PÄRNU MAAKONNA KAART PÄRNUN MAAKUNNAN KARTTA
WWW.VISITPARNU.COM VALGERANNA LIIVARAND, SEIKLUSPARK, PROMENAAD JA VAATETORN 6 Valgeranna on pikk liivane supelrand, mis avaneb lõunakaarde ja on külmade põhjatuulte eest kaitstud kauni männimetsaga. Rannas on lastemänguväljak, riietuskabiinid, vesijalgrataste laenutus ning kohvik. Valgeranna promenaad on 300 m pikkune kaunis jalgtee, mis viib parklast mereni ja lookleb osaliselt Valgeranna Seikluspargi alt läbi. Seikluspargis pakuvad põnevust kõrgele puude vahele ehitatud erineva raskusastmega seiklusrajad. Rannal asuvast tuledega varustatud vaatetornist avaneb kauneid vaatepilte. Valgeranna Seikluspark +372 5622 2855 www.valgerannaseikluspark.ee VALGERANNAN HIEKKARANTA, SEIKKAILUPUISTO, PROMENADI JA NÄKÖTORNI Valgeranna on pitkä, hiekkainen uimaranta, joka avautuu etelän suuntaan ja jota kylmiltä pohjoistuulilta suojaa upea männikkö. Rannassa ovat pukukopit, leikkikenttä lapsille, polkuveneiden vuokraus ja kahvila. Valgerannan promenadi on 300 m pituinen kaunis kävelytie, joka alkaa parkkipaikalta ja johtaa meren rantaan, osa siitä kaartelee seikkailupuiston alta. Seikkailupuistossa jännittävyyttä tarjoavat korkealle puiden väliin rakennetut eri vaikeusasteen seikkailuradat. Rannassa kohoaa näkötorni valoineen ja jos vain viitsit kiivetä, niin sieltä avautuu todella upeita näkymiä. Valgerannan Seikkailupuisto +372 5622 2855, www.valgerannaseikluspark.ee PÄRNUN MAAKUNNAN KARTTA PÄRNU MAAKONNA KAART 70 SOOMAA LOODUSKESKUS Tipu küla, Kõpu vald, Viljandi maakond +372 435 7164 www.loodusegakoos.ee soomaa.teabepunkt@rmk.ee Soomaa rahvuspark on loodud 1993. aastal suurte soode, lamminiitude ja metsade kaitseks. Pargi südamesse Kõrtsi-Tõramaal on rajatud looduskeskus. Siin on võimalik infot saada Soomaa matkaradade ja kohalikke teenuste kohta, tutvuda püsiekspositsiooni ja meediaprogrammidega. Keskuse lähedalt saab alguse kopra elu tutvustav õpperada. 94 KABLI LOODUSKESKUS Kabli küla, Häädemeeste vald, Pärnu maakond +372 5302 0833 www.loodusegakoos.ee kabli.looduskeskus@rmk.ee Kabli looduskeskusest leiad kasulikku informatsiooni piirkonna loodusväärtuste ning RMK puhkevõimaluste kohta üle Eesti. Saad tutvuda loodusteemaliste näitustega, vaadata loodusfilme, tellida ekskursioone, telkida ja ujuda. Keskuse eest saab alguse 1,8 km piki rannikut kulgev Kabli õpperada, kus saad tutvuda ranniku taimekoosluste, erinevate luitetüüpide, mitmesuguste pesakastide ja liigirikka linnustikuga. Saad proovida linde ka ise näha raja kahest tornist. 70 SOOMAAN LUONTOKESKUS Tipu küla, Kõpu vald, Viljandi maakond +372 435 7164 www.loodusegakoos.ee soomaa.teabepunkt@rmk.ee Soomaan kansallispuisto on perustettu vuonna 1993 suurten soiden, luhtaniittyjen ja metsien suojelemiseksi. Puiston keskellä Kõrtsi-Tõramaalla sijaitsee luontokeskus. Naarin kievarin paikalle. Täältä saat tietoa Soomaan luontopoluista ja paikallisista palveluista. Lisäksi voit tutustua pysyvään näyttelyyn ja mediaohjelmiin. Keskuksen vierestä alkaa majavien elämästä kertova luontopolku. 94 KABLIN LUONTOKESKUS Kabli küla, Häädemeeste vald, Pärnu maakond +372 5302 0833 www.loodusegakoos.ee kabli.looduskeskus@rmk.ee Kablin luontokeskuksesta löydät hyödyllistä tietoa alueen luonnonkalleuksista sekä RMK:n (Metsähallituksen) virkistysmahdollisuuksista ympäri Viroa. Voit tutustua luonto-aiheisiin näyttelyihin, katsoa luontoelokuvia, tilata tutustumiskierroksia, telttailla ja uida. Keskuksen edestä alkaa pitkin rannikkoa kulkeva 1,8 km mittainen Kablin retkipolku, jossa voi tutustua rannikon kasviyhdyskuntiin, erilaisiin hiekkakinostyyppeihin, kaikenlaisiin pesäpönttöihin ja runsaslajiseen linnustoon. Lintuja voi yrittää nähdä myös omin silmin kahdesta lintutornista. MATKARAJAD • RETKIPOLKUJA 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 Jõulumäe Tervisespordikeskuse matkarajad • Jõulumäen Kuntoilukeskuksen vaellusreitit 5-25 km Kabli looduse õpperada • Kablin luontopolku 1,8 km Kaisma Suurjärve matkarada • Kaisman Suurjärven vaellusreitti 6 km Kaisma terviserada • Kaisman kuntopolku 1,3 km Kilingi- Nõmme matkarada • Kilingi-Nõmmen luontopolku 5 km Kolga looduse õpperada • Kolgan luontopolut 1,5 km & 3,5 km Laiksaare looduse õpperada • Laiksaaren luontopolku 2 km Nedremaa puisniidu loodusrada • Nedreman lehdesniitty ja luontopolku 1,5 km Nigula Looduskaitseala õpperada • Nigulan suon luontopolku 0,53 km Pangamäe matkarada • Pangamäen luontopolku 1,5 km Rae Järve matkarada • Rae-järven vaellusreitti 1,7 km Rannametsa-Tolkuse õpperada • Rannametsa-Tolkusen luontopolku 2,2 km Soontagana-Kurese metsarada • Soontagana-Kuresen luontopolku ca 2 km Tammiste matkarada • Tammisten metsäreitti ca 3 km Tõstamaa matkarada • Tõstamaan vaellusreitti 2,5 km Valgeranna terviserada • Valgerannan kuntopolku 3 km SOOMAA RAHVUSPARGI MATKARAJAD • SOOMAAN KANSALLISPUISTON RETKIPOLUT 17 18 19 20 21 22 23 24 25 Hüpassaare õpperada • Hüpassaaren luontopolku 4,4 km Hüpassaare-Kopra tare matkarada • Hüpassaare-Kopra taren luontopolku 56 km Ingatsi õpperada • Ingatsin luontopolku 4,3 km Koprarada õpperada • Kopraradan luontopolku 1,8 km Kuuraniidu õpperada • Kuuraniidun luontopolku 1 km Meiekose õpperada • Meiekosen luontopolku 5,6 km Lemmjõe keelemetsa õpperada • Lemmjõe keelemetsan luontopolku 5,8 km Riisa õpperada • Riisan luontopolku 4,8 km Öördi õpperada • Öördin luontopolku 2,4 km VENE TALUÕU – SANGA-TÕNISE TALU 11 Põneva ajalooga Eesti talus on võimalus osa saada vene rahvuskultuurist ja selle traditsioonidest. Siin on hea võimalus uudistada vene rahvariideid, maitsta vene toite ja tutvuda vene tarbekunstiga. Siin satuksid just kui vene külla, kus Jemelja lesib ahju peal ja krõbistab barankasid, puder valmib ahjus, samovar suitseb ning punapõsksed neiud tervitavad külalisi. Tellimisel vene toit ja saun. +372 517 0517, www.venetalu.ee VENÄLÄINEN TILA – SANGA-TÕNISEN TILA Mielenkiintoisen historian omaavalla virolaisella maatilalla voi perehtyä Venäjän kansalliskulttuuriin ja sen perinteisiin. Tilalla on hyvä mahdollisuus tutustua venäläisiin kansallispukuihin, ruokiin ja käyttötaiteeseen. Siellä tunnet olevasi kuin venäläisessä kylässä, jossa laiska Jemelja-poika loikoo uunilla ja pureskelee rinkeleitä, puuro valmistuu uunissa, samovaari savuaa ja punaposkiset tytöt tervehtivät vieraita. Tilauksesta venäläistä ruokaa ja saunaa. +372 517 0517, www.venetalu.ee TÕSTAMAA MÕIS (1877) JA MUUSEUM 18 Kirjalikes allikates mainitakse mõisat esmakordselt juba 1553. a. Vana peahoone ehitati aastatel 1875-1877 historitsistlikus stiilis põhjalikult ümber. Sellest ajast pärinevad ka nüüdseks restaureeritud laemaalingud ning pilkupüüdva välimusega