ENEMMÄN KUIN HARRASTUS - Palkansaajajärjestö Pardia
PardiaNyt Palkansaajajärjestö Pardian jäsenlehti 3 | 2015 Räätälöi työsi paremmaksi SIVU 6 Tapaturma- ja ammattitautilainsäädäntö uudistuu SIVU 38 ENEMMÄN KUIN HARRASTUS SIVU 42 TEEMANA hyvinvointi OTA TALTEEN taukojumppaohjeet TILAA jäsenkalenteri 2016 TÄSSÄ LEHDESSÄ 46 Muista tilata kalenteri 16 56 Pääkirjoitus 3 Pardian mielestä 4 Päätoimittajalta 5 puheenaihe Tuunaa päivittäistä työtäsi 6 TYKAn palkkaratkaisu 8 Puheenjohtajalta 9 työnkuva Avohuollosta apua aiemmin 10 Pelissä liian monta loikkaa 14 Valmiina kohtaamaan Ebola-virus16 Ammattiyhdistys vallan vahtikoirana 2 18 Kun järjestäytyminen on kiellettyä 20 Neulomisvimma vie mukanaan 40 Ay-liikkeen tuuletusta 22 Kissoilla on oma ihmissuosikkinsa 42 Geokätköily tarjoaa haastetta 44 Uusi keskusjärjestö -hanke etenee vapaalla 24 teema Lyhytkin tauko työssä auttaa 25 6 liikettä hyvää oloon Puutu alkoholin liikakäyttöön työnkuva 28 Viisumien käsittelyssä on sesonkinsa 46 30 Kolumni 49 Koulutus tiedottaa 50 52 Töissä ilman työyhteisön tukea 32 Eläkeuudistus eduskunnalle 34 Svensk resumé Aitiopaikka muutoksissa 36 Pardian toimiston yhteystiedot 54 Lakinurkkaus 38 Tilaa jäsenkalenteri 56 PÄÄKIRJOITUS PardiaNyt 11. vuosikerta Julkaisija Palkansaajajärjestö Pardia ry Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Päätoimittaja Riitta Nieminen 075 324 7507, 040 773 6591 riitta.nieminen@pardia.fi Osoitteenmuutokset Jäsenet Pardian / oman liiton jäsenrekisteriin s. 54 ja muut kuin jäsenet marjo.pihlajaniemi@pardia.fi Toimitussihteeri Anna-Kaisa Jansson ja Marjo Pihlajaniemi Ulkoasu Mainostoimisto Hypno / Virve Kivelä Painopaikka Forssa Print 2015 Levikki 31.12.2014 49 384 / 49088 Toimituskunta Elisa Hyytiäinen Pentti Häkkinen Pekka Kolehmainen Mikko Niemi Sirpa Ripatti Jorma Tikkamäki Eija Tuutti Mikko Viertola Kirsi Vornanen Riitta Nieminen, päätoimittaja Marjo Pihlajaniemi, toimitussihteeri, päätoimittajan sij. Kannen kuva Leena Koskela Ilmoitukset ja laskutus Pardia www.pardia.fi/pardianyt Riitta Nieminen, p. 075 324 7507 Marjo Pihlajaniemi, p. 075 324 7509 etunimi.sukunimi@pardia.fi Ilmestymisaikataulu 2015 4 numeroa vuodessa, ilmestymispäivät Nro AineistopäiväIlmestyy 1/201516.2. 19.3. 2/201513.4. 15.5. 3/201524.8. 24.9. 4/20159.11. 10.12. Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. 441 612 Painotuote Hyvinvoinnista voimaa ja energiaa Olen monesti pohtinut sitä, kuinka pidän itsestäni huolta, kun toivottavasti edessä on pitkä työura. En ole yksin tämän asian kanssa, sillä työntekijän jaksamiseen pitää kiinnittää yhä enemmän huomiota, kun työura pitenee ja työtehtävät lisääntyvät. Työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen kuuluvat niin fyysiset kuin henkiset elementit. Henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin erottelu saattaa olla välillä hankalaa, sillä rajanveto on hiuksenhieno. Työnantajan järjestämät työhyvinvointipäivät ovat oiva tapa lisätä työntekijöiden hyvinvointia. Ne luovat työpaikalle yhteishenkeä ja yhteenkuuluvuutta. On myös työnantajan etu, että työntekijä voi hyvin ja jaksaa käydä töissä. Työnantaja voi tukea työntekijöiden henkistä ja fyysistä hyvinvointia muun muassa kulttuuriseteleillä ja ohjatuilla taukojumpilla. Työntekijän työasentoon ja ryhtiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota ja istumatyön vaikutuksia on tutkittu useasti. Tutkimuksissa on todettu, ettei yhtäjaksoinen istuminen työpäivän aikana ole terveellistä ja järkevää. Mahdollisuuksien mukaan työntekijän tulisi työskennellä myös seisten ja puoli-istuen. Työntekijällä tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa oman työpisteensä työergonomiaan. Paras tilanne on, jos hänellä olisi sähköpöytä ja satulatuoli. Työntekijän halutessa työpaikan työsuojeluvaltuutettu voi tulla katsomaan työpisteen toimivuuden eli tarkistaa, onko pöydän korkeus, tuolin selkänojan kaltevuus sekä tietokoneen näytön korkeus kohdallaan. Omalla työpisteelläni kaikki korkeudet ja etäisyydet olivat aiemmin väärin. Korjasimme asian yhdessä kuntoon. Omaan hyvinvointiini kuuluu terveelliset elämäntavat eli menen ajoissa nukkumaan, syön päivän ateriat samoihin aikoihin sekä urheilen pääsääntöisesti joka toinen päivä. Olen huomannut, että jaksaminen ja motivaatio ovat laskeneet, kun olen pitänyt taukoa säännöllisestä urheilusta tai liikkumisesta. Urheilusuorituksen jälkeen jaksan ja voin paljon paremmin ja energiaa riittää. Hyötyliikunta työpaikalla auttaa jaksamaan työpäivän aikana. Jo vartin liikuntatauko auttaa kummasti. Portaiden käyttö työpaikalla ja lyhyet siirtymiset kävellen ovat hyötyliikuntaa parhaimmillaan. Työmatkapyöräily on oiva tapa pitää omasta kunnostaan huolta. Toivottavasti työnantaja pitää jatkossakin monipuolisesti huolta työntekijöidensä henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista huomioiden heidän erilaiset elämäntilanteet työelämän joustoja unohtamatta. Syksy lähenee ja nyt onkin oiva tilaisuus tehdä elämäntapamuutos. Liikunta virkistää ja saa ajatukset hetkeksi muualle. Jokaisella on vastuu omasta jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan. On myös työnantajan etu, että työntekijä voi hyvin ja jaksaa käydä töissä. Michaël Vanamo Asiamies Twitter @MikkeVanamo 3 PARDIAN MIELESTÄ Hallituksen esitykset kuppaavat julkisen sektorin työntekijöitä Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtajan Niko Simolan mukaan hallituksen esitykset yhteiskuntasopimuksen korvaavista toimenpiteistä ovat raju kuppaus julkisen sektorin työntekijöiltä yksityisen sektorin työnantajille. - Hallitus esittää pitkien lomien ottamista pois julkiselta sektorilta ja näistä saatavilla säästöillä aiotaan pienentää yksityisen sektorin työnantajien sosiaaliturvamaksuja. Tasa-arvonkin näkökulmasta naisvaltaisen julkisen sektorin rankaiseminen on kestämätöntä. Simolan mukaan on älytöntä, että hallitus aikoo pakottavalla lainsäädännöllä ohittaa vapaan sopimustoiminnan. - Samaan aikaan hallitus ajaa pakottavalla lainsäädännöllä sopimustoiminnan ohi, kun se selvittää paikallisen sopimisen edellytyksiä ja parantamista. - Näillä toimilla romutetaan kolmikanta, vapaa sopimustoiminta ja sopimisen yhteiskunta. Tällaiset toimet ovat omiaan lisäämään Suomessa vastakkainasettelua, eripuraa ja keskinäistä riitelyä. Tästä on kyse Pääministeri Juha Sipilän hallitus esitteli 8. syyskuuta toimenpiteitä, joilla se pyrkii korjaamaan kilpailukykyä yhteiskuntasopimuksen kariuduttua. • Yritysten työntekijöille tarjotaan irtisanomisajan palkan ohella oikeus uudelleentyöllistymistä edistävään valmennukseen. • Työnantajan on tarjottava työterveyshuollon palvelut kuuden kuukauden ajan irtisanomisajan jälkeen. • Perhevapaista työnantajille aiheutuvia kustannuksia tasataan 2 500 euron kertakorvauksella. • Loppiainen ja helatorstai muutetaan palkattomiksi vapaapäiviksi vuosityöaikaa lyhentämättä. • Sairauspäivien korvaustasoa alennetaan niin, että ensimmäinen päivä on vastaisuudessa palkaton ja päiviltä 2–9 maksetaan 80 prosenttia palkasta. • Ylityökorvaukset puolitetaan ja sunnuntaikorvauksia pienennetään 75 prosenttiin. • Pitkiä, erityisesti julkisella sektorilla olevia lomia lyhennetään 38:sta 30:een työpäivään. • Yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksua alennetaan 1,72 prosenttiyksiköllä vuoden 2017 alusta. Esitykset on tarkoitus toteuttaa pakottavalla, nykyisten työehtosopimusten päätyttyä sovellettavalla lainsäädännöllä, joka on voimassa seuraavan työehtosopimuskauden alkaessa. Pääministeri Sipilä tuo hallituksen esittelemät toimenpiteet eduskuntaan valtioneuvoston tiedonantona syyskuun 2015 loppuun mennessä. ■ 4 Henkilövalintoja Pardiassa Edunvalvontaosastolle lakimiehen tehtävässä on aloittanut 1.9.2015 alkaen oikeustieteen maisteri Anna-Liisa Eskelinen. Samana päivänä aloitti myös hallintosihteeriksi valittu Maarit Määttä. Määttä on toiminut tätä ennen Pardian toimistosihteerinä. 1.8.2015 hallintopäällikön tehtävässä on aloittanut hallintotieteiden maisteri Maria Teikari. Järjestöosastolle yhteiskuntavaikuttamisen asiamieheksi valittiin jo aiemmin keväällä Michaël Vanamo. Vanamo aloitti uudessa tehtävässään 1.5.2015. Pardiasta on eläköitymässä useita toimihenkilöitä. Uudet työntekijät on valittu heidän tilalleen. Varmista itsellesi vuoden 2016 kalenteri Pardian vuoden 2016 jäsenkalenterin tilauskanava on avattu. Voit tilata kalenterin netistä tai tekstiviestillä. Tarvitset tilaamiseen jäsennumerosi, jonka löydät jäsenkortistasi tai tämän lehden takakannen osoitetiedoista. Takakannesta löydät myös tarkemmat tilausohjeet. Kalenteri on tilattava 26.10. mennessä ja se postitetaan marrasjoulukuun vaihteessa. Kutsu ILMAVA ry:n sääntömääräiseen syyskokoukseen Aika: keskiviikko 4.11.2015 klo 16:00. Paikka: Ilmatieteen laitos (Dynamicumin) 5.krs Terassi (Erik Palmenin aukio 1, 00560 Helsinki). Tarjoilujen vuoksi pyydämme ilmoittautumiset tiistaihin 27.10.2015 mennessä, osoitteella satu.kekki@fmi.fi. Muistathan mainita mahdolliset ruoka-ainerajoitteet. Lämpimästi tervetuloa! ILMAVA ry:n hallitus Kokouksessa käsitellään sääntöjen pykälässä 8 mainitut asiat sekä sääntömuutosasiat. Ote pykälästä 8 Yhdistyksen syyskokouksen tehtävänä on: • päättää hallituksen ja muiden toimihenkilöiden palkkioista sekä kulujen korvaamisesta • valita hallituksen puheenjohtaja sekä hallituksen jäsenet ja varajäsenet • päättää vuosittaisen jäsenmaksun suuruudesta • valita kaksi tilintarkastajaa ja heille varahenkilöt tarkastamaan edellisen vuoden tilit ja hallinto • päättää tulo- ja menoarviosta seuraavalle vuodelle • päättää toimintasuunnitelmasta seuraavalle vuodelle • käsitellä muut hallituksen sille esittämät asiat PÄÄTOIMITTAJALTA Nopealiikkeinen syksy L Lukijapalautetta Edellisestä lehdestä lukijapalautteita tuli yhteensä 111 kappaletta. Suosituimmaksi jutuksi nousi käytännön ohjeita kodin ja toimiston siistimiseksi antanut Keräilijägeenit kuriin. Lähes saman verran ääniä sai työikäisen muistisairauksista kertonut Muisti pätkii töissä. Ääniä saivat myös Ilmianna hyvä palvelu kilpailuun osallistunut Heli Liukko, joka kehui Lohjan lupakanslian toimistosihteeri Kylli Korven hienoa asennetta erityisesti lapsiasiakkaisiin. Kisaan voi osallistua Pardian sivulla www.pardia.fi/hyvapalvelu. Palautteissa toivottuja aiheita olivat pitkät työmatkat, työn joustot eri elämäntilanteissa ja nollatuntisopimukset. Tässä lehdessä teemana on hyvinvointi. Keskiaukeamalta löytyy useissa lukijapalautteissa toivottu irrotettava juliste, jossa esitellään kuusi helppoa jumppaliikettä. Toivottavasti mahdollisimman moni innostuu hivuttamaan pientä liikuskelua työpäivään. Pardian vaihteen aukioloaika muuttuu Syyskuun alusta lähtien Pardian vaihde palvelee puhelinnumerossa 075 324 7500 klo 9.00–15.00. Työttömyyskassa Statian palvelunumerot ovat muuttuneet Työttömyyskassan Statian uudet asiakaspalvelunumerot ovat puhelinpalveluun 020 728 9780 ja kassan jäsenyysasioihin 020 728 9790. Statia päivystää edellä mainituissa numeroissa maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 12.00–15.00. ehden mennessä painoon on monta kuumaa kattilaa kiehumassa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Hallituksen nopeat toimenpiteet kilpailukyvyn korjaamiseksi saivat aikaan ennennäkemättömän palauteryöpyn jäsenistöltämme. Nyt tarvitaan malttia, taitoa ja viisaita päätöksiä jatkosta, jotta asiaan saadaan kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Suomalainen yhteiskunta on vuosikymmenet perustunut neuvotteluille ja sopimiselle. Hallitus julkisti 8. syyskuuta leikkauslistansa ja työelämään kaavailemansa muutokset. Aikeissa on puuttua sairauskarensseihin, arkipyhiin, ylityökorvauksiin, sunnuntailisiin ja julkisen sektorin pitkiin lomiin. Lainaan Pardian puheenjohtaja Niko Simolan blogikirjoitusta: Samalla hallitus on puuttunut järjestöjen sopimusvapauteen, kun se haluaa puuttua olemassa oleviin työ- ja virkaehtosopimusten ehtoihin ja kieltää paremmin sopimisen. Monet näistä leikattavista kohteista on aikanaan ostettu työ- ja virkaehtosopimuksiimme. Toisin sanoen on luovuttu korkeammista palkankorouksista ja otettu vaihtoehtona korkeampia lisiä, arkivapaita ja pidempiä lomia. STTK jo ehti laskea STTK:laisen Toimisten perheen talouden muutoksia hallituksen kilpailukykypaketin jälkeen. Toimenpiteet yhteensä leikkaisivat noin 3,3 prosenttia esimerkissä olevan Toimisten toimihenkilöperheen bruttotuloista. Toimisten perheen tulot alenisivat bruttona 2 475 euroa vuodessa ja nettona 1 370 euroa vuodessa. Tämä tarkoittaisi noin 115 euron menetystä kuukaudessa Toimisten perheessä. Jos oletetaan, että inflaatio on 1,2 prosenttia vuonna 2017, niin nettoreaaliansiot alenisivat perheellä noin 3,8 prosenttia vuodessa. Tällä ostovoiman leikkauksella olisi huomattava negatiivinen vaikutus kotimaiseen kulutuskysyntään ja työllisyyteen. PardiaNyt-lehden syksyn ensimmäinen numero on perinteisesti keskittynyt hyvinvointiin. Tällä kertaa olemme ottaneet esille erityisesti liikunnan ja töiden tauotuksen. Kaikki meistä eivät ole tavoitteellisia kuntoliikkujia, mutta kaikista meistä on liikuskelijoiksi. Jälleen kerran jäsenet ovat ilahduttavasti antaneet meidän kurkistaa myös omaan vapaaaikaansa. Kiitos siitä teille kaikille. Nyt tarvitaan malttia, taitoa ja viisaita päätöksiä. Riitta Nieminen Twitter @riitta.nieminen 5 PUHEENAIHE Tuunauksessa työ Tutkija Jari Hakanen uskoo, että jokaisella on mahdollisuus räätälöidä työtään paremmin maistuvaksi. teksti Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja M yönteinen suhde omaan työhön ei tarkoita, että yrittää pakolla vääntää kaiken pelkäksi auringonpaisteeksi. – Se on enemmänkin sitä, että ottaa vastuun omasta suhtautumisestaan asioihin, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori ja Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin tutkimusjohtaja Jari Hakanen tiivistää. Hän on tutkinut paljon suomalaisten työhyvinvointia. Hyvä uutinen on, että Hakasen mukaan me olemme melko tyytyväisiä työhömme, eikä työn imu ole meille vierasta. Opittavaakin vielä on: jos jokin on huonosti, jäämme mumisemaan itseksemme ja pyörimään kielteisen ajattelun kehää. Hakanen ehdottaakin aktiivista vastuunottoa omasta työstä. Jos työhyvinvointi on 6 kuva Shutterstock kateissa, tai työ ei maistu, pitää käydä läpi omat vaikutusmahdollisuudet työhön ja sen sisältöön. – Olemme oppineet ulkoistamaan vastuun työhyvinvoinnistamme ja odotamme, että joku muu toimii ensin. Lupa olla itsekäs Hakanen on vakuuttunut, että jokainen pystyy tuunaamaan eli vaikuttamaan ja muuttamaan päivittäistä työtään. – Sinulla on lupa ajatella itsekkäästi: mikä tekisi työstä minulle mielekkäämpää ja innostavampaa? Miten voisin käyttää siinä paremmin vahvuuksiani? Hakanen on käynyt puhumassa tästä paljon työpaikoilla. Monilla ensimmäinen reaktio on, että tehtävänkuva on annettu, eikä PUHEENAIHE sitä voi muuttaa. Kun työstä keskustellaan syvemmin, löytyy monia käytännön asioita, joihin jokainen voi vaikuttaa toimenkuvassaan. – Sellaista työtä ei ole vielä tullut vastaan, missä tuunaaminen ei olisi onnistunut. Moni tuunausidea syntyy arjessa työtä tekemällä. Oivallus voi syntyä turhautumisesta jonkin asian tekotavan tehottomuuteen tai monimutkaisuuteen. Oman työnsä asiantuntija Hakanen kehottaa ensimmäiseksi puhumaan työn epäkohdista ja parannusehdotuksista niiden kanssa, jotka voivat vaikuttaa asioihin. Eli esimiehen juttusille. – Meillä on usein tapana vatvoa ja nurista asioista kahvipöydässä vain työkavereiden kesken. Tämä ei ole kanavana se kaikkein hedelmällisin. Pahimmillaan näin tartuttaa itseensä ja koko yhteisöön negatiivisuuden kierteen. Hakasen mielestä suomalaiset turhan usein arastelevat ideoidensa kertomista ääneen. Hyvä esimies antaa hänen mielestään luottoa ja vapautta sellaisille työntekijöille, joilla on halua ja ideoita suunnitella työtään paremmaksi. Tällainen ihminen onnistuu kannustamaan vähitellen muutkin tähän. – Esimies ei voi olla läsnä joka paikassa, joten paras kokemus löytyy työntekijältä. Hän osaa sanoa, miten työn voi- si tehdä nykyistä fiksummin. Hakanen toivoo, että työtekijöiden aktiivisuudella murrettaisiin vanhaa mallia, jossa suunnittelu tapahtuu aina johtoportaassa. – Kuvio pitäisi olla toisinpäin: isot linjat voivat ja pitää päättää johtoportaassa, mutta työntekijöille tulee antaa enemmän vastuuta siitä, miten tuloksiin käytännössä päästään. Sälätyö passivoi Usein työhön leipääntyminen ei johdu perustyöstä, vaan niin sanotusta sälätyöstä. Erityisesti julkisella sektorilla työn dokumentointiin tai valvontaan liittyvä paperityö on lisääntynyt. – Asiantuntijat joutuvat käyttämään paljon aikaansa erilaisten lippusten ja lappusten täyttöön ja esimiehet valvontaan. Työintoa nakertaa, jos tuntuu, että tekee koko ajan toissijaisia asioita. Hakanen neuvoo ajattelemaan työtä kokonaisuutena, johon mielekkäiden työtehtävien kanssa samassa paketissa kulkee myös vähemmän innostavia työtehtäviä. Niistä ei tarvitse pitää, mutta sota kaikkea vastaan kuluttaa turhaan. – Valitettavasti moninkertainen monitorointi on tällä hetkellä ajan henki ja käytäntö. Mielestäni se kannustaa tekemään vain juuri sen, mitä paperilla vaaditaan. Seurantakuponkien täyttämisen sijasta työntekijöitä pi- Olemme oppineet ulkoistamaan vastuun työhyvinvoinnistamme. täisi kannustaa kehittämään ja innovoimaan uusia ja parempia tapoja tehdä omaa työtään. Takana liian monta vuotta Joskus työhyvinvointi ei ole kiinni työn mielekkyydestä, vaan sen parissa vietetystä ajasta. – Kun työn osaa, se sujuu helposti. Miinuspuolena on se, ettei se tarjoa enää haasteita. Hakanen kehottaa miettimään, mikä työssä on lisännyt uran aikana hyvinvointia ja työn imua. Onko niitä elementtejä edelleen työssä ja jos ei ole, miten niitä voisi tuoda lisää? – Haasta itsesi ja tartu uusiin mahdollisuuksiin, kuten koulutukseen tai uuteen työtehtävään. Tämä voi ensin tuntua kuormittavalta ja stressaavalta, mutta palkintona voi olla uusi into työhösi. Juuri tätä työn tuunaaminen on. ■ Miten tuunauksen alkuun? Ota vastuuta työviihtyvyydestä, äläkä vain tyydy ajatukseen, ettet pidä työstäsi. Erittele tarkemmin, mikä siinä aiheuttaa tyytymättömyyttä. Onko kyse jostain yksittäisestä työtehtävästä tai työn suoritustavasta? Mieti kriittisesti, kuinka paljon kyse on omasta asenteesta ja kuinka paljon ulkoisista tekijöistä. 