koko lehden tästä - Palkansaajajärjestö Pardia
PardiaNyt Palkansaajajärjestö Pardian jäsenlehti 2 | 2015 Laita tavarakaaos kuriin SIVU 20 Kunniallisesti eläkkeelle SIVU 42 YSTÄVÄLLISYYS EI OLE LUVANVARAISTA SIVU 17 TEEMANA työ ja ikä TUTUSTU Pardian työkyselyn tuloksiin OTA TALTEEN jäsenedut TÄSSÄ LEHDESSÄ 48 Muista tilata kalenteri 14 56 3 Hyvän palvelun lupapalvelua Pardian mielestä 4 Tavarakaaos lopullisesti kuriin 20 Päätoimittajalta 5 Tuo esiin arjen sankaruutesi 23 Tutustu työkyselyn tuloksiin 24 Ota talteen jäsenedut 27 puheenaihe Verkkopalaute voi satuttaa 6 Uusi keskusjärjestö -hanke 8 Puheenjohtajalta 9 VR:n varikolla korjataan viat ja liat Eläköityminen ei vain ikäkysymys 42 Kolumni 45 Lakinurkkaus 46 työnkuva Laborantin työnä maito ja kala 48 teema Lapion varresta toimistoon Pätkätyöläinen luottaa tulevaisuuteen työnkuva 2 17 Pääkirjoitus 32 34 10 Sukulaiset samassa toimistossa 36 Työelämän muutos myös lakiin 14 Muistisairaus ei ole kaiken loppu 38 Koulutus tiedottaa 50 Svensk resumé 52 Pardian toimiston yhteystiedot 54 Tilaa jäsenkalenteri 56 PÄÄKIRJOITUS PardiaNyt 11. vuosikerta Julkaisija Palkansaajajärjestö Pardia ry Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Päätoimittaja Riitta Nieminen 075 324 7507, 040 773 6591 riitta.nieminen@pardia.fi Osoitteenmuutokset Jäsenet Pardian / oman liiton jäsenrekisteriin s. 54 ja muut kuin jäsenet marjo.pihlajaniemi@pardia.fi Toimitussihteeri Marjo Pihlajaniemi Ulkoasu Mainostoimisto Hypno / Virve Kivelä Painopaikka Forssa Print 2015 Levikki 31.12.2014 49 384 / 49088 Toimituskunta Elisa Hyytiäinen Pentti Häkkinen Pekka Kolehmainen Mikko Niemi Sirpa Ripatti Jorma Tikkamäki Eija Tuutti Mikko Viertola Kirsi Vornanen Riitta Nieminen, päätoimittaja Marjo Pihlajaniemi, toimitussihteeri, päätoimittajan sij. Kannen kuva Leena Koskela Ilmoitukset ja laskutus Pardia www.pardia.fi/pardianyt Riitta Nieminen, p. 075 324 7507 Marjo Pihlajaniemi, p. 075 324 7509 etunimi.sukunimi@pardia.fi Ilmestymisaikataulu 2015 4 numeroa vuodessa, ilmestymispäivät Nro AineistopäiväIlmestyy 1/201516.2. 19.3. 2/201513.4. 15.5. 3/201524.8. 24.9. 4/20159.11. 10.12. Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. 441 612 Painotuote Mies ja ay-liike ajan rattaissa Työsuhteeni ammattiyhdistysliikkeeseen on kestänyt reilut 26 vuotta. Kun lopetin päätoimisen nyrkkeilyvalmentajan ja -kouluttajan tehtävät, hain työpaikkaa liikunta- ja järjestötöistä. Lehdessä näkemäni ilmoitus järjestösihteerin tehtävästä Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen ammattiliitto STEKAssa eli silloisessa Nuorisolaitosten toimihenkilöissä kiinnosti. Mietin, mitä valmiuksia minulla olisi, ja muistin, että liikunnanohjaajakoulutuksessa tein opinnäytetyöni työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmästä Suomessa. Opiskelukaverini ihmettelivät seminaarityön aihetta. Kerroin syyksi kiinnostukseni ajankohtaiseen ja monimutkaiseen teemaan. Pääsin työpaikkahaastatteluun ja tässä sitä ollaan. Työni urheilun parissa oli valmentaa niin urheilijoita kuin valmentajiakin hyviin suorituksiin, etsiä lahjakkuuksia, kouluttaa ja tehdä koulutusmateriaalia. Toiminta ay-liikkeessä on ollut monin tavoin samanlaista ja lisänä tuli muun muassa neuvottelutoiminta palvelussuhteen ehdoista eri tasoilla. Tutustuminen esimerkiksi töihin virastoissa, lastensuojelulaitoksissa, lasten erityiskouluissa ja kehitysvammaisten laitoksissa on avartanut käsitystäni työstä. Ensimmäisenä vuotenani näissä töissä, vuonna 1989, uutta valtiolla oli yhteistoimintalaki. Sain piirtoheitinkalvot ja kiersin niiden kanssa työpaikoilla lakia esittelemässä. Vastaanotto oli hyvä ja yhteistyön merkitys käsitettiin kaikilla tasoilla. Aloitettiin muun muassa vuosittaiset työnantajien ja henkilöstön edustajien yhteiset yhteistoimintakoulutukset. Sitten iski 1990-luvun lama vaikuttaen niin jäsenten kuin järjestöjenkin työhön. Jäseniä lomautettiin ja irtisanottiin. Myös Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK ja Virkamiesliitto kaatuivat. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK sai uusia jäseniä. Ay-liike on ollut keskeisenä vaikuttajana monessa uudistuksessa, mutta nuori sukupolvi ei välttämättä tunne sitä omakseen. Myös kilpailu taitavien, osaavien ja innokkaiden ihmisten vapaa-ajasta on tullut yhä haastavammaksi, ja siksi tarvitaan myös ay-kulttuurin muutosta. Liikkeemme tärkein voima on edelleenkin henkilöstön edustajat työpaikoilla. Siksi heitä pitää kuulla muutosta tehtäessä ja pohtia yhdessä eri keinoja sanomamme saamiseen paremmin perille. Tarvitaan myös innostavia toimijoita ja johtoa sekä ay-liikkeeltä yhteistä näkemystä tulevaisuudesta. Uuden keskusjärjestön perustaminen olisi askel oikeaan suuntaan varsinkin tämän hetkisen talouden taantuman aikaan. Kun työni ay-liikkeessä loppuvuonna päättyy ja siirryn eläkkeelle, täytyy hakea uusia haasteita. On jälleen aika ottaa lisää aikaa liikunnalle, matkustamiselle ja uusille harrastuksille. Kilpailu taitavien, osaavien ja innokkaiden ihmisten vapaaajasta on tullut yhä haastavammaksi. Esko Pallaspuro Pardian asiamies 3 PARDIAN MIELESTÄ Jäitä hattuun valtion virastojen henkilöstön vähentämisessä Palkansaajajärjestö Pardian mielestä maamme päättäjiltä tarvitaan nyt rohkeutta ja malttia. Valtion virastojen ja laitosten määrärahaleikkausten vuoksi valtion virastot ja laitokset ovat joutuneet irtisanomiskierteeseen, joka on katkaistava. – Henkilöstön toistuvien irtisanomisten sijaan on katsottava valtion tehtävien hoitoa kokonaisvaltaisesti, jotta edes lakisääteiset tehtävät saadaan hoidettua nykyisilläkään henkilöstöresursseilla, Pardian puheenjohtaja Niko Simola sanoo. Valtiolta on kadonnut kahden vuosikymmenen aikana yli 100 000 työpaikkaa ja ne vähenevät edelleen. Valtiolla työskentelee vain noin 78 000 henkilöä. Valtion työntekijöiden osuus maamme kokonaistyövoimasta on vain 3,7 prosenttia ja julkisen sektorin työvoimasta noin 15 prosenttia. Esimerkkejä valtion henkilöstövähennyksistä on lukuisia. Esimerkiksi vuoden alussa toimintansa aloittanut Luonnonvarakeskus (Luke) ilmoitti 21. huhtikuuta aloittavansa yhteistoimintaneuvottelut, jotka voivat johtaa 210 henkilötyövuoden vähentämiseen ja lomautuksiin. Neuvottelut koskevat 725 henkilötyövuotta tutkimuksen tukitehtävissä, hallinnossa sekä valiotaimituotannossa ja mittaus- ja standardisointipalveluissa. Luonnonvarakeskus varautuu lisäksi lomautuksiin syksyllä 2015. Vuoden 2016 alussa arvioidaan, millaisia toimenpiteitä tarvitaan vuoden 2017 talouden tasapainottamiseksi. Luonnonvarakeskuksen tiedotteen mukaan säästötarpeen taustalla on valtion tutkimuslaitosten ja -rahoituksen kokonaisuudistus, joka leikkaa Luken perusrahoitusta lähes 15 miljoonaa euroa vuodesta 2014 vuoteen 2016. Vain osa leikkauksesta nähdään mahdollisena korvata lisäämällä ulkopuolisen rahoituksen hankintaa. Simolan mielestä tulevalta hallitukselta tarvitaan kestävää, suunnitelmallista ja henkilöstön kannalta inhimillistä otetta. – Hallitustunnustelija Juha Sipilä on julkisuudessa sanonut, että valtion sektorin henkilövähennykset tulee hoitaa eläkepoistumaa hyödyntäen eikä irtisanomisilla. Pardia odottaa näiden lupausten lunastamista tulevalta hallitukselta. Mikä Luonnonvarakeskus? Luonnonvarakeskus (Luke) on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden kehittämiseksi. Luonnonvarakeskus muodostettiin vuoden 2015 alussa yhdistämällä kolme valtion sektoritutkimuslaitosta (MTT, Metla, RKTL) sekä Tiken tilastopalvelut. Vuonna 2014 Lukessa tehtiin 1 570 henkilötyövuotta. ■ 4 Lukijapalautetta Viime lehdestä tuli lukijapalautteita yhteensä 131 kappaletta. Parhaaksi jutuksi palautteen antajat äänestivät kemijärveläisen kelalaisen Riina Kellokummun etätyöstä kotipaikkakunnan ja Seinäjoen välillä kertovan Etäsuhde johti etätyöhön. Toiseksi ja kolmanneksi eniten ääniä saivat lehtemme poliisit. Artikkelissa Poliisi on poliisi myös vapaalla, Jan Johansson kertoi työstään Ahvenanmaalla. Eräoppaasta poliisiksi otsikolla Jon Ahlgren kertoi pitkästä ja vaihtelevasta työurastaan ennen poliisiksi ryhtymistä. Palautteissa toivottuja aiheita: • jaksaminen organisaatiomuutosten keskellä • mikä muuttuu, kun siirtyy yksityiseltä sektorilta valtiolle töihin • mitä tehdä, jos irtisanotaan. Tässä lehdessä teemana on työ ja ikä. Olemme koonneet siihen aiheita, joita meiltä on toivuttu. Pätkätöistä kertova artikkeli kuvaa monen viime vuosina työmarkkinoille tulleen uran alkutaivalta. Toisaalta taas juttu tutkija Katri Halenin väitöskirjatutkimuksesta kertoo työelämästä uran loppupäässä. Voit antaa palautetta ja osallistua arvontaan joko takasivun palautekortilla tai nettisivullamme www.pardia.fi → viestinta → palautekortti. Toimiston kesän aukioloajat Pardian neuvonta palvelee kesä- ja elokuussa klo 8:30–15:00 ja heinäkuussa klo 9:00–12:00 puhelinnumerossa 075 324 7500. Jäsenrekisteri palvelee koko kesän. Puhelinaika on klo 9–12. Myös Pardian toimiston henkilöstö lomailee kesällä. Kesälomakauden aikana ole yhteydessä suoraan neuvontaan ja kysy päivystäviä asiamiehiä. Henkilövaihdoksia Maanmittauslaitoksen tekniset MATE valitsi 23.4. uudeksi puheenjohtajakseen Ulla Mikkasen. PÄÄTOIMITTAJALTA Varmista itsellesi vuoden 2016 kalenteri Pardian vuoden 2016 jäsenkalenterin tilauskanava on avattu. Voit tilata kalenterin netistä tai tekstiviestillä. Tarvitset tilaamiseen jäsennumerosi, jonka löydät jäsenkortistasi tai tämän lehden takakannen osoitetiedoista. Takakannesta löydät myös tarkemmat tilausohjeet. Kalenteri on tilattava 26.10. mennessä ja se postitetaan marras-joulukuun vaihteessa. Perheiden hyvinvointijaksot haettavissa Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT järjestää loppuvuonna 2015 hyvinvointijaksoja vain perheille. Seuraavat syksyn, joulun ja vuodenvaihteen perhejaksot avautuvat haettavaksi toukokuun alusta. Jaksot on ajoitettu koulujen lomien aikaan ja niitä löytyy ympäri Suomea. Tarkemmat tiedot ja hakeminen osoitteesta www.pht.fi. SuomiAreena 11.–17.7 Pardia on jälleen mukana Porissa järjestettävässä SuomiAreena-tapahtumassa heinäkuussa. Meitä voit tavata Kansalaistorilla 15.–17.7. Torilavalla on päivittäin STTK:laisia puheenvuoroja, Pardian puheenjohtaja Niko Simola esiintyy torstaina 16.7. klo 12.45–13.00. Seuraa ilmoittelua kotisivuilla www.pardia.fi. Pardia nyt Twitterissä Voit seurata meitä myös Twitterissä. Pardia löytyy nimellä @PardiaRy. Sivuille jaetaan ja käydään keskusteluja Pardiaan ja työelämään liittyvistä aiheista. Toimistomme työntekijät jakavat sitä kautta myös tietoa ajankohtaisista asioista ja Pardian toiminnasta. Oikean ikäinen työhön T yöurani alkuvuosina aloitin työt itäsuomalaisessa pikkukaupungissa kesälomakaudella. Sen ajan tavan mukaan esimieheni keskeytti lomansa päiväksi ja antoi pikaperehdytyksen työhöni. Päivään kuului niin toimiston toimintaan kuin työyhteisöön tutustumista, tulevat hallinnon kokousaikataulut ja toimittajan tekemä haastattelu tulokkaasta maakuntalehteen. Seuraavana päivänä soi puhelin. Puhelu alkoi suorasukaisesti uuden virkamiehen iän kyselyllä, kun lehden haastattelussa ollut mustavalkoinen kuvakaan ei ollut asiaa selventänyt. Ilmoitin olevani 25 vuotta täyttänyt. Luurin toisesta päästä tuli napakasti vain yksi sana ”riittää” ja puhelu päättyi siihen. Pikkuisen asiaa selviteltyäni kuulin, että soittaja oli kaupungissa hyvin tunnettu matkailutoimenjohtaja, joka ei kai katsonut tarpeekseen esitellä enemmän asiaa tai itseään tulokkaalle. Sittemmin työvuosia on tullut ja työpaikat vaihtuneet. Enää ei ole kyselty ikää, vaan osaamista. Uuteen eduskuntaan valittiin kansanedustajia, joista nuorin oli 24 vuotta ja ikänestori jo reippaasti päälle 70 vuotta. Ei heidänkään ikäänsä tai osaamistaan kukaan ole kyseenalaistanut. Siinäkin työssä on lupa odottaa, että viimeistään työ opettaa. Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli maaliskuun lopussa yhteensä 347 000 eriikäistä työtöntä työnhakijaa. Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 44 000. Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 103 300. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 129 500. Lehtemme teemana on ikä ja työelämä. Lehden artikkeleista voi lukea, että nuorelle työnhakijalle se voi merkitä toistuvia pätkätöitä ja epävarmuutta tulevaisuudesta. Varttuneemmalla työntekijällä voi olla vaikeaa luopua totutuista tavoista tehdä töitä ja opetella koko ajan uutta. Työuran loppupäässä on myös epävarmuutta. Kuinka minä itse jaksan? Kuinka työyhteisö arvostaa konkaria, joka uskoo omaan kokemukseensa ja ammattitaitoonsa ja tekee myös töitä osaamisensa eteen muuttuvassa työelämässä? Me kaikki tarvitsemme arvostusta tekemällemme työlle. On tärkeää, että minä itse arvostan sitä mitä osaan ja myös esimieheni arvostaa sitä. Kaikille työyhteisön jäsenille ikään katsomatta tulee tarjota mahdollisuuksia osallistua mielenkiintoisiin töihin ja koulutukseen. Työuria on tarkoitus pidentää ja ne pitenevät vain, jos työelämä arvostaa monenlaisia työntekijöitä. Oikein ihanaa kesää kaikille lukijoille! Me kaikki tarvitsemme arvostusta tekemällemme työlle. Riitta Nieminen Twitter: @RiittaNieminen 5 PUHEENAIHE Verkossa ei tunneta armoa Sosiaalisen median ryöpytys on usein kovaa ja kohtuutonta. Selviämään auttaa avoin ja tukeva työyhteisö. teksti 6 Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja kuva Shutterstock PUHEENAIHE Sosiaalisen median myrskyt ovat kovia, mutta menevät nopeasti ohi. K un ihminen kokee tulleensa kohdelluksi kaltoin, hän haluaa purkaa pahaa oloaan. Sosiaalisessa mediassa kaikki saavat äänensä kuuluviin eikä suodatinta juuri käytetä. Esimerkiksi viranomaispäätöksen oikeellisuuden lisäksi kyseenalaistetaan usein sen tekijän älykkyys tai jopa ulkomuoto. – Kiivastuksissa helposti unohtuu, mitä kirjoituksesta voi aiheutua päätöksen takana olevalle henkilölle, Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Päivi Rauramo sanoo. Asiakastyötä tekevät ovat tottuneet palautteeseen, mutta sosiaalisen median hallitsemattomuus voi järkyttää. Muutamassa tunnissa viesti monistuu, vahvistuu ja kärjistyy. Sen näkevät ja jakavat sadat, jopa tuhannet ihmiset. Pahimmillaan voi huomata olevansa päivän puheenaihe myös valtamediassa. Paljon vahinkoa on ehtinyt tapahtua ennen kuin asian toinen puoli saadaan näkyviin. – Olen kuullut tapauksista, joissa julkinen ryöpytys on ollut niin suuri järkytys, että työkyky on romahtanut. Toisaalta jotkut katsovat kielteisen palautteenkin olevan työhön kuuluva välttämätön paha. ta myös opettaa ja auttaa varautumaan tuleviin tilanteisiin. Samalla puolella Työpaikan ilmapiiri ja luottamus ovat tärkeitä kriisitilanteissa. Jokaisen pitää uskaltaa pyytää apua esimieheltä ja luottaa, että esimies on hänen puolellaan. – Hyvässä työpaikassa vaikeita asioita voi ottaa puheeksi joko työkavereiden tai esimiehen kanssa tai kääntyä työterveyshuollon puoleen. Jollekin läheiselle puhuminen voi olla paras keino purkaa asiaa. Sairasloma ei pidä olla ainoa vaihtoehto, millä tilannetta rauhoitetaan. Rauramo muistuttaa, että esimiehen ja alaisen välinen suhde pitää olla luottamuksellinen myös niissä tilanteissa, joissa työntekijä on tehnyt virheen. – Esimiehen on tuettava omiaan. Jos samalle työntekijälle sattuu toistuvasti virheitä, pitää miettiä, onko tehtävä liian vaativa tai työkuormitus liian kova. Myös raskaimpia asiakaspalvelutehtäviä voi tarvittaessa kierrättää ja jo rekrytoinnissa on syytä tuoda esiin mahdollinen julkinen rooli. Aika parantaa Varautuminen pehmentää Kun työntekijään kohdistuu verkossa voimakasta arvostelua, auttaa jos organisaatiossa on sovittu etukäteen, miten ja kuka reagoi. – Toimintamallien hyvä puoli on, että olipa uhrina kuka tahansa, toimitaan aina samalla tavalla. Näin kenenkään ei tarvitse tuntea joutuneensa vielä työpaikallaankin erityishuomion kohteeksi. Hyvä suunnitelma sisältää myös työkaluja henkilöstön hyvinvoinnin takaamiseksi. – Työsuojelunäkökulmasta työnantajille kuuluu pakollisena uhkien tunnistaminen ja riskien arviointi sekä niiden pohjalta tarvittavien toimenpiteiden toteuttaminen. Työnantajan velvollisuus on myös seurata työntekijöidensä kuormittumista. Rauramo ehdottaa, että esimerkiksi aamutai viikkopalaverissa varataan hetki aikaa ja käydään läpi, mitä kenellekin kuuluu. Siinä tilanteessa olisi luontevaa ottaa esiin niin iloja kuin myös ahdistavia kokemuksia. Yhdessä puhuminen tarjoaa vertaistukea, mut- Rauramon mukaan ihmiset ovat harvoin varautuneita tilanteisiin, joissa oma ammattitaito ja persoona ovat keskustelupalstalla ruodittavana. – Vahva ammatillinen itsetunto auttaa suhtautumaan tilanteeseen. Jokaista ei voi miellyttää ja on työtehtäviä, joissa joudutaan tekemään asiakkaalle epämiellyttäviä päätöksiä. Tällöin ammatti-identiteettiä ei voi rakentaa palautteen varaan. On hyvä myös muistaa, että sosiaalisessa mediassa puheenaiheet vaihtuvat nopeasti. – Tässä suhteessa ihmisten muisti on lyhyt. Vaikka tuntuu, että maailma loppuu tähän, ei se niin ole. Herkkyyttä tarvitaan Usein sosiaalisen median tyrskyt osuvat pahiten herkkiin ja empaattisiin ihmisiin. – Eräässä organisaatiossa ehdotettiin työntekijöille, etteivät he seuraa itseään koskevaa kirjoittelua verkossa. Voidaan sopia, että joku muu seuraa ja raportoi, jos jotain huolestuttavaa ilmenee. Jos työtekijään kohdistuu fyysinen uhka, on asiasta ilmoitettava poliisille. Rauramo muistuttaa, että herkkyyttä tarvitaan asiakaspalvelussa. Kun pöydän toisella puolella oleva pystyy asettumaan toisen asemaan, sillä jo estetään monen tilanteen kärjistyminen. – Samalla pitää kuitenkin ymmärtää, ettei aina ole mahdollista välttää ristiriitaa asiakkaan kanssa. Sosiaalisen median hyökkäyk sen takana voi olla myös henkilö, joka on mieleltään epävakaa. ■ Kunnianloukkaus Kunnianloukkaukseen syyllistyy, jos esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko aiheuttaa vahinkoa tai kärsimystä loukatulle tai häneen kohdistuu sen takia halveksuntaa. Lisäksi syyllistyy kunnianloukkaukseen, jos puheillaan halventaa toista. Kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa tai niihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. Normaalia kritiikkiä on siis kestettävä. Mutta jos levitetään valheellista tietoa, josta aiheutuu haittaa, kuten esimerkiksi syytetään perättömästi rikoksesta, on kyseessä kunnianloukkaus. 