sisehooviga tall-tõllakuur. Alates 1921. a tegutseb mõisas kool. Mõisahoone esimene korrastamine võeti ette 1970ndatel aastatel, kuid suuremahulised taastamistööd lõppesid 2004. a. Mõisas asub ka muuseum kus on eksponeeritud siinsete inimeste eluolu kajastav väljapanek nii esemete kui fotodena. Võimalus tellida giidituur, kus lisaks ekskursioonile Tõstamaa mõisahoones pakutakse huvilistele võimalust tutvuda Tõstamaa aleviku ja valla huviväärsustega. +372 508 3834, http://mois.tostamaa.ee/ TÕSTAMAAN KARTANO (1877) JA MUSEO Kirjallisissa lähteissä mainitaan kartanoa ensimmäisen kerran jo vuonna 1553. Vanha päärakennus muutosrakennttiin vuosina 1875- 1877 historistiseen tyyliin perusteellisesti. Siitä ajasta ovat peräisin myös nyt entisöidyt kattomaalaukset sekä katseenvangitsevan ulkonäön omaava hevostalli/vaunuvaja sisäpihoineen. Vuodesta 1921 alkaen kartanossa toimii koulu. Kartanorakennuksen kunnostamiseen ryhdyttiin 1970-luvulla, mutta mittaavat entisöintityöt loppuivat vuonna 2004 rakennuksen julkisivujen restaurointiin. Tõstamaan kartanossa sijaitsee myös museo, missä näytteille on asetettu paikallisten asukkaiden elämää kuvastavia esineitä sekä valokuvia. Halukkaat voivat tilata opastetun kierroksen, jonka yhteydessä asiasta kiinnostuneilla on mahdollisuus tutustua paitsi kartanorakennukseen, myös Tõstamaan kauppalan ja kunnan nähtävyyksiin. +372 508 3834, http://mois.tostamaa.ee ERMISTU JÄRV JA VAATETORN, TÕHELA JÄRV JA VAATETORN 21 Ermistu ja Tõhela järvedel on palju ühist: neid ümbritsevad sood ja rabad, mis on toiteallikaks. Seetõttu on järved on kalarikkad ning kujunenud meelisjärvedeks just harrastuskalastajatele. Samuti on järved toredad kohad lõõgastumiseks, looduse nautimiseks ja pikniku pidamiseks. Mõlema järve idakaldale on rajatud avalikud rannad, kus on puhkenurgad, võrkpalli platsid, lastemänguväljakud ning vaatetornid. ERMISTUN JÄRVI JA KATSELUTORNI, TÕHELAN JÄRVI JA KATSELUTORNI Ermistun ja Tõhelan järvellä on paljon yhteistä: ne saavat vetensä soista ja rämeistä, jotka ympäröivät niitä. Sen takia järvet ovat kalaisia ja niistä on tullut virkistyskalastajien lempipaikkoja. Järvet sopivat hyvin myös rentoutumiseen, luonnon ihailemiseen ja piknikin pitämiseen. Molemman järven itärannalle on rakennettu julkinen uimaranta, jolla on leponurkkaus, lentopallokenttä, lasten leikkikenttä ja näkötorni. SOONTAGANA MAALINN (7.-8. saj), VAATETORN JA MATKARADA (4,8 km) 35 Soontagana maalinn oli muistsete läänlaste üks tuntumaid kindlustusi. See oli ringvall-linnus suurusega 50 x 100 m ulatudes muust saarest 6-7 m kõrgemale. Linnusesse viinud väga salajane veealune tee läbi soo, mida mööda osanud minna vaid teadjad inimesed. Seetõttu oli maalinn mitme sajandi jooksul pelgupaigaks vallutajate eest. Linnusemäge ümbritseb kaunis pärandkultuurmaastik – niidud, vanad talukohad ja kiviaiad. 4,8 km pikkune matkarada saab alguse Soontagana rabasaarelt ning kulgeb väga erinevatel maastikel – metsas, loopealsetel karjamaadel, soodes ja mägedes. Soontagana rabasaarel on puhke- ja lõkkekohad, vaatetorn, infotahvlid muistse maalinna kohta, võimalus ööbida metsaonnis ja kasutada käimlat. SOONTAGANAN MAALINNOITUS (600-700-luvulta), KATSELUTORNI JA LUONTOPOLKU (4,8 km) Soontagana (”suon takana”) oli muinaisten länsivirolaisten tunnetuimpia linnoituksia. Kehävallin ympäröimä 50 × 100 metrin kokoinen linnoitus kohosi 6–7 metriä suosaarekkeen muiden osien yläpuolelle. Linnoitukseen johti hyvin salainen vedenalainen tie suon läpi, mitä pitkin osasivat kulkea vain siitä tietävät henkilöt. Sen takia maalinnoitus oli vuosisatojen ajan ihmisten turvapaikka valloittajilta. Linnoitusta ympäröi kaunis perinnemaisema: niittyjä, maatilojen jäännöksiä ja kiviaitoja. 4,8 kilometrin pituinen retkipolku alkaa Soontaganan suosaarekkeelta ja kulkee hyvinkin erilaisissa maastoissa: metsässä, alvarilaitumilla, soissa ja kukkuloilla. Soontaganan suosaarekkeella on lepo- ja nuotiopaikkoja, näkötorni, muinaista maalinnoitusta esitteleviä opastauluja, mahdollisuus yöpyä metsämökissä ja käyttää käymälää. TAMME TALU ÜRDIAED Tamme aiandustalus Pärnu lähedal saad tutvuda ravim- ja maitsetaimede näidisaiaga, kus kasvavad ka köögiviljad ja kulinaarias kasutatavad ilutaimed. Võimalus jalutada lõhnade ja maitsete paradiisis ning nautida hõrku ürditeed koos perenaise valmistatud ürdipirukaga. Talu poest saab osta marjadest, köögiviljadest ja ürtidest valmistatud hoidiseid, mitmesuguseid ürdi-ja teesegusid ning muid põnevaid tooteid. +372 5625 3075, www.tammetalu.eu 39 TAMME-MAATILAN YRTTITARHA Lähellä Pärnua sijaitsevalla Tammen puutarhatilalla voit perehtyä lääke- ja maustekasvien näytepuutarhaan, jossa kasvaa myös kasviksia ja syötäviä koristekasveja. Mahdollisuus kävellä tuoksujen ja makujen paratiisissa ja nauttia herkullista yrttiteetä ja emännän leipomia yrttipiiraita. Tilan kaupasta voi ostaa marjoista, vihanneksista ja yrteistä valmistettuja säilykkeitä, erilaisia yrtti- ja teesekoituksia ja muita kiinnostavia tuotteita. +372 5625 3075, www.tammetalu.eu EESTI MUUSEUMRAUDTEE LAVASSAARES 41 Eesti Muuseumraudtee on suurim kitsarööpmelise raudtee muuseum Baltimaades ja üks suurimaid Euroopas. Välisekspositsioonis saab näha unikaalseid eksponaate – Saksa väliraudteede vedurit, 19. sajandist pärinevaid kaubavaguneid ja ainulaadset Eesti reisivagunit aastast 1939. Peaaegu täilikult on muuseumis esindatud ka NSV Liidu aegne veerem. Siseekspositsioonis saab tutvuda erinevate raudteega seotud ajalooliste esemetega. Kogu perele põnevas muuseumis saab juunist septembri lõpuni teha laupäeviti sõidu muuseumi rongiga 2 km pikkusel lõigul auru- või diiselrongiga. +372 527 2584, www.museumrailway.ee VIRON MUSEORAUTATIE LAVASSAARESSA Viron Museorautatie on suurin kapearaiteinen rautatiemuseo Baltian maissa ja yksi suurimmista Euroopassa. Ulkoilmanäyttelyssä on näkyvillä uniikkeja kohteita – saksalainen kenttärataveturi, 1800-luvulta peräisin tavaravaunut ja ainutlaatuinen virolainen matkavaunu vuodesta 1939. Lähes täydellisesti museossa on esillä myös neuvostoliiton ajan kalusto. Näyttelytiloissa on erilaisia rataliikenteeseen liittyviä historiallisia esineitä Koko perheelle kiinnostavaa katsottavaa tarjoavassa museossa voi kesäkuusta syyskuun loppuun asti lauantaisin ajaa 2 km pituisella radalla museon höyry- tai dieseljunalla. +372 527 2584, www.museumrailway.ee TORI KESKUS KOOS ERINEVATE VAATAMISVÄÄRSUSTEGA 65 „Tori põrgu“ nime kannab suurim kolmest koopast, mille allikaveed on sajandite jooksul uuristanud Pärnu jõe vasakpoolse kaldajärsaku keskdevoni aegsesse liivakivipaljandisse. Eelmisel sajandil viis koobas läbi liivakivi mitusada meetrit maasügavusse ja ahenes madalaks „põrgukäiguks“. Tori Püha Jüri luteri kirikule pandi nurgakivi aastal 1852 ning kiriku uhkuseks sai 1749. a Lübeckis valatud tornikell. 