Kaavaselostus - Tammelan kunta
TAMMELA LUNKAA MÄKILÄ 834-423-17-0 Pääjärvi ja Haukilammi PÄÄJÄRVEN JA HAUKILAMMIN RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 27.1.2014, 7.10.2014, 20.1.2015, 20.2.2015 Tämä kaavaselostus koskee 20.2.2015 päivättyä Pääjärven ja Haukilammin ranta-asemakaavan kaavakarttaa. Tunnistetiedot Kaavan nimi: Kunta: Kylä: Tila: Pääjärven ja Haukilammin ranta-asemakaava Tammela (834) Lunkaa (423) Mäkilä 834-423-17-0 (osa tilasta) Kaavan laadituttaja ja alueen maanomistaja: UPM-Kymmene Oyj Yhteyshenkilö: Ilkka Nissinen, puh. 040-3577733, ilkka.nissinen@upm.com Kaavan laatija: Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Yhteyshenkilö Arto Remes Sibeliuksenkatu 11 B 1, 13100 HÄMEENLINNA arto.remes@ymparisto.inet.fi puh. 040 1629193 Vireille tulo: Ranta-asemakaavan vireille tulosta kuulutettiin 27.8.2011. Kaava-alueen sijainti: Ranta-asemakaava laaditaan Tammelan kunnan itäosaan, Lunkaan kylälle, Mäkilän tilan RN:o 17:0 Pääjärven ja Haukilammin ranta-alueille. Suunnittelualue sijaitsee n. 20 km etäisyydellä Tammelan kirkonkylältä. Suunnittelualueet Kaavan tarkoitus: Ranta-asemakaavan laatimisen tarkoituksena on määrittää suunnittelukohteena olevalle Mäkilän tilalle emätilatarkasteluun perustuva rantarakennusoikeus ja osoittaa rakennusoikeus tavanomaisina lomarakennuspaikkoina. Uudet rakennuspaikat on tarkoitus sijoittaa alueelle maisema-arvojen, luonto-olosuhteiden ja rakennettavuuden kannalta sopivimmille rannanosille. Kaavoituksessa huomioidaan myös Pääjärven ranta-alueeseen mm. maakuntakaavan kautta kohdistuvat yleiset virkistyskäyttötarpeet. Ranta-asemakaavalla pyritään selvittämään alueeseen kohdistuvat virkistyskäyttötarpeet ja ohjaamaan virkistyskäyttöä maakuntakaavaa yksityiskohtaisemmin. Lisäksi kaavoituksen yhteydessä selvitetään alueen mahdolliset luonnonympäristön ja maiseman erityisarvot ja turvataan ne tarvittaessa kaavoituksen keinoin. Käsittely- ja hyväksymispäivämäärät: Tammelan kunnanvaltuusto on hyväksynyt ranta-asemakaavan Voimaantulo: . .2015 . .2015 § …. SISÄLLYSLUETTELO 2 TIIVISTELMÄ ................................................................................................................................................................. 2 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET .......................................................................................................................................... 2 2.2 RANTA-ASEMAKAAVA .................................................................................................................................................. 3 2.3 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN .................................................................................................................... 4 3 LÄHTÖKOHDAT ............................................................................................................................................................ 4 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA .................................................................................................................... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus ................................................................................................................................................ 4 3.1.2 Luonnonympäristö ................................................................................................................................................ 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö ........................................................................................................................................... 7 3.1.4 Maanomistus ......................................................................................................................................................... 9 3.2 KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT, PÄÄTÖKSET JA SELVITYKSET ............................................................... 9 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ....................................................................................... 11 4.1 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE ......................................................................................................... 11 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET ........................................................................... 11 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ ................................................................................................................................ 11 4.3.1 Osalliset .............................................................................................................................................................. 11 4.3.2 Vireille tulo ......................................................................................................................................................... 11 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely ......................................................................................................... 11 4.3.4 Yhteenveto osallisten mielipiteistä ja lausunnoista sekä niiden huomioiminen kaavaratkaisussa ..................... 12 4.3.5 Viranomaisyhteistyö............................................................................................................................................ 15 4.4 RANTA-ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ......................................................................................................................... 16 5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS ......................................................................................................................... 16 5.1 KAAVAN RAKENNE ..................................................................................................................................................... 16 5.1.1 Suunnittelu- ja mitoitusperiaatteet ...................................................................................................................... 17 5.1.2 Rakentamisesta vapaat rannat ............................................................................................................................ 19 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ........................................................................... 19 5.3 ALUEVARAUKSET ....................................................................................................................................................... 20 5.3.1 Korttelialueet ...................................................................................................................................................... 20 5.3.2 Muut alueet ......................................................................................................................................................... 21 5.3.3 Kulkuyhteydet ja tekninen huolto ........................................................................................................................ 21 5.3.4 Erityispiirteet ...................................................................................................................................................... 22 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET .............................................................................................................................................. 23 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ............................................................................................................... 23 5.4.2 Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan ................................................................................................. 24 5.4.3 Sosiaaliset vaikutukset ........................................................................................................................................ 25 5.4.4 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen .................................................................................................................. 25 5.4.5 Taloudelliset vaikutukset..................................................................................................................................... 26 5.4.6 Maanomistajien tasapuolinen kohtelu ................................................................................................................ 26 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT...................................................................................................................................... 26 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ........................................................................................................................ 27 6 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS .................................................................................................................... 28 LIITTEET 1. Pääjärven luontoselvitys (Ekotoni Ky/Jari Hietaranta 2010) 2. Pääjärven luontoselvityksen tarkistus (liito-oravaselvitys) (Ekotoni Ky/Jari Hietaranta 2011/2012) 3. Haukilammen ym. luontoselvitys (Ekotoni Ky/Jari Hietaranta 2011) 4.1 Pääjärven arkeologinen inventointi (Mikroliitti Oy 05/2013) 4.2 Haukilammin arkeologinen inventointi (Mikroliitti Oy 11/2013) 5. Yleiskaavallinen tarkastelu (nykyinen ja ranta-asemakaavaehdotuksessa osoitettu maankäyttö) 6. Emätila- ja mitoitustarkastelu (Ympäristönsuunnittelu Oy 2013) 7. Asemakaavan seurantalomake 8. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireille tulovaihe Ranta-asemakaavan valmistelu on aloitettu maanomistajan aloitteesta keväällä 2010. Pääjärven luontoselvityksen laatiminen 07/2010 (Ekotoni Ky/Jari Hietaranta) Haukilammin luontoselvityksen laatiminen 06/2011 (Ekotoni Ky/Jari Hietaranta) Tammelan kunnanhallitus päätti kokouksessaan 4.7.2011 (§ 178) hyväksyä osallistumisja arviointisuunnitelman ja asettaa sen vireilletulovaiheen asiakirjana yleisesti nähtäville. Kaavan vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta kuulutettiin 27.8.2011 Forssan lehdessä. Lisäksi naapuritilojen maanomistajia tiedotettiin kirjeitse. Osallistumis- ja arviointivaiheen asiakirjat pidettiin MRL 63 §:n mukaisesti yleisesti nähtävillä 29.8.‒27.9.2011 Tammelan kunnanviraston teknisellä osastolla ja kunnan Internetsivuilla. Osallisilla oli mahdollisuus ilmaista mielipiteensä aineistosta sen nähtävilläoloaikana. 