7 Uusi keskusjärjestö -hanke etenee Tavoitteena on, että uusi keskusjärjestö perustetaan kesäkuussa 2016 ja se aloittaa käytännön toiminnan vuoden 2017 alusta. teksti Riitta Nieminen, Pardian viestintäpäällikkö U usi keskusjärjestö -hanke käynnistyi 16.1.2015 pidetyllä liittojen kokouksella, johon oli kutsuttu kaikki Suomessa toimivat ammatilliset edunvalvontajärjestöt. Kokouksessa päätettiin käynnistää selvitys uuden keskusjärjestön perustamisesta. Pardian hallitus päätti osallistumisestaan selvitystyöhön 27.1. kokouksessaan. Päätökset aikanaan mahdollisesti perustettavaan uuteen keskusjärjestöön liittymisestä tehdään erikseen. – Pardian mielestä uuden keskusjärjestön tulee olla poliittisesti sitoutumaton uusi järjestö. Lisäksi sen tulee olla riittävän laaja kokoonpanoltaan ja jatkossa keskusjärjestöjä tulee olla vähemmän kuin nykyisin. Jäsenmaksukaan ei saisi nykyisestä nousta, Pardian puheenjohtaja Niko Simola linjaa. Simolan mielestä Uusi keskusjärjestö on myös mahdollisuus uudistaa toimintaa, päivittää edunvalvontatavoitteet ja toimintatavat. Liittojen kokouksessa 12.2. hankkeelle valittiin ohjausryhmä, joka koostuu 14 liiton edustajasta ja kahdesta asiantuntijajäsenenä toimivasta keskusjärjestöpuheenjohtajasta. Ohjausryhmän tehtävänä on valmistella esitykset selvitystyössä mukana olevien liittojen kokouksille ja johtaa hankkeen etenemistä ja taloutta. Pardian puheenjohtaja Niko Simola on ohjausryhmässä varsinainen jäsen ja hänen varajäsenensä on Juri Aaltonen Ertosta. Muut ohjausryhmän jäsenet ovat Pertti Porokari (Insinööriliitto), Rauno Vesivalo (Tehy), Jorma Malinen (Ammattiliitto Pro), Silja Paavola (SuPer), Maija Pihlajamäki (Jyty), Liisa Halme (VvL), Jarkko Eloranta (JHL), Ann Selin (PAM), Riku Aalto (Metalliliitto), Marko Piirainen (AKT), Matti Harjuniemi (Rakennusliitto), Veli-Matti Kuntonen (SEL) ja Timo Vallittu (TEAM). Ovet auki mattimyöhäisille Selvitysvaiheeseen on toistaiseksi ilmoittautunut mukaan 48 ammattiliittoa. Ne edustavat noin 1,7 miljoonaa palkansaajaa ja yksinyrittäjää. Selvitystyöhön pääsee mukaan myös hankkeen edetessä. Hankkeen ylimmässä päättävässä tahossa, liittojen kokouksessa on edustus jokaisesta mukaan lähtevästä liitosta, yli 50 000 jäsenen lii- 8 tolla on kaksi edustajaa. Liittojen kokous muun muassa päättää selvitystyön organisaatiosta ja perustettavien työryhmien kokoamisen perusperiaatteista, hankkeen ohjausryhmän kokoonpanosta sekä selvitystyön aikataulusta ja taloudesta. Pardian edustajina liittojen kokouksessa Niko Simolan lisäksi, jolla on ohjausryhmän jäsenenä edustus, ovat Yrjö Suhonen (SPJL) ja Heikki Tuominen (TTT). Seuraava liittojen kokous on 25.5. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja on Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n Jarkko Eloranta ja varapuheenjohtajina ovat Vakuutusväen Liiton VvL:n puheenjohtaja Liisa Halme ja Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari. Toimintokohtaisista työryhmistä Pardian edustajana Tulevaisuusja strategiatyöryhmässä on Sari Jokikallas (Prounioni). – Pardian hallinnossa keskusjärjestön selvitystyön etenemistä käsitellään säännöllisesti ja avoimesti, Simola korostaa. ■ Juha Heikkala hankkeen vetäjäksi Selvityshankkeen projektipäälliköksi valittiin 24.4. yhteiskuntatieteiden tohtori Juha Heikkala, 53. Heikkala työskentelee ennakoinninasiantuntijana valtakunnallisessa liikunta- ja urheiluorganisaatiossa Valossa, jota hän on ollut perustamassa. Heikkala aloittaa huhtikuussa ja hän työskentelee ohjausryhmän alaisuudessa. PUHEENJOHTAJALTA Päättäjiltä vaaditaan rohkeutta T Tätä kirjoittaessani vaalit on juuri käyty ja hallituksen muodostaminen aluillaan. Ensi töikseen uusi hallitus joutuu ottamaan kantaa julkisen talouden tasapainottamiseen ja samalla myös valtionhallinnon asemaan ja resursseihin. Mistä löytyy rohkeutta kehittää valtionhallintoa suunnitelmallisesti ja maltilla, henkilöstö huomioon ottaen? Päättäjiltä kuullaan paljon puheita siitä, kuinka julkisen sektorin ja valtionhallinnon tuottavuutta voidaan kasvattaa ja henkilöstömäärää pienentää eläkepoistuman kautta. Kokonaan toinen asia sitten onkin, tukevatko tehdyt ratkaisut tätä, ikävästi sanottuna vain juhlapuheissa esiintyvää mantraa. Ainakaan kuluneen vuoden tapahtumat eivät puolla edellä mainittua linjaa. Viimeisen vuoden aikana valtionhallinnosta on irtisanottu tai tullaan irtisanomaan päättyneiden YT-neuvotteluiden perusteella noin 900 työntekijää ja virkamiestä. Eikä valitettavasti loppua näy. Huhtikuun lopulla Luonnonvarakeskuksessa alkoivat YT-neuvottelut, jotka tähtäävät yli 200 ihmisen vähentämiseen. Julkisuudessa elää vahvana myytti valtavan kokoisesta valtionhallinnosta. Myytti ei pidä paikkaansa. Valtion henkilöstömäärä on supistunut vuosikymmenten ajan. Vuoden 2014 lopussa valtion palveluksessa oli noin 78 000 henkilöä, joka on 3,7 % kaikista suomalaisista palkansaajista. Julkisesta sektorista tämä on vain vajaa kuudesosa. Ylen taannoisen uutisoinnin perusteella Euroopan unionin maista Suomessa on itseasiassa vähiten valtion henkilöstöä suhteessa väkilukuun. Määrärahaleikkausten tie on yksinkertaisesti kuljettu loppuun. Ainakin jos halutaan edelleen pitää kiinni tehokkaasti ja laaduk- kaasti toimivasta valtionhallinnosta. Ja hyvästä henkilöstöpolitiikasta. Jo aiemmin päätetyt määrärahaleikkaukset johtavat vääjäämättä henkilöstön vähentämiseen eri hallinnonaloilla ja virastoissa myös irtisanomisten kautta. Enempiin leikkauksiin ei ole varaa. Yhteiskunta ja talouselämä tarvitsevat toimiakseen tehokasta ja vahvaa valtionhallintoa. Kansallinen kilpailukyky syntyy investoinneista myös valtion pal- Määrärahaleikkausten tie on kuljettu loppuun. veluihin, kuten hyvään hallintoon, koulutukseen, tutkimukseen ja kansalaisten turvallisuuteen. Jatkuvien leikkausten ja henkilöstön irtisanomisten sijaan pitäisi käydä keskustelua siitä, mikä on valtion tehtävä. Poliittisen päättäjän on määriteltävä, mitä tehtäviä jätetään tekemättä, jos edelleen halutaan säästää. Valtionhallintoa pitää toki myös uudistaa ja mahdollisuudet tuottavuuden kasvuun hyödyntää. Usein vain tuntuu unohtuvan, että näin on myös tehty. Vuosina 2011–2014 toteutetulla vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla tavoitellaan 400 miljoonan euron säästöjä vuoteen 2020 mennessä. Säästöjä haetaan muun muassa muuttamalla toimintatapoja, luopumalla tehtävistä ja toiminnoista ja järkeistämällä niitä. Henkilöstö on myös päässyt mukaan ja onkin ideoinut lukuisia uusia tapoja tehdä työtä. Tämä toimintatapa on ollut järkevä, ja sitä tulee jatkaa. Valtionhallinnon kehittämis- ja muutostyöhön tarvitaan vaalikaudet ylittävä näkymä siitä, mihin pyritään. Sellainen näkymä, askelmerkit, toimenpiteet ja raharaamit edellyttävät laajapohjaista ja myös parlamentaarista valmistelua sekä sitoutumista siihen. Henkilöstön aseman sitova turvaaminen on luontevaa ratkaista osana ohjelmaa. Poliittisen päätöksentekijän rooli ei ole helppo. Poliittiselta päättäjältä vaaditaan tämän päivän asenneilmastossa rohkeutta puolustaa valtionhallintoa. Toivottavasti tätä roh keutta löytyy. Toivotan kaikille oikein hyvää kesää! Niko Simola Twitter: @simolaniko 9 TYÖNKUVA Varikolla tehdään töitä Vikaantuneet veturit tulevat etelästä ja korjatut lähtevät pohjoiseen. teksti Anna-Kaisa Jansson / Pardian tiedottaja kuvat Jari Härkönen Nuori esimies Petri Kehä on saanut itseään vanhempien alaisten luottamuksen. Vetureiden kunnossapidossa ei ole lainkaan naisia, vaikka muutama naisasentaja Ilmalasta löytyykin. 10 TYÖNKUVA vuorotta 11 TYÖNKUVA V eturitoimintojen työnjohtaja Petri Kehä kulkee VR Groupin 66 hehtaarin kokoisella Helsingin varikolla tottuneesti. Varikolla työskentelee VR Groupin palkkalistoilla 447 työntekijää ja silti Kehä näyttää tuntevan kaikki ja heittävän jokaiselle vastaantulijalle ystävällisen kommentin. – Täällä on välitön ilmapiiri ja kaikki tuntevat toisensa, Kehä kehuu. Tämä on 29-vuotiaalle esimiehelle ensimmäinen vakituinen työpaikka, ja lähes ainoa missä hän on työskennellyt. Kehä on ollut myös kesätöissä varikolla ja vuorotteluvapaan sijaisena. Armeijan jälkeen häntä pyydettiin tulemaan vakituiseen työsuhteeseen asentajaksi vuonna 2006, mistä hän siirtyi veturitoimintojen työnjohtajaksi vuonna 2009. – On vaikea edes kuvitella, että tekisin muuta työtä kuin tätä. Faijakin on ollut näissä samoissa töissä. Työ on monipuolista ja itsensä kehittämismahdollisuuksia on paljon. Ja jokainen päivä on vähän erilainen. Töitä ei voi tehdä kiireellä Varikolla kuuluu jatkuvasti hälytysääniä ja varoitusvalot vilkkuvat, kun junia liikutetaan. Muuten tunnelma on rauhallinen. – Kun korjataan isoja, liikkuvia junia, töitä ei voi tehdä kiireellä. Silloin sattuu helposti vahinkoja. Kehä muistuttaa, että 83 tonnia painavan veturin alle jääminen on kuin kerrostalo tulisi päälle. Maanalaisia tunneleita pitkin pääsee hallista toiseen, joten ratapihaa pitkin ei tarvitse paljon kävellä. Kehän alaisuudessa on noin 35 asentajaa, jotka työskentelevät kolmessa vuorossa noin 4-7 asentajaa kerrallaan. Kehä tekee itse pelkästään päivävuoroa, joka alkaa aamulla kello 6.30 ja päättyy kello 15.00. Ilta- ja yövuorossa nokkamiehenä on yksi asentajista. – Kriittisin hetki on aamulla, jolloin pohja päivälle muodostuu. Yövuoron kanssa käydään läpi mitä vetureiden vikaantumisia meille on tullut tietoon. Sen jälkeen koordinoidaan, mitä muita vetureiden korjauksia ja kunnossapitotöitä, kuten määräaikaishuoltoja, on kyseiselle päivälle. Kehän työajasta puolet menee työnjohtotehtävissä ja toinen puoli erilaisissa asiantuntijaryhmissä, projekteissa ja työmaakokouksissa. Työpariksi onkin palkattu toinen työnjohtaja, jotta toinen työnjohtajista pystyy osallistumaan asiantuntijatehtäviin. Niinä päivinä ei tarvitse edes ajatella työnjohtoasioita. – Uudet veturit tuovat lisää töitä tai ainakin uusia haasteita kunnossapidollisesti, Kehä kertoo. Törmäys rikkoo veturin Veturihallissa puhdistetaan parhaillaan peuraan osunutta SR2-sähköveturia. Hallissa veturia päästään korjaamaan altapäin kanaalista, yläpuolelta tai maan tasalta. Jokaiselle hallin kuudesta raiteesta mahtuu kolme veturia. – Junan alle on jäänyt lumettomille kiskoille hakeutuneita hirviä, poroja, lehmiä, hevosia, jopa karhuja, Kehä luettelee. Ja varikollehan veturit saapuvat niin puhdistukseen kuin korjaukseenkin. – Törmäys peuraan on hajottanut veturista keulan pistorasiat. Veturi on kuin junan pieni tehdas, josta myös vaunuihin saadaan sähkö esimerkiksi ilmastointia ja lämmitystä varten sekä paineilma vaunujen jarruihin, Kehä kertoo. VR on ulkoistanut joitakin kalustoon liittyviä huoltotehtäviä, kuten isojen tuulilasien vaihdon ja vaunujen ilmastoinnin huollon. Myös siivouspalveluja on ostettu ulkoa. Kehällä on lukion lisäksi ammattikoulusta elektroniikka-asentajan koulutus. – Näihin tehtäviin ei ihan suoraan koulutusta olekaan, vaan paljon osaamisesta on tullut ihan työssä oppimalla. Työn kuormitus on sopiva Rautatiealan Teknisten Liitto RTL, jonka jäsen Petri Kehäkin on, liittyi Pardian suoraan jäsenyyteen tämän vuoden alusta. Petri Kehälle tämä vuosi on tuonut henkilökohtaisellakin tasolla lisää vastuita ammattiyhdistyspuolella. Hän ryhtyi RTL:n jäsenyhdistyksen Rautatiealan Tekniset ja Insinöörit AMK:n Etelä-Suomen varaluottamusmieheksi VR Groupissa. VR Group ajaa parhaillaan tänä vuonna Turun varikon toiminnan alas johtuen kustannussäästöistä. Työt siirtyvät kunnossapidon muihin yksiköihin. Jäljelle jäävät varikot Helsinkiin, Tampereelle, Joensuuhun, Kouvolaan ja Ouluun. Vastapainoa työlle tuo Kehän mukaan ihan tavallinen kotielämä ja kuuden kuukauden ikäinen poika. – Osaan jättää työasiat mielestäni ja työn kuormitus on sopiva, Kehä miettii. ■ Korjatut lähtevät pohjoiseen Vikaantuneet veturit tulevat Helsingin varikolla Ilmalassa korjaushalleihin virtausperiaatteella etelästä ja korjatut lähtevät pohjoiseen. Isompia huoltoja varten veturit ajetaan konepajoille. – Helsingissä korjataan eniten sähkövetureita, koska Etelä-Suomen rataosuudet alkavat olla kaikki sähköistettyjä. VR:llä on edelleen eniten neuvostovalmisteisia SR1-sähkövetureita 70-luvulta, mutta myös sveitsiläisiä SR2-vetureita vuodelta 1995. Varikolla huolletaan myös dieselvetureita, joilla tehdään järjestelytöitä ratapihalla sekä ratatyökoneita. – Talvi tuo paljon haasteita vetureiden huoltoon, kun pohjoisesta juna saattaa lähteä melkein 30 asteen pakkasessa liikkeelle ja saapua etelän nollakeleihin. Pöllyävä lumi on myös hankalaa, sillä se tarttuu vetureiden pintoihin. Jäätä sulatellaan junista kuumalla vedellä. – Toki myös kesän kuumuus tuo omat ylikuumenemisongelmansa sähkökäyttöisiin vetureihin. Parin vuoden päästä liikenteeseen lähtee 80 VR:n hankkimaa saksalaisvalmisteista Siemensin uutta sähköveturia. 12 Rautatiealan Teknisten Liitto RTL • Rautatiesektorin teknisten henkilöiden ammattijärjestö, joka koostuu kolmesta perusyhdistyksestä: Rautatiealan Tekniset ja Insinöörit AMK (RT), Rautateiden diplomi-insinöörit (RDI) ja Rautatiealan Rakennusmestarit ja insinöörit (RRI). • Jäsenmäärä on hieman reilu 600, joista valtaosa työskentelee VR konsernissa erilaisissa esimies- ja asiantuntijatehtävissä. • RTL on ollut Palkansaajajärjestö Pardian suorana jäsenjärjestönä tämän vuoden alusta. TYÖNKUVA On vaikea edes kuvitella, että tekisin muuta työtä kuin tätä. Työnjohtaja Petri Kehä tekee välillä käytännön työtä, jos asentaja on jostain asiasta epävarma ja haluaa neuvoja. 13 Työelämän muutos vaatii uudistuksia myös lakeihin STTK:n edunvalvontajohtaja Katarina Murron mielestä työaikalainsäädännön uudistamista on tehtävä työntekijän suojelun näkökulmasta. teksti –N ykyinen työaikalaki perustuu parinkymmenen vuoden takaiseen lainsäädäntöön. Pohjia on vielä aiemmaltakin ajalta, Katarina Murto perustelee uudistusajatustaan. Hän muistuttaa, että työelämän toimintaympäristö ja työn tekemismuodot olivat lain säästämisaikaan tyystin toisenlaiset kuin nykyisin. Työelämän terminologiakin on paikoitellen vanhentunut. Nykyisin töitä tehdään jo 24/7 eli ympäri vuorokauden. Vaikka työ ei ole enää läheskään aina paikkaan sidottua, työnantajat tuijottavat edelleen työpaikalla oltua aikaa eivätkä työn tuloksia. – Työnantajapuoli peräänkuuluttaa sitä, että tuottavuus ratkaisee ja työaikaa pitäisi pidentää. Ja työaikoja ei heidän mielestään pitäisi välttämättä seurata ollenkaan, Murto tuhahtaa. Suomessahan joustetaan jo Työnantajien lisäksi osa poliitikoistakin on vaatinut työntekijöiltä pidempiä työpäiviä ja lisää työtunteja. Työnantajat vaativat myös lisää joustoja. 14 Mika Peltonen / UP kuva Nina Kellokoski – Joustoja pitäisi tehdä enemmän työntekijän lähtökohdista, Murto vaatii ja viittaa Sitran teettämään tutkimukseen, jonka mukaan Suomessa on jo joustavat työajat. – Meillä pystytään aika hyvin sopimaan joustoista paikallisesti lakien ja työehtosopimusten sallimissa puitteissa. Tämän hetken suurimpana ongelmana Murto pitää sitä, että työntekijät voivat vaikuttaa omiin työvuoroihinsa ”valitettavan vähän”. Murto tietää kuitenkin myös työpaikkoja, joissa joustot toimivat. – Niissä kuunnellaan työntekijöiden näkemyksiä työvuorolistoja laadittaessa. Myönteisestä esimerkistään innostunut Murto kehottaa pohtimaan myös, pitäisikö ikääntyneillä olla subjektiivinen oikeus tehdä halutessaan lyhyempää työpäivää. – Sekin vaikuttaisi työssä jaksamiseen ja työurien pidentämiseen. Vaikka monissa suomalaisissa sopimuksissa on jo sovittu joustavia työaikamalleja, harvat niistä toteutuvat käytännössä. – Työaikapankit ovat hyvä esimerkki joustavasta mallista, jota ei ole saatu toimimaan riittävän hyvin käytännössä. Pankeilla pystyttäisiin turvaamaan jousto puolin ja toisin, koska työtä tehdään silloin, kun sitä on. Katarina Murto • STTK:n edunvalvontajohtajana helmikuussa aloittanut Katarina Murto, 43, on koulutukseltaan varatuomari ja tanssitaiteen maisteri. • Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa SAK:n vastaavana työehtoasioiden päällikkönä, Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen lehtorina sekä notaarina Helsingin käräjäoikeudessa. Työn tekemismuodot olivat lain säästämisaikaan tyystin toisenlaiset kuin nykyisin. Hyvinvointi ja tuottavuus käsi kädessä Valtion henkilöstö tekee enemmän korvauksetonta ylityötä kuin muiden alojen työntekijät. Työt valuvat kotiin ja vapaa-ajalle, kun aika työpaikalla loppuu kesken. Valtiollakin puhutaan työajan pidentämisestä. – Nämä asiat ovat ristiriidassa keskenään. Koko STTK:n kentässä tehdään korvauksetonta ylityötä. Työaikoja pitäisi Murron mielestä pystyä seuraamaan nykyistä paremmin. Hän kaipaa myös etätyöhön toimivaa työajan seurantaa, jotta työn kuormitusta pystyttäisiin seuraamaan ja mitoittamaan työn määrä järkevästi. – Työhyvinvointi ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä. Kiinnittämällä enemmän huomiota työhyvinvointiin, työssä jaksamiseen ja työn kuormittavuuteen saataisiin työuriakin pidemmiksi, kuten tavoitteena on. Ensin pitäisi Murron mielestä kuitenkin ratkaista työttömyysongelma. – Se pitäisi hoitaa, ennen kuin vaaditaan työssä olevia pidentämään työaikaansa. Ei mekaanisella työajan pidentämisellä taata tuottavuuden lisääntymistä. Katarina Murto on aloittanut STTK:n edunvalvontajohtajana helmikuussa. 