ihmisillä voi olla vasta-aineita jo parantuneesta infektiosta tai ristireaktiosta muille mikrobeille. Vasta-aineet laskevat usein hoidon jälkeen, mutta aina niin ei käy. Vasta-aineista ei voidakaan tutkia hoidon tehoa aukottomasti. Hoidon katsotaan tehonneen, kun oireet katoavat. Suonensisäistä antibioottia tarvitaan, jos ihottuma ei katoa, yleisoireet lisääntyvät tai ilmaantuu neurologisia oireita. hoitamattomana elimistöön levinnyt borreliabakteeri saattaa aiheuttaa erilaisia neurologisia oireita: hermosärkyjä ja kasvohermon halvauksen, hermojuuren tulehduksen, päänsärkynä tuntuvan aivokalvontulehduksen tai erilaisia niveloireita. Hoitamaton borrelioosi saattaa edetä myös myöhäisvaiheen borrelioosiksi, joka 25 sairaus aiheuttaa hankalia iho-, nivel-, hermo-, sydän-, lihas- tai silmäoireita. jotkut uskovat borrelioosin kroonistuvan hoidosta huolimatta, mutta lääketiede ei tue tätä käsitystä. Krooniseksi arvellun borrelioosin oireet johtuvat siitä, että bakteerien kuoltua potilaalle voi jäädä aaltomaisesti esiintyviä reaktiivisia jälkioireita. Antibioottihoito ei aina paranna kaikkia oireita, mikä voi johtua infektion aiheuttamasta pysyvästä kudosvauriosta tai infektion laukaisemasta immunologisesta reaktiosta. Kudosvaurioiden paraneminen voi kestää kuukausia. Uusista antibioottikuureista ei ole tutkimusten mukaan apua, kun elimistössä ei todeta merkkejä elävän bakteerin aiheuttamasta infektiosta. Nykykäsityksen mukaan potilas hyötyy antibioottien sijaan esimerkiksi reumalääkkeistä. –Jos borrelioosi on hoidettu asianmukaisesti, on tärkeä rauhoittaa potilasta ja kertoa, mistä oireet johtuvat ja mitä niille on tehtävissä. Kudosvauriot korjaantuvat ajan kanssa. Jotkut suomalaiset ovat lähettäneet näytteitään tutkittavaksi yksityiseen saksalaiseen laboratorioon. Laboratorion käyttämät testit eivät ole tieteellisesti riittävän luotettavia. Seppo Meri toteaa, että jokaista punkinpuremaa ei voi hoitaa antibiootilla varmuuden vuoksi. –Borrelioosi on vakava sairaus, mutta sen riski on kuitenkin niin pieni, että käytäntö johtaisi lukemattomiin turhiin antibioottikuureihin ja niistä mahdollisesti koituviin haittoihin. toissa vuonna Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tartuntatautirekisteriin kirjattiin 1 707 borrelioositartuntaa. Tartuntoja arvioidaan olevan kuitenkin jopa 4 000 vuodessa. Suurin osa tartunnoista tapahtuu Ahvenanmaalla ja Etelä-Suomessa. Noin 10–30 prosenttia Suomessa esiintyvistä punkeista kantaa borreliabakteeria. Spiraalimainen Borrelia burgdorferi -bakteeri löydettiin vasta 1981, vaikka taudin tavallisimmat oireet on tunnettu jo yli sata vuotta. Suomessa yleisin iho- borrelioosia aiheuttava bakteeri on Borrelia afzelii. Punkkeja esiintyy runsaimmin saaristossa ja rannikkoseuduilla, mutta alueittain myös sisämaassa. Uusimpien Turun yliopistossa tehtyjen tutkimusten mukaan punkit viihtyvät niin havu- kuin lehtimetsissä sekä laidunmaalla. Vähemmän niitä näyttää olevan rantalepikoissa ja niityillä, joiden on aiemmin ajateltu olevan punkkien suosikkipaikkoja. Suomessa esiintyy myös Siperiasta peräisin olevaa taigapunkkia, joka kantaa samoja bakteereja kuin kotimainen lajitoverinsa. Lajeja ei pysty erottamaan toisistaan paljaalla silmällä. Suomalaisyliopistot tutkivat punkkeja tänä kesänä 13 kenttäasemallaan. Tutkimuksen tarkoituksena on saada tieteellisesti pätevä seuranta-aineisto eri puutiaislajien esiintymisestä ja taudinaiheuttajista. t TERVEYSKIRJASTO, SUOMEN REUMALIITTO RY, LÄÄKÄRILEHTI 20/2015, PUNKKI.NET i Näin irrotat punkin ► Tartu punkkiin punkkipinsetillä mahdollisimman läheltä ihoa. Vedä ulos ruuvaavalla liikkeellä. ► Jos pinsettejä ei ole, kierrä lanka punkin imukärsän ympärille ja vedä ulospäin. ► Haava kannattaa puhdistaa desinfektioaineella, vaikka sen hyödyllisyydestä ei olekaan varmuutta. ► Imukärsä ei sisällä borreliabakteereita, mutta ihoon jäänyt imukärsä voi ärsyttää ihoa. Jos et saa punkkia pois kokonaisena, odota muutama päivä ja poista loput jäänteet pinseteillä. ► Pese kädet punkin poiston jälkeen. ► Aiemmin punkki neuvottiin tukehduttamaan rasvalla. Tämä ei ole hyvä keino, sillä punkki oksentaa haavaan. Oksennus voi lisätä tartuntariskiä, koska borrelia elää punkin suolistossa. WWW.PUNKKI.NET 26 TEHY t 9–2015 ratkaisu Kovalevy täynnä Säästä aivojasi valitsemalla ympäristö ja ärsykkeet oikein. teksti Riitta Hankonen Ongelma: Työaika kuluu kirjaamiseen ja tietokoneen ääressä istumiseen. Vuorotyö verottaa jaksamista. Jatkuva muutos stressaa. Mistä aivojen kuormitus johtuu? Varo pitkäkestoista istumista. Jo 20 minuuttia on pitkä aika. Eläinkokeissa on todettu, että liikunta kasvattaa muistikapasiteettia. Hakeudu välillä viileään. Tasainen lämpötila väsyttää. Aivot pitävät haasteista ja sopivasta määrästä stressiä, mutta multitasking eli monen asian tekeminen yhtä aikaa ei ole hyväksi. Mieti, milloin keskeytät työtoverin. Miten vähentää aivojen kuormitusta? Mieluinen musiikki on hyväksi aivoille. Voit tuottaa musiikkia työpäivän aikana myös itse, vaikkapa hyräilemällä. Luo työhön tekemisen meininki ja saa aikaan jotain konkreettista. Aivotoiminta vaatii ihmissuhteita: toisen ihmisen kasvoja, ääntä ja kosketusta, jaettuja tunteita ja yhteisiä kokemuksia. Vaali niitä myös työpaikalla. Normaalitilassa on riittävästi aikaa ja rauhaa keskittyä. Ongelmiin keksii ratkaisut ja luovuus kasvaa. Uni on levollista. TEHY t 9–2015 Aivot tarvitsevat myeliinirasvaa. Syö kalaa, pähkinöitä, omegarasvahappoja ja kasvirasvoja. Vältä alkoholia. Laadukas ravinto, riittävä liikunta ja hyvä uni ovat sidoksissa toisiinsa. 27 lähteenä käytetty: työterveyslaitoksen tutkimusprofessori minna huotilaisen luento labquality days -kongressissa. Aivot toimivat kahdella tasolla. Sikiöaikana valmiiksi kehittyvät vanhat aivot säätelevät unta sekä kehon ja mielen tilaa. Ne menevät nopeasti pakene tai taistele -tilaan, mikä on tarpeen stressitilanteessa. Jos näin käy jatkuvasti, elimistö kuormittuu liikaa. Tilaan voi joutua, jollei pysty vaikuttamaan omiin työtehtäviinsä. Uudet aivot kehittyvät hitaasti 25 vuoden ikään asti. Niitä tarvitaan muun muassa kielelliseen ja matemaattiseen oppimiseen sekä tietoiseen suunnitteluun. puheenaihe Vain hoikille Mistä jyrkät asenteet ylipainoa kohtaan kumpuavat? Ja miten niistä pääsee eroon? teksti Virve Järvinen kuvitus Helena Syrjä L iikunnanohjaajat hehkuvat jumppasaleilla nuoruutta ja huippukuntoa. Ei kannattaisi, sillä kyselyiden mukaan monet asiakkaat suosivat vähän tukevampia ja vanhempia ohjaajia. Heihin on helpompi samastua. Päteekö sama hoitajiin? Voisihan olettaa, että ylipainoisen hoitajan on helpompi ymmärtää kilojen kanssa kamppailevaa potilasta. Haluan selvittää ulkonäköön liittyviä asenteita haastattelemalla ylipainoista hoitajaa, mutta yritykseni tyrmätään hienotunteisesti kerta toisensa jälkeen: Asia on arka, en kehtaa kysyä keneltäkään. Valitettavasti en voi auttaa. Pelkään, että kysymykseni loukkaa toista ihmistä. En tunne alaisiani niin hyvin, että voisin esittää heille näin henkilökohtaisen kysymyksen. Vaikeudet haastateltavan löytymisessä eivät voi johtua mahdollisten ehdokkaiden vähyydestä, sillä joka toinen suomalainen ylittää ihannepainorajat. Miksi työkaverit eivät kehtaa välittää haastattelupyyntöäni toisilleen? –Kyse on ennakkoluuloista. Ajattelemme automaattisesti, että ylipainoinen häpeää painoaan. Ennakkoluulomme estävät meitä puhuttelemasta häntä ylipainoisena, vaikka ihminen voi olla täysin sinut kilojensa kanssa, selittää terveydenhoitaja-kouluttaja, sosiaalietiikan opiskelija Hanna Viljanmaa. Syy ennakkoluuloihin on pitkälti ajassamme ja mediassa. Hoikkuudesta on tullut normi, jota kaikkien tulee tavoitella. Työyhteisössä ylipainoon saatetaan puuttua tavalla, joka voidaan tulkita kiusaamiseksi. –Nykyään on sallitumpi olla sairas kuin lihava, huomauttaa psykologi, terveydenhuollon kouluttaja Riikka Turku. Nykyään on sallitumpi olla sairas kuin lihava. 28 TEHY t 9–2015 TEHY t 9–2015 29 puheenaihe Hän viittaa amerikkalaiseen tutkimukseen, johon vastanneet vanhemmat toivoivat tulevasta lapsestaan mieluummin vammaista kuin ylipainoista. Hoikkuuden käsittäminen normina tulkitaan herkästi oikeudeksi puuttua siitä poikkeavaan henkilöön – ja kaikkea muuta kuin hienotunteisesti. Pahimmat puukottajat löytyvät usein läheltä. Siksi haastateltavaksi viimein suostunut Sirpakin haluaa esiintyä toisella nimellä. sirpa on ollut ylipainoinen koko aikuisikänsä. Hänen ulkomuotonsa ei sovi mielikuvaan sisar hento valkoisesta, joka elää edelleen sitkeästi, vaikka hoitajan työ ja sitä koskevat vaatimukset ovat aikojen kuluessa muuttuneet. Sirpa ei allekirjoita näkemystä, jonka mukaan hoitajan ulkomuodon tulisi olla potilaalle esimerkki terveellisistä elintavoista. Pitäisi riittää, että tekee työnsä hyvin. Paino ei vaikuta työssä selviytymiseen. –Erään työtoverin mielestä painoni tekee minut hitaaksi ja kömpelöksi. Minä haluan toimia potilaan tahdissa. Potilaat ovat työhöni tyytyväisiä. Vielä 20 vuotta sitten myös aikuisten terveyskasvatuksessa uskottiin mallioppimiseen. Kasvattajien tehtävänä oli näyttää esimerkillistä elämäntapaa. Vaikka käsitykset toimivasta terveysviestinnästä ovat muuttuneet, asenteet laahaavat perässä. Asenteet voivat olla myös tiedostamattomia. Jokaiseen ammattiin liittyy oletuksia, joiden järkevyys kannattaa kyseenalaistaa. –Pitääkö papin tai poliisin olla täysin nuhteeton? Voiko psykologin mielenterveys järkkyä? Hoitajan ylipaino lisää elämänkokemusta samalla lailla kuin papin pahe, ja elämänkokemus näkyy työssä hyvällä tavalla, Hanna Viljanmaa herättelee. Myös hoitoalalla työskentelevät ruokkivat vanhoja käsityksiä. Riikka Turku kertoo painonhallintaohjaajien koulutukseen tulleesta hoitajasta, joka varmisti kouluttajilta vielä paikan päällä osallistumislupansa. –Hoitaja uskoi, että hänen ylipainonsa estäisi häntä kouluttautumasta painon30 Laihduttajaa kytätään ja hänelle tuputetaan herkkuja. i Yötyö lihottaa ► Työolosuhteet voivat helpottaa tai vaikeuttaa terveiden elämäntapojen noudattamista. Työpäivän aikainen energiankulutus riippuu työn fyysisestä rasittavuudesta ja istumisen määrästä. Työaikajärjestelyt vaikuttavat vapaa-ajan viettotapoihin ja työstä palautumiseen. ► Yötyö altistavaa ylipainolle. Vaikutus selittynee yötyön vaikutuksilla rytmejämme säätelevään sisäiseen kelloon: häiriöt kellon toiminnassa saattavat altistaa ylipainolle. ► Työhön liittyvän väkivallan uhan on todettu muuttavan kortisoliaineenvaihduntaa, millä on puolestaan yhteys vyötärölihavuuteen. ► Työpaikalla voidaan edistää painonhallintaa tauottamalla istumista, tukemalla työmatkaliikuntaa, panostamalla työpaikkaruokailuun ja suosimalla terveitä työaikoja. ► Terveyden kannalta on parasta, että työvuorot kulkevat eteenpäin: aamuvuoroa seuraa iltavuoro, iltavuoroa yövuoro ja sen jälkeen vapaa. ► Töistä palautumiseen pitää jäädä riittävästi aikaa, jotta vapaa-ajalla jaksaa harrastaa liikuntaa eikä kaikki aika kulu toipumiseen. LÄHDE: TYÖTERVEYSHUOLLON ERIKOISLÄÄKÄRI EIRA ROOSIN PITÄMÄ LIHAVUUS JA TYÖ -LUENTO hallintaohjaajaksi. Epäilyä tuki osastonhoitajan lupa palata takaisin työpaikalle, ellei hoitaja olisi soveltunut koulutukseen ulkomuotonsa puolesta. hanna viljanmaan mielestä on hyvä, että nykyään puhutaan avoimesti monista aiemmin tabuina pidetyistä asioista, kuten homoudesta, kehitysvammaisuudesta ja ylipainosta. Tapaa puhua asioista pitäisi silti miettiä. –Käyttämämme kieli ja puhe muokkaavat todellisuutta, jossa elämme. Ylipainosta puhuttaessa paheksuminen, moralisointi ja ylipainoiseen ihmiseen ennalta liitettyjen ominaisuuksien sanoittaminen lisäävät ennakkoluuloja. Suhtautumistapa ylipainoa kohtaan voi muuttua vasta, kun jokainen pysähtyy miettimään ennakkoluulojaan ja alkaa tietoisesti muuttaa puhetapaansa. Sirpa ei välitä ulkomuotoaan koskevista kommenteista, jos ne tulevat potilaiden suusta. –Kun potilaat pyytävät minua avukseen, he kysyvät isopeffaista hoitajaa. Näistä kommenteista en välitä, sillä ne tulevat muistisairaiden ja käytöshäiriöisten potilaiden suusta. Työkavereiden kauhistelua Sirpa ei sulata. Kun hän tulee kahvihuoneeseen, keskustelu kääntyy usein ylipainon haittoihin. Puhe on entistä useammin suoraa – ei pelkkää supattelua selän takana. Riikka Turku huomauttaa, että terveydenhuollon ammattilaistenkin kesken elää käsitys, että ylipaino on yksi tärkeimmistä terveysriskeistä. Liikkumattomuus, korkea kolesteroli ja tupakointi ovat kuitenkin väestötasolla huomattavasti suurempia vaaroja. Toisen ihmisen painoon puuttuva ihminen on yleensä sokea muille vaaroille, vaikka jokin niistä on luultavasti hänellä itsellään. –On helpompi nähdä toisen puutteet kuin tunnustaa omat. Jokaisella työpaikalla on aina joku, joka ei mahdu ihannepainorajoihin. Porukan pyöreimmästä tulee helposti silmätikku, joka saa kantaakseen muiden viat. eräs sirpan entinen työkaveri piti lihavaa automaattisesti tyhmänä ja ammatissaan surkeana. Lihavan ihmisen TEHY t 9–2015 itsetunto oli hänen mukaansa huono: mitä muuta se voisi ollakaan, kun takapuoli löllyy ja housut hinkkaavat haaroista. –Voisin sulkea korvani työtovereiden ikäviltä puheilta tai sanoa rumasti takaisin. En osaa tehdä kumpaakaan, ja siksi sanat satuttavat. Ja kun sattuu, syön lohdukseni. Liikakilot jaetaan monesti kahteen kastiin: raskauden ja sairauden mukanaan tuomat sallitaan, syömällä tulleita ei. Riikka Turku huomauttaa, että syöminen voi olla tapa helpottaa stressiä. –Miksi se tuomitaan, vaikka syöminen on terveyden kannalta monesti vähemmän haitallista kuin vaikka päivittäinen tissuttelu? Syömällä tulleet kilot yhdistyvät mielissä käsitykseen, jonka mukaan ihmisen tietyt piirteet kulkevat käsi kädessä ulkoisten ominaisuuksien kanssa. Hoikkuuteen liitetään tavoiteltuja hyveitä, kuten itsekuri ja suunnitelmallisuus. Ylipainoon yhdistyvät häpeällisinä koetut seikat: heikko itsekuri ja heikot älynlahjat. –Ennakkoluuloista pääsee vain tutustumalla niiden aiheuttajaan ja käymällä siihen käsiksi, Hanna Viljanmaa sanoo. Ennakkoluulojen taustalta voi löytyä jokin kielteinen tunne, jota haluaa intuitiivisesti välttää. Se voi olla vaikka pelkoa omasta ylipainosta tai todentuntuinen uskomus, että ylipainoon liitetyt kielteiset ominaisuudet tarttuvat. painopuhe on Sirpan työpaikalla päi- vittäistä. Joku laihduttaa aina. –Kannustamisen sijaan laihduttajaa kytätään, hänen eväänsä syynätään ja hänelle tuputetaan herkkuja. Ihan kuin muut toivoisivat laihduttajan epäonnistuvan painonpudotusyrityksissään. Vaikka esimiehemme on ylipainoinen, hän on ensimmäisenä puuttumassa toisten painopulmiin. Negatiivinen painopuhe vie energiaa, sillä se saa ylipainoisen olemaan jatkuvasti varuillaan ja kokemaan syyllisyyttä. Riikka Turku kertoo hoitajasta, jota syytettiin työyhteisössä jatkuvasti ylipainosta. Kun hän meni painonhallintaryhmään, hän oli sielläkin niin puolusTEHY t 9–2015 Miksi ulkonäkö painaa työelämässä? kun koulutettujen työnhakijoiden määrä ylittää vapaiden työpaikkojen määrän, valintaa ei tehdä pelkän hakijoiden osaamisen perusteella. Palveluosaamisesta sekä siihen liitetystä ulkonäöstä ja potentiaalisesta terveydestä on tullut ääneenlausumattomia valintakriteerejä. Hakijan ylipaino koetaan työnantajan kannalta haitalliseksi terveysriskiksi. Ulkonäköön suhtaudutaan nykyään usein ammatillisen pätevyyden mittarina. Siihen liitettävät vahvat tulkinnat henkilön henkisistä kyvyistä tuovat mieleen 1800-luvun fysionomian, pseudotieteeksi myöhemmin julistetun suuntauksen, jonka mukaan henkilön ruumiin piirteistä voidaan tehdä johtopäätöksiä hänen älykkyydestään. Nykyaikana tällainen ajattelutapa on ulkonäkörasismia.” FILOSOFIAN TOHTORI, DOSENTTI JAANA PARVIAINEN, TAMPEREEN YLIOPISTO 31 puheenaihe tuskannalla, ettei hän muista mitään ryhmän ensimmäisistä kokoontumisista. Tilanne laukesi vasta, kun hoitaja saattoi luottaa siihen, etteivät ohjaajat tai muut ryhmäläiset piikittelisi häntä. sirpa on kokeillut eri laihdutusmenetelmiä ja saanut kiloja poiskin. Onnistuttuaan hän on miettinyt, miksei kelvannut samoille ihmisille lihavampana. –Kilot ovat tulleet takaisin ja työtoverit ovatkin todenneet, ettei minun kannata laihduttaa. En kuulemma onnistuisi. Sirpan kohtelu kertoo työyhteisön huonovointisuudesta ja peilaa sen syvempiä ongelmia, kenties puhumattomuutta, joka on hyvä jalansija katkeruudelle ja vihalle. Kohtelu täyttää työpaikkakiusaamisen kriteerit. Riikka Turku arvelee, että hoitajien UU S U TU Sirpa on miettinyt, miksei kelvannut lihavampana. työssään kokema väsymys ja turhautuneisuus purkautuvat Sirpaan. –Asian selvittäminen ei ole Sirpan vastuulla, vaan esimiehen, joka ei tässä tapauksessa taida hoitaa työtään oikein. Työhyvinvoinnin korjaaminen vaatii suuria muutoksia ja aikaa. Miten painopuhe saataisiin loppumaan nopeasti? Hanna Viljanmaan mielestä jokaisen kannattaisi miettiä, miksi toisen ylipaino herättää itsessä epämiellyttävän olon. Miksi se on omasta mielestä epäammattimaista? Vaikka negatiivisia tunteita luulee usein toisen aiheuttamiksi, ne nousevat pohjimmiltaan jostain itseen liittyvästä. –Valitettavasti hankalien tunteiden projisoiminen toiseen ihmiseen on helpompaa kuin ikävien tunteiden kohtaaminen. Jos työkaverin ylipaino aiheuttaa ärsyyntymistä, ei auta kuin katsoa peiliin. t Orionin karbamidivoide Carbalan SITOO KOSTEUDEN 05/2015 Carbalan perusvoide sisältää 5 % karbamidia ja runsaasti glyserolia, jotka sitovat kosteutta tehokkaasti ihoon. Carbalan levittyy helposti ja imeytyy nopeasti. Voide sopii normaalille, kuivalle ja atooppiselle iholle. Hajustamaton. Pakkauskoko 200 g. APTEEKISTA. Orion on suomalainen avainlippuyritys. itsehoitoapteekki.fi Lisätiedot puh. 010 426 2928 ark. klo 8–16. Valmistettu Suomessa. terveys KOONNUT RIITTA HANKONEN, riitta.hankonen@tehy.fi Helyä ja tatskaa hiusväreissä, rihkamakoruissa ja tatuoinneissa on riskinsä. Hiusvärit sisältävät ainesosia, jotka saattavat aiheuttaa kosketusallergiaa. Rihkamakorut voivat aiheuttaa nikkeliallergian. Koruista joskus löydetty kadmium on myrkyllistä ja aiheuttaa syöpää. Luonnonkosmetiikkaa markkinoidaan turvallisena, vaikkei se ole automaattisesti turvallisempaa kuin teollisesti valmistettu. Tatuointeihin liittyvistä haitoista ja pitkäaikaisvaikutuksista on vähän tietoa. Osa tatuoinnissa käytettävistä väriaineista voi imeytyä elimistöön. Myös puutteellinen hygienia aiheuttaa ongelmia. Hetken kestävä hennatatuointikaan ei ole vaaraton. Mustaan tahnaan on lisätty väriaineita, jotka voivat aiheuttaa allergiareaktion. Tietoa ulkonäköä kohentavien tuotteiden kemikaaleista on koottu uusille, nuorille suunnatuille verkkosivuille. Viestin viejäksi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin julkaisemilla sivuilla on valjastettu Kukkahattutäti. HELENA SYRJÄ Hennatatuointi ei ole vaaraton. WWW.SUSSIUNATKOON.FI riboflaviini 1 B2-vitamiini eli riboflaviini osallistuu solujen energiantuotantoon sekä proteiinien ja aminohappojen aineenvaihduntaan. Kuumuudesta ja kylmyydestä on eniten haittaa vanhuksille, sairaille ja köyhille. He eivät pysty suojautumaan yhtä hyvin kuin varakkaat. Uutispalvelu Duodecim PIXMAC 3 Maito- ja täysjyvävalmisteet, liha ja kananmuna ovat hyviä riboflaviinin lähteitä. unettomuus on paina- jainen. Tuore kirja neuvoo, miten vaivaa hoidetaan ilman lääkkeitä. Nukahtamista voi helpottaa muuttamalla rutiineita ja korjaamalla ajatusmalleja. susan pihl ja anna-mari aronen: unentaidot. duodecim 2015 2 Lihakset hyödyntävät proteiineja ja vahvistuvat riboflaviinin avulla. Taidoista tärkeimpiä Pelko pois, peitto neuvoo ohjeilla varustettu ensiapupeite tuo varmuutta ensiavun antamiseen. Vihreä puoli neuvoo, miten auttaa, kun uhri hengittää mutta on tajuton. Punainen neuvoo, miten edetä, kun uhri ei hengitä. aid-one.net TEHY t 9–2015 33 hyvinvointi Pahassa paikassa Kärsimystä, takaiskuja ja ennakoimattomia tilanteita. Opeta aivosi sietämään painetta. teksti Merja Perttula kuvat Johanna Sarajärvi E lämä heittelee, mutta toiset nousevat aina ylös ja pääsevät eteenpäin. Toiset romahtavat vastoinkäymisistä, jotka näyttävät ulkopuolisen silmin pieniltä. Miksi toiset kestävät enemmän kuin toiset? Psykologiassa ja muutosvalmennuksessa puhutaan nykyään paljon resilienssistä. Sillä tarkoitetaan kykyä käsitellä ja selviytyä vastoinkäymisistä. Sana tulee latinan verbistä resalire, joka tarkoittaa ponnahtamista ylös uudelleen. –Resilienssi on tärkeää niin hoitotyöntekijän omassa elämässä kuin potilaan ja asiakkaan tukemisessa, sanoo psykoterapeutti Krisse Lipponen. Kyky toimia ennakoimattomassa ja ristiriitaisessa ympäristössä on aina ollut tärkeä ominaisuus, mutta se korostuu nykyajan muutosvauhdissa. Ikivanhat aivomme suuntautuvat stressitilanteissa puolustautumaan edelleen fyysistä vaaraa vastaan. Aivot menevät ikään kuin lukkoon. Verenkierto heikkenee ja keskittyy hengissä säilymisen kannalta olennaisille aivoalueille. Se auttoi meitä aikoinaan, mutta nykyään siitä on enimmäkseen harmia. Ihmistä kun eivät uhkaa niinkään fyysiset vaarat vaan sisäinen kokemusmaailma: 34 omat ristiriitaiset ajatukset, tunteet ja toimintaimpulssit. –Riittää, kun joku on eri mieltä kanssamme, kohtelee tylysti tai tapahtuu asioita, joita emme ole pystyneet ennakoimaan, sanoo psykologi Ville Ojanen. geeneissä saadut persoonallisuuden piirteet vaikuttavat ky- Aivomme puolustautuvat edelleen fyysistä vaaraa vastaan. kyymme käsitellä vastoinkäymisiä, mutta pääsääntöisesti taito on opittu ja kehittyvä kyky. Ihmiset voidaan jakaa reagointiherkkyyden mukaan kahteen ääripäähän. Toisessa päässä ovat tyynet ja rauhalliset ihmiset ja toisessa päässä herkät, joiden sisäinen kokemusmaailma ja tunteet ovat voimakkaita. Herkillä ihmisillä menee paineisessa tilanteessa suuri osa energiasta oman pään hallitsemiseen. Tyynet kykenevät toimimaan harkitummin. Herkän kannattaa stressitilanteessa rauhoittaa kehoaan ja mieltään tietoisesti. –Voi laskea kymmeneen, vetää henkeä ja puhaltaa ulos rauhallisesti. Tunnistaa ajatuksensa ja tunteensa ja hyväksyä ne, Ville Ojanen opastaa. Tyynet saattavat puolestaan toimia liian hitaasti. He eivät ota riittävän vakavasti asioita, joihin täytyisi reagoida nopeasti. Vaikka toiset ovat luonnostaan optimistisempia kuin toiset, reagointitapa on tietoinen valinta. TEHY t 9–2015 TEHY t 9–2015 35 hyvinvointi Harjoittele näitä 1 kaiva esiin myönteinen Aivosi toimivat joustavasti, kun pystyt näkemään stressaavassa tilanteessa jotain hyvää, josta saat voimaa. Jos aivosi tunnistavat pelkkiä uhkia, ajattelusi kapenee ja toimintakykysi kärsii. 2 vahvista itsetuntoa Kuuntele sisäistä puhettasi, kun asiat menevät pieleen. Sanotko itsellesi: voi voi, taas minulle kävi näin, epäonnistun aina. Ruoskiva sisäinen puhe ylläpitää stressireaktiota. Vastoinkäymisiä hyvin sietävät ihmiset puhuvat itselleen myönteisesti: ok, tällainen tilanne, mutta tästä mennään eteenpäin, olen ennenkin ollut vastaavassa tilanteessa. 3 keskity olennaiseen Stressaavassa tilanteessa kannattaa keskittyä olennaiseen eikä säntäillä hoitamassa vähän sitä ja tätä. 4 löydä vaihtoehtoja Kykenetkö vastustamaan mustavalkoista joko–tai-ajattelua ja kyseenalaistamaan käsityksiäsi? Vastoinkäymisiä sietävä ihminen osaa tarvittaessa luopua piintyneistä tavoistaan. 5 informoi, keskustele ja pyydä apua Stressaantunut ihminen käpertyy herkästi kuoreensa tai alkaa taistella muiden kanssa. Hän ei huomaa kertoa muille, mitä tapahtuu ja mitä on tekemässä. Säilytä laadukas vuorovaikutus. 6 torju kaaos Painetta sietävä ihminen suunnittelee ja on järjestelmällinen. Arki helpottuu, kun aikataulut pitävät. 7 ole aloitteellinen Vaikka et voi tietää, miten juuri tietty asia menee, toimi parhaan mahdollisen arvauksesi perusteella. Älä jähmety paikoillesi, vaan toimi. 36 Ajattelenko vaikeuksia kohdatessani, että kyllä minä tästä selviydyn vai uhriudunko ja päätänkö, ettei mistään tule mitään? Osaanko etsiä myönteisiä näkökulmia ja tunteita silloinkin, kun elämä on vaikeaa? kyky sietää vastoinkäymisiä kehittyy vaikeuksien kautta. Huonot uutiset osaa ottaa ehkä tyynemmin, jos on niihin tottunut. Hoitaja voi oppia käsittelemään takaiskuja työnsä kautta. Taito kehittyy, kun kohtaat ihmisiä ja opettelet näkemään, miten he selviävät. Jos kiinnität huomiosi vain niihin, joille käy huonosti, ajatusmaailmasi voi muovautua toiseen suuntaan. Taitoa käsitellä vastoinkäymisiä voi oppia myös median selviytymistarinoista, joissa ihmiset kertovat keinoistaan päästä avioeron, lapsen kuoleman tai vai- kean sairauden yli. Myös omia paineisia tilanteita kannattaa tutkia. Miten silloin selvisin? Mitä tein itse ja miten muut ihmiset auttoivat? Taitavasti vastoinkäymisiä käsittelevä ihminen uskaltaa hakea ja vastaanottaa apua. –Vaikka toinen ei välttämättä pysty tekemään mitään asialle, jakamisen kokemus helpottaa. Jo tapahtuneen kertominen auttaa, Krisse Lipponen sanoo. Jos olet esimerkiksi sairastunut rintasyöpään ja toipunut, kykysi sietää vastoinkäymisiä kasvaa, kun osaat jäsentää kokemuksen elämäntarinaasi. Näin tapahtui, tätä siitä seurasi ja näin kuntouduin. –Ellei tapahtunut saa selitystä ja merkitystä, asiaan voi jäädä jumiin. Moni tuntee ihmisiä, jotka kipuilevat avioeronsa kanssa vielä kahdenkymmenen vuoden päästä. He eivät TEHY t 9–2015 Osastonhoitajat: Järjestelmällisyys ja myönteisyys auttavat ratkaisun etsiminen tuo voimaa, asioiden murehtimi- nen vie sitä. Vahvat hoitajat osaavat keskittyä aina perustehtävään. He pitävät kiinni sovituista pelisäännöistä ja hyvistä tavoista. Empatiaherkkyys on hieno asia, mutta se saattaa aiheuttaa ylireagointia, lamaannusta ja uupumista. Ammatillista työotetta on tärkeää ylläpitää koulutuksella ja työnohjauksella. Sinnikkäillä hoitajilla on luonnostaan positiivinen ja kannustava vaikutus toisiin hoitajiin. Heillä on jonkinlainen hoitamisen lahja ilman itsensä korostamista tai toisten alentamista.” Riitta Oksa, nuorisopsykiatrian avohoito, Tays Tyynet kykenevät toimimaan harkitummin. ole pystyneet jäsentämään eroa osaksi elämäntarinaansa. mieti työyhteisöäsi. Pidättekö yllä selviämisen näkökulmaa? Tuntuuko, että vaikka henkilökuntaa on vähän ja työ psyykkisesti kuormittavaa, kaikesta selvitään. Vai vallitseeko työpaikalla luovuttamisen meininki: meillä on huonot esimiehet, huono organisaatio, koko ajan enemmän ja vaikeampia potilaita – ei tästä mitään tule. Työn kuormittavuuteen ei vaikuta pelkästään työn määrä. Joskus on ratkaisevampaa, että kokee saavansa tukea työkavereilta ja työnantajalta. Myös itsestään on pidettävä huolta. Uupumus täytyy tunnistaa, tunnustaa ja hakea apua ajoissa. –Tietoinen selviämisnäkökulma ei tarkoita, että kestän kaiken. Epäkohtiin pitää puuttua, Lipponen muistuttaa. t TEHY t 9–2015 minulla on 37 vuotta työelämää takana. Kokemus tuo rohkeutta. Osastollamme annetaan kriisihoitoa. Parhaiten meillä pärjäävät sellaiset tiimit, joilla on selkeä työnjako ja joiden jäsenet sietävät keskeytyksiä. Olen järjestelmällinen. Teen joka aamu päiväsuunnitelman ja laadin työsuunnitelman myös pitemmäksi ajaksi. Jos paineet nousevat liian suuriksi, voin aina vaihtaa muiden osastonhoitajien kanssa ajatuksia. Kunnostani pidän hyvää huolta. Kehityskeskusteluissa olen huomannut, että pitää olla erityisen dramaattinen tilanne, jotta se kulkisi hoitajien mukana kotiin. Silloin meilläkin on yleensä ollut jälkipuintia ja työnohjausta. Se, miksi toiset selviytyvät paremmin kuin toiset, on mielestäni persoonakysymys. Liian turhantarkka ei saa olla. Pitää sietää kaaosta. Myös kuormittava elämäntilanne vaikuttaa jaksamiseen.” Raija Salonen, aikuispsykiatrian vastuualue, Tays erittäin haastavissa tilanteissa yritän katsoa asiaa mahdollisimman monelta eri kantilta sekä käydä avointa keskustelua henkilökunnan kanssa. Tällä hetkellä meillä on menossa suuri organisaatiomuutos. Olen halukas oppimaan ja kokeilemaan uusia asioita. Ajattelen, että muutos on mahdollisuus, ei välttämätön paha. Tiukoissa tilanteissa vahvat hoitajat ottavat vastuun tekemisestään. Paineita sietävät tekevät uudet asiat ensin, muut tulevat hetken kuluttua perässä. Positiiviset ihmiset omaksuvat helposti uusia asioita. He pystyvät käsittelemään myös vastoinkäymisiä paremmin kuin muut.” Juha Miettinen, Hatanpään puistosairaala, Tampere 37 kirjat KOONNUT ULLA OJALA, SANAMYLLY@GMAIL.COM pia hietamies Puheeksi pienten kanssa Kirja tuo kesän Kaipaatko tuoreita näkökulmia vai tuhtia asiaa? Tarjolla virtuaalihoivaa Äänessä sateenkaariperheet Minna Lindgren: Ehtoolehdon tuho. Teos 2015. Kahdesta edellisestä Ehtoolehto-sarjan osasta tutuiksi tulleet yhdeksänkymppiset Siiri, Irma ja AnnaLiisa palaavat remontoituun palvelutalo Ehtoolehtoon. Se on muuntautunut monitoroidun hoidon pilottiyksiköksi. Ruoka tulee tulostimesta, lääkäripalvelut pitäisi osata näpytellä älyseinästä ja robottivaunu jakaa lääkkeet. Lindgren ruotii vanhustenhoitomme nykytilaa ja mahdollista tulevaisuutta taas sarkastisen tarkkanäköisesti. Maria Rintamäki, Hanna-Leena Autio, Karoliina Riihiluoma ja Liisa Suvanne (toim.): Sateenkaaren alla. Kertomuksia perheistä. Atena 2015. Kirja antaa äänen nais- ja miespareille, apilaperheille, transvanhemmille, yksinhuoltajahomoille ja -lesboille sekä sukusolujen luovuttajille. Jotkut perheistä ovat kokeneet tulleensa syrjityiksi terveydenhuollossa ja päivähoidossa. Kirjan toimittajat uskovat, että kysymys on pikemmin tietämättömyydestä kuin suoranaisesta syrjinnästä. 38 Sanna Kalmari ja Ilona Partanen: Leivotaan ihminen. Rinnekoti-Säätiö, Norio-keskus 2015. Elina Lappalainen ja Christel Rönns: Nakki lautasella. Mistä ruoka tulee? Tammi 2015. Kaksi tuoretta kuvakirjaa antaa eväitä keskustella pikkukoululaisten ja alle kouluikäisten kanssa mieltä askarruttavista kysymyksistä. Molemmat ovat aiheidensa puolesta ensimmäisiä laatuaan. Leivotaan ihminen -kirjassa isä kertoo pullan leivonnan lomassa ihmisen perimästä ja siitä, miksi me kaikki olemme erilaisia. Jokaisella leivonnaisella on oma reseptinsä, kuten ihmisilläkin. Kirja tukee keskusteluita erityislasten perheissä sekä heidän kanssaan toimivien ammattilaisten työtä. Nakki lautasella -kuvakirja kertoo eläinlääkäri-isän ja kahden lapsen maatilavierailuiden kautta, mistä ruoka tulee ja millaisissa oloissa tuotantoeläimet elävät. Asiaa käsitellään kaunistelematta, mutta kauhistelematta. Kuule Nicola, sanoin. Minun on pakko sanoa tämä. En usko, että jaksan, jollet anna minun soittaa palliatiiviseen yksikköön maanantaina. Helen Garner: Vierashuone. Atena 2015. TEHY t 9–2015 Tiivis tietopaketti homeista Tarvittavan tiedon tulee olla helposti saatavilla lääkehoidon eri vaiheissa, mikä on ollut innoittajana tämän oppaan tekemiselle. Erkki Elonen ja Hanna Tolonen: Syöpälääkkeet. Duodecim 2015. Tuula Putus: Home ja terveys. Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen ja terveyshaitat. Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy 2014. Kirja helpottaa jäsentämään kosteusvaurioita käsittelevää informaatiotulvaa. Se lähtee liikkeelle eri mikrobien terveydellisistä riskeistä. Seuraavat luvut tarjoavat kattavan katsauksen kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintymiseen sekä terveyshaittoihin. Mukana on runsaasti potilasesimerkkejä sekä suosituksia ja ehdotuksia toimenpiderajoiksi. Turun yliopistossa työterveyshuollon ja työlääketieteen professorina työskentelevä Tuula Putus soisi homeongelmien vähättelyn jo loppuvan. Hänen mukaansa arvoistamme kertoo paljon se, ettei homeongelmaisen lastensairaalan korjaamiseen löytynyt kattavaa julkista rahoitusta, vaan tarvitaan kansalaiskeräys. Perusteos diabeteksesta Pirjo Ilanne-Parikka, Tapani Rönnemaa, Marja-Terttu Saha ja Timo Sane (toim.): Diabetes. Duodecim 2015. Diabetes on niin yleinen sairaus, että kaikki terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat sen hoidosta perustiedot. Ne saa yli 600-sivuisesta Diabetes-kirjasta. Teoksen lähtökohtana on, että diabetesta sairastava itse on arkielämänsä ja hoitonsa asiantuntija. Hän tarvitsee kuitenkin pitkäaikaiseksi kumppanikseen osaavan ja kannustavan ammattilaisen, käytännönläheistä ohjausta sekä apua ongelmatilanteissa. TEHY t 9–2015 Kokonaan uusi aihepiiri kirjassa on syöpäpotilas päivystyksessä. Markku Mäkijärvi, Veli-Pekka Harjola, Hannu Päivä, Juha Valli ja Eija Vaula (toim.): Akuuttihoitoopas. Duodecim 2015. Hiljaisten manifesti Linus Jonkman: Introvertit. Työpaikan hiljainen vallankumous. Atena 2015. Pystytkö keskittymään pitkään herpaantumatta? Kiinnitätkö huomiota laatupoikkeamiin? Teetkö useimmat päätökset älyllisen harkinnan jälkeen? Jos vastaat myöntävästi, olet todennäköisesti persoonallisuustyypiltäsi introvertti. Linus Jonkmanin kirja muistuttaa, ettei introvertti ole ulospäin suuntautunutta ja äänekästä ekstroverttiä huonompi. Päinvastoin esimerkiksi sairaanhoitajan ammatissa juuri introvertit saavat lahjoistaan eniten irti. Kirjan lopuksi voit testata, mihin kohtaan sijoitut introvertti–ekstrovertti-akselilla. Työhyvinvointi on kokonaisuus Asta Koivikko (toim.): Terveydenhuoltopalvelujen työsuojelu- ja kehittämisopas. Työturvallisuuskeskus TTK 2014. Opas sisältää laajasti tutkittua tietoa terveydenhuollon ammattilaisten työhyvinvoinnista. Kirja käsittelee aihepiirin eri osa-alueita: hyvän esimiestyön merkitystä, turvallista ja terveellistä työympäristöä, terveydenhuollon työpaikoilla esiintyviä riskitekijöitä, työperäisiä sairauksia ja ammattitauteja sekä työpaikkojen ennaltaehkäisevää päihdetyötä. Opas esittelee myös työsuojelu- ja työympäristötyön lainsäädäntöä. 39 muoti Sairaan kaunista Kekseliästä muotia syntyy vaikka sairaalakankaista. Kesäisiä ihanuuksia esittelevät tehyläiset Saara, Aino ja Kaarina. tyyli ja teksti Anna Karmila kuvat Jouni Harala meikki ja hiukset Heidi Reponen paitakankaan uusi elämä. Pakanlopusta tehty pilkullinen puuvillamekko ja tilkkuvyö, Jaana Haaksiluoto/Liike. Farkkupalakäsilaukku Ervin Latimer/Acolyth. Kissa-printillä uudistettu Jousipaidan ylijäämäkankaasta ommeltu mekko, Poola Kataryna. Farkkutehtaan jämämateriaalista valmistettu lierihattu, Costo. Lasihelmisormus Kikoi Trading/ Pore Helsinki. Vetoketjusta tehdyt korvakorut, Unicef/Globe Hope. Muhkeaksi työstetty jakku ja A-linjainen mekko Jousipaidan ylijäämäkankaista, Camilla Mikama/ Liike. Korut huonekaluteollisuuden ylijäämävaneria, Anne-Mari Pahkala. 40 Saara Lindberg, terveydenhoitaja TEHY t 9–2015 Kierrätettyä ja yksilöllistä, kyllä kiitos! Aino Ezeonodo, hoitotyön lehtori TEHY t 9–2015 Kaarina Suhonen, apulaisosastonhoitaja 41 muoti Kierrätys, tuo trendikäs vastaisku halpatuonnille. 42 tyylikkäästi tuunattua. Kahvisäkistä, nahkatakista ja lakanasta tehty kesäkassi sekä laivastosäkistä ja autonrenkaasta tehdyt lipokkaat, Globe Hope. Nanson ylijäämätilkusta tehty tuubihuivi, Mukava. Elintarviketeollisuuden sivutuotteena saadusta poronnahasta valmistettu jakku, Marita Huurinainen. Polkupyörän sisäkumista tehty rannerengas, 2.Elämä/Designmuseo Shop. Ylijäämävanerista leikatut korvakorut, Poola Kataryna. Kierrätyspulloista puristetut silmälasit, Favoptic. Limutölkin klipsuista tehty vyö, Dalaleo/ Pore Helsinki. Kierrätysnahkaiset perhosrintakorut, Uniqeco/ Madeby. TEHY t 9–2015 Muotia sairaalatekstiileistä ► Tekstiiliteollisuuden leikkuujätteet, tilkkutavara ja kangaspakkojen loput ovat käyttökelpoista materiaalia pienille designmerkeille. ► Suomalainen Tauko Design hyödyntää terveydenhuollon tekstiilipoistoja. Niitä tulee esimerkiksi malliston muuttumisen ja pikkuvirheiden takia. ► Uusiokäyttö tarjoaa vastuullisemman vaihtoehdon halpatuotannolle. Kierrätys edistää käsityöosaamista kotimaassa. Erilaiset kehitysyhteistyöprojektit parantavat kehitysmaiden naisten asemaa. Laitostekstiilit on tehty kestämään. raikasta raitaa. Pusero ja hame on valmistettu terveydenhuollon poistotekstiileistä. Raitaprintti on kunnianosoitus sairaalalakanoiden kuosiinkudotulle raidalle, Tauko Design. Kukkakorvakorut kierrätettyä nahkaa, Uniqeco/Madeby.fi. Rannerengas bambunsiemenistä, Moral/Pore Helsinki. Puukengät Terhi Pölkki. TEHY t 9–2015 43 muoti Yhdistellen, muokaten, printaten. Uusiovaatteen voi tehdä monin tavoin. 44 sairaalan kankaat kakkoskierroksella. Nokian saappaiden vuorikankaasta ja Saksan armeijan pyykkikassista tehty trikoojakku, Globe Hope. Sairaalatekstiilistä valmistettu sivutaskullinen kapea hame, Tauko Design. T-paita uusiotrikoota, Pure Waste. Kellohame Ruotsin armeijan laskuvarjosta, Globe Hope. Korut palmunsiemenistä, Moral/ Pore Helsinki. Teollisuuden ylijäämänahasta valmistettu laukku, Deux Filles en fil/ Pore Helsinki. Kangasvyö, Tauko Design. Ruotsin armeijan laskuvarjosta ja ylijäämäpuuvillasta tehty leninki ja nahkatakintilkuista koottu kukkarolaukku, Globe Hope. Puukengät Terhi Pölkki ja nahkasandaalit El Naturalista. TEHY t 9–2015 1 printillä piristetty. Sairaalan liinavaatekankaasta valmistettu takki, Tauko Design. Polkupyörän sisäkumista tehdyt korvakorut, 2.Elämä/Designmuseo Shop. 2 Voita korpauras! Kerro si. kierrätysvinkki/ 3 WW W.TE HY.FI TE HY-L EH TI/ ISA KI ER RATY SK 1 tilkkuja, langanjämiä ja puupalikoita. Kolumbialaisten Wauyy-intiaanien virkkaama puuvillalaukku, CaritoCaró/ Il Mercatino. Ylijäämäpuusta kiinalaisessa hoitolaitoksessa valmistettu kaulakoru, Jianhui/Annikki Karvinen. Johanna Gullichsenin jämätilkuista koottu lippalakki, Costo. 2 tähän oma sormenjälki? Kierrätyshopeasta valmistettuihin medaljonkikoruihin saa tilata itsesuunnitellun kuvion, Eye Jewelry. 3 eettisen esteettiset asusteet. Mainoslippukankaasta tehty kauppakassi ja vetoketjusta tehdyt korvakorut, Unicef/Globe Hope. Pirellin autonrenkaista ja kangastilkuista tehdyt kesäkengät, CaritoCaró/Il Mercatino. Kierrätysvanerikorvakorut Poola Kataryna. Paperihelmistä tehty kaulakoru, Kikoi Trading/ Pore Helsinki. kansikuva: Jakku ja A-linjainen mekko Jousipaidan ylijäämäkankaista, Camilla Mikama/Liike. Korut huonekaluteollisuuden ylijäämävaneria, Anne-Mari Pahkala. Rannerengas bambunsiemenistä, Moral/Pore Helsinki. TIEDUSTELUT: 2ELAMA.COM, ACOLYTH.COM, ANNEMARIPAHKALA.FI, ANNIKKIKARVINEN.FI, CAMILLAMIKAMA.FI, COSTO.FI, DESIGNMUSEO.FI, ELNATURALISTA.COM, EYEAPP.IO, FAVOPTIC.FI, GLOBEHOPE.COM, ILMERCATINO.FI, JAANAHAAKSILUOTO.FI, LIIKE-SHOP.COM, MADEBY.FI, MARITAHUURINAINEN.COM, MUKAVA.NET, POOLAKATARYNA.FI, POREHELSINKI.FI, PUREWASTE.ORG, TAUKODESIGN.FI, TERHIPOLKKI.COM JA UNIQECO.COM TEHY t 9–2015 ulkomaat Elämä järisi Eveliina Hakanen ja Karoliina Kärkkäinen joutuivat Nepalissa maanjäristyksen keskelle. teksti Minna Ruotsalainen kuvat Eveliina Hakanen ja Karoliina Kärkkäinen K aiken piti olla valmista reissun loppuhuipennukselle, vaellukselle Annapurnalla. Toisen vuoden sairaanhoitajaopiskelijat Eveliina Hakanen ja Karoliina Kärkkäinen heräsivät hostellissa Nepalin Pokharassa. Oli Karoliinan syntymäpäivä, 25. huhtikuuta 2015. Eveliina ehti juuri onnitella 22 vuotta täyttävää kämppäkaveriaan, kun maa alkoi järistä. Kaverukset säntäsivät muiden hostellivieraiden kanssa ulos. Kädet tärisivät. Hämmennys ja järkytys näkyivät kaikkien kasvoilla. Pihalla juoksenteli lehmä levottomana ympäriinsä. – Se oli niin outoa, maa liikkui vaakatasossa. Vähän kuin olisi ollut veneessä, jonka ohi ajaa toinen vene ja tuo aallot tullessaan. Tunne oli vain paljon terävämpi ja voimakkaampi. Omat kännykät eivät toimineet, mutta puhelinsoitto kotiin onnistui matkalla tavatun suomalaisseurueen puhelimesta. Tieto tavoitti kotiväen ennen kuin he ehtivät kuulla uutisista, että Nepalissa oli tapahtunut voimakkain maanjäristys yli 80 vuoteen. maanjäristystä seurannut viikko meni kuin sumussa. Pahinta oli odotella jälkijäristyksiä. Kaupat menivät hetkit46 1 etten näkisi enää perhettäni, Karoliina muistelee. Jälkeenpäin kaverukset kuulivat, että Pokhara oli järistysalueen turvallisemmalla, kallioperäisellä alueella. – Vasta nyt alkaa tajuta kaiken tapahtuneen ja mittasuhteet. Vaikka eihän sitä pysty kunnolla kuvittelemaankaan. Ihmiset menettivät omaisiaan, koti meni yhtäkkiä alta ja vain vaatteet jäivät päälle, Eveliina sanoo. Molemmat ovat purkaneet kokemusta läheisten ja varmuuden vuoksi myös terveydenhoitajan ja psykologin kanssa. Mieli on työstänyt tapahtumia unissa. Kovat, äkilliset äänet säikäyttävät yhä. ajatus ulkomaille lähdöstä syntäin kiinni, ihmiset oleilivat pihoilla ja kauppojensa rappusilla. Ääriolosuhteet lähensivät suomalaisia ystävyksiä entisestään. He olivat yhtäkkiä keskellä tapahtumia, jollaisista he olivat lukeneet vain uutisista. Kun Eveliinaa ja Karoliinaa varoitettiin uudesta isosta järistyksestä, he menivät turvaan pellolle. – Istuimme itkemässä yhdessä. Muistan, kuinka pelkäsin kuolevani ja tyi viime syksynä lenkillä, kun Eveliina ja Karoliina miettivät tulevaisuuttaan. Kämppäkaverukset pohtivat, että he haluavat elää enemmän tässä ja nyt – ei sitten joskus hamassa tulevaisuudessa. Kun Hämeen ammattikorkeakoulun vaihto-ohjelmien joukosta löytyi Nepal, kämppikset päättivät tehdä pohdinnoistaan totta. Molemmat muistavat elävästi, kun lentokoneesta avautuivat silmiä hivelevät Himalajan lumipeitteiset vuoret. Olo hiljentyi lähellä maailman kattoa. TEHY t 9–2015 n epal 20 2 .0 4 . 2 015 3 1 nepalin lumoissa. Eveliina ja Karoliina opiskelevat Hämeen ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajiksi. 2 nähtävyys. Swayambhunathia eli apinatemppeliä pidetään Kathmandun vanhimpana temppelinä ja tunnetuimpana nähtävyytenä. Paikan suloiset, mutta viekkaat apinat nappaavat kädestä kaiken, minkä saavat. 3 sisätautien osastolla. Hoitajaopiskelijat tekevät paljon hoitajien töitä. 4 opetustuokio. Hoitajat pitävät paikallisille opetustuokioita usein myös pihalla. He valistavat esimerkiksi hygieniasta, ripulin hoidosta ja hepatiitista. TEHY t 9–2015 4 47 ulkomaat i Nepal ► Asukkaita 31 miljoonaa. ► Pääkaupunki Kathmandussa on miljoona asukasta. ► Maan toiseksi suurin kaupunki Pokhara on vaeltajien ja kiipeilijöiden suosikkikohde, koska se sijaitsee Annapurnan juurella. ► Maa jakautuu vuoristo-, kukkula- ja alankoalueisiin. Kaksi kolmasosaa on kukkula-aluetta. Vuoristoalue Tiibetin rajaa vasten kuuluu Himalajan vuoristoon. Alueella sijaitsee maailman korkein vuori Mount Everest. ► Nepal on yksi Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön pääkohdemaista. ► Huhtikuun 25. päivänä tapahtunut maanjäristys oli voimakkuudeltaan 7,9 magnitudia. Maanjäristyksessä kuoli yli 8000 ihmistä. ► Toinen suuri, 7,3 magnitudin maanjäristys tapahtui 12. toukokuuta. Pääkaupunki Kathmandusta matka jatkui kolmenkymmenen kilometrin päähän Dhulikheliin. Matkalla näkyi telttoja ja hökkeleitä, mutta nuoret naiset majoittuivat uudehkoon nelikerroksiseen betonitaloon. Mukavaan isäntäperheeseen kuuluivat hoitotyönopettajana työskentelevä perheenäiti Sita, insinööri-isä Shyam ja kaksi tytärtä Samika ja Sadhika. Vanhemmat valmistivat kaikille joka päivä yhteisen aterian. Eveliina ja Karoliina hehkuttavat yhä momojen, täytettyjen taikinanyyttien, herkullisuutta. Suomalaiset asuivat pienissä huoneissa talon alakerrassa, johon oli oma sisäänkäynti. Ensimmäiset yöt olivat niin kylmiä, että täytyi nukkua tiukasti peittojen alla kerrastot, collegehousut, fleecetakki ja neljät villasukat päällä. – Kulttuurisokki iskee väistämättä, vaikka kuinka olisi valmistautunut. Ei 48 NEPAL 5 KIINA Annapurna 8090 m Pokhara Kathmandu INTIA 5 pieni potilas. Jokaisella lapsella on osastolla mukanaan vähintään äiti. Paikalla on usein monia muitakin sukulaisia. kannata odottaa ennakkoon mitään. Kaikkeen ympärillä näkyvään köyhyyteen ei voi täysin varautua, ystävykset pohtivat. Karoliina osallistui myös isäntäperheen tyttären koulun juhliin ja vieraili perheen isovanhempien luona peltihökkelissä, jossa oli maalattia. – Ihmiset olivat uskomattomia. He eivät valittaneet, vaan vaikuttivat onnellisilta. Vaikka ruokaa olisi kuinka vähän, sitä annetaan vieraille. harjoittelupaikka oli vänä viikossa. Osa opiskelusta tapahtuu sairaalassa, eikä lomia juurikaan ole. Paikalliset opiskelijat tekevät hoitajien töitä itsenäisesti. Eveliina ja Karoliina joutuivat pääasiassa seuraamaan muiden työskentelyä, koska heillä ei ollut yhteistä kieltä potilaiden kanssa. – Teimme haavanhoitoa ja autoimme, missä pystyimme. Vaihdoimme myös lakanoita – tai jos puhtaita ei ollut, käänsimme ne toisinpäin. Kun Karoliina istahti kerran aamuvuorossa, nepalilainen opiskelija tuli kysymään, voiko hän huonosti. Selvisi, että opiskelijat saavat istua vain ilta- ja yövuoroissa. Sairaala oli melkoinen tilaihme. Yhdessä huoneessa saattoi olla jopa 18 potilassänkyä. Vilkkaimmillaan samassa, pienessä tilassa vieraiden kanssa oli jopa kuusikymmentä ihmistä. – Omaiset viettivät paljon aikaa sairaalalla. He ostivat lääkkeet potilaille, veivät heille sairaalan tarjoamat ruoat ja pesivät pyykit. Lääkkeitä säilytettiin pöytälaatikoissa ja pöydillä, koska ne olivat potilaan omaisuutta, Eveliina kertoo. Ääriolosuhteet lähensivät ystävyksiä entisestään. sikäläisittäin suuri ja hyvätasoinen Dhulikhel Hospital. Opiskelijat tutustuivat kolmen kuukauden harjoittelujakson aikana lähes koko sairaalaan ensiapua lukuun ottamatta. Ensinäkemältä huomio kiinnittyi läpeensä homehtuneeseen rakennukseen, jossa hoidettiin vastasyntyneitä. Kulkukoiria liikkui sairaala-alueella ja rohkeimmat eksyivät sisällekin. Paikallisten hoitajaopiskelijoiden osaaminen ja englannin kielen taito tekivät suuren vaikutuksen. Sitä selittää osaltaan ahkera opiskelu kuutena päi- TEHY t 9–2015 verkkomaailma poimintoja nettisivustoilta. synnytysosastolla suomalaiskak- sikkoa ihmetytti, kuinka naiset pystyivät synnyttämään melko äänettömästi, ilman kipulääkettä ja puudutusta. Puudutteen sai episiotomian, välilihan leikkaamisen, yhteydessä. Äidit suhtautuivat vauvoihinsa tyynen vähäeleisesti. Heille kerrottiin vauvan sukupuoli, jonka jälkeen pienokainen vietiin toiseen huoneeseen. Aamulla äidit menivät sairaalan pihalle vastasyntyneidensä kanssa. Siellä he saattoivat pestä lastaan syljellään ja vieraat harjasivat äidin hiuksia. Ensimmäisenä päivänä synnytysosastolla Eveliina kohtasi karmaisevan surullisen näyn. Potilassängyn viereiselle pöydälle oli jätetty kaarimaljaan kuollut sikiö. –En kovin vähästä säikähdä, mutta se säväytti. Tuntui hurjalta synnyttäjiä kohtaan. Lastenosastolla oli ikävää nähdä, kuinka pientä lasta itketettiin kanylointia yritettäessä parikymmentäkin minuuttia. Neulaakaan ei yleensä vaihdettu yritysten välillä. –Hygieniatasosta huolimatta potilaat tuntuivat toipuvan hyvin. En nähnyt koko aikana yhtäkään infektoitunutta leikkaushaavaa, Karoliina huomauttaa. karoliina ja eveliina palasivat Ne- palista toukokuussa, juuri ennen toista isoa maanjäristystä. Rinkat olivat kotimatkalla kevyet, sillä he jättivät lämpimiä vaatteitaan järistyksen uhreille. He ostivat katastrofialueelle myös lääkkeitä, vettä, riisiä ja keksejä. Kotiinpaluu herätti ristiriitaisia tunteita. Kun on nähnyt paikan päällä, millaisissa oloissa ihmiset asuivat jo ennen maanjäristystä, asia koskettaa vahvemmin. Matkalla Kathmandun lentokentälle näkyi maanjäristyksen tuhoja, ihmisiä teltoissa, avustushelikoptereita ja pelastustyöntekijöitä. Eveliina mietti ensin, ettei halua palata kotimaahan, jossa ihmisillä on tapana valittaa kaikesta. Hän suunnitteleekin palaavansa vielä joskus vaeltamaan Annapurnan henkeäsalpaaviin maisemiin. Ja mikä parasta, yhteinen aika Nepalissa lähensi ystävyksiä entisestään. Tulevaisuuden kaason ja kummin virat on jo täytetty. –Olen onnellinen, että tuli opittua näin nuorena, mikä on elämän idea. Enää en jossittele, vaan teen asioita, enkä tuhlaa aikaa turhaan materiaan, Eveliina sanoo. t TEHY t 9–2015 lääkärille assistentti ► Englannissa on alettu kouluttaa lääkäreiden avustajia. Englannissa ammattiryhmä on uusi, mutta Yhdysvalloissa avustajia on koulutettu paljon. Nursing Times -lehden lukijat ihmettelevät ristiriitaa: uusi ammattiryhmä saa tehdä diagnooseja mutta ei määrätä lääkkeitä, kun taas sairaanhoitajat saavat määrätä lääkkeitä mutta eivät tehdä diagnooseja. WWW.NURSINGTIMES.NET ambulanssilla kokoukseen ► Pohjoismaiset sairaankuljettajat kokoontuivat huhtikuun lopulla kongressiin Ruotsiin. Kokoustila oli ihanteellinen, sillä sisään pystyi ajamaan autolla. Suomesta oli esiteltävänä ambulanssi, Ruotsista tehohoitobussi ja Norjasta kolarisimulaattori. Kongressissa puhuttiin muun muassa ambulanssionnettomuuksista. WWW.VARDFORBUNDET.SE viinaa vastaan ► Euroopan parlamentti taistelee alkoholin liikakäyttöä vastaan uusin voimin. Edellinen toimintaohjelma päättyi kolme vuotta sitten, eikä uutta ohjelmaa ole tehty, vaikka ongelma ei ole poistunut – päinvastoin. EU:n alueella kuolee vuosittain 120000 ihmistä alkoholinkäytön aiheuttamiin sairauksiin. Alkoholiriippuvaisia on 12 miljoonaa. WWW.MEDICALNEWSTODAY julkinen oli parempi ► Englannissa voi valita päivystysaikoina joko julkisen terveydenhuollon tai yksityisen palveluntuottajan. Exeterin yliopisto teki koko maata koskevan tutkimuksen, jossa käytiin läpi 80000 potilaan kokemukset ja arviot hoidosta ja hoitajista kuuden kuukauden ajalta. Kaupallisten tuottajien arvosanat olivat keskimäärin hieman huonommat. WWW.NURSINGTIMES.NET liikaa leukaa? ► Yhdysvaltojen elintarvike- ja lääkevirasto FDA on hyväksynyt Kybella-nimisellä aineella tehdyt leuanalusrasvan sulatushoidot. Ihon alle ruiskutettava happo tuhoaa rasvasolut, mutta väärin injektoituna se tuhoaa myös muuta kudosta. Hoitojen antajalla tulee olla terveydenhuollon koulutus. WWW.FDAS.GOV vuokrafirmat kuriin ► Englannissa terveydenhuoltojärjestelmää NHS:ää tutkinut King’s Fund säätiö toteaa, että vakinaisten sairaanhoitajien korvaaminen vuokrafirmojen työntekijöillä käy kalliiksi ja huonontaa hoitoa. Ongelma on ollut tiedossa pitkään, mutta työnantajat turvautuvat edelleen tilapäiseen työvoimaan. Tämä on ristiriidassa NHS:n periaatteiden kanssa. WWW.NURSINGTIMES.NET koonnut Soile Tammisto alkoholi Viini vaanii Kelit lämpenevät. Lämpeneekö suhteesi alkoholiin? teksti Terhi Mäkinen kuva Pixmac 1 Loma altistaa tissuttelulle. Alkoholia ei näe nykyisin juurikaan työpaikoilla, mutta urheilutapahtumiin, grillaukseen ja piknikeille se kuuluu yhä kiinteämmin. Saunaolut on suomalaisuutta tyypillisimmillään. Suomessa juodusta alkoholista 46 prosenttia on olutta. Takavuosina viikonloppua juhlistettiin humalalla, mutta nykyään sen rinnalle on tullut tissuttelu. Etenkin lomalla siitä tulee helposti tapa. Suurin osa viinistäkin juodaan ilman hiukopalaa. Maltillinenkaan alkoholinkäyttö ei ole täysin riskitöntä, jos käyttö on säännöllistä. Tissuttelu voi lisätä ajan myötä riippuvuutta ja kasvattaa syöpäriskiä, vaikka joisi vain yhden annoksen alkoholia päivässä. i Tiukat asenteet, lepsut tavat ► Suomalaisilla on tiukka käsitys kohtuukäytöstä. TNS-Gallupin tekemän kyselyn mukaan kohtuukäyttäjän sopii nauttia korkeintaan neljä annosta suunnilleen joka toinen viikko. Pari kertaa vuodessa voi kärsiä vähän krapulasta. ► Suomalaiset suhtautuvat kielteisesti myös tissutteluun. ► Tiukoista asenteista huolimatta Suomessa elää vahva humalakulttuuri. Suomalaiset juovat alkoholia samaan tapaan kuin virolaiset, unkarilaiset, bulgarialaiset ja irlantilaiset. 50 2 Suuri murros: naisillekin maistuu. Miehen alkoholinkäyttö oli pitkään uhka kodille ja perheelle. Naisten juominen on yleistynyt 1960-luvulta lähtien, eivätkä pubit ole nykyisin vain miesten maailmaa. Arkea saatetaan juhlistaa juomalla puolison kanssa kotona. Naisten juominen vaikuttaa miesten juomiseen. Koulutettu nuorimies ei ihannoi nykyisin kovaa humalaa, sillä silloin ei pysty baarissa leikkisään peliin. Kännit kehtaa vetää ehkä vain poikaporukalla kesämökillä. Vanhemmalle miehelle ravintolassa alkoholia siemaileva nainen saattaa olla yhä seksiobjekti. Nuoremmalle hän on enemmän tasaveroinen juttukaveri. 3 Koulutettu nainen, kuulutko riskiryhmään? Varakkaat ja koulutetut miehet juovat enemmän kuin muut sosiaaliryhmät, varsinkin yksin eläessään. Vaarallisimmat juomatavat ovat kuitenkin varakkailla ja koulutetuilla naisilla, kertoo OECD:n tutkimus. Suomi mainitaan tutkimuksessa riskimaaksi varakkaiden naisten humalahakuisuuden suhteen. Muut Pohjoismaat eivät tähän riskiryhmään kuulu. Vähävaraiset naiset juovat tutkimuksen mukaan vähiten. 4 Ole tarkkana, et kestä kuin mies. Naiset humaltuvat helpommin, koska he ovat yleensä miehiä pienempiä ja heidän kehossaan on vähemmän vettä. Monet alkoholin terveyshaitat kehittyvät naisille nopeammin kuin miehille. Viikkokulutuksen riskiraja on miehillä 24 annosta ja naisilla 16 annosta. Miehellä kertajuomisen riskiraja on seitsemän ja naisella viisi annosta. t LÄHTEET: PROFESSORI JUKKA TÖRRÖSEN JA EHYT RY:N TOIMINNANJOHTAJA SARI AALTO-MATTURIN ESITYKSET PÄIHDEPÄIVILLÄ SEKÄ TACKLING HARMFUL ALCOHOL USE – ECONOMICS AND PUBLIC HEALTH POLICY, OECD 2015. TEHY t 9–2015 jäsenten sivut tehyläinen En kaipaa järven rannalta mihinkään. Heli Kynnysmaa Sastamalalainen sairaanhoitaja, joka haaveilee tulevansa yhtä hyväksi kankaankutojaksi kuin äitinsä. Mistä syntyy hyvä loma? 52 Työnkuva 54 Voittaja 56 Ensiapu 58 Homma hoidossa 59 Tehyn tekijät 60 tieni tähän 62 Kesäsulut TEHY t 9–2015 Evakkona on täytynyt olla kiltti, hillitty ja osoittaa olevansa yhtä hyvä, ellei jopa parempi kuin muut. LIISA TAKALA Lomalla pitää saada rentoutua. Asun järven rannalla ja nautin luonnosta, joten en kaipaa sieltä mihinkään. Marjametsässä toki käyn. Odotan jo innolla sukulaisia ja ystäviä, jotka tulevat vierailulle Norjasta. Parasta lomaa on, kun saa olla perheen kanssa. 63 Tarkastaja 64 Keskustelua 66 Tehy-uutiset 68 Jäsentapahtumat 73 Ristikko 74 Ihana arki Marja Leena Virtanen sivulla 60. 51 työnkuva 52 TEHY t 9–2015 28.5. klo 15.57 sippolan koulukoti, kouvola Ohjaaja Paula Korjus piipahtaa työvuoronsa lomassa erityisen huolenpidon osastolla. Siellä aikuisen huomio on taattu, kun nuorella on vaikeaa. Lue lisää Sippolan koulukodista 18.8. ilmestyvästä Tehy-lehdestä 10/2015. kuvaaja mikko nikkinen TEHY t 9–2015 53 voittaja SARJASSA ESITELLÄÄN OIKEUKSIAAN AJANEITA TEHYLÄISIÄ. Luottamuspula Sairaanhoitaja Heli Perälä sai kaksi vaihtoehtoa: irtisanoudu tai saat potkut. teksti Riitta Hankonen kuva Antti Ekola T yöntekijä voi sitoutua työpaikkaan, mutta työnantaja ei silti sitoudu työntekijään. Toiminnanjohtajana työskennellyt sairaanhoitaja Heli Perälä sai kokea tämän elokuussa 2013, kun hän palasi työpaikalleen lähes kolmen kuukauden sairausloman jälkeen. Hän oli työskennellyt eteläpohjalaisessa vanhusten palveluasumista tarjoavassa yhdistyksessä kaksi ja puoli vuotta. Sairauslomalle hän oli joutunut telottuaan itsensä puutarhatöissä. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja antoi Helille yllättäen kaksi vaihtoehtoa: sanoutua irti itse tai työnantaja sanoisi hänet irti, mistä tulisi maininta työtodistukseen. Syyksi puheenjohtaja ilmoitti, että Heli oli menettänyt hallituksen ja työpaikan johtoryhmän luottamuksen. Luottamuspula oli Helille uusi asia. Kehityskeskustelu oli pidetty huhtikuussa eikä siinä ollut tullut esiin mitään hälyttävää. Heli ei ollut saanut työnantajalta myöskään varoitusta tai edes huomautusta työtavoistaan. Yhteistyö muiden esimiesten kanssa oli sujunut ongelmitta. Henkilöstöltä hän oli saanut hyvää palautetta. –Lamaannuin irtisanomisuhasta täysin, mutta kykenin sentään sanomaan, että en suostu irtisanoutumaan. heli ei vieläkään tiedä, mitä työpai- kalla tapahtui hänen sairauslomansa aikana. Hän epäilee, että kyse oli työnantajan yrityksestä säästää henkilöstömenoissa. Hallituksen puheenjohtaja oli ehdottanut yt-toimikunnan kokouksessa työntekijöil- 54 le viittä palkatonta päivää, joiden aikana he olisivat kuitenkin olleet töissä. Heli oli kertonut, että ehdotus on laiton. Työnantaja tuntui kuvittelevan, että työsuhteeseen palkatusta toiminnanjohtajasta pääsee eroon luottamuspulaan vetoamalla – samalla tavalla kuin yrityksen toimitusjohtajasta. Irtisanomisilmoituksen Heli sai parin viikon kuluttua. Ilmoituksessa työnantaja esitti syyksi luottamuspulan, toimivallan ylitykset ja heikon taloudenpidon. Helin mielestä työnantajan syytökset olivat keksittyä pahansuopuutta. Työnantaja muun muassa väitti, että tärkeimmän asiakkaan edustaja ei halua neuvotella Helin kanssa. Myöhemmin sama henkilö oli valmis tulemaan oikeudenkäyntiin todistamaan, että välit ovat kunnossa tiukoista neuvotteluista huolimatta. Toimivaltaansa Heli ei tunnista ylittäneensä, vaikka hän ei pyytänytkään aina hallitukselta siunausta käytännön johtamiseen liittyville ratkaisuilleen. Heli lainasi vanhemmiltaan kymmenentuhatta euroa palkkoihin. Heli muistuttaa, ettei yhdistyksen ole tarkoitus tehdä voittoa. Viivan alle pitää jäädä plussaa sen verran, että pystytään investoimaan. Hän oli saanut nostettua laskutushintaa kymmeniä prosentteja ja saanut henkilöstömitoituksen aluehallintoviraston määräämälle tasolle. Enää virastolla ei ollut huomautettavaa. Myös henkilökunnan sairauslomat olivat vähentyneet. Yhdistys oli raskaasti tappiollinen jo silloin, kun Heli aloitti työnsä. Heikko talous oli Helin mukaan aiheuttanut ongelmia myös palkkojen maksussa. Kerran hän oli jopa lainannut vanhemmiltaan kymmenentuhatta euroa työntekijöiden palkkoihin. irtisanomisilmoituksen saatuaan Heli soitti Tehyyn. Puhelun jälkeen hän päätti riitauttaa irtisanomisensa. Hän tajusi tarvitsevansa oikeudenkäyntiä varten todisteita siitä, miten hän on työnsä hoitanut. Oikeudenkäynnissä pitäisi pystyä todistamaan näkökantansa tapahtumiin. –Onneksi minulla oli todisteet työni laadusta tallella. Todisteille tuli käyttöä maaliskuussa 2015, kun Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus käsitteli asiaa. –Oikeudenkäynnin aluksi tuomari kysyi, olemmeko yrittäneet sopia juttua. Vastapuoli taisi kiinnostua sovinnosta vasta, kun tuomari ilmaisi mielestäni selkeästi, mikä oikeudenkäynnin lopputulos tulisi olemaan. Käräjäoikeuden vahvistama sovinto TEHY t 9–2015 raha ei korvaa kaikkea. Heli Perälä ei ole saanut entiseltä työnantajalta anteeksipyyntöä. toi Helille seitsemän ja puolen kuukauden palkan, mikä on sovinnossa hyvä summa. heli oli irtisanomisensa jälkeen työt- tömänä vuoden verran. Hänen selkänsä ei kestä vuodeosastotyötä, joten hän pitää sairaanhoitajan vastaanottoa ja pyrkii suorittamaan loppuun hallintotieteiden maisterin tutkintonsa. Irtisanominen ei enää vaivaa, koska hän kokee saaneensa oikeutta. Yhtä hän jäi kaipaamaan. –Raha ei ollut pääasia. Tärkeämpää olisi ollut, että työnantaja olisi myöntänyt kohdelleensa minua väärin ja pyytänyt anteeksi. t TEHY t 9–2015 Mitä sanoo laki? ► Jos työntekijä sanotaan irti ”henkilöön liittyvällä perusteella”, syyn pitää olla painava ja asiallinen. Perusteena voi olla esimerkiksi epäasiallinen käytös. ► Työsopimuslain mukaan työnantajan on annettava varoitus ennen irtisanomista. Irtisanomisperuste voi syntyä, jos työntekijä ei muuta käytöstään. ► Irtisanoessaan toimitusjohtajan tai vastaavan työnantaja ilmoittaa syyksi usein luottamuspulan. Se ei ole yleensä riittävä peruste irtisanoa työsuhteista työntekijää, vaikka hän toimisi johtavassa asemassa. 55 ensiapu KOONNUT RIITTA HANKONEN, riitta.hankonen@tehy.fi Suru tulee työpaikalle Kuusi ohjetta esimiehelle kun läheisen kuolema mullistaa elämän, työpaikalle palaaminen saattaa pelottaa. Osaavatko työkaverit suhtautua luontevasti? Pahimmillaan sureva joutuu lohduttamaan muita, jotka kauhistelevat hänen kohtaloaan. Työkavereiden ei kannata muistella omia menetyksiään, sillä muiden kovat kohtalot eivät tarjoa lohdutusta. Varo myös vähättelemästä surua. Työkaverin suusta pudonnut sammakko jää helposti ikuisesti mieleen. Jokaisella työpaikalla on omat kirjoittamattomat sääntönsä tunteiden ilmaisuun. Kuolemasta voi puhua työpaikalla niissä rajoissa kuin sureva itse haluaa. Työkavereiden uteliaisuus tai halu tukea eivät saa olla etusijalla. Esimiehen on syytä ottaa yhteyttä henkilökohtaisesti, kun kuulee alaisensa menetyksestä. Surevalta kannattaa kysyä, miten hän haluaa asiaa käsiteltävän työpaikalla. Esimiehen on myös muistettava kysyä, saako alaisen yksityisasioista kertoa muille työkavereille. Kiireeseen ei voi koskaan vedota – surevan maailma on pysähtynyt. rh 56 1 Ota osaa Huolehdi, että työyhteisö muistaa surevaa esimerkiksi kortilla ja kukilla. Sähköposti ei ole hyvä tapa ilmaista osanottoa. Työnantaja voi tukea taloudellisesti tai työkaverit voivat järjestää keräyksen, jos läheisensä menettänyt on vaarassa joutua taloudelliseen ahdinkoon. 3 Suunnittele 2 Pidä yhteyttä Sureva on usein työkyvytön ja saa siksi sairauslomaa. Ole häneen yhteydessä ja tiedustele vointia, mutta älä painosta palaamaan työhön. Älä tiedä toisen puolesta, mitä hän tarvitsee. Älä tarjoa valmista mallia tai neuvoja surusta selviytymiseen. Jos työntekijä on poissa pitkään, työhönpaluu on tehtävä suunnitelmallisesti. Esimies, työntekijä ja työterveyshuolto voivat selvittää tilannetta yhdessä. Kokoaikaiselle työlle on useita vaihtoehtoja: sairausloman jatko, osasairauspäiväraha, työtehtävien järjesteleminen uudelleen, joustavat työaikajärjestelyt tai työkierto. Sureva itse tietää parhaiten, mikä häntä auttaa. Surua ei saa yhdistää työntekijän ammattitaitoon ja osaamiseen. Joillekin työ on henkireikä, joka tuo elämään rytmiä ja vie ajatukset muualle. 5 Valmistaudu Mieti etukäteen, miten otat asioita puheeksi. Kuuntele, mitä toinen sanoo. Osoita ymmärtäväsi, jotta puhuja kokee tulleensa kuulluksi. Ole arvostavasti läsnä. Myös elekieltä ja vuorovaikutustaitoja voi harjoitella: empatia on toimintaa, ei sieluntila. 4 Välitä Seuraa työntekijän vointia paluun jälkeen ja ilmaise huolesi tarvittaessa. Huolehdi, ettei palaaja joudu puhumaan surustaan työpaikalla jatkuvasti tai lohduttamaan muita. Kukaan ei halua olla surun symboli, jonka seurassa ei puhuta arkisista asioista, lapsista tai puolisosta. 6 AOinle läsnä a ei tarvita sanoja. Kosketus ja halaus riitt ävät. TEHY t 9–2015 lähde: työyhteisökouluttaja ja työnohjaaja nenne amnellin esitys tampereen yliopiston surukonferenssissa Miten tukea läheisensä menettänyttä työkaveria? Hyvä kysymys Tehyn asiantuntijat vastaavat edunvalvontaan ja ammatilliseen toimintaan liittyviin kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi sähköpostilla osoitteeseen riitta.hankonen@tehy.fi. Riikka Laakso lakimies ► Kotihoidon työntekijät saivat käyttöönsä auton. Työnantaja ilmoitti, että auton käyttäjä joutuu maksamaan mahdolliset korjauskulut, mikäli auto kolhiintuu. Onko käytäntö laillinen? Ei ole. Sekä työsopimuslaki että vahingonkorvauslaki rajoittavat työntekijän vahingonkorvausvastuuta. Autoon kohdistunutta vahinkoa arvioidaan samojen periaatteiden mukaan kuin mitä tahansa työnantajan omaisuuteen kohdistunutta vahinkoa. Työntekijä voi joutua korvausvelvolliseksi vain, jos hän rikkoo huolellisuusvelvoitetta. Tämä edellyttää tilannetta, jossa auton käyttäjän olisi pitänyt ymmärtää, että menettely vahingoittaa autoa eikä laiminlyöntiä pidetä anteeksiannettavana. Vaikka työntekijä olisi vahingonkorvausvelvollinen, korvausvelvollisuuden määrää voidaan kohtuullistaa. Riikka Laakso lakimies ► Jään eläkkeelle syksyllä. Voinko saada osan kesälomasta rahana? En voi olla koko kesää poissa töistä, koska minun pitäisi perehdyttää seuraajani. Vuosiloman voi maksaa lomakorvauksena eläkkeelle jäätäessä tai palvelussuhteen päättyessä. Joskus vahvis- TEHY t 9–2015 Kaija Ojanperä työympäristöasiantuntija tettuja lomapäiviä maksetaan rahana sen vuoksi, että työuran loppuun tulee yllättäen sairausloma, joka siirtää vuosilomaa. Yleensä vuosilomat, säästövapaat ja muut kertyneet vapaat pidetään ennen eläkkeelle jäämistä. Tämä kannattaa ottaa huomioon eläkkeelle jääntiä suunniteltaessa. Sinun tapauksessasi työuraa olisi kannattanut ehkä jatkaa vaikkapa syksyyn, jolloin uuden työntekijän perehdyttäminen ja kertyneiden vuosilomien pitäminen olisi tullut mahdolliseksi. Työuran pidentäminen korottaa eläkkeen määrää. Vuosilomien ajankohdasta päättää työnantaja selvitettyään ensin työntekijän toiveita. Kun työnantaja on vahvistanut vuosiloman, työntekijä voi luottaa siihen, ettei ajankohtaa muuteta. Työnantajan on kerrottava ajankohta viimeistään kuukautta ennen loman alkamista ja poikkeustapauksissa viimeistään kaksi viikkoa ennen. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä nykyisen eläkejärjestelmän mukaan joustavasti 63 ja 68 ikävuoden välillä. Nykyjärjestelmä on voimassa vuoden 2016 loppuun. Riikka Laakso lakimies ► Minulla on astma ja oirehdin työpaikan sisäilmalle. Ammattitautia ei ole kuitenkaan todettu. Mitä vaihtoehtoja minulla on? Työnantajan on puututtava asiaan, jos työntekijä alkaa oireilla sisäilmaongelmien vuoksi. Työn pahentama astma on tavallinen, ja lisäaltistuminen on estettävä, vaikka oireiden syy ei ole vielä löytynyt. Työntekijälle pitää etsiä tiloja, joissa hänen on mahdollista työskennellä. Kun ammattitautiepäily herää, työterveyshuolto aloittaa perusterveydenhuoltoon kuuluvat diagnostiset ja erotusdiagnostiset tutkimukset. Tarvittaessa työntekijä lähetetään jatkotutkimuksiin Työterveyslaitokselle tai oman alueen erikoispoliklinikalle. Jos astman syynä on työpaikan allergeeni tai kemikaali, kyseessä on ammattitauti. Ammattitaudista ei voida puhua, jos kyseessä on aikaisemmin todettu astma eikä allergeenin ja astman välistä syyyhteyttä voida osoittaa. Yhteyden osoittaminen vaatii hengityksen tarkkaa seurantaa (PEF-työpaikkaseuranta) ja joskus myös tarkempia altistuskokeita. Vaikka ammattitautia ei ole todettu, työntekijälle voidaan suositella ammatillista kuntoutusta. Se voi sisältää kuntoutusmahdollisuuksien selvityksen, työkokeilun, työhön valmennusta sekä uuteen työhön tai ammattiin johtavaa koulutusta. Kaija Ojanperä työympäristöasiantuntija 57 homma hoidossa AMMATTIOSASTOT KERTOVAT PAIKALLISESTA EDUNVALVONNASTA. Palkat kohdalleen Työnantaja myönsi virheensä ja korjasi keskolan työntekijöiden palkkoja. teksti Riitta Hankonen kuva Miska Puumala mikä oli ongelma? Osa sairaanhoitajista sai liian pientä palkkaa Kainuun keskussairaalan keskolassa eli vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolla. Työn vaativuuden arviointijärjestelmän (TVA) mukaan työ keskolassa on sairaalan vaativinta hoitotyötä. Jotkut sairaanhoitajat olivat työskennelleet aiemmin alemman vaativuustason tehtävissä esimerkiksi lastenosastolla. Heidän palkkansa ei ollut noussut, kun he olivat siirtyneet keskolaan. Palkkaero oli noin 45 euroa kuukaudessa. Sairaalassa oli epäselvä käytäntö siitä, milloin palkka nousee, kun työntekijä 2 siirtyy vaativampiin tehtäviin. Pisimmillään sairaanhoitaja oli työskennellyt pienemmällä palkalla vuoden ja yhdeksän kuukautta. Viisi keskolan sairaanhoitajaa otti viime lokakuussa yhteyttä pääluottamusmieheen, kun asia ei ratkennut osastolla. mitä tehy teki? Pääluottamusmies Marjo Kangasharju otti palkkaeron puheeksi työnantajan kanssa paikallisneuvotteluissa. Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan TVA-järjestelmän mukaista palkkaa pitää maksaa heti, kun työntekijä aloittaa vaativammassa työtehtävässä. 3 1 Mitään harjoittelu- tai perehdytysajan matalampaa palkkaa ei ole käytössä. Työnantaja myönsi virheen heti. Koko keskolan hoitohenkilöstön palkat käytiin läpi, jotta kaikki epäkohdat löydettäisiin. kuinka asia ratkesi? Työnantaja nosti palkkoja. Työnantaja maksaa myös saamatta jääneet korotukset takautuvasti siitä lähtien, kun sairaanhoitaja on aloittanut uudessa tehtävässä. esimerkkejä paikallisesta edunvalvonnasta voi lähettää osoitteeseen riitta.hankonen@tehy.fi i Ammattiosasto 750 5 4 ► Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ja kuntien tehyläisiä. ► Jäsenmäärä noin 1500. ► Ammattiosaston puheenjohtaja Kaisu Heikkinen. ► Pääluottamusmies Marjo Kangasharju. 1 jenna pulkkinen, 2 katariina leinonen, 3 marjo kangasharju, pääluottamusmies, 4 anja hurskainen, 5 niina immonen. 58 TEHY t 9–2015 tehyn tekijät Aten viikko Pääluottamusmies Atte Tahvolalla piti kiirettä toukokuun lopulla. teksti Vesa Turunen kuvat Pasi Autio maanantai 08.30 Viikonlopun sähköposteja, kuten kysymyksiä jaksotyöajasta. 09.30 Aamupalaveri sairaanhoitopiirin kolmen tehyläisen pääluottamusmiehen kanssa. Tärkeimmät aiheet: työnantajan säästöohjelma, seuraavalla viikolla alkavat yt-neuvottelut psykiatrian alueella sekä Kaivannon sairaalan sulkeminen. 11.30 Lounas. 12.00 Palkkavertailua: Taysin ja aluesairaaloiden tehtävänkuvat ja työn vaativuuden erot. 13.30 Kiireellisiä yhteydenottoja, kuten virheellinen listasuunnittelu. Valmistelua Sastamalassa käyntiä varten. 16.30 Kotiin taloyhtiön hallituksen infoon. tiistai 08.00 Tapaaminen Sastamalan kaupungin pääluottamusmies Jaana Salovaaran kanssa. 10.00 Tutustumiskäynti Sastamalan terveyskeskussairaalaan ja Vammalan aluesairaalan vuodeosastolle. 11.40 Takaisin Tampereelle ja lounas 13.00 Sähköposteja ja puheluita. 14.15 Lähtö Kangasalle, jossa jäsentilaisuus Kaivannon sairaalassa. Aiheena seuraavalla viikolla alkavat yt-neuvottelut sairaalan lakkauttamisesta. 16.30 Ammattiosaston hallituksen kokous. 19.30 Takaisin Tampereelle. 125 saapunutta sähköpostia perjantai 07.30 Valmistautumista neuvotteluihin. 08.00 Sairaanhoitopiirin yhteistyötoimikunnan henkilöstöeduskeskiviikko tajien palaveri ja toimikunnan 08.30 Sähköposteja ja puheluita. ylimääräinen kokous. Aiheena 10.30 Kohti Kangasalaa. työnantajan esittämä 27 miljoo11.15 Työnantajan henkilöstöinfo nan euron säästötarve. Kaivannon sairaalan henkilökun11.00 Lounas. nalle. 11.30 Sähköposteja ja palaveri 12.30 Takaisin Tampereelle ja valTehy-toimijoiden kanssa. mistautumista paikallisneuvotteluihin. 13.00 Kimppakyydillä Pitkäniemen saiPikalounas. raalaan Nokialle, jossa ammattijärjestö13.30 Työnantajan koolle kutsumat paikaljen edustajien ja Taysin psykiatrian toimilisneuvottelut. Työnantaja ehdottaa muun alueen ylihoitajien tapaaminen. Aiheena torstai t tai muassa palkattomia talkoopäiviä. tulevat yt-neuvottelut ja henkilöstön 15.30 Pikapalaveri tehyläisten toimi08.30 Sähköjaksaminen. joiden kanssa työnantajan ehdoposteja. 15.30 Keskustelu ylihoitajan tuksista. Tehy-toimi09.00 Palaveri Tehy toimikanssa. 16.00 Kotiin taloyhtiön yhtiöjoiden kesken säästöohjelmasta 16.30 Sähköposteja ja puhekokoukseen. ja yt-neuvotteluista luja. Seuraavaan viikon yt10.00 Sähköposteja ja puheluita, esimer esimerneuvotteluihin valmiskiksi raskaana olevan työntekijän syrjintä. tautumista. 11.00 Lounas. 17.30 Linja-autolla 11.30 Sähköposteja, puheluita, pikapalavereja sekä Tampereelle. valmistelutyötä seuraavaa päivää ja viikkoa varten. tamperelainen. Atte 15.30 Kotiin. Tahvola on Pirkanmaan sairaanhoitopiirin päätoiminen pääluottamusmies. 47 puhelua TEHY t 9–2015 59 tieni tähän TEHYLÄINEN KERTOO ELÄMÄNTARINANSA. haaveesta totta. 1960-70-luvun taitteessa Marja Leena haaveili kirjailijan urasta. Laiturin nokassa istuu nykyään kirjailijatar, jolta on tulossa kolmas kirja. Marja Leena Virtanen, 72 ► Eläkkeellä oleva sairaanhoitaja, kirjailija. ► Kirjat: Aida (2010) ja Kirjeitä kiven alle (2011). Kolmas romaani tulossa ensi vuonna. ► Asuu Loimaalla miehensä kanssa. Kaksi tytärtä ja viisi lastenlasta. ► Harrastaa liikuntaa ja perinnetyötä. 60 Kirjallisella tiellä teksti Minna Ruotsalainen kuvat Pasi Leino ja Marja Leena Virtasen kotialbumi Hyvä mielikuvitus on synnyinlahjani. Istuin hiljaisena ja kilttinä lapsena usein jossain nurkassa ja kuvittelin päässäni kaikkea maan ja taivaan väliltä. Kerran loin mielessäni saunamme takana olevalle lammelle saaren ja ihanan kesämökin, jonne halusin viedä rakkaan pikkusiskoni retkelle. Maailmani heitti häränpyllyä luettuani yhdeksänvuotiaana Agatha Christien Idän pikajunan arvoituksen. Se aukaisi silmäni, että kaikki on mahdollista. Keksityistä tarinoista voi kirjoittaa vaikka kokonaisen kirjan. synnyin kurkijoella, luovutetussa Laatokan Karjalassa. Tai pakkoluovu- TEHY t 9–2015 tus taitaa olla meistä evakoista oikeampi sana. Juureni ovat vahvasti Karjalassa, vaikka lapsuuteni vietinkin Pöytyällä. Maanviljelijävanhempani saivat sieltä korvauksena menetetystä omaisuudesta pienen tilan. Olen kuudesta sisaruksesta toiseksi nuorin. Meitä on vielä puolet jäljellä. Perin nimeni isosiskoltani, joka kuoli samana päivänä, jolloin perheeni sai lähtömääräyksen evakkoon talvisodan jaloista. Lähtö tapahtui kiireessä neljänkymmenen asteen pakkasessa. Äitini täytyi jättää kuollut siskoni aittaan. Kuulin kaikesta vasta kouluikäisenä siskoltani. Ehkä tästä taustasta johtuu, että olen joskus pohtinut, kuka oikein olen. Kun olin vuoden vanha, perheemme joutui syyskesällä taas evakkoon. Joskus kuulee, että pitääkö Karjalasta vielä puhua, mitä en ymmärrä. Evakkous on yhä osa elämääni ja säteilee kolmanteenkin polveen. Teen paljon perinnetyötä myös Kurkijoki-museossa. Lapsuuteni ja nuoruuteni olivat hyviä ja turvallisia, vaikka olikin niukkaa. Sotaajasta toipuminen kesti pitkään, mutta vanhempani pääsivät onneksi hyvin jaloilleen. Kysyin isältä joskus, miten kaiken kesti. Hän vastasi, ettei ollut muuta mahdollisuutta, vaan täytyi ajatella aina vain eteenpäin. Isälläni oli mainio huumori. En muista, että hän olisi koskaan korottanut ääntänsä. Rahaa ei tansseihin tosin herunut, ennen kuin kasvot oli pesty liian räikeästä meikistä. Me lapset autoimme maatilan töissä heti, kun kynnelle kykenimme. Se antoi tunteen, että ponnistelemme yhteisen elämän eteen. Kun päivä loppui oppikoulussa, saatoimme ryhtyä siskoni kanssa pesemään navettaa. Kun aurinko paahtoi, heilutimme kuokkia harventaessamme pitkiä sokerijuurikasrivejä. Välillä istuimme ojanpenkalle ja keksimme näytelmiä. sairaanhoitajan ammatti oli äitini mielestä naisille sopiva. Minulla oli hiljainen toive opiskella kieliä ja kirjallisuutta yliopistossa, mutta siihen ei olisi ollut varaa. Opiskelin sairaanhoitajaksi Turussa. Se olikin aikamoista aikaa asuntolassa tyttöporukan kanssa. TEHY t 9–2015 Vuonna 1965 olin tyttöjen kanssa tanssiaisissa. Istuin ikkunalaudalla ja katselin sisälle tulevaa ihmisvirtaa. Yhtäkkiä erotin sieltä vain yhden miehen kasvot. Sama lääkärikandi istui myöhemmin illasta viereeni. Hänestä tuli aviomieheni ja kahden tyttäreni isä. Menin töihin Tyksin leikkaussaliosastolle kaksi kuukautta sen jälkeen, kun esikoisemme syntyi 1967. Työurani koskettavin muisto on Tyksin lastenklinikalta, ajalta, jolloin leukemiahoitoja vasta kehitettiin. Alkuaikoina kaikki menehtyivät, mutta 1970-luvun edetessä hoidot alkoivat tehota. Muistan erään tyttösen, jonka taistelu elämästä oli tuskallisen toivotonta. Vuosia myöhemmin tapasin tytön äidin eräässä juhlatilaisuudessa. Hän johdatti minut leikkihuoneeseen ja osoitti iloisesti nauravaa, pitkähiuksista kiha- Huono itsetunto on perua evakkona olosta. rakutrista tyttöä. En tunnistanut häntä, olin nähnyt tytön viimeksi syöpälääkkeiden takia hiuksettomana. Mutta arvasin. Se oli näky, jota en ikinä unohda. Halasin äitiä ja purskahdimme itkuun. Kyyneleet nousevat silmiini vieläkin. Työskentelin pitkään Loimaalla sisätautien osastolla. Eläkkeelle jäin ortopedian osastolta kahdeksan vuotta sitten. Kolme vuotta eläköitymisen jälkeen ikävä hoitotyöhön oli niin suuri, että menin vielä vähäksi aikaa töihin. Jännitin, osaanko enää mitään. Miten ihana tunne olikaan vetää lääkettä ruiskuun. Enää en kaipaa työtä tipan tippaa. Joskus mietin, miten kolmivuorotyötä oikein jaksoi. Olen kiitollinen ammatistani, jossa olen päässyt hyvin lähelle ihmisiä. kirjoittaminen on häirinnyt mi- nua salaa koko elämäni. Se antaa minulle suuren vapauden tunteen. Joskus jopa tuntui, etten ole oikea sairaanhoitaja. Olen kirjoittanut kolmekymmenvuotiaasta pöytälaatikkoon novelleja ja runoja. Kirjoitin näytelmiä myös osastoni tilaisuuksiin. Sisar Hellevin kiusaukset -näytelmääni esitimme Tehynkin tilaisuuksissa. Näyttelin sinisessä kaavussa, valkoiseksi maalatulla naamalla henkihahmoa nimeltä Kutsumus. Se oli mukavaa yhteisöllistä tekemistä, mitä ei valitettavasti taida olla enää kovin paljon työpaikoilla. Siinä oppi tuntemaan työkavereitakin eri tavalla. Eläkkeellä kävin Viita-akatemian kolmevuotisen kirjoittajakoulun, jossa sai alkuinspiraationsa esikoisromaanini Aida. En välttämättä kirjoita joka päivä, mutta aina on jotain työn alla. Aiheeni liittyvät ihmissuhteisiin. Olen mukana useammassa kirjailijayhteisössä, sillä joitakin asioita voi ymmärtää vain toinen kirjailija. Kirjailijana olet kuin välikappale: saavutat parhaimmillasi flow-tilan ja teksti kumpuaa jostain syvältä tiedostamatta. Sairaanhoitajana olen ehkä rohkeampi kuvailemaan kirjoissani ihmisiä. Töissä on tullut nähtyä niin paljon kaikkea. Ihminen ei ole koskaan yhdenlainen, eikä kaikki ole aina sitä, miltä vaikuttaa. Estot häviävät sairauden edessä. evakkotausta on aiheuttanut koko elämäni ajan tunteen erilaisuudesta. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän huomaan, kuinka paljon kaikki mennyt on minuun vaikuttanut. Minulla on ollut aina huono itsetunto, mikä on perua evakkona olosta. Evakkona on täytynyt olla kiltti, hillitty ja osoittaa olevansa yhtä hyvä, ellei jopa parempi kuin muut. Oli vaikea pala, jos joku ei pitänyt minusta. Olen vieraillut Karjalassa useampaan otteeseen. Ensimmäinen kerta kohotti pulssia ja suorastaan järisytti. Siskoni näytti kotitalomme paikan ja missä kohtaa oli valkoisin huonekaluin sisustettu ”valkia kammari”, jossa synnyin. Vaikka kotiseutumatkoilla itketään, siellä myös nauretaan ja lauletaan. Se, että minusta tuli kirjailija vasta viime vuosina, oli varmasti kohtalo. Eläkkeellä voin keskittyä rauhassa kirjoittamiseen. En nosta kirjailijan uraani elämässäni korokkeelle, mutta pidän sitä kuin lottovoittona.” t 61 kesäsulut Tiukilla mennään Rekrytointikiellot ja säästöt jarruttavat sijaisten palkkaamista. teksti Terhi Mäkinen kuvat Tehy-lehden arkisto suurin osa sosiaali- ja terveydenhuol- lon organisaatioista supistaa tuttuun tapaan toimintaansa kesällä. Näin kertoi 81 prosenttia Tehyn kyselyyn vastanneista tehyläisistä pääluottamusmiehistä. Supistukset kestävät tavallisimmin kahdesta neljään viikkoa. Tärkeimpiä syitä toiminnan supistamiseen ovat vuosilomat ja vakiintunut tapa. Palveluja myös kysytään vähemmän: esimerkiksi leikkauksiin ei hinguta heinäkuussa ja moni päiväkoti on kiinni. Vastauksissa näkyvät myös säästöpaineet. Pääluottamusmiehistä 31 prosenttia kertoi, että rekrytointikielto haittaa sijaisten palkkaamista. Ongelma on ympärivuotinen. –Sijaisista säästäminen on lyhytnäköistä. Vakituinen henkilöstö joutuu venymään ja töitä tehdään liian pienillä mitoituksilla. Kaikesta ylimääräisestä, kuten työn suunnittelusta ja kehittämisestä, joudutaan karsimaan. Riskinä on, että vakituiset väsyvät, sanoo selvityksen tehnyt Tehyn työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman. Sijaispula ei enää juuri jarruta palkkaamista. Vain 19 prosenttia pääluottamusmiehistä arvioi sulkujen syyksi pulan hoitohenkilökunnasta. Esimerkiksi Ruotsissa sijaisista on kova pula. Erikoissairaanhoidossa sulkuja ja supistuksia on eniten kirurgiassa, psykiatriassa ja sisätaudeissa. Perusterveydenhuollossa ne ovat yleisimpiä vastaanottotoiminnassa, neuvolassa, fysioterapiassa ja hammashoidossa. Kesäaikaselvitys on Tehyn klassikkotutkimus, jota on tehty vuodesta 1991 lähtien. Kyselyyn vastasi 109 pääluottamusmiestä eri puolilta Suomea. 62 Supistukset alkavat juhannuksesta. Kiireettömässä hoidossa vastaanotolle pääsee lomien jälkeen. Osa terveysasemista on suljettu elokuun alkuun saakka. Yhteispäivystys Kysillä toimii kesän normaalisti. Suun terveydenhoidossa lomaillaan kahdessa aallossa, joten painopiste on päivystyspotilaissa. Sijaisia on saatu hyvin niin vuodeosastoille kuin avoterveydenhoitoon. Varhaiskasvatukseen on palkattu koulunkäynnin ohjaajia, joiden työsopimuksessa on sovittu niin sanottu kesäkeskeytys tai jotka muuten lomautettaisiin koulujen kesälomaksi.” pääluottamusmies marita koskinen, kuopion kaupunki Sulkuja on samaan tapaan kuin aiempina vuosina. Sijaisia saa ottaa. Sairaanhoitajia olemme saaneet paremmin kuin viime vuonna: vähän työkokemusta omaavia, vastavalmistuneita ja opiskelijoita. Osastoilla voi olla haasteita, kun kaikilla ei ole iv-lupia.” pääluottamusmies monika sivula, keski-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Sulkuja on nyt vähemmän. Sairaalapalveluissa ei ole sulkuja tai supistuksia. Päihde- ja mielenterveyspalvelut toimivat lähes täydellä volyymilla, vain nuorten vastaanotto on kiinni kaksi viikkoa ja katkaisuhoitoasema juhannuksen. Vanhuspalveluiden yksiköt ja päivätoiminta ovat avoinna normaalisti, samoin lastensuojelu, perheneuvola ja vammaispalvelutoimisto. Pätevien sijaisten saaminen joihinkin yksiköihin on vaikeaa, mutta suurta ongelmaa ei tänä vuonna ole. Vuosilomasijaisia saa ottaa, vaikka kaikki toimivat tiukan budjetin puristuksessa.” pääluottamusmies riitta heimo, porin kaupunki TEHY t 9–2015 tarkastaja KATSAUS TYÖPAIKKOJEN ARKEEN. Pää hattaralla Ensiapu on lähellä, jos huvipuistossa alkaa heikottaa. teksti Minna Ruotsalainen kuvat Annika Rauhala 1 hups! Laastarointi on Linnanmäen ensiapupistevastaavan yleisin tehtävä. Useimmiten laastari suojaa kaatuneen lapsen polvea tai aikuisen jalan hiertymää. Kun kävijöitä on parhaimmillaan 15000 päivässä ja miljoona vuodessa, hupia ja haavereita riittää. 3 kohti maata. Hurjimmat laitteet eivät sovi kaikille. Kingin, 75-metrisen vapaapudotustornin, huippunopeus on 23 metriä sekunnissa. Jos meno yltyy liiaksi, ensiavussa on kaarimaljoja ja mahdollisuus levähtää. TEHY t 9–2015 2 jalat alta. Pyörätuolia tarvitaan sesonkiaikaan viikoittain. Helteillä huvittelijat voivat tulla äkkiä huonovointisiksi tai pyörtyillä jonoissa. Kiireessä nyrjähtävät nilkat. Vakavien tapauksien varalle on viisi huoltoporttia ambulansseille. 4 haloo haloo. Radiopuhelin ja ensiapulaukku ovat ensiavun tärkeimmät työvälineet. Laukussa on deffa, verensokeri- ja verenpainemittarit, haavanhoito- ja sidetarvikkeita sekä avaruushuopa. Ensiapukutsut kulkevat valvomon kautta radiopuhelimella. 63 keskustelua Työnantaja muutti työaikamuotoa teen päivätyötä ja nyt ruoka-tauko täytyykin pitää omalla ajalla, mikä on todella väärin. Työpäivä pitenee, vaikka ruokatauko onkin omaa aikaa. ei hyvä vastaus: Monilla kuntasektorin työpaikoilla työnantaja on ilmoittanut työaikamuodon muutoksista. Yleisimmin kyse on siitä, että työnantaja siirtää niin sanotussa muodollisessa jaksotyöaikamuodossa olevia työntekijöitään yleistyöaikamuotoon. Sekä muodollisessa että tavallisessa jaksotyöaikamuodossa työntekijällä on tietyissä työpaikoissa (kuten terveyskeskuksessa ja sairaalassa) oikeus valita joutuisan ruokailun ja omaa aikaa olevan ruokatauon välillä. Sen sijaan yleistyöaikamuodossa työntekijälle on kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan ensisijaisesti annettava puolen tunnin ruokatauko, joka on työntekijän omaa aikaa. Tämä pidentää työpäivän pituutta, vaikka säännöllinen työaika ei pitenekään. Kuntasektorin jaksotyöaikamääräyksiä uudistettiin kesäkuun alusta lukien. Uudistuksen yhteydessä ei neuvoteltu eikä sovittu työaikamuodon muutoksista. Työaikamuotoa koskevat muutokset perustuvat täysin työnantajan omiin päätöksiin. useilla tehyläisillä on työsopimuksessa jaksotyöaika- muotoa koskeva ehto. Tehyn kanta on, että työnantaja ei saa silloin muuttaa työaikamuotoa yksipuolisesti. Asiasta ei ole tällä hetkellä lainvoimasta tuomiota, mutta korkeimmassa oikeudessa on vireillä kaksikin tätä asiaa koske- Lukijakilpailu jos ruokatauko on määrätty pidettäväksi omalla ajalla, vastaa työnantaja sen järjestelyistä. Tauko pitää suunnitella työvuoroluetteloon. Työvuoroluetteloa ei voi muuttaa enää sen jälkeen, kun työntekijä on saapunut työvuoroon. Jos ruokatauko on omaa aikaa, on työntekijällä oikeus poistua työpaikalta ja olla työtehtävistä täysin vapautettu. Muussa tapauksessa ruokatauko on oltava työajalla. Jos ruokataukoa ei voida järjestää työtehtävien laadun takia, voidaan yleistyöajassakin antaa tilaisuus ruokailuun työpaikalla työaikana. Jos työnantaja ilmoittaa työaikamuodon muutoksista, kannattaa ottaa yhteys luottamusmieheen. riikka rapinoja neuvottelupäällikkö viime lehden kolme luetuinta kerro meille 7.8. mennessä, mis- tä jutusta pidit eniten. Kilpailuun voi osallistua netissä www.tehy.fi/tehylehti/palaute/lukijakilpailu, postikortilla Tehy-lehti, PL 40, 00060 Tehy tai lähettämällä tekstiviestin numeroon 0400 345 557. Vastanneiden kesken arvomme Tehy-tuotteita. lehden 8/2015 kilpailussa tehy-tuotteita voitti soile kovanen suolahdelta. 64 @ vaa oikeusjuttua. Jos korkeimman oikeuden aikanaan tulevat tuomiot ovat työntekijäpuolelle myönteisiä, voi työnantaja Osallistu joutua palauttamaan työaikamuodon keskusteluun takaisin jaksotyöajaksi. PA LA UT E @T EH Y.F I Vaikka työnantajan päätöstä työaikamuodon muuttamisesta on noudatettava, uusia työsopimuksia ei pidä työaikaehdon muuttamisen vuoksi allekirjoittaa. Työnantajalle kannattaa ilmoittaa esimerkiksi sähköpostilla, että vastustaa työaikaehdon muuttamista. Näin säilytetään mahdollisuus riitauttaa asia myöhemmin. 1. Sukupuolenkorjaus: Jannen näköinen elämä 2. Eläkeläiset: Täältä tullaan työelämä 3. Tieni tähän: Mukana kulkee MS Ristikon 8/2015 ratkaisu sivulla 71. TEHY t 9–2015 Silloin ennen Vanhoissa sairaalakuvissa on funkisrakennuksia, puuhuviloita ja kartanoita luonnon helmassa. Ja yksi tutunnäköinen mies. K iitos teille kaikille, jotka lähetitte kuvia historiallisista hoitopaikoista. Suolaa haavoille -sarjakuvakirja lähtee palkinnoksi Ilkka Petterssonille, Timo Julkuselle ja Minna Kontiolle. 4 1 oulainen. Pääministeri nimeltä Urho Kaleva Kekkonen puhui Oulaisissa harjannostajaisissa tammikuussa 1953. 2 oulainen. Aino Hakalahti kohentamassa tyynyjä ja Elsa Kaskinen annostelemassa lääkkeitä Oulaisten tuberkuloosiparantolassa. Se sijaitsi mäntykankaalla, kuten siihen aikaan oli tapana. 1 5 Aino Hakalahti 2 3 3 punkaharju. Duodecimin perustama Takaharjun parantola Punkaharjulla oli yksi Suomen ensimmäisistä keuhkotautiparantoloista. Vuonna 1903 valmistunut sairaala toimi myöhemmin muun muassa sotasairaalana. 4 kiljava. Keuhkotautiparantola vihittiin käyttöön Aleksis Kiven päivänä 10.10.1938 Nurmijärvellä. Parantolaan kirjattiin ensimmäisenä potilaana sisään Aleksis Kiven veljenpoika. 5 kiljava. Parantolan makuuhallit kylpivät valossa. 6 TEHY t 9–2015 6 kuopio. Keisarillinen senaatti vahvisti säännöt kahdelle hyväntekeväisyysyhdistykselle kaatumatautisten hoidon järjestämiseksi vuonna 1898. Kuopiossa Kallaveden maisemissa avautui vuonna 1900 parantola, aluksi viidelle ”langettavatautiselle” naiselle. 65 tehy-uutiset KOONNUT VESA TURUNEN, vesa.turunen@tehy.fi Lasten puolesta, leikkauksia vastaan PASI AUTIO 1 RV ESA KANE RVA tehyn punaiset ilmapallot täyttivät Helsingin Rautatientorin ilmatilan, kun lastenhoitajat, lastentarhanopettajat, vanhemmat ja lapset kokoontuivat osoittamaan mieltään lastenhoitoon kohdistuvia leikkauksia vastaan. Uusi varhaiskasvatuslaki hyväksyttiin eduskunnassa tänä keväänä. Uudessa laissa kolme vuotta täyttäneiden ryhmän maksimikooksi määriteltiin 21 kokopäivähoidossa olevaa lasta. Kasvattajien ja lasten suhdeluvun piti pysyä samana kuin aiemmin eli yhdellä vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneella saa olla enintään seitsemän lasta. Uuden hallitusohjelman mukaan lapsia saisikin olla kahdeksan. –Lakia valmisteltaessa ryhmien kasvattamisesta ei ollut mitään puhetta. Päinvastoin käytiin keskusteluja niiden pienentämisestä. Varhaiskasvatuksen laatu heikkenee ja päiväkotien arki käy entistä haasteellisemmaksi, sanoo Suomen lastenhoitoalan liiton toiminnanjohtaja 2 Eila Seppälä-Vessari. Vain kaksi kättä -mielenosoitus täytti kesäkuun alussa useiden kaupunkien keskustat. Poliisin arvion mukaan Helsingissä mielenosoitukseen osallistui noin 4 000 ihmistä. vt 3 poimintoja Punaisen Ristin kansainvälinen komitea on myöntänyt Florence Nightingale -mitalin suomalaiselle sairaanhoitaja Åke Hydénille. Mitali myönnettiin poikkeuksellisesta rohkeudesta ja pitkästä kokemuksesta sairaanhoidosta konfliktialueilla. u tehy tukee jäsen- tensä ammattiyhdistystoimintaa ja ammatillista kehitystä jakamalla apurahoja opintorahastosta. Apurahoja voivat hakea yksittäiset jäsenet ja ryhmät. Hakemus tulee tehdä sähköisellä lomakkeella 30. syyskuuta mennessä. www.tehy.fi/opintorahasto 66 2 keskustorilla. Tampereella tapahtumaan kokoontui reilut tuhat henkilöä. PASI AUTIO Tehyn ja STAL ry:n edunvalvontailta yksityissektorilla työskenteleville suun terveydenhoidon ammattilaisille Helsingissä 8.9. ja Seinäjoella 17.9. u Apurahojen haku käynnissä 1 tehyn punaista. Vain kaksi kättä -mielenilmauksessa Helsingissä loistivat Tehyn värit. 4 3 ahdasta. Tilat eivät riitä, jos ryhmäkoko kasvaa, muistuttivat lastenhoitajat Merja Rytkönen ja Eija Helander. 4 huoli lapsista. Lastenhoitajat Taru Liutto ja Ulla Vähäkäkelä osoittivat mieltä paremman päivähoidon puolesta. PASI AUTIO Tehyn järjestöasiantuntija Inge-May Juslenius aloittaa Ahvenanmaan ammattiosaston järjestösihteerinä elokuun alussa. u TEHY t 9–2015 Huima määrä uusia etuja LEENA LOUHIVAARA Tehyläisten jäsenedut paranevat ja monipuolistuvat, kertoo jäsenpalvelupäällikkö Heikki Saldén. Mitä uutta Jäsenedut.fi tarjoaa tehyläiselle? Edut neuvottelee yritys, joka keskittyy ammattiliittojen jäsenille tarjottaviin jäsenetuihin. Etujen valikoima kasvaa. Jo nyt jäsenet ovat saaneet kymmeniä uusia etuja ja lisää tulee esimerkiksi autoilusta, matkailusta ja ravintoloista. Monet eduista ovat aivan uusia aluevalloituksia. tehyn juhlaa. Tehyn entinen puheenjohtaja, kansanedustaja Jaana Laitinen-Pesola onnitteli puheenjohtaja Rauno Vesivaloa tämän 60-vuotispäivänä Tehyn kesäjuhlassa. Pride-viikko käyntiin Miten etuihin pääsee käsiksi? kansaajakeskusjärjestöjen kanssa Helsinki Pride -viikolle 22.–28. kesäkuuta. Osallistumisellaan keskusjärjestöt haluavat edistää sukupuolija seksuaalivähemmistöjen oikeuksia työelämässä. Järjestöt osallistuvat Pride-kulkueeseen ja järjestävät seminaarin tasa-arvosta. www.helsinkipride.fi PASI AUTIO sttk osallistuu muiden pal- tunnustus. Pääluottamusmies Sirkka Penttilä on Tehyn uusi kunniajäsen. Kunniajäsenyyttä esitti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ammattiosasto. Tehy-lehti somessa facebook.com/Tehy.lehti Ensin pitää rekisteröityä www.jasenedut.fisivuille. Sen jälkeen etujen käyttö onnistuu Tehyn jäsenkortilla, jossa on Jäsenedut.fi-logo. Uudet jäsenet saavat tällaisen kortin automaattisesti. Vanhat jäsenet voivat tulostaa Jäsenedut.fikortin Tehyn nettisivuilta (www.tehy.fi > Jäsensivut > Jäsenelle > Jäsenedut). Miten käy vanhojen jäsenetujen? Voimassa olevat jäsenedut, esimerkiksi matkailualan ja Holiday Clubin alennukset, säilyvät. Niiden rinnalle tulee vaihtuvia, esimerkiksi kesäkauteen liittyviä etuja. Jäsenedut 2015 kuusamoon ja kaukomaille lomaedut s. 36–39 vahingon varalle vakuutusedut s. 41–42 silmälaseja, lehtiä, kenkiä... muut edut s. 40 Tietoa jäseneduista www.tehy.fi Miten uusia etuja syntyy? Jäsenedut.fi ottaa enemmän kuin mielellään vastaan kehitysehdotuksia. instagram.com/tehylehti @Tehylehti TEHY t 9–2015 Tutustu www.jasenedut.fi TEHY t t 3–2015 3–2015 TEHY 35 35 muista nämäkin. Voimassa olevat entiset jäsenedut esiteltiin Tehylehden 3/2015 liitteessä. Edut löytyvät myös Tehyn nettisivuilta. 67 jäsentapahtumat ANNA LOMBER isolla porukalla. Ammattiosasto 901 LänsiUudenmaan sairaalasta järjesti matkan Rakveren kaupunkiin Viroon. Mukana oli 47 henkeä. Matkalaiset nauttivat kylpylähotellista ja Palmen kartanosta. @ Lähetä ilmoitus. / WW W.TE HY.FI TE HY-L EH TI/ OT ST SA IO TT MA AM ammattiosastot Helsinki Helsingin kaupungin ao 165 ►Jäsenristeilyt Tukholmaan 11.–13.9. MS Mariellalla ja Tallinnaan 2.–3.10. MS Baltic Queenilla. Ohjelmassa ajankohtaisia asioita ja muuta mukavaa. Sitovat ilmoittautumiset 25.7. alkaen ammattiosaston kotisivujen kautta ao165.tehy.fi. Voit osallistua vain yhteen risteilyyn. Voit ilmoittaa itsesi lisäksi yhden kaverin, joka on ao 165:n jäsen. Omavastuu 70 e/hlö Tukholmaan ja 30 e/hlö Tallinnaan sisältäen kahden hengen hytin ja kaikki ruokailut. Tervetuloa! Jyväskylä Ylä-Päijänteen ao 512 ►Väkivallan kohtaaminen hoitotyössä -koulutus la 24.10. klo 10–14 Laajavuoressa. Jyväskylän kaupungin ao 509, Ylä-Päijänteen ao 512 ja Hankasalmen ao 523 toivottavat Sinut tervetulleeksi kuulemaan työn turvallisuudesta ja jaksamisen keinoista arjessa. Kouluttajana toimii vanhempi rikoskonstaapeli Jonna Saavalainen. Koulutuksen hinta 10 e/jäsen, sisältää lounaan. Maksu Ylä-Päijänteen ao:n tilille FI83 8000 1101 2400 76. Sitova ilmoittautuminen 3.10. mennessä ao512.tehy.fi > Jäsensivut > Kirjaudu Tehy-tunnuksillasi tai anu.siivola@ muurame.fi. Koulutustilaisuus järjestetään Tehy ry:n ja Jyväskylän kesäyliopiston yhteistyönä. ►Aikaisempien vuosien tapaan ammattiosaston jäsenille maksetaan 10 euron kertakorvaus omavalintaiseen kesäteatterinäytökseen. Teatterilippu on toimitettava nimellä ja tilinumerolla varustettuna taloudenhoitajalle 30.9. mennessä. 68 Rovaniemi Keminmaan-Tervolan ao 802 ►Ruskaretki 25.–27.9 kylpylähotelli Levitunturiin. Lauantaina ohjelmassa mukavaa yhdessäoloa retkeillen ja ruokaillen. Omavastuun suuruus riippuu valitsemastasi huonekoosta, vähintään 50 e/hlö. Hintaan sisältyy bussikuljetus, majoittuminen 1–4 hengen standard-huoneissa, runsas aamiainen, aamu-uinnit, päivittäinen sisäänpääsy kylpylään, kuntosalille sekä viihderavintolaan. Mukaan mahtuu 25 nopeimmin ilmoittautunutta jäsentä. Sitovat ilmoittautumiset 14.8. mennessä tekstiviestillä numeroon 0400 334 802 tai sähköpostilla raija. keloneva@keminmaa.fi. Lisätietoja ao802.tehy.fi > Tapahtumat. Seinäjoki Lakian ao 666 ►Tehyläisten kekrikarkelot la 19.9. klo 18 Seinäjoen Rytmikorjaamolla. Ohjelmassa Tehyn puheenjohtajan puheenvuoro, buffetruokailu ja Elonkerjuubändi lämmittelijöineen. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 1.–15.8. ammattiosaston nettisivujen kautta. Jäsen saa ottaa mukaan ei-tehyläisen kaverin. Tampere Pirkanmaan yksityisen terveyspalvelualan ao 387 ►Jäsenten toivoma sokkoretki la 5.9. Lähtö Tampereen keskustasta klo 12 ja paluu noin klo 17. Paikkoja on rajoitetusti. Ilmoittautuminen avautuu 18.8. osoitteessa ao378.tehy.fi. Varustuksesta tiedotetaan lähtijöille myöhemmin. Retki on maksuton. ►Jämäkät pärjää -jäsenilta ti 22.9. klo 17 Sopimusvuoren auditorio Myllyssä, Koulukatu 13. Tarjolla iltapalaa. Paikkoja on rajoitetusti. Ilmoittautuminen avautuu 1.9. osoitteessa ao378.tehy.fi ►Eläkeuudistustietoa, syyskokous ja illallinen ke 4.11. klo 17 ravintola Finlaysonin Palatsissa. Ilmoittautuminen avautuu 23.9. osoitteessa ao378. tehy.fi. kurssitapaamiset MSH-vuosikurssi 1975 ►40 vuotta sitten toukokuussa 1975 valmistuneet mielisairaanhoitajat Kuopion sairaanhoito-oppilaitoksesta. Olisi ilo nähdä, tavataan la 29.8. klo 15 hotelli Iso-Valkeisessa. Välitä viestiä kurssikavereillemme. Ota yhteyttä heinäkuun loppuun mennessä Anja Mönkköseen, puh. 040 505 8419/anja.monkkonen@dnainternet. net tai Sirkka Huoteliniin puh. 050 535 2752/sirmarit@gmail.com. in memoriam Elisa Ylitalo 18.6.1979–toukokuu 2015 Meidät tavoitti suruuutinen: kollegamme Elisa Ylitalo on menehtynyt vakavan sairauden murtamana. Elisa tuli töihin FCG:lle 2009 sosiaali- ja terveydenhuollon luokitusjärjestelmien asiantuntijatehtäviin. Hän toimi Rafaelahoitoisuusluokitusjärjestelmän kouluttajana ja kehittäjänä. Hän tuli tunnetuksi Suomen sairaaloissa myönteisenä ja osaavana hoitotyön asiantuntijana. Elisan työkokemus perushoitajan ja sairaanhoitajan töistä sekä tehtävistään Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hoitotyön kehittämishankkeissa antoi työhön vankan pohjan. Elisan osaaminen heijastui vahvassa hoitotyön tuntemuksessa sekä hänen kyvyssään opettaa hoitajia erilaisissa tilanteissa kärsivällisesti ja rauhallisesti. Elisa jäi onnellisena äitiyslomalle syksyllä 2013. Äitiysloma muuttui yllättäen pitkäksi sairauspoissaoloksi, jonka aikana hän taisteli äkillisesti kohdannutta sairautta vastaan säilyttäen loppuun asti myönteisen suhtautumisensa elämään. Tuo positiivisuus on voima, jota tahdomme kuljettaa Elisan muistoksi mukanamme. Elisa oli nokkela, yhteistyökykyinen ja