9.9.2011 järjestettiin Hämeen ELY-keskuksessa kaavoituksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66§, 77§, MRA 18 §). Läsnä olivat Hämeen ELY-keskuksen, Hämeen liiton, Museoviraston, Tammelan kunnan ja maanomistajan edustajat sekä kaavan laatija. (muistio) Pääjärven luontoselvityksen täydentäminen (liito-oravaselvitys) 09/2011, 04/2012 (Ekotoni Ky/Jari Hietaranta) Valmisteluvaihe (luonnosvaihe) Tammelan kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan 25.3.2013 (§ 88) ranta-asemakaavan luonnosvaiheen asiakirjoina kaavaluonnoksen selostuksineen sekä päivitetyn osallistumis- arviointisuunnitelman ja päätti asettaa luonnosvaiheen asiakirjat yleisesti nähtäville. Kaavan luonnosvaiheen asiakirjojen nähtävillä olosta kuulutettiin 21.5.2013 Forssan lehdessä ja kunnan Internet-sivuilla. Naapuritilojen maanomistajia tiedotettiin kirjeitse. Luonnosvaiheen asiakirjat pidettiin MRL 62 §:n mukaisesti yleisesti nähtävillä 23.5.‒ 26.6.2013 Tammelan kunnanviraston teknisellä osastolla ja kunnan Internet-sivuilla. Osallisilla oli mahdollisuus esittää mielipiteensä aineistosta sen nähtävilläoloaikana. Kunta pyysi aineistosta tarvittavat lausunnot. Hämeen liitto, Museovirasto, Kanta-Hämeen pelastuslaitos, Hämeen Virkistysalueyhdistys ry, Elenia Oy, Hämeenlinnan kaupunki, Lopen kunta sekä Tammelan kunnan tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta antoivat lausunnon luonnosvaiheen aineistosta. Lisäksi kaavaluonnoksesta tehtiin kolme muistutusta. Yhteenveto osallisten mielipiteistä / muistutuksista ja lausunnoista sekä niiden huomioiminen kaavaratkaisussa on esitetty selostuksen kohdassa 4.3.4. Lisäksi osallisten mielipiteisiin ja lausuntoihin on laadittu Tammelan kunnanhallitukselle osoitetut vastineet. Pääjärven arkeologisen inventoinnin laatiminen 05/2013 (Mikroliitti Oy) Haukilammin arkeologisen inventoinnin laatiminen 11/2013 (Mikroliitti Oy) 2 Kaavaehdotus- ja hyväksymisvaihe Tammelan kunnanhallitus on kokouksessaan 17.3.2014 § 75 hyväksynyt Pääjärven ja Haukilammin ranta-asemakaavan ehdotusvaiheen asiakirjat MRL 65 §:n mukaisesti nähtäville 30 vrk:n ajaksi. Kaavaehdotusvaiheen asiakirjat pidettiin yleisesti nähtävillä 28.4.‒27.5.2014 Tammelan kunnanviraston teknisellä osastolla ja kunnan Internet-sivuilla. Osallisilla oli mahdollisuus tehdä kirjallinen muistutus aineistosta sen nähtävilläoloaikana. Kunta pyysi aineistosta tarvittavat lausunnot. Hämeen liitto, Hämeen ELY-keskus, Museovirasto, Kanta-Hämeen pelastuslaitos, Hämeen Virkistysalueyhdistys ry, Lopen kunta sekä Tammelan kunnan tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta antoivat lausuntonsa ehdotusvaiheen aineistosta. Lisäksi kaavaehdotuksesta jätettiin neljä muistutusta. Yhteenveto osallisten muistutuksista ja lausunnoista on esitetty selostuksen kohdassa 4.3.4. Lisäksi osallisten muistutuksiin ja lausuntoihin on laadittu Tammelan kunnanhallitukselle osoitetut vastineet. Nähtävillä olleeseen kaavaehdotukseen ei tehty muutoksia lausuntojen tai muistutusten johdosta. Tammelan kunnanhallitus päätti 3.11.2014 (§ 236): 1) Merkitä tiedoksi saapuneet lausunnot ja muistutukset. 2) Hyväksyä kaavanlaatijan vastine-ehdotukset kunnan virallisiksi vastineiksi kaavan palautteeseen pois lukien Rauno Leanderin perikunnalle osoitettu vastine. Leanderin perikunnan muistutus koskee Koskilan talon pihapiirin kautta kulkevaa tielinjausta. 3) Palauttaa Pääjärven ja Haukilammin ranta-asemakaavakartan selostuksineen uudelleen valmisteluun. 20.11.2014 pidettiin neuvottelu koskien Leanderin perikunnan muistutusta ja alueen tiejärjestelyjä. Neuvotteluun osallistuivat Rauno Leanderin perikunnan, UPM-Kymmene Oyj:n, Tammelan kunnan ja kaavan laatijan edustajat. Leanderin perikunnan ja UPMKymmene Oyj:n edustajat tekivät lisäksi 2.12.2014 alueelle maastokatselmuksen. UPM-Kymmene Oyj ja perikunnan edustaja sopivat neuvottelun ja maastokatselmuksen perusteella tiejärjestelyistä Koskilan talon pihapiirin sekä UPM:n tonttien osalta. RA-alueiden vesihuoltoa koskevaa kaavamääräystä täsmennettiin vielä ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä Tammelan kunnan kaavoittajan esityksestä. Kaavamääräys muutettiin muotoon ”RA-alueiden vesihuolto on järjestettävä viemäriverkoston ulkopuolisia alueita koskevan lainsäädännön ja Tammelan kunnan määräysten mukaisesti.” 2.2 Ranta-asemakaava Ranta-asemakaava koskee Mäkilän tilan (834-423-17-0) Pääjärven ja Haukilammin ranta-alueita. Ranta-asemakaavalla muodostuu Pääjärven ranta-alueelle loma-asuntojen korttelialueet (RA) 1‒2, joille on osoitettu yhteensä kuusi omarantaista loma-asuntotonttia. Pääjärven kaava-alueen poikki kulkeva Kynnysharju on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). Muutoin Pääjärven kaava-alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Haukilammin ranta-alueelle muodostuu loma-asuntojen korttelialueet (RA) 3‒4. Molempiin kortteleihin on osoitettu yksi loma-asuntotontti. Muutoin Haukilammin kaava-alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Haukilammen pohjoisrannalle on osoitettu rakennusala (vr), jolle saa sijoittaa virkistykseen ja retkeilyyn tarkoitettuja rakennelmia, laitteita ja rakenteita. 3 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Kaava toteutuu maanomistajan toimesta ja maanomistajan määräämän aikataulun mukaisesti. Maanomistaja toteuttaa kaava-alueen tiestön, lohkoo ja myy tontit. Tonttien omistajat toteuttavat tonttiensa vesihuollon jne. Pääjärvellä Kynnysharju on osoitettu maakuntakaavan tavoitteiden mukaisesti retkeily- ja virkistysalueeksi (VR) ja harjua pitkin kulkeva Ilvesreitti on osoitettu ulkoilureittimerkinnällä. VR-aluetta ja ulkoilureittiä ei ole tarkoitettu Tammelan kunnan toteutettavaksi. Kaavan rakentamisalueiden toteutumista valvoo kunnan rakennusvalvontaviranomainen. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Ranta-asemakaavoitettava alue sijaitsee Tammelan kunnan itäosassa n. 20 km:n etäisyydellä Tammelan kirkonkylältä. Alue sijaitsee liikenteellisesti edullisesti valtatien 10, kantatien 54 ja Hämeen härkätien (yhdystie 2831) läheisyydessä. Ranta-asemakaava laaditaan Lunkaan kylän Mäkilän tilan RN:o 17:0 Pääjärven ja Haukilammin ranta-alueille (Kuva 1). Suunnittelualueeseen kuuluu 1,96 km Pääjärven rantaviivaa ja 1,44 km Haukilammin rantaa. Suunnittelualue on rakentamaton ja pääosin metsätalouskäytössä. Maisemaa hallitsee Pääjärven poikki kulkeva Kynnysharju. Pääjärvi (119 ha) on Tammelan, Lopen ja Hämeenlinnan rajajärvi. Hämeenlinnan ja Tammelan puoleisille ranta-alueille on muodostunut varsin paljon loma-asutusta. Lopen kunnan puoleisten ranta-alueiden rakennusoikeus on siirretty ranta-asemakaavalla muiden vesistöjen ranta-alueille. Pääjärven itäosan ranta-alueella sijaitsee Pääjärven virkistysalue, joka ulottuu Lopen kunnan ja Hämeenlinnan kaupungin alueelle. Pääjärven virkistysalueen ulkoilureitistö on osa maakunnallista Hämeen Ilvesreittiä. Ilvesreitti kulkee Kynnysharjua pitkin suunnittelualueen halki. Haukilammi (5,4 ha) on rakentamaton matala vesistö. Alueen ja lähiympäristön nykyinen maankäyttö on esitetty LIITTEESSÄ 5. Hämeenlinna Tammela Mäkilä RN:o 17:0 Loppi Kuva 1. Ranta-asemakaavan likimääräinen aluerajaus (sinisellä). 4 3.1.2 Luonnonympäristö Luonnonolot Alueen luonnonympäristön olosuhteet on selvitetty kaavoituksen vireilletulo- ja valmisteluvaiheessa. Pääjärven Kynnysharjun suunnittelualueen osalle on tehty luontoselvitys kesällä 2010 (LIITE 1). Pääjärven pohjoisosassa sijaitsevalle suunnittelualueen osalle sekä Haukilammille tehtiin luontokartoitus kesällä 2011 (LIITE 3). Luontoselvityksiä täydennettiin Pääjärven liito-oravainventoinnilla syksyllä 2011 ja keväällä 2012 (LIITE 2). Lisäksi kaavan luontoselvityksen laatija arvioi kaavaehdotusvaiheessa kaava-alueen sopivuutta viitasammakon elinympäristöksi, koska kaavaehdotusvaiheen muistutuksissa tuotiin esille vahvistamaton viitasammakkohavainto Pääjärveltä sekä Haukilammilta. Pääjärven Kynnysharjun alue Kynnysharju on varsin kapea poikittaisharju, joka kulkee Pääjärven poikki. Harjulla kulkee Hämeen Ilvesreittiin kuuluva ulkoilupolku. Harju on laeltaan mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta (Kuva 2). Kynnysharjun pohjoispuolella on sekapuustoinen varsin alava suoperäinen ja luhtarantainen alue. Tästä pohjoiseen kohti Kivilänniemeä metsäkasvillisuus on tyypillistä kuusivaltaista tuoretta kangasta. Lähempänä rantaa valtapuuna on monin paikoin mänty. Lähellä Kivilänniemeä on pieni luhtainen lahdelma. Kynnysharjun eteläpuolisella harjun tyvialueella kasvaa järeää männikköä ja sekapuuna mm. koivua. Harjun eteläpuolinen alue on muutoin laajalti varsin laajasti alavaa ja puustoltaan tiheää kuusikkoa. Alue on ollut mahdollisesti joskus laidunaluetta. Suunnittelualueen eteläosassa olevan niemekkeen takana on mäntyvaltainen kangasalue, jonka rannassa on luhtareunus. Kuva 2. Näkymä Kynnysharjun päältä. Pääjärven pohjoisempi alue Pääjärven pohjoisosassa sijaitsevalla Mäkilän tilan ranta-alueen osalla kasvaa tavanomaista, vaihtelevanikäistä sekapuustoa. Pääpuulaji on kuusi. Alueen länsipuolella on kasvillisuudeltaan monipuolinen, ruovikkoinen lahti. Haukilammi Haukilammin ympäristön kasvillisuus on paikoin korpimaista, pääosin tavanomaista tuoretta kuusivaltaista kangasta. Puusto on rakenteeltaan ja iältään vaihtelevaa. Länsipuolella on laajahko hakkuualue. Itäpuolen rannalla olevien suoperäisten rannanosien väliin jää myös mäntyvaltaista kangasmaastoa. 5 Luonnonsuojelu ja luonnonympäristöltään arvokkaat kohteet Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole perustettuja suojelualueita, valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia alueita tai alueellisissa inventoinneissa mainittuja alueita. Myöskään Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita ei ole alueella tai sen läheisyydessä. Suunnittelualueella ei luontoselvitysten perusteella esiinny LSL 29 § mukaisia luontotyyppejä, jotka edellyttäisivät luonnonsuojelualueen perustamista, eikä metsälain tai vesilain mukaisia kohteita tai uhanalaisluokituksessa mainittuja lajeja tai direktiivilajistosta. Luontoselvityksen 2010 perusteella Kynnysharju itsessään ja erityisesti sen pohjoispuolella sijaitseva lehtomaisen kankaan alue ovat alueen arvokkaimmat kohteet. Lisäksi Pääjärven suunnittelualueen osan luhtareunuksinen lahti ansaitsee tulla mainituksi. Luontoselvityksen liito-oravatäydennyksen 2011/2012 perusteella Kynnysharjun molemmin puolin olevat alueet tulisi jättää rakentamisen ulkopuolelle, vaikka liito-oravasta ei merkkejä em. alueilla löydettykään. Myöskään ulkoilureitin välittämään läheisyyteen ei lomarakentamista tulisi osoittaa. Kynnysharjun lähialueilla on melko runsaasti lehtipuuta, maapuita tai pystypökkelöitä, ja osaksi puusto on verraten iäkästä. Pääjärven pohjoisemmalla alueella sijaitseva kulhomainen lahti on luonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvoinen kohde, joka tulisi jättää rakentamisen ulkopuolelle. Haukilammin arvo perustuu siihen, että vesistö on säilynyt toistaiseksi rakentamattomana. Liito-orava Vuoden 2010 luontoselvityksen mukaan Kynnysharjun pohjoispuolella, harjun läheisyydessä on