15 Pykälä kerrallaan turha uudistaa STTK suhtautuu Katarina Murron mukaan työaikalainsäädännön uudistamiseen ”varauksellisen myönteisesti”. – Nykyisessä laissa on paljon yksityiskohtia, joita olisi hyvä uudistaa. Siellä ei ole säädetty mitään esimerkiksi nollatyösopimuksiin liittyvistä asioista. Murron mielestä uudistuksen yhteydessä pitäisi sopia myös ainakin etätyöstä ja mat- kalla oloajan lukemisesta työaikaan. – Lisätyösuostumuksen antaminen työsopimuksessa pitäisi poistaa laista kokonaan. Murron mielestä momenttien tai pykälien uudistaminen yksi kerrallaan olisi turhaa. Hän toivoo, että laki voitaisiin uudistaa kokonaan, koska sillä on pysyttävä varmistamaan työntekijän suojelu. – Ei riitä, että typistetään joku puitelaki, jota täydennettäisiin sopimuksilla. Siitäkin voidaan Murron mielessä toki keskustella, että osapuolille annettaisiin enemmän mahdollisuuksia sopia asioista laista poiketen. – Asiat eivät kuitenkaan saa valua automaattisesti paikalliselle tasolle. Lainsäädännön pitää olla riittävän kattava turvaamaan myös 200 000 ilman työehtosopimuksen suojaa olevan työntekijän asema. ■ Valtiolla ei osata riittävästi joustaa työajoissa Työajan pidennys ei kelpaa Valtion työaikaselvitystyöryhmässä selvitetään parhaillaan mahdollisuuksia edistää tuottavuutta ja tuloksellisuutta niin, että lisättäisiin työtuntien määrää. Työtuntien lisäykseen Komulainen ei taivu, mutta joustojen kehittäminen työntekijöiden lähtökohdista kelpaisi. 16 – Työajan pidennykselle en näe mitään tarvetta. Keinoja jo olemassa olevien joustojen käytön laajentamiseksi tulee pohtia, Komulainen sanoo. Hänen mielestään valtiolla voitaisiin kokeilla esimerkiksi mallia, jossa tehtäisiin talviaikana pitempää työpäivää ja kesällä lyhyempää. – Tätä voisi kokeilla myös liukuvan työajan järjestelmissä. Komulainen kaipaa myös etätyön ja yksilöllisen työajan käytön laajentamista, koska töitä voidaan tehdä usein muuallakin kuin työpaikalla. – Pitäisi seurata enemmän työn tuloksia kuin miten kellokorttia leimataan. Shutterstock Valtion työpaikoilla olisi mahdollista käyttää monenlaisia joustavia työaikamalleja, mutta työaikajoustot eivät tunnu työnantajalle kelpaavan. – Niitä ei käytetä niin laajasti kuin olisi toivottavaa. Työnantajalla ei ehkä ole tietoa joustoista tai riittävää luottamusta henkilöstöön, Pardian vastaava lakimies Ari Komulainen epäilee. Viime vuosina joustoissa on hänen mukaansa menty parempaan suuntaan. – Kattavimmin käytössä on ollut liukuva työaikajärjestelmä siihen liittyvine saldovapaineen. Myös työaikapankin ja tiivistetyn työajan käyttö ovat hiljalleen lisääntyneet. Parantamisen varaa olisi yksilöllisessä työajassa ja etätyössä. MI ANNA LU Kiire ei vaikuta hyvään palveluun IL Palkittu: E LV H Y V Ä PA Passin hakemisen helpottuminen ei näy lupapalveluiden asiakasmäärissä. teksti Anna-Kaisa Jansson / Pardian tiedottaja kuvat Leena Koskela Ilmianna hyvä palvelu -kilpailun palkittu Kylli Korpi oli ollut ehdotuksen mukaan erittäin asiakaspalveluhenkinen ja ystävällinen sekä huomioinut lapsiasiakkaat todella hienosti. 17 Minulla on periaate, että tee toiselle sitä, mitä haluat sinulle tehtävän. –A siakaspalvelu on silloin hyvää, kun asiakas on lähtiessään tyytyväinen ja hyvällä tuulella, toimistosihteeri Kylli Korpi Lohjan poliisiaseman lupakansli- asta kuvailee. Korvelle oli hyvin miellyttävä yllätys, että häntä oli esitetty palkittavaksi Pardian Ilmianna hyvä palvelu -kilpailussa. Korpi ei itse ole työssään erityisesti kiinnittänyt huomiota hyvään palveluun. Hän ei myöskään usko, että kiire vaikuttaisi palvelun laatuun. – Minulla on vain periaate, että tee toiselle sitä, mitä haluat sinulle tehtävän. Itsekin tykkään ystävällisestä palvelusta asioidessani virastoissa ja kaupoissa. Ja lapsia Kylli Korpi ei voi olla koskaan huomioimatta asiointitilanteessa. – Kun olin pieni, halusin lastentarhanopettajaksi. Lapset ovat kivoja ja söpöjä, en voi olla huomaamatta heitä. Poliisiasemalla on ruuhkaa Passin hakeminen helpottui viime vuoden joulukuun alusta. Passin voi nyt laittaa vireille sähköisesti ilman poliisiasemalla käyntiä. Myös käsittelymaksun voi maksaa poliisin sähköisessä asiointipalvelussa. Hakemusta täydennetään poliisin luona antamalla nimikirjoitusnäyte ja sormenjäljet. Uusi passi voidaan myöntää myös ilman käyntiä poliisilaitoksella, jos hakijalle on viimeisen kuuden vuoden aikana myönnetty passi, jolloin on otettu sormenjäljet ja nimikirjoitusnäyte. Arviolta aina- 18 kin puolet passeista voidaan jatkossa hakea tällä tavalla, joten asiakaskäynnit poliisilaitoksilla tulevat vähenemään merkittävästi. – Passihakemusten laittaminen sähköisesti vireille ei ole vähentänyt vielä asiakkaiden määrää. Lohjan poliisiasemalla on yleensä ruuhkaista. Aikoja on parin-kolmen viikon päähän, mutta jos on kiire, voi tulla vuoronumerolla. Passin tilaaminen on Korven mukaan helppoa niille asiakkaille, jotka käyttävät muutenkin tietokonetta. Huonoa palautetta on tullut vähän. – Hyvää palvelua on, että asiakas voi valita, haluaako sähköisen tai henkilökohtaisen palvelun. Hyvä työilmapiiri antaa voimia Huhtikuusta 2013 lähtien passin on voinut noutaa R-kioskilta. Tämä toimitustavan muutos on jo laskenut passin hintaa. Myös Lohjan poliisiasemalla muutos on vähentänyt asiakkaita. Kylli Korvella on Lohjan poliisiasemalta kahden ja puolen vuoden työkokemus. Poliisiasemalla on töissä yhteensä noin 70 henkilöä. – Meillä on hyvä työilmapiiri. Minulla on kuusi ystävällistä työkaveria lupakansliassa - kiitos heille siitä, että minun on ollut helppoa sopeutua uusiin tehtäviin. Korven mukaan haastavinta työssä ovat uudet ohjelmat ja muutokset lainsäädännössä. – Parasta kuitenkin on kiva työporukka. Lisäksi olen koko ikäni tykännyt työstäni asiakaspalvelijana. Palkinnon ehdottaja: Lapsikin on tärkeä asiakas sen ehkä hieman erikoisiakin kysymyksiä. Lisäksi kiinnitin huomiota siihen, että hän vastasi suoraan lapselle, jolloin lapsi sai tuntea olevansa myös tärkeä asiakas. Liian usein olen törmännyt myös siihen, että asiakaspalvelija vastaa aikuiselle, eikä lapselle, joka kysyy. Palvelupisteiden kannattaja Liukon mukaan on hienoa, että poliisi kehittää erilaisia palvelumuotoja, koska asiakkaina olemme kaikki erilaisia. – Itse olen enemmän henkilökohtaisen palvelun kannattaja. Minua hieman epäilyttää myös sähköisten palvelujen tietoturva, etenkin kun passihakemuksessa käsitellään henkilötunnuksia. Hän toivoo, että poliisin henkilökohtaiset palvelupisteet säilytettäisiin, eikä kaikki siirtyisi verkkoon. Etenkin niille vanhuksil- le, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää tietokonetta tämä olisi tärkeää. – Itse varasin passinhakuun ajan etukäteen verkosta. En saanut aikaa ihan lähiviikoille, mutta se ei haitannut minua, koska olin varannut runsaasti pelivaraa ennen matkaa. Paikan päällä en joutunut odottamaan, vaan pääsin heti tiskille sovittuun aikaan. Liukko arvostaa lähialueen palveluita ja toivoo, ettei jatkossakaan asiakaspalvelua siirrettäisi pääkaupunkiseudulle, niin kuin nyt on käymässä Lohjan käräjäoikeudelle. – Jatkakaa vain samaan tahtiin hyvää palvelua ja huolehtikaa kultaakin arvokkaammista työntekijöistänne, jotka tekevät joka päivä arvokasta työtä, Liukko muistuttaa. ■ Heli Liukko arvostaa henkilökohtaista palvelua ja toivoo, että viranomaisasiat voi hoitaa myös tulevaisuudessa omalla paikkakunnalla. Ilmianna hyvä palvelu Oletko saanut erityisen hyvää palvelua asioidessasi valtion, yliopistojen, Kelan tai muun pardialaisen työpaikan kanssa kasvotusten, puhelimessa tai sähköisesti? Julkaisemme PardiaNyt-lehdessä vuonna 2015 hyviä palvelukokemuksia ja teemme juttuja myös hyvää palvelua tarjoavista virastoista, laitoksista tai yksityisten alojen työpaikoista. Osallistu kilpailuun osoitteessa www.pardia.fi/hyvapalvelu ja jaa hyvä palvelukokemuksesi muillekin. Samalla osallistut S-ryhmän lahjakorttien arvontaan. Pardia muisti myös ehdottajaa ja palkittua tällä kertaa S-ryhmän lahjakorteilla. MI ANNA LU IL A alto-yliopiston HR-sihteeri Heli Liukko kehuu saaneensa todella hyvää palvelua Kylli Korvelta hakiessaan uutta passia itsellensä ja tyttärelleen Lohjan poliisiasemalta viime vuonna. – Hän oli erittäin asiakaspalveluhenkinen ja halusi aidosti palvella asiakasta mahdollisimman hyvin. Häneltä löytyi myös joustavuutta tilanteessa, jossa olin valitettavasti unohtanut täyttää isän suostumuslomakkeen yhteisen tyttäremme passihakemusta varten. Liukon mukaan hyvää, tilanteen mukaista joustoa oli se, ettei hänen tarvinnut mennä enää uudestaan paikan päälle, vaan lomakkeen pystyi lähettämään jälkikäteen sähköpostilla. Parasta palvelussa oli kuitenkin se, että myös lapsiasiakasta palveltiin yhtä hienosti kuin aikuista. – Korpi vastasi ystävällisesti lapseni kysymyksiin ja piti oikeasti tärkeänä myös lap- E LV H Y V Ä PA 19 Keräilijägeenit kuriin Eikö auto mahdu enää autotalliin tai tietokone työpöydälle? Ei hätää, tavarameri on kesytettävissä. teksti Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja kuva Pixhill –S anotaan, että etsimme tavaroita noin 150 tuntia vuodessa. Tämä tarkoittaa lähes viikkoa, jonka voisi kuluttaa paremmin, sanoo Susanne Kousa Susies Platsista. Kousa on koulutettu järjestäjä eli hänen ammattinaan on auttaa ihmisiä löytämään kodin tai toimiston kadotettu siisteys ja järjestys. Palvelu on rinnastettavissa siivouspalveluihin, sillä se on kotitalousvähennyskelpoinen. Hänen mukaansa normaalin arjen pienestä epäjärjestyksestä mennään kaaoksen puolelle, kun aikaa menee jatkuvasti asioiden etsimiseen. Aina ei ole edes kyse tavaramäärästä, vaan epäjärjestyksestä. – Jokaisella esineellä pitäisi olla oma paikkansa. Viimeistään kun kaapit eivät mene enää kiinni, olisi tehtävä kurinpalautus tai pyydettävä ammattilaista apuun. Palkitse Kousa korostaa useaan kertaan, että tavaramäärä ei ole kertynyt päivässä tai parissa, joten ei kannata elätellä toiveita, että sen voisi käydä läpi ja siivota muutamassa hetkessä. – Aseta itsellesi tavoite ja siihen välietappeja. Aina kun puhti tuntuu loppuvan, hae motivaatiota palkinnosta. Se voi olla arjen helpottuminen ja rauhoittuminen, kun katse ei osu koko ajan villiintyneeseen paperipinoon tai aika kulu sukan parin etsintään. Palkinto siivouksesta voi olla myös konkreettinen. Kousa kertoo kollegastaan, joka päätti, ettei perheeseen osteta vuoteen mitään uutta ja jo olemassa oleva tavara käydään läpi ja tarpeettomat myydään. Säästyneet ja tienatut rahat riittivät koko perheen etelänlomaan. Ota kuva ennen työhön ryhtymistä ja sen jälkeen. Kuvan avulla muistat, millaista sotkua et halua enää nähdä. 20 Varasto/autotalli • Käytä hyväksi korkeutta: seinille hyllyjä ja samantyyppiset tavarat samalle hyllylle. • Merkitse selkeästi, mitä laatikko sisältää. Lastenhuone • Pidä kiinni siitä, että leikit siivotaan aina illalla. Ole apuna, mutta älä tee kaikkea lapsen puolesta. • Jos lapsi ei osaa vielä lukea, piirrä laatikkoihin kuva, jotta hän osaa laittaa tavarat paikoilleen. Keittiö • Astiat ovat käyttöesineitä. Säilytä vain yksi kunnon arkiastiasto ja ehkä rinnalla juhla-astiasto. • Muistoja herättävistä tai perityistä lautasista voit laittaa muutaman seinälle tauluksi ja loput pois. • Tarkista kodinkonetilanne. Jos et ole käyttänyt jotain vuosiin, se on sinulle tarpeeton. Vessa/kylpyhuone • Ota kaikki purkit syynäykseen: heitä vanhentuneet pois ja käytä pohjat loppuun. • Kosmetiikkanäytteitä ja muita pikkupurkkeja kertyy helposti, käytä ne pois. Vaatehuone • Aina kun olet käyttänyt vaatetta, käännä henkari toisinpäin. Tarkista tilanne puolen vuoden tai vuoden kuluttua: kääntämättömien henkareiden vaatteita tuskin tulee enää pidettyä. • Säilytä kaapissa vain sen kauden vaatteita. Työhuone • Käy paperipinot säännöllisesti läpi ja heitä turhat pois. • Siivoa myös tietokoneen sisältöä, niin löydät tarpeellisen helposti. Olohuone • Huoneessa pitää pystyä rentoutumaan. Kaikki ylimääräiset kasat ja ajelehtivat tavarat vaikeuttavat sitä. Eteinen • Laita jokaisen perheenjäsenen asusteille (pipot, aurinkolasit jne.) oma kori tai paikka. • Säilytä eteisessä vain juuri sen kauden vaatteita, muut varastoon. 21 Palastele Moni meistä ajattelee järjestämisen suururakaksi. Sellainen siitä myös helposti tulee, sillä mitä enemmän aikaa kuluu, sitä mieluummin aloittamista siirtää. Tämän vuoksi Kousa neuvoo palastelemaan työn. – Aloita vaikka vessan peilikaapista tai yhdestä keittiön laatikosta. Kohde kannattaa valita niin, ettei se sisällä tavaroita, joihin liittyy paljon tunnelatausta. Tulosten näkeminen auttaa jatkamaan. Ja kun koti tai työpöytä on kerran saatu kuntoon, palastellusta siivouksesta kannattaa tehdä rutiini. – Sanotaan, ettei ihminen opi enää aikuisena uusia tapoja, mutta jo muutamassa viikossa käyttäytymismallit muuttuvat. Kun opettelet ottamaan laatikon tai pari viikossa käsittelyyn, ei isoa kaaosta pääse syntymään. Varaa järjestelylle vaikka tunti ja toista pari kertaa viikossa. – Elämässä on erilaisia vaiheita, ja niissä on erilainen tarve tavaroille. Säästettyjä vaatteita ja tavaroita kannattaa arvioida kriittisesti. Esimerkiksi lasten kanssa kotona vietetyn jakson jälkeen työvaatteet ovat voineet vanheta malliltaan tai oma vartalo on muuttunut. Tilanne ei parane seisottamalla vaatteita vuosikausia kaapissa. Järjestelyinto lopahtaa helposti, kun vastaantulevaa tavaraa ei malta tai kehtaa heittää pois. Mieti, miksi haluat säilyttää tämän. Lahjaksi saadusta esineestä voi olla vaikeaa luopua, mutta onko antaja halunnut, että esineestä tulee vaiva? Kousa korostaa, että koti pitää olla omannäköinen. Minimalistisuuteen ei tarvitse pakolla pyrkiä. Riittää, että koti tai konttori on toimiva. Kierrätä Harkitse Kousa kehottaa miettimään myös uutta suhtautumista kuluttamiseen. – Meillä on keräilijägeenit ja sotavuosista on jäänyt takaraivoon ajatus, että kaikki tavara pitää säästää. Sen lisäksi käyttötavara on tänä päivänä halpaa, ja meitä houkutellaan ostamaan alennusmyynneillä ja tarjouksilla enemmän kuin tarvitsemme. Kousa kehottaa kouluttamaan itseään ajattelevaiseksi kuluttajaksi. Kirpputoreille tulee myyntiin paljon vaatteita, joissa on edelleen hintalappu kiinni. – Onneksi nyt on ilmassa uudenlaista suhtautumista kuluttamiseen. Mietitään ekologisuutta ja osallistutaan erilaisiin sosiaalisen median haasteisiin, kuten luovutaan yhdestä esineestä päivässä tai ei osteta mitään ylimääräistä vuoteen. Mitä tapahtuu, jos en saa näitä housuja? Tulenko onnettomaksi? Onko ostaminen korvike johonkin tunne-elämän ongelmaan? Luovu Television kautta kauhistellaan himohamstraajia, mutta harva miettii, kuinka paljon itsellä ja perheellä on ylimääräistä. Suomalaisilla on yleensä paljon tilaa käytössä, joten emme edes huomaa miten varastoihin, mökeille ja mummoloihin kertyy valtavat määrät käyttämätöntä tavaraa. Yhtenä syynä tähän on syvälle iskostunut ajatus, että tätä saattaa tarvita vielä joskus. Porakonetta tarvitsee vuodessa keskimäärin vartin. Voisiko sen lainata tarvittaessa kaverilta? 22 Mihin tavara sitten kannattaa laittaa? Kaatopaikka on se viimeinen osoite. Kousa neuvoo ottamaan selvää kotikunnan palveluista. Kierrätyskeskukset ja erilaiset kierrätyskaupat ottavat vastaan hyväkuntoista tavaraa. Jotkut jopa noutavat kotoa. – Kirjat ovat hankalia, sillä edes antikvariaatit eivät ota vastaan kuin kaikkein halutuimpia teoksia. Vaatteiden menekki on myös huono, eivätkä ihmiset ole valmiita maksamaan niistä paljoa. Poikkeus on lastenvaatteet. Kirpputoritoiminta on siirtynyt verkkoon. Kaupallisten verkkokirpputorien rinnalle ovat nousseet erilaiset Facebookin kierrätysja kirpputoriryhmät. Vinkkejä kannattaa kysellä kavereilta. – Tavaran kierrättämistä voi myös opetella. Luopuminen on helpompaa kun tietää, että sillä on jatkoelämä jossakin muualla. Kousa kertoo esimerkin omasta perheestään: heillä lapset valitsivat aina ennen joulua muutaman pehmolelun hyväntekeväisyyteen. He luopuivat mielellään leluista, kun kuulivat että lelut menevät niille, joilla ei ole omia leluja. ■ € Verkkokirppareilla tavaran menekkiin vaikuttaa hinnan lisäksi havainnolliset ja hyvin otetut kuvat sekä kyky kuvailla tuotetta. Arjen näkymättömät sankarit esiin OSALLISTU JA Lähde mukaan Pardian kampanjaan ja tee työsi näkyväksi niin kansalaisille kuin päättäjillekin. VOITA 1000 AEURON MATK I! P O L I I S I | V E R O S I H T E E R I | T Y Ö S U O J E L U TA R K A S TA J A | AT K -T U K I H E N K I L Ö | T Y Ö V O I M A N E U V O J A | T U L L I TA R K A S TA J A | JA LAHS E M I NKO L OOG I |RK ATTS ATS TA J A T O I M I T U S I N S I N Ö Ö R I | T I E T O T U R V A P Ä Ä L L I K K Ö | H Ä T Ä K E S K U S P Ä I V Y S T Ä J Ä | Y L I TA R K A S TA J A | L U O T S I | V A K U U T U S S I H T E E R I | T O I M I S T O S I H T E E R I Y L I K O N E M E S TA R I | K A R T O I T TA J A | A S I A K A S N E U V O J A | L A B O R AT O R I O M E S TA R I | T E K N I K K O K A P T E E N I | A L K O H O L I TA R K A S TA J A | A S I A N T U N T I J A . . . Kampanjassa voi olla mukana kolmella eri tavalla. Lue tarkemmat ohjeet www.arjensankarit.fi Ota itsestäsi kuva – mahdollisuus 1000 euron lahjakorttiin Ota itsestäsi kuva ja kirjoita 100 merkillä, miksi sinun työpanoksesi on tärkeä Suomelle. Kuvassa voit näyttää kasvojasi juuri sen verran kuin haluat ja tarinat kerrotaan etunimellä. Lähettämällä kuvasi ja tarinasi voit voittaa 1 000 euron lahjakortin ja tuot arvostusta omalle työllesi. Kilpailuun voivat osallistua vain Pardian jäsenet. Käy äänestämässä – mahdollisuus leffalippupakettiin tai S-ryhmän lahjakorttiin Käy äänestämässä työkaveriasi tai muuta suosikkiasi osoitteessa www.arjensankarit.fi. Äänestäneiden kesken arvomme joka kuukausi leffalippupaketin tai S-ryhmän lahjakortin Äänestys on avoin kaikille. Jaa sivustoa – mahdollisuus arvostuksen lisäämiseen Jaa viestiämme arjen sankareista työpaikallasi ja sosiaalisessa mediassa. Haluamme, että ihmiset käyvät www.arjensankarit.fi-sivustolla ja toteavat itse, miten tärkeitä ja monipuolisia tehtäviä pardialaiset hoitavat. Kehota myös heitä äänestämään ja työkavereitasi osallistumaan. Tapaat meitä usein, jopa päivittäin. Meillä ei ole supervoimia, mutta ansiostamme sinä saat nauttia hyvinvointiyhteiskunnan laadukkaista ja tasapuolisista palveluista sekä turvallisuudesta. Työskentelemme valtion virastoissa ja laitoksissa, liikelaitoksissa, yrityksissä, yliopistoissa ja Kelassa. Meitä, noin 60 000 arjen näkymätöntä sankaria, edustaa Palkansaajajärjestö Pardia. Tutustu meihin ja äänestä suosikkiasi www.arjensankarit.fi. ÄÄNESTÄ JA VOITA FINNKINON LAHJAKORTTI KAHDELLE TAI S-RYHMÄN 30 EURON LAHJAKORTTI. Pardia_Arjen_sankarit_juliste_A3.indd 1 23.2.2015 12.19 Toimi näin • Ota kuva itsestäsi. • Avaa sivu www.arjensankarit.fi. Sivulta löydät linkin kirjautumiseen. Kirjautumisesi tapahtuu aivan samoin kuin kirjautuisit PardiaPlusjäsensivuille. Jäsennumerosi löydät jäsenkortistasi tai PardiaNytlehden osoitekentästä. Tai voit kirjautua Pardian jäsensivuille www. pardia.fi/pardiaplus ja klikata sieltä linkistä kampanjasivustolle. • Kirjautumisen jälkeen siirryt automaattisesti www.arjensankarit.fi sivustolle näkymään, jossa voit ladata kuvasi ja kertoa 100 merkillä, miksi työsi on tärkeää. • Jaa kampanjasivustoa sosiaalisessa mediassa kuten Facebookissa. • Lataa halutessasi oma kuvasi myös sosiaalisen median sivuillesi tunnuksen #arjensankarit kanssa, että ystäväsi muistavat käydä äänestämässä sinua. Myös äänestäneiden kesken jaetaan palkintoja. 