LIITE 14 K alajoen k aupunki Maank äyttöpalvelut Kaavoitus HIEKKASÄRKKIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS - mARINAN ALUE RAKENTAMISTAPAOHJE 18.11.2015 Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänk atu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | w w w.serum.fi Työryhmä Kalajoen kaupunki Kaavoitustoimi: Aleksiina Paakki, kaavoituspäällikkö Riina Jorasmaa, kaavasuunnittelija Terho Männistö, kaavoitusteknikko Serum arkkitehdit Oy Sami Heikkinen, arkkitehti SAFA, pääsuunnittelija Anna-Kaisa Aalto, maisema-arkkitehti MARK Emilia Ellilä, arkkitehti SAFA Ville Mellin, arkkitehti SAFA Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje SISÄLLYSLUETTELO 1YLEISTÄ 1.1.Suunnnittelualue 4 1.2.Tavoitteet 4 2keskuskarin marina 8 2.1.Alue 2.2. 10 Korttelit ja rakennukset 3dyynikylä 3.1.Alue 14 3.2. 16 Korttelit ja rakennukset 4hotellikylä 4.1.Alue 24 4.2. Korttelit ja rakennukset 26 5 julkiset ulkotilat 5.1.Virkistysalueet 31 5.2. 34 Kadut ja aukiot 5.3.Lajisto 36 5.4. 37 Valaistus ja kalusteet Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi 3 Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje 1 YLEISTÄ 1.1. Suunnnittelualue Tämä rakentamistapaohje koskee Kalajoen valtuuston xx.xx.xxx hyväksymää ”Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus - Marinan alue” nimisen kaavan aluetta (kuva s. 5). Asemakaava-alue sijaitsee Kalajoen Hiekkasärkkien eteläisellä osalla Keskuskarintien, Pikku Keskuskarintien sekä Tiitaipaleen rajaamalla ranta-alueella. Noin 46,9 hehtaarin kokoiseen alueeseen kuuluu Keskuskarintien päätteenä oleva venesatama sekä golfkentän harjoituslyöntialue (range) alueen eteläosassa. Alue on nykyisin pääosin rakentamatonta. Alue sijoittuu noin 500 m etäisyydelle Matkailutiestä ja Hiekkasärkkien matkailupalveluiden keskittymästä. 1.2. Tavoitteet Rakentamistapaohjeen tarkoituksena on ohjata alueen toteutuksen laatutasoa ja antaa asemakaavaa tarkempia suunnitteluohjeita. Rakentamistapaohje osoittaa laatutason, johon toteutussuunnitelmassa tulee pyrkiä. Ohje ei ole este paremman laatutason tavoittelemiselle. Rakennusvalvontaviranomaiset valvovat rakentamistapaohjeen noudattamista. Keskuskarin aluetta on tavoitteena kehittää matkailukäyttöön osana Hiekkasärkkien matkailukeskittymää. Alueella varaudutaan loma-asutuksen kasvun jatkumiseen. Keskeinen tavoite on muodostaa Marinasta vetovoimainen, omaleimainen ja toimiva merellisten palvelujen alue ja kehittää muutenkin Hiekkasärkkien matkailumahdollisuuksia lisäämällä laadukkaita majoituspalveluja ja parantamalla ympärivuotisuutta. Alueesta muodostetaan solmukohta, joka kytkee muun matkailualueen palvelut ja reitit merelle ja vesiliikenteeseen. Alue näkyy kauas Hiekkasärkkien rantamaisemassa. Siksi valitun ratkaisun tulee istua hyvin ympäristöönsä ja täydentää rantamaisemaa luontevalla tavalla. Kylämäisen matkailuilmeen luomiseksi tiivis rakentaminen sijoitetaan lähelle katua. Keskuskarintielle muodostetaan nykyistä jäntevämpi rajaus sekä laadukas näkymän pääte. Alueella hyödynnetään merellisiä näkymiä. Olevaa rakennuskantaa ei ole tarkoitus säilyttää. Alueelle on tavoitteena toteuttaa erilaisia loma-asumisen muotoja: perinteistä hotellimajoitusta, huoneistohotelli-/chalet-majoitusta, lomaosakkeisiin perustuvaa majoitusta sekä omistus- ja vuokra-asumista. Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi 4 Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje mj ASEMAKAAVA VL rp103 lh 1 185 2 RM-10 II 1500 1 1000 II 600 KL-1 pi-1 4 III1.4 1100 III 5 800 vl KE SK US RIN III 1100 RA 1.4 1.4 jk/l pi-1 RM-9 pi-1 0.8 VV 7 II 1000 1.6 II 1500 2 VU RM-10 6 KA 186 NTA RM-10 rp102 VL 1 3:774 II 1500 VL vl KESKUSKARINTIE 2 pi-1 jk /l 1.3 uv uv 187 RM-10 II vl 3 II 1500 1 LV vl Z uv uv RM-9 II 1000 KL rp104 rp105 RA p p 1.8 Z 1 101 VV 1 w 67 4 2.1 5 4 1 1 6 3 8 rp30 5 77 rp16 rp34 5 2 11 9 44 9.7 10 1 30 8 3:343 29 9.7 9 3:344 10.6 10 9.9 10.1 10 3:345 9.0 18 26 map 3:347 3:348 24 10.2 9.9 8.4 25 10 9.3 8.1 5.8 8.6 5.9 1 Kalajoen valtuuston xx.xx.xxxc hyväksymä asemakaava 1:5000 Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi 5 3:341 10.3 9.4 17 2 6 6 3 3:467 24 12 28 27 23 3:340 22 8 64 5.5 5.5 6 4 3:342 7 11 16 19 23 3:660 4.6 1 20 rp15 5.7 5.3 18 15 3:339 3 3:346 15 22 rp14 IE 4 4.6 21 66 30 5.6 200 m 2 8. 8 .0 11 .5 m 6.8 4.7 24 12 14 3:349 NT 4.0 9 100 4.9 5.5 17 12 13 5.3 4.6 75 2.4 8 6.3 9.1 6 5 86 2 74 RI 12 16 6.0 6.5 68 KA 3 7 3:604 3:555 4 17 4.4 51 5.3 13 20 4.9 US 11 6.1 29 67 6 11 3:354 5 27 6.3 4.6 14 13 30 33 a-1 79 6.2 6.4 4.4 10 9.6 16 VU 7.4 19 5.9 32 4.7 81 SK 13 4.5 4.0 4.3 4.3 KE 3 2.2 14 86 4.5 4.4 3 6.7 20 5.2 4.8 5.0 4.9 4.4 4.4 4.4 11 5.2 3:604 4.3 4.0 15. 0 m 45 2.2 4.7 4.6 4.6 15.50 0 m 39 7 3:353 6.0 KU 5 10 3 4 IV 3.5 PIK 15 3:351 rp27 4 16 VU 3:350 3:352 9 1.6 2 1 15 2 4.7 4.3 2 8 2 4.7 10 2 1.2 4 8000 60% 9 7.4 3:359 4.8 RM-12 3 1 m 7.0 7 12 11 y 4.1 3.6 4 4.0 3:361 3:360 10 1 1.0 196 RM-12 m ap 69 3.1 3 1.4 0 I pi-1 11. 5 m 5 10 11 2.4 5 5.2 L 62 6 4 76 m 5.2 4.9 m 11. 5 m 1 10 3 5.0 11. 5 m 3 3:362 3 RI TE UT VA 78 1.7 IV3:660 2400 60% 10 5.0 m 2 8 2.1 6 1.2 8 .0 3.9 RM-11 4.4 TI 14 RA 8 109 9 15. 0 m 2 6 82 3:660 1.4 pp 11.5 m 2.6 4.6 AI 6 2 IN 4.8 III 1600 60% ap AR 5.3 4 11. 5 m 4.1 IT 22 13 2.2 1.9 7 44 5 2.2 0.7 3:644 2.3 28 8 1.0 14 I 29 27 SV IN G 2 2 32 3:659 rp2 IV m 2000 60% 3 0.9 2.3 31 96 8. 0 m 2 1.0 1.9 31 6 1 P 3:512 14 pp 5 12 rp32 m 1 3 4.0 8 .0 4 8 .0 2.0 1.5 0.7 4 m Z 1 24 1.2 ap 9 1.4 1.6 3:521 17 E 109 RM-1215. 0 m 1 4 1.4 31 3:527 16 6 m 3:121 III 2800 60% III 1700 60% 8. 0 23 1.0 IV 8000 60% 32 30 3:522 KE3.9 SK U 3:669 SK pi-1 19 28 19 18 IV 1700 60% IV 7300 60% 3:660 11.5 m m 8.0 m W 83 ULAPPA8 AUKIO 11.5 195 RM-12 VL y 22 22 3:528 5.5 29 20 21 3.8 pp Z pi-2 1.5 1.6 3:525 3 II 400 3:537 3:536 24 27 63 pi-1 13 1.5 3:524 22 pi-1 pi-1 24 21 3:523 3.5 KL W pi-2 1.8 14 m 2 TI y pp 3:669 25 1 5 77 0.8 54 8 .0 11.5 m II u½ 1400 VV 29 map IIu ½ 800 1.1 4.9 4 3 VL RM-10 28 26 0.9 1 pi-2 1 rp100 ma p 0.8 192 RM-13p i - 2 95 55 10 III 2400 80% 1.4 IIu ½ 1200 2 III 1700 80% 63 3:515 3:516 4 II 900 3:752 79 ap 191 2 RM-13 3:774 49 3:418 m II 900 30 193 11.5 m RM-12 pi-2 1 33 7 9 1.4 11.5 m III 1300 III 1200 1.8 pi-2 1 5.0 m 1 1.0 5 pi-2 36 pi-1 pi-2 III 1200 190 RM-13 p i - 2 6 7 IIu ½ 600 luo-7 III 1500 3:417 1.5 m 0.7 III 12001.1 80% 3 0 1.1 m IIu ½ 1200 RM-11 a jo 2 pi-2 NIK m 5. 