Download Report

JÄSEN- JA TIEDOTUSLEHTI 3/2015
S Y L I L L I NEN
NEDS Conference 2016
ensi syyskuussa Helsingissä
IIU SUSIRAJAN VALOKUVATAIDE
katsoo kulttuuriamme silmiin
VUODEN VAPAAEHTOINEN on valittu
S Y L I L L I NEN
JÄSEN- JA TIEDOTUSLEHTI 3/2015
valtakunnallinen
kokemusasiantuntija
TÄSSÄ NUMEROSSA
Puheenjohtajan tervehdys �� 3
Toiminnanjohtajalta �� 4
NEDS Conference 2016 �� 5
Vuoden vapaaehtoinen �� 6
MMM Kuopio �� 7
Syömishäiriöliitto – SYLI ry
www.syomishairioliitto.fi
Keskustoimisto, Turku
info@syomishairioliitto.fi
p. 02 2519 716
Toiminnanjohtaja
Marja-Leena Laiho-Lehto
Talouspäällikkö
Anu Järvinen
Pohjoismaisten syömishäiriöjärjestöjen yhteistyö �� 8
Pia Charpentierin luento Seinäjoella �� 9
Viestintävastaava
Terhi Luukkainen
Iiu Susirajan näyttely �� 10
Jäsensihteeri
Liisa Lindström
Maudsley-ryhmän kannanotto �� 12
Pohjois-Suomen
aluetoimisto, Oulu
Aluepäällikkö
Tanja Tiainen
Liitto tiedottaa �� 16
Etelän-SYLI ry �� 17
Väli-Suomen syömishäiriöperheet ry �� 18
Lounais-Suomen – SYLI ry �� 19
Itä-Suomen-SYLI ry �� 20
SALT-hanke
Toimintakeskus, Tampere
Kumppanuustalo Artteli 3.krs
Salhojankatu 42
33500 Tampere
Toiminnanohjaaja
Ritva Näräkkä
Kaakkois-Suomen Syömishäiriöperheet ry �� 21
Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet ry �� 22
Pohjanmaan syömishäiriöperheet ry �� 23
NEUVONTAPUHELIN
p. 02 2519 207
www.facebook.com/syomishairioliitto
SYLILLINEN on Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n julkaisema tiedotus– ja jäsenlehti.
SYLILLINEN toimitetaan kaikille liiton jäsenyhdistyksiin kuuluville henkilö– ja yhteisöjäsenille.
SYLILLINEN toimii tiedotuskanavana myös yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille.
Päätoimittaja Marja-Leena Laiho-Lehto
Viestintävastaava Terhi Luukkainen
Toimittaja Karla Löfgren
Kannen kuva Piia Rautio
Ulkoasu, taitto Sari Suomi
JÄSEN- JA TIEDOTUSLEHTI 3/2015
S Y L I L L I NEN
NEDS Conference 2016
ensi syyskuussa Helsingissä
IIU SUSIRAJAN VALOKUVATAIDE
katsoo kulttuuriamme silmiin
VUODEN VAPAAEHTOINEN on valittu
Osoitteenmuutokset, peruutukset info@syomishairioliitto.fi, Puh. 02 2519 716
Ilmoitukset
viestinta@syomishairioliitto.fi
| 2015
2 Sylillinenja3ilmoitushinnat
Puheenjohtajan tervehdys
Eija Salo-Rankila, Puheenjohtaja
pj@syomishairioliitto.fi, puh. 040 761 2689
Syömishäiriö sairautena pyrkii eristämään ihmisen neljän seinän sisälle. Se pyrkii eristämään
myös ystävistä. Olen erittäin kiitollinen ja onnellinen siitä, että sairastamisenkin aikana vierelläni
on jaksanut kulkea muutama hyvä ystävä. Se on ollut äärimmäisen tärkeää.
Syömishäiriötä sairastavan on hyvä olla ”terveiden” ystävien seurassa ja kuulla terveitä näkökulmia asioista
ja jokapäiväisestä elämästä, koska omassa päässä sairaus valehtelee ja vääristää asiat. On hyvä, että joku
on muistuttamassa asioiden todellisesta laidasta ja siitä, puhuuko tilanteessa nyt oikeasti ihminen itse,
vai onko ääni syömishäiriön. Ystävät vahvistavat sitä tervettä puolta, joka ihmisessä kuitenkin on.
Haluaisin rohkaista ystäviä ottamaan yhteyttä sairastavaan uudestaan ja uudestaan, silläkin uhalla että
tulee torjutuksi ja voi saada rumankin vastauksen. Sairastava ihminen ei halua loukata ystäväänsä, vaan
hänessä oleva sairaus laittaa tekemään asioita, joita ei todellakaan oikeasti tarkoita.
Joulu on perheen ja läheisten aikaa, mutta myös ystävien. Älä jää yksin ja eristäydy, vaikka kuinka pelottaa
ja ahdistaa. Ystävät eivät halua satuttaa sinua, vaan he haluavat tukea ja auttaa, koska välittävät sinusta.
Tässä kohtaa riskinotto kannattaa.
Ystävän kanssa pitkäkin matka puolittuu. Rauhallista joulun odotusta!
Terveisin,
a korun
Vielä ehdit hankki
le tai ystävälle!
joululahjaksi itsel
Hinta vain
NYT ON MAHDOLLISUUS OSTAA SUOMALAISTA DESIGNIA.
SAMALLA TUET SYÖMISHÄIRIÖLIITON TYÖTÄ SYÖMISHÄIRIÖITÄ
SAIRASTAVIEN JA HEIDÄN LÄHEISTENSÄ HYVÄKSI!
27€
toimituskuluineen
titiMadamin korun materiaaleina on käytetty metallia, pähkinäpuuta
ja peililasia. Metalliosat ovat nikkelittömiä ja myrkyttömiä.
Riipus on kooltaan n. 7 cm x 5 cm.
Ketjun pituus on 75 cm, väreinä pronssi ja hopeoitu.
Tilaa koru osoitteesta info@syomishairioliitto.fi • Mainitse ketjun väri tilausta tehdessäsi.
Tuu Syliin - Liity jäseneksi!
Sylillinen 3 | 2015
3
Toiminnanjohtajalta
Marja-Leena Laiho-Lehto, Toiminnanjohtaja
marja-leena.laiho-lehto@syomishairioliitto.fi
Taas, kuten joka vuosi tähän aikaan, elämme
suuren odotuksen aikaa. Liitossa lähinnä
jännitämme RAY:n avustusehdotusta siltä
osin, alkaako toiminta Kuopiossa ja jatkuuko
se Tampereella. Olotila vaihtelee toivon
ja epätoivon välillä ja valmistautumista
kumpaankin vaihtoehtoon tulee väkisinkin
tehtyä. Kuluneen vuoden aikana RAY on
tutkinut ja tutustunut toimintaamme
ja myös kahden avustusta saaneen
jäsenyhdistyksemme toimintaan tarkalla
”kammalla”. Tämä tuokin aavistuksen lisää
jännitysmomenttia…
Moni asia tulee lähivuosina muuttumaan,
ei pelkästään sote-uudistuksen vuoksi,
vaan toimintamme kannalta tärkeän
rahapeliuudistuksen vuoksi. Ensi vuonna
teemme vielä rahoitushakemuksia RAY:n
ohjeiden mukaan, mutta tulevina vuosina
ohjeistus saattaa mennä aivan uuteen
uskoon. Sähköinen asiointi on tuonut paljon
helpotusta sekä avustusten hakuun että
käytön seurantaan. Toivon todella, että sama
suuntaus jatkuu uudessakin rahapeliyhtiössä.
Oma varainhankinta on kuitenkin entistä
tärkeämpää ja siksi erilaiset keinot otetaan
käyttöön. Liitto on tuonut syksyllä myyntiin
titiMadamin suunnitteleman kaulakorun,
jonka tuotto käytetään syömishäiriötyöhön.
Korusta voit lukea lisää tästä lehdestä.
Liiton tulevan strategian rakentaminen tuntuu
lähes tähtitieteelliseltä haasteelta tässä
tilanteessa, mutta uskon vakaasti, että ensi
vuoden aikana sen rakentamisessa edetään
niin, että vuoden 2017 vuosikokoukseen
uusi strategia saadaan yhdessä työstäen
hyväksyttäväksi.
Ennen ensi vuoden tiukkaa kokouskevättä
kiitän kaikkia tämän vuoden työstä ja tuesta
sekä toivotan kaikille levollista mieltä ja lepoa
vuodenvaihteen juhlien myötä.
4
■ Kuva
Sari Suomi
Sylillinen
3 | 2015
NEDS Conference 2016
■ Teksti Terhi Luukkainen
Pohjoismaiset osaajat kokoontuvat
ENSI VUONNA HELSINKIIN
Pohjoismaisen syömishäiriöasiantuntijoiden yhdistyksen Nordic Eating Disorder Societyn (NEDS) seuraava
konferenssi on ensi syyskuussa Helsingissä. Suomen syömishäiriöyhdistys ry vastaa konferenssin järjestelyistä.
Teemana on ”Information and Misinformation” ja ohjelmassa keskitytään syömishäiriöihin
liitettyyn virheelliseen tietoon ja käsityksiin.
S
yömishäiriöiden ympärillä
on paljon myyttejä, ennakkoluuloja ja vääristynyttä
tietoa, jotka vaikeuttavat
syömishäiriöiden syvällistä ymmärtämistä. Oikea tieto ja parempi ymmärtäminen ovat avaimia
syömishäiriöiden hoidon kehittämiseen.
Konferenssi nostaa esiin
kolme myyttiä
”Myytti yksi on ulkonäkö”, Suomen
syömishäiriöyhdistys ry:n puheenjohtaja Rasmus Isomaa kertoo.
”Syömishäiriö ei näy ulospäin,
vaan sairastavat ovat kaiken painoisia ja ikäisiä.”
Myytti kaksi on valinnanvapaus.
”Joskus sanotaan, että syömishäiriö on oma valinta. Sairaus rajoittaa valtavasti ihmisen elämää, eikä
kukaan valitse itse sairastua.”
”Kolmas myytti on sukupuoli”,
Isomaa listaa. ”Syömishäiriöt nähdään valkoihoisten, keskiluokkaisten naisten ja erityisesti nuorten
tyttöjen sairautena. Mutta myös
miehet sairastavat syömishäiriöitä
ja sairastuneita on kaikissa yhteiskuntaluokissa.”
Pohjoismainen osaaminen
on kansainvälisesti
kilpailukykyistä
Isomaa toivoo, että ammattilaiset
kaikista Pohjoismaista uskaltaisivat tulla Suomeen näkemään,
millaista syömishäiriöihin liittyvää
työtä ja tutkimusta täällä tehdään.
”Aikaisemmissa konferensseissa
on ollut osallistujia 300 molemmin puolin ja samanlaista mää-
Tuu Syliin - Liity jäseneksi!
rää odotamme tälläkin kertaa”,
Isomaa kertoo järjestäjien toiveista. ”Toivottavasti konferenssi
houkuttaa mukaan myös suomalaiset asiantuntijat, jotka ovat
tähän asti lähteneet kauemmas
Eurooppaan hakemaan tietoa.
Pohjoismainen syömishäiriöosaaminen kun on täysin kilpailukykyistä muuhun maailmaan nähden.
Ruotsi on ollut aina eturintamassa
syömishäiriöiden tutkimuksessa ja
siellä on tällä hetkelläkin käynnissä hyvin mielenkiintoisia projekteja. Suomessakin on tänä päivänä
laadukasta tutkimusta, vaikka
kokonaisuudessa olemmekin 1015 vuotta Ruotsia jäljessä”, Isomaa
kertoo.