23 Pardian kysely: Työpaikan muutoshankkeet vaikuttavat työhön Henkilöstön mahdollisuudet osallistua muutoksia koskevaan päätöksentekoon edesauttaa muutoksien onnistumista. teksti S ja grafiikka Tapio Rissanen / Pardian asiamies uomalainen työelämä pitää hallussaan epävirallista eurooppalaista ennätystä työpaikkojen uudelleen organisoinnissa. EU:n teettämän Eurofound 2012 -tutkimuksen mukaan missään muualla ei ole tehty viime vuosina niin paljon työorganisaatioon liittyviä muutoksia kuin Suomessa. Aktiivisin organisaatiomuutosten toteuttaja on ollut valtionhallinto. Kansallisen työolobarometrin mukaan valtiosektorin henkilöstö on osallistunut enemmän uusien toimintatapojen ja työprosessien sekä tuotteiden tai palvelujen kehittämiseen kuin henkilöstö muilla sektoreilla. Työhön valtiolla kuuluu myös enemmän uuden oppimista. Pardian suuressa työkyselyssä selvitettiin, kuinka erilaisten muutosten tekeminen on vaikuttanut työn tekemiseen pardialaisten työpaikoilla. Kolmenlaisia muutoksia Kyselyssä selvitettiin kolmenlaisten muutoksien vaikutuksia työhön: 1) organisaation rakenteellisien muutoksien, 2) työtehtävien uudelleenjakamisen sekä 3) työmenetelmien tai -järjestelmien uudistamisen vaikutuksia. Kaikkia näitä muutoksia on tehty pardialaisten työpaikoilla viimeisen kahden vuo- den aikana hyvin aktiivisesti: organisaatiota on uudistettu 74 prosentilla, työtehtäviä on jaettu uudelleen 73 prosentilla ja työmenetelmiä tai -järjestelmiä on uudistettu 69 prosentilla työpaikoista. Organisaatiouudistukset ja uusien työmenetelmien tai -järjestelmien käyttöönotto on selvästi yleisempää valtiolla kuin yksityisellä sektorilla. Työnjakoa on muutettu yhtä lailla molemmilla sektoreilla. Vastaajista vain neljä prosenttia ilmoitti, ettei mitään muutoksia ole tehty viimeisen kahden vuoden aikana. Kuvio 1 Vaikuttiko mikään työjakoon, työmenetelmiin ja organisaatioon liittyvistä muutoksista merkittävästi? Työn henkiseen tai fyysiseen kuormittavuuteen Työn kokeminen mielekkääksi 25 % -28 % Työtehtävien sisältöön 25 % -23 % Työtehtävien vaativuuteen 20 % -19 % Osaamisen käyttämiseen työssä 25 % -15 % –50 –40 –30 Kyllä, kielteisesti 24 12 % -40 % –10 0 10 Kyllä, myönteisesti 20 30% Muutoksissa sekä myönteistä että kielteistä Tehtyjen muutoksien vaikutuksia työhön kysyttiin yhdeksällä ulottuvuudella. Vastaajista 80 prosentin mielestä muutoksilla oli selviä vaikutuksia johonkin työntekemiseen ulottuvuuteen. Vaikutuksista hieman yli puolet koettiin kielteisiksi ja hieman vajaa puolet myönteisiksi. Kuviossa 1 on esitetty viisi työntekemisen ulottuvuutta, joihin muutokset työpaikalla ovat vaikuttaneet kaikkein eniten. Kielteisiä vaikutuksia on erityisesti työn kuormittavuudessa ja työn mielekkääksi kokemisessa. Työtehtävien sisältöön ja vaativuuteen sekä oman osaamisen käyttämiseen työssä on ollut enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia. Työpaikalla tehtyjen muutoksien kokonaisuus vaikuttaa kokemuksiin. Vain 18 prosentilla vastaajien työpaikoista on tehty vain yhdenlainen muutos. Valtaosalla on tehty kaksi tai kolme muutosta yhtä aikaa. Kaikkein eniten kielteisiä vaikutuksia työntekemiseen on työpaikoilla, joissa on tehty kaikkia edellä mainittuja kolmenlaisia muutoksia. Yleisesti ottaen myös organisaation rakennemuutoksiin liittyy aina enemmän kielteisiä vaikutuksia kuin kahteen muuhun muutostyyppiin. Uudistetulla työnjaolla, työmenetelmillä tai -järjestelmillä, joihin ei ole liittynyt organisaatiomuutoksia, on muita muutoskokonaisuuksia enemmän myönteisiä vaikutuksia. Työnantajasektorin mukaan • Eniten kielteisiä vaikutuksia kokivat valtion virastoissa ja laitoksissa, valtion yh- Työpaikalla tehtyjen muutoksien kokonaisuus vaikuttaa kokemuksiin. tiöissä ja yksityisissä yrityksissä työskentelevät. • Myönteisiä vaikutuksia taas oli muita enemmän osuuskunnissa ja järjestöissä, yksityisissä yrityksissä ja valtion liikelaitoksissa. • Valtionhallinnon sisällä kielteisimmät kokemukset olivat työ- ja elinkeinoministeriön, sisäasiainministeriön sekä puolustusministeriön hallinnonaloilla. • Valtionhallinnon sisällä myönteisemmät löytyivät taas puolustusministeriön, ympäristöministeriön, ulkoasiainministeriön ja oikeusministeriön hallinnonaloilta. Hyvät osallistumismahdollisuudet – onnistuneemmat muutokset Tyytyväisiä omiin osallistumismahdollisuuksiin työpaikalla tapahtuneisiin muutoksiin koskevassa päätöksenteossa oli 41 prosenttia ja tyytymättömiä 59 prosenttia vastaajista. Yksityisellä sektorilla työskentelevät olivat tyytyväisempiä kuin valtiolla työskentelevät. Hyvillä osallistumismahdollisuuksilla päätöksentekoon näyttää olevan selvä yhteys siihen millaiseksi muutoksien vaikutukset koetaan. Tyytyväisyys omiin osallistumismahdollisuuksiin heijastuu suoraan myönteisempiin kokemuksiin muutosten vaikutuksista työntekemisen eri ulottuvuuksiin. Kaikkein selvimmin vaikutus näkyy työn mielekkääksi kokemisessa. Omiin osallistumismahdollisuuksiin hyvin tyytyväisistä 61 prosenttia kokee muutoksien lisänneen työn mielekkyyttä, hyvin tyytymättömistä taas 63 prosenttia kokee työn mielekkyyden vähenneen (Kuvio 2). Muutoksiin koskevaan päätöksentekoon osallistuminen näkyy myös arvioissa koko muutosprosessin onnistumisesta työpaikalla. Omiin osallistumismahdollisuuksiin tyytyväisistä 76 prosenttia katsoi, että tehdyt muutokset olivat tarpeellisia työpaikalla ja 75 prosenttia piti niitä myös hyödyllisinä. Osallistumismahdollisuuksiinsa tyytymättömistä tarpeellisina muutoksia piti vain 29 prosenttia ja hyödyllisinä 23 prosenttia. ■ Kuvio 2 Pardian suuren työkyselyn aineisto kerättiin tamMuutoksien vaikutus työn mielekkyyteen sen mukaan, mi-helmikuussa verkkuinka tyytyväisiä ollaan osallistumismahdollisuuksiin kolomakkeella. Kysely lähetettiin 20 prosentin otokselle Pardian jäsenHyvin tyytyväinen 2% 37% 61% järjestöjen työssä olevista jäsenistä. Kyselyyn vastaMelko tyytyväinen 8% 52% 40% si 3531 jäsentä ja vasta31% 51% 18% usprosentti oli 43 %. KyMelko tyytymätön selyyn vastanneista 67 Hyvin tyytymätön 63% 31% 7% prosenttia työskenteli valtion virastoissa ja laitokYhteensä 28% 46% 25% sissa ja 33 prosenttia yksityisellä sektorilla. 0 2040 6080100 % Vaikutti kielteisesti Ei vaikuttanut Vaikutti myönteisesti 25 noin Lapsen TAPATURMAVAKUUTUS Hanki nyt Ifistä lapsellesi turvapaketti, joka on voimassa aina ja kaikkialla maailmassa. Vakuutus kattaa kaiken vapaa-ajan ja myös harrastukset, aina ilman omavastuuta. Saat vakuutuksen lähimmästä Ifistä, tai vielä 10 % edullisemmin osoitteesta lapsenturva.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. 010 19 19 19 K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA k k / € 3 Pardian jäsenedut ja sähköiset palvelut* LUOTTAMUSMIES ON LÄHELLÄSI OTA AINA ENSIN yhteyttä ongelmatilanteissa omaan luottamusmieheesi. Jos oma luottamusmiehesi ei osaa ongelmaa ratkaista, luottamusmies ottaa yhteyttä pääluottamusmieheen. Jos pääluottamusmies ei osaa ratkaista asiaa, hän ottaa yhteyttä Pardian toimiston asiamiehiin tai lakimiehiin, joilta hän saa myös muuten tukea ja neuvoja. JÄSENYYS TUO ETUJA PARDIAN HENKILÖJÄSENENÄ olet oikeutettu käyttämään liiton monia palveluita ja jäsenetuja. Edut saat kätevimmin todistamalla jäsenyytesi voimassa olevalla jäsenkortilla. Jos korttisi ei ole tallessa, tilaa se sähköpostilla info@pardia.fi tai puhelimitse jäsenrekisteristä. Kulloinkin voimassa olevat jäsenedut löytyvät Pardian kotisivuilta www.pardia.fi > Jäsenyys > Jäsenedut. Näiltä sivuilta löydät ajankohtaista päivitettyä tietoa muun muassa • jäsenvakuutuksista • hotelli-, matkailu- ja risteilyalennuksista • polttoainealennuksista ja • lehtialennuksista. Pardian jäsenetujen ohella useilla jäsenjärjestöillä ja -yhdistyksillä on merkittäviä jäsenetuja. Kysy niistä omasta jäsenjärjestöstäsi. tillisen vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen sekä järjestövakuutuksen. Lue lisää Pardian kotisivuilta, osoitteesta www.pardia.fi > Jäsenyys > Jäsenedut. Jäsenkorttisi on vakuutuskorttisi Jäsenetuvakuutusten yksityiskohtaisista ehdoista saat tarkemmat tiedot internet-sivuilta www. if.fi/pardia, Ifin palvelunumerosta 010 19 19 19 (klo 8–20) tai lähimmästä Ifin konttorista. Vahinkoilmoituksen voi tehdä www.if.fi tai soittamalla numeroon 010 19 18 18 (ma–pe klo 8–18, henkilövahingot klo 9–18). Ulkomailla tavallisimmissa turistikohteissa saat maksuttoman hoidon näyttämällä jäsenkorttia. Tulosta mukaasi matkakohteesi sopimuslääkäriluettelo osoitteesta www.if.fi/pardia > ulkomailla. Pardialaisten jäsenten vakuutusturva Pardian jäsenilleen ottama vakuutusturva sisältää vapaa-ajan vakuutusturvan (vapaa-ajan tapaturma, matkustaja- ja matkatavaravakuutus), amma- PardiaNyt-jäsenlehti Neljä kertaa vuodessa kotiisi tuleva PardiaNyt-jäsenlehti on myös kotisivuilla www.pardia.fi. Lehdessä käsitellään ajankohtaisia työelämän asioita. Jäsen-/vakuutuskortti hukassa? Työttömyyskassat Jos olet kadottanut tai sinulla ei ole vielä Pardian jäsenkorttia ja olet lähdössä matkalle, pyydä todistus vakuutuksesta Ifin Asiakaspalvelunumerosta 010 19 19 19 ma–pe klo 8–20. Muista mainita, että olet Pardian jäsen ja vakuutuksen numero (201204 8269). Työttömyyskassojen yhteystiedot löydät Pardian kotisivuilta, osoitteesta www.pardia.fi > Jäsenyys > Työttömyyskassat. OSALLISTU PARDIAN KOULUTUKSEEN TUTUSTU Pardian koulutustarjontaan, josta saat lisätietoja PardiaNyt-lehdestä sekä Pardian kotisivuilta osoitteesta www.pardia.fi > Koulutus ja osaaminen. Pardia järjestää koulutusta jäsenille, yhdistystoimijoille ja henkilöstön edustajille. Pardian yhteisessä jäsenrekisterissä olevien jäsenjärjestöjen jäsenenä voit hakea koulutukseen täyttämällä hakulomakkeen sähköisessä asioinnissa. Jos olet Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL:n, Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL:n, Tullivirkamiesliiton tai ns. tähtiliittojen jäsen, käytä lomaketta, jonka löydät www.pardia.fi > Koulutus ja osaaminen > Koulutukseen hakeminen > Hakulomake. Tarkempia ohjeita hakemisesta ja koulutustilaisuuksien sisällöistä löydät PardiaPlus-jäsensivuilta osoitteesta www.pardia.fi > PardiaPlus > Koulutus ja osaaminen. Jos käytössäsi ei ole internettiä, ota yhteyttä Pardian koulutukseen > koulutus@pardia.fi, p. 075 324 7583 (ma–pe klo 9.00–11.30). KIRJAUTUMISOHJEET PARDIAN SÄHKÖISIIN PALVELUIHIN 28 PÄÄSET yhdellä kirjautumisella PardiaPlus-jäsensivuille, sähköiseen asiointiin ja oman jäsenjärjestösi jäsensivuille. Ensimmäinen kirjautuminen voi olla sähköiseen asiointiin, PardiaPlus-jäsensivuille tai jäsenjärjestösi omille jäsensivuille. Ensimmäinen kirjautuminen 1) Seuraavat kirjautumiskerrat Kirjautumiseen tarvitset käyttäjätunnuksen ja salasanan. Käyttäjätunnus on sekä ensimmäisellä kirjautumiskerralla että jatkossakin oma jäsennumerosi, joka on jäsenkorttisi alalaidassa. Salasana on ensimmäisellä kirjautumiskerralla henkilötunnuksesi 6 ensimmäistä numeroa (ppkkvv). Järjestelmä vaatii sinua muuttamaan salasanan toiseksi heti ensimmäisellä kirjautumiskerralla. Uuden salasanan tulee sisältää 5–12 merkkiä. Salasana kannattaa tästä syystä miettiä jo etukäteen. Huomaa myös, että isoilla ja pienillä kirjaimilla on salasanassa merkitystä. Jatkossa kirjaudut järjestelmään käyttäjätunnuksella ja itse antamallasi salasanalla. Salasanan voit muuttaa tarpeen mukaan uudelleenkin sähköisessä asioinnissa kohdassa Omat tiedot > Vaihda salasana. Tarkista yhteystietosi sähköisessä asioinnissa Voit päivittää muun muassa jäsenrekisterissämme olevia yhteystietojasi sähköisessä asioinnissa. Sähköpostiosoitteesi ja gsm-numerosi oikeellisuus ovat erittäin tärkeitä siksi, että voit saada unohtuneen salasanasi haluamaasi sähköpostiosoitteeseen tai tekstiviestillä. Sähköpostiosoitteiden ja gsm-numeroiden haluaisimme olevan ensisijaisesti sellaisia, joihin haluat Pardian ottavan teihin yhteyttä. Kun olet kirjautunut salasanasuojattuun verkkopalveluun, voit siirtyä edelleen sähköiseen asiointiin tai PardiaPlus-jäsensivuille. Salasana hukassa? Uuden salasanan saat tarvittaessa sähköpostiisi tai tekstiviestillä. Uusi salasana annetaan koneellisesti, joten saat sen mihin kellonaikaan tahansa. Uuden salasanan voit pyytää klikkaamalla kirjautumisikkunan vieressä olevaa linkkiä. Jäsenlajin muutos lomakkeella Muut muutokset, kuten jäsenmaksujen suuruuteen vaikuttava jäsenlajin muuttuminen (esim. äitiysloma, palkaton vapaa, eläkkeelle siirtyminen), voit ilmoittaa sähköisellä lomakkeella, joka löytyy www.pardia.fi > Jäsenyys > Jäsentietojen muutoslomake. Huomaa kuitenkin, että työnantajan vaihtuminen edellyttää työnantajaperinnässä uutta valtakirjaa. 1) METO, RIA, SKL, SPAL, SPJL, TVML jäsenillä käyttäjätunnus on sekä ensimmäisellä kirjautumiskerralla että jatkossakin jäsenjärjestösi nimen lyhenne (kirjoitetaan isoilla kirjaimilla) ja oman järjestösi jäsennumero. Tämä käyttäjätunnus kirjoitetaan yhteen, esim. RIA12345. MPHL ja SLPL jäsenet > kysy järjestösi toimistosta. Kirjautumisohje ei koske Tehyn valtiolla työskenteleviä jäseniä, jotka kirjautuvat Tehyn kotisivuille www.tehy.fi, josta he pääsevät edelleen PardiaPlus-jäsensivuille. www.pardia.fi VERKKOPALVELUT PardiaPlus-jäsensivut Ajankohtaisia uutisia PardiaPlus-jäsensivuilta löydät syventävää tietoa Pardian toiminnasta. Sivujen sisältö jakaantuu siten, että kaikki sivuille kirjautuneet näkevät sivujen perusaineiston. Mikäli olet henkilöstön edustaja tai yhdistystoimija saat näkyviisi myös lisäsivut (+Holvi/+Förfar), jotka on merkitty +-merkillä valikoissa. Tämä edellyttää, että jäsenjärjestösi on toimittanut Pardiaan tarvittavat tiedot. Pardian kotisivuilta löydät tuoreimmat uutiset niin valtiolta, yksityisiltä aloilta kuin Pardian koulutuksestakin. Myös Pardian puheenjohtaja Niko Simolan blogin löydät kotisivuilta. Lue lisää osoitteesta www.pardia.fi > Viestintä > Uutiset. Sähköinen asiointi Sähköisessä asioinnissa voit tarpeen tullen muuttaa jäsenrekisterissämme olevia yhteystietojasi ja hakea koulutukseen. Sähköisestä asioinnista pääset PardiaPlus-jäsensivuille ja edelleen oman järjestösi jäsensivuille. Verkkoasiamies vastaa kysymyksiisi Kysymyksesi voi koskea virka- tai työlainsäädäntöä, virka- ja työehtosopimuksia tai muuta työelämään liittyvää. Verkkoasiamiehen löydät PardiaPlus-jäsensivuilta, osoitteesta www.pardia.fi > PardiaPlus > Edunvalvonta > Verkkoasiamies. Pardia on Facebookissa, Twitterissä ja YouTubessa • Käy tykkäämässä Pardian Facebooksivuista osoitteessa www.facebook.com/ palkansaajajarjestopardia ja olet hyvän työn lähteillä! • Voit seurata meitä myös Twitterissä, jossa jaamme tietoa ja keskustelemme työelämään liittyvistä asioista. Pardia löytyy osoitteesta www.twitter.com/pardiary • Tutustu videoihin ja erilaisiin ohjeistuksiin, joita on tehty esimerkiksi koulutukseen hakemisesta ja palkkatiedoista. Kanavan osoite on www.youtube.com/pardiary. 29 Tilaa uutissyötteet Pysy ajan tasalla viimeisimmistä tapahtumista ja tilaa uutiset RSS-syötteellä, jolloin saat tietokoneellesi automaattisesti tiedon suosikkisivuston päivityksestä. RSS-palvelun käyttöön tarvitaan erillinen RSS-lukijaohjelma tai sellainen selain, joka tukee RSS:ää. Lisäohjeet löydät osoitteesta, www.pardia.fi > Jäsenyys > PardiaPlus-palvelut > RSS-syötteet. Anna palautetta Sähköinen postikortti Pardian kotisivuilla voit esittää kysymyksiä tai antaa palautetta Pardian eri osastoille ja yksiköille. Sähköisen palautelomakkeen löydät Pardian kotisivuilta jokaisen sivun ylä- ja alalaidasta. Pardian sähköisellä postikortilla voit ilahduttaa kätevästi ystävääsi. Sähköiset postikortit löydät www.pardia.fi > Viestintä > Graafinen materiaali > Sähköinen postikortti. *Jos kuulut joihinkin Pardian yhteiseen jäsenrekisteriin kuuluvista jäsenjärjestöistä, saat käyttöösi Pardian sähköiset palvelut ja tässä esitteessä olevat jäsenedut. Jäsenyyteesi liittyvissä asioissa voit ottaa yhteyttä alla oleviin kolmeen jäsenrekisteriin ma–pe klo 9 –12: sähköpostilla info@pardia.fi tai puh. 075 324 7548, sähköpostilla info@pardia.fi tai puh. 075 324 7544, sähköpostilla info@pardia.fi tai p. 075 324 7546, jos olet Alkoholialan toimihenkilöiden, Kelan toimihenkilöiden, Maanmittauslaitoksen tekniset MATEn, Rautatiealan Teknisten Liitto RTL:n tai Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT:n jäsen. jos olet Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen ammattiliitto STEKAn, Suomen tietoliikennetekniset ST:n tai Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL:n jäsen. jos olet jonkun muun Pardian jäsenjärjestön jäsen. Jos olet Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL:n, Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL:n, Tullivirkamiesliiton tai ns. tähtiliittojen jäsen, ota tarvittaessa yhteyttä omaan liittoosi. Esimerkiksi vakuutuksissa ja sähköisessä asioinnissa kuten koulutukseen ilmoittautumissa on edellä mainittujen jäsenjärjestöjen jäsenillä eroavaisuuksia. Palkansaajajärjestö Pardia ry 30 Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Vaihde/neuvonta 075 324 7500 etunimi.sukunimi@pardia.fi www.pardia.fi www.facebook.com/palkansaajajarjestopardia www.twitter.com/pardiary www.youtube.com/pardiary Pardian Jäsenristeily 17.