1. Työni luonne on muuttunut. Onko kyse pelkästään työn muutoksesta vai siitä, ettet koe saaneesi tarpeeksi tukea siihen? Miten voit vaikuttaa itse asiaan? 2. Kiire syö työn iloa. Onko kyse tehottomista toimintatavoista vai liiasta työkuormituksesta? Olisiko sinulla ideoita, mi- ten työn voisi hoitaa tehokkaammin? Voiko jotain jopa jättää pois tai vähemmälle huomiolle? 3. Työni ei enää palkitse. Teetkö työssäsi tarpeeksi asioita, jotka vastaavat sinun koulutustasi ja tietotasoasi? Erittele työtehtäväsi ja mieti, miten paljon aikaa kuluu mihinkin. 4. En ole tyytyväinen esimieheeni. Esimieskin tarvitsee opastusta. Miten kertoisit hänelle parhaiten, millaista tukea ja palautetta sinä ja työyhteisösi tarvitsette? 5. Elämäntilanteeni on muuttunut. Aina kyse ei ole pelkästään työstä, vaan kokonaisuudesta. Mieti, onko yksityiselämässäsi sellaisia muutoksia, joiden takia työ ei tunnu tällä hetkellä sopivalta? Miten sovittaa elämäntilanne ja työ yhteen? 7 Liity liittoon -viikko STTK:n jäsenliittojen yhteinen Liity liittoon -viikko järjestetään syksyllä 2.-9.11.2015 ja keväällä 4.-8.4.2016. Kampanjan tavoitteena on aktivoida henkilöstön edustajia työpaikoilla kertomaan järjestäytymättömille, miksi liittyä liittoon jäseneksi, ja myös kannustaa järjestämään erilaisia työpaikkakohtaisia jäsentilaisuuksia. STTK järjestää Liity liittoon -viikon yhteydessä tapahtumia järjestäneiden kesken arvonnan, jonka pääpalkintona on Stressitön joulu -kotisiivous. Pardia osallistuu kampanjaan muun muassa jalkautumalla puheenjohtaja Niko Simolan johdolla työpaikoille eri puolilla Suomea. Järjestämme kampanjan yhteydessä myös elokuvailtoja. Lisätietoja kampanjasta löydät Pardian kotisivuilta lähempänä ajankohtaa. Mikä Fiilis?! Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava toteuttavat vuosina 2015–2017 Mikä fiilis?! -kampanjan, jonka tavoitteena on ammatillisen järjestäytymisen edistäminen. Kampanjan myötä nostetaan esiin ammattiliittojen rooli 2020-luvun työelämässä ja herätetään keskustelua ay-liikkeen työn merkityksestä sekä toimintatavoista suomalaisessa yhteiskunnassa. Vuoden 2015 kampanja-aika on 15.10.–30.11.2015. Lisätietoja kampanjasta www.mikafiilis.fi Arjen sankarit Pardia järjesti kevään ja alkukesän kuluessa Arjen näkymättömät sankarit -kampanjan, jonka tavoitteena oli tuoda esille jäsentemme merkitystä suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle. Halusimme saada ihmiset näkemään, miten tärkeää työtä jäsenemme tekevät joka päivä. Kampanjan pääpaino oli verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Arjen sankarit -sivuilla jäsenemme saivat lähettää kuvan ja kertomuksen siitä, miksi heidän työnsä on merkittävää. Sivulla kävijät saivat äänestää omaa suosikkiaan ja eniten ääniä saanut Anniina Vähäkuopus voitti 1 000 euron suuruisen matkalahjakortin. Kiitämme kaikkia kampanjaan osallistuneita! 8 Työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson palkkaratkaisu Maanantaina 15.6. hyväksyttiin neuvottelutulos työllisyysja kasvusopimuksen toisen jakson palkkaratkaisusta. Neuvottelutulokseen Pardian aloista päästiin ensimmäisenä valtiolla. Pardian puheenjohtaja Niko Simola on tyytyväinen, että korotuksissa oli niin sanottu sekalinja, joka takaa kaikille jäsenille oikeudenmukaiset palkantarkistukset ja edistää myös palkkauksellisen tasa-arvon toteuttamista. • Valtion virka- ja työehtosopimuksen mukaisia tehtäväkohtaisia palkkoja korotetaan 1.2.2016 alkaen 13,00 eurolla kuukaudessa tai vähintään 0,43 prosentilla. Korotus on prosentuaalinen, jos vaativuustason tehtäväkohtainen palkka on yli 3 023 euroa kuukaudessa. • Tehtäväkohtaisten palkanosien (vast.) taulukoita ja vastaavia sekä henkilökohtaisia palkanosia, kokemusosia ja muita suhteessa taulukkopalkkaukseen määräytyviä palkanosia tarkistetaan yleiskorotusta vastaavasti. • Euromääräisinä kokonaispalkkoina määräytyviä palkkoja tarkistetaan 16 eurolla kuukaudelta, kuitenkin vähintään 0,43 prosentilla. • Niitä euromääräisiä palkanlisiä ja lisäpalkkioita, joita on ennestään voimassa olevien virka- tai työehtosopimusten perusteella tarkistettava tai aiemmilla sopimuskausilla vakiintuneen käytännön perusteella tarkistettu yleiskorotuksin, korotetaan 1.2.2016 alkaen 0,43 prosentilla. • Päätoimisten ja sivutoimisten luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kuukausipalkkioita korotetaan 1.2.2016 alkaen 0,43 prosentilla ja kuukausipalkkion vähimmäismäärä 75,32 euroksi. • Kustannusvaikutus valtion sopimusalalla on 0,51 %. • Tämän valtion virka- ja työehtosopimuksen sopimuskausi päättyy 31.1.2017. Pardian yksityisillä aloilla käydään neuvotteluja syksyn aikana. Kelan toimihenkilöt ja Kela-työnantaja ovat päässeet sopimukseen korotuksista. Neuvottelutulos vastaa työmarkkinoiden keskusjärjestöjen saavuttamaa sopimusratkaisua. Tiedotamme neuvottelujen etenemisestä Pardian kotisivujen ajankohtaisissa uutisissa. PUHEENJOHTAJALTA Paikallisesta sopimisesta Y hteiskuntasopimuksen kaaduttua puheet tuottavuuden parantamisesta on käännetty paikallisen sopimisen lisäämiseen. Parhaillaan yhteistoiminta-asiamies Harri Hietala laatii maan hallitukselle selvitystä paikallisen sopimisen kehittämismahdollisuuksista. Selvityksen tulisi olla valmis lokakuun puoliväliin mennessä. Selvityksen pohjalta tehtävän esityksen tavoitteena on, että yrityksissä kyetään nykyistä laajemmin paikallisesti sopimaan kilpailukyvyn palauttamisesta, työllisyyden vahvistamisesta ja työsuhteen ehdoista. Työsuhteen ehtojen osalta Hietalan tehtävänä on selvittää paikallista sopimisen mahdollisuuksien lisäämisestä työsuhteen erilaisissa ehdoissa, kuten esimerkiksi palkoista, työajoista ja työsuhteen purkamisen edellytyksistä. Selvityksen saatuaan hallituksen on määrä valmistella työlainsäädännön muutoksia, joilla esitysten pohjalta paikallista sopimista voitaisiin edellä mainituissa tarkoituksissa edistää. Paikallisen sopimisen lisääminen suomalaisilla työmarkkinoilla on hyvä asia. Parhaimmillaan paikallisella sopimisella voidaan yhteensovittaa niin työnantajien kuin työntekijöidenkin tarpeita. Myös iso osa työntekijöistä on valmis miettimään esimerkiksi työaikoihin liittyviä paikallisia sovelluksia. Usein keskustelussa tuntuu kuitenkin unohtuvan se, että jo nykyisel- Sopimisen tulee aina perustua osapuolten väliseen tasa-arvoisuuteen. lään monet työ- ja virkaehtosopimukset mahdollistavat melko laajaakin paikallista sopimista. Ongelmaksi onkin näyttänyt muodostuvan ennemmin se, ettei paikallisen sopimisen mahdollisuuksia hyödynnetä läheskään täysimääräisesti. Esimerkkinä voisi mainita vaikkapa yliopistojen työehtosopimuksen mahdollistaman työaikapankin, jota ei tietääkseni ole otettu käyttöön missään yliopistossa. Syitä paikallisen sopimisen vähäiseen käyttöön on varmasti monia. Ennakkoluulot, tietämättömyys mahdollisuuksista ja rohkeuden puute lienevät yleisimpiä esteitä. Ja tietenkin se, ettei paikallisella tasolla löydetä yhteisymmärrystä sopimisen sisällöstä. Paikallista sopimista ja sitä koskevaa työlainsäädäntöä kehitettäessä maan hallituksen on syytä pitää kirkkaana mielessä sana sopiminen. Sopimisen tulee aina perustua osapuolten väliseen tasavertaisuuteen ja vapaaseen tahdon muodostukseen. Paikallista sopimista ei saa viedä tilanteeseen, jossa toinen osapuoli voi yksipuolisesti määrittää sopimuksen sisältöä tai painostaa toista osapuolta sopimiseen. Niko Simola Twitter @simolaniko 9 TYÖNKUVA Avohuollosta apua nykyistä aiemmin Paras lähtötilanne on, kun perhe tai nuori myös itse kokee tarvitsevansa apua. 10 teksti Anna-Kaisa Jansson / Pardian tiedottaja kuvat Markus Sommers TYÖNKUVA Monesti jälkihuoltonuorten taustoista saadaan vähän tietoja. Lähtötilanne on se, kun erityisohjaaja Katja Sirkiä tapaa asiakkaan. 11 TYÖNKUVA S yksy on erityisohjaaja Katja Sirkiälle vuoden kiireisintä aikaa, koska koulukodeista tulleet koulupaikan saaneet aloittavat itsenäisen asumisen juuri yleensä syksyllä. Sirkiä työskentelee Nuorten Ystävien pääkaupunkiseudun avopalveluissa. Hänen työnsä haaste on saada nuoret pysymään koulunpenkillä, koska joillakin elokuussa aloitettu koulu saattaa päättyä jo lokakuussa. – Kun pitkän laitostaustan jälkeen pääsee vapauteen, ei ole monesti motivaatiota hoitaa omia asioitaan. Täysi-ikäisyyden saavuttaminen on haastavaa aikaa, kun baarit ja vapaus kutsuvat. Monilla jälkihuoltonuorilla on hyvinkin rankka päihdehistoria jo ennestään. Hänen asiakkaitaan ovat sijoitettuina olleet täysi-ikäiset nuoret, joilla on oikeus jälkihuoltoon 21-vuotiaaksi saakka. Tosin monet si- Nuorille on tarjolla myös ammatillista tukihenkilötoimintaa ja asumisvalmennusta. Katja Sirkiä käy säännöllisesti opastamassa hiljattain yksin muuttanutta Santeri Saloa. 12 joittavat kunnat tinkivät jälkihuollosta, eivätkä tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi osta palveluita, vaikka nuori niitä haluaisi. Sirkiän asiakkaita ovat myös lastensuojelun avopalveluiden kohteena olevat perheet. Sirkiä voi työskennellä yhtäaikaisesti noin kahdeksan perheen ja nuoren kanssa. Joidenkin kanssa nähdään päivittäin useampi tunti, toisia ehkä kerran viikossa pikaisesti. Perhetyössä voi olla tosi tiivistä avuntarvetta, jos esimerkiksi vanhempien ja lasten tapaamiset ovat valvottuja. Luottamuksen syntyminen vie aikaa – Liikun paljon työssäni, koska useimmiten käyn asiakkaan luona. Nuoret saattavat käydä täällä toimistolla, jossa saadaan esimerkiksi täytettyä ja tulostettua toimeentulotukihakemus. TYÖNKUVA Kilpailutuskuvio tuntuu siltä, kuin työn alennusmyynnit olisivat menossa. Yleensä Sirkiä liikkuu yksin, mutta haastavissa perheissä pyritään tekemään parityötä, etenkin jos on jo tiedossa, että voi joutua todistamaan oikeuteen huoltajuuskiistassa tai huostaanotossa. – Samoin saatamme mennä yhdessä tapaamaan esimerkiksi päihteidenkäytön vuoksi uhkaavaa nuorta, jos häntä ei ole tavoitettu puhelimella. Sirkiän mukaan on haastavaa mennä toisen perheen kotiin ja puhua siellä hyvinkin vaikeista ja henkilökohtaisista asioista. – Asiat voi sanoa varsin monella tavalla. Tärkeintä on saada hyvä vuorovaikutus ja pyrkiä keskustelemaan niin, että asiat saataisiin hoidettua sovussa. – Keskustelun avaamiseen saa apua erilaisista menetelmistä. Esimerkiksi lapset puheeksi -työmallissa on valmiita kysymyksiä perhetilanteen selvittämistä varten. Sirkiän mukaan yleensä vie aikansa, ennen kuin nuori luottaa niin paljon, että uskaltaa puhua omista asioistaan. Usein nuorten kanssa tehty työ ei myöskään tunnu vaikuttavan mihinkään. – Ehkä työlläni on merkitystä siinä vaiheessa, kun nuori on hieman vanhempi. Toivottavasti jotain neuvoja jää mieleen, Sirkiä miettii. Paras tilanne on niillä nuorilla, joilla on edes jonkinlainen välittävä verkosto omasta takaa. Usein silloin käytännössä asiakkaana on myös nuoren vanhempi. – Ne nuoret, joilla on tukena vain viranomaisverkosto, ovat surullisia tapauksia. kin ajanut työkavereitakin yksityisyrittäjiksi samalle alalle. – Paljon enemmän töitä saa tehdä kuin ennen. Kilpailutuskuvio tuntuu siltä, kuin työn alennusmyynnit olisivat menossa. Toivon, että työn laadullakin olisi loppupeleissä merkitys. Jotkut asiakkaat jäävät mieleen Sirkiällä on takana sosiaaliohjaajan koulutus, päihdetyön ammattitutkinto sekä erilaisia menetelmäkoulutuksia. Lisäksi hänellä on taustaa lastensuojelussa työskentelystä jo vuodesta 2001. Sirkiä on ollut siitä saakka myös pardialaisen Sosiaali- terveys- ja kasvatusalojen ammattiliiton STEKAn jäsen. Ennen nykyistä työpaikkaansa hän työskenteli Lausteen perhekuntoutuskeskuksen jälkihuollossa. Jotkut asiakkaat jäävät mieleen ja herättävät tunteita, vaikka Sirkiä itsekin miettii tarkkaan, kuinka paljon itsestään ja omista asioistaan antaa asiakkailleen. – Paras keino päästä irti työstä on oma lapsi ja perheen arjenpyöritys. Kotona ihmissuhteissa on mukana erilailla myös tunteita. Itsenäisessä työssä saa vertaistukea työkavereilta ja työnohjausta on kerran kuukaudessa. Rankkojen asiakkaiden kanssa myös erityisohjaajilla on mahdollisuus työterveyshuollon ja psykologin tukeen. – Iltaisin en enää jaksa soitella tutuille, kun kaikki työpäivät menevät puhuessa. Myös liikunta, mökkeily ja lavatanssi antavat voimia työhön. ■ Tuki tulee liian myöhään Nuorten Ystävien avopalvelua rahoittavat kunnat, jotka maksavat toiminnan ostopalveluna. Sirkiällä on ostajakunnan sosiaalityöntekijän ja asiakkaan kanssa 1−6 kuukauden välein palavereita, joissa tilannetta arvioidaan yhdessä ja mietitään työn tavoitteita. Joskus palaveri käydään Nuorten Ystävien avopalvelukeskuksessa videoneuvotteluna, koska maksava kunta saattaa olla aivan toisella puolella Suomea. – Yhteistyötä kuntien sosiaalityöntekijöiden lisäksi tehdään nuorten osalta usein Rikosseuraamuslaitoksen, päihdenuorisoaseman, koulujen ja myös psykiatrisen puolen kanssa. Nuorisosäätiö on myös tärkeä yhteistyökumppani, Sirkiä luettelee. Sirkiän mukaan monesti nuoret ja perheet saavat tukea aivan liian myöhään. – Osaltaan syy on palvelun tilaajissa, eli kunnissa, jotka tinkivät juuri esimerkiksi nuorten jälkihuollosta. Paras lähtötilanne on silloin, kun asiakas myös itse kokee tarvitsevansa apua. Sirkiä toivoo, että sote-uudistus vaikuttaisi siihen, että myös perheet saisivat helpommin apua ilman, että ovat lastensuojelun asiakkaita. Myös päiväkoteihin ja kouluihin tarvittaisiin ennaltaehkäisevään työhön perhetyöntekijöitä. Kilpailu avopalveluiden järjestämisestä on kovaa, mutta Nuorten Ystävät ovat pärjänneet siinä viime aikoina hyvin. Sirkiä on työskennellyt Nuorten Ystävien avopalveluissa kaksi vuotta ja sinä aikana erityisohjaajien määrä on noussut neljästä kuuteen. Kilpailu on kuiten- Nuorten Ystävillä on pitkät perinteet Nuorten Ystävät on valtakunnallinen sosiaali- ja terveys alan asiantuntija- ja vaikuttajajärjestö, jonka omistama liiketoimintakonserni tuottaa sosiaali- ja terveysalan erityispalveluja, joilla kunnat täydentävät palvelutarjontaansa. Nuorten Ystävät -järjestökonserni jakaantuu Nuorten Ystävät yhdistykseen ja sen kokonaan omistamaan liiketoimintakonserniin. Nuorten Ystävillä on pitkät perinteet. Järjestökonserni työllistää yli 650 työntekijää, jotka toimivat lasten ja nuorten, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien, vammaisten sekä heidän perheidensä hyväksi. Pardian jäsenjärjestön STEKAn jäseniä työskentelee Nuorten Ystävissä yhteensä noin 150. 13 Niko Simola: Työnantajat pakenivat Pardian puheenjohtaja Niko Simolan mukaan pääministeri Juha Sipilän hallituksen tarjoamassa yhteiskuntasopimuksessa uskottiin, että yritysmaailman opit voisivat toimia suomalaisilla työmarkkinoilla. N iko Simolan mielestä Suomeen olisi ehkä tarvittu yhteiskuntasopimusta, mutta asioista olisi pitänyt sopia aidosti ja yhdessä. – Minä lähden aina siitä, että Suomi on sopimusyhteiskunta. Nyt ei kuitenkaan löydetty edes yhteistä ymmärrystä, minkälaista sopimusta tehtäisiin tai millaisiin ehtoihin puolin ja toisin olisi suostuttu. Simola uskoo, että hallitus yritti aidosti hakea yhteiskuntasopimusta, mutta jo lähtökohta oli huono. – Alusta asti katsottiin vain työn hintaa. Sitä olisi pitänyt pystyä alentamaan. Onneksi hallituskin lopulta myönsi, ettei tätä olisi tasapainossa pystytty tekemään ja alkoi perua uhattuja miljardileikkauksiakin. Pardiassa oltiin pettyneitä työnantajapuoleen, joka meni hallituksen selän taakse eikä ollut valmis keskustelemaan palkansaajapuolelle tärkeistä asioista. Simola arvioi työnantajien tulkinneen niin, että he tulevat saamaan haluamansa muuta kautta. Pelissä liian monta loikkaa teksti Mika Peltonen/UP kuvat Nina Stolt Sopimuksen haasteista kertoo Simolan mielestä sekin, että välillä puhuttiin tuottavuusloikasta, välillä kilpailukykyloikasta ja välillä milloin mistäkin loikasta. – Todellinen kilpailukyky riippuu siitä, katsommeko suhteellista kilpailukykyä vai absoluuttista työn hintaa. Kilpailukyvyn osalta tilanne on Simolan mukaan jo parantunut Suomessa ja tulee parantumaan jatkossakin kilpailijamaihin Saksaan ja Ruotsiin verrattuna. – Saksassa on tänä vuonna tullut kolmen prosentin pinnassa olevia palkankorotuksia. Saksassa palkat tapaavat nousta ensin metalliteollisuudessa. Saiko julkinenkin sektori yhtä isot korotukset? – On siellä muillekin tullut. Sellaista käsitettä kuin julkisen sektorin kilpailukyky ei ole kansainvälisessä vertailussa olemassa. Simolan mukaan työn hinta tulee aina olemaan Suomessa korkeampi kuin jossakin muualla. Hinta ei silti ole ainoa asia, jolla tavaroita ja palveluita voidaan myydä. – Ei iPhone mennyt Nokian ohi siksi, että se olisi ollut merkittävästi halvempi kuin Lumia. Jengi nyt vain tykkäsi siitä enemmän. Sata tuntia lisäisi työttömyyttä Pardiassa kummastellaan myös yhteiskuntasopimukseen tyrkytettyä sadan tunnin vuosityöajan pidennystä ilman palkankorotusta. 14 hallituksen selän taakse – Jäsenistömme ei ollut ollenkaan ymmärtäväinen sille, enkä minä itsekään sitä ymmärrä. Tässä tarjottiin vanhoja lääkkeitä uusiin sairauksiin. Niillä aloilla, joilla työajan pituudelle olisi merkitystä, pidennykset näkyisivät puheenjohtajan mukaan vain työttömyytenä. – Tietovaltaisilla aloilla työn tuottavuus ei edes muodostu työpäivän pituudesta. Muualta maailmalta on esimerkkejä, joissa on päästy erinomaisiin tuloksiin lyhentämällä työaikaa kuuteen tuntiin viikossa. Simolaa harmittaa, että palkansaajajärjestöt leimataan aina näissä peleissä änkyröiksi ja kaiken vastustajiksi. – Mitä tässä nyt jäsenistöä tapaa ja tutkimuksia lukee, niin ei siellä kovin paljon ole ollut halukkuutta pidentää työaikoja. Ajan merkit huolestuttavat Simola ei suostu syyttämään porvarihallitusta yhteiskuntasopimuksen kaatumisesta. – En minä tätä hallituspohjaan kytke. Hallituksen teot puhuvat puolestaan, oli pohja mikä tahansa. Ajan merkit ovat hieman sen suuntaiset, että tässä täytyy varautua, ettei tämä helppo tie ole jatkossakaan. Yhteisiä keskusteluja taloustilanteen ja kilpailukyvyn parantamiseksi kannattaa Simolan mielestä jatkaa. Hän myöntää itsekin, että pöydän molemmilla puolilla on työajoista ”aika vanhan näköiset käsitykset”. – Vaatii pidempää pohtimista, miten niitä voitaisiin molempia osapuolia hyödyttävällä tavalla miettiä uudestaan. Kannattaa puhua siitä, mitkä ovat oikeita tapoja ratkaista tämä homma. Puheenjohtaja toivoo, että esimerkiksi työaikapankkeja otettaisiin käyttöön edes siinä laajuudessa, jonka työ- ja virkaehtosopimukset mahdollistavat. – Meillä jankutetaan kuin mantraa, että paikallista sopimista on lisättävä, vaikka sopimukset mahdollistavat paljon laajemman paikallisen sopimisen kuin todellisuudessa käytetään. Hallitukselta Simola toivoo, ettei se heittäisi kolmikantaa menemään. – Toivon, että sielläkin pidettäisiin edelleen tärkeänä työelämään kehittämistä kolmikantaisesti. ■ Pääministeri Juha Sipilän hallitus ei yhteiskuntasopimuksen kariuduttua kauaa aikaillut. Hallitus esitteli 8. syyskuuta toimenpiteet, joilla se pyrkii korjaamaan kilpailukykyä. Nämä on lyhyesti lueteltu sivulla 4. Pardian kannanottoja asiaan löydät Nikon näkökulmia -blogista ja Pardian kotisivuilta osoitteesta www.pardia.fi. 15 Valmiina auttamaan hädän hetkellä Irtiotto arjesta vuorottelu- tai virkavapaalla on vienyt Johanna Arvon avustustyöhön Paraguayhan ja Sierra Leoneen. teksti Anna-Kaisa Jansson / Pardian tiedottaja kuvat Vesa-Matti Väärä, Johanna Arvon kotialbumi –N uoruuden haaveeni on ollut päästä maailmalle avustustyöhön Suomen Punaisen Ristin kautta. Minulle on tärkeää päästä auttamaan toisia, Liikenneviraston tieliikennepäivystäjä Johanna Arvo sanoo. Viime vuoden puolella muutamaa päivää ennen jouluaattoa tuli tieto, että Arvo pääsisi lähtemään Punaisen Ristin kansainvälisenä avustustyöntekijänä Ebola-viruksen riepottelemaan Sierra Leoneen. – Vanhemmilleni tieto ei tietenkään ollut kovin mieluisa joululahja. Virkavapaa työnantajan kanssa saatiin sovittua, kun talossa ollut äitiyslomansijainen sai jatkaa Arvon virkavapaansijaisena. Tästä käynnistyi rokotusten, malarialääkityksen ja viisumin hakeminen. Jo syksyllä Arvo oli käynyt SPR:n Ebola-koulutuksen, jossa kerrottiin viruksesta sekä siihen liittyvistä pukeutumis- ja työskentelysäädöksistä. Valmiina matkaan Arvo oli loppiaisena. Neljäksi viikoksi suunniteltu matka venyi kuudeksi. Palattuaan helmikuun lopussa Arvolla oli 21 päivän omatarkkailujakso, jolla varmistettiin, ettei hän ollut saanut matkalla Ebola-virusta, eikä levittäisi sitä eteenpäin. Arvo oli käynyt jo vuonna 2013 kolmen kuukauden vuorotteluvapaalla avustustyössä Paraguayssa. – Nämä kaksi avustustyötehtävää olivat kuin yö ja päivä. Paraguayssa autettiin paikallisen Punaisen Ristin kehittämisessä, kun taas Sierra Leonessa oli tappava tauti, jota kaikki pelkäsivät ja työ oli luonteeltaan hätäapua. Klinikka työllisti paikallisia Punaisen Ristin työn tarkoituksena avustuskohteissa on tukea paikallista yhteisöä ja saada se toimimaan ilman ulkopuolista apua. Sierra Leonessa Ebola-viruksen jälkeen paikallista terveydenhuollon työvoimaa ei ollut juuri jäljellä, ja noin kahdenkymmenen kansainvälisen avustustyöntekijän yksi tärkeä tehtävä olikin kouluttaa paikallisia. 16 – 60-paikkaisella klinikalla eli kenttäsairaalalla oli iso työllistävä vaikutus. Klinikalla noin 200 työskentelevälle paikalliselle tämä saattoi olla ensimmäinen työkokemus. Kun koulut avattiin jälleen keväällä, klinikalla koulutetut pari poikaa saivat sieltä työtä käsihygienian kouluttajina. Myös terveydenhuollon ammattilaisia on palannut paikalliseen sairaalaan töihin tai saanut uuden työpaikan sairaalasta. Sierra Leonessa perusterveydenhuolto on palaamassa takaisin jaloilleen pikkuhiljaa. Klinikka oli viidakkoon rakennettu telttakylä. Tauti on saatu tällä hetkellä niin hyvin kuriin, että se on suljettu toistaiseksi. Tosin rakennelmaa ei ole purettu siltä varalta, että Ebola-virus jälleen lehahtaisi. Siinä tapauksessa klinikka voidaan ottaa uudelleen käyttöön. Työskentelyyn tarkat ohjeet Kansainväliset avustustyöntekijät asuivat luostarityyppisessä vanhassa kivirakennuksessa. Työpäiviä oli viikossa kuusi ja töitä tehtiin aamuja iltavuorossa, paikalliset työntekijät hoitivat yövuorot. Rentoutumista haettiin liikunnasta, joko sulka- tai jalkapallosta, johon kaikki osallistuivat. Arvon työnkuvaan kuului infektioiden torjunta ja ennaltaehkäisy. Hän sai myös hyvää esimiesharjoittelua toimiessaan esimiehenä 112 ihmiselle. – Pukeutumis- ja työskentelyohjeita täytyi seurata hyvin tarkkaan, jotta infektio ei leviäisi. Ebola-virukseen sairastuneet olivat kaksinkertaisesti aidatun korkean riskin alueella, joissa hoitajat kävivät 45–60 minuuttia kerrallaan korkeintaan kahdesti päivässä. Muu sairaala oli levittäytynyt korkeanriskin alueen ympärille. – Aikarajoitus vaati tarkkaa etukäteissuunnittelua, miten ja missä järjestyksessä potilaita hoidettiin. Tunnissa ehdittiin hoitamaan noin 4–5 potilasta. Hetken aikaa mietin, mistä kaikesta turhasta meillä valitetaan. Ebola-virukseen sairastuneita hoitavien täytyi pukeutua muovitettuun valkoiseen haalariin, kumisaappaisiin, kaksiin kumihanskoihin, esiliinaan, huppuun, kahteen hengityssuojaimeen ja suojalaseihin. Heille kirjoitettiin nimi ja riskialueelle sisäänmenoaika hihaan. Riskialueella toimittiin pareittain, jolla varmistettiin työparin turvallisuus. Korkean riskin alueen ulkopuolella joku tarkkaili ajankäyttöä ja alueelta poistuttaessa ohjasi riisuutumista. Alueelta palaava suihkutettiin lisäksi kloorivedellä. Erityisesti suojavarusteita riisuttaessa on korkea riski saada roiskeita varusteista iholle tai limakalvoille. Hoitoennuste voi olla hyväkin Yksi Arvon töistä oli hoitaa kunniallinen käsittely vainajille ja heidän saattaminen arvokkaasti 50 metrin päässä olevalle hautausmaalle niin, ettei Ebola-virus leviäisi. Menehtyneistä ja elävistä potilaista mieleen ovat jääneet etenkin lapset. – Nuorin potilas oli muutaman päivän ikäinen vauva, jonka äidillä epäiltiin raskausmyrkytystä tai Ebolaa. Tuolloin myös rintaruokitulla vauvalla olisi ollut Ebola. – Kotiutuville potilaille saimme antaa ”iloisen suihkun”, eli kloorisuihkutuksen, joka annettiin kaikille klinikalta poistuville parantuneille tai terveiksi osoittautuneille. Eloon jääneen vauvan kylvettäminen oli minulle henkisesti tärkeää. Haastattelun jälkeen Johanna Arvon kesäloman alussa puhelin soi. Hänelle tarjottiin keikkaa sairaanhoitajana Nepalissa, maanjäristysoperaation kenttäsairaalassa. Arvo lähti muutamassa päivässä matkaan ja viipyi reissussa kolme viikkoa, koko kesälomansa ajan. 17 Ebola-virus aiheuttaa vakavan verenvuotokuumeen. Virus ei ole vahva, vaan kuolee hyvällä perushygienialla. – Jos ihmisellä on hyvä peruskunto, ja hän pääsee ajoissa hoitoon, on hoitoennuste hyvä. Tauti johtaa kuolemaan noin puolella sairastuneista. Arvon mukaan kuitenkin tietämättömyys kasvattaa pelkoja ja oli myös paikkoja, joihin hän ei ollut tervetullut kotimaahan palattuaan, vaikka tartuntavaaraa ei käytännössä ollut. Paluu on pieni shokki Irtiotto arjesta ja työstä antaa Arvon mukaan hirveästi voimia. – Ennen ensimmäistä avustustyöhön lähtemistäni olin luottamusmiestehtävässäni ihan piipussa. Tauon jälkeen jaksoin käsitellä asioita uudella tavalla, kuin ulkopuolelta tullut. Arvon mukaan paluu on myös pieni shokki. – Hetken aikaa mietin, mistä kaikesta turhasta meillä valitetaan. Tulee myös arvostettua uudella tavalla arkipäivän asioita. Arvo on koulutukseltaan sairaanhoitaja. Sairaalassa ja ambulanssissa työskentelyn jälkeen Arvo on ollut hätäkeskuspäivystäjänä. Nykyisen tieliikennepäivystäjän töiden ohella hän ylläpitää sairaanhoitajan ammattitaitoaan satunnaisilla työkeikoilla. Pardialaisen ProUnionin jäsen Arvo on edelleen Liikennevirastossa luottamusmiehenä ja varapääluottamusmiehenä. Mielessä siintää jo mahdollinen tuleva avustustyötehtävä. – Seuraava komennus voisi kestää jopa vuoden, Arvo suunnittelee. ■ Filippiineillä ammattiyhdistys on vallan vahtikoira Filippiineillä ammattiyhdistyksillä on tehtävä, joka meistä suomalaisista saattaa kuulostaa oudolta: korruption vastainen taistelu ja hyvän hallintotavan edistäminen. teksti K Stoorisoppi kuvat Stoorisoppi orruptio on yleistä kaikissa kehittyvissä maissa, eikä Filippiinit ole poikkeus. Se on maailman 94 korruptoitunein maa 177 listatusta maasta. Korruptio ulottuu kaikkialle valtion ja kuntien hallinnoissa, julkisissa palveluissa ja yksityisissä yrityksissä. Korruption muotoja ovat muun muassa ylihinnoittelu, lahjusten antaminen ja ottaminen, kavallukset, sisäpiirikaupat ja sukulaisten suosiminen. 18 Korruption paljastaminen saattaa kuitenkin olla vaarallista. Sen tietää Annie Geron - entinen valtion viraston työntekijä. Nykyään hän työskentelee julkista alaa edustavan ammattiliiton, PS-LINK:n pääsihteerinä. Korruption paljastajat irtisanottiin Geron työskenteli Filippiinien ammattikoulutusvirastossa ja toimi työpaikkansa ammattiyhdistyksen puheenjohtajana. Vuonna 2006 viraston työntekijät huomasivat ylihinnoittelua opetusmateriaalien ja -välineiden hankinnassa. Kyse oli useista miljoonista pesoista, joka kävi ilmi tilintarkastajien raportista, jonka Geron onnistui saamaan käsiinsä. Todisteiden ollessa kasassa Geron haastoi viraston pääjohtajan oikeuteen korruptiosta. Viraston johto reagoi yrittämällä siirtää Geronin ja ylihinnoittelun paljastaneet työntekijät viraston muihin toimipisteisiin Man- Todisteiden ollessa kasassa Geron haastoi viraston pääjohtajan oikeuteen korruptiosta. ilan ulkopuolelle. Geron kieltäytyi. Lopulta johto erotti heidät kaikki. Myös hänen miehensä, joka työskenteli samassa virastossa, mutta jolla ei ollut asian kanssa mitään tekemistä, irtisanottiin. Geronit olivat työskennelleet virastossa kolmekymmentä vuotta ja yhtäkkiä molemmat olivat ilman työtä. Geronien elämä mullistui myös muulla tavalla. Heidän perheensä turvallisuus vaarantui, kun Annie Geronille alkoi sadella tappouhkauksia. Häntä seurattiin ja tarkkailtiin ja heidän kotiinsa saattoi pyrkiä poliisiksi esittäytyviä miehiä. Hänen täytyi piiloutua, eikä hän voinut mennä kotiinsa. Geronia vastaan nostettiin myös herjaussyyte, koska eräässä radiohaastattelussa hän syytti pääjohtajaa korruptoituneeksi. Geron joutui maksamaan takuut, jotta ei olisi joutunut vankilaan. Syyte hylättiin viime kesäkuussa. johtajan vastuuseen väärinkäytöksistä, ja saadakseen takaisin työpaikkansa itselleen ja muille irtisanotuille työntekijöille. Kääntyessään minkä tahansa oikeusistuimen puoleen, hän kohtasi lisää korruptiota. Vuonna 2007 korruption vastainen komissio totesi pääjohtajan syylliseksi, mutta pääjohtaja valitti silloisen presidentin, Gloria Arroyon kansliaan, joka perui päätöksen. Seuraavaksi Geron kääntyi oikeusasiamiehen puoleen, mutta jopa hän oli kytköksissä presidenttiin. Tällä hetkellä entinen presidentti Arroyo on itse syytettynä korruptiosta. Julkista sektoria edustavan maailmanjärjestön, PSI:n tuella Geron teki valituksen kansainväliseen työjärjestöön, ILOon. ILOn päätös vuonna 2008 oli, että viraston pitää ottaa kaikki irtisanotut takaisin töihin, ja että kyseessä on ammattiyhdistyksen jäsenten ahdistelu. Geronin mies on saanut työpaikkansa takaisin, mutta muut eivät. Korruptio ulottuu kaikkialle Toiveikkuutta ilmassa Yli seitsemän vuotta Geron on taistellut saadakseen korruptoituneen, nyt jo entisen pää- Tapaus on yhä käsiteltävänä ylemmässä tuomioistuimessa. Geron on edelleen varovainen liikkeissään, mutta samalla toiveikas. Nykyinen presidentti Benigno Aquino on sitoutunut korruption kitkemiseen. Maassa on meneillään hyvän hallintotavan kehittäminen, kuten hankinta- ja budjetointimenettelyjen sekä tilintarkastustoiminnan kehittäminen. ■ Pardia ja SASK-kampanja Filippiineillä • Pardia on mukana kampanjassa ay-oikeuksien puolesta. Kampanjan kesto on kesäkuusta 2013 joulukuuhun 2015. • Tavoitteena on kampanjoida ILOn yleissopimus 151:n (Julkisen sektorin järjestäytymisoikeuden suojelu ja palvelussuhteen ehtojen määräämismenettely) ratifioinnin saavuttamiseksi ja lisätä julkisen sektorin työntekijöiden tietoisuutta ILOn yleissopimuksista. • Filippiinien julkisen sektorin työntekijöiden edunvalvonta on hyvin vaikeaa, sillä heillä on hyvin rajoitetut ja lähes olemattomat järjestäytymisoikeudet. Paikallisilla liitoilla ei ole myöskään valtionhallinnon virallista tunnustusta neuvottelukumppanina minkä seurauksena työehtosopimusneuvottelut ovat usein mahdottomia. Annie Geron on ollut tiennäyttäjä korruption vastaisessa taistelussa. Omasta tapauksestaan hän toteaa, että se oli toivoton siihen aikaan, mutta hän laittoi kaikkensa peliin. 19 Harva kolumbialainen uskaltaa toimia ammattijärjestössä Monien työsopimuksiin on kirjattu ehto, jonka mukaan järjestäytyminen on kiellettyä. teksti Niko Simola / Pardian puheenjohtaja E Matkan ensimmäinen kohde oli Cali, jossa yksi kolmesta Kolumbian keskusjärjestöstä piti 80-vuotisjuhlakongressiaan. Kongressi avattiin vahvasti lauletuilla Kolumbian kansallislaululla ja CTC:n tunnushymnillä. Avauksen jälkeen puheet seurasivat toisiaan. Puheiden alussa puhujan kuului aina tervehtiä lukuisaa kutsuvierasjoukkoa kutakin nimeltä. Puheissa kuultiin niin Kolumbian työministeriä kuin kaikkien kolmen keskusjärjestön puheenjohtajia. Kuva: Paikallinen toimija lokuun alussa olin tutustumassa kehitysyhteistyöhankkeeseemme Kolumbiassa. Pardia on mukana yhdessä STTK:n, Ammattiliitto Pron ja Tehyn kanssa tukemassa Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin projektia toimihenkilöiden järjestäytymisen edistämiseksi Kolumbiassa. Kolumbialaisena kumppanina hankkeessa on keskusjärjestö CTC. Suomesta tälle hankematkalle osallistui lisäkseni Tehyn varapuheenjohtaja Marjut McLean. 20 Toimihenkilöiden järjestäytyminen on vielä hankalampaa kuin työntekijöiden. Ennen virallisen kongressin alkua oli järjestetty workshop, jossa kävimme hanketta läpi ja vaihdoimme ajatuksia edunvalvonnasta niin Kolumbiassa kuin Suomessakin. Tilaisuuteen oli kutsuttu 22 henkilöä, mutta paikalla oli ainakin viisikymmentä ihmistä. Vuoden aikana hanke on saatu hyvin käyntiin. Kouluttautumaan on saatu mukaan toista sataa henkilöä. Järjestäytymistä tukemaan on rakennettu suunnitelmalliset strategiat sekä koulutus- ja viestintäsuunnitelmat. Uskoakseni kolmivuotisella hankkeella on erinomaiset edellytykset onnistua nyt nähdyn perusteella. dellisissa silpputöissä ja käytännössä vailla lainsäädännön suojaa sen enempää työsuhteen ehtojen kuin irtisanomisten suhteen. Työoloihin tutustumassa Kongressin lisäksi pääsimme tutustumaan myös muun muassa modernin Columbinan keksitehtaan työoloihin, toisen keskusjärjestön CUTin toimintaan ja puheenjohtajaan Bogotassa sekä muihin SASKin Kolumbian hankkeisiin. Matkasta ja hankkeestamme voi todeta ainakin sen, etteivät käyttämämme pieni pa- nostus Kolumbian hankkeeseemme mene hukkaan. On enemmän kuin tärkeää, että pystymme edes vähän tukemaan ammattiyhdistysliikettä maissa, joissa niiden toiminta on todella vaikeaa. Toiseksi mieleen jäivät jälleen suomalaisen yhteiskunnan vahvuudet ja hienoudet. Suomessa olonsa tuntee huomattavasti turvallisemmaksi tavallisessa autossa kuin Kolumbiassa panssaroidussa ja luodinkestävässä autossa, jolla matkoja teimme. Tasa-arvoinen yhteiskunta on paljon turvatumpi kuin muurein, vartijoin ja asein suojattu. ■ Silpputyöt ovat yleisiä Kolumbiassa järjestäytymisaste on kehno. Tilastoista riippuen ammattiliittoihin on järjestäytynyt 4−7 prosenttia työntekijöistä. Viimeisen 30 vuoden aikana noin 3 000 ayaktiivia on tapettu toimintansa vuoksi. Vaatii melkoista rohkeutta ja omistautumista työlleen toimia ammattijärjestössä. Toimihenkilöiden järjestäytyminen on vielä hankalampaa kuin työntekijöiden. Monilla on jo työsopimuksiin kirjattu ehto, jonka mukaan järjestäytyminen on kiellettyä. Saimme myös kuulla, että edellisellä viikolla erään toimihenkilöjärjestön kaksi aktiivista naista oli juuri saanut potkut pelkästään sillä perusteella, että toinen oli järjestönsä puheenjohtaja ja toinen sihteeri. Mahdolliset oikeussuojakeinot näin räikeässä työnantajan toiminnassa jäivät meille hiukan epäselväksi. Kolumbiassa järjestäytymistä ja ammattiliittojen toimintaa hankaloittaa myös se, että 58 prosenttia työntekijöistä työskentelee ns. epävirallisilla työmarkkinoilla. Näillä työmarkkinoilla työntekijät tekevät työnsä to- Pardia ja SASK-kampanja Kolumbiassa • Pardia on mukana kampanjassa, jonka tarkoitus on tukea toimihenkilöiden ammatillista järjestäytymistä. Kampanja kesto on 2014–2016. • Tavoitteena on vahvistaa kolumbialaisen keskusjärjestön CTC:n edunvalvontaa toimihenkilöiden suhteen ja lisätä toimihenkilöiden ammatillista järjestäytymistä kolmen maakunnan alueella (Cundinamarca, Antioquia ja Santander). • Erityistä huomiota kiinnitetään naisten ja nuorten työntekijöiden osallistumiseen ja heidän roolinsa vahvistamiseen liitoissa ja CTC:ssä. • Toimihenkilöt ovat usein avainasemassa työpaikoilla ja liitoissaan, mutta heidän ammatillinen järjestäytymisensä on vähäisempää kuin työntekijöiden. Toimihenkilöillä on myös hyvin heikko omien oikeuksien tuntemus ja järjestäytymistä pelätään vuosikymmeniä vallinneen ay-vainon vuoksi. 21 Ay-liikkeen voima on jäsenissä Pardian tulevaisuusseminaarin teemana oli tulevaisuuden ay-toiminta ja keskusjärjestöuudistus. teksti Riitta Nieminen / Pardian viestintäpäällikkö kuvat Antero Aaltonen P ardian hallituksen ja jäsenjärjestöjen yhteiseminaariin kesäkuussa osallistui parisataa Pardian hallituksen ja jäsenjärjestöjen hallitusten jäsentä. Pardian puheenjohtaja Niko Simola muistutti avaussanoissaan, että rohkeutta työelämän uudistamisessa tarvittaisiin myös muilta kuin palkansaajilta. Rohkeutta ei ole se, että toisen osapuolen etuja halutaan heikentää vastikkeetta. – Meillä palkansaajilla on rohkeutta tarkastella uudella tavalla oman toiminnan rakenteita, työelämän uudistamisen tavoitteita ja myös saavutettuja etuja. rahoitus takaa riippumattomuuden, mutta järjestäytymisaste on tämän vuoksi elintärkeä. – Lähtökohtana on ollut, että ammattiyhdistysliike muokkaa yhteiskunnan tulevaisuutta vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa ei kuitenkaan mainita kertaakaan sanaa kolmikanta, vaan puhutaan vuoropuhelusta. Sillä pyritään muuttamaan työmarkkinoiden valtasuhteita. Toinen alustaja, Tampereen yliopiston sosiologian professori Harri Melin, vastaisi muutokseen uudistamalla ay-liikettä ja lisäämällä osaamista paikallistasolle. Ay-liikkeen haasteet STTK:sta kesällä eläköitynyt pääsihteeri Leila Kostiainen muistutti, että suomalaisessa ammattiyhdistysliikkeessä voima perustuu jäseniin, jotka rahoittavat toiminnan. Oma Uusi keskusjärjestö vastaus muuttuvaan työelämään – Uusi keskusjärjestö ei rajoita, eikä heikennä ammattiliittojen asemaa jäsentensä edunval- vojana tai työehtosopimusosapuolena, Uusi keskusjärjestö -hankkeen projektipäällikkö Juha Heikkala sanoi. Suomalaisen palkansaajakentän rakenneremontin taustalla vaikuttavat maailmanlaajuiset muutokset työnteossa ja työmarkkinoilla. – Uusi keskusjärjestö ei ole itsetarkoitus. Tavoitteena on järjestön menestyksekäs toiminta ja vaikuttavuus yhteiskunnassa. Pardian neuvottelujohtaja Harri Sirén puhui hankkeesta pääsopijajärjestön näkökulmasta. – Sopimustoiminta perustuu lainsäädäntöön. Uuden keskusjärjestön perustaminen tai siihen liittyminen ei muuta vallitsevaa asetelmaa sopimusosapuolista. Tervetuloa paratiisiin Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja päätti seminaaripäivän muistuttamalla, että unohdamme aina, kuinka paljon asiat ovat muuttuneet. – Meillä on tapana ajatella, että ennen asiat olivat paremmin. Kuitenkin maailma on muuttumassa paremmaksi tälläkin hetkellä. Bruttokansatuote on maailmanhistorian aikana noussut valtavaan nousukiitoon, vauraus Suomessa lisääntynyt ja World happiness -raportin mukaan olemme yksi maailman onnellisimmista kansoista. Lyhyelläkin aikavälillä absoluuttinen köyhyys on vähentynyt maailmassa ja vauraus kasvaa erityisesti Afrikassa Saharan eteläpuolella. Valtaoja mielestä paratiisi ei ole valmis, eikä se ole tasaisesti jakaantunut. – Mutta meillä on kaikki, mistä ihmiset haaveilivat ennen. Enemmän puheenvuoroista voit lukea tapahtuman aikana kirjoitetuista online-uutisista. Ne löytyvät Pardian verkkosivujen uutistarjonnasta www.pardia.fi päivämäärällä 11.6.2015. 22 Valtion talous ja viranhoitajan rooli Näkökulmaa Suomen talouteen ja hyvinvointivaltion säilyttämiseen sekä valtion työnantajan ja työntekijän haasteisiin toi valtiosihteeri Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä. Hän painotti alustuksessaan, että hallituksen säästötoimet ovat vaikeita, mutta ilman niitä hyvinvointivaltion pohja on rapautumassa. Kovia toimia voi puolustella sillä, että hallituksella on kiire saada Suomen talous kuntoon. Hetemäen mielestä valtion työtekijöiden rooli viranhoitajina on muuttunut. Virheettömyys ja tasapuolisuus eivät enää riitä, vaan nykyisin pitää olla aktiivinen toimija. Yleisökysymyksessä Hetemäeltä kysyttiin, miksi YT-neuvotteluja käydään, vaikka valtiolla eläköityminen on suurta. Hetemäen mielestä valtiolla pitäisi olla paljon enemmän liikkuvuutta toimipaikkojen ja virastojen välillä eli valtiokonsernia pitäisi katsoa kokonaisuutena. – On vähän kuin konkurssi, kun eläköitymisten keskellä joudutaan irtisanomaan. Jäsenjärjestöiltä kuultua Pyysimme seminaariin jäsenjärjestöiltä puheenvuoroja aiheesta ay-liikkeen ja pardialaisten uudet toimintatavat, fiilikset ja toiveet tulevaisuudesta. Jouni Saarinen, Henkilöstöunioni Ay-johtotehtäviin pitäisi palkata myös nuoria ihmisiä. Luottamushenkilöitä tulee tukea kouluttamalla, koska se on kaikista parasta jäsenhankintaa. Anniina Vähäkuopus, Kelan toimihenkilöt Kaikille työelämään tuleville ei ole itsestäänselvyys kuulua ammattiliittoon. Nuorille tulee kertoa, mitä se jäsenyys heille konkreettisesti antaa. Kaj Hahtonen, Luotsiliitto Pardialta toivoisin parempaa ja enemmän koulutusta luottamusmiehille, jotta pystyisimme paremmin vastaamaan työnantajan esittämiin heikennyksiin. Elina Aaltonen, Maanmittauslaitoksen tekniset Tärkeää ovat motivoivat ja sopivan haastavat työtehtävät, työtyytyväisyys ja työn ja muun elämän yhteensovittaminen. Mervi Kelloniitty, Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto Puolustusvoimauudistuksen myötä työkuorma on lisääntynyt, työtyytyväisyys on vähentynyt ja henkilöstön uupumus on lisääntynyt. Sari Korhonen, ProUnioni Pelkkä keskusjärjestöuudistus ei riitä, vaan rakenteita tulisi katsoa myös järjestö- ja liittotasolla. Muuten tulee liian suuret housut, joilla ei ole henkseleitä. Leif Wikström, Suomen Konepäällystöliitto Olemme todennäköisesti mukana uudessa järjestössä – järjestöllämme on perspektiiviä vuodesta 1869. Petri Suominen, Suomen Laivanpäällystöliitto Jatkossakin tarvitaan kaikki mahdollinen tuki luottamusmiesten toiminnan tukemiseen. Anja Mattila, Verovirkailijain Liitto Ay-liike tarvitsee muutosrohkeutta ja lisää nuoria toimijoita. Leena Heino, Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto Olemme uuden keskusjärjestön koekenttä, sillä tuskin on ammattijärjestöä, jolla ei ole yhtään jäsentä yliopistoissa. Koulutuksen tärkeyttä ja merkitystä ei voi väheksyä. Marko Hiltula, Suomen Poliisijärjestöjen Liitto Jäsen, viestintä ja positiivisuus. Ei saa jäädä tuleen makaamaan. Jaana Rautiainen, Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliitto Jokainen toimija on tärkeä. Toimitaan yhdessä ilman valtapeliä. Petteri Väänänen, Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt Ihmisen aivoja on vaikea saada raksuttamaan vain virastotyöaikaan. Virastotyöaikaa ja työprosesseja tulee uudistaa. Päällekkäistä tekemistä on aivan liikaa. Kari Puurunen, Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistys Ulkoasiainhallinto on valtavien haasteiden keskellä: miljoonasäästöjä ja organisaation trimmausta. Luottamusmiesverkoston tärkeys korostuu etenkin ulkomailla. → 23 Uusi keskusjärjestö -selvityshanke etenee Syksy on hankkeessa toiminnan sisällön rakentamisen aikaa. A iesopimus uudesta keskusjärjestöstä on tarkoitus allekirjoittaa toukokuussa 2016. Toiminnan aloittamiseen liittyvät valmistelut ajoittuvat syksyyn 2015. Varsinaisen toimintansa uuden organisaation on määrä aloittaa vuoden 2017 alussa. − Tarvittaessa pidämme ylimääräisen edustajakokouksen keväällä 2016, sillä Pardian päätökset uuteen keskusjärjestöön liittymisestä tehdään edustajakokouksessa, Pardian puheenjohtaja Niko Simola sanoo. Hankkeen strategian runko ja keskeiset sisällöt määriteltiin alkukesästä. Toimintaajatuksena on, että Uusi keskusjärjestö on vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja ja sopija ja sen arvot ovat rohkeus ja reiluus. Visiona on hyvinvoiva työntekijä, vetovoimaiset työProjektipäällikkö Juha Heikkalan mukaan uuden keskusjärjestön onnistumisen ratkaisee viime kädessä se, pystyykö se yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa parantamaan työtä tekevien ihmisten, palkansaajien ja yksinyrittäjien taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä edistämään yhteiskunnallista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. yhteisöt, riittävä toimeentulo ja mielekäs työ ja työn arvostus. Selvitystyötä vetävä projektipäällikkö Juha Heikkala korostaa, että Uusi keskusjärjestö -hanke on omissa käsissämme. Hankkeeseen osallistuu liittoja kaikista nykyisistä keskusjärjestöistä ja niiden ulkopuolelta. − Teemme tiivistä yhteistyötä liittojen kanssa ja tuemme niitä. Mukaan voi edelleen liittyä myös uusia liittoja, ovet ovat edelleen auki. Nyt mukana olevat 49 ammattiliittoa edustavat yhdessä noin 1,7 miljoonaa palkansaajaa. Keskeiset asiat työryhmissä Uuden keskusjärjestön perustamistyö tiivistyy, kun esiin nousevat keskeiset kysymykset toiminnan sisällöstä, taloudesta ja politiikasta. Selvityshankkeessa perustettiin uusia työryhmiä aiempien viestintäryhmän ja ohjausryhmän lisäksi. • Sääntö- ja hallintomallityöryhmää vetää puheenjohtaja Ann Selin (Palvelualojen ammattiliitto PAM, SAK) ja Par- diaa työryhmässä edustaa puheenjohtaja Niko Simola. • Työmarkkinaedunvalvonta ja yhteiskuntavaikuttamisen työryhmää luotsaa puheenjohtaja Juri Aaltonen (Toimihenkilöliitto Erto, STTK) ja Pardiasta ryhmässä on neuvottelujohtaja Harri Sirén. • Kansainvälisen toiminnan ja EU-vaikuttamisen työryhmää vetää kansainvälisten asioiden päällikkö Matti Koskinen (Ammattiliitto Pro, STTK) ja Pardiasta mukana on neuvottelupäällikkö Katja Heikkilä. • Koulutus-, työvoima- ja elinkeinopoliittista työryhmää vetää johtaja Hannu Saarikangas (Insinööriliitto, Akava) ja järjestöllisen toiminnan työryhmää vetää puheenjohtaja Petri Vanhala (Paperiliitto, SAK). Näissä työryhmissä ei ole Pardialla edustusta, mutta niiden työtä toki seurataan tiiviisti. Seuraa hankkeen etenemistä sivulla www.uusikeskusjarjesto.fi. ■ Uusi Keskusjärjestö - mikä seuraavista on tärkein? vähemmän keskusjärjestöjä 1.6 % kilpailukykyisempi jäsenmaksu 1.6 % tehokkuus 25 % puoluepoliittinen sitoutumattomuus 40.6 % edustaa kattavasti palkansaajia 31.3 % 24 Tulevaisuusseminaarin osanottajien mielipide Uuden Keskusjärjestön tärkeimmistä asioista. HYVINVOINTI Pomppaa tuolista ylös säännöllisesti Liikuskelu alkaa siitä, kun nouset tuolista ylös. Se nostaa energiankulutustasi 13 prosenttia. teksti Anna-Kaisa Jansson / Pardian tiedottaja kuvat Antero Aaltonen Kuntoliikunta auttaa vähentämään istumisen haittoja, mutta ei poistamaan niitä kokonaan. 25 TEEMA A rjessa aktiivinen ja liikuskeleva ihminen voi olla jopa terveempi kuin kuntoliikuntaa harrastava, mutta paljon istuva. Liikunnallinen elämäntapa alkaa siitä, kun nouset tuolista ylös. – Vain vähän televisiota katsovilla ihmisillä, jotka eivät harrasta liikuntaa, voi olla jopa alhaisemmat terveysriskit kuin liikuntaa harrastavilla ihmisillä, jotka viettävät pitkiä aikoja ruudun ääressä, istumisfysiologian tohtorikoulutettava Arto Pesola Jyväskylän yliopistosta sanoo. Tuolista ylös nouseminen kasvattaa reisilihasten aktiivisuutta 200 prosenttia ja nostaa energiankulutusta 13 prosenttia. Liikuskelu ja hikiliikunta ovat molemmat hyödyllisiä ja tukevat toisiaan. – Esimerkiksi painonhallinnassa arkiliikuskelu voi joskus olla kovaa liikuntaa tehokkaampaa ja pysyvämpää, koska se järkyttää kehon tasapainoa vähemmän. – Jos tavoitteena on kohottaa kuntoa, tarvitaan siihen kuitenkin hieman hikoilua ja hengästymistä, mihin arkiliikuskelu ei useinkaan riitä. Hyvässä kunnossa jaksaa harrastaa myös arkiliikuntaa. Istu korkeintaan kahdeksan tuntia Liikuntasuositusten mukaan tulisi liikkua puoli tuntia päivässä vähintään viitenä päivänä viikossa hengästyen ja hikoillen. Nyt liikuntasuositukset ovat saaneet kesäkuussa rinnalleen istu- missuositukset, joissa tämän lisäksi kehotetaan pomppaamaan tuolista ylös säännöllisesti. – Kuntoliikunta auttaa vähentämään istumisen haittoja, mutta ei poistamaan niitä kokonaan. Kaikista tehokkaimmin istumisen haitoista pääsee eroon nousemalla säännöllisesti tuolista ylös. Pesolan mukaan toimistotyöntekijät istuvat työajastaan 80 prosenttia ja vapaa-ajastaan 60 prosenttia. – Hyvä suositus olisi istua korkeintaan kahdeksan tuntia päivässä, mikä kyllä usein ylittyy kirkkaasti. Pesolan mukaan vahvimmat liikuskelun terveysvaikutukset liittyvät kakkostyypin diabetesriskin sekä metabolisen oireyhtymän eli keskivartalolihavuuteen yhteydessä olevien riskien laskuun. Pesola muistuttaa, että seisominen muuttaa etenkin näyttöpäätetyötä tekevän asennon ryhdikkäämmäksi, mistä selkä ja niska-hartiaseutu tykkäävät. – Silti kannattaa pysyä kohtuudessa. Myös seisomista on hyvä tauottaa istumisella tai kävelyllä, sillä keho väsyy nopeasti varsinkin paikallaan seistessä. Nykyään ollaan vähintään yhtä kiinnostuneita kevyen liikuskelun määrästä, kuin niistä muutamasta reippaasta tunnista, joilla varsinainen liikuntasuositus täyttyy. Kevyellä liikuskelulla onkin todennäköisesti suuria terveysvaikutuksia. Ihmisen vuorokausi Pesolan mukaan tarkoituksenmukaista liikuntaa ½ tuntia liikuskelua 5 tuntia, josta seisomista 3 tuntia arjen askareita ½ tuntia nukkumista 8 tuntia istumista 10 tuntia 26 HYVINVOINTI Portaat aina kävellen Liikuskelusta on kyse, kun henkilö ottaa yhdenkin askeleen. Pardian jäsenet jakoivat parhaat liikuskeluvinkkinsä lukijoille. ”Työnantaja ostanut koko henkilöstölle taukoliikuntaohjelman nimeltään PETRA. Parin minuutin kestävä sarja joko seisten tai istuen auttaa mukavasti.” Arja ”Työpaikalla menen aina portaat kävellen tai juosten, kaupoissa käydessä jätän auton aina takariviin, enkä etuoven lähelle. Vapaalla käyn tanssimassa 2−4 kertaa viikossa 4−5 tuntia illassa. Kaikki tanssit tanssitaan, mitä nopeampia sitä parempi. Yleensä haku on toiminut hyvin.” Erja ”Työpäivän aikana teen aina ”tikusta asiaa” kun on mahdollista eli kävelen paikasta toiseen ja hoitelen asioita, haen tulosteita.” Marika ”Töissä kävelen kolmanteen kerrokseen ja myös päivän muut liikkumiset töissä teen kävellen, enkä hissillä. Keväällä, kesällä ja syksyllä menen pyörällä noin kuusi kilometriä töihin ja kaksi kertaa viikossa käyn kuntosalilla. Viikonloppuisin käyn koirien kanssa lenkkeilemässä. Näillä mennään ja hyvältä tuntuu.” Liisa Lyhytkin tauko auttaa – Työpäivän aikana olisi hyvä tulla useita lyhyitäkin taukoja, joiden ei teholtaan tarvitse olla kummoisia. Seisominen ja käveleminen toimivat hyvin. Sitten vapaa-ajalla voi välillä hieman kiihdyttääkin. Pesolan mukaan tauot ovat tärkeitä tervey delle ja voivat lisätä työntekijöiden kommunikointia ja yhteishenkeä. – Aktiivisuuteen kannustava esimies, seisomakokoukset ja kävelypalaverit lisäävät työntekijöiden sitoutuneisuutta, kunhan muutokset lähtevät työyhteisöstä itsestään. Pieni taukojumppa on oiva keskeytys ja saa varmasti jutun luistamaan entistä tehokkaammin. Pesola uskoo, että kaikille löytyy omaan työhön sopiva tapa tauottaa istumista. Pitkällä aikavälillä tämä lisää taatusti työtyytyväisyyttä sekä työtehoa. – Lisäksi sairaspoissaolot vähenevät, kun ei tarvitse olla poissa töistä niska-hartia- ja selkäkipujen takia. ■ ”Lenkkeilen koiran kanssa joskus vähän vauhdikkaammin. Zumba on elämäni suola - silloin tuntee itsensä nuoreksi ja notkeaksi noin kahdesti viikossa. Lapsenlasten kanssa käyn pulkkamäessä, uin ja liikun metsässä. Kesäaikaan menen töihin pyöräillen kolme kilometriä sivu.” Outi-mummo ”En omista autoa, joten kaikki matkat kuljen talvisin jalan ja kesällä pyörällä, heti kun kelit sallivat. Elo-toukokuussa käyn aamuisin uimahallilla 3–5 kertaa uimassa kilometrin, myös lauantaisin. Kesäisin pyrin käymään pyörällä mahdollisuuksien mukaan maauimalassa 4–7 kertaa viikossa.” Päivi ”Hyvinvointi, terveys ja liikkuminen sekä liikuskelu ovat aina olleet minulle sydämen asia. Himoliikkuja en ole koskaan ollut, mutta hyöty sellainen. Valitsen portaat hissin sijaan, kävelen mahdollisimman paljon, kotona pihalla riittää puuhaa. Nyt pyöräilykauden alettua edestakaisella työmatkalla voi tuulettaa ajatuksiaan.” Tummeli ”Joinakin päivinä tulee käveltyä jopa yli 10 kilometriä ja toisina istun koko päivän tietokoneen ääressä. Asun omakotitalossa ja vapaa-aikaan kuuluu paljon hyötyliikuntaa, kuten halonhakkuuta, ruohon leikkaamista ja kaikkea muuta mitä nyt voi kuvitellakaan.” Mikko ”Harrastan enduromoottoripyöräilyä vähintään kerran viikossa keväästä syksyyn ja joskus talvisinkin. Talven päälajini on jääkiekko kolmesta viiteen kertaan viikossa. Lisäksi ajan maastopolkupyörällä silloin tällöin töihin sekä käyn kuntosalilla.” Sami 27 TEEMA 6 liikettä hyvään oloon OTA TALTEEN Taukoliikunta lisää aineenvaihduntaa lihasten lisäksi myös aivoissasi, joten sen jälkeen ajatus kulkee usein paremmin. Pidä lyhyitä taukoja kerran tunnissa ja tee liikkeitä oman tuntemuksesi mukaan. Muistathan, ettet pidätä hengitystäsi liikkeiden aikana, vaan annat sen kulkea vapaasti. Kuvassa Päivi Virta, Pardian koulutussihteeri Seiso tuolin takana ja ota tukea tuolin selkänojasta. Nouse varpaille 20 kertaa. Seiso työtuolisi edessä kasvot tuoliin päin ja marssi niin, että kosketat vuorotellen oikealla ja vasemmalla jalkaterällä työtuolin istuimen etuosaan. Ota kädet mukaan tasapainottamaan liikettä. Tee molemmilla jaloilla 10 kertaa. Kyykisty ja hipaise tuolin istuinosaa. Seiso lantion levyisessä haara-asennossa tuolin edessä. Kyykisty siten, että pakarat koskettavat tuolin istuinosan etureunaa. Kädet voit nostaa liikkeen aikana vaakatasoon. Kyykistyessä jännitä myös vatsalihaksia ja pidä selkä suorana ja katse eteenpäin. Tee 5–10 toistoa. 28 HYVINVOINTI Ota keppi, seiso keppi vaakatasossa vartalon edessä, vie keppi ylös suorille käsille ja laske niskan taakse. Vie takaisin suorille käsille ja takaisin vartalon eteen. Toista 10 kertaa. Kyykystä työntöön. Ota leveä ote kepistä, kyykisty ja aseta keppi reisien päälle vaakatasoon. Ponnista sieltä ylös siten, että kädet suoristuvat viistosti vasemmalle ja oikea jalka viistosti oikealle. Palaudu takaisin kyykkyyn ja tee sama vastakkaiseen suuntaan. Tee molemmille puolille vuorotellen yhteensä 20 kertaa. Yläselän pyöristys ja ojennus. Pyöristä yläselkää. Ojenna selkä suoraksi ja paina lapoja yhteen. Toista liikettä 5–10 kertaa. Kuvat: Nina Kellokoski Ohjeet tarjosi Selkäliitto. Katso lisää www.selkakanava.fi 29 TEEMA Työpaikalla päihteettömyys Alkoholin käytön määrää kannattaa seurata samalla tavalla kuin ruoan rasvapitoisuutta. teksti Anna-Kaisa Jansson / Pardian tiedottaja K kuva Shutterstock ohtuukäyttäjien satunnaiset liikajuomiset ovat työpaikkojen yleisimpiä alkoholiriskejä ja -haittoja, vaikka niihin ei aina suhtauduta tarvittavan vakavasti. – Kuka haluaisi lähteä lennolle, jos koneen ohjaimissa on sinä aamuna krapulainen lentäjä, vaikka kuinka olisi tiedossa, että hän yleensä juo kohtuullisesti, A-klinikkasäätiön kehittämisjohtaja Ari Saarto kysyy. Saarron mukaan arkipäiväistynyt keskieurooppalainen juomistapa voi tuntua normaalilta, koska se ei ole humalahakuista, eikä siten näy krapuloina tai työnteon haittoina. – Jatkuvan, vaikkakin suhteellisen vähäisenkin käytön myötä sietokyky kasvaa kuitenkin helposti niin, että rajat hämärtyvät sekä itseltä että läheisiltä. Elimistössä voi olla alkoholia, vaikkei siltä tunnu. Saarron mukaan on huolestuttavaa, että säännöllisestä ja usein myös runsaasta alkoholinkäytöstä on vähitellen tullut kohtuullisena pidetty normaalitaso. – Mikä on yleistä, tuntuu normaalilta ja siten kohtuulliselta. Työpaikalla päihteettömyyden pitäisi olla normaalitila. – Ei tule ajatella, että pienessä krapulassa voi tulla töihin. Jo pelkkää riskinottamista tulisi pitää haitallisena. Maanantaikappaleet voivat tulla itselle ja työpaikalle monella tapaa kalliiksi. Helpota lomalta paluuta Lomalla saattaa tottua huomaamattaan olotilaan, jossa alkoholin käyttö on jatkuvasti heikentänyt toimintakykyä. – Vapaalla alkoholinkäytön toimintakykyä heikentävät vaikutukset eivät edes näy niin selvästi. Alkoholin tai muiden päihteiden sietokyky kasvaa yllättävän nopeasti, joten on parempi laskea ja hallita annoksia jo loman alusta alkaen ja rajoittaa ajoissa, Saarto vinkkaa. Lomalta normaalirytmiin palaaminen kestää useita päiviä, etenkin jos palautumista heikentävät alkoholinkäytön vaikutukset. – Useimmilla runsas lomanaikainen alkoholinkäyttö palautuu nopeasti töiden alkaessa kohtuulliseksi. Se voi kuitenkin olla vaikeaa, mikäli muutenkin runsas alkoholinkäyttö on ehtinyt muuttua loman aikana liialliseksi. Läheisten tuki ja realistinen palaute päihteiden liikakäytöstä ilman tuomitsemista antaa muutokselle hyvät mahdollisuudet. 30 HYVINVOINTI on normaalitila Virittäydy raittiiseen lomaan Tavallisen viikonlopun tai arki-illan jälkeinen työpäivä on liiallisen alkoholinkäytön seurauksena periaatteessa yhtä vaikea kuin lomalta paluun jälkeen. Yleensä silloin haitalliset vaikutukset menevät kuitenkin nopeammin ohi. Puutu mahdollisimman ajoissa Työnantajan tulee ottaa asia aina puheeksi, jos työntekijän päihteidenkäyttö ei ole työpaikan pelisääntöjen mukaista. Avoimessa keskustelussa on syytä ottaa huomioon yleisemmät altistavat tekijät henkilökohtaisessa elämässä tai työasioissa. – Työnantajan puuttuminen on jo itsessään tärkeä tapa osoittaa, että jokin rima on ylitetty. Myös työkavereiden tulisi huolestua, ja olla siten jo varhaisessa vaiheessa keskustelukumppanina. Hyvät työpaikan ihmissuhteet voivat tarjota tarvittavan varaventtiilin ja ehkäistä ongelmien pahenemista. Saarron mukaan yleensä tässä vaiheessa päihteidenkäytöstä on aiheutunut jo jotakin havaittavaa haittaa. – Olisi hyvä, jos työnantaja osaisi tunnistaa taivaalle kertyneet uhkaavat sadepilvet ajoissa, eikä odottaa, että joutuu sateen riepottelemaksi. Ulkopuolisten on kuitenkin vaikea tunnistaa, milloin käyttö on ylittänyt riskirajat ja työyhteisölle aiheutuvien haittojen todennäköisyys on kasvanut. Sen vuoksi jokaisen tulisi itse seurata päihteidenkäyttöään tietoisena siitä, missä kohtuuden ja liiallisuuden rajat kulkevat. – Seuranta olisi ihan tavallista arkirutiinia, aivan kuten on hyvä seurata vaikkapa ruuan rasvapitoisuutta tai lisäaineita. Pelkkien määrien sijasta olisi myös hyvä pohtia, mitkä ovat päihteiden myönteiset merkitykset, ja millä muulla tekemisellä voisi tuottaa samat vaikutukset. Liikakäyttö voi jäädä päälle Alkoholi on edelleen suomalaisten pääpäihde. Muidenkin päihteiden, kuten huumeiden ja lääkkeiden käyttö ylisuurina annoksina sekä eri aineiden sekakäyttö ovat kuitenkin lisääntyneet. – Rauhoittavia lääkkeitä ja huumeita voidaan käyttää, kun halutaan rentoutua työpaineista, ja piristäviä, kun halutaan jaksaa puurtaa enemmän. Jaksamista parantamaan jotkut käyttävät myös dopingaineita. Saarron mukaan myös työelämästä poistuminen voi olla kriisi, etenkin jos on joutunut irtisanotuksi. Jotkut reagoivat siihen lisäämällä päihteidenkäyttöään. – Liikakäyttö voi olla ohimenevää, mutta se voi jäädä myös päälle ja vaikeuttaa paluuta työelämään ja uudelleenkouluttautumista. ■ • Jos ennen lomaa mielessä pyörii mahdollisuus juoda vapaasti, pohdi mitä oikeastaan odotat vapaaltasi. Mieti, mitä alkoholikeskeinen mielikuvaharjoitus voi tulla käytännössä merkitsemään. • Ongelmallisesti alkoholia käyttävät kutsuvat juomistilanteiden suunnittelua ”kuivaksi huikaksi”, joka valitettavasti tulee mitä todennäköisimmin olemaan itsensä toteuttava ennustus. • Sen sijaan että petaat tulevaa retkahdusta, viritä itsesi myönteisillä mielikuvilla raittiiseen tai kohtuullisen alkoholinkäytön viikonloppuun tai lomaan. Ajatusleikkiä voi pyöritellä mielessään tyyliin ”Aurinko paistoi lämpimästi jo aamusta alkaen, nautin vain kaksi lasillista hyvää viiniä lounaalla. Illaksi ajoin, koska pystyin tarttumaan rattiin, merenrantaan vilvoittelemaan ja katselemaan ääretöntä ulappaa. Miten rentoa elämä voikaan olla.” • Päihteidenkäytön hallinnan taitoja voi hioa myös työterveyshuollon, päihdetyön ammattiauttajien tai kokemusasiantuntijoiden ja vertaisten tuella. Päihteistä ja riippuvuuksista sekä muutosta tukevista palveluista on tarjolla tietoa netissä esimerkiksi osoitteessa www.ainalahella.fi. Työmarkkinakeskusjärjestöt uusivat suosituksensa Tehostaakseen päihdeongelmien ehkäisyä, käsittelyä ja hallintaa työpaikoilla, työmarkkinakeskusjärjestöt uusivat kesäkuussa vuonna 2006 annetun suosituksensa. Uusi suositus painottaa ennaltaehkäisyä, päihdeongelmien tunnistamista, varhaista puuttumista ja selkeiden työpaikkakohtaisten toimintamallien rakentamista. Päihdehaittojen kustannukset ovat huomattavat. On arvioitu, että pelkästään alkoholihaittoihin liittyvät välittömät kustannukset ovat vuositasolla noin 1,4 miljardia euroa. Välilliset kustannukset, joihin sisältyvät tuotannonmenetykset ja sekä menetettyjen elinvuosien arvo, ovat noin 4-6 miljardia euroa vuodessa. 31 TEEMA Yksin töissä Organisaatiomuutokset pilkkovat myös työyhteisöjä. teksti Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja kuva Shutterstock T yöyhteisön sosiaalisilla suhteilla on suuri merkitys sekä työn sujuvuuteen että työntekijöiden hyvinvointiin. – Hyvin toimivassa työyhteisössä todennäköisyys ristiriitojen ja konfliktien syntymiselle on pienempi kuin sellaisissa, jossa on paljon työhön ja työn tekemiseen liittyviä ongelmia. Hyvä työilmapiiri ja sosiaalinen tuki toimivat myös puskureina stressaavissa tilanteissa Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Maarit Vartia kertoo. Valtiokonttori teettää joka toinen vuosi laajan Kaikki hyvin työssä -kyselyn valtion henkilöstölle. Siinä kysytään muun muassa, mitä työyhteisö merkitsee. Vuoden 2014 avovastauksissa työyhteisöstä kirjoitettiin esimerkiksi näin: ”Me jaamme huolet ja kannustamme toisiamme, puramme työasiat töissä - ei tarvitse viedä kotiin! Hyvillä työkavereilla ja ilmapiirillä on huikaiseva merkitys. Se on yks syy miksi en ole vaihtanut työpaikkaa - työkavereiden takia!” Valitettavasti toisinkin on. Kyselyssä selvisi myös, että osa työntekijöistä on tilanteessa, jossa heillä ei ole apunaan työyhteisön tukea. Negatiivisten kokemusten syyksi mainittiin muun muassa organisaatiomuutokset ja uudelleenjärjestelyt. 32 Myös työyhteisön rakenne ja ilmapiiri ovat saattaneet muuttua radikaalisti: työn kannalta läheisimmät työkaverit voivat olla satojen kilometrien päässä, fyysisesti lähimmillä voi olla jopa eri työnantaja. Joskus koettiin myös eturistiriitoja lähimpänä olevan työyhteisön kanssa. Kaikki hyvin työssä? -kysely • Tehdään kahden vuoden välein valtion henkilöstölle. • Kartoittaa laajasti henkilöstön työoloja, työkykyä, työhyvinvointia ja henkilökohtaisia voimavaroja. • Toteutetaan satunnaisotoksella, vastaajamäärä vuonna 2014 1 636. HYVINVOINTI Tapaus 1: Organisaatiomuutos vie uuteen työyhteisöön ”Olen sijoitettuna yksin toisen valtion viraston toimitiloihin ja minulla ei ole viikoittainkaan kasvotusten tapahtuvaa keskustelua omiin työtovereihin. Toisaalta kuulen kahvi- ja lounaspöydissä puhetta, joka avartaa omaa näkemystä toisesta valtion virastosta ja sen toimintatavoista.” Tällaisessa tilanteessa työntekijä saattaa miettiä, kumpaan yhteisöön hän oikeastaan kuuluu: arjen yhteisöön vai siihen hallinnolliseen, joka on jossain muualla. Yhteisöön asettautumiseen vaikuttaa se, mitä töitä muualle sijoitettuna tekee ja onko työhön liittyviä kontakteja uuden yhteisön työntekijöihin. Työpaikan vuorovaikutuksesta suurin osa liittyy työhön. Mikäli tällaisia yhteyksiä ei ole, jää kanssakäyminen yhteisön muiden jäsenten kanssa helposti vähäiseksi. Tämä voi aiheuttaa eristyneisyyden ja yksinäisyyden tunteita. Tärkeää olisi silloin sopia esimiehen kanssa, miten säännölliset yhteydet omaan yhteisöön pidetään yllä. Tee itse aloite On tärkeää muistaa perehdyttää yhteisöön myös sinne töihin tulevat toisen organisaation työntekijät. – Vaikka työntekijästä tuntuisi teennäiseltä kiertää ovelta ovelle ja esittäytyä pikaisesti, niin siitä on suuri apu: seuraavassa kohtaamisessa ei olla enää täysin vieraita. Voi vaikka aloittaa pahoittelemalla muistiaan ja kysyä toisen nimeä uudelleen. Kannattaa olla sosiaalisesti aktiivinen. – Vaikka ei joisi kahvia, niin kahvitauolle kannattaa mennä. Voi myös tehdä aloitteen ja käydä eri ihmisten työpisteillä kyselemässä heidän työtehtävistään ja taustoistaan. Vaikka työtehtävät eivät kohtaisi, usein elämästä löytyy yhteisiä nimittäjiä, joiden kautta voi tutustua. Mikäli työyhteisössä työskentelee työntekijöitä, joiden esimies on jossain muussa organisaatiossa, on tärkeää, että esimiehet ovat keskenään selkeästi sopineet työnjaosta mahdollisissa ongelmatilanteissa. Tapaus 2: Työyhteisö ei ole hitsautunut yhteen ”… ei ole mitään todellista yhteisöä tai työyhteisöä. Ei synny sellaista vuorovaikutusta joka hioisi työntekijöitä yhteen. Kaikki touhuavat yksin, ja tieto ei kulje. Työilmapiiriä kuvaa masentuneisuus, hiljaisuus ja ilottomuus. …Työyhteisö merkitsee vain välttämätöntä pakkoa.” Yhteishengen keskeinen rakennuspalikka on yhteisiksi koetut tavoitteet ja toimintatavat. Erilaisten organisaatiouudistusten tai fuusioiden vuoksi yhteisöjä hajoaa ja uusia syntyy. Silloin on tärkeää, että esimies ja työyhteisö keskustelevat asiasta ja esimies seuraa tilanteen kehittymistä. – Jokaisen työyhteisön jäsenen pitää voida kokea tekevänsä omaa palikkaansa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. On tärkeää, että yhteisöllä on säännöllisesti yhteisiä kokouksia, joissa suunnitellaan ja keskustellaan koko työyhteisöä koskevista asioista ja suunnitelmista. Näin jokainen voi kokea voivansa myös vaikuttaa siihen, mitä omassa yhteisössä tapahtuu. Mikä sujuu? Jotta työntekijöiden omista yhteisöistään tuomat kulttuurit ja toimintatavat eivät aiheuttaisi ongelmia, on hyvä miettiä yhdessä esi- merkiksi uuden yhteisön toimintatapoja ja pelisääntöjä. – Kun yhdessä lähdetään miettimään yhteisön toimivuutta, on hyvä aina myös ottaa esiin positiiviset asiat: missä olemme vahvoilla ja mikä sujuu? Konkreettisia keinoja yhteisön muutostarpeisiin voidaan etsiä esimerkiksi konkreettisten tulevaisuuskysymysten avulla. Voi kysyä esimerkiksi, mitä pitäisi tehdä, että meillä menisi puolen vuoden päästä vielä paremmin. Tai kun puolen vuoden päästä tulen aamulla töihin, mistä näen, että ilmapiiri on parantanut? Vartian mielestä fiksu esimies kaivaa ehdotukset alaisistaan eikä syötä niitä valmiina. – Esimiehen tulisi järjestää esimerkiksi sellaisia tilanteita ja tapahtumia, joissa tehdään jotain yhdessä. Tällaisia voi olla erilaiset yhteiset epävirallisemmat tilaisuudet, kuten virkistyspäivät tai vaikka työyhteisökokouksen pitäminen eväsretkenä luontoon. ■ Kyselyyn vastaajien suorat lainaukset löytyvät vuoden 2014 Kaikki hyvin työssä -kyselystä. Löydät sen www.valtiokonttori.fi → virastoille ja laitoksille → henkilöstöjohtamista tukevat palvelut → Kaiku-työelämäpalvelut → työhyvinvointi → työhyvinvoinnin seuranta ja arviointi → Kaikki hyvin työssä? -kysely 33 Eläkeuudistus eteni eduskuntaan Julkisten alojen eläkejärjestelmän halutaan seurailevan yksityisen puolen työeläkelakia. teksti K eskustason työmarkkinaosapuolet sopivat 26.9.2014 vuonna 2017 voimaan tulevan eläkeuudistuksen sisällöstä. Välittömästi tämän eläkesopimuksen solmimisen jälkeen käynnistyi sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) kolmikantainen lainvalmistelu sopimuksen edellyttämien lainmuutosten toteuttamiseksi. Lainvalmisteluun osallistuivat työmarkkinakeskusjärjestöjen edustajat sekä toimeenpanojärjestelmän edustajina Eläketurvakeskus ja Keva. Eläkeuudistuksen toteuttamista julkisen puolen eli valtion, kuntien, kirkon ja Kelan eläkejärjestelmissä valmisteltiin työryhmässä, jossa oli mukana julkisen sektorin keskeisten henkilöstöjärjestöjen edustus. Lisäksi sotilaseläkejärjestelmää varten perustettiin Pekka Pietinen / Pardian lakimies kuva Shutterstock oma työryhmänsä, jonka työskentely kuitenkin päättyi alkumetreille osapuolten välisten jyrkkien näkemyserojen vuoksi. Ministeriö julkaisi toukokuussa nettisivuillaan luonnoksen annettavasta hallituksen esityksestä. Lopullinen lakiesitys annettiin eduskunnalle 3. syyskuuta. Eläkesopimuksessa sovitut muutokset, joista keskeisin on yleisen vanhuuseläkeiän asteittainen nostaminen, on tarkoitus toteuttaa julkisissa eläkejärjestelmissä pääsääntöisesti samalla tavalla kuin yksityisen puolen työeläkelaeissakin. Lisäksi valmistelun aikana on päätetty, että kuntien, valtion, evankelisluterilaisen kirkon ja Kelan nykyiset neljä eläkelakia yhdistetään teknisesti yhdeksi julkisten alojen eläkelaiksi (JuEL), jonka toimeenpanosta huolehtii Keva. Henkilöstöjärjestöt ovat vastustaneet puuttumista vanhoihin ammatillisiin eläkeikiin, koska muutos on perustuslain vastainen. 34 Henkilökohtaiset eläkeiät Valtion ja kuntien varttuneemmalla henkilöstöllä on edelleen laajasti käytössä henkilökohtaiset eläkeiät, jotka erityisesti valtiolla ovat eläkesopimuksessa sovittuja tulevia vanhuuseläkeikiä korkeampia. Näihin vanhoihin henkilökohtaisiin eläkeikiin ei ole tulossa muutoksia vuoden 2017 uudistuksessa. Henkilökohtaisella eläkeiällä on se merkitys, että jatkamalla työuraa yhdenjaksoisesti siihen saakka, työntekijällä on oikeus ennen vuotta 1995 karttuneeseen lisäeläkeosuuteen eli maksettava eläke voi muodostua hieman suuremmaksi kuin, jos työntekijä jäisi eläkkeelle alimmassa mahdollisessa eläkeiässä. Ammatilliset eläkeiät Sekä valtion että kuntien henkilöstössä on eräitä ammattiryhmiä, joilla oli 30.6.1989 saakka normaalia alempi eläkeikä eli niin sanottu ammatillinen eläkeikä. Sellaisia ammattiryhmiä ovat olleet muun muassa palomiehet, poliisit, sairaanhoitajat ja peruskoulun opettajat. Ammatillisten eläkeikien piirissä olleille henkilöille säädettiin voimaantulosäännöksessä mahdollisuus kirjallisesti valita entinen eläkeikänsä. Valintaoikeus oli henkilöllä, joka oli 1.7.1989 jatkuvassa palvelussuhteessa ja oli ennen valinta-ajan päättymistä siirtynyt alemman eläkeiän ammattiin. Valinta-aika päättyi valtion palveluksessa olevien henkilöiden osalta 30.6.1999, minkä jälkeen valintaoikeus raukesi ja vanhaa ammatillista eläkeikää ei siis ole enää sen jälkeen voinut valita. Valintaoikeuttaan käyttäneet henkilöt saivat valinnastaan Valtiokonttorilta kirjallisen ilmoituksen, jossa todettiin valinnan olevan sitova. Ammatillisen eläkeiän säilymisen edellytyksenä on, että palvelussuhde säilyy yhdenjaksoisena eläkkeelle jäämiseen saakka. Valintaoikeuden käyttämisen jälkeen henkilö on siis voinut siirtyä palvelussuhteen jatkuessa muuhunkin tehtävään kuin mihin valintaoikeus perustui. Ammatillisten eläkeikien piirissä on edelleen noin 8 500 henkilöä, joista noin 3 500 henkilöä kuuluu valtion eläkelain piiriin. Näistä poliisihallinnon palveluksessa on noin 1 200 henkilöä. STM on lainvalmistelussaan lähtenyt siitä, että vanhuuseläkeiän korottaminen ulotetaan myös vanhoihin ammatillisiin eläkeikiin, joita suunnitellaan korotettavaksi kolmella kuukaudella vuosittain vuodesta 2018 lähtien sen mukaan, milloin eläkeikä itse kunkin kohdalla täyttyy. Enimmillään eläkeikä nou- sisi kahdella vuodella kuten yleinenkin vanhuuseläkeikä. Ministeriö on arvioinut, että ”useimmilla” eläkeikä nousisi korkeintaan yhdeksän kuukautta, koska ammatillinen eläkeikä on henkilöillä, jotka ovat jo työuransa loppupuolella. Ministeriö myös katsoo, että tällainen puuttuminen yli 25 vuoden takaiseen laissa olevaan voimaantulosäännökseen, ei olisi perustuslain vastaista. Kaikki henkilöstöjärjestöt ovat vastustaneet puuttumista vanhoihin ammatillisiin eläkeikiin, koska muutos on perustuslain vastainen. Järjestöt ovat lisäksi korostaneet, että yli 25 vuotta vanhan lain muuttaminen, jolla kajotaan taannehtivasti osapuolten välisiin kirjallisiin sitoumuksiin, rapauttaa koko eläkejärjestelmän olemassaolon perusteena olevaa luottamusta eläkelupausten täyttymiseen. STM:n valmisteleman lainmuutosesityksen mukaan myös sotilaseläkejärjestelmään esitetään vastaavaa eläkeikien korottamista kuin vanhoihin ammatillisiin eläkeikiin. Sotilaiden vanhuuseläkeiät nousisivat vuodesta 2018 alkaen vuosittain kolmella kuukaudella ja enimmäiskorotus olisi kaksi vuotta. Valtion pääsopijajärjestöt Pardia, Juko ja JHL ovat jättäneet tästä eriävän mielipiteen. Myöskään puolustusministeriö, pääesikunta ja rajavartiolaitos eivät hyväksy esitettyjä muutoksia. Eroamisikä Valtiolla on myös eräitä ammattiryhmiä, joilla on erityislain nojalla yleistä eläkeikää alempi eroamisikä. Tällaisia eroamisikiä on esimerkiksi ennen vuotta 1960 syntyneillä poliiseilla ja eräillä puolustusvoimien palveluksessa pitkään olleilla siviileillä. STM:n valmisteleman lainmuutosesityksen mukaan henkilö, jota koskee tällainen alempi eroamisikä, voi edelleen myös 1.1.2017 jälkeen jäädä vanhuuseläkkeelle eroamisikänsä saavuttaessaan. Näitä ei siis olla korottamassa eläkeuudistuksen yhteydessä. ■ Lue lisää: •www.stm.fi/elakeuudistus •www.elakeuudistus.fi/ •www.keva.fi/fi/elakkeet/ elakeuudistus/ Hallituksen esitys lainmuutoksista (HE 16/2015): www.eduskunta.fi/FI/ lakiensaataminen/valtiopaivaasiat/ Sivut/hallituksen-esitykset.aspx 35 Aitiopaikka muutosten keskellä Päätoiminen luottamusmies Keijo Kunnari on seurannut läheltä ELY-keskusten syntyä ja muutoksia. Syksyllä hän on siirtymässä uusiin tehtäviin. teksti Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja kuva Leena Koskela Onko jotain tapauksia, mitä on jäänyt erityisesti mieleen luottamusmiesuraltasi? – Mieleen on jäänyt sekä iloisia että surullisia muistoja. Kokonaisuudessaan tämä on ollut myönteinen ja kasvattava kokemus. Pääluottamusmiesten ja työantajavirkamiesten välinen vuorovaikutus on aika luontevaa, vaikka asioista ollaankin usein eri mieltä. ELY-keskusten synty ELYt eli Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset perustettiin vuonna 2010. Ne korvasivat aiemmat työ- ja elinkeinokeskukset, Tiehallinnon tiepiirit, alueelliset ympäristökeskukset ja niihin siirrettiin eräitä lääninhallitusten koulutus- ja liikennelupatehtäviä. Olet seurannut ELYjen syntyä ja kehitystä alusta asti. Miten niiden perustaminen mielestäsi onnistui? – Poliitikot kehittävät mielellään hallintoa, erityisesti aluehallintoa, rakentamalla organisaatioita uudelleen toistuvasti. Tämä on ikävä fakta. Minulla ei ole kuitenkaan riittävästi pätevyyttä arvioimaan onnistuneisuutta kokonaisuudessaan. Yhtenäinen palkkausjärjestelmä ELYihin siirtyneet henkilöt tulivat hyvin erilaisista virastoista ja työpaikoista ja palkkaus oli kirjavaa. Yksi Kunnarin pääluottamusmiesuran isoimmista urakoista oli yhtenäisen palkkausjärjestelmän neuvotteleminen. 36 Millainen prosessi uuden palkkausjärjestelmän luominen oli? – Palkkausjärjestelmä koski alussa yli 4 000 henkilöä. Keskitetty tehtävien arviointi oli ainoa tapa jonkinlaisen yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. Valmistelu lähti liikkeelle yksittäisten tehtävien kautta, mutta arviointiryhmä olisi päässyt paljon nopeammin sisälle työhönsä, jos tehtävä olisi aloitettu prosessien kautta. Palkkausjärjestelmä tuli voimaan vuonna 2011. Mikä on tilanne nyt? – Siirtymäkaudesta näyttää tulleen pysyvä tilanne. Tähän mennessä palkkausjärjestelmän mukaisiin oletuspalkkoihin ei ole vielä päästy. Palkkalaskelmassa näkyvä ”virtuaalipalkka” pahoittaa monen elyläisen mielen kuukausittain. Pysyvästi muutoksessa ELYihin on kohdistettu koko niiden olemassaoloajan organisaatiomuutoksia ja henkilöstövähennyksiä, eikä tahti ole hidastunut. Helmikuussa luovutettiin Keskus- ja aluehallinnon virastoselvitys -hankkeen (VIRSU) loppuraportti. Siinä pohdittiin eri vaihtoehtoja aluehallinnon kehittämiselle. Käytännön toimista ei ole vielä tehty päätöksiä. Sen sijaan tammikuussa 2015 päättyneiden YT-neuvotteluiden tuloksena tämän vuoden aikana on irtisanottu 90 henkilöä. Vuosina 2015–2018 henkilöstö vähenee yli 20 pro- Keijo Kunnarilla on jäänyt hyvät muistot pääluottamusmiehen toimimisesta. Hän on opiskellut työn ohessa oikeustieteen maisteriksi ja siirtyy vuodenvaihteessa palkkaturvalakimieheksi. senttia. Kaikkea ei pystytä hoitamaan eläköitymisten kautta. Miten irtisanomiset näkyvät ELY-keskuksissa? – Käytännössä entiset tehtävät on hoidettava vähemmällä väellä. Havainnollinen esimerkki väen vähentämisestä ja ulkoistamisesta on tullut ilmi virastopalveluissa: Aiemmin virkasuhteiset virastomestarit tallensivat oman työn ohessa tietoja hallinnon tietojärjestelmiin. Nyt tällaisiin töihin keskittyminen on pois asiantuntijoiden varsinaisesta työstä. Vuoden alussa aloitti myös ELYjen ja TEtoimistojen kehittämis- ja hallintopalveluja tuottava KEHA-keskus. Mitä mieltä olet KEHAsta? Onko se tarpeen ja toiminut? – KEHA on toimiva. Sen laaja ja perusteellinen valmistelu täytti hyvin yhteistoimintalain vaatimukset. Ikävä asia oli vuodenvaihteen tilanne, jossa uudessa virastossa käytiin ensimmäisenä YT-neuvottelut. Millaisissa tunnelmissa jätät nyt henkilöstöedustajan työt? – Hyvillä mielillä. Pardia on ollut hyvä taustatuki pääluottamusmiehelle. ■ Keijo Kunnari • Agrologi ja oikeustieteen maisteri • Kainuun TE-keskuksen luottamusmies, 2004–2005 •TE-keskusten varapääluottamusmies, 2006–2008 • TE-keskusten pääluottamusmies, 2009–2010 • ELY-keskusten päätoiminen pääluottamusmies, 2010–2015 37 LAKINURKKAUS Tapaturmavakuutus korvaa työssä sattuneita vammoja tai sairauksia Tällä palstalla Pardian lakimiehet ja asiamiehet kirjoittavat ajankohtaisista asioista ja vastaavat erilaisiin juridisiin kysymyksiin. Kysymyksiä tai artikkelitoiveita voi lähettää osoitteeseen Palkansaajajärjestö Pardia, ”Lakinurkkaus”, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki tai lakimiesten sähköpostiosoitteisiin etunimi.sukunimi@pardia.fi PÅ SVENSKA Laghörnan publiceras på svenska på PardiaPlus-medlemssidan, www.pardia.fi medlemssidor Tolkning av lag och avtal. E nsi vuoden alussa tulee voimaan pitkään valmisteltu tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön kokonaisuudistus. Tapaturmavakuutus on Suomen vanhin lakisääteisen sosiaaliturvan osa. Sen juuret ovat jo vuonna 1898 voimaan tulleessa laissa, jossa korostettiin työnantajan vastuuta työntekijälle työssä sattuneen vamman korvaamisesta. Nykyinen tapaturmavakuutuslaki on vuodelta 1948. Sen sisältämät säännökset ovat yhteiskunnan muuttuessa jääneet pahoin ajastaan jälkeen, minkä vuoksi kokonaisuudistus oli välttämätöntä toteuttaa. Uutta tapaturma- ja ammattitautilainsäädäntöä on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriön johdolla noin kymmenen vuoden ajan. Kokonaisuudistuksen keskeisin tavoite oli saada tapaturmavakuutusta koskeva lainsäädäntö kattavammaksi. Nykyistä laajaa oikeus- ja korvauskäytäntöä on kirjoitettu uuden lain pykäliin, kuten perustuslaki edellyttää. Järjestelmän perusrakenteisiin ei sinällään ole tulossa kovin suuria muutoksia. Yksi merkittävimmistä muutoksista nykytilaan verrattuna on korvauksen perusteena olevan vuosityöansion määrittelyn virtaviivaistaminen siten, että se jatkossa perustuu nykyistä enemmän suoraan vahingoittuneen todellisiin tuloihin perustuvaan laskentaan. Tapaturman käsite lakiin Vanhassa laissa ei ole lainkaan määritelty keskeistä tapaturman käsitettä. Uuden lain mukaan tapaturmalla tarkoitetaan ulkoisesta tekijästä johtuvaa äkillistä ja odottamatonta tapahtumaa, joka aiheuttaa työntekijälle vamman tai sairauden. Se vastaa nykykäytännössä vakiintunutta määritelmää. Myös pahoinpitelyn tai 38 muun tahallisen vahingoittamisen kohteeksi joutuminen on laissa tarkoitettu tapaturma, jonka perusteella voi olla oikeus lain mukaisiin etuuksiin. Työtapaturmalla tarkoitetaan lain mukaan tapaturmaa, joka on sattunut työntekijälle työssä tai työntekopaikan alueella. Myös työntekopaikan alueen ulkopuolella työntekijälle sattunut tapaturma voidaan korvata työtapaturmana, jos se on sattunut tietyissä laissa luetelluissa työssä käymiseen tavanomaisesti liittyvissä toiminnoissa. Keskeinen työntekopaikan alueen ulkopuolella sattuva lakiin kuuluva työtapaturma on asunnon ja työpaikan välisellä tavanomaisella matkalla sattuva tapaturma. Työmatkatapaturmia sattuu vuosittain hieman yli 20 000 tapausta ja lukumäärä on hieman kasvanut vuodesta 2005. Suurin osa korvatuista työmatkatapaturmista on liukastumis- ja kaatumistapaturmia, joita sattuu erityisen runsaasti liukkaina talvikuukausina. Tavanomainen matkareitti Asunnon ja työpaikan väliseen matkaan katsotaan kuuluvaksi myös vähäinen poikkeaminen tavanomaiselta matkareitiltä lasten päivähoidon, ruokakaupassa käynnin tai muun niihin rinnastettavan syyn vuoksi. Sellainen syy voisi olla myös esimerkiksi lapsen vienti tai nouto koulusta taikka poikkeaminen tavanomaisen työmatkareitin varrella olevalla huoltoasemalla auton tankkaamiseksi tai vaikkapa auton vienti työmatkareitin varrella olevaan korjaamoon. Vähäisen poikkeaman aikana sattunutta tapaturmaa ei korvata, mutta matkan jatkuessa sattuva tapaturma kuuluu työtapaturmasuojaan. Asioiminen ostoskeskuksessa useammassa kuin yhdessä kaupassa tai ruokailutauko työmat- LAKINURKKAUS kalla katsotaan vähäistä suuremmaksi poikkeamaksi, joka katkaisee tapaturmasuojan. Tavanomaisen työmatkareitin ei välttämättä tarvitse olla aina täsmälleen sama. Reitti voi vaihdella muun muassa käytettävän kulkuneuvon, kulkuyhteyk sien ja liikenneolosuhteiden mukaan. Lähtökohtana on lyhimmän reitin periaate, mutta matkallisesti pitempi reitti voi olla perusteltu, jos se on ajallisesti lyhyempi tai jos sen käyttäminen on muutoin esimerkiksi liikenneruuhkien tai työntekijän turvallisuuden vuoksi perusteltua. Tauot sekä koulutustilaisuudet Työmatkalla sattuvien tapaturmien lisäksi voi työntekopaikan alueen ulkopuolella sattuva tapaturma kuulua työtapaturmavakuutukseen, jos se sattuu tavanomaisen ruokailu- tai virkistystauon yhteydessä työntekopaikan alueen läheisyydessä. Korvaussuojaan kuuluu tällöin vain ruokailu- tai virkistystauon pitämiselle ominainen toiminta kuten esimerkiksi ruokailu, kahvilla käynti, virkistäytyminen ja niiden edellyttämä kävely ja muu ulkoilu. Jos lyhyen kahvitauon aikana lähtee autolla yli 1,5 kilometrin etäisyydellä olevaan kahvilaan, ei kysymys ole laissa tarkoitetulla tavalla työntekopaikan alueen läheisyydessä vietetystä tauosta. Hankalia rajanvetotilanteita työtapaturmasuojan ulottuvuuteen ovat usein aiheuttaneet erilaiset työhön liittyvät tavanomaisen työntekoalueen ulkopuolella pidettävät koulutus- tai virkistystilaisuudet sekä matkat asunnolta tai työntekopaikalta tällaisiin tilaisuuksiin. Uudessa työtapaturma- ja ammattitautilaissa on näiden osalta monikohtainen erityissäännös, joka perustuu pitkälti aiempaan Korkeimman oikeuden ennakkopäätösten viitoittamaan oikeus- Työmatka tapaturmia sattuu vuosittain hieman yli 20 000. käytäntöön. Arvioinnissa on olennaista, mikä kuuluu tilaisuuden ohjelmaan. Korkein oikeus ei esimerkiksi eräässä ratkaisussaan katsonut kyseessä olleen työtapaturma, kun koulutusristeilyyn yhtenä isäntänä osallistunut henkilö oli loukkaantunut tapaturmaisesti yöllä sen jälkeen, kun risteilyn ennalta ilmoitetun ohjelman mukaiset tilaisuudet olivat päättyneet. Syy-yhteys Tapaturmavakuutuksen perusteella voi saada korvausta vain sellaisista vammoista tai sairauksista, jotka ovat syyyhteydessä sattuneeseen tapaturmaan. Tämä herättää usein ihmetystä tapaturman yhteydessä loukkaantuneissa henkilöissä, kun vakuutusyhtiö perustelee kielteistä päätöstään sillä, että vamma on aiheutunut ikään liittyvästä rappeumasta tai muusta tapaturmasta johtumattomasta syystä. Syy-yhteys on pitkälti lääketieteelliseen tietämykseen perustuva asia. Uudessa laissa asiasta on nimenomainen pykälä, jonka mukaan syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti lääketieteelliset löydökset ja havainnot, vahingon sattumistapa sekä aikaisemmat vammat ja sairaudet. Vahinkotapahtuman korvaamisen edellytyksenä on todennäköinen lääketieteellinen syy-yhteys vahinkotapahtuman ja vamman tai sairauden välillä. Säännöksestä huolimatta maallikoiden lienee vastaisuudessakin vaikea ymmärtää syy-yhteyden puuttumista koskevia ratkaisuja joissakin tilanteissa. Kosteusvaurioista aiheutuvat oireilut Uuteen lakiin ei lopulta saatu mukaan säännöksiä, jotka olisivat mahdollistaneet etuuden maksamisen henkilölle, joka joutuu vaihtamaan työpaikkaa kosteusvaurioista johtuvien terveydellisten ongelmien vuoksi ilman, että hänellä voitaisiin todeta varsinaista ammattitautia. Sellainen työpaikanvaihdoksen tuki oli pitkään esillä lain valmistelussa, mutta asiasta ei syntynyt työnantajapuolen vastustuksen vuoksi yksimielisyyttä työmarkkinaosapuolten välille. Eduskunta kuitenkin totesi lakiesityksen hyväksyessään, että tilanne kosteusvaurioista johtuvien syiden vuoksi sairastuneiden henkilöiden kannalta ei ole tyydyttävä. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta katsoi, että valmistelutyötä kosteusvauriomikrobeille altistuneiden henkilöiden aseman parantamiseksi on syytä jatkaa, jotta sairastuneiden mahdollisuudet tehdä ammattiaan vastaavaa työtä turvataan. Uudesta työtapaturma- ja ammattitautilaista voi lukea tarkemmin Tapaturmavakuutuslaitosten liiton Internetsivuilta (www.tvl.fi). Lakiuudistuksen myötä liiton nimi muuttuu vuoden 2016 alussa Tapaturmavakuutuskeskukseksi (TVK). Pekka Pietinen Pardian lakimies Twitter @Finnpezo 39 VAPAALLA Puikoissa aina jokin työ Neulomiseen voi uppoutua niin, että yöunet jäävät nukkumatta. teksti Anna-Kaisa Jansson / Pardian tiedottaja kuvat Markus Sommers T ullitarkastaja Mia Svärdille tulee neulomisvimma päälle, kun tiedossa ovat sukulaisen häät, tuttavalle tulee perheenlisäystä tai työkaveri jää eläkkeelle. Svärdin puikoissa syntyy lahja, ja silloin voi neuloa vaikka vuorokauden ympäri, mikäli aikataulu niin vaatii. Viimeksi näin kävi koulujen loppuessa, kun Svärd päätti virkata lapsensa opettajalle hartiahuivin. – Aloitin toukokuun puolivälissä ja virkkasin pääasiassa työmatkoilla bussissa. Työ osoittautuikin haastavammaksi kuin ajattelin, ja lopulta tein hartiahuivia koko viimeisen yön kuunnellen kuinka käki kukkui. Lopulta Svärd pujotti huiviin hapsut ja helmet vasta koululla ja ojensi lahjan opettajalle ilman paketointia suoraan hartioille. – Samalle opettajalle tein jo syksyllä villasukkia, kun lapsi oli huolestunut opettajan reikäisestä villasukasta. Viime tinkaan meni myös serkun häälahjaksi tarkoitetut pöytäliinat. Svärd hoiti valmiiden töiden prässäyksen vasta automatkalla Tampereelle istumalla niiden päällä matkan ajan. Bussissa sopiva rauha Svärd oli ala-asteella vielä puukäsitöissä ja vasta kuudennen luokan keväällä perusneulomista alettiin hätäisesti harjoitella käsitöissä. – Äiti ei opettanut näitä asioita, vaan oletti aina, että tottahan tyttö sellaiset luonnostaan osaa. Olin tädin luona Ruotsissa ikkunanpesijänä yhden kesän, ja 40 Paras aika neulomiseen on bussilla tehty työmatka. harjoittelin siellä liinan virkkaamista. Sen viiden viikon aikana sain virkattua itselleni taskullisen villatakin. Nyt Svärdin käsissä syntyy anopin ohjeen mukaan vauvanpeittoja tuttaville. Monet ideat ja jopa mallit syntyvät omassa päässä tai ihan vaan katsomalla mallia esimerkiksi lasten Angry Birds -pehmolelusta. Paras aika neulomiseen on talvisin bussilla tehty työmatka. 80-luvulla hankitut bambupuikot eivät ärsytä kilinällä kanssamatkustajia ja ovat Svärdin mielestä muutenkin aivan parhaat työvälineet. – Neulominen herättää monesti kanssamatkustajien huomion. Yhdellekin taitoa ihmettelevälle vieruskaverille annoin mukaan ohjeen ja puhelinnumeroni lisäohjeita varten. – Bussissa on niin rauhallista, eikä tarvitse jakaa huomiotaan mihinkään muuhun. Saan keskitettyä ajatukset vain käsityöhön. Se on niin terapeuttista. Joskus neulominen lähtee kulkemaan jopa niin hyvin, että myöhemmin huomaan tehneeni jo pitkään virheellisesti ja joudun purkamaan, Svärd kertoo. ■ VAPAALLA Neuloa voi Mia Svärdin mukaan työmatkoilla, liikennevaloissa tai vaikka leirintäalueen makkarakoppijonossa. Kotona neulomiseen on harvemmin aikaa. 