1944. a lõhkasid Nõukogude vägede eest taganevad Saksa sõdurid Tori silla ja põletasid kiriku, kuid alates 1990. a on kirikut ulatuslikult taastatud 2001. a pühitseti kirik Eesti Sõjameeste Mälestuskirikuks ja kogudus Püha Jüri koguduseks. Ajaloolise tähelepanuväärsusena on 1934. a asutatud Tori muuseum, mis on kõige esimene kihelkonnamuuseum Eestis tegutsedes tänaseni ja talletades materjale nii Tori ajaloo kui ka tänapäeva kohta. Tori Rahvamajas asuvast infopunktist on võimalik saada teavet piirkonna puhkusevõimaluste kohta. Tori mõisaansambel koosneb Eesti suurima (78,5 m²) kõrtsitoaga klassitsistlikust kõrtsihoonest (1845), mõisast, tallikompleksist ja hobusekasvandusest. Mõisa baroksest peahoonest (1738) on säilinud mantelkorsten ja oinas-hingedega uksed, kõrvalhoonetest on vaatamisväärsed ait (1814), viinaköök (1835) ja rehala (1844). Aastal 1930 sai mõisast hobusekasvatusele spetsialiseerunud riigimõis. Tori Hobusekasvanduses kasvatatakse ja aretatakse siiani kuulsaid tori tõugu hobuseid. Tori Muuseum +372 5301 9440 Tori Hobusekasvandus +372 503 1892 www.torihobune.ee TORIN KESKUS ERI NÄHTÄVYYKSINEEN Torin helvetiksi sanotaan suurinta kolmesta luolasta, minkä lähdevedet ovat vuosisatojen aikana uurtaneet Pärnun joen vasemmanpuoleiseen kaldajärsaku keskdevoni aegsesse liivakivipaljandisse. Viime vuosisadalla luola johti hiekkakiven halki monta sataa metriä syvälle maan sisään ja kapeni matalaksi ”helvetinkäytäväksi”. Torin Pyhän Jyrin luterilaiselle kirkolle asennettiin kulmakivi vuonna 1852 ja kirkon ylpeydeksi tuli vuonna 1749 Lyypekissä valettu tornikello. Vuonna 1944 räjäyttivät neuvostoarmeijan tieltä perääntyvät saksalaiset sotilaat Torin sillan ja polttivat kirkon, mutta vuodesta 1990 alkaen kirkkoa on tarmokkaasti entisöity. Vuonna 2001 vihittiin kirkko virolaisten sotilaiden muistokirkoksi ja seurakunta Pyhän Jyrin seurakunnaksi. Historiallisena nähtävyytenä voidaan pitää vuonna 1934 perustettua Torin museoa, joka on ensimmäinen pitäjämuseo Virossa. Se on edelleen toiminnassa ja tallentaa aineistoa sekä Torin historiasta että nykypäivästä. Torin kartanokompleksi koostuu Viron isoimman (78,5 m2) kapakkatuvan omaavasta klassisesta kapakkarakennuksesta (1845), kartanosta, hevostalleista ja hevoskasvatuksesta. Kartanon barokkityylisestä päärakennuksesta (1738) on säilynyt manttelisavupiippu ja pässi-saranaovet, sivurakennuksista tutustumisenarvoisia ovat aitta (1814), viinakeittiö (1835) ja puintiriihi (1844). Vuonna 1930 kartanosta tuli hevoskasvatukseen erikoistunut valtionmoisio. Torin hevoskasvatuksessa kasvatetaan ja kehitetään tähän saakka kuuluisia Torin-rotuisia hevosia. Torin museo +372 5301 9440 Torin Hevoskasvatus +372 503 1892, www.torihobune.ee SOOMAA RAHVUSPARK, LOODUSKESKUS JA MATKARAJAD 70 SOOMAAN KANSALLISPUISTO, LUONTOKESKUS JA LUONTOPOLUT Soomaan kansallispuisto on isojen suoalueiden, tulvaniittyjen ja metsien suojelemiseksi, tutkimiseksi ja esittelemiseksi perustettu kansallisesti merkittävä suojelualue. Erityisen tunnetuksi vuonna 1993 perustetun suojelualueen ovat tehneet tulvakaudet, jolloin rantaniityille ja metsiin valuva vesi katkaisee yhdystiet ulkomaailmaan. Paikalliset sanovatkin, että Soomaalla on viisi vuodenaikaa: kevät, kesä, syksy, talvi ja tulva. Kõrtsi-Tõramaalla sijaitsevasta Soomaan luontokeskuksesta saa monipuolista tietoa Soomaan mielenkiintoisista paikoista, luontopoluista ja leirintäalueista. Kansallispuistossa saa matkata lautatiellä tai maan pinnalla kulkevilla luontopoluilla, sen lisäksi voi lähteä myös kanootti-, lumikenkä- tai kelkkamatkalle. +372 435 7164, www.soomaa.ee Soomaan retkipolut: Hüpassaare (4 km), Ingatsin luontopolku (3,6 km), Majavapolku (Koprarada, 1,8 km), Kuraniidu (1,15 km), Lemmjõen luontopolku (5,7 km), Meiekosen luontopolku (2,8 km), Riisan luontopolku (4,8 km), Öördi (1,2 km). 75 Kurgja talumuuseum asub maadel, mis kunagi kuulusid Eesti ärkamisaja suurkujule Carl Robert Jakobsonile. Jakobson soovis rajada siia eeskujuliku näidistalu – kõik talumuuseumi hooned ongi ehitatud Jakobsoni projekti järgi ja seetõttu ainulaadsed. Ka kõiki talutöid tehakse siin täna nii, nagu rohkem kui saja aasta eest. Suvehooajal on muuseum avatud iga päev. Kohvikust võimalik osta kergeid Eesti rahvustoite, soe toit ettetellimisel. Muuseumi poes müügil kohalik käsitöö. +372 445 8171 www.kurgja.ee KURGJA, CARL ROBERT JAKOBSONIN MAATILAMUSEO Kurgjan maatilamuseo sijaitsee mailla, mitkä kuuluivat joskus Viron heräämiskauden keulakuvalle Carl Robert Jakobsonille. Jakobson halusi perustaa tänne esimerkillisen mallimaatilan – kaikki maatilamuseon rakennukset ovatkin rakennettu Jakobsonin suunnitelmien mukaan ja siksi ainutlaatuisia. Kaikkia maataloustöitä tehdään täällä nykyäänkin niin kuin yli sata vuotta sitten. Kesäkautena museo on auki joka päivä. Kahvilasta on mahdollista ostaa kevyitä virolaisia kansallisruokia, lämpimät ruoat ennakkotilauksesta. Museon kaupassa myydään paikallisia käsityötuotteita. +372 445 8171, www.kurgja.ee RANNAMETSA-TOLKUSE LOODUSE ÕPPERADA JA VAATETORN (2,2 km) KABLI 97 Pärnumaa lõunaosas asub koht nimega Kabli. 19.saj ja 20.saj alguses oli Kabli meremeeste küla ja purjelaevade ehituskoht. Tänapäevalgi on säilinud meremeesteküla ilme koos tollest ajast säilinud häärberitega. Kablist lasti vette 1861 aastal esimene sellekandi kaugsõidupurjekas ning selle auks ehitati ajaloolise laevatüübi järgi jaala Kaja, mis on pandud välja uudistamiseks. Madal ja soojaveeline Kabli rand on üks suvitajate lemmikpaiku ning eriti armastatud lastega perede hulgas. Randa on ehitatud promenaad, piknikupaigad, laste mänguväljak ning suvekohvik. Kablis olles tasub külastada ka kuulsat pagaripoodi Kabli pagarit. RMK Kabli looduskeskuse teabepunktist saab informatsioon puhkamisvõimaluste kohta ümbruskonnas ning näha loodusteemalisi väljapanekud. Looduskeskuse juurest algab 1,8 km pikkune Kabli looduse õpperada, mis möödub pesakastimaailmast, linnuvaatlustornidest ning rannaniidust ning lõppeb Kabli lindude rõngastamisjaamas. Raja läbimiseks kulub 1-1,5 tundi ning see sobib hästi ka väikelastele. RMK Kabli looduskeskus +372 505 8242 http://loodusegakoos.ee/ KABLI Soomaa rahvuspark on suurte sooalade, lamminiitude ja metsade kaitsmiseks, uurimiseks ja tutvustamiseks loodud rahvusliku väärtusega kaitseala. Eriti tuntuks on 1993. a loodud kaitseala teinud suurveeajad, mil luhtadele ja metsadesse valguv vesi ujutab üle ühendusteed välismaailmaga. Kohalikud ütlevadki, et Soomaal on viis aastaaega: kevad, suvi, sügis, talv ja suurvesi. Kõrtsi-Tõramaal asuvast Soomaa looduskeskusest saab igakülgset teavet Soomaa põnevate paikade, matkaradade ja laagriplatside kohta. Rahvuspargis saab matkata laudteel või maapinnal kulgevatel matkaradadel, lisaks saab minna ka kanuu-, räätsa- või kelgumatkale. +372 435 7164, www.soomaa.ee Matkarajad Soomaal: Hüpassaare (4 km), Ingatsi õpperada (3,6 km), Koprarada (1,8 km), Kuraniidu (1,15 km), Lemmjõe õpperada (5,7 km), Meiekose õpperada (2,8 km), Riisa õpperada (4,8 km), Öördi (1,2 km). KURGJA, CARL ROBERT JAKOBSONI TALUMUUSEUM kulkeutuu Tolkusen korkeasuon kautta ja johtaa Tornimäelle, jossa sijaitsee 18 m korkea katselutorni. Tolkusen korkeasuo on täysin ainutlaatuinen, koska se on syntynyt entisen merenlahden soistumisen. Polun varrella on monia huvipisteitä sekä lepopaikkoja. http://loodusegakoos.ee 90 Õpperada saab alguse Tallinn-Pärnu-Ikla mnt 162 km asuva parkla infotahvli juurest. Osaliselt laudteel kulgev ringikujuline rada on 2,2 km pikkune ning selle läbimiseks kulub 1,5-2 h. Rada lookleb läbi Tolkuse raba ja viib välja Tornimäele, kus asub 18 m kõrgune vaatetorn, kust avaneb suurepärane vaade. Tolkuse raba on täiesti ainulaadne, kuna on tekkinud kunagise merelahe soostumise tagajärjel. Rajale jääb lisaks mitmeid huvipunkte ja puhkekohti. http://loodusegakoos.ee/ RANNAMETSA-TOLKUSEN LUONTOPOLKU JA KATSELUTORNI (2,2 km) Luontopolku lähtee Tallinna-Pärnu-Iklan maantien 162. Kilometrillä sijaitsevan pysäköintialueen opastaulun luota. Osittain pitkospuilla kulkeva kehän muotoinen luontopolku on 2,2 km pitkä ja sen kulkeminen kestää 1,5–2 h. Polku Pärnumaan eteläpäässä sijaitsee Kabli-niminen paikka. 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa Kabli oli merimiesten kylä ja purjelaivojen rakennuspaikka. Nykyäänkin on säilynyt merimiesten kylän ilme sekä tuonaikaisia kartanoita. Kablista laskettiin vuonna 1861 vesille seudun ensimmäinen kaukomatkoihin käytetty purjealus. Sen kunniaksi rakennettiin historiallisen laivatyypin mukaan Kaja-niminen jaala, joka on asetettu näytteille. Matala ja lämminvetinen Kablin ranta on kesänviettäjien lempipaikkoja, varsinkin lapsiperheiden keskuudessa. Rantaan on rakennettu promenadi, piknikpaikat, leikkikenttä ja kesäkahvila. Kablissa kannattaa käydä myös maineikkaassa leipomoliikkeessä (Kabli pagar). RMK:n Kablin luontokeskuksen infopisteestä saa tietoa lomanviettomahdollisuuksista seudulla ja siellä voi tutustua luontonäyttelyihin. Kablin luontokeskuksen luota alkaa 1,8 km pitkä luonnon oppipolku, joka ohittaa pesäpönttömaailman, lintutornit sekä rantaniityn ja loppuu Kablissa lintujen rengastusaseman luona. Polun kulkeminen kestää 1–1,5 tuntia ja se sopii hyvin pikkulapsillekin. RMK:n Kablin luontokeskus +372 505 8242 http://loodusegakoos.ee RAE JÄRVE TELKIMISALA JA MATKARADA (1,7 km) 106 Rae järve matkarada ja telkimisala on metsade keskel paiknev rahu ja vaikust pakkuv puhkepaik, kus saab nautida vaheldusrikast loodust ning läbida mööda Rae järve kallast kulgev 1,7 km pikkune matkarada. 5 m kõrguse vaatetornini jõudmiseks tuleb ületada purre, minna üle rippsilla, läbida laudtee ja ületada ka mahalangenud puid. Telkimisalal ujumis- ja kalastamisvõimalused - kalatrepp, ujumissild, lõkkekohad, laste mänguväljak. http://loodusegakoos.ee/ RAE JÄRVEN TELTTAILUALUE JA LUONTOPOLKU (1,7 km) Raejärven retkipolku ja telttailualue on metsän sylissä sijaitseva rauhaa ja hiljaisuutta tarjoava ulkoilupaikka, jossa voi nauttia vaihtelevasta luonnosta ja patikoida Raejärven rantaa pitkin kiertävällä 1,7 km pitkällä retkipolulla. 5 m korkealle näkötornille pääsee, kun ylittää porraspuun ja riippusillan, kulkee pitkospuut ja ylittää myös kaatuneita puurunkoja. Telttailualueen uinti- ja kalastusmahdollisuuksia: kalaportaat, uimalaituri, nuotiopaikat, lasten leikkikenttä. http://loodusegakoos.ee KIHNU SAAR 118 Üks eksootilisemaid paiku kogu Eestimaal on kindlasti Kihnu saar, mis alates 2003. a kuulub UNESCO inimkonna vaimse kultuuripärandi esindusnimekirja. Kihnus on säilinud muistsed kombed ja elustiil – aus hoitakse esiemade käsitöökunsti ja rahvariideid kantakse igapäevaselt. Traditsiooniliste Kihnu vaatamisväärsuste hulka kuuluvad kalmistu, kirik, muuseum ja tuletorn. Kihnu kalmistu on kihnlaste jaoks püha koht – seal käiakse vaikselt ja mitte kunagi pärast päikseloojangut. Kalmistu peavärava lähedale on maetud kuulus metskapten Enn Uuetoa ehk Kihnu Jõnn. Kihnu Püha Nikolai apostliku-õigeusu kirik (1862) on hoolitsetud pühakoda, milles on säilinud sisustust saarel varem asunud kirikutest. Kihnu muuseum asutati 1974. a vanasse koolimajja. Seal saab imetleda Kihnu naivistide loomingut, tutvuda Kihnu kuulsate meestega ja uudistada Kihnu igapäevaelu kajastavaid eksponaate (tööriistad, rõivad, käsitöö, mööbel). Pitkänä neemel asuv Kihnu tuletorn (1864) monteeriti kokku Inglismaal valmistatud detailidest ning selle kõrgus mere- ja maapinnast on vastavalt 31 m ja 29 m. Kihnlaste endil on tuletorni jaoks vahva nimetus - “puaek”. Kihnu muuseum, +372 5347 3867 KIHNUN SAARI Eräs eksoottisimpia paikkoja Virossa on varmasti Kihnun saari, joka vuonna 2003 liitettiin Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Kihnussa on säilynyt muinaisia tapoja ja elämäntapa – pidetään kunniassa esiäitien käsityötaitoja ja kansallispukuja pidetään päivittäin. Perinteisiin nähtävyyksiin Kihnussa kuuluvat hautausmaa, kirkko, museo ja majakka. Kihnun hautausmaa on kihnulaisille pyhä paikka – siellä liikutaan hiljaa eikä koskaan auringonlaskun jälkeen. Hautausmaan pääportin lähelle on haudattu kuuluisa metsäkapteeni Enn Uuetoa eli Kihnu Jõnn. Kihnun Pyhän Nikolain apostolilainen ortodoksinen kirkko (1862) on huollettu sakraalirakennus, jossa on säilynyt sisustusta saarella aikaisemmin sijainneista kirkoista. Kihnun museo perustettiin vuonna 1974 vanhaan koulutaloon. Siellä voi ihailla Kihnun naivistien tuotantoa, tutustua Kihnun kuuluisiin miehiin ja udella Kihnun jokapäiväistä elämää kuvaavia esineitä (työkaluja, vaatteita, käsitöitä, huonekaluja). Pitkänän niemellä sijaitseva Kihnun majakka (1864) asennettiin Englannissa valmistetuista osista ja sen korkeus meren- ja maanpinnasta on vastaavasti 31 m ja 29 m. Kihnulaisilla on oma hauska nimitys majakalle - “puaek”. Kihnun museo +372 5347 3867 MANIJA SAAR 122 Pärnumaa suuruselt teine saar Manija on 187-hektariline kivine saareke, mis kuulub alates 2003. aastast UNESCO maailma kultuuripärandi nimekirja. Saar on vaid 4,5 km pikk ja kuni 0,5 km lai ning jaguneb suure tormi ja veetõusuga kolmeks osaks. Kirjasõnas on saart mainitud 1560. aastal: Holm Maunõ ehk Mannõ- heinamaa ja kalurite peatuskoht. Tänapäeval