1. No category

POHJA 1. krs 1:200
Ulkoperspektiivi
KOLME KAUPUNKIA
Koulujen
typologinen
muutos
–
Valistusajan
opetustehtaasta tiedon luomisen ympäristöksi ja koko
Jätkäsaaren yhteisön resurssiksi
Ainekohtaisesta
oppimiseen
ilmiökeskeiseen
Oppimisympäristökokonaisuus, joka ottaa huomioon
monenlaisten oppijoiden tarpeet, taipumukset ja
unelmat
Kolme kaupunkia – Kaupungit uuden tiedon luomisen
keskuksina
Aika on ajanut ohi yhden käyttötarkoitusten rakennusten
ja samalla koulun koko typologia on suuressa murroksessa.
1800-luvun mallin koulu, jonne oppilaat tulevat opetettaviksi
on jäämässä historiaan. Tulevat koulut ovat innostavia
oppimisympäristöjä lapsille ja nuorille päivisin kunnes iltaisin ne
muuttuvat koko ympäröivän yhteisön tietopajoiksi, harrastetiloiksi
ja kohtaamispaikoiksi. Koulurakennukset eivät ole enää vain
kouluja vaan lähikirjastojen, työväenopistojen, tiedekeskusten
ja julkisen yhteisen tilan hybridejä. Ruokalat muuttuvat
yhteisön ravintoloiksi ja oppimistilat ajanviettoympäristöiksi.
Koulurakennukset tulee nähdä kuten kirjastotkin: koko yhteisön
resurssina ja tiedon luomisen paikkoina. Jätkäsaaren uusi koulu
tuleeJÄTKÄSAAREN
olemaan
oppimisympäristönä
innostava seikkailu niin
JÄTKÄSAAREN
JULKINUUSIUUSI
JULKINlapsille ja nuorille
kuin myös kaikille sen asukkaille.
EN TILA
Samaan aikaan oppimisen vallankumouksen painottaessa
yhä yksilöllisempiä opinpolkuja ja laajempaa näkökulmaa ja
ilmiökeskeistä lähestymistä opetukseen, siirrymme teollisen
mallin tehokoulutuksesta uuteen sosiaalisia, digitaalisia ja luovia
taitoja painottavaan lähestymistapaan. Koulusta tulee oppimisen
ja vuorovaikutuksen viitekehys, jossa oppilaat ja opettajat yhdessä
eri-ikäisissä ja taustaisissa ryhmissään ratkovat kompleksin
maailman mysteerejä. Arkkitehtuurin kannalta tämä tarkoittaa
koko koulurakennuksen perinteisen kaavan ja typologian
uudelleen pohtimista. Uudet tilalliset vaatimukset muistuttavat
enemmän uusia kirjastoja, taidemuseoita tai tiedekeskuksia kuin
perinteisiä kouluja. Uusi ympäristö kannustaa tutkimiseen ja
luovuuteen sekä tarjoaa mahdollisuuden tarkastella maailman
ilmiöitä suurempina kokonaisuuksina.
Uuden oppimisympäristön tulee ottaa huomioon oppilaiden
hyvinkin yksilölliset oppimistavat sekä luoda kokonaisuudessaan
inklusiivinen ympäristö, jossa eri lähtökohdat ja poikkeavuudet
ovat ennemminkin kokonaisoppimiskokemusta rikastuttava
lähtökohta kuin opetussuunnitelman systemaattisuutta vastaan
taisteleva tekijä. Koulusta tulee pedagoginen ympäristö, jossa
moniäänisyys on lähtökohta ja rikkaus. Tämä tarkoittaa myös
opettajan roolin muuttumista tiedon jakajasta valmentajaksi
ja ohjaajaksi. Opettajien omat luokat muuttuvat opetustiimin
valmistelutiloiksi, jossa eri alojen asiantuntijat rakentavat fyysisiä
ja virtuaalisia tiloja hyödyntäviä oppimispelejä ja ratoja oppilaille.
Ne ovat myös paikkoja jossa voidaan kohdata aidosti oppilaita ja
kuunnella heidän tarpeitaan sekä rakentaa opintoja kohti oppilaan
omia haaveita ja unelmia kohti.
Kaupungit ovat maailman luovuuden keskuksia. Maailman
eri ilmiöiden oppiminen vaatii erilaisia ympäristöjä, jotta
monipuolinen tarkastelu olisi mahdollista. Jätkäsaaren koulu
muodostuu kolmesta eri maailmasta: kulttuurin, ilmaisun ja
yhteisön kaupungista eli ”Striitistä”, tiedon luomisen kaupungista
eli ”Maisemasta” sekä ympäristön ja ilmiöiden kaupungista
eli ”Labrasta”. Kaikilla eri kaupungeilla on oma liikkumisen
ja oppimisen logiikka, materiaalimaailma sekä tunnistettava
identiteetti. Eri kaupungit yhtyvät toisiinsa kolmella erilaisella
portaikolla. Rakennuksen pohjakerroksen muodostava ”Striitti”
on suunniteltu niin, että ympäröivä yhteisö voi käyttää sen
tiloja myös koulupäivän aikana, mikäli koulun oma toiminta
mahdollistaa sen.
UUSI JULKINENJÄTKÄSAAREN
TILA
JÄTKÄSAAREN UUSI JULKINEN TILA
EN TILA
VISIO
- Uudenlainen oppimisympäristö
koko Jätkäsaarelle
opetuksesta
KONSEPTI
- Kaupungit maailman luovuuden ja
tiedon luomisen keskuksina
STRATEGIA
– Kolme kaupunkia, kolme eri oppimisen maailmaa
RAKENNUS
– Energiatehokas, pitkäkestoinen ja
muuntojoustava kokonaisuus
LABRA
3. taso
ruoka, vesi - labra
energia, tiede, ympäristö - labra
Labra
tutkimuspuutarha, kasvihuone,
energiakenttä
Luodaan täysin uudenlainen oppimisympäristö, joka luo lapsille
ja nuorille sekä koko yhteisölle mahdollisuuden oppia maailman
ilmiöistä heille itselleen ominaisella tavalla. Rakennuksesta
muodostuu moniarvoisen ja dynaamisen Jätkäsaaren keulakuva
Kaupungit ovat oppimisen ja uusien ideoiden tuottamisen
keskuksia. Uudet lähestymistavat ja ajatukset syntyvät tiiviistä
vuorovaikutuksesta ja eri näkökulmien vuorovaikutuksesta
Erilaiset kaupunkitypologiat muodostavat mahdollisuuksien
maiseman ja tunteen, että kaikki on mahdollista. Kaupungit ovat
maapallomme tulevaisuuden kannalta kriittisen tärkeitä ja siksi
myös tulevaisuuden oppimisympäristöt tulisi olla kaupunkeja.
Luodaan kolme erilaista kaupunkia ja identiteettiä, jotka
lähestyvät oppimista eri näkökulmista: Kulttuurin kaupunki:
”striitti”, Tiedon kaupunki ”Maisema” ja Kokeilun sekä ilmiöiden
kaupunki ”Labra”. Yhdessä kolme eri kaupunkia antavat eväät
tutkia maailmaa historian ja ilmaisun näkökulmasta, uuden
tiedon luomisen näkökulmasta sekä virtuaalisuuden, luonnon ja
oikean kokeilun näkökulmasta.
Valittu pilari-laatta rakennejärjestelmä mahdollistaa muutokset
oppimiskäsitysten kehittyessä. Rakennuksen vaippa hyödyntää
SunZeb- ja kaksoislasijulkisivujärjestelmiä. Rakennuksen
materiaalit on valittu kestämään meri-ilmaston vaativat
olosuhteet.
MAISEMA
2. taso
ulko-opetustila
hallinto ja
tukipalvelut
oppimismaisema
Metsä
kasvihuone
kädentaitojen
shoppi
interaktiivinen
infoseinä
III
huolto / keittiö
Striitti
STRIITTI
1. taso
interaktiivinen
infoseinä
ravintola
esityslava
visuaalisen ilmaisun
shoppi
tekstiilin ja
materiaalin shoppi
musiikin ja ilmaisutaidon
shoppi
II
oppimispiha
opettajien tilat
kirjan ja tekstin
shoppi
Laajuustiedot
kerrosala:
bruttoala:
puolilämmin terassi
liikennetila:
tekniset tilat:
hyötyala:
tilavuus:
7186 m2
7719 m2
620 m2
1994 hum2
626 hum2
5129 hym2
44450 m3
Aksonometria
Asemapiirros 1:400
+23,9
+22,7
+21,7
4
1
+16,7
3
1
+9,8
3
1
+6,5
2
+6,0
5
1 LASI
2 VALKOBETONI
3 TERÄSLEVY, VALKOINEN
4 TERÄSKASETTI, VALKOINEN
5 BETONI, PUHDASVALUPINTA
6 TERÄSPINNA, VALKOINEN
Kaupunkikuvajulkisivu 1:800
Kaupunkirakennekartta 1:4000
JULKISIVU ETELÄÄN
JÄTKÄSAAREN PERUSKOULU BUSHOLMENS GRUNDSKOLA YLEINEN ARKKITEHTUURIKILPAILU 2.VAIHE
KOLME KAUPUNKIA
1/6
IDENTITEETTI
OPPIMISEN KONSEPTI
TILALLINEN KONSEPTI
MATERIAALIT JA RAKENNE
KAUPUNGIN ELEMENTIT
Jätkäsaaren uusi peruskoulu on merkittävä osa uuden asuinalueen
identiteetin luomisessa ja yhteisön toiminnassa.
Fyysisen oppimisympäristön on aktiivinen osa kaupunkia,
mikä tukee sekä yksilön, että yhteisön oppimista. “Striitin”
fokus-alueina on itsensä ilmaisu, luova tekeminen ja
kädentaidot sekä vuorovaikutus ympäröivän yhteisön kanssa.
“Striitin” tilallinen konsepti perustuu aktiivisen katutilan
luomiseen. Katua vierustaa aktiiviset julkisivut, joista näkyy
eri luovaa toimintaa ja jotka elävöittävät niin koululaisten kuin
kaupunkiliasten elämää.
“Striitin” materiaalimaailma muodostuu pysyvyyttä henkivästä
kivestä, eli kaupunkimaailmassa betonista. Pinnat kestävät
kulutusta ja luovat kaupunkimaisen tunnelman.
Kaupunki koostuu katutilasta sekä erilaisista shopeista, eli luovien toimintojen tiloista. Kädentaidon,
lukemisen, musiikin, teksiilitaiteen ja visuaalisten taiteiden pajat muodostavat dynaamisen
kokonaisuuden niin koulupäivän kuin vapaa-ajankin käyttäjille.
EI60
EI60
EI60
EI60
EI60
EI60
YHTEINEN
MÄRKÄTILA TS/KU
25 m2
+23,9
+22,7
+21,7
+16,7
3
1
1. kerros 1:200
+9,8
3
1
+6,5
+6,0
+23,9
+22,7
1 LASI
2 VALKOBETONI
3 TERÄSLEVY, VALKOINEN
4 TERÄSKASETTI, VALKOINEN
5 BETONI, PUHDASVALUPINTA
6 TERÄSPINNA, VALKOINEN
+21,7
4
1
+16,7
3
JULKISIVU ETELÄÄN
1
+9,8
3
1
+6,5
6
1
2
+6,0
5
Julkisivu etelään 1:200
1 LASI
2 VALKOBETONI
3 TERÄSLEVY, VALKOINEN
4 TERÄSKASETTI, VALKOINEN
5 BETONI, PUHDASVALUPINTA
6 TERÄSPINNA, VALKOINEN
JÄTKÄSAAREN PERUSKOULU BUSHOLMENS GRUNDSKOLA YLEINEN ARKKITEHTUURIKILPAILU 2.VAIHE
KOLME KAUPUNKIA
2/6
IDENTITEETTI
OPPIMISEN KONSEPTI
TILALLINEN KONSEPTI
MATERIAALIT JA RAKENNE
KAUPUNGIN ELEMENTIT
“Maisema” on tiedon luomisen paikka, joka mahdollistaa
erilaisia oppimisen malleja. Tietoa luodaan yhdessä ja yksikseen.
Tärkeintä on loputon palo tutkia uutta ja nähdä maailma uusin
silmin.
Rakenne mahdollistaa työskentelyn eri kokoisissa ryhmissä ja
eri oppimistavoilla. Kaikki olemme yksilöitä ja kaikilla meillä
on omat tapamme oppia. Ympäristön tulisi mahdollistaa tämä.
Maailma ja sen haasteet ovat komplekseja. Luonto on meille turvallinen ja samalla
aina loputtoman mielenkiintoinen ympäristö. Tiedon kaupunki on seikkailu,
jossa eri akustiset, tilalliset ja äänelliset olosuhteet muodostavat metsämäisen
ympäristön. Solut voivat toimia alueillaan tai levittäytyä tarpeidensa mukaan
vaikka koko alueelle. Yksi tiedon luomisen maisema on uuden koulun suurin
voimavara - tulevaisuuden ympäristö.
Maiseman hallitseva materiaali on puu. Se luo
turvallisuutta ja pehmeyttä kompleksien ongelmien
keskelle. Vaikka haasteet on suuria, huokuu
ympäristö luottamusta ja varmuutta.
Maisema on yksi ympäristö, jossa erilaiset olosuhteet muodostavat monipuolisen oppimisympäristön.
Kaupunki koostuu pääasiallisesti hiiljaisista, puoliavoimista ja avoimista tiloista. Toisaalta kuten
luonnossa Maiseman kaikki tilat ovat uniikkeja ja kokonaisuus tuntuu yllätykselliseltä. Solualueisiin
liikutaan omien kahden solun jakaman porrashuoneen sekä eteläjulkisivulla kulkevan viherhuoneen
kautta.
2. kerros 1:200
+23,9
+22,7
+21,7
4
1
+16,7
3
1
+9,8
1 LASI
2 VALKOBETONI
3 TERÄSLEVY, VALKOINEN
4 TERÄSKASETTI, VALKOINEN
5 BETONI, PUHDASVALUPINTA
6 TERÄSPINNA, VALKOINEN
3
1
+6,5
1 LASI
2 VALKOBETONI
3 TERÄSLEVY, VALKOINEN
2
4 TERÄSKASETTI, VALKOINEN
5 BETONI, PUHDASVALUPINTA
6 TERÄSPINNA, VALKOINEN
6
1
Malli tutkielmia
+6,0
5
+23,9
+23,9
+22,7
+22,7
1 LASI
2 VALKOBETONI
3 TERÄSLEVY, VALKOINEN
4 TERÄSKASETTI, VALKOINEN
5 BETONI, PUHDASVALUPINTA
6 TERÄSPINNA, VALKOINEN
+21,7
4
+21,7
4
1
+16,7
+16,7
3
JULKISIVU ETELÄÄN
1
+9,8
3
1
+9,8
3
1
2
2
1
1
+7,0
+6,5
+4,3
Julkisivu länteen 1:200
JÄTKÄSAAREN PERUSKOULU BUSHOLMENS GRUNDSKOLA YLEINEN ARKKITEHTUURIKILPAILU 2.VAIHE
+5,0
Julkisivu itään 1:200
KOLME KAUPUNKIA
3/6
Solujen rajoilla olevia tiloja voidaan käyttää joustavasti kahden eri
solun välillä
Hiljaisia ryhmätyötiloja pienryhmien
intensiiviseen työskentelyyn.
Opettajien työtilat sijaitsevat keskellä avointa oppimisympäristöä,
josta on helppo seurata solun tapahtumia. Työtila mahdollistaa
opettajien keskeisen suunnittelun, ja se kalustetaan siten, että käyttö
opetukseen on mahdollista. Tilassa voidaan tehdä ryhmätöitä, tai
sitä voidaan hyödyntää yksilöllisessä erityisopetuksessa.
Ihmiset ovat erilaisia ja niin tulisi opinpolkujenkin olla. Kaikki tekeminen ja oppiminen voi olla luovaa. Koulun tulee olla paikka, jossa on mahdollisuus toteuttaa
omia haaveitaan ja taipumuksiaan, seurata sydäntään.
vastaanottaminen
tutkiminen
tiedon vaihto ja
vuorovaikutus
omaksuminen
luominen
kokeilu
Solut erotetaan toisistaan lasisilla
liukuovilla, mikä mahdollistaa joustavan
ryhmittelyn. Visuaalista suojaa lisätään
joustavasti verhoilla.
Varastot sisältävät opetusta tukevia
välineitä ja liittyvät solun sisäisiin
liikennetiloihin.
Eri kokoisia puoliavoimia tiloja voidaan
liittää joustavasti toisiinsa liukuovilla
pienryhmä
itsenäinen
ryhmä
joukko
Me kaikki opimme paremmin tietyissä tilanteissa ja sosiaalisissa konteksteissa. Ympäristön tulee mahdollistaa mahdollisimman monipuoliset oppimiskokemukset. Oheisissa kaavioissa on esitetty miten samaan aikaan erilainen oppiminen voi tapatua samaan aikaan rinta rinnan.
YKSI OPPIMISMAISEMA
avoin oppimisympäristö
puoliavoimet tilat
hiljaiset tilat
palvelevat tilat
Hiljaisissa tiloissa on nykyaikaiset
puitteet virtuaaliselle opetukselle. Koko
tila voidaan muuntaa virtuaalitilaksi
heijastettavan kosketusnäyttöteknologian
ja pimennysverhojen avulla.
Kaikkia pintoja käytetään monipuolisesti
erilaisina oppimisvälineinä
Erilaisilla kevyillä kalusteilla voidaan
muodostaa ryhmätyöskentelyn paikkoja
YKSI OPPIMISMAISEMA
Toisen kerroksen tilat muodostavat yhtenäisen oppimismaiseman, jossa toimii oppilaan turvallinen tukikohta, kotialue. Kerros jakautuu avoimeen vyöhykToisen
kerroksen tilat muodostavat yhtenäisen oppimismaiseman, jossa toimii oppilaan turvallinen tukikohta, kotialue.
keeseen, ja siihen liittyviin rauhallisempiin puoliavoimiin ja hiljaisiin tiloihin.
Kerros jakautuu avoimeen vyöhykkeeseen, ja siihen liittyviin rauhallisempiin puoliavoimiin ja hiljaisiin tiloihin.
Avoimiin oppimistiloihin liittyvät parvet ovat itsenäisen keskittymisen
ja informaalin oleskelun tiloja, joihin voi vetäytyä säkkituoleille.
Jokaisella kotisoluparilla on omanlaisensa
portaikko, josta kuljetaan yhteisiin tiloihin.
Matalat lokerikot liittyvät avoimeen
oppimistilaan ja soluaulaan
Liikennetiloihin liittyvät soluaulat muodostavat avoimen
oppimisympäristön sydämen.
Puoliavoimet tilat voidaan liittää osaksi avoimia tiloja liukuovilla.
Oppilaiden käytössä oleva hissi avautuu terassille, josta jokainen
kulkee omaan soluunsa.
Terassi toimii oppimistilojen jatkeena ja välituntien viettopaikkana.
Aksonometria kotisoluista
Maisema voidaan nähdä joko souihin jaettuna alueena tai sitten yhtenä maisemana, jossa liikkuminen voi tapahtua kuten luonnossakin: erilaisesta paikasta
toiseen kulkemalla.
Toisen kerroksen tilat muodostavat yhtenäisen oppimismaiseman, jossa toimii oppilaan turvallinen tukikohta, kotialue.
Kerros jakautuu avoimeen vyöhykkeeseen, ja siihen liittyviin rauhallisempiin puoliavoimiin ja hiljaisiin tiloihin.
KOTISOLUJEN TOIMINTA
solujen sisäinen liikenne
soluaula
opettajien työtila/varasto
vaate- ja kenkäsäilytys
yhteys taitotiloihin ja
yhteisöllisiin tiloihin,
valokuilu
palvelevat tilat
Oppimistavat
vastaanottaminen
tutkiminen
tiedon vaihto ja vuorovaikutus
omaksuminen
luominen
kokeilu
2
1
4
3
6
5
Soluihin saavutaan puolilämpimän terassin kautta. Ensin oppilaat kulkevat vaate- ja kenkäsäilytystilan läpi, ja saapuvat
soluaulaan. Soluaulasta kuljetaan portaikon kautta yhteisölliseen kerrokseen sekä kolmannen kerroksen laboratorio- ja
kotitaloustiloihin. Opettajien työtilat ja varastot sijaitsevat avoimen oppimisympäristövyöhykkeen keskivaiheilla ,jolloin
niistä on hyvä näkyvyys ympäröiviin oppimistiloihin.
OPPIMISTILOJEN JOUSTAVUUS - OPPIMISTILANTEET
OPPIMISTILOJEN JOUSTAVUUS - OPPIMISTILANTEET
Solut voivat toimia itsenäisesti, ja niiden sisällä on erikokoisia tiloja erilaisiin oppimistilanteisiin. Solujen kokoa ja
keskinäistä tilajakaumaa voidaan helposti muuttaa. Kahden solun rajalla sijaitsevat tilat voivat olla kummankin tilan
käytössä. Näin rakennus vastaa muuttuviin tarpeisiin jos esimerkiksi alueen oppilasmäärät muuttuvat. Opettajien työtilat
voivat toimia oppimistilojen lisänä, ja ne tukevat erityisopetusta.
Tilaratkaisulla mahdollistetaan eri solujen välinen yhteistyö ja ilmiölähtöinen oppiminen. Tiloja voidaan jakaa ja yhdistää
erilaisiksi kokonaisuuksiksi, mikä tukee ilmiölähtöistä oppimista. Tilarakenteeseen voidaan järjestää useammalle ryhmälle
soveltuvia tukikohtia.
SISÄTILOJEN OLOSUHTEET: MATERIAALIT, AKUSTIIKKA, VALAISTUS
Uuden typologian haasteena on luoda samaan aikaan avoimen
liikkumisen ja kokemisen ympäristöjä, joissa on myös mahdollista
keskustella rauhassa häiritsemättä muita oppijia. Myös suunnistus
uudessa koulussa tulee olemaan erilaista. Kulkeminen muistuttaa
enemmän metsässä harhailua kuin marssimista tehokkailla käytävillä.
Koulu ei ole enää huonetilojen sarja vaan ennemminkin erilaisiin
oppimistapoihin soveltuvien olosuhteiden kokonaisuus.
Avoimet oppimistilat vaativat myös uudenlaista suhtautumista
akustiikkaan. Äänimaailma monimuotoisessa oppimisympäristössä
on erilainen, eikä perinteiseen luokkaopetustilanteeseen perustuvia
standardeja voida noudattaa. Lähtökohtana suunnittelussa on äänen
leviämisen hillitseminen, jotta avoimessa oppimisympäristössä
yhtä aikaa tapahtuvat oppimistilanteet eivät häiritse toisiaan. Toisen
kerroksen alakatossa on kauttaaltaan tehokkaasti ääntä vaimentava 40
mm akustiikkalevy puurimoituksen alla. Lisäksi lattiamateriaalina on
tekstiilimatto, joka vaimentaa tehokkaasti askelääniä. Huoneakustiikkaa
hallitaan tila- ja vyöhykekohtaisesti erilaisilla seinäpinnoilla,
kalusteilla, äänisuihkuilla ja roikkuvilla akustiikkalevyillä. Tarkempaa
äänimaailman hallintaa varten oppimistilat jaetaan erilaisiin
akustisiin ryhmiin ja vyöhykkeisiin: avoimeen oppimisympäristöön,
puoliavoimiin oppimistiloihin, sekä hiljaisiin tiloihin. AV-tekniikka
äänentoistolaitteineen muodostavat yhtenäisen, käyttäjän helposti
säädeltävissä olevan kokonaisuuden.
Äänentoisto- ja peittoäänijärjestelmät ovat integroitu samaan
järjestelmään. Taustaäänitaso on kriittinen koko 2. kerroksessa, sillä
liian hiljaisessa tilassa pienikin ääni naapuritilasta erottuu hyvin. Koko
kerros jaetaan useampaan vyöhykkeeseen, jolloin tilojen akustista tasoa
voidaan säätää käytön mukaan.
1. Avoin oppimisympäristö
Avoimessa oppimisympäristössä toimitaan pääsääntöisesti itsenäisesti tai
pienryhmissä, mikä vaatii vaimentavia materiaaleja. Tiloihin asennetaan
äänentoistojärjestelmä suurempien ryhmien kokoontumisia varten.
Lisäksi itsenäisen työskentelyn paikoille, kuten parville ja käytäville,
sijoitetaan tasaista taustaääntä tuottavia ns. äänisuihkuja keskittymisen
tukemiseksi. Käyttäjien on mahdollista säädellä taustaäänien luonnetta
tarpeen mukaan. Tilojen välisiä visuaalisia yhteyksiä hallitaan verhoilla,
jotka vähentävät äänen heijastumista lasisista väliseinistä
2. Puoliavoimet tilat
Puoliavoimet tilat liittyvät ääntä eristävin liukuovin (30 dB) avoimeen
tilaan. Alakatosta ripustetaan tapauskohtaisesti paikallisesti ääntä
heijastavia pintoja, mikä mahdollistaa luontevan opettajalähtöisen
oppimistilanteen tilan sisällä. Akustiset levyt pinnat ovat muunneltavia,
jolloin ääntä heijastavaa pintaa käytetään vain tarvittaessa.
3. Hiljaiset tilat
Opettajien työtilat, sekä pienryhmille ja itsenäiseen työskentelyyn
tarkoitetut rajatut tilat ovat äänieristetyt (44 dB) tiiviillä ovilla ja seinillä.
Huoneakustiikka tiloissa räätälöidään kutakin käyttötarkoitusta varten.
Älykkään valaistuksen avulla voidaan paitsi säästää energiaa, myös
tukea tilan käyttäjien yksilöllisiä valaistustarpeita ja vireystilaa.
Sekä valon määrää ja värilämpötilaa voidaan tilakohtaisesti säädellä
esimerkiksi vuorokauden ajan mukaan. Toisen kerroksen avoimissa
tiloissa on vuorokaudenajan mukaan säätyvä yleisvalaistus, ja lisäksi
yksilötyöpisteiden yhteydessä käyttäjän säädeltävissä olevia valaisimia.
Puoliavoimien ja hiljaisten tilojen valaistusta voidaan säädellä
oppimistilanteiden mukaan.
JÄTKÄSAAREN PERUSKOULU BUSHOLMENS GRUNDSKOLA YLEINEN ARKKITEHTUURIKILPAILU 2.VAIHE
Kotisolu 1:100
KOLME KAUPUNKIA
4/6
IDENTITEETTI
OPPIMISEN KONSEPTI
“Labra” on paikka, jossa tutkitaan maailman eri ilmiöitä ympäristön ja tieteen kautta. Ympäristö, ruoka, vesi ja energia ovat keskeisiä
tutkimisen kohteita. Lapset ja nuoret pohtivat näiden käsitteiden alkuperiä ja muodostavat näkemyksiä luonnon ja kulttuurin suhteesta.
Ymmärrys ympäristömme rajallisuudesta ja uudenlaisten teknologioiden käytön mahdollisuuksista syntyy kokeilujen kautta.
TILALLINEN KONSEPTI
Uutta etsitään ja tutkitaan kokeilun kautta muodostamalla yhteyksiä virtuaalisen, fyysisten
kokeiluiden ja luonnon omien ilmiöiden kokemisen kautta.
“Labrassa” tehdään asioiota selkeissä ja hyvin varustelluissa
olosuhteissa. Itse laboratoriot ovat selkeitä tekemisen alueita,
jotka levittäytyvät tarvittaessa niitä yhdistävälle alueelle.
Ulkotilojen oppimispuutarha ja ernergiapuisto ovat oleellinen
osa oppimisympäristöä.
MATERIAALIT JA RAKENNE
KAUPUNGIN ELEMENTIT
Kokeilujen kaupungin, labran materiaalit
ovat metallit ja luonto, jotka symboloivat
teknologian
ja
luonnon
ytheyttä.
Tulevaisuuden elementtejä.
“Labra” koostuu “Ruoan ja Veden” labrasta sekä “Tieteen ja
Teknologian” labrasta. Näiden käytössä on myös energiapuisto
sekä oppimispuutarha ja terassialue. Kerrokseen sijoittuu myös
oppilashuollon ja hallinnon tilat.
EI60
EI60
EI60
IV
69 m2
62 m2
EI60
SIIVOUSTILA
25 m2
18 m2
23 m2
122 m2
24 m2
96 m2
4. Kerros 1:200
17 m2
3. Kerros 1:200
+23,9
+23,9
+22,7
+22,0
+21,7
neuvottelu
+16,7
hallinto
tiedeluokat
interactive screen
kotitalous
+16,7
+17,0
opettajien työtila
Kotisolu 1
Kotisolu 2
Kotisolu 3
Kotisolu 4
Kotisolu 5
Kotisolu 6
+11,0
+9,8
+9,8
1 LASI
2 VALKOBETONI
3 TERÄSLEVY, VALKOINEN
4 TERÄSKASETTI, VALKOINEN
5 +6,5
BETONI, PUHDASVALUPINTA
6 TERÄSPINNA, VALKOINEN
aula
ruokasali
screen
screen
+6,0
+4,7
Leikkaus A-A 1:200
+23,9
+22,7
+21,7
LEIKKAUS A-A
4
4
4
1 LASI
2 VALKOBETONI
3 TERÄSLEVY, VALKOINEN
4 TERÄSKASETTI, VALKOINEN
5 BETONI, PUHDASVALUPINTA
6 TERÄSPINNA, VALKOINEN
+16,7
3
+23,9
1
+22,7
+21,7
4
+9,8
3
2
1
+16,7
3
1
+5,0
Julkisivu pohjoiseen 1:200
+9,8
JÄTKÄSAAREN PERUSKOULU BUSHOLMENS GRUNDSKOLA YLEINEN ARKKITEHTUURIKILPAILU 2.VAIHE
KOLME KAUPUNKIA
3
2
5/6
RAKENNETYYPIT
3. CONTEMPORARY PERFORMANCERAKENNE& JA MUUNTOJOUSTAVUUSKAAVIO
OPERATION - LEARNING BUILDING AKSO?
ILMANVAIHDON PERIAATEKAAVIO
ENERGIASTRATEGIAKAAVIO
C. Rakennus osana
alueellista energiantuotantoa:
C
Jätkäsaaren yhteisö +
Helsinki
JULKISIVUN
VÄLIVYÖHYKKEET
(BUFFER)
Tiiviiin kaupunkirakenteen
SunZEB-järjestelmä
IV-KONEH.
PÄIVÄNVALON
HYÖDYNTÄMINEN
B
ENERGIATEHOKAS,
kaukolämpö
ADAPTIIVINEN
LED-VALAISTUS
A. Kulutuksen optimointi ostoenergian minimoiminen
ILTAKÄYTTÖTILAT JA
HENKILÖKUNTATILAT
WC-TILAT
WC-TILAT RUOKALA
KEITTIÖ
KOTITALOUSLUOKAT IV-KONEH.
IV-KONEH.
WC-TILAT
Jätkäsaaren peruskoulu on optimaalinen paikka
toteuttaa SunZEB-energiakonsepti (VTT 2015),
Viherkatot imeyttävät ja viivyttävät
sadevesiä
Aurinkopaneelit toimivat
opetuskäytössä ja aurinkokeräimet
lämmittävät kasvihuonetta
Puolilämmin terassi
lämpenee luokkien
siirtoilmalla ja luo
miellyttävän välitilan
talvikaudella
AURINKOSUOJAUS
VARJOSTAVALLA
TERASSILLA
Häikäisysuojana kaihtimet
terassilla
Kattosäteilijät, lämmitys/jäähdytys
ENERGIATEHOKAS
JÄÄHDYTYS JA
IV-JÄRJESTELMÄ
SUNZEB:
PASSIIVINEN
AURINKOENERGIA,
KAKSOISJULKISIVU
Matalammat tilat toimivat
valohyllyinä julkisivun
vieressä
Lämpöpiirit pohjoisikkunoilla
Suuren
lämpökuorman tilat
pohjoislaidalla
jäte
Lippa estää suoran
eteläisen auringonvalon
kesäisin
varjostava lippa
Itä- ja länsisivujen
kaksoisjulkisivu
Jäähdytyksen ylilämpö syötetään
lämmönvaihtimen kautta takaisin
kaukolämpöverkkoon
KAUKOLÄMPÖ
ENERGIARATKAISU
MUUNTOJOUSTAVUUDEN MAHDOLLISTAVA
RAKENNEJÄRJESTELMÄ
Rakennuksessa on integroitu kaukolämmitys- ja kaukojäähdytysjärjestelmä, joka perustuu passiivisen aurinkoenergian
hyödyntämiseen, ns. SunZEB-periaatteella. Jätkäsaaren alueen kaupunkirakenne ja tontti soveltuvat hyvin järjestelmän
implementointiin. Rakennus liitetään alueellisiin kaukolämmitys- ja kaukojäähdytysjärjstelmiin. Lämpimään vuodenaikaan
rakennuksen jäähdytysjärjestelmä syöttää ylilämmön takaisin kaukolämpöverkkoon, jossa sitä voidaan hyödyntää
muualla. Jäähdytysjärjestelmän toteuttaminen rakennukseen tukee sen käyttöä myös koulun käyttöajan ulkopuolella ja
käyttömukavuutta kouluaikaan kuumimpina päivinä.
Rakennuksen runko muodostuu kolmessa kerroksessa sijaitsevista lämpimistä
tiloista ja toisessa kerroksessa sijaitsevasta puolilämpimästä parvekealueesta.
Rakenteiden suunnittelun lähtökohtana on ollut luoda, muuntojoustavuuden
mahdollistava, kustannustehokas, pitkäikäinen ja energiatehokas rakennus.
Rakennus perustetaan täyttömaalle, josta johtuen pääasiallinen perustamistapa
on paalutus. Ensimmäisen kerroksen laatan perustamistapa on maanvarainen
tai paalulaatta.
ERIKOISLUOKAT
IV-periaatekaavio
jossa passiivista
hyödyntämällä
Valokuilut
tuovataurinkoenergiaa
tasaista
rakennus voi tuottaa
vuositasolla enemmän
luonnonvaloa
rakennukseen,
mikä lämpöä
kuin kuluttaa. Tällöin lämpöä voidaan käyttää
vähentää keinovalaistuksen
tarvetta.
muualla
Muuten valaistus hoidetaan
energiatehokkaalla adaptiivisella
LED-valaistuksella
RAKENNE
PERUSLUOKAT
SunZEB-periaate
OPTIMAALINEN
MUOTO:
SUORAKAIDE
Jätkäsaaren
peruskoulun
energiatehokkuus
ENERGIATEHOKAS,
ADAPTIIVINEN
LED-VALAISTUS
lämmitetään perusluokkien
poistoilmalla
TERASSI
PERUSLUOKAT
SUNZEB:
PASSIIVINEN
AURINKOENERGIA,
KAKSOISJULKISIVU
IV-koneet on jaettu tilojen
käyttötarkoituksen mukaan
energiatehokasta käyttöä varten
JULKISIVUN
VÄLIVYÖHYKKEET
(BUFFER)
HALLINTO JA
IV-KONEH. OPPILASHUOLTO TIEDELUOKAT WC-TILAT
IV-KONEH.
ENERGIATEHOKAS
JÄÄHDYTYS JA
IV-JÄRJESTELMÄ
kaukokylmä
- adaptiivinen LED-valaistus
- energiatehokkaat laitteet ja
järjestelmät
Energiastrategia
AURINKOSUOJAUS
VARJOSTAVALLA
TERASSILLA
Jätkäsaaren
peruskoulun
energiatehokkuus
B. Rakennuksen sisäinen
huipputehojen hallinta
ENERGIA- ja EKOLOGIAPERIAATEKAAVIO
A
PÄIVÄNVALON
HYÖDYNTÄMINEN
SunZEB
OPTIMAALINEN
MUOTO:
SUORAKAIDE
Jätkäsaaren koulun tontti on soveltuva SunZEB -periaateratkaisulle.(VTT
2015)
SunZEB
Lämpimien tilojen runkona toimii betonielementtirunko. Rakennuksen
pystyrunkona ovat pilarit ja paikalla valetut hissi- ja poistumistiekuilut ja
vaakarunkona esijännityt leukapalkit ja ontelolaatat. Rakennuksen ensimmäisen
ja toisen kerroksen jäykistävät hissi- ja poistumistiekuilut ja kolmannen
kerroksen kuilut ja mastopilarit. Etelään avautuva puolilämmin parveke
toteutetaan paikallavalettuna jälkijännitettynä laattapalkkina, joka tukeutuu
ristikoihin, - pilareihin ja sisätilassa olevaan reunapalkkiin. Rakennuksen itä- ja
länsireunalla olevat puulla palosuojatut teräsristikot kantavat kulmien ulokkeita.
Rakennejärjestelmän valinnassa on korostettu rakenteen kustannustehokkuutta
ja muuntojoustavuutta. Rakennejärjestelmä mahdollistaa rakennuksen sisäisten
tilojen muunneltavuuden, sillä rakennuksessa ei ole kuilujen lisäksi kantavia
seiniä ja rakenteen jännevälit ovat suhteellisen suuret.
Ontelolaatta
Teräsristikko
AP1
100 mm
kelluva betonilaatta, hierretty ja kiillotettu
50 mm
polystyreeni
100 mm
maanvarainen betonilaatta
2x 100 mm eriste
suodatinkangas
>300... mm salaojituskerros
tiivis maakerros, kallistus salaojiin päin
3. Kerros
Ontelolaatta
Teräsbetonikuilu
Puuverhoiltu teräsbetonipilari
AP2
28 mm
terassilaudoitus
25 mm
koolaus
400 mm..1000 mm paikallavalettu jälkijännitetty laattapalkki
200 mm
eriste
ripustettu alakatto, valkoinen teräsverkko
US4
Vesikatolta sisäinen vedenpoisto
Läpivientien tiivistys tehdään hyvän
rakentamistavan mukaan, siten että
varmistetaan läpiviennin tiiveys läpi koko sen
käyttöiän.
Esijännitetty leukapalkki
Jälkijännitetty teräsbetoni
laattapalkki
US1
Aktiivinen kaksoisjulkisivu, jossa avattava ilmatila
aurinkopaneelit
viherkatto
YP2
YP1
YP3
viherkaton eroosiosuojaus ja vedenpoisto
terassi
asennuslattia
12 mm
600 mm
karkaistu yksikerroslasi
tuuletus- ja huoltoväli
4K eristävä kiinteä turvalasielementti tuuletusikkunoin
2. Kerros
US2
Ontelolaatta
betoni
eriste
valkobetoni
Teräsbetonikuilu
Puulla palosuojattu teräsristikko
alakatossa IV-kanavat, sekä kattosäteilijät
US3
US1
Puuverhoiltu teräsbetonipilari
Teräsrunkoinen julkisivujärjestelmä
3K turvalasi, kittisaumat
Esijännitetty leukapalkki
opetustila
puolilämmin terassi
100 mm
sälekaihtimet, puu
180 mm
25 mm
+
lämpökatkoelementti
25 mm
25 mm
AP2
julkisivujärjestelmä, 2K kiinteä lasielementti
tuuletusikkunoin
alakatossa IV-kanavat, sekä kattosäteilijät
US2
puolilämmin porras, rajattu lasiseinillä
US2
100 mm
50 mm
400 mm
400 mm
terassi
Katosta tehdään viherkatto, joka imee sadevedet ja viivyttää sadevesivirtaamaa katolta. Kattosadevedet johdetaan lopulta
tontin sadevesiviemäriverkostoon. Päällystetty piha-alue (tiet ja pysäköintialue) varustetaan sadevesikaivoin, joista sadevesi
johdetaan tontin sadevesiviemäriin. Tontin sadevesiviemäri varustetaan sadeveden viivästysjärjestelmällä, josta sadevesi
johdetaan kaupungin viemäriin rajoitetulla virtaamalla.
Kiinteistön tilat varustetaan koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmällä, joka on varustettu mahdollisimman
korkeahyötysuhteisella lämmöntalteenottolaitteilla. Pääosin talteenottojärjestelmänä on pyörivä kiekko. Niiden tilojen
ilmanvaihtojärjestelmässä, joiden poistoilma on likaista (sosiaalitilat, WC-tilat, keittiö…) talteenotossa käytetään vesiglykolipatteritalteenottoa tai levylämmönvaihtimia.
Pääilmanvaihtokoneet ovat:
1. krs erikoisluokat, 2. krs perusluokat (2 konetta), 3. krs hallinto, 3. kerroksen erikoisluokat (2 konetta), keittiö ja ruokala,
muut iltakäytön tilat 1. krs sekä henkilökunta, likaiset tilat (2 konetta)
Ilmanvaihdon ohjauksessa pääpaino on tarpeenmukaisessa käytössä niin, että turhaa ilmanvaihtoa ei tapahdu. Kaikki
ilmanvaihtokoneikot varustetaan energiamittauksilla.
4. JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄ
Rakennus varustetaan jäähdytyksellä, mikä takaa hyvät sisäolosuhteet kaikissa olosuhteissa ja mahdollistaa tilojen
käytön myös koulun loma-aikana. Rakennus liitetään tontin pohjoisreunalla olevaan kaukokylmäverkostoon. Jäähdytys
toteutetaan kattosäteilijöillä ja ilmanvaihdon jäähdytyksellä. Kun jäähdytysjärjestelmä varustetaan varaajasäiliöllä, voidaan
kaukokylmäliittymän tehoa pienentää noin 15 %.
Rakennus liitetään alueen jakeluverkkoon ja varustetaan omalla, hyvät sähkönlaatuominaisuudet varmistavalla,
rakennuskohtaisella kiinteistömuuntamolla. Rakennuksen katolle sijoitettujen aurinkopaneelien tuottama sähköenergia
syötetään, teknisiin tiloihin sijoitettujen, inverttereiden avulla rakennuksen sähköverkkoon, jossa se käytetään rakennuksen
sisäiseen sähköenergian kulutukseen.
Sisäiset sähkönjakeluverkot toteutetaan häiriösietoisilla ratkaisuilla, jotka mahdollistavat varasyöttöyhteyksien avulla
käytön myös poikkeus- ja vikatilanteissa. Kaikissa tiloissa hyödynnetään pääosin energiatehokkaita led-valaisimia.
Valaistusta säädetään läsnäolo- ja vakiovalo-antureilla. Rakennuksen ulkovyöhykkeellä hyödynnetään luonnonvaloa
suurien lasijulkisivujen avulla. Rakennuksen keskiosaan saadaan luonnonvaloa rakennuksen läpi menevillä valokuiluilla.
Itä- ja länsijulkisivujen ikkunoihin asennetaan käsisäätöiset sälekaihtimet, joilla voidaan estää suoraa kiusahäikäisyä.
Eteläpuolella toisen kerroksen lasiterassi muodostaa ikkunoita varjostavan aurinkolipan. Rakennuksen hissit varustetaan
energiaystävällisillä nostokoneistoilla, hissikorien led-valaistuksella, korivalaistuksen ja tuuletuksen sammutusjärjestelmällä
sekä kerrosohjauksen optimointijärjestelmällä.
Rakennuksen eteläpuolelle toiseen kerrokseen tuleva lasiterassi muodostaa puskurivyöhykkeen ulkotilan ja sisätilan välille.
Talvella terassi lämmitetään toisen kerroksen luokkien poistoilmavirralla (siirtoilma). Yöllä, kun luokkien koneet eivät
ole päällä, terassi voidaan lämmittää kiertoilmalla. Kesällä terassin lasit avataan jotta se tuulettuu luonnollisesti. Terassin
poistoilma johdetaan talvella luokkien ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenottolaitteen kautta ulos. Samalla terassi muodostaa
1. Kerros
terassirakenne (laudoitus, koolaus)
salaojamatto
teräsbetonilaatta
kova lämmöneriste (XPS)
salaojamatto
vedeneriste
kallistus- ja tasausbetoni
ontelolaatta P40
Maanvarainen teräsbetonilaatta
Teräsbetonipilari
Teräsbetonikuilu
Esijännitetty leukapalkki
YP3
Laattapalkin palkki
100..400 mm kasvualusta
suodatinkangas
50 mm
teräsbetonilaatta
suodatinkangas
200 mm
kova lämmöneriste (XPS)
mekaaninen suojakeeros
vedeneriste, sisältää juuristosuojan
kallistus- ja tasausbetoni
ITÄ- JA LÄNSIPUOLEN KAKSOISJULKISIVU 1:75/A3
400 mm..1000 mm paikallavalettu jälkijännitetty
laattapalkki
LEIKKAUS TERASSISTA 1:75/A3
Rakennus liitetään alueen kunnallisteknisiin vesi- ja viemäriverkostoihin. Vesikalusteet ovat vettä säästäviä, esimerkiksi
elektronisia hanoja. Mitoituksessa huomioidaan, että kalustekohtaisia normivirtaamia ei ylitetä. Keittiön jätevesiviemäri
varustetaan rasvanerottimella.
6. ENERGIATEHOKKUUS
YP2
-
2. VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄ
Rakennus varustetaan nykyaikaisin, tulevaisuuden data- ja kuvansiirtoratkaisut mahdollistavin tiedonsiirtojärjestelmin ja
rakenteellista suojausta täydentävin turvallisuusjärjestelmin. Paloturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Kaikki
tilat varustetaan osoitteellisella paloilmoitusjärjestelmällä jonka hälytystieto välitetään tiloihin palokellojen lisäksi kattavalla
hätäkuulutusjärjestelmällä. Kameravalvontajärjestelmällä valvotaan rakennuksen julkisivun lähialueita.
50..150 mm kasvualusta
suodatinkangas
50 mm
teräsbetonilaatta
suodatinkangas
400 mm
kova lämmöneriste (XPS)
mekaaninen suojakerros
salaojamatto
vedeneriste, sisältää juuristosuojan
kallistus- ja tasausbetoni
400 mm
ontelolaatta P40
teräspelti, valkoinen
AP1
betonielementti
höyrynsulku
eriste
tuuletusväli
vesieriste
tuuletusväli
teräskasetti
YP1
vaneri
+
Jälkijännitetty teräsbetonilaattapalkki
US4
aktiivinen kaksoisjulkisivu
Matalalämpötilaisissa lämmitysverkostoissa häviöt ovat pienet. Pumput ovat energiatehokkaat ja niitä säädetään niin,
että verkostossa pidetään vakiopaine. Jotta säätö voidaan tehdä mahdollisimman energiataloudellisesti, varustetaan
lämmitysverkostot kahdella pumpulla, joiden virtaama on 50 % maksimivirtaamasta. Kaikki lämmitysverkostot varustetaan
energiamittauksella. Katolla sijaitsevaa kasvihuonetta voidaan lämmittää katolle sijoitettavilla aurinkokeräimillä.
Kasvihuonetta ei muuten lämmitetä.
5. SÄHKÖ
teräspelti, valkoinen
100 mm
160 mm
80 mm
Rakennus liitetään tontin pohjoisreunassa olevaan kaukolämpöverkostoon. Kiinteistön ja käyttöveden lämmitys tapahtuu
lämmönsiirrinpaketilla, jossa on kolme siirrintä: käyttöveden lämmönsiirrin, patteriverkoston lämmönsiirrin ja IVverkoston lämmönsiirrin.
IV – koneiden mitoituksissa ja valinnoissa huomioidaan elinkaarikustannustehokkuus.Pääkoneiden otsapintanopeuksien
tulee olla ≤ 1,6m/s. Alhainen otsapintanopeus pudottaa koneiden ottamaa sähkötehoa ja samalla lisää IV – järjestelmän
energiatehokkuutta. Yksittäisen ilmanvaihtokoneen SFP- luku saa olla enintään 1,8 kW/(m3/s), koko järjestelmän
keskiarvon ollessa noin 1,3-1,5 kW/(m3/s). Edellisestä poiketen juhlasalin tulo- ja poistoilmakone mitoitetaan suuremmalla
otsapintanopeudella ns. juhlakäyttötilanteessa, SFP- luku on kuitenkin tässäkin tilanteessa alle ohjearvon. Tämä sen takia että
ilmanvaihtokone käy harvoin ns. täydellä teholla käyttöajasta (n. 10 %), myös nykyisen IV-konehuoneen koko on rajoittava
tekijä.
Rakennetyypit
YP1
1. LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ
3. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄ
Katto
KAUKOKYLMÄ
viherkatto
Rakennus tuottaa energiaa myös opetuskäyttöön. Laajalle kattopinnalle sijoitetut aurinkopaneelit tuottavat sähköä
rakennukseen ja aurinkokeräimet lämmittävät katon opetuskasvihuonetta. Ylimääräinen energia syötetään rakennuksen
sähköverkkoon. Tuotettua ilmaisenergiaa tilastoidaan ja tieto esitetään rakennuksen ensimmäisen kerroksen interaktiivisilla
näytöillä.
Eri tilojen lämmitysjärjestelmät ovat seuraavat: tiloissa kattosäteilijät, ja sosiaalitilojen pesu- ja pukuhuonetilat varustetaan
lattialämmityksellä.
PITKÄIKÄINEN JA ENERGIATEHOKAS VAIPPA
Ensimmäisen kerroksen julkisivuna toimivat lasiseinät ja betoniset sandwich
elementit, joiden ulkokuori on valkobetonia. Toisessa kerroksessa puolilämpimän
parvekkeen julkisivuna toimivat kaksikerroslasit, jotka ovat kiinnitetty
teräksisen apurungon välityksellä tasojen reunoihin. Rakennuksen itä- ja
länsireunoilla on aktiivinen kaksoislasijulkisivu ja pohjoissivulla lasijulkisivu
ja betonikuorielementti teräsjulkisivulla. Kolmannessa kerroksessa julkisivuna
toimivat betoniset kuorielementit teräsjulkisivulla ja lasijulkisivu. Julkisivujen
lasitukset ja polttomaalatut teräskasetit ovat pitkäikäisiä valintoja ja vaativat
lähinnä pesuhuoltoa. Yläpohja on viherkattoa, joka toteutetaan käännettynä
rakenteena. Yläpohjan vedet poistetaan sisäisesti ja kallistukset toteutetaan
pintavaluna. Yläpohjan terassit ja viherkatot käännetyllä katolla ovat vähäistä
huoltoa vaativia ja turvallisia rakenteita. Lisäksi viherkatto on ekologinen ja
sadevettä sitova ratkaisu.
Energiaperiaatteet
KAUKOLÄMPÖ
Toisen kerroksen lasijullkisivut takaavat miellyttävän luonnonvalon vaipaltaan tehokkaaseen syvärunkoiseen rakennukseen.
Etelässä puolilämmin terassi varjostaa tehokkaasti koko julkisivun. Itä- ja länsisivuilla hyödynnetään kaksoisjulkisivua,
jonka välitilaa tuuletetaan olosuhteiden mukaan. Lisäksi välitilaan sijoitetaan sälekaihtimet varjostusta ja häikäisyn estoa
varten. Näin simuloidut käyttöolosuhteet pysyvät kesäkuukausinakin miellyttävinä. Lisäksi välitilaa voidaan tuulettaa
olosuhteiden mukaan, mikä vähentää tilojen kuumentumista julkisivun vieressä. Talvella aktiivinen kaksoisjulkisivu toimii
välivyöhykkeenä, mikä parantaa oleskelun olosuhteita ikkunapinnan välittömässä läheisyydessä. Puolilämmin terassi
lämmitetään luokkatilojen poistoilmalla (siirtoilma), josta ilma poistetaan lämmöntalteenoton kautta.
Keskeiset tekijät hyvälle energiatehokkuudelle ovat:
-
Terassin rakenneleikkaus 1:75
Rakenneaksonometria
+23,9
+23,9
varjostavan aurinkolipan ensimmäisen ja toisen kerroksen tiloihin. Julkisivuissa on käytössä kaksoisjulkisivu, joka sekin
muodostaa puskurivyöhykkeen sisä- ja ulkotilojen välille. Samalla se vähentää itse ikkunoihin tulevaa auringonsäteilyä.
Kaksoisjulkisivun ilmaväliä tuuletetaan lämpötilan ja kosteuden sitä vaatiessa. Kaksoisjulkisivun väliin asennetaan
käsisäätöiset sälekaihtimet. Suurten lämpökuormien opetustilat on sijoitettu rakennuksen pohjoisosaan. Tämä estää näiden
tilojen liiallisen lämpenemisen kesäaikana ja näin ollen nämä tilat eivät vaadi erillistä tilajäähdytystä. Sisäänkäyntien
aiheuttama hallitsematon ilmanvaihto minimoidaan tuulikaappiratkaisuin rakennuksen itä- ja länsipäädyissä. Toisen
kerroksen sisäänkäynti tapahtuu puolilämpimän lasiterassin kautta.
-
+22,2
+21,7
rakennuksen vaipan hyvät U-arvot
ikkunoiden määräystasoa parempi U-arvo (0,8 W/(m2/K) ja alhainen g-arvo aurinkojulkisivuilla (n. 30 %)
rakenneratkaisu mahdollistaa hyvän ilmanpitävyyden
toisen kerroksen lasiterassi lämmitetään luokkien poistoilmalla ja semuodostaan puskurivyöhykkeen sisä- ja
ulkotilan välille
julkisivuissa käytetään kaksoisjulkisivua joka sekin toimii puskurivyöhykkeenä sisä- ja ulkotilan välillä
toisen kerroksen lasiterassi muodostaa varjostavan lipan ensimmäisen ja toisen kerroksen ikkunoihin
eteläjulkisivulla
lämmöntalteenotto on kattava ja sen hyötysuhde on hyvä
ilmanvaihdon pumppausten sähkötehokkuus on hyvä
sosiaali- ja WC-tiloilla on erillinen tuloilmakone, jossa lämmöntalteenotto
ilmanvaihto ja valaistus toimivat tarpeenmukaisina (valaistuksessa läsnäolo ja vakiovalotunnistimet ja
ilmanvaihdossa sisäilmaolosuhteisiin perustuva ohjaus)
valaistus toteutetaan pääosin led-valaisimilla
luonnonvaloa hyödynnetään rakennuksen keskiosassa rakennuksen läpi menevillä valokuiluilla
keinovalaistuksen tasoa säädetään sekä ikkunavyöhykkeellä, että rakennuksen sisäosissa päivänvaloa hyödyntäen
sähköenergian jakelussa ja varmistuksessa käytetään kuormitustilanteeseen optimoituja erittäin hyvän
hyötysuhteen omaavia laitteita
7. ENERGIATUOTANTO
johtajan huone
+16,7
aula
IV-konehuone
Rakennuksen katolle sijoitetaan aurinkopaneeleita sähköntuotantoa varten. Rakennuksen laaja kattopinta-ala mahdollistaa
paneeleiden sijoittamisen optimaalisesti suunnattuihin riveihin. Paneelirivien välissä on kulku- ja huoltotilat. Sähköntuotto
painottuu kesäkuukausiin ja se oletetaan voitavan käyttää täysimääräisenä rakennuksessa. Katolla olevaa kasvihuonetta
voidaan lämmittää aurinkokeräimillä niinä vuodenaikoina, kun aurinkolämpöä on saatavilla riittävästi.
Toisen ja kolmannen kerroksen parvekelaatan rakenne on identtinen
odotustila
+16,7
+17,0
Ristikko tuetaan vetotangolla kolmannen kerroksen
laattaan ja hissikuiluun
Rakennuksen energiajärjestelmä toteutetaan ns. SunZEB-periaatteella (VTT 2015). Ratkaisun periaatteen mukaan rakennus
liitetään alueen kaukolämpö- ja kaukokylmäverkkoon ja rakennuksesta jäähdytysjärjestelmällä kerätty ylilämpö kierrätetään
energialaitoksen aluelämpöpumpun kautta kaukolämpöverkkoon ja sitä käytetään hyödyksi toisaalla. Tämä ratkaisu
hyödyntää tiloihin tulevan aurinkolämmön ja mahdollistaa suuret ikkunapinnat ja tilojen valoisuuden.
8. ENERGIANKULUTUKSEN MITTAUS JA SEURANTA
Kotisolu 2
terassi
4
Rakennuksen sähkö-, lämmitys- ja jäähdytysenergiankulutus sekä veden kulutus ja ilmaisenergioiden tuotot
mitataan väyläpohjaisella energiamittausjärjestelmällä joka yhdistetään rakennuksen informaatiojärjestelmään.
Sähköenergianmittauksen laajuus on kattava sisältäen päämittauksen lisäksi käyttäjäkohtaiset kulutusmittaukset jaettuna
valaistukseen, pistorasiajakeluun ja muuhun laitekulutukseen.
4
+11,0
+9,8
+9,8
+6,4
ruokasali
kirjasto
+6,0
+6,0
Ulokkeen rakenneperiaate
Leikkaus B-B 1:200
1
LEIKKAUS B-B
JÄTKÄSAAREN
PERUSKOULU BUSHOLMENS GRUNDSKOLA YLEINEN ARKKITEHTUURIKILPAILU 2.VAIHE
Ilmaisenergioiden tuoton osoittamiseksi mitataan energian tuotto. Lisäksi mitataan kattavasti ilmanvaihdon sähköenergian
kulutukset pumppuenergioineen niin, että voidaan muodostaa tuntitehoinen energian kokonaiskulutuksen jakauma
rakennuksen sisällä ja seurata hälyttävien trendien avulla muutoksia energian viikkotasoisissa kulutuksissa. Rakennuksen
alimpaan kerrokseen tulee näyttötaulu, johon välitetään tietoa rakennuksen energiankäytöstä ja tuotetuista ilmaisenergioista.
Laatta tukeutuu laatan sisään valettuun jälkijännitettyyn palkkiin ja lämpökatkoliitoksella elementtirungon
reunapalkkiin
KOLME KAUPUNKIA
Rakenne
6/6