Uutuutena kliiniset työpajat
Konferenssiin on ollut helppo
saada mukaan hyviä puhujia.
Esimerkkinä Isomaa mainitsee
amerikkalaisen Carrie Arnoldin,
joka on kirjailija ja suositun ED
Bites –blogin kirjoittaja.
Konferenssissa on ensimmäistä
kertaa myös kliinisiä eli käytännön hoitotyöhön liittyviä työpajoja. ”Aikaisemmissa konferensseissa on keskitytty tutkimukseen
ja sen esittelyyn. Halusimme ottaa
mukaan käytännössä testattuja
hoitomenetelmiä, joiden taustalla ei välttämättä ole tieteellistä
tutkimusta, mutta jotka on todettu
toimiviksi. Konferenssin yleisössä
on aina ollut paljon hoitohenkilökuntaa ja terapeutteja, emmekä
halua rajata ketään kiinnostunutta
pois”, Isomaa kertoo ohjelman
koostamisesta.
”Tarvitsemme konferenssiin vielä
paljon hyviä presentaatioita ja
postereita tieteellisistä tutkimuksista sekä esityksiä hoito- ja terapiamenetelmistä. Abstraktien jättämisen määräpäivä on joulukuun
lopussa.”
Kokemustieto mukaan
konferenssin ohjelmaan
Pohjoismaiset syömishäiriöitä
sairastavia edustavat järjestöt
ovat käynnistäneet yhteistyön,
joka näkyy konkreettisesti NEDSin konferenssissa. Järjestöt ovat
ehdottamassa tapahtumaan
työpajaa, jonka keskeinen sisältö
on kokemustieto ja kokemuksellisuuden näkyminen syömishäiriöiden hoidon kehittämisessä. Voit
lukea Syömishäiriöliiton ja muiden
pohjoismaisten järjestöjen yhteistyöstä lisää tästä lehdestä. ■
http://nedsconference.com/
http://suomensyomishairioyhdistys.fi
Nordic Eating
Disorder Society
Syömishäiriöitä hoitavien
ammattilaisten verkostoitumisja tiedonvaihtofoorumi
Pohjoismaissa. Seuran
tarkoituksena on lisätä tietoa
syömishäiriöistä ja parantaa
hoidon tasoa. Seura tukee
aiheesta tehtävää tutkimusta
ja tekee yhteistyötä vastaavien
järjestöjen kanssa muualla
maailmassa.
http://www.neds.nu
Sylillinen 3 | 2015
5
Vuoden vapaaehtoinen
■ Teksti Terhi Luukkainen
Vuoden vapaaehtoinen on
MARIA POHJOISPÄÄ
Syömishäiriöliiton vuoden vapaaehtoiseksi on valittu Maria Pohjoispää
Pohjanmaan syömishäiriöperheet ry:stä. Palkinto jaettiin liiton
valtakunnallisessa vertaistukiohjaajien koulutuksessa Vvokkiksessa lokakuussa.
M
aria palkittiin aktiivisuudestaan yhdistyksen tiedottamisessa.
”Olin ihan täysin yllättynyt ja häkeltynyt vuoden vapaaehtoiseksi valitsemisesta! En ole
todellakaan saanut aikaan mitään
suurta ja näkyvää, mutta tuntui
hyvältä, että oma työ yhdistyksen
hyväksi huomataan”, Maria kertaa
tuntemuksiaan.
hyvältä,
”ettäTuntui
oma työ
yhdistyksen hyväksi
huomataan
- Maria -
Ihmiset parasta
yhdistystoiminnassa
Marialla on takana jo pitkä yhdistysura, sillä hän on ollut Pohjanmaan yhdistyksen hallituksessa
vuodesta 2009 lähtien. Tätä ennen
hän kävi yhdistyksen vertaistukiryhmässä. ”Välillä tulee ajatuksia,
että onko minulla enää mitään an-
nettavaa yhdistykselle. Mutta olen
tavannut yhdistyshommissa niin
paljon ihania ihmisiä, että en pysty
lopettamaan! Parasta yhdistystoiminnassa on mielestäni ehdottomasti kaikki ne ihmiset, joihin olen
tutustunut. En olisi todennäköisesti tavannut ketään heistä, jos
en olisi tullut mukaan yhdistyksen
toimintaan”, Maria pohtii.
Maria on osallistunut moneen
liiton järjestämään tapahtumaan,
jossa vapaaehtoiset ovat päässeet
tapaamaan toisiaan. ”Myös kaikki
liiton koulutukset ja yhdistysten
tapaamiset ovat mukavia. On
hienoa vaihtaa ajatuksia toisten
yhdistysten vapaaehtoisten kanssa ja tutustua taas uusiin ihmisiin
ja saada ideoita omaan toimintaan.” ■
Haluaako yrityksesi tai taustayhteisösi tukea liiton toimintaa
K A NN AT USJ Ä SENEN Ä?
Liiton kannattajajäseniksi voivat hakea alan ammatilliset rekisteröidyt yhdistykset,
muut asiasta kiinnostuneet oikeuskelpoiset yhteisöt (yritykset) ja säätiöt.
Jäsenyyttä haetaan kirjallisesti ja hakemukseen liitetään hakijayhteisön säännöt ja rekisteriote.
Kannattajajäsenellä ei ole äänioikeutta liiton vuosikokouksessa.
Liiton kannattajajäsenen jäsenmaksu on vähintään 200 € (tai oman valinnan mukaan) /vuosi.
Kannattajajäsenen jäsenmaksulla saa vuosittain yhden ilmaisen mainoksen liiton julkaisuun tai kotisivulle (2 kk)
tai yhden henkilön vapautuksen Syömishäiriöpäivien osallistumismaksusta.
Hae liiton kannattajajäseneksi: marja-leena.laiho-lehto@syomishairioliitto.fi
6
Sylillinen 3 | 2015
MMM Kuopio
■ Teksti Terhi Luukkainen
stus ammattilaisia
Paneelikeskustelussa kattava edu
Kuopiossa keskusteltiin
SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOIDOSTA
Kuopiossa järjestettiin marraskuussa avoin keskustelutilaisuus
syömishäiriöiden hoidosta ja kuntoutuksesta Kuopion yliopistollisen
sairaalan (KYS) toimialueella. Samanlaiset Mitä, Missä, Milloin ja Kuinka
paljon? –tilaisuudet on järjestetty aikaisemmin Oulussa ja Turussa.
T
ilaisuuden tavoitteena oli
saada aikaan vuoropuhelua syömishäiriöiden
hoidosta ja kuntoutuksesta sekä hoidon uusista mahdollisuuksista KYS:n toimialueella.
Liiton lisäksi järjestäjänä oli KYS:n
psykiatrian palveluyksikkö. Tapahtumaan osallistui syömishäiriöitä
hoitavia ammattilaisia sekä erityissairaanhoidon että avohoidon
puolelta. Yleisössä oli myös syömishäiriötä sairastavia ja läheisiä
sekä Itä-Suomen-SYLI ry:n vapaaehtoisia.
Hoidon haasteet
koskevat koko maata
Tapahtuman aluksi liiton aluepäällikkö Tanja Tiainen nosti esiin
syömishäiriöiden hoitoon liittyviä
valtakunnallisia haasteita. Sairastavien saaman hoidon määrässä
ja laadussa on suuria alueellisia
eroja, eli hoidon taso riippuu siitä,
missä päin Suomea sairastava
asuu. Hoidon tarpeen arvioinnissa
käytetyt kriteerit ovat tiukkoja,
joten hoitoon pääsy voi olla vaikeaa. Syömishäiriötä sairastavien
aikuisten on hankalampaa saada
hoitoa kuin lasten ja nuorten, hoidon määrä ja laatu voi myös olla
riittämätöntä.
Eri syömishäiriödiagnoosit ovat
keskenään eriarvoisia, esimerkiksi ahmintahäiriötä sairastavan
hoidon tarpeeseen ei aina suhtauduta sen vaatimalla vakavuudella.
Hoidon ammattilaisten syömis-
Tuu Syliin - Liity jäseneksi!
häiriöosaaminen on vaihtelevaa
ja tarvittava erityisosaaminen
puuttuu usein erityisesti avohoidon puolelta.
Vaikka syömishäiriöistä on laadittu valtakunnallinen Käypä hoito
–suositus, sen sisältämiin ohjeisiin
suhtaudutaan vain suosituksina,
joita toteutetaan eri tavoin tai
vain osin. Suosituksen sisältämiä
laatukriteereitä ei myöskään
huomioida riittävästi, esimerkiksi
hoitosuunnitelmat eivät aina ole
potilaan ja hänen vanhempiensa
tiedossa.
Paneelikeskustelussa kattava
edustus ammattilaisia
Paneelikeskustelussa hoitoa
järjestävät tahot esittelivät omia
toimintatapojaan sekä keskustelivat hoidon kehittämisestä ja yhteistyömahdollisuuksista alueella.
KYS:n psykiatrian palveluyksiköstä
paneelissa olivat mukana ylilääkäri Minna Valkonen-Korhonen ja
ravitsemusterapeutti Anu Ruusunen. Nuorisopsykiatrian osastoja
ja syömishäiriötiimiä edustivat
ylilääkäri Eila Laukkanen, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Siru
Kinnunen ja sairaanhoitaja Päivi
Neuvonen. Kuopion kaupungin
terveyspalveluita edustivat opiskelijaterveydenhoitaja Mervi Riihiluoma ja ravitsemusterapeutti Katri
Juntunen. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöstä keskustelussa oli
mukana terveydenhoitaja Jonna
Kekäläinen.
Hoidon siirtymät
vaativat erityistä
huomiota
Panelistit totesivat, että Kuopion
alueella on jo kiinnitetty huomiota
syömishäiriöiden hoidon yleisiin
haasteisiin. KYS:ssa on erikoistunut, moniammatillinen syömishäiriötiimi sekä aikuis- että nuorisopsykiatrian osastolla. Hoitopolkuja on pyritty nykyaikaistamaan
ja esimerkiksi nuorisopsykiatrian
puolella vanhemmat otetaan hoitoon mukaan. Syömishäiriöiden
hoito- ja tutkimustyöryhmässä on
mukana psykiatrisen ja somaattisen hoidon ammattilaisia ja ryhmä
pyrkii helpottamaan eri osastojen
välistä yhteistyötä. Hoidon taso
nähtiin yleisesti melko hyvänä.
Keskustelijoiden mielestä
hoidon haasteet liittyvät hoitopolkujen jatkumiseen siirryttäessä
osastolta toiselle ja esimerkiksi
silloin, kun asiakas siirtyy nuorisopuolelta aikuispuolelle. Näissä
nivelvaiheissa täytyy kiinnittää
erityistä huomiota tiedonsiirtoon.
Myös pidempään sairastaneiden
hoitopolun jatkuminen erikoissairaanhoidon jälkeen on kehittämisen kohteena.
Syömishäiriöiden hoito- ja
tutkimustyöryhmän toiminta on
ollut tauolla ja panelistit totesivat,
että yhteistyötapaamisia olisi syytä
taas jatkaa.
