1. No category

Oppimisympäristöjen asiantuntija
Helsinki
24.1.2015
YRITYKSEN HISTORIA
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
2008 Abu Dhabin Future School arkkitehtikilpailuvoiton innoittamana syntyy kouluviennin THINK TANK
2009 THINK-TANK voitti TEKES in järjestämän liiketoimintasuunnitelmakilpailun kouluviennin järjestämiseksi
2010 THINK-TANK pyydettiin mukaan Finpron FLF-projektin kehittämiseen
TEKES palkinota avustus ensimmäisen liiketoimintasuunnitelman laadintaan
2011 Finnish Education Group - FEG Oy perustettiin
2011 FEG kehittämään oppimisympäristöjä 24M€ RYM SHOK tutkimusohjelmaan Indoor Environments
2012 FEG haastateltiin Euronews:in tietoiskuun TEKES kilpailun voiton vuoksi
http://www.euronews.com/2010/11/05/finland-first-in-class/
2012 Yhteistyösopimus Azerbaitjanin opetuskehitysorganisaation kanssa
2012 Liiketoimintasuunnitelman päivitys kolmen kansainvälisen markkinatutkimuksen perustella
2013 Ubiko tutkimushanke toiseksi EAPRIL kilpailussa Sveitsissä
2013 FEGin Heikki Luminen Opettajat Ilman rajoja ohjausryhmän jäseneksi
2014 FEG ensiesittelee oppimista tukeva LED-valaistusratkaisun LUMOS Torinossa Italiassa
FYYSISTEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN PILOTTIHANKKEET
•
•
•
•
•
•
•
•
2012 Ubiko, Oulun normaalikoulun alakoulu
2012-2014 Hämeenlinnan Seminaarinkoulu (koulu kaikille)
• Monitilaopettajanhuone ja kokoustilojen hajautus
• Monitoimiruokala
• Tutkivan oppimisen ympäristö (TOY)
• Käytävien käyttö ryhmäytymistiloina
• Kädentaitojen tilojen uudelleen ryhmistys
• Musiikin tilat
• Ulko-oppimisympäristöt
• Sisäliikuntatilat ja estradi
2013 Kolme solua ubikon opein, Oulun normaalikoulun alakoulu
2013 Helsingin yliopiston Minerva-tilan esitysympäristö
2014 Tutkivan oppimisen ympäristö, Oulun normaalikoulun yläkoulu
2014 Tukemo, Oulun normaalikoulun yläkoulu
2015 Tukemo, Oulun normaalikoulun yläkoulu, LUMOS valaistus
2015 Oulun normaalikoulu, LUMOS valaistus
OPPIMISYMPÄRISTÖJEN ERITYISPIIRTEITÄ
Eheä tilahierarkia
Tilojen suhde toisiinsa vaikuttaa tilojen käytettävyyteen
Tilojen monikäyttöisyys
Suuri monikäyttöisten tilojen määrä pienentää kokonrvetta
Monipaikkaisuus
Joustava kalustejärjestys
Avoin ja suljettu- Jaettavat tilat
Infromaaliset ympäristöt
Yksin työskentely
Erikokoiset oppijat
Spaces and Places
Parityöskentely
Pienryhmätyöskentely
Pariopettajuus
Tilojen ominaisuudet
Monikäyttöisyys vaatii tiloilta aikaisempaa parempia
fyysisiä ominaisuuksia ja nostaa keskineliöhintaa
Pedagoginen joustavuus
Oppimistilojen kalustaminen pedagogisesti joustavalla
tavalla kasvattaa luokkatilan kokoa
Tehoa tehottomuudesta
Käytävätilojen koon kasvattaminen minimistä
mahdollistaa niiden käyttämisen oppimistiloina.
Vähäkäyttöiset tilat vähenevät.