liito-oravan elinalueeksi potentiaalista kuusivaltaista tuoretta kangasta. Selvityksen mukaan liito-oravien esiintyminen alueella on mahdollista, mutta maastokäynnin yhteydessä tehdyt havainnot olivat niukkoja. Liito-oravan mahdollinen esiintyminen alueella tarkistettiin yksityiskohtaisesti syksyllä 2011 ja keväällä 2012. Tarkistuksissa ei löydetty havaintoja liito-oravasta. Viitasammakko Luontoselvitysten laatija, FL Jari Hietaranta, kirjoitti viitasammakkoa koskevassa tiedonannossaan 24.8.2014 seuraavaa: Viitasammakko on EU:n luontodirektiivin liitteen IV laji (92/43/EEC), jonka suojelutaso on suotuisa (BOR). Lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Suomalaisessa uhanalaisuusluokituksessa viitasammakkoa ei ole luokiteltu uhanalaiseksi tai vaarantuneeksi lajiksi. Laji on Suomessa rauhoitettu (LSA 471/2013). Suomessa viitasammakkoa tavataan lähes koko maan alueella ja se on jokseenkin tavallinen laji. Viitasammakoita tapaa varmimmin kosteilla niityillä, viidoilla, kedoilla, räme- ja aapasoilla, pelto-ojissa, suolammissa ja puutarhoissa, matalissa merenlahdissa ja isojen järvien suojaisilla lahtialueilla, joskus myös soistuneilta metsämailta ja metsistä etenkin ojista ja jopa vanhoista sorakuopista. Laji ei ole elinpaikkansa suhteen kovinkaan spesifinen – kunhan vain riittävästi kosteutta ja ravintoa on tarjolla. Pääjärvellä kaikkein potentiaalisimmat viitasammakon elinalueet sijoittuvat Kynnysharjun eteläpuolelle ja kokonaan kaava-alueen rajauksen ulkopuolelle (pohjoiseen suunnittelualueesta). Kaavaratkaisua voidaan pitää luonnonympäristön kannalta kohtuullisena, ja se turvaa viitasammakon elinympäristövaatimuksiltaan kaikkein potentiaalisimmat alueet rakentamisen ulkopuolelle. Haukilammin rakentaminen sijoittuu itäpuolen kuivemmille moreenikumpareille, jotka eivät ole viitasammakolle potentiaalisia alueita. Pääjärven korttelialueiden rantaan on myös osoitettu luonnontilaisiksi jätettäviä ranta-alueita, jotka omalta osaltaan turvaavat mahdollisen viitasammakon elinympäristöjen säilymistä. (LIITTEET 1-3) 6 Vesistö Pääjärvi (119 ha) on Tammelan, Lopen ja Hämeenlinnan rajajärvi. Järven keskisyvyys on noin 1,7 metriä ja suurin syvyys on pienialaisessa syvänteessä alle 10 metriä. Pääjärvi koostuu kolmesta lähes erillisestä järvialtaasta, jotka ovat salmien kautta yhteydessä toisiinsa. Laaja valuma-alue koostuu pääosin suosta ja metsästä. Valuma-alueen suoalueiden vaikutus näkyy voimakkaana humusleimana järvellä. Pääjärvi on erittäin ruskeavetinen ja rehevä järvi, joka kärsii etenkin loppukesästä hapettomuudesta. Pääjärvi soveltuu virkistyskäyttöön välttävästi. (Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhd. ry). Pinta-alaltaan 5,4 ha suuruinen Haukilammi on matala vesistö. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestö ja rakennuskanta Mäkilän tila RN:o 17:0 on rakentumaton. Pääjärven rannat ovat Tammelan kunnan ja Hämeenlinnan kaupungin ranta-alueiden osalta varsin tiiviisti rakentuneita. Lopen kunnan puoleisten ranta-alueiden rakennusoikeus on siirretty ranta-asemakaavalla muiden vesistöjen ranta-alueille. Tammelan puoleisilla Pääjärven ranta-alueilla on nykyisin n. 30 vanhaa rakennuspaikkaa ja Hämeenlinnan kaupungin puoleisilla ranta-alueilla n. 20 vanhaa rakennuspaikkaa. Vanhat rakennuspaikat ovat pääosin omarantaisia lomarakennuspaikkoja. Lisäksi on muutamia yksittäisiä vanhoja erillispientalojen / maatilan talouskeskusten rakennuspaikkoja, joiden nykyisestä käyttötarkoituksesta ei ole varmuutta. Pääjärven suunnittelualue rajautuu eteläosasta Kotirannan alueen vanhoihin rakennuspaikkoihin. Kynnysharjun pohjoispuolisella alueella Kivilänniemessä sijaitsee vanha lomarakennuspaikka. Suunnittelualueen Pääjärven pohjoisempi osa rajoittuu alueen pohjoispuolella vanhaan lomarakennuspaikkaan ja tämän alueen eteläpuolella sijaitsee myös vanhoja lomarakennuspaikkoja. (LIITE 5) Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Aluetta lähimmät peruspalvelut löytyvät Tammelan, Lopen ja Rengon keskustoista n. 20 km:n etäisyydellä suunnittelualueelta. Suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä harjoitetaan lähinnä metsätalouselinkeinoa. Pääjärven ympäristön pellot ovat varsin pienialaisia. Liikenne Suunnittelualue sijaitsee liikenteellisesti edullisesti valtatien 10, kantatien 54 ja Hämeen Härkätien (yhdystie 2824, 2831) läheisyydessä. Alueelle voidaan kulkea Hämeenlinnan ja Riihimäen suunnasta reittiä kantatie 54 > yhdystie 2831 (Härkätie) > yhdystie 2824 (Vojakkalantie) > Pääjärventie / Riitakarintie, tai kantatieltä 54 erkanevaa Riitakarintietä (Vuorensyrjän yksityistie) pitkin. Vuorensyrjän yksityistie jatkuu loppuosastaan rasitetienä Pääjärven rannassa sijaitsevalle kiinteistölle RN:o 6:31 saakka. Yhdystieltä 2824 lähtevä Pääjärventie kulkee Haukilammin itäpuolitse. Pääjärventie jatkuu myös pohjoisen suuntaan päätyen mm. Mäenpääntien kautta valtatielle 10. Turun suunnasta alue on saavutettavissa Hämeen Härkätietä ja edelleen Pääjärventietä / Riitakarintietä pitkin. Kynnysharjun alueen eteläpuolella sijaitseville vanhoille rakennuspaikoille on valmis tieyhteys (Kotirannantie). Suunnittelualueen pohjoispuoliselle Kivilänniemen vanhalle rakennuspaikalle (RN:o 6:31) on myös edellä kuvatun mukainen valmis tieyhteys. Kynnysharjulle pääsee Riitakarintieltä lähtevää tieuraa pitkin. (LIITE 5) 7 Rakennettu kulttuuriympäristö ja kiinteät muinaisjäännökset Suunnittelualue ei kuulu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen alueisiin. Suunnittelualueella ei ollut tiedossa Lounais-Hämeen ja Rengon muinaisjäännökset julkaisuun vuodelta 2008 ja Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin perustuen muinaismuistolailla rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä ennen ranta-asemakaavan laatimista. Ranta-asemakaavaa varten laadituissa arkeologisissa inventoinneissa (Mikroliitti Oy 2013) Pääjärven ranta-alueelta löytyi kaksi kivikautista (esihistoriallista) asuinpaikkaa ja historiallisen ajan tervahauta. Kivikautinen asuinpaikka (TAMMELA KYNNYSHARJU, 212) sijaitsee Pääjärven ranta-alueella Kynnysharjun tyvessä, sen etelärannalla. Kivikautinen asuinpaikka (TAMMELA KIVILÄ NE (213) sijaitsee suunnittelualueen Pääjärven pohjoisosan palstalla, pienen lahden koillispuolella, lahden ja puron välissä olevan laakean harjanteen kaakkoispäässä. Tervahauta (TAMMELA KIVILÄ N, 214) sijaitsee suunnittelualueen ulkopuolella, Pääjärven pohjoisosan palstan takana. Virkistyskäyttö Pääjärven itäosan ranta-alueella Hämeen Härkätien varrella sijaitsee Hämeen virkistysalueyhdistyksen Pääjärven virkistysalue, joka ulottuu Lopen kunnan ja Hämeenlinnan kaupungin alueelle. Virkistysalueella on mm. laavu, tulentekopaikkoja, uimaranta, kuivakäymälät ja jäteastiat. Alue liittyy laajempaan noin 70 ha:n harjualueeseen, jolla on yli neljä kilometriä rantaa sekä upeita harjuselänteitä. Ulkoilureittejä on kaksi (1,5 km ja 4,5 km). Pääjärven virkistysalueen ulkoilureitit ovat osa maakunnallista Hämeen Ilvesreittiä. Ilvesreitti kulkee Kynnysharjua pitkin suunnittelualueen halki. (Kuva 3). Pääjärven virkistysalueen omistajia ovat Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan kaupungit sekä Hattulan, Janakkalan, Jokioisten, Lopen ja Ypäjän kunnat. Laajemman, virkistysalueeseen mm. ulkoilureittien osalta kytkeytyvän, Kynnysniemen alueen omistaa UPM-Kymmene Oyj. Ilvesreitti kulkee suunnittelualueella Kynnysharjun polkua ja tieuraa pitkin. Kynnysharjun kapeimmalla kohdalla olevaa vesialueen ylitystä varten on rakennettu puusilta. (Kuva 4.) Suunnittelualueen yleinen maakunnallinen virkistyskäyttö kohdentuu käytännössä yksinomaan Kynnysharjun ulkoilureittiin. Osin alava suoperäinen ja myös vaikeakulkuinen maasto harjun molemmin puolin ei ole luontaisesti virkistyskäyttöön erityisen sopivaa. Osaltaan Ilves- reitti myös ohjaa alueen yleisen liikkumisen tapahtumaan kulutuskestävyydeltään ja myös liikkumisen kannalta edulliselle Kynnysharjun alueelle. (LIITE 5) Kynnysharjun eteläpuolisella niemekkeellä sijaitsee kyläläisten käyttämä uimapaikka. Haukilammin kaakkoisrannalla sijaitsee maanomistajan omassa käytössä oleva laavu. Kuva 3. Kartta Pääjärven ulkoilureiteistä ja Pääjärven virkistysalueen palveluista. Ilvesreitti on esitetty vihreällä. (Hämeen virkistysalueyhd. ry 2012) 8 Kuva 4. Silta vesistön ylitykseen Kynnysharjun kapeikossa. Tekninen huolto Alueella ei ole kunnallista vesihuoltoverkostoa. Alueen rakennuspaikkojen vesihuolto on järjestetty ja tulee jatkossakin järjestää rakennuspaikkakohtaisin ratkaisuin. Sähköverkko ulottuu Pääjärvellä läheisille vanhoille rakennuspaikoille. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueella ei sijaitse suojelualueita eikä merkittäviä ympäristöhäiriöiden lähteitä. 3.1.4 Maanomistus Mäkilän tilan 834-423-17-0 omistaa UPM-Kymmene Oyj. 3.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Suunnittelualueelle ei kohdistu erityistavoitteita. Maakuntakaava Alueella on voimassa Kanta-Hämeen maakuntakaava, joka on tullut lainvoimaiseksi KHO:n päätöksellä 28.12.2007. Osa Pääjärven suunnittelualueesta kuuluu maakuntakaavassa osoitettuun Tammelan, Lopen ja Hämeenlinnan alueelle sijoittuvaan Pääjärven virkistysaluekokonaisuuteen (VR 143). Pääjärven vesialue on osoitettu virkistyskäytön kannalta erityisen merkittäväksi vesialueeksi WV. Pääjärven Kynnysharjua pitkin kulkee maakuntakaavassa ohjeellinen ulkoilureitti. Suunnittelualue sisältyy Pääjärven osalta laajaan luontomatkailun kehittämisen kohdealueeseen. Kuva 5. Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavasta. 9 Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 2.4.2014. 1. vaihemaakuntakaava keskittyy alue- ja yhdyskuntarakenteen, asumisen ja elinkeinotoimintojen sekä liikennejärjestelmän ja teknisen huollon palvelujen kehittämiseen. Vuoden 2006 maakuntakaava jää voimaan niiltä osin kuin alueita ei muuteta tai kumota 1. vaihemaakuntakaavassa. Suunnittelualueille ei ole osoitettu 1. vaihemaakuntakaavassa aluevarauksia. Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan ehdotus ja siihen perustuvat maakuntakaavamuutokset ovat nähtävillä 26.1.2015‒27.2.2015. Vaihemaakuntakaavassa keskitytään erityisesti liikenteen ja luonnonvarojen aihealueisiin. Suunnittelualueille ei ole osoitettu 2. vaihemaakuntakaavassa aluevarauksia. Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Ranta-asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa ranta-asemakaavaa. Alueelle on valmistelu rantakaavaa 1980-luvun loppupuolella silloisen maanomistajan Oy Finlayson Ab:n toimesta. Rantakaava ei edennyt hyväksymis- ja vahvistuskäsittelyyn. Rakennusjärjestys ja ympäristönsuojelumääräykset Tammelan kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 14.5.2012. Tammelan kunnan ympäristönsuojelumääräykset ovat tulleet voimaan 1.7.2012. Pohjakartta Pääjärven suunnittelualueella käytettävä ranta-asemakaavan 1:2 000-mittakaavainen pohjakartta on hyväksytty 2.11.1987. Haukilammilla käytetään 3.10.2011 hyväksyttyä (MML/45/621/2011) 1:5000mittakaavaista ranta-asemakaavan pohjakarttaa. Alueelle laaditut selvitykset ja inventoinnit Lounais-Hämeen ja Rengon muinaisjäännökset, Hämeen liiton julkaisu V:88, v. 2008. - Suunnittelualueella ei selvityksen mukaan ole muinaismuistolain tarkoittamia kohteita. • Tammelan arkeologinen inventointi (Petro Pesonen 2006) - Suunnittelualueella ei selvityksen mukaan ole muinaismuistolain tarkoittamia kohteita. • Historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi Tammelan kunnan alueella (Johanna Enqvist 16.–21.9. 2005) - Suunnittelualueella ei selvityksen mukaan ole muinaismuistolain tarkoittamia kohteita. • Ranta-asemakaavatyön yhteydessä laaditut selvitykset Emätilaselvitys (Ympäristönsuunnittelu Oy 2013) Nykyisen maankäytön yleiskaavallinen tarkastelu (Ympäristönsuunnittelu Oy 2013) • Luontoselvitykset (Ekotoni Ky/Jari Hietaranta) - Pääjärven luontoselvitys 2010 - Haukilammin ym. luontoselvitys 2011 - Pääjärven luontoselvityksen tarkistus (liito-oravaselvitys) 2011‒2012 • Arkeologiset inventoinnit (Mikroliitti Oy) - Pääjärven arkeologinen inventointi 05/2013 - Haukilammin arkeologinen inventointi 11/2013 • • 10 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Ranta-asemakaavan laatimisen tarve syntyy MRL:n 72 §:n mukaisesta ranta-alueen suunnittelutarpeesta. Alueella ei ole oikeusvaikutteista rantayleiskaavaa, joten Mäkilän tilan Pääjärven ja Haukilammin ranta-alueiden rakennusoikeuden määrä, laatu ja sijainti on mahdollista ratkaista kokonaisuutena ainoastaan maanomistajan aloitteesta laadittavalla ranta-asemakaavalla. Ranta-asemakaavoituksen yhteydessä huomioidaan myös alueeseen kohdistuvat maakunnalliset virkistyskäyttötarpeet. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Ranta-asemakaavan valmistelu on aloitettu maanomistajan aloitteesta keväällä 2010. Tammelan kunnanhallitus päätti kokouksessaan 4.7.2011 (§ 178) hyväksyä osallistumisja arviointisuunnitelman ja asettaa sen vireilletulovaiheen asiakirjana yleisesti nähtäville. Kaavan vireille tulosta kuulutettiin Forssan lehdessä 27.8.2011. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat: Naapuritilojen maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa • Viranomaiset - Hämeen ELY-keskus, Hämeen liitto, Museovirasto, Kanta-Hämeen aluepelastuslaitos - Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä • Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään - Hämeen virkistysalueyhdistys ry, Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys ry, Pääjärven Suojeluyhdistys ry - Elenia Verkko Oy • • Naapurikunnat - Hämeenlinna ja Loppi • Tammelan kunnan hallintokunnat - ympäristölautakunta ja tekninen lautakunta 4.3.2 Vireille tulo Ranta-asemakaavan muutoksen vireille tulosta kuulutettiin Forssan lehdessä 27.8.2011. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Ajankohta 4.7.2011 27.8.2011 Suunnitteluvaihe Tammelan kunnanhallitus päätti kokouksessaan (§ 178) hyväksyä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) ja asettaa sen vireilletulovaiheen asiakirjana yleisesti nähtäville. Kuulutus ranta-asemakaavan vireille tulosta ja OAS:n nähtävillä olosta Forssan lehdessä ja kunnan Internet-sivuilla. 11 29.8.-27.9.2011 Osallistumis- ja arviointivaiheen asiakirjat pidettiin MRL 63 §:n mukaisesti nähtävänä Tammelan kunnanviraston teknisellä osastolla ja kunnan Internet-sivuilla. - Tammelan kunta tiedotti naapuritilojen maanomistajia kirjeitse kaavan vireille tulosta. - Osallisilla oli mahdollisuus esittää mielipiteensä aineistosta nähtävilläoloaikana 25.3.2013 Tammelan kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan (§ 88) rantaasemakaavan luonnosvaiheen asiakirjoina kaavaluonnoksen selostuksineen sekä päivitetyn OAS:n ja päätti asettaa luonnosvaiheen asiakirjat yleisesti nähtäville. 21.5.2013 Kuulutus kaavan luonnosvaiheen asiakirjojen nähtävillä olosta Forssan lehdessä ja kunnan Internet-sivuilla. Lisäksi naapuritilojen omistajia tiedotettiin kirjeitse. 23.5.-26.6.2013 Ranta-asemakaavaluonnos ja kaavan valmisteluaineisto pidettiin yleisesti nähtävillä. - Kaavaluonnosaineisto oli nähtävillä Tammelan kunnanviraston teknisellä osastolla sekä kunnan Internet-sivuilla. - Osallisilla oli mahdollisuus antaa mielipiteensä aineistosta sen nähtävilläoloaikana. - Kaavaluonnoksesta annettiin kolme mielipidettä/muistutusta. Yhteenveto osallisten muistutuksista sekä niiden huomioiminen kaavaratkaisussa on esitetty selostuksen kohdassa 4.3.4. 17.3.2014 Tammelan kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan (§ 75) rantaasemakaavaehdotuksen ja päätti asettaa ehdotusvaiheen asiakirjat yleisesti nähtäville. 28.4.-27.5.2014 Ranta-asemakaavaehdotus pidettiin yleisesti nähtävillä. - Kaavaehdotusaineisto oli nähtävillä Tammelan kunnanviraston teknisellä osastolla sekä kunnan Internet-sivuilla. - Osallisilla oli mahdollisuus jättää kirjallinen muistutus kaavaehdotuksesta sen nähtävilläoloaikana. - Kaavaehdotuksesta jätettiin neljä muistutusta. Yhteenveto osallisten muistutuksista sekä niiden huomioiminen kaavaratkaisussa on esitetty selostuksen kohdassa 4.3.4. 4.3.4 Yhteenveto osallisten mielipiteistä ja lausunnoista sekä niiden huomioiminen kaavaratkaisussa VALMISTELUVAIHEEN KUULEMINEN (LUONNOSVAIHE) Lausunnot Elenia Oy (19.6.2013) - kaavaan tulisi varata kaksi uutta kooltaan vähintään 10m X 10m yhdyskuntateknisen huollon aluetta (ET) puistomuuntamoiden sijoittamista varten Hämeen liitto (11.6.2013) - lausunnossa huomautetaan kaavaselostuksen liitteiden numeroinnista, joka ei ole täysin yhteneväinen sisällysluettelon kanssa ja liite 5 puuttuu kokonaan - ei erityistä huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Hämeen Virkistysalueyhdistys (25.6.2013) - lausunnossa huomautetaan kaavaselostuksen liitteiden numeroinnista, joka ei ole täysin yhteneväinen sisällysluettelon kanssa ja liite 5 puuttuu kokonaan - kaava-asiakirjoissa tulisi määrätä, miten RA-kortteleiden jäte- ja erityisesti jätevesihuolto järjestetään siten, että niiltä ei aiheudu Pääjärveen lisää kuormitusta. 12 Hämeenlinnan kaupunki (28.6.2013) - ei huomautettavaa Lopen kunta (27.5.2013) - ei huomautettavaa Kanta-Hämeen pelastuslaitos (10.6.2013) - ei huomautettavaa Tammelan kunnan tekninen lautakunta (5.6.2013) - kulkuteille on varattava riittävästi tilaa (jätekuljetukset ja pelastusajoneuvot) - korttelin 3 edustan maa- ja metsätalousalueelle tulee esittää kulkuyhteys, jos sitä aiotaan käyttää metsätalouskäytössä. - muilta osin lautakunnalla ei ole huomautettavaa ranta-asemakaavaluonnoksesta. Tammelan kunnan ympäristölautakunta (19.6.2013) - korttelin 3 edustalla olevaan niemeen tulee järjestää kulkuyhteys, josta metsäaluetta pääsee hoitamaan. - muilta osin lautakunnalla ei ole huomautettavaa ranta-asemakaavaluonnoksesta. Museovirasto (14.6.2013) - Pääjärveltä Haukilammin itä- ja koillispuolelle saakka ulottuva Kynnysharju on arkeologisesti mielenkiintoista aluetta. - kaavan arkeologinen inventointi puuttuu luonnosvaiheessa, minkä vuoksi Museoviraston on vaikea ottaa lopullista kantaa kaavaluonnokseen. - kaavan arkeologisessa inventoinnissa 05/2013 esille tulleiden Pääjärven ranta-alueen muinaisjäännösten huomioimisesta kaavassa on oltu yhteydessä kaavaehdotuksen valmisteluvaiheessa Museovirastoon. Mielipiteet Pääjärven Suojelu ry (25.6.2013) - Pääjärven suojelu ry vastustaa suunniteltua ranta-asemakaavaluonnosta ja toivoo, että alue olisi jatkossakin varattuna virkistyskäyttöön maakuntakaavan mukaisesti. - perusteluina vastustukselle tuodaan esille mm. maakuntakaavassa alueeseen kohdistuva virkistysaluevaraus, Pääjärven merkintä maakuntakaavassa virkistyskäytön osalta erittäin merkittäväksi vesialueeksi, kyläläisten uimapaikka Kynnysharjun eteläpuolen niemekkeessä, Pääjärven vesistön heikko tila ja kaavan rakennuspaikkojen lukumäärän perusteena oleva epäselvä mitoitustapa Jarmo ja Salme Lintukorpi + 13 muuta henkilöä (23.6.2013) - alueelle ei tulisi kaavoittaa enää uusia vapaa-ajan tontteja eikä haettua kaavaa tulisi saattaa voimaan. - perusteluina vastustukselle tuodaan esille mm. ettei kaava täytä Tammelan kunnan kaavoitusohjelman 2007-2016 tavoitteita, maakuntakaavan arvokkaan vesialueen varaus (Pääjärvi), alueen halki kulkeva Ilves- reitti, liito-oravan mahdollinen läsnäolo alueella, harvaan asutun alueen luonteen muuttuminen ja vaikutus Pääjärven virkistysalueeseen, Pääjärven Tammelan puoleinen rakentaminen ei perustu yleiskaavaan, alueelle ei saa enää rantarakentamisen poikkeamislupia, Pääjärven vesistön välttävä tila suojeluyhdistyksen toimista huolimatta, kaavan hakijan kannalta suotuisemman mitoitustavan käyttäminen, Kynnysharjun eteläpuolen ranta-alueen heikko rakennuskelpoisuus ja kyläläisten uimapaikka Kynnysharjun eteläpuolen niemekkeessä. Markku Tanttu (24.6.2013) - mielipiteenä esitetään vuodesta 1946 tehtyjen havaintojen pohjalta, että Pääjärven ja Haukilammin tienoon liki erämaisen luonnonrauhan ja -maiseman rippeitäkin tulisi varjella ja säästää tietyt alueet jälkipolvien retkeilyalueeksi. 13 - perusteluina tuodaan esille mm. Pääjärven heikko tila ja lisärakentamisen aiheuttama riski Pääjärven vesistölle, Kynnysharjun eteläpuolen ranta-alueen heikko rakennuskelpoisuus, ruoppaustarve, alueen merkitys linnuston kannalta, Haukilammin vesistön ja rantojen sopimattomuus laadukkaaseen rantarakentamiseen ja vapaa-ajanviettoon. Valmisteluvaiheen kuulemisen osallispalautteen (mielipiteet, lausunnot) huomioiminen kaavaehdotuksen valmistelussa: - Pääjärven ranta-alueelle kaavaluonnoksessa osoitetut RA-korttelin 3 kaksi uutta tonttia poistetaan Pääjärven ranta-alueelta ja alue osoitetaan kaavaehdotuksessa maa- ja metsätalousalueeksi (M). Haukilammin itärannalle osoitetaan kaavaehdotuksessa kaksi uutta loma-asuntotonttia. - Ajoyhteysmerkintöjä täsmennetään siten, että kulkuyhteydet osoitetaan kaavaehdotuksessa 7 m leveinä ajoyhteysmerkintöinä (ajo) kaavan kaikille tonteille. - Pääjärven RA-korttelin 2 kohdalle taustamaaston maa- ja metsätalousalueelle (M) ja Haukilammen RA-korttelin 4 kohdalle taustamaaston maa- ja metsätalousalueelle (M) osoitetaan kaavaehdotuksessa ohjeelliset alueenosamerkinnät muuntamoja varten (et). - Pääjärven arkeologisessa inventoinnissa 05/2013 löytyneet kivikautiset asuinpaikat osoitetaan kaavaehdotuksessa Museoviraston ohjeistuksen mukaisesti sm- viivamerkinnällä. sm-kaavamerkinnälle annetaan seuraava kaavamääräys: Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain (295/1963) nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. EHDOTUSVAIHEEN KUULEMINEN Lausunnot Hämeen liitto (5.5.2014) - ei erityistä huomautettavaa kaavaehdotuksesta Hämeen ELY-keskus (9.6.2014) - ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Hämeen Virkistysalueyhdistys (20.5.2014) - kaava-asiakirjoissa tulisi määrätä, miten RA-kortteleiden jäte- ja erityisesti jätevesihuolto järjestetään siten, että niiltä ei aiheudu Pääjärveen lisää kuormitusta. Lopen kunta (27.5.2013) - ei huomautettavaa Kanta-Hämeen pelastuslaitos (24.4.2014) - ei huomautettavaa Tammelan kunnan tekninen lautakunta (11.6.2014) - harkitaan vielä Haukilammin jättämistä edelleen rakentamatta ja virkistyskäyttöön - kulkuteille on varattava riittävästi tilaa (jätekuljetukset ja pelastusajoneuvot) - muilta osin lautakunnalla ei ole huomautettavaa ranta-asemakaavaehdotuksesta. Tammelan kunnan ympäristölautakunta (21.5.2014) - Haukilammi tulee jättää rantarakentamisen ulkopuolelle - Kulkuyhteyksien järjestämistä uusille rakennuspaikoille tulee vielä selvittää tarkemmin. Museovirasto (20.5.2014) - Kaavaselostukseen huomautetaan, että myös Museoviraston edustajat osallistuivat 9.9.2011 pidettyyn aloitusvaiheen viranomaisneuvotteluun. 