Toimintaa Kuopiossa
pyritään vahvistamaan
Syömishäiriöliitto tekee yhteistyötä Oulun lääketieteellisen tiedekunnan kanssa ja käy kertomassa
sen opiskelijoille syömishäiriöistä
ja niiden hoidosta. Kuopion keskustelutilaisuuden seurauksena
tällainen yhteistyö on mahdollisesti alkamassa myös Kuopion
lääketieteellisen kanssa. Liitto
pyrkii muutenkin vahvistamaan
toimintaansa Kuopiossa, sillä
Raha-automaattiyhdistykseltä on
haettu rahoitusta matalan kynnyksen toiminnan käynnistämiseksi
kaupungissa. RAY julkaisee avustusehdotuksensa ennen joulua ja
silloin ratkeaa myös, päästäänkö
toiminta aloittamaan. ■
Sylillinen 3 | 2015
7
Pohjoismaisten syömishäiriöjärjestöjen yhteistyö
■ Teksti Marja-Leena Laiho-Lehto
POHJOISMAINEN
YHTEISTYÖ
järjestöjen välillä on käynnistynyt
Vuonna 2016
järjestöt kokoontuvat
Helsingissä Nordic
Eating Disorder
Societyn konferenssin
yhteydessä.
Norjan ROS:n toiminnanjohtaja Irene Kingswick puhevuorossa,
Ruotsin Frisk&Frin toiminnanjohtaja Stefanie Nold kuuntelee.
Pohjoismaisten syömishäiriöjärjestöjen yhteistyö käynnistyi
viime keväänä. Yhteistyössä ovat mukana Syömishäiriöliiton
lisäksi ruotsalainen Frisk&Fri, norjalainen ROS –Rådgivning
om spiseforstyrrelser ja tanskalainen LMS - Landsforeningen
mod spiseforstyrrelser og selvskade. Islannista on mukana
yhteyshenkilö, joka osallistuu mahdollisuuksiensa mukaan.
Y
hteistyö käynnistyi viime
keväänä toiminnanjohtajien tapaamisella Bergenissä Norjassa ja lokakuussa
toiminnanjohtajat tapasivat
Tukholmassa Frisk&Frin toimitiloissa. Kokous oli päivän mittainen
ja työtä tehtiin tiiviisti aamusta
illansuuhun. Päivän päätteeksi
osallistujat laativat aiesopimuksen
yhteisen pohjoismaisen järjestön
perustamisesta. Uuden järjestön
yksityiskohtia hiotaan vielä tulevissa kokouksissa.
Vuonna 2016 järjestöt kokoontuvat Helsingissä Nordic Eating
Disorder Societyn konferenssin
yhteydessä. Tapaamisesta kerrotaan tarkemmin kevään lopulla
Järjestöillä on konferenssissa
myös oma työpajaosio, jonka
keskeinen sisältö on kokemustieto ja kokemuksellisuuden näkyminen syömishäiriöiden hoidon
kehittämisessä.
8
Sylillinen 3 | 2015
Pia Charpentierin luento Seinäjoella
■ Teksti Terhi Luukkainen
■ Kuva Ritva Näräkkä
eessa kaikkein tärkeintä,
Loputon kärsivällisyys on hoitosuht
n kiirehtimään.
paranemisprosessia pystyy harvoi
Syömishäiriötä sairastava tarvitsee
YKSILÖLLISTÄ HOITOA
Syömishäiriökeskuksen
toiminnanjohtaja, psykologi
Pia Charpentier luennoi
marraskuussa Seinäjoella
syömishäiriöiden hoidosta ja
sairastuneen kohtaamisesta.
Luento keräsi paikalle ison
joukon aiheesta kiinnostuneita
ammattilaisia ja opiskelijoita sekä
myös sairastuneita ja läheisiä.
C
harpentier kertoi syömishäiriöhoidon perusraameista. Psykoedukaatio
eli tiedon ja ymmärryksen
lisääminen sairaudesta kulkee
mukana koko hoidon ajan. Käyttäytymisoireet ja fyysiset oireet
peittävät alleen psyykkistä kipuilua
ja siksi ne hoidetaan alussa pois
alta, jotta päästään hoitamaan
psyykkistä puolta.
Mitä on oireilun taustalla?
Charpentierin mukaan koko
syömishäiriöoireilun taustalla on
sairastavan pyrkimys pitää vaikeat tunteet pois tietoisuudesta
ja peittää ne. Oireet ovat yritys
selviytyä ahdistavasta olosta.
Siksi hoidossa pyritään löytämään
syömishäiriöoireiden merkitys
ja syvempi tarkoitus. Terapiassa
selvitetään yhdessä, mitä sairastavan mielessä tapahtuu silloin kun
oireet tulevat pintaan. Mikä laukaisee esimerkiksi tarpeen paastota
tai ahmia? Millaisissa tilanteissa
oireilu esiintyy? Tilanteeseen
pysähdytään, laitetaan ikään kuin
valot päälle ja tutkitaan, mikä saa
oireilun aikaan.
Tuu Syliin - Liity jäseneksi!
Paranemisen esteet
kertovat paljon
Sairastavan reaktioita
ei pidä pelätä
Loputon kärsivällisyys on hoitosuhteessa kaikkein tärkeintä, paranemisprosessia pystyy harvoin
kiirehtimään. Joskus toipuminen
tuntuu pysähtyneen paikalleen ja
silloin paranemisen esteiden tutkiminen rauhassa voi olla hedelmällistä. Esteellä on usein jokin tärkeä
funktio. Niin sanottu motivaation
puute saattaa oikeasti ollakin
rohkeuden puutetta, sillä halu
paranemiseen on yleensä olemassa. Oireista vaan on vaikeaa ja
pelottavaa päästää irti.
Läheisten huomioiminen syömishäiriötä sairastavan hoidossa
herätti yleisössä paljon kysymyksiä
ja keskustelua. Charpentier muistutti, että jos yksi perheenjäsen
sairastaa, koko perheen ei tarvitse
käyttäytyä syömishäiriöisesti.
Silloin vaarana on, että kotona aletaan tehdä asioita, jotka tukevat
sairastavan oireilua.
Yksilöllisyys
hoidon perustana
Charpentier korosti, että jokainen
sairastunut on yksilö, joka vaatii
oman erityisen lähestymistavan. Ohjeet
syömishäiriöitä
sairastavien hoitoon
ovat yleisiä käytäntöjä, joita sovelletaan
yksilöllisten tarpeiden
ja tilanteen mukaan.
Sairastavan tarkka
kuunteleminen on
merkityksellistä, koska jokainen ihminen
on oman itsensä ja
psyykensä asiantuntija. Oleellisinta
on, kuinka tukea
tarjotaan, sillä sairastuneen täytyy tuntea
olevansa turvassa.
Luottamuksen syntymisellä on hoidossa
tärkeä osuus.
Sairastavan tunteita ja rajujakaan
tunnereaktioita ei pidä välttää ja
pelätä, vaan ne kestetään. Tämä
antaa sairastavalle viestin, että
tunteet eivät ole vaarallisia. ■
Eija Salo-Rankila ja Pia Charpentier
Sylillinen 3 | 2015
9
Iiu Susirajan näyttely
■ Teksti Karla Löfgren
■ Kuvat Iiu Susiraja
Iiu Susirajan valokuvataide katsoo
KULTTUURIAMME SILMIIN
Kansainvälistäkin tunnustusta saavuttanut taiteilija Iiu Susiraja (s.1975) poseeraa teoksissaan itse äitinsä kodissa.
Arkisista aineksista syntyy mullistavan erikoista valokuvataidetta! Näissä ”selfieissä” läskiä ei kätketä,
vaan näytetään. Nainen asettuu hallitsemaansa kuvaan omilla ehdoillaan, joita ei selittele.
Teko on burleskimainen spektaakkeli, jonka hiljainen nauru kohdistuu kulttuuriimme.
©Iiu Susiraja, Therapy glove
”
©Iiu Susiraja, Luuta
10
Sylillinen 3 | 2015
Kuvat ovat
monologisia, autoetnografisia
purkauksia tai päähänpistoja,
joihin nainen ei edes odota
vastausta, koska kulttuuri
ei kykene vastaamaan
tasa-arvoisesti.
©Iiu Susiraja, Workout
T
arkoitus ei ole miellyttää,
vaan puhutella. Kuvat
ovat monologisia, autoetnografisia purkauksia
tai päähänpistoja, joihin nainen
ei edes odota vastausta, koska
kulttuuri ei kykene vastaamaan
tasa-arvoisesti. Totisena kohti
katsova, herkkä ja haavoittuvainen
hahmo tuntee itse oman arvonsa,
mutta on tottunut ympäristön
mielettömyyteen, joka ei osaa
vastaanottaa hänen persoonansa
kokonaisvaltaisuutta. Omakohtaisuudestaan huolimatta kuvat
kurottavat sanattomaksi analyysiksi epäpyhistä kytköksistä ulkonäön
ja ihmisarvon välillä.
Kenelle naisen
ulkonäkö kuuluu?
Patriarkaatin historiassa naisen
ulkonäkö kuului katsojalle. Isäomistajalle tytön kauneus ja siveys
olivat kauppatavaraa, ostavalle
miehelle vaimon kauneus ja
seksuaalisuus taas nautittavaa
omaisuutta. Naiseen kohdistuva
katse on kulttuurisesti rakentunut
arvioivaksi; hänen habituksensa
on suurennuslasin alla. Naisen
odotetaan edelleen vastaavan
katseeseen miellyttävästi. Naisen
rooli opitaan olemisen ja olemuksen muotoja rajoittamalla. Tytöille kulmakarvojen nyppiminen,
laittautuminen ja farkkuihin ahtautuminen ovat vakavampia asioita
kuin pojille; niissä ollaan perimmäisten kysymysten äärellä.
hyökkää naisia vastaan työelämän, uskonnon, seksuaalisuuden,
väkivallan ja nälän alueilla. Samanaikaisesti, kuin naiset taistelivat
sukupuolisortoa vastaan yhteiskunnallisen tasa-arvon saavuttamiseksi, naiskauneudelle asetetut
ihanteet vääristyivät yhä epärealistisemmiksi. Naisten käsissä on
enemmän rahaa ja valtaa kuin
ennen, mutta hyvältä näyttäminen
vie yhä suuremman osan heidän
ajastaan ja energiastaan.
Minne pakoon
esineellistämistä?
Psykoanalyytikko, yhteiskuntakriitikko Susie Orbachin v. 1978
ilmestynyt Fat is a feminist issue
tarkasteli lihavuuden merkityksiä
ja syitä. ”Läski ilmaisee kapinaa
voimattomuutta vastaan”; se on
keino paeta täydellisen naisen
muottia ja esineellistämistä. Sen
avulla voi epäseksualisoida itsensä, paeta naistenvälistä kilpailua
ja oireilla oman äitinsä huonoa
suhdetta ruokaan. Itsekin laihduttamis-ahmimiskierteestä kärsinyt
ja syömishäiriötä sairastavia hoitava Orbach uskoo, että laihduttaja
saattaa alitajuisesti takertua lihansa turvaan. Ylipaino ei kuitenkaan
suojele, vaan herättää paheksuntaa: nykynaisen odotetaan säilyttävän hoikkuutensa eläkeikään.
Susirajan kuvien nainen näyttäisi
olevan äärimmäisen kaukana
kauneusmyytin vaatimuksista.
Päivänpolttavaan eettiseen ongelmaan, ulkokuorten tuijottamiseen,
otetaan uusi kulma. Kuvien objekti
muuttuu subjektiksi, katsoo katsojaansa ja kysyy: Miksi kehoni muotoa tai painoa pitäisi pohtia? Tässä
olen, itselleni tuttu, kekseliäs,
hauska, normaali -- tietoisena katseestasi, ajatuksistasi, ja meitä hallitsevasta kulttuurista; kestän sen
painolastin joka sekunti. Kaikkien
muiden tavoin olen ristiinnaulittu
sen ihanteisiin ja odotuksiin. En
kuitenkaan muutu sellaiseksi, kuin
maailma vaatii. Feilaan avoimesti
ja vapahdan teidätkin.