–18.4.2016 Tallinnaan Kymmenes Pardian jäsenristeily järjestetään 17.– 18.4.2016. Risteily on tarkoitettu kaikille Pardian jäsenjärjestöille ja näiden alayhdistyksille sekä Pardian aluetoimikunnille. Ryhmien ohella myös yksittäiset jäsenet ovat tervetulleita risteilylle. Entiseen tapaan laivalla esittäytyvät myös Pardian yhteistyökumppanit. Risteilylle on järjestetty liityntäkuljetuksia, jotka lähtevät Isojoelta, Oulusta, Vaasasta, Iisalmesta, Joensuusta ja Laitilasta. Näillä busseilla pääsee suoraan Länsiterminaaliin, joten palatessa ostokset saa kätevästi suoraan bussiin. Bussin lähtöaika on lopullisessa matkavahvistuksessa. Liityntäkuljetukset pitää tilata etukäteen, sillä busseissa ei ole lipunmyyntiä. Liityntöjen toteutuminen edellyttää min. 25 matkustajaa / reitti. Matkatoimistosta voi myös tilata VR:n junaliput tai lentoliput. Varaukset •Kaikki alle 10 hengen matkat voi varata osoitteessa www.matkavekka.fi/erikoislahdot/pardia. • Yli 10 hengen ryhmät voivat varata samasta osoitteesta löytyvällä lomakkeella. Ryhmävaraukset hoitaa ma-pe klo 9.00– 17.00 Vantaan ryhmämyynti p. 020 120 4090 tai sähköposti ryhmamyynti.vantaa@ matka-vekka.fi. Lisätietoja varauksista antaa Matkatoimisto Oy Matka-Vekka. an ä tarvita Risteilyll een lk jä 9 1.3.199 passi tai inen tty kuvall myönne kortti). jo a ortti (ei k ö il k n e h Pardian Lue lisää esta ta osoitte kotisivuil rdia.fi/ www.pa ily2016. jasenriste TallinkSiljan alus M/S Baltic Queen lähtee Helsingin Länsiterminaalista sunnuntaina 17.4.2016 klo 18.30 ja laiva saapuu Tallinnaan klo 22.00. Maissa on mahdollista käydä maanantaina 18.4. klo 08.00–12.00. Takaisin Helsinkiin laiva lähtee Tallinnasta klo 12.30 ja on Helsingin Länsiterminaalissa klo 16.00. Hytti-luokka Henkilöitä hytissä / euroa / henkilö hytti 1:lle hytti 2:lle hytti 3:lle hytti 4:lle Lux 312 € 182 € A-luokka 242 € 147 € 115 € 97 € B-luokka 212 € 132 € 105 € 90 € Hinnat sisältävät risteilyn valitussa hytissä, sunnuntain buffet-illallisen ruokajuomineen (1. kattaus klo 17.45 tai 2. kattaus klo 21.00) sekä maanantain meriaamiaisen. Lisämaksusta voi varata etukäteen maanantaille lounaan (1. kattaus klo 12.00 tai 2. kattaus klo 14.15, hinta 25 € / hlö). Risteilyllä on varustamon ohjelman lisäksi pardialaista ohjelmaa, jonka sisällöstä lisätietoa myöhemmin. Tarkemmat ohjelmatiedot päivittyvät Pardian kotisivuille www.pardia.fi/jasenristeily2016. TEEMA 32 TYÖ JA IKÄ Puurtajasta paineensietäjäksi Ennen toivottiin kovaa työmiestä, nyt hyvää tyyppiä. teksti Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja kuvitus Leena Koskela Y hteiskunnan muutos sotien jälkeisestä ajasta tähän päivään on heijastunut vahvasti myös siihen, millaista työntekijää halutaan ja millaisia ominaisuuksia työnantajat arvostavat. Esimerkiksi 1950-luvulla työpaikkailmoituksessa saattoi lukea: Haetaan hitsaria. Täysin pätevä ja mielellään raitis. Nyt ruumiillisten taitojen ja kykyjen lisäksi työnhakijalta toivotaan tiettyjä henkisiä ominaisuuksia ja oikeaa asennetta työhön. – Tänä päivänä halutaan rautaisen ammattitaidon lisäksi hyvä tyyppi, joka on samaan aikaan vahva ja pehmeä. Hänellä pitää olla riittävästi tunneälyä ja empatiaa, mutta samaan aikaan rationaalisuutta ja tuloksentekokykyä, Työterveyslaitoksen tutkija Jussi Turtiainen summaa. Hän on ollut mukana Työterveyslaitoksen ja Suomen Akatemian tutkimusprojekteissa, joista on syntynyt kirja Suomalainen työntekijyys 1945–2013. Kirjassa on käytetty lähteenä muun muassa työpaikkailmoituksia. – Niistä huomaa, että toivomuksia on alettu lausua enemmän julki. Tänä päivänä hakuilmoitus on toiveiden tynnyri, eikä aina ole edes mahdollista löytää hakuilmoituksen kaikki kriteerit täyttävää henkilöä. pumistaan. Hän myös suhtautuu työhön myönteisesti ja kehittää itseään aktiivisesti. – Koulutustason nousu näkyy. Vaatimus ketterästä ja joustavasta tuloksentekijästä koskee ensisijaisesti korkeakoulutettuja, mutta vaatimukset ovat jossain määrin valuneet koskemaan kaikkia työtehtäviä. Yksilöllisyys ja persoonallisuus ovat piirteitä, joiden arvostus on jatkuvasti kasvanut. Virkamieskin on muuttunut Perinteisissä virkamiesammateissa on näkynyt suuri muutos. Arvovalta on vähentynyt ja kansan kasvattajan ja valvojan rinnalle on noussut neuvotteleva ja kuunteleva asiantuntija. Yksilöllisyys ja persoonallisuus ovat piirteitä, joiden arvostus on jatkuvasti kasvanut. Vastaus ajan ilmiöihin 1960- ja 1970-luvuilla siirryttiin agraariyhteiskunnasta kohti hyvinvointivaltiota. Toimihenkilöiden määrä kasvoi ja julkinen sektori kehittyi nopeasti. – Pikkuhiljaa itseohjautuvan asiantuntijan rooli ja sosiaaliset valmiudet alkoivat korostua halutun työntekijän ominaisuuksissa. Pelkkä työtehtävän osaaminen ei enää riittänyt. 1980-luvulla ihannetyötekijä alkoi yhä useammin olla ulospäinsuuntautunut muutosagentti ja yrittäjähenkinen tsemppaaja. Työtä alettiin tarkemmin mitata ja julkiselle puolellekin haluttiin työntekijöitä, jotka pystyivät tekemään kovaa tulosta. 1990-luvun lama toi mukanaan vaatimukset stressinsietokyvystä ja joustavuudesta, kun yhä pienemmällä porukalla piti tehdä sama työmäärä. 2000-luvulla hyvän työntekijän on pitänyt ottaa vastuuta itsestään ja työyhteisöstään: Hän johtaa tarvittaessa itseään ja on tehokas sekä tuottava. Hänen pitää osata säädellä omaa stressiään ja ehkäistä uu- Turtiainen käyttää esimerkkinä poliisia. – Vaikka poliisilla on edelleen lain suoma auktoriteetti, sitä voi ajatella myös ihmissuhdeammattina. Nykypäivänä hyvältä poliisilta vaaditaan tunneälyä, pelisilmää ja kykyä reagoida muuttuviin tilanteisiin. Hyvä virkamies ei ole myöskään enää kasvoton byrokraatti, vaan asiakaspalvelija. – Yhteiskunnan tukipalvelusta on tultu lähemmäs etulinjaa eli asiakastyötä ja siinä persoonallisuus saa ja pitää näkyä. Työntekijäihanteilla on kääntöpuolensa. Tuottavuuden ja joustavuuden vaatimukset eivät ”henkistyneessä” työssä kuormita ensisijaisesti ruumista, vaan mieltä. – Tätä selvitetään tällä hetkellä Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa nimeltään Psyykkisen haavoittuvuuden nousu suomalaisessa työelämässä, Turtiainen lisää. ■ 33 TEEMA Henri Kainulaisen kanssa kuulusteluhuoneeseen joutuvat ihmiset, joiden rikostaakka vaatii niin sanottua pitkäkestoista rikostutkintaa eli rikossarjat, törkeät rikokset ja yksittäisistä tapauksista esimerkiksi työturvallisuusrikkomukset. Ura pienissä pätkissä Henri Kainulainen uskoo, että vakituisia töitä on taas pian tarjolla. teksti 34 Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja kuvat Markus Laakso TYÖ JA IKÄ tässä tilanteessa. Viime vuonna meidän talossa tasan yksi sai vakituisen paikan. Kainulaisen tilanne ei ole harvinainen. Suomen Poliisijärjestöjen Liiton mukaan määräaikaisten määrä viimeisen viiden vuoden aikana miehistön osalta on noussut 273:stä 406:een. Pitkät matkat I tä-Suomen poliisilaitoksen vanhempi konstaapeli Henri Kainulainen, 27, oli jo Poliisiammattikorkeakouluun hakiessaan varautunut, että vakituisen työpaikan saaminen kestää. – Ajattelin, että varmaan ainakin vuosi menee ennen vakituisen viran saamista. Nyt valmistumisesta on neljä vuotta, ja menossa on seitsemäs määräaikaisuus. Tällä kertaa töitä on luvassa ainakin lokakuuhun saakka. – Onneksi töitä on aina löytynyt, enkä ole ehtinyt olemaan pitkään työttömänä. Uusi pätkä ei ole itsestäänselvyys, sillä en ole ainoa Täytettävät virat ilmoitetaan www.valtiolle. fi-palvelussa, mutta erilaiset sairaslomien ja vuorotteluvapaiden sijaisuudet menevät epävirallisemmin. – Oma aktiivisuus on tärkeää. Soittelen esimiehille ja kyselen paikkoja. He sitten soittavat takaisin, kun jotain on tarjolla. Kainulainen harmittelee, että soittoa odotellessa muuta työtä ei voi ottaa vastaan, eikä paikkakunnalta kannata lähteä kauas – edes pitkälle lomalle. Parhaimmillaan soitto on tullut perjantaina ja työ on alkanut maanantaina. Kainulainen oli valmistumisen jälkeen valmis muuttamaan työn perässä myös muualle päin Suomea. Vakituista paikkaa ei kuitenkaan löytynyt, sillä jokaisella laitoksella on omat määräaikaisensa odottamassa vakinaistamista. Saadakseen työkokemusta hän on ottanut määräaikaisuuksia vastaan hyvin laajalta alueelta: Iisalmeen työmatkaa Kuopiosta tuli 80 kilometriä suuntaansa, Jokilaaksoon peräti 160 kilometriä. – Polttoainekulut nousivat Iisalmen kohdalla niin, että loppukuusta oli maksettava luotolla. Jokilaaksoon en voinut enää kulkea joka päivä kotoa. Nyt hän on sen verran kotiutunut, ettei haluaisi lähteä Kuopiosta enää muualle. – Uskon, että täällä minulla on myös paremmat mahdollisuudet työllistyä kuin muualla, sillä tunnen jo niin paljon ihmisiä tältä seudulta. Varmempaa tulevaisuutta Kainulainen uskoo, että paremmat ajat ovat edessä, ja poliiseille riittää taas töitä. Hänen mukaansa alaspäin ei voi enää paljon mennä, sillä resurssit ovat jo niin pienet, ettei niillä pärjätä. – Uskon, että jossain vaiheessa taas palataan takaisinpäin ja tarjolla on vakinaisia työsuhteita. Hän tietää myös esimiesten tiukan tilanteen. – Olemme tässä samassa veneessä. Tarvetta olisi, mutta määrärahaa virkojen täyttöä varten ei vain ole tällä hetkellä tarpeeksi tarjolla. Alanvaihtoa Kainulainen ei ole vielä miettinyt. – En edes tiedä mitä tekisin, jos en olisi poliisi. Valitettavasti moni kaveri on vaihtanut alaa kun he eivät ole jaksaneet odottaa. Tämä on valtiolta varsinaista rahan tuhlausta, kun maksetaan koulutus mutta alalta ei löydy työtä. Lisäksi poliisi menettää työtekijöitä, joilla on hyvä ammattitaito ja erityisosaamista. Soittoa odotellessa muuta työtä ei voi ottaa vastaan, eikä paikkakunnalta kannata lähteä kauas. Jatkuvuus puuttuu Määräaikaisten sopimusten hyvä puoli on ollut, että Kainulainen on päässyt kokeilemaan erilaisia työtehtäviä rikostutkinnasta kenttäja hälytystoimintaan, oppinut uutta ja tutustunut ihmisiin. Huono puoli on, että työssä ei ole pitkäjänteisyyttä, eikä juuri mahdollisuuksia kouluttautua ja erikoistua. – Kun on juuri ehtinyt oppia talon tavat, niin täytyy pitää lomat pois. Sitten pätkä jo loppuukin. Oma työtilanne mietityttää, mutta eniten Kainulaista harmittaa kuitenkin tavallisten kansalaisten puolesta. Luottamus kärsii, kun asioita ei voi hoitaa alusta loppuun. – Jos henkilö on tottunut asioimaan jonkun kanssa, niin on ikävää ilmoittaa, että jatkossa asiasta vastaa ihan joku tuntematon henkilö. Tämä koskee niin asiakkaita kuin sidosryhmiä, kuten sosiaalipuolen työntekijöitä. ■ 35 TEEMA Perheasiana verotus Kokemus ja ohjesääntö ottavat mittaa toisistaan, kun sukulaiset tekevät töitä samassa virastossa. teksti kuva Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja Leena Koskela T iina Lahikaisella on Pääkaupunkiseudun verotoimistossa paljon moikattavaa. Käytävillä tulee vastaan ”varaäitejä” ja joskus ihan oikea äiti Pipa eli Pirjo Lahikainen. Tädiksi hän voi kutsua yhtä kollegaansa, sillä samassa virastossa työskentelee äidin sisko Hyvis eli Päivi Hyväoja. – Lapsena tulin veljeni kanssa koulun jälkeen bussilla odottamaan äitiä verotoimistoon. Silloin vastaan otti kuka ehti. Nyt samat naiset ovat työkavereitani. Vaikka kolmikon työpaikka on sama, naiset tekevät hyvin erilaisia tehtäviä. Tiina Lahikaisen työ toiminnankehittäjänä vie ympäri Suomea, ja siskokset työskentelevät henkilöverotuksessa. Joskus voi mennä viikkoja, etteivät he näe toisiaan. – Kun olen paikalla talossa, yritän käydä äidin kanssa lounaalla tai kahvilla, Tiina Lahikainen kertoo. – Niin saat sitten olla illalla kotona rauhassa, Pirjo Lahikainen vitsailee. Aina Pirjon tytär Pirjo Lahikainen tunnetaan hyvin talossa, sillä hän on sen pardialainen luottamusmies. Tämä on joskus aiheuttanut erikoisia tilanteita, kun Päivi Hyväojalle on tultu selittämään luottamusmiesasioita - siskokset kun ovat kovin samannäköisiä. Tiina Lahikainen on puolestaan saanut välillä sukunimensä perusteella viestejä, jotka on tarkoitettu äidille. – Olen käynyt työni vuoksi verotoimistoissa eri puolilla Suomea ja siellä tiedän, että kun puhutaan Lahikaisesta, niin se olen minä. Täällä pääkaupunkiseudulla Lahikainen on äitini ja minä aina ”Pirjon tytär”. 36 Perhe ja työasiat erillään Tiina Lahikainen kutsuu äitiään Pipaksi, sillä he yrittävät pitää sukulaissuhdetta ja työkaveruutta erillään. – Lastaan ei voi komentaa. Täällä ei voi sanoa, että asia on nyt näin, kun äiti kerta sanoo niin, Pirjo Lahikainen toteaa. Naisten huumori on keskenään välitöntä ja nauru raikaa. Välillä sukulaiselle tulee sanottua kovemmin kuin työkaverille. Työasioissakin. – Muistan, kun ensimmäisenä kesänä olin työharjoittelussa ja täti oli minulle perehdyttäjänä. Sanasotahan siitä tuli, kun toinen puhui kokemuksesta, toinen luki pilkkua viilaten ohjeistusta. Erilaisten työtehtävien ja eripituisten työkokemusten vuoksi mielipiteissä on eroja. Tiina Lahikainen on mukana uuden kehittämisessä, kun taas hänen eläkeikää lähestyvä tätinsä Päivi Hyväoja myöntää usein ajattelevansa, että ennen asiat olivat paremmin. – Joskus Pipa saattaa olla eri mieltä jostain uudistuksesta, mutta kun perustelen sen hänelle, mieli voi muuttua, Tiina Lahikainen kertoo esimerkkinä. Täällä ei voi sanoa, että asia on nyt näin, kun äiti kerta sanoo niin. Uusi kohtaa vanhan Perheverkosto työpaikalla auttaa ymmärtämään paremmin kokonaisuutta. Päivi Hyväoja kysyy apua siskontytöltä varsinkin uusien teknisten sovellusten, kuten online-kokousten kanssa. Vastineeksi Tiina Lahikainen kääntyy tätinsä puoleen, kun kyse on henkilöverotuksesta. Pirjo Lahikainen juttelee kummankin kanssa heidän työstään jo asemansakin vuoksi: luottamusmiehenä ja YT-elimen puheenjohtajana on tärkeä hallita kokonaisuus. – Toisaalta taidamme olla joskus varsinaisia riippakiviä nuoremmille, kun olemme sitä mieltä, että ennen asiat tehtiin paremmin, Päivi Hyväoja vitsailee. Hän myöntää, että työ on nykyään kuitenkin vapaampaa kuin ennen ja uudet laitteet ja ohjelmat ovat tuoneet työhön joustavuutta. – Esimerkiksi ennen taittelimme ja postitimme kaikki asiakkaille menevät veroilmoitukset itse, nyt ne hoituvat koneellisesti, Pirjo Lahikainen lisää. ■ TYÖ JA IKÄ Pirjo Lahikainen Tiina Lahikainen Verosihteeri ”Hain verohallintoon valmistuttuani kauppakoulusta vuonna 1981, koska se oli ”iso talo”. Olin ensin kymmenen vuotta tallentajana, sitten verovalmistelijana ja nyt verosihteerinä. Vuonna 2004 aloitin luottamusmiespestin ja 2006 minusta tuli yhteistoimintaelimen puheenjohtaja.” Toiminnankehittäjä ”Tulin harjoitteluun merkonomiopintojen toisena vuotena, ja jäin sen jälkeen töihin. Kun valmistuin, jäin verottajalle määräaikaiseksi. Otin vielä opintovapaata ja opiskelin tradenomiksi esimiestyön ja työyhteisökehittämisen linjalla. Opinnot ovat vielä kesken, mutta vuonna 2012 sain vakituisen verosihteerin viran. Samana vuonna pääsin toiminnankehittämisen koulutusohjelmaan ja kun kehittäjän virkoja aukesi, hain ja sain paikan.” Päivi Hyväoja Verosihteeri ”Tulin verotoimistoon töihin sattumalta vuonna 1990, koska työmatka silloiseen työpaikkaan oli hankala. Pikkusisko oli silloin jo täällä. Ensin olin tallentaja, sitten siirryin verovalmistelijaksi ja myöhemmin tukihenkilöksi.” 37 TEEMA Muisti pätkii töissä Muistisairauden tyypillisiä ensioireita ovat lähimuistin heikkeneminen ja uuden oppimisen vaikeutuminen. teksti Päivi Vuorivirta kuvat Nina Kellokoski M uistisairauden ensimerkki on usein käyttäytymisen muuttuminen yllättäen. Henkilölle epätyypillinen vetäytyminen sosiaalisissa tilanteissa, apaattisuus, ahdistuneisuus, itsehillinnän puute ja impulssiherkkyys voivat olla piirteitä, jotka alkava sairaus tuo esiin. Muistiliiton asiantuntija Heidi Härmä kertoo, ettei niitä aina osata yhdistää muistisairauksiin. – 50-vuotiaalla ei välttämättä ensimmäisenä epäillä muistisairautta, kun hän vaikuttaa yhtäkkiä apaattiselta ja pelokkaalta. Muita hälytysmerkkejä ovat Härmän mukaan arkielämän ja arjen hallinnan vaikeutuminen. Elämäntavat joko lisäävät tai vähentävät sairauden puhkeamisen riskiä. Heti lääkäriin Härmä neuvoo ottamaan viivytyksettä yhteyttä muistineuvolaan tai lääkäriin, jos epäilee läheisellään tai itsellään muistisairautta. Hänen mukaansa suurin osa työikäisten muistiongelmista ei kuitenkaan johdu muistisairaudesta. – Muistitesteihin kannattaa mennä ajoissa, sillä muistiongelmia voi aiheuttaa myös esimerkiksi masennus tai hyvälaatuinen aivokasvain. Muistiongelma korjaantuu samalla, kun syy saadaan hoidettua. Härmän mukaan muistisairauden myöntäminen on usein vaikeaa. – Muistin heikkeneminen yhdistetään elämänhallinnan menettämiseen. Siihen liittyy paljon pelottavia asioita. Jos muisti heikkenee, häviääkö samalla kaikki kontrolli omasta elämästä? Hänen mukaansa diagnoosin varmistaminen on vaikeudestaan huolimatta tärkeää. Jos tiedon sairaudesta saa ajoissa, loppuelämäänsä ehtii muokata omannäköisekseen. – Hoitotahdon ja edunvalvontavaltuutuksen avulla voi määritellä sellaisia asioita loppuelämänsä varalle, joihin ei myöhemmin ehkä pysty vaikuttamaan, jos sairaus ehtii pitkälle. Töissä diagnoosin jälkeen? – Sellaiset asiat, jotka on ennen pystynyt itse hoitamaan, käyvät mahdottomiksi. Huomaa olevansa tilanteessa, jossa ei muista, miten on siihen päätynyt. 