0 pi-2 0. 5 6 a jo 4 RM-13 1.0 VV 3 5 21 0 pi-2 IIu ½ 1400 1.2 83 I 60 5 ,1 m 86 a p III ,1 8 0.9 pi-1 7 ,1 8 3000 8) 8.0 m 80% 11. 5 m hk 5.0 m 8.0 m Y LÄ 11 .5 m .5 11 0.0 m III 1050 80% 4 m 1400 80% 1.1 1 81 1.9 4 -5 5 189 RM-11 5.0 m III 1.0 lu o o- m 2 188 m RM-9 (18 III 1500 80% .5 2 0 13 1 11 .5 m 5.0 m DYY 0.0 m 0. pi-1 pp III 1050 80% luo-6 lu 2.2 7 KL-1 3:773 2 W 0.0 m 0.0 m 11 .5 m 82 691.8 1.9 Z 75 64 TIE 8 RIN Z KA 68 VV 3:778 Z US 65 hk Z SK 3:772 1 KE 1.8 Z 5 1 o- Z rp66 lu 1 1.9 1.7 RM-9 -0.2 rp101 Z 34 RM-13 Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje Rakentamisen sijoittuminen on määritelty asemakaavassa tarkasti, jotta pitkässä toteutuksessa varmistetaan kaupunkikuvallisten tavoitteiden toteutuminen ja lomaasumisen viihtyisyys. Asemakaavassa on annettu erityisiä kaavamääräyksiä ohjaamaan matkailua palvelevien korttelialueiden (RM) toteutusta. Määräykset koskevat mm. palvelu- ja liiketilojen määrää, rakennusten kattomuotoja ja julkisivumateriaalia, piha-alueiden käsittelyä sekä pysäköinnin järjestämistä. Yksityiskohtaisilla kaavamerkinnöillä ja -määräyksillä pyritään viitesuunnitelman hengen mukaiseen, korkeatasoiseen ja alueen ympäristöä kunnioittavaan toteutukseen. Alueella tavoitellaan korkeatasoista, omaleimaista ja maisemaan sopivaa arkkitehtonista ilmettä, jonka vuoksi alue on jaettu kolmeen erilaiseen osa-alueeseen: Keskuskarin Marina, Dyynikylä ja Hotellikylä. Kaikilla kolmella eri osa-alueella on oma luonteensa rakentamisen määrän ja ilmeen suhteen. Osa-alueiden erilaisuus palvelee parhaiten monipuolisen matkailukeskuksen kehittämistavoitteita ja vastaa erityyppisten loma-asuntoalueiden kysyntään. Keskuskarin Marina rakentuu venesataman ympärille ja siellä tavoitellaan tiivistä kalastajakylän tunnelmaa. Dyynikylä sijaitsee nimensä mukaisesti keskellä dyynimaisemaa. Keskuskarintien varrella viistokattoiset rakennusmassat jatkavat dyynimaiseman muotoja ja etelässä rakennukset muodostavat pieniä kylämäisiä ryppäitä. Dyynikylästä muodostuu alueen aktiivinen keskus. Hotellikylä sen sijaan sijaitsee olevan rakenteen reunassa, ja alue sopii sijaintinsa sekä ympäristönsä puolesta tehokkaampaan rakentamiseen. Rinteensuuntaisten rakennusryhmien välistä aukeaa pitkiä näkymiä merelle. Alueella on hotellien ja loma-asuntojen lisäksi matkailupalveluja. Tässä rakennustapaohjeessa käydään ensin läpi eri osa-alueiden kortteleita ja rakennuksia koskevat ohjeet. Loppuun on koottu koko alueen julkisia ulkotiloja koskevat ohjeet. Värisävyjen yhteydessä annetut numerot ovat RGB-värikoodeja, jotka ovat suuntaa antavia värisävyjä. Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi 6 Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje KESKUSKARIN MARINA DYYNIKYLÄ HOTELLIKYLÄ Kolme osa-aluetta: Keskuskarin Marina, Dyynikylä ja Hotellikylä 1:5000 Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi 7 Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje 2 keskuskarin marina 2.1. Alue Teema • • • • • Kiintopiste maisemassa Uusi merellinen paikka, joka näkyy monesta suunnasta Hiekkasärkille Pienen kalastajakylän tiivis tunnelma venesataman ympärillä Mittakaavaltaan pientä rakentamista Yhteen liitetyt rakennusmassat harjakattoineen luovat perinteiseen rakentamiseen liittyvää miljöötä tämän päivän otteella Rak. korkeus • 2-3 kerrosta Julkiset ulkotilat ja • Satama-altaan pohjois- ja itäpuolen rakennusten ali kulkee julkinen reitit korttelialueilla kävelyreitti, jonka varrella voi olla venepaikkoja ja palveluita. Reitin ajatuksena on, että sataman alueen voi kiertää ympäri kävellen. Reitti tulee toteuttaa puulaitureina (n. 1,5 m merenpinnasta). Reitin varren valaistus ja ulkokalusteet toteutetaan väreiltään ja tyyliltään yhtenäisenä kokonaisuutena. Reitin periaate on esitetty leikkauksessa s. 12. Pihojen liittyminen katualueeseen • Pihojen liittyminen katualueisiin esitetty leikkauksissa s. 12. • Rakennusten ja katujen väliin jäävät alueet toteutetaan huoliteltuina joko kiveyksin tai istutuksin. • Rakentamattomien ja rakennettujen alueiden reunavyöhykkeet on suunniteltava huolellisesti ja turhia maanmuokkauksia tulee välttää. Pysäköinti • Osa alueen pysäköinnistä voidaan sijoittaa Dyynikeskuksen pysäköintilaitokseen. Muuten pysäköinti on hajautettu tonteille. • Alueen sisääntuloaukion yhteydessä voi olla muutamia pysäköintipaikkoja (kts. havainnekuva). • Sisääntuloaukion yhteyteen on myös varattu joukkoliikenteelle ja turistibusseille pysähtymispaikka matkustajien jättämistä ja mukaan ottamista varten. Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi 8 Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje Keskuskarin Marina, havainnekuva 1:2000 Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi 9 Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje 2.2. Korttelit ja rakennukset Kortteli 185, 186 ja 187 Korttelin tyyppi • Kortteli 185, tontit 1 ja 7: RM-9 • Muut: RM-10 • Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue Massoittelu ja kattomuoto • Korttelit muodostuvat yhtenäisistä rakennusmassoista, joiden mutkiin jää erilaisia aukioita, terasseja ja pihoja. • Rakennuksissa tulee olla harjakatot oheisia kuvia (havainnekuva ja leikkaukset s. 12-13) mukaillen. Kattokaltevuuden tulee olla vähintään 1:3 (18 ast.). • Parvekkeet on toteutettava pääosin sisäänvedettyinä tai yhtenäisinä kenttinä muun julkisivun tasassa. • Katoille saa tehdä terasseja. • Erillisiä jätekatoksia tulee mahdollisuuksien mukaan välttää. • Katoille ei saa sijoittaa voimakkaaasti kattomuodosta erkanevia konehuoneita tai teknisiä laitteita. Piippuja