Susirajan valokuvat ovat rohkeaa
kapinaa alistavaa katsetta vastaan.
Seksismistä vapaina ne kasvavat
feminisminkin yli, kaikkea arvostelua vastustaviksi, ihmisarvoa puolustaviksi. Viime kädessä kärsimys,
yksinäisyys, köyhyys, sairaus, vanhuus: elämän vuorovedet kaivavat
inhimillisyyden esiin irtokarvojen
ja keinovärin alta. ■
©Iiu Susiraja, Bag feet
Täydellisen naisen standardi
Naomi Wolfin Kauneusmyyttikirjan mukaan nykynaisten olo
kehoissaan on paradoksaalisesti
vieläkin huonompi kuin epätasaarvoisemmissa olosuhteissa
eläneiden esiäitiensä. Heitä kiduttaa ”rautaneitsyt”, saavuttamattomaksi rakennettu täydellisyyden
standardi, jonka tavoittelemisessa
useimmat väistämättä epäonnistuvat. Se rankaisee naisia asenteellisen ja ekonomisen paineen
avulla heikentäen heitä psykologisesti ja poliittisesti. Muoti- ja
ulkonäköteollisuus ylläpitävät
kauneusmyyttiä, mutta se ulottuu myös näiden ulkopuolelle ja
Tuu Syliin - Liity jäseneksi!
Sylillinen 3 | 2015
11
Maudsley-ryhmän kannanotto
TAUSTAA:
ä vastaan!
Yhdessä rintamassa syömishäiriöt
Maudsley-ryhmän
terveiset eduskunnan
syömishäiriötyöryhmälle
24.10.2015
M
audsley-perheiden
facebook-ryhmä on
perustettu huhtikuussa 2014 ja on toiminut
aktiivisesti siitä lähtien. Ryhmässä
on mukana suomalaisperheitä
Helsingin, Tampereen, Turun,
Oulun ja Kuopion seudulta ja Lappeenrannasta, Joensuusta, sekä lisäksi Englannista Cambridgestä ja
Espanjasta Kanariansaarilta. Koska
olemme keskenämme jakaneet
syömishäiriöiden hoitokokemuksia ja ryhmän jäsenet ovat eri puolilta Suomea (ja Eurooppaa), meillä
alkaa olla jonkin verran näkemystä
hoidon ongelmakohdista ja kipupisteistä, sekä vertailukohtaa
englantilaiseen hoitokäytäntöön.
Näistä haluamme antaa tietoa,
jotta ao. kohtien korjaamiseen voitaisiin valtakunnallisesti panostaa.
Lopussa on myös konkreettisia
selkeitä kehittämisehdotuksia.
Ryhmässämme on mukana
perheitä, joissa sairastuneiden
ikähaitari on laaja (11 v. – 22
v.) ja hoitokokemusta on siten
kertynyt sekä lastentautien että
sisätautien, lastenpsykiatrian,
nuorisopsykiatrian ja aikuispsykiatrian kentästä ja julkisesta ja
yksityisestä terveydenhuollosta.
Sairastuneiden joukossa on sekä
restriktiivistä anoreksiaa, bulimiaa,
että sekamuotoista syömishäiriötä
sairastavia, joista osa on jo pitkälle
toipunut/terve, osa vasta pääse-
12
Sylillinen 3 | 2015
”Maudsley-perheet yhdessä rintamassa syömishäiriötä
vastaan” on facebookissa toimiva epävirallinen,
valtakunnallinen vanhempien ja läheisten
vertaistukiryhmä, joka pyrkii lisäämään tietämystä
syömishäiriöiden perhepohjaisesta hoidosta ja
tukemaan vanhempia vaikeassa elämäntilanteessa.
Ryhmän perustamisen taustalla on
kahden äidin luoma Maudsley-blogi
(http://maudsleyperheet.blogspot.fi/),
joka tarjoaa suomenkielistä tietoa
mm. Englannissa paljon käytössä olevasta syömis
häiriöiden perhepohjaisen hoidon menetelmästä.
Sen toimivuudesta on vankka tutkimusnäyttö
(http://thenewmaudsleyapproach.co.uk/Publications.
php) ja sen käyttö on nyt lisääntymässä myös
Suomen syömishäiriöyksiköissä.
mässä/päässyt hoidon piiriin ja
osa paranemisen alkuvaiheessa.
Osalla ihmisistä on geneettisesti lisääntynyt alttius sairastua
syömishäiriöihin tietyissä stressaavissa tilanteissa, kuten laihduttamisen tai liikunnan lisäämisen
yhteydessä. Ryhmämme jäsenten
kokemuksissa korostuvat ja toistuvat taudin puhkeamiseen liittyen
myös muutamat yhteiskunnalliset
tekijät, joihin poliittisellakin tasolla
on mahdollista vaikuttaa.
Selvimmin näistä nousevat esiin
murrosikäisten kilpaurheilijoiden
painoon ja ravitsemukseen liittyvä
vääränlainen tarkkailu ja ohjaus
valmennuksen taholta (lajeina
mm. uinti, taitoluistelu, voimistelu) sekä koulujen terveystiedon
opetuksessa esiintyvä syömisestä
syyllistävä opetustapa, jossa painotetaan hiilihydraattien ja rasvojen vaarallisuutta ja opetetaan
kalorilaskentaa.
Lisäksi on tullut esiin, että
perusopetuslain mukaisen erityisen tuen saaminen (http://www.
oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/
perusopetuksen_jarjestaminen/
tietoa_tuen_jarjestamisesta/erityinen_tuki) tilanteessa, jossa nuori
ei kykene normaaliin koulunkäyntiin syömishäiriön takia, vaihtelee
huomattavasti koulu- ja kuntakohtaisesti. Minkäänlaista lisätukea
ei välttämättä järjesty resurssien
puuttumisen takia, vaikka tuen
puute selvästi pahentaa nuoren
sairautta. Hoitotaho ei välttämättä
anna mitään suosituksia asiasta,
vaan jättää asian sovittavaksi vanhempien ja koulun välillä. Lopputulos riippuu lähinnä vanhempien
sinnikkyydestä ja rehtorin hyvästä
tahdosta.
Tyypillisiä ongelmakohtia
syömishäiriöiden hoidon
toteutuksessa on seuraavilla
osa-alueilla:
Hoitotahojen keskinäinen yhteistyökyky vaihtelee kovasti ja
on valitettavan usein vajavaista,
jolloin Käypähoito–suosituksessa
mainittu (http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/
suositus?id=hoi50101) moniammatillinen hoito ei toteudu. Silloin,
kun yhden potilaan ja perheen
hoitoon osallistuu useita eri tahoja
eri klinikoilta ja eri ammattiryhmistä, olisi hoidon onnistumisen ja
potilaan ja perheen selviytymisen
kannalta erityisen tärkeää, että
kommunikaatio toimisi häiriöittä.
Jos kukaan ei kanna kokonaishoitovastuuta, on lopputuloksena
herkästi potilaan ja perheiden
pallottelu ja hoitovastuun siirtely,
ristiriitaiset ohjeet ja yhteispalaverien puute, sekä kirjallisen hoitosuunnitelman ja sen toteutumisen
seurannan puute. Tämä kaikki
johtaa perheiden uupumiseen ja
sairastuneen henkilön hoitokielteisyyden lisääntymiseen, mitkä
osaltaan hidastavat ja vaikeuttavat
paranemista.
Esiin nousee kysymys siitä,
onko hoidon keskiössä potilas ja
hyvä yhteistyö vai eri hoitotahojen
keskinäinen nokittelu siitä, mikä
osa-alue kenellekin kuuluu ja mikä
ei. Hoidetaanko kokonaista poti-
lasta sosiaalisine ympäristöineen
vai nähdäänkö vain yksityiskohtia
(kuten hampaat, ahdistus, verenkuva, paino, vatsavaivat, pelot,
itsetuhoisuus, äiti, oksentaminen,
pikkuveli, koulukaverit, ekg, ateriasuunnitelma, raivokohtaukset,
hiustenlähtö, univaikeudet, nestetasapaino, masennus, isä, painonlasku, valehtelu, luukato, vesitankkaus, pakkoliikunta, kuukautisten
puuttuminen, ahmiminen, vanhempien työkyky jne..)?
Tutkimuksissa on selkeästi
osoitettu, että perheiden mukaanotto, kotihoitoon panostaminen ja
perheiden tukeminen kotihoidon
toteutuksessa parantavat hoitotuloksia (Forsberg&Lock. Child
Adolesc Psychiatr Clin N Am. 2015
Jul;24(3):617-29). Perhepohjainen
Teimme ryhmässämme kyselyn niistä seikoista,
jotka hoidon toteutuksessa on koettu ongelmallisimmiksi.
Kyselyyn vastasi 16 perhettä ja tiivistetyt tulokset ovat alla.
Taloudelliset tekijät:
Sairaus on vaikuttanut heikentävästi perheen talouteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Työn ja sairastuneen hoidon yhteensovittaminen on hankalaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Sairastunutta lastaan kotona hoitavalle ei ole tarjolla taloudellista tukea . . . . . . . . . . .
Omaishoidon tuesta päättävät eivät tunne sairauden sitovuutta . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Vanhempi/vanhemmat ovat joutuneet ottamaan palkattomia vapaapäiviä töistä . . . .
Vanhempi/vanhemmat ovat vaihtaneet kokopäiväisen työn osa-aikaiseen . . . . . . . . .
Vanhempi/vanhemmat ovat olleet palkattomalla hoitovapaalla perhesyistä . . . . . . . . .
Vanhempi/vanhemmat eivät ole pystyneet ottamaan asian vuoksi työtä vastaan . . . .
Vanhempi/vanhemmat ovat hakeneet omaishoidon tukea . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Vanhempi/vanhemmat ovat olleet opintovapaalla huolehtiakseen sairastuneesta . . .
Hoitokäytäntöihin liittyvät tekijät:
Hoitotaholla ei ole ollut riittävää tietämystä syömishäiriöiden hoidon suhteen . . . . . .
Nuoren sairaudentunnottomuutta ja haluttomuutta
sitoutua hoitoon ei ymmärretä osaksi taudinkuvaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Tieto ei kulje eri hoitotahojen välillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Yhteisiä hoitoneuvotteluja eri hoitotahojen välillä ei ole . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Eri tahojen tekemät hoitopäätökset ovat keskenään ristiriitaisia . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Nuorta pompotetaan eri hoitotaholta toiseen ja hoitohenkilökunta vaihtuu . . . . . . . . .
Kodin ja hoitopaikan yhteistyö:
Kotiin ei ole saatu kirjallista hoitosuunnitelmaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Omaiset eivät ole saaneet hoitavalta taholta riittävästi neuvontaa . . . . . . . . . . . . . . . . .
Vanhempien auktoriteettia alaikäisen nuoren hoidon suhteen ei tueta . . . . . . . . . . . . .
Sopivan hoidon saaminen vaatii vanhemmilta kohtuuttomia ponnisteluja . . . . . . . . . .
Vanhemmilla ei mahdollisuutta keskustella hoidosta ilman nuoren läsnäoloa . . . . . . .
Vanhempia ei ohjeisteta/tueta sairastuneen kotihoitoa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Vanhempia syyllistetään hoitotaholta käsin oireilun aiheuttajana . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Ruokailuihin kodin ulkopuolella (esim. koulussa) ei saada riittävää valvontaa . . . . . . . .