38 Heidi Härmän mukaan suurin osa työikäisistä muistisairaista ohjataan heti diagnoosin jälkeen sairauslomalle ja sitä kautta työkyvyttömyyseläkkeelle. Työelämässä voi kuitenkin jatkaa pidempäänkin, jos sairauden oireet ei- vät estä työskentelyä. – Ammattitaito ei katoa hetkessä. Työ voi sujua vanhoilla rutiineilla, mutta uuden oppiminen ja yksityiskohtien muistaminen vaikeutuu. – Muistilapuilla, kalentereilla ja työlistoilla voi helpottaa kognitiivista kuormaa töissä. Muistisairas ihminen voi periaatteessa vielä suoriutua hyvin tehtävistään, mutta hänen keskittymiskykynsä saattaa sairaudesta johtuen olla huono. Härmän mukaan oma, rauhallinen työhuone, jossa voi keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, voi helpottaa työn tekemistä. Työnteon jatkamiseen vaikuttaa sairauden oireiden lisäksi myös työnkuva. Härmä nostaa esimerkiksi kirurgin, jolla ei ole varaa odotella ensimmäistä virhettä. Etenemistä voi hidastaa Muistisairauden etenemisen pysäyttävää lääkitystä tai hoitomuotoa ei ole. Etenemistä voidaan kuitenkin hidastaa, jos sairaus todetaan ja lääkitys aloitetaan jo aikaisessa vaiheessa. Mutta useimmiten sairaus saa ihan rauhassa edetä, ennen kuin kukaan ymmärtää puuttua tilanteeseen. – Omaiset toteavat usein jälkeenpäin, että olihan näitä oireita jo 5–10 vuotta sitten, muttei niihin osannut silloin tarttua. Muistisairaalle työikäiselle on hyvin vähän tarjolla apua. Kuntoutuksen sekä fysioja toimintaterapian avulla voi mahdollisesti kuitenkin hidastaa muistisairauden etenemistä ja toimintakyvyn heikkenemistä. TYÖ JA IKÄ – Suomessa toimii 43 muistiyhdistystä, jotka järjestävät toimintaa myös työikäisille. Niiden kautta on mahdollista saada vertais- ja ammattilaistukea. Riskiä voi itse pienentää Muistisairautta ei voi estää. Mutta riskiään sairastua voi aktiivisesti pyrkiä pienentämään ja ajankohtaa siirtää. Ja sehän on jo voitto! – Liikunta, terveellinen ruokavalio ja aivojumppa, sosiaaliset suhteet, opiskelu sekä kulttuuriharrastukset tukevat aivoterveyttä. Heidi Härmä kertoo muistisairauksien riskitekijöistä, jotka ovat tuttuja jo sydänsairauksien ehkäisyssä. – Pitkäkestoinen stressi ja univaikeudet, masennus, ylipaino, korkea kolesteroli ja ve- renpaine, diabetes, vähäinen henkinen aktiivisuus ja matala koulutustaso. Riskitekijöitä, joihin jokainen voi itse vaikuttaa ja joiden merkitystä voi pyrkiä pienentämään. Härmän mukaan elämäntavoilla on jopa suurempi vaikutus sairauden puhkeamiseen kuin perintötekijöillä. Perinnöllisiä muistisairauksia on kaikista muistisairauksista vain 1–2 prosenttia. Elämäntavat joko lisäävät tai vähentävät sairauden puhkeamisen riskiä. – Tärkeintä on, että käyttää aivojaan! Riskitekijöitä pienentämällä ei voi tehdä hukkavalintoja. Jos muisti heikkenee, häviääkö myös kontrolli omasta elämästä? Alzheimerin taudin diagnoosin 56-vuotiaana saanut Silja Siijärvi on järjestänyt elämänsä niin, että pystyy elämään mahdollisimman pitkään itsekseen. Käsityöt pitävät mielen virkeänä. 39 TEEMA Muistisairaus vie kasvot ja nimet Ihmisiä on vaikea tunnistaa. Vastaantulijat tervehtivät, mutta nimet eivät palaudu tervehdityn mieleen. S iitä kaikki alkoi. Ihmisten tunnistamisesta. Silja Siijärvi ei muistanut, missä oli tavannut kadulla vastaantulevat ihmiset tai keitä he olivat. Eikä oikein kehdannut kysyäkään. Laulujen sanat piti opetella ulkoa, samoin runot. Hän alkoi opiskella viron kieltä, mutta siitäkään ei tullut mitään. Sanat unohtuivat heti oppitunnin jälkeen. – Lähiomaiset ihmettelivät, miksi en muista. Isäni huolestui, kun moneen kertaan kerrotut asiat tulivat minulle aina uusina. Siijärvi kuvitteli ensin, että muistiongelmat johtuivat aivoruhjevammasta, jonka hän sai auto-onnettomuudessa vuonna 1986. Tämän vuoksi hän ei välittänyt niistä enempää, olihan hän vasta viisikymppinen. Ensimmäisten oireiden ilmaantuessa ehkä nuorempikin. En elä sairaudelleni Siijärvi ymmärsi oireidensa vakavuuden vasta syksyllä 2010, kun hänen tyttärensä kertoi, että suku on kasvanut uudella jäsenellä. – Laitoin sisarelleni äkäisen viestin ja kysyin, miksei hän ollut kertonut perheenlisäyksestä. Selvisi, että minulle oli kerrottu tulevasta jo varhaisessa vaiheessa ja olin muun muassa ollut siskoni apuna etsimässä neulemalleja ja lankoja. Se herätti minut. Siijärvi hakeutui muistiklinikalle ja pääsi jatkotutkimuksiin. Hän sai diagnoosin 56-vuotiaana. Alzheimerin tauti. Turhan nuorella iällä, hän sanoo nyt. – Kun kuulin diagnoosin, se ei kertonut minulle mitään. Vasta seuraavana aamuna tutkin asiaa netistä. Luin ennusteita, joiden mukaan pahimmassa tapauksessa viettäisin 60-vuotisjuhliani pakkopaidassa palvelutalossa tai laitoksessa. Maailma kaatui päälleni. Niin ankara juttu se oli. Sairauden etenemistä on vaikea arvioida. Siijärvellä se todettiin hyvin varhaisessa vaiheessa ja sairaus on edennyt hitaasti. Siitä Siijärvi kiittää lääkitystä ja kuntoutusta. Eikä positiivinen elämänasennekaan ole ollut pahitteeksi. Silja Siijärven arkea helpottaa, että jokaiselle tavaralle on suunniteltu oma paikkansa. 40 TYÖ JA IKÄ Muistisairaus on myös tuonut elämään paljon. Siijärvellä itsellään on kaksi tytärtä. Heille diagnoosi oli isku. – En uskaltanut kertoa diagnoosia tyttärilleni suoraan, vaan laitoin heille tekstiviestin. Esikoinen on jo kerran nähnyt minut pikkulapsen asteella auto-onnettomuuden jälkeen ja hän pelkäsi, olisiko sama jälleen odotettavissa muutaman vuoden sisällä. Tyttäret eivät halua ryhtyä äitinsä omaishoitajiksi, muttei äiti sitä odotakaan. – Läheiseni ovat rinnallani, mutta minä hoidan itse omat asiani niin pitkään kuin se on mahdollista. Turvaliesi hälyttää, jos levy on jäänyt päälle. Alkujärkytyksen jälkeen hän suhtautui sairauteensa jo valoisammin. – Jos eteneminen on yhtä hidasta kuin se on ollut ensimmäiset neljä vuotta, vietän vielä 90-vuotisjuhliani Espanjassa. En elä sairaudelleni enkä sairaudestani. Elän tässä hetkessä, siitä välittämättä. Järjestelyitä tulevaisuutta varten Ensi järkytyksestä toivuttuaan Siijärvi otti yhteyttä kotikaupunkinsa muistihoitajiin ja pääsi Kelan järjestämälle sopeutumisvalmennuskurssille. Kurssilta sai valtavasti tietoa, ja Siijärvi alkoi järjestellä elämäänsä tulevaisuuden varalle. – Tein heti kotiuduttuani hoitotahdon ja edunvalvontavaltuutuksen. Halusin järjestää asioideni hoidon sen varalta, että olen myöhemmin kykenemätön hoitamaan asioitani. – Lisäksi järjestelin kotiani niin, että voin olla täällä 90-vuotiaaksi asti, vaikka oireet pahenisivat. Sähköliesi on vaihdettu uuteen turvalieteen. Se on ohjelmoitu hälyttämään, jos levy jää päälle tai jos kytkeekin päälle väärän levyn. Se hälyttää myös, jos levy on vaarallisen kuuma. Keittiön kaapit on uusittu ja muut kaapit ja varastot järjestelty niin, että tavarat löytyvät helposti. Kaikki tarpeeton on siivottu pois. Myös ympäristö on tuttu. – Tutut kulkureitit ovat painuneet alitajuntaan ja vieraammille kaduille lähden vain kartan kanssa. Olen varmistanut elämäni monella eri tavalla tulevaisuutta varten. Siijärvi kertoo myös tehneensä jo varhaisessa vaiheessa päätöksen elää loppuelämänsä ilman elämänkumppania. – Olisin turhan raskas tapaus omaishoitajalle! Muistisairaus sukurasite Siijärven diagnoosi oli järkytys myös läheisille. Tosin hänen isänsä oli osannut jo epäillä sitä. Hänen äitinsä ja kaksi sisarustaan ovat kaikki sairastaneet muistisairauksia. Sairaus ottaa ja antaa Siijärvi oli jo ennen Alzheimer-diagnoosiaan ollut muutaman vuoden eläkkeellä auto-onnettomuuden vuoksi. Hän oli kuitenkin aktiivisesti mukana yhdistystoiminnoissa ja taloyhtiönsä hallituksessa. – Luovuin yhdistystehtävistä heti diagnoosin saatuani. Ajattelin, että haluan elää loppuelämän ilman paineita ja velvoitteita. Halusin vapautua kaikesta virallisuudesta ja stressistä. – Se kaduttaa. Nyt tekisin toisin. Muistisairaus on kuitenkin tuonut elämään paljon uutta. Siijärvi käy aktiivisesti Keski-Uudenmaan Muistiyhdistyksen vertaistukiryhmässä ja muistikahvilassa. Jatkossa hän myös edustaa sairastuneita Muistiyhdistyksen hallituksessa. Muistiliiton sairastuneiden ja läheisten erityistyöryhmässä, Muistiaktiiveissa, hän on toiminut sen nykyisellä kaksivuotiskaudella. – Muistisairaus on tuonut arkipäiviini paljon toimintaa. ■ 8 vinkkiä muistin harjoittamiseen 1. Liiku säännöllisesti muutaman kerran viikossa. 2. Syö terveellisesti. Aivot tarvitsevat paljon hyviä rasvoja. 3. Nuku riittävästi. 4. Vähennä alkoholin käyttöäsi. Muutama lasillinen silloin tällöin ei ole haitaksi. 5. Lopeta tupakointi. 6. Harrasta kulttuuria, opettele uutta, tee totutusta poiketen. 7. Tapaa ystäviä ja perheenjäseniä. Keskustele, muistele ja väittele. 8. Säilytä utelias asenne elämään! 41 TEEMA Konkarit uskovat omaan osaamiseensa, kokemukseensa ja ammattitaitoonsa työmarkkinoilla. 42 TYÖ JA IKÄ Kun työn sisältö ja merkitys muuttuvat liian paljon ajan myötä, työtä ei välttämättä koeta enää edes omien arvojen mukaiseksi. Tällainen työstä vieraantuminen herkistää osaltaan jäämään pois työelämästä, tutkija Katri Halen sanoo. Moni kokee painostusta eläkkeelle Työelämästä poistumisen tavalla on merkitystä. Ikääntyneet toivovat pääsevänsä eläkkeelle ennen kaikkea kunniallisesti. teksti I Anna-Kaisa Jansson / Pardian tiedottaja kuva Leena Koskela kääntyneestä työntekijästä tuntuu nöyryytykseltä, jos eläkkeelle joutuu siirtymään irtisanottuna. Tunteet voivat olla lamaantumista ja häpeääkin, jos työpaikka lähtee alta. Oma vaikuttamismahdollisuus työelämästä poistumiseen on tärkeää, tietää tutkija Katri Halen. Hän on kerännyt väitöstutkimustaan varten ikääntyneiden kirjoituksia työssä jatkamisesta ja eläkkeelle siirtymisestä. Kirjoituksia kertyi 164, minkä lisäksi Halen haastatteli osan kirjoittajista. Moni kirjoittajista jatkoi työssään tai oli siirtynyt tai siirtymässä eläkkeelle onnistuneesti. Osa ratkaisuista on kuitenkin tehty työelämän ja muun elämän puristuksessa. – Eihän omaan terveyteenkään voi aina vaikuttaa, mutta sen eteen tehdään valtavasti töitä. Omaa työkykyä halutaan ylläpitää ja itsestä huolehditaan. Kaikista eniten ikääntyneet pelkäävät oman terveyden menettämistä. YT-neuvotteluja pelätään enemmän kuin nuorena, mutta Halenin mukaan kaikille ikääntyneille irtisanominen ei olisi katastrofi. – Työelämä on mennyt vuosien aikana niin tiukaksi ja työnilo karissut pikkuhiljaa tehostamis- ja tuottavuushankkeissa. Jos taloudel- linen tilanne on turvattu, jotkut suhtautuvat mahdolliseen irtisanomiseen niin, että se on heille samantekevää. Koulutus lisää työmotivaatiota Halenin keräämissä kirjoituksissa kerrotaan erilaisista painostuksen muodoista ja ikäsyrjinnästä, joita ikääntyneet työntekijät kokevat. Parissakin työpaikassa työnantaja oli linjannut, että työntekijöiden olisi sopivaa siirtyä osa-aikaeläkkeelle heti, kun se oli mahdollista. Molemmissa tapauksissa ikääntynyt työntekijä vastusti työnantajan esitystä, toinen jopa irtisanomisuhan alla. Lopulta molempien työtehtävät vaihdettiin kokonaan. Toinen heistä kuvailikin kohteluaan koko siihenastisen työelämänsä mitätöintinä ja ihmisyytensä törkeänä polkemisena. Konkarityöntekijöiden arvostuksen puute näkyi kirjoituksissa myös esimerkiksi työtehtävien yksinkertaistamisena sekä vastuualueiden ja koulutusmahdollisuuksien vähentämisenä. Ikääntynyttä ei esimerkiksi otetakaan enää mukaan kehittämishankkeisiin, joissa hän on ennen ollut aktiivinen. – Koulutuksen tarjoaminen tai sen selkeä epääminen vaikuttaa suoraan ikääntyneiden työmotivaatioon. 43 TEEMA Taloudelliset tekijät sanelevat Eläkkeelle siirtymisen ajankohtaan vaikuttavat työhön liittyvien tekijöiden lisäksi perhetilanne, läheisten avuntarve ja oma taloudellinen tilanne. Työelämässä monen asian pitäisi muuttua, jotta työurat pitenisivät aidosti. – Minulle oli yllätys, kuinka tietoisia ihmiset ovat tulevasta eläkkeestään. Aina elämä ei mene suunnitellusti. Takana saattaa olla kotirouvana vietettyjä vuosia, rakkaus on kuihtunut ja työelämässä on pakko jatkaa, jotta selviäisi eläkevuosista yksin taloudellisesti. Halenin mukaan haastatellun ikäpolven ihmiset kantavat huolta hyvin monesta asiasta. – Työaikaa saatetaan lyhentää, jotta pystytään auttamaan omien vanhempien tai lastenlasten hoidossa. Toisaalta työelämässä saatetaan jatkaakin sen vuoksi, että pystytään auttamaan omien lasten perheitä, joilla saattaa olla tiukka taloudellinen tilanne. Leskeksi jääneet jatkoivat mielellään työssä, myös eläkkeelle siirryttyään. Toiselle taas puolison eläköitymisen ajankohta vaikutti houkuttelevasti omaan eläkkeelle jäämisen ajankohtaan. – Sitä mietittiin myös niin päin, että miten kestää olla puolison kanssa aamusta iltaan. Osa sinnitteli työssään myös puolison pieneksi jääneen eläkkeen vuoksi. 44 Joustoja työelämään Työelämän muutoksia kuvattiin kiireen lisääntymisenä ja arvojen kovenemisena. Tietotekniikka on arkipäivää jo suorittavan työn tekijöillekin. Monilla työpaikoilla ajatellaan, etteivät ikääntyneet kykene muuttumaan samassa tahdissa kuin työelämä. Jossakin tilanteissa siihen ei annettu edes mahdollisuutta. – Ikääntyneille saatetaan sanoa suoraan, että voisitko jättäytyä pikkuhiljaa näistä uusimmista jutuista pois? Tärkeintä olisi olla hyvä keskusteluyhteys työnantajan ja työntekijän välillä, Halen uskoo. Halenin mukaan työpaikoille kaivattaisiin lisää ikäjohtamista ja joustoja työelämän eri vaiheissa. – Työelämään kaivataan helpotuksia osaaikaeläkkeen, vuorotteluvapaan ja muiden lisävapaiden kautta. Ne koetaan työssä jaksamista tukevina tekijöinä, joita myös käytetään ahkerasti. Jo tietoisuus niiden käytön mahdollisuudesta huojentaa joitakin. Nuoret esimiehet saivat kirjoituksissa paljon kritiikkiä ylimielisyydestä ja itsekkyydestä, mutta osa antoi vuosien jälkeen heille kiitostakin. Osa koki kouluttaneensakin omia esimiehiään. Suurin osa kirjoittajista piti eriikäisiä työntekijöitä työpaikalla rikkautena. Konkarit eivät hötkyile Ikääntyneet itse eivät arvota omaa työpanostaan heikommaksi kuin muiden, vaikka mainitsevatkin työnteon hidastumisesta ja muistin ongelmista, joista olivat huolestuneitakin. Konkarit uskovat omaan osaamiseensa, kokemukseensa ja ammattitaitoonsa työmarkkinoilla. – Heidän ei tarvitse nuorempien tapaan hötkyillä joka asiassa ja suurin osa oli var- sin muutoshalukkaitakin. Toki osa haikaili kovastikin entisen perään, jos oman työn sisältö oli vuosien aikana muuttunut paljon. Moni koki, ettei työtä tehdä enää niin sydämestä, vaan se on muuttunut enemmänkin taloudelliseksi suorittamiseksi. Ikääntyneiden työntekijöiden palkitsemisen keinot ovat samat kuin nuorempienkin. Monelle ikääntyneelle aiemmin annetut ikäkorotukset vaan on saatu jo parikymmentä vuotta sitten, eikä lopputyöuralle ole enää mitään porkkanaa tiedossa. – Toisaalta aineistossa on hyviäkin esimerkkejä, miten yli 60-vuotiaalle työntekijälle esimies on suunnittelemassa palkankorotusta ja on kiitellyt, miten hänen työtään todella arvostetaan. Kiitos oman työn tärkeydestä saattaa tulla myös asiakkailta. Moni miettii työelämässä jatkamista sen kautta, että onko minulla oikeus jatkaa ja toiset taas sen kautta, että onko minulla vielä velvollisuus jatkaa. – Kirjoituksissa saatettiin sanoa, että jätän paikkani nuoremmille, mutta samalla perusteltiin poisjäämistä sillä, että olenhan minä tehnyt jo riittävän pitkän uran. – Ikääntyneet itsekin puhuvat paikkansa antamisesta nuoremmille, vaikka samalla harmittelevat, ettei ikääntyneille tarjota töitä. Päätös eläkkeelle jäämisestä saattaa syntyä myös silloin, kun tilalle löydetään seuraaja, jatkajaa ehtii valmentaa työtehtävään ja työyhteisö hyväksyy hänet. – Monet eläkkeelle siirtymistä suunnittelevat huolehtivat lojaalisti siitä, kuinka minun työt jäävät muiden harteille. Työyhteisöissä on nähty, miten jo aiemmin poislähteneiden työt on jaettu muille. ■ Pixhill Ikääntyneiden kokemukset työelämästä ovat ristiriidassa eläkeiän alarajan nostamispäätöksen kanssa. Ikääntyneet moittivat kirjoituksissaan, etteivät päättäjät tiedä tilannetta ruohonjuuritasolla. Halenin mukaan työelämässä monen asian pitäisi muuttua, jotta työurat pitenisivät aidosti. KOLUMNI Tempaisin oven auki ja huusin, äkkiä apuun, tuli on irti! Mika Kanerva Stressi ja tuli – hyviä renkejä mutta huonoja isäntiä O lin luvannut stressiä käsittelevän kirjan kustantajalle helmikuun loppuun mennessä. Kirjoitin sitä hullun lailla. Koko suku sai kevätflunssan lapsenlapsesta. Paitsi minä, joka en voinut saada mitään, koska piti kirjoittaa. Kunnes tuli pääsiäinen. Kunnon perheenemännän tavoin kestitsin ensin vieraat, sitten kaaduin vuorostani petiin. Ääni meni kokonaan ja yskä hakkasi rintaa. Läksimme kuitenkin mökille, koska jäiden lähtö oli ovella, laiturikin piti pelastaa. Pystyisinhän potemaan sielläkin. Saavuttuamme mökille iltapäivällä mieheni lähti naapuriin kuulumisia kyselemään ja minä menin nukkumaan. Jokin minut kuitenkin valpastutti, nousin ja katsoin ikkunasta: metsässä liekehti ja savua oli kaikkialla. Lähinaapuriko kulottaa? Juoksin pöllämystyneenä pihalle, ei ristinsielua missään. Paitsi tuli metrin korkeana riehuvana rintamana ja matkalla mökkiä kohti. Mitä täytyisi tehdä? Tempaisin sisältä puhelimen. Ei kannattanut soittaa, vaan otin jalat alleni ja juoksin crocseillani naapuriin, josta tuli oli lähtenyt. Toki huomasin auton, pitäisikö ajaa se kauemmas turvaan? Jatkoin silti juoksua. Tempaisin oven auki ja huusin, äkkiä apuun, tuli on irti! Siis kuvittelin huutavani, koska ääneni oli miltei poissa. Perhe kääntyi ovensuuhun kuin hidastetussa filmissä, he olivat juuri lapsenlapsineen aterialla. Isäntä ja vävy rynnistivät ulos sammuttimen kanssa. Soitanko palokunnan? En löytänyt numeroa. Juoksin hillitöntä vauhtia taas toiseen naapuriin hakemaan miestäni apuun. En enää saanut henkeä, kun pääsin perille. Tulipalo, sain sanotuksi. Yskin ja naapurin Maija takoi selkääni. Keuhkoja poltti. Mieheni oli jo menossa, koska luuli meidän mökin olevan tulessa. Tuli saatiin kuriin. Se ehti tulla kymmenen metrin päähän talon nurkasta. En olisi voinut ikinä uskoa, kuinka nopeasti palo etenee rinteessä tuulen ansiosta. Se oli lähtenyt savustuspöntöstä