1. No category

Helsingissä 8.10.2015
Salla Tuomivaara
toiminnanjohtaja
Animalia ry
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle
ASIAT:
-
HE 30/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016
ja
-
VNS 1/2015 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016—2019
Animalia ry kiittää maa- ja metsätalousvaliokuntaa lausuntomahdollisuudesta ja esittää seuraavaa:
HE 30/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (pääluokka 30)
30.01.01. / Eläinsuojeluasiamiehen virka
Hallitus ilmoitti kuluneena syksynä lakkauttavansa eläinsuojeluasiamiehen viran. Hallinnollisesti
eläinsuojeluasiamies on toiminut maa- ja metsätalousministeriössä itsenäisenä viranomaisena ja hänen
työpaikkansa sijaitsee Helsingin Viikissä, Eläinten hyvinvointikeskuksen yhteydessä. Eläinsuojeluasiamiehen
viran kustannukset on mitoitettu vuositasolla 100 000 euroksi, sisältäen sekä eläinsuojeluasiamiehen
palkkakustannukset että muut toimintamenot.
Virkaa perustettaessa todettiin, että eläinsuojeluasiamiehen tehtävänä on edistää ja parantaa eläinten
hyvinvointia yhteiskunnan eri osa-alueilla. Eläinsuojeluasiamies myös tukee ja edistää eläinten hyvinvointiin
liittyvien eri toimijoiden välistä yhteistyötä eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. Eläinsuojeluasiamies on
osallistunut aktiivisesti myös käynnissä olevan eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen valmisteluun ja siitä
käytävään keskusteluun.
1
Juuri nyt, kun eläinsuojelulain kokonaisuudistus on käynnissä, eläinsuojeluasiamiehen rooli on erityisen
keskeinen. Hän ajaa tutkimustietoon perustuen eläinten hyvinvoinnin edistämistä asettuen poliittisten ja
intressiristiriitojen ulkopuolelle. Ihmisten ollessa jatkuvasti kiinnostuneempia eläinten kohtelusta ja ruuan
alkuperästä, toimii eläinsuojeluasiamies tahona, joka tarjoaa riippumattoman näkemyksen ajankohtaisiin
kysymyksiin eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta. Eläinsuojeluasiamies on myös toiminut tärkeänä linkkinä
viranomaisten, eläintuottajatahojen, järjestöjen ja tutkijoiden välillä.
Merkittävää ja näkyvää työtä tekevän eläinsuojeluasiamiehen virasta aiheutuvat kustannukset ovat
vuositasolla hyvin matalat. Viran säilyttäminen olisi ensiarvoisen tärkeää nyt, kun suomalaisten eläinten
hyvinvoinnin tasoa vuosikymmeniksi määrittävä eläinsuojelulain kokonaisuudistus on käynnissä.
Pääluokka 30 / Eläinten hyvinvointi ja eläinsuojelulainsäädännön uudistus
Hallituksen esityksessä valtion vuoden 2016 talousarvioksi todetaan, että maa- ja elintarviketalouden aloilla
parannetaan ruuan alkutuotannon ja jalostuksen toimintaedellytyksiä, turvataan ihmisten, eläinten ja
kasvien terveyttä sekä edistetään eläinten hyvinvointia ja ruokaketjun vastuullisuutta. Määrärahat
lisääntyvät 28,7 milj. eurolla. Tämän määrärahatilanteen pitäisi sallia eläinsuojeluasiamiehen viran
jatkaminen. Määrärahoista tulisi myös taata eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen valmistelutyön
jatkaminen, jotta laista saadaan aidosti eläinten hyvinvoinnin varmistava ja uusimpaan tieteelliseen tietoon
perustuva.
Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut yhteiskunnalliseksi vaikuttavuustavoitteekseen, että ”ihmisten,
eläinten ja kasvien terveys, hyvinvointi ja turvallisuus on varmistettu vastuullisella toiminnalla”. Tämän
saavuttamiseksi tarvitaan kunnianhimoista työskentelyä eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen laadukkaaksi
ja kauaskantoiseksi toteuttamiseksi ja riittävien valvontaresurssien takaamista. Esimerkiksi se jo nyt
vallitseva ja tavoiteltu tila, että eläinten hyvinvointikorvauksia saaneiden tilojen osuus kotieläintiloista
kasvaa, edistää myös tämän päämäärän toteutumista, mutta ei takaa sitä. Yli puolet tiloista on edelleen
näiden vapaaehtoisten toimenpiteiden ulkopuolella. Tämän vuoksi lain asettaman minimin on oltava
tasolla, joka varmistaa eläinten hyvinvoinnin. Nykyisen vanhentuneen eläinsuojelulain kohdalla tämä ei ole
vallitseva asiaintila. Lakiuudistuksessa keskeisellä sijalla ovatkin uudistuksen taustamateriaaliksi ministeriön
toimesta teetetyt tieteelliset selvitykset.
30.20.62. Eräät valtionavut (siirtomääräraha 2 v)
Tämän momentin määrärahaa saa käyttää muun muassa valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille
myönnettäviin valtionapuihin (VNA 166/2005), valtionapujen myöntämiseen Helsingin yliopistolle eläinten
hyvinvointikeskusverkoston menoihin sekä valtionapujen myöntämiseen Tampereen yliopistolle
käytettäväksi eläinkokeita korvaavien vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien kehittämiseen. Näistä
valtionavut valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille ja valtionapu Helsingin yliopistolle ovat laskeneet
aiemmasta. Animalia ilmaisee vakavan huolensa tästä kehityksestä. Eläinten hyvinvointikeskus toimii
keskeisenä eläinten hyvinvointia koskevan materiaalin tuottajana. Myös eläinsuojelujärjestöt tuottavat
eläinten hyvinvoinnin kehittämistä koskevaa tiedotusmateriaalia ja toimivat esimerkiksi keskeisinä
neuvojina eläinsuojelukysymyksissä kansalaisille.
2
Valtionapu Tampereen yliopiston yhteydessä toimivalle eläinkokeita korvaavalle
vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAMille on entisellä, mutta täysin riittämättömällä tasolla. Keskus kehittää
ja validoi ihmisperäiseen solu- ja kudosviljelyyn perustuvia testimenetelmiä, joilla voidaan täydentää tai
korvata eläinkokeita joko viranomaistutkimuksissa tai perustutkimuksessa. Keskuksen työ on ollut
menestyksekästä ja etenkin solubiologia-alueen voimakkaasti kasvavilla markkinoilla on suurta taloudellista
potentiaalia. Keskuksen toimintaa ei kuitenkaan pystytä jatkamaan ilman riittävää rahoitusta, mikä
tarkoittaisi yhteiskunnan tuella perustetun kansainvälisesti arvostetun huippuyksikön toiminnan hiipumista.
Koe-eläindirektiivi 2010/63/EU asettaa muun muassa velvoitteet kehittää eläinkokeettomia
testimenetelmiä, tiedottaa niistä ja nimittää komissiolle validointilaboratorioita. FICAM täyttää nämä
vaatimukset. FICAM:n johtaja toimii myös Suomen yhteyshenkilönä (PARERE-henkilö) Euroopan unionille.
Eläintestien luotettavuus ihmisvaikutuksien mallintamisessa on heikkoa, monessa tapauksessa alle 50 %.
Tästä syystä viranomaiset, teollisuus ja tiedeyhteisö tarvitsevat paremmin ihmistä kuvaavia menetelmiä.
Esimerkkinä on lääkekehityksen onnistumistodennäköisyys, joka on vain 8 %. FICAM kehittää
ihmissolupohjaisia testejä niin pitkälle, että ne kelpaavat OECD-tason testimenetelmiksi. Kehittämistyö on
pitkäjännitteistä. FICAM on pieni, mutta aktiivinen keskus, joka perustettiin 10.12.2008. Jo nyt sillä on kaksi
erittäin pitkällä olevaa testiä ja kaksi muuta tutkimusvaiheessa.
Vaihtoehtomenetelmien myötä on mahdollisuus pidemmällä aikavälillä saada kansantaloudellisia säästöjä
eläinkoekulujen vähenemisenä sekä tarkempina ja tehokkaampina tutkimustuloksina. Jo lyhyellä aikavälillä
on vaihtoehtomenetelmätutkimuksella mahdollisuus saada kaupallisen toiminnan tuottoja.
FICAM:n uuden koe-eläinlain (direktiivi 2010/63/EU) mukainen viranomaistoiminta tulee turvata valtion
rahoituksella. Tampereen yliopisto jatkaa vaihtoehtomenetelmäkeskuksen toiminnan rahoittamista perusja tukitoiminnoissa, mutta ei vaihtoehtomenetelmäkeskuksen uuden koe-eläinlain edellyttämissä
tehtävissä, sillä lainsäädännölliset koe-eläintoiminnan velvoitteet kohdistuvat maa- ja
metsätalousministeriön vastuulle.
Vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAM:n vuotuinen määrärahantarve uuden koe-eläinlain edellyttämiin
tehtäviin eli viranomaistoimintaan on 1,0 miljoonaa euroa. Vertailuna Ruotsissa ministeriö panostaa uuden
koe-eläinlain edellyttämien velvoitteiden täyttämiseen liittyen eläinkokeettomiin menetelmiin 1,7
miljoonaa euroa vuosittain. Lisäksi Ruotsissa perustettiin vuonna 2014 vastaava keskus kuin FICAM ja
kyseisen keskuksen vuosibudjetti on 4 miljoonaa euroa. FICAM on saanut tukea myös opetus- ja
kulttuuriministeriön hallinnonalalta yliopistojen rahoituksen kautta. Tämäkin rahoitus on
yliopistorahoituksen leikkausten myötä vaarassa. Maa- ja metsätalousministeriö on vuodelle 2016
budjetoinut 100 000 euroa FICAM:n tukeen. Keskuksella on tarve ainakin 650 000 euron lisärahoitukseen
maa- ja metsätalousministeriön pääluokasta, jotta toiminta voi jatkua.
Lisätietoja:
Salla Tuomivaara, toiminnanjohtaja, Animalia ry
p. 050 3845072
salla.tuomivaara@animalia.fi
3