ja hormeja saa sijoitta katoille. • Osa rakennuksista ulottuu veden päälle. Veden päälle ulottuva osa voidaan toteuttaa ulokkeena tai maanvaraisena. Mahdollisten pilareiden tulee olla terästä. Veden päälle ulottuvissa rakennuksissa huomioitava suojaus jäältä. • Sokkelikorkeus vähintään 50cm. • Tonteille ei saa tehdä rakennusalan ulkopuolelle rakennusmassasta irrallisia piharakennuksia tai katettuja terasseja. Materiaalit ja värimaailma • Julkisivujen tulee olla pääosin peitto- tai keittomaalattua puuta. Julkisivuissa tulee päävärin lisäksi käyttää tehostevärejä esim. ikkunoissa ja syvennyksissä. Kts. värimallit alla. • Veden päälle ulottuvien rakennusten alapinta tulee olla puuta ja pilarit maalattua terästä. • Kattojen tulee olla konesaumattua tai sitä ulkonäöiltään muistuttavaa peltiä, esimerkiksi ruukki classic C, väri tummanharmaa. Pysäköinti • Pysäköinti voidaan sijoittaa rakennusten rungon alle havainnekuvan ja leikkausten (s. 12-13) mukaisesti joko katoksiin tai autotalleihin. Pihat • Korttelin 185 tonteilla 2 ja 3 saa turvallisuussyistä erottaa pihat n. 0,9 m korkealla aidalla jalankulkulaiturista. Aidan tulee olla samaa materiaalia ja saman värinen kuin tontin rakennukset. • Korttelin 186 tontit on erotettava VL- ja VV-alueista matalalla muurilla (korkeus ulkoilureitin tasosta n. 0,5 m), joka on luonnonkivestä kylmä- tai laastimuurattu tai kivikorimuuri. • Osalle korttelin 185 pihoista tavoitellaan aukiomaista ilmettä (kaavamääräys p-1). • Korttelialueille on toteutettava oleskeluun ja/tai leikkiin soveltuva paikka. Oleskelupaikka voi olla esimerkiksi viihtyisä terassi, joka voi sijaita rakennuksen piha-alueella tai kattotasolla. • Esimerkkejä pihojen viherrakentamiseen soveltuvista lajeista on taulukoissa 1 ja 2 s. 36-37. Tehostevärit Katto Värimallit Julkisivut, päävärit 241,202,132 216,155,100 210,167,120 164,111,77 144,75,60 (keltamulta) (vaalea ruskea) (punamulta) 239,235,224 210,167,120 (valk) (v.rusk) 70,70,70 (t.harm) 70,70,70 (t.harm) Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi 10 Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje mj VL rp103 lh 1 rp104 1500 uv 187 RM-10 II 1 1000 II 600 4 VL III1.4 1100 3:774 III 5 800 vl KE SK II 1500 rp102 pi-1 KESKUSKARINTIE 2 vl US RM-10 6 KA RIN III 1100 RA 186 NTA RM-10 2 1 vl pi-1 jk/l 1.3 Z vl 1.4 1.4 jk/l pi-1 RM-9 pi-1 1 LV 3 II 1500 uv II 1000 uv 185 2 RM-10 II uv RM-9 0.8 7 II 1000 1.6 II 1500 rp105 p 1 1.8 p VV rp101 -0.2 w 1.9 Ote kaavakartasta 1:2000 lu o- 5 KE 1.8 SK US lu o- 5 W VV Näkymä Marinan altaasta Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi 11 luo-7 hk KA R IN T Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje Leikkaus A-A 1:400 Leikkaus B-B 1:400 Leikkaus C-C 1:400 Leikkaus D-D 1:400 Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi 12 Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje Näkymä Keskuskarin Marinasta Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi 13 Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje 3 dyynikylä 3.1. Alue Teema • Alueen aktiivinen keskipiste (Dyynikeskus) • Dyynimaisema • Keskuskarintien varressa dyynimaisemaa jatkavat viistokattoiset rakennusmassat • Etelässä rakentaminen keskittyy pieniin kylämäisiin ryppäisiin • Monia erilaisia loma-asumisen muotoja Rak. korkeus • 1-3 kerrosta Julkiset ulkotilat ja • Dyynikeskuksen (188) ulkotiloille haetaan julkista aukiomaista ilmettä. reitit korttelialueilla • Kortteliin 189 on merkitty julkinen kevyen liikenteen yhteystarve. Pihojen liittyminen katualueeseen • Rakennusten väliset alueet palautetaan rakentamisen jälkeen lähelle luonnonmukaista, ilmeeltään hoidettua dyyniympäristöä. • Rakentamattomien ja rakennettujen alueiden reunavyöhykkeet on suunniteltava huolellisesti ja turhia maanmuokkauksia tulee välttää. Pysäköinti • Dyynikeskuksessa (kortteli 188) pysäköinti on kannen alla, osa paikoista on Marinan alueen pysäköintiä. • Muuten pysäköinti rakennusten runkojen alla ja pihoilla. • Keskuskarintien varteen toteutetaan kadunvarsipaikkoja. • Dyynikeskuksen länsipuolella Keskuskarintien varressa on linja-auton pysähtymispaikka. Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi 14 Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje Dyynikylä, havainnekuva 1:2000 Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi 15 Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje 3.2. Korttelit ja rakennukset Korttelit 188, kortteli 189 tontti 1-4 ja kortteli 190 tontti 1 Korttelin tyyppi • Kortteli 188: RM-9 • Muut korttelit: RM-11 • Matkailupalveluita ja lomamajoitusta Massoittelu ja kattomuoto • Viistokattoiset rakennukset jatkavat ympäröivää dyynimaisemaa. • Rakennusten tulee olla harjakattoisia. Rakennusten räystäslinjan tulee jatkua yhtenäisenä julkisivujen enimmäiskorkeutta määräävien pisteiden välillä. • Parvekkeet tulee Keskuskarintien varressa toteuttaa sisäänvedettyinä. Massasta ulkonevia parveketorneja ei saa rakentaa. • Katoille saa tehdä terasseja. • Sisäänkäynnit ja mahdolliset katokset tulee sovittaa rakennuksen arkkitehtuuriin. • Erillisiä jätekatoksia tulee mahdollisuuksien mukaan välttää. • Katoille ei saa sijoittaa voimakkaaasti kattomuodosta erkanevia konehuoneita tai teknisiä laitteita. Piippuja ja hormeja saa sijoitta katoille. • Sokkelikorkeus vähintään 50cm. • Tonteille ei saa tehdä rakennusmassasta irrallisia piharakennuksia tai katettuja terasseja. Materiaalit ja värimaailma • Julkisivujen yleisilme ei saa olla umpinainen ja tumma. Kts. värimallit alla. • Pitkillä julkisivuilla saa olla suuria lasipintoja (esim. parvekelasitus). • Kattojen tulee olla viherkattoja. Viherkatoissa tulee suosia paikallista lajistoa mahdollisuuksien mukaan. Pysäköinti • Dyynikeskukseen (kortteli 188) toteutetaan maanalainen pysäköintihalli. Maanalaisella pysäköinnillä mahdollistetaan kaavan mukainen tiivis rakentaminen ja korkeatasoiset ulkotilat. • Muissa kortteleissa pysäköinti on sijoitettu rakennusten rungon alle katoksiin