liikkeelle. Jalat menivät voimattomiksi, itkettikin. Siinä päiviteltiin ja katseltiin, kun miehet rehkivät. Entä, jos en olisi herännyt? Entä, jos emme olisi tulleetkaan mökille, koska naapuri itse ei nähnyt tulen syttymistä? Turhia kysymyksiä, mutta puhuminen purkaa pahinta painetta. Stressireaktio oli siis hyvästä, sillä se saa aikaan valtavan voimanpuuskan syöksemällä elimistöön stressihormoneja. Mutta järki ei välttämättä pelaa. En saanut soitettua palokuntaa paikalle, koska en löytänyt edes mieheni numeroa puhelimestani. Kello on nyt 2.52. Juuri se aika, jolloin stressi yleensä herättää. Menen saunaan kirjoittamaan, etten herättäisi miestäni, joka on juuri saanut unen päästä kiinni. Stressi on hyvä apulainen, se saa toimimaan, mutta jos se jää päälle, se tuhoaa terveyden. Moisessa hälytystilassa ei näe oikeita asioita, vaan juoksee väärät kengät jalassa, eikä osaa käyttää puhelintakaan. Mitä työnteostakaan silloin tulee? Marja-Liisa Manka Työhyvinvoinnin dosentti Tampereen yliopisto 45 LAKINURKKAUS Tällä palstalla Pardian lakimiehet ja asiamiehet kirjoittavat ajankohtaisista asioista ja vastaavat erilaisiin juridisiin kysymyksiin. Kysymyksiä tai artikkelitoiveita voi lähettää osoitteeseen Palkansaajajärjestö Pardia, ”Lakinurkkaus”, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki tai lakimiesten sähköpostiosoitteisiin etunimi.sukunimi@pardia.fi PÅ SVENSKA Laghörnan publiceras på svenska på PardiaPlus-medlemssidan, www.pardia.fi medlemssidor Tolkning av lag och avtal. Valtion virkamieslaki uudistui V altion virkamieslaki uudistui 1.5.2015 lukien. Virkamieslakiin tehdyt muutokset kohdistuvat erityisesti valtion ylimpään virkamiesjohtoon, mutta osa niistä koskee kaikkia valtion palveluksessa olevia virkamiehiä. Viran tai virkasuhteen hakumenettely ja nimittäminen Viran hakumenettelyä ja nimittämistä koskevat määräykset siirrettiin virkamiesasetuksesta virkamieslakiin. Tällä muutoksella lainsäädäntö saatettiin vastaamaan perustuslain vaatimuksia. Virka on edelleen pääsääntöisesti ennen sen täyttämistä julistettava haettavaksi. Haettavaksi julistaminen edellyttää valtakunnallista hakuilmoittamista. Virkamieslakiin tuli uutena asiana hakuajan vähimmäisaika, joka on vähintään 14 kalenteripäivää. Määräaikaisten virkasuhteiden hakumenettelystä säädetään erikseen asetuksella. Virkamieslakiin ei tullut määräystä karenssisopimuksesta Hallituksen esityksessä esitettiin virkamieslakiin lisättäväksi mahdollisuus sopia myös palvelussuhteen jälkeiseen aikaan sijoittuvasta määräajasta, jonka aikana rajoitetaan virkamiehen oikeutta siirtyä toisen työnantajan palvelukseen tai aloittaa yritystoiminta (karenssisopimus). Eduskunnassa kuitenkin katsottiin, että asia vaatii lisäkäsittelyä ja näin ollen virkamieslakiin ei tullut määräystä niin sanotusta karenssisopimuksesta. Muutoksenhakuaika muuttui tuotannollis-taloudellisilla syillä tehtyyn irtisanomispäätökseen Virkamieslakiin tuli uusi säännös virkamieslain 27 §:n perusteilla tehtyjen irti- 46 sanomispäätösten muutoksenhakuajan alkamisesta. Muutoksenhakuaika alkaa vasta virkamieslaissa säädetyn irtisanomisajan päättymisestä. Muutos on perusteltua sen vuoksi, että virkamieslain 27 §:n irtisanomisperusteiden täyttymistä arvioidaan virkasuhteen päättymisen saakka. Aiemmin ei ollut mahdollista valitusta tehtäessä ottaa huomiin irtisanomisaikana mahdollisesti tapahtuneiden olosuhteiden muutosta. Virkamiehen taloudellista etuutta koskeva muutoksenhaku Valtion virkamiesten muutoksenhakua ja sen rajoituksia koskevat säännökset siirrettiin kokonaisuudessaan virkamieslakiin. Tässä yhteydessä kumottiin virkaehtosopimuslain 25 §. Virkamieslakiin lisättiin valtion virkaehtosopimusten ulkopuolella olevan virkamiehen oikeus tehdä oikaisuvaatimus ja hakea oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen muutosta, jos virkamies ei voi työtuomioistuimesta annetun lain vuoksi saattaa asiaa työtuomioistuimeen. Valtion ylin virkamiesjohto Keskeiset lainsäädännölliset muutokset ylimmän virkamiesjohdon osalta ovat seuraavat: Valtion ylimpien virkamiesten virkaan ilmoittautumismenettelystä luovuttiin ja siirryttiin yleiseen viran hakumenettelyyn. Lisäksi säädettiin ylimmän johdon yhteisistä kelpoisuusvaatimuksista. Lakiin lisättiin määräys nimittämisestä pääsääntöisesti viiden vuoden määräajaksi virkaan ja vain erityisestä syystä tätä lyhemmäksi ajaksi. Edelleen lakiin lisättiin läpinäkyvyyden lisäämiseksi säännökset sidonnaisuuksien ja sivutoimien julkaisemisesta yhdessä paikassa. LAKINURKKAUS Vuorotteluvapaan keskeiset edellytykset Vuorotteluvapaalaki muuttui 1.9.2014. Lainmuutoksen jälkeen vuorotteluvapaalle pääsy edellyttää seuraavaa: • Vapaan edellytyksenä on aina se, että asiasta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken. • Työhistoriaedellytyksenä on, että vuorotteluvapaalle jäävä on ennen vapaan alkamista tehnyt työeläkelakien mukaisesti vakuutettavaa ansiotyötä vähintään 16 vuotta. Työssäoloajasta enintään neljännes saa olla niin sanottua työhön rinnastettavaa aikaa. Työhön rinnastettavaan aikaan luetaan hyväksi muun muassa varusmies-ja siviilipalvelusaika. • Edellytyksenä on lisäksi se, että työssäolo ja palvelussuhde samaan työnantajaan on yhdenjaksoisesti kestänyt välittömästi ennen vapaan alkamista vähintään 13 kuukautta, johon voi sisältyä enintään 30 kalenteripäivää palkatonta poissaoloa. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo rinnastetaan työssäoloon. • Jos henkilö on aiemmin saanut vuorottelukorvausta, on työssäoloaikaa oltava vähintään viisi vuotta edellisen vapaan päättymisestä. • Vuorotteluvapaata ei voi aloittaa sen kalenterivuoden päättymisen jälkeen, jonka aikana vuorottelija täyttää iän, joka vastaa työntekijän eläkelain mukaista vanhuuseläkkeen alkamisen alaikärajaa vähennettynä kolmella vuodella. Yläikäraja on nykyisen vanhuuseläkkeen voimassaoloaikana 60 vuotta. Yläikärajaa ei • • • • • • sovelleta ennen vuotta 1957 syntyneisiin. Vuorotteluvapaan kesto on vähintään 100 kalenteripäivää yhdenjaksoisesti ja yhteensä enintään 360 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaan jaksottamisesta on sovittava ennen vapaan aloittamista ja vuorotteluvapaata jaksottaessa kunkin jakson vähimmäispituus on 100 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaalle jäävän tilalle on palkattava työtön työnhakija. Vuorotteluvapaasijaisen säädettyjä edellytyksiä tiukennettiin. Nyt sijaiseksi on ensisijaisesti palkattava työtön työnhakija, joka on ollut työttömänä työnhakijana yhdenjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää vapaan alkamista edeltäneiden 14 kuukauden aikana. Sijaiseksi voidaan kuitenkin palkata alle 30-vuotias työnhakija, jonka ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on kulunut enintään vuosi tai työtön työnhakija, joka vapaan alkaessa on yli 55-vuotias tai alle 25-vuotias. Vapaan ajalta maksetaan vuorottelukorvausta, joka on 70 % työttömyyspäivärahasta tai jos työhistoriaa on kertynyt vapaan alkaessa 25 vuotta, on korvaus 80 % työttömyyspäivärahasta. Korvauksen maksaa oma työttömyyskassa tai Kela. Korvauksen suuruuden saa selville osoitteesta www.tyj.fi. Aki Komulainen Pardian vastaava lakimies Prosentti perusteisen vuosilomapalkan maksuajat muuttuvat Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat sopineet prosenttiperusteisen vuosilomapalkan maksuajan muuttamisesta. Lomapalkkaa maksetaan jatkossa kunkin lomajakson lomapäiviltä tavanomaisen palkanmaksun yhteydessä. Aiemmin valtion vuosilomasopimuksessa prosenttiperusteinen vuosilomapalkka maksettiin yhdessä erässä kesäkuussa. Prosenttiperusteisen lomapalkka koskee henkilöitä, joiden työaika ja vastaavasti myös palkkaus on muuttunut lomanmääräytymisvuoden aikana 1.4.–31.3. Vuosilomapalkkaa maksetaan jatkossa kunkin lomajakson lomapäiviltä tavanomaisen palkanmaksun yhteydessä. Muutos koskee jo 1.4.2014 alkanutta lomanmääräytymisvuotta eli esimerkiksi tulevan lomakauden lomia. Muutoksella ei ole vaikutusta lomarahan maksamiseen. Vuosiloma-ajan palkka lasketaan prosenttiperusteisesti (9 %, 11,5 % tai 14,5 %) edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaituista palkoista. Muutoksen jälkeen kultakin pidettävältä lomajaksolta maksetaan lomapäivien lukumäärän mukainen osuus vuosilomapalkasta. Muutokseen tulee liittymään käytännön syistä erilaisia palkanmaksun oikaisutarpeita, jotka tulisi tehdä viimeistään lomarahan maksukuussa. Tähän poik keuksena voi vuonna 2015 tulla tarve pidentää tätä aikaa lomakauden loppuun. Harri Sirén Pardian neuvottelujohtaja 47 TYÖNKUVA Ruoka mikroskoopin alla Maaret Hyppösellä ja listeriabakteereilla on pitkä yhteinen työhistoria. teksti Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja E lintarviketurvallisuusvirasto Eviran laborantti Maaret Hyppösen työn voi sanoa olevan mikrobeina maailmalla. Hänen tehtävänään on vastaanottaa, valmistella ja tutkia Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikköön tulevia näytteitä. Ammattitermit ja työvälineiden nimet tuntuvat maallikosta vaikeilta, mutta tutkimuskohteesta puhuttaessa lamppu syttyy: tutkimusmaljasta löytyy samoja aineita kuin lounaslautaselta eli kalaa ja maitotuotteita! Tosin näitä näytteitä ei kukaan halua lautaselleen, sillä kun jotain tulee Hyppösen pöydälle, kyse ei ole ihan rutiinitarkastuksesta. – Evirassa tutkitaan ne ongelmallisimmat tapaukset, kuten epidemiat ja ruokamyrkytykset. Pienempi paha Ongelmatapausten lisäksi Hyppösen käsien läpi kulkee eri projekteja. Tällä hetkellä häntä työllistää raakamaito. – Saamme mukana olevilta tiloilta näytteitä ja etsimme niistä toksiineja tuottavia STEC-bakteereja. Saamistamme tuloksista tutkija kirjoittaa sitten raportin, jonka pohjalta tarvittaessa muutetaan Eviran suosituksia. Kun kysyn Hyppöseltä hänen lempibakteeriaan, niin hän nimittää listerian. – Se on kestolöydökki, joka tulee vastaan aina uudelleen ja uudelleen, hän nauraa. Ei sinänsä, että Hyppönen pitäisi jostain tutkimastaan bakteerista sen vaikutusten takia. Hänen työssään etsitään mikrobimaailman ”pahiksia” eli niitä, jotka aiheuttavat 48 kuva Nina Kellokoski sairauksia ja ovat riskiryhmille jopa hengenvaarallisia. – Vaikka työn kannalta löydös on positiivinen asia, niin luonnollisesti bakteerien löytyminen on ongelma ja ikävää. Esimerkiksi löydös saattaa johtaa tulojen menetykseen tuotantolaitokselle tai maatilalle. – Ajattelen kuitenkin niin, että bakteereja on aina olemassa, tutkimme niitä tai ei. Löydös voi olla ikävä asia, mutta sillä voidaan ehkäistä suurempia ongelmia. Bakteerikammo turhaa Bakteerien kanssa työskennellessä omaan turvallisuuteen riittää käsien pesu ja suojavälineiden käyttö. Poikkeuksena on EHECbakteeri, jota käsitellään turvalaboratorion erityisolosuhteissa. Pienikin määrä sairastuttaa. – En ole kuullut, että kukaan meillä olisi koskaan sairastunut käsittelemästään näytteestä, mutta tässä työssä pitää olla tarkka ja huolellinen. Työn ulkopuolella Hyppönen ei näe bakteereja ja uhkia jokaisessa ovinupissa. – Terve maalaisjärki kannattaa pitää mielessä. Täynnä muutosta Hyppönen on käynyt ammattikoulun laboranttilinjan. Hän oli ensin valmistuttuaan viisi vuotta yksityisellä sektorilla puolijohdeteknologian laboratoriossa, sen jälkeen vuodesta 1985 nykyisessä työpaikassaan. Tämä ei silti tarkoita, että työ olisi ollut samaa vaan päinvastoin, lähes kaikki on muuttunut. Laboratorion koneet ja työvälineet eivät kerro mitään maallikolle, mutta näyteputkiloissa on tuttuja asioita: kalaa ja maitotiloilta kerättyjä näytteitä. TYÖNKUVA Kun jotain tulee Hyppösen pöydälle, kyse ei ole ihan rutiinitarkastuksesta. Apulaislaborantin työ Maitovalmisteiden tarkastuslaitoksessa Helsingin Lauttasaaressa on muuttunut laborantin työksi Viikissä sijaitsevassa Evirassa. Väliin on mahtunut useita toimipisteitä ja virastojen yhdistymisiä. Työn, työnantajan ja työpaikan lisäksi myös laboratoriovälineet ovat muuttuneet. – Nyt näytteestä saa tulokset parhaimmillaan muutamassa minuutissa. Ennen saattoi mennä useita päiviä, sillä mikrobiologinen näyte piti kasvattaa ennen kuin sain tuloksia. Hyppönen kehuu työyhteisönsä parhaaksi voimavaraksi ihania työkavereita. Tosin viimesyksyiset YT-neuvottelut vaikuttivat sii- henkin ja muistuttivat, että kaikki voi hetkessä muuttua. – Meitä on hyvin tiivis porukka ja tuntuu kuin olisimme olleet täällä aina. Hyppösen työssä tapahtui jälleen muutos vuoden alussa: työkaverit saivat yllytettyä hänet varaluottamusmieheksi. – Odotan innolla, että pääsen syksyllä alkavaan Pardian luottamusmieskoulutukseen! Hektisyys kiehtoo Hyppösen mielestä parasta hänen työssään on yllätyksellisyys, työn itsenäisyys ja hektisyys. Kun esimerkiksi epidemianäytteet tu- levat, kaikki muut työt työnnetään syrjään. – Toisille se voi olla stressin aihe, mutta itse tykkään, että kun tulen aamulla töihin, en tiedä mitä kaikkea on edessä. Toisinaan kiire aiheuttaa paineita, mutta toisaalta työni on niin mielenkiintoista, että pieni kiire pitää mielen virkeänä. Tulevaisuuden suhteen häntä mietityttävät tulevat säästöt ja viraston tehostamispaineet. – Laboratoriotyöskentely vaatii kuitenkin tarkkuuta ja keskittymistä, joten työrauhan säilymistä on vaikea taata, jos samassa laboratoriossa joutuu työskentelemään monta ihmistä. ■ Eviran Pardialaiset EPa • Jäsenmäärä 148 henkilöä. • Jäseninä Evirassa työskenteleviä tarkastajia, laborantteja, sihteereitä ja suunnittelijoita. • Jäsenet ovat Helsingistä, Loimaalta, Seinäjoelta, Oulusta, Turusta ja Kouvolasta. • Kuuluu pardialaiseen Pro Unioniin. 49 Ajankohtaista Pardian koulutuksessa INFO Muista hakea syksyn koulutuksiin ajoissa, sillä paikkoja on rajoitetusti ja osa hakuajoista päättyy ja heinä-, eloja syyskuussa. Syksyllä alkavat peruskurssit: • • Luottamusmiesten perusopinnot verkkotuettuna (valtio) Ryhmä 2015A, 1. lähijakso 25.–27.8.2015, Helsinki, hakuaika päättyy 27.7. Ryhmä 2015B, 1. lähijakso 22.–24.9.2015, Helsinki, hakuaika päättyy 18.8. Luottamusmiesten perusopinnot verkkotuettuna (Yksityiset sopimusalat) 1. lähijakso 16.–18.9.2015, hakuaika päättyy 13.8. Katso muiden koulutuksien ajankohdat, kohderyhmät ja hakuajat nettisivuiltamme kohdasta www.pardia.fi Koulutus ja osaaminen Koulutustarjonta. Uusi pardialainen – treffataanko Flamingossa? Jos olet liittynyt jäseneksi pardialaiseen yhdistykseen 2014 tai 2015, olet tervetullut mukaan treffeillemme Break Sokos hotel Flamingoon Vantaalle 10.–11.10.2015. Treffeillä opit tuntemaan muita uusia pardialaisia ja tutustut paremmin Pardiaan sekä omaan jäsenjärjestöösi. Lisäksi saat infoa jäseneduista, jäsenen vaikuttamismahdollisuuksista sekä ajankohtaisista työelämän asioista. Suomen suurin viihdekeskus Flamingo tarjoaa hienot mahdollisuudet myös monenlaiseen itsensä hemmotteluun. Keskuksessa on muun muassa kylpylä, kauppakeskus, elokuvateatteri ja keilahalli. Pardia maksaa matkat halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan sekä ohjelman mukaiset ruokailut ja tarvittaessa majoituksen kahden hengen huoneissa. Edellytyksenä on osallistuminen ohjelman mukaiseen opetukseen kokonaisuudessaan. Jos haluat mukaan, täytä sähköinen hakemus kotisivuillamme www.pardia.fi Sähköinen asiointi Koulutukset ja niihin hakeminen Koulutustarjonta Uusien jäsenten treffit. Hakuaika päättyy 1.9.2015. Ole nopea, sillä paikkoja on rajoitettu määrä. Täytämme paikat ilmoittautumisjärjestyksessä. Lisätietoja: koulutussuunnittelija Varpu Lepola, puh. 075 324 7552 tai sähköposti varpu.lepola@pardia.fi. Yhdistystoimija – opi yhdistystoimintaa verkossa Kurssi alkaa 21.9.2015 ja kestää neljä viikkoa. Koulutus antaa perusvalmiudet yhdistystoimintaa varten. Opetus tapahtuu kokonaan verkossa, ja kurssi koostuu oppimateriaaleista sekä niihin liittyvistä tehtävistä. Aihealueita on kahdeksan: mistä yhdistystoiminnassa on kyse, mitä yhdistyslaissa sanotaan ja miten yhdistyksen sääntöjä luetaan, millaista on olla uutena yhdistystoimijana, yhdistyksen toiminnan suunnittelu, tapahtumien järjestäminen, tiedottaminen, jäsenrekrytointi sekä neuvottelutaidon ABC. Hakuaika päättyy 1.9.2015. Lisätietoja: koulutussuunnittelija Varpu Lepola, puh. 075 324 7552 tai sähköposti varpu.lepola@pardia.fi. Johdatus henkilöstön edustajan tehtävään – non-stop-kurssina elokuusta alkaen Tehtävässään äskettäin aloittaneet henkilöstön edustajat ja heidän varahenkilönsä sekä henkilöstön edustajan tehtävään ryhtymistä miettivät jäsenet voivat suorittaa Johdatus henkilöstön edustajan tehtävään -kurssin 1.8. alkaen itselle sopivana ajankohtana niin sanottuna non-stop-kurssina. Koulutukseen haetaan poikkeuksellisesti kotisivulla olevalla verkkolomakkeella. Koulutuksen toteuttamistapa on ohjattu verkko-opiskelu ja se antaa perustiedot seuraavista asiakokonaisuuksista: luottamusmiehenä työpaikalla, palvelussuhdelajit, perustietoa työ- ja virkaehtosopimuksista, perustietoa työlainsäädännöstä, työsuojelu työpaikalla ja perustietoa suomalaisesta työmarkkinajärjestelmästä. Opiskelu vie yhteensä noin viisi tuntia. Pardian koulutus palvelee sinua puhelimitse klo 9.00–11.30 numerossa 075 324 75 83. Muina aikoina tavoitat meidät sähköpostitse osoitteesta koulutus@pardia.fi. 50 Kesäetusi Teboililla -2,5 Erityisetu voimassa 1.6.