41 VAPAALLA Kissa pöydälle Kissanäyttelyissä tapaavat samanhenkiset ihmiset. Oman lemmikin menestyminen on mukava lisä. teksti kuvat Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja Leena Koskela E nsimmäinen ajatus on, että nämä kissat ovat todella läheistä sukua isoille kissaeläimille. – Ocicat-rotu on saanut nimensä siitä, että se muistuttaa paljon eteläamerikkalaista oselottia. Villiä näissä ei tosin ole kuin ulkonäkö, kertoo Leena Nuolimäki. Ilmatieteen laitoksella työskentelevät Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöiden jäsenet Leena Nuolimäki ja hänen miehensä Marko Pitkänen harrastavat kissanäyttelyitä. Heillä on kolme ocicatia: Kunkku, Hilla ja Stella. Näyttelykissan hankkiminen ei ollut heillä alun perin tavoitteena, vaan he etsivät lemmikkiä perheeseen. Nuolimäki ja Pitkänen kävivät näyttelyissä tutustumassa eri rotuihin. – Ocicat-rodussa viehätti villin ulkonäön lisäksi sen luonne. Siinä ei ole jalostuksessa käytetty villikissaa, joten se on seurallinen, lempeä ja leikkisä aikuisenakin. Kissojen ehdoilla Ensimmäisen kissan, Kunkun, hankinnan jälkeenkään kissanäyttelyt eivät vielä kiehtoneet. – Sanoimme kasvattajalle, että otamme vain kotikissan. Kasvattaja kuitenkin ehdotti Kunkun kasvettua, että he toisivat sen näyttelyyn kokeilumielessä. Sillä tiellä ollaan edelleen. Tosin Kunkku on jättäytynyt jo eläkkeelle, ja näyttelyihin lähtee Hilla ja Stella. Näyttelyssä on satoja lajitovereita, joten hajut ja hälinä saattavat stressata kissoja. Hilla ja Stella eivät kuitenkaan ole koskaan osoittaneet, etteivät ne viihtyisi näyttelyissä. Kun kuljetuskopit tuodaan ullakolta, kissat asettuvat niihin itse. Jokaisella kissalla on oma ihmissuosikkinsa. Kuviot kohdallaan Mikä kissanäyttelyissä on sitten tärkeää, voitto ja kunniako? – On tietenkin hienoa, jos kissa pärjää. Mutta kilpailun lisäksi täällä tavataan tuttuja ja vietetään aikaa yhdessä, Pitkänen kertoo. Kyseessä ei ole kauneuskilpailu, vaan pisteitä annetaan sen mukaan, kuinka hyvin kissassa näkyvät rodun määrityksissä annetut piirteet. Kaikki Nuolimäen ja Pitkäsen kissat ovat kantaneet palkintoja kotiin. – Vaikka rotumääritykset ovat tarkkoja, tulkinnalle on varaa. Tämän takia tuomarin omilla henkilökohtaisilla painotuksilla ja ajatuksilla rodun piirteistä on vaikutusta. 42 VAPAALLA Leena Nuolimäki on miestään aktiivisempi harrastaja: hän on mukana Ocicat-rotuyhdistyksen sekä Suomen rotukissayhdistys SuRokin hallituksissa. Näyttelyihin lähdetään kuitenkin aina yhdessä. – Tämä harrastus on antanut todella paljon. Meillä on nämä ihanat kissat, ja niiden kautta olemme löytäneet paljon kavereita ja tuttuja. Ihmisen ystävä Näyttelyitä on parikymmentä vuodessa, mutta vuorotöiden vuoksi Pitkänen ja Nuolimäki käyvät niissä vain muutamia kertoja vuodessa. Lopun aikaa Kunkku, Hilla ja Stella ovat ihan tavallisia kotikissoja. Jokaisella kissalla on oma ihmissuosikkinsa. Ensimmäisenä otettu Kunkku on kiintynyt perheen poikaan, Stella puolestaan isään. – Joskus haaveilin kultaisestanoutajasta, mutta Stellasta olen saanut kultaisen seuraajan. Se kulkee perässäni, istuu sylissä ja tuijottaa silmiin, Pitkänen kertoo Stellaa rapsutellen. Hilla puolestaan on kiintynyt Nuolimäkeen. – Yleensä kissat haluavat synnyttää yksin, mutta Hilla ei antanut rauhaa, eikä suostunut asettumaan ennen kuin minä istuin vieressä ja pitelin tassusta kiinni. ■ 43 VAPAALLA Löytämisen iloa Geokätköily tarjoaa haastetta juuri sen verran kun sitä haluaa ottaa. teksti Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja kuvat Leena Koskela Koska laji ei ole kaikille tuttu, kätköllä yllätetyksi tullut Arja Lempinen on saanut osakseen ihmetteleviä katseita ja kysymyksiä. Yleensä hän onnistuu etsimään kätköt niin, ettei kukaan näe. Se onkin parempi, sillä ulkopuoliset saattavat viedä tai tuhota kätkön. 44 VAPAALLA Moni meistä liikkuu päivittäin tietämättään usean kätkön ohi. N eljä vuotta sitten valtiovarainministeriössä sihteerinä työskentelevä prounionilainen Arja Lempinen näki työhuoneensa ikkunasta jonkun möyrivän maassa vastapäisessä puistossa. Moni muu olisi ohittanut miehen olankohautuksella, mutta Lempinen ei. Hän aukaisi geokätköjen sijaintikartan, ja totta: niistä yksi oli lähes hänen ikkunansa alla. – Palasin paikalle sunnuntaina, kun ihmisiä oli vähemmän. Se oli Lempisen ensimmäinen geokätkö. Hän oli osallistunut muutamaa päivää aikaisemmin Suomen Ladun retkipäivään ja päässyt kokeilemaan lajia. Tuhansien kätköjen kautta Ensimmäisen kätkön jälkeen vauhti on ollut hurja. Harrastuksen aikana hän on löytänyt yksin pääkaupunkiseudulta satoja geokätköjä ja kiertänyt kätköjen perässä yli sata suomalaista kuntaa. Kahden päivän Viron reissulla hän ehti etsiä 507 geokätköä. – Geokätköilyn ansiosta olen nähnyt hienoja maisemia ja paikkoja, joihin en olisi muuten eksynyt. Olen myös saanut kavereita, joiden kanssa olen kiertänyt ulkomaita myöten etsimässä kätköjä. Miten pääsee alkuun Geokätköily alkaa internetistä. Siellä pääsee tutustumaan geokätköjen kuvauksiin, karttakoordinaatteihin ja kätköjen perustietoihin. Sitten on aika lähteä ulos kätköilemään. – Alkuun voi käyttää netistä tulostettuja karttoja tai älypuhelinta. Jos innostuu kunnolla lajista, kannattaa hankkia erillinen gpslaite. Lempinen on aktiiviharrastaja, joka osallistuu haasteisiin, tapahtumiin ja kouluttaa vasta-alkajia. Hän painottaa, että kyse on harrastuksesta, jossa suorituskerrat ja fyysinen aktiivisuus ovat itsestä kiinni. Kilpailuhenkisyyttä siihen voi lisätä juuri sen verran kun tuntuu hyvältä. Palkintona on löytämisen ilo. – Geokätköily sopii koko perheelle ja kaiken kuntoisille, sillä kätköt on jaettu eri vaativuusluokkiin. Yhden tähden paikat löytyvät helposti, viiden tähden vaativat jo erikoisvarusteita. Moni meistä liikkuu päivittäin tietämättään usean kätkön ohi, sillä niitä on ympäri Suomea, aivan kaupunkien taajamissakin. – Tiedän, että jotkut hakevat näitä autolla, mutta minä liikun pääasiassa jalan ja polkupyörällä. Kuntoilu on lisääntynyt huimasti. ■ Mitä on Geokätköily? • Geokätköily on harrastus, jossa piilotetaan ja etsitään kätköjä satelliittipaikannuksen avulla. • Kätköjen tiedot saa, kun rekisteröityy ja luo käyttäjätunnuksen sivuille www.geocaching.com ja www.geocache.fi. Kätkön löytymisen jälkeen sivujen lokikirjaan merkitään tiedot käynnistä. • Paikannukseen riittää aluksi kartta tai älypuhelin, jo- hon on ladattu geokätköilysovellus. • Geokätkö sisältää yleensä rasian, jossa on lokikirja, kätkötiedote ja kynä. Tutustu eri geokätkötyyppeihin ennen aloittamista. • Kätköjä löytyy niin maastosta kuin kaupungistakin. Symbolien avulla jokainen voi valita omaan tasoonsa sopivan kätkön. 45 TYÖNKUVA Viisumipalvelukeskukses 46 TYÖNKUVA ta näkee kauas Itänaapurissa jätetyt viisumihakemukset siirtyvät käsiteltäväksi Kouvolan maamerkkiin. Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja teksti kuvat Johannes Wiehn K ouvolan asemalla kuulutetaan Pietariin matkaavan Allegrojunan pysähdyksestä. Todennäköisesti suurin osa kyydissä istuvien venäläisten viisumeista on käsitelty asemalta näkyvässä kolossimaisessa rakennuksessa. Siellä sijaitsee vuonna 2012 perustettu Viisumipalvelukeskus, joka on viisumivirkailija Riitta Schneider-Lehtisen työpaikka. Schneider-Lehtisen urapolku Kouvolan korkeimpaan taloon on kiertänyt pitkän kautta, vaikka syntymäkunta onkin ihan vieressä. Hän lähti jo kolmannella luokalla isoveljensä jalanjäljillä Helsingin suomalais-venäläiseen kouluun. Korkeakouluopinnot hän suoritti Leningradin yliopistossa. Tarkoitus oli tulla venäjän opettajaksi, mutta elämä vei muualle. Scheider-Lehtinen päätyi tekemään töitä suomalaisille yrityksille Venäjällä ja välillä Suomessakin. Kaikki työpaikat eivät keskittyneet bisnekseen. Hän on ollut mukana suunnittelemassa Helsingin avoimen yliopiston Venäjän ja Itä-Euroopan opintokokonaisuutta Kotkaan ja työskennellyt EU-projektissa Aleksanteri-Instituutissa. Neuvostoliitosta tuli Venäjä ja Schneider-Lehtinen seurasi muutosta paikan päällä Moskovassa ja Pietarissa, mutta myös Siperiassa ja Etelä-Uralilla. Vuosien poissaolon jälkeen Kouvola tuntui täydelliseltä kotikaupungilta. – Työmatkani on viisi minuuttia, eikä ruuhkia ole missään. Kaikki myös toimii hienosti ja loogisesti. Kun kuvaaja kehottaa näyttämään, miten kivaa työnteko on, viisumivirkailija Riitta Schneider-Lehtinen puhkeaa täyteen hymyyn. – Se on totta, tämä on työelämäni tähän asti parasta aikaa, hän toteaa. Suomen ulkomaanedustustot ja Kouvolan viisumipalvelukeskus käsittelivät viime vuonna yhteensä 1 204 948 viisumihakemusta. Se on reilut parikymmentä prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna, mutta samalla tasolla kuin sitä edellisenä vuotena. 47 TYÖNKUVA Yksi työntekijöistä vetää joka iltapäivä keppijumpan. Paperitonta työtä Viisumihakemusten määrä vaihtelee vuodenajan ja juhlapyhien mukaan. Kausivaihteluihin on varauduttu niin hyvin kuin se on maailmantilanteen muutoksissa mahdollista. Työaikapankki ja työaikaliukuma varmistavat, että töitä voi tehdä ruuhka-aikoina enemmän ja lyhentää päivää kiireen helpottaessa. Viisumipalvelukeskuksessa papereita ei juuri näe, sillä hakemukset ja liitteet tulevat ja lähtevät sähköisesti. Viisumien käsittelyvauhti riippuu täysin tapauksesta. Schneider-Lehtinen arvelee, että hän käsittelee keskimäärin 30–70 hakemusta päivässä. Yleensä koko prosessi hoituu ilman kontaktia viisuminhakijaan. Jos hakemuksessa on jotain epäselvää, viisumivirkailija soittaa hakemuksen jättäjälle tai lisäselvitys delegoidaan pääkonsulaattiin Pietariin. Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistys UHVY • noin 800 jäsentä • jäsenet työskentelevät ulkoasiainhallinnossa ja edustavat kaikkia eri ura-alueita • osa jäsenistöstä pysyy yhdessä toimipisteessä, osa kiertää asemapaikoissa eri puolilla maailmaa, asemapaikkoja on noin 90 48 – Yksi merkittävimpiä sisällöllisiä tekijöitä tässä työssä on, että saa olla osa Suomen turvallisuusjärjestelmää ja tärkeä linkki viranomaisyhteistyössä. Ensimmäinen luottamusmies Schneider-Lehtinen on Viisumipalvelukeskuksen uusi ja ensimmäinen luottamusmies. – Toimistoa perustettaessa meillä oli niin paljon järjestäytymiseen liittyviä asioita, ettei luottamusmiestä ehditty heti valita ennen tätä kevättä. Sitä ennen Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistys UHVY oli käynyt esittelemässä meille toimintaansa. Suurin osa Suomessa olevista UHVYn jäsenistä työskentelee Helsingissä. SchneiderLehtinen ei kuitenkaan koe kuitenkaan olevansa ilman vertaistukea. – Kaikki tarvittavat työkalut ja tuki on olemassa, loppu on kiinni omasta aktiivisuudesta. Olen aika tuore luottamusmies, mutta olen ehtinyt käydä jo UHVYn luottamusmiesten tapaamisessa ja menen syksyllä Pardian luottamusmiesten peruskurssille. Viisumipalvelukeskuksessa työskentelee noin 60 henkilöä, joista suurinpiirtein puolet on pardialaisia. Aktiivinen työyhteisö Schneider-Lehtinen kertoo, että hänen tavoitteensa on puuttua asioihin ennen kuin ongelmat menevät liian pahaksi. Varhaisen puuttumisen mallista on juteltu myös esimiehen kanssa, ja sieltä on tullut tukea. – Meillä on eteisessä palautelaatikko, johon saa laittaa nimettömänä risuja ja ruusuja. Sinnekin tulleet ongelmat ovat olleet toistaiseksi todella pieniä. Viisumipalvelukeskuksessa tuntuu olevan hyvä ryhmähenki. Yksi työntekijöistä vetää joka iltapäivä keppijumpan ja työnantajan tarjoamiin mahdollisuuksiin tartutaan mielellään. – Osa on käynyt ratsastamassa, joogassa ja viime vuonna meillä oli itsepuolustuskurssi. Työnantaja järjestää myös työajalla venäjän kielikursseja kielitaidon ylläpitämiseksi. Ei saa turtua Schneider-Lehtinen ennustaa, että työ tulee monipuolistumaan ja kansainvälistymään. – Kun tietoliikenne ja välineet kehittyvät, se vaikuttaa varmasti työhön. Myös viranomaisten yhteistyö sekä Suomessa että Euroopan unionin alueella lisääntyy entisestään. Viisumipalvelukeskuksessa on käytössä ulkoministeriön paikkariippumaton viisuminkäsittelyratkaisu ELVIS. Se on palkittu edelläkävijänä useissa kilpailuissa. ELVIS voitti muun muassa sarjansa kansainvälisessä International Business Excellence Awards -kilpailussa ja tuli vuonna 2013 toiseksi Vuoden projekti -kilpailussa. Suurimpana haasteena Schneider-Lehtinen pitää työn luonnetta. Kun silmien ohi menee päivittäin kymmeniä hakemuksia, on varottava, ettei työhön turru. – Jokainen hakemus on ainutlaatuinen, ja se pitää pitää mielessä niitä käsitellessä. ■ KOLUMNI Tuottavuusloikkaa pohtivien päättäjienkin olisi syytä vierailla Parkanossa. Mika Kanerva Otetaan esimerkkiä Eskosta H allitus vaatii, että työn tuottavuuden pitää parantua. Keinoksi on tarjottu työajan pidentämistä. Se on toki selkeästi mitattavissa oleva suure. Samaan aikaan kuitenkin tiedämme, että erityisesti asiantuntijatyössä tuloksellisuus eri riipu ajasta, vaan siitä, millä mielellä teemme työtä. Valitettavasti sitä ei voi mitata kuten aikaa, sillä meiltä puuttuu hyvän mielen mittakeppi. Käytän esimerkkinä Esko Sirolaa. Hänen kauppansa Parkanon Kehräämö on aarreaitta käsityön ystäville: lankoja, matonkuteita, kankaita, tilkkuja ja seinätauluihin kirjailtavia mietelauseita. Seinillä roikkuu monenlaisia historiallisia työkaluja, jota miehet voivat odotellessaan katsella. Kävin Sirolan 80-vuotispäivillä. Edellisen kerran hän juhli näyttävästi simsetit kaulassa viisi vuotta sitten ja lupasi palvella meitä vielä tähän päivään asti. Nyt saimme uuden lupauksen kahdesta lisävuodesta. Sirola huolehtii työnteolla myös omasta terveydestään. Ajokortti oli taas annettu viideksi vuodeksi, vain silmälääkäriin oli kehotettu menemään. Hän pitää aivot virkeinä ja kädet toiminnassa luomalla loimia kankaankudontaa varten sekä bodaa aivojaan alan uusimmilla virtauksilla ja tekemällä kaupassa laskutoimituksia. Sosiaalinen puoli tulee hoidettua asiakkaiden kanssa jutellessa ja soittamalla puhallinorkesterissa. Kylän naisten kerrotaan jopa kutovan hänelle villasukkia, jotta hän tarkenisi seistä näitä palvelemassa. Esko Sirola itse kiteytti, että hänen jaksamisensa ja pitkän yrittäjyyden tausta on päivittäinen hyvä palaute asiakkailta ja tunne, että häntä tarvitaan. Kauppa on auki sunnuntaita lukuun ottamatta aina, eikä hän ole viettänyt juuri lomia. Hän ei koe niihin tarvetta, sillä työ saa hänet aina hyvälle mielelle. Kaikki emme voi olla eskosiroloita, mutta hänestä voi ottaa esimerkkiä, kun mietitään työn tuottavuuden lisäämistä hyvän mielen avulla. Niin esimies kuin työntekijä voivat vaikuttaa työpaikan henkeen. Miksei siis asetettaisi tavoitteeksi ilmapiirin kohentaminen ja porukalla mietittäisi keinoja sen kohentamiseen? Meillä on selvää tutkimustietoa, että hyvä ilmapiiri lisää työn tuloksellisuutta prosenttikaupalla. Sitoutuminen työhön kasvaa, sairauspäivien määrä vähenee ja työhön lähtemisen kynnys madaltuu. Myös stressin vaikutuksia on tutkittu paljon. Se aiheuttaa satojen miljardien kulut pelkästään EU:n alueella. Sen vaikutus näkyy esimerkiksi sydän- ja verenkiertoelinten sairauksina, mielenterveyden järkkymisenä ja aikuisiän diabeteksen lisääntymisenä. Julkaisin juuri kesän alussa kirjan Stressikirja - mistä virtaa? Olen koonnut siihen runsaasti keinoja stressin nujertamiseksi. Useimmat niistä eivät edes maksa mitään. Tuottavuusloikkaa pohtivien päättäjienkin olisi syytä vierailla Parkanossa, koska sieltä saattaisi löytyä työnilon resepti: Esko Sirola ei laske tunteja, vaan hänelle on tärkeää olla oman kauppansa herra ja kokea työnsä merkitykselliseksi. Marja-Liisa Manka Työhyvinvoinnin dosentti Tampereen yliopisto 49 Ajankohtaista Pardian koulutuksessa Loppuvuoden koulutustarjontaa: Johdatus henkilöstönedustajan tehtävään Kohderyhmä: tehtävässään äskettäin aloittaneet henkilöstönedustajat ja heidän varahenkilönsä; myös luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävästä kiinnostuneet jäsenet voivat osallistua tälle verkkokurssille Aika: Suoritusaika valittavissa itse (opiskelun kesto kaksi viikkoa), verkko-opetus Hakuaika päättyy: Jätä hakemuksesi viimeistään kolme työpäivää ennen haluamasi suoritusajan alkamista. Vastuuhenkilö: Seija Moilanen Muutos työssä ja työpaikalla, muutosjohtaminen Kohderyhmä: kokeneet henkilöstönedustajat ja heidän varahenkilönsä; myös yhdistyspuheenjohtajat voivat osallistua, jos ryhmään jää tilaa Aika: 13.11.2015, Helsinki Hakuaika päättyy: 13.10.2015 Vastuuhenkilö: Seija Moilanen Työ, työkyky ja työhyvinvointi Kohderyhmä: kokeneet henkilöstönedustajat ja heidän varahenkilönsä; myös yhdistyspuheenjohtajat voivat osallistua, jos ryhmään jää tilaa Aika: 14. - 15.12.2015, Helsinki Hakuaika päättyy: 9.11.2015 Vastuuhenkilö: Seija Moilanen Lisätietoja koulutuksista löydät PardiaPlus-jäsensivulta. Työsuojelun ajankohtaispäivät marraskuussa Jo perinteiset työsuojelun ajankohtaispäivät järjestetään tänä vuonna 11.–12.11.2015 Helsingissä. Tällä kertaa päivillä käsitellään mm. stressin hallintaa, hyviä työterveyshuoltokäytäntöjä, uudistuvaa työtapaturmavakuutuslakia sekä uusia päihdeasioiden käsittelyohjeita. Lisäksi tutustutaan työsuojelupäällikön arkeen ja Pardian työsuojelukyselyn tuloksiin sekä saadaan ajankohtaista tietoa työsuojelusta ja työmarkkinoilta. Ajankohtaispäivät ovat tarkoitettu työsuojeluvaltuutetuille, työsuojelupäälliköille, työsuojeluasiamiehille ja työsuojelutoimikuntien jäsenille sekä heidän varahenkilöilleen. Hakuaika päättyy 1.10.2015. Lisätietoja löydät PardiaPlus-sivuilta (edellyttää kirjautumista). INFO Julkaisemme vuoden 2016 koulutuskalenterin kotisivuillamme marraskuun lopulla. Seuraa Pardian koulutuksen kotisivuja osoitteessa www.pardia.fi → Koulutus ja osaaminen. Pardian koulutus palvelee sinua puhelimitse klo 9.00–11.30 numerossa 075 324 75 83. Muina aikoina tavoitat meidät sähköpostitse osoitteesta koulutus@pardia.fi. Pardian Jäsenristeily 17.–18.4.2016 Tallinnaan TallinkSiljan alus M/S Baltic Queen lähtee Helsingin Länsiterminaalista sunnuntaina 17.4.2016 klo 18.30 ja laiva saapuu Tallinnaan klo 22.00. Maissa on mahdollista käydä maanantaina 18.4. klo 08.00–12.00. Takaisin Helsinkiin laiva lähtee Tallinnasta klo 12.30 ja on Helsingin Länsiterminaalissa klo 16.00. 50 Lue lisää ta kotisivuil Pardian ta s osoittee rdia.fi/ www.pa ily2016. jasenriste Suomen * EDULLISIN Entä jos toisen euro ONKIN YHTÄKKIÄ NOLLA? Ikäviin asioihin voi ja kannattaa varautua. Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Saat mielenrauhaa jo muutamalla eurolla kuussa. Mitäpä jos hoitaisit asian kuntoon saman tien! Katso hinta ja osta vakuutus 10 % edullisemmin: henkivakuutuskuntoon.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva * Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013. 010 19 19 19 K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA SVENSK RESUMÉ Ledare Styrka och energi från välmående Jag har många gånger funderat på hur jag tar hand om mig själv, eftersom jag förhoppningsvis har en lång yrkeskarriär framför mig. Jag är inte ensam om att fundera på detta, eftersom man i allt större utsträckning ska beakta medarbetarens ork när karriären blir längre och arbetsuppgifterna ökar. Välbefinnandet och orken i arbetet består av både fysiska och psykiska element, som det ibland kan vara svårt att skilja åt. Arbetshälsodagar som arbetsgivaren ordnar skapar en samhörighetsanda på arbetsplatsen. Det är också till fördel för arbetsgivaren att medarbetaren mår bra och orkar arbeta. Arbetsgivaren kan stöda medarbetarnas välmående bland annat med kultursedlar och pausgymnastik. Medarbetarens arbetsställning beaktas mer än tidigare. Studier har visat att det inte är hälsosamt att sitta oavbrutet hela arbetsdagen. Medarbetaren ska också kunna arbeta stående eller i halvsittande ställning. När medarbetaren vill kan arbetarskyddsfullmäktigen se på arbetsplatsens funktionalitet dvs. kontrollera om höjden på bordet, lutningen på stolens ryggstöd och höjden på dataskärmen är som sig bör. Tidigare var alla höjder och avstånd felaktiga på min arbetsplats. Tillsammans åtgärdade vi saken. Mitt eget välmående omfattar ett sunt levnadssätt dvs. jag går och lägger mig i tid, äter de dagliga måltiderna vid samma tidpunkt och motionerar varannan dag. Jag har märkt att orken och motivationen minskat om jag hållit paus från motionerandet. Efter en idrottsprestation orkar jag mycket bättre och har tillräckligt med energi. Vardagsmotion på arbetsplatsen hjälper till att orka. Redan en kvarts motionspaus räcker. Att använda trappor är vardagsmotion när den är som bäst. Förhoppningsvis sköter arbetsgivaren även i fortsättningen om sina medarbetares välmående på ett mångsidigt sätt med beaktande av deras olika livssituationer, för att inte glömma flexibiliteten i arbetslivet. Hösten är en ypperlig tidpunkt att ändra sin livsstil. Motion piggar upp och för tankarna till annat en stund. Var och en bär ansvar för den egna orken och välmåendet. Ombudsman Michaël Vanamo Samtalsämnet Arbetet anpassas Forskare Jari Hakanen tror att alla har möjlighet att anpassa sitt arbete så att det känns bättre. Ett positivt förhållande till det egna arbetet innebär inte att man med tvång försöker vända allt till något som är enbart positivt. – Det är mera det att man tar ansvar för hur man själv förhåller sig till saker, sammanfattar Arbetshälsoinstitutets forskningsprofessor Jari Hakanen sitt budskap. Han har forskat mycket kring finländarnas välbefinnande i arbetet. En god nyhet är det att vi enligt Hakanen är tämligen nöjda med vårt arbete, och arbetets sug är inte främmande för oss. Det finns dock ännu saker att lära sig: om något är dåligt, muttrar vi för oss själva och hamnar i en negativ tankebana. Hakanen föreslår också aktivt ansvarstagande för det egna arbetet. Man ska gå igenom de egna möjligheterna att påverka arbetet och dess innehåll. – Vi har lärt oss att lägga ut ansvaret 52 för vårt välbefinnande i arbetet och förväntar oss att någon annan agerar först. Hakanen är övertygad om att alla kan anpassa dvs. påverka och ändra sitt dagliga arbete. – Du får tänka själviskt: vad kunde göra mitt arbete mer meningsfullt och inspirerande för mig? Hur kunde jag bättre använda mina styrkor i arbetet? Hakanen har besökt många arbetsplatser och diskuterat detta. Den första reaktionen hos många är att de fått sin uppgiftsbeskrivning och den går inte att ändra. När arbetet diskuteras mer ingående, finns många praktiska saker genom vilka var och en kan påverka sina arbetsuppgifter. – Jag har ännu inte stött på ett arbete som inte går att anpassa. Många idéer till anpassning uppstår i vardagen genom att arbeta. Insikten kan komma från frustration över att sättet att göra något är ineffektivt eller komplicerat. Hakanen uppmanar till att först diskutera missförhållanden och förbättrings- förslag med dem som kan påverka saker. Diskutera alltså med chefen. – Vi har ofta för vana att älta och gnälla över saker vid kaffebordet endast arbetskamraterna emellan. Det här är inte den mest fruktbara kanalen. I värsta fall får man in sig själv och hela gemenskapen i en ond cirkel av negativitet. Enligt Hakanen drar sig finländarna onödigt ofta för att föra fram sina idéer. En bra chef ger förtroende och frihet till sådana medarbetare som vill planera sitt arbete till det bättre. En sådan människa lyckas så småningom uppmuntra även de andra att medverka. – Chefen kan inte närvara överallt och således har medarbetaren den bästa erfarenheten. Han eller hon kan säga hur man kunde utföra arbetet fiffigare än i nuläget. Pardias informatör Marjo Pihlajaniemi SVENSK RESUMÉ OrdförandeLokalt avtalande E fter samhällsfördragets fall har diskussionen om produktivitetsförbättring vänts till att öka lokalt avtalande. För närvarande utarbetar samarbetsombudsman Harri Hietala en utredning till landets regering om utvecklingsmöjligheter för lokalt avtalande. Utredningen ska vara klar före mitten av oktober. Målet med den proposition som görs utgående från utredningen är att man i företagen i allt större omfattning än tidigare ska kunna avtala lokalt om att återställa konkurrenskraften, stärka sysselsättningen och om villkoren i anställningsförhållandet. När det gäller villkoren i anställningsförhållandet har Hietala i uppgift att klarlägga möjligheterna att öka lokalt avtalande i fråga om olika villkor i anställningsförhållandet, som till exempel om löner, arbetstid och om förutsättningar för upphävande av ett anställningsförhållande. Efter att ha fått utredningen ska regeringen bereda ändringar i arbetslagstiftningen, med vilka man utgående från propositionerna kan främja lokala avtal i de avseenden som ovan nämnts. Att öka lokalt avtalande på den finländska arbetsmarknaden är bra. I bästa fall kan man med lokala avtal passa ihop både arbetsgivarnas och arbetstagarnas behov. En stor del av arbetstagarna är också bered- da att överväga lokala tillämpningar till exempel i fråga om arbetstider. Avtal ska alltid grunda sig på jämlikhet mellan parterna. Ofta verkar det dock som om man i diskussionen glömmer bort att många tjänste- och arbetskollektivavtal i dagens läge möjliggör lokala avtal i tämligen bred omfattning. Det som snarare visat sig vara problematiskt är att möjligheterna att ingå lokala avtal inte på långt när utnyttjas helt. Som exempel kan man nämna den arbetstidsbank som kollektivavtalet för universitet möjliggör, den har mig veterligen inte tagits i bruk på något universitet. Orsakerna till att lokala avtal används i så liten omfattning är säkert många. Fördomar, omedvetenhet om möjligheterna och brist på mod torde vara de vanligaste hindren. Naturligtvis också det att man på lokal nivå inte kan enas om innehållet i avtalet. Vid utvecklingen av lokalt avtalande och arbetslagstiftning som hänför sig till det, ska landets regering ha ordet avtal tydligt i åtanke. Avtal ska alltid grunda sig på jämlikhet mellan parterna och ska ingås av fri vilja. Lokalt avtalande ska inte leda till en situation där den ena parten ensidigt bestämmer innehållet i avtalet eller tvingar den andra parten att ingå avtal. Niko Simola Twitter @simolaniko 53 PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA PARDIAN TOIMISTO Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki vaihde/neuvonta 075 324 7500 klo 9.00–15.00 etunimi.sukunimi@pardia.fi www.pardia.fi www.facebook.com/ palkansaajajarjestopardia www.twitter.com/PardiaRy Simola Niko puheenjohtaja 075 324 7501 040 566 8517 Jarkima Eija puheenjohtajan sihteeri 075 324 7502 040 722 2911 Edunvalvontaosasto Sirén Harri neuvottelujohtaja - yleinen ja valtiosektorin edunvalvonta, yhteiskuntavaikuttaminen - osaston päällikkö 075 324 7520 0400 765 415 Ekola Pentti asiamies - yksityisten alojen yrityksiä (vast.) 075 324 7527 0400 746 391 Eskelinen Anna-Liisa lakimies - sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala, yksityinen sosiaalipalveluala 075 324 7560 040 7465 018 Heikkilä Katja neuvottelupäällikkö - yksityisten alojen edunvalvonta ja kv-asiat 075 324 7540 0400 904 893 Janas Pirkko lakimies - valtiovarainministeriön hallinnonala 075 324 7591 045 773 10383 Komulainen Ari vastaava lakimies - osaston päällikön sijainen - ulkoasiainministeriön hallinnonala, virastoja, Kela ja yksityisten alojen yrityksiä 075 324 7524 040 546 0858 54 Lehtonen Jarmo asiamies - työ- ja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön sekä liikenneja viestintäministeriön hallinnonala 075 324 7522 045 6577 374 Määttä Maarit hallintosihteeri 075 324 7590 0400 833 925 Nieminen Aki asiamies - opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala, yliopistot 075 324 7529 040 560 9253 Pallaspuro Esko asiamies - sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala, yksityinen sosiaalipalveluala 075 324 7581 0400 506 933 (jää eläkkeelle 1.12.) Pietinen Pekka lakimies - maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala, valtioneuvosto (VNK, OKV) 075 324 7592 045 7731 0397 Vartiainen Hannele asiamies - yksityiset alat / Kela ja Alko 075 3247 523 040 4515 009 Äikäs Mikko asiamies - sisäministeriön, puolustusministeriön ja oikeusministeriön hallinnonalat 075 324 7538 040 451 5002 Österberg Soili hallintosihteeri 075 324 7506 040 540 3724 (16.12. vapaalle, jää eläkkeelle 1.4.2016) Hallinto-osasto Puolakka Anne hallintopäällikkö - osaston päällikkö 075 324 7530 040 546 6662 (jää eläkkeelle 1.12.) Teikari Maria hallintopäällikkö - osaston päällikkö 075 324 7565 040 777 6316 Rissanen Tapio asiamies - tutkimus ja tilastot 075 3247 528 045 7731 4358 Eronen Sinikka it-palvelupäällikkö 075 324 7542 050 514 3081 (jää eläkkeelle 1.12.) Vanamo Michaël asiamies - yhteiskuntavaikuttaminen 075 324 7510 050 463 0270 Heikkilä Arja jäsenrekisterisihteeri 075 324 7544 Virta Päivi koulutussihteeri 075 324 7583 Lepistö Leena jäsenmaksuliikenteen hoitaja 075 324 7549 Tiedustelut koulutus@pardia.fi Koulutuksen palvelunumero: 075 324 7583 klo 9–11.30 Lintoja Merja jäsenrekisterisihteeri 075 324 7546 Metsänranta Marja toimistosihteeri 075 3247 533 Noponen Ulla jäsenrekisterisihteeri 075 324 7548 Röksä-Sandström Maarika jäsenmaksusihteeri 075 324 7559 Sten Kristina sihteeri 075 324 7431 Viljanen Hannu atk-asiantuntija 075 324 7537 050 382 3217 Pardian taloushallinto on siirtynyt Tivonet Oy:hyn. Lue lisää Tivonet Oy:n kotisivuilta, osoitteesta www.tivonet.fi. Järjestöosasto Nousiainen Timo järjestöpäällikkö - osaston päällikkö 075 324 7585 040 533 2255 Lepola Varpu koulutussuunnittelija 075 324 7552 Moilanen Seija koulutuspäällikkö 075 324 7580 050 331 0719 Nordström Anne kehittämisasiantuntija 075 324 7505 040 511 8655 Viestintäosasto Nieminen Riitta viestintäpäällikkö - osaston päällikkö 075 324 7507 040 773 6591 Jansson Anna-Kaisa tiedottaja 075 324 7508 045 7731 0381 Pihlajaniemi Marjo tiedottaja 075 324 7509 045 7734 8492 JATTK-työttömyyskassa Pasilanraitio 9 B 00240 Helsinki p. (09) 720 68 20 (ma-to klo 9-11.30) faksi (09) 148 10 29 Etuuden saajat voivat asioida myös sähköisessä asiointipalvelussa eAsioinnissa omilla pankkitunnuksilla (Osuuspankki, Nordea, Sampo Pankki, Aktia, Säästöpankit ja POP) Tietoa työttömyysturvasta: Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö TYJ:n sivuilta www.tyj.fi asiakaspalvelu@jattk.fi www.jatkk.fi Työttömyyskassa Statia Ratamestarinkatu 11 00520 HELSINKI puh. palvelu 020 728 9780 ma, ke klo 12–15 faksi (09) 278 7217 etunimi.sukunimi@statia.fi toimisto@statia.fi www.statia.fi OTA YHTEYTTÄ Jäsenyyteesi liittyvissä asioissa voit ottaa yhteyttä alla oleviin kolmeen jäsenrekisteriin joko sähköpostitse tai ma-pe klo 9–12 palvelunumeroon: Alkoholialan Toimihenkilöiden Kelan toimihenkilöiden Maanmittauslaitoksen tekniset MATEn Rautatiealan Teknisten Liitto RTL:n Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT:n jäsenet p. 075 324 7548 info@pardia.fi Henkilöstöunioni HU:n Luotsiliiton Maataloustoimihenkilöjärjestöjen liitto MTJL:n ProUnionin Työ-ja elinkeinohallinnon henkilöstöliitto THHL:n Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistys UHVY:n Verovirkailijain Liitto VeroVL:n jäsenet p. 075 324 7546 info@pardia.fi Sosiaali-, terveys-ja kasvatusalojen ammattiliitto STEKAn Suomen Tietoliikennetekniset ST:n Yliopistojen ja tutkimusalanhenkilöstöliitto YHL:n jäsenet p. 075 324 7544 info@pardia.fi Liitä sähköpostiviestiin aina tarkat yhteystiedot: - jäsenen koko nimi, jäsenjärjestö ja mahdollinen jäsenyhdistys. Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL Tullivirkamiesliitto Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL Hoitavat itse rekisterinsä, yhteydenotot suoraan ko. liittoon. Jos joudut työttömäksi tai olet palkattomalla jaksolla pois töistä, ilmoita siitä sähköpostitse tai kirjeitse jäsenrekisterisihteerille tai omalle liitollesi/ yhdistyksellesi. Tieto rekisteröidään jäsentietoihisi ja saat kotiosoitteeseen erityisjäsenmaksun/kirjausmaksun/jäsenen tilisiirrot. Näin jäsenyys säilyy katkeamattomana. Muutoslomakkeen saat osoitteesta www.pardia.fi/ jasenyys. Liitosta ja työttömyyskassasta erotaan allekirjoitetulla eroilmoituksella. Se toimitetaan Palkansaajajärjestö Pardiaan jäsenrekisterisihteerille tai omalle liitolle/ yhdistykselle. Erohakemukseen laitetaan päivämäärä, jolloin ero astuu voimaan. Eroilmoituksesta on ehdottomasti käytävä ilmi, eroaako jäsen myös työttömyyskassan jäsenyydestä. Ilmoittaessasi uuden liiton eron yhteydessä, toimitamme jäsenyystodistuksen pyydettäessä suoraan uuteen liittoon/ kassaan. Jos työnantaja perii jäsenmaksun palkasta, työntekijän on itse ilmoitettava erostaan palkanlaskijalle jäsenmaksun perimisen lopettamiseksi. Liitosta ei ilmoiteta eroamisia työnantajalle. PALAUTEKORTTI 3 / 2015 Auta meitä tekemään lehdestä entistä parempi. Lähetä palautekortti postitse. Voit myös vastata kyselyyn osoitteessa www.pardia.fi PardiaNyt-jäsenlehti, jossa voit antaa myös lisää palautetta lehdestä. Mielestäni lehden paras juttu oli Pardia maksaa postimaksun OITA VASTAA JA V 50 INEN EURON ARVO I! LAHJAKORTT Haluaisin lukea artikkelin aiheesta Nimi Osoite Postinumero Postitoimipaikka Vastaa 26.10.2015 mennessä, niin osallistut 50 euron lahjakortin arvontaan. Palkansaajajärjestö Pardia ry Info: jäsen TUNNUS 5010147 00003 Vastauslähetys Edellisen numeron voittaja oli Pirjo Rae Karkkilasta. 55 Tilaa vuoden Pardian teri on jäsenkalen issa. av tt jälleen tila la Voit ti ta vuodelle kalenterin tä tai 2016 netis ä. ll ti s ie tekstiv 2016 jäsenkalenterisi Tilaa kalenterisi 26.10. mennessä. Jäsennumerosi on tilaajatunnuksesi Tilaaminen on helppoa. Valitse itsellesi sopivin tapa alla olevista vaihtoehdoista. Kalenterin tilaamiseen tarvitset jäsennumerosi, jonka löydät jäsenkortistasi tai PardiaNyt-lehden osoitetiedoista nimesi yhteydestä. Nettitilaus Kirjaudu sähköiseen asiointiin Pardian kotisivuilla. Järjestelmä kysyy sinulta käyttäjätunnusta ja salasanaa. Käyttäjätunnus on jäsennumerosi. Salasana on ensimmäisellä kirjautumiskerralla henkilötunnuksesi 6 ensimmäistä numeroa (ppkkvv). Järjestelmä vaatii sinua muuttamaan salasanan toiseksi heti ensimmäisellä kirjautumiskerralla. Uuden salasanan tulee sisältää 5-12 merkkiä. Mene Kalenteri ja muut tilaukset -kohtaan ja paina Tilaa-painiketta kalenterin kohdalla. Tekstiviestitilaus Lähetä tekstiviesti palvelunumeroon: 13145 PARDIA(välilyönti)KALENTERI(välilyönti)jäsennumero Viestin lähettämisen maksu määräytyy matkapuhelinoperaattorin mukaan. Palvelu toimii lähes kaikilla liittymillä (Sonera, Elisa, DNA, Saunalahti, TeleFinland). Saat paluuviestin onnistuneesta tilauksesta. Tarkista tilauksesi ja osoitetietosi • Voit tarkistaa tilauksesi sähköisessä asioinnissa, jossa voit tarkistaa ja päivittää tarvittaessa myös omat osoitetietosi. • Tekstiviestitilauksesi näkyy sähköisessä asioinnissa noin kuukauden viiveellä. Kalenterit postitetaan vain yhdessä erässä Kalenteri on tilattava 26.10.2015 mennessä. Kalenterit postitetaan marras-joulukuun aikana. Kalenteritilaus koskee seuraavia Pardian jäsenjärjestöjen jäseniä • • • • • • • • • • • • • • Alkoholialan toimihenkilöt Henkilöstöunioni HU Kelan toimihenkilöt Luotsiliitto Maataloustoimihenkilöjärjestöjen liitto MTJL ProUnioni Rautatiealan Teknisten Liitto RTL Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen ammattiliitto STEKA Suomen Tietoliikennetekniset ST Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliitto THHL Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistys UHVY Verovirkailijain Liitto Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL (Ohjeistus tilaukseen ja sen perumiseen löytyy YHL:n kotisivulta) Jos kuulut seuraaviin jäsenjärjestöihin, niin kysy omasta järjestöstäsi mahdollista jäsenkalenteria: MPHL, METO, RIA, SKL, SPAL, SPJL, SLPL, TVML ja Tehy. MATE on päättänyt, ettei jäsenkalenteria toimiteta vuodelle 2016. Huom! Kalenteria ei voi tilata tekstiviestillä kuin ilmoitetusta palvelunumerosta. Kalenteritilauksia ei voi tehdä sähköpostilla tai puhelimella Pardian tai Pardian jäsenjärjestön tai -yhdistyksen toimistosta. Lue lisää www.pardia.fi/kalenteri2016.
© Copyright 2024