elab saarel alla 40 elaniku ning mitmed majapidamised on kasutusel suvilatena. Saarel on haruldaste taimede kasvualad ning soojadel maikuu- ja juuniöödel võib kuulda kõlavat kõrede ehk juttselg-kärnkonnade kontserti. Saarele saab Munalaiu sadamast paadi või liinilaevaga. Saarel võimalus teha jalgsi või autoga saarereis ja tutvuda kaitseala loodusväärtustega, Manija saarekeskusega ja kohalikus käsitöötoas vaadata ja osta käsitööd. Kohalikku toitu pakutakse Riida turismitalus. Kontaktisik saarevaht Ülle Tamm +372 505 5340 MANIJAN SAARI Pärnumaan toiseksi suurin saari Manija on 187 hehtaarin kokoinen kivinen pikkusaari, joka on kuulunut vuodesta 2003 Unescon maailmanperintökohteisiin. Saari on vain 4,5 km pitkä ja enintään 0,5 km leveä. Ison myrskyn aikaan, kun vedenpinta nousee, se jakautuu kolmeen osaan. Kirjallisissa lähteissä saari on mainittu vuonna 1560: Holm Maune eli Mannö-niitty ja kalastajien pysähdyspaikka. Nykyään saarella on alle 40 asukasta ja useat talot on käytössä kesämökkeinä. Saarella kasvaa harvinaisia kasveja, touko- ja kesäkuun lämpiminä öinä saarella voi kuunnella haisukonnien äänekästä konserttia. Saarelle pääsee Munalaid-nimisestä satamasta veneellä tai reittilaivalla. Saaren voi kiertää jalan tai autolla tutustuen suojelualueen arvokkaaseen luontoon ja Manijan saaren keskukseen. Käsityötuvassa voi katsella ja ostaa mukaan käsitöitä. Paikallista ruokaa tarjoillaan Riida-nimisellä matkailutilalla. Yhteyshenkilö saarenvartija Ülle Tamm +372 505 5340 LOTTEMAA TEEMAPARK 80 Lottemaa teemapark on kõige suurem ja uuem kogupere teemapark Balti riikides. Pärnumaal kaunis rannametsas asuv Leiutajateküla on tuttav Lotte filmidest, muusikalidest ja raamatutest. Siin kohtud Lotte, Bruno, Alberti ja teiste Leiutajateküla elanikega ning saad nendega koos mängida ja leiutada. Avastamist, leiutamist ja pööraselt huvitavaid seiklusi jätkub terveks päevaks nii lastele kui täiskasvanutele. Lottemaal ootavad avastamist üle saja atraktsiooni, temaatilised majad, meeldivad toiduelamused, põnevad teatrielamused, suveniiripoed ja mõnus supelrand. Teemapark asub kuue kilomeetri kaugusel suvepealinnast Pärnust. +372 5885 5699 , www.lottemaa.ee AUTO24RING RINGRADA 1 Pärnu kesklinnast kümneminutilise autosõidu kaugusel asub autode ja mootorrataste ringraja sõiduks mõeldud suletud rada, mis vastab FIA GRADE 3 standarditele ja on hetkel üks uusimatest ringraja kompleksidest terves Põhja Euroopas. Multifunktsionaalne motospordikompleks pakub elamusi nii pealtvaatajatele, kui ka motohuvilistele, kes soovivad ise rajal kihutada. Samuti on rada avatud tervisespordi huvilistele ning seal peetakse muusikafestivale ning teisi suurüritusi. +372 5866 6636, www.auto24ring.ee AUTO24RING YMPYRÄRATA Pärnun keskustasta n. 10 minuutin ajomatkan päässä sijaitsee autojen sekä moottoripyörien harjoitus- ja kilpaajoon tarkoitettu sulkeinen ympyrärata, joka täyttää FIA GRADE 3 standardien vaatimukset ja on hetkellä yksi uusimmista moottoriurheiluradoista Pohjois-Euroopassa. Monikäyttöinen moottoriurheilukeskus tarjoa elämyksiä niin yleisölle kuin niille, jotka haluavat myös itse kiitää tällä radalla. Rataa voivat käyttää myös kuntoilijat ja siellä pidetään musiikkifestivaaleja ym. suurtapahtumia. +372 5866 6636, www.auto24ring.ee ROMANTILINE RANNATEE Romantiline Rannatee on teekond Pärnumaal, mis viib rändaja mööda ligi 250 km pikkust rannajoont Varblast Iklani, põigetega Kihnu saarele ja sisemaale, kus on märgid Läänemere endisest rannajoonest. Romantiline Rannatee ühendab endas teid ja radu, kultuuri-, ajaloo- ning loodusväärtusi, mis jäävad Pärnumaa üheksa valla piiridesse. Tutvuge erinevate puhkuse- ja ajaveetmise võimalustega Romantilisel Rannateel. www.rannatee.ee ROMANTTINEN RANTATIE Romanttinen Rantatie on taipale, joka vie matkailijan pitkin lähes 250 km pituista rantaviivaa Varblasta Iklaan. Välillä poiketaan Kihnun saarelle ja sisämaahan, jossa näkyy merkkejä Itämeren entisestä rantaviivasta. Romanttinen Rantatie yhdistä erilaisia teitä ja polkuja, kulttuuri-, historia- ja luontonähtävyyksiä Pärnumaan yhdeksässä kunnassa. Tutustu erilaisiin loma- ja ajanviettomahdollisuuksiin Romanttisella Rantatiellä. www.rannatee.ee LOTTEMAA TEEMAPUISTO Lottemaa teemapuisto on suurin ja uusin kokoperheen teemapuisto Baltian maissa. Pärnumaalla kauniissa rantametsässä sijaitseva Keksijäkylä on tuttu Keksijäkylän Lottasta kertovista elokuvista, musiikkinäytelmistä ja etenkin kirjoista. Tapaat tässä Lottan, Brunon, Albertin ja muut Keksijäkylän asukkaat ja halutessasi voit heidän kanssa iloisesti leikkiä ja keksiä. Löytämis- ja keksimisiloa sekä kiinnostavia seikkailuja riittää koko päiväksi niin lapsille kuin aikuisille. Lottemaalla vieraita odottavat yli sata huvilaitetta, teemarakennukset, miellyttävät ruokailuelämykset, jännittävät teatteriesitykset, matkamuistomyymälät ja viihtyisä uimaranta. Teemapuisto sijaitsee kuuden kilometrin päässä kesäpääkaupungista Pärnusta. +372 5885 5699, www.lottemaa.ee ALPAKAFARM 44 Tere tulemast Eesti suurimasse alpakakasvatusse! Alpakad pärinevad Lõuna-Ameerikast Peruust ja neid kasvatatakse nende imepehme ja väga sooja villa pärast. Lisaks on nad äärmiselt armsad, uudishimulikud, kuid siiski ka pisut pelglikud. Meie talus saab näha alpakasid, neid käest sööta ja katsuda nende villa siidist pehmust, samuti saate tutvuda ka meie teiste loomadega. Talu poest leiate alpakatooteid ja kerget einet. Talveperioodil avatud ettetellimisel. +372 553 1531 www.alpakafarm.ee ALPAKKAFARMI Tervetuloa Viron suurimmalle alpakankasvatustilalle! Alpakat ovat kotoisin Etelä-Amerikan Perusta ja niitä kasvatetaan niiden ihmeellisen pehmeän ja erittäin lämpimän villan takia. Sen lisäksi ne ovat uskomattoman suloisia, uteliaita, mutta myös hieman arkoja. Maatilallamme voi nähdä alpakkoja, ruokkia niitä kädestä ja koskettaa niiden villan silkkistä pehmeyttä sekä tutustua myös muihin eläimiimme. Maatilakaupassa on saatavilla alpakkatuotteita ja pientä purtavaa. Talvikaudella avoinna sopimuksen mukaan. +372 553 1531 www.alpakafarm.ee JÕULUVANA KORSTNA TALU 14 Siin elab Jõuluvana koos memme, päkapikkude, hobuste, jäneste, ämblike, muttide, lindude ja paljude teiste suurte ning väikeste sõpradega. Siin saate aastaringselt kogu perega osaleda vahvates tegevustes talu rehetoas ja kambrites, tornis ja pööningul, metsas ja põllul, aidas ja tallis - sõita ree ja poniga, meisterdada, putitada traktorit ja maiustada Jõulumemme kohvikus. +372 523 6066 www.maria.ee PÄRNU KÜLASTUSKESKUS PÄRNUN VIERAILUKESKUS Uus 4, 80010 Pärnu, Eesti/Viro +372 447 3000, +372 5330 4134 info@visitparnu.com parnu@visitestonia.com www.visitparnu.com Tallinn Eesti/Viro Pärnu JOULUPUKIN KORSTNAN MAATILA Täällä asuu Joulupukki muorin, tonttujen, hevosten, jänesten, hämäkäkkien, myyrien, lintujen ja monien muiden suurten ja pienten ystäviensä kanssa. Täällä voitte ympäri vuoden osallistua koko perheen voimin tilan toimintaan riihessä ja maatalon huoneissa, tornissa ja ullakolla, metsässä ja pellolla, aitassa ja tallissa – ajaa reellä, ratsastaa ponilla, tehdä käsitöitä, korjailla traktoria ja herkutella Joulumuorin kahvilassa. +372 523 6066 www.maria.ee Väljaandja/Julkaisija: SA Pärnumaa Turism Tõlked/Käännös: Luisa Tõlkebüroo, Avatar Tõlkebüroo, www.visitestonia.com Kaanefoto/Kannen kuva: Veiko Vostrjakov Fotod/Kuvat: Elen Juurma, SA Pärnumaa Turism, Toomas Mitt, Piret Volgerad, Marju Randmer, Eesti Muuseumraudtee, Lottemaa teemapark, auto24ring, Aivar Ruukel, Romantiline Rannatee, Indrek Talts, Jüri Pere, Mati Kose, Alpakafarm, Jõuluvana Korstna Talu Kujundus/Graafinen suunnittelu: Areal Disain © 2015 Karinõmme lka gi Tuudi jõ Lõpe   29 · Paatsalu Pa a Mõtsu  Paadrema lka 370 Ð Tõusi Ännikse lka Varbla Helmküla 27 Raheste 1 Ð Matsi 25 Tõhela Aruvälja  6 · Ermistu jv Vaiste lka  23 Ranniku 18 · Lõuka 15 ·· · Tõstamaa 17 19  24  Â   Värati Tõstamaa mka  16  k Seliste  13 Kõpu 14 · 9 36 Ð Kavaru Pootsi Lao  · Uulu 61 rääma Liu  · ·  85  86 k · Manilaid Võiste Manija 122 83 · Â1  89 87 82 84 Laadi  Metsaküla Tahkuranna Ð 14  Pulgoja 361 Ð Valga piiripunkt/rajanylittuspaikka 361 Kihnu saare Tuletorni ring: sadam/satama - Koksi tamm - majakas/majakka muuseum/museo - Sigatsuaru - sadam/satama (15,2 km) Kildemaa Häädemeeste ··    92 91 Kikepera raba  Kabli looduskaitseala 94 25 · Paikuse Kõpu Alternatiiv/muu mahdollisuus: Matsirand - Tõusi (23 km) Vändra - Rakvere mnt - Kurgja - Suurejõe - Kaansoo - Jõesuu - Vihtra Suurejõe - Vändra (81 km) Kaisma - Kergu - Tootsi - Tootsi raudteejaam - Rakvere mnt - Muraka - Tori (35 km) Treimani ·Â Metsapoole 112 KilingiNõmme 107  ·Â   4 1 Ð 110  367 Ð 106 · 11 5 ·  109 Saarde  108 · Tõlla Ikla Sarja 111 Räägu Tihemetsa Sanga lka Leipste Ainaži 102 · k 101  Lasari Veelikse MÕISAKÜLA Abja Ð 363 Ð LK Jäärja 3 36 Ð Ipiķi Sookuninga lka Lanksaare Laatre 104 Vērsis Turismiinfokeskus / Matkailuneuvonta Karavan / Karavan Ramata Vaatetorn / Näkötorni Turismiinfopunkt / Matkailuneuvontapiste Romantilise rannatee infokiosk / Romanttisen Rantatien infokioski Romantilise rannatee puhkekoht / Romanttisen Rantatien lepopaikka Sadam / Satama Muuseum / Museo Metsamaja / Metsämökki Matkarada / Vaellusreitti Lõkkekoht / Nuotiopaikka Virķēni Telkimine / Leirintäalue Rand / Uimaranta Väikesadam / Kalasatama Rozēni Bensiinijaam / Bensiiniasema Hotell / Hotelli Muu majutus / Muu majoitus Mērnieki Kamara 14 Ð Veelikse Nigula raba 99  Â Valg a 72km 367 Kalita lka Nigula looduskaitseala 103 9 96 · VanaKariste Väljaküla Kalita Marina Häädemeeste Kivikupitsa mka 100 UueKariste 363 Ð 363 Ð Pärnu (Uus-Sauga - Lennuvälja tee - vana raudteesild) - Lemmetsa Lavassaare - Audru - Valgeranna - Pärnu (48 km) 1 2 3 4 5 6 Tali Urissaare Penu k  Restoran / Ravintola Vīķi Muu toitlustus / Ruokailupaikka STAICELE Huvitav koht / Kiinnostava paikka Käsitöö / Käsityö Blanka Kaitseala keskus / Suojelualueen keskus Looduslik vaatamisväärsus / Luonnonnähtävyys Kirik / Kirkko Mälestusmärk / Muistomerkki Kalmistu / Hautausmaa MAŽSALACA Loss, mõis / Linna, kartano Tuletorn / Majakka Iģe Kiisa Vilpulka Ilus vaade / Näköalapaikka Lehtpuu / Lehtipuu Okaspuu / Okaspuu Kivi / Kivi Tegelikust asukohast nihutatud leppemärk / Sovinnaismerkki on siirretty todellisesta sijaintipaikastaan 84 Eesti Vabariigi esimese presidendi Konstantin Pätsi sünnikoht 85 Tahkuranna Jumalaema Uinumise apostliku- õigeusu kirik (1872) 86 Vana postitee (Tahkuranna kiriku juurest mööda mere äärt Tahku Tareni) 87 Külastuskeskus Tahku Tare (käsitöötoad, käsitöö müük) 88 Tahkuranna luteri kirik (1891) 89 Saviaugu talumuuseum 90 Rannametsa-Tolkuse looduse õpperada ja vaatlustorn (2,2 km) 91 Häädemeeste Miikaeli luteri kirik (1872) 92 Häädemeeste muuseum 93 Häädemeeste Issandamuutmise apostliku- õigeusu kirik (1872) 94 RMK Kabli looduskeskus 95 Kabli linnujaam ja vaatlustorn, Kabli looduse õpperada (1,8 km) 96 Kabli küla 97 Kabli rand 98 Kabli jaala Kaja 99 Treimani luteri kirik (1867) 100Treimani Peeter-Pauli apostliku-õigeusu kirik (1940) 101Ainaži tuletõrjemuuseum ja merekooli muuseum (Läti territooriumil) 102Laiksaare Ristija Johannese apostliku-õigeusu kirik (1924) 103Nigula looduskaitseala matkarada ja vaatlustorn (0,53 km) 104Sookuninga LKA koos Sandra matkaraja ja metsaonniga 105Laiksaare LKA looduse õpperada (2 km) 106Rae järve telkimisala ja matkarada (1,7 km) 107Vaike talu 108Saarde Katariina luteri kirik (1686) 109Vabadussõja monument Kilingi-Nõmmes 110Allikukivi koopad 111Voltveti mõisahoone ja park (1563) 112Kärsu mõis (1580) ja Tihemetsa - Kärsu metsanduslik looduse õpperada (5,5 km) 113Palu talu jaanalinnu farm 114Kihnu saar 115Kihnu kalmistu 116Kihnu Püha Nikolai apostliku-õigeusu kirik (1786) 117Kihnu muuseum 118Kihnu tuletorn (1864) 119Metsamaa talu 120Lohu Anneli käsitööpood 121Kihnu Mere Seltsi laevaehitus 122Manija saar Heimtali Pärsti vald Rimmu Kahvena lka 18 · Viisireiu Ð 1 · k 98 367  РH    Massiaru Laulaste  lka  Majaka  Â  363 Laulaste Ð Orajõe lka Tõstamaa - Tõhela - Oidrema - Mihkli - Kõima - Pärnu-Jaagupi - Pööravere Kergu - Pärnjõe - Vändra (107 km) 113 Saarde Supsi Kärsu  7 · Marna Kamali Laiksaare lka 105 Seruküla 363 Ð Ristiküla Laiksaare Arumetsa Läti-Eesti ühendustee: Mazsalaca - Kilingi-Nõmme (37 km) Kabli - Pärnu-Ikla mnt - Massiaru - Tali - Kilingi-Nõmme - Ristiküla - Laiksaare - Häädemeeste - Kabli (90 km) Kikepera 40 Jõõpre Püha Suurkannataja Georgiuse apostliku-õigeusu kirik (1879) 41 Eesti Muuseumraudtee Lavassaares 42 Suigu Evangeeliumi Kristlaste palvela (1942) 43 Eesti Turbamuuseum 44Alpakafarm vaatlustorn 45 Pärnu-Jaagupi Jakobi luteri kirik (1534) 7 Audru mõisakompleks (18 saj) ja Audru 46 Halinga mõis (1910) muuseum 47 Uduvere Apostel Jakobuse apostliku-õigeusu 8 Audru Püha Risti luteriOllepa kirik (1680) ja kirik (1866) arboreetum 48 Pööravere mõisa park ja viinavabriku varemed Villevere (19.saj) 9 Neitsiraba Külastuskeskus 10 Uruste Issanda Taevaminemise apostliku49 Kaisma Suurjärv ja matkarada (6 km) õigeusu kirik (1873) 50 Kaelase mõis ja park (19.saj) 11 Vene taluõu –VÕHMA Sanga-Tõnise talu 51 Reiu raudteesild 12 Lindi looduskaitseala ja vaatetorn 52 Kiviaja küla matkarada Võhmassaare 13 Pootsi-Kõpu Kolmainsuse apostliku-õigeusu 53 Seljametsa muuseum ja külamaja kirik (1873) 54 Mihkel Lüdigi sünnikoht Jälevere 14 Jõuluvana Korstna talu 55 Sindi pais ja hüdroelektrijaam 15 Pootsi mõis (1560) 56 Sindi raudteejaama hoonete kompleks 16 Seliste Püha Vassili apostliku-õigeusu kirik 57 Sindi Jumalaema Uinumise apostliku-õigeusu (1864) kirik (1899) 17 Põhjaka Tõstamaa Maarja luteri kirik (1768) 58 Sindi muuseum 18 TõstamaaLahmuse mõis (1877) ja muuseum 59 Sindi kalakasvatus 19 Tõstamaa Käsitöökeskuse pood (avatud mai- 60 Pulli kiviaja asulakoht Lõhavere Päraküla september) 61 Taali mõis (17 saj) Kõidama 20 Ermistu järv ja vaatetorn 62 Randivälja Kristuse Sündimise apostlikuÄngi Nuutre 21 Tõhela järv ja vaatetorn õigeusu kirik (1868) 22 Tõhela Ristija Johannese apostliku-õigeusu 63 Tori mõisaansambel (1862) kirik (1895)Epra 64 Tori Hobusekasvandus 23 Kastna Püha Arseniuse apostliku-õigeusu kirik 65 Tori Püha Jüri luteri kirik, Eesti Sõjameeste (1904) Mälestuskirik (1854) Munsi 24 Kastna poolsaar ja linnuvaatlustorn 66 Tori põrgu (keskdevoni liivakivipaljand kolme 25 Sõmeri hoiuala ja Saulepi linnuvaatlustorn koopaga) 26Kildu Matsi rand ja puhkeala 67 Tori Muuseum Kabila 27 Uue-Varbla mõis (1426/1802) ja Varbla 68 Tori Rahvamaja - infopunkt Ilbaku muuseumKobruvere 69 Jõesuu rippsild 28 Varbla Püha Urbanuse luteri kirik ja mõisapark 70 Soomaa rahvuspark, looduskeskus ja (1861) matkarajad Vastemõisa 29 Illuste mõisa peahoone ja park (1912) 71 Vändra Martini luteri kirik (1787) 30 Paadrema Püha Kolmainu apostliku-õigeusu 72 Vändra Peeter-Pauli apostliku-õigeusu kirik kirik (1889) (1868) 31 Oidremaa mõis (1658) 73 Poetess Lydia Koidula (1843-1886) sünnipaik Savikoti 32 Mihkli Miikaeli luteri kirik (13 saj) 74 Võidula mõis (1872) 33 MihkliSaarepeedi tammik (91 ha) vald 75 Kurgja, Carl Robert Jakobsoni Talumuuseum 34 Kurese muinasküla 76 Selja meierei 35 Soontagana maalinn (7.-8 saj), vaatetorn ja 77 Nurmenuku Puhkekeskus matkarada (4,8 km) 78 Tahkuranna Golf (avatakse 2015) 36 Avaste looduskaitseala õpperada (2,6 km) 79 Reiu rand Väike-Kõpu 37 Koonga mõis (1449) 80 Lottemaa teemapark Alustre 38 Puiatu Nedrema puisniit ja õpperada (3 km) 81 Uulu luteri kirik ja mõisapark (1880) 39 Tamme taluRihkama ürdiaed 82 Naarismaa talumuuseum 83 Jõulumäe Tervisespordikeskus Päri  Kõpu Surju Tännassilma 1Auto24ring 2 Trahter Kuld Lõvi (endine postijaam) 3 Villa AndropoffKärevere 4 Valgeranna Golf 5 Nõmme Valgeranna Seikluspark raba 6 looduskaitseala Valgeranna liivarand, promenaad ja Uia Soo-otsa lka Lodja   95 2 · 97 i Soomaa rahvuspark Kalda  93 Jaagupi Krundiküla Ð2 10km i Vändra jõg Raudna jõg Põlendmaa 367 Ð Kabli  370 373 21 · LK  Majaka - Massiaru - Tali - Tihemetsa - Kanaküla - Jaamaküla - Pärnu-Uulu mnt - Soometsa - Häädemeeste - Majaka (145 km) Pärnu (Haapsalu mnt - Kaubasadama tee - Elu tee II - Valgeranna tee) Valgeranna - Liu - Tõstamaa mnt - Kõpu - Kõima - Audru - Pärnu (46 km) 371 5 Ð 20  70 ·  Võidu Papisilla 117 km Pärnu - 13 km - Reiu - 10 km - Surju - 21 km - Kilingi-Nõmme - 4 km - Tihemetsa - 20 km - Abja-Paluoja - 13 km - Karksi-Nuia - 30 km - Tõrva - 15 km - Hummuli - 12 km - Suure-Jaani 19 22 · · Surju Tolkuse lka 90 12 Rii a 14 Kihnu saare Linakülaring: sadam/satama - Koksi tamm - muuseum/ museo - Linaküla - Arumägi/Kurase - sadam/satama (8 km) 369 Virtsu - 25 km - Lihula - 15 km - Laiküla teerist - 28 km - Ridala - 8 km - Haapsalu Lehtsaare lka Sigaste Piirumi " 11 Pärnu - 14 km - Sindi - 14 km - Tori - 6 km - Jõesuu - 13 km - Tõramaa - 34 km - Tohvri - 12 km - Vastsemõisa - 12 km - Viljandi - 15 km - Sultsi - 19 km - Karksi-Nuia - 30 km - Tõrva - 18 km - Kuigatsi teerist - 16 km - Sangaste - 13 km - Sihva - 8 km - Otepää 20 km - Kanepi - 11 km - Puskaru - 10 km - Põlva - 18 km - Vinso - 17,7 km - Karisilla - 4,3 km - Värska 368 k  Soometsa Sooküla Ð 1 5 367 j 23 · Siiraku lka Ilvese Leina ·   Liivi laht Pärnu - 14 km - Sindi - 14 km - Tori - 28 km - Vändra - 34 km - Türi - 17 km - Paide 19 km - Roosna-Alliku - 29 km - Jäneda - 7 km - Aegviidu - 37 km - Koogi - 6 km Kostivere - 22 km - Pirita - 6 km - Tallinna sadam Tori Võlli Reiu jõgi 2 363 Kaansoo 1 37 Ð 24 ·  ÂRätsepa  Jõesuu Lähkma  Lepaküla Luitemaa lka  Rannametsa RATTAMARSRUUDID PÄRNUMAAL / PYÖRÄILYREITIT PÄRNUMAALLA 362 k  Vihtra  Jaamaküla Rabaküla  88 Luitemaa looduskaitseala  121 Lemsi Linaküla 115 k      116 117 2 36 Ð Â 120  Kihnu 114 Kihnu 119 Rootsiküla  118 EuroVelo marsruut: Ikla - 15 km - Kabli - 10 km - Häädemeeste - 33 km - Pärnu - 6 km - Audru - 31,6 km - Tõstamaa –23 km - Varbla - 28 km - Virtsu sadam - 17 km Kuivastu sadam - 24 km - Orissaare - 41 km - Kõljala - 24 km - Kuressaare (7 km) - 14 km - Tehumardi - 33 km - Sääre - 62 km - Kihelkonna - 47 km - Võhma - 32 km - Leisi - 4 km - Triigi sadam - 17 km - Sõru sadam - 5 km - Emmaste - 51 km Kõrgessaare - 17 km - Kärdla - 28 km - Heltermaa sadam - 23 km - Rohuküla sadam 9 km - Haapsalu - 13 km - Linnamäe - 19 km - Riguldi - 15 km - Nõva - 32 km - Padise - 20 km - Paldiski - 24 km - Keila-Joa - 34 km - Tallinna sadam Tori Metsaääre 1 Ð Sääre 1 i -Jaan Su ur1e0km Ð 37 1 Lähkma lka Tahkuranna 10 km 371 Ð Navesti mka 17 · k    k  68 66 63 Taali Metsaääre lka 54     81  Manija mka 5 62 69 Levi Randivälja 14 Ð Â Marksa Tõstamaa mka · 1  Kilksama Pärnu laht 15 0 Tü ri km Rapla 29 Oore   39 Suurejõe Hall iste j õgi  1 Ð Tõlli Kastna mka k  Kuiaru 67 65 Saarjõe mka 1 37  РKure soo Tohera Väljaotsa VAATAMISVÄÄRSUSED PÄRNU MAAKONNAS " · Lepplaane Räägu Nurme Kose  Muraka 64 Kuiaru lka Türi  1 Ð 14 Ð Kastna Sõmeri P 11 20 Vaiste Põhara Võlla Malda Soomra Ermistu   k Selja   nu Pär Ð Muti  Sauga Säästla 76 42 75 Oriküla Mustaru 2 Piistaoja Lemmetsa  Rütavere Urge   Eametsa Pulli 5 Urumarja   Kärbu 60 Ð Liiva  Vainu k2 · Audru 8  10 58  Sauga Kiisa 77  7 Sindi Kihlepa · Papsaare 1 k  9 Ð 1 k 4 Tammiste  57  k  10  · k 3  ·  Põldeotsa 5  55-59 16 k · ·Â ·  9 36 Tuuraste Valgeranna 6 Paikuse Ð Â Â Â Â Â Â Â 14 51  Seljametsa Kõima k ·  Saulepa 52 Pärnu   53 Tammuru  k   Â Â  Vaskjõe Pärnu ranna· Kabriste Silla lka niidu lka Lindi ·   78 Lindi k Reiu 80 lka k   79 Vask12 Audru  Tõstamaa  Kurena Vaki  Murru Pärivere  2 Ð Mädara 371 Ð 73 71 Reinumurru Mannare Suigu Are Elbu Kadjaste Kirikumõisa 370 Ð Massu Aluste Rõusa 72 Rätsepa 373 Ð Are Niidu Parisselja Ridalepa Tootsi 44 k  Saari 40 Ahaste Oara Tõhela jv Kolga lka Kulli  Võlla raba · Jäärumetsa lka ·  Â 22 Männikuste 21 Aruküla 26 Nätsi-Võlla looduskaitseala Soeva Halinga Lavassaare Jõõpre Pärnjõe 43 Tabria Eavere Lavassaare · Viluvere Tootsi     Halinga 46 368 Ð Varbla  Laisma raba Mõisaküla  Allikõnnu Luuri Vändra Pärnu-Jaagupi 368 Р  Lavassaare jv 41  Varbla laidude mka 28 Kalli d 47 Tarva Koonga aj 1 Ð 370 Ð 30 Paadrema Anelema 45 Maima Kõima mka raba Ura 37 Jänistvere Irta · ·8 38 Peantse · r em  Nedrema lka  Ura Pikavere Koonga · Tuhu Tuhu soo maastikukaitseala Naissoo lka Vändra 373 Ð 370 Ð Ð2 Rabavere Vatla Nehatu lka Puhtu-Laelatu looduskaitseala 31 Oidrema Madissaare lka uj Virtsu  Nurmsi Nehatu 370 Ð Roodi Mihkli 370 Ð 1 Ð Vee Kõima Mihkli lka Sohlu Metsavere Kergu lka Kodesmaa Ertsma 33 Hanila Rame 37 Ð 0 Libatse Vahenurme 370 Ð Kalmaru Ð1 Lõo k  Enge jõ g i Enge Ð 36 9 Hanila 32 48 Taikse 19 km Kinksi Kaseküla Vahenurme lka Audr Ð11 Kõmsi 34 Emmu Salu Langerma Kobra Raukla Viljand i Tuudi Massu · 13 35 Kurese mka Lihula maastikukaitseala Avaste lka 50 Kaisma Kergu õg i 36 Parivere Aasa Arase  Taarikõnnu lka aj Valuste Naravere Lihula 74 Sau g Lihula Petaaluse Salevere · ·  Jädivere Jändja Võidula Kõnnu Kaisma jv Leibre Vigala Hälvati Alaküla Nurme 4 49 3 Karjaküla j ru Kä Ð Võhma Mukri mka Reonda 373 Ð Kirbla 11 Kivi-Vigala Kehtna " Metsküla Kasari Seira Eidapere " Matsalu Oese Tõrasoo lka " Tallinn 80km i i jõ g sar a K Matsalu laht " 8 km " Risti 2 Saastna ps Läti Suurrahu M AT SA L U R A H V U SPAR K Särevere vald Velise Kiideva " Tiduvere vald Vardi Turva NÄHTÄVYYDET PÄRNUN MAAKUNNASSA Auto24ring ympyrärata 40 Jõõpren Pyhän suurmarttyyri Georgios Krouvi Kuld Lõvi (entinen kestikievari) Voittajan ortodoksinen kirkko (1879) Sammaste Villa Andropoff 41 Viron Museorautatie Lavassaaressa Valgerannan Golf 42 Suigun Evankelisten Kristittyjen rukoustalo Valgerannan Seikkailupuisto (1942) Valgerannan hiekkaranta, promenadi ja 43 Viron Turvemuseo Halliste katselutorni 44Alpakkatarha 7 Audrun kartanokompleksiEreste (1700-luvulta) ja 45 Pärnu-Jaagupin Jakobin luterilainen kirkko vald Audrun museo (1534) 8 Audrun Pyhän Ristin luterilainen kirkko (1680) 46 Halingan kartano (1910) ja arboreetum 47 Uduveren Apostoli Jakob Sebedeuksen 9 Neitsiraban apostlinen ortodoksinen kirkko (1866) HõbemäeVierailukeskusToosi 10 Urusten Kristuksen taivaaseenastumisen 48 Pööraveren kartanon puisto ja viinavabriku Halliste ortodoksinen kirkko (1873) rauniot (1800-luvulta) Raja 11 VeneKulla Taluõu (Venäläinen tila) – Sanga49 Kaisman Suurjärvi ja retkipolku (6 km) Tõnisen tilaPornuse 50 Kaelasen kartano ja puisto (1800-luvulta) 12 Lindin luonnonsuojelualue ja katselutorni 51 Reiun rautatiesilta 13 Pootsi-Kõpun Kolminasuuden apostolinen 52 Kivikauden kylän retkipolku ortodoksinen kirkkoPöögle (1873) 53 Seljametsan museo ja kylätalo Põlde 14 Joulupukin Korstnan tila 54 Mihkel Lüdigin syntymäpaikka 15 Pootsin kartano (1560) Leeli 55 Sindin pato ja vesivoimala 16 SelistenAtika Pyhän Vassilin apostolinen 56 Sindin rautatieaseman rakennuskokonaisuus Abjakuortodoksinen kirkko (1864) 57 Sindin Jumalanäidin Uinumisen apostlinen 17 Tõstamaan Maarjan luterilainen kirkko (1768) ortodoksinen kirkko (1899) KARKSI-NUIA 18 Tõstamaan kartano (1877) ja museo 58 Sindin museo 19 Tõstamaan käsityökeskuksen myymälä 59 Sindin kalankasvatus Metsaküla (avoinna toukokuusta syyskuuhun) 60 Pullin kivikautinen asuinpaikka 20 Ermistun järvi ja katselutorni 61 Taalin kartano (1600-luvulta) 21 Tõhelan järvi ja katselutorni 62 Randiväljan Kristuksen syntymän 22 Tõhelan Kastaja Johanneksen apostolinen ortodoksinen kirkko (1868) ortodoksinen kirkko (1895) 63 Torin kartanokompleksi (1862) 23 Kastnan Pyhän Arsenioksen ortodoksinen 64 Torin Hevoskasvatus kirkko (1904) 65 Torin Pyhän Jyrin luterilainen kirkko, Viron 24 Kastnan niemi ja lintutorni Sotilaiden Muistokirkko (1854) 25 Sõmerin Natura 2000 -suojelualue ja Saulepin 66 Torin helvetti (devonikaudelta peräisin Lode lintutorni hiekkäkiviseinämä kolmen luolan kanssa) 26 Matsin ranta ja virkistysalue 67 Torin museo 27 Uue-Varblan kartano (1426/1802) ja Varblan 68 Tori Rahvamaja - infopiste Lielustes museo 69 Jõesuun riippusilta 28 Varblan Pyhän Urbanuksen luterilainen kirkko 70 Soomaan kansallispuisto, luontokeskus ja Unguriņi ja kartanopuisto (1861) luontopolut 29 Illusten kartanon päärakennus ja puisto 71 Vändran Martinin luterilainen kirkko (1787) (1912) 72 Vändran Peeter-Paulin apostlinen Mūļas 30 Paadreman ortodoksinen kirkko (1868) LungasPyhän Kolminaisuuden ortodoksinen kirkko (1889) 73 Runoilija Lydia Koidulan (1843-1886) Doles 31 Oidremaan kartano (1658) syntymäkoti 32 Mihklin Mikaelin luterilainen kirkko 74 Võidulan kartano (1872) Kabuļi (1200-luvulta) 75 Kurgja, Carl Robert Jakobsonin maatilamuseo 33 Mihklin tammimetsä (91 ha) 76 Seljan meijerin myymälä 34 Kuresen muinaiskylä 77Nurmenuku-lomakeskus Tecēni Pērkoni 35 Soontaganan maalinnoitus (600-700-luvulta), 78 Tahkurannan Golf (avataan 2015) katselutorni ja luontopolku (4,8 km) 79 Reiun ranta Naukšēni 36 Avasten Luonnonsuojelualuen luontopolku 80 Lottemaa Teemapuisto Jeri (2,6 km) 81 Uulun luterilainen kirkko ja kartanopuisto Limbas 37 Koongan kartano (1449) (1880) 38Endzele Nedreman lehtoniitty ja luontopolku (3 km) 82 Naarismaan tilamuseo 39 Tamme-maatilan yrttitarha 83 Jõulumäen Liikuntakeskus 84 Viron Tasavallan ensimmäisen presidentin Konstantin Pätsin syntymäkoti 85 Tahkurannan Jumalanäidin Uinumisen apostlinen ortodoksinen kirkko (1872) 86 Vanha postitie (Tahkurannan kirkolta merenrantaa pitkin Tahku Tarelle) 87 Vierailukeskus Tahku Tare (käsityöpajat, käsityön myynti) 88 Tahkurannan luterilainen kirkko (1891) 89 Saviaugun maatilamuseo 90 Rannametsa-Tolkusen luontopolku ja katselutorni (2,2 km) 91 Häädemeesten Mikaelin luterilainen kirkko (1872) 92 Häädemeesten museo 93 Häädemeesten Herran Muuttamisen apostolinen ortodoksinen kirkko (1872) 94 RMK Kablin luontokeskus 95 Kablin lintuasema ja katselutorni, Kablin luontopolku (1,8 km) 96 Kablin kylä 97 Kablin ranta 98 Kablin jooli Kaja 99 Treimanin luterilainen kirkko (1867) 100Treimanin Peeter-Paulin apostolinen ortodoksinen kirkko (1940) 101Ainažin palomuseo ja merikoulumuseo (Latvian alueella) 102Laiksaaren Kastaja Johanneksen apostolinen ortodoksinen kirkko (1924) 103Nigulan luonnonsuojelualueen luontopolku ja katselutorni (0,53 km) 104Sookuningan luonnonsuojelualue, Sandran retkipolku ja metsämökki 105Laiksaaren luonnonsuojelualueen luontopolku (2 km) 106Rae järven telttailualue ja luontopolku (1,7 km) 107Vaike maatila 108Saarden Katariinan luterilainen kirkko (1686) 109Vapaussodan muistomerkki Kilingi-Nõmmessa 110Allikukivin luolat 111Voltvetin kartanorakennus ja puisto (1563) 112Kärsun kartano (1580) ja metsätaloutta esittelevä Tihemetsa–Kärsu-luontopolku (5,5 km) 113Palu maatilan strutsifarmi 114Kihnun saari 115Kihnun hautausmaa 116Kihnun Pyhän Nikolain apostlinen ortodoksinen kirkko (1862) 117Kihnun museo 118Kihnun majakka (1864) 119Metsamaan tila 120Lohu Annelin käsityökauppa 121Kihnun meriseuran (Kihnu Mere Selts) laivanrakennus 122Manijan saari
© Copyright 2024