1. No category

MCI
summa
2
2015
IDUN
AU K T O R I S O
ON
T
S
I
TILITOIM
HTI
E
L
S
A
K
A
I
S
A
Näin syntyy
VEROTUSPÄÄTÖS
3 Kesätyön säännöt
6 Tehoa taloushallintoon
SISÄLTÖ 2/2015
PÄÄKIRJOITUS
4
Hae työterveyshuollon
kuluista korvausta
6
14
ta 20 sa
l
e
d
Vuo ettavas n
it
toim ksessa o a.
si
tu
vero muutok
ta
usei
Taloushallintoon
tehokkuutta
8
Näin syntyy
verotuspäätös
Kesäloma on annettava
ajalla 2.5.-30.9.
Julkaisija Taloushallintoliiton Julkaisut Oy yhteistyössä
Suomen Taloushallintoliitto ry:n kanssa
Päätoimittaja Juha Ahvenniemi
Toimitus MCI Press Oy, Mikonkatu 8 A, 00100 Helsinki
Painosmäärä 5 000 kpl Paino Libris Oy
ISSN 1795-4800
SUMMA 2/2015
Sähköinen
taloushallinto
– mitä muuta
elävät sähköistymisen aikaa. Uusia mahdollisuuksia on
tarjolla ja tilitoimistot joutuvat arvioimaan asiakkaiden kanssa, mitkä palvelut
parhaiten sopivat kenellekin. Pienyrityksen tarpeet taloushallinnossa ovat usein
hyvin erilaiset verrattuna isompiin yrityksiin, mutta molempien kohdalla tavoitteena on tehostaa prosesseja ja tarjota
entistä laadukkaampaa palvelua.
Vaikka taloushallinnon perusrutiineihin tuodaan uusia sähköisiä ratkaisuja,
mikään kone ei korvaa ammattiosaamista, joka liittyy kirjanpitäjän ja tämän
tilitoimiston talousosaamiseen. Hyvä kirjanpitäjä hallitsee kirjanpidon, tilinpäätösten, veroasioiden, palkka-asioiden ja eri
yhteiskunnallisten velvoitteiden takana
olevat monimutkaiset säännökset ja osaa
soveltaa niitä oikein.
Kun mietit sähköisiä ratkaisuja talousasioidesi hoitoon, on oikein kysyä neuvoa
omalta tilitoimistoltasi. Tilitoimiston intressi on asiakkaiden tarpeiden kokonaisvaltainen tunnistaminen ja hyvä asiakaspalvelu. Haetaan siis yhdessä parhaita ratkaisuja. s
TILITOIMISTOPALVELUT
TIESITKÖ?
2
Juha Ahvenniemi
päätoimittaja
Juha Ahvenniemi
on Taloushallintoliiton toimitusjohtaja.
Taloushallintoliitto on auktorisoitujen
tilitoimistojen ja taloushallinnon palveluja
tarjoavien konsulttiyritysten valtakunnallinen
toimialajärjestö.
LYHYESTI
Markku Ojala, Taloushallintoliiton asiantuntija
15
vuotta täyttänyt voi
allekirjoittaa oman
työsopimuksensa.
Nuori töihin kesäksi?
Muistathan nämä säännöt
KESÄ ON KOHTA,
ja nuoret osallistuvat jälleen työelämään. Nuoriin työntekijöihin sovelletaan osin omia työsuhde- ja työsuojelusääntöjä. Lainsäädännössä
nuorena työntekijänä pidetään alle 18-vuotiasta työntekijää. 15 vuotta täyttänyt
saa tehdä itse työsopimuksen ja hänet voi ottaa myös vakinaiseen työsuhteeseen,
jos hän suorittanut oppivelvollisuuden.