OPPIMISYMPÄRISTÖJEN OMINAISUUSVAATIMUKSIA
Ulkoaluevalo
60W-90W-120W…300W
Fintras Loistava LED järjestelmä
Keskitetyllä DC 115V tehon syötöllä
Käytävä/hallivalo
Teho kohteen mukaan
Himmennettävä
LUMOS
Luokkavalo paneeli
2600-4000-6000-12 000K
400-1000 Lux
Tilamitoitus
Luokkahuone koko min 80m2, lisäksi ryhmäytymisiloja. Kuuden
hengen pienryhmät
Parityöskentely
Yksin työskentely
Kalustus
Ergonomia erikokoisille oppijoille
Hiljainen ja nopea asetelman muutos
Kaappitilaa ilman seinäpinna menetystä
Monipaikkaisuus
Varustelu
Monipaikkaisuus
Laiteiden vapaa yhteensopivuus
Ääni
Akustiikan rauhallisuus
Äänentoiston laatu
Kuuluvuus
Valo
Oppimista tukeva valaistus 2600-12 000K
Riittävä valon määrä min 500 lux.
Säädettävyys (lux/K)
Alueisiin jakaminen
Esityssuunta
Pedagogisesti häiriötön
OPPIMISYMPÄRISTÖJEN UUSI SUUNNITTELUPROSESSI
Yhteistoiminnallinen suunnitteluprosessi ja oppiva organisaatio
Nopeasti muuttuva oppimaisema tarvitsee uudenlaisen hankeprosessin
Learning
Environment
(Manninen):
Social
Virtual
Physical
Local
Services
Uusi vaihe
OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TOTEUTTAMISEN PROSESSINOHJAUSMETODI
K-opeGo
Pedagogiset vaatimukset
Perinteinen oppiminen voi olla vain osa oppimisprosessia.
Lapsille voidaan tarjota laajempi kirjo mahdollisuuksia omaksua ja käyttää tietoa.
Projektityöskentely antaa lapsille mahdollisuuden käyttää itselleen ominaisia taitoja laajasti.
Oppimisympäristö ja opettaminen
K-OpeGo koulutus antaa opettajille kyvyt käyttää uusia tiloja optimaalisesti hyväkseen.
Kehitetty yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Chydenius instituutin kanssa
K-OpeGo koulutusta on koeistettu ja hyväksi koettu jo useissa hankkeissa ympäri Suomen.
MITEN UUSI OPPIMISKÄSITYS TUKEE OPPIMISYMPÄRISTÖJÄ?
OPPIMISKÄSITYKSEN KAPPALEITA
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Self Orientated
Inclusive
Collaborative
Integrated
Phenomenal
Blended
Immersive
Hybrid
Ubiquitous
MITEN UUSI ‘OPS’ MUUTTAA OPPIMISYMPÄRISTÖJEN VAATIMUKSIA?
• Eri oppiaineiden erityistarpeet
• Sisä- ja ulkotilat opetuskäytössä
• Luonto
OPPIMISKÄSITYS
• Aktiivinen oppija
• Kieli
• Kehollisuus
• Aistit
• Yhdessä toimiminen
• Itseohjautuvuus
• Inkluusio
• Osallisuus
• Integraatio
EHEÄ PERUSOPETUS
• Esiopetus
• Alakoulu
• Yläkoulu
• Kirjasto
OPH Prezi esitys
OPPIMINEN KESKIÖSSÄ
• Havainnointi
• Tiedon hakeminen
• Tiedon jakaminen
• Tutkiva ja luova työskentelyote
• Yhdessä tekeminen
• Mahdollisuus syventymiseen
• Mahdollisuus keskittymiseen
• Koulu oppivana yhteisönä
• Elinikäinen oppiminen
• Oppilaiden kokonainen
koulupäivä
• Leikit ja pelillisyys
• Fyysinen aktiivisyys
• Kokeellisuus
• Toiminnalliset työskentelytavat
• Liikkuminen
TURVALLISUUS
• Ergonomia
• Ekologisuus
• Esteettisyys
• Esteettömyys
• Akustiset
olosuhteet
• Tilojen valaistus
• Sisäilman laatu
• Viihtyisyys
• Siisteys
TIETO- JA
VIESTINTÄTEKNOL
OGIA
• Monilukutaito
• Ekologisuus
• Kansainvälisyys
• Yhteydet
• Laitteet
KULTTUURI
• Esiintyminen
• Draama
• Musiikki
• Harrastuneisuuden
tukeminen
KEKE
• Kestävä kehitys
• Ekososiaalisuus
• Myös rakennusmateriaalit
• Kansainvälisyyskasvatus
ERILAISET OPPIJAT
• Tasa-arvoiset tilat
• Erityisopetuksen tarpeet
OPS OLETUSTARPEET
• Paljon erilaisia tiloja
• Iso kokonaispita-ala
• Ei liian valmiiksi suunniteltua tilaa
VÄISTÖTILAT MUUTOSAGENTTINA
Oppimisympäristöhankkeet ajoittuvat usein välttämättömän laadun tai määrällisen
tarpeen muuttumiseen?
