Luontoalan osaamisala, luonto
TUTKINTOTODISTUKSEN LIITE (*)1 Tutkinnon nimi Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, luontoalan osaamisala, luonto- ja ympäristöneuvoja Tutkinnon perusteiden (määräys 62/011/2014) voimaantulopäivä 1.8.2015. Tutkinnossa osoitettu ammatillinen osaaminen Tutkinnon muodostuminen Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. Tutkintoon sisältyy ammatillisia tutkinnon osia 135 osaamispistettä, yhteisiä tutkinnon osia 35 osaamispistettä ja vapaasti valittavia tutkinnon osia 10 osaamispistettä. Tutkintoa laajentavia tutkinnon osia voi valita yksilöllisesti. Näyttötutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista. Näyttötutkinnolla tai tutkinnon osilla näyttötutkinnossa ei ole laajuutta. Näyttötutkinnon suorittaminen on ammattitaidon hankkimistavasta riippumatonta. Ammatilliset tutkinnon osat koostuvat pakollisista ja valinnaisista tutkinnon osista. Luontoalan osaamisalalla luonto- ja ympäristöneuvojalle pakolliset tutkinnon osat ovat kestävällä tavalla toimiminen ja luonto- ja ympäristöneuvonta. Valinnaisia tutkinnon osia ovat esimerkiksi ympäristön tilan selvittäminen, luontoselvitysten laatiminen, uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen, ympäristöä säästäviin kulutusvalintoihin ohjaaminen, ekokohteiden tunnistaminen ja tuotteistaminen, kestävän kehityksen toimintaohjeiden laatiminen, ympäristöviestintään ohjaaminen sekä ryhmässä voimaantuminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Kaikissa ammatillisissa perustutkinnoissa voi lisäksi valita yritystoiminnan suunnittelu -tutkinnon osan ja muita ammatillisia tutkinnon osia. Ammatillisessa peruskoulutuksessa voi valita myös tutkinnon osat työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, huippuosaajana toimiminen tai yrityksessä toimiminen, paikallisia tutkinnon osia, tutkinnon osan ammattikorkeakouluopinnoista tai vapaasti valittavia tutkinnon osia. Tutkinnon suorittaneen osaaminen Luonto- ja ympäristöneuvoja on kansalaisten luonto- ja ympäristötietoisuuden edistäjä. Luonto- ja ympäristöneuvoja tuntee ympäristöongelmien taustoja ja niiden syntyä. Maailmanlaajuiset ympäristöongelmat ja niiden johdosta tehdyt esitykset ja toimenpiteet ovat alan osaajan perustietoa. Luonto- ja ympäristöneuvoja havaitsee ja arvioi erilaisen toiminnan ympäristövaikutuksia ja – riskejä. Kestävän kehityksen ohjelmien ja ympäristöohjelmien laatimistyö yrityksille ja julkiselle sektorille sekä ohjelmien päivittäminen ovat niitä luonto- ja ympäristöneuvojan tehtäviä, joissa edellytetään organisointitaitoa ja kykyä nähdä kokonaisuuksia. Tietojen keruu ohjelmien päivittämistä varten vaatii neuvojalta sosiaalisia taitoja, neuvottelutaitoja ja taitoja tehdä johtopäätöksiä. Luonto- ja ympäristöneuvoja opastaa kansalaisia vastuulliseen kuluttamiseen ja lisää ymmärrystä ihmisen hyvinvoinnin, talouden ekotehokkuuden ja ympäristönsuojelun välisestä yhteydestä. Alan ohjaus- ja neuvontatyössä otetaan huomioon luontokeskeisyys, ympäristömyönteisyys, vastuullisuus, kotimaisuus, paikallisuus ja yksilöllisyys. Toimintaa kehitetään siten, että luonnon lisäksi myös paikallisten ihmisten ja paikallisen kulttuurin näkökulmat huomioidaan. Tuotetut palvelut ovat yksilöllisiä ja ne suunnataan ihmisen elinkaaren eri vaiheisiin. Luonto- ja ympäristöneuvojan työ edellyttää ryhmädynamiikan hyvää tuntemusta ja taitoa organisoida toimintaa eri tilanteissa. Tässä tehtävässä toimimisen edellytyksenä on omien luonto- ja ympäristökokemusten tunnistaminen, ymmärtäminen ja käyttäminen erilaisissa tilanteissa ja erilaisten henkilöryhmien kanssa. Neuvojan taitoihin ja tehtäviin kuuluu ymmärrys siitä, miten ympäristössä opitaan, mitä opitaan ja miten ympäristön puolesta toimitaan. Hän luo pohjan erilaisten kulttuurien ja eri ikäkausien tarpeiden kohtaamiseen psyko-sosiaalisesti, kulttuurisesti, ekologisesti ja teknistaloudellisesti kestävällä tavalla. Ihmisen ja luonnon välisten myönteisten vuorovaikutuksien mahdollistaminen kohderyhmästä riippuen erilaisin keinoin, kuten neuvonnan, tiedottamisen, ohjauksen, kerronnan, leikkien ja laulujen avulla sekä aktivoimalla aisteja kädentaitojen ja luonnonmateriaalin välityksellä on luonto- ja ympäristöneuvojan työn perusta. Luonto- ja ympäristöneuvoja on eri alojen asiantuntijoiden kanssa tuottamassa asiakkaille palveluita niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla ja on mukana erilaisten järjestöjen valistus- ja ohjaustoiminnassa. Työskentely ohjaustilanteeseen sopivien eläinten kanssa on luonto- ja ympäristöneuvojan erityistaitoja. Työtehtäviä, joissa tutkinnon suorittanut voi toimia Luonto- ja ympäristöalan töitä julkisella sektorilla ja erilaisissa yhdistyksissä voivat olla esimerkiksi 4H-ohjaajana toimiminen, kunnan kestävän kehitysten ohjelmien rakentaminen kunnille ja kuntien tai kuntayhtymien omistamille kouluille tai oppilaitoksille, ympäristökeskusten neuvontatyössä avustaminen ja tarvittavan neuvonta- ja valistusmateriaalin tuottaminen. Alan neuvontatyössä voidaan keskittyä joko jätteiden synnyn ehkäisyn, kierrätyksen, uudelleenkäytön, energian säästön, eettisen kuluttamisen, lähi- ja luomuruuan edistämisen, veden säästämisen, vesistöjen tilan ja vesien suojelun neuvontaan ja ohjaamiseen, kerhotoimintaan ja neuvonnan avustaviin töihin, kuten esimerkiksi toimintatuokioiden järjestämiseen, ohjaamiseen, reittien ja materiaalien tuottamiseen. Luontoalan osaamisalan suorittaneen luonto- ja ympäristöneuvojan toimintaympäristöä ovat kunnat (mm. nuorisotoimi ja vanhustyö) oppilaitokset, yritykset, yhdistykset, luontotalot, luontokoulut ja luontoleirit sekä erilaisissa hoitolaitoksissa yhtenä tärkeänä ympäristövastuullisena osaajana ja tiedottajana tavoitteena kestävän elämäntavan oppiminen. Luonto- ja ympäristöneuvoja voi toimia joko itsenäisenä yrittäjänä tai toisen palveluksessa luonnonvara- ja ympäristöalan eri osa-alueilla. Läheistä yhteistyötä tässä työssä voi tehdä myös hyvinvointi- tai matkailu- ja kulttuurialan kanssa. Tutkinnon virallinen asema Tutkintotodistuksen antajan nimi ja asema Tutkinnosta päättävän kansallisen/alueellisen Ammatillisena peruskoulutuksena suoritetun perustutkinnon viranomaisen nimi ja asema tutkintotodistuksen antaa koulutuksen järjestäjä, jolla on opetusOpetus- ja kulttuuriministeriö ja kulttuuriministeriön myöntämä koulutuksen järjestämislupa. Opetushallitus, opetus- ja kulttuuriministeriön alainen Tutkintotodistukseen sisältyvän näyttötodistuksen antaa keskusvirasto ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaava toimielin. Näyttötutkintona suoritetun perustutkinnon tutkintotodistuksen antaa Opetushallituksen asettama tutkintotoimikunta. Tutkinnon taso (kansallinen tai kansainvälinen) ISCED 3 Arvosana-asteikko/hyväksymisvaatimukset Kiitettävä 3 Hyvä 2 Tyydyttävä 1 Alin hyväksytty suoritus 1 Jatko-opintokelpoisuus Tutkinto tuottaa kelpoisuuden korkeakouluopintoihin. Kansainväliset sopimukset Säädösperusta Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 630/1998, asetus ammatillisesta peruskoulutuksesta 811/1998 ja asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta 801/2014 muutoksineen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998 ja asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 812/1998 muutoksineen Tutkintotodistuksen voi säädösten mukaan saada seuraavilla tavoilla Tutkintotodistuksen voi säädösten mukaan saada kolmella tavalla: 1. Tutkinnon voi suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena oppilaitosmuotoisesti, jolloin opiskelu tapahtuu pääsääntöisesti oppilaitoksessa, mutta sisältää osaamisen hankkimista työssäoppimalla vähintään 30 osaamispisteen verran. Osaaminen arvioidaan työpakoilla järjestettävillä ammattiosaamisen näytöillä ja muulla osaamisen arvioinnilla. Tutkintotodistuksen antaa koulutuksen järjestäjä, jolla on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä koulutuksen järjestämislupa. Tutkintotodistukseen sisältyvän näyttötodistuksen antaa ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaava toimielin. 2. Tutkinnon voi suorittaa näyttötutkintona, jolloin tutkinto suoritetaan osoittamalla tutkintotilaisuuksissa Opetushallituksen päättämissä tutkinnon perusteissa vaadittu ammattitaito. Tarvittaessa järjestetään tutkintoon valmistavaa koulutusta. Koulutuksen järjestäjä huolehtii koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta. Tutkintotodistuksen antaa Opetushallituksen asettama tutkintotoimikunta. 3. Tutkinnon voi suorittaa oppisopimuskoulutuksena, jolloin se voi olla tutkintoon johtavaa ammatillista peruskoulutusta tai näyttötutkintoon valmistavaa. Oppisopimuskoulutus on pääosin työpaikalla tapahtuvaa koulutusta, jota täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Oppisopimus on määräaikainen työsopimus. Tutkintotodistuksen antaa koulutuksen järjestäjä tai näyttötutkintojen osalta tutkintotoimikunta. Pohjakoulutusvaatimukset Ammatillisen peruskoulutuksen pohjakoulutuksena edellytetään perusopetuksen oppimäärää. Näyttötutkintoon osallistujalle ei ole asetettu muodollisia koulutusvaatimuksia. Lisätietoja Laadunvarmistus perustuu koulutuksen järjestäjän laadunhallintajärjestelmään, itsearviointeihin ja ulkoisiin arviointeihin. Opetushallitus PL 380, 00531 HELSINKI recognition@oph.fi Lisätietoa (mm. kuvaus Suomen ammatillisen koulutuksen ja tutkintojen järjestelmästä): www.oph.fi/recognition (*) Selventävä huomautus Tämän liitteen tarkoitus on lisätietojen antaminen suoritetusta tutkinnosta eikä se sellaisenaan ole todistus tutkinnosta. Liitteen muoto perustuu seuraaviin teksteihin: neuvoston päätöslauselma 93/C 49/01 tehty 3 päivänä joulukuuta 1992 tutkintojen selkeydestä, neuvoston päätöslauselma 96/C 224/04 tehty 15 päivänä heinäkuuta 1996 ammatillisen koulutuksen tutkintotodistusten selkeydestä, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston antama suositus 2001/613/EY annettu 10 päivänä heinäkuuta 2001 opiskelijoiden, koulutuksessa olevien, vapaaehtoisten, opettajien ja kouluttajien liikkuvuudesta Euroopan yhteisössä. Lisätietoja tutkintojen vertailusta on sivulla http://www.cedefop.europa.eu/en/themes/understanding-qualifications © European Union 2002-2014
© Copyright 2024