14 Muistutukset Pääjärven Suojelu ry (27.5.2014) - Yhdistys vastustaa suunniteltua ranta-asemakaavaehdotusta ja toivoo, että alue olisi jatkossakin varattuna virkistyskäyttöön maakuntakaavan mukaisesti. - Luontoselvityksen todetaan olevan vajavainen, ja yhdistys oli saanut vahvistamattoman havainnon viitasammakosta Pääjärvellä. Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys ry (26.5.2014) - Pääjärven rantamökkien lukumäärää ei tule lisätä ja Haukilammi tulee säilyttää rakentamattomana. - Yhdistys oli saanut vahvistamattoman havainnon viitasammakosta Haukilammilla. Rauno Leanderin perikunta (25.6.2014) - Kaava-alueelle johtava Riitakarintie kulkee Koskilan talon pihapiirin läpi ja lisääntyvästä liikenteestä aiheutuu häiriötä. Pääjärvelle ei tulisi kaavoittaa enää uusia tontteja. Markku Vaherno (8.5.2014) - Riitakarintietä ei voida käyttää kaavaehdotuksen 2RA-tonttien käyttöön ilman, että rasitetiestä sovitaan maanomistajan ja tontin 6:31 käyttäjän kanssa. Rasitetie ei myöskään kestä rakennusaikaista rasitusta ilman kantavuuden parannusta. Ehdotusvaiheen kuulemisen osallispalautteen (muistutukset, lausunnot) huomioiminen kaavaehdotuksen valmistelussa: Nähtävillä ollutta kaavaehdotusta ei muutettu ehdotusvaiheen osallispalautteen perusteella. Rauno Leanderin perikunnan muistutuksen johdosta UPM-Kymmene Oyj ja perikunnan edustaja sopivat alueen tulevista tiejärjestelyistä. Lisäksi kaavaselostusta täydennettiin palautteen perusteella. 4.3.5 Viranomaisyhteistyö Ajankohta 9.9.2011 Suunnitteluvaihe Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66§, 77§, MRA 18 §) Hämeen ELY-keskuksessa. Läsnä olivat Hämeen liiton, Hämeen virkistysalueyhdistyksen, Hämeen ELY-keskuksen, Museoviraston, Tammelan kunnan ja maanomistajan edustajat sekä kaavan laatija. (muistio) 23.5.-26.6.2013 Luonnosvaiheen asiakirjat pidettiin MRL 62 §:n mukaisesti yleisesti nähtävillä Tammelan kunnanviraston teknisellä osastolla ja kunnan Internet-sivuilla. Kunta pyysi aineistosta tarvittavat lausunnot. - Hämeen liitto, Museovirasto, Kanta-Hämeen pelastuslaitos, Hämeen Virkistysalueyhdistys ry, Elenia Oy, Hämeenlinnan kaupunki, Lopen kunta sekä Tammelan kunnan tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta antoivat lausunnon luonnosvaiheen aineistosta. - Yhteenveto lausunnoista sekä niiden huomioiminen kaavaratkaisussa on esitetty selostuksen kohdassa 4.3.4. 28.4.-27.5.2014 Ranta-asemakaavaehdotus pidettiin yleisesti nähtävillä Tammelan kunnanviraston teknisellä osastolla sekä kunnan Internet-sivuilla. - Kunta pyysi aineistosta tarvittavat lausunnot. - Lausuntonsa antoivat Hämeen liitto, Hämeen ELY-keskus, Museovirasto, Kanta-Hämeen pelastuslaitos, Hämeen Virkistysalueyhdistys ry, Lopen kunta sekä Tammelan kunnan tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta. - Yhteenveto lausunnoista sekä niiden huomioiminen kaavaratkaisussa on esitetty selostuksen kohdassa 4.3.4. 15 4.4 Ranta-asemakaavan tavoitteet Ranta-asemakaavan laatimisen tavoitteena on määrittää suunnittelukohteena olevan Mäkilän tilan Pääjärven ja Haukilammin ranta-alueille emätilatarkasteluun perustuva rantarakennusoikeus ja osoittaa rakennusoikeus tavanomaisina omarantaisina lomarakennuspaikkoina. Uudet rakennuspaikat on tarkoitus sijoittaa alueelle maisema-arvojen, luontoolosuhteiden ja rakennettavuuden kannalta sopivimmille rannanosille. Kaavan valmisteluvaiheessa ranta-asemakaavan tavoite on täsmentynyt luontoselvityksien, arkeologisten selvitysten, alueen virkistyskäyttötarpeiden, mitoitusrantaviivan määrän, ranta-alueiden ominaisuuksien sekä saadun osallispalautteen perusteella seuraavasti: - tavoitteena on osoittaa yhteensä kuusi uutta omarantaista lomarakennuspaikkaa Pääjärven ranta-alueelle ja kaksi uutta omarantaista lomarakennuspaikkaa Haukilammen itäpuolen ranta-alueelle. Kaavoituksessa huomioidaan myös Pääjärven ranta-alueeseen mm. maakuntakaavan kautta kohdistuvat yleiset virkistyskäyttötarpeet. Ranta-asemakaavalla pyritään selvittämään alueeseen kohdistuvat virkistyskäyttötarpeet ja ohjaamaan virkistyskäyttöä maakuntakaavaa yksityiskohtaisemmin. Lisäksi kaavoituksen yhteydessä selvitetään alueen mahdolliset luonnonympäristön ja maiseman erityisarvot ja turvataan ne tarvittaessa kaavoituksen keinoin. Kaavan valmisteluvaiheessa ranta-asemakaavan tavoite on täsmentynyt alueen yleisen virkistyskäytön ja luonnonympäristön sekä arkeologisten arvojen huomioimisen osalta seuraavasti: - Pääjärvellä Kynnysharju osoitetaan maakuntakaavan tavoitteiden mukaisesti retkeily- ja ulkoilualueeksi ja harjua pitkin kulkeva Ilvesreitti osoitetaan ulkoilureitiksi. Ulkoilureitin välitön lähiympäristö pyritään jättämään rakentamisesta vapaaksi. Kynnysharjun alue, harjun pohjoispuolinen tyvialue sekä myös harjun eteläpuolinen tyvialue jätetään luonnonympäristöltään alueen arvokkaimpina osina ja osaltaan myös arkeologisten arvojen vuoksi rakentamisesta vapaaksi. Kaavalla ohjataan Pääjärven rantarakentamista siten, että se sopeutuu alueen maisemaan. - Haukilammin ranta-alueen suunnittelussa huomioidaan lammin itäpuolisella rantaalueella sijaitseva maanomistajan käytössä oleva laavu siten, että kaavalla mahdollistetaan laavun siirtäminen toiseen paikkaan. 5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Ranta-asemakaavalla muodostuu Pääjärven ranta-alueelle loma-asuntojen korttelialueet (RA) 1‒2, joille on osoitettu yhteensä kuusi omarantaista loma-asuntotonttia. Kortteli 1 sijaitsee pääjärven ranta-alueen pohjoisemmalla palstalla. Kortteliin 1 on osoitettu yksi uusi omarantainen loma-asuntotontti. Kortteli 2 sijaitsee Kynnysharjun pohjoispuolella. Kortteliin 2 on osoitettu viisi uutta loma-asuntotonttia. Pääjärven kaava-alueen poikki kulkeva Kynnysharju on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). Muutoin Pääjärven kaava-alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Haukilammin ranta-alueelle muodostuu loma-asuntojen korttelialueet (RA) 3‒4. Molempiin kortteleihin on osoitettu yksi uusi loma-asuntotontti. Muutoin Haukilammin kaavaalue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Haukilammin pohjoisrannan maa- ja metsätalousalueelle on osoitettu rakennusala (vr), jolle saa sijoittaa virkistykseen ja retkeilyyn tarkoitettuja rakennelmia, laitteita ja rakenteita 16 5.1.1 Suunnittelu- ja mitoitusperiaatteet Ranta-asemakaavan suunnittelussa noudatetaan Tammelan kunnan rantayleiskaavoituksessa aiemmin käytettyjä suunnitteluperiaatteita. Emätilaperiaate Rantasuunnittelun emätilan rajaamisajankohtana on käytetty Tammelan kunnan rantasuunnittelukäytännön mukaisesti ajankohtaa 1.7.1959. Ranta-asemakaavoitettava Mäkilän tila RN:o 17:0 on muodostunut 10.7.1964 yhdistymällä tiloista Metsä-Pietilä RN:o 5:1 (rekisteröintipäivä 18.4.1910) ja Pääjärvi RN:o 6:3 (rekisteröintipäivä 29.5.1922). Pääjärven ja Haukilammen ranta-alueet ovat olleet emätilan rajaamisajankohtana 1.7.1959 tilaa Pääjärvi RN:o 6:3. Nykyinen Mäkilän tila RN:o 17:0 kuuluu siten suunnittelualueen osalta rantasuunnittelun emätilaan Pääjärvi RN:o 6:3. (LIITE 6) Rantaviivan pituus Ranta-asemakaavoitettavalla Mäkilän tilalla on 1,96 km Pääjärven ja 1,44 km Haukilammen luonnollista rantaviivaa. Rakennusoikeuden määrittämisessä on lähtökohtana tilan rantaviivan pituus. Käytetyssä mitoitustavassa rantaviivan pituutena käytetään ns. muunnettua rantaviivan pituutta. Muunnettu rantaviiva saadaan seuraavasti: 1. Pienet mutkat oikaistaan. 2. Kun niemen tai saaren leveys on alle 50 metriä, rantaviivaa ei lasketa ollenkaan. 3. Kun niemen tai saaren leveys on 50‒100 metriä, rantaviivan pituus kerrotaan luvulla 0,5. 4. Alle 50 metriä leveän vesistön osalla (lahti tai salmi sekä jokien varret) rantaviivan pituus kerrotaan luvulla 0,5. 5. Kun vesistön leveys on 50‒100 metriä, rantaviivan pituus kerrotaan luvulla 0,75. Rakentamiskelvottomia laajahkoja ranta-alueita ei lueta mukaan. Sen sijaan tilan sisällä olevat suppeat rakennuskelvottomat alueet luetaan rantaviivaan, koska ne eivät estä hajarakennusoikeuden käyttöä. Mäkilän tilan Pääjärven muunnetun rantaviivan pituus 1,08 km ja Haukilammen muunnetun rantaviivan pituus 0,98 km. Rantaviivan muunto leikkaa suunnittelualueen todellisesta rantaviivasta varsin paljon johtuen mm. Kynnysharjun kapeudesta sekä Haukilammella vastarannan läheisyydestä. (LIITE 6) Vesistökohtainen mitoitusarvo Mitoituksen taustaa: Pääjärven Tammelan kunnan ja Hämeenlinnan kaupungin puoleiset ranta-alueet ovat rakentuneet varsin tehokkaasti. Hämeenlinnan kaupungin alueelle laaditussa Rengon rantayleiskaavassa Pääjärven rantarakentamisen mitoitustasona on käytetty 7 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km. Alle 10 hehtaarin vesistöillä on käytetty mitoitusarvoa 1 rakennuspaikka / 2 vesihehtaari. Lopen kunnan puoleisille Pääjärven ja yhdeksän pienen lammen ranta-alueille laaditun ranta-asemakaavan alueelle on laskettu 22 omarantaisen rakennuspaikan rakennusoikeus. Mitoitusnormina on käytetty ilmeisesti myös Pääjärven osalta 1 rakennuspaikkaa / 2 vesihehtaari. Rakennusoikeus on siirretty ranta-asemakaavalla muiden vesistöjen rantaalueille. Lopen Pääjärven ranta-asemakaavan kaava-asiakirjoissa ei ole esitetty, paljonko Lopen Pääjärven ranta-alue on tuottanut rakennusoikeutta ja mikä osuus ko. kaavaan kuuluvilla pienillä lammilla on rakennusoikeuden kokonaismäärästä. Kaava-asiakirjoista käy 17 kuitenkin ilmi, että ranta-asemakaava on laadittu alueelle aiemmin laadittuun yleissuunnitelmaan perustuen, jossa on käsitelty ja myös mitoitettu Pääjärven Tammelan puoleisen nyt ranta-asemakaavoitettavan Mäkilän tilan alue. Yleissuunnitelmassa Mäkilän tilalle on määritetty 12 rakennuspaikan rakennusoikeus. Lopen kunnan puoleisen ranta-asemakaavan laatimisen yhteydessä on valmisteltu ranta-asemakaavaa myös Tammelan kunnan puolelle (nykyisen Mäkilän tilan alueelle). Silloisessa ranta-asemakaavaluonnoksessa on osoitettu nyt ranta-asemakaavoitettavalle Mäkilän tilan alueelle yhteensä 12 lomarakennuspaikkaa perustuen samaan yleissuunnitelmaan, joka