hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus
Kalajoen kaupunki HIEKKASÄRKKIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS – MARINAN ALUE ASEMAKAAVAEHDOTUS Kaavaselostus 14.12.2015 14.12.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ................................................................................................6 1.1 Tunnistetiedot ....................................................................................................................6 1.2 Kaava-alueen sijainti .........................................................................................................6 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus ....................................................................................................6 2 TIIVISTELMÄ .............................................................................................................................9 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ....................................................................................................9 2.2 Asemakaava......................................................................................................................9 2.3 Asemakaavan toteuttaminen .............................................................................................9 3 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA ......................................................................................10 3.1 Alueen yleiskuvaus..........................................................................................................10 3.2 Maisemarakenne ja maisemakuva ..................................................................................10 3.3 Luonnonympäristö ...........................................................................................................11 3.4 Rakennettu ympäristö .....................................................................................................16 3.5 Maanomistus ...................................................................................................................17 4 KAAVOITUSTILANNE .............................................................................................................18 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ........................................................................18 4.2 Maakuntakaava ...............................................................................................................18 4.3 Yleiskaava .......................................................................................................................21 4.4 Asemakaava....................................................................................................................22 4.5 Kalajoen matkailun ideasuunnitelmat ..............................................................................23 4.6 Kalajoen matkailun kasvuohjelma ...................................................................................25 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ........................................................................26 5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ....................................................................................26 5.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ................................................26 5.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt .....................................................................27 5.4 Viranomaisyhteistyö ........................................................................................................27 5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittely ja päätökset.....................................................................27 5.6 Haetut luvat ja päätökset sekä tehdyt ilmoitukset ...........................................................27 6 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ..............................................................................................28 6.1 Asemakaavatyölle asetetut tavoitteet ..............................................................................28 6.2 Tavoitteiden tarkentuminen prosessin aikana .................................................................28 7 KAAVALUONNOSTA EDELTÄNEET IDEASUUNNITELMAT ...............................................30 7.1 Alustavat idealuonnokset 1 .............................................................................................30 7.2 Alustavat idealuonnokset 2 .............................................................................................31 7.3 Alustavat idealuonnokset 3 .............................................................................................32 7.4 Alustavat idealuonnokset 4 .............................................................................................33 7.5 Viitesuunnitelma kaavoitusta varten ................................................................................33 7.6 Valittujen vaihtoehtojen arviointi ja vertailu .....................................................................34 Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 2 14.12.2015 7.7 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet ......................................................................35 8 ASEMAKAAVAN KUVAUS .....................................................................................................37 8.1 Kaavan rakenne ..............................................................................................................37 8.2 Mitoitus ............................................................................................................................37 8.3 Korttelialueet ...................................................................................................................39 8.4 Muut alueet......................................................................................................................41 8.5 Asemakaavamerkinnät ja -määräykset ...........................................................................44 8.6 Nimistö ............................................................................................................................44 9 KAAVAN VAIKUTUKSET ........................................................................................................45 9.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön ja ihmisten elinoloihin45 9.2 Vaikutukset luontoon ja maisemaan................................................................................46 9.3 Vaikutukset talouteen ja yritystoimintaan ........................................................................51 9.4 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen...............................................51 10 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS .................................................................................................53 10.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat ....................................................53 10.2 Toteuttaminen ja ajoitus ..................................................................................................53 10.3 Toteutuksen seuranta......................................................................................................53 Kannessa: Kuva 1: Ilmakuvasovitus suunnittelualueesta idästä katsottuna (Serum arkkitehdit Oy). Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 3 14.12.2015 LIITTEET (15 kpl) Liite 1: Kaavakartta, asemakaavamerkinnät ja määräykset 14.12.2015 Liite 2: Havainnekuva 14.12.2015 Liite 3: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 14.12.2015 Liite 4: Keskuskari ja Kesäranta, luontoselvitys 2013, Natans Oy / Lassi Kalleinen 24.6.2013 Liite 5: Pesimälinnustoselvitys Kalajoen Hiekkasärkkien alueella 2012 – Keskuskarin ranta ja Kesäranta, Ramboll Finland Oy 15.1.2013 Liite 6: Lausunto alimmista rakennuskorkeuksista Kalajoen Marinan alueelta (Keskuskari), Kalajoen Hiekkasärkät, Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus 11.3.2013 Liite 7: Muistiot - Kalajoen Keskuskarin vierasvenesataman alueen asemakaava, aloitusseminaari 26.11.2012 - Kalajoen Marinan asemakaavan muutos ja laajennus, työneuvottelu 6.2.2013 - Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue, 1. viranomaisneuvottelu 29.4.2014 - Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue, 2. viranomaisneuvottelu 24.3.2015 Liite 8: Asemakaavaluonnos 16.6.2014, nähtävillä 19.6.–15.8.2014 Liite 9: Vastineet asemakaavaluonnoksesta esitettyihin lausuntoihin ja mielipiteisiin 22.12.2014 Liite 10: Marinan alue, viitesuunnitelma, Serum arkkitehdit Oy 30.10.2013 Liite 11: Aluejulkisivu ja alueleikkaus, Serum arkkitehdit Oy 4.6.2014 Liite 12: Satamasuunnitelmat, Serum arkkitehdit Oy, Ramboll Finland Oy 20.8.2015 Liite 13: Aallokkoselvitys, Ilmatieteen laitos 2015 Liite 14: Rakentamistapaohje, Serum arkkitehdit Oy 18.11.2015 Liite 15: Asemakaavan seurantalomake Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 4 14.12.2015 MUU LÄHDEMATERIAALI - Kalajoen Hiekkasärkkien alueella sijaitsevan golfkentän kasteluveden ottaminen pohjavesilammikoista ja lammikoiden pysyttäminen. Lupapäätös nro 97/08/2 (Dnro Psy-2008-y-75). Luvan hakija: Hiekkasärkät Golf Oy, luvan myöntäjä: Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto 5.9.2008. - Kalajoen Hiekkasärkkien ns. lokkilammen maaperä- ja vesinäytteet, tilaaja Kalajoen kaupunki, Tekniset palvelut. Maintpartner Oy: Tutkimustodistus 2013-4583, 8.4.2014 ja Eurofins Scientific Finland Oy: Tutkimustodistus 2014-1070, 11.4.2014. - Kalajoen keskustan osayleiskaava, kaupallinen selvitys, Ramboll Finland Oy 17.1.2014. - Kalajoen liikenneturvallisuussuunnitelma, Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen julkaisuja, Ramboll Finland Oy 2012. - Kalajoen matkailun aluetaloudelliset vaikutukset, FCG Finnish Consulting Group Oy 27.4.2012. - Kalajoen matkailun ideasuunnitelmat, Pöyry Finland Oy 2011. - Kalajoen matkailun kasvuohjelma 2015–2025, CreaMentors Oy 2014. - Kalajoen seudun matkailustrategian välitarkastelu, FCG Finnish Consulting Group Oy 3.6.2009. - Kalajoen Hiekkasärkkien vedenlaatua koskeva viranomaisneuvottelu 17.9.2013, muistio (POPELY/346/07.00/2013) - Keskuskarin kosteikon kunnostusruoppaus, ruoppausmassojen läjittäminen ja veden johtaminen luonnonsuojelualueen kautta mereen sekä valmistelulupa, Kalajoki. Lupapäätös nro 11/2015/2 (Dnro PSAVI/64/04.09/2013). Luvan hakija: Kalajoen kaupunki, luvan myöntäjä: Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Ympäristöluvat 20.2.2015. - Maalämpökaivojen rakentaminen Vesipostin pohjavedenottamon kaukosuoja‐alueelle, Kalajoki. Lupapäätös nro 29/2013/2 (Dnro PSAVI/79/04.09/2012). Luvan hakija: Kalajoen kaupunki, luvan myöntäjä: Pohjois‐Suomen Aluehallintovirasto, Ympäristöluvat 25.3.2013. - Lokkien pesinnän häirinnän seurantatulokset. Kalajoen kaupunki, Tekniset palvelut 26.9.2014. - Lokkien pesinnän häirinnän vesistöseuranta. Yhteenvetoraportti. Kalajoen kaupunki, Tekniset palvelut 26.9.2014. - Pohjois-Pohjanmaan arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi. Ehdotus valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi 11.12.2014. PohjoisPohjanmaan liitto, Kaisa Mäkiniemi 2014. - Pohjois-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030, Pohjois-Pohjanmaan liitto 31.10.2011. - Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategian päivitys vuoteen 2015, NordicTrend Oy, ISS Proko Infra 2011. - Ympäristöterveydenhuollon lausunto Santaholman ja Holmanperän rantojen ja näiden alueiden välissä olevien saarien lokkipopulaation aiheuttamasta terveysriskistä. Lausunnon allekirjoittajana terveystarkastaja Riitta Fors, 27.2.2015. Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 5 14.12.2015 1 PERUS‐ JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavaehdotuksen selostus, joka koskee 14.12.2015 päivättyä asemakaavaehdotuskarttaa. Asemakaavan muutos ja laajennus koskee Kalajoen kaupungin Hiekkasärkkien kaupunginosassa olevia alueita. Alueen rajaus on esitetty kuvassa 2. Asemakaavan muutos koskee kortteleita 6 ja 109 sekä niihin liittyviä virkistys-, katu-, liikenne- ja vesialueita. Asemakaavan laajennus koskee tiloihin 208-402-3-774 ja 208-402-876-1 kuuluvia maa- ja vesialueita Keskuskarin ja PikkuKeskuskarin välisellä alueella. Asemakaavalla muodostuu osa korttelista 109, korttelit 185–196 sekä virkistys-, katu-, liikenne- ja vesialueet. Kaavan nimi: Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Kaavan laatija: Serum arkkitehdit Oy, Nilsiänkatu 11-13 F6, 00510 Helsinki Sami Heikkinen, arkkitehti SAFA, yks 408, pääsuunnittelija Kaavan vireilletulo: Asemakaava on tullut vireille 8.4.2013. Vireilletulosta on tiedotettu asettamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville 18.4.– 10.5.2013. Kaavan hyväksymispäivämäärät: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 18.4.–10.5.2013 Kaavaluonnos nähtävillä 19.6.–15.8.2014 Kaavaehdotus nähtävillä 11.1.–11.2.2016 Kaavan pinta-ala: Noin 46,9 hehtaaria 1.2 Kaava‐alueen sijainti Asemakaava-alue sijaitsee Kalajoen Hiekkasärkkien eteläisellä osalla Keskuskarintien, Pikku Keskuskarintien sekä Tiitaipaleen rajaamalla ranta-alueella (kuva 2). Noin 46,9 hehtaarin kokoiseen alueeseen kuuluu Keskuskarintien päätteenä oleva venesatama sekä golfkentän harjoituslyöntialue (range) alueen eteläosassa. Kaava-aluetta ympäröivät mantereen puolella asemakaavoitetut loma-asuntoalueet (Kuusikkonokka, Golf-puisto, Pikku-Keskuskari), eteläpuolella myös golfkenttä klubirakennuksineen. Keskuskarintien itäpuoliselle alueelle sijoittuvat Hiekkasärkkien leirintäalue sekä uimaranta. Asemakaavoitettava alue sijoittuu noin 500 m etäisyydelle Matkailutiestä ja Hiekkasärkkien matkailupalveluiden keskittymästä. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue. Kaavahankkeen tarkoituksena on kehittää Keskuskarille sijoittuvan vierasvenesataman eli marinan ja sitä ympäröivän alueen matkailukäyttöä osana Hiekkasärkkien matkailukeskusta. Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 6 14.12.2015 Kuva 2: Suunnittelualueen rajaus opaskartalla. Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 7 14.12.2015 Kuva 3: Kaava-alueen luonnosvaiheen rajaus vuonna 2007 otetussa ortoilmakuvassa. Kuva 4: Kaava-alueen ehdotusvaiheen rajaus vuonna 2014 otetussa ortoilmakuvassa. Maankohoamisen vaikutus näkyy etenkin Keskuskarin kaakkoispuoleisella matalikolla. Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 8 14.12.2015 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavahanke on ollut esillä Kalajoen kaupungin kaavoituskatsauksessa 2012, 2013, 2014 ja 2015. Suunnittelu käynnistyi 26.11.2012 aloitusseminaarilla, jossa määriteltiin asemakaavoituksen alustavat tavoitteet. Seminaariin osallistui matkailukeskuksen yrittäjiä, matkailuyhdistys sekä kaupungin luottamushenkilöitä ja virkamiehiä. Kalajoen kaupunginhallitus päätti 8.4.2013 kaavan vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta sekä tarkensi kaavan tavoitteita. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 18.4.–10.5.2013. Viranomaisten kanssa pidettiin työneuvottelu 6.2.2013. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 29.4.2014. Kaupunginhallitus päätti 16.6.2014 asemakaavaluonnoksen asettamisesta nähtäville. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä 19.6.–15.8.2014. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 24.3.2015. Kaupunginhallitus päätti 14.12.2015 asemakaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville. Asemakaavaehdotus on nähtävillä 11.1.–11.2.2016. Ehdotusvaiheessa pidetään yleisötilaisuus 13.1.2016. 2.2 Asemakaava Asemakaava-alue koostuu kolmesta loma-asumisen ja matkailupalvelujen rakennetusta osaalueen ja venesataman korttelialueista. Kaava-alueella on uimaranta-aluetta, virkistysaluetta, golfalueita sekä vesialueita. Alue kytkeytyy osaksi Hiekkasärkkien laajempaa matkailupalvelujen aluetta, muodostaen uuden osakeskuksen, jossa on runsaasti palveluita sekä yöpymispaikkoja. Suunnittelualueen pinta-ala on 46,9 hehtaaria. Korttelialueita on noin 10,0 ha (21,3% koko kaavaalueesta), viheralueita noin 14,4 ha (30,7%), vesialueita noin 15,6 ha (33,3%) ja katualueita noin 3,8 ha (8,1%). Rakennusoikeutta muodostuu yhteensä noin 73 500 k-m2. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Kortteleiden tarkempi suunnittelu ja toteuttaminen on tarkoitus aloittaa asemakaavan saatua lainvoiman. Asemakaavan toteuttaminen tulee kestämään useita vuosia rakentamisen laajuudesta johtuen. Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 9 14.12.2015 3 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA 3.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaava-alueen pinta-ala on 46,9 hehtaaria. Alueeseen kuuluu Keskuskarintien päätteenä oleva venesatama, golfkentän harjoitusalue sekä hiekkarannalta mäntymetsään ulottuva soistumaja lampialue, joka on kuutta kesämökkiä lukuun ottamatta rakentamatonta. Pääosa kaava-alueesta on Kalajoen kaupungin omistuksessa, minkä lisäksi Etelänkylän jakokunta omistaa osan vesialueesta sekä pieniä osia maa-alueesta. Kuva 5: Suunnittelualue toukokuussa 2014 otetussa viistoilmakuvassa. 3.2 Maisemarakenne ja maisemakuva Kalajoki kuuluu Pohjanmaan maisemamaakuntaan ja seutuun nimeltä Keski-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko (Maisemamaakuntajako: Maisematyöryhmän mietintö 1992, osa I). Suunnittelualue on osa maakunnallisesti arvokasta Hiekkasärkkien–Rahjan maisema-aluetta. Alueelle ovat tunnusomaisia matalan ja hiekkavaltaisen maankohoamisrannikon erityispiirteet, kuten laajat hiekkarannat, rantaniityt sekä eri kehitysvaiheissa olevat dyynialueet, fladat, kluuvijärvet ja soistumat. Kaavaalue sisältää näitä maankohoamista ilmentäviä elementtejä, mutta niiden luonnontilaisuus vaihtelee pääosan ollessa selvästi ihmisen muokkaamia. Maa kohoaa yhä Perämeren rannikolla noin 7– 9 mm vuodessa, mistä johtuen rantaviivan vuosittainen muutos suunnittelualueen kaltaisilla loivapiirteisillä rannoilla on silminnähtävä. Suunnittelualueen maaperä on pääasiassa hienoa hiekkaa, hiekkaa ja hiekkamoreenia. Topografialtaan alue on tasaista. Alueen itäosassa on rantaviivan suuntainen, puolentoista metrin korkuinen pitkänomainen penger, joka on mäntymetsäksi varttuneen kasvillisuuden sitoma dyynimuodosHiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 10 14.12.2015 tuma. Kaava-alueen valumavedet laskevat mereen suoraan tai alueella sijaitsevien soistumien ja lampien kautta. Lampiin purkautuu myös pohjavesiä. Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella, mutta noin 300 metriä kaava-alueen kaakkoispuolella alkaa noin 9,47 km² laajuinen Kourinkangas A -pohjavesialue. Perämeri avautuu suunnittelualueen kohdalla lähes saarettomana ulappana. Lännessä näkyy Rahjan saaristoa ja kaukana horisontissa Maakalla ja Ulkokalla. Hiekkainen rantavyöhyke on matala ja rantaviiva aallokon alati muovaama. Keskuskari on rannasta vain hieman irrallaan oleva pieni lomamökkien täyttämä saari, jonka yhteyteen on pengerretty venesatama. Keskuskari on selvä ja kauas näkyvä maamerkki muutoin suuripiirteisessä ja saarettomassa rantamaisemassa. 3.3 Luonnonympäristö 3.3.1 Luontotyypit Keskuskarin ja Kesärannan alueelle on laadittu luontoselvitys (Natans Oy 24.6.2013), jossa kartoitettiin alueen luontotyyppejä ja kasvillisuutta sekä niiden arvoja. Marinan asemakaava-alueella Keskuskarin venesataman ympäristö sekä golfkentän harjoitusalue ovat luonteeltaan rakennettuja ympäristöjä, joille ei sijoitu erityisiä luontoarvoja. Luonnonoloiltaan monipuolisimmat ja arvokkaimmat alueet sijoittuvat mantereelle rakentamattomalle ranta-alueelle. Hiekkaranta ja dyyni Keskuskarin eteläpuolelle on 19.4.2012 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen päätöksellä (POPELY/1137/07.01/2010) määritetty rajat luonnonsuojelulain 29 §:n tarkoittamalle suojellulle luontotyypille (kuva 6). Kohteen nimi on ”Keskuskarin hiekkaranta ja dyyni” ja se edustaa laissa mainittuja luontotyyppejä ”luonnontilaiset hiekkarannat” ja ”puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit”. Alueen muuttaminen niin, että suojeltujen luontotyyppien ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu, on kiellettyä. Aluetta voidaan hoitaa luontotyypin ominaispiirteitä tukevalla tavalla esim. poistamalla ei-luontaista kasvillisuutta. 9,5 hehtaarin kokoisen suojelualueen omistaa Kalajoen kaupunki ja Etelänkylän jakokunta. Kuva 6: Keskuskarin hiekkaranta ja dyyni -luontotyypin rajaus. Hiekkaranta ja ensimmäinen dyyni ovat luonnontilaisen kaltaista, avointa ranta-aluetta. Alueen edustavuutta nostavat tyypillinen, edustava kasvillisuus, luonnontilaisuus ja eheä dyynisukkessiosarja. Dyynien kehitysvaiheista alueella on näkyvissä ”liikkuvia rantavehnädyynejä” sekä kasvittuvia ”harmaita dyynejä”, joilla kasvaa mm. sammalia, rantavehnää ja ukonkeltanoita. Itämeren hiekkarannat on erittäin uhanalainen luontotyyppi (EN), luontodirektiivin luontotyyppi ja myös luonHiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 11 14.12.2015 nonsuojelulain nojalla suojeltu. Harmaalta dyyniltä on selvityksessä havaittu kaksi uhanalaista kasvia: yksittäinen ahonoidanlukko (silmälläpidettävä, NT, RT 3a,) sekä pieni laikku perämerensilmäruohoa (silmälläpidettävä, NT). (Keskuskari ja Kesäranta, luontoselvitys 2013.) Lammet ja soistumat Dyynien välissä on laajahko soistuma (kuva 7: dyynisoistuma), jolla kasvaa lähinnä suomyrttiä ja kiiltopajua sekä luhta- ja niittykasvillisuutta. Alueella on monenlaisia jälkiä ihmistoiminnasta, tieuria, raivattua taimikkoa ja rakentamista, eikä sitä voi luontoselvityksen mukaan pitää luonnontilaisena tai edes luonnontilaisen kaltaisena. (Keskuskari ja Kesäranta, luontoselvitys 2013.) Luontoselvityksessä alueella todettiin myös rehevöitynyt kluuvijärvi, joka on kasvittunut ja soistunut. Järviruoko valtaa alaa muilta kasvilajeilta eikä jäänteitä merikasvillisuudesta ole enää havaittavissa. Merivesi nousee kluuviin vain korkeimman veden aikana laskuojaa pitkin sekä kluuvin reunojen ylitse. Kluuvilla ei selvityksessä katsottu olevan erityistä kasvistollista merkitystä. Kluuvin koillispuolella todettiin luhtien ja suursarojen hallitsema avoin rantasuo (kuva 7: primäärisoistumat). Suolla kasvoi luontoselvityksen mukaan mm. sammalia, suolasaraa ja suomyrttiä. Mantereen puoleisella reunalla todettiin luonnontilaisia pensasluhtia ja kapea harmaaleppäreunus. Suon laidalla on muutamia kesäasuntoja. (Keskuskari ja Kesäranta, luontoselvitys 2013.) Kluuvin lounaispuolella on tekolampi, jonka vettä käytetään golf-kentän kasteluun. Kluuvin rannat ja primäärisoistumien alue on ollut vesilintujen pesimäaluetta. Vuosina 2012–13 alueella on pesinyt arviolta tuhat paria käsittävä lokkiyhdyskunta, jonka ulosteiden typpi ja fosfori on rehevöittänyt kluuvia ja muodostanut kesäisin hajuhaitan. Kluuvin tuntumassa on myös kolme kesämökkiä, joiden nurmikot yltävät suojavyöhykkeittä vesirajaan saakka. (Keskuskari ja Kesäranta, luontoselvitys 2013.) Metsäiset dyynit Suunnittelualueen etelä- ja kaakkoisosissa on entisille dyyneille syntyneitä, mäntyä kasvavia kuivia kangasmetsiä. Metsät ovat puistomaisesti hoidettuja ja niissä kulkee polkuja. Valtavarpuna on puolukka, lisäksi kanervaa ja variksenmarjaa on jonkin verran. (Keskuskari ja Kesäranta, luontoselvitys 2013.) Alueella on myös nurmipintainen golf-kentän lyöntiharjoittelualue (range). Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 12 14.12.2015 Kuva 7: Kaava-alueen arvokkaat luontokohteet: dyynit, primäärisoistumat ja kluuvi (Keskuskari ja Kesäranta, luontoselvitys 2013, Natans Oy / Lassi Kalleinen, 24.6.2013). 3.3.2 Eläimistö Keskuskarin ja Kesärannan alueelle on laadittu pesimälinnustoselvitys kevät-kesällä 2012 (Ramboll Finland Oy, 15.1.2013). Linnustollisesti alueen arvokkaimmaksi osaksi todettiin kluuvin ympäristö (kuva 8, alue 1), jossa pesi vuonna 2012 naurulokkien lisäksi vesi- ja rantalintuja. Tavallisempien sorsalintujen lisäksi alueella pesi vaarantuneeksi (VU) luokitellut mustakurkku-uikku ja tukkasotka. Linnustoselvityksessä alueella havaittiin myös harmaasorsapari, joka on Suomessa harvalukuinen laji. Kluuvijärven rantapensaikoissa todettiin selvityksessä pesivän myös monia varpuslintuja, mm. silmälläpidettäväksi (NT) luokiteltu punavarpunen. Naurulokki on luokiteltu silmällä pidettäväksi lajiksi. Se on taantunut, mutta edelleen yleinen pesimälaji Suomessa. Naurulokkeja esiintyy suhteellisen runsaasti etenkin Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosien alueella, sillä alueella on paljon turkistarhoja, jotka tarjoavat runsaasti ravintoa naurulokeille. (Pesimälinnustoselvitys Kalajoen Hiekkasärkkien alueella 2012 – Keskuskarin ranta ja Kesäranta.) Myös Keskuskarintietä ympäröivällä ranta-alueella (kuva 8, alue 2) pesi selvityksen mukaan useita uhanalaiseksi luokiteltuja lintulajeja, kuten mustakurkku-uikku, tukkasotka, lapintiira ja meriharakka. Erittäin uhanalaiseksi (EN) luokitellun pikkutiiran todettiin käyttävän aluetta saalistus- ja ravinnonhankintapaikkanaan. (Pesimälinnustoselvitys Kalajoen Hiekkasärkkien alueella 2012 – Keskuskarin ranta ja Kesäranta.) Keskuskarin ja Kesärannan alueelta selvitettiin myös liito-oravien ja viitasammakoiden mahdollinen esiintyminen, mutta niiden elinympäristöjä ei suunnittelualueelta löytynyt (Keskuskari ja Kesäranta, luontoselvitys 2013). Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 13 14.12.2015 Kuva 8: Alueen merkittävimmät lintupaikat on esitetty kartassa punaisella (Pesimälinnustoselvitys Kalajoen Hiekkasärkkien alueella 2012 – Keskuskarin ranta ja Kesäranta). Linnustosta aiheutuvat ympäristöhaitat ja niiden tor‐ juminen Hiekkasärkkien EU-uimaranta on jouduttiin laittamaan huonon vedenlaadun vuoksi uimakieltoon terveydensuojeluviranomaisten vaatimuksesta kesällä 2013. Rantaa uhkasi myös sulkeminen koko kesäksi 2014, ellei kaupunki pysty osoittamaan riittäviä toimia mikrobisaastutuksen poistamiseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL totesi kesän aikana tehtyjen näytteenottojen perusteella vedessä esiintyvien salmonella- ja kampylobakteeriesiintymien olevan lintuperäisiä (Testausseloste YVES 120/13, THL 11.10.2013). Tulosten perusteella on todennäköistä, että korkeat bakteeripitoisuudet johtuvat Keskuskarin lampi- ja kosteikkoalueella pesivästä naurulokkiyhdyskunnasta. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) perustaman asiantuntijatyöryhmän mukaan ongelmalle ei ole löytynyt muuta potentiaalista syytä kuin lokit (Kalajoen Hiekkasärkkien vedenlaatua koskeva viranomaisneuvottelu 17.9.2013, muistio). Kaupunki on ryhtynyt toimiin terveyshaitan poistamiseksi tavoitteenaan vähentää alueella pesivien lokkien määrää. Kalajoen kaupunki jätti 30.9.2013 ELY-keskukseen ilmoituksen vesirakennustyöstä, joka koski kasvillisuuskerroksen poistamista kosteikkoalueelta. Keskuskarin ja Kesärannan luontoselvityksessä (2013) todettiin kluuvin luontotyypin muuttuneen rakentamisen takia, ja että kyseessä on ennemmin rehevä lintukosteikko kuin tyypillinen merellinen kluuvi. Myös PohjoisPohjanmaan ELY-keskus katsoi lausunnossaan 21.22.2013 (Drno POPELY/32/07.00/2013), että kluuviin aikaisemmin kohdistuneihin kaivuutoimenpiteiden johdosta kluuvi on menettänyt luonnontilaisuutensa, eikä sitä voida pitää vesilain 2 luvun 11 §:n suojaamana luonnontilaisena tai luonnontilaisen kaltaisena kluuvina. ELY-keskus lausui 21.11.2013 vesirakennustyön olevan mahdollinen ja että työ ei vaadi Aluehallintoviraston lupaa. Pintakasvillisuuden poistotyöt aloitettiin 23.11.2013. Mittaukset alueella osoittivat, että kasvillisuus oli vesikerroksen päällä, joten sen poistaminen pohjasedimenttiä vahingoittamatta oli mahdollista. Pintakasvillisuuden poiston jälkeen lokkien määrä väheni alueella. Poistettu pintakasvillisuus sisälsi 16.12.2013 otettujen näytteiden mukaan fosforia noin 0,2 g/kg. Sen sijaan kosteikon pohjalle jäänyt liete sisältää näytteiden mukaan fosforia jopa 0,31 g/kg. Kosteikolta 8.4.2014 otetussa vesinäytteessä fosforipitoisuus oli 230 mikrogrammaa litrassa, minkä johdosta kosteikkoa voidaan pitää edelleen erittäin rehevöityneenä. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus oli myöntänyt Kalajoen kaupungille luvan luonnonsuojelulailla rauhoitettujen lokkien pesinnän häiritsemiseksi kesällä 2014 (POPELY/675/07.01/2012). Häirintälupa edellytti linnuston tarkkailua. Tarkkailualueella ei 10.4.–22.7.2014 välisenä aikana tehdyssä seurannassa havaittu yhtään naurulokin pesintää häirintätoimenpiteistä johtuen. Touko–elokuussa 2014 tehdyn veden laadun seurannan perusteella voidaan katsoa, että uimarannan vedenlaatu on saatu toistaiseksi turvattua tehdyillä toimenpiteillä. Lammesta huuhtoutuvat bakteeripitoisuudet ovat vähentyneet lokkien poistuttua alueelta. Lammesta virtaa mereen kuitenkin erittäin ravinnepiHiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 14 14.12.2015 toista vettä, joka rehevöittää suojeltua luontotyyppialuetta. Jotta jatkossakin saataisiin turvattua puhdas uimavesi leirintäalueen uimarannalle, tulisi lammen, suojellun luontotyyppialueen ja Keskuskarin pohjoisosasta poistaa bakteeri- ja ravinnepitoinen pohjaliete. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI) on myöntänyt 20.2.2015 Kalajoen kaupungille luvan Keskuskarin kosteikon kunnostusruoppaukseen, ruoppausmassojen läjittämiseen sekä pohjaveden johtamiseen luonnonsuojelualueen (= suojellun luontotyyppialueen) kautta mereen (lupapäätös nro 11/2015/2, PSAVI/64/04.09/2013). Kunnostusruoppauksella kaupunki pyrkii pysyvästi poistamaan uimarantaan kohdistuvan terveydellisen haitan sekä kehittämään lampialueen virkistyskäyttöä. Kuva 9: Lampi- ja kosteikkoalue Keskuskarintieltä kuvattuna marraskuussa 2012. Kuva 10: Lampi- ja kosteikkoalue Keskuskarintieltä kuvattuna huhtikuussa 2014. Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 15 14.12.2015 3.4 Rakennettu ympäristö Asemakaava-alue on nykyisin pääosin rakentamatonta. Alueeseen kuuluu Keskuskarintien päätteenä oleva venesatama sekä golfkentän harjoitusalue pysäköintialueineen. Meriharakantien tuntumaan vuokratonteille sijoittuu muutamia viime vuosikymmenten aikana rakennettuja pienehköjä kesämökkejä. Kalajoen kaupunki on keväällä 2015 hankkinut omistukseensa alueen rakennukset. Alueelle ei sijoitu kulttuurihistoriallisia arvoja. Kuva 11: Kuvia alueen kesämökeistä. Palvelut Suunnittelualueeseen rajautuva golf-kenttä tarjoaa virkistys- ja ravintolapalveluita. Reilun kilometrin päässä suunnittelualueesta on monipuoliset Hiekkasärkkien matkailupalvelut. Kalajoen lentopaikka on matkailualueen kaakkoispuolella, jonne on suunnittelualueelta matkaa alle 2 km. Kalajoen keskustan palveluihin on noin 8 kilometrin matka. Työpaikat, elinkeinotoiminta Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee golfkenttä Kalajoki Golf. Kalajoen (Rahjan) satamaan on Keskuskarilta matkaa noin 3,5 km. Hiekkasärkkien matkailualue on merkittävä lähialueen työpaikka- ja elinkeinotoimintojen keskittymä. Matkailun välittömät työllisyysvaikutukset Kalajoella vuonna 2010 olivat noin 400 työpaikkaa (Kalajoen matkailun aluetaloudelliset vaikutukset, FCG 27.4.2012). Työpaikoista merkittävä osa sijaitsee Hiekkasärkkien Matkailukeskuksessa. Virkistys Kaava-alue on osa Kalajoen Hiekkasärkkien matkailu- ja virkistysaluetta, joka tunnetaan maanlaajuisesti. Keskuskarin mantereen puoleisia ranta-alueita käytetään yleisesti uimiseen. Sen sijaan alueen keskellä olevan soistuma- ja lampialueen virkistyskäyttö on vähäistä. Suunnittelualueen vieressä on golf-kenttä, jonka harjoittelulyöntialue (range) kuuluu kaava-alueeseen. Alueen läpi kulkee seudullinen ulkoilureitti sekä valaistu hiihtolatu/ulkoilureitti. Keskuskarin venesatamassa on nykyisin noin 40 venepaikkaa. Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 16 14.12.2015 Liikenne Keskuskarintie liittää alueen osaksi Hiekkasärkkien matkailualuetta. Alueen liikenne on lähinnä matkailutoimintaan, loma-asumiseen ja venesatamaan liittyvää. Kesän sesonkikuukausina Keskuskarintie ruuhkautuu ajoittain uimarannan pysäköinnistä. Alueen läpi kulkee seudullinen ulkoilureitti. Alueella ei ole vakituista joukkoliikennettä. Keskikesän aikana on liikennöinyt alueen yrittäjien sponsoroima Beachbus Kalajoen keskustan ja Hiekkasärkkien väliä. Lisäksi Kalajoella toimii kutsuperiaatteella toimiva palveluliikenneauto. Vesibussi mantereen ja Maakallan välillä kulkee vaihtelevasti vuodesta riippuen. Osa Oulun ja Kokkolan välisestä kaukoliikenteen linjoista pysähtyy läheisellä Matkailutiellä reilun kilometrin päässä kaava-alueelta. Tekninen huolto Alueelle on järjestetty sähköverkko, muttei kunnallisteknisiä verkostoja veden tai viemäröinnin suhteen. Rakennusten vesi- ja viemärihuolto on toteutettu kiinteistökohtaisesti. 3.5 Maanomistus Asemakaava-alue on lähes kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa kiinteistöineen. Etelänkylän jakokunta omistaa osan vesialueesta sekä pieniä osia maa-alueesta. Kuva 12: Kalajoen kaupungin omistamat maa- ja vesialueet on merkitty kuvaan sinisellä värillä. Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 17 14.12.2015 4 KAAVOITUSTILANNE 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n mukaan alueiden suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtana. Valtakunnallisesti arvokkailla kohteilla ja alueilla on alueidenkäytön sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Kaava-alueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita kohteita. Erityisenä aluekokonaisuutena tavoitteissa on kuitenkin mainittu maankohoamisrannikon taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset. Lisäksi valtakunnallisiin alueidenkäytön tavoitteisiin sisältyy muun muassa seuraavia erityismääräyksiä: - Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa- ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. - Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. - Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. - Maankohoamisrannikon erityispiirteiden säilyttäminen: maankohoamisrannikolla otetaan huomioon maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset olemassa olevaa rakennetta uudistettaessa ja uuttaa suunniteltaessa 4.2 Maakuntakaava Alueella on voimassa oleva Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava (vahvistettu ympäristöministeriön päätöksellä 17.2.2005). Pohjois-Pohjanmaan voimassa olevia maakuntakaavoja täydennetään ja päivitetään kolmessa vaiheessa. Energiatuotantoa ja -siirtoa, kaupan palvelurakennetta, aluerakennetta ja taajamia, luonnonympäristöä sekä liikennejärjestelmää ja logistiikkaa käsittelevä 1. vaihekaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2013, mutta sitä ei ole vielä vahvistettu. Kulttuuriympäristöä, maaseudun asutusrakennetta, virkistystä ja matkailua, seudullisia jätteenkäsittelyalueita sekä seudullisia ampumarata-alueita käsittelevän 2. vaihemaakuntakaavan luonnos oli nähtävillä 25.3.–30.4.2014. Kolmas, mm. kiviaines- ja pohjavesialueita ja uusia kaivoksia käsittelevä vaihemaakuntakaava on suunniteltu käynnistyväksi vuoden 2015 aikana. 4.2.1 Pohjois‐Pohjanmaan maakuntakaava Pohjois-Pohjanmaan vuonna 2005 vahvistetussa maakuntakaavassa (kuva 13) asemakaava-alue on osoitettu matkailupalvelujen alueeksi, jonka suunnittelussa ja käytössä tulee ottaa huomioon maankohoamisrannikon erityispiirteet (RM-1). Alue on osa luonnon monikäyttöaluetta ja Hiekkasärkkien–Rahjan maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Alueen halki kulkee rantaviivan suuntainen viheryhteystarve. Keskuskarille on merkitty venesatama, josta on osoitettu rannikon suuntaiset veneväylät sekä veneväylä Maakallaan. Maakuntakaavassa suunnittelualue on matkailun vetovoima-aluetta / matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealuetta (mv-5), jonka kehittäminen merellisenä matkailualueena perustuu HiekHiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 18 14.12.2015 kasärkkien matkailukeskuksen palveluihin sekä Rahjan saariston ja muun maankohoamisrannikon luonnon- ja kulttuuriympäristöön liittyviin virkistys- ja vapaa-aikatoimintoihin. Alueen maankäyttöä suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota virkistysalueiden ja -reittien verkoston muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen ja matkailukeskusten rakentamisen sopeuttamiseen ympäristöön. Maakuntakaavassa ohjataan rantarakentamista lisäksi muun muassa seuraavilla kehittämisperiaatteilla ja yleisillä suunnittelumääräyksillä: - Turvataan tasapuoliset mahdollisuudet ranta-alueiden käyttöön varaamalla rantaa riittävästi yleiseen virkistykseen. - Varaudutaan loma-asutuksen kasvun jatkumiseen ja erityyppisten loma-asuntoalueiden kysyntään: perinteinen omarantainen asutus järvialueilla, tiivis lomakylä-tyyppinen asutus merenrannikolla ja matkailukeskusten läheisyydessä. Tavoitteena on hyvien vapaa-ajan ympäristöjen muodostaminen tasapuolisesti eri käyttäjäryhmille. - Rakentamista ohjataan sietokyvyltään hyville rannoille. Rakentamattomien ja pienten vesistöjen rannoille rakentamista ei suosita. Maisemallisesti keskeiset ja arat rannat jätetään rakentamisen ulkopuolelle. - Vakituisen asumisen ja loma-asutuksen sijoittumisessa suositaan kyläkeskusten, taajamien ja matkailukeskusten läheisyyttä. - Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee ottaa huomioon ranta-alueen ympäristöolosuhteet, vesihuollon järjestäminen sekä rakennusoikeuden, yhteiskäyttöalueiden ja yleisten alueiden tasapuolinen jakautuminen eri maanomistajille. Kuva 13: Ote Pohjois-Pohjanmaan lainvoimaisesta maakuntakaavasta (vahv. 17.2.2005). 4.2.2 Pohjois‐Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava Pohjois-Pohjanmaan uuden maakuntakaavan 2.12.2013 hyväksytty 1. vaihekaava (kuva 14) sisältää seuraavat suunnittelualuetta koskevat määräykset: Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 19 14.12.2015 - ge-3, tuuli- ja rantakerrostuma - mv-5 Kalajoen alue, Alueen kehittäminen merellisenä matkailualueena perustuu Hiekkasärkkien matkailukeskuksen palveluihin sekä Rahjan saariston ja muun maankohoamisrannikon luonnon‐ ja kulttuuriympäristöön liittyviin virkistys‐ ja vapaa‐aikatoimintoihin. - kk-6 Kaupunkikehittämisen kohdealue: Kalajoen matkailukaupunki Merkinnällä osoitetaan aluetta, jota kehitetään kansainvälisenä matkailu- ja kaupunkikeskuksena. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää toiminnallisesti monipuolisen sekä maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen matkailukaupungin kehittämistä Kalajoen kaupunkikeskustan ja Hiekkasärkkien matkailukeskuksen muodostaman kaksoiskeskuksen varaan. - A-1, Taajamatoimintoje alue, lisämerkintä -1 osoittaa, että alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja käytössä tulee ottaa huomioon maankohoamisrannikon erityispiirteet. Kuva 14: Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihekaavasta (hyv. 2.12.2013). 4.2.3 Pohjois‐Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaava Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavaluonnos oli nähtävillä 25.3.–30.4.2015 (kuva 15). Kaavaluonnos sisältää seuraavat suunnittelualuetta koskevat määräykset: - Suunnittelualue on matkailupalvelujen aluetta, jonka yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja käytössä tulee ottaa huomioon maankohoamisrannikon erityispiirteet (RM-1): ”Mer- Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 20 14.12.2015 kinnällä osoitetaan valtakunnallisesti merkittävien matkailukeskusten ydinalueita, joihin sisältyy hotelli- ym. palveluja.” - Keskuskarille on merkitty venesatama: ”Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävät venesatamat.” Satamaan johtavat veneväylät ovat ”Perämeren rannikon ylikunnallisia veneväyliä”. - Suunnittelualue on osa maakunnallisesti arvokasta Kalajoen Hiekkasärkkien ja Rahjan saariston maisema-aluetta, jota on Pohjois-Pohjanmaan arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2014) ehdotettu valtakunnallisesti arvokkaaksi. - Luonnon monikäyttöalueen merkintä poistuu Kuva 15: Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 2. vaihekaavaluonnoksesta (nähtävillä 25.3.– 30.4.2015). 4.3 Yleiskaava Asemakaava-alueella on voimassa Hiekkasärkkien rantaharjualueen osayleiskaava (hyväksytty 26.2.2008, kuva 16). Siinä Keskuskariin on osoitettu satama-aluetta (LS) sekä matkailupalvelujen aluetta (RM-1). Golfkentän alue on osoitettu urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU-1) ja sen äärelle on osoitettu matkailupalvelujen aluetta (RM-2), matkailupalvelujen keskittymä (rm-p) sekä ulkoilureitin linjaus. Rantaviivan tuntumaan on osoitettu uimarantavaraus (VV) sekä hotellien, maHiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 21 14.12.2015 joitus- ja kaupallisten palvelujen keskittymä (rm-h). Siihen liittyy sisämaan puolella retkeily- ja ulkoilualue (VR-3), joka on matkailutoimintojen tavoitteellista laajenemisaluetta. Alueen käyttötarkoituksen muutos matkailukäyttöön on selvitettävä yleiskaavan tarkistuksella tai asemakaavalla. Lisäksi suunnittelualuetta koskee luo-2 määräys, Keskuskarin kainalo. Alueelle sijoittuu luonnonsuojelulain tarkoittamia arvokkaita luontotyyppejä. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon vesilain 15 a §:n mukainen vesistön muuttamiskielto. Kuva 16: Ote Hiekkasärkkien rantaharjualueen osayleiskaavasta (hyv. 26.2.2008). 4.4 Asemakaava Alue on osin asemakaavoittamatonta. Osalla alueesta on voimassa Hiekkasärkkien asemakaava, jota on laajennettu ja muutettu lukuisia kertoja. Alkuperäinen Hiekkasärkkien asemakaava (vahv. 4.2.1986) ei ulotu käsillä olevalle suunnittelualueelle, vaan sillä ovat voimassa 28.1.1993, 30.5.2000, 29.8.2006 ja 27.2.2007 vahvistuneet laajennukset ja muutokset. Asemakaavassa Keskuskarin länsipuoli on osoitettu kokonaisuudessaan satama-alueeksi (LV). Golfkentän harjoitusalue ja siihen liittyvä rinne on osoitettu urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU). Kesärannan alueen asemakaava ja asemakaavanmuutos välittömästi suunnittelualueen lounaispuolella hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 27.5.2014. Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 22 14.12.2015 Pohjakartta Alueen pohjakartta on MRL:n 54a §:n mukainen ja täyttää JHS 185:n vaatimukset. Pohjakartta on laadittu vuoden 1998 ilmakuvauksen pohjalta ja sitä on ajantasaistettu täydennyskartoituksin. Kartta vastaa maastossa tämän hetken tilannetta. Rakennuskiellot Alueella ei rakennuskieltoa. Kuva 17: Ajantasa-asemakaava suunnittelualueen ympäristöstä. 4.5 Kalajoen matkailun ideasuunnitelmat Kalajoen kaupunki tilasi Pöyry Finland Oy:ltä matkailun ideasuunnitelman kolmelle Hiekkasärkillä sijaitsevalle alueelle, joista yksi oli Keskuskarin ranta. Suunnittelun tavoitteena oli ”tiivis, itsessään vetovoimainen merenrantaan ja golfiin tukeutuva korkeatasoinen palvelu- ja majoitusalue”, jonka ”vetovoima saavutetaan huolellisella, alueen maisemaan ja luonnonolosuhteisiin sopeutetulla suunnittelulla ja rakentamisella.” Lisäksi kehittämisen tavoitteiden mukaan ”Keskuskarista muodostuu kansainvälisten esikuvien mukainen ”marina”, jossa merellä ja veneillä on suuri sisällöllinen merkitys” ja että ”Keskuskarista muodostuu matkailijoiden viihtyisä ulko-olohuone”. Työssä tutkittiin kolmea erilaista rakennemallia, joista jatkosuunnittelun pohjaksi valittiin tiiviin rakentamisen malli (VE3). Keskuskarin yleissuunnitelman mukaan ”alue toteutetaan korkealaatuisena ja omaleimaisena” sekä ”tiiviinä kokonaisuutena”. Rakentamisen korkeus vaihettuisi golfkentän Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 23 14.12.2015 viereisestä, enintään 5-kerroksisesta hotellista merenrannan enintään 2-kerroksisiin rakennuksiin. Rakentamisessa pyrittäisiin majoituskohteista avautuviin hyviin merinäkymiin sekä ympäristön yleisilmeessä yhtenäiseen ja korkeatasoiseen arkkitehtuuriin. Suunnitelman palveluvalikoimaan kuului majoitustilojen lisäksi mm. ”merihenkinen paviljonki-ravintola, hotellin ravintola ja mahdolliset pienet erikoisliikkeet, veneilyn palvelut, pursiseura, mahdolliset pienliiketilat majoitusrakennusten katutasossa, torialue, kappeli sekä viihdekeskus (ulkoilmatapahtuma-areena 500 henkilölle)”. Kuva 18: Kalajoen matkailun ideasuunnitelmat 2011, Keskuskarin rakentamisen yleissuunnitelma (Pöyry Finland Oy). Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 24 14.12.2015 Kuva 19: Kalajoen matkailun ideasuunnitelmat 2011, havainnekuva (Pöyry Finland Oy). 4.6 Kalajoen matkailun kasvuohjelma Kalajoen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kalajoen matkailun kasvuohjelman 24.2.2015. Kalajoen matkailustrategiassa (2009) asetettiin tavoitteeksi Kalajoen matkailutulon, vuodepaikkojen ja yöpymisvuorokausien kaksinkertaistuminen vuoteen 2020 mennessä. Matkailun kasvuohjelmassa esitetään konkreettisia toimenpiteitä, aikatauluja, toteuttajatahoja ja resursseja tavoitteen toteuttamiseksi. Kalajoen matkailun kasvuohjelman loppuraportin on laatinut CreaMentors Oy (2014). Kuva 20: Kalajoen matkailun kasvuohjelman konsepti (CreaMentors Oy 2014). Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 25 14.12.2015 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Alueen kaavoitus on esitetty kaavoitusohjelmissa useampana vuonna. Kaavahankkeen vireilletulosta päätettiin kaupunginhallituksen kokouksessa 8.4.2013. Alueen kaavoittaminen nähtiin tarpeelliseksi, jotta matkailukeskuksen kehittyminen tulevaisuudessakin mahdollistuu. Marinan alue on matkailun kehittämisohjelman mukaan tarkoitus kehittää korkealuokkaiseksi vierasvenesatamaksi. Sataman eteläpuolinen ranta on yleiskaavassa matkailutoimintojen tavoitteellista laajenemisaluetta. Alueen käyttötarkoituksen muutos edellyttää asemakaavoitusta. 5.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Vireilletulo Asemakaavahanke on ollut esillä Kalajoen kaupungin kaavoituskatsauksessa 2012, 2013, 2014 ja 2015. Tekninen johtaja on tehnyt viranhaltijapäätöksen kaavan laadinnan hankinnasta Serum arkkitehdit Oy:ltä 3.10.2012. Elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan päätti 9.11.2012, että suunnittelu käynnistetään 26.11.2012 pidettävällä aloitusseminaarilla. Kalajoen kaupunginhallitus päätti 8.4.2013 kaavan vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 18.4.– 10.5.2013. Osalliset Osallisia ovat kaikki, joiden oloihin asemakaavan muutos ja laajennus saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat siten kaava-alueen asukkaat, alueella työssä käyvät henkilöt, alueella toimivat yritykset ja yhdistykset, alueen maanomistajat sekä myös ne viranomaiset ja kaupungin toimielimet, joiden toimialueeseen kaava-alue kuuluu. Alueen suunnittelu tapahtuu vuorovaikutuksessa osallisten, suunnittelijoiden ja viranomaisten kanssa. Osallisia ovat ainakin: - Kalajoen kaupungin tekninen ja ympäristölautakunta Pohjois-Pohjanmaan Liitto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan museo Jokilaaksojen pelastuslaitos alueen maanomistajat alueen vuokraoikeuden haltijat alueen yrittäjät Pohjanmaan PPO Oy Osuuskunta Valkeavesi Elenia Verkko Oy Kalajoen Lämpö Oy Kalajoen matkailuyhdistys Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys Kalajoen luonnonsuojeluyhdistys Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 26 14.12.2015 5.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Marinan alueen kaavoituksesta järjestettiin aloitusseminaari 26.11.2012. Seminaariin oli kutsuttu elinkeino- ja maankäyttötoimikunta, alueen yrittäjiä sekä kaupungin viranhaltijoita. Seminaarista on laadittu muistio (liite 7). Kaavan sisältöä ja laadintaa kuvaava osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:n mukaisesti Kalajoen kaupungintalolla 18.4.–10.5.2013 sekä kaupungin www-sivustolla. Asemakaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta on ilmoitettu kaupungin ilmoituslehdessä (Kalajokiseutu) sekä kirjeellä osallisille. Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma on selostuksen liitteenä 3. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä 19.6.–15.8.2014. Asemakaavaluonnoksesta jätettiin sen nähtävilläoloaikana kuusi (6) lausuntoa (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan museo, ELENIA Verkko Oy, Elisa Oyj, Jokilaaksojen pelastuslaitos ja Hiekkasärkät Golf Oy) ja yhdeksän (9) mielipidettä, joista yhden oli jättänyt Kallan Purjehtijat Ry ja loput olivat yksityishenkilöiden laatimia. Lausuntoihin ja mielipiteisiin on laadittu perustellut vastineet. Lausunnoissa otettiin kantaa erityisesti keskeneräiseen ruoppauslupaan, lisäselvitystarpeisiin, kaavaprosessin etenemiseen sekä golftoimintojen sijoittamiseen. Mielipiteissä kommentoitiin erityisesti satamaratkaisua ja vaikutuksia, jotka kaava aiheuttaa ranta-alueen mökkiläisille. Kalajoen kaupungin ja Kalajokilaakson Golf Oy:n kesken pidettiin palaveri 20.8.2014. Alustavan satamasuunnitelman osalta on keskusteltu Kallan Purjehtijat ry:n kommodorin kanssa 26.2.2015. Tiivistelmä luonnosvaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä niihin laaditut vastineet ovat selostuksen liitteenä 9. Kaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana 11.1.–11.2.2016 järjestetään yleisötilaisuus 13.1.2016. 5.4 Viranomaisyhteistyö Marinan alueen tavoitteista keskusteltiin viranomaisten kanssa työneuvottelussa 6.2.2013. Asemakaavaprosessin ensimmäinen viranomaisneuvottelu järjestettiin kaavaluonnosvaiheessa 29.4.2014. Toinen viranomaisneuvottelu pidettiin kaavan ehdotusvaiheessa 24.3.2015. Neuvotteluista laaditut muistiot ovat kaavaselostuksen liitteessä 7. 5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittely ja päätökset Kalajoen kaupunginhallitus päätti 8.4.2013 kaavan vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 18.4.– 10.5.2013. Kaupunginhallitus päätti 16.6.2014 asemakaavaluonnoksen asettamisesta nähtäville. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä 19.6.–15.8.2014. Kaupunginhallitus hyväksyi 22.12.2014 pidetyssä kokouksessaan vastineet kaavaluonnoksesta saatuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin. Kaupunginhallitus päätti 14.12.2015 asemakaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville. Asemakaavaehdotus on nähtävillä 11.1.–11.2.2016. 5.6 Haetut luvat ja päätökset sekä tehdyt ilmoitukset Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on myöntänyt Kalajoen kaupungille luvan luonnonsuojelulailla rauhoitettujen lokkien pesinnän häiritsemiseksi kesällä 2014 (POPELY/675/07.01/2012). Kalajoen kaupunki teki Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ilmoituksen vesirakennustyöstä eli lampialueen pintakasvillisuuden poistosta 30.9.2013. ELY-keskuksen kannanoton 21.11.2013 mukaan vesirakennustyölle ei ole estettä eikä se vaadi aluehallintoviraston (AVI) lupaa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI) on myöntänyt 20.2.2015 Kalajoen kaupungille luvan Keskuskarin kosteikon kunnostusruoppaukseen, ruoppausmassojen läjittämiseen sekä pohjaveden johtamiseen luonnonsuojelualueen (= suojellun luontotyyppialueen) kautta mereen (lupapäätös nro 11/2015/2, PSAVI/64/04.09/2013). Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 27 14.12.2015 6 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 6.1 Asemakaavatyölle asetetut tavoitteet Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella on tarkoitus kehittää Keskuskarille sijoittuvan marinan ja sitä ympäröivän alueen matkailukäyttöä osana Hiekkasärkkien matkailukeskittymää. Alueen suunnittelun tavoitteet teemoittain ovat: 1. Yhdyskuntarakenne ja liikenneyhteydet: Tavoitteena on ennakkoluuloton ja kokonaisvaltainen maankäytön suunnitelma. Alueesta muodostetaan solmukohta, joka kytkee muun matkailualueen palvelut ja reitit merelle ja vesiliikenteeseen. 2. Matkailun kehittäminen: Tavoitteena on muodostaa alueelle laadukas, vetovoimainen ja taloudellisesti toteutuskelpoinen matkailupalvelujen keskittymä Pohjois-Pohjanmaan ja Kalajoen matkailustrategioiden mukaisesti. Suunnittelussa kiinnitetään huomiota erityisesti merellisiin matkailupalveluihin, vierasvenesataman kehittämiseen, ympärivuotisuuteen, laadukkaisiin majoituspalveluihin ja lokkikolonian muodostaman haitan poistamiseen. 3. Maisema- ja taajamakuva: Huomioidaan alueen sijainti suurmaisemassa sekä maankohoamisrannikon erityispiirteet. Muodostetaan Keskuskarintielle nykyistä jäntevämpi rajaus sekä laadukas näkymän pääte. Avataan ja hyödynnetään merellisiä näkymiä. 4. Rakentaminen: Rakentaminen on korkeatasoista, omaleimaista ja tehokasta, ja se huomioi alueen erityispiirteet. Olevaa rakennuskantaa ei ole tarkoitus säilyttää kokonaisuudessaan. 5. Vierasvenesatama: Venesatamasta ja Keskuskarin matkailupalveluista muodostetaan yhtenäinen, laadukas kokonaisuus. Satamaa laajennetaan merelle ja mahdollistetaan pysyvä tekninen ratkaisu sataman toiminnalle. 6. Viheralueet ja ulkoilureitit: Turvataan alueen nykyisten reittien ja ulkoilualueiden säilyminen. Houkuttelevat ja sujuvat reitit ulotetaan Keskuskarille asti. 7. Luonnon monimuotoisuus: Lampialueen rehevöityminen pysäytetään, lammet kunnostetaan ja niitä hyödynnetään virkistysalueena. Rannan hiekkadyynit ja uhanalaisten, silmällä pidettävien kasvilajien esiintymät säilytetään. Luontoarvoiltaan vähäisemmille dyyni- ja primäärisoistumien sekä mäntymetsää kasvaville alueille voidaan rakentaa. 8. Vuorovaikutus: Alueen suunnittelu toteutetaan tiiviissä vuorovaikutuksessa kaupungin toimialojen, Kalajoen matkailuyrittäjien, lähialueiden asukkaiden sekä muiden osallisten kanssa. 6.2 Tavoitteiden tarkentuminen prosessin aikana Kaavan tavoitteita tarkennettiin luonnosvaiheessa saadun palautteen perusteella. Kaavasta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin laadittiin perustellut vastineet (liite 9). Liikenne- ja paikoitusratkaisuissa otettiin huomioon uimarannan käyttäjien pysäköintitarve, joka jo nykyisellään aiheuttaa Keskuskarintien ruuhkautumista kesäkuukausina. Pelastusteiden toimivuus on tarkistettu. Varmistettiin, että kaavan toteuttamisella ei ole haitallisia vaikutuksia Kourinkankaan pohjavesialueeseen. Golf-kentän kastelun tarpeet sekä lyöntialueiden turvaetäisyydet on huomioitu. Merivesivirtaamaa Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 28 14.12.2015 ja sen vaikutuksia tarkasteltiin jatkosuunnittelun ja satamasuunnittelun yhteydessä. Meriveden korkeusvaihtelut ja aaltoilun vaikutus selvitettiin tilaamalla Ilmatieteenlaitokselta aallokkoselvitys, jota hyödynnettiin kaavan viimeistelyssä. Kiinteistöjen pysäköintiratkaisuja tutkittiin: rakenteellisen pysäköinnin kustannuksista on tehty tonttikohtaisia laskelmia. Tämän osalta arvioitiin, että tonttikohtaiset investoinnit nousevat korkeiksi, mutta ne ovat pitkällä aikavälillä kannattavia. Kuva 21: Näkymä suunnittelualueelta pohjoiseen huhtikuussa 2013. Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 29 14.12.2015 7 KAAVALUONNOSTA EDELTÄNEET IDEASUUNNITELMAT 7.1 Alustavat idealuonnokset 1 Serum arkkitehdit Oy laati alustavan maankäyttösuosituksen pohjalta vaihtoehtoisia ideasuunnitelmia, jotka esiteltiin kaupungin viranhaltijoista koostuvalle ohjausryhmälle työpalaverissa maaliskuussa 2014. Vaihtoehdoilla tutkittiin erilaisia lähestymistapoja ja painopistealueita. Erityislaatuiseen maisemaan sovittamista haettiin tekemällä useita vaihtoehtoja kaikille kolmelle rakentamisen osa-alueelle. Ohjausryhmä karsi vaihtoehdoista lupaavimmat jatkotyöstettäväksi. Kuva 22: Alustavat idealuonnokset 1: Alustavat rakennusalueet (1.3.2013, Serum arkkitehdit Oy). Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 30 14.12.2015 Kuva 23: Alustavat idealuonnokset 1 (1.3.2013, Serum arkkitehdit Oy). 7.2 Alustavat idealuonnokset 2 Elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan kokouksessa 22.4.2013 esiteltiin kaava-alueen alustavia idealuonnoksia. Todettiin, että alueen maanpinnan korkotasot on selvitetty ja että luontoselvitykseen tullaan tekemään tarkennuksia. Esiteltiin alustavat idealuonnokset. Karkeita massamallinnoksia ja ideoita alueen kehittämisestä on esitetty satamaan (alue A) kolme sekä ranta-alueen taakse (alue B) ja metsäiselle alueelle (alue C) molempiin kaksi. Toimikunta merkitsi suunnittelutilanteen tiedoksi ja linjasi, että suunnittelua laajennetaan satamasuunnitteluun. Vaihtoehtojen tutkimista jatkettiin toimikunnan linjauksen ja käydyn keskustelun mukaisesti. Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 31 14.12.2015 Kuva 24: Alustavat idealuonnokset 2 (15.4.2013, Serum arkkitehdit Oy). 7.3 Alustavat idealuonnokset 3 Elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan kokouksessa 12.8.2013 esiteltiin vaihtoehtoja osa-alueille B ja C. Todettiin, että alueen korkotasoja on tutkittu ja alueelle on hahmoteltu mahdollista vesiaihetta. Suunnitelmassa on esitetty alueelle B vaihtoehdot Nuput ja Dyynit sekä alueelle C vaihtoehto Seepra. Toimikunta merkitsi suunnittelutilanteen tiedoksi ja päätti järjestää työkokouksen Serum arkkitehtien kanssa jatkosuunnittelun pohjaksi. Kuva 25: Alustavat idealuonnokset 3 (17.6.2013, Serum arkkitehdit Oy). Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 32 14.12.2015 7.4 Alustavat idealuonnokset 4 Kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 16.9.2013 luonnoksia ja antoi ohjeita jatkosuunnitteluun. Todettiin luonto- ja linnustoselvitysten valmistuneen. Esiteltiin kehiteltyjä idealuonnoksia. Vierasvenesataman (alue A) yksityiskohtaisempaa suunnittelua aloitetaan. Alueen B (rannan ja soistuman välinen alue) osalta on laadittu kaksi vaihtoehtoista luonnoshahmotelmaa, joiden ratkaisua on arvioitu. Alueen C (golfkentän reuna-alue) maankäytön ratkaisua ”Seepra” on viety eteenpäin. Kaupunginhallitus merkitsi suunnittelutilanteen tiedoksi ja evästi suunnittelijoita seuraavasti: linjataan uudelleen Keskuskarintie, Keskuskarintien varteen suunnitellaan tehokkaampaa rakentamista dyynivaihtoehtoa mukaillen sekä eteläisemmällä alueella edetään nuppuvaihtoehtoa toteuttaen. Kuva 26: Alustavat idealuonnokset 4: vasemmalla vaihtoehto ”nuput” ja oikealla vaihtoehto ”dyynit” (10.9.2013, Serum arkkitehdit Oy). 7.5 Viitesuunnitelma kaavoitusta varten Idealuonnoksista työstettiin kaupunginhallituksen ohjeistuksen mukaisesti viitesuunnitelma kaavoituksen pohjaksi. Suunnitelma esiteltiin Elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan kokouksessa 5.11.2013. Vierasvenesataman (alue A) suunnittelua on tarkennettu. Keskuskarintien linjausta on muutettu ja sen varteen on osoitettu tehokkaampaa rakentamista. Rannan ja soistuman väliselle alueelle on yhdistetty nuput- ja dyynit-vaihtoehtoja. Lisäksi on tutkittu näkymiä ja julkisten tilojen luonnetta. Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta merkitsi suunnittelutilanteen tiedoksi ja päätti seuraavaa: asemakaavan luonnosvaiheen aineiston valmistelu aloitetaan välittömästi, kaavahankkeen ensimmäinen viranomaisneuvottelu järjestetään mahdollisimman pian, lammen kunnostamisen luvan käsittelyä kiirehditään ELY:ltä ja kaupunki kutsuu matkailualan toimijoita alueen esittelytilaisuuteen. Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 33 14.12.2015 Kuvat 27 ja 28 (alla): Viitesuunnitelman kuvitusta: Marina (30.10.2013, Serum arkkitehdit Oy). 7.6 Valittujen vaihtoehtojen arviointi ja vertailu Eri suunnitteluvaiheissa laadittujen vaihtoehtojen vertailussa on kiinnitetty huomiota rakentamisen määrään, koko alueen ja osa-alueiden ilmeeseen ja liittymiseen maisemaan sekä teknistaloudelliseen toteutettavuuteen ja vaiheittaisuuteen. Vaihtoehtojen vertailua on tehty sekä arkkitehtonisten että toiminnallisten seikkojen pohjalta. 7.6.1 Rakentamisen määrä, sijoittelu ja massoittelu Rakentamisen määrän vertailussa arvioitiin tehokkaan rakentamisen vaikutusta kaukomaisemaan. Eri vaihtoehtojen välille syntyi eroja myös liittymisessä lähiympäristöön. Matkailualueen viihtyvyys oli tärkeänä vertailukohtana eri ratkaisuja pohdittaessa. Kaikissa vaihtoehdoissa säilytettäväksi todetut luontoarvot jätettiin rakentamisen ulkopuolelle. Pitkät näkymät majoitustiloista sekä alueen halkaisevat näkymälinjat olivat tärkeitä rakentamisen suuntaamisessa. 7.6.2 Kaupunkikuva ja liittyminen maisemaan Liittyminen katuihin ja viheralueisiin on toteutettu vaihtoehdoissa eri tavoin. Tehokkaasta rakentamisesta ja kylämäisen matkailuilmeen luomiseksi tiivis rakentaminen ja rakentamisen sijoittuminen lähelle katua todettiin toimivaksi ratkaisuksi. Alue näkyy kauas Hiekkasärkkien rantamaisemassa. Siksi valitun ratkaisun tuli istua hyvin ympäristöönsä ja täydentää rantamaisemaa luontevalla tavalla. Rakentamisen sijoittumisen tarkka määrittely tontille todettiin olevan tärkeää, jotta pitkässä toteutuksessa varmistetaan kaupunkikuvallisten tavoitteiden toteutuminen. Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 34 14.12.2015 7.6.3 Rakentamisen korkeus Rakentamisen osa-alueet ovat erilaisia keskenään. Siksi suunnittelualueen eri osa-alueille on tarpeellista määritellä erilaiset kerrosluvut. Keskuskarin venesataman yhteyteen tulevan rakentamisen korkeus vaihtelee kahden ja kolmen kerroksen välillä. Hiekkarannan viereisellä alueella rakentamisen maksimikorkeudeksi arvioitiin kolme kerrosta. Golfkentän viereinen alue tukeutuu metsän reunaan ja voi olla siten korkeampaa. Alueelle on tarpeellista saada vaihteleva loma-asumisen ilme ja siksi kerrosluvut vaihtelevat yhdestä neljään kerrokseen. 7.6.4 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Vaihtoehdoissa tutkittiin koko suunnittelualueen ja osa-alueiden suhdetta maisemaan, rakentamisen määrää ja laajuutta sekä etsittiin alueelle omaleimainen ja maisemaan sopiva arkkitehtoninen ilme. Kaikille kolmelle eri osa-alueelle katsottiin tarpeelliseksi luoda oma luonteensa rakentamisen määrän ja ilmeen suhteen. Liikenneverkosta haettiin tehokasta ja matkailualueen luonteeseen sopivaa, kävelyyn ja pyöräilyyn ohjaavaa ratkaisua. Viheralueiden liittymistä matkailualueeseen pidettiin tärkeänä. 7.7 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavaluonnoksen kehityksen pohjaksi valittiin jokaiselle osa-alueelle parhaiten sopiva vaihtoehto. Osa-alueiden erilaisuus palvelee parhaiten monipuolisen matkailukeskuksen kehittämistavoitteita. Keskuskarin venesataman (osa-alue A) ratkaisuksi valittiin vaihtoehto, joka luo pienen kalastajakylän tiiviin tunnelman venesataman ympärille. Se sopii parhaiten näkyvälle merelliselle paikalle ja täydentää viereistä loma-asumista. Hiekkarannan viereinen alue (osa-alue B) on yhdistelmä kahden vaihtoehdon parhaista puolista. Uudelleen linjatun Keskuskarintien varteen sijoittuu dyynimaisemaa jatkavat rakennusmassat ja etelässä rakentaminen sijoittuu pieniin kylämäisiin ryppäisiin. Valinnalla saavutetaan tavoitteellinen tehokkuus, toiminnallisuus ja maisema-arvot. Yleiskaavaan merkitty retkeily- ja ulkoilualue (VR-3), joka on matkailutoimintojen tavoitteellista laajenemisaluetta, muutetaan tällä asemakaavalla yleiskaavan tavoitteen mukaisesti matkailukäyttöön. Golfkentän viereinen alue (osa-alue C) ratkaisu on tehokkaasti rakennettu hotellien ja loma-asuinrakennusten alue. Ratkaisu hyödyntää parhaiten sijainnin mahdollisuudet ja muodostaa omaleimaisen, yhtenäisen kokonaisuuden. Asemakaava poikkeaa osayleiskaavaan merkityn matkailupalvelujen keskittymän osalta (rm-p). Matkailupalvelujen keskittymä on sijoitettu myös Keskuskarintien läheisyyteen. Kuva 29: Viitesuunnitelman kuvitusta: Dyynikeskus (30.10.2013, Serum arkkitehdit Oy). Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 35 14.12.2015 Toinen keskittymä on paremmin tavoitettavissa Hiekkasärkkien matkailukeskuksen muista osista ja palvelee siten laajempaa joukkoa matkailijoita. Golfklubin läheisyydessä oleva matkailupalvelujen keskittymä on sijainniltaan sopiva erityisesti golfiin liittyvien palveluiden tarjoamiseen. Matkailupalvelujen (RM-2) alue on laajempi kuin yleiskaavan merkintä. Tavoiteltujen kerrosalamäärien sijoittaminen alueelle siten, että rakentaminen istuu maisemaan korkeussuhteiltaan ja toiminnoiltaan, edellyttää laajempaa aluetta matkailupalveluille. Kuva 30: Viitesuunnitelman kuvitusta (30.10.2013, Serum arkkitehdit Oy). Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 36 14.12.2015 8 ASEMAKAAVAN KUVAUS 8.1 Kaavan rakenne Asemakaava-alueelle sijoittuu kolme matkailua palvelevien rakennusten korttelialuekokonaisuutta, venesatama, uimaranta-alueita, virkistys- ja urheilualueita, katualueita, kioskirakennukselle varattu alue sekä erilaisia vesialueita. Alue kytkeytyy osaksi Hiekkasärkkien laajempaa matkailupalvelujen aluetta, muodostaen uuden osakeskuksen, jossa on runsaasti palveluita sekä yöpymispaikkoja. Kaava tukee valtakunnallisia alueidenkäytön tavoitteita ohjaamalla matkailu- ja muita vapaa-ajan palveluita keskitetysti Hiekkasärkkien matkailukeskuksen yhteyteen. Näin ehkäistään kauempana olevien yhtenäisten aluekokonaisuuksien pirstoutumista. Ohjaamalla matkailuelinkeinon laajentumistarpeita Hiekkasärkille turvataan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä tarkalla asemakaavalla varmistetaan loma-asumisen viihtyisyys. Kaava toteuttaa maakuntakaavassa osoitetut toiminnot alueelle. Ranta-alueelle on osoitettu riittävästi rantaa yleiseen virkistyskäyttöön. Asemakaava monipuolistaa matkailupalvelujen tarjontaa ja toteuttaa tavoitetta tiiviistä lomakylä-tyyppisestä asutuksesta merenrannikon ja matkailukeskusten läheisyydessä. Alue toimii hyvänä vapaa-ajan ympäristönä eri käyttäjäryhmille. Suunnittelussa on kehitetty luontoalueiden virkistyskäyttömahdollisuuksia ja -reittejä sekä säilytetty tärkeimmät maisema- ja ympäristöarvot. Rakentaminen on sovitettu maankohoamisrannikon ympäristön olosuhteisiin. Kaavassa osoitetut toiminnot ovat pääasiassa yleiskaavan mukaisia. Asemakaavatyössä laadittujen analyysien pohjalta mm. rakentamisen painopisteitä, rakentamisalueita ja tielinjauksia muokattiin yleiskaavaan nähden. Esimerkiksi yleiskaavassa Keskuskarin sillan kupeeseen osoitetun matkailupalveluiden alueen (RM-1) katsottiin toimintojen ja maiseman kannalta olevan paremmin sovitettavissa yleiskaavassa satama-alueeksi (LS) osoitetun Keskuskarin yhteyteen. Asemakaava toteuttaa yleiskaavan virkistysreittiyhteyden. Yleiskaavassa esitetty retkeily- ja ulkoilualueen (VR-3) tavoitteellinen kehittyminen matkailutoimintojen laajenemisalueena on selvitetty tällä asemakaavalla. Asemakaava luo edellytykset alueen kehittämiselle matkailukäyttöön osana Hiekkasärkkien matkailukeskittymää. Alue muodostaa kokonaisvaltaisen suunnitelman alueesta matkailupalvelujen merellisenä solmukohtana. Suunnitelma toteuttaa Pohjois-Pohjanmaan ja Kalajoen matkailustrategioiden tavoitteita matkailun kehittämisestä. Sijainti suurmaisemassa ja maankohoamisrannikon erityispiirteet on huomioitu. Keskuskarintietä on kehitetty ja merinäkymiin on kiinnitetty erityistä huomiota. Rakentaminen, vierasvenesatamantoiminnot, viheralueet ja ulkoilureitit ovat tavoitteiden mukaisia. Alueen suunnittelussa on pyritty sovittamaan rakennukset hienovaraisesti maisemaan. Viistokattoiset rakennusmassat nousevat luonnonympäristöstä, jolle paikallisella kasvillisuudella istutetutut viherkatot muodostavat luontevan jatkeen. Rakennusten väliset alueet palautetaan rakentamisen jälkeen lähelle luonnonmukaista, ilmeeltään hoidettua dyyniympäristöä. Uudet elementit, kuten päällystetyt pinnat ja rakenteet, sovitetaan huolellisesti ympäristöön turhia lisäyksiä välttäen. 8.2 Mitoitus Rakentaminen Suunnittelualueen pinta-ala on 46,9 hehtaaria. Korttelialueita on noin 10,0 ha (21,3% koko kaavaalueesta), viheralueita noin 14,4 ha (30,7%), vesialueita noin 15,6 ha (33,3%) ja katualueita noin 3,8 ha (8,1%). Rakennusoikeutta muodostuu yhteensä noin 75 500 k-m2, josta matkailua palvelevien rakennusten korttelialueille (RM) sijoittuu Keskuskarin Marinan alueelle 12 600 k-m2, Dyyniky- Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 37 14.12.2015 lään 22 800 k-m2 ja Hotellikylään 39 600 k-m2. Lisäksi kahdella pienellä liikerakennusten korttelialueella (KL) on rakennusoikeutta yhteensä 460 k-m2. Kuva 31: Havainnekuva kaava-alueesta. Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 38 14.12.2015 Vuodepaikat Alueelle tulee noin 125 loma-asuntoa, joissa on 625 vuodepaikkaa. Mitoitusperusteena on käytetty 5 vuodepaikkaa loma-asuntoa kohden. Hotelleissa on arvioitu olevan 1950 vuodepaikkaa. Mitoitusperusteena on pidetty 80% rakennusoikeudesta majoitustilaa ja 20 k-m2 vuodepaikkaa kohden. Asemakaava mahdollistaa yhteensä lähes 2600 vuodepaikkaa. Pysäköinti Suunnittelualueella on käytetty yleisesti pysäköintinormina yhtä autopaikkaa 100 kerrosneliömetriä kohden lukuun ottamatta Keskuskarin Marinaa, jossa pysäköintinormi on yksi autopaikka 140 kerrosneliömetriä kohden. Kortteleissa 188, 193, 195 ja 196 pysäköinti on osoitettu maan alle. Maanalainen pysäköinti lisää kustannuksia, mutta sillä mahdollistetaan kaavan mukainen tiivis rakentaminen ja korkeatasoiset ulkotilat. Keskuskarin Marinan kiinteistöillä 42 autopaikkaa maantasossa. Dyynikylän kiinteistöillä on 253 autopaikkaa maantasossa ja 90 autopaikkaa maanalaisissa laitoksissa (joista 50 ap on tarkoitettu Keskuskarin Marinan kiinteistöjen käyttöön). Hotellikylän kaikki kiinteistöjen 400 autopaikkaa sijaitsevat maanalaisissa laitoksissa. Golf-rangen yhteyteen on mahdollista toteuttaa 148 kannenalaista autopaikkaa maantasoon. Yleisessä käytössä olevia autopaikkoja on 100 kpl Keskuskarintien varressa sekä Marinan alueella 11 kpl. Kuva 32: Illustraatiokuva pienvenesatamasta (Serum arkkitehdit Oy). 8.3 Korttelialueet Osa‐alue A: Marina Olemassa olevan, kehitettävän venesataman yhteyteen rakentuu monipuolinen marina-alue (osaalue A), jossa on venesataman (LV) lisäksi matkailupalveluja (RM-9, RM-10), lähivirkistysaluetta (VL) sekä lounaaseen avautuva uimaranta-alue (VV). Rakennusoikeutta muodostuu 12 600 kerrosneliömetriä. Keskimääräinen korttelitehokkuus on noin 0,94. Venesataman nykyisiä rakenteita hyödynnetään mahdollisimman paljon ja rakentamisen edistyessä vaiheittain, venesataman toimintoja järjestetään uudelleen. Keskuskarin marinan molempien laitureiden ympäri kulkee julkinen ulkoilureitti. Pohjoisen laiturin reitti kulkee osittain rakennusten ulokkeiden alitse, puisia laituriraken- Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 39 14.12.2015 teita pitkin. Mittakaavaltaan rakentaminen on pientä ja yhteen liitetyt rakennusmassat harjakattoineen luovat perinteiseen rakentamiseen liittyvää miljöötä. Rakennusten mutkiin jää terasseja ja erilaisia pihatiloja. Rakennuksissa voi sijaita erilaisia matkailupalveluita, kuten ravintoloita ja veneilyyn liittyviä palveluja, sekä loma-asumista. Alin sallittu rakennuskorkeus on +3,00 m N2000järjestelmässä. Alueelle tehdään vain välttämättömimmät huoltoajoreitit ja pysäköintipaikat. Osa pysäköintipaikoista on osoitettu Dyynikylän keskuskortteliin (kortteli nro 188). Liikenne ohjataan takaisin mantereelle kiertoliittymästä heti sisääntulon yhteydessä. Joukkoliikenteelle ja turistibusseille on varattu pysähtymispaikka matkustajien jättämistä ja mukaan ottamista varten, mutta varsinainen linja-autojen pysäköinti on osoitettu mantereen puolelle. Veneiden nosto- ja laskupaikka sijoittuu Marinan altaan luoteiskulmaan. Venelaiturit on toteutettavissa esteettöminä. Vaihtoehto esteettömien laitureiden toteutukselle on rakentaa nostolaite polttoaineen jakeluaseman yhteyteen. Osa‐alue B: Dyynikylä Dyynikyläksi kutsutun alueen pohjoisosaan (osa-alue B), Keskuskarintien varteen, tulee matkailupalvelujen keskittymä (RM-9, RM-11). Dyynikylän yhteenlaskettu rakennusoikeus kaavassa on yhteensä 22 860 kerrosneliömetriä. Keskimääräinen korttelitehokkuus on noin 0,57. Paikka muodostuu torimaisen tilan ympärille, josta aukeaa näkymät merelle. Pohjoisen korttelialueen rakennuksen ympärille muodostuu eri suuntiin aukeavia aurinkoisia terasseja ja rakennus toimii rantaalueen aktiivisena keskipisteenä. Rakennuksen katolle ohjataan julkinen kävelyreitti, joka toimii näköalapaikkana. Päärakennuksen (RM-9) kaltevat kattopinnat saavat jatkoa viereisten Keskuskarintien eteläpuolella olevien matkailupalveluiden (RM-11) alueiden rakennusten kaltevista viherkatoista. Rakentamisen tiiveydestä johtuen pysäköinti on järjestetty maanalaisena. Keskuskarintieltä alkava pihakatu kulkee loma-asuntojen korttelialueiden (RM-13) läpi. Tontit muodostuvat tiiviiden pihapiirien ympärille. Rakennukset ja pihat on nostettu tulvakorkeuden yläpuolelle (+2.0). Alin rakentamiskorkeus on +2,42 metriä (N2000-järjestelmässä). Nykyisiä kaava-alueella olevia mökkirakennuksia ei asemakaavaratkaisussa esitetä, vaan kaupunki tavoittelee alueelle tehokkaampaa rakentamista. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen määrittelemä alin rakentamiskorkeus ei myöskään mahdollista rakennusten osoittamista kaavassa. Kuva 33: Illustraatio, näkymä Dyynikylän loma-asuntoryhmien välistä merelle (Serum arkkitehdit Oy). Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 40 14.12.2015 Osa‐alue C: Hotellikylä Osa-aluetta C kutsutaan hotellikyläksi. Kaava mahdollistama rakennusoikeus hotellikylän alueella on yhteensä 40 000 kerrosneliömetriä. Keskimääräinen korttelitehokkuus on noin 0,97. Tiitaipaleen liittymää Keskuskarintielle siirretään, jotta se palvelee paremmin uusia matkailupalvelujen korttelialueita (RM-12). Alueelle on mahdollista rakentaa useita hotelleja ja niihin liittyviä matkailupalveluja. Lisäksi alueelle on mahdollista sijoittaa muuta loma-asumista, esimerkiksi chalet- eli huoneistohotelli-tyyppistä rakentamista. Alueelle saa sijoittaa myös seurakunnallisen kappelirakennuksen. Rakentaminen on sijoitettu siten, että rinteensuuntaisen rakennusrintaman välistä aukeaa näkymiä merelle. Rakentamisen tiiveydestä johtuen pysäköinti on järjestetty maanalaisena. Tiitaipaleen varrella olevan katuaukion pohjoisreunalle voi sijoittaa enintään kaksikerroksisen 400 k-m²:n kokoisen liikerakennuksen. Tiitaipaleen ja Keskuskarintien risteyksen pohjoispuolen kortteleihin osoitetusta rakennusoikeudesta tulee toteuttaa vähintään 80%. Muissa hotellikylän kortteleissa vastaava luku on 60%. 8.4 Muut alueet Virkistysalueet Marinan etelärannalle rakennetaan uusi uimaranta (VV) ja lähivirkistysalue (VL). Pohjoisrannan virkistysalueelle sijoittuu näköalapaikka. Marinan luoteiskulmaan saa rakentaa myös enintään 40 metriä korkean majakan. Avomeren puoleinen ranta suunnitellaan kivikkoiseksi tyrskyrannaksi, jonka lohkareet vaimentavat aaltojen vaikutusta. Hiekkaranta ja dyynit säilyvät nykyisessä käytössä ja luonnonmukaisessa tilassa. Alueet on osoitettu uimaranta-alueeksi (VV). Alueen läpi kulkee rantareitti ja siihen liittyvät ulkoilureittiyhteydet muualle suunnittelualueella, jonka toteutussuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota luontoarvojen säilymiseen ja luonnon kulumisen ehkäisemiseen. Pohjoisen uimaranta-alueen yhteyteen keskuskorttelin taakse voi sijoittaa enintään 60 k-m²:n kokoisen kioskirakennuksen. Säilytettävät luontoalueet on osoitettu merkinnällä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo). Laajin näistä on Keskuskarin hiekkaranta ja dyyni (luo-5), jonka rajaus kattaa lähes koko Keskuskarintien eteläpuoleisen dyynialueen. Alue on luonnonsuojelulain 29§:n nojalla suojeltu luontotyyppialue, joka jatkuu kaava-alueen lounaispuolelle rannan suuntaisesti. Kaavaalueen arvokkaita kasvillisuuskohteita ovat rannan dyynialueella sijaitsevat ahonoidanlukon (luo-6) ja perämerensilmäruohon esiintymät (luo-7). Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI) on myöntänyt 20.2.2015 Kalajoen kaupungille luvan Keskuskarin kosteikon kunnostusruoppaukseen, ruoppausmassojen läjittämiseen sekä pohjaveden johtamiseen luonnonsuojelualueen (= suojellun luontotyyppialueen) kautta mereen (lupapäätös nro 11/2015/2, PSAVI/64/04.09/2013). Tarvittaessa luvan kohteena olevat virkistys- ja vesialueet voidaan kaavan puitteissa toteuttaa myös tavalla, joka ei edellytä voimassa olevaa ruoppauslupaa. Tavoitteena on, että rakentamisalueiden väliin jäävälle golf-kentän kastelulammen ja primäärisoistuman kohdalle muodostetaan lampialue (W), joka on osa matkailualueen korkeatasoista rakennettua ympäristöä. Lammen ja sen rantojen toteutukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Suunnittelussa tulee pyrkiä luontevaan suhteeseen Hiekkasärkkien luonnonympäristön kanssa. Lampiin saa kiinteistöiltä johtaa ainoastaan käsiteltyjä ja viivytettyjä hulevesiä, jotka eivät saa heikentää lammen vedenlaatua. Lampialueelle purkautuu pohjavesiä ja se toimii myös golf-kentän kasteluvesivarastona. Hiekkasärkät Golf Oy:n voimassa olevan luvan mukaan pohjavettä saadaan ottaa enintään 350 m3/vrk kuukausikeskiarvona laskettuna ja enintään 500 m3/vrk. Lampien ympärille muodostuu lähivirkistysalue (VL), joka toteutetaan korkeatasoisena rakennettuna viherympäristönä. Kasveina käytetään pääosina paikallista lajistoa. Keskuskarin Marinan ranto- Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 41 14.12.2015 jen viheralueet (VL, VV) rakennetaan osittain täyttämällä korkeatasoisiksi ja luonnonvoimia kestäviksi julkisiksi viheralueiksi. Alueelle on varattu mahdollisuus majakan sijoittamiselle. Golf-kentän lyöntiharjoittelualue eli range (VU) sijoittuu suunnittelualueen kaakkoiskulmaan. Kaavamerkintä mahdollistaa toiminnan säilymisen ja kehittämisen. Golf-kentän pysäköinnille on osoitettu mahdollisuus rakentaa kansi, jonka päälle voi sijoittaa rangen lyöntipaikan ja lähipeliharjoittelualueen. Golf-range rajataan tarvittavilta osin suojaverkoilla. Kuva 34: Suunniteltu kävely- ja pyöräilyreitistö. Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 42 14.12.2015 Kävely ja pyöräily Alueelle on suunniteltu kattava kävely- ja pyöräilyreitistö, joka liittyy muihin Hiekkasärkkien matkailualueen reitteihin. Keskuskarintien ja Tiitaipaleen varressa kulkee koko kaava-alueella toispuoleinen kevyen liikenteen väylä lukuun ottamatta tiiviimmin rakennettua hotelli- ja dyynikylien aluetta, jossa kadun molemmin puolin on kevyen liikenteen väylä. Korttelialueille johtavat pihakadun täydentävät kevyen liikenteen verkostoa. Virkistysalueille on lisäksi osoitettu ohjeellisia yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattuja reittejä. Reittien tarkka sijainti määritellään jatkosuunnittelussa, mutta kaavassa osoitetut yhteydet ovat sitovia. Alueen halki kulkee yksi Hiekkasärkkien pääulkoilureiteistä. Reitti on linjattu uudelleen kulkemaan korttelin 109 (RA) eteläpuolelta Tiitaipaleen yli rakennettavaa kevyen liikenteen siltaa pitkin, golf-rangen pohjoispuolitse Hotellikylän (osa-alue C) halki ja eteläisen lammen ja hotellikorttelin välistä Pikku Keskuskarintielle. Reitin rinnalla kulkee latuyhteys. Muut virkistysalueille sijoittuvat pyöräily- ja kävelyreitit sijaitsevat pohjoisemman lampialueen ympäristössä sekä pihakatujen (Dyynikylä, Svingi ja Putteri) jatkeina. Pääasiassa kävelyyn tarkoitetut yhteyksiä on hiekkarannan ja harmaiden dyynien alueella sekä Keskuskarin marinan rannassa. Keskuskarin venesataman rantareitti toteutetaan puurakenteisena laiturina, jonka korkeusasema on noin 1,5 m merenpinnasta (jk/l). Keskuskarin ja mantereen hiekkarannoilla sekä niiden tuntumassa kulkevat kävelyreitit toteutetaan puupäällysteisinä kuten muualla Hiekkasärkkien alueella. Nämä reitit on kaavassa osoitettu pääosin ulkoilureitti-symbolilla (palloviiva). Reittien sijainti on ohjeellinen, mutta yhteydet ovat sitovia. Liikennealueet Keskuskarin marina liittyy mantereeseen nykyisen sillan ja Keskuskarintien kautta. Sillan aukko säilytetään nykyisen kokoisena. Satamasuunnittelun yhteydessä on arvioitu, että kannaksen läpäisevän aukon suurentaminen ei merkittävästi parantaisi veden virtausta ja vaihtuvuutta rannan mataluudesta ja hiekan jatkuvasta liikkeestä johtuen. Keskuskarintien linjausta siirretään kauemmaksi rannasta, jolloin se palvelee paremmin uutta rakentamista. Kadusta tehdään osittain hidaskatu ja sen varteen tulee mm. uimarantaa palvelevia kadunvarsipaikkoja. Kadun marinaa kiertävä pohjoispää on osoitettu pihakatuna. Tiitaipaleen linjausta muutetaan: Tiitaipaleen ja Keskuskarintien risteys siirretään nykyisestä paikastaan noin 80 metriä rannan suuntaan. Pikku Keskuskarintie muutetaan pihakadusta kaduksi lukuun ottamatta kadun pohjois/länsipäätä, joka sijoittuu kaava-alueen ulkopuolelle. Korttelialueille johtavat kadut ovat pihakatuja, joilla ajoneuvoliikenteellä on väistämisvelvollisuus jalankulkijoihin nähden. Nopeusrajoitus pihakaduilla on 20 km/h. Keskuskarintielle on mahdollista osoittaa noin 100:lle autolle kadunvarsipysäköintiä, mikä palvelisi uimarannan sesonkiluonteista käyttöä. Tällöin rannan tuntumaan ei tarvitsisi osoittaa pääosan vuodesta tyhjillään olevaa pysäköintialuetta, joka täyttyisi vain muutamana päivänä vuodessa uimarannan käyttäjistä. Kadunvarsipaikat hyödyttäisivät myös matkailupalveluiden käyttäjiä. Myös Tiitaipaleen varressa on tilaa kadunvarsipysäköinnille (noin 50:lle autolle). Linja-autojen pysähtymispaikkoja on mitoitettu Keskuskarin Marinan alueelle 2, Dyynikylään 1 ja Hotellikylään 1 kpl. Venesatama Keskuskarin marinasta kehitetään vierasveneilijöitä, paikallisia veneilijöitä sekä vesibussiliikennettä palveleva venesatama (LV). Satamaan mahtuu 44 kiinteää venepaikkaa sekä 28 vierasvenepaikkaa. Vesibussin kääntö- ja pysähdyspaikka on altaan eteläpäässä sijaitsevan aukion laidalla. Sataman pohjoisosaan sijoittuu tankkausasema, septitankin tyhjennyspaikka sekä veneiden nostoluiska. Satamaan johtavan väylän syvyys on 3,0 metriä, ja vesibussin kääntöpaikalla syvyys on 3,5 metriä. Satama-altaan suuaukko suojataan 3,5–4,0 metriä korkealla aallonmurtajalla, minkä lisäksi Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 43 14.12.2015 marinan lounaispuolelle rakennettava tekosaari suojaa aallokon vaikutukselta. Aallonmurtajan itäpuolella on mahdollisuus 20:een lisävenepaikkaan. 8.5 Asemakaavamerkinnät ja ‐määräykset Asemakaavassa on annettu erityisiä kaavamääräyksiä ohjaamaan pääasiassa matkailua palvelevien korttelialueiden (RM) toteutusta. Toisistaan poikkeavat alueet on erotettu indekseillä (9–13). Määräykset koskevat mm. palvelu- ja liiketilojen määrää, rakennusten kattomuotoja ja julkisivumateriaalia, piha-alueiden käsittelyä sekä pysäköinnin järjestämistä. Lisäksi yleisissä määräyksissä RM-alueille on annettu määräyksiä koskien autopaikkojen vähimmäismääriä, hulevesien käsittelyä sekä alimpia rakennuskorkeuksia. Yksityiskohtaisilla kaavamerkinnöillä ja -määräyksillä pyritään Marinan viitesuunnitelman hengen mukaiseen, korkeatasoiseen ja alueen ympäristöä kunnioittavaan toteutukseen. Tavoitteena on, että kaava-alueen kolmesta eri luonteisesta osa-alueesta rakentuu ilmeeltään yhtenäinen ja tasapainoinen kokonaisuus. 8.6 Nimistö Kadunnimet Keskuskarintie, Tiitaival ja Pikku Keskuskarintie säilyvät nykyisellään. Alueelle osoitetaan neljä uutta pihakatua. Keskuskarin marinan etelärannan pihakadun nimeksi tulee Keskuskarinranta, Keskuskarintieltä etelään johtavan pihakadun nimeksi tulee Dyynikylä, Tiitaipaleelta lounaaseen johtavan pihakadun nimeksi tulee Putteri ja Pikku Keskuskarintieltä koilliseen johtavan pihakadun nimeksi tulee Svingi. Tiitaipaleen varrella olevan katuaukion nimeksi tulee Ulappaaukio. Pohjoisemmalle lammelle on annettu nimeksi Peililampi ja eteläisemmälle Dyynilampi. Kuva 35: Illustraatio, näkymä Tiitaipaleen läheisyydestä golf-rangelle (Serum arkkitehdit Oy). Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 44 14.12.2015 9 KAAVAN VAIKUTUKSET Asemakaavan merkittävimmät vaikutukset ulottuvat pääasiassa suunnittelualueeseen sekä lähialueen vesi-, virkistys- ja matkailualueisiin. Kaavan tavoitelluilla maankäytön muutoksilla on merkittävä vaikutus Hiekkasärkkien matkailupalveluiden tarjontaan, matkailun kehittymiselle, matkailuyrityksille, Kalajoen kaupungin talouteen sekä alueen luonnonympäristöön ja maisemaan. Kaavoitus lisää ja kehittää Kalajoen merellisyyteen ja veneilyyn liittyvää palvelutarjontaa ja parantaa virkistysmahdollisuuksia. 9.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön ja ihmisten elin‐ oloihin Yhdyskuntarakenne Asemakaavan toteuttaminen tukee Hiekkasärkkien matkailukeskuksen toiminnallista rakennetta. Uudisrakentaminen kehittää ja monipuolistaa Hiekkasärkkien palvelutarjontaa. Kaava edellyttää muutoksia liikennealueiden ja kunnallistekniikan järjestelmien mitoitukseen. Matkailupalveluiden keskittäminen Hiekkasärkkien matkailukeskuksen yhteyteen toimii yhdyskuntarakennetta eheyttävästi ja ehkäisee matkailutoimintojen pirstoutumista laajoille alueille. Uusi alue sijoittuu matkailukeskuksen ydinalueen välittömään läheisyyteen, kävelymatkan päähän. Taajamakuva Nykyisellään lähes rakentamaton alue muuttuu selvästi rakennetummaksi. Olevat rakennukset poistuvat ja tilalle tuleva rakennuskanta on aiempaa selvästi tiiviimpää ja tehokkaampaa. Kuva 36: Ote kaavan havainnekuvasta – Dyynikylä ja Hotellikylä reunustavat lampialuetta. Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 45 14.12.2015 Asemakaavalla muodostetaan korkeatasoinen matkailupalvelujen alue, joka täydentää Hiekkasärkkien matkailukeskusta. Tiiviillä ja tehokkaalla rakentamisella pyritään säästämään rakentamatonta luontoa ja luomaan viihtyisää matkailumiljöötä. Rakentaminen on jaettu kolmeen osaalueeseen, joille kullekin muodostuu oma luonteensa. Toimiva katuverkko ja katkeamattomina jatkuvat virkistysreitit sitovat kokonaisuuden osaksi matkailukeskusta. Keskuskarin marina toimii matkailukeskuksen merellisenä vetovoimatekijänä. Dyynikylä mukautuu ympäröivien hiekkarannan, dyynien ja metsäisemmän ympäristön väliin. Palveluiden toiminnallinen ja taajamakuvallinen polttopiste muodostuu lähelle uimarantoja. Hotellikylä muodostaa voimakkaasti rakennetun alueen hieman etäämmälle rannasta. Kunnostettavat lammet luovat houkuttelevan vesiaiheen. Asemakaavan mukainen tehokas rakentaminen muuttaa Keskuskarin ympäristön taajamakuvaa selvästi rakennetummaksi ja kaupunkimaisemmaksi. Uudet aallonmurtajat ja täyttöalueet laajentavat sataman kokoa nykyisestä. Viheralueiksi varatut alueet muuttuvat selvästi hoidetummaksi. Viheralueiden ilme pyritään kuitenkin pitämään luonnonmukaisena esimerkiksi käyttämällä viherrakentamisessa mahdollisimman paljon paikallisia kasvilajeja sekä materiaaleja. Rakentamattomien ja rakennettujen alueiden reunavyöhykkeet on suunniteltava huolellisesti ja turhia maanmuokkauksia tulee välttää. Palvelut ja työpaikat Asemakaava-alueelle tulee runsaasti uusia matkailupalveluja ja yritystoimintaa. Kaava monipuolistaa koko Hiekkasärkkien palvelutarjontaa. Palveluiden asiakaskunta muodostuu kaava-alueella lomailevien lisäksi Kalajoen asukkaista, Hiekkasärkkien lomamatkailijoista ja -asukkaista sekä Kesärantaan kaavoitettujen loma-asuntojen asukkaista. Alue tuo toteutuessaan uusia työpaikkoja. Rakentaminen lisää rakennusalan työpaikkoja tilapäisesti. Vierasvenesataman kehittäminen parantaa veneilijöiden palveluita koko Hiekkasärkkien alueella. Asuminen Loma-asukkaiden määrä kasvaa alueella ja alueen käyttö muuttuu ympärivuotiseksi. Alue mahdollistaa erilaisia loma-asumisen muotoja: perinteistä hotellimajoitusta, huoneistohotelli/chaletmajoitusta, lomaosakkeisiin perustuvaa majoitusta sekä omistus- ja vuokra-asumista. Kaava-alue tarjoaa suhteellisen tiiviisti ja kaupunkimaisesti rakennetun vapaa-ajan alueen, joka monipuolistaa lähistön pientalovaltaista loma-asuntotarjontaa. Alueen rakennustöistä saattaa aiheutua väliaikaista haittaa lähiympäristön asukkaille ja matkailutoiminnoille. Virkistys Asemakaavan toteuttaminen tuo uimarannalle ja muille virkistysalueille paljon uusia käyttäjiä. Myös venesataman virkistyskäyttö lisääntyy voimakkaasti kaavan myötä. Alueelle rakennetaan useita uusia ulkoilureittejä, jotka ohjaavat liikkumista ja ehkäisevät luonnonmukaisten alueiden kulumista. Kunnostettavat lammet avaavat uusia virkistyskäyttömahdollisuuksia. Lampien yhteyteen on suunniteltu mm. uimarantaa ja erillistä talviuintipaikkaa. 9.2 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Toteutuessaan asemakaava muuttaa suunnittelualueen pääosin rakennetuksi ympäristöksi. Luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät alueet säilytetään ja ne on osoitettu kaavassa luomerkinnällä. Primäärisoistuman alue Asemakaava mahdollistaa nykyisen primäärisoistuman kehittämisen virkistys- ja vesialueena. Alueella on pesinyt runsaslukuinen lokkiyhdyskunta, jonka tuottamat ulosteet ovat selvästi heikentäneet paitsi soistuman, myös viereisen uimarannan vedenlaatua. Lokkien pesintää on pyritty oh- Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 46 14.12.2015 jaamaan muille siihen soveltuville alueille, joita ovat esimerkiksi 4–8 km suunnittelualueelta koilliseen sijaitsevat Vihas–Keihäslahden, Leton ja Kalajoen suiston laajat luonnonsuojelualueet. Marraskuussa 2013 tehdyn pintakasvillisuuden poiston on todettu vähentäneen lokkien pesintää asemakaava-alueella, ja kevät-kesällä 2014 tehty luvanvarainen pesinnän häirintä johti siihen, että kaava-alueella ei kyseisenä kesänä havaittu yhtään naurulokin pesintää. Osan lokeista on jo todettu siirtyneen muille alueille kuten Kalajokisuulle. Kaavan toteuttamisen vaikutuksena on, että alue ei jatkossakaan tule houkuttelemaan pesiviä naurulokkeja, vaan jo ennen kaavan toteuttamista tapahtunut muutos jää pysyväksi. Naurulokkien pesinnän lisääntyminen muilla alueilla aiheuttaa haittaa lähinnä ympäristössä olevalle asutukselle. Kalajokisuulla Holmanperän ja Santaholman rannoilla sekä näiden alueiden välisillä saarilla naurulokkien on havaittu lisääntyneen merkittävästi kesällä 2014. Pesimäaikaan lokkien on todettu parveilevan äänekkäinä joukkoina ja likaavan ulosteillaan pihoja ja talojen kattoja. Alueella on tavattu myös huonokuntoisia lokinpoikasia sekä kuolleita lokkeja, joista on tutkimuksissa löytynyt circo-virustartuntaa ja salmonellaa. Kalajoen ympäristöterveydenhuolto on Kalajoen maankäyttöpalveluille 27.2.2015 antamassaan lausunnossa todennut, että suuresta lokkipopulaatiosta näin lähellä asutusta on erittäin suurta terveyshaittaa ja että lokkien pesintää tulisi ohjata sellaisille alueille, joita ei ole tarkoitettu asumiseen eikä virkistyskäyttöön. Asutuksesta etäällä sijaitsevilla luonnonsuojelualueilla mahdollisesti lisääntyvä pesintä ei todennäköisesti aiheuta merkittävää haittaa. Pinta‐ ja pohjavedet Kaavan keskeistä vesialuetta kehitetään avovesipintaisena, reunoiltaan hoidettuna lampien sarjana. Kosteikkoalueen kunnostukseen on saatu ruoppauslupa (lupapäätös nro 11/2015/2, PSAVI/64/04.09/2013). Lammen pohjassa olevan vahvasti fosforipitoisen pohjasedimentin poisto tulee parantamaan lammesta mereen valuvan veden laatua, jolloin valumavesien rehevöittävä ja bakteeripitoisuuksia kohottava vaikutus mm. läheiseen uimanrantaan ja suojeltuun luontotyyppialueeseen pienenee merkittävästi. Sedimentin poisto ja altaan syventäminen ehkäisevät myös rehevän, lokkeja houkuttelevan kasvuston syntymistä. Ilman ruoppausta pintakasvillisuuden poisto tulisi toteuttaa säännöllisesti uimarannan vedenlaadun turvaamiseksi. Syntyvien hulevesien määrä kasvaa läpäisemättömien pintojen (katot, asvaltoidut alueet) lisääntymisen myötä. Hulevesiä tulee ensisijaisesti imeyttää maaperään mahdollisuuksien mukaan. Kunnostettava lampialue on mahdollista suunnitella hulevesiä kokoavana, viivyttävänä ja puhdistavana rakenteena. Kaava-alueen kaakkoispuolella sijaitsee Kourinkankaan vedenhankintaa varten tärkeä (I-luokan) pohjavesialue (Kourinkangas 11 208 01 A). Suunnittelualueen kaakkoisreunalta on pohjavesialueella matkaa noin 300 metriä. Kourinkangas A:n pinta-ala on noin 9,47 km², josta pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen osuus on noin 6,37 km². Pohjavedet purkautuvat Pohjanlahteen sekä Siiponjokeen (2,5 km kaava-alueen eteläpuolella). Pohjaveden virtaussuunta on pohjoisluoteeseen. Muodostuvat pohjaveden määrä on arvioin mukaan noin 3600 m³/d. (Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 2013.) Suunnittelualueen lampiin purkautuu pohjavesiä. Kaavassa Dyynikylän alueen maanalaiset pysäköintilaitokset sijoittuvat alimmillaan tasoon +1,42 metriä merenpinnasta ja hotellikylän laitokset alimmillaan tasoon +2,42 metriin merenpinnasta. Kourinkankaan pohjavesialueen laajuus ja pohjaveden virtaussuunta huomioon ottaen on epätodennäköistä, että kaavan mahdollistama rakentaminen aiheuttaisi haitallisia vaikutuksia Kourinkankaan pohjavesialueelle. Sen sijaan rakentamisella saattaa olla vaikutusta alueen lähteellisistä lammista purkautuvien pohjavesien määrään. Sataman ja sen ympäristön rakentaminen voi aiheuttaa väliaikaista haittaa meriveden laadulle. Ruoppaukset ja täytöt saattavat rakennustöiden aikaan aiheuttaa mm. veden samentumista. Haitta Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 47 14.12.2015 on kuitenkin väliaikainen. Mikäli satama on rakennustöiden vuoksi suljettuna veneilykauden aikana, tulee veneille etsiä korvaavat paikat. Kasvillisuus ja eläimistö Arvokkaimmat luontokohteet säilytetään, ja ne on kaavassa osoitettu merkinnällä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo). Laajin näistä on Keskuskarin hiekkaranta ja dyyni (luo-5), jonka rajaus kattaa lähes koko Keskuskarintien eteläpuoleisen dyynialueen. Alueen arvokkaita kasvillisuuskohteita ovat rannan dyynialueella sijaitsevat ahonoidanlukon (luo-6) ja perämerensilmäruohon esiintymät (luo-7). Muilla alueilla ei luontoselvitysten perusteella ole todettu sellaisia luontoarvoja, jotka edellyttäisivät alueiden säilyttämistä nykytilassaan. Dyynisoistuman alueen ei ole katsottu lukuisten ihmistoiminnan jälkien vuoksi olevan vesilain 2 luvun 11 §:n suojaama luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen kluuvi. Primäärisoistuman alueella ei ole luonnonsuojeluasetuksen tarkoittamia uhanalaisia kasveja eikä erityisesti suojeltavia lintu- tai muita eläinlajeja, joiden säilymiselle tärkeää esiintymispaikkaa ei saa hävittää eikä heikentää. Suo- ja kosteikkoalueet vähenevät lampialueen rakentamisen myötä. Kosteikkoalueen kunnostaminen parantaa pienvesien laatua, millä arvioidaan olevan suotuisia vaikutuksia mm. kalojen elinolosuhteisiin. Kuva 37: Kuva suunnittelualueen eteläosasta huhtikuulta 2013. Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 48 14.12.2015 Rakentaminen vaikuttaa puustoon ja kasvillisuuteen. Rakennettavilla alueilla puusto ja metsänpohjan luontainen kasvillisuus suurimmaksi osaksi poistuu. Luontoon saattaa myös levitä sinne vieraita kasvilajeja, mitä kuitenkin pyritään välttämään suosimalla viherrakentamisessa paikallista lajistoa. Puuston ja kasvillisuuden väheneminen voi heikentää joidenkin eliölajien elinoloja alueella. Elinolosuhteet voivat huonontua suojaisten ruokailu-, lisääntymis- tai pesimisalueiden poistumisen ja vähentymisen myötä. Ympärivuotinen matkailutoiminta myös häiritsee eläinten rauhaa. Valaistuksen voimakas lisääntyminen muuttaa maisemaa ja saattaa karkottaa valolle herkkiä lajeja alueelta. Toisaalta rakentaminen voi tuoda alueelle ihmisen toiminnasta hyötyviä uusia eläin- ja kasvilajeja. Matkailutoiminnot lisäävät luonnonympäristöön kohdistuvaa kulutusta. Ulkoilureittien huolellisella suunnittelulla pyritään kuitenkin ohjaamaan liikkumista pois kulutusherkiltä luonnonalueilta. Kulun ohjaaminen merkityille ulkoilureiteille vähentää maaston kulumista, ja arimpia alueita voidaan tarvittaessa suojata esimerkiksi keveillä aidanteilla. Lisääntynyt loma-asuminen saattaa aiheuttaa ympäristön roskaantumista ja likaantumista, mikä tulee huomioida alueiden hoidossa. Rakennustöistä saattaa aiheutua haittaa lähiympäristön luonnonalueille. Mahdolliset melun, tärinän ja pölyn aiheuttamat vaikutukset ovat rakennettavien alueiden ulkopuolella kuitenkin väliaikaisia ja paikallisia. Hiekkasärkkien–Rahjan maakunnallisesti arvokas maisema‐alue Suunnittelualue on osa maakunnallisesti arvokasta Hiekkasärkkien–Rahjan maisema-aluetta (kuva 38). Laajan rantavyöhykettä ja saaristoa sisältävän alueen koko on 6710 hehtaaria vesistöineen. Hiekkasärkkien luonteenomaisin ympäristötekijä on lentohietikko ja sen sisältämä noin 3 km pituinen ja 330–500 metriä leveä dyynialue. Rahjan saaristo taas on ainoa varsinainen saaristo Pohjois-Pohjanmaan Perämeren rannikolla. Pohjois-Pohjanmaan liiton Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet (1997) -julkaisussa alueen maisemahäiriöinä mainitaan mm. ruoppausmassojen läjitykset, avohakkuut ja maisemaan sopimattomat loma-asunnot. Pohjois-Pohjanmaan arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2014) aluetta on ehdotettu valtakunnallisesti arvokkaaksi. Merkittävyyden muutosasia on kuitenkin vielä keskeneräinen. Inventoinnissa alue on nimetty uudelleen Kalajoen Hiekkasärkkien ja Rahjan saariston maisema-alueeksi ja sen rajausta on laajennettu. Asemakaavassa loma-asuntojen maisemaan sovittamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Rakentaminen toteuttaa myös 2. vaihemaakuntakaavan RM-1-suunnittelumääräystä, jonka mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon maankohoamisrannikon erityispiirteet. Mantereella rantavyöhyke on säilytetty rakentamattomana ja rantaa lähinnä olevat rakennukset muodostavat matalan ja tiiviin alueen. Rantaa lähinnä olevien rakennusten loivasti maasta nousevat, kasvillisuuden peittämät katot kunnioittavat alueen suurpiirteistä maisemaa. Korkeampi, enintään nelikerroksinen rakentaminen on sijoitettu kauemmaksi rannasta, metsäiseen penkereeseen tukeutuen. Lampialue on sisällytetty osaksi virkistysalueverkostoa. Keskuskari on alueen luontainen, mutta samalla selvästi ihmisen muokkaama maamerkki, jota asemakaava täydentää alueelle tyypillisiin kalastajakyliin viittaavalla matalalla harjakattoisella rakennusryhmällä. Uusi rakentaminen korostaa Keskuskarin asemaa maiseman maamerkkimäisenä solmukohtana. Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 49 14.12.2015 Kuva 38: Kalajoen Hiekkasärkät ja Rahjan saaristo, kuva Pohjois-Pohjanmaan arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnista (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2014). Natura 2000 ‐alueet Suunnittelualuetta lähimmät Natura 2000 -alueet ovat Siiponjoki (lähimmillään 1,2 km päässä), Rahjan saaristo (2,4 km), Vihas-Keihäslahti (2,8 km) sekä Kalajoen suisto (6,6–8,0 km). Kaavaalueella aiemmin pesineet naurulokit ovat siirtyneet primäärisoistuman kunnostuksen ja häirintätoimenpiteiden vuoksi muualle, mahdollisesti myös läheisille Natura 2000 -alueille. Lokkien pesintään soveltuvia ranta-alueita on ainakin Rahjan saaristossa, Vihas-Keihäslahdella sekä Kalajoen suistossa. Kalajoen keskustaajamaan liittyvällä Kalajoen suistoalueella lokkien lisääntymisen on todettu aiheuttaneen haittaa asutukselle (ks. edellä kohta ”Primäärisoistuman alue”). Muilla pesintään soveltuvilla Natura-alueilla tai niiden läheisyydessä asutusta on huomattavasti harvemmassa, joten mahdollisesti lisääntyneen pesinnän vaikutukset ihmisiin ovat vähäisempiä. Natura-alueilla liikkumista on myös osittain rajoitettu lintujen pesimäaikana. Pesivien parien mahdollisella lisääntymisellä ei arvioida olleen merkittäviä vaikutuksia Natura-alueiden luontoarvoihin, sillä alueet ovat pinta-aloiltaan varsin laajoja ja kannoissa on luontaisestikin vuosittaista vaihtelua. Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 50 14.12.2015 Muut Natura 2000-alueisiin kohdistuvat vaikutukset liittyvät lähinnä retkeilijöiden lisääntyvään määrään. Natura-alueet eivät ole kaava-alueen lähivirkistysalueita, mutta osalle loma-asukkaista ne ovat potentiaalisia retkikohteita. Kalajoen rannikon Natura 2000 -alueille laaditulla hoito- ja käyttösuunnitelmalla vuosille 2012–2022 (Metsähallitus 2012) pyritään vastaamaan kasvaviin kävijämääriin mm. kulun ohjauksella, opastuksella, retkeilypalveluiden sijoittamisella ja reittisuunnittelulla. Hoito- ja käyttösuunnitelman toteuttaminen onkin ensiarvoisen tärkeää luonnon lisääntyvän virkistyskäytön ja suojelun yhteensovittamiseksi. 9.3 Vaikutukset talouteen ja yritystoimintaan Asemakaavoitus lisää koko Hiekkasärkkien matkailualueen vetovoimaa ja monipuolistaa yritystoimintaa sekä lisää palvelujen kysyntää. Alueen rakentaminen parantaa paikallisten yritysten mahdollisuuksia toimia ja kasvaa paikkakunnalla. Kaavan toteuduttua kysyntä palveluille kasvaa ja Hiekkasärkkien matkailuidentiteetti vahvistuu. Alueen toteuttamisella on positiivisia taloudellisia vaikutuksia. Välittömät vaikutukset tulevat verotuloista, välilliset vaikutukset alueen rakentamisesta ja erilaisista hankkeista. Kalajoen Hiekkasärkistä tulee yksi Perämerenkaaren vetovoimaisista vierasvenesatamista. Veneilijöiden palvelut parantuvat ja paikkakunnalle voi kehittyä lisää palveluita veneilijöille. Matkailua palvelevan rakentamisen kustannusten suuruusluokka on alustavan arvion mukaan noin 247 miljoonaa euroa, josta Marinan alueen osuus on noin 44,1 miljoonaa, Dyynikylän 71,3 miljoonaa ja Hotellikylän alueen noin 132 miljoonaa euroa. Lisäksi pysäköinnin kustannuksiksi on alustavasti arvioitu Dyynikylän osalta 3,9 miljoonaa (josta Marinan paikkojen osuus on 2,2 miljoonaa) ja Hotellikylän alueen osalta 12,1 miljoonaa euroa. Pysäköinnin osuus rakennuskustannuksista on Marinan alueella noin 4,8 %, kun huomioidaan sille Dyynikylän keskuskortteliin osoitetut laitospaikat. Dyynikylässä pysäköinnin osuus rakennuskustannuksista on noin 2,3 % ja Hotellikylässä noin 8,4 %. Negatiivisia vaikutuksia kuntatalouteen syntyy kunnallistekniikan rakentamisesta, jota kompensoidaan mm. tonttien myynnillä. Kaava-alueen kunnallistekniset kustannukset tulisivat alustavan arvion mukaan olemaan yhteensä noin 5,2 miljoonaa euroa, josta ranta-alueen osuus on noin 1,2 miljoonaa, vierasvenesataman noin 3 miljoonaa ja Keskuskarin sillan ruoppauksineen noin miljoona euroa. 9.4 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Ajoneuvoliikenne Liikennemäärät alueella tulevat kaavan toteutuessa lisääntymään. Keskuskarintien ja Tiitaipaleen liikenne lisääntyy. Alueen liikenne koostuu pääasiassa alueen sisäisestä liikenteestä ja läpiajoa muualle matkailukeskukseen ei kulje alueen kautta. Uimarannan liikenne tuo sesonkiaikana lisää ajoneuvoliikennettä alueelle. Kaavatyön aikana on tutkittu kadunvarsipysäköinnin järjestämistä Keskuskarintien varteen. Kadun varteen on mahdollista osoittaa noin 100 autopaikkaa, jolloin uimarannan käyttäjille ei tarvitsisi osoittaa pääosan vuodesta tyhjillään olevaa pysäköintialuetta rannan läheisyyteen. Liikennettä on pyritty rajoittamaan ja ajonopeuksia hiljennetty hidaskadulla dyynikylän keskustassa, pihakadulla dyynikylän sisäisessä liikenteessä ja rajoittamalla liikennettä vain huolto- ja tontille ajoon Keskuskarin marinassa. Tiealueiden mitoitus tulee jatkosuunnittelussa pitää mahdollisimman kapeana, jotta ajonopeudet pysyvät alhaisina ja matkailualueen kiireetön kevyttä liikennettä suosiva luonne saavutetaan. Alue liitetään hoidon ja kunnossapidon osalta kaupungin katuverkkoon. Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 51 14.12.2015 Kevyt liikenne Uudet katualueet laajentavat kevyen liikenteen verkostoa. Tulevan hotellikylän kautta kulkeva alueellinen hiihto- ja ulkoilureittiyhteys säilytetään vähäisin uudelleenlinjauksin. Kaavassa on osoitettu Tiitaipaleen kohdalle erityisesti hiihtolatua palveleva ylikulkusilta. Kaavassa osoitetut puupäällysteisinä toteutettavat ulkoilureitit helpottavat kävelijöiden pääsyä ranta-alueelle. Kunnallistekniikka Alue kytketään vesi- ja viemäriverkostoon. Alueelle rakennetaan sähköverkko ja tietoliikenneyhteydet. Kokonaisrakennusoikeus mahdollistanee kaukolämmön toteuttamisen alueelle kustannustehokkaasti. Tämä kuitenkin edellyttää investointia matkailukeskuksen kaukolämpölaitokseen. Kuvat 39 ja 40: Ote Marinan satamasuunnitelmasta, yllä leikkaus satama-altaan itäreunasta ja alla satama-altaan pohjoisreunasta (Serum arkkitehdit Oy). Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 52 14.12.2015 10 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 10.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Kaavan tavoitteena on ollut korkeatasoinen matkailualue, minkä vuoksi kaavan liitteeksi on laadittu rakentamistapaohje (liite 14). Rakentamistapaohjeen tarkoituksena on ohjata alueen toteutuksen laatutasoa ja antaa asemakaavaa tarkempia suunnitteluohjeita.mm. seuraavista asioista: rakennusten arkkitehtuurin suuntaviivat ja tarpeelliset yksityiskohtaisemmat ohjeet rakennettujen julkisten ulkotilojen laatutaso ja luonne venesataman toiminnot Keskuskariin johtava silta ulkoilureittien toteutus lampien toteutus venesataman ruoppauksiin on haettava vesitalouslupa 10.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteutus voidaan aloittaa heti kaavan tultua lainvoimaiseksi. Asemakaavan tavoitteellinen toteutus on vaiheittain vuosien 2016–2026 aikana. Alueen tasapainoisen rakentumisen kannalta on suositeltavaa, että toteutus aloitetaan Keskuskarintien varren kortteleista. Kunnallistekniikan toteuttavat Kalajoen kaupunki, Osuuskunta Valkeavesi, Elenia Verkko Oy ja Elisa Oyj. 10.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan toteutumista seuraa Kalajoen kaupungin rakennusvalvonta / Rakentaminen ja ympäristönsuojelu sekä kuntatekniikan osasto. Kuva 41: Illustraatio, näkymä Dyynikylän hotelli- ja matkailupalvelujen keskittymästä. Päärakennuksen katolla on näköalapaikka (Serum arkkitehdit Oy). Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 53 14.12.2015 Kaavan laatijan allekirjoitus ja päiväys 14.12.2015 Sami Heikkinen arkkitehti SAFA, YKS 408 Serum arkkitehdit Oy Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 54
© Copyright 2024