-31.8.2015 snt/l polttoaineesta* *Alennuksen saa liiton jäsenkortilla Teboil-huoltamoilta ja –automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express –automaattiasemia. Alennus jäsenkortilla on normaalisti 2,1 snt/litra. www.teboil.fi/liitto 51 SVENSK RESUMÉ Ledare En man och en fackföreningsrörelse i tidens kugghjul Mitt arbetsförhållande till fackföreningsrörelsen har varat i drygt 26 år. Då jag slutade med mitt uppdrag som boxningstränare och -utbildare, sökte jag en arbetsplats inom motions- och organisationsarbete. En annons jag såg i en tidning om en organisationssekreterares befattning i Fackförbundet för social-, hälsovårds- och fostringssektorn SHÄFÖ rf, dvs. dåvarande Ungdomsanstalternas tjänstemän, intresserade mig. Jag blev kallad till arbetsintervju och på den vägen är jag. Mitt arbete inom idrotten var att träna såväl idrottare som tränare till goda resultat, söka talanger, undervisa och att producera undervisningsmaterial. Verksamheten inom fack föreningsrörelsen var på många sätt liknande men därtill kom bland annat förhandlingar på olika nivåer om anställningsvillkor. Mina besök på olika ämbetsverk, barnskyddsinrättningar, specialskolor för barn och anstalter för handikappade har vidgat min uppfattning om arbete. Sedan kom 1990-talets depression som inverkade på både medlemmarnas och organisationernas arbete. Medlemmar blev permitterade och uppsagda. Även Tjänstemannaorganisationernas Centralförbund TOC och Tjänstemannaförbundet gick under. Tjänstemannacentralorganisationen STTK fick nya medlemmar. Fackföreningsrörelsen har varit en central påverkare vid många reformer, men den unga generationen känner den inte alltid som sin organisation. Också konkurrensen om skickliga, kompetenta och entusiastiska människor har blivit allt hårdare och därför behövs också en reform inom fackföreningskulturen. Vår viktigaste kraft är fortfarande personalens representanter på arbetsplatserna. Därför måste vi lyssna på dem då vi gör förändringar och tillsammans fundera på metoder för att få vårt budskap bättre fram. Då jag vid slutet av året avslutar mitt arbete i fackföreningsrörelsen och går i pension, ska jag söka nya utmaningar. Det är igen dags att ge tid för motion, resor och nya hobbyer. Ombud för Pardia Esko Pallaspuro Samtalsämnet Internet känner ingen nåd När en människa upplever sig bli dåligt behandlad, vill han/hon avreagera sig. I de sociala medierna får alla sin röst hörd och man filtrerar sällan innehållet. Till exempel ifrågasätter man gällande myndighetsbeslut förutom beslutets riktighet även intelligensen eller till och med utseendet hos den som fattat beslutet. – Jag har hört om fall där utskällningen i offentligheten varit en så stor chock, att arbetsförmågan har rasat. Å andra sidan anser vissa att även den negativa feedbacken är ett nödvändigt ont i arbetet. När en arbetstagare blir föremål för stark kritik på internet hjälper det om man inom organisationen på förhand har kommit överens om hur och vem som reagerar. – Fördelen med verksamhetsmodeller är att man alltid agerar på samma sätt oberoende av vem som är offer. På så vis behöver ingen känna att han/hon dessutom blir föremål för specialuppmärksamhet även på arbetsplatsen. En bra plan innehåller också verktyg för att säkerställa personalens välmående. 52 – Ur en arbetsskyddssynvinkel hör det till arbetsgivarens obligatoriska uppgifter att känna igen hot och utvärdera risker samt att utifrån dessa vidta nödvändiga åtgärder. Det är också arbetsgivarens plikt att följa med arbetstagarnas belastning. Rauramo föreslår att man t.ex. under morgon- eller veckomötena reserverar en stunds tid för att gå igenom hur det står till med var och en. I den situationen är det naturligt att ta upp såväl glädjeämnen som ångestskapande upplevelser. Att prata tillsammans erbjuder kamratstöd, men är även lärorikt och hjälper en att förbereda sig på kommande situationer. Arbetsplatsens atmosfär och förtroende är viktiga i krissituationer. Var och en måste våga be om hjälp av sin förman och lita på att förmannen står på hans/ hennes sida. – På en bra arbetsplats kan man ta upp svåra saker med antingen arbetskamrater eller förmannen, eller vända sig till företagshälsovården. Att prata med en närstående kan vara det bästa sättet att bearbeta saken. Sjukledighet ska inte vara det enda alternativet som används för att lugna situationen. Rauramo påminner om att relationen mellan förmannen och arbetstagaren måste vara förtrolig även i de situationer då arbetstagaren har gjort ett fel. Enligt Rauramo är människor sällan förberedda på situationer där den egna yrkeskunnigheten och personligheten nagelfars i diskussionsspalter. – En stark yrkesmässig självkänsla hjälper att förhålla sig till situationen. Man kan inte behaga alla och det finns arbetsuppgifter där man blir tvungen att fatta beslut som är oangenäma för kunden Det är också bra att minnas att samtalsämnena i de sociala media byts snabbt. – I detta sammanhang är människans minne kort. Även om det känns som världens undergång är det inte så. Pardias informatör Marjo Pihlajaniemi SVENSK RESUMÉ OrdförandeDet krävs mod av beslutsfattarna I skrivande stund har valet precis hållits och regeringsbildningen har inletts. Som en första uppgift måste regeringen ta ställning till balanseringen av den offentliga ekonomin och samtidigt även till statsförvaltningens ställning och resurser. Var hittas det mod som krävs för att utveckla statsförvaltningen systematiskt och med måtta, så att man beaktar de anställda? Man hör beslutsfattarna tala mycket om hur den offentliga sektorns och statsförvaltningens produktivitet kan ökas och hur personalmängden kan minskas genom pensionsavgångar. Det är ändå en helt annan sak om de lösningar som görs stöder detta mantra som tyvärr verkar förekomma endast i festtal. Åtminstone stöder inte händelserna under förra året den ovan nämnda linjen. Under fjolåret har det på basis av de avslutade samarbetsförhandlingarna sagts upp eller kommer det att sägas upp ca 900 anställda och tjänstemän inom statsförvaltningen. Tyvärr ser det inte ut att sluta. I slutet av april inledde Naturresursinstitutet samarbetsförhandlingar, genom vilka man siktar på att minska personalen med över 200 personer. I offentligheten är myten om en statsförvaltning av enorma proportioner seglivad. Myten är inte sann. Statens personalmängd har krympt under tiotals år. I slutet av år 2014 fanns det ca 78 000 personer i statens tjänst, vilket är 3,7 % av alla finländska löntagare. Av den offentliga sektorn utgör detta bara en knapp sjättedel. Baserat på Yles tidigare nyhetsrapportering har Finland i själva verket den minsta mängden statlig personal i förhållande till invånarantalet av alla länder i Europeiska unionen. Nedskärningarna av anslag har helt enkelt kommit till sin vägs ände. Åtminstone om man fortfarande vill hålla fast vid en effektiv och kvalitativt välfungerande statsförvalt- ning. Och en god personalpolitik. De tidigare fattade besluten om nedskärningar av anslag leder oundvikligen till personalminskning inom olika förvaltningsområden och ämbetsverk även genom uppsägningar. Det finns inte utrymme för mera nedskärningar. Samhället och näringslivet behöver en effektiv och stark statsförvaltning för att fungera. Nationell konkurrenskraft uppstår genom investeringar även i statens tjänster, såsom god förvaltning, utbildning, forskning och sä- Nedskärningarna av anslag har kommit till sin vägs ände. kerhet för medborgare. Istället för kontinuerliga nedskärningar och uppsägning av personal borde man föra en diskussion om vad statens uppgift är. De politiska beslutsfattarna måste definiera vilka uppgifter som ska lämnas ogjorda ifall man vill fortsätta spara. Statsförvaltningen måste naturligtvis även förnyas och möjligheterna till en ökning av produktiviteten måste tillvaratas. Ofta verkar man ändå glömma bort att detta även har gjorts. Under programmet för effektivitet och produktivitet som förverkligades under åren 2011-2014 eftersträvar man inbesparingar på 400 miljoner euro innan år 2020. Man försöker uppnå inbesparingar bland annat genom att förändra tillvägagångssätt, avstå från uppgifter och funktioner och rationalisera dessa. Personalen har även fått delta och har också kommit med idéer för många nya sätt att arbeta. Detta tillvägagångssätt har varit förnuftigt, och det bör fortsätta. I arbetet med utvecklingen och förändringen av statsförvaltningen behöver man betrakta målsättningarna ur ett perspektiv som överskrider valperioderna. Ett sådant perspektiv, stegmärken, åtgärder och finansiella ramar förutsätter en bred botten och även parlamentarisk beredning samt att man förbinder sig till detta. Det är naturligt att lösa frågan om ett bindande tryggande av personalens ställning som en del av programmet. De politiska beslutsfattarnas roll är inte lätt. I dagens attitydklimat krävs det mod av de politiska beslutsfattarna för att försvara statsförvaltningen. Förhoppningsvis hittar man detta mod. Jag önskar alla läsare en riktigt trevlig sommar! Niko Simola Twitter: @simolaniko 53 PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA PARDIAN TOIMISTO Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki vaihde/neuvonta 075 324 7500 klo 8.30–16.00 etunimi.sukunimi@pardia.fi www.pardia.fi www.facebook.com/ palkansaajajarjestopardia www.twitter.com/PardiaRy Simola Niko puheenjohtaja 075 324 7501 040 566 8517 Jarkima Eija puheenjohtajan sihteeri 075 324 7502 040 722 2911 Edunvalvontaosasto Sirén Harri neuvottelujohtaja - yleinen ja valtiosektorin edunvalvonta, yhteiskuntavaikuttaminen - osaston päällikkö 075 324 7520 0400 765 415 Ekola Pentti asiamies - yksityisten alojen yrityksiä (vast.) 075 324 7527 0400 746 391 Heikkilä Katja neuvottelupäällikkö - yksityisten alojen edunvalvonta ja kv-asiat 075 324 7540 0400 904 893 Janas Pirkko lakimies - valtiovarainministeriön hallinnonala 075 324 7591 045 773 10383 Komulainen Ari vastaava lakimies - osaston päällikön sijainen - ulkoasiainministeriön hallinnonala, virastoja, Kela ja yksityisten alojen yrityksiä 075 324 7524 040 546 0858 Lehtonen Jarmo asiamies - työ- ja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön sekä liikenneja viestintäministeriön hallinnonala 075 324 7522 045 6577 374 54 Nieminen Aki asiamies - opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala, yliopistot 075 324 7529 040 560 9253 Pallaspuro Esko asiamies - sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala, yksityinen sosiaalipalveluala 075 324 7581 0400 506 933 Pietinen Pekka lakimies - maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala, valtioneuvosto (VNK, OKV) 075 324 7592 045 7731 0397 Vartiainen Hannele asiamies - yksityiset alat / Kela ja Alko 075 3247 523 040 4515 009 Äikäs Mikko asiamies - sisäministeriön, puolustusministeriön ja oikeusministeriön hallinnonalat 075 324 7538 040 451 5002 Österberg Soili hallintosihteeri 075 324 7506 040 540 3724 Hallinto-osasto Puolakka Anne hallintopäällikkö - osaston päällikkö 075 324 7530 040 546 6662 Eronen Sinikka it-palvelupäällikkö 075 324 7542 050 514 3081 Heikkilä Arja jäsenrekisterisihteeri 075 324 7544 Lepistö Leena jäsenmaksuliikenteen hoitaja 075 324 7549 Lintoja Merja jäsenrekisterisihteeri 075 324 7546 Metsänranta Marja toimistosihteeri 075 3247 533 Määttä Maarit toimistosihteeri 075 324 7590 Noponen Ulla jäsenrekisterisihteeri 075 324 7548 Röksä-Sandström Maarika jäsenmaksusihteeri 075 324 7559 Sten Kristina sihteeri 075 324 7431 Viljanen Hannu atk-asiantuntija 075 324 7537 050 382 3217 Pardian taloushallinto on siirtynyt Tivonet Oy:hyn. Lue lisää Tivonet Oy:n kotisivuilta, osoitteesta www.tivonet.fi. Järjestöosasto Nousiainen Timo järjestöpäällikkö - osaston päällikkö 075 324 7585 040 533 2255 Lepola Varpu koulutussuunnittelija 075 324 7552 Moilanen Seija koulutuspäällikkö 075 324 7580 050 331 0719 Nordström Anne kehittämisasiantuntija 075 324 7505 040 511 8655 Rissanen Tapio asiamies - tutkimus ja tilastot 075 3247 528 045 7731 4358 Vanamo Michaël asiamies - yhteiskuntavaikuttaminen 075 324 7510 050 463 0270 Virta Päivi koulutussihteeri 075 324 7583 Tiedustelut koulutus@pardia.fi Koulutuksen palvelunumero: 075 324 7583 klo 9–11.30 Viestintäosasto Nieminen Riitta viestintäpäällikkö - osaston päällikkö 075 324 7507 040 773 6591 Jansson Anna-Kaisa tiedottaja 075 324 7508 045 7731 0381 Pihlajaniemi Marjo tiedottaja 075 324 7509 045 7734 8492 JATTK-työttömyyskassa Pasilanraitio 9 B 00240 Helsinki p. (09) 720 68 20 (ma-to klo 9-11.30) faksi (09) 148 10 29 Etuuden saajat voivat asioida myös sähköisessä asiointipalvelussa eAsioinnissa omilla pankkitunnuksilla (Osuuspankki, Nordea, Sampo Pankki, Aktia, Säästöpankit ja POP) Tietoa työttömyysturvasta: Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö TYJ:n sivuilta www.tyj.fi asiakaspalvelu@jattk.fi www.jatkk.fi Työttömyyskassa Statia Ratamestarinkatu 11 00520 HELSINKI puh. palvelu (09) 1551 ma, ke klo 12–15 faksi (09) 278 7217 etunimi.sukunimi@statia.fi toimisto@statia.fi www.statia.fi OTA YHTEYTTÄ Jäsenyyteesi liittyvissä asioissa voit ottaa yhteyttä alla oleviin kolmeen jäsenrekisteriin joko sähköpostitse tai ma-pe klo 9–12 palvelunumeroon: Alkoholialan Toimihenkilöiden Kelan toimihenkilöiden Maanmittauslaitoksen tekniset MATEn Rautatiealan Teknisten Liitto RTL:n Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT:n jäsenet p. 075 324 7548 info@pardia.fi Henkilöstöunioni HU:n Luotsiliiton Maataloustoimihenkilöjärjestöjen liitto MTJL:n ProUnionin Työ-ja elinkeinohallinnon henkilöstöliitto THHL:n Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistys UHVY:n Verovirkailijain Liitto VeroVL:n jäsenet p. 075 324 7546 info@pardia.fi Sosiaali-, terveys-ja kasvatusalojen ammattiliitto STEKAn Suomen Tietoliikennetekniset ST:n Yliopistojen ja tutkimusalanhenkilöstöliitto YHL:n jäsenet p. 075 324 7544 info@pardia.fi Liitä sähköpostiviestiin aina tarkat yhteystiedot: - jäsenen koko nimi, jäsenjärjestö ja mahdollinen jäsenyhdistys. Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL Tullivirkamiesliitto Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL Hoitavat itse rekisterinsä, yhteydenotot suoraan ko. liittoon. Jos joudut työttömäksi tai olet palkattomalla jaksolla pois töistä, ilmoita siitä sähköpostitse tai kirjeitse jäsenrekisterisihteerille tai omalle liitollesi/ yhdistyksellesi. Tieto rekisteröidään jäsentietoihisi ja saat kotiosoitteeseen erityisjäsenmaksun/kirjausmaksun/jäsenen tilisiirrot. Näin jäsenyys säilyy katkeamattomana. Muutoslomakkeen saat osoitteesta www.pardia.fi/ jasenyys. Liitosta ja työttömyyskassasta erotaan allekirjoitetulla eroilmoituksella. Se toimitetaan Palkansaajajärjestö Pardiaan jäsenrekisterisihteerille tai omalle liitolle/ yhdistykselle. Erohakemukseen laitetaan päivämäärä, jolloin ero astuu voimaan. Eroilmoituksesta on ehdottomasti käytävä ilmi, eroaako jäsen myös työttömyyskassan jäsenyydestä. Ilmoittaessasi uuden liiton eron yhteydessä, toimitamme jäsenyystodistuksen pyydettäessä suoraan uuteen liittoon/ kassaan. Jos työnantaja perii jäsenmaksun palkasta, työntekijän on itse ilmoitettava erostaan palkanlaskijalle jäsenmaksun perimisen lopettamiseksi. Liitosta ei ilmoiteta eroamisia työnantajalle. PALAUTEKORTTI 2 / 2015 Auta meitä tekemään lehdestä entistä parempi. Lähetä palautekortti postitse. Voit myös vastata kyselyyn osoitteessa www.pardia.fi PardiaNyt-jäsenlehti, jossa voit antaa myös lisää palautetta lehdestä. Mielestäni lehden paras juttu oli Pardia maksaa postimaksun OITA VASTAA JA V 50 INEN EURON ARVO I! LAHJAKORTT Haluaisin lukea artikkelin aiheesta Nimi Osoite Postinumero Postitoimipaikka Vastaa 22.6.2015 mennessä, niin osallistut 50 euron lahjakortin arvontaan. Palkansaajajärjestö Pardia ry Info: jäsen TUNNUS 5010147 00003 Vastauslähetys Edellisen numeron voittaja oli Kari Hokkanen Mikkelistä. 55 Tilaa vuoden Pardian teri on jäsenkalen issa. av tt jälleen tila la Voit ti ta vuodelle kalenterin tä tai 2016 netis ä. ll ti s ie tekstiv 2016 jäsenkalenterisi Tilaa kalenterisi 26.10. mennessä. Jäsennumerosi on tilaajatunnuksesi Tilaaminen on helppoa. Valitse itsellesi sopivin tapa alla olevista vaihtoehdoista. Kalenterin tilaamiseen tarvitset jäsennumerosi, jonka löydät jäsenkortistasi tai PardiaNyt-lehden osoitetiedoista nimesi yhteydestä. Nettitilaus Kirjaudu sähköiseen asiointiin Pardian kotisivuilla. Järjestelmä kysyy sinulta käyttäjätunnusta ja salasanaa. Käyttäjätunnus on jäsennumerosi. Salasana on ensimmäisellä kirjautumiskerralla henkilötunnuksesi 6 ensimmäistä numeroa (ppkkvv). Järjestelmä vaatii sinua muuttamaan salasanan toiseksi heti ensimmäisellä kirjautumiskerralla. Uuden salasanan tulee sisältää 5-12 merkkiä. Mene Kalenteri ja muut tilaukset -kohtaan ja paina Tilaa-painiketta kalenterin kohdalla. Tekstiviestitilaus Lähetä tekstiviesti palvelunumeroon: 13145 PARDIA(välilyönti)KALENTERI(välilyönti)jäsennumero Viestin lähettämisen maksu määräytyy matkapuhelinoperaattorin mukaan. Palvelu toimii lähes kaikilla liittymillä (Sonera, Elisa, DNA, Saunalahti, TeleFinland). Saat paluuviestin onnistuneesta tilauksesta. Tarkista tilauksesi ja osoitetietosi • Voit tarkistaa tilauksesi sähköisessä asioinnissa, jossa voit tarkistaa ja päivittää tarvittaessa myös omat osoitetietosi. • Tekstiviestitilauksesi näkyy sähköisessä asioinnissa noin kuukauden viiveellä. Kalenterit postitetaan vain yhdessä erässä Kalenteri on tilattava 26.10.2015 mennessä. Kalenterit postitetaan marras-joulukuun aikana. Kalenteritilaus koskee seuraavia Pardian jäsenjärjestöjen jäseniä • • • • • • • • • • • • • • Alkoholialan toimihenkilöt Henkilöstöunioni HU Kelan toimihenkilöt Luotsiliitto Maataloustoimihenkilöjärjestöjen liitto MTJL ProUnioni Rautatiealan Teknisten Liitto RTL Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen ammattiliitto STEKA Suomen Tietoliikennetekniset ST Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliitto THHL Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistys UHVY Verovirkailijain Liitto Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL Jos kuulut seuraaviin jäsenjärjestöihin, niin kysy omasta järjestöstäsi mahdollista jäsenkalenteria: MPHL, METO, RIA, SKL, SPAL, SPJL, SLPL, TVML ja Tehy. MATE on päättänyt, ettei jäsenkalenteria toimiteta vuodelle 2016. Huom! Kalenteria ei voi tilata tekstiviestillä kuin ilmoitetusta palvelunumerosta. Kalenteritilauksia ei voi tehdä sähköpostilla tai puhelimella Pardian tai Pardian jäsenjärjestön tai -yhdistyksen toimistosta.
© Copyright 2024