on ollut myös Lopen kunnan puoleisen ranta-asemakaavan laatimisen perusteena. Tämän ranta-asemakaavan mitoituslähtökohtana käytetään Pääjärvellä mitoitusarvoa 7 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km perustuen mm. Hämeenlinnan Rengon rantayleiskaavan mitoitukseen sekä Tammelan ja Hämeenlinnan puoleisten ranta-alueiden toteutuneeseen rakentamistehokkuuteen. Rengon rantayleiskaava on Pääjärven alueelle laadittuun viimeisin ja laaja-alaisin vesistön rantarakentamista ohjaava suunnitelma, jonka suunnittelu- ja mitoitusperuste vastaa hyvin myös Tammelan kunnan alueelle laadittujen rantayleiskaavojen suunnittelu- ja mitoitusperusteita. Haukilammilla käytetään Rengon rantayleiskaavassa ja Lopen Pääjärven ranta-asemakaavassa sekä myös muutoin Kanta-Hämeen alueella pienillä vesistöillä yleisesti käytettyä mitoitusarvoa 1 rakennuspaikka / 2 vesiha. Rakennuspaikkojen lukumäärä Pääjärven emätilan RN:o 6:3 alueella ei ole käytetty aiemmin rantarakennusoikeutta. Suunnittelualueen laskennallinen rakennusoikeus saadaan kaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteen mukaan seuraavasti: Pääjärvi 1,08 km X 7 rakennuspaikkaa/muunnettu ranta-km = 7,56 rakennuspaikkaa Haukilampi (pinta-ala 5,4 ha) = 2,7 rakennuspaikkaa Suunnittelualueen laskennallinen rakennuspaikkojen lukumäärä on yhteensä 10,26 = 10 rakennuspaikkaa. (LIITE 6) Ranta-asemakaavan kokonaistavoitteet huomioiden kaavalla on päädytty osoittamaan yhteensä kahdeksan (8) omarantaista rakennuspaikkaa, joista kuusi (6) on osoitettu Pääjärven ranta-alueelle ja kaksi (2) Haukilammin ranta-alueelle. Ranta-asemakaavan rakentamisen keskimääräinen mitoitus Koko suunnittelualueen rantarakentamisen keskimääräinen mitoitus on kaavan toteutuessa 2,35 rakennuspaikkaa / todellinen ranta-km ja 3,88 rakennuspaikkaa / muunnettu rantakm. Pääjärven ranta-alueen rantarakentamisen keskimääräiseksi mitoitukseksi tulee kaavan toteutuessa 3,06 rakennuspaikkaa / todellinen ranta-km ja 5,56 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km. Haukilammin ranta-alueen rantarakentamisen keskimääräinen mitoitus on kaavan toteutuessa 1,39 rakennuspaikkaa / todellinen ranta-km ja 2,04 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km Ranta-asemakaavan Pääjärven ranta-alueen rakentamisen mitoitus verrattuna aikaisempiin suunnitelmiin Lopen Pääjärven rantaasemakaavan mitoitusperuste 12 rakennuspaikkaa (rp) = 11,11 rp / muunnettu ranta-km Hämeenlinnan Rengon rantayleiskaavan mitoitusperuste 8 rakennuspaikkaa (rp) = 7,41 rp / muunnettu ranta-km 18 Pääjärven ja Haukilammin kaavaratkaisun mukainen mitoitus 6 rakennuspaikkaa (rp) = 5,56 rp / muunnettu ranta-km 5.1.2 Rakentamisesta vapaat rannat Mäkilän tilaan kuuluu Pääjärven rantaviivaa 1,96 km ja Haukilammin rantaviivaa 1,44 km. Mäkilän tilan Pääjärven ja Haukilammin rannat ovat nykyisin kokonaisuudessaan rakentumattomia. Mäkilän tilan Pääjärven todellisesta 1,96 km:n pituisesta rantaviivasta tulee varatuksi 0,44 km rakentamisalueeksi kaavan toteutuessa, mikä on n. 22 % suunnittelualueeseen kuuluvasta Pääjärven rantaviivasta ja n. 2,3 % koko Pääjärven rantaviivasta. Rakentamisesta vapaaksi ranta-alueeksi jää edelleen n. 78 % suunnittelualueen Pääjärven rantaviivasta. Haukilammin todellisesta 1,44 km:n pituisesta rantaviivasta tulee varatuksi 0,14 km rakentamisalueeksi kaavan toteutuessa, mikä on n. 10 % Haukilammin rantaviivasta. Haukilammin ranta-alueesta jää rakentamisesta vapaaksi n. 90 %. Koko suunnittelualuetta tarkasteltaessa rantaviivasta säilyy n. 83 % rakentamisesta vapaana. Kaavalla osoitetut rakentamisalueet on sijoitettu siten, että rakentamisesta vapaita rantoja säilyy mahdollisimman yhtenäisinä kokonaisuuksina. Pääjärvellä uudet rakennuspaikat sijoittuvat yhtenäisesti olevien rakennuspaikkojen viereen. Kaavaratkaisu säilyttää Kynnysharjun ympäristön ja harjun eteläpuolisen ranta-alueen yhtenäisesti 1,29 km pitkänä kokonaisuutena rakentamisesta vapaana. Lisäksi Pääjärven pohjoisemmalle palstalle jää 0,23 km pitkä rannanosa rakentamisesta vapaaksi. Haukilammin kaksi uutta lomarakennuspaikkaa on sijoitettu lammen itärannalle maasto-olosuhteet huomioiden siten, että pääosa lammen rantaviivasta (1,16 km) säilyy yhtenäisesti rakentamisesta vapaana. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Tehtyjen luontoselvityksien mukaan alueella ei tavata luonnonsuojelulain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä, metsälain mukaisia arvokkaita elinympäristöjä tai vesilain mukaisia kohteita, jotka tulisi erityisesti huomioida maankäytön suunnittelussa. Kynnysharju ja sen pohjoispuolella sijaitseva lehtomaisen kankaan alue ovat alueen arvokkaimmat kohteet. Kynnysharju on osoitettu kaavassa retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). Myös harjun pohjoispuolinen lehtomaisen kankaan alue on jätetty kaavassa pääosin rakentamisen ulkopuolelle ja alue on rajattu kaavaan luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi alueeksi luo -merkinnällä. Pääjärvelle Kynnysharjun pohjoispuolelle osoitettujen rakentamiskortteleiden rakentamisen maisemaan sopeutumiseen on kiinnitetty erityisesti huomioita. Kaavalla on osoitettu vähintään puolet tonttien ranta-alueesta luonnonmukaisena säilytettäväksi alueen osaksi ja määrätty rakennusten ja rannan välissä säilytettävästä suojapuustosta. Lisäksi kaavalla ohjataan rakentamista siten, että alueen rakentamisessa ei saa käyttää värityksenä maiseman taustasta esille nousevia, valkoista tai muita vaaleita sävyjä. Haja-asutusalueen rakennuspaikkojen talousjätevesien käsittelyvaatimukset määritellään kaavan laatimisajankohtana Valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 209/2011. Jätevesien käsittelyn on vähennettävä ympäristöön joutuvaa kuormitusta (orgaaninen aines, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi) asetuksen vaatima määrä eli nykyisin ympäristön kannalta kestävälle talousjätevesien puhdistustasolle on olemassa raja-arvot. Kun kaavalla osoitettujen rakennuspaikkojen jätevesien käsittely hoidetaan asetuksen säädösten mukaisesti, niin kaavan rakennuspaikkojen toteutuminen ei vaikuta merkittävästi Pääjärven ja Haukilammin vesistöjen tilaan. Tammelassa haja-asutuksen jätevesien käsittelyä ohjeistetaan lisäksi ympäristönsuojelumääräyksissä (1.7.2012), jonka 6.3 §:ssä on tiukennettu Valtioneuvoston asetuksen 209/2011 määräyksiä. Tammelan ranta-alueilla käymäläjätevedet on johdettava tiiviiseen umpisäiliöön. Harmaille jätevesille on oltava saostussäiliöt ja maaperäkäsittely tai muu korkeatasoinen harmaille jätevesille suunniteltu puhdistusjärjestelmä. Käymäläjätevedet sisältävät suurimman osan jäteveden ravinteista ja niiden johtaminen umpisäiliöön hel19 pottaa huomattavasti jätevesiasetuksessa (209/2011) määriteltyjen puhdistusvaatimusten täyttämistä. Kaavalla ohjataan alueen rakentamista ympäristön ominaispiirteet huomioiden. Kaavalla myös osaltaan turvataan alueen ympäristön erityispiirteiden säilyminen. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Ranta-asemakaavalla muodostuu Pääjärven ranta-alueille kaksi loma-asuntojen korttelialuetta (RA), joille on osoitettu yhteensä kuusi omarantaista loma-asuntotonttia. Haukilammin ranta-alueelle muodostuu myös kaksi loma-asuntojen korttelialuetta (RA). Molempiin Haukilammin kortteleihin on osoitettu yksi uusi loma-asuntotontti. RA-alueiden pinta-ala on yhteensä 4,26 ha. Tontit ovat pinta-alaltaan 4004 m2-7414 m2. Kullekin RA-tontille saa sijoittaa yhden loma-asunnon sekä sauna- ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla korkeintaan 200 m². Loma-asunnon suurin sallittu kerrosala saa olla enintään 150 m². Muun kuin saunarakennuksen etäisyys keskiveden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 25 m. Erillisen, kerrosalaltaan enintään 25 m²:n suuruisen saunanrakennuksen saa sijoittaa kaavassa osoitetulle saunan rakennusalalle (sa), kuitenkin vähintään 15 m etäisyydelle keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta. RA-kortteleiden 1‒4 tonttien kerrosluku on I u 1/2. Roomalainen numero osoittaa rakennuksen suurimman sallitun kerrosluvun (yksi). Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan (puolet) rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Tonttikohtaiset kerrosalat ja rakentamisen rantaviivaetäisyydet ovat Tammelan kunnan 14.5.2012 voimaan tulleen rakennusjärjestyksen mukaisia. Kaavalla osoitetut tontit ovat pinta-alaltaan suuria ja rakentamiseen hyvin soveltuvia, mikä perustelee rakennusjärjestyksen mukaisen tonttikohtaisen enimmäiskerrosalan käyttämistä kaavassa. Loma-asuntojen korttelialue (RA) 1 sijaitsee suunnittelualeen Pääjärven pohjoisosan palstalla. RA-korttelissa on yksi omarantainen tontti, jonka pinta-ala on 4507 m2. Loma-asuntojen korttelialue (RA) 2 sijaitsee Pääjärven Kynnysharjun pohjoispuolisella rannanosalla (Kivilänniemen eteläpuolella). Korttelissa on viisi omarantaista pintaalaltaan 4004‒5899 m2 tonttia. Loma-asuntojen korttelialue (RA) 3 sijaitsee Haukilammin kaakkoisrannalla. Korttelissa on yksi omarantainen tontti, jonka pinta-ala on 5590 m2. Loma-asuntojen korttelialue (RA) 4 sijaitsee Haukilammin itärannalla. Korttelissa on yksi omarantainen tontti, jonka pinta-ala on 7414 m2. RA-korttelien tonttien pinta-alat ja rakennusoikeudet on esitetty alla olevassa taulukossa. Kortteli / tontti Kortteli 1 / tontti 1 Kortteli 2 / tontti 1 Kortteli 2 / tontti 2 Kortteli 2 / tontti 3 Kortteli 2 / tontti 4 Kortteli 2 / tontti 5 Kortteli 3 / tontti 1 Kortteli 4 / tontti 1 Yhteensä Pinta-ala (m²) 4507 4227 4004 5371 5899 5592 5590 7414 42604 Rakennusoikeus (k-m²) 200 200 200 200 200 200 200 200 1600 20 Alueen rakentamista ohjataan lisäksi kaavan yleismääräyksillä seuraavasti: - RA 1 ja RA 2 -korttelien alimman rakentamiskorkeuden tulee olla vähintään +119,05 (N60). - RA 3 ja RA 4 -korttelien alimman lattiatason tulee olla vähintään 1,5 m keskiveden korkeudesta. RA 1 ja RA 2 -korttelien alinta rakentamiskorkeutta koskeva määräys perustuu Hämeen ELY-keskuksen antamaan suositukseen. Pääjärven vedenpinnan peruskarttakorkeus on +117,6 (N60). RA 3 ja RA 4 -korttelien rakentamiskorkeutta koskeva määräys perustuu Tammelan kunnan 14.5.2012 voimaan tulleen rakennusjärjestyksen määräyksiin. Kaavan korttelialueiden sijoittamisessa on huomioitu em. rakentamiskorkeusvaatimukset ja rakentamisalueet on sijoitettu korkeusasemaltaan rakentamiseen hyvin sopiville rannanosille. - Alueelle rakennettavien rakennusten, rakenteiden ja laitureiden tulee olla muodoiltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään luontoon ja ympäristöön soveltuvia. Rakennettavien rakennusten julkisivujen, kattojen ja koristeellisempien osien sekä laitureiden, rakennelmien ja rakenteiden värityksenä ei saa käyttää valkoista tai muita vaaleita sävyjä. - Alueelle rakennettavien laitureiden sallittu pituus on enintään 10 m ja pinta-ala enintään 15 m². - RA- tonttien rakentamaton osa on säilytettävä luonnonmukaisena. Rakennusten ja rannan välissä on säilytettävä suojapuusto. Kaavamääräyksien tarkoituksena on ohjata rakentamista mahdollisimman hyvin maisemaan sopeutuvaksi, kun rakentamisalueita tarkastellaan erityisesti Pääjärven vesistöltä ja Kynnysharjulta. Lisäksi tonttien ranta-alue on määrätty myös kaavakartalla suurelta osin säilytettäväksi luonnonmukaisena, mikä osaltaan varmistaa rakentamisen maisemaan sopeutumisen. 5.3.2 Muut alueet Pääjärven kaava-alueen poikki kulkeva Kynnysharju on osoitettu maakuntakaavan tavoitteiden mukaisesti retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). Kaavassa on myös osoitettu Kynnysharjulla kulkeva Ilvesreitin osa ulkoilureittimerkinnällä ( ). VR-alueen pintaala on 2,63 ha. Alueen virkistyskäyttö kohdistuu pääasiassa Kynnysharjun alueeseen, joka luontaisena kulkureittinä soveltuu erinomaisesti osaksi ulkoilureittiä. Muutoin Pääjärven kaava-alueen korttelialueiden ulkopuolinen ranta-alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Pääjärven M-alueiden pinta-ala on yhteensä 12,0 ha. Haukilammin kaava-alueen korttelialueiden ulkopuolinen ranta-alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Haukilammin M-alueen pinta-ala on 22,38 ha. 5.3.3 Kulkuyhteydet ja tekninen huolto Kulkuyhteydet uusille rakennuspaikoille on pyritty järjestämään mahdollisimman pitkälti olemassa olevia teitä hyödyntäen. Kaavassa on osoitettu kaikille tonteille 7 m leveät ajoyhteydet (ajo) suunnittelualuetta koskevilta osin. Ajoyhteysmerkinnät (ajo) ovat uusien teiden osalta ohjeellisia. Pääjärven RA-korttelin 1 kulkuyhteys on tarkoituksenmukaisinta järjestää alueen itäpuoliselta naapuritilan rakennuspaikalle johtavalta tieltä käsin. Tarvittaessa kulkuyhteys voidaan järjestään korttelin 1 tontille myös suoraan Riitakarintieltä (Vuorensyrjän yksityistieltä) Mäkilän tilan alueen kautta. Korttelin 2 pohjoispuolelle tulee valmis tieyhteys (Riitakarintie / Vuorensyrjän yksityistie). Korttelin 2 tonttien käyttöön tarkoitettu kulkuyh21 teys on piirretty kaavassa 7 m leveänä ajoyhteysmerkintänä (ajo) UPM-Kymmene Oyj:n omistaman Mäkilän tilan RN:o 17:0 alueelle siitä eteenpäin, kun Riitakarintie / Vuorensyrjän yksityistie leikkaa Mäkilän tilan RN:o 17:0 rajan. Korttelin 2 tonttien toteuttaminen vaatii enimmilläänkin vain n. 280 m uuden tien rakentamista. Haukilammin itä- ja pohjoisrannan olevat tiet on osoitettu kaavassa ajoyhteysmerkinnällä (ajo). Haukilammin korttelin 3 tontti rajautuu takaosastaan olevaan tiehen (Pääjärventie). Myös korttelin 4 tontti sijaitsee edullisesti olevaan Pääjärventiehen nähden. Tontin toteuttaminen vaati vain n. 30 m uuden tien rakentamista, ja alueella jo olevaa ajouraa voidaan hyödyntää tien rakentamisessa. Kaavaprosessin yhteydessä UPM-Kymmene Oyj ja Rauno Leanderin perikunnan edustaja sopivat osittain myös kaava-alueen ulkopuolisten teiden järjestelyistä siten, että UPM sitoutuu siirtämään kustannuksellaan Koskilan tilan RN:o 834-423-6-33 talon pihapiirin läpi kulkevan nykyisen Riitakarin tien osan omalle maalleen ja vastaavasti UPM:n tontit saavat tieoikeuden korvauksetta perikunnan omistaman Koskilan tilan alueilla olemassa oleville teille. UPM kunnostaa nämä tiet vastaamaan normaalia loma-asutuksen vaatimaa tasoa. Tien siirto ja tieoikeudet ratkaistaan lopullisesti maanmittaustoimituksissa. Kaavassa on varauduttu tonttien sähköistämiseen osoittamalla Pääjärven ranta-alueelle korttelin 2 taakse sekä Haukilammin koillisrannalle ohjeelliset muuntamoa varten varatut alueet (et). Nämä ns. puistomuuntajia varten varatut alueet on sijoitettu sähköyhtiö Elenian suunnitelmien mukaisesti. Kaavalla osoitetut tontit on rajattu pinta-alaltaan suuriksi (4004–7414 m2) siten, että tonttikohtaisten jätevesien käsittelyjärjestelmien rakentamiseen on riittävästi tilaa. Kaavalla määrätään, että RA-alueiden vesihuolto on järjestettävä viemäriverkoston ulkopuolisia alueita koskevan lainsäädännön ja Tammelan kunnan määräysten mukaisesti. Kaavan laatimishetkellä Tammelan jätevesien käsittelystä määrätään Valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 209/2011 sekä Tammelan kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä (1.7.2012). 5.3.4 Erityispiirteet Luonnonympäristö ja virkistyskäyttö Kynnysharju on kapeana Pääjärven ylittävänä harjumuodostelmana suunnittelualueen merkittävin luonnonympäristön erityispiirre. Harjulla on virkistyskäyttöarvoa osana Hämeen Ilvesreittiä. Harjun lisäksi sen pohjoispuolinen lehtomaisen kankaan alue on nostettu kaavan selvitysaineistoissa luonnonympäristöltään alueen arvokkaimmaksi kohteeksi. Lisäksi on mainittu Pääjärven eteläosan luhtareunuksinen lahti. Pääjärven pohjoisemmalla alueella sijaitsevan kulhomaisen lahden on todettu olevan luonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvoinen kohde. Haukilammin arvo perustuu sen rakentamattomuuteen. Kynnysharjun arvo luonto- ja virkistysalueena on huomioitu kaavassa osoittamalla se retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). Lisäksi harjun välitön lähiympäristö sekä koko harjun eteläpuolinen ranta-alue on jätetty rakentamisen ulkopuolelle harjun virkistyskäyttöarvon ja osaltaan myös luontoarvojen turvaamiseksi. Samalla kaavan maankäyttöratkaisu huomioi harjun eteläpuolella olevassa niemekkeessä sijaitsevan kyläläisten vanha uimapaikan. Harjun pohjoispuolinen lehtoalue sekä Pääjärven pohjoisemman alueen ruovikkoinen lahti on osoitettu kaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiksi alueiksi (luo). Suunnittelualueen Pääjärven eteläosan luhtareunuksinen lahti säilyy nykyisen maankäytön mukaisesti maa- ja metsätalousalueena. Rakentamiskorttelin 2 tontin 1 ranta-alueella sijaitseva pieni rantaluhta on huomioitu osoittamalla kyseinen rannanosa luonnonmukaisena säilytettäväksi alueen osiksi. 22 Kaava muuttaa nykyisin rakentamattoman Haukilammin ranta-alueen itärannan kahden tontin osalta rakentamisalueeksi. Kaava muuttaa Haukilammen nykyistä rakentamatonta luonnetta, joskaan lammen ranta-alueita ei voida pitää nykyisinkään varsinaisesti erämaisina itä- ja pohjoisrannoille rakentuneesta tiestöstä johtuen. Haukilammin korttelin 3 tontin alueella nykyisin sijaitseva maanomistajan käytössä oleva laavu voidaan siirtää kaavan mukaisen tontin toteuttamiseksi kaavassa järven pohjoisrannalle osoitetulle vrrakennusalalle. vr-alueelle saa sijoittaa virkistykseen ja retkeilyyn tarkoitettuja rakennelmia, laitteita ja rakenteita. Arkeologia Ranta-asemakaavaa varten laaditussa Pääjärven ranta-alueen arkeologisessa inventoinneissa löytyneet kaksi kivikautista (esihistoriallista) asuinpaikkaa (Tammela Kynnysharju (212) ja Tammela Kivilä NE (213)) on osoitettu kaavassa sm-viivamerkinnällä. smalueen kaavamääräys on muotoa: Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain (295/1963) nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavoitettava alue on kaavan laatimishetkellä rakentumaton. Pääjärven Tammelan ja Hämeenlinnan puoleiset ranta-alueet ovat laajasti varsin tehokkaasti rakentuneita. Pääjärven ranta-alueiden rakennettu ympäristö muodostuu nykyisin n. 50 vanhasta rakennuspaikasta sekä ranta-alueille rakentuneesta tiestöstä. Vanha rantarakentaminen on pääosin vapaa-ajanasutusta. Haukilammin ranta-alueella, eikä sen välittömässä läheisyydessä ole rakentuneita alueita. Haukilammen itä- ja pohjoispuoliselle ranta-alueelle on rakentunut tiestöä. Pääjärven tai Haukilammin alueeseen ei kohdistu erityisiä rakennetun ympäristön arvoja. Suunnittelualueen Pääjärven ranta-alueen osat rajautuvat jo rakentuneisiin lomarakennuspaikkoihin. Pääjärven ranta-alueen Kynnysharjun ympäristöön sijoittuvan kaava-alueen osan lähimmät rakentuneet rakennuspaikat sijaitsevat harjun pohjoispuolella Kivilänniemessä ja eteläpuolella Kotirannassa. Pääjärven pohjoisemman kaava-alueen osan lähin rakentunut rakennuspaikka sijaitsee heti alueen itäpuolella. Kaavalla osoitetut uudet rakennuspaikat on sijoitettu Pääjärvelle Kynnysharjun alueen pohjoisosaan sekä Pääjärven pohjoisemman osa-alueen itäosaan. Pääjärven uudet rakennuskorttelit on osoitettu vanhojen rakennuspaikkojen viereen. Haukilammin kaksi uutta rakennuspaikkaa on sijoitettu lammen itä-/kaakkoisrannalle olevaan tiestöön tukeutuen. Kaavan rakennuspaikkojen sijoittamisessa on tukeuduttu ranta-alueiden nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen (vanhat rakennuspaikat, tiestö), jolloin on pystytty turvaamaan mahdollisimman laajojen rannanosien säilyminen yhtenäisesti rakentamisesta vapaina ja säilyttämään Kynnysharju länsipuolisine alueineen yleisessä virkistyskäytössä. Uuden rakentamisen vaikutukset nykyiseen rakennettuun ympäristöön ovat paikallisia ja kohdistuvat lähinnä Pääjärvellä viereisiin vanhoihin rakennuspaikkoihin. Uusien rakennuspaikkojen toteutuminen muuttaa vanhojen rakennuspaikkojen lähiympäristöä. Nykyiset metsätalousalueet muuttuvat lomarakentamisalueiksi ja rakennettu ympäristö laajenee. Lisäksi alueen tiestön käyttäjien määrä kasvaa. Uusi lomarakentaminen sopeutuu luontevasti Pääjärven ranta-alueiden nykyiseen maankäyttöön. Haukilammille osoitetun kahden rakennuspaikan toteutumisella ei ole välitöntä vaikutusta ennestään rakentuneiden alueiden rakennuspaikkojen asukkaisiin tai käyttäjiin. 23 5.4.2 Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Suunnittelualueella ei ole erityisen arvokkaita luontokohteita (suojelualueita, luonnonsuojelulain, vesilain tai metsälain mukaisia suojeltavia elinympäristöjä) eikä alueella myöskään tavata sellaisia tärkeitä eläin-, tai kasvilajeja jotka tulisi erityisesti huomioida maankäytön suunnittelussa. Kynnysharju ja sen pohjoispuolella sijaitseva lehtomaisen kankaan alue ovat luontoselvitysten mukaan alueen arvokkaimmat kohteet. Kynnysharju on osoitettu rantaasemakaavassa maakuntakaavan tavoitteiden mukaisesti retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). Myös harjun pohjoispuolinen lehtomaisen kankaan alue on jätetty kaavassa pääosin rakentamisen ulkopuolelle ja alue on rajattu kaavaan luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi alueeksi luo -merkinnällä. Pääjärvelle Kynnysharjun pohjoispuolelle osoitetun rakentamiskorttelin rakentamisen maisemaan sopeutumiseen on kiinnitetty suunnittelussa erityisesti huomioita. Kynnysharjun lähiympäristön luonnonmukaisen maiseman säilyttämiseksi rakennuspaikat on osoitettu riittävälle etäisyydelle Kynnysharjun välittömästä läheisyydestä. Rakentamisen maisemaan sopeuttamisen tavoite on huomioitu myös rakentamisalueilla, osoittamalla tonttien ranta-alueille luonnonmukaisena säilytettävien alueiden osia. Kaavalla on osoitettu vähintään puolet tonttien ranta-alueesta luonnonmukaisena säilytettäväksi alueen osaksi ja määrätty rakennusten ja rannan välissä säilytettävästä suojapuustosta. Lisäksi kaavalla ohjataan rakentamista siten, että alueen rakentamisessa ei saa käyttää värityksenä maiseman