Alle 15-vuotiaan työsopimuksen allekirjoittavat hänen huoltajansa (yleensä
isä tai äiti). 14 vuotta täyttänyt tai kalenterivuoden aikana täyttävä saa olla kevyessä työssä enintään puolet koulun loma-ajasta. Tätä nuorempi voi olla töissä
vain aluehallintoviraston luvalla tilapäisenä esiintyjänä tai avustajana taide- ja
kulttuuriesityksissä.
15 vuotta täyttäneen työaika on sama kuin täysi-ikäisten, myös ylitöiden teettäminen on sallitua tietyin rajauksin. Alle 15-vuotiaan työpäivä saa olla enintään
7 tuntia. Ylitöitä ei saa teettää, töiden tekemistä iltaisin on rajoitettu ja yötyö on
kielletty. Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut esimerkkiluettelon nuorille vaarallisista töistä. Niitä ei saa teettää lainkaan alle 16-vuotiailla ja heitä
vanhemmilla vain tietyin edellytyksin. s
KIINTEISTÖVERON
QR-KOODI EI TOIMI
VUODEN 2015 kiinteistöveron tilisiirrossa
oleva QR-koodi on virheellinen, eikä veron
maksaminen mobiililaitteella onnistu koodin
avulla. Verohallinto tiedotti virheestä maaliskuun loppupuolella. Kiinteistöveron eräpäivät ovat 7.9. ja 2.11.2015. Veron voi maksaa
muilla kiinteistöveropäätöksessä kerrotuilla
maksutavoilla.
SANOTTUA
”61 prosenttia uusista
kansanedustajista on sitä
mieltä, että yrityksen pitäisi
voida maksaa alv vasta, kun on
saanut myymistään tuotteista
tai palveluista rahat.”
NÄIN SUOMEN YRITTÄJÄT KERTOO VERKKOSIVUILLAAN
VAALIKONEESEEN ANNETTUISTA VASTAUSKSISTA.
7.5. TAI 13.5. ovat yksityishenkilöiden
ja vähäistä liike- ja ammattitoimintaa sekä
vähäistä maataloustoimintaa harjoittavien
henkilöiden veroilmoitusten palautuspäivät
vuodelta 2014. Oikea palautuspäivä on merkitty esitäytettyyn veroilmoitukseen.
LASKUILLE
MAKSUAIKAKATTO
1.5.2015 alkaen yritysten välisissä uusissa sopimuksissa maksuaika saa ylittää 30
päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti
sovittu. Kyse on niin sanotusta maksuehtolakiin tehdystä muutoksesta. Selvitysten
mukaan 44 prosenttia pk-yrityksistä on joutunut sopimaan yli 30 päivän maksuajoista.
40%
pk-yrityksistä
pitää työllistämisen
esteenä kysynnän
riittämättömyyttä
tai epävakaisuutta kevään 2015
pk-yritysbarometrin mukaan.
SUMMA 2/2015
3
LYHYESTI
” Mutta onhan se maailman
tehottomin tulonsiirto, koska
suurituloiset käyttävät
enemmän rahaa ruokaan
ja näin saavat rahallisesti
suuremman hyödyn.”
NÄIN VM:N ALIVALTIOSIHTEERI TIMO VIHERKENTTÄ
RUOAN ARVONLISÄVERON ALENTAMISKESKUSTELUUN
TILISANOMISSA 2/2015.
Hae työterveyshuollon kuluja
kesäkuun loppuun mennessä
TYÖNANTAJA saa Kelalta korvausta tilikauden aikana syntyneistä työter-
veyshuollon kustannuksista. Hakuaika on kuusi kuukautta tilikauden
päättymisestä. Suurimmalla osalla suomalaisista yrityksistä tilikausi on
kalenterivuosi, joten hakemus viime vuodelta pitää jättää Kelaan käytönnössä kesäkuun loppuun mennessä.
Työnantaja on velvollinen järjestämään työntekijöille minimissään
ennaltaehkäisevän työterveyshuollon palvelut, joihin sisältyvät muun
muassa terveystarkastukset työsuhteen alussa ja määräajoin.
Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon lisäksi työnantaja voi niin
halutessaan järjestää työntekijöilleen kattavamman yleislääkäritasoisen sairaanhoidon osaksi työterveyshuoltoa.
Työterveyspalvelujen järjestämisvelvollisuus ei ole riippuvainen työsuhteen pituudesta tai muodosta. Työnantajan kuuluu järjestää työterveyspalvelut, jos yrityksessä on yksikin työsuhteessa oleva työntekijä.
Työterveyspalvelut on tarkoitettu myös yrittäjille, mutta yrittäjän
työterveyshuolto on vapaaehtoista.
Kela korvaa ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista
noin 60 prosenttia ja sairaanhoidosta noin puolet. Korvausten saamisen edellytyksenä on, että yrityksellä on kirjallinen työterveyshuoltosopimus ja niin sanottu työterveyshuollon toimintasuunnitelma, jonka
työantaja ja palveluntuottaja laativat yhdessä. s
ARVONLISÄVEROLLISEN toiminnan alaraja nousee 8 500 eurosta
10 000 euroon ensi vuoden alusta.
Alarajaan liittyvä veronhuojennus
nousee puolestaan 22 500 eurosta
30 000 euroon.
4
SUMMA 2/2015
ILMIANNA VEROVILPPI
VEROHALLINTO avasi tammikuun loppupuolella
2015 vero.fi-sivustolla verkkolomakkeen verovilppivihjeitä varten. Se toivoo lomakkeesta ensisijaista ilmoittamistapaa. Verohallinnon mukaan se
saa yksityishenkilöiltä vuosittain noin 3 000 erilaista vihjetietoa. Saaduista vihjeistä noin 40–50
prosenttia johtaa johonkin selvittelytoimeen, ja
verotarkastus käynnistyy noin 15–20 prosentissa
tapauksista. Verohallinto perusti vuosi sitten helmikuussa erityisen impulssiryhmän vihjetietojen
vastaanottoa ja käsittelyä varten.
10 v
ON NYT JATKAJALLA AIKAA maksaa maatilan ja yrityksen sukupolvenvaihdoksessa määrätty huojennettu
lahja- ja perintövero. Aiemmin aika oli 5 vuotta.
TIESITKÖ tämän
vuosilomasta?
?
1
. Työntekijälle on annettava
kesäloma lomakautena 2.5.–30.9.
2.
Talviloma on annettava
1.10.–30.4. välisenä aikana.
3.
18 arkipäivää ylittävä osa
lomasta voidaan sopia pidettäväksi seuraavalla lomakaudella
tai sen jälkeen säästövapaana.
Palkkaratkaisuista
sovitaan kesäkuussa
keskusjärjestöt kokoontuvat kesäkuussa 2015
keskustelemaan palkkaratkaisusta työllisyys- ja kasvusopimuksen
kolmannelle vuodelle.
Työllisyys- ja kasvusopimus on työmarkkinoiden keskusjärjestöjen
25.10.2013 allekirjoittama sopimus, jonka piirissä on yli 90 prosenttia
palkansaajista. Sopimuksen mukaisesti laaditut eri alojen uudet työehtosopimukset astuivat voimaan omaan tahtiin sen jälkeen, kun aiemmat
sopimukset päättyivät.
Työllisyys- ja kasvusopimus on kolmivuotinen, ja palkankorotuksista
sovittiin kahdelle ensimmäiselle vuodelle. Kolmannen vuoden korotuksista päätettiin, että siitä sovitaan työmarkkinoiden keskusjärjestöjen
kesken kesäkuun 2015 puoliväliin mennessä. Mikäli sopua ei synny,
alakohtaiset työehtosopimukset voidaan irtisanoa päättymään kahden
ensimmäisen vuoden jälkeen.
Tehtävät sopimukset päättyvät alakohtaisesti marraskuun 2016 ja
tammikuun 2017 välillä.
Keskitetyn palkkaratkaisun lisäksi työllisyys- ja kasvusopimukseen
sisältyi työmarkkinoiden keskusjärjestöjen käymät neuvottelut eläkeuudistuksesta. Myös työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän uudistamisesta oli tarkoitus päästä sopuun. Tavoitteena oli tarkastella muun
muassa työehtosopimusten velvoittavuutta ja noudattamista, rikkomisesta seuraavia sanktioita ja erimielisyyksien ratkaisumenetelmiä. Neuvottelujärjestelmän uudistaminen ajautui umpikujaan alkuvuodesta
2015. Sopuun ei siis päästy tässä asiassa s
TYÖMARKKINOIDEN
ALV-RATKAISU JÄI TEKEMÄTTÄ
HALLITUS ei tehnyt odotettua ehdotusta niin sanottuun
maksuperusteiseen arvonlisäverotukseen siirtymisestä
pienyritysten verotuksessa. Lakiehdotuksen antaminen eduskunnalle jää näin uuden hallituksen varaan.
Kaavaillussa maksuperusteisessa arvonlisäveromallissa
yritys olisi voinut kohdentaa myyntien veron ja ostojen
vähennettävän veron laskun päiväyksen sijaan sille kuukaudelle, jona yritys saa tai tekee maksun.
NELJÄNNES pk-yrityksistä
arvioi rahoittajien luottopolitiikan kiristyneen vuoden aikana
melko tai erittäin paljon.
Lähde: TEM
TILAAJAN on selvitettävä sopimuskumppanilta kohta myös
lakisääteisen työterveyshuollon
järjestäminen. Eduskunta on jo
hyväksynyt lain ja se tullee voimaan ensi syksynä.
SUMMA 2/2015
5
Teksti: Riikka Hirsimäki
Kuva: iStockphoto
Näin tehostat
TALOUSHALLINTOA
Yritysten taloushallinnossa
aikaa tuhlaantuu paljon turhaan
manuaaliseen työhön.
Y
ritysten taloushallinnossa aikaa tuhlaantuu paljon turhaan manuaaliseen työhön. Esimerkkejä
tuhlatusta työajasta ovat esimerkiksi laskujen
tulostus, postitus, saapuneiden paperisten laskujen pyöritys ja mapittaminen sekä tietojen käsin
syöttäminen eri järjestelmiin. Tietojen käsin
syöttämisessä on myös suuri näppäilyvirheiden riski, joka saattaa pahimmassa tapauksessa tulla yritykselle todella kalliiksi.
– Sähköiset järjestelmät tehostavat taloushallintoa ja säästävät
useita työtunteja kuukaudessa. Säästöäkin tärkeämpää on se, että
sähköisten järjestelmien avulla olet jatkuvasti ajan tasalla ja pystyt reaaliaikaisesti seuraamaan saatavien, velkojen ja pankkitilin
tilannetta, kertoo Taloushallintoliiton puheenjohtaja Vuokko
Mäkinen.
– Sähköinen taloushallinto vähentää myös virheitä, kun esimerkiksi laskun sisältö luetaan suoraan tietojärjestelmään, eikä
tietoja tarvitse näppäillä käsin. Sähköisesti saapunut lasku voidaan maksaan suoraan pankkiohjelmalla, jolloin sekä lasku että
maksu ovat valmista kirjanpitoaineistoa, Mäkinen jatkaa.
Sähköisestä laskutuksesta ja kirjanpidosta saat lisätietoa
omalta tilitoimistoltasi. Suurin osa tilitoimistoista käyttää sähköisiä järjestelmiä. Lue lisäksi nämä Vuokko Mäkisen laatimat
viisi vinkkiä taloushallinnon sähköistykseen. s
6
SUMMA 2/2015
”
Sähköinen taloushallinto
vähentää virheitä.
1. Laskuta sähköisesti
Tee myyntilaskut sähköisinä ja lähetä verkkolaskuja. Työaikaa ei kulu enää tulostamiseen,
laskujen kuorittamiseen ja postitukseen. Tämä
toimintatapa nopeuttaa myös rahaliikennettä.
Löydät sopivan ohjelman laskuttamiseen
tilitoimistosi kautta tai etsimällä esimerkiksi
pilvipalveluratkaisuja internetistä.
2.Vaadi muilta sähköisiä laskuja
Jos vaadit muilta sähköisiä laskuja, sinun
aikasi ei mene enää paperilaskujen pyörittämiseen, lajitteluun, mapittamiseen tai skannaamiseen. Laskut tulevat suoraan laskujen
hyväksymisjärjestelmään tarkastettavaksesi.
Laskun hyväksymisen jälkeen se voidaan
maksaa suoraan pankkiohjelmalla, jonka
jälkeen sekä lasku että maksu ovat valmista
kirjanpitoaineistoa.
3. Vaadi tilitoimistolta
sähköistä palvelua
Suurin osa yrityksen raportoinnista
perustuu kirjanpitotiedon hyödyntämiseen. Jos tieto on sähköisessä
järjestelmässä, raportointi tehostuu.
Suuri osa tilitoimistoista käyttääkin jo
sähköisiä järjestelmiä. Vaadi tilitoimistoltasi sähköisiä toimintatapoja.
4. Sähköinen arkisto
helpottaa arkea
Sähköinen taloushallinto luo sähköistä arkistoa, joka luonnollisesti vie paperista arkistointia vähemmän tilaa toimistolla. Sähköinen
arkisto on lisäksi helpompi pitää järjestyksessä. Kirjanpitoaineiston tulee olla saatavilla
vähintään kuusi vuotta tilikauden päättymisestä ja tilinpäätöstiedot kymmenen vuotta.
Sähköinen arkisto vie siis paljon vähemmän
hyllytilaa.
5. Raportointi helpottuu
Yrityksiltä vaaditaan monenlaisia viranomaisraportteja. Esimerkiksi rakentamispalveluita
käyttävät yritykset joutuvat raportoimaan
Verohallinnolle alihankintasopimuksiin
kirjatut urakkahinnat ja toteutuneen
urakkalaskutuksen. Kun nämä tiedot ovat saatavilla helposti sähköisestä kirjanpitoaineistosta, raportointi helpottuu ja aikaa tietojen
etsimiseen kuluu vähemmän.
SUMMA 2/2015
7
Näin syntyy
verotuspäätös
Verotuspäätös on verotuksen
lopputulos, joka erittelee verotuksen
perusteena käytetyt tulot ja niistä
tehdyt vähennykset.
8
SUMMA 2/2015
L I S Ä A RVOA
”
Osinkotuloissa
askarruttaa
jako pääoma- ja
ansiotuloon.
Teksti: Laura Lähdevuori
Kuvat: iStockphoto
E
sitäytetyn veroilmoituksen mukana tuleva verotuspäätös on alustava
laskelma verotettavasta
tulostasi. Se on laskettu
niiden tietojen perusteella,
joita Verohallinto on saanut tuloistasi ja
vähennyksestäsi.
Jos tietoja on tarve täydentää tai korjata, syksyllä saa uuden verotuspäätöksen.
Uuden verotuspäätöksen voi saada silloinkin, kun Verohallinto on saanut korjattuja tietoja muualta.
Verohallinnossa veroilmoitukset aiheuttavat aina kyselyitä, myös osakeyhtiöiden osakkaiden verotuksessa.
– Usein tarkistetaan, miten tiedot pitää
ilmoittaa, ja varmistetaan että sähköisestikin voi ilmoittaa. Toki sitäkin kysytään,
miten laskelmat ovat syntyneet, sanoo
ylitarkastaja Jenni Heikkilä Verohallinnosta.
Parhaiten tietoa löytyy esitäytetyn
veroilmoituksen erittelyosasta, missä
jokaisesta tulotiedosta on erittely. Esimerkiksi osingot näkyvät per osinko eriteltynä: kuka on jakanut, mikä on osingon
määrä, monelleko osakkeelle – sekä jako
ansio- ja pääomatuloon. Verotuspäätöksellä näkyy vain yhteissummat osinkojen
veronalaisista osuuksista.
Osingot askarruttavat
– Useimmat yrittäjäosakkaiden kysymykset liittyvät osinkotuloihin ja jonkin verran osakaslainaan. Osinkotuloissa askarruttaa, miten niitä verotetaan ja miten
jako ansio- ja pääomatuloon on tehty.
Lisäksi joskus voi olla vieraampaakin se,
että osinko voi olla ansiotuloa.
Verohallinto saa tiedot osingoista niitä
jakavalta yhtiöltä. Osakkeen matemaattinen arvo näkyy osinkojen erittelytiedoissa.
Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan
jakamalla yhtiön nettovarallisuus ulkona
olevien osakkeiden lukumäärällä.
Ansio- vai pääomatuloa?
Listaamattomasta yhtiöstä saatu osinko
jaetaan verovapaaseen tuloon, pääomatuloon ja ansiotuloon. Jos osingonsaaja
on omistajayrittäjä, hänen omistamiensa
osakkeiden yhteenlasketusta matemaattisesta arvosta vähennetään ennen jakoa
osakaslaina eli rahalaina, jonka osakas
tai hänen perheenjäsenensä on saanut
yhtiöstä.
Jos osingonsaaja on yrittäjäosakas,
vähennetään hänen osakkeiden matemaattisesta arvosta myös yhtiön varoihin kuuluvan asunnon arvo, jos asunto
on osakkaan omassa tai perheen käytössä.
Listaamattomasta yhtiöstä saadun
osingon verotus riippuu siitä, jakaako
yhtiö osinkona enemmän vai vähemmän
kuin 8 prosenttia laskettuna osakkeen
matemaattisesta arvosta. Jos yhtiö jakaa
osinkona enintään 8 prosenttia, osingosta
on 25 prosenttia veronalaista pääomatuloa
ja 75 prosenttia verovapaata tuloa.
Silloin kun osingonsaajan verovuonna
saamien tällaisten osinkojen määrä ylittää 150 000 euroa, ylimenevästä osasta on
veronalaista pääomatuloa 85 prosenttia ja
verovapaata tuloa 15 prosenttia. Osingonjaon ollessa suurempi kuin 8 prosenttia
osakkeen matemaattisesta arvosta laskettuna, 8 prosentin ylittävästä osingosta
75 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja
25 prosenttia verovapaata tuloa.
Vuoden 2014 alusta ennakonpidätys on toimitettava myös muun kuin
julkisesti noteeratun yhtiön luonnolliselle henkilölle maksamista osingoista.
Osinkoihin rinnastetaan myös osinkoina
verotettava varojenjako vapaasta omasta
pääomasta. Ennakonpidätys on 7,5 prosenttia 150 000 euron rajaan asti. Rajan
ylittävästä osasta ennakonpidätys on
27 prosenttia. Osinkoa jakava yhtiö seuraa samalle saajalle maksamiensa osinkojen 150 000 euron rajan ylittymistä.
Pääomatulon veroprosentti on 30 prosenttia ja pääomatulojen 40 000 euroa
ylittävältä osalta 32 prosenttia verovuonna
2014.
YEL on vähennys
YEL-vakuutusmaksut määritetään arvioidun työtulon mukaan. Työtulolla hinnoitellaan yrittäjän työpanos, eli arvioitu
työtulo ei ole sama kuin yrityksestä saadut
voitot. YEL-maksut voi vähentää kokonaan verotuksessa.
Osingonjakajan on vuosi-ilmoituksella
maksetuista osingoista ilmoitettava, jos
osingonsaaja on YEL:n mukaan vakuutettu osinkoa jakavan yhtiön toiminnasta.
SUMMA 2/2015
9
Esimerkki osingonjaosta
”
YEL-maksut
voi vähentää
verotuksessa
kokonaan.
Ilmoitus tarvitaan, jotta sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu voidaan määrittää oikein perustein, sillä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun perusteena käytetään YEL:n
mukaista vuoden työtuloa niiltä osin kun se korvaa ansiotulot.
Omistajayrittäjä on henkilö, joka omistaa yksin tai
yhdessä perheenjäsentensä kanssa vähintään 10 prosenttia
yhtiön osakkeista tai heillä on vastaava osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.
Työntekijäin eläkelain mukaan yrittäjäosakkaana pidetään osakasta, joka on yhtiössä johtavassa asemassa ja jolla on
yksin enemmän kuin 30 prosenttia yhtiön osakepääomasta
tai äänivallasta. Yrittäjäosakkaana pidetään myös johtavassa
asemassa työskentelevää osakasta joka yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa yli 50 prosenttia osakkeista, vaikka oma
omistusosuus olisi enintään 30 prosenttia. s
Osakas oli tilikauden 2013 päättyessä velkaa yhtiölle
20 000 euroa. Hän omisti tilikauden päätöshetkellä 15
prosenttia yhtiön osakkeista. Osakas saa yhtiöstä vuonna 2014 osinkoa 10 000 euroa. Osakkeiden yhteenlaskettu matemaattinen arvo on 50 000 euroa.
Ennen kuin lasketaan, mikä osuus osingosta on
verovapaata tuloa, pääomatuloa tai ansiotuloa, osakkaan
omistamien osakkeiden matemaattisesta arvosta vähennetään osakaslaina:
Osakkeiden matemaattinen arvo
50 000 e
– osakaslaina
20 000 e
Jäännös
= 30 000 e
8 % x 30 000 e = 2 400 e, josta on veronalaista pääomatuloa on 25 % ja loput 75 % kokonaan verovapaata tuloa.
Ylimenevästä osingon osasta, 7 600 eurosta:
veronalaista ansiotuloa on 75 % x 7 600 e = 5 700 e
ja loput verovapaata tuloa 25 % x 7 600 e = 1 900 e.
Ansiotuloja verotetaan progressiivisen veroasteikon
mukaan, eli ansiotulojen veroprosentti nousee tulojen
kasvaessa. Osakas maksaa veroa ansiotulo-osingosta,
5 700 eurosta, oman veroprosenttinsa mukaan, esimerkiksi 37 % x 5 700 e = 2 109,00 e.
Lisää tietoa:
vero.fi/unohdapaperi
veronmaksajat.fi
Anna palautetta lehdestä ja voita iPhone 6 Plus!
MCI
summa 2
Samalla voit antaa aihe-ehdotuksia ja vaikuttaa lehden sisältöön.
Vastaa heti lyhyeen kyselyyn osoitteessa www.mcipress.fi /summa
2015
IDUN
ORISO
AU K T M I S T O N
OI
TILIT
EHTI
KASL
ASIA
Näin syntyy
ÄTÖS
VEROTUSPÄ
3 Kesätyön säännöt
6 Tehoa taloushallinto
on
Vastaaminen on helppoa.
1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/summa.
2. Merkitse numerosarja 2715
3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla
Lähetä-painiketta.
Ja sitten vain onnea arvontaan!
Jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua!
Arvottava palkinto
on noin 800 euron
arvoinen iPhone 6
Plus -puhelin.
Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2015. Palkinnon arvontaan osallistuvat
kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 31.7.2015. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.
10
SUMMA 2/2015
KOLUMNI
Pauli Vahtera
Viron veromalli
toimii Suomessakin
Y
rityksen toiminnan paras rahoitusmuoto on oma tulorahoitus.
Yhteiskunta rajoittaa tulorahoituksen käyttöä investointeihin
ja myöhempien tappioiden kattamiseen verotuksella. Osakeyhtiössä nirhaistaan tuloksesta 20 prosenttia. Henkilöyhtiöissä
ja toiminimissä verojen osuus tulorahoituksesta on tätäkin suurempi. Progression takia investointeihin tarvittavasta rahasta voi lähes puolet mennä verottajalle.
Todellisuudessa tilanne on paljon huonompi. Yritykset joutuvat sitomaan varoja vaihto-omaisuuteen, myyntisaamisiin ja ennakkomaksuihin.
Niitä ei saa vähentää verotuksessa lainkaan. Käyttöomaisuuden menot saa
vähentää poistoina vuosikymmenten kuluessa. Investoinnit on kuitenkin
maksettava heti.
Verottamalla kassavirtatulosta verot maksettaisiin vasta kun investointien ja käyttöpääomarahoituksen jälkeen jää rahaa kassaan. Kassavirtaverotus vastaisi palkansaajien verotusta.
Olen kirjoittanut kassavirtaverotuksen puolesta yli 20 vuotta. Yrittäjät sen
ovat ymmärtäneet, mutta eivät muut, eivät edes verotuksen asiantuntijat. Siksi
olen siirtynyt kannattamaan Viron yritysverotusta Suomeen.
Virossa yhtiö ei maksa tuloksesta veroa. Yhtiö maksaa nostetun osingon
veron 21 prosenttia. Tämän ansiosta pörssiyhtiöiden maksamien osinkojen
kaikki verot jäävät Viroon.
Suomessa voitaisiin helposti siirtyä samanlaiseen verotukseen. Kun osakas
ottaa tulonsa palkkana, maksetaan siitä normaali ansiotulon vero. Kun osakas
ottaa tulonsa osinkoina, yhtiö maksaa osingoista yhteisöveron 20 prosenttia.
Osakas maksaa saamastaan netto-osingosta pääomatuloveron. Toiminimet
ja henkilöyhtiöt maksaisivat ansiotuloveron yksityisotoista. Voimme luopua
nettovarallisuuden vaikutuksesta osinkojen verotukseen.
Jos Viron verotusta sovellettaisiin Suomessa, vuoden 2015 verokannoilla
olisi keskitulon 40 000 euron palkkavero 23 prosenttia kuten kaikilla palkansaajilla. Jos tulon ottaa osinkoina, maksaisi yhtiö veroa 20 prosenttia ja
osakas sen päälle 18 prosenttia. Yrityksen ja osakkaan yhteisverotusta joudutaan kohtuullistamaan katsomalla yhtiön maksama vero osin osakkaan
ennakkoveroksi.
Yhteisöveron määrä vuonna 2013 oli 4,6 miljardia euroa. Tämä verokertymä alenisi uudistuksen jälkeen. Sekä arvonlisäverot että työntekijöiden ja osakkaiden palkkaverot lisääntyisivät. Valtio ei menetä mitään. Liian
aikaisin maksetut verot siirtyisivät myöhempään ajankohtaan, mikä olisi
oikeudenmukaista ja kohtuullista. Verokertymä lisääntyisi investointien ja
niiden tuomien työpaikkojen kautta.
”
Olen siirtynyt
kannattamaan
Viron
yritysverotusta.
Pauli Vahtera on
vuosikymmenten
hioma taloushallinnon
huippuammattilainen.
Hänellä on taito
katsoa yrittäjyyttä
ja taloushallintoa
yhtä aikaa läheltä ja
kaukaa. Juuri siksi
hänen tarkkanäköiset
oivalluksensa
puhuttelevat.
SUMMA 2/2015
11
Auktorisoitu
Taloushallintoliiton jäsen
Suomen Taloushallintoliitto ry
Puh. 09 6850 570
www.taloushallintoliitto.fi