Sairastuneen sisaruksia ei oteta riittävästi tai lainkaan huomioon . . . . . . . . . . . . . . . . .
Vanhemmat suljetaan pois täysi-ikäisen lapsen hoidosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Muita kokemuksia ja kommentteja:
Syömishäiriöön erikoistuneita yksiköitä on Suomessa liian vähän . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Vanhempi/vanhemmat ovat olleet sairauslomalla asian takia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Vanhempien oma terveydenhuolto ei ymmärrä tilanteen kuormittavuutta . . . . . . . . . .
Hoidon taso vaihtelee eri puolella Suomea . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Hoitoon pääsy evättiin, koska painoindeksi ei ollut riittävän matala,
mikä kiihdytti laihdutusta ja pahensi tilannetta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Resurssipula vaikeuttaa hoitoa (esim. terapiaan, ravitsemusterapiaan pääsyä) . . . . . .
Hoitoon on ollut vaikea päästä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Maksusitoumuksen saanti syömishäiriöyksiköihin vaihtelee paikkakunnittain . . . . . . .
Tuu Syliin - Liity jäseneksi!
12 perhettä
12 perhettä
11 perhettä
8 perhettä
7 perhettä
5 perhettä
2 perhettä
2 perhettä
1 perhe
1 perhe
11 perhettä
9 perhettä
9 perhettä
7 perhettä
6 perhettä
4 perhettä
8 perhettä
8 perhettä
7 perhettä
5 perhettä
4 perhettä
3 perhettä
3 perhettä
3 perhettä
2 perhettä
2 perhettä
9 perhettä
9 perhettä
4 perhettä
3 perhettä
2 perhettä
2 perhettä
2 perhettä
1 perhe
Sylillinen 3 | 2015
13
hoito on myös kustannustehokasta vähentäen kalliiden osastohoitojaksojen tarvetta (Agras et al.
JAMA Psychiatry 2014;71(11):12791286).
Syömishäiriökäyttäytyminen ei
noudata normaaleja kanssakäymisen tapoja ja sääntöjä, ja sen
vuoksi ilman selkeää ja konkreettista läheisten ohjausta avohoito
sairaalajakson jälkeen johtaa usein
painonlaskuun ja uuteen sairaalajaksoon. Perheiden mukaanotto
ja vanhempien tukeminen hoitovastuun otossa ja ruokailuista
huolehtimisessa on yksi hoidon
onnistumisen edellytyksistä kotiutumisvaiheen yhteydessä. Kuitenkin edelleen Suomessa monissa
lasten- ja nuortenpsykiatrisissa
yksiköissä pyritään rajoittamaan
vanhempien osallistumista hoitoon ja siirtämään vastuu syömisen onnistumisesta lapselle/
nuorelle siinä vaiheessa sairautta,
jolloin hän ei siihen vielä ole
kykenevä.
Erityisen ongelmallinen tilanne
on silloin, kun nuori täyttää 18v.
sairastamisaikana tai sairastuu
vasta täysi-ikäisenä. Syömishäiriöiden taudinkuvaan kuuluu tyy-
pillisesti alkuvaiheessa sairaudenkuormittavassa perhetilanteessa.
tunnottomuus, hoitokielteisyys ja
Pääkaupunkiseudun ulkopuolella
etenkin anoreksiassa samanaikaiensitiedon antaminen on jätetty
sesti nälkiintymisen aikaansaama
pääsääntöisesti potilasjärjestön
henkinen taantuminen ikäis(Syömishäiriöliitto) vastuultään selvästi nuoremman
le. Esimerkiksi Tampetasolle. Lakia tulkitaan
reella Väli-Suomen
Perheiden
kuitenkin Suomessyömishäiriöyhdismukaanotto ja
sa niin, että jos
tys on järjestänyt
vanhempien tukeminen
täysi-ikäinen kieltää
ensitietoryhmän
hoitovastuun otossa ja
omaisiltaan osalläheisille kerran
ruokailuista huolehtimisessa
listumisen hoitoon
vuodessa. Tämä
on yksi hoidon onnistumisen
ja tietojen annon
on aivan liian haredellytyksistä
läheisille, ei perheellä
voin ajatellen sitä,
kotiutumisvaiheen
ole mitään mahdollimiten syömishäiriö
yhteydessä.
suutta vaikuttaa asiaan.
muuttaa perheEi vaikka sairastunut nuori
elämää! Näin eri puolilla
asuu edelleen kotona eikä pärSuomea asuvat perheet ovat
jäisi yksin, eikä yhteiskunta tarjoa
tiedon ja tuen suhteen erittäin
sairaalahoidon jälkeen mitään
epätasa-arvoisessa asemassa.
tuetun asumisen muotoja, joissa
ruokailujen turvaamisesta huolehOngelmia on myös hoitopolkudittaisiin. Ainakin niissä tilanteissa,
jen ja hoitoketjujen toimivuudessa
joissa täysi-ikäinen nuori sallii
erikoissairaanhoidon ja perustertiedonjaon perheelle, pitäisi hoiveydenhuollon välillä (käypähoitototahojen pystyä hyvään, kotona
suosituksen toimintamallit eivät
pärjäämistä tukevaan kommunisuinkaan aina kohtaa todellisuutkaatioon perheen kanssa. Näin ei
ta). Kun paino on sairaalahoidolla
kuitenkaan usein tapahdu.
saatu nostetuksi turvalliselle
tasolle, jää jatkohoidosta huolehSairaanhoitopiireittäin vaihtiminen usein sairastuneen ja/
telee myös kovasti, tarjotaanko
tai läheisten järjestettäväksi ja
perheille minkäänlaisia tukihoito jää kesken resurssipulan tai
muotoja erittäin voimakkaasti
tiedonkulun ongelmien vuoksi.
”
Muutamia konkreettisia parannusehdotuksia
syömishäiriöiden hoitotilanteeseen Suomessa:
1. Jokaiseen sairaanhoitopiiriin (tai tuleville SOTE-alueille) pitäisi luoda syömishäiriötyöryhmä, jonka tehtävänä on:
• kehittää ja parantaa yhteistyötä eri hoitotahojen välillä sekä taata hoitopolkujen toimivuus hoidon eri
vaiheissa
(ryhmiin mukaan psykiatria ja somaattinen puoli (pediatria ja sisätaudit), perusterveydenhuollon edustus,
koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto)
• rakentaa paitsi monialaista, myös moniammatillista yhteistyötä
• valvoa hoidon laatua alueella c. (vrt. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50101#s31)
• huolehtia siitä, että sairastuneet ja heidän perheensä saavat viivytyksettä ensitietoa ja tukea
2. K
aikkiin yliopistosairaaloihin olisi perustettava syömishäiriöiden hoitoon erikoistunut moniammatillinen yksikkö,
ja niille annettava koulutusvastuu ja yhteistyövelvoite keskussairaaloiden ja kaupunkien perusterveydenhuollon
psykiatristen yksiköiden sekä YTHS:n ja muun koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon kanssa.
3. S
yömishäiriöyksiköt huolehtivat yhdessä sairaanhoitopiirien syömishäiriötyöryhmien kanssa siitä, että
kaikkien syömishäiriöön sairastuneita hoitavien psykiatristen osastojen hoitajat saavat peruskoulutuksen
syömishäiriöistä (mm. mistä on kyse, miten parhaiten tuetaan osastolla olevia, mitkä ovat klassisia
virhekäsityksiä ja sudenkuoppia, joita pitäisi välttää)
4. P
erhepohjainen hoito otetaan käyttöön nuorten syömishäiriöiden hoidossa valtakunnallisesti
kaikkien niiden perheiden kanssa, joiden kokonaistilanteessa se on mahdollista.
14
Sylillinen 3 | 2015
Keskustelua tarvittaisiin myös
siitä, mitkä ovat osastohoidon
tavoitteet. Yleispsykiatrisilla osastoilla työskentelevillä hoitajilla ei
useinkaan ole riittävää tai ajantasaista tietoa syömishäiriöiden
etiologiasta ja tehokkaasta hoidosta tai niistä käyttäytymismalleista,
jotka pahentavat tai pitävät yllä
syömishäiriökäyttäytymistä.
Onko osastohoidon aikana tarkoitus tukea myös potilaan paranemismotivaatiota vai ainoastaan
huolehtia painon hetkellisestä
nostamisesta? Mikäli sairastuneen
oman motivaation kehittämisestä
ei olla kiinnostuneita, on syömishäiriön paheneminen ja uuteen
osastohoitoon joutuminen erittäin
todennäköistä.
On tyypillistä, että osastohoidon jälkeisen avohoidon intensiivisyyteen ei panosteta riittävästi,
jolloin jo muutamassa kuukaudessa menetetään osastohoidon
tuoma hyöty. Miten siirtymä
avohoitoon voitaisiin nykyistä paremmin hoitaa? Voisiko avohoidon
tiimi tutustua nuoreen ja hänen
tilanteeseensa jo osastohoidon
aikana sekä osallistua hoito- ja kotiuttamispalavereihin? Viimeistään
kotiutumisvaiheessa avohoidon
toteutus, seuranta ja jatkoyhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa
mahdollisissa pahenemisvaiheissa pitäisi olla jo sovittuna, jotta
sairastunut perheineen ei tuntisi
jäävänsä tyhjän päälle.
Kun kyseessä on vaikeahoitoinen, psykofyysinen ja potentiaalisesti henkeä uhkaava sairaus,
joka voimakkaasti vaikuttaa kokonaisten perheiden jaksamiseen ja
selviytymiseen usein jopa vuosien
ajan, toivoisi hoitotahoilta erityistä
panostusta moniammatilliseen
yhteistyöhön, joka kattaa sekä sairastuneen että hänen sosiaalisen
lähiympäristönsä.
Parempaa tulevaisuutta
syömishäiriöiden hoidossa
Suomessa toivoen,
Maudsley-ryhmän puolesta
Johanna ja Reita,
sairastuneiden äidit
Tuu Syliin - Liity jäseneksi!
Maudsleyn menetelmä
huomioi perheen
syömishäiriön hoidossa
Perhepohjaisen hoidon kehittäminen alkoi Lontoossa Maudsleyn
sairaalassa 1980-luvulla. Syntypaikkansa mukaisesti hoitomenetelmää kutsutaankin usein Maudsleyn menetelmäksi. 1990-luvulla
perhepohjaisen hoidon tutkimus laajeni Yhdysvaltoihin Stanfordin
yliopistoon. Siellä tehdyn työn hedelmänä julkaistiin vuonna 2001
perhepohjaisen hoidon oppaat nuorten anoreksian ja bulimian
hoitoon.
Maudsleyn menetelmä on saanut vaikutteita erilaisista terapeuttisista suuntauksista. Vallankumouksellisin ajatus on se, että perhe
on terapeutin paras voimavara taistelussa nuoren syömishäiriötä
vastaan eikä suinkaan haittatekijä tai syyllinen tilanteeseen. Menetelmällä pyritään motivoimaan ja voimaannuttamaan vanhemmat
ottamaan vastuu sairastuneen nuoren painon korjaantumisesta
sekä auttamaan uusiutumien ehkäisyssä. Tämän lisäksi menetelmä
yhdistää mm. perheateriat, ei-autoritäärisen terapeuttisen asenteen ja sairauden ulkoistamisen syömishäiriöiden hoitoon.