taustasta esille nousevia valkoista tai muita vaaleita sävyjä. Korttelin 2 rakennuspaikkojen ja kynnysharjun väliin on jätetty rakentamaton alue ja alue on osoitettu luontoselvityksen perusteella kaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi alueeksi luo -merkinnällä. Alue toimii myös suojakaistaleena harjun ulkoilureitin ja korttelin 2 rakentamisalueen välissä. Korttelin 2 tontin 1 alueella sijaitseva luhtareunuksinen pieni lahdelma on huomioitu kaavassa osoittamalla kyseinen rannanosa luonnonmukaisena säilytettäviksi alueen osiksi. Suunnittelualueen Pääjärven eteläosan luhtareunuksinen lahti säilyy nykyisen maankäytön mukaisesti maa- ja metsätalousalueena. Pääjärven pohjoisemman alueen ruovikkoinen lahti on osoitettu kaavassa luontoselvityksen perusteella luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi alueeksi luo -merkinnällä. Korttelin 1 uusi rakennuspaikka on rajattu luontokohteen ulkopuolelle eikä rakennuspaikan käyttö kohdistu toiminnallisesti arvokkaan lahden suuntaan. Kaava muuttaa nykyisin rakentamattoman Haukilammin ranta-alueen itärannan kahden tontin osalta rakentamisalueeksi. Kaava muuttaa Haukilammen nykyistä rakentamatonta luonnetta, joskaan lammen ranta-alueita ei voida pitää nykyisinkään varsinaisesti erämaisina itä- ja pohjoisrannoille rakentuneesta tiestöstä johtuen. Haukilammilta ei ole inventoitu mitään kaavoituksessa huomioitavia luontoarvoja. Pääjärven vesistön heikko tila on tuotu esille kaavan valmisteluvaiheen kuulemisen naapurimaaomistajien / vanhojen mökkiläisten ja asukkaiden sekä Pääjärven suojelu ry:n mielipiteissä. Vesistön nykyinen heikko tila on esitetty yhdeksi perusteeksi vastustaa kaavalla Pääjärvelle tavoiteltujen uusien lomarakennuspaikkojen osoittamista. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n tekemän luokituksen mukaan Pääjärven vesistö kuuluu luokkaan välttävä. Veden laatua heikentävät voimakas humusleima, rehevyys sekä voimakkaat happitalouden häiriöt. Lisäksi veden virkistyskäyttöä heikentävät limalevän esiintyminen ja järven pohjan sammaloituminen. Pääjärven valuma-alueen nykyistä maankäyttöä tarkastelemalla voidaan arvioida, että Pääjärven vesistön nykyinen heikko tila ei johdu merkittävältä osin rantarakentamisen aiheuttamasta kuormituksesta. Pääjärven laaja valuma-alue koostuu pääasiassa suo- ja met24 säalueista, joiden aiheuttama vesistökuormitus lienee merkittävin ulkoisen kuormituksen aiheuttaja. Haja-asutuksen aiheuttaman vesistökuormituksen tiedetään olevan yleisesti n. 10‒15 % vesistöjen kokonaiskuormituksesta. Pääjärven nykyisen tilan voidaan arvioida johtuvan suurelta osin järven sisäisestä kuormituksesta, joka aiheutuu aikojen saatossa järven pohjaan kertyneistä kiintoaineista, ja niistä hapettomissa oloissa vapautuvista ravinteista. Kaavalla osoitetut tontit on rajattu pinta-alaltaan suuriksi siten, että tonttikohtaisten jätevesien käsittelyjärjestelmien rakentamiseen on riittävästi tilaa. Kaavalla määrätään, että RA-alueiden vesihuolto on järjestettävä viemäriverkoston ulkopuolisia alueita koskevan lainsäädännön ja Tammelan kunnan määräysten mukaisesti. Kaavan laatimishetkellä Tammelan jätevesien käsittelystä määrätään Valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 209/2011 sekä Tammelan kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä (1.7.2012). Kun kaavalla osoitettujen uusien rakennuspaikkojen jätevesien käsittely järjestetään jätevesiasetuksen ja kunnan määräysten mukaisesti, niin kaavan toteutumisesta ei aiheudu merkittävää vaikutusta Pääjärven ja Haukilammin vesistöjen tilaan. Kaavan mukainen maankäyttö ei edellytä merkittäviä ruoppaustöitä eikä aiheuta paineita merkittäviin vesirakennustöihin ryhtymiseksi. Kaavaa laadittaessa on kokonaisuudessaan pyritty rakennuspaikkojen tarkoituksenmukaisella sijoittelulla minimoimaan vaikutukset ranta-alueen luonnonympäristön nykytilaan. Kaavoituksen yhteydessä on selvitetty alueen luonnonympäristön arvokkaat kohteet sekä erityispiirteet ja kaavalla turvataan alueen luonnonympäristön arvokkaimpien alueiden säilyminen. Kokonaisuutena arvioiden kaavalla edistetään alueen luonnonympäristön arvojen säilymistä eikä kaavan rakentamisalueiden toteutumisella ole merkittävää vaikutusta suunnittelualueen tai sen läheisten ranta-alueiden luonnonympäristöön tai maisemaan eikä Pääjärven ja Haukilammin vesistöjen tilaan. 5.4.3 Sosiaaliset vaikutukset Kaavan toteutumisen sosiaalisia vaikutuksia voidaan ennustaa olevan alueen käyttäjien määrän lisääntyminen. Alueen rakennuspaikkojen lisäys kasvattaa käyttäjien määrää alueen tiestöllä kuin myös jokamiehenoikeuksiin perustuen lähiympäristön maa- ja vesialueilla. Lomarakentamisalueiden kokonaisuudet laajenevat, mikä saattaa lisätä kortteleiden sekä vierekkäisten rakennuspaikkojen omistajien ja käyttäjien välistä kanssakäymistä. Uusien tonttien osoittaminen saatetaan myös kokea alueen vanhoilla rakennuspaikoilla uhkana vallitsevalle olotilalle. Uusien tonttien sijoittelu ja rakennusalojen rajaaminen on pyritty tekemään maastokatselmuksien perusteella siten, ettei uusien tonttien rakentuminen aiheuta merkittävää häiriötä alueen ja lähiympäristön vanhoille rakennuspaikoille. Kokonaan uuden rakentamisen aiheuttamaa vaikutusta ei voida kuitenkaan pois sulkea, koska uusi rakentaminen on kaavan keskeiset tavoitteet huomioiden ohjattu mahdollisimman yhtenäisesti vanhojen rakentamisalueiden yhteyteen. Kynnysharjun alueen yleisen virkistyskäyttöarvon myötä kaavalla on nähtävissä jopa maakunnallisia sosiaalisia vaikutuksia. Kynnysharju on osoitettu ranta-asemakaavalla virkistys- ja retkeilyalueeksi ja näin kaavalla osaltaan turvataan alueen halki kulkeva maakunnallinen Ilvesreitti ja edistetään myös kokonaisuutena Pääjärven alueen asemaa maakunnallisena virkistysaluekohteena. 5.4.4 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavalla Pääjärven ranta-alueelle osoitetut uudet rakennuspaikat on sijoitettu Kynnysharjun alueen pohjoisosaan sekä Pääjärven pohjoisemman osa-alueen itäosaan. Pääjärven uudet rakentamiskorttelit on osoitettu vanhojen rakennuspaikkojen viereen. Haukilammilla ei ole ennestään rakentamisalueita eikä siten olevaa rakentamisen yhdyskuntarakennet25 ta. Haukilammin kaksi uutta lomarakennuspaikkaa on sijoitettu maasto-olosuhteet huomioiden mahdollisimman yhtenäisesti lammin itä-/kaakkoisrannalle olevaan tiestöön tukeutuen. Kokonaisuutena rakennuspaikkojen sijoittamisessa on tukeuduttu ranta-alueen nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen (vanhat rakennuspaikat, tiestö) ja samalla on pyritty turvaamaan mahdollisimman laajojen rannanosien säilyminen yhtenäisesti rakentamisesta vapaina. Kaavaratkaisu säilyttää Kynnysharjun ympäristön ja harjun eteläpuolisen rantaalueen yhtenäisesti 1,29 km pitkänä rakentamisesta vapaana kokonaisuutena. Lisäksi Pääjärven pohjoisemmalle palstalle jää 0,23 km pitkä rannanosa rakentamisesta vapaaksi. Haukilammin rantaviivasta säilyy edelleen 1,16 km yhtenäisesti rakentamisesta vapaana. Pääjärvellä korttelin 2 rakennuspaikkojen sekä myös korttelin 1 rakennuspaikan kulkuyhteys voidaan järjestää Riitakarintiehen liittyviä olevia tieyhteyksiä hyödyntäen. Haukilammin korttelien 3 ja 4 uudet rakennuspaikat tukeutuvat Pääjärventiehen. Kaavaprosessin yhteydessä UPM-Kymmene Oyj on sitoutunut siirtämään kustannuksellaan Koskilan tilan RN:o 834-423-6-33 talon pihapiirin läpi kulkevan nykyisen Riitakarin tien osan omalle maalleen ja vastaavasti UPM:n tontit saavat tieoikeuden korvauksetta Koskilan tilan alueilla olemassa oleville teille. UPM kunnostaa nämä tiet vastaamaan normaalia loma-asutuksen vaatimaa tasoa. Voidaan arvioida, että kaavalla osoitetut uudet rakentamisalueet tukeutuvat Pääjärven ranta-alueelle jo muodostuneeseen yhdyskuntarakenteeseen. Haukilammille muodostuva uusi rantarakentaminen tukeutuu niin ikään olevaan tiestöön. Kokonaisuutena ja myöskin vesistöittäin tarkasteltuna ranta-alueilla säilyy riittävästi yhtenäisiä rakentamisesta vapaita rantoja. Kaavan toteutuminen tulee edistämään myös alueen olevan tiestön liikenneturvallisuuden ja kunnon parantamista. 5.4.5 Taloudelliset vaikutukset Ranta-asemakaava jäsentää ja turvaa ranta-alueisiin liittyvät taloudelliset arvot. Kaavan voidaan arvioida nostavan Mäkilän tilan arvoa nykyisestä uusien rakennuspaikkojen myötä. 5.4.6 Maanomistajien tasapuolinen kohtelu Ranta-asemakaava toteuttaa maanomistajien tasapuolista oikeutta hyödyntää ranta-alueita myös rakentamisalueina. Pääjärven Tammelan puoleisilla ranta-alueilla tätä oikeutta on käytetty varsin ahkerasti ilman kaavasuunnittelua. Hämeenlinnan kaupungin puoleisten Pääjärven ranta-alueiden rakentamista ohjataan rantayleiskaavalla. Lopen kunnan puoleisilta Pääjärven ranta-alueilta rantarakennusoikeus on siirretty ranta-asemakaavalla toisen vesistön ranta-alueelle. Ranta-asemakaavalla on määritetty emätilaperiaatetta noudattaen Mäkilän tilan Pääjärven ja Haukilammin ranta-alueiden rakennusoikeus. Ranta-asemakaavan Pääjärven rantarakentamisen mitoitus on alhaisempi kuin Tammelan puoleisille Pääjärven ranta-alueille ilman kaavasuunnittelua muodostuneen rakentaminen mitoitus, alhaisempi kuin Hämeenlinnan rantayleiskaavassa käytetty rantarakentamisen mitoitus ja alhaisempi kuin Lopen kunnan puoleisessa Pääjärven ranta-asemakaavassa käytetty mitoitus. Tällä ranta-asemakaavalla ei vaikeuteta Pääjärven ranta-alueiden muiden maanomistajien tai Tammelan kunnan muiden vesistöjen ranta-alueiden maanomistajien mahdollisuuksia hyödyntää ranta-alueitaan vastaavalla tavalla ominaisuuksiltaan samankaltaisissa olosuhteissa. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole mitään erityisiä kaavan toteutumiseen vaikuttavia häiriötekijöitä eikä kaavalla tällaisia häiriötekijöitä synny. 26 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset 27 6 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaava toteutuu maanomistajan toimesta ja maanomistajan määräämän aikataulun mukaisesti. Maanomistaja toteuttaa kaava-alueen tiestön, lohkoo ja myy tontit. Tonttien omistajat toteuttavat tonttiensa vesihuollon jne. Pääjärvellä Kynnysharju on osoitettu maakuntakaavan tavoitteiden mukaisesti retkeily- ja virkistysalueeksi (VR) ja harjua pitkin kulkeva Ilvesreitti on osoitettu ulkoilureittimerkinnällä. VR-aluetta ja ulkoilureittiä ei ole tarkoitettu Tammelan kunnan toteutettavaksi. Kaavan rakentamisalueiden toteutumista valvoo kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Ranta-asemakaavan alueella ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus) maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä (MRL 128 §). Maisematyöluvan ratkaisee kunnan rakennusvalvontaviranomainen tai kunnan määräämä muu viranomainen. Hämeenlinnassa 20.2.2015 Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Arto Remes maanmittausinsinööri (AMK) Piia Tuokko ympäristösuunnittelija (ylempi AMK) 28
© Copyright 2024