• Sisäilmaongelmat
• Uudet asuinalueet
• Laajentumistarpeet
Siirrettävä väistökoulu uuden oppimiskäsityksen tilojen tutustumis- ja
kehitysaslustana
Arkkitehtuurin diplomityö, Mari Granberg
• VIIPALEKOULU – tilaelementtikoulusta pedagoginen oppimisympäristö
UBIKO
OULUN NORMAALIKOULUN
ALAKOULU
TILAHIERARKIA JA TILOJEN LUONNETYYPIT
Kaikilla tilat voidaan jakaa julkisuusasteensa mukaan eri luonnetyypeiksi. Hyvän tila-arkkitehtuurin
perusperiaatteisiin kuuluu luonnetyyppien tunnistaminen ja niiden huomioon ottaminen tiloja yhdisteltäessä.
Esimerkiksi asuntosuunnittelussa luonnetyyppien huomioiminen suunnittelussa on melko hellpoa koska tlojen
luonne ei muutu ajan funkitiossa. Oppimistiloissa hyvä tila-arkkitehtuuri on haasteellisempi saavutettava koska osa
huoneista saattaa muuttaa luonnettaan käytön mukaan.
Yksityinen
Puoliyksityinen
Puoli-julkinen
Julkinen
- Uudet tilajaot
Tilojen luonnetyyppit tulee ottaa suunnittelussa huomioon jotta tilat käytettävissä toiminnallisesti ajatellulla tavoin. Oulun
normaalikoulun alakoulu 1980-luvun suunnitelukilpalun voiton perusteella rakennettu kohde jossa oli ansoikkaasti tuotu uutena
asiana solukoulumallia esille, mutta jätetty huomioitta tilahierarkia ja tilojen luonnetyypit. Tila ei siitä syystä ollut toiminut koskaan
toivotulla tavalla.
Pilotin alueella viisi yhteyttä
käytävätilohin joko ulkoa tai
muualta koulun alueelta.
Yksityinen
Puoliyksityinen
Luokkahuoneet voidaan nähdä
yksityisenä (tai puoliyksitisenä) tilana,
koska se on vain pienen suljetun
ryhmän käytettävissä.
Puolijulkinen
Julkinen
Yksityinen
Puoliyksityinen
Puolijulkinen
Julkinen
- Uudet tilajaot
Käytäviä voidaan ajatella julkisina
sisätiloina, koska koko koulu voi
niitä vapaasti käyttää minä ajan
hetkenä hyvänsä.
Yksityinen
Puoliyksityinen
Puolijulkinen
Julkinen
- Uudet tilajaot
Solujen oppimiskäytävätilat eivät
toimi toivotulla tavalla (yhdistettynä
luokkahuoneisiin) koska tilojen
luonteet poikkeavat liian voimakkaasti
eikä tilalla voi olla kahta luonnetta
samaan aikaan.