Maudsleyn menetelmän mukainen perhepohjainen hoito koostuu
kolmesta vaiheesta. Ensimmäinen vaihe keskittyy sairastuneen
painon nostamiseen turvalliselle alueelle, jotta fyysiset riskit saataisiin minimoitua. Vastuu nuoren ruokailuista ja energiansaannista
on puhtaasti vanhemmilla, ja hoitotiimin tehtävänä on auttaa
vanhempia yhdistämään voimansa syömishäiriötä vastaan nuoren
puolesta.
Kun nuoren paino on vähintään 90 % ideaalipainosta ja suhtautuminen syömiseen muuttunut hyväksyvämmäksi, voidaan siirtyä toiseen vaiheeseen. Siinä vastuuta syömisestä siirretään pikku hiljaa
takaisin nuorelle. Painonkehityksen tulee kuitenkin edelleen jatkua
suotuisana. Jos takapakkeja tulee, vastuu siirretään takaisin vanhemmille. Hoitotiimi tukee vanhempia auttamaan lastaan vastuun
kantamisessa sekä haastamaan syömishäiriön aiheuttamia oireita.
Kun nuori pystyy ylläpitämään painoaan 95 %:ssa ideaalipainosta, voidaan siirtyä kolmanteen vaiheeseen. Tässä vaiheessa hoito
keskittyy siihen, miten syömishäiriö on vaikuttanut nuoren elämään; rakennetaan terveen nuoren identiteettiä, kehitetään omaa
iänmukaisen autonomiaa ja sopivia rajoja vanhempiin, jotka hoidon
ensimmäisessä vaiheessa usein joutuvat valvomaan nuorta kellon
ympäri. Kolmannessa vaiheessa myös vanhemmat saavat oman
elämänsä takaisin.
Maudsleyn menetelmä antaa vanhemmille konkreettisia työkaluja
nuoren auttamiseen kotona. Nopeamman painon korjaantumisen
lisäksi tämä vähentää uusiutuman riskiä, sillä perheen tuki jatkuu
hoidon loppumisen jälkeenkin. Menetelmä pyrkii vapauttamaan
vanhemmat syyllisyydestä, mikä lisää voimavaroja raskaassa perhetilanteessa. Sen avulla syömishäiriöön sairastuneen vanhempi
voi jälkeen tuntea olevansa tilanteen tasalla sekä arvostaa itseään
kasvattajana ja lapsensa auttajana.
Kirjoittaja Reita Nyberg
Sylillinen 3 | 2015
15
Liitto tiedottaa
Kuva Lasse Nurminen
VALMISTAUDUTAAN
KEVÄÄN KOKOUKSIIN
Yhdistyksissä ja Syömishäiriöliitossa
NYT ON AIKA...
eystietojesi
JÄSEN! Muistathan ilmoittaa yht
rioliitto.fi
muutokset: jasenasiat@syomishai
Yhdistyksen jäsenen
• Tehdä kirjallinen esitys oman yhdistyksesi hallitukselle asiasta, jonka
haluat käsiteltäväksi yhdistyksesi vuosikokouksessa keväällä 2016.
Jätä esitys hallitukselle viimeistään joulukuun 2015 loppuun mennessä
Syömishäiriöliiton jäsenyhdistyksellä
• Miettiä kevään vuosikokouksen aika ja paikka.
• Kerätä vuoden 2015 seurantatiedot toiminnasta,
tilaisuudet, ryhmät, osallistuneet jne.
• Sopia työnjaosta vuosikokousasiakirjojen laatimiseksi.
• Aloittaa pohdinta, haluaako yhdistys esittää jotain asiaa
Syömishäiriöliiton vuosikokouksen käsiteltäväksi.
Esitys on lähetettävä liiton hallitukselle tammikuun
2016 loppuun mennessä.
VUOSIKOKOUS
Sunnuntaina 17.4.2016 klo 10.00
Tampereella tai Turussa
Koulutustilaisuus yhdistyksille
perjantai – lauantai 15. – 16.4.2016.
Syömishäiriöliiton hallituksen
kokoukset keväällä 2016:
lauantaina 30.1. Tampereella,
lauantaina 5.3. Turussa,
perjantaina 15.4. Tampereella tai Turussa.
16
Sylillinen 3 | 2015
JOULUN AJAN AIKATAULUT
SYÖMISHÄIRIÖLIITOSSA
Liiton keskustoimisto,
Oulun aluetoimisto ja
Tampereen toimintakeskus
ovat suljettuina 21.12.2015 – 3.1.2016.
Neuvontapuhelin ja keskustelupalstan
vertaistukipäivystys toimivat seuraavasti:
21.12. ma neuvontapuhelinpäivystys 9-15
23.12.ke vertaistukipäivystys
keskustelupalstalla 18-19:30
25.12.pe 1. joulupäivä,
ei neuvontapuhelinpäivystystä
28.12.ma neuvontapuhelinpäivystys 9-15
30.12.ke vertaistukipäivystys
keskustelupalstalla 18-19:30
1.1.pe Uuden vuoden päivä,
ei neuvontapuhelinpäivystystä
4.1.ma neuvontapuhelinpäivystys 9-15
6.1.ke Loppiainen, ei vertaistuki
päivystystä keskustelupalstalla
8.1.pe neuvontapuhelinpäivystys 15-19
lunaikaa
Toivotamme rauhallistaajou
ja onnekasta vuott 2016!
Etelän-SYLI ry
JÄSENYHDISTYSTEN
kuulumiset
Syömishäiriöliitto - SYLI ry:n varsinaisia jäseniä ovat
Suomessa toimivat alan rekisteröidyt yhdistykset,
jotka hyväksyvät liiton tarkoituksen ja säännöt.
YHDISTYS TOIMII SYÖMISHÄIRIÖTYÖN KOKEMUSASIANTUNTIJANA OMALLA TOIMIALUEELLAAN.
Tänä syksynä tehty mielenkiintoisia
UUSIA ALUEVALTAUKSIA!
Etelän-SYLI ry
0
50
100
200 Km
Copyright: Maanmittauslaitos 2005
Sen lisäksi, että syömishäiriöluentoja on ensi kertaa pidettu suun terveydenhuollon opiskelijoille,
on tiedottamisessa otettu uusi suunta myös teemalla liikunta ja syömishäiriöt. Verkkosivuille on avattu
uusi Liikkujalle-alasivu, jossa tarjotaan tietoa terveen ja epäterveen liikunnan rajapinnoista sekä työkaluja tämän
tunnistamiseen. Verkkosivu-uudistus on alkua laajemmalle uuden kohderyhmän tavoittelulle, joka jatkuu keväällä
2016 starttaavan Treenaajien teetuokio -ryhmän sekä 29.3. toteutettavan ammattilaisvetoisen keskusteluillan
Puurtamista, pakkoa vai puhdasta liikunnan iloa? – myötä.
Kevät 2016 Etelän-SYLIssä
Sairastavien ja toipuvien avoin
vertaistukiryhmä, Espoo
Sellon kirjasto, ryhmätyötila Elina
(Leppävaarankatu 9, 2.krs.)
Ke klo 17.30-19.00: 13.1.,17.2.,
16.3., 13.4., 18.5.
Sairastavin ja toipuvien
teemallinen teehetki, Helsinki
Kaapelitehtaan toimitila
(Tallberginkatu 1, B-rappu, 4.krs.)
Ti klo 17.00-19.00: 12.1., 9.2., 8.3.,
5.4., 10.5
Sairastavien ja toipuvien avoin
vertaistukiryhmä, Helsinki
Kaapelitehtaan toimitila
(Tallberginkatu 1, B-rappu, 4. krs.)
Su klo 17.00-18.30: 10.1., 24.1.,
7.2., 21.2., 6.3., 20.3., 3.4., 17.4.,
8.5., 22.5.
Läheisten avoin
vertaistukiryhmä, Helsinki
Paikka ilmoitetaan myöhemmin
To klo 18.00-20.00:
21.1.,18.2.,17.3., 21.4.,12.5.
Ahmintatyyppisesti oireilevien
avoin vertaistukiryhmä, Helsinki
Kaapelitehtaan toimitila
(Tallberginkatu 1, B-rappu, 4. krs.)
Ma klo 18-20: 11.1., 8.2., 7.3., 11.4.,
9.5.
Treenaajien teetuokio, Helsinki
Kaapelitehtaan toimitila
(Tallberginkatu 1, B-rappu, 4.krs.)
Su (Huom! Ei maaliskuussa)
klo 17-19: 31.1., 28.2., 24.4., 29.5.
Ruotsinkielinen läheisten avoin
vertaistukiryhmä, Helsinki
Kaapelitehtaan toimitila
(Tallberginkatu 1, B-rappu, 4. krs.)
To klo 18.30-20.00: 28.1., 25.2.,
31.3., 28.4., 26.5.
Läheisten avoin
vertaistukiryhmä, Järvenpää
Rekikadun Yhteisökeskuksen tilat
(Rekikatu 1 A, 04440 Järvenpää)
To klo 18.00-19.30: 14.1.,11.2..
10.3., 7.4., 19.5.
NÄIDEN LISÄKSI TIETENKIN MYÖS...
Kaikille avoin kahvihetki
ma ja to klo 14-16.
Lounashetki / tuetun syömisen
ryhmä pe klo 11.30-12.30
Läheisten avoin keskusteluilta
Espoossa (Sellon kirjasto) ti 1.3. ja
7.6. klo 17-18.30
Pitkään sairastaneiden illat
Helsingissä
(Kaapelin toimitila)
ti 2.2. sekä 3.5. BED-teemalla
klo 17.30-19.30
Englanninkielisiä
vertaistuki-iltoja
Kursseja
Luentoja
Virkistystä
Tarkemmat tiedot
kevään ohjelmasta
www.etelansyli.fi
Ruotsinkielinen sairastavien ja
toipuvien avoin vertaistukiryhmä, Porvoo
Borgå folkakademi (Runeberginkatu 16, Porvoo), käynti sisäpihalta
(ohjaajat ovella)
Kerran kuussa to klo 17.30-19.00:
ryhmäajat tarkentuvat lähempänä
Tuu Syliin - Liity jäseneksi!
Sylillinen 3 | 2015
17
Väli-Suomen syömishäiriöperheet ry
JÄSENYHDISTYSTEN
kuulumiset
Syömishäiriöliitto - SYLI ry:n varsinaisia jäseniä ovat
Suomessa toimivat alan rekisteröidyt yhdistykset,
jotka hyväksyvät liiton tarkoituksen ja säännöt.
YHDISTYS TOIMII SYÖMISHÄIRIÖTYÖN KOKEMUSASIANTUNTIJANA OMALLA TOIMIALUEELLAAN.
JÄSENTAPAHTUMIA
VERTAISTUKITOIMINTAA
0
50
100
200 Km
Copyright: Maanmittauslaitos 2005
Väli-Suomen syömishäiriöperheet ry
Väli-Suomen syömishäiriöperheet ry järjesti marraskuussa
2015 kaksi jäsentapahtumaa yhdistyksen jäsenille sekä
toiminnasta kiinnostuneille Jyväskylässä ja Lahdessa.
Yhdistys tarjosi kahvit ja mahdollisuuden tutustua
vertaistukitoimintaan sekä hallituksen nykyisiin toimijoihin.
Jyväskylän tapahtuma 19.11. kahvila Muistossa
jatkui syömishäiriötä sairastavien ja toipuvien
vertaistukiryhmän tapaamisella ja Katri Mikkilän
luennolla kansalaistoimintakeskus Matarassa. Lahdessa
vastaava tilaisuus järjestettiin 30.11. kahvila Sinuhessa,
minkä jälkeen Invakeskuksella kokoontui läheisten
vertaistukiryhmä.
Kuvassa ko. tapahtumien suunnittelupalaverissa
Heidi Torsti, Krista Lindgren, Inna Rokosa, Mirkka Santala ja Eevi Tervala.
Ystävällisin terkuin, Inna
Loppuvuoden vertaistukiryhmät
JYVÄSKYLÄ
Kokoontumispaikka:
Kansalaistoimintakeskus
Mataran Tähtimö-tila,
Matarankatu 6, Tourula.
päätetty. Ryhmää ohjaa Anna. Lisätietoja: lahti@valisuomensyomishairioperheet.fi
Syömishäiriöön sairastuneiden ja
toipuvien vertaistukiryhmä 3.12. ja 17.12. klo 17-19
Ohjaajina toimivat
Laura S. ja Laura K. Lisätietoja: jkl@valisuomensyomishairioperheet.fi.
Kaikki tapaamiset ovat osoitteessa
SALT-hankkeen toimintakeskus,
Kumppanuustalo Artteli, Salhojankatu 42, 3.krs. 33500 Tampere.
Syömishäiriöön sairastuneiden
läheisten vertaistukiryhmä :
Ei toimintaa tällä hetkellä.
Mikäli olet kiinnostunut ryhmästä,
otathan yhteyttä: jkl@valisuomensyomishairioperheet.fi.
LAHTI
Syömishäiriöön sairastuneiden
ja toipuvien vertaistukiryhmä
Seuraavaa tapaamista ei ole vielä
18
Sylillinen 3 | 2015
TAMPERE
Syömishäiriöön sairastuneiden
ja toipuvien vertaistukiryhmä 9.12. klo 17.00-18.30
Ryhmää ohjaa Reetta. Lisätietoja: tre@valisuomensyomishairioperheet.fi
Syömishäiriöön sairastuneiden
läheisten vertaistukiryhmä 8.12. klo 17.30-19.30
Ryhmässä kuullaan sairastaneen
kokemuspuheenvuoro.
Lisätietoja: tampere@valisuomensyomishairioperheet.fi
Perjantailounaat (S)
Kokoontumiset syksyllä 2015
viikoittain perjantaisin
klo 11.00-13.00
Lisätiedot: ritva.narakka@syomishairioliitto.fi tai 045 845 9210.
Kahvihetket (S)
Kokoontumiset syksyllä 2015
viikoittain tiistaisin klo 15.00-17.00.
Lisätiedot: ritva.narakka@syomishairioliitto.fi tai 045 845 9210.
Ryhmä ahmintatyyppisesti
oireileville (S) 16.12. klo 17.30-19.00
Teemana ryhmän lopetus
ja eväitä jouluun.
Lisätiedot: ritva.narakka@syomishairioliitto.fi tai 045 845 9210.
(S) -merkityt ryhmät
ovat SALT-hankkeen
järjestämiä.
Lounais-Suomen – SYLI ry
JÄSENYHDISTYSTEN
kuulumiset
Syömishäiriöliitto - SYLI ry:n varsinaisia jäseniä ovat
Suomessa toimivat alan rekisteröidyt yhdistykset,
jotka hyväksyvät liiton tarkoituksen ja säännöt.
YHDISTYS TOIMII SYÖMISHÄIRIÖTYÖN KOKEMUSASIANTUNTIJANA OMALLA TOIMIALUEELLAAN.
Lounais-Suomen-SYLIn
0
50
100
200 Km
Copyright: Maanmittauslaitos 2005
UUDET TUULET
Lounais-Suomen – SYLI ry
Lounais-Suomen-SYLI sai kuluvan vuoden aikana RAY:ltä niin sanotun Ak-avustuksen, joka on luonteeltaan jatkuva.
Usean projektivuoden jälkeen yhdistys voi nyt suunnitella ja toteuttaa toimintaansa pitkäjänteisesti ja uusia ideoita
kokeillen. Uusien toimintamuotojen kokeilun on mahdollistanut myös muutto Turun ydinkeskustaan isompiin
tiloihin. Ja tilathan on samat, missä Syömishäiriöliiton toimitilat ovat.
T
Yhdistyksellä on siis vihdoin
keskustelevan vertaistuen
lisäksi muutakin toimintaa
Porissa.
Muita syksyn uusia juttuja ovat olleet Body Talks -ryhmä, Sylin täydeltä ehjää -ryhmä sekä Tanssiterapeuttiset työpajat. Näistä kaikista voi lukea tarkemmin jäsenkirjeestämme, mutta erityisen hienoa on ollut aloittaa
yhteistyö Tanssiterapeuttisten työpajojen tiimoilta. Ne
toteutetaan yhteistyössä Tanssiterapia Piuman kanssa
Porissa.
Sitä ennen rauhoitumme kuitenkin jouluun. Olemme
hetken tekemättä mitään ja lataamme akut tulevaa
touhuilua varten.
oteutimme syksyllä ÄÄRIVIIVOILLANI-ryhmän,
jonka ohjaajina toimivat kolme turkulaista
taiteilijaa; Seija-Leena Salo, Johanna Latvala ja
Veera Lehtola. Ryhmä toteutettiin Taikelta saadun apurahan turvin. Ryhmän keskeinen idea oli etsiä
lempeämpää suhdetta omaan kehoon eri taidemuotojen keinoin. Ohjaajien osaamispaletista löytyy tanssia,
teatteria, kuvataidetta ja kirjoittamista. Ryhmä sai
positiivista palautetta, mikä rohkaisi meitä hakemaan
uuta apurahaa vuodelle 2016.
Ajankohtaiset
tiedot tapahtumista,
ryhmistä ja kursseista
www.syliin.fi
Katseet on tietysti suunnattu
jo kevääseen ja haasteita riittää.
Pyrimme tavoittamaan yhä paremmin syömishäiriötä sairastavien läheisiä; tässä meillä
on selkeästi ongelmia. Toiseksi pyrimme aloittamaan
toimintaa Salossa ja Forssassa sekä vahvistamaan
toimintaamme Raumalla.
Sami, toiminnanohjaaja
Kuva Annakaisa Vääräniemi
Tuu Syliin - Liity jäseneksi!
Sylillinen 3 | 2015
19
Itä-Suomen-SYLI ry
JÄSENYHDISTYSTEN
kuulumiset
Syömishäiriöliitto - SYLI ry:n varsinaisia jäseniä ovat
Suomessa toimivat alan rekisteröidyt yhdistykset,
jotka hyväksyvät liiton tarkoituksen ja säännöt.
YHDISTYS TOIMII SYÖMISHÄIRIÖTYÖN KOKEMUSASIANTUNTIJANA OMALLA TOIMIALUEELLAAN.
VERTAISTUKIRYHMÄTAPAAMISIA,
läheisille ryhmätoimintaa ja opinnäytetyön esittelyä
0
50
100
200 Km
Copyright: Maanmittauslaitos 2005
Itä-Suomen-SYLI ry
Itä-Suomen-SYLIn vertaistukiryhmät sairastuneille toimivat Joensuussa ja Savonlinnassa; Kuopiossa ja Mikkelissä on
tarjolla kaveritoimintaa. Kuopiossa toimii lisäksi läheisille suunnattu vertaistukiryhmä, ja vertaistukiryhmätoimintaa
sairastuneille ollaan käynnistämässä.
S
yömishäiriöliitto ja Kuopion yliopistollisen
sairaalan psykiatrian palveluyksikkö järjestivät
avoimen keskustelutilaisuuden ”Mitä, missä,
milloin ja kuinka paljon?” Kuopiossa 4.11., ja
tapahtuman yhteydessä järjestettiin myös avoin vertaistukiryhmätapaaminen sairastuneille Tyttöjen talolla.
Tapaamiseen saapui siinä määrin innokkaita osallistujia, että ryhmän toimintaa on tarkoitus jatkaa: seuraava
kokoontuminen on joulukuussa, ja toiminta jatkuu
säännöllisenä vuonna 2016.
Kuopion ”Mitä, missä, milloin ja kuinka paljon?” -tilaisuus kokosi yhteen terveydenhuollon ammattilaisia
syömishäiriöitä sairastavien hoitoketjun varrelta sekä
muita aiheesta kiinnostuneita. Tilaisuudessa keskusteltiin muun muassa syömishäiriöiden Käypä hoito
-suosituksesta, syömishäiriötapausten varhaisen tunnistamisen tärkeydestä sekä psykoterapian keskeisestä
roolista syömishäiriöiden hoidossa. Lisäksi kysymyksiä
herättivät aikuisten syömishäiriöiden hoito ja syömishäiriötä sairastavien lasten fysioterapia. Positiivisena
kehityksenä nähtiin syömishäiriö-käsitteen laajeneminen koskemaan anoreksian ja bulimian lisäksi myös
vähemmän tyypillisiä sairauden muotoja. Vaikka Kuopiossa hoitoketjun toimijat ovat tehneet aiemmin hyvää
yhteistyötä, tilannepäivityksen todettiin olevan pian
ajankohtainen. Tiukka taloudellinen tilanne on haaste.
Joulu-marraskuussa tapahtuu sekä Kuopiossa että
Joensuussa. Kuopiossa AMK-opiskelijat Iita Sahlman ja
Henna Lappalainen esittelivät opinnäytetyötään ”Läheiseni sairastaa syömishäiriötä – omaisten kokemuksia”
läheisten vertaistukiryhmässä to 26.11. Voiportilla.
Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Itä-Suomen-SYLIn
kanssa.
Joensuussa Itä-Suomen-SYLI ja Pohjois-Karjalan
Omaiset mielenterveystyön tukena (Oma ry) ovat
käynnistäneet läheisille suunnattua ryhmätoimintaa.
Ryhmä kokoontuu neljästi marras-joulukuun aikana
kuulemaan asiantuntijapuheenvuoroja. Myöhemmin
toiminta jatkuu vertaistukiryhmänä. Lisätietoa ryhmästä saa Oma ry:n työntekijältä (p. 050 3626818).
Itä-Suomen-SYLI käynnistelee Joensuussa myös ennaltaehkäisevää syömishäiriötyötä: yhdistyksen ohjaajat järjestävät joulukuussa Tyttöjen tuvalla liike-/tanssi-/
kehotyöpajakokeilun 13–16-vuotiaille tytöille. Vastaavia
suunnitellaan myös ensi vuodelle.
Kaikista Itä-Suomen-SYLIn ajankohtaisista asioista,
tapahtumista ja ryhmien toiminnasta tiedotetaan
Facebook-sivuilla sekä yhdistyksen verkkosivujen
Ajankohtaista-osiossa.
www.facebook.com/itasuomensyli
Itä-Suomen-SYLI ry:n
TAVOITTEENA ON TOIMIA
• syömishäiriöön sairastuneiden ja heidän läheistensä
tukena ja apuna
• edistää sairastuneiden hoitoa ja kuntoutusta
• tehdä tunnetuksi syömishäiriöiden erityispiirteitä
ja helpottaa avun hankkimista
20
Sylillinen 3 | 2015
Kaakkois-Suomen Syömishäiriöperheet ry
JÄSENYHDISTYSTEN
kuulumiset
Syömishäiriöliitto - SYLI ry:n varsinaisia jäseniä ovat
Suomessa toimivat alan rekisteröidyt yhdistykset,
jotka hyväksyvät liiton tarkoituksen ja säännöt.
YHDISTYS TOIMII SYÖMISHÄIRIÖTYÖN KOKEMUSASIANTUNTIJANA OMALLA TOIMIALUEELLAAN.
TAITOA ja VOIMAA
0
50
100
200 Km
Copyright: Maanmittauslaitos 2005
tilaisuuksien ja vertaistukiryhmätoiminnan organisointiin!
Kaakkois-Suomen
Syömishäiriöperheet ry
Kaakkois-Suomen yhdistyksen alkusyksy on ollut hiljaista valmistautumista kahteen luentotilaisuuteen.
Ne ovat kenties yhdistyksen merkittävimmät ponnistukset tähän mennessä varainhankintoineen,
tiedottamisineen ja muine järjestelyineen.
K
ouvolassa järjestettiin torstaina 19.11. luento
”Fitness, terveellinen ruokavalio ja syömishäiriö”, jossa puhujavieraina olivat vuoden SYLIkummi, urheilulääkäri Pippa Laukka ja liikunnanohjaaja Nora Yrjölä. Torstaina 3.12. psykologi Anna
Granlund luennoi ahminnan psykologiasta Kotkassa.
Hienoa, että porukassa on taitoa ja voimaa tällaisten
tilaisuuksien organisointiin!
Syksyn luentojen jälkeen vertaistukiryhmätoiminnan
tarvetta läheisille voidaan kartoittaa, jos vain vapaaehtoisia löytyy toiminnan pyörittäjiksi.
Sairastuneiden ja toipuvien vertaistukiryhmätoiminta on jatkunut tänä syksynä Kotkassa ilahduttavan vilkkaana. Ryhmä on yhdessä ideoinut tulevaa toimintaa ja
toivonut keväälle esimerkiksi asiantuntijailtoja.
Vapaaehtoiset ovat yhdistyksen toiminnan sydän.
Uudet vapaaehtoiset olisivat oikein tervetulleita,
jotta toimintaa saataisiin vahvistettua ja laajennettua.
Samalla saataisiin varmasti myös uusia, arvokkaita
ideoita tulevaan toimintaan.
Pidetään siis vapaaehtoisistamme huolta,
suurella sydämellä.
www.facebook.com/kaakkoissuomi
LISÄTIETOA
TAPAHTUMISTA:
www.syomishairioliitto.fi/toiminta/
jasenyhdistykset/kaakkoissuomi
www.facebook.com/kaakkoissuomi
pjkaakkoissuomi@nettisyli.fi
Tuu Syliin - Liity jäseneksi!
Sylillinen 3 | 2015
21
Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet ry
JÄSENYHDISTYSTEN
Syömishäiriöliitto - SYLI ry:n varsinaisia jäseniä ovat
Suomessa toimivat alan rekisteröidyt yhdistykset,
jotka hyväksyvät liiton tarkoituksen ja säännöt.
kuulumiset
YHDISTYS TOIMII SYÖMISHÄIRIÖTYÖN KOKEMUSASIANTUNTIJANA OMALLA TOIMIALUEELLAAN.
Pohjois-Suomen
syömishäiriöperheet ry
Haave toteutui pohjoisessa!
&
RYHMÄTOIMINTAA
0
50
100
200 Km
Copyright: Maanmittauslaitos 2005
lisävirtaa ohjaamiseen
Yhdistyksemme syksyn pohjana on ollut tuttuun tapaan ryhmätoiminta. Neljä vapaaehtoistamme
kävi hakemassa lisävirtaa ohjaamiseen syyskuun alun Vvokkiksesta. Yksi heistä aloitti nyt lokakuussa
sairastuneiden ryhmän Kajaanissa.
Kajaanin ryhmätoiminnan aloitus on ollut pitkäaikainen
haaveemme ja olemme todella iloisia, että se viimein
toteutui!
Muut sairastuneiden ryhmät pyörivät Kemissä ja Oulussa, Rovaniemen ryhmä on tauolla.
Koska läheisillä on mahdollista tavata kasvokkain vain
Oulussa, olemme käynnistämässä ihan uudenlaista
ryhmätoimintamallia, nimittäin puhelinrinkiä. Puhelinrinki on avoin yhdistyksen toiminta-alueen läheisille.
Se toteutetaan ryhmäpuheluna, joka on osallistujalle
täysin maksuton. Tarvitaan vain puhelin, rauhallinen
tila ja vähintään kaksi osallistujaa. Ja ne osallistujat
meiltä vielä uupuvat! Lisätietoja ryhmäajoista ym. löytyy yhdistyksen kotisivuilta tai Facebookista.
Loppuvuodesta on vielä jokunen ryhmä ja yksi hallituksen kokous ennen lomille rauhoittumista.
Terveisin,
Suvi Markus
Pohjois-Suomen-syömishäiriöperheet-ry
Liitolle taksvärkkilahjoitus
LISÄTIETOA
www.syomishairioliitto.fi/
toiminta/jasenyhdistykset/
pohjoissuomi
Syömishäiriöliitto - SYLI ry
KIITTÄÄ AHKERIA KOULULAISIA!
Oulun Kaakkurin yläkoululaiset keräsivät taksvärkkirahat keväällä 2015
Syömishäiriöliitto-SYLI ry:lle syömishäiriötä sairastavien tukemiseen. Lahjoitussumma oli upeat 1600 €
Syömishäiriöliitto järjesti rahoilla:
• Syömishäiriöt - Mistä on kyse? -yleisöluennon.
• Joulukuussa starttaa ravitsemusterapeutti Ulla Kärkkäisen ohjaamana Haarukassa piikkilankaa? -ryhmä
syömishäiriöön sairastuneille. Ryhmään on tullut mukavasti ilmoittautumisia. Ryhmän tavoitteena on
laihdutusajatusten väheneminen, löytää keinoja kohdata haastavia syömistilanteita ja saada ymmärrystä
syömishäiriön vaikutuksesta elämään kokonaisvaltaisemmin.
22
Sylillinen 3 | 2015
Pohjanmaan syömishäiriöperheet ry
JÄSENYHDISTYSTEN
kuulumiset
Syömishäiriöliitto - SYLI ry:n varsinaisia jäseniä ovat
Suomessa toimivat alan rekisteröidyt yhdistykset,
jotka hyväksyvät liiton tarkoituksen ja säännöt.
YHDISTYS TOIMII SYÖMISHÄIRIÖTYÖN KOKEMUSASIANTUNTIJANA OMALLA TOIMIALUEELLAAN.
Pohjanmaan
syömishäiriöperheet ry
Yhdistyksen pienehköön kokoon nähden
0
VUOSI ON OLLUT AKTIIVINEN
50
100
200 Km
Copyright: Maanmittauslaitos 2005
Keväällä järjestimme Älä Laihduta -päivän tapahtuman Seinäjoella. Tapahtuman osanottajamäärä oli oikein
mukava. Luennoitsijana tilaisuudessa oli psykologi, laulaja-lauluntekijä Alma Sipilä, joka luennoi yhdistyksen
kutsumana myös Vaasassa lokakuussa. Alma on tulossa vielä kerran Etelä-Pohjanmaalle pitämään työpajaa
yhdistyksen vapaaehtoisille.
S
ALT-hankkeen ansiosta Seinäjoella järjestettiin
12.11. myös avoin yleisötilaisuus syömishäiriötyön käytänteistä ja sairastavan kohtaamisesta.
Tilaisuudessa sairastuneen kokemuspuheenvuoron piti liiton puheenjohtaja Eija Salo-Rankila. Syömishäiriötyön käytänteistä ja sairastuneen kohtaamisesta puhui Syömishäiriökeskuksen toiminnanjohtaja,
psykologi Pia Charpentier.
Yhdistyksellä on edessään puheenjohtajan etsintä,
sillä nykyisen puheenjohtajan Emilia Jalomäen kausi on
päättymässä. Yhdistyksen toiminnan kannalta puheenjohtajan löytyminen on tärkeää ja toivottavaa.
Viestintätiimi on aloittanut toimintansa
Liiton aloitteesta on koottu viestintätiimi, johon
kukin yhdistys on nimennyt oman edustajansa.
Tiimin tavoitteena on lisätä liiton ja yhdistysten
välistä tiedonkulkua ja helpottaa myös yhdistysten
keskinäistä yhteistyötä. Tiimi kokoontuu Skypen
välityksellä keskustelemaan ja päättämään,
millaisista asioista jäsenten olisi hyvä tietää ja
mitkä viestintävälineet olisivat toimivimpia.
Uusi puheenjohtaja saa johdattavakseen
pienen, mutta pippurisen yhdistyksen
sekä aktiivisen ja sitoutuneen hallituksen.
Terveisin,
Emilia ja Maria
LISÄTIETOA
www.syomishairioliitto.fi/
toiminta/jasenyhdistykset/
pohjanmaa
Pohjanmaan-Syömishäiriöperheet-ry
Osallistu nimikilpailuun ja voita leffaliput!
Syömishäiriöliiton matalan kynnyksen toimintakeskuksille etsitään yhteistä nimeä. Viime vuosina
toimintaa on ollut Tampereella SALT-nimisen
projektin puitteissa ja liitto pyrkii laajentamaan
samanlaista toimintaa myös muille paikkakunnille.
Tiimin jäsenet tuovat omista yhdistyksistään
viestiä siitä, missä asioissa liiton tulisi
olla aktiivinen. Tiimin sihteerinä toimii
viestintävastaava Terhi Luukkainen.
Toimintakeskusten tarkoituksena on vahvistaa
syömishäiriötä sairastavien ja heidän läheistensä
hyvinvointia ja jaksamista sekä lisätä tietoa
syömishäiriöistä. Toimintakeskukset järjestävät
mm. matalan kynnyksen avoimia kahvihetkiä ja
erilaisia ryhmiä syömishäiriötä sairastaville ja
heidän läheisilleen. Avoimet yleisöluennot sekä
erilaiset tilaisuudet sairastavia ja läheisiä kohtaaville ammattilaisille kuuluvat myös toimintaan.
Tiimin ensimmäinen päätettävä asia on
liiton matalan kynnyksen toiminnan yhteinen
nimi ja ilme. Nimi valitaan kilpailussa
tulleiden ehdotusten joukosta vielä
tämän vuoden puolella.
Kuvaavaa, positiivista ja mieleen jäävää nimeä
etsitään nyt kilpailun avulla! Surffaa osoitteeseen
http://syomishairioliitto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/
ja käy jättämässä oma ehdotuksesi tai
äänestämässä suosikkiasi valmiista ehdotuksista.
Tuu Syliin - Liity jäseneksi!
VOITTAJAEHDOTUS PALKITAAN ELOKUVALIPUILLA!
Sylillinen 3 | 2015
23
TLuiui N
w
w
w
.ﬁ
SY
.s y
o m i s h a i r i o li
itt
o
SYÖMISHÄIRIÖ
ON SAIRAUS,
JOTA VOIDAAN
JA TÄYTYY HOITAA
Syömishäiriöt ovat psyykkisiä
sairauksia, jotka eivät yleensä näy
LAHJOITA
toimintaamme
ulospäin. Syömishäiriö tarkoittaa
sääntöjä ja käskyjä: paljonko, milloin ja
mitä saa syödä, paljonko pitää jaksaa,
suorittaa ja tehdä ollakseen riittävä
ja hyvä. Ruoka ja lepo pitää ansaita.
Syömishäiriössä ne eivät enää ole
ihmisen perustarpeita, vaan ne alkavat
SYÖMISHÄIRIÖIDEN
NEUVONTA- JA VERTAISTUKITYÖLLE
Kerätyt varat käytetään liiton kotisivuilla olevien
syömishäiriö- ja vapaaehtoistoimintasivujen ylläpitämