2 - Tehy
No 8 2.6.2015 leena saharinen Töissä eläkkeellä pitkä tie mieheksi sukupuolenkorjaus s. 14 iltakukkuja sairastaa uni s. 28 urapolun luoja riitta meretoja itse asiassa s. 6 4x piinaava kipu Uusi sarja! Työnkuva Kesäetusi Teboililla -2,5 Erityisetu voimassa 1.6.-31.8.2015 snt/l polttoaineesta* *Alennuksen saa liiton jäsenkortilla Teboil-huoltamoilta ja –automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express –automaattiasemia. Alennus jäsenkortilla on normaalisti 2,1 snt/litra. www.teboil.fi/liitto terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti No 8 2.6.2015 tehysisältö 5 Pääkirjoitus 6 kansi Itse asiassa: Riitta Meretoja 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 13 Säästöillä sutta 14 kansi Jannen näköinen elämä 20 Ammatissa: Väliaikaista vain 23 Kolumni 24 Isäntää vailla 28 kansi Iltakukkuja sairastaa 30 Valoa pimeään 31 Terveys 32 Elintärkeä kaveri 35 Tutkimus 36 kansi Koko ihmiseen sattuu 38 kansi Täältä tullaan työelämä 44 Hetki, joka muuttaa elämän 46 Ulkomaat: Eiffelin juurella tehyläinen 52 kansi Työnkuva 54 Me kaikki 56 Ensiapu 58 Ratkaisu 59 Tarkastaja 60 Tieni tähän 62 Tehyn tekijät 64 Homma hoidossa elämä mullistuu 14 44 46 sukupuoli terveys TranssukuKuinka kertoa puolinen Janne vanhemmille Rannelma unelmoi lapsen vakavasta arkisista asioista. sairaudesta? kotimaa Anna-Kaisa David rakastui ranskalaiseen ja muutti Pariisiin. KANNEN KUVA: LIISA TAKALA 65 Palkittu 66 Keskustelua 68 Tehy-uutiset 69 Jäsentapahtumat 73 Ristikko 74 Ihana arki TEHY t 8–2015 Huomasin, että olen hyvä lasten ja nuorten kanssa. Vastaanottokeskuksessa työskentelevä Taru Eiskonen sivulla 20. 3 N E S I Ä L Y H E T turvaa If Tehyn jäsenille MATKAVAKUUTUS -30 % Tehyn jäsenenä saat If Matkavakuutuksen paitsi helposti myös edullisesti. Alennus koskee sekä matkustaja- että matkatavaravakuutusta. Turvaa matkasi heti kirjautumalla Tehyn jäsensivuille osoitteessa tehy.fi/if-tehytarjous Tehyn jäsenetukampanjan ehdot Etu koskee vain Tehyn jäseniä ja heidän samassa osoitteessa ja samassa If Sopimuksessa olevia perheenjäseniään. Kampanja-alennus -30 % on voimassa 1.3.2015 – 31.12.2015 vain Tehyn nettisivuilla olevan linkin kautta. Kampanja-alennuksen saa vain uusista matkavakuutuksista. Alennus koskee sekä matkustajaturvaa että matkatavaraa. Tarkat ehdot löydät kirjautumalla Tehyn jäsensivulle osoitteessa: tehy.fi/if-tehytarjous. pääkirjoitus Ihan tavallinen tyttö Päätoimittaja minna hietakangas ihan (lähes) tavallinen tyttö ja sairaanhoitaja, lukee sähköpostin allekirjoituksessa. Tuo tyttö kertoo minulle siitä, kuinka kasvoi pienellä paikkakunnalla Keski-Pohjanmaalla, jossa elämä oli toisenlaista kuin etelän isoissa kaupungeissa. Vaihdamme ajatuksia. Janita Hautamäki kuvaa viestissä elämänsä raskaimman vaiheen: sen kuinka kävi läpi sukupuolenkorjauksen, kun puoliso, sairaanhoitaja hänkin, sai syöpähoitoja. Sukupuolenkorjauksen aikana parilla oli pienet lapset, ja Janita toimi puolisonsa omaishoitajana loppuvaiheen hoidossa. ”En oikein vieläkään aina usko, että tuosta kaikesta tosiaan on selvitty.” Mutta Janita selvisi. ”Rakkaus on ihmeellinen voima, kaikki se kestää... loppuun saakka”, hän kirjoittaa. Paitsi rakkaudesta, pari sai voimia myös työyhteisöjen tuesta. Janita mainitsee joulun, jota ei ehkä olisi tullut ilman työkavereita. ”Tähän sisältyy niin paljon työyhteisöjen tukea ja apua, välittämistä ja inhimillisyyttä, joten ajattelin tässä vähän sitäkin, kun niin paljon puhutaan työyhteisöjen ilmapiiristä negatiivisessa mielessä.” Perheen esikoistytön tie mieheksi oli pitkä. olen aina halunnut olla isä, kertoo kummipoikansa kanssa leikkivä Janne Rannelma tässä lehdessä. Transsuku- Sokeripalan aikaan Tehy-lehdessä 9/1985 iloittiin onnistuneesta poliorokotuskampanjasta. Rokote annettiin sokeripalassa. Rokotuskampanjan perusteellinen suunnittelu, organisointi, laaja tiedottaminen ja väestön myönteinen suhtautuminen TEHY t 8–2015 puolisuuden diagnoosin saaminen oli hänellekin uuden elämän alku. Perheen esikoistytön tie mieheksi oli pitkä. Vuosia kestäneen hoitopolun varrella Janne kohtasi lukuisia hoitoalan ammattilaisia, jonka työn artikkelimme myös tekee näkyväksi. Vuosittain 250–300 transsukupuolista ihmistä hakeutuu Helsingissä ja Tampereella tutkimuspoliklinikoille. Määrä on moninkertaistunut sitten vuoden 2003, kun yksiköt Hyksissä ja Taysissä aloittivat. Tyypillisesti poliklinikalle tuleva on parikymppinen nuori aikuinen. Jutussa haastateltu psykiatri Teemu Kärnä pohtii, että ahdas käsitys sukupuolisuudesta on vähitellen muuttumassa. Kahden lokeron sijaan on sukupuolisuuden jana, jolle ihminen on vapaa sijoittamaan itsensä – tai olla sijoittamatta. tällaisina hetkinä olen kiitollinen ja ylpeä siitä, mitä saan tehdä työkseni toimittajana. Voin vaikuttaa siihen, että annamme tässä lehdessä äänen asioille ja tarinoille, jotka ansaitsevat tulla kuulluiksi. Siihen, että tieto leviää ja sitä kautta ymmärrys ja myötätunto ihmisten välillä lisääntyy. Toinen toisiamme vartenhan me täällä olemme, ajattelen siitä kuuluisasta elämän tarkoituksesta. 30 VUOTTA SITTEN johtivat siihen, että rokotuskampanja onnistui erinomaisesti. Näin siitäkin huolimatta, että alkuvaiheessa kritisoitiin valtakunnallisesti terveysviranomaisten toimia.” 5 paljon siteerattu. Riitta Meretojan kehittämää sairaanhoitajan ammattipätevyysmittaria on käytetty 31 maassa. Eksoottisimpia paikkoja ovat Peru, SaudiArabia, Jordania ja Etelä-Korea. Riitta Meretoja, 58 ► Kehittämispäällikkö Husissa. ► Lasten erikoissairaanhoitaja, terveystieteen tohtori ja hoitotieteen dosentti. ► Sai tänä vuonna Sairaanhoitajaliiton Venny Snellman -tunnustuspalkinnon 2015. ► Perheeseen kuuluvat puoliso, uusioperheen kaksi aikuista lasta ja kolme lastenlasta. ► Harrastaa musiikkia, lenkkeilyä ja matkustamista. 6 TEHY t 8–2015 itse asiassa Urapolun silottaja Hyödynnä sitä, missä olet tosi hyvä, kehottaa kehittämispäällikkö Riitta Meretoja. teksti Terhi Mäkinen kuva Liisa Takala 1 Olet ollut luomassa Aura-ammattiuramallia, jota on käytetty Husissa 20 vuotta. Mitä Auralle kuuluu? Aura on voimissaan. Mallissa on nykyään viisi porrasta: aloittelija, suoriutuva, pätevä, taitava ja asiantuntija. Husin 8 000 sairaanhoitajasta valtaosa on pätevä-tasolla. Kehitämme esimerkiksi syventävää perehdytystä ja mentorointia, jotta vastavalmistuneet saisivat tukea ja pysyisivät alalla. Täydennyskoulutusta räätälöimme erityisesti taitaville ja asiantuntijoille. 2 Miten Aura auttaa urakehityksessä? Ennen saattoi edetä osastonhoitajaksi ja ylihoitajaksi tai siirtyä opettajaksi, mutta nykyään voi edetä myös kliinisessä hoitotyössä. Husissa on 22 terveystieteiden kliinistä asiantuntijaa ja koko Suomessa alle 50. Esimerkiksi Yhdysvalloissa joka kymmenes sairaanhoitaja on asiantuntijahoitaja. Meillä määrä lisääntynee, kun saadaan lisää näyttöä asiantuntijahoitajan työn hyödyistä potilaille ja sairaaloille. Ehkä Aura auttaa hoitajaa myös jäsentämään työtään: mitkä ovat vahvuuteni ja missä voin kehittyä. Haluan, että hoitajilla on mahdollisuus rikastaa työtään ja hyödyntää sitä, missä on tosi hyvä. Leipääntyminen näkyy aina hoidon laadussa. Mahdollisuuksia urakehitykseen on yhä liian vähän. TEHY t 8–2015 3 Millaista palautetta hoitajilta on tullut? Alku oli hankala. Osaamisen kartoittaminen pelotti monia: millainen menetelmä on, vaikuttaako pärstäkerroin? Todellisuudessa hoitajat itse ovat kriittisempiä kuin heidän esimiehensä. 4 Nouseeko palkka, kun osaaminen kasvaa? Kyllä, vastuun kasvaminen näkyy asiantuntijoiden palkassa. Taitavilla siihen käytetään henkilökohtaisia palkanlisiä. 5 Missä sairaanhoitajat pitäisi kouluttaa? Yllättävää kyllä, suurimmassa osassa Euroopan maita sairaanhoitajat opiskelevat yliopistossa. Me olemme tässä poikkeus. Urapoluista tulee Suomessa tämän takia pitkiä. Aikaisemmin opittu pitäisi lukea hyväksi, mutta tiedän, että ihmisillä on vaikeuksia siirtyä esimerkiksi ylemmän Leipääntyminen näkyy aina hoidon laadussa. ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen yliopistoon. Sairaanhoitajan tutkinnon suorittaminen yliopistossa tekisi tästä sujuvampaa. 6 Pitäisikö Helsingissä opettaa terveystiedettä? Ilman muuta. Helsingin yliopisto olisi halukas aloittamaan terveystieteen opetuksen, mutta se ei ole saanut aloituslupaa. Husissa työskentelee noin 300 maisteria ja lähes 20 väitellyttä hoitajaa. He ovat hakeneet opin muista yliopistoista. Se on rankkaa opiskelijoille. Terveystieteen puuttuminen estää myös luontevan yhteistyön yliopiston ja Husin välillä. Emme saa esimerkiksi hoitotieteen professoreja meille sivuvirkoihin. 7 Kaipaatko koskaan takaisin hoitotyöhön? Kun kävelen kevätaamuina Stenbäckinkatua töihin ja haistan sireenin tuoksun, mieleeni tulee se, kun pääsin lukioikäisenä lastenklinikalle. Muistan, miten hienoa oli päästä töihin sairaalaan. Osastoja kiertäessä palautuu mieleen yhteisiä onnistumisen kokemuksia, tilanteita, joissa esimerkiksi kriittisesti sairas lapsi selvisi vastoin odotuksia. Niitä ei muista kokouksissa ja tietokoneen äärellä. 7 Tehyn jäsenmaksut 2015 Työssäkäyvän jäsenmaksu on 1,1 % päätoimen veronalaisesta kokonaisansiosta, kuitenkin vähintään 6 €/kk ja enintään 600 €/vuosi. Sivutoimen ansioista ei makseta jäsenmaksua. • Ulkomailla suomalaisen työnantajan palveluksessa oleva • Usealla työnantajalla työskentelevä (jäsenmaksu palkkojen yhteissummasta) • Palkallisella sairauslomalle oleva • Osa-aika eläkkeellä oleva Kokonaisansioon lasketaan • Tehtäväkohtainen palkka tms. • Kokemus- ja työsuhteen pituuteen liittyvät lisät • Työaikakorvaukset • Lomaraha ja lomaltapaluuraha • Syrjäseutulisä ja muut • Päätoimen palkkaukseen liittyvät korvaukset, esim. henkilökohtaiset palkanlisät Kokonaan jäsenmaksusta vapautetut ryhmät • Päätoiminen opiskelija • Ulkomailla oleva (ulkomainen työnantaja) • Tehyn kunniajäsen Vapautettuja myös ansiotyössä Jäsenmaksusta vapautetut, jotka maksavat jäsenmaksua vain työskennellessään • • • • • Alennettua jäsenmaksua maksavat • Vuorottelu- tai virkavapaa • Muu tilapäinen töistä poissaolo Ansiotyössä ollessa 1,1 %, kuitenkin vähintään 6 €/kk Sosiaali- ja terveysalan yrittäjäjäsenet • Ammatinharjoittaja • Pienyrittäjä (1–3 alaista) • Yrittäjä (yli 3 alaista) Mikäli ammatinharjoittaja työskentelee lisäksi toisen palveluksessa, tulee hänen maksaa jäsenmaksua 1,1 %, vähintään 12 €/kk. Opettajajäsenet • Päätoiminen opettaja (sosiaalija terveysalan tutkinnon suorittanut) Jäsenmaksu 100 €/vuosi. Jäsenyys ei sisällä työttömyyskassan jäsenmaksua. Tehyn seniorit • Eläkkeellä oleva entinen ammattiosaston jäsen Palvelumaksu 30 €/vuosi Äitiys-, vanhempain- tai hoitovapaalla oleva * Omaishoitaja Työtön Varusmies- tai siviilipalveluksessa oleva Sairausloma / kuntoutustuki * Äitiys-, vanhempain- tai hoitovapaalla olevien on ilmoitettava jäsenrekisteriin palkattoman ajan alku- ja loppupäivä. Viitelistat itse maksaville on lähetetty kaikille, jotka maksavat rekisterin tietojen mukaan jäsenmaksunsa itse. Toukokuun eräpäivä on 15.6.2015 ja kesäkuun 15.7.2015. Ansiotyössä ollessa 1,1 % Saitko turhaan jäsenmaksuviitelistat? Jos sait tänä vuonna itsellesi tarpeettomat jäsenmaksujen viitelistat, jäsenrekisterissä on väärä tieto jäsenmaksutavastasi. Muutoksen voit tehdä kirjautumalla jäsensivuille osoitteessa www.tehy.fi tai ilmoittamalla asiasta sähköpostitse osoitteeseen jasenrekisteri@tehy.fi tai puhelimitse (09) 5422 7200. Tehyn jäsenmaksu sisältää työttömyyskassaan kuuluvien osalta jäsenmaksua 36 € vuodessa. 8 75 TEHY t 8–2015 puheenjohtajalta Vastavoima työnantajille viime vuoden lopulla syntyi ajatus uudesta palkansaajakeskusjärjestöstä. Ajatus on nyt jalostunut ja sitä on ruvettu valmistelemaan toden teolla. Mukana valmistelutyössä on tällä hetkellä 49 ammattiliittoa nykyisistä keskusjärjestöistä ja niiden ulkopuolelta. Myös Tehy on mukana tekemässä uutta, sillä on parempi olla vaikuttamassa valmisteluun ja viedä sitä kautta Tehyn näkemyksiä eteenpäin. uuden keskusjärjestön tarkoi- Puheenjohtaja rauno vesivalo tuksena on luoda merkittävästi nykyistä vahvempi vastavoima työnantajille neuvottelu- ja sopimuspöydässä sekä yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Tavoitteena on, että järjestö edustaa palkansaajia, itsensä työllistäjiä, ammatinharjoittajia ja yksinyrittäjiä kaikista nykyisistä keskusjärjestöistä. Uuden keskusjärjestön on pystyttävä katsomaan tulevaisuuteen ja sen on päivitettävä ammattiyhdistysliikkeen visio ja missio tälle vuosisadalle. Järjestön on vastattava kysymykseen, mitä nykyiset ja tulevat jäsenet liitoilta ja keskusjärjestöltä haluavat. Tämän hetken suunnitelmien mukaan uusi järjestö perustetaan kesäkuussa 2016 ja se aloittaa toimintansa vuoden 2017 alussa. valmistelutyön lähtökohtana on ollut, että uusi keskusjärjestö on avoin, läpinäkyvä, moniarvoinen ja poliittisesti sitoutumaton. Sen jäseniä ovat palkansaajat koulutustaustasta ja työnteon lajista riippumatta. Toivon, että uudesta järjestöstä tulee vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja ja sopija esimerkiksi erilaisiin kaksi- tai kolmikantaneuvotteluihin. Uusi järjestö ei muuta liittojen rakenteita eikä liitoissa tehtävää jäsenten edunvalvontatyötä. Tehy on jatkossakin koko koulutetun hoitohenkilöstön rohkea ja uudistava edunvalvoja. Uuden keskusjärjestön on pystyttävä päivittämään ammattiyhdistysliikkeen visio. Lue lisääkus- www.uusikes jarjesto.fi KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma–pe klo 8.30–16.00 Tehy ry, PL 10, 00060 Tehy Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Puh. (09) 5422 7000 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@tehy.fi www.tehy.fi TEHY t 8–2015 PALVELUT Edunvalvonta (09) 5422 7100 ma–ti ja to 9–15 Jäsenyysasiat (09) 5422 7200 ma–ti ja to 9–15 Jäsentietomuutokset tehy.jasenrekisteri@tehy.fi www.tehy.fi > Jäsensivut ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere ja Turku www.tehy.fi > Yhteystiedot Työttömyyskassa (09) 5422 7300 ma–ti ja to 9–15 9 ajankohtaista KOONNUT VESA TURUNEN, vesa.turunen@tehy.fi Mobiilipalvelu tumppaajalle www.stumppari.fi Pätevyysvaatimukset turvakoteihin Eri mieltä eläkeiästä turvakotien henkilöstölle on ammatilliset eläkeiät ovat nousemassa määritelty koulutus- ja työkokemusvaatimukset uudessa asetuksessa. Vaatimukset on otettava huomioon uutta henkilöstöä palkattaessa. Alalla jo toimivan henkilöstön on hankittava asetuksen mukainen koulutus vuoden 2019 loppuun mennessä. Asetus velvoittaa turvakodit laatimaan henkilöstölleen koulutussuunnitelman yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. vt Isäksi jo neuvolassa isyyden voi tunnustaa vastaisuudessa jo ennen lapsen syntymää äitiysneuvolassa. Aiemmin perheen on pitänyt käydä lastenvalvojan luona, jos lapsi on syntynyt avioliiton ulkopuolella. Muutos tulee voimaan ensi vuoden alussa. Tunnustaminen pidentää neuvolakäyntiä noin puolella tunnilla, mikä on huomioitava neuvoloiden henkilöstömitoituksissa. rh 10 fyysistä työtä. Hoitotyöhön kuuluvat nostot ja siirrot voivat olla raskaita iäkkäille työntekijöille. ANNIKA RAUHALA stumppari on Hengitysliiton uusi mobiilipalvelu, joka auttaa tupakoinnin lopettajia onnistumaan tavoitteessaan. Ilmaisen ja helppokäyttöisen palvelun avulla voi seurata omaa edistymistään savuttomuudessa. Palvelu kertoo esimerkiksi savuttomien päivien ja säästyneen rahan määrän sekä lopettamisen tuomat terveyshyödyt. Jokainen voi jättää omat vinkkinsä muille käyttäjille. tm palkansaajajärjestöjen vastustuksesta huolimatta. Ammatilliset eläkeiät koskevat erityisesti hoito-, opetus-, pelastus- ja turvallisuusalaa. Eläkelakeja on valmisteltu viime syksynä solmitun eläkesopimuksen pohjalta. Julkisten alojen eläkelakien uudistaminen käynnistyi sosiaali- ja terveysministeriön johdolla työryhmässä, jossa oli työmarkkinajärjestöjen ja eläkelaitos Kevan edustus. Työryhmän työ päättyi erimielisenä. Palkansaajajärjestöt eivät hyväksy ehdotusta, jonka mukaan ammatillisia eläkeikiä nostetaan vuodesta 2018 lähtien kolmella kuukaudella vuodessa. Enintään eläkeikä nousisi kaksi vuotta. Palkansaajajärjestöt pitävät ammatillisen eläkeiän nostamista perustuslain vastaisena, sillä niiden mukaan ammatillisia eläkeikiä suojaa perustuslain mukainen omaisuudensuoja. Työntekijät ovat aikanaan valinneet joko ammatillisen eläkeiän tai uuden eläkejärjestelmän ja luopuneet samalla muun muassa oikeudesta osa-aikaeläkkeeseen. vt ammatillinen eläkeikä 1 Ammatillinen eläkeikä oli käytössä vuoteen 1989 asti kuntien ja valtion ammateissa, erityisesti hoito-, opetus-, pelastusja turvallisuusalalla. 2 Eläkkeelle saattoi päästä 53–62 vuoden iässä. 3 Ammatillisen eläkeiän nosto koskee noin 10500 henkilöä. TEHY t 8–2015 ajankohtaista Vaikeat sanat: Lopeta kiusaaminen! selän takana puhumista ja mustamaalaamista, ohittamista ja ylimielistä asennetta. Tällaisia kokemuksia nousi esiin, kun Tehy pyysi jäseniltään kertomuksia työpaikkakiusaamisesta. Jos kokee kiusaamista, siitä pitää ensimmäisenä huomauttaa kiusaajalle itselleen: käytöksesi tuntuu pahalta, lopeta. Tehyn työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä sanoo, että tarinoiden perusteella liian harva tekee niin. Kiusaamisesta kerrottiin Katyöptsaikkoa- Mediatähystys Stop kiusaamiselle -seminaari. ww w.te hy.fi te hy st op ► ”Jokainen aikuinenkin ihminen on sisimmältään pieni lapsi. Kun häntä johtaa ja kohtelee kunnioittavasti ja kannustavasti, hänen kapasiteettinsa laajenee ja kehittyy täyteen potentiaaliinsa. Jos häntä kohdellaan alentuvasti ja vähätellen ja häntä kiusataan, hänen kapasiteettinsa pienenee, hän kuihtuu varjoksi itsestään.” / mieluummin esimiehelle kuin suoraan kiusaajalle itselleen. Moni myös kärsii hiljaa. Työpaikoilla on toimintamalleja, mutta niistä ei tiedetä tai niitä ei käytetä. –Työsuojeluvaltuutetuilla ja luottamusmiehillä on tärkeä ja vaativa rooli. He auttavat ihmistä jäsentämään tunnekuohua ja viemään tarvittaessa asiaa eteenpäin, Ojanperä sanoo. Jäsenet lähettivät Stop työpaikkakiusaamiselle -seminaarin materiaaliksi noin 50 tarinaa. Kiusaamisesta pitää huomauttaa ensimmäisenä kiusaajalle itselleen. johtamisaktivisti toni hinkka , helsingin uutiset 14.5. ► ”Vanhusten seksuaalisuus on tabu. Moni ajattelee, että iäkäs ihminen ei ole seksuaalinen. Tämä näkyy myös vanhuspalveluissa.” dosentti ulla eloniemi-sulkava helsingin yliopisto, ylen ajankohtainen kakkonen 12.5. tm ► ”Esimerkiksi nuorisotyöttömyyden hoitaminen maksaa yhteiskunnalle hirvittävästi. Ratkaisu olisi yksinkertainen: kun nyt maksamme 5 miljardia työttömyyden hoidosta, saman summan voisi käyttää työllistämiseen.” Kumia huumaan tehyn pj rauno vesivalo, satakunnan kansa 1.5. ► ”Nainen on pojan tärkein kasvattaja.” jaetaan 200 000 kondomia. Samalla kerrotaan, mitä on turvallinen ja vastuullinen seksi. SPR:n koulutetut vapaaehtoiset tapaavat nuoria kampanjan merkeissä Turun Ruisrockissa ja Tampereen Blockfestissa. Kesäkumikampanjan toteuttavat YleX, Suomen Punainen Risti, Väestöliitto, Syöpäjärjestöt ja Sotilaskotiliitto. vt JULIUS KONTTINEN kesäkumikampanjassa muusikko dimitar popov, lapsen maailma 5/2015 ► ”Oikeaa synnintuntoa ei nykyisin tapaa juuri muualla kuin silloin, kun joku yrittää epätoivoisesti selittää, miksi lankeaa jonkin epäterveellisen herkun syömiseen tai juomiseen.” päätoimittaja seppo simola, kirkko ja kaupunki 18/2015 perinne. Humoristinen Kesäkumikampanja täyttää kaksikymmentä vuotta. Tämän vuoden tunnusbiisin esittävät Kasmir ja Saara. TEHY t 8–2015 11 ajankohtaista lääkäreitä on noin 4 000 ja eri- koislääkäreitä lähes 3 000 enemmän kuin 15 vuotta sitten. Lääkärimäärät kehittyvät eri aloilla kuitenkin eri suuntiin: esimerkiksi kirurgian alat ovat kasvussa, kun taas psykiatrien määrä vähenee. rh Vähemmän sairaalapaikkoja perusterveydenhuollon sairaalapaikat ovat vähentyneet useissa sairaanhoitopiireissä laskennallisesti jopa yli 40 prosenttia vuosina 2006−2013. Erikoissairaanhoidossa muutos on ollut pienempi. Paikkojen väheneminen johtuu ennen muuta hoitoaikojen lyhenemisestä terveyskeskussairaaloissa. vt HPV-rokote myös pojille? poikien HPV-rokottaminen ei olisi todennäköisesti yhtä tehokasta kuin tyttöjen, osoittaa hollantilaistutkimus. Papilloomavirus on yleisin pääasiassa sukupuoliteitse tarttuva virus. Sen aiheuttama infektio aiheuttaa kohdunkaulan syöpää ja muita kasvaimia. Suomessa tytöt saavat HPV-rokotteen ilmaiseksi koulussa. Poikien rokotuksilla yhden syövän estäminen edellyttäisi noin 800 pojan rokottamista, jos tyttöjen rokotuskattavuus on noin 60 prosenttia. Jos tytöistä rokotetaan 90 prosenttia, yhden syövän estämiseksi pitäisi rokottaa jopa 1 700 poikaa. Miehille HPV-tartunnat aiheuttavat syöpää lähinnä sukupuolielimiin, nieluun ja peräsuoleen. Tartunnat ovat yleisiä etenkin miesten kanssa seksiä harrastavilla miehillä. vt uutispalvelu duodecim 12 Työtapaturmista päätös kuukaudessa uusi työtapaturmalaki nopeuttaa korvauskäsittelyä. Va- kuutusyhtiön on annettava päätös nykyisen kolmen kuukauden sijaan 30 päivässä. Hylkäävissä päätöksissä pitää olla entistä tarkemmat perustelut siitä, miksi korvausta ei myönnetä. Laki tulee voimaan ensi vuoden alussa. Nykyisin työtapaturmia ja ammattitauteja koskevia säädöksiä on hajallaan kolmessa eri laissa. –Rakenne ja sanamuodot ovat aiempaa selkeämpiä. Ennen tulkintoja piti hakea välillä oikeudessa, nyt lain monitulkintaisuudesta on pyritty eroon, kertoo Tehyn työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä. Hän muistuttaa, että työtapaturman jälkeen kannattaa hakeutua pian hoitoon, sillä laissa korostuu lääketieteellinen syy-yhteys tapaturman ja vamman tai sairauden välillä. Mitä pidempi viive hoitoon hakeutumisessa on, sitä vaikeampi yhteys on osoittaa. Lakiin on kirjattu huomattavasti nykyistä yksityiskohtaisemmin olosuhteet, joissa sattunut vahinko korvataan. Tehylle oli pettymys, ettei lakiin saatu sisällytettyä taloudellista tukea ihmisille, jotka joutuvat vaihtamaan työtä sisäilman takia. tm PIXMAC Psykiatripula kiihtyy kavalat tikkaat. Työtapaturman jälkeen pitää hakeutua nopeasti hoitoon. Lapsen oikeuksien sopimus: Vain Yhdysvallat ei hyväksy etelä-sudan on liittynyt Yhdisty- neiden kansakuntien lapsen oikeuksien sopimukseen. Lasten asema on maassa heikko, ja vuodesta 2013 käyty sisällissota on huonontanut sitä entisestään. –Sopimuksen voima on sen velvoittavuudessa. Valtio sitoutuu laittamaan lasten asiat kuntoon, sanoo Suomen Unicefin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki. Sopimuksen ulkopuolella ovat enää Somalia ja Yhdysvallat. Somalia on jo ilmoittanut allekirjoittavansa sopimuksen. Yhdysvaltain lainsäädäntö on ristiriidassa sopimuksen kanssa. Suurim- mat erot ovat nuorisorikollisten kohtelussa ja suhtautumisessa väkivaltaan kasvatuksessa. Yhdysvallat myös pelkää kansainvälisten sopimusten vähentävän valtion itsemääräämisoikeutta. Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeusasiakirja. Sopimus hyväksyttiin 1989, minkä jälkeen maailman lasten tilanne on parantunut merkittävästi: esimerkiksi lapsikuolleisuus on puolittunut vuodesta 1990. Sopimusta valvoo YK:n lapsen oikeuksien komitea. Suomi liittyi sopimukseen 1991. rh TEHY t 8–2015 ajankohtaista Säästöillä sutta Väärin toteutetut säästöt voivat lisätä menoja, toteaa Tehyn asiantuntija Eve Becker. teksti Riitta Hankonen kuvat Pixmac 1 Yleisin säästökeino on muuttaa toimintatapoja pysyvästi. Kolme neljästä Tehyn säästöselvitykseen vastanneesta kertoo, että työpaikalla on pyritty säästämään muuttamalla toimintatapoja. Lähes yhtä monen mukaan työtehtäviä on muutettu tai uudelleenjärjestelty. –Tämä on kestävä keino säästää, mikäli se tarkoittaa sitä, että työnantaja ottaa käyttöön koulutetun hoitohenkilöstön koko osaamisen. Huonoksi se muuttuu, jos työnantaja vain teettää työt halvemmalla, vähemmän koulutetulla työvoimalla, sanoo selvityksen tehnyt Tehyn asiantuntija Eve Becker. Fiksu säästäminen edellyttää pitkäjänteistä suunnittelua ja kokonaisuuden hahmottamista. Henkilöstö pitää ottaa mukaan suunnitteluun. –Hoitajien laajennetut tehtävänkuvat ovat hyvä keino, mutta ne edellyttävät koulutusta, perehdytystä ja palkankorotusta. 2 Henkilöstöstä säästetään: uutta väkeä ei rekrytoida, sijaisia ei saa ottaa eikä eläköityneiden tai irtisanoutuneiden tilalle palkata ketään. Viime kädessä henkilöstöstä säästäminen vaarantaa potilasturvallisuuden, kun hoitajat väsyvät työtaakan alla ja tekevät virheitä. Kun työmäärästä tulee kohtuuton, myös työpaikan vetovoima vähenee. –Työnantajalla on työsuojelulain mukaan velvollisuus huolehtia siitä, että työmäärä pysyy kohtuullisena, Becker muistuttaa. TEHY t 8–2015 i 3 Lyhytnäköiset säästöt näkyvät menoina jossain muualla. Kyselyyn vastaajat kertovat, että väärin toteutetut säästöt johtavat lisäkustannuksiin ja lopulta menojen kasvuun. Sairauslomat lisääntyvät, pitää palkata vuokratyövoimaa ja jonoja täytyy purkaa erillisillä korvauksilla. Hoidon saatavuus heikkenee, mikä saa potilaat hakeutumaan päivystykseen. Kun perusterveydenhuolto ei toimi, potilaat päätyvät erikoissairaanhoitoon. –Pyöröovi-ilmiö lisääntyy, kun potilaita pompotellaan paikasta toiseen. He joutuvat jonottamaan kohtuuttomasti, ja heitä kotiutetaan puolikuntoisina. Becker penää säästökeskusteluun kansantaloudellista näkökulmaa. –Hoidon viivästyminen lisää yksilön kärsimyksen lisäksi yhteiskunnan menoja. Säästöselvitys ► Tehy teki selvityksen kuntatyönantajien säästöistä ja niiden vaikutuksesta henkilöstöön sekä palveluiden saatavuuteen ja laatuun. Selvitys koskee viime vuotta. ► Selvitykseen vastasi 176 tehyläistä luottamusmiestä ja hoitotyön johtajaa 33:sta organisaatiosta eri puolilta Suomea. Vastauksia saatiin kaikilta erva-alueilta. ► Yli puolet vastaajista työskentelee sairaaloissa. Ovatko säästöt kasvattaneet menoja? 4 Täydennyskoulutusta on vähennetty. Terveydenhuollon ammattihenkilöillä on laissa säädetty velvollisuus täydennyskoulutukseen. Selvitykseen vastanneista 38 prosenttia kertoo, että täydennyskoulutuksesta on säästetty. Määrä on jo ennen viime vuoden säästöjä ollut Tehyn mielestä liian alhainen. Esimerkiksi vuonna 2011 neljäsosa tehyläisistä työntekijöistä ei saanut ammatillista täydennyskoulutusta. Kyllä Ei osaa sanoa 42% 39% Ei 19% 13 muuttunut mies. Olen aina halunnut olla isä, enkä ole unelmastani luopunut, sanoo lapsirakas Janne Rannelma. Kummipoika Vili on vakituinen vieras Jannen kotona. 14 TEHY t 8–2015 sukupuolenkorjaus Jannen näköinen elämä Transsukupuoliselle Jannelle mieheksi kasvaminen oli rankempi matka kuin muille pojille. teksti Sinikka Sajama kuvat Kirsi Tuura TEHY t 8–2015 15 sukupuolenkorjaus Kun minä halusin farkut ja kauluspaidan, äiti osti hameen ja sievän puseron. Anette 5-vuotiaana. S yksyllä 1987 syntyi Rannelman perheen esikoistyttö, suloinen pikku Anette. Maailma oli tulvillaan vaaleanpunaista valoa, keijupölyä ja prinsessahattaraa. Vai oliko sittenkään? Mitä vanhemmaksi lapsi kasvoi, sitä varmempi hän oli, ettei todellakaan syntynyt tyttöä. Syntyi poika. Poika, joka halusi riehua muiden poikien kanssa eikä suostunut sipsuttamaan näytelmän prinsessaroolissa. Joka ilta nukkumaan mennessään lapsi toivoi, että heräisi aamulla poikana. – Äidin kanssa riideltiin rajusti varsinkin vaatteista. Kun minä halusin farkut ja kauluspaidan, äiti osti hameen ja sievän puseron. Tätä tarinaa kertoo Janne Rannelma, 28-vuotias, jäntevä ja kaitakasvoinen kaveri. Hänellä on lyhyt, punaiseksi värjätty tukka, silmäkulmassa lävistys ja leuassa parta, jota hän ajatuksissaan pyörittelee sormiensa välissä. Ja tietysti ne farkut – rennosti lantiolla roikkuvat ja sopivasti kuluneet. Vasta 18-vuotiaana Janne löysi selityksen ja nimen erilaisuuden kokemuksilleen. Hän tunnisti itsensä transsukupuoliseksi eli ihmiseksi, joka kokee syntyneensä väärään kehoon ja sukupuoleen. Oli helpottavaa saada tietää, että sukupuoliristiriita on lääketieteen tunnustama ilmiö, jonka tutkiminen ja hoito on Suomessa lakisääteistä. yksi parikymppisistä Suomessa epätyypillisen sukupuoli-identiteetin tutkiminen ja diagnostiikka on keskitetty Hyksin ja Taysin sukupuoliidentiteetin tutkimuspoliklinikoille. Molemmissa on tähän erikoistuneet moniammatilliset aikuis- ja nuorisopsykiatriset työryhmät. Hyksin ja Taysin tutkimuspoliklinikoille hakeutuu vuosittain yhteensä 250–300 täysi-ikäistä asiakasta. Määrä on moninkertaistunut vuodesta 2003, jolloin yksiköt aloittivat toimintansa. – Ennen meidän asiakkaamme olivat aikuisikään ehtineitä biologisia miehiä, joiden toive oli korjautua naiseksi. Nykyisin tutkittavat ovat tyypillisesti parikymppisiä ja vähintään puolet heistä on biologisia naisia, kertoo Hyksin tutkimuspoliklinikan apulaisylilääkäri, psykiatri Teemu Kärnä. Pieni mutta kasvava ryhmä ovat transgendereiksi itseään kutsuvat asiakkaat. He eivät koe olevansa sen enempää miehiä kuin naisia, vaan jotain siltä väliltä tai määritelmien ulkopuolelta. Heistä valtaosa on biologisia naisia. – Nykynuoret ovat internet-sukupolvea, joka osaa hakea tietoa ja selityksiä oudoille tuntemuksilleen. Monet heistä ovat ahdistuksenkin keskellä ylpeitä omanlaisuudestaan, kuvailee Hyksin tutkimustyöryhmän jäsen, sairaanhoitaja Hanna Hintsala. Kärnän mukaan psykiatrian käsitys sukupuolesta on muuttumassa. Kaksinapainen jako naisiin ja miehiin on vaihtumassa ajatusmalliksi janasta, jonka toisessa päässä on mies ja toisessa nainen. Jokaisella ihmisellä on vapaus asemoida itsensä mihin tahansa tälle janalle – tai sen ulkopuolelle. oma keho inhotti Janne hakeutui sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikalle 18-vuotiaana. Hän oli jo vuosia pukeutunut ja elänyt Lähete Tutkimusjakso ja diagnoosi ► Lähetteen tutkimuspoliklinikalle voi kirjoittaa kuka tahansa lääkäri. ► Keskitetty Hyksin sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikalle ja Taysin transpoliklinikalle. ► Vuoden 2003 alusta lukien lähetteen on saanut yli tuhat aikuista. ► Nuorisoikäisiä on tutkittu vuodesta 2011, ja lähetteen on saanut noin kaksisataa nuorta. 16 ► Moniammatilliseen tutkimustyöryhmään kuuluu psykiatri, sairaanhoitaja, psykologi ja sosiaalityöntekijä. Psykiatri Teemu Kärnä Sairaanhoitaja Hanna Hintsala ► Kolme neljästä tutkitusta saa diagnoosiin. TEHY t 8–2015 kuin poika, mutta inhoamassaan naisen kehossa. Jannea oli kiusattu ankarasti ala-asteelta kesken jääneeseen ammattikouluun saakka. Hän jännitti koko tutkimusvaiheen, nähdäänkö hänet täälläkään oikein. Kunnioitetaanko hänen omaa kokemustaan? Tuntui, että pelissä oli koko elämä. Psykiatri Teemu Kärnä määrittelee sukupuolikokemuksen sisäsyntyiseksi ja yksilölliseksi. Kukaan ulkopuolinen ei voi siitä päättää tai sitä muuttaa. Myös sukupuoli-identiteettitutkimus lähtee ihmisen oikeudesta määritellä itse oma sukupuolensa. –Meidän tehtävämme on varmistaa, että tuo kokemus on vakaa ja pitkäaikainen. Erityisen tärkeää on selvittää, ettei ristiriitatuntemusten taustalla ole jokin mielenterveyshäiriö, joka aiheuttaa halun muuttaa sukupuolta. Sukupuoli-identiteetin tutkimusjakso kestää vähintään puoli vuotta. Sen aikana potilas tapaa tarvittaessa useita kertoja tutkimusryhmään kuuluvat eri alojen ammattilaiset: psykiatrin, psykologin, sairaanhoitajan ja sosiaalityöntekijän. Mitään erityistestejä sukupuoliristiriidan todentamiseen ei ole. Tutkimuksessa käytetään yleisesti hyväksyttyjä psykiatrisia ja psykologisia tutkimusmenetelmiä, mutta tärkeintä on avoin keskustelu ja potilaan kuunteleminen. Sukupuolikokemuksen vakauden lisäksi tutkimusjaksolla varmistellaan muun muassa tutkittavan psyykkisiä voimavaroja ja sosiaalista tukea, joita tarvitaan rankan korjaushoitoprosessin aikana. uuden elämän ensimmäinen päivä Sukupuoli-identiteetin tutkimukseen hakeutuvista noin kolme neljästä saa diagnoosin. Se voi olla joko transsukupuolisuus (F64.0) tai muu määritetty sukupuoli-identiteetin häiriö (F64.8), joka sisältää mies-naisjaottelun lisäksi myös muita sukupuolivariaatioita. Jannelle transsukupuolisuusdiagnoosin saaminen oli kuin uuden elämän ensimmäinen päivä. Diagnoosi oikeutti hänet muuttamaan nimensä virallisesti Anettesta Janneksi. Vielä tärkeämpää oli, että se avasi oven sukupuolen korjaushoitoihin. Diagnoosi kerrottiin ja perusteltiin Jannelle hoitokokouksessa, johon osallis- tui koko työryhmä. Samassa kokouksessa laadittiin kirjallinen hoitosuunnitelma. Janne tiesi heti, että haluaisi kaikki hoidot. Hän oli valmis sekä hormonaaliseen että kirurgiseen käsittelyyn, jotta hän muuttuisi fyysisesti niin täydelliseksi mieheksi kuin mahdollista. Kaikki eivät ole yhtä ehdottomia kuin Janne, eikä se ole tarkoituskaan. Mitään itsestään etenevää korjaushoitolinjaa ei ole, vaan jokainen diagnoosin saanut ohjataan juuri niihin hoitoihin, jotka potilas tuntee itselleen tarpeelliseksi ja joista hän hyötyy. Diagnoosin saamisesta alkaa vuoden kestävä jakso, jota kutsutaan ”tosielä- Hormonihoidot Rintakirurgia ► Keskitetty Hyksin ja Taysin naistentautien Lääkäri klinikoiden hormonipoliklinikoille. Heli Lyytinen ► Tehdään yliopistosairaaloiden lisäksi muissa sairaaloissa, merkittävä osa yksityisissä plastiikkakirurgisissa yksiköissä. ► Lähes kaikki potilaat hakeutuvat hormonihoitoon. ► Useat transnaiset tarvitsevat myös ääniterapiaa ja joskus äänihuulikirurgiaa, Sairaanhoitaja kilpiruston höyläystä sekä karvanpoistoa. Riikka Hiltunen TEHY t 8–2015 ► Lähes kaikki transmiehet hakeutuvat rintojenpoistoleikkaukseen. Alle puolet transnaisista asennuttaa rintoja suurentavat implantit. 17 sukupuolenkorjaus i Tunnetko termit? Sukupuoli-identiteetti. Ihmisen oma kokemus sukupuolestaan tai sukupuolettomuudestaan. Sukupuolivähemmistöt. Transihmiset (kuten transsukupuoliset, transgenderit ja transvestiitit), intersukupuoliset ja muunsukupuoliset henkilöt. Sukupuolivähemmistö ei ole sama kuin seksuaalivähemmistö (homot, lesbot ja biseksuaalit). Transgender. Ihminen, jonka sukupuoli on omanlaisensa yhdistelmä mieheyttä ja naiseutta. Voi kokea itsensä sukupuolettomaksi tai monisukupuoliseksi ja elää mieheyden ja naiseuden rajalla, välillä tai ulkopuolella. Voi myös korjata kehoaan. Muunsukupuolinen-termi on lähikäsite transgenderille. Transsukupuolisuus. Transsukupuolisen ihmisen kokemus omasta sukupuolestaan ei vastaa syntymässä määriteltyä sukupuolta. Transmies. Mies, joka on syntymässä määritelty tytöksi. Transnainen. Nainen, joka on syntymässä määritelty pojaksi. Transvestisuus. Mies tai nainen, joka voi eläytyä eri sukupuoliin. Tarve ilmentää ajoittain sekä maskuliinista että feminiinistä puolta itsessään esimerkiksi pukeutumalla, muuttamalla ääntään tai harrastusten kautta. LÄHDE: TRANSTUKIPISTE.FI Johanna, Janne ja kummipoika Vili. mänvaiheeksi”. Nimi vaihtuu, hoidot alkavat ja ulkonäkö muuttuu. Viimeistään nyt realisoituu elämä tavoitellussa sukupuolessa niin itselle kuin läheisille. –Tämä on lähes aina rankkaa mutta hyvää aikaa. Kun keho muuttuu, ahdistus helpottaa. Se näkyy seurantavastaanotolle tulevan ihmisen ryhdissä ja olemuksessa, Hanna Hintsala kertoo. Omahoitajana hän tapaa asiakkaitaan säännöllisesti vuosia kestävän hoitoprosessin aikana. Hänen vastuullaan on seurata asiakkaiden psyykkistä hyvinvointia ja pärjäämistä. Hän myös huolehtii, että somaattiset hoidot etenevät hoitosuunnitelman mukaan. hormonihoito muutti Lähes kaikki sukupuoltaan korjaavat hakeutuvat heti diagnoosin jälkeen hor- Sukuelinkirurgia Kirurgi ► Kohdun, munasarjojen ja kivesten poistoja tehdään muissakin kuin yliopistosairaaloissa. Ulkoisten sukuelinten leikkaukset on keskitetty Hyksin Töölön sairaalan plastiikkakirurgian osastolle. ► Valtaosa transmiehistä poistattaa kohdun ja munasarjat, alle puolelle tehdään ulkoisten sukuelinten korjausleikkaus. ► Lähes kaikki transnaiset hakeutuvat ulkoisten sukuelinten korjausleikkaukseen. 18 Transhoitaja monihoitoon, joka muuttaa kehoa toivottuun suuntaan. Naisesta mieheksi korjautuvat transmiehet saavat maskulinisoivan testosteronilääkityksen, ja miehestä naiseksi korjautuvat transnaiset feminisoivaa estrogeeniä sekä kehon testosteronitasoa laskevaa antiandrogeeniä. –Yleensä hoito aloitetaan pienin annoksin ja geelivalmisteilla. Eihän murrosikäkään ala heti täysillä, perustelee erikoislääkäri Heli Lyytinen Hyksin Naistenklinikan hormonipoliklinikalta. Lyytisen mukaan maskulinisoiva hormonihoito johtaa yleensä odotettuihin muutoksiin. Tärkeimpinä transmiehet pitävät äänen madaltumista, parran kasvua ja ruumiin miehistymistä, kun lihasmassa lisääntyy, rintakehä jykevöityy ja rasvakudos siirtyy reisistä ja takapuolesta vatsanseudulle. Toisille muutos tapahtuu muutamassa kuukaudessa, useimmille vuoden tai parin sisällä. Feminisoivan hormonilääkityksen tulokset ovat yleensä rajallisemmat kuin maskulinisoivan hoidon. Transnaiset kokevat libidon heikkenemisen ja erektioiden hiipumisen useimmiten helpotuksena. Kehollisten muutosten suuntaa pidetään yleensä oikeana mutta harvoin riittävänä. Usein potilaat ovat malttamattomia. Muutosten pitäisi olla näkyvämpiä ja nopeampia, ja hormoniannostusta halutaan kasvattaa. –Me toppuuttelemme ja perustelemme, miksi annosten liian nopeasta nostosta on enemmän haittaa kuin hyötyä, sairaanhoitaja Riikka Hiltunen kertoo. Miehen ääntä hormonihoidot eivät muuta, vaan siihen tarvitaan puheterapiaa tai äänihuulikirurgiaa. Moni haluaa Juridinen sukupuoli ► Juridisen sukupuolen vahvistaminen edellyttää täysi-ikäisyyttä, kahden psykiatrin lausuntoa, todistusta lisääntymiskyvyttömyydestä ja avioliiton muuttamista rekisteröidyksi parisuhteeksi tai päinvastoin. ► Translain uudistaminen on vireillä. TEHY t 8–2015 toimittajalta miehinen rinta Jannelle äänen madaltuminen ja parrankasvu olivat tervetulleita muutoksia, mutta hän halusi jatkaa leikkaushoitoihin. Hänelle, kuten useimmille transmiehille, tärkein korjaushoito oli rintakehän maskulinisaatio. Leikkaus voidaan tehdä eri tekniikoilla, mutta tavoite on sama: miehinen rinta, josta on poistettu rintarauhaset, pienennetty nännipihoja ja nännejä sekä siirretty niitä etäämmäs toisistaan. Jannen leikkauksesta on viisi vuotta, mutta hän hehkuttaa vieläkin, miten hienoa on kulkea kesällä ilman paitaa. Aiemmin hän oli kotona yksin ollessaankin pukeutunut pimeässä. Vuosi rintaleikkauksen jälkeen Janne poistatti kohdun ja munasarjat, mikä lopetti kehon oman estrogeenituotannon. Tämä leikkaus tehdään valtaosalle transmiehiä. mistä eroon pääseminen, rakennetaan hormonihoidon kasvattamasta klitoriksesta mikropenis. Jos potilas haluaa mahdollisuuden seisaallaan virtsaamiseen ja yhdyntään, hänelle rakennetaan penistä ulkoisesti muistuttava neofallos kielekesiirroin. Janne myöntää, että sukuelinleikkaus pelotti, mutta päätöstään hän ei perunut. Lähes viisi viikkoa sairaalassa – joista viikko sängyssä liikkumatta, koko alavartalo puudutettuna – oli koettelemus. Edessään Jannella on vielä vähintään yksi jatkoleikkaus. miehuuden olemus Jannelta on turha kysyä, kaduttaako. Ei hetkeäkään. Myös kaikki muut viimeisen kymmenen vuoden aikana seurantakäynnillä olleet leikkauspotilaat ovat olleet tyytyväisiä ratkaisuunsa. Janne sanoo itsetuntonsa nousseen monta porrasta leikkauksen myötä. Hän kokee olevansa nyt enemmän kuin koskaan se mies, joka hän on aina tiennyt olevansa. Mitä miehuus oikeasti on? Janne kaappaa puolitoistavuotiaan kummipoikansa Vilin kainaloon ja nostelee pyykkejä kuivumaan. Hänen naisystävänsä Johanna Pedersen tulee auttamaan ennen kuin lähtee hakemaan poikiaan esikoulusta. Tätä se on, ainakin tämän miehen elämä, ja Jannelle se maistuu. Jos vielä saisi lasten kanssa touhuamisesta ammatin, pääsisi päiväkotiin töihin. Eikö sinne miehenmalleja toivota? Nyt olisi sukupuolesta hyötyä! t Janne kokee olevansa nyt se mies, joka hän on tiennyt aina olevansa. sukuelinleikkaus pelotti Sukupuolen korjausprosessin vaativin osuus, sukuelinkirurgia, on keskitetty Hyksin Töölön sairaalan plastiikkakirurgian klinikalle. Lähes kaikki miehestä naiseksi korjautuvat haluavat sukuelinten korjausleikkauksen. Leikkauksessa poistetaan kivekset ja siittimen varsi paisuvaisineen. Kaikki uuden sukuelimen rakenteet luodaan jäljelle jääneistä kudoksista ilman genitaalialueen ulkopuolisia siirteitä. Vaikka kyseessä on iso leikkaus, lopputulos on yleensä varsin hyvä sekä ulkonäöllisesti että toiminnallisesti. Transmiehistä alle puolet korjauttaa sukuelimiään kirurgisesti, sillä leikkauksen lopputulos jää vajaaksi niin tunnon kuin toiminnon suhteen. Jos potilaalle riittää naisen sukueliTEHY t 8–2015 LEIKKAUSHOITOA KÄSITTELEVÄN OSION LÄHTEENÄ ON KÄYTETTY DUODECIM-LEHDEN TRANSSUKUPUOLISUUSTEEMANUMEROA 2/2015. e Lu kohtaat Näin sukupuolivähem aitt io nn ku t tö mis vasti, sivu 56. Sinikka Sajama Mies, nainen, muu? käsitys sukupuolesta on muuttumassa entistä monimuotoisemmaksi ja joustavammaksi. Enää ei tarvitse olla joko-tai eikä ikuisesti sama. Tärkeintä on tuntea itsensä ja löytää tapa elää sovussa sukupuolikokemuksensa kanssa. Tähän ajatusmalliin perustuu transihmisten diagnosointi ja hoito Suomessa. Voisi odottaa, että omaa sukupuoli-identiteettiä vastaavan henkilötunnuksen saaminen olisi sukupuolen korjausprosessin helpoin harjoitus. Kaikkea muuta. Voimassa oleva translaki määrää hetun uudelle numerosarjalle kovan hinnan: lisääntymiskyvyttömyys, naimattomuus, psykiatrinen diagnoosi ja täysi-ikäisyys. Räikeimmin yksilön oikeuksia loukkaa vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty nimittää käytäntöä asiaa kaunistelematta pakkosterilisaatioksi. Vaatimushan merkitsee pakotettua hormonihoitoa niille, jotka haluavat muuttaa väestötietoihin kirjatun sukupuolensa, eivät fyysistä kehoaan. Onneksi uudet tuulet puhaltavat jo – ainakin translain uudistamista pohtineessa työryhmässä. Jos tuore lakiluonnos etenee, poistuvat laista vaatimukset lisääntymiskyvyttömyydestä ja naimattomuudesta. Työryhmä kehottaa myös selvittämään, voisiko lääketieteellisen hoidon ja sukupuolen juridisen vahvistamisen erottaa toisistaan. Sen jälkeen väestörekisterimuutos ei edellyttäisi lääketieteellistä diagnoosia, vaan siihen riittäisi ihmisen oma ilmoitus – ilman ehtoja. Myös täysi-ikäisyysvaatimusta tulisi arvioida uudelleen nuoren edun ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Näin toimitaan jo esimerkiksi Tanskassa, Maltalla ja Argentiinassa. Lakimuutos on työn alla myös Ruotsissa ja Norjassa. Suomessakin askelmerkit ovat selvät – muutosvauhdista päättää uusi hallitus. Muuten, jo aika monen maan passissa voi sukupuolimerkintä olla myös X eli muunsukupuolinen. Eläköön se pieni ero! 19 LEENA LOUHIVAARA höylätä myös aataminomenaansa pienemmäksi. Useimmat tarvitsevat karvoituksen vähentämiseen hormonihoidon lisäksi muita menetelmiä nyppimisestä optisiin hoitoihin. ammatissa TEHYLÄISIÄ TYÖSSÄÄN: OHJAAJA VASTAANOTTOKESKUKSESSA Väliaikaista vain Vastaanottokeskus on lapselle ja nuorelle tilapäinen koti, kertoo Taru Eiskonen. teksti Tiina Suomalainen kuvat Jukka Koskinen turvaa. Koivulan ryhmäkodissa turvapaikkaa hakeville alaikäisille pyritään luomaan kodinomaiset olosuhteet. Ohjaaja Taru Eiskonen on yksi Koivulan aikuisista. 20 TEHY t 8–2015 O n parempi ajatella itsestä liikaa kuin liian vähän. Kaikilla on vahvuuksia!” muistuttaa ilmoitustaululle kiinnitetty paperi suomeksi ja englanniksi. Televisio pitää ääntä olohuoneessa, vaikkei sitä kukaan katsokaan. Kaksi nuorukaista istuu tietokoneen ääressä, kolmas syö välipalaa, neljäs juttelee ohjaajan kanssa. Oleskelutilan sohvalla nukkuu päiväunia poika, joka kääntänyt kasvonsa selkänojaa vasten. Olemme Kotkan vastaanottokeskuksen alaikäisyksikössä eli Koivulan ryhmäkodissa. Tänne sijoitetaan alaikäiset, ilman huoltajaa maahan tulevat turvapaikanhakijat. Ohjaaja Taru Eiskonen kiirehtii pitkin käytävää. Taru on yksi Koivulan 16 ohjaajasta. Sairaanhoitajaksi vuonna 2013 valmistunut Taru päätyi Koivulaan työharjoittelun ja kesätöiden kautta. –Huomasin, että olen hyvä lasten ja nuorten kanssa. Minulle sopii asiakastyö, jossa pääsen lähelle ihmisiä ja jossa voin työskennellä kokonaisvaltaisesti persoonallani. ohjaajien tehtävä on pyörittää Koivulan arkea ja saada lapset ja nuoret tuntemaan olonsa turvalliseksi. Ohjaajat keskittyvät rutiinien rakentamiseen ja kodinomaisuuden luomiseen. He opastavat pyykinpesussa ja siivoamisessa. Auttavat läksyissä. Opettavat, miten ruokakaupassa punnitaan hedelmät. Kuskaavat asiakkaita viranomaistapaamisiin ja terveyspalveluihin. –Tekemisen ei tarvitse olla mitään erityistä. Potkimme jalkapalloa, katsomme leffaa, käymme yhdessä hakemassa autolla jotain tarvikkeita, Taru mainitsee. Arkisen puuhan ohessa jutellaan ja kuunnellaan. Ollaan läsnä. Luodaan sidettä nuoreen. Yhteisen kielen puuttuessa ohjaajat ja asiakkaat käyttävät paljon elekieltä ja englantia. Kansainvälinen tilanne heijastuu turvapaikanhakijoiden määrissä ja kotimaissa. Enemmistö Koivulan asukkaista on tällä hetkellä afganistanilaisia, irakilaisia ja somalialaisia. Nuorten turvapaikanhakijoiden ikähaarukka ulottuu yhdestä vuodesta 17 TEHY t 8–2015 side. Joskus voi mennä pitkäänkin ennen kuin lapsi tai nuori alkaa luottaa ohjaajaan. i Mihin suuntaan lähteä? Vuosi sitten olin työssäni risteyskohdassa. Pohdin, pitäisikö minun siirtyä sairaanhoidollisempaan työhön. Olinhan vastavalmistunut sairaanhoitaja. Miten urani kävisi, jos työskentelisin pidempään ohjaajan työssä? Mietin pitkään ja perusteellisesti, jäänkö työhön, josta pidän, jossa viihdyn ja jossa koen olevani hyvä vai etsinkö työmahdollisuuksia sairaalamaailmasta. Tulin tulokseen, että minulla on enemmän annettavaa ohjaajana ja ohjaajan työ myös antaa minulle enemmän kuin kliininen työ. Sairaalatyöhön kuuluva teknisten laitteiden kanssa työskentelykään ei tunnu omalta jutulta. Olen myös sitä mieltä, että sairaanhoitajan koulutus antaa erittäin hyvän ja monipuolisen pohjan toimia ohjaajana. Koen, että olen parhaimmillani, kun voin tehdä työtä koko persoonallani. Vaikka olen vielä nuori – 24-vuotias – sujahdan luontevasti aikuisen rooliin lasten ja nuorten kanssa työskennellessäni. Haluan haastaa itseäni ja ottaa vastuuta. Tämä työ tarjoaa myös etenemismahdollisuuksia.” 21 ammatissa ikävuoteen, mutta suurin osa heistä on teini-ikäisiä. Poikia on tyttöjä enemmän. Tällä hetkellä 18-paikkaisessa Koivulassa on 19 asukasta. –Meille he tulevat kahta reittiä, joko poliisin kautta tai sitten siirtona jostakin toisesta vastaanottokeskuksesta, kuten Espoosta. Kun lapsi tai nuori saapuu Koivulaan, ohjaajat järjestävät hänelle huoneen, sängyn, hygieniatarvikkeita, vaihtovaatteita, ruokaa ja tilaisuuden levätä. Sitten he varaavat tulkin, jotta tulijaan saadaan keskusteluyhteys. Eniten käytettyjä ovat somalian kielen, Afganistanissa puhuttavien farsin ja darin sekä arabian kielen tulkit. Kun perustarpeet on tyydytetty, tulokas tapaa sosiaaliohjaajan ja sairaanhoitajan. Hänet ohjataan myös suomen kielen opetukseen mahdollisimman pian. turvapaikkaa hakevat lapset ja nuoret ovat vaikeassa tilanteessa. He ovat vieraassa maassa ja kulttuurissa, erossa omasta perheestään ja läheisistään. He tulevat vaikeista oloista – levottomista ja sotaa käyvistä maista. Taustalla voi olla rankkoja kokemuksia, kuten läheisten menettämistä ja kuoleman näkemistä. Monet ovat olleet matkalla pitkään, ennen kuin he ovat päätyneet Suomeen. –Jotkut lapset ja nuoret puhuvat ohjaajille kokemuksistaan, toiset eivät. Ohjaajien tehtävä ei ole kuitenkaan kaivella asioita, ne eivät kuulu meille. Maahanmuuttoviranomaisille he joutuvat kertomaan kokemuksistaan ja selvittämään taustojaan, Taru huomauttaa. Turvapaikkahakuprosessi kestää puolesta vuodesta puoleentoista vuoteen. Odotuksen katkaisee Maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhuttelu, jonka jälkeen odotetaan taas. –Jos turvapaikkapäätös on myönteinen ja nuori lähellä täysi-ikäistymistä, hän siirtyy Koivulasta suoraan kuntaan asukkaaksi ja maahanmuuttopalvelujen asiakkaaksi. Jos kyseessä on vielä lapsi tai nuori, hänelle etsitään sopiva perheryhmäkoti, jossa hän jatkaa elämäänsä, Taru kertoo. Suurin osa kielteisistä turvapaikkapäätöksistä liittyy siihen, että alaikäinen on ollut turvapaikanhakijana jossakin 22 i Turvaa hakemassa ► Kun maahan saapuu alaikäinen turvapaikanhakija, yrittää Maahanmuuttovirasto jäljittää vanhempaa tai huoltajaa. ► Alaikäiselle määrätään edustaja, joka käyttää huoltajalle kuuluva puhevaltaa. ► Viime vuonna Suomeen saapui 196 alaikäistä turvapaikanhakijaa ilman huoltajaa. He saivat 64 myönteistä ja 6 kielteistä päätöstä. ► Vuonna 2013 myönteisiä päätöksiä tuli 98 ja kielteisiä 11. Silloin on varmistettava, että olosuhteet ovat turvalliset ja että vastaanottamassa on huoltaja tai joku viranomainen. koivula on välitila sen asukkaille. Henkilökunnalle se tarkoittaa usein sitä, että juuri kun on saanut luotua siteen lapseen tai nuoreen, hän lähtee. –Olen sinut sen kanssa, että asiakkaat vaihtuvat. Ammatillisuus on todella tärkeää, ei saa upota liian syvälle asiakkaiden tilanteisiin. Taru nauttii lasten ja nuorten kanssa olemisesta. Heidän oppimistaan ja oivaltamistaan on ilo seurata. Taru huomauttaa, että nuoret kyllä tietävät tilanteensa ja sen, että tulevaisuus voi tuoda mukanaan mitä vain. Silti he osaavat nauttia pienistä hetkistä. Parasta Tarusta on se, kun yhteys lapseen tai nuoreen vihdoin syntyy. –Kun hän osoittaa, että hän luottaa minuun, tulee upea fiilis. Kun kaikki se yhdessä tekeminen ja läsnäolo kantavat hedelmää. Joidenkin kanssa voi mennä pitkäänkin, ennen kuin aito kontakti syntyy. Koivulassa ei vatvota tulevaa turvapaikkapäätöstä, vaan keskitytään luomaan pohjaa tulevaisuudelle. On tärkeä oppia suomea ja suomalaisen yhteiskunnan toimintatapoja siltä varalta, että turvapaikkapäätös on myönteinen. –Jos päätös on kielteinen, kaikesta opitusta voi silti olla nuorelle hyötyä. ohjaajien lisäksi Kotkan vastaan- Kun lapsi tai nuori osoittaa, että hän luottaa minuun, tulee upea fiilis. toisessa Euroopan maassa. Heidät käännytetään Suomesta takaisin kyseiseen maahan. Vain hyvin harvoin kielteinen turvapaikkapäätös merkitsee sitä, että lapsi tai nuori käännytetään kotimaahansa. ottokeskuksessa työskentelee vastaanottokeskuksen johtaja, sairaanhoitajia, sosiaaliohjaajia, toimistosihteeri ja palveluneuvoja. Vastaanottokeskuksen aikuisyksikkö sijaitsee toisaalla. Vaikka Tarulla on sairaanhoitajan koulutus, tekee hän vain vähän sairaanhoidollista työtä. –Keskityn ohjaamaan. Toki joskus, jos tarvitaan vaikkapa ensiapua jonkun satuttaessa jalkansa, tulen avuksi. Ohjaajan työ on kaksivuorotyötä. Yövuoroissa työskentelee vakituisesti kaksi ohjaajaa. Päivät ovat hyvin vaihtelevia, ja tilanteet voivat muuttua nopeastikin. Päivää rytmittävät ateriat, ulkoilut, harrastukset ja lepohetket. –Aivan kuin missä tahansa kodissa. t TEHY t 8–2015 kolumni Minä saan valita olen asunut viime kuukaudet Amsterdamissa – ihana kaupunki muuten. Muutin tänne mielenkiintoisen työn perässä, jossa voin hyödyntää viimeisintä koulutustani, vaikka yhtä hyvin olisin voinut jäädä Suomeenkin. Tarjolla oli siis vain hyviä ja vielä vähän parempia vaihtoehtoja. Suurimmalle osalle maailman ihmisistä omasta kodista lähteminen ei ole todellinen valinta vaan ainoa tapa pysyä hengissä. Kolumnistimme piia laitiainen on sairaanhoitaja, joka työskentelee Lääkärit ilman rajoja -järjestössä Amsterdamissa. TEHY t 8–2015 kesä 2011. Somalian eteläosan kuivuus jatkuu jo kuudetta vuotta. Ruoan hinta on pilvissä ja perheet ovat myyneet kaiken omaisuutensa. Sodan keskellä eläminen ei ole enää mahdollista. Jossain vaiheessa perheet lähtevät kävelemään, yksi toisensa jälkeen. Keskimäärin pari viikkoa lähimmälle rajalle, lähes ilman ruokaa ja vettä. Kun Somaliassa viimein julistetaan virallisesti nälänhätä, lapsia on haudattu matkan varrelle jo viikkojen ajan. Dolo Ado, Etiopia. Keskellä aavikkoa oleva rajanylityskaupunki, jonka ympärillä on valtavia telttakyliä. Ainoastaan hiekkaa ja pari kuivaa puskaa, minne tahansa katsookin. Kun sataa, kahlataan mudassa. Ensimmäinen pakolaisleiri, 25 000 asukasta, täyttyy muutamassa viikossa. Vessojen kaivaminen viivästyy, joten niitä on vain yksi neljällekymmenelle ihmiselle. Puolet alle viisivuotiaista lapsista on vakavasti aliravittuja. Järjetön määrä todella huonossa kunnossa olevia pienokaisia, ja nyt ne kaikki ovat täällä meillä, Lääkärit ilman rajoja -klinikan odotushuoneessa. Täällä, missä toimii toisenlainen triage-logiikka kuin Suomessa. Ensimmäisenä ei hoidetakaan niitä kaikista kipeimpiä, vaan niitä, joilla on paremmat mahdollisuudet selvitä. parivuotiaan Fatiman tuo klinikalle hänen enonsa, sillä tyttö on joutunut matkalla eroon vanhemmistaan. Paikallinen hoitajakollega tutkii hänet ja tulee sanomaan, että hän tarvitsee suoniyhteyden välittömästi. Käännyn katsomaan: ei se nyt niin pahalta näytä, siinähän tyttö istuu ja katselee minua silmät suurina. Jatkan mitä olin tekemässä. Samalla kuulen takaani vaimean tömähdyksen, kun lapsi kaatuu tajuttomana tuolilta maahan. Hän herää vielä, mutta vakava aliravitsemus on ehtinyt tuhota immuunijärjestelmän – ja muutamaa päivää myöhemmin eno itkee kaivaessaan hautaa. Vanhempia ei ole vieläkään löytynyt, äiti ei pääse hyvästelemään lastaan. Mohammed, erään nuoren äidin ainoa lapsi, itkee viereisessä sängyssä. Hän on liian pieni ymmärtääkseen, mitä on tapahtunut, mutta sen hän tietää, että jotain kamalaa. Mohammed itsekin oli aluksi niin heikko, ettei jaksanut edes repiä vihaamaansa nenä-mahaletkua irti, mutta viikon päästä hän jo jahtaa sairaalan pihalla kanoja. Toistelen itselleni, että kaikkia ei voinut pelastaa. kun suljen silmäni, voin yhä näh- dä Fatiman söpön nenän, kiharat hiukset ja suuren suuret silmät. Toistelen itselleni, että yksikään kuollut lapsi ei ollut minun vikani: kaikkia ei voinut pelastaa, eikä lähtötilanne ollut vallassani. Mutta ihmismieli ei toimi niin loogisesti: jäikö jotain huomaamatta, olisiko auttanut, jos olisin reagoinut aikaisemmin? Sanonta “kuolen nälkään” on poistunut pysyvästi sanavalikoimastani, ja joka kerta sen kuullessani se särähtää korvaani. Eikä minulle ole vielä selvinnyt, mikä muu minut erottaa näistä kanssaihmisistä kuin se onni, että olen syntynyt eri olosuhteisiin. 23 loiset Päätäi Miten tarttuu? Täit tarttuvat ihmisestä toiseen pään ja hiusten kautta. Vain aikuiset täit tarttuvat. Täi ei poistu mielellään ihon lämmöstä, joten nykykäsityksen mukaan on epätodennäköistä, että täi leviäisi päähineiden välityksellä. Oireet? Päänahka kutisee. Elävä täi on paras todiste täitartunnasta. Kaukana hiuksen tyvessä näkyvä saivare ei kerro ajankohtaisesta tilanteesta. Saivare jää kiinni hiukseen, kun täi kuoriutuu. Kun hius kasvaa, saivare nousee sen mukana ja on helppo havaita. Hoito? Hyönteismyrkkyjohdannaisia ei kannata nykyisin käyttää, koska täit ovat niille vastustuskykyisiä. Tehokkain hoito on dimetikonivalmiste, joka tukkii täiden hengitystiet. Muna kypsyy viikossa, elää nymfinä noin kymmenen päivää ja aikuisena kuukauden. Munat eivät kuole samalla lääkkeellä kuin aikuiset täit, joten lääkitys on uusittava seitsemän vuorokauden kuluttua. Levittääkö tauteja? Ei. Muuta? Päätäin kynnet tarttuvat parhaiten litteisiin hiuksiin, joten pyöreät afrohiukset ovat niiltä paremmin turvassa. Vinkki! Täin löytää parhaiten, kun levittää märkiin hiuksiin hoitoainetta ja kampaa täikammalla. Täit takertuvat hoitoaineeseen. 24 TEHY t 8–2015 Vaatetäi Miten tarttuu? Vaatetäi tarttuu sekä ihmis- ten että vaatteiden kautta, jos asumisolot ovat ahtaat ja hygienia heikkoa. Oireet? Vaatetäi puree erityisesti vyötärön ja alavatsan ihoon. Puremat voivat tuntua pistelynä ja pienenä kipuna. Puremista jää pistemäiset jäljet. Hoito? Vaatetäistä pääsee parhaiten eroon saunomalla ja peseytymällä. Täit ja niiden munat hävitetään vaatteista kuumakäsittelyllä. Myös vaatteiden pakastaminen vuorokauden ajaksi tappaa täit. Levittääkö tauteja? Vaatetäi levittää riket- siabakteerin aiheuttamaa pilkkukuumetta. Oireita ovat korkea kuume, sekavuus, punoittavat läiskät ja verenpurkaumat ihossa, vatsavaivat sekä kuoliot raajoissa. Suomessa ei ole tavattu tartuntoja toisen maailmansodan jälkeen, jolloin vankileireillä raivosi pilkkukuume-epidemia. Sen leviäminen saatiin estettyä niin sanotulla suurella täisodalla. Muuta? Vaatetäitä on Suomessa lähinnä laitapuolenkulkijoilla. Isäntää vailla Tältä näyttävät ihmiseen tarttuvat loiset mikroskoopin läpi katsottuna. teksti Riitta Hankonen kuvat Jarmo Holopainen TEHY t 8–2015 25 loiset Lude eli lutikka Miten tarttuu? Lude on lisääntynyt mat- kailun myötä. Se kätkeytyy päiväksi esimerkiksi seinäpapereiden halkeamiin ja huonekaluihin ja lähtee liikkeelle hämärässä. Lude jättää tummia ulosteläiskiä esimerkiksi lakanoihin. Lude on hidas, joten sen voi nähdä sytyttämällä valot. Oireet? Lude imee verta. Useimmat eivät oirehdi, mutta joillekin tulee punoitusta ja turvotusta, kutiavia paukamia ja joskus myös rakkuloita. Reaktion paraneminen kestää kolmesta kuuteen viikkoa. Raapiminen pitkittää paranemista ja voi altistaa ihoinfektiolle. Hoito? Luteiden häädössä on syytä turvautua tuholaistorjuntayritykseen. Koko rakennus on myrkytettävä samalla kerralla, usein moneen kertaan. Puremareaktioita hoidetaan kortisonivoiteella ja antihistamiinilla. Levittääkö tauteja? Ei. Satiainen Miten tarttuu? Satiainen tarttuu yleensä seksikontaktissa. Oireet? Satiainen näkyy helposti paljaalla silmällä. Se elää häpykarvoituksessa ja joskus kainaloissa, kulmakarvoissa, silmäripsissä tai run runsaassa ihokarvoituksessa. Hiukset ovat sen tarttumajaloille liian ohuita. Hoito? Satiaiset kuolevat täisampoolla. Saivaret pyritään poistamaan mekaanisesti pinseteillä tai muulla tavoin. Tarvittaessa karvat ajetaan ihoa myöten pois. Vuodevaatteet ja alusvaatteet on syytä pestä 60-asteisessa vedessä pesuaineella. Levittääkö tauteja? Satiaiset eivät levitä infektiotauteja. 26 TEHY t 8–2015 Syyhypunkki Syyhypunkki on pieni hämähäkkieläin. Se kaivaa parin millimetrin levyisiä käytäviä sormenväleihin, ranteisiin, kainaloihin, jalkapohjiin ja kivespusseihin. Miten tarttuu? Kosketustartuntana. Tartunnan voi saada jo ennen kuin tartuttajan oireet alkavat. Oireet? Merkittävin oire on voimakas kutina käsissä, jalkapohjissa, nivusissa ja sukuelinten iholla, kun iho reagoi punkin ulosteisiin ja muniin. Ihon raapiminen voi aiheuttaa paikallisen bakteeri-infektion. Hoito? Syyhypunkkitartunta vaatii lääkärin diagnoosin. Se tehdään laboratoriotutkimuksen perusteella. Siinä punkki pyydystetään neulalla käytävänsä perältä. Lääkehoito permetriinivoiteella on kallis ja työläs. Se edellyttää koko vartalon hoitamista ja asunnon siivoamista. Levittääkö tauteja? Ei. Muuta? Syyhypunkki on yksi hoitoalan yleisimmistä ammattitaudeista. Työpaikoilla on ohjeistukset, miten paikallinen epidemia voidaan estää. Tartunnasta pitää kertoa työpaikan hygieniahoitajalle. Alkueläin Toxoplasma gondii Miten tarttuu? Ihminen saa toksoplas- moosin useimmiten raa’asta lihasta tai kissan ulosteista. Taudin aiheuttaa Toxoplasma gondii -alkueläin. Tauti ei tartu ihmisestä toiseen, vaan kyseessä on zoonoosi eli eläimestä ihmiseen välittyvä tauti. Toksoplasmoosi on niistä yleisin. Oireet? Yleisin toksoplasmoosin muoto on kuumeeton imusolmukkeiden suureneminen. Mahdolliset oireet alkavat noin kaksi viikkoa tartunnan jälkeen. Nielurisat voivat turvota ja kipeytyä. Tavallisimmat yleisoireet ovat kuumeilu, yöhikoilu, väsymys ja lihassäryt. Suurin osa tartunnoista on oireettomia. Hoito? Toksoplasmoosin vakavimmat mutta harvinaisimmat muodot ovat TEHY t 8–2015 keuhkokuume ja aivotulehdus. Se todetaan yleisimmin hiv-potilailla. Tauti aiheuttaa vakavan riskin, jos sen saa raskauden tai sitä edeltävän parin viikon aikana. Toksoplasmoosi voi aiheuttaa keskenmenon. Lapsi voi saada vakavan pysyvän vamman tai kuumeisen yleisinfektion. Synnynnäinen toksoplasmoosi ilmenee useimmiten silmän verkkokalvon tulehduksena. Muita häiriöitä ovat epilepsia, liikunnan ongelmat ja älyllisen kehityksen häiriöt. Toksoplasmoosi diagnosoidaan verikokeella ja hoidetaan antibiooteilla. Muuta? Tartunnan jälkeen toksoplasma jää elimistöön piilevänä. Tavallisin lymypaikka on silmän verkkokalvo. Vinkki! Perheen kissaa ei tarvitse eristää raskaana olevasta, mutta kissanpennun hankkimista on syytä välttää. Siivoa kissanhiekkalaatikko suojakäsineet käsissä. ALAMY 27 uni Iltakukkuja sairastaa Jokainen pystyy aikaistamaan nukkumaanmenoa, väittää tutkimusprofessori Timo Partonen. teksti Merja Perttula kuva Pixmac 1 Ihmiset laiminlyövät untaan. Vapaa-ajasta halutaan saada kaikki irti, jolloin tingitään unesta. Aikuisten unentarve vaihtelee kuudesta yhdeksään tuntiin. Kun ei tunnista unentarvettaan tai välitä siitä, nukkuu jatkuvasti liian vähän. Uni-valverytmi häiriintyy. Aamulla on vaikea päästä ylös, päivällä väsyttää ja illalla nukahtaminen vaikeutuu. Iltavirkut eivät tahdo päästä ajoissa nukkumaan, sillä heillä luonnollinen väsymys tulee yleensä vasta puolenyön jälkeen. 2 Sairaudet kasautuvat iltavirkuille. Iltavirkkujen tavallisimpia terveysriskejä ovat unettomuus, painajaisunet, masennus, kaamosoireet, verenpainetauti, aikuisiän diabetes, astma, selkäsairaudet, epäterveellinen ruokavalio, tunnesyöminen, tupakointi, runsas alkoholinkäyttö ja vähäinen liikunta. Miehillä on todettu ennenaikaisen kuoleman riski. Jatkuva univaje selittää osan terveysvaarojen kasautumisesta. Toinen selitys voi löytyä niin sanotun sisäisen kellon häiriintymisestä. Iltavirkkujen sisäinen vuorokausi on pitempi, jolloin he joutuvat kirimään muita enemmän pysyäkseen ulkoisen kellon tahdissa. Tämä rasittaa elimistöä. 28 3 Nukkumaanmenoa pystyy aikaistamaan. Sisäistä kelloaan pystyy tahdistamaan 24 tunnin ulkoiseen rytmiin. Päätä, että nukut riittävästi. Pidä nukkumaanmenoajat ja heräämisajat kutakuinkin säännöllisinä. Oleskele aamuisin kello 5–10 välillä valoisassa ainakin viitenä päivänä viikossa. Keväällä ja kesällä riittää luonnonvalo, syksyisin ja pimeimpinä talvikuukausina kannattaa käyttää kirkasvaloa. Liikunta auttaa ympäri vuoden. Liiku iltapäivällä tai alkuillasta noin tunnin kerrallaan kolmesti viikossa niin, että hengästyt ja sydämen syke nousee. 4 Iltakukkuminen ja univaje lihottavat. Kun nukkuu liian vähän ja sisäinen kello kärsii rytmihäiriöistä, ruokahalun säätely muuttuu. Näläntunne iskee voimakkaasti iltapäivällä ja illan aikana. Mieli tekee hiilihydraattipitoisia ja rasvaisia ruokia. Paino nousee vähitellen. Iltakahdeksan jälkeen ei kannata syödä. Huolehdi, että syöt riittävästi aamiaisella, lounaalla ja päivällisellä. TEHY t 8–2015 i Kuuden minuutin ero 24 t 5 min Naisten sisäinen vuorokausi 24 t 11 min Miesten sisäinen vuorokausi 5 Kesäajasta kannattaisi luopua. Kesäaikaan siirtyminen rasittaa sydäntä ja verisuonia. Esimerkiksi sydäninfarkteja ilmaantuu tavallista enemmän kesäaikaan siirtymisen jälkeisellä viikolla. Samaa ilmiötä ei esiinny syksyllä palattaessa takaisin normaaliaikaan. Iltavirkut eivät saa kesäajan aikataulusta kiinni lainkaan. Kertyvää univajetta he nukkuvat pois viikonloppuisin. 6 Suomen pitäisi siirtyä KeskiEuroopan aikavyöhykkeelle. Norjan pohjoisosat sijaitsevat yhtä idässä kuin Suomi, mutta Norjassa noudatetaan Keski-Euroopan aikaa. Jos Suomi siirtyisi käyttämään samaa aikaa, normaaliaikamme aikaistuisi tunnilla. Marras-, joulu- ja tammikuun aamut muuttuisivat valoisammiksi. Kaamosoireilu voisi vähentyä. Pohjois-Norjassa ei ole kaamosmasennusta lainkaan ja kaamosoireiluakin vain vähän. riskiryhmä kasvaa. Yhä useampi on nykyään iltaihminen – ja univelkainen. TEHY t 8–2015 TIMO PARTONEN: LISÄÄ UNTA – KIIREEN LYHYT HISTORIA. DUODECIM 2014 . 29 valaistus Valoa pimeyteen Florence Nightingale vaelsi öljylamppu kädessään. Nykyään valot syttyvät itsestään. teksti Riitta Hankonen kuvitus Pia Hietamies paranee. Luonnonvalo on yleensä miellyttävin. Nykyihminen oleskelee luonnonvalossa keskimäärin vain kymmenesosan vuorokaudesta. hyvä valaistus on sopivan voima- kas, tasainen ja häikäisemätön. Valon lähde ei saa osu suoraan näkökenttään tai heijastua esimerkiksi kuvaruudusta tai työtason pinnasta. Valon määrään vaikuttavat valaisimien laatu, määrä ja sijoittelu sekä huonepintojen ja kalusteiden materiaalit. teho-osastoilla, lääkärien vastaanottohuoneissa ja ambulansseissa käytettävän valon tulisi muistuttaa päivänvaloa. Lämminsävyisessä valossa on vaikea nähdä ihon aitoa väriä tai tunnistaa esimerkiksi häkämyrkytystä. automaattiohjaus pienentää valaistuskustannuksia jopa 80 prosenttia. Sairaalan tai palvelulaitoksen valaistusta voidaan vähentää yöksi ja nostaa normaalitasolle, kun käytävillä liikutaan. Liiketunnistimilla voidaan ohjata myös työpisteiden valaistusta. 30 sairaanhoitajien esikuvana pi- detty Florence Nightingale vaelsi pimeitä sairaalaosastoja öljylamppu kädessään. amerikkalainen Thomas Alva Edi- son toi markkinoille sähkölampun vuonna 1879. Valo syntyi, kun ilmattomaan lasikupuun asetettiin korkeassa lämpötilassa hehkuva hiilikuitu. Suomen ja koko Pohjoismaiden ensimmäinen sähkövalo syttyi Tampereella Finlaysonin suuressa kutomosalissa 1882. sairaaloissa on nykyään eniten loistelamppuja. Vanhoissa loistevalaisimissa on magneettinen kuristin, joka saa valon välkkymään. Se voi väsyttää silmiä ja aiheuttaa päänsärkyä. Uusissa loistevalaisimissa on elektroninen liitäntälaite, joka vähentää välkyntää. energiansäästölamppu on välivaihe ennen led-lamppuihin siirtymistä. Uudet ledit ovat jo niin hyviä, että niitä voi käyttää sairaaloiden valaistukseen. Ledit eivät välky lainkaan. TEHY t 8–2015 TYÖTERVEYSLAITOS, TAMPEREEN YLIOPISTO, ILKKA PEKANHEIMO/ AD-LUX OY JA HELVAR OY kun valaistus kohenee, työteho terveys KOONNUT RIITTA HANKONEN, riitta.hankonen@tehy.fi Miesten tabu vanhemmiten joka neljäs mies kärsii virtsankarkailusta. Pientä tiputtelua ja virtsankarkailua voi esiintyä myös nuoremmilla miehillä. Yleisyydestään huolimatta vaiva on yhä tabu, ja siitä on saatavilla liian vähän tietoa. Miehillä yleisin ongelma on niin sanottu pakkoinkontinenssi, jolloin virtsaa karkaa äkillisen virtsaamispakon yhteydessä. Tämä on yleensä osa yliaktiivisen rakon oireyhtymää, johon liittyy tihentynyt virtsaamistarve. Virtsa voi karata myös rakon täyttyessä. Joissakin tapauksissa karkailu johtuu lääkityksestä. Kotikonsti on välttää tarpeetonta pidättelyä ja käydä vessassa useasti. Ylipaino lisää rakkoon kohdistuvaa painetta. Myös lantionpohjan lihasten voimistelua kannattaa kokeilla. Jatkuvan virtsankarkailun syy on selvitettävä. Mahdolliset tulehdukset pitää hoitaa. Eturauhasen liikakasvun ongelmiin on olemassa lääkkeitä. Jos virtsankarkailu johtuu lääkityksestä, on syytä käydä lääkärin kanssa läpi koko lääkitys. HELENA SYRJÄ Joissakin tapauksissa karkailu johtuu lääkityksestä. MIEHEN LANTIONPOHJAN LIHASTEN JUMPPAOHJEET: WWW.PELVICUS.FI b1-vitamiini 1 B1-vitamiini eli tiamiini vaikuttaa hermojen ja lihasten toimintaan ja on välttämätön hiilihydraattien aineenvaihdunnassa. Kuka tumppaa? 2000-luvulla tupakoimattomuus on yleistynyt lähinnä korkeasti koulutettujen ja hyvätuloisten parissa. Uutispalvelu Duodecim Kuumenna nenäkannu mikrossa nenän huuhteluun käytettävä kannu ei puhdistu pelkällä vedellä ja saippualla. Nenäkannuun kehittyy jo muutamassa päivässä vaikeasti puhdistettavia mikrobikasvustoja, biofilmejä. Kannu kannattaa huuhdella käytön jälkeen huolellisesti ja laittaa kahdeksi minuutiksi mikroaaltouuniin. duodecim 8/2015 2 Tiamiinia saa esimerkiksi leivästä, viljavalmisteista ja palkokasveista. 3 PIXMAC Tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö lisäävät tarvetta. Hyvästi jumit hierontakaarella voi käsitellä koko vartalon kallosta jalkopohjiin asti. Se venyttää faskioita eli lihaskalvoja, jotka helposti kiristyvät ja rajoittavat liikkuvuutta. Juoksua harrastaville on oma mallinsa. Kotimainen kaari on valmistettu lämpökäsitellystä haavasta. Hieronnan tehoa voi lisätä lämmittämällä kaarta saunassa. nero-hierontakaari, www.min-helmi.net TEHY t 8–2015 31 avustajakoirat 1 Elintärkeä kaveri Avustajakoira saa liikkua siellä, missä ohjaajansakin. teksti Vesa Turunen kuvat Pia Inberg ja Sanna-Kaisa Patjas 32 TEHY t 8–2015 2 1 Lääkärissä Sanna-Kaisa Patjas on entinen sairaan- hoitaja, joka sairastaa harvinaista sidekudossairausta, EDS:ää. Hän tarvitsee sähköpyörätuolin, henkilökohtaisen avustajan ja avustajakoiran. Kipulääkäri Seija Kalvas (kuvassa vasemmalla) on hoitanut Sanna-Kaisan oireita jo viisi vuotta. Avustajakoiran rooli: Avustajakoira on koulutettu auttamaan fyysisesti toimintarajoitteista hänen yksilöllisissä tarpeisTEHY t 8–2015 saan. Orvokki on yksi Suomen 65 avustajakoirasta. Tässä koira odottaa ohjaajansa seuraavaa käskyä. Avustajan rooli: Henkilökohtainen avustaja Laura Hyvärinen (kuvassa oikealla) on auttanut Sanna-Kaisan tutkimuspöydältä sähköpyörätuoliin ja seuraa nyt tilannetta taustalla. 2 Valvontahuoneessa Sanna-Kaisa joutui hengitysvaikeuksien takia kahdeksi päiväksi tehostetun val- vonnan huoneeseen. Hän on tiputuksessa, ja hänellä on happimaski. Avustajakoiran rooli: Hoitohenkilökunta pyrkii järjestämään Sanna-Kaisalle ja Orvokille yksityisen huoneen. Osa sairaaloista on linjannut, ettei koira kuulu sairaalaan hoitojakson aikana. Kuntoutuskeskuksiin koira on tervetullut. Joissain tilanteissa avustajakoirasta on enemmän haittaa muille potilaille kuin hyötyä käyttäjälle, toteaa Invalidiliiton avustajakoira-asiantuntija Pauli Ritola. 33 avustajakoirat 3 Ensiavussa 3 Sanna-Kaisa on ensiavussa sairaanhoitaja Minna Rosendahlin hoidettavana kuumeilun selvittämiseksi. Sairaanhoitaja tekee ensiarvioinnin ja perustutkimuksen vitaalitoiminnoista ennen lääkärille menoa. Avustajakoiran rooli: Ennen kuin hoitaja voi tutkia Sanna-Kaisan, Orvokki auttaa riisumisessa. Avustajan rooli: Avustaja ei osallistu sairaanhoitoon, vaan hän on apuna arjessa. Avustaja-Laura välittää Sanna-Kaisan viestejä hoitohenkilökunnalle silloin, kun hän ei pysty puhumaan. Laura vastaa puhelimeen, kirjoittaa tekstiviestejä, tekee muistiinpanoja ja avustaa esimerkiksi ruokailussa. 4 Kotia kohti Hoitaja on saattanut Sanna-Kaisan ovelle ja tämä pääsee lähtemään sairaalasta kotiin. 4 Avustajakoiran rooli: Orvokki avaa ja sulkee ovia. Se osaa myös sytyttää ja sammuttaa valoja, tilata hissin sekä siirtää ja noutaa tavaroita. Kauppareissulla koira nostelee ostokset hihnalle, antaa rahat kassalle ja kantaa ostoksia suussa olevassa kassissa tai selkärepussa. i Älä paijaa avustajakoiraa ► Avustaja- tai opaskoiran saa tuoda niin ravintolaan, kauppaan, virastoon kuin sairaalaankin. ► Kun kohtaat avustajakoiran, älä kiinnitä siihen mitään huomiota. Älä katso koiraa silmiin, kosketa tai puhu sille. Vaikka koira on koulutettu olemaan huomioimatta ympäristöään, etenkin sosiaalisen labradorinnoutajan on vaikea kieltäytyä paijaamisesta. ► Vältä lepertelyä, vaikka puhuisit koirasta sen ohjaajalle. Ohjaajaa voit tietenkin tervehtiä, kuten ketä tahansa. WWW.AVUSTAJAKOIRA.FI WWW.INVALIDILIITTO.FI > TOIMINTA > AVUSTAJAKOIRAT 34 TEHY t 8–2015 tutkimus Uutta intoa liikuntaan Vanhukset tarvitsevat yksilöllisesti räätälöityä kuntoutusta. teksti Ulla Ojala H keski-iässä parantaa suuresti fyysistä toimintakykyä iäkkäänä. Tutkimus osoitti, että keski-ikäisinä kuntoilleet pystyivät kävelemään vanhoina muita todennäköisemmin 400 metrin matkan itsenäisesti. Runsaasti liikkuneet miehet TEHY t 8–2015 tuulikki keskitalo kehitti väitöstutkimuksessaan uuden pedagogisen mallin terveydenhoitoalan simulaatioopetukseen. Opettajat ovat hyödyntäneet jo pitkään erilaisia simulaatioita, mutta pedagogisesti ei ole ollut selvää, miten opetusta tulisi toteuttaa. developing a pedagogical model for simulation-based healthcare education. lapin yliopisto. Ketä työt stressaavat? oitoalan ammattilaisten tulisi motivoida vanhuksia joko lisäämään liikuntaa tai vähintään säilyttämään nykyiset liikuntatottumuksensa, toteaa Päivi Tikkanen väitöstutkimuksessaan. Tikkanen suosittelee, että liikunnan määrän arviointi ja ohjaus tulisi sisällyttää kaikkiin iäkkäiden ihmisten tutkimus- ja arviointitilanteisiin. Jotta kotona asuvat vanhukset säilyttäisivät fyysisen toimintakykynsä, tulisi luoda toimintamalli, jossa huomioidaan erityisesti eiaktiiviset sekä ihmiset, joiden toimintakyky on alentunut. Geriatrisesta arvioinnista sekä yksilöllisesti räätälöidystä hoidosta ja kuntoutuksesta hyötyvät erityisesti ne vanhukset, joilla on hauraus-raihnausoireyhtymä (HRO). Kuntoutus parantaa heidän liikunta-aktiivisuuttaan, liikkumiskykyään ja lihasvoimaansa. säännöllinen liikunta Lisäpotkua simulaatioopetukseen kävelevät myös nopeammin ja heidän käsiensä puristusvoima on parempi. Tutkimuksessa todettiin myös, ettei pelkän puristusvoiman heikkouden perusteella voida ennustaa varhaisempaa kuolleisuutta. Siihen vaikuttavat myös esimerkiksi sairaudet, liikunta-aktiivisuus ja ravitsemustilanne. tutkimuksessa oli mukana 700 yli 75-vuotiasta henkilöä, jotka olivat osallistuneet Kuopiossa vuosina 2004–2007 tehtyyn Ikääntyneiden hyvän hoidon strategia -tutkimukseen. Tutkimushenkilöt olivat kuuluneet interventioryhmään, jonka jäsenille oli tehty vuosittain geriatrinen arviointi. Heille oli myös räätälöity yksilöllistä hoitoa ja kuntoutusta. Verrokkiryhmäläiset osallistuivat vuosittain ainoastaan haastatteluihin sekä toiminta- ja liikkumiskyvyn mittauksiin. Liikunta-aktiivisuus lisääntyi kolmen vuoden aikana erityisesti niillä, jotka eivät olleet entuudestaan aktiivisia liikkujia. Henkilöt, joilla oli HRO tai sen esiaste, säilyttivät tutkimusvuosien aikana kykynsä kävellä 400 metriä itsenäisesti. t Runsaasti liikkuneet miehet kävelevät muita nopeammin. physical functioning among community- dwelling older people. itä-suomen yliopisto. yksi stressaantuu, toinen ei ollenkaan. Tätä selittää Maria Törnroosin väitöstutkimuksen mukaan persoonallisuuserot. Esimerkiksi neuroottiset kuormittuvat enemmän kuin sovinnolliset. Törnroosin mukaan yksilöllinen vaihtelu tulisi ottaa huomioon työn stressitekijöitä mittaavissa malleissa. personality and work stress: the role of five-factor model traits and cynicism in perceptions of work characteristics. helsingin yliopisto. Hoito toi unen unettomuutta voidaan hoitaa työterveyshuollossa tuloksellisesti lääkkeettömin keinoin, osoittaa Heli Järnefeltin väitöstutkimus. Työterveyshuollon hoitajien ohjaama ryhmämuotoinen, kognitiivinen käyttäytymisterapia auttoi sekä päivätyötä että epäsäännöllisiä työaikoja tekevien pitkäkestoiseen unettomuuteen. työterveyshuollossa toteutetun ryhmämuotoisen kognitiivisen käyttäytymisterapian tuloksellisuus pitkäkestoisen unettomuuden hoidossa. jyväskylän yliopisto. 35 kivunhoito Koko ihmiseen sattuu Kivusta tulee elämän keskipiste, jollei sitä hoideta oikein. teksti Tiina Suomalainen kuva Pixmac K roonista kipua potee joka viides aikuinen, mutta terveydenhuollossa ei ymmärretä sen monimuotoista luonnetta. Näin väittää terveystieteiden tohtori, fysioterapeutti Tapio Ojala, joka on tutkinut väitöskirjassaan kroonista kipua potilaan näkökulmasta. Tutkimustaan varten Ojala haastatteli 34 ihmistä, jotka elävät kroonisen kivun kanssa. Keskeiseksi nousi se, minkä merkityksen ihminen kivulleen antaa. Mitä kielteisempiä merkityksiä kipuun liittää, sitä vaikeampaa sen kanssa on elää. Vaikka kivun moniammatillisesta hoidosta on puhuttu vuosikymmeniä, kroonisen kivun hoito on Ojalan mukaan edelleen lapsenkengissä. –Paljaimmillaan hoito on sitä, että kysytään, otatko parasetamolia, ibuprofeenia vai opiaattia. Sen sijaan olisi kysyttävä, mitä kipu sinulle merkitsee. Merkityksen selvittäminen on ratkaisevaa hoidon onnistumisen kannalta. Potilaan koko elämästä saattaa tulla kivun täyttämää. Kipuun liittyy paljon kielteisiä tunteita, jotka johtuvat 36 pääasiassa erilaisista rajoituksista liikunta- ja toimintakyvyssä. –Kielteiset tunteet saavat kivun tuntumaan voimakkaammalta, mikä lisää toivottomuutta. Koska röntgen- tai magneettikuvat eivät tee kivusta näkyvää, potilaiden kipua saatetaan pitää mielikuvituksen tuotteena. Haastateltavat kokivatkin jääneensä terveydenhoitojärjestelmän ja yhteiskunnan ulkopuolelle. Se sai tilanteen tuntumaan entistä kurjemmalta. –Luotettavin lähde kipukokemukselle on kokijan kertomus. Sitä ei voi toinen ihminen kiistää, Ojala korostaa. kroonista kipua, joka kolmannen kohdalla käy päinvastoin. Näin siitä huolimatta, että kipupoliklinikoilta saa parasta mahdollista hoitoa. Ojala ei usko, että kivun kokonaisvaltainen ymmärtäminen ja hoitaminen olisivat kiinni vain tiedon ja taidon puutteesta. –Pikemminkin kyse voi olla terveydenhoidon byrokratiasta ja käytännöistä. Esimerkiksi 20 minuutin potilaskäynnillä ei ehdi paljon tehdä, vaikka haluaisikin. Apua olisi tarjottava heti akuutissa vaiheessa, ettei kipu edes pääsisi kroonistumaan. Kun kipupotilas tulee vastaanotolle, pitäisi selvittää paljon muutakin kuin sitä, mikä kudostai hermovaurio kivun aiheuttaa. Olisi kartoitettava kipukokemukseen vaikuttavia psykososiaalisia riskitekijöitä – elämäntilannetta, asenteita, uskomuksia ja tunteita. Hyväksyessään kivun ihminen hyväksyy uuden identiteetin. kroonisen kivun hoitosuosituksissa painotetaan kokonaisvaltaista hoitamista, mutta Ojalan mukaan tämä ei toteudu käytännössä. Suomalaisessa tutkimuksessa todettiin, että vaikka kipupoliklinikat voivat parhaimmillaan helpottaa joka toisen TEHY t 8–2015 i Kivun neljä ulottuvuutta 31% 1 sensorinen eli kiputuntemus 2 kognitiivinen eli uskomukset ja asenteet, kuten ”kipu on rangaistus jostakin”, ”kipu johtaa toimintakyvyttömyyteen”. potilaista kertoo, että kivut pahenevat kipupoliklinikalla. 46% kroonista kipua potevista on kipuun erikoistuneen ammattilaisen hoidossa. 70% saa parhaassa tapauksessa avun kipupoliklinikalta. potilaista ei saa riittävästi hoitoa. 3 elämäntilanne. Onko läheisiä tukena? Onko mielekästä tekemistä kodin ulkopuolella? Taloudellinen tilanne? Asenteilla ja uskomuksilla Ojala tarkoittaa vaikkapa ajatuksia siitä, että kipu tekee toimintakyvyttömäksi tai kipu on rangaistus. Myös elämäntilanne vaikuttaa kokemukseen. Stressaavassa elämänvaiheessa kipu korostuu. Jos potilaan elämässä on paljon kroonistumiselle altistavia riskitekijöitä, potilas pitäisi ohjata psykologin vastaanotolle. Kynnys psykologille olisi hyvä pitää matalana. Psykologin avustuksella voidaan oikaista vääristyneitä ajatusmalleja. Fysioterapeutti on yhtenä jäsenenä moniammatillisessa kuntoutuksessa. TEHY t 8–2015 2% MULTIDISCIPLINARY PAIN TREATMENT – WHICH PATIENTS 4 affektiivinen eli kaikki tunteet Sosiaaliohjaajan palveluja tarvitaan esimerkiksi siinä tapauksessa, jos potilas joutuu jäämään sairauslomalle tai mietitään työkyvyttömyyseläkettä tai uudelleenkoulutusta. Kuntoutusohjelman on oltava yksilöllinen, ja kipua potevan on päästävä suunnittelemaan ja toteuttamaan sitä itse. yli puolet Ojalan haastattelemista oli päässyt ajatustyössä siihen pisteeseen, että he olivat sopeutuneet kroonisen kivun kanssa elämiseen. Apua ja tukea he kokivat saaneensa erityisesti vertaisryhmistä ja läheisiltä. DO BENEFIT? SCANDINAVIAN JOURNAL OF PAIN, 2012/3. SURVEY ON CHRONIC PAIN IN EUROPE, EUROPEAN JOURNAL OF PAIN, 2006/10. He olivat oivaltaneet, että tunteet vaikuttavat kivun voimakkuuteen. Kielteiset tunteet lisäävät kipua ja myönteiset vähentävät. Kun kipu saa uusia merkityksiä, se ei ole enää elämän keskipiste, vaan läheiset, ystävät, vertaiset ja harrastukset antavat elämälle sisältöä. –Hyväksyessään kivun ihminen hyväksyy uuden identiteetin, joka on armollisempi itseä ja elämää kohtaan. t TAPIO OJALA: THE ESSENCE OF THE EXPERIENCE OF CHRONIC PAIN. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 2015. 37 eläkeläiset Täältä tullaan työelämä Töitä tekevät eläkeläiset haluavat pysyä ajan hermolla. teksti Vesa Turunen kuvat Liisa Takala, Johanna Kokkola ja Pekka Fali aamulenkillä. Leena Saharinen, 69, työskentelee osa-aikaisesti hoivakodissa. 38 TEHY t 8–2015 hoidettava ja hoitaja. Katri Kuosmanen (vas.) on itähelsinkiläisen palvelutalon asukas ja Leena Saharinen sen työntekijä. E läkkeellä oleva sairaanhoitaja Leena Saharinen, 69, sujauttaa rullaluistimet jalkaansa ja suuntaa aamupäivän paisteessa ulkoilureitilleen. Kello 14 hän saapuu työvuoroonsa Attendon palvelutaloon Itä-Helsinkiin. Leena tekee 75-prosenttista työaikaa kaksivuorotyönä. Eläkkeelle hän jäi Herttoniemen sairaalan akuuttiosastolta vuonna 2010. Eläkkeellä on aikaa tehdä, mitä haluaa – ja Leena halua tehdä töitä. Kun ei ole enää lapsia tai iäkkäitä vanhempia hoidettavana, voi keskittyä täysillä töihin. –Työnteko on nyt helpompaa kuin ruuhkavuosina. Samalla opin nuorten maailmaa, kuten selfietikun käyttöä. Leena aloitti työt eläkkeellä keikkalaisena, mutta hän siirtyi vakituiseksi esimiehen pyynnöstä. Kahtena perättäisenä kesänä Leena on lähtenyt sairaanhoitajaksi Suomen toiseen päähän, Utsjoen terveyskeskuksen vuodeosastolle. Häntä kiinnostaa, miten hoitotyö on järjestetty muualla Suomessa. –Vaikka välimatkat ovat pitkiä, siellä osataan organisoida kuljetukset. leena aloitti työt pian eläkkeelle jäätyään. Perhe oli ihmeissään ja moni muukin vihjaisi, että eläkkeellä kuuluu siirtyä lepovuoroon. Enää työssäkäynti ei ole hämmästelyn aihe. Leena muistelee työikäisenä kuulemiaan puheita siitä, kuinka vanhempien työntekijöiden työtaakkaa pitää keventää. TEHY t 8–2015 39 eläkeläiset toimittajalta Vesa Turunen KIRSI TUURA Murroksen kynnyksellä? töissä, matkoilla, kokouksessa... Hetkinen, hetkinen. Soittelen hoitoalalta eläkkeelle jääneille, mutta heitä on ihan yhtä vaikea tavoittaa kuin työssä käyviä. Ja kun heidät tavoittaa, haastatteluajan sopiminen ei ole ihan yksinkertaista. He ovat töissä tai eivät ole vielä sopineet seuraavan viikon työvuoroistaan. Tai sitten he suunnittelevat lähtevänsä kaupunkilomalle, puutarhaan tai rullaluistelemaan. Joillakin aloilla ammattitaitoisen 50-vuotiaan on miltei mahdotonta saada uutta työpaikkaa. Hoitoala on selvästi toista maata. Vaikka mittarissa olisi 70, se ei työnantajaa pelota. Pohjois-Suomessa eläkkeellä oleva sairaanhoitaja voi olla viimeinen hätävara parin päivän sairauspoissaolon paikkauksessa. Mitä etelämmäksi tullaan, sitä varmemmin tarjolla on vakituisia paikkoja. Onko 70 uusi 50? Ainakin nykyeläkeläiset ovat terveempiä kuin aikaisemmat sukupolvet. Hoitoalan konkareilla on myös vetoa työelämään. He haluavat pysyä ajan hermolla ja nähdä, missä hoitotyössä mennään. He nauttivat siitä, että on aikaa keskittyä työhön – ilman huolta lapsista tai iäkkäistä vanhemmista. Työ on kuin harrastus. Ehkä juuri tässä piilee muutoksen siemen. Olisiko aika kypsä siihen, että jokainen tekee töitä niin kauan kuin on työkykyä ja työtä tarjolla? Voisiko työelämä muuttua niin, että työtä tehdään oman osaamisen ja jaksamisen mukaan? Oli ikää sitten 30, 50 tai 70. Totta kai palkalla on merkitystä. Mutta vanhempana voi olla varaa ajatella toisinkin. Palkka ei ole välttämättä asia, joka tuo tyydytyksen. Tärkeintä on olla mukana tekemässä jotain merkittävää, jota tehdään hyvällä fiiliksellä. 40 Olen ollut käytettävissä lyhyellä varoitusajalla. Eeva Kurki –Nyt sellaisesta ei puhu kukaan, vaan kaikenikäisiltä odotetaan kaikkea. Vuonna 2011 julkisen sektorin hoitoalan työntekijöistä miltei kaksi prosenttia oli samaan aikaan vanhuuseläkkeellä. Eläkkeellä työskentely on lisääntynyt vuonna 2005 toteutetun eläkeuudistuksen jälkeen. Uudistuksen jälkeen vanhuuseläkkeelle on voinut siirtyä joustavasti 63–68-vuotiaana ja varhennetulle vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana. Uudistuksen yhtenä tavoitteena oli kannustaa jatkamaan työuraa entistä pitempään – vielä eläkkeelläkin. Voisi kuvitella, että eläkeläisten innostus keikkailuun näkyisi myös henkilöstövuokrauspalveluita tarjoavissa yrityksissä. Husin alueella toimivan Seure Henkilöstöpalveluiden palvelussuhdejohtaja Tuire Rönkkö kuitenkin arvioi, että keikkailevien eläkeläisten määrä on pysynyt entisellään viimeiset neljä vuotta. Tilastoja yrityksellä ei tästä ole. Rekrytointiyritys Opteamilla on eläkeläisten välittämiseen erikoistunut palvelu, mutta sen listoilla ei ole tällä hetkellä yhtään hoitajaa. joensuulainen Eeva Kurki, 63, jäi eläkkeelle pari vuotta sitten. Hän oli silloin neljää kuukautta vaille 61-vuotias ja pystyi valitsemaan henkilökohtaisen eläkeiän. Pian eläkkeelle jäämisen jälkeen tarjoutui vuoden sijaisuus osastonhoitajana Kontiolahden sairaalassa. Parhaillaan hän hoitaa asumispalveluiden vastaavan sijaisuutta palvelutalossa. parasta työuraa. Viimeiset kolme vuotta ovat olleet elämän parhaita työvuosia, sanoo eläkeläinen Eeva Kurki. TEHY t 8–2015 Vaihtuvia tarjouksia koko kesän Oriolashop.fissä Verkkokauppa terveydenhuollon ammattilaisille ja opiskelijoille. Tuotevalikoima koostuu mm. kosmetiikkatuotteista, ravintolisistä, elintarvikkeista ja lemmikkituotteista. Oletko jo hyödyntänyt kesäkuun etusi? Rekisteröidy heti TARJOUKSET VOIMASSA 30.6. 2015 saakka ammattitaito käytössä. Oysin lasten kirurgisella ja neurologisella uransa tehnyt Anita Lipsonen valmistelee nuorta potilasta EEG:hen. –Eteeni on tullut aina tehtävä, johon ei ole ollut aikaa perehdyttää, vaan se on pitänyt osata valmiiksi. Eevan vahvuutena on 40 vuoden työhistoria ja ajan tasalla oleva ammattitaito. Hän korostaa, ettei ole viemässä työpaikkaa nuoremmilta. –On tarvittu tietty pätevyys ja olen ollut käytettävissä lyhyellä varoitusajalla. Minkälaiseen vastakkainasetteluun ei ole aihetta, sillä nuoria ja vanhoja tarvitaan toimimaan rinnakkain. Asia konkretisoituu Eevalle päivittäin, kun hän pyörittää sijaisruljanssia. Kun työvuorolistassa on esimerkiksi kaksi ylimääräistä vapaapäivää, se tarkoittaa, että sijaisia pitää saada lisää. Alan opiskelijat ovat tässä suureksi avuksi. Sebamed pesuneste täyttöpussit, säästä jopa -18 % Avène SPF 10 Low Protection spray -aurinkosuihke erikoishintaan kaksi yhden hinnalla 11,90 € Rekisteröidy terveydenhuollon ammattilaisena ja tilaa tuotteita edullisesti Oriolashop.fistä! Maksutapoina ovat verkkopankkimaksu, luottokortit ja lasku. Lisätietoja toimitusehdoista ja maksutavoista löytyy verkkokaupastamme. Asiakaspalvelu: info@oriolashop.fi puh. 020 33 4242 ke–pe klo 10–14, www.oriolashop.fi TEHY t 8–2015 41 oriolashop_tehy_08_2015_93x250mm.indd 1 18.5.2015 15:58:22 eläkeläiset vuoden 2005 eläkeuudistuksessa rakennettiin kannustimia jatkaa töitä 63 ikävuoden jälkeen: eläkkeen karttumisprosentti kasvaa, eläkeläisen työnteolle ei ole ansiorajoja ja töistä karttuu uutta eläkettä. Julkisella sektorilla työssäkäyvien 63–67-vuotiaiden eläkeläisten määrä on 2000-luvulla nelinkertaistunut. Osaselitys kasvuun löytyy suurista ikäluokista, jotka ovat tulleet eläkeikään. Kaikki eivät lopeta työntekoa edes 67. ikävuoden jälkeen. Liminkalainen sairaanhoitaja Anita Lipsonen, 68, on juuri palannut kolmen päivän mittaiselta sopeutumisvalmennuskurssilta, joka on suunnattu reumaa sairastavien lasten perheille. Anita teki pitkän uran Oulun yliopistollisen sairaalan lasten kirurgisella ja neurologisella osastolla. Eläkkeelle jäätyään hän jatkoi sijaisena tutussa ympäristössä. Mieluiten Anita ottaa yövuoroja. –Tykkään valvoa, koska saan nukuttua hyvin päivällä. Yövuorossa tarvitsee tietää vähemmän uusia asioita ja parkkipaikan saa helposti. Mutta päällimmäisenä kimmokkeena on se, että voin olla hyödyksi ja saan käyttää ammattitaitoani. i Lisätienestit kartuttavat eläkettä ► Nykyisin eläkettä karttuu 53 vuoteen asti 1,5 prosenttia vuosiansioista. 53–62-vuotiaana karttuma on 1,9 prosenttia ja 63–67-vuotiaana 4,5 prosenttia. ► Vanhuuseläkkeellä tehdystä työstä karttuu uutta eläkettä 1,5 prosenttia vuodessa 68-vuotiaaksi asti. ► Eläkejärjestelmä uudistuu vuonna 2017. Vastaisuudessa eläkettä karttuu kaikenikäisille 1,5 prosenttia palkasta. ► Vanhuuseläkkeellä tienaaminen ei pienennä kuukausittain maksettavaa eläkettä. Verotuksessa tulot otetaan huomioon. M UI ST A! ► Työnteko ei vaikuta eläkeläisalennuksiin, joita saa muun muassa matkalipuista. Apteekista K YYPAKKAUS® 5/2015 • Käärmeenpuremaan • Mehiläisen tai ampiaisen pistoon Kyypakkaus 50 mg tabletti. Ensiavuksi käärmeenpuremaan sekä mehiläisen tai ampiaisen piston aiheuttamiin reaktioihin. Noudata käyttöohjetta ja ota aina yhteys lääkäriin kyynpureman jälkeen. Vaikuttava aine: hydrokortisoni. Pakkauskoko: 3 tablettia. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Orion on suomalainen avainlippuyritys. 42 itsehoitoapteekki.fi Lisätiedot puh. 010 426 2928 ark. klo 8–16. TEHY t 8–2015 mikä saa eläkeläisen palaamaan työpaikalle? Pellolainen sairaanhoitaja Eila Havela, 70, painottaa, ettei hän hae työtä aktiivisesti, mutta hän auttaa mielellään. Hän kutsuukin itseään viimeiseksi lenkiksi. –Laitostyönjohtaja soittaa minulle vasta, kun ei onnistu saamaan ketään muuta sijaiseksi. Eila on tehnyt elämäntyönsä Pellon terveyskeskuksessa ja sijaistaa nyt päivystyspoliklinikalla. Yleensä sijaisuudet ovat kestäneet pari päivää, pisimmillään pari kuukautta. –Terveys on kaiken perusta. Jos olisi vaivoja, en jaksaisi tehdä. Työn täytyy olla mielenkiintoista ja haasteellista, jotta töihin lähtee vielä eläkepäivinäkin. t LÄHTEENÄ MUUN MUASSA: VANHUUSELÄKKEELLÄ TYÖSKENTELY HOITOALALLA. KEVA 2015. tuttu ja turvallinen. Eila Havela saa kuulla usein potilailta, että onpa hyvä kun vastassa on tuttu hoitaja. Laaja kotivakuutus - nyt ilman omavastuuta Kotona sattuu ja tapahtuu. Mutta ei huolta, Turva on siellä missä kotikin. Kodin vakuutuksilla voit turvata kodin, kesämökin, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitetun vapaa-ajan asunnon, rakenteilla olevan asuinrakennuksen ja niihin liittyvät piharakennukset sekä irtaimiston. Kun ostat meiltä laajan kotivakuutuksen (Isokoto tai nuorten Isohima), saat vahingon sattuessa vuoden omavastuuedun. Omavastuusta vähennetään enintään 130 euroa. Etu vain ammattiliittojen jäsenille Osta laaja kotivakuutus ja hyödynnä etu Tule käymään, soita tai jätä yhteydenottopyyntö netissä. Etua ei saa verkkokaupasta. Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja tarjoamme erityisesti ammattiliittojen jäsenille etuja ja räätälöityjä tuotteita. Palvelemme numerossa 01019 5110 ma–pe 8–18 sekä verkossa osoitteessa www.turva.fi 191x125_TehyLehti_Teema2Koti_052015.indd 1 TEHY t 8–2015 15.5.2015 11:30:47 43 ensitieto Hetki, joka muuttaa elämän Lapsella todetaan vakava sairaus. Miten kertoa tieto vanhemmille? teksti Terhi Mäkinen 1 Mieti sopiva paikka Ensitieto kerrotaan erillisessä huoneessa, jossa voi keskustella rauhassa. Kutsu paikalle kumpikin vanhempi. Lapsen läsnäolo ei ole suotavaa, jotta vanhemmat saavat pohtia kuulemaansa ja ilmaista tunteitaan vapaasti. Tiedon kertoo siihen koulutettu henkilö. Läsnä on myös toinen, mielellään perheelle ennestään tuttu terveydenhuollon ammattihenkilö, joka jää tarpeen mukaan perheen tueksi. Älä kutsu paikalle ylimääräisiä työntekijöitä edes koulutustarkoituksessa. Tietoa ei pidä kertoa huoneessa, jota perhe saattaa käyttää uudelleen. Huone voi tuoda myöhemmin mieleen ikäviä muistoja. 44 2 Puhu ymmärrettävästi Käytä helposti ymmärrettäviä ilmaisuja ja puhu asioista kiertelemättä. On tärkeää, että ensitieto kerrotaan myönteisellä, realistisella ja toivoa ylläpitävällä tavalla. Kerro vanhemmille, millaista tukea ja apua on saatavilla. Kiinnitä huomio ensisijaisesti lapseen ja vasta toissijaisesti sairauteen. Ole empaattinen ja kunnioittava. Tilanteessa ei saa kiirehtiä eikä pitää hakulaitteita päällä. 3 i a isa o jam tos a j i r l a a a tt M K Ee Vi A Gi Lasta ei saa nimetä diagnoosilla. Kutsu lasta aina omalla nimellään. Muista jatkuvuus Ammattihenkilöiden ja vanhempien välinen luottamus on tärkeä, sillä hoitosuhteesta voi tulla pitkä. Vanhemmat tarvitsevat rehellistä ja ajantasaista tietoa. Anna vanhemmille tapaamisen lopuksi kirjallista materiaalia sairaudesta, vertaistukiryhmistä, oikeuksista, etuuksista ja palveluista sekä numero, johon voi soittaa ja kysyä, jos jokin asia jää mietityttämään. Sovi perheen kanssa aina toinen tapaaminen. Sen tulisi olla kahden viikon kuluessa. TEHY t 8–2015 i Ensitieto Irlannin tapaan 4 Huomioi eri kulttuurit Jos vanhempien kielitaito ei riitä, hanki virallinen tulkki. Tulkille pitää kertoa etukäteen, mistä on kyse. Kirjallisen materiaalin tulisi olla perheen äidinkielellä. Kielimuuri vaikeuttaa monimutkaisten asioiden ymmärtämistä. ► Irlannissa on käytössä valtakunnallinen malli, joka auttaa kertomaan vanhemmille sikiön tai lapsen sairaudesta tai vammasta ensimmäistä kertaa. ► Mallin on suomentanut Ensitietoverkosto, johon kuuluu järjestö- ja viranomaistoimijoita. ► Suositus on tarkoitettu tilanteisiin, jossa vanhemmille kerrotaan esimerkiksi lapsen liikunta-, aisti- tai kehitysvammasta, monivammaisuudesta tai autismin kirjoon kuuluvasta oireyhtymästä. Älä käytä tulkkina perheenjäsentä tai ystävää. ► Irlannissa virallisen aseman vuonna 2012 saanut suositus (Informing Families of their child´s disability – National Best Practice Guidelines) on käytössä kaikissa sairaaloissa, joissa hoidetaan lapsia. ► Suositus on laadittu laajan tutkimustyön pohjalta ja se perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. KOKO SUOMENNOS: WWW. JAATINEN.INFO/ENSITIETO 5 Asettaudu vanhemman rooliin Ensitiedon kertomiseen tarvitaan koulutusta, joka sisältää muun muassa vuorovaikutustaitoja, tietoa eri kulttuureista ja taitoa kohdata perheen tunteita ja reaktioita. Rooliharjoittelu on keskeinen osa koulutusta. Koulutuksen suunnittelussa kannattaa hyödyntää vanhempien palautetta ja kokemuksia. Työskentele pareittain, sillä tehtävä on ammattilaisellekin vaativa. TEHY t 8–2015 6 Suunnittele huolella Ensitiedon kertomisessa korostuu moniammatillinen yhteistyö. Tiedon on kuljettava ryhmän jäsenten välillä – vanhemmille ei saa antaa ristiriitaista tietoa. Työvuoron vaihtuessa vuoroon tuleville työntekijöille kerrotaan, että perheelle on annettu ensitieto. Perheelle nimetään oma työntekijä, joka toimii yhteyshenkilönä. Ensitiedon kertomiseen tarvitaan toimipaikkakohtainen suunnitelma. 45 ulkomaat Eiffelin juurella Anna-Kaisa David selätti kielimuurin. Enää hän harmittelee vain ranskalaisen karkkihyllyn niukkuutta. teksti ja kuvat Virpi Latva ja Pia Hietamies A nna-Kaisa David, 31, teki kolme vuotta sitten suuren päätöksen ja muutti yhteen ranskalaisen Sylvainin kanssa. Kotinsa pariskunta perusti Pariisin esikaupunkialueelle. –Tapasin mieheni lomalla Thaimaassa. Rakkaus leimahti ja elimme ensin kolme vuotta kaukosuhteessa. Tavatessaan miehensä Anna-Kaisa ei puhunut sanaakaan ranskaa, mutta hän aloitti heti kieliopinnot Helsingin Ranskaninstituutissa. Ensimmäiset kuukaudet Pariisissa olivat silti hankalia kielen takia. Aikaa tuhraantui paikasta toiseen juoksemiseen, koska Anna-Kaisa ei tuntenut ranskalaista byrokratiaa. Työttömänä Anna-Kaisa joutui elämään säästöillään ja miehensä palkalla. Kolmen kuukauden ajan hän sai lisäksi tukea Suomesta ulkomailla tapahtuvaa työnhakua varten. Kun töitä ei löytynyt, Anna-Kaisa päätti palata vielä yhdeksi kesäksi töihin Suomeen. Toisella yrittämällä elämä Ranskassa käynnistyi paremmin – ja kielikin alkoi vähitellen sujua. –Oli suuri harppaus uskaltaa puhua ranskaa, sillä olen luonteeltani melko ujo ja perfektionisti, Anna-Kaisa miettii. työpaikka löytyi Eiffel-tornin juurelta, yksityisen klinikan endoskopiayksiköstä, jossa tehdään muun muassa monimutkaisia kasvaimen poistoja. Alaan perehtyminen piti aloittaa alusta, sillä ennen Ranskaan muuttoa hän ei ollut työskennellyt endoskopian parissa. –Suomeksi tuskin tuntisin edes sanastoa. Onneksi työkaverini olivat ymmärtäväisiä kielimuurin suhteen ja näkivät minussa potentiaalia. Ennen kuin AnnaKaisa pääsi aloittamaan työt, hänen piti käydä haastattelussa paikallisessa sairaanhoitajien ammattiliitossa. Lyhyen haastattelun tarkoitus oli varmistaa, että kielitaito on riittävä sairaanhoitajan työhön. Laillistuksen saamiseen ja muuhun paperisotaan kului kaikkiaan noin kuukausi. Anna-Kaisa tekee 12 tunnin vuoroja, aamukahdeksasta iltakahdeksaan. Hän on töissä kolmena päivänä viikossa ja lisäksi yhtenä lauantaina kuukaudessa. Lauantaisin työpäivä päättyy viimeistään kello 16. Viikoittainen työaika on Ranskassa vähän lyhyempi kuin Suomessa, 35 tuntia. Lomaa on viisi viikkoa vuodessa. Oli suuri harppaus puhua ranskaa, sillä olen melko ujo ja perfektionisti. 46 Välillä Anna-Kaisa tekee keikkatöitä muilla klinikoilla. Lisätienestit ovat tarpeen, sillä eläminen Ranskassa on melko kallista eikä palkoissa ole kehumista. –Yksityisellä palkat ovat hieman parempia, minkä vuoksi hakeuduin sinne. Pitkä paikallisjunamatka Pariisin keskustasta esikaupunkialueelle raastaa välillä hermoja. Matkustamista hidastavat turvallisuusmääräykset, jotka ovat tiukentuneet tammikuussa tapahtuneiden terrori-iskujen jälkeen. Liikenne pysäytetään, jos joku unohtaa laukkunsa asemalle. –Pitkän työpäivän päätteeksi haluaisi vain kotiin, mutta juna ei tulekaan. Loppujen lopuksi ahdat itsesi vaunuun tuhannen muun ihmisen kanssa. suomessa Anna-Kaisa työskenteli Hyvinkään aluesairaalassa ja Töölön sairaalan teho-osastolla. Vitsailu ja jekut kuuluivat työpaikan arkeen Suomessakin, mutta Ranskassa käytännön pilat ovat saaneet uudet mittasuhteet. Myös tunteet nousevat pintaan niin hyvässä kuin pahassakin. –Kulttuurieroissa on ollut totuttelemista, mutta nykyään kollegani toteavat, että olen ranskalaistunut. Toisaalta on sanottu, että minusta huomaa, että tulen Pohjoismaista, koska olen hyvin täsmällinen ja tunnollinen. TEHY t 8–2015 1 .0 4 . 2 0 15 2 päivätöissä. AnnaKaisan työajat ovat säännölliset, koska yksityisen klinikan endoskopiayksikkö on auki vain arkipäivisin. 22 1 tuttu näkymä. AnnaKaisan työpaikka on Eiffeltornin kupeessa. ra n ska 3 nauru piristää päivää. Käytännön pilat ovat Ranskassa tärkeä osa työpaikan arkea. 4 vehreä kaupunki. Anna-Kaisa asuu Vésinetnimisessä kaupungissa paikallisjunamatkan päässä Pariisista. Tekojärven ympäröimän Ibis-puiston ravintolassa voi aterioida linnunlaulun säestyksellä. 3 2 4 TEHY t 8–2015 47 ulkomaat BELGIA i LUXEMBURG Ranska SVEITSI ► Pariisi on maailman vierailluin turistikohde. Viime vuonna kaupungissa kävi 47 miljoonaa matkailijaa. Lyon ITALIA ► Muita suuria kaupunkeja: Marseille, Lyon ja Toulouse. Toulouse ► Sairaanhoitajia 617 000. Sairaanhoitajan käteen jäävä keskipalkka uran alussa 1500 euroa kuukaudessa. UU vaikka anna-kaisa työskentelee RANSKA ► Asukkaita 66 miljoonaa. S U TU SAKSA Pariisi ► Pinta-ala 640700 km2 eli noin kaksi kertaa Suomen kokoinen. Suomalaisen sairaanhoitajakoulutuksen hyvänä puolena Anna-Kaisa pitää sitä, että ihmistä opetetaan hoitamaan kokonaisuutena. Ranskassa opetuksessa vaikuttavat korostuvan enemmän kädentaidot. Marseille VÄLIMERI yksityisellä puolella, julkisen sektorin säästöt näkyvät päivittäisessä elämässä. Koska julkinen terveydenhuolto on ylikuormitettu ja työvoimasta on jatkuva pula, yksityisellä puolella toteutetaan sellaistakin hoitoa, jota saa Suomessa vain julkisella. Perusterveydenhuolto toimii Anna-Kaisan mielestä kuitenkin hyvin. Ranskassa ei ole terveysasemia, vaan jokainen asukas voi valita omalääkärin yksityisistä lääkäreistä. –Ranskalaiset ovat onnekkaita oman Kelansa suhteen. Se korvaa Orionin karbamidivoide Carbalan SITOO KOSTEUDEN 05/2015 Carbalan perusvoide sisältää 5 % karbamidia ja runsaasti glyserolia, jotka sitovat kosteutta tehokkaasti ihoon. Carbalan levittyy helposti ja imeytyy nopeasti. Voide sopii normaalille, kuivalle ja atooppiselle iholle. Hajustamaton. Pakkauskoko 200 g. APTEEKISTA. Orion on suomalainen avainlippuyritys. itsehoitoapteekki.fi Lisätiedot puh. 010 426 2928 ark. klo 8–16. Valmistettu Suomessa. lähes kaiken hoidon. Kun mukaan lasketaan useimpien työnantajien maksama sairausvakuutus, esimerkiksi apteekissa ei jää usein maksettavaksi mitään. Suomesta Anna-Kaisa kaipaa rauhallisuutta, turvallisuutta ja luontoa – valkeita kesä-iltoja ja yöttömiä öitä. –Talvea en kaipaa yhtään. Kevät tulee aikaisemmin ilman loskakelejä ja kesä kestää pidempään. Koti-ikävän yllättäessä Ranskasta on helppo lähteä käymään Suomessa. Myös Anna-Kaisan perhe ja ystävät käyvät välillä vierailulla. Kunnon karkkeja ja lakua on kuitenkin ainainen ikävä. –Olen ihan mahdoton sokerihiiri, ja Ranskan laiha karkkivalikoima harmittaa. Aina kun käyn Suomessa, matkalaukussa matkustaa muutamakin kilo karkkia. t Miten jaksan, ehdin ja muistan? Mistä lisää virtaa elämään ja työhön? Haluan jaksaa eläkeikään saakka Kahden kastin potilaita Ranskassa paperittomien lääkäreillä käyvät myös köyhät. teksti Virpi Latva ranskassa sosiaaliturva ei perustu maassa asumiseen kuten Suomessa, vaan oikeus siihen on lunastettava sosiaaliturvamaksuja maksamalla. Käytännössä sosiaaliturva on maassa työskentelevillä henkilöillä, heidän perheenjäsenillään sekä opiskelijoilla ja Ranskassa työuransa tehneillä eläkeläisillä. Ranskassa asuvan ulkomaalaisen oletetaan käyttävän kotimaansa sosiaaliturvaa, mikä ei ole mahdollista paperittomille pakolaisille ja turvapaikan hakijoille. Koska suuri osan maassa asuvista ulkomaalaisista jäi sosiaaliturvan ulkopuolelle, heille perus- tettiin vuonna 2000 uusi sosiaaliturvaluokka CMU (Couverture Maladie Universelle). Perusturvan piiriin pääsee, jos toimeentulo on alhainen tai olematon. Vuosien myötä alhaisen toimeentulon sosiaaliturvasta on tullut myös köyhien ranskalaisten ainoa keino päästä lääkäriin. Yhä harvemmalla ranskalaisella on yksityinen sairausvakuutus, ja työttömyyden lisääntyessä työnantajan sponsoroimasta sairausvakuutuksesta on tullut luksustuote. Valtion kokonaan korvaamia terveyspalveluja käyttää nykyään liki seitsemän miljoonaa henkilöä. Kun perusturvaan oi- Minne työnilo ja innostus katosivat? Oikeus hyvinvoinin Hae Tehyn TYK-valmennukseen! TYK-valmennus soveltuu henkilölle, jonka työkyky on sairauden, vian tai vamman vuoksi heikentynyt tai sen arvioidaan lähivuosina olennaisesti heikentyvän. Kuntoutuksessa käsitellään kaikkia työkykyyn vaikuttavia elementtejä: työhön ja terveyteen sekä fyysiseen ja psykososiaaliseen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Jokainen osallistuja laatii oman hyvinvointisuunnitelmansa ja päivittää sitä prosessin edetessä. Eri alojen asiantuntijat tukevat ja opastavat matkalla kohti parempaa itsestä huolehtimista. Aloita kuntoutukseen hakeutuminen ottamalla yhteyttä työterveyshuoltoosi. TYK-kuntoutusta haetaan Kelasta kuntoutushakemuksella KU101. Hakemuksen liitteiksi tarvitset työterveyslääkärin B-lausunnon sekä työterveyden ja esimiehen täyttämät lomakkeet KU108 ja KU109. Kuntoutus järjestetään Avire Oy:ssä Siuntiossa (Rantasipi Siuntion Kylpylän tiloissa). TEHY t 8–2015 Kurssijaksot, Tehy ry:n Etelä-Suomen alueen sairaanhoitajien ja lähi- /perushoitajien TYK-kuntoutus 60661 Selvitysjakso 1 Selvitysjakso 2 Valmennusjakso 1 Valmennusjakso 2 Valmennusjakso 3 Valmennusjakso 4 24.08.2015 - 28.08.2015 26.10.2015 - 31.10.2015 04.01.2016 - 08.01.2016 09.05.2016 - 13.05.2016 15.08.2016 - 20.08.2016 12.12.2016 - 16.12.2016 Kysy lisää: Rauni Halttunen p. 050 4300 306, rauni.halttunen@avire.fi Paula Kivekäs p. 0400 373 024, paula.kivekas@avire.fi Kirsi Henriksson, kirsi.henriksson@tehy.fi www.kela.fi/kuntoutus, www.avire.fi Avire Oy | Lepopirtintie 80, 02570 Siuntio | p. 050 463 5437 | www.avire.fi 49 ulkomaat lääkäreiden palkkiot jakautuvat Ranskassa karkeasti kahteen luokkaan, ykkös- ja kakkoskategoriaan. Ykköskategoria vastaa palkkiota, jota käytetään julkisen sairausvakuutuskorvauksen perusteena. Kakkoskategoriassa ovat kaikki sen ylittävät lääkärinpalkkiot. Yksityislääkärit ovat alkaneet vältellä perusturvapotilaita, sillä heiltä voi laskuttaa vain ykköskategorian maksun. Raha tulee suoraan valtiolta, ja korvauksen maksussa on viiveitä hitaan byrokratian vuoksi. Joillakin lääkäreillä on jopa kiintiö köyhille potilaille. Aikoja saatetaan antaa vaikkapa vain torstaisin kello 10–12. Kun ajat täyttyvät viikoiksi eteenpäin, potilas joutuu odottamaan tai hakeutumaan muualle. Enää köyhiä potilaita hoitavia lääkäreitä ei juurikaan löydy suurten kaupunkien keskustoista, joissa vastaanottotilojen vuokrat ovat korkeita. Esimerkiksi Pariisin laidalla voi sen sijaan nähdä potilasjonon kiemurtelevan kadulle asti. Kunnat yrittävät houkutella nuoria lääkäreitä vastavalmistuneisiin terveyskeskuksiin, joissa saa hoitoa julkisen sairausvakuutuksen taksalla. Myös Pariisin keskustaan on perustettu kolme uutta perusmaksua noudattavaa terveyskeskusta. Pariisin laidalla voi nähdä potilasjonon kiemurtelevan kadulle asti. i Ranskan CMU-turva ► Köyhille tarkoitetun perustuvan piirissä on liki seitsemän miljoonaa henkilöä. ► Perusturvaan on oikeutettu, jos tulot ovat enintään 8645 euroa vuodessa. ► Perheen tuloraja nousee henkilömäärän kasvaessa. ► Nelihenkisen perheen vuositulot eivät saa ylittää 18153 euroa. Voide, joka pesee. Öljy, joka hoitaa. APTEEKISTA Ceralan Pesuöljy pesee hellävaraisesti ja kosteuttaa tehokkaasti. Runsaasti ihoa hoitavia öljyjä sisältävän uutuuden koostumus on voidemainen. Kevyesti vaahtoava, hajustamaton Ceralan Pesuöljy sopii normaalille, kuivalle ja atooppiselle iholle – päivittäiseen käyttöön. Suomessa kehitetty ja valmistettu. itsehoitoapteekki.fi 5/2015 keuttavia tulorajoja tarkistettiin vuosi sitten ylöspäin, sen piiriin tupsahti puoli miljoonaa uutta kansalaista. Ongelmaksi on muodostunut nyt palvelujen saatavuus. jäsenten sivut tehyläinen Ensimmäisenä yönä on yleensä helppoa. Henry Zitting, 23 Ylivieskalainen lähihoitaja, joka haaveilee ensimmäisestä pitkästä kesälomasta. Nukuttaako? Teen säännöllisen epäsäännöllistä kolmivuoroa Visalan sairaalassa. Vuorotyö ei aiheuta ongelmia, sillä saan nukuttua päivälläkin. Tavallisesti yövuoroja on neljä peräkkäin. Ensimmäisenä yönä on yleensä helppoa, mutta toisena yönä klo 2–4 taistelen väsymystä vastaan. Kun päivä pitenee keväällä, herääminen on aamuisin ehkä vähän helpompaa. LIISA TAKALA juttu iltavirkuista sivulla 28. 52 54 56 58 59 60 62 Työnkuva Me kaikki Ensiapu Ratkaisu Tarkastaja Tieni tähän Tehyn tekijät TEHY t 8–2015 Kun on töppöset samaan suuntaan ja stepit selvillä, töitä on mukava tehdä. Vuoden vanhustyön johtaja Maija Juola sivulla 65. 64 Homma hoidossa 65 palkittu 66 Keskustelua 68 Tehy-uutiset 69 Jäsentapahtumat 73 Ristikko 74 Ihana arki 51 työnkuva 11.5. klo 9.10 PEKKA FALI oulun yliopistollinen sairaala 52 Keskusröntgenissä työskentelevä röntgenhoitaja Pirkko Hartikka avustaa radiologi Juho Kariniemeä säärivaltimon pallolaajennuksessa. TEHY t 8–2015 TEHY t 8–2015 53 me kaikki SARJA ESITTELEE HOITOALAN PORUKOITA. Tunteita uusin eväin Dialektinen käyttäytymisterapia auttaa itsetuhoista nuorta. teksti Ulla Ojala kuvat Pia Inberg i Apua tunnesäätelyyn ► Hyksin Nuorisopsykiatrian Järvenpään toimipiste tarjoaa DKT-hoito-ohjelman 16–18-vuotiaille nuorille, joilla on ongelmia tunnesäätelyssä. Heidän käyttäytymisensä on itseä tai toisia vahingoittavaa. Nuori saattaa viillellä itseään tai käyttää päihteitä tai lääkkeitä haitallisesti. ► Tuhoisa käyttäytyminen on usein nuoren ratkaisu sietämättömään olotilaan. Hoidossa opetellaan uusia tapoja selvitä pulmallisista tilanteista. ► DKT rakentuu yksilöterapiasta, puhelintuesta, taitoharjoitteluryhmästä, vanhempainryhmästä ja terapeuttien tiimikonsultaatiosta. ► Järvenpäässä aloitettiin nuorten DKT-hoito-ohjelma vuonna 2012. Turussa vastaava oli käynnistetty joitakin vuosia aiemmin. 54 1 elina: ”Meille tulevat nuoret ovat saattaneet elää kriisistä toiseen jo pitkään. Dialektisen käyttäytymisterapian (DKT) hoito-ohjelmassa on olennaista, että nuori oppii samanaikaisesti hyväksymään oman tilanteensa ja työskentelemään aktiivisesti sen muuttamiseksi. Jotta muutos voisi tapahtua, harjoittelemme nuoren kanssa tietoista läsnäoloa, ahdingon sietämistä, tunteiden säätelyä, vuorovaikutusta ja taitoja välttää ylilyöntejä. Ensisijainen tavoitteemme on saada loppumaan nuoren itsetuhoinen ja kontrolloimaton käyttäytyminen. Neljän kuukauden terapian aikana se useimmiten vähenee tai jopa loppuu.” 2 2 helena: ”Olemme tästä hoitomuodosta hyvin innoissamme. Olemme pyrkineet luomaan opetuksesta mahdollisimman kokemuksellista ja monipuolista. Se sopii erityisen hyvin nuorten kanssa työskentelyyn. Saimme heti alkuun hyvät eväät, sillä DKT-hoito-ohjelman aloittanut tiimi pääsi kokonaisuudessaan intensiivikoulutukseen. Saamme säännöllisesti myös työnohjausta ja jatkokoulutusta. Innostusta pitää yllä tämä meidän oma tiimimme. Saamme toisiltamme niin paljon tukea omalle työlle. Lisäksi hoito-ohjelman rakenne itsessään tukee työtä. Harva hoitoohjelma lähtee näin hyvin elämään.” 3 tuija: ”Pidän tästä hoitomuodosta siksi, että nuori harjoittelee tarvitsemiaan taitoja jo terapiakäynneillä. Se auttaa niiden siirtymisessä arkeen. Myös vanhemmat ovat hyvin tiiviisti mukana. Hoitoohjelma on niin vaativa, että myös vanhemmat ohjataan osallistumaan omaan ryhmäänsä. Äidit ja isät ovat tuoneet vanhempainryhmissä monesti esille, että kunpa heille olisi opetettu esimerkiksi lasten- tai perheneuvolassa näitä elämäntaitoja, joita opetamme täällä nuorille.” Tiedätkö kiinnostavan työ- tai opiskeluporukan? Kerro se meille: palaute@lehti.fi TEHY t 8–2015 3 1 4 5 örkit apuna. Jokaisella DKT-tiimiläisellä on kädessään Elina Klénin äidin ompelema örkki. Niitä on hyödynnetty perhetyössä, nuorten kanssa ryhmissä ja henkilökunnan kesken rooliharjoituksissa. Kelloa kumautetaan terapeuttien tiimikokouksessa ja ryhmissä, jos joku puhuu tuomitsevasti. Olennainen osa DKT:ta on pyrkimys tuomitsemattomuuteen. 1 elina klénillä on Rasmus Robotti eli järkimieltä edustavaa örkki. Elina on ammatiltaan psykologi. 2 helena rinteen käsissä on tunnemieltä edustava Venni Vallaton. Ammatiltaan sairaanhoitaja. 3 tuija heloahon käsissä on Viljami Viisas, jonka sanoma käy ilmi jo nimestä. Sairaanhoitaja. 4 incinur yagli pitelee Liinus Lapasta, joka viestittää kiltteydestä. Psykologi. 5 kirsi myllysen pitelemä Ronja Reilu opettaa tasapainoista vuorovaikutusta. Sairaanhoitaja. TEHY t 8–2015 55 ensiapu KOONNUT RIITTA HANKONEN, riitta.hankonen@tehy.fi Tunnetko termit? Kun sukupuoli hämmentää Sanasto sivulla 18. Näin kohtaat sukupuolivähemmistöön kuuluvan potilaan kunnioittavasti. teksti Sinikka Sajama 1 Sukupuolivähemmistöjen auttaminen perustuu samaan tasavertaiseen, kunnioittavaan kohtaamiseen ja kuuntelemiseen kuin muukin terveydenhuollon asiakastyö. 2 Keskity asiakkaan kulloiseenkin terveysongelmaan, älä sukupuoleen. Jos potilaan sukupuolikokemus ei liity hoidon tarpeeseen, sitä ei ole syytä nostaa esiin. 3 Kysy, jos et tiedä, miten puhutella asiakasta tai käsitellä asiaa. ”Millä nimellä haluat, että kutsun sinua? Miten haluat, että sukupuolen kokemuksesi otetaan huomion?” 4 Sinulla voi olla oma käsityksesi asiakkaan sukupuolesta, mutta ota työskentelyn lähtökohdaksi asiakkaan oma määritelmä itsestään. Älä liitä transihmistä sellaiseen sukupuoliryhmään, johon hän ei tunne kuuluvansa. 5 Osa transgendereistä ei tunne kuuluvansa kumpaankaan sukupuoleen. Suurin osa transsukupuolisista sen sijaan haluaa tulla kohdelluksi oman sukupuolensa edustajina – tavallisina miehinä ja naisina. 6 Muista, että sukupuoli ja seksuaalisuus ovat eri asioita. Ihmisen sukupuolikokemuksen perusteella ei voi päätellä hänen seksuaalista suuntautumistaan. 7 Tunne itsesi. Tuuleta omia sukupuoleen liittyviä stereotypioitasi ja pohdi oman sukupuolikokemuksesi perusteita. Näin olet valmiimpi kohtaamaan sukupuolten moninaisuutta. 8 Päivitä tietosi sukupuolen moninaisuudesta ja transihmisten hoidosta. Hyviä tietolähteitä netissä ovat trasek.fi, transtukipiste.fi ja wpath.org sekä Hyksin sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikan ja Taysin transpoliklinikan sivut. Jos koko työyhteisösi kaipaa lisäkoulutusta, ota yhteyttä Setan Transtukipisteeseen tai Hyksin tai Taysin transpoliklinikkaan. t lähteet: sairaanhoitaja hanna hintsala ja näkökulmia transsensitiiviseen asiakaspalveluun hoitotyössä, trasek. 56 unohda stereotypiat. Pelikortit kuuluvat Setan julkaisemaan Ei niin hullunkuriset perheet -pakkaan. Hyvä kysymys Tehyn asiantuntijat vastaavat edunvalvontaan ja ammatilliseen toimintaan liittyviin kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi sähköpostilla osoitteeseen riitta.hankonen@ tehy.fi. Pekka Mykkänen edunvalvontaasiantuntija ► Työpaikallani on käytössä liukuva työaika. Voiko työnantaja vaatia, että olen töissä liukumasta huolimatta koko päivän 8.30–16? Ei voi. Voit itse päättää liukuman rajoissa, milloin tulet ja milloin lähdet töistä. Työnantaja saattaa vedota kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) liitteeseen 15. Sen mukaan työnantajalla olisi yksittäistapauksissa oikeus teettää työtä tarvittaessa liukuma-aikana. Määräys on kuitenkin ristiriidassa työaikalain kanssa, eikä tästä säädöksestä voi sopia toisin työehtosopimuksella. Jos liukumien käyttö on mahdotonta, työnantajan on luovuttava liukuvasta työajasta ja siirryttävä käyttämään työvuoroluetteloa. Kertyneet saldotunnit on korvattava tällöin työntekijöille. Ota tarvittaessa yhteys työpaikkasi tehyläiseen luottamusmieheen. Pekka Mykkänen edunvalvonta-asiantuntija ► Työpaikallani on tapana, että aamuvuorolaisen on jäätävä iltavuoroon, jos iltavuorosta puuttuu joku. Saako esimies pakottaa jäämään? TEHY t 8–2015 Sini Järvinen lakimies Ei saa. Työnantaja ei voi ilman työntekijän suostumusta muuttaa minuutillakaan työvuoroa, joka on jo alkanut. Työtuomioistuin on antanut asiasta kaksi päätöstä. Toisessa se totesi, että työvuoroluettelon tarkoitus on saattaa työntekijän tiedoksi etukäteen työvuorojen alkamis- ja päättymisajankohdat. Toisessa työtuomioistuin vahvisti työehtosopimukseen pohjautuvan tulkinnan, jonka mukaan työvuoroluettelon muuttamiseen tarvitaan työntekijän suostumus, jos työvuoro on alkanut tai työntekijä on saapunut työvuoroonsa. Ota tarvittaessa yhteyttä työpaikkasi tehyläiseen luottamusmieheen. Pekka Mykkänen edunvalvonta-asiantuntija ► Miten käy vuosiloman, kun olen ollut kaksi kuukautta sairauslomalla? Työskentelen yksityissektorilla. Vuosilomapäiviä kertyy myös sairausloman ajalta, mutta ei rajattomasti. Lomaa kertyy siihen asti, kunnes sairauslomapäiviä on yhteensä 75 saman lomanmääräytymisvuoden Maija Wilskman edunvalvontaasiantuntija eli 1.4.–31.3. välisenä aikana. Eri sairauslomajaksot lasketaan yhteen, eli raja ei ole sairauskohtainen. Kahden kuukauden sairausloman aikana olet ollut poissa töistä noin 42 työpäivää, mikäli työskentelet kokoaikaisesti viitenä päivänä viikossa. Pelkästään tämä sairauslomajakso ei siis vaikuta vuosilomasi pituuteen. Sini Järvinen lakimies ► En ole sopinut varallaolosta työsopimuksessa. Voiko työnantaja määrätä minut varallaoloon? Ei voi. Varallaolosta on sovittava työnantajan ja työntekijän välillä. Ilman sopimusta olet sitoutunut tekemään työtä vain työsopimuksessa sovitun säännöllisen työajan puitteissa. Varallaolosta sovittaessa suostut tekemään lisäksi lisä- ja ylityötä määrättynä aikana vapaaajallasi. Varallaolosta tulee saada kirjalliset ohjeet, joista selviävät siihen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. Maija Wilskman edunvalvonta-asiantuntija 57 ratkaisu Jos jään työttömäksi Työttömyyskassan kanssa on nopeinta asioida verkossa. teksti Vesa Turunen Ilmoittaudun työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistossa, www.te-palvelut.fi. Olen terveydenhuoltoalan työttömyyskassan jäsen. Saan ansiosidonnaista päivärahaa, koska olen ollut kassan jäsen yli 26 viikkoa ja maksanut jäsenmaksut. Täytän myös työssäoloehdon: olen ollut töissä viimeisen 28 kuukauden aikana yli 6 kuukautta. Kerään yhteen kaikki päivärahahakemukseen tarvittavat liitteet. Tietoa niistä löytyy osoitteesta www.tehy.fi > Työttömyyskassa > Työttömyyspäiväraha > Päivärahan hakeminen. Teen hakemuksen ansiopäivärahasta osoitteessa www.tehytk.fi. En ole työttömyyskassan jäsen. Liity! Terveydenhuoltoalan työttömyyskassan jäseneksi voi liittyä samalla lomakkeella kuin Tehyn jäseneksi. WWW.TEHY.FI Kun hakemukseni on käsitelty, näen maksupäivän saman tien WebKassa-palvelussa. Jos työttömyyteni jatkuu, täytän jatkohakemuksen WebKassa-palvelussa. Päivärahan suuruuden voin arvioida WebKassan päivärahalaskurilla. Kuukausipalkkani on ollut keskimäärin 2000 euroa, joten saan ansiopäivärahaa ainakin 58,11 euroa päivässä. 58 Saan peruspäivärahaa 32,80 euroa päivässä. TEHY t 8–2015 tarkastaja KATSAUS TYÖPAIKKOJEN ARKEEN. Salissa ja sylissä Synnytysosastolla tarvitaan tekniikkaa ja tunnetta. teksti Laura Kosonen kuvat Harri Mäenpää 2 mainettaan parempi. Imukuppisynnytys on monelle etukäteen kauhunpaikka. Mutta näin viattoman näköinen on väline, jolla vauvaa voidaan auttaa maailmaan. Sinä työnnät, minä ohjaan, kuuluu gynekologin neuvo. Ja kas, uusi kansalainen näkee päivänvalon. tärkeimmät työkalut. Kätilön työ on käsityöläis- ja ihmissuhdeammatti. Kokemus tuo käsiin viisautta, jota ei voi opiskella kirjoista. Työtä tehdään omalla persoonalla koko perhettä kuunnellen. Sydämellä kuulee parhaiten. 3 4 vanhin voitehista. Kylpy rentouttaa ja lievittää kipua avautumisvaiheessa. Osassa synnytyssairaaloista lapsen voi synnyttää veteen. Syntymähetkellä lapseen ei kosketa. Äiti tai kätilö nostaa vauvan vedenpinnan yläpuolelle. TEHY t 8–2015 esineet on kuvattu pohjois-karjalan keskussairaalassa joensuussa. 1 uutta ja vanhaa. Harva nainen kyykistyy enää lypsyjakkaralle, mutta synnytysjakkaralle saattaa kyykistyäkin. Ktg-kone mullisti aikoinaan sikiön voinnin seurannan. Slangia riittää: tiedätkö mikä on nukkukäyrä tai kakkosdippi? 59 tieni tähän TEHYLÄINEN KERTOO ELÄMÄNTARINANSA. hymytyttö. Elämä on vienyt Riikka Kiviharjun Pohjois-Savosta Etelä-Savon kautta Etelä-Karjalaan. Lappeenrantaan hän on kotiutunut hyvin. Riikka Kiviharju, 32 ► Sairaanhoitaja EteläKarjalan keskussairaalan päiväkirurgisella osastolla. ► Asuu Lappeenrannassa. ► Perheeseen kuuluvat aviomies Timo, 35, sekä tytär Mimma, 3. ► Harrastaa käsitöitä. 60 Mukana kulkee MS teksti Tiina Suomalainen kuvat Mikko Nikkinen ja Riikka Kiviharjun kotialbumi Kasvoin maaseudulla Siilinjärvellä, Pohjois-Savossa. Meillä oli maatila ja lehmiä, ja töitä piisasi. Minä sekä isosiskoni ja -veljeni osallistuimme maatalon askareisiin pienestä pitäen. Erityisesti mieleeni on jäänyt se, kun keräsimme kaikki kivet pelloilta keväisin ennen peltotöiden alkua. Kivienkeruu saattoi kestää jopa viikon. Traktorin perässä kulki peräkärry, jonne heitimme kivet. Isä kippasi kivet järvenrantaan, ja ajan saatossa rantaan on muodostunut ainakin 50 metriä pitkä kivilaituri. Lapsuusmuistoni ovat pääasiassa hyviä. Elimme kuitenkin tiukemman vaiheen joskus 1990-luvulla. Rahasta oli pula, ja se kävi raskaaksi vanhemmilleni. TEHY t 8–2015 Minulla oli yläasteella ja lukiossa mukavat terveydenhoitajat. Ehkä siitä kumpusi ajatus, että minäkin haluan terveydenhoitajaksi. Pikkutyttönä haaveilin eläinlääkärin ammatista. Kun aloitin lukion jälkeen terveydenhoitajan opinnot Mikkelin ammattikorkeakoulussa, minulle selvisi, että koulutusohjelmaan sisältyy myös sairaanhoitajan ammattipätevyys. Valmistuin vuonna 2005. Hassua, mutta en ole koskaan tehnyt töitä terveydenhoitajana enkä ensi- ja akuuttihoidossa, johon suuntauduin. Olen löytänyt itsestäni uusia puolia – minua ovatkin kiinnostaneet eri asiat kuin oletin. Työskentelin vuoden Mikkelissä sisätautiosastolla ennen kuin muutin Lappeenrantaan ja menin töihin Etelä-Karjalan keskussairaalan keuhko-osastolle. Kaksi vuotta kolmivuorotyötä vuodeosastolla kypsytti minut täysin. Hakeuduin töihin päiväkirurgiselle osastolle vuonna 2008 ja siellä olen edelleen. Päiväkirurginen sopii minulle loistavasti. Pidän siitä, että voimme hoitaa potilaat alusta loppuun. Mikään asia ei jää roikkumaan. Potilaiden vaivat ovat selkeitä, me hoidamme heidät, ja he kotiutuvat yleensä tyytyväisinä. eräänä maaliskuisena päivänä vuonna 2009 huomasin, että jalkapohjani olivat työpäivän jälkeen aivan puuduksissa. Olin seissyt koko päivän leikkaussalissa, joten päättelin, että siitä se varmasti johtuu. Puutuminen ei kuitenkaan kadonnut, vaan nousi pikkuhiljaa ylemmäs. Mainitsin asiasta anestesialääkärillemme, joka passitti minut heti päivystykseen. Neurologi koputteli ja tutki. Sitten hän tokaisi, että varaudu pahimpaan, mutta todennäköisesti sinulla on MS-tauti. Olin niin pöllämystynyt, etten osannut kysyä mitään. Seuraavalla viikolla minulle tehtiin selkäydinpunktio ja joitakin verikokeita. Myöhemmin magneettikuvat vielä vahvistivat epäilyn. Sain MS-diagnoosin kesällä 2009 – onnekseni hyvin nopeasti ensimmäisten oireiden alettua. Toisaalta diagnoosi oli helpotus, sillä sairaanhoitajana tiedän, että jalkojen puutuminen olisi voinut merkitä vaikkapa TEHY t 8–2015 aivokasvainta. Mutta tietysti diagnoosi oli myös järkytys. Olin aluksi itkuinen ja masentunut. Sairauden hyväksymiseen meni parisen vuotta. Nykyään ajattelen niin, että alussa MS-tauti vei minua, mutta nyt minä vien MS-tautia. Sitä ei tule enää jatkuvasti mietittyä. Silloinen poikaystäväni ja nykyinen aviomieheni Timppa on ollut koko ajan suurena tukena. Vaikka alussa, diagnoosin saatuani, minuun hiipi pelko, että nyt se tietysti ottaa ja lähtee. Mimma törötti sitterissä. Sitten soitin Timpalle töihin, etten jaksa enää. Hän tuli heti kotiin. Saimme hyvin apua. Minä kävin psykiatrilla ja psykologilla, ja lisäksi meillä kävi säännöllisesti Eksoten lapsiperheiden kotipalvelun työntekijät. Myös MSlääkitykseni aloitettiin uudelleen. Hiljalleen oloni alkoi helpottaa, ja jaksoin iloita myös Mimmasta aivan eri tavalla. Yksi upea hetki oli, kun tyttö oppi kävelemään vuoden ja viiden kuukauden ikäisenä. timpan olin tavannut järjeste- lyhennettyä työaikaa olen tehnyt vuodesta 2010 lähtien. Alussa olin määräaikaisella osakuntoutustuella, ja vuosi sitten jäin osa-aikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Työskentelen kahdesta kolmeen päivänä viikossa heräämössä ja vastaanotossa. Enää en työskentele lainkaan leikkaussalissa, koska se on fyysisesti liian raskasta. Muut päivät olen Mimman kanssa kotona. Tämä on minusta hurjan hyvä systeemi. Sairauteni oireilee nimenomaan fatiikkina eli väsymyksenä, joka on sekä fyysistä että henkistä. Olennaista on, etten rasita itseäni liikaa ja elän säännöllistä elämää. Pahenemisvaiheita minulla on ollut keskimäärin yksi vuodessa. Ne alkavat aina samalla tavalla: tunnen itseni hyvin väsyneeksi, hengittäminen vaikeutuu, kävely muuttuu töpöttäväksi ja tasapaino heittelee. Olo on kaikin puolin surkea ja alakuloinen. Hoitona käytetään kortisonipulssihoitoa. Parhaillaan olen mukana lääketutkimuksessa ja syön suun kautta otettavaa lääkettä. Se sopii minulle hyvin, toisin kuin pistoshoidot, joista ihoni ei tykkää. Kun lääketutkimus päättyy, saan jatkaa suun kautta otettavalla lääkityksellä. tyillä treffeillä heinäkuussa 2006. Kaikki lähti siitä, kun työkaverini kysyi minulta, että onko sinulla Riikka ketään. Vastasin, että ei. ’No, ois yksi Timppa – hyvä ja mahtava tyyppi’, työkaverini sanoi. Suostuin treffeille, mutta sillä ehdolla, että menisimme isommassa porukassa. Tiistaina iltapäivällä seinät kaatuivat päälle. Kun aloimme Timpan kanssa suunnitella lasta, lopetin MS-lääkityksen sen aiheuttaman keskenmenon riskin vuoksi. Nykytiedon mukaan lääkitystä ei tarvitse lopettaa ennen kuin raskaus on alkanut. Raskausaikana voin mahdottoman hyvin, olin elämäni kunnossa. Ihmeellistä, miten raskaus suojelee. Mimma syntyi maaliskuussa 2012. Lääkäri oli etukäteen varoittanut, että synnytyksen jälkeen MS-tauti usein pahenee. Minulle tuli kaksi pahenemisvaihetta puolen vuoden aikana. Lisäksi sairastuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Vauvavuodesta tuli ihan hirveä. Elin sumussa, olin väsynyt sekä fyysisesti että henkisesti. Timppa oli työttömänä Mimman syntymän aikaan, mutta sai sitten töitä. Jaksoin Mimman kanssa kotona kahdestaan tasan viikon. Muistan, miten eräänä tiistai-iltapäivänä seinät kaatuivat päälle. Istuin sohvalle ja itkin vain. en ole mikään pullantuoksui- nen äitityyppi, vaan kaipaan muutakin elämää. Työn lisäksi se tarkoittaa muun muassa käsitöiden tekemistä. Minulla on keittiönpöydän ääressä oma paikkani, lähellä pistorasiaa. Siihen saan kätevästi kuumaliimapistoolin. Parhaillaan teen paperinarusta lampunvarjostinta, jonka peitän pienillä valkoisilla sulilla.” t 61 tehyn tekijät Maija taitaa työaikalait Miten EU vaikuttaa hoitajan arkeen? Tehyn edunvalvontaasiantuntija Maija Wilskman selittää. teksti Vesa Turunen kuva Leena Louhivaara Euroopan unioni ”Monet Brysselissä ja Strasbourgissa tehdyt päätökset vaikuttavat suoraan Suomen lainsäädäntöön. Sieltä tulee myös työlainsäädännön pohja. On tärkeää, että olemme ammattiyhdistysliikkeenä vaikuttamassa asioihin jo valmisteluvaiheessa. Myös EU-tuomioistuimen oikeuskäytännöillä on merkitystä. Niiden vuoksi Suomi joutui esimerkiksi muuttamaan vuosilomalakiaan niin, että sairastuminen siirtää lomaa.” Työaikadirektiivi ”Euroopan unionin työaikadirektiivi määrittelee työaikasuojelun vähimmäisturvan. Direktiivissä asetetaan rajoja lepo-, työaika- ja vuosilomaajalle. Euroopan komissio pohtii parhaillaan direktiivin uudistamista, ja Euroopan parlamentin käsittelyyn se voi tulla ensi vuoden alussa. Nykyiselle direktiivillä pärjätään, jos sen noudattamista valvottaisiin. Työaikadirektiivin huonontamiseen ei pidä suostua.” 62 i Maija Wilskman, 52 ► Työaikakysymyksiin erikoistunut Tehyn edunvalvonta-asiantuntija. ► Leikkaussalianestesiasairaanhoitaja, terveystieteen maisteri. ► Opiskelee oikeustieteen ammatillista lisensiaattitutkintoa. ► Kaksi aikuista lasta. ► Harrastaa kulttuuririentoja. 2–6 käyntiä Brysselissä vuoden aikana Jaksotyöuudistus ”Olin mukana tekemässä uudistusta, jossa kuntasektorin jaksotyöaikamääräykset muuttuivat aiempaa selkeämmiksi. Uudistus tuli voimaan kesäkuun alussa, mutta sitä valmisteltiin pitkään. Uudistus on kuitenkin vasta alkusoittoa. Edessä ovat parin vuoden neuvottelut, joiden aikana yritetään uudistaa kaikki muut kuntasektorin työaikamääräykset.” Tasa-arvo ”Sama palkka samanarvoisesta työstä. Näin lukee laissa, mutta käytäntö tuntuu olevan jotain ihan muuta. Voisimme ottaa oppia Ruotsista, jossa vertailtiin 1990-luvulla saman työnantajan mies- ja naisvaltaisia aloja ammattipareina. Suomessa tämä voitaisiin aloittaa kuntatyönantajista, sillä kunnissa on laaja ammattien kirjo. Vertailupariksi sopisi esimerkiksi sairaalainsinöörin (4 801 e/kk) ja sairaanhoitajan (3 139 e/kk) kokonaispalkka. EU direktiiveineen ja oikeuskäytäntöineen olisi vertailutyössä hyvänä apuna.” TEHY t 8–2015 Maijan työ lukuina 35–100 työsähköpostia päivässä 20 työoikeutta käsittelevää kirjaa vuodessa 1 teekupillinen päivässä 1–3 kokousta päivässä 2 Facebook-päivitystä viikossa 6–12 palveltua tehyläistä kolmituntisen puhelinpäivystysvuoron aikana TEHY t 8–2015 63 homma hoidossa AMMATTIOSASTOT KERTOVAT PAIKALLISESTA EDUNVALVONNASTA. Korvausta näytöistä Työnantaja korjasi virheellistä ohjettaan, kun Tehy kyseli pöytäkirjan perään. teksti Riitta Hankonen kuva Tuomo Ylinärä mikä oli ongelma? Kemijärven kaupunki ilmoitti maaliskuussa 2014 esimiehille ja luottamusmiehille, ettei lähihoitajille ja päivähoitajille makseta enää korvausta opiskelijoiden näytöistä. Ilmoituksen mukaan korvausta saattoi saada vastedes vain aikuisopiskelijoiden näyttöjen vastaanottamisesta. Perusteena oli, että nuorten näytöt eivät vaadi niin paljon työtä. Kaupungin hallinto ilmoitti asiasta sähköpostitse. Viestissä viitattiin kaupunginhallituksen päätökseen, mutta liitteenä ei ollut pöytäkirjaa asiasta. Näytön vastaanottamisesta oli maksettu toukokuusta 2012 lähtien 40 euroa näytöltä. Lisäksi näytön vastaanottaja oli saanut käyttää näyttöön neljä tuntia työaikaa, mikä tosin ei vastannut työhön todellisuudessa kuluvaa aikaa. Näytön vastaanottaja seuraa aikuisopiskelijan työtä viikon ja nuorten työtä kolme päivää, minkä jälkeen hän arvioi suorituksen kirjallisesti. Lisäksi näytön vastaanottaja on velvollinen perehtymään opiskelijan osaamiseen etukäteen opiskelijan tekemän näyttösuunnitelman avulla. mitä tehy teki? Varapääluottamusmies Maria Sirviö ihmetteli, miksi työnantaja maksoi korvauksia kaikista näytöistä kaksi vuotta ja päätti sitten säästää. Sirviö alkoi kaivella sähköpostin taustoja vuoden 2014 joulukuussa. Kävi ilmi, että kaupunginhallitus olikin päättänyt, että korvausta maksetaan nimenomaan kaikista näytöistä. –Joskus näköjään riittää, kun kaivelee ja kyselee vanhojen pöytäkirjojen perään. kuinka asia ratkesi? Työnantaja perui väärän ohjeistuksensa tammikuussa 2015. Työntekijöille tiedotettiin muuttuneesta tilanteesta osastopalavereissa. Tehy on ohjeistanut jäseniään perimään saatavansa takautuvasti. Palkkasaatavat vanhenevat viidessä vuodessa. esimerkkejä paikallisesta edunvalvonnasta voi lähettää osoitteeseen riitta.hankonen@tehy.fi i Ammattiosasto 811 ► Kemijärven kaupungin tehyläisiä. ► Jäsenmäärä noin 120. 2 1 ► Ammattiosaston puheenjohtaja Leena Tohmola. ► Pääluottamusmies Suvi Nampajärvi. ► Varapääluottamusmies Maria Sirviö. 3 1 maria sirviö, varapääluottamusmies 2 leena tohmola, ammattiosaston puheenjohtaja 3 katja piirainen, luottamusmies sekä Kemijärven kaupungin tehyläisiä 64 TEHY t 8–2015 palkittu Vanhus ykkösenä Työ sujuu, kun on töppöset samaan suuntaan, sanoo vuoden vanhustyön johtaja Maija Juola. teksti Terhi Mäkinen kuva Annika Rauhala 1 Miksi ryhdyit esimieheksi? Koulutuksesta huolehtimalla työnantaja osoittaa arvostavansa työntekijää. Osaamisen lisäksi hoitajan asenteen pitää olla kunnossa. Työmme oikeutus tulee siitä, että vanhus on meille ykkönen. Olen pitkän linjan sairaanhoitaja; valmistuin 1980-luvun alussa. Kehittämishalu oli ensimmäinen ponnin. Minulla oli alusta asti halu miettiä, miten jokin asia tehtäisiin paremmin. Innostuin suorittamaan ammattikorkeakoulussa esimiesopinnot ja yliopistossa luin terveyshallintotiedettä. Ensimmäisen esimiehen paikkani apulaisosastonhoitajana sain 2003. 2 4 Millaisissa tilanteissa kadut esimieheksi ryhtymistä? En ole kerinnyt katumaan. Rahan riittämistä joutuu välillä pohtimaan. Oma aika on välillä tiukilla, kun kahdeksantuntiset työpäivät eivät riitä. Olen keksinyt ruveta käymään kaverin kanssa aamukuudelta kuntosalilla, että pysyn kunnossa. Mistä saat voimaa arjen työhön? Työssä pitää välillä laittaa itsensä rajusti likoon. Onnistumista koen, kun saamme porukalla aikaan hyviä tuloksia. Pääsääntöisesti palaute on myönteistä, ja siitä on hienoa kertoa työntekijöille. Jos hoidosta tulee negatiivista palautetta, se pitää osata ottaa vastaan ja käsitellä. Tyytyväisen vanhuksen näkeminen on parasta. Myös johdon luottamus on tärkeä. Kun on töppöset samaan suuntaan ja stepit selvillä, töitä on mukava tehdä. Perhe ja ystävät auttavat jaksamisessa. TEHY t 8–2015 3 Miten huolehdit, että alaistesi ammattitaito pysyy yllä? Minulla keittää, jos kuulen vanhanaikaisen asenteen, että ei ole niin nuukaa, kuka vanhuksia hoitaa. Monisairasta vanhusta hoitavalla on oltava erinomaiset tiedot ja taidot. Teemme systemaattiset selvitykset osaamistarpeista ja meillä on täydennyskoulutusohjelma. Olemme esimerkiksi kouluttaneet 58 työntekijää oppisopimuksella lähihoitajaksi. Muun muassa lääkehoitokoulutukset pyörivät nonstoppina. 5 Nyt saa lähettää terveisiä työpaikalle Kokkolaan. Kokkolan vanhustyön työntekijät ovat upeita ja kehitysmyönteisiä! Heillä on myös taito kyseenalaistaa. Arvostan sitä, sillä ilman ristiriitoja ei tapahdu kehitystä. Terveisiä myös vapaaehtoistoimijoille. Jatketaan hyvää yhteistyötä! terveystieteiden maisteri maija juola on kokkolan ja kruunupyyn vanhustyön johtaja. alaisia hänellä on noin 700. hän sai la carita -säätiön vuoden vanhustyönjohtaja -tunnustuspalkinnon tehyn johtamisen ja esimiestyön päivillä. 65 keskustelua @ Huono johtaminen on alan ongelma tehyn i varapuheenjohtaja Marjut McLean kritisoi numerossa 6/15 filippiiniläisten sairaanhoitajien rekrytointietiikkaa Suomeen. Kun korkeammin koulutetut sairaanhoitajat lähtevät köyhyydestä paremman elämän toivossa muualle tekemään vähemmän vaativaa ja siksi alemmin palkattua perushoivatyötä, ei sen luulisi olevan kenenkään ongelma. Syyt siihen, että suomalaiset koulutetut hoitajat hakeutuvat alalta pois ja ovat työttöminä, ovat aivan muualla, kuten hoivaalan johtamiskulttuurissa ja rekrytointimenetelmissä. opiskeluaikana todistin osastolla potilaan kaltoinkoh- telua, johon osastonhoitaja tarttui lempeästi, mutta päättäväisesti: ”Muistakaa, että potilas on aina oikeassa” ja ”Te ette koskaan voi sanoa potilaalle samalla mitalla takaisin.” Valmistuessani sain vuolassanaiset kirjalliset kiitokset asenteestani hoitotyötä ja potilaita kohtaan sekä sopeutumisestani työyhteisöön. Aloitin palkkatyön saman sairaalan toisella osastolla, jossa potilaat kertoivat minulle epäasialliseksi kokemastaan kohtelusta. 87-vuotias kertoi pelkäävänsä pyytää sydänlääkettä hoitajilta, kun ”jotkut niistä on niin vihaisia”. Osastonhoitaja totesi, että ”potilaathan voivat keksiä juttuja” lisäten, että voisin itse selvittää tapaukset. Sanantarkka kirjaukseni 87-vuotiaan kertomuksesta vastaavan ehkäisemiseksi piti muuttaa toiseen muotoon, ettei huonosti käyttäytyneille hoitajille jäänyt paha mieli. 