rauhallinen sekä ennen kaikkea sydämellinen kollega. Elisaa jäävät kaipaamaan avopuoliso sekä pieni poika. Kunnioittaen, Petra Kokko, Satu Pulkkinen ja Pia Fredriksson sekä kaikki FCG Konsultoinnin työtoverit. TEHY t 9–2015 jäsentapahtumat Jäsenilta Kemissä 17.9. Kuvaa ja voita Tehyn puheenjohtaja tavattavissa lähetä meille kuva ammattiosastosi tapahtumasta tai muusta tehyläisestä toiminnasta. Julkaistut kuvat palkitaan Tehy-tuotteella. Lähetä kuva ja lyhyt teksti sähköpostilla tehy.lehti@tehy.fi. Rovaniemen aluetoimisto järjestää jäsenillan to 17.9. klo 18.30 Kemin kulttuurikeskuksen isossa auditoriossa, Marina Takalon katu 3, Kemi. Aloitamme iltapalalla klo 18 Kulttuurikeskuksen ravintolassa. Jäsenilta alkaa klo 18.30. Illan aiheina - Ajankohtainen neuvottelutilanne ja uusi keskusjärjestöhanke – mitä se tarkoittaa tehyläisille Rauno Vesivalo, Tehyn puheenjohtaja - Sote-uudistuksen tilannekatsaus Lapissa Erja Korteniemi-Poikela, Tehyn järjestöasiantuntija Ilmoittautuminen erikoisruokavalioineen 7.9. mennessä www.tehy.fi > Jäsensivut > Omat jäsentiedot > Kurssit > Kurssitarjonta. Ehdota vuoden akateemista tehyläistä! Tiedätkö tehyläisen, joka on tehnyt ansiokkaan YAMKopinnäytetyön, pro gradu -tutkielman tai väitöstutkimuksen? Tehyn Akateemiset -jaosto palkitsee vuoden akateemisen tehyläisen jaoston 10-vuotisjuhlan kunniaksi. Ehdokkaan on oltava Tehyn jäsen. Tutkimustyön on pitänyt valmistua aikaisintaan vuonna 2014 ja viimeistään hakuajan loppuun mennessä. Työn tulee käsitellä osaamista, asiantuntijuutta tai opetusta. Vuoden akateeminen tehyläinen • tuottaa uutta tietoa, joka edistää ammatillisuutta ja asiantuntijuutta • kehittää työtään ja sen vaikuttavuutta todellisten tarpeiden pohjalta • perustelee tutkimusaiheensa ajankohtaisuudella ja hyödyllisyydellä • on sitoutunut ja vastuullinen asiantuntija myös muussa toiminnassaan • on roolimalli kollegoille ja opiskelijoille ammatillisen osaamisen ja näyttöön perustuvan toiminnan kehittämisessä. Vuoden akateemista tehyläistä voi esittää yksityishenkilö tai työyhteisö. Tee esitys Tehyn verkkosivuilta löytyvällä sähköisellä lomakkeella 15.8. mennessä. Palkinto kunniakirjoineen luovutetaan jaostojen koulutusja vuosikokouspäivillä Helsingissä 13.–14.11. Lisätietoja: Mervi Flinkman, mervi.flinkman@tehy.fi TEHY t 9–2015 Tarkista jäsenmaksusi, jos olet sopinut työnantajasi kanssa, että Tehyn jäsenmaksu peritään palkasta. Olethan tarkistanut palkkalaskelmastasi, että työnantaja on perinyt jäsenmaksun palkastasi. Palkkajärjestelmästä riippuen erän nimi voi olla esim. jäsenmaksu, ay-maksu, Tehy tai STTK/ Tehy. Työttömyysvakuutusmaksu ei ole Tehyn jäsenmaksu, se peritään kaikilta palkansaajilta. Tehy on ilmoittanut vuoden 2014 jäsenmaksusi verohallinnolle. Tarkista kevään esitäytetystä veroilmoituksesta, että jäsenmaksut näkyvät siinä vähennyksenä. www.tehy.fi 69 jäsentapahtumat sannapel i iem lia ezz ami irj anm v_kirsi per nas opp a KUVASATOA POWERPARKISTA Vauhtia ja riemua riitti, kun 7 000 tehyläistä otti haltuun Powerparkin Alahärmässä kesäkuun alussa. Kuvakilpailuun osallistuneiden kesken arvottiin kolme palkintoa, jotka on toimitettu voittajille. Kiitokset kuvaajille! Lisää kuvia: tagboard.com/tehypower mik awe isel l kirsikilic hemiel j 70 alo vus i o k siljaaws teatu ulia sini_marika juh o_b isa maniaka lapinn0ita TEHY t 9–2015 Ristikon 8/2015 ratkaisu A V O K A S H Ä K Ä 8.-9.10.2015 Marina Congress Center Helsinki Keskellä syksyn pimeyttä on hyvä hetki tulla oppimaan uusia asioita luennoilla, työpajoissa ja laboratorioalan näyttelyssä. A R N I K OK R I I T A L L U OK OS K I L E A T S I P I U R A T V Ä L I N E H U O L T A J A AU N L I P U T U I U T T U U R A OU S S AK T UB S L U OS T A K K A U S K O V A L U O T O T T A S A A L K K E S L A I N O T T O T A J A I A V H A U S U E T P U K K A M M I NO S AR I N L K I T AN A S N T A OR I V U T AMA E UN A U T A S I T I T E I S O T T R I P S A M A O K E I T A S O vastanneiden kesken arvottiin Tehy-tuotteita. Voittajat ovat Ritva Knuutila Vaasasta, Kirsti Helo Äänekoskelta ja Raili Perälä Nummelasta. Onnittelut! Laboratoriomaailman ytimessä työpaikat Sairaanhoitajia Irlantiin ja Saudi-Arabiaan Ministry of National Guard Health Affairs Hospitals haastattelut lokakuussa Suomessa Loistavat edut kuten hyvä veroton palkka, pitkät lomat (60 päivää), ilmainen asunto, työterveyshuolto, perusteellinen perehdytys työhön, hyvät etenemismahdollisuudet, ilmaiset lennot, kuntosalit ja uima-altaat jne. Lue eduista ja palkasta tarkemmin kotisivuiltamme. Hyvitämme kulujasi! Irlanti: työpaikkoja vanhainkodeissa Tapaa meidät Oulussa 11. tai 13. heinäkuuta. Tarkemmat ajat ja paikat ilmoitetaan kotisivuillamme ja facebookissa. Varaa aika 09 4155 6611 tai jobs@profco.com ONGOING INTERVIEWS: Tule tapaamaanBook kollegoitasi jaanauttimaan your time for Skype Interview! virkistävästä tapahtumasta! Katso tarkempi ohjelma www.lablt.fi. Ilmoittaudu viimeistään 17.9.15. TEHY 9–2015 TEHY t t 9–2015 PROFCO Professional Connections on suomalainen terveydenhuoltohenkilöstön välityspalveluyritys. Olemme välittäneet sairaanhoitajia Australiaan, Brittein-saarille ja Lähi-Itään jo 20 vuotta. Olemme välittäneet tuhansia hoitajia vakinaiPalvelumme ovat siin työsuhteisiin. jobs@profco.com www.profco.com ilmaisia sinulle! 09 41 55 66 11 sairaanhoitajille ja nyt myös lähihoitajille SOITA • Näytteenoton ja -kuljetuksen haasteet ja terveysriskit • Kansansairauksien kemiaa ja geenien kertomaa • Vastasyntyneiden aineenvaihduntasairauksien seulonta Suomessa • Mikä keuhkoissa vikana? Ottaako sydämestä? Kuinka laboratorio osallistuu ensihoitoon? • Ajankohtaista hematologiassa, verikeskustoiminnassa ja patologiassa • Jännittävää mikrobiologiaa, muun muassa Yskä yksin, kuppa kaksin! • Esimiestyön rikkaus ja laatujärjestelmien anti laboratorioissamme • Eläköön ergonomia! • Digitaalinen vallankumous terveydenhuollon ovella S U K U V I N O R I S I T K I I N I ÄÄ T T I I P A A T O NO Lue lisää sivuiltamme www.nursinginsaudi.net ja katso täydellinen listaus sadoista työpaikoista. 71 71 Kerromme mielellämme lisää, ota yhteyttä! Tanja Vahvelainen koulutuspäällikkö puh. 044 529 0032 tanja.vahvelainen@fioca.fi Tuukka Rantanen koulutuspäällikkö puh. 044 529 0044 tuukka.rantanen@fioca.fi Ilmoittaudu koulutuksiin: sairaanhoitajat.fi/koulutus Täydennyskoulutusta potilaan parhaaksi Hoitotyön esimiesten valmennuspäivät 26.–27.8.2015 Tampere Esimiesten valmennuspäivillä käsitellään työelämän haastavia tilanteita ja niistä selviämisen keinoja. Päivien teemoja ovat mm. eri-ikäisten ja erilaisten persoonien johtaminen, jaettu johtajuus, haasteellisten esimiestilanteiden hallinta ja esimiestyön sudenkuopat. Valmennuksessa pohditaan myös esimiestyön tuloksellisuutta ja mittareita, mietitään kuinka uudet käytännöt saadaan organisaation toimintaan ja mitä osaamisen johtaminen käytännössä on. Valmentajana toimii mm. psykologi ja kirjailija Tony Dunderfelt. Ilmoittaudu viimeistään maanantaina 3.8.2015. SimPro-konferenssi 2015 24.–25.8.2015 Jyväskylän yliopisto, Agora Ensimmäinen kansallinen simulaatiooppimisen tieteellinen konferenssi Tule kuulemaan alan asiantuntijoiden luentoja, oppimaan työpajoihin ja verkostoitumaan alan tutkijoiden ja kouluttajien kanssa. Konferenssin teemoja ovat: simulaatiopedagogiikka, tutkimus- ja kehittämistyö, kirurgiset simulaatiot ja kurssimuotoinen koulutus sekä organisaatiooppiminen ja viestintä. Tutustu konferenssin ohjelmaan ja ilmoittaudu viimeistään 31.7.2015. M N SM Uudistuva lääkehoitosuunnitelma 2.9.2015 Lappeenranta 15.9.2015 Rovaniemi 16.9.2015 Kokkola 17.9.2015 Seinäjoki Lääkehoitosuunnitelma tulee uudistumaan ja uutuutena on mm. osio: teknologia lääkehuollossa. STM:n mukaan jokaisessa lääkehoitoa toteuttavassa yksikössä tulee olla kirjallinen lääkehoitosuunnitelma. Tule kuulemaan kuinka muutokset vaikuttavat organisaatiosi suunnitelmaan. Ilmoittaudu koulutuksiin noin kahta viikkoa ennen osoitteessa sairaanhoitajat.fi/koulutus Lääkehoito Vältä virheet, päivitä osaamisesi 9.9.2015 Helsinki Kaikille lääkehoitoa toteuttaville terveydenhuollon ammattilaisille suunnatussa koulutuksessa kuullaan mm. lääkityspoikkeamien syistä ja keinoista niiden välttämiseksi, sekä tyypillisimmistä lääkkeiden yhteisvaikutuksista ja erilaisista lääkelaastareista. Päivän aikana kuullaan asiantuntijaluentoja ja erilaisia case esimerkkejä. Koulutus on suunniteltu yhteistyössä Suomen Potilasturvallisuusyhdistyksen Turvallinen lääkehoitojaoksen kanssa. Ilmoittaudu viimeistään perjantaina 21.8.2015. ristikko @S ratkaise ristikko 7.8.2015 mennessä, jos haluat osallistua arvontaan. Palkintona on kolme Tehy-tuotetta. Arvontaan voi osallistua netissä www.tehy.fi/tehy-lehti/ristikko. Jos osallistut arvontaan postikortilla, kirjoita korttiin ristikon avainsanat (6 kpl) sekä yhteystietosi mukaan lukien sähköpostiosoitteesi. Postita kortti osoitteeseen Tehy-lehti, PL 40, 00060 Tehy. Arvonnan tulos ja ratkaisut julkaistaan Tehy-lehdessä 10/2015. Ristikon on laatinut Ahti Syrjälä. TEHY t 9–2015 73 ihana arki TEHYLÄINEN HEITTÄÄ VAPAALLE. täydellistä. Leena Kaskisto ei hyväksy pitsissään virhettä. Joskus se täytyy poistaa taaksepäin nypläämällä. Pitsi-insinöörin sukua Leena Kaskisto oppi nypläyksen isoisältään. teksti Erja Taura-Jokinen kuva Juha Sinisalo L eena Kaskiston isoisä, diplomiinsinööri John Östman muutti 1930-luvulla Tampereelta Raumalle ja hurahti nypläykseen. Hän täsmensi ja uudisti satoja perinteisiä pitsimalleja, joiden hahmotelmia löytyi muun muassa hapertuneiden kenkälaatikoiden kansista. Näin nyplääjät saivat käyttöönsä laadukkaat mynsterit eli mallit, joiden päälle pitsi rakentuu. –Isoisäni opetti minulle tekniikan ja lahjoitti nypläystyynyn, kun olin 11-vuotias. Tyyny on edelleen käytössä ja hyvin rakas, Leena kertoo. Isoisä oli myös paikallisen harrastajayhdistyksen perustajajäsen ja pitkäaikainen puheenjohtaja. Viime vuonna Leena koosti isoisästään näyttelyn Rauman pitsiviikolle sisarustensa kanssa. –Isoisäni langat ovat riittäneet sekä isälleni että minulle. Uusia ei ole tarvinnut ostaa kuin erikoisempiin töihin. 74 pitsiä nyplätään sorvatuilla 10–15 sentin puutangoilla, nypylöillä. Niitä, rauman murteella knypylöit, Leena lennättää lähestulkoon joka päivä. Välillä käsityö vie niin mennessään, ettei malttaisi mennä nukkumaan. Kansalaisopiston nypläyspiirissä Leena Kaskisto on käynyt yksitoista vuotta. Alun perin hän tahtoi hyvän opetuksen pariin varmistuakseen, että isoisän arkinen pitsipedagogiikka piti paikkansa. Aiemmin Leena teki pöytäliinoja, mutta nykyään häntä kiinnostavat Isoisäni langat ovat riittäneet sekä isälleni että minulle. enemmän uudet materiaalit ja kokeilut. Hän on nyplännyt muun muassa kaula- ja rannekoruja, kaulahuivin silkkilangasta ja olkalaukun paperinarusta. –Viime suven helteissä päätin, että teen viuhkan mustasta pitsistä. Nyt se on valmis puuosiaan myöten. leena työskentelee sairaan- hoitajana Rauman sairaalan leikkausosastolla. –Hiljattain työpaikalla kysyttiin, tahtoisinko nyplätä jotain pientä leikkauksessa käytettävällä langalla, joka oli poistettu käytöstä ja menossa hävitykseen. Lanka sai uuden elämän sydämenmuotoisena avaimenperänä. t rauman pitsiviikko järjestetään 18.–26. heinäkuuta. TEHY t 9–2015 tehy-lehti 10 ilmestyy 18.8. seuraavassa numerossa JARI LIFLÄNDER Suru kääntyy hyväksi Toimitus PL 40, 00060 Tehy tiedotteet@tehy.fi Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@tehy.fi tehy-lehti 2015 Nro 10 11 12 Aineistot 31.7. 14.8. 4.9. TEHY t 9–2015 Ilmestymispäivä 18.8. 1.9. 22.9. Päätoimittaja Minna Hietakangas (09) 5422 7190 Päivi Jokimäki, vuorotteluvapaalla Toimitussihteeri Teijo Kuusela (09) 5422 7193 Ulkoasu Pia Hietamies AD (09) 5422 7195 Toimittajat Riitta Hankonen (09) 5422 7192 Terhi Mäkinen (09) 5422 7191 Vesa Turunen (09) 5422 7194 Toimituksen assistentti Marjo Väyrynen (09) 5422 7196 Työpaikkailmoitukset Alma 360 Asiakasmedia Puh. 010 665 2553 anita.suuronen@alma360.fi Ilmoitusmarkkinointi Tuire Sillanpää Alma 360 Asiakasmedia Puh. 010 665 2547 tuire.sillanpaa@alma360.fi Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ISSN 0358-4038 PunaMusta Aikakauslehtien liiton jäsen 75 Tehy palvelee kesällä Edunvalvonta (09) 5422 7100 edunvalvonta@tehy.fi Jäsenyysasiat Työttömyyskassa (09) 5422 7200 jasenrekisteri@tehy.fi PL 70, 00060 Tehy, (09) 5422 7300 tyottomyyskassa@tehy.fi 1.6.–31.8. asiakaspalvelupiste avoinna ma–pe klo 9–14 Kesän puhelinpalveluajat Kesän puhelinpalveluajat 1.–18.6. palvelulinjat avoinna ma–ti ja to klo 9–14 19.6. palvelulinjat ja vaihde suljettuina 22.6.–31.7. palvelulinjat avoinna ma–ti ja to klo 9–12 3.–25.8. ja 28.–31.8. palvelulinjat avoinna ma–ti ja to klo 9–14 26.–27.8. palvelulinjat ja vaihde suljettuina 1.–18.6. ma–ti ja to klo 9–14 19.6. suljettu 22.6.–31.7. ma–ti ja to klo 9–12 3.–31.8. ma–ti ja to klo 9–14 Tehyn keskustoimisto Vaihde: ma–pe klo 8.30–14.00, 1.6.–31.8. välisellä ajalla (09) 5422 7000, faksi (09) 6150 0278 Käyntiosoite: Asemamiehenkatu 4, (Järjestötalo 1), oo520 Helsinki Postiosoite: Tehy, PL 10, 00060 Tehy Sähköposti: etunimi.sukunimi@tehy.fi Aluetoimistot Aluetoimistot ovat suljettuina Tehyn aluetoimistot ovat osittain suljettuina kesän aikana. Avoinna olevissa jäseniä palvellaan arkisin klo 9–14 välillä. Helsinki Joensuu Jyväskylä Järjestöasiantuntijat työskentelevät usein toimiston ulkopuolella, joten sovi tapaamisesta etukäteen puhelimitse. 76 Kajaani Kouvola Kuopio 3.–19.7. 29.6.–10.8 11.6.–10.7. 20.–31.7. 22.6.–2.8. 23.6.–11.8. 22.6.–31.7. Lappeenranta Oulu Pori Rovaniemi Seinäjoki Tampere Turku 15.6.–24.7. 22.6–23.7. 1.7.–16.8. 8.6.–7.8. 29.6.–31.7. 6.7.–7.8. 25.6.–7.8. TEHY t 9–2015
© Copyright 2024