Oppimiskäytävä konsepti toimii
yliopistoympäristössä jos luokkia ei
yhdistetä käytäviin.
Solun yhteisalueena oppimiskäytävä
toimii heikosti tilan ristiriitaisen
luonteen vuoksi. Yhteisalueen tulee
olla puoli-yksityinen toimiakseen, vain
ympäröivien solujen käytössä.
- Ristiriita yhdistettynä
Liukuovet eivät olleet olleet
koskaan käytössä (auki) koska
yhdistettävien tilojen luonne-erot
olivat liian kaukana toisistaan.
Eri luonteisesta toiseen
siirtyminen miellyttävästi on
mahdollista vain jos tilojen
luonne on läheinen toisilleen.
Yksityinen
Puoliyksityinen
Puolijulkinen
Julkinen
- Uudet tilajaot
Mikäli yhdistettävät tilat ovat
luonteeltaan erilaisia niin hirarkisesti
julkisempi tila dominoi yksityisempää ja
yksityisempi menettää ominaisuutena.
Mikäli tilojen luonteet ovat kaukana
toisitaan kärsii myös julkisemman tilan
käytettävyys yhdistämisestä.
Tilojen luonteiden erosta
johtuu muun muassa se,
etteivät ihmiset koe julkisessa
rakennuksessa miellyttäväksi
WC tilaa, josta puuttuu
etuhuone käytävän ja
varsinaisen WC-istuintilan
välistä.
Yksityinen
Puoliyksityinen
Puolijulkinen
Julkinen
- Uudet tilajaot
Tilallisen hierarkian korjaaminen
oli saavutettavissa pienin
rakennusteknisin muutoksin.
Sisäpuutarha muutettiin
luonnoksessa
talvipuutarhaksi (puolilämpimäksi tilaksi) ja
julkinen sisliikenne ohjatiin
muualta koulusta sen
kautta erityisluokkatiloihin.
Yksityinen
Puoliyksityinen
Puolijulkinen
Julkinen
- Uudet tilajaot
Toimimattomat oppimiskäytävät
erotettiin käytävistä lasiseinin ja -ovin.
Oppimiskäytävät muuttuivat
näin solun yhteisalueiksi ja ne
rauhoitettiin muulta
liikenteeltä.
Yksityinen
Puoliyksityinen
Puolijulkinen
Julkinen
- Uudet tilajaot
Muutoksen jälkeen julinen
sisäliikenne siirtyi selkeille julkisille
käytäville häiritsemästä kutakin solua.
Kysymys kuuluu:
Mikä on aineluokkien luonne?
Puolijulkinen, puoliyksityinen vai
yksityinen? Vastaus riippuu
ajasta millä asiaa tarkastellaan.
Tästä syystä tilojen luonnetta on
tarkasteltava ajan hetken
mukaan.
Yksityinen
Puoliyksityinen
Puolijulkinen
Julkinen
- Uudet tilajaot
Sisäinen liikenne selkiinnytettiin.
Kysymys kuuluu:
Mikä on monikäyttöisen tilan
luonne? Miten se vaikuttaa
arkkitehtisuunnitteluun?
Yksityinen
Puoliyksityinen
Puolijulkinen
Julkinen
- Uudet tilajaot
Muutoksen jälkeen tilojen välistä
ristiriitaa ei ole ja tilat toimivat
optimaalisesti.
Ideaalinen ratkaisu on että
yksityisen ja julkisen tilan välillä
on aina vähintään joko
puolijulkinen tai puoli yksityinen
tila.
Käytön kannalta olisi hyväksi,
että kengät jätettäiviin julkisiin
käytävä tiloihin. Luokkakoon
niin salliessa ulkovaatteiden
säilytyskaapit tulisi sijaita
luokkatiloissa.
Yksityinen
Puoliyksityinen
Puolijulkinen
Julkinen
- Uudet tilajaot
Muutosten jälkeen solut toimivat
optimaalisesti tilajaon suhteen.
Luokkien liukuseiniä voidaan
käyttää ajatellulla tavoin kun
koulun julkinen liikenne ei häiritse
luokkatilojen toimintaa.
Kun arkkitehtuurin makroasiat
on saatu haltuun voidaan
keskittyä tilan ominaisuuksien
parantamiseen. Vasta kun tilojen
ominaisuudet tukevat toimintaa
eli tässä tapauksessa oppimista
voidaan rakennusta kutsua
kouluksi.
Monipaikkainen
opettamisympäristö
Korkeatasoinen äänen eristys
katossa
Joustava kalustejärjestys
Erikokoiset oppijat
Ääntä eristävä lattia
Erikokoiset ryhmät ja
yksin työskentely
Liikkuvat miniauditoriot
Ryhmäyttämistä tukeva
lattian väritys
Magneettiset
tussitaulupinnat kaapien
ovina
Erkauttamistilat
Leikkisä laiva
oppimisympärostö 24+1
henkilölle
Liukuseinät
Monipaikkainen oppimisympäristö
Oppimista tukeva valaistus
Ritaharjun monitoimitalo, Oulu
Arkk. Hannu Jaakkola
Järvenpään lukio, Järvenpää
Arkk tsto Aarne von Boehm Oy
Latokartanon koulu, Helsinki
PES arkkitehdit Oy
PEDAGOGISESTI MUUNNELTAVA OPPIMISYMPÄRISTÖT
Monikäyttöinen, tiimi- ja yksityiset
työskentelymahdollisuudet.
Pienryhmät voivat työskennellä itsenäisesti
ryhmätyöskentelytilassa.
Foto: Heikki Kontturi / UO,
UBIKO
OPETTAJA VOI LIIKKUA PAIKASTA TOISEEN
•
•
•
•
Pöydissä ja pulpeteissa on pyörät
Ryhmätyöskentelytilat mahdollistetaan siirtämälla pöytiä ja tuoleja sopivaan asentoon
Erilaiset ryhmät on helppo muodostaa
Mahdollistaa opiskelun joko ryhmässä tai itsenäisesti
PÖYTIEN MUOTOILU JA SIIRRELTÄVYYS MAHDOLLISTAA NOPEAT MUUTOKSET
HUONEJÄRJESTELYSSÄ
SIIRRELTÄVÄT MINI AUDITORIUMIT OPPIMISTILASSA –
PIENIIN TAI ISOMPIIN TILAISUUKSIIN
OPPIMISEN LAIVA
Rentoutumisalue
tai
epävirallinen luokkahuone 24+1 henkilölle
PEDAGOGISESTI JOUSTAVA KALUSTUS
100% 40mm akustinen paneeli katossa
Akustinen monivärinen tekstiililattia auttaa ryhmien
muodostamisessa
Lukittavat I-pad-ladattavat
kaapistot.
I-padit voidaan jakaa
viiden luokan kesken
Ubiko oppimisympäristö on pedagogisesti joustava.
PEDAGOGISESTI JOUSTAVA KALUSTUS
100% 40mm acoustic panel coverage
Pyöreä malli ryhmätyöskentelyyn
Jono - malli viralliseen työskentelyyn
Parityöskentelymalli
Löydökset:
Perinteisesti akustiikka läpäisee juuri ja juuri asetetut normit
(20mm akustiikkapaneelit 60% kattavuus, kova vinyyli
lattiapinta).
Asentamalla Db-vinyylilattian akustiikka paranee.
Tekstiililattialla akustiikka paranee entisestään.
40mm 100% akustiikkapaneeleilla kattoon tilanne paranee
edelleen.
Kun lisätään edelleen pehmeät päällysteet istuimiin saatiin
oppilaiden ja opettajien mielestä huoneeseen paras
akustiikka.
Ubiko learning environment is
pedagogically flexible.
PEDAGOGISESTI JOUSTAVA KALUSTUS
Suosituin: lasikoppi
100% 40mm acoustic panel coverage
Epävirallinen tilajärjestys oppimisyhteisölle. Lisää Fatboy
säkkituoli ja tila toimii hyvin lapsille, joilla on erityistarpeita.
Suosituin opiskelualue on lasikoppi, jossa on helposti
siirreltävät seinät. Tila on ‘open top’, joka tarkoittaa sitä
että tilassa ei ole ilmastointiin liittyviä ongelmia.
Siirreltävät miniauditoriot, jotka ovat pedagogisesti joustavia.
PEDAGOGISESTI JOUSTAVA KALUSTUS
Oppimisyhteisöalueen kalusteet ja järjestys on
muunneltavissa ja joustava.
Tila soveltuu sekä pienen että ison ryhmän työtilaksi ja
myös kaikenikäisille.
Koulun rehtori lanseeraa Ubiko oppimisympäristön
UBIKO KÄYTTÄJÄKOKEMUKSIA
 Oppimisympäristö on kustannustehokas rakentaa ja ylläpitää
 Käyttöikä 30 vuotta
 Oppimisympäristö on langaton
 Perustuu yksinkertaisiin mutta tehokkaisiin teknillisiin ratkaisuihin
 Tila on hiljaisempi vertailtaessa muihin samankaltaisiin ratkaisuihin
 Ilman laatu on parempi kuin ennen (alhainen CO2)
 Valaistus on tasainen, häiriötön ja myrkytön
 Kelvin tasot voidaan muuttaa optimaalisen oppimiskokemuksen saavuttamiseksi
 Tilakoostumustutkimus näyttää paikat joita on käytetty eniten
 Ryhmätyötilat jotka on erotettu lasiseinällä ovat suosituimpia tiloja
 Seuraavaksi suosituimpia tiloja ovat miniauditoriot ja ‘laiva’
TOY
HÄMEENLINNAN
SEMINAARINKOULU
Uusia luokkatila-ajatuksia
TOY = tutkivan oppimisen ympäristö
•
Viherhuoneet luokan sivuilla
•
Pienryhmäkeittiöt
•
Liukuestelattia
•
Eri liukkausasteen matemaattiset yhden neliömetrin kuviot
•
Magneettiset valkotaulupintaiset kaapin ovet
•
Magneettiset istuin/niskatyynyt (ei pulpetteja)
•
Katto maalattu valkokangasmaalilla
•
Yhteydet videotykille lattiassa
TAIPUISA OPPIMISYMPÄRISTÖ:TOY – LUOKKA
(esimerkki suunnittelustamme Seminaarin koulu Hämeenlinna)
Lattiaan yhden
neliömetrin kokoisia
vakiomuotoja erilaisin
lattia pinnoittein
Muodon vaikutus koon
havainnointiin.
Kitkan olemusta ja eri
väliaineiden vaikutusta
kitkaan.
Tiskiallas jossa voidaan
tehdä veteen liittyviä
havaintoja
Värillisillä tyynyillä voi
havainnollistaa erilaisia
geometrisia kuvioita.
Katon pinta on maalattu
valkokangasmaalilla.
Kaappien ovia voidaan
käyttää sekä tussitauluna
että tyynyjen varastona
Istuimena on
pehmustekolmio ja
pulpettina lattia.
24 oppilasta kuuden ryhmissä saman lasten korkuisen
pöydän ääreen
New thinking towards learning
Magneettiset Alcantara-istuintyynyt varastoituna kaapin oviin
Pimennysverhot ja valkokangaskatto
TOY luokka on kineettistä oppimista tukeva
oppimisympäristö
Viherhuone ilman kasvatushyllyjä
Läpinäkyvä sadevesiränni
Monitoimiruokala
HÄMEENLINNAN
SEMINAARINKOULU
Monitilaopettajahuone
HÄMEENLINNAN
SEMINAARINKOULU
KIITOS!
Finnish Education Group – FEG Oy
Kauppakatu 14 B 7
33210 Tampere
040 58 66 900
heikki.luminen@feg.fi