66 miestä kohtaan oli pelonsekainen. Pelko ilmeni tuppisuisuutena palavereissa. Esimiestyöskentelyn puheeksiotto vain pahensi tunnelmaa. Kun sittemmin olen yrittänyt työllistyä hoitotyöhön, on seinä tullut aina vastaan. Työhaastatteluissa on suostuttava siihen, että mahdollinen uusi työnantaja soittaa edellisten hoivaalan työpaikkojen esimiehille niin sanotun suosittelupuhelun. Yhtä hyvin sitä voidaan kutsua juoruiluksi. Entinen pomo voi vapaasti lasketella, mitä sylki suuhun, sillä ”tiedot” ovat aina subjektiivisia kokemuksia, mahdollisesti jopa emävalheita. Soittajalla ei ole arjen kokemusta vastaajan asenteesta ja käytöksestä henkilökuntaansa ja potilaita kohtaan. Jos tällaisen DDR-tyylisen toiminnan ”tieto” arkistoitaisiin, toiminta todettaisiin lainvastaiseksi. Suosittelupuhelut ovat vailla eettisyyttä ja itsekriittisyyttä toimivalle esimiehelle moraaliton keino pilata hyvän hoitajan ura ja pitää alaisensa kurissa ja nuhteessa. Menneiltä vuosikymmeniltä kumpuavat käsitykset työntekijöiden johtamisesta eivät motivoi nykyajan länsimaisessa sivistyksessä varttuneita hoitajia. Valitettavasti Tehyn tukema johtajahoitaja-ideologia vielä pahentaa asiaa, sillä yksipuolisen työelämän kokemuksen saanut kantaa mukanaan omaksumaansa ja voi näin huomaamattaankin estää uudistumista. persona non grata Toimitus täsmentää kerro meille 12.6. mennessä, u lehden 7/2015 kilpailussa tehy-tuotteita voitti katariina rutanen vesangasta. Pysäytä kiusaaja -jutun (7/2015) kuvassa selin esiintynyt henkilö ei liittynyt artikkelissa kuvattuihin tapauksiin tai käsiteltyyn aiheeseen. Pahoittelemme tapahtunutta. Tehyläisten kansanedustajien esittelyssä (7/2015) kerrottiin, että Hannakaisa Heikkinen putosi eduskunnasta neljä vuotta sitten. Heikkinen ei ollut silloin edes ehdolla. u Jutusta Näin jaksotyö uudistuu (7/2015) puuttui maininta siitä, että uudistus koskee vain kuntasektoria. u PA LA UT E @T EH Y.F I toisessa työpisteessä ilmapiiri esi- Lukijakilpailu mistä jutusta pidit eniten. Kilpailuun voi osallistua netissä www. tehy.fi/tehy-lehti/palaute/lukijakilpailu, postikortilla Tehy-lehti, PL 40, 00060 Tehy tai lähettämällä tekstiviestin numeroon 0400 345 557. Vastanneiden kesken arvomme Tehy-tuotteita. Osallistu keskusteluun Ristikon 7/2015 ratkaisu V A R I S T A P R A V D A L A M E E A L O K E R E S E P T P I A R A OV L A AR A H T A UK T O AR S R I I T K E Ä S A A T T A L A U K T I O T I AM I AA N E V M I I E A L T Ä I I T S I E T R A P A I AM O K A I H I T S I S A R K A J E Ä H I N Ä I N O S T A L G I A N K S E A N T O K NÄÄ N R E N O Y T K AAK T Ä U P E A A I S A T A I V A A N R A N N A T U L I N A P I L I A L KO I T R A J A I L A R I S T I A E T T S N A I T K A K A T I S E U T S T I Y A I T A A L L I T E T R A T A O S vastanneiden kesken arvottiin Tehytuotteita. Voittajat ovat Sisko Hölttä Lapinlahdelta, Hannele Huttunen Lahdesta ja Merja Hakala Loimaalta. Onnittelut! TEHY t 8–2015 viime lehden kolme luetuinta 1. Ulkomaat: Kontrollin paahteessa 2. Kiusaaminen: Pysäytä kiusaaja 3. Työ ja perhe: Lakeuden kutsu Palautetta numerosta 7/2015 u Lakeuden kutsu oli ajankohtainen juttu. Myös suurella osalla tehyläisiä on iäkkäitä vanhempia ja omaisia, jotka asuvat kaukana. Työnantajan ja esimiehen joustava suhtautuminen työaikajärjestelyihin on erittäin hyvä asia. u Väärin korjattu oli erittäin hyvä juttu ajankohtaisesta aiheesta, etenkin Muoniossa. Terveyskeskus on homeessa ja työntekijät oireilevat, mutta kuntayhtymä ei tee mitään. Ulkomailla työskennelleiden jutut ovat myös mielenkiintoisia. u Pysäytä kiusaaja -jutun haastattelut käsittelivät ajankohtaisia asioita, joita tapahtuu jokaisella työpaikalla. Myös neuvot siitä, miten esimiehen pitäisi käsitellä kiusaajia olivat hyviä. Suomessa hoitajien saatavuus on sillä mallilla, ettei ole varaa menettää jatkuvasti hyviä työntekijöitä näiden tunneongelmaisten vuoksi, jotka hallitsevat voimakkaasti työyhteisöjä. u Kiva saada pähkinänkuoressa tietoa muuttuvasta työaikamuodosta. Lehti on kaikin puolin mukavaa luettavaa. Lukijatutkimuksessa voittivat ipad mini: Eija Lahtinen Oulusta. orionin tuotepaketti: Soila Saulio Palokasta, Linda Luoma Keravalta, Marko Päiviö Eurajoelta, Katri Kasanen Hiltulanlahdesta ja Katja Hiltunen Puolangalta. tehy-tuotepaketti: Eija Mertanen Polvijärveltä, Tarja Henttonen Siivikkalasta ja Anne Vesterinen Oulusta. TEHY t 8–2015 KOKO PERHEEN AILUKESÄSEIKKAILU 2 AIKUISTA JA 2 LASTA (alle 15v) 472,50 €/5 VRK Ailu-seikkailu on koko perheen viiden vuorokauden lomapaketti. Pakettiin kuuluu majoituksen lisäksi Ailu-poron kesälomamysteeri. Kinkkinen aarrekartta laittaa koko perheen liikkumaan ja käyttämään päätään. Lopussa reipas etsintäpartio palkitaan. Osallistukaa satuun, joka kruunaa yhteisen lomanne! • majoitus aamiaisella perhehuoneessa, Elämyskylpylä, sekä muut huonehintaan sisältyvät palvelut • 2 kiertoajelua gondolihissillä Levitunturin huipulle • keilaratatunti ja kengät • tunnin verran sulkapalloa tai pöytätennistä • lapset (max. 2 henkeä) ilmaiseksi Seikkailupuiston lasten radalle (4-6v.) tai radoille 1–3 (alle 15v.) • soutelut läheisellä Immeljärvellä (max 3 tuntia) • pizza kahdella täytteellä koko porukalle 1 kerran loman aikana (alle 6v. pikkupizzat) Hinta voimassa 1.6.-26.8. kun toinen aikuisista Tehyn jäsen. Vastaava hinta, kun huoneessa 1 aikuinen (Tehyn jäsen) + 2 lasta 350 €. Levintie 1590, Levi 016 646 301 hotelli@hotellilevitunturi.fi www.hotellilevitunturi.fi/jasenedut 67 tehy-uutiset KOONNUT VESA TURUNEN, vesa.turunen@tehy.fi Suuhygienistit: Lisää vastuuta, lisää liksaa 1 2 3 parasta risteilyllä? 1 raili piirainen: Yhteisöllisyys – suuhygienistien joukkovoima. ANNIKA RAUHALA 2 ulla-maija pasanen: Uudet tiedot tehtävänsiirroista. 3 tiia ojala: Tehyn osaavat lakimiehet. suuhygienisteille on siirretty hammaslääkäreille aiemmin kuuluneita tehtäviä, kuten suun ja hampaiden terveystarkastuksia, hoidon tarpeen arviointia ja jopa vaativia parodontologisia ylläpitohoitoja. Asia puhutti Tehyn ja Suun Terveydenhoidon Ammattiliiton suuhygienistiristeilyllä. Tehy neuvottelee suuhygienistien työehdoista. –Yleensä uudistukset johtavat suuhygienistien tehtävien vaativuuden nousuun ja tehtäväkohtainen palkka pitää tarkistaa vastaamaan tehtävän uutta vaativuutta, muistutti Tehyn lakimies Mirja Kinnunen. Yksityissektorilla suuhygienistien palkkaus määräytyy yleensä Hammaslääkärien työnantajayhdistyksen, PlusTerveyden, Terveyspalvelualan tai YTHS:n työehtosopimuksen mukaan. Mikäli työnantaja ei ole järjestäytynyt mihinkään työnantajaliittoon, palkka ja muut työsuhteen ehdot määräytyvät pelkästään lain ja henkilökohtaisen työsopimuksen perusteella. vt Luottamus syntyy joka päivä yhdessä tekemällä. Se on meistä kaikista kiinni. animaatio Tunnetko jaksotyön? STTK:n puheenjohtaja Antti Palola julisti liiton luottamusmiehet maailman parhaiksi toukokuun alussa pidetyillä pääluottamusmiespäivillä. Tehy-lehti somessa facebook.com/Tehy.lehti instagram.com/tehylehti @Tehylehti 68 Piirrosvideo havainnollistaa, miten jaksotyö uudistui. Lisät yhteen WWW.YOUTUBE.COM/USER/ TEHYVIDEOT työterveyslaitoksen palkkaus- järjestelmä uudistuu. Kesäkuun alusta lähtien suoriutumisosa, työmarkkinalisä, takuupalkka ja vanhat kokemuslisät yhdistyvät henkilökohtaiseksi palkanosaksi. Neuvotteluissa on sovittu myös työehtosopimuksen soveltamisalan laajentamisesta ja koulutuspalkkioiden maksamisesta. Vuonna 2013 poistuneessa kokemuslisäjärjestelmässä saavutetut lisät taataan 10 vuodeksi. Työterveyslaitoksessa työskentelee noin 20 tehyläistä. rh poimintoja Tamperelainen Outi Savijärvi on valittu vuoden röntgenhoitajaksi. u Työsuojelupäivät 17.–18.9. Tampereella Sokos Hotel Tornissa. u TEHY t 8–2015 jäsentapahtumat Kuvaa ja voita MAIJA BALTHASAR lähetä meille kuva ammattiosastosi tapahtumasta tai muusta tehyläisestä toiminnasta. Julkaistut kuvat palkitaan Tehy-tuotteella. Lähetä kuva ja lyhyt teksti sähköpostilla tehy.lehti@tehy.fi. tartossa ja tallinnassa. Kainuun keskussairaalan teho-osaston tehyläiset tekivät toukokuussa opintomatkan Viroon. Seurue ehti käydä kolmipäiväisen retken aikana Tarton yliopistollisessa sairaalassa ja Itä-Tallinnan keskussairaalassa. ammattiosastot kurssitapaamiset in memoriam Kuopio Kuopion ao 551 Tampereen sairaanhoito-opisto, sh-kurssi 29 Sirpa Salo, o.s. Kinni 16.5.1938–7.4.2015 ►Kesäteatteri Tammenranta esittää su 12.7. klo 14 Liisa Heiskasen näytelmän Maarian piha. Teatterilippuja on varattu 30 kpl. Näytelmän omavastuu jäseneltä 5 e, avec 15 e ja lapsi 5 e. Hinta sisältää kahvin tai teen ja pullan väliajalla. Sitovat ilmoittautumiset 26.6. mennessä tekstiviestillä numeroon 044 718 6781. Kerro viestissä nimesi, työpaikkasi ja montako lippua varaat (jäsen, avec, lapsi). Lipun voi maksaa ja lunastaa paikan päällä Vehmasmäessä noin puoli tuntia ennen esitystä. Varaa mukaan sopiva rahasumma. Peruuttamattomasta poisjäännistä perimme todelliset kustannukset 20 e, mikä sisältää lipun ja tarjoilut. ►Valmistuimme 27.5.1977 Tampereen sairaanhoito-opistosta, Kuntokatu 4. Tervetuloa kurssitapaamiseen 17.10. klo 14 ravintola Astoriin, Aleksis Kiven katu 26 (Keskustori), Tampere. Ilmoittautumiset, terveiset ja muut tiedotteet 4.9. mennessä eija.peltonen10@gmail.com ja irja.latvala@ kolumbus.fi tai 050 505 1750. Tampere Tampereen kaupungin ao 365 ►Sami Hedberg 365 -juhlakiertue la 24.10. klo 18 Tampere-talossa. Ennen showta Tehyn aluetoimistolla nautitaan kuohuvat ja jaetaan liput. Lippuja varattuna 50 kpl myöhemmin ilmoitettavaan jäsenhintaan. Ilmoittautumisaika 3.–14.8. Seuraa tiedotteitamme ja kotisivujamme ao365.tehy.fi. TEHY t 8–2015 Kemin terveydenhuolto-oppilaitos, SHOJ8 vm 1985 ►On kulunut 30 vuotta valmistumisestamme! Vuosikurssitapaaminen ruokailun, saunomisen ja seurustelun merkeissä la 26.9. klo 14 Länsi-Pohjan keskussairaalan Selkäsaari-kabinetissa, käynti Merikadulta. Ilmoittaudu viimeistään 15.9. Eilalle (o.s. Puikko) 040 772 4695 tai eila.ylitalo@lpshp.fi. @ Lähetä ilmoitus. / WW W.TE HY.FI TE HY-L EH TI/ OT ST SA AM MATT IO Terveydenhuollon tarkastaja, terveydenhuoltoneuvos Sirpa Salo kuoli lyhyen sairauden jälkeen Joensuussa 7. huhtikuuta. Sirpa Salo valmistui sairaanhoitajaksi Oulun sairaanhoitoopistosta 1960, ja psykiatrisen alan erikoissairaanhoitajan tutkinnon hän suoritti Helsingin sairaanhoitajaopistossa 1963. Perheen Salo perusti puolisonsa Riston kanssa Helsinkiin. Kuopuksen syntymän jälkeen vuonna 1966 kolmilapsinen perhe muutti Imatralle, jossa Salon ura jatkui osastonhoitajana, apulaisylihoitajana, ylihoitajana ja johtavana ylihoitajana Rauhan sairaalassa. Salo siirtyi Pohjois-Karjalan lääninhallituksen terveydenhuollon tarkastajaksi Joensuuhun 1985. Hän järjesti hoitotyön koulutuksia sekä kotimaassa että ulkomailla. Salolle oli tärkeää, että hoitotyön laatu näkyi hoitajien, potilaiden ja omaisten arjessa. Hän sai terveydenhuoltoneuvoksen arvonimen vuonna 1997. Työn lisäksi Salon elämässä keskeisellä sijalla olivat perhe, lähisuku ja erityisesti kuusi lastenlasta. Ystävät ja kollegat eri puolilla Suomea ja ulkomailla olivat hänelle suuri voimavara. Sirpa Salo harrasti kirjallisuutta, maalausta, sukuseuratoimintaa ja matkustelua. Jääskessä syntyneellä evakkotytöllä oli vahvat juuret Etelä-Karjalassa, mutta sielultaan hän oli maailmankansalainen, jolle kaikki uusi oli mielenkiintoista ja mahdollista elämän loppuhetkille asti. Liisa Salo, Leena Salo ja Maija Salo-Vartiainen Kirjoittajat ovat Sirpa Salon tyttäriä 69 Tiedätkö tehyläisen, joka on tehnyt ansiokkaan hoitotieteen alan YAMK-opinnäytetyön, pro gradu -tutkielman tai väitöstutkimuksen? Tehyn Akateemiset -jaosto palkitsee vuoden akateemisen tehyläisen jaoston 10-vuotisjuhlan kunniaksi. Ehdokkaan on oltava Tehyn jäsen. Tutkimustyön on pitänyt valmistua aikaisintaan vuonna 2014 ja viimeistään hakuajan loppuun mennessä. Työn tulee käsitellä osaamista, asiantuntijuutta tai opetusta. Vuoden akateeminen tehyläinen • tuottaa uutta tietoa, joka edistää ammatillisuutta ja asiantuntijuutta • kehittää hoitotyötä ja sen vaikuttavuutta todellisten tarpeiden pohjalta • perustelee tutkimusaiheensa ajankohtaisuudella ja hyödyllisyydellä • on sitoutunut ja vastuullinen hoitotyön asiantuntija myös muussa toiminnassaan • on roolimalli kollegoille ja opiskelijoille ammatillisen osaamisen ja näyttöön perustuvan hoitotyön kehittämisessä. J ! Ehdota vuoden akateemista tehyläistä! diikkaass hhee aauuhhd v v ttkki i aaaa Nappaa kuva vauhdikkaasta hetkestä tehyläisten PowerPark-päivässä Alahärmässä ja voita Tehy-tuotteita. Osallistuminen on helppoa. 1. Ota 6. kesäkuuta kuva PowerParkissa. 2. Lataa kuva 14. kesäkuuta mennessä Instagramiin tai Twitteriin 3. Lisää hashtag #tehypower ja @tehylehti. Arvomme kaikkien kuvan lähettäneiden kesken kolme tuotepalkintoa. Huomaathan, että vain julkisella profiililla voi osallistua. Voittajille ilmoitamme henkilökohtaisesti. Vuoden akateemista tehyläistä voi esittää yksityishenkilö tai työyhteisö. Tee esitys Tehyn verkkosivuilta löytyvällä sähköisellä lomakkeella 15.8. mennessä. Palkinto kunniakirjoineen luovutetaan jaostojen koulutusja vuosikokouspäivillä Helsingissä 13.–14.11. Lisätietoja: Mervi Flinkman, mervi.flinkman@tehy.fi Jäsenedut.fi nyt käytössä Jäsenedut.fi on ammattiliittojen jäsenille tarkoitettu palvelu, jossa on runsas valikoima pysyviä ja vaihtuvia alennuksia. Ota palvelu käyttöösi • Rekisteröidy www.jasenedut.fi-sivustolle. • Tulosta erillinen jäsenedut.fi-kortti Tehyn jäsensivuilta: www.tehy.fi > Jäsensivut > Jäsenelle > Jäsenedut. Palvelun laajempi esittely Tehy-lehdessä numero 9/2015. 70 TEHY t 8–2015 koulutus Valmistu hallintotieteiden maisteriksi sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisteriohjelmasta Valmistuttuasi voit johtaa suunnitella koordinoida kehittää sosiaali- ja terveysorganisaatioita ja niiden palvelutuotantoa. Tutkinto mahdollistaa sijoittumisen sosiaali- ja terveydenhuollon monipuolisiin ja vaativiin johtamistehtäviin. Opetus on pääosin Helsingissä HUS:n tiloissa. Hae 8.–22.9.2015 osoitteessa opintopolku.fi. Lisätietoja: uva.fi/sotemaisteriksi hall-opintoneuvonta@uva.fi Laita työkokemuksesi ja ammattitaitosi peliin: Työnohjaajakoulutus 2015-2017 Seurakuntaopiston työnohjaajakoulutus antaa valmiudet toimia itsenäisenä työnohjaajana sekä kehittäjänä työyhteisöissä, ryhmissä ja yksilöiden kanssa. Koulutus oikeuttaa hakemaan Suomen Työnohjaajat ry:n jäsenyyttä. Koulutus alkaa syyskuussa 2015. Lisätietoja: www.seurakuntaopisto.fi/tyonohjaaja Heikki Puukko, p. 040 741 3032, heikki.puukko@seurakuntaopisto.fi Huvilakatu 31, 76130 Pieksämäki www.seurakuntaopisto.fi Tehy-lehti tavoittaa ammattilaiset Varaa tila koulutusilmoituksellesi 010 665 2547 tuire.sillanpaa@alma360.fi TEHY 70 t 8–2015 71 TEHY t 8–2015 Uusi lomahuoneisto Ylläksellä Tehy on hankkinut jäsenten vapaa-ajan käyttöön lomahuoneiston Ylläkseltä. Ylläs Chalets IX sijaitsee aivan laskettelurinteen ja gondolihissin juurella. Suoraan ovesta pääsee myös hiihtoladuille ja vaelluspoluille. Läheisestä palvelukeskus Taigasta löytyy mm. välinevuokraamo, lipunmyynti ja viisi ravintolaa. Ryhmänä Linnanmäelle Ammattiosastot, jaostot ja yhteistyöjäsenjärjestöt voivat ostaa Linnanmäen hupirannekkeita etuhintaan 32 e/kpl, kun kertatilauksessa on vähintään 15 ranneketta. Varauksen yhteydessä käytetään tilauskoodia tehy2015. Hupiranneke oikeuttaa pääsyn kaikkiin huvipuistolaitteisiin, kuitenkin pituusrajat huomioiden. Ranneke aktivoituu ensimmäisellä laitteella ja on voimassa kyseisen päivän ajan. Huoneisto on kooltaan on 61 m2. Se sisältää kaksi makuuhuonetta, olohuoneen, keittokomeron, saunan ja parvekkeen. Vuodepaikkoja löytyy kuudelle majoittujalle. Monipuolisesti varusteltu huoneisto sopii hyvin huolettomaan loman viettoon. 72 Varaukset ja tiedustelut: Linnanmäen myyntipalvelu, ma–pe klo 9–16 Puh. 010 572 2220, myyntipalvelu@linnanmaki.fi www.linnanmaki.fi/ryhmat CREATIVE COMMONS Viikot 23–51 ovat varattavissa Tehyn jäsensivujen tai Holiday Clubin yrityspalvelun kautta, puh. 030 687 0400. TEHY t 8–2015 ristikko ” ” @S ratkaise ristikko 12.6.2015 mennessä, jos haluat osallistua arvontaan. Palkintona on kolme Tehy-tuotetta. Arvontaan voi osallistua netissä www.tehy.fi/tehy-lehti/ristikko. Jos osallistut arvontaan postikortilla, kirjoita korttiin ristikon avainsanat (4 kpl) sekä yhteystietosi mukaan lukien sähköpostiosoitteesi. Postita kortti osoitteeseen Tehy-lehti, PL 40, 00060 Tehy. Arvonnan tulos ja ratkaisut julkaistaan Tehy-lehdessä 9/2015. Ristikon on laatinut Ahti Syrjälä. TEHY t 8–2015 73 ihana arki TEHYLÄINEN HEITTÄÄ VAPAALLE. mósia hoitamassa. Minna Kauppinen käy tallilla kerran pari viikossa. Kun hevosmiestaidot karttuvat, Minna aikoo hankkia oman islanninhevosen. Kotona on jo kaksi koiraa. Takaiskun jälkeen Pörröiset issikat saivat Minna Kauppisen luottamaan taas hevosiin. teksti Ulla Ojala kuva Ari-Pekka Keränen O n pimeä lokakuun ilta. Sataa. Minna Kauppinen ratsastaa onnistuneen maastoretken jälkeen kohti hevostallia. Taakse ilmestyy äkkiä auto, jonka kuljettaja räpsäyttää päälle pitkät valot. Hevonen säikähtää, nousee takajaloilleen ja lähtee ryntäämään eteenpäin. Minna lentää kaaressa ojaan. Hän saa aivotärähdyksen ja lantio murtuu kahdesta kohtaa. –Harmitti vietävästi. Tiesin, että murtuma on niin vakava, etten pääsisi ratsaille pitkään aikaan, muistelee Minna kaksi ja puoli vuotta sitten tapahtunutta onnettomuutta. Minna suunnitteli heti harrastuksen jatkamista – vaikka se pelottikin. –En antanut hoitajien ensiavussa leikata edes ratsastushousujani, vaan kiskoin niitä itse pois jalasta ennen röntgenkuvausta. 74 kun ortopedin määräämä ratsastuskielto oli lopuillaan, Minna löysi hevostallin, jossa on islanninhevosia – rauhallisia, lempeitä ja varmoja luonteeltaan. Hevosen selkään hän nousi yhdeksän kuukauden tauon jälkeen. –Ensimmäiset kerrat olin kauhusta jäykkänä, mutta luottamus hevosiin palasi pikkuhiljaa. Varsinainen kuntouttava liikunta aiheutti Minnalle toisinaan hermosärkyä, mutta ratsastus oli hyvää lantion kuntoutusta. Issikat hurmasivat myös vaikeudellaan. En antanut hoitajien leikata edes ratsastushousujani. –Islanninhevosia ratsastetaan pitkälti istunnalla. Jollet istu oikealla tavalla tai käännä vartaloasi oikeaan suuntaan, issikka ei tee välttämättä mitään. kun onnettomuus sattui, Minna oli harrastanut ratsastusta aikuisiällä vain runsaan vuoden. Hän oli palannut lapsuusharrastuksen pariin, kun oli muuttanut takaisin Leppävirralle Savoon. Minna työskentelee työterveyshoitajana ja sairaanhoitajana Terveystalon Leppävirran ja Varkauden yksiköissä. Näyttöpäätetyötä on paljon, mutta ratsastus pitää niska-hartiaseudun jumit poissa. Minna on tyytyväinen, ettei antanut takaiskun lannistaa. –Yritän tehdä niin kuin ratsastuksenopettajani sanoo: Anna mennä vaan, hanaaaaa! t mikä auttaa sinua jaksamaan arjessa? kerro se meille: tehy.lehti@tehy.fi TEHY t 8–2015 tehy-lehti 9 ilmestyy 23.6. seuraavassa numerossa JAAKKO MARTIKAINEN Solujen kasvattajat Toimitus PL 40, 00060 Tehy tiedotteet@tehy.fi Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@tehy.fi tehy-lehti 2015 Nro Aineistot Ilmestymispäivä 9 5.6. 23.6. 10 31.7. 18.8. 11 14.8. 1.9. TEHY t 8–2015 Päätoimittaja Minna Hietakangas (09) 5422 7190 Päivi Jokimäki, vuorotteluvapaalla Toimitussihteeri Teijo Kuusela (09) 5422 7193 Ulkoasu Pia Hietamies AD (09) 5422 7195 Toimittajat Riitta Hankonen (09) 5422 7192 Terhi Mäkinen (09) 5422 7191 Vesa Turunen (09) 5422 7194 Toimituksen assistentti Marjo Väyrynen (09) 5422 7196 Työpaikkailmoitukset Alma 360 Asiakasmedia Puh. 010 665 2553 anita.suuronen@alma360.fi Ilmoitusmarkkinointi Tuire Sillanpää Alma 360 Asiakasmedia Puh. 010 665 2547 tuire.sillanpaa@alma360.fi Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ISSN 0358-4038 PunaMusta Aikakauslehtien liiton jäsen 75 Tehy palvelee kesällä Edunvalvonta (09) 5422 7100 edunvalvonta@tehy.fi Jäsenyysasiat Työttömyyskassa (09) 5422 7200 jasenrekisteri@tehy.fi PL 70, 00060 Tehy, (09) 5422 7300 tyottomyyskassa@tehy.fi 1.6.–31.8. asiakaspalvelupiste avoinna ma–pe klo 9–14 Kesän puhelinpalveluajat Kesän puhelinpalveluajat 1.–18.6. palvelulinjat avoinna ma–ti ja to klo 9–14 19.6. palvelulinjat ja vaihde suljettuina 22.6.–31.7. palvelulinjat avoinna ma–ti ja to klo 9–12 3.–25.8. ja 28.–31.8. palvelulinjat avoinna ma–ti ja to klo 9–14 26.–27.8. palvelulinjat ja vaihde suljettuina 1.–18.6. ma–ti ja to klo 9–14 19.6. suljettu 22.6.–31.7. ma–ti ja to klo 9–12 3.–31.8. ma–ti ja to klo 9–14 Tehyn keskustoimisto Vaihde: ma–pe klo 8.30–14.00, 1.6.–31.8. välisellä ajalla (09) 5422 7000, faksi (09) 6150 0278 Käyntiosoite: Asemamiehenkatu 4, (Järjestötalo 1), oo520 Helsinki Postiosoite: Tehy, PL 10, 00060 Tehy Sähköposti: etunimi.sukunimi@tehy.fi Aluetoimistot Aluetoimistot ovat suljettuina Tehyn aluetoimistot ovat osittain suljettuina kesän aikana. Avoinna olevissa jäseniä palvellaan arkisin klo 9–14 välillä. Helsinki Joensuu Jyväskylä Järjestöasiantuntijat työskentelevät usein toimiston ulkopuolella, joten sovi tapaamisesta etukäteen puhelimitse. 76 Kajaani Kouvola Kuopio 3.–19.7. 29.6.–10.8 11.6.–10.7. 20.–31.7. 22.6.–2.8. 23.6.–11.8. 22.6.–31.7. Lappeenranta Oulu Pori Rovaniemi Seinäjoki Tampere Turku 15.6.–24.7. 22.6–23.7. 1.7.–16.8. 8.6.–7.8. 29.6.–31.7. 6.7.–7.8. 25.6.–7.8. TEHY t 8–2015
© Copyright 2024