tai autotalleihin tai pihalle. Pihat • Dyynikylän keskuskortteli on alueen maamerkki, joka näkyy kauas. Tontin käsittelyn tulee olla korkeatasoista. Kiveyksissä suositaan luonnonkiveä. Istutusalueiden tulee olla selkeästi rajattuja ja siistejä. Kattomuoto mahdollistaa katolle pääsyn maantasosta sekä katolla liikkumisen, mitä tulee hyödyntää rakennuksen toteutuksessa. Katolle tulee toteuttaa julkinen näköalapaikka. • RM-11 -alueella maisemaan aukeavilla pihoilla saa olla noin 4 metriä leveä istutettu tai kivetty pihavyöhyke. Loppuosa pihasta tulee toteuttaa luonnonmukaisena. Tavoitteena on liittää tonttialue saumattomasti ja huomaamattomasti ympäröivään viheralueeseen. • Esimerkkejä pihojen viherrakentamiseen soveltuvista lajeista on taulukoissa 1 ja 2 s. 36-37. Värimallit Julkisivut, päävärit Tehostevärit 239,235,224 228,213,195 212,196,177 223,219,208 201,195,183 155,146,137 (valk) (hiekka) (hiekka) (vaalea harm) (harmaa) 239,235,224 201,195,183 210,167,120 (valk) (v.harm) (v.rusk) 70,70,70 (t.harm) Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi 16 0,0,0 (musta) Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje 67 75 691.8 .5 m 1.0 -5 11 luo 1400 80% 0.0 m III 1050 80% 4 IIu ½ 1400 RM-13 1.0 VV pi-2 pi-2 3 RM-11 3 III 1500 III 1200 190 4RM-13 pi-2 6 IIu ½ 600 pi-2 5 3 VL 5. 0 m 1 III 1700 80% RM IIu ½ 1200 1 pp 0.9 KLpi-1 II 1.4 W 400 0.8 192 RM-13p i - 2 ULAPPA8 AUKIO 11.5 pi-2 IV 1700 60% pi-1 pi-2 195 RM-12 VL 11 .5 m y 4 m 8. 0 m W III 2800 60% ap III 1700 60% 8.0 m Näkymä Keskuskarintieltä Dyynikeskukselle 4 3.9 8.0 8.0 m IV ma p 5.2 4.8 m 4.7 m 4.7 5 Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi III 17 3 4.0 pp 9 1600 60% IV 7300 60% 3:660 m 8.0 8.0 31 map III 2400 80% 19 II u½ 1400 12 9 1.4 11 .5 m pi-2 Z 1 IIu ½ 800 1.1 pp 36 pi-1 1 1 .5 m 1 m 0.7 III 12001.1 80% 1.1 1.5 ap 2 pi-2 0 1 II 900 0. m pi-2 pi-2 ajo III 1300 III 1200 7 1.8 1 II 191 Ote kaavakartaasta 1:2000 900 RM-13 3:774 2 21 8 0.9 pi-1 7 , 1 8 3000 8) 8 .0 m 80% 1 1 .5 m hk 5 .0 m aj 2 pi-2 o I 60 1.0 IIu ½ 1200 luo-7 5 6,1 1 m ap m 2 1.1 m 0 0. 189 RM-11 5 .0 m III 8 .0 m 81 1.9 5 0.0 m 5.0 luo-6 III 1500 80% .5 188 m (18 5 , 1 RM-9 m 8 ap III 1 1 1 .5 m 5 .0 m 13 m III 1050 80% pi-1 0 0 .0 m 2.2 83 pp 1 1 .5 m 0. 0 m 7 KL-1 3:773 8. 1.9 Z 64 TIE 82 Y LÄ R IN VV 3:778 NIK KA 3:772 DYY US 65 hk m 1.8 SK 11.5 KE 1 5 1 o- 68 Z lu Z rp66 1 Z 1.9 4.3 4.1 4.8 Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje MERI A HIEKKARANTA +1,8 +1,7 llii n PALVELUT 230 m² to +2,0 +2,7 iha au +4,5 int ja- ajo py sä kö lin +1,5 RAVINTOLA JA PALVELUT 650 m² viherkatto +2,3 +1,7 PALVELUT 170m² AUKIO i tti re +4,5 +3,3 ltoa lle ika huo pa ala kö nä jo +4,5 +2,3 +1,0 Periaatepiirros Dyynikeskuksen maantasokerroksesta 1:1000 A +2,7 +0,0 ranta +4,5 +1,0 majoitus ja palvelut +4,5 aukio pysäköinti jk/pp+ajo+jk Leikkaus A-A 1:1000 Aluejulkisivu pohjoiseen 1:1000 Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi 18 +1,5 +2,0 luhtitalo Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje Pitkillä julkisivuilla saa olla suuria lasipintoja (esim. parvekelasitus). Julkisivuissa tulee suosia hiekan ja harmaan eri sävyjä. Katot toteutetaan viherkattoina. Pysäköintiä on sijoitettu rakennusten runkojen alle. 11,5 m Dyynikeskuksen etuaukiolle tulee toteuttaa terassi tai muuta laadukasta oleskelutilaa. toteutettava julkisivu, julkisivun enimmäiskorkeus sekä vähintään vesikaton osalta yhtäjaksoisena toteutettava osa rakennusta toteutettava julkisivu- tai harjalinja 15,0 m B A Dyynikeskuksen katolle tulee toteuttaa julkinen näköalapaikka. esimerkkimassa suurimmalle sallitulle kerrosalalle 15,0 m A minimitoteutuksen (60%) rakennusala ja -massa B täyden toteutuksen rakennusala ja -massa m map pi-1 .5 11 IV 8000 60% m 11.5 109 RM-12 julkisivun enimmäiskorkeus metreinä 15.0 m Esimerkki rakennusten muodosta ja sitä ohjaavista kaavamääräyksistä Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi 19 Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje Kortteli 189 tontit 5-7, kortteli 190 tontit 2-5, kortteli 191 ja kortteli 192 Korttelin tyyppi • RM-13 • Majoituspalveluiden alue Massoittelu ja kattomuoto • Rakennukset muodostavat tiiviitä pihapiirejä, joiden keskelle jää rakennusten yhteinen suojainen sisäpiha. • Pihapiiriä saa rajata myös autokatoksin tai piharakennuksin rakennusalan sisällä. • Rakennukset saa kytkeä toisiinsa porrashuoneella, autokatoksilla tai piharakennuksilla. • Eri pihapiireissä voi olla erityyppistä loma-asumista (kts. havainnekuva). • Rakennusten kattomuodon tulee olla harjakatto tai pulpettikatto. Katon tulee laskea korttelin ulkoreunaa kohti. Saman pihapiirin rakennuksilla tulee olla samanlainen kattomuoto. • Katoille saa tehdä terasseja. • Samassa pihapiirissä olevien rakennusten tulee olla ilmeeltään yhtenäisiä. • Katoille ei saa sijoittaa voimakkaaasti kattomuodosta erkanevia konehuoneita tai teknisiä laitteita. Piippuja ja hormeja saa sijoitta katoille. • Sokkelikorkeus vähintään 50cm. Materiaalit ja värimaailma • Julkisivujen tulee olla peitto- tai keittomaalattua puuta. Julkisivuissa tulee päävärin lisäksi käyttää tehostevärejä esim. ikkunoissa ja syvennyksissä. Kts. värimallit alla. • Mahdollisten auto- tai jätekatosten ja piharakennusten tulee olla puuta ja samaa värimaailmaa pihapiirin muiden rakennusten kanssa. • Saman pihapiirin rakennuksilla tulee olla yhteinen värimaailma. Viereisten pihapiirien rakennuksilla tulisi olla erilainen värisävy. • Kattojen tulee olla konesaumattua tai sitä ulkonäöiltään muistuttavaa peltiä, esimerkiksi ruukki classic C, väri tummanharmaa (väri tummanharmaa) tai viherkattoja. Pysäköinti • Pysäköinti tulee sijoittaa rakennusten runkojen alle autotalleihin tai -katoksiin, rakennusten pihoille tai pihapiiriä rajaaviin autokatoksiin. Pihat • Tontin ulkokehä on istutettava ja toteutettava kaltevana pintana olevasta maantasosta rakennusten alimpaan perustamiskorkeuteen. Ulkokehää hoidetaan pääosin puuttomana kuten ympäröiviä viheralueita. Tavoitteena on, että rakennukset liittyvät saumattomasti ympäröivään dyynialueeseen kuten leikkauksessa s. 22. • Kulkuväylien ulkopuolelle jäävä osa piha-alueesta on istutettava dyynikasvillisuudella. Esimerkkejä dyynialueelle soveltuvista kasvilajeista on taulukossa 1 s. 36. • Sisäpihalla ja rakennusten väleissä lajikirjo voi olla laajempi ja puiden istuttaminen on suositeltavaa. Esimerkkejä pihojen viherrakentamiseen soveltuvista lajeista on taulukoissa 1 ja 2 s. 36-37. Värimallit Julkisivut, päävärit Tehostevärit 241,202,132 216,155,100 241,202,132 210,167,120 164,111,77 144,75,60 (keltamulta) (murr. (vaalea ruskea) (punamulta) 239,235,224 210,167,120 (valk) (v.rusk) Katto 70,70,70 (t.harm) oranssi) Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi 20 70,70,70 (t.harm) RM-11 5 .0 m III m 3:773I 60 21 ajo 0. 5 pi-2 IIu ½ 1200 m 1 pp KLpi-1 II 1.4 W 400 0.8 192 RM-13p i - 2 Z 1 0.9 IIu ½ 800 1.1 pi-2 II u½ 1400 pi-1 195 RM-12 VL 11 .5 m y 4 m 8. 0 m W III 2800 60% ap 8.0 III 1700 60% m 4 9 8.0 3.9 4.8 m 4.7 62 2.4 11 I pi-1 1 1 .5 m 69 3.1 2 VU 0 3 4 39 rp27 3 Näkymä Dyynikylästä merelle 1.6 IV map 1 1 .5 m 1 4.7 3:604 4.5 4.4 5.0 1 1 .5 m 3 4.6 4.3 4.0 VU 4.4 4.8 3.6 4 4.0 8000 60% 6.0 3.5 196 RM-12 4.8 1 5 .0 m 4.4 4.5 5.0 4.0 6.1 4.4 6.5 4.4 4.3 32 Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi 50 1 5 .0 m 45 4.6 11 4.3 21 4.6 A 78 1.7 10 5. 0 m 2 4.3 4.1 IT 2.6 82 0 pp 11 .5 m 5 6 I 13 IN G 22 2 2.3 IV3:660 2400 60% 4.7 m III 1600 60% ap 5.2 SV 3:644 3 14 44 IV m 2000 60% m pp 5 8.0 m 3 4.0 8.0 8.0 31 IV 7300 60% 3:660 m ap pi-2 Ote kaavakartaasta 1:2000 12 IV 1700 60% 6.3 13 27 6.3 TI pp ULAPPA8 AUKIO 11.5 1 1 .5 m 3 VL 8. RM ap 2 pi-2 map III 2400 80% 19 1 II 900 III 1700 80% m pi-2 pi-2 9 1.4 11 .5 m III 1300 III 1200 7 1.8 1 II 191 3:774 900 RM-13 2 5. 0 m 1 pp luo-7 36 pi-1 pi-2 III 1200 190 4RM-13 pi-2 6 III 12001.1 80% 3 III 1500 m 0.7 hk 5 .0 m RM-11 aj 2 pi-2 o 0 1.1 1.5 1.0 IIu ½ 1200 IIu ½ 600 1 1 81 1.9 0 m RM-13 pi-2 3 5 Y LÄ IIu ½ 1400 1.0 VV .5 Z 0.0 m III 1050 80% pi-2 5.0 -5 11 .5 luo m 1.0 4 m 1400 80% 1 1 .5 m NIK m 2 2.2 11.5 0 .0 13 188 1 1 1 .5 m III (18 1050 Hiekkasärkkien 5 Marinan alue | Rakentamistapaohje 5 , 1 RM-9 m .0 m III 86 a p III 80% 8 .0 m ,18 0.9 1.1 1500 pi-1 7 , 1 8 3000 m 8) 189 8 .0 m 80% 80% DYY 0.0 pi-1 Z luo-6 0. 0 m 0 .0 m 5 1 1 .5 m Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje Esimerkkiratkaisu, pohja 1:500 Leikkaus A-A 1:500 Leikkaus B-B (pihan liittyminen ympäristöön) 1:100 Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi 22 Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje Katon tulee laskea korttelin ulkoreunaa kohti. Rakennukset muodostavat tiiviitä pihapiirejä, joiden keskelle jää suojaisa sisäpiha. Saman pihapiirin rakennuksilla tulee olla samanlainen kattomuoto ja yhteinen värimaailma. Pihapiiriä voivat rajata myös piharakennukset tai autokatokset. Rakennusryhmien väleistä aukeaa pitkiä näkymiä. Tontin ulkokehä istutetaan ja toteutetaan kaltevana pintana. Sisäpihalle on suositeltavaa istuttaa puita. Viereisten pihapiirien rakennuksilla tulisi olla erilainen värisävy. Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi 23 Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje 4 hotellikylä 4.1. Alue Teema • • • • Golfkentän ja metsän viereinen alue, jolla on tehokkaampaa rakentamista Hotelleja, loma-asumista sekä niihiin liittyviä matkailupalveluja Rinteensuuntaisten rakennusryhmien välistä aukeaa pitkiä näkymiä merelle. Viistokattoiset rakennusmassat jatkavat Dyynikylän ilmettä ja istuvat maisemaan. Rak. korkeus • 1-4 kerrosta Julkiset ulkotilat ja • Hotellien edusaukiot ovat luonteeltaan julkisia ja aukiomaisia. reitit korttelialueilla Pihojen liittyminen katualueeseen • Kadun ja rakennusten väliin jäävät alueet, jotka liittyvät Keskuskarintiehen ja Tiitaipaleeseen kivetään. Alueet, jotka liittyvät pihakatuihin istutetaan. • Rakennusten väliset alueet palautetaan rakentamisen jälkeen lähelle luonnonmukaista, ilmeeltään hoidettua ympäristöä. • Rakentamattomien ja rakennettujen alueiden reunavyöhykkeet on suunniteltava huolellisesti ja turhia maanmuokkauksia tulee välttää. Pysäköinti • Rakentamisen tehokkuudesta johtuen pysäköinti on sijoitettu maan alle. • Pysäköintilaitoksista ei saa aiheutua yli 0,5m porrastusta piha-alueille. • Keskuskarintien ja Tiitaipaleen varrella on kadunvarsipysäköintiä. Muuta • Golf-rangen alueelle on mahdollista rakentaa pysäköintikansi, jonka päälle voidaan sijoittaa rangen lyöntipaikka ja lähipeliharjoitusalue. • KL-alueella rakennuksen ympäristön tulee olla julkista tilaa. Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi 24 Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje Hotellikylä, havainnekuva 1:2500 Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi 25 Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje 4.2. Korttelit ja rakennukset Korttelit 109, 193, 195 ja 196 Korttelin tyyppi • RM-12 • Matkailuhotelli sekä matkailua, virkistystä tai kulttuuria tukevia majoitus-, palvelu-, liike- ja toimistotiloja Massoittelu ja kattomuoto • Rakennukset jatkavat Dyynikeskuksen rakennusten ideaa: ympäröivään maisemaan istuvat viistokattoiset rakennusmassat. Rinteensuuntaisen rakennusrintaman välistä aukeaa pitkiä näkymiä merelle. • Rakennusten tulee olla harjakattoisia. Rakennusten räystäslinjan tulee jatkua yhtenäisenä julkisivujen enimmäiskorkeutta määräävien pisteiden välillä. • Eri rakennuksissa voi olla erityyppistä loma-asumista. • Parvekkeet tulee toteuttaa katujen puolella sisäänvedettyinä (kts. kuva s.29). • Sisäänkäynnit ja mahdolliset katokset tulee sovittaa rakennuksen arkkitehtuuriin. • Erillisiä jätekatoksia tulee mahdollisuuksien mukaan välttää. • Katoille saa tehdä terasseja. • Katoille ei saa sijoittaa voimakkaaasti kattomuodosta erkanevia konehuoneita tai teknisiä laitteita. Piippuja ja hormeja saa sijoitta katoille. • Sokkelikorkeus vähintään 50cm. Materiaalit ja värimaailma • Julkisivujen tulee olla peitto- tai keittomaalattua puuta. Julkisivuissa tulee päävärin lisäksi käyttää tehostevärejä esim. ikkunoissa ja syvennyksissä. Kts. värimallit alla. • Pitkillä pihoille tai lammelle aukeavilla julkisivuilla saa olla suuria lasipintoja (esim. parvekelasitus) sivun 29 kuvan mukaisesti. • Kattojen tulee olla mustia, tummanharmaita tai viherkattoja. Viherkatoissa tulee suosia paikallista lajistoa mahdollisuuksien mukaan. Pysäköinti • Pysäköinti sijoitetaan kansien alle. Maanalaisella pysäköinnillä mahdollistetaan kaavan mukainen tiivis rakentaminen ja korkeatasoiset ulkotilat. • Pysäköintilaitoksista ei saa aiheutua yli 0,5m porrastusta piha-alueille. Pihat • Lampialueeseen rajoittuvien tonttien reuna on merkitty istutettavaksi alueen osaksi. Tavoitteena on liittää tonttialue saumattomasti ja huomaamattomasti ympäröivään viheralueeseen. • Tiitaipaleen ja Keskuskarintien risteyksen tuntumassa sekä golf-kentän puoleisessa päädyssä pihoille tavoitellaan aukiomaista ilmettä (kaavamääräys p-1). • Istutusalueiden tulee olla selkeästi rajattuja ja siistejä. Puut tulee istuttaa ryhmiin siten, etteivät ne tarpeettomasti peitä näkymiä. Esimerkkejä pihojen viherrakentamiseen soveltuvista lajeista on taulukoissa 1 ja 2 s. 36-37. Värimallit Julkisivut, päävärit 239,235,224 175,160,137 (valk) (vaalea Tehostevärit 87,69,65 0,0,0 (tumma rus- (musta) Katto 239,235,224 210,167,120 (valk) (v.rusk) 144,75,60 (puna- 70,70,70 (t.harm) 0,0,0 (musta) 70,70,70 (t.harm) multa) harm./ ruskea) kea/ harm.) Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi 26 0,0,0 (musta) RM-11 aj 2 pi-2 o 4 8. 1 195 RM-12 8.0 8.0 m 4 ma 3 IV 2000 60% 3.9 4 5.2 4.7 81 Z KU KE SK US 4.9 6.8 NT IE 77 rp16 5.3 rp34 3:660 3:348 24 30 5.6 9.7 64 5.5 5.5 10 10.6 L 3:345 9.9 10.1 28 27 3:343 10 10 9.0 17 18 26 3:347 10.2 9.9 25 8.4 10 9.3 8 1 10.3 1 30 3:344 Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi 4.6 4.6 11 9 44 9.7 9.4 19 23 5.5 5 20 22 rp14 rp15 5.7 3:341 29 9 3:346 15 16 3:349 RI 5 21 66 4.6 75 3 3:340 22 12 8 11 14 74 68 KA Ote kaavakartaasta 1:2500 12 5.3 4.7 24 24 3:339 4 3:342 7 23 10 IT 27 6.3 51 5.3 TI 13 29 4.9 18 2 6.3 3:604 86 15 6.0 6.5 4.6 a-1 79 rp30 4.0 6.1 AI 4.9 PIK 2.2 30 5 32 45 16 9.1 6 5 17 4.4 4.3 11 14 13 6.4 33 4.6 50 15 .0 m 7.4 9.6 6.2 4.4 4.4 4.3 10 3:555 4 19 5.9 16 VU 3 6.7 20 5.2 86 4.5 4.4 4.5 4.0 I 6.0 3.5 4.3 2 8 2 4.8 3.6 7.4 3:359 4.1 4.4 3 9 1 4.4 R 7 12 4.7 3:604 7.0 3:360 5.2 4.3 4.0 5.0 IN G rp27 IV m SV VU 3 1.6 3:361 4.7 4.6 15 .0 m 5 11 4.8 4 4.0 8000 60% 69 3.1 4 4.9 y VA pi-1 11 .5 m 196 RM-12 map 5 2 I P 5.2 6 8 11 2.4 10 3 TE UT 6 62 E 3:362 76 m 4.7 R 4.4 TI 14 3 RI 5.0 11 .5 m 3 IN m 11 .5 m 1 AR 4.8 8.0 III 1600 60% 2 6 RA 8 109 9 15 .0 m 2 3:512 14 pp 9 p 4.1 3 4.0 2 4 11 .5 m 5 4 ap III 1700 60% 5 10 5.0 m 3:521 6 III 2800 60% 8.0 IV3:660 2400 60% 16 1 4.6 3:527 5.3 1 1 IV 7300 60% 3:660 11 .5 m m 8.0 m W 78 m IV 1700 60% ma p VL 8 .0 m 31 3:522 109 RM-1215 .0 m 8.0 1 1 .5 m pi-2 pp IV 8000 60% pi-1 31 30 17 pi-1 32 3:528 19 18 3 19 5.5 29 20 KE3.9 SK U 3:669 SK m Z pi-2 y 11 .5 m 3:525 21 m .53.8 400 II u½ 1400 pp 24 27 map IIu ½ 800 1.1 pi-1 ULAPPA8 AUKIO 11.5 3:537 3:536 28 63 pp W 24 21 22 4 VL 3:524 22 2 4 3 3:669 3:523 3.5 1 KLpi-1 II 1 pi-2 1 R 28 26 11 .5 m 0.8 192 RM-13p i - 2 2 29 ap II 900 3:752 79 25 m 0.9 1.4 IIu ½ 1200 4.9 m pi-2 1 191 3:774 2 RM-13 95 55 193 11 RM-12 1.8 pi-2 1 63 3:515 54 8.0 III 2400 80% pp pi-2 49 3:418 10 map m NIK 5 30 3:516 III 1700 80% pi-2 III 1200 33 7 9 1.4 11 .5 m III 1300 III 1200 7 IIu ½ 600 II 900 5.0 m 1 0 5.0 DYY m III 1500 190 4RM-13 pi-2 6 III 12001.1 80% 3 36 pi-1 1.0 IIu ½ 1200 uo-7 3:417 4 pi-2 5 IIu ½ 1400 1.0 VV 3 0.7 hk 5. 0 m Z m 1 1 .5 m .5 -5 11 pi-2 RM-13 a 8 luo III 1050 80% 11 .5 m 5 6 4 1400 80% 1.1 4 21 jo III 6,1 8. 0 m 1.1 Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje 8 0.9 1500 pi-1 7 , 1 8 3000 0. 1.5 8) 0 8. 0 m m 80% 80% Y LÄ 189 RM-11 5. 0 m III 1.0 0.0 m 5. 0 m 188 m 5 , 1 RM-9 m 8 ap III 3:773I 60 Z m 2 (18 1 81 1.9 Z 0 1 1 1 .5 m .5 2 0. 13 Z 0.0 m pi-1 2 III 1050 80% luo-6 0.0 m 0 .0 m 2.2 Z 1 1 .5 m 27 5.8 8.6 8.1 R 6 Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje 11,5 m toteutettava julkisivu, julkisivun enimmäiskorkeus sekä vähintään vesikaton osalta yhtäjaksoisena toteutettava osa rakennusta toteutettava julkisivu- tai harjalinja 15,0 m B A esimerkkimassa suurimmalle sallitulle kerrosalalle 15,0 m 109 RM-12 map A minimitoteutuksen (60%) rakennusala ja -massa B täyden toteutuksen rakennusala ja -massa m pi-1 .5 11 IV 8000 60% julkisivun enimmäiskorkeus metreinä 11.5 m 15.0 m Esimerkki rakennuksen muodosta ja sitä ohjaavista kaavamääräyksistä GOLF RANGE Alueleikkaus 1:2000 Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi 28 Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje Rakennuksissa tulee olla harjakatto ja yhtenäinen räystäslinja. Rakennusten väleistä aukeaa pitkiä näkymiä merelle. Parvekkeet sijoittuvat pääosin pitkille julkisivuille, jotka aukeavat pihoille tai lammelle. Puut istutetaan ryhmiin niin, että ne eivät tarpeettomasti peitä näkymiä. Tonttialue liittyy saumattomasti viheralueeseen. Kadun puoleisilla julkisivuilla ei saa olla ulkonevia parvekkeita tai muita suuria ulokkeita. Näkymä Golf-rangen päästä Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi 29 Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje 5 julkiset ulkotilat KADUNVARSIPYSÄKÖINTI MAHDOLLINEN LINJA-AUTON PYSÄHTYMISPAIKKA Virkistysalueet, kadut ja aukiot (numerointi viittaa kappaleeseen 5.1 Virkistysalueet). Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi 30 Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje 5.1. Virkistysalueet 1. Marinan uimaranta • Uimaranta toteutetaan loivana hiekkarantana. • Uimarannan reunaan rakennetaan puulaudoituksella päällystetty reitti, joka tulee olla kiinni tontteja rajaavassa muurissa. Reitti toteutetaan esteettömänä, ja sen leveys tulee olla väh. 2 m. Reitti voi olla hieman korotettu hiekkarannan tasosta, mutta rannalle tulee järjestää esteetön pääsy reitiltä väh. 50 m välein. • Hiekkarannan ja puupäällysteisen reitin reunalle voidaan asetella kiviryhmiä ja niiden väliin istutuksia (esim. rantavehnää), tai reitti voi liittyä suoraan hiekkaan. • Hiekkarantaa hoidetaan puuttomana. 2. Marinan tyrskyranta • Vesirajaan ja sen tuntumaan asetellaan kookkaita kivenlohkareita, joiden tarkoituksena on vaimentaa rantautuvaa aallokkoa ja sen nousukorkeutta. Lohkareet muodostavat väh. 10–20 m leveän vyöhykkeen. Kivien tulisi olla halkaisijaltaan väh. 1 m luokkaa, mielellään suurempiakin. Lohkareiden väliin levitetään pienempää kivikkoa, mikä mahdollistaa veden ääreen pääsyn. Lohkareita tulee olla koko pohjoisen rannan pituudelta. • Koko pohjoisen rannan ilme on kivikkoinen. Pihakadun tuntumassa voi olla myös pyöreärakeista soraa tai niittykasvillisuuden sitomaa hiekkaa liikkumisen ja oleskelun helpottamiseksi. • Kortteleita rajaavan pihakadun reunaan voidaan istuttaa mäntyryhmiä, joiden välistä avautuu näkymiä merelle. • Marinan pihakadun pohjoisena päätteenä ja maamerkkinä on majakka, joka on luonteva kävelykohde ja hyvä paikka maisemien katseluun. Majakan ympäristö tasataan ja aluetta hoidetaan matalana niittynä tai luonnonnurmena. Kulkuväylät kivetään tarvittaessa. Alueelle sijoitetaan penkkejä tai kivipaasia istuskeluun. Majakan julkisivu valaistaan. 3. Marinan aallonmurtajan vastainen ranta • Ranta luiskataan (1:2–1:1,5) ja päällystetään luonnonkivillä. Rannan profiili loivenee hiekkarannalle tultaessa. • Uimarantaan rajoittuvaa VL-aluetta hoidetaan matalana niittynä tai luonnonnurmena. Alueen tulee soveltua oleskeluun. Alueelle istutetaan puuryhmiä (mäntyjä, tervaleppiä tai rauduskoivuja tai näiden erikoismuotoja), joiden välistä avautuu näkymiä merelle. Alueelle voidaan istuttaa myös matalakasvuisia koristepensaita, esim. pajulajeja. 4. Marinan aallonmurtaja • Aallonmurtajan avomeren puoleinen pinta luiskataan ja päällystetään karkeamuotoisilla kivilohkareilla aallokon vaimentamiseksi. • Aallonmurtajan sataman puoleinen pinta luiskataan ja päällystetään tasaisen pinnan muodostavilla kivilaatoilla. Pinnan tulee olla ilmeeltään korkeatasoinen ja siisti, sillä Marinan länsireunan rakennuksista on suora näkymä aallonmurtajalle. • Aallonmurtajan harjalle tasataan sorapintainen tai päällystetty kulkuväylä. • Aallonmurtajalle ei tuoda kasvualustaksi sopivaa materiaalia, ja alueelle mahdollisesti kylväytyvät puut poistetaan. • Aallonmurtajan eteläpuolelle voidaan toteuttaa pieni saari/luoto, joka toimii aallonmurtajan osana. Saaren länsi- ja lounaispuoli toteutetaan varsinaisen aallonmurtajan tapaan. Sataman puoleinen ranta saa olla profiililtaan loiva ja ilmeeltään luonnonmukainen. Saarta hoidetaan niittymäisenä. Saarella saa kasvaa myös pensaikkoa, mutta kylväytyneet puut poistetaan. Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi 31 Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje 5. Dyynikylän hiekkaranta • Pääosa hiekkarannasta on merkitty luo-1-alueena. Aluetta ei saa muuttaa niin, että luonnontilaisen hiekkarannan tai puuttoman tai luontaisesti vähäpuustoisen hiekkadyynin ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu. Mikäli alueen käytöstä aiheutuu luontotyyppien luonnonarvojen vähenemistä, tulee maanomistajan ohjata tai rajoittaa alueen käyttöä haittojen ehkäisemiseksi. Yleisesti ottaen hiekkarannan normaali käyttö edistää kohteen luontoarvojen säilymistä, eli rannan säilymistä avoimena ja puuttomana. Sen sijaan esim. roskaaminen ja moottoriajoneuvoilla liikkuminen aiheuttavat vahinkoa alueen kasvillisuudelle ja eliöstölle. Maanomistajan tulee välittömästi puuttua luonnonarvojen vähenemistä aiheuttavaan toimintaan. • Alueelta voidaan poistaa ei-toivottua kasvillisuutta, kuten puuntaimet sekä haitalliset vieraslajit (esim. kurtturuusu). Muilta osin kasvillisuuden annetaan kehittyä luontaisesti. • Rannalla sijaitsevat arvokkaat kasvillisuuskohteet on osoitettu luo2- (ahonoidanlukko) ja luo-3-alueina (perämerensilmäruoho). Alueita ei saa muuttaa niin, että kyseisten lajien säilyminen vaarantuu. Tarvittaessa esiintymät tulee suojata puisin suoja-aidoin tai kaitein. • Uimarannan reunaan rakennetaan puulaudoituksella päällystetty kulkuväylä (kaavassa ulkoilureitti). 6. Dyynikylän yleiset alueet • Viheralueilla olevat kevyen liikenteen väylät ovat hiekka- tai kivituhkapintaisia reittejä, joiden leveys on väh. 3,5 m. • Kaavassa ulkoilureitteinä merkityt osuudet toteutetaan puulaudoituksella päällystettyinä kulkuväylinä. • Dyynikylän viheralueita hoidetaan pääosin puuttomina. Alueella suositaan dyyneille luontaista lajistoa, josta on esimerkkejä taulukossa 1 s. 36. 7. Lampialue • Keskuskarin lammet ovat keskeinen osa loma-asuntoalueen virkistysalueita. Lammet muodostavat vesipeilin, josta ympäröivät rakennukset heijastuvat ja jonka yli avautuu merinäkymiä Hotellikylän loma-asunnoista. • Lampien vesipinta pyritään pitämään mahdollisimman laajana ja vesikasvillisuutta poistetaan tarvittaessa. Myös lampien rannoilla kasvillisuus pyritään pitämään niukkana, ja avointa hiekkarantaa suositaan. • Veden laadun tulisi olla riittävä uimiseen: rannalle voidaan rakentaa laitureita ja esim. talviuintiin soveltuva paikka. • Pohjoisemman lammen meren puoleiselle reunalle rakennetaan korkeatasoinen ja mielellään valaistu rantamuuri. Muilta osin lampien rannat suunnitellaan profiililtaan loivina, jolloin ne mahdollistavat pääsyn veden ääreen. • Lampien väliseen kapeikkoon rakennetaan puinen silta kevyen liikenteen reitille. • Lampialueen pohjoispäähän rakennetaan puinen oleskelutaso. • Viheralueilla olevat kevyen liikenteen väylät ovat hiekka- tai kivituhkapintaisia reittejä, joiden leveys on väh. 3,5 m. Eteläisen lammen etelärannan reitin vierelle varataan 5 m leveä puuton kaista hiihtolatua varten. • Kasvillisuus pyritään pitämään luonnonläheisenä ja hallittuna. Viheralueiden ilme on pääosin avoin. Puiden tulee muodostaa selkeitä ryhmiä siten, että niiden välistä avautuu väljiä näkymiä meren suuntaan. Esimerkkejä luonnonmukaiseen viherrakentamiseen soveltuvista lajeista on taulukossa 1 s. 36. • Eteläisemmästä lammesta tulee olla mahdollisuus ottaa vettä golf-kentän kasteluun. 8. Golf-rangen ympäristö • Golf-rangea reunustavaa aluetta hoidetaan mäntyvaltaisena puistometsänä. • Viheralueilla olevat kevyen liikenteen väylät ovat hiekka- tai kivituhkapintaisia reittejä, joiden leveys on väh. 3,5 m. Reitin vierelle varataan 5 m leveä puuton kaista hiihtolatua varten. Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi 32 Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje Kävely- ja pyöräilyreitistö. Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi 33 Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje 5.2. Kadut ja aukiot Keskuskarintie • Keskuskarintie muutetaan kaduksi ja sen linjausta siirretään kauemmaksi rannasta, jolloin se palvelee paremmin uutta rakentamista. • Kadunvarsipysäköinti, joiden välissä mäntyryhmät (3-4 mäntyä). • Pysäköintipaikat tulee olla hiekka- tai sorapintaisia ja ne erotetaan ajokaistasta matalla graniittisella reunakivellä. • Pysäköintikaistan päätteet ja pysäköintipaikan ja mäntyistutuksen reunat viimeistellään kenttäkiveyksellä. • Keskuskarintien Marinalle johtavassa penkereessä tulee olla virtausaukko ja ajoneuvoliikenteen silta. Keskuskarintie (pihakatu) • Pihakatu tulee päällystää luonnonkivellä tai vaihtoehtoisesti betonisilla laatoilla. Keskuskarinranta (pihakatu) • Pihakatu tulee päällystää luonnonkivellä tai vaihtoehtoisesti betonisilla laatoilla. Dyynikylä (pihakatu) • Pihakatu tulee päällystää hiekanvärisellä sirotepintauksella. Tiitaival • Kadunvarsipysäköinti, joiden välissä mäntyryhmät (3-4 mäntyä). • Pysäköintipaikat tulee olla hiekka- tai sorapintaisia ja ne erotetaan ajokaistasta matalla graniittisella reunakivellä. • Pysäköintikaistan päätteet ja pysäköintipaikan ja mäntyistutuksen reunat viimeistellään kenttäkiveyksellä. • Hiihtoreitin kohdalle rakennetaan kadun ylittävä kevyen liikenteen yhteys (y). Putteri (pihakatu) • Pihakatu tulee päällystää hiekanvärisellä sirotepintauksella. Svingi (pihakatu) • Pihakatu tulee päällystää hiekanvärisellä sirotepintauksella. Ulappa-aukio • Aukion pinta tulee päällystää luonnonkivellä tai vaihtoehtoisesti betonisilla laatoilla. Keskuskarintie keskuskorttelin kohdalla Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi 34 Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje Keskuskarintie Tiitaival Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi 35 Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje 5.3. Lajisto Taulukko 1: Alueelle luontaisia, viherrakentamiseen soveltuvia lajeja • • • • • • • • • • • • • • • • • rauduskoivu (Betula pendula) luhtakastikka (Calamagrostis stricta) kanerva (Calluna vulgaris) suolasara (Carex halophila) tupassara (Carex nigra ssp. juncella) pohjanlahdenlauha (Deschampsia bottnica) metsälauha (Deschampsia flexuosa) variksenmarja (Empetrum nigrum) punanata (Festuca rubra) ukonkeltanot (Hieracium) suola-arho (Honckenya peploides, syn. Minuartia peploides) merivihvilä (Juncus balticus) suolavihvilä (Juncus gerardii) rantavehnä (Leymus arenarius) suomyrtti (Myrica gale) (metsä)mänty (Pinus sylvestris) puolukka (Vaccinium vitis-idaea) Taulukko 2: Muita ympäristöön soveltuvia lajeja viherrakentamiseen (Perennoja, heiniä ja matalakasvuisia pensaita) • • • • kärsämöt (Achillea), useita lajeja ja lajikkeita ruoholaukka (Allium schoenoprasum) sianpuolukka (Arctostaphylos uva-ursi) laukkaneilikka (Armeria maritima), myös tarhalaukkaneilikat (Armeria Maritima-ryhmä) ja mätäslaukkaneilikka (Armeria juniperifolia) koristekastikka (Calamagrostis x acutiflora) + lajikkeet kultasara (Carex aurea) vahasara (Carex flacca) jokapaikansara (Carex nigra) ruohokanukka (Cornus suecica) suikerovihma (Cytisus decumbens) pulskaneilikka (Dianthus superbus) pohjanvariksenmarja (Empetrum nigrum ssp. hermaphroditum) sininata (Festuca Glauca-ryhmä) ikikaura (Helictotrichon semprevirens) hopeatoppo (Koeleria glauca) rantakukka (Lythrum salicaria) kääpiövuorimännyt (Pinus mugo ’Mops’ / ’Pumilio’) kellosinilatva (Polemonium acutiflorum) ketohanhikki (Potentilla anserina) grönlanninhanhikki (Potentilla tridentata ’Nuuk’) lamohietakirsikka (Prunus pumila var. depressa) ruusujuuret (Rhodiola), useita lajeja ja lajikkeita peittopaju (Salix x aurora ’Tuhkimo’) paljakkapaju (Salix glauca var. Callicarpea ’Haltia’) keltamaksaruoho (Sedum acre) siperianmaksaruoho (Sedum aizoon) isomaksaruoho (Sedum telephium) + punaisomaksaruoholajikkeet pietaryrtti (Tanacetum vulgare) rantatädyke (Veronica longifolia) • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi 36 Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje Taulukko 2: Muita ympäristöön soveltuvia lajeja viherrakentamiseen (Puita sekä keski- ja korkeakasvuisia pensaita) Taulukko 3: Vältettäviä lajeja • • • • • • • rauduskoivun (Betula pendula) ja hieskoivun (Betula pubescens) erikoismuodot tyrni (Hippophaë rhamnoides) katajat (Juniperus communis) vuorimänty (Pinus mugo) villapaju (Salix lanata) pihlajat (Sorbus) tervaleppä (Alnus glutinosa) • kurtturuusu (Rosa rugosa): rantahietikoille helposti leviävä, alkuperäislajistolle haitallinen laji 5.4. Valaistus ja kalusteet Valaistus • Koko kaava-alueen valaistus toteutetaan väreiltään ja tyyliltään yhtenäisenä kokonaisuutena. • Valaistut ja talvikunnossapidettävät reitit on esitetty kuvassa s. 33. Kalusteet • Koko kaava-alueen ulkokalusteet toteutetaan väreiltään ja tyyliltään yhtenäisenä kokonaisuutena. • Istuimissa suositaan luonnonkivipaaseja ja istuinosiltaan puisia penkkejä. Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi 37 Kalajoen kaupunki Maankäyttöpalvelut / kaavoitus Kalajoentie 5, 85100 Kalajoki www.kalajoki.fi Serum arkkitehdit Oy Nilsiänkatu 11-13 F 6, 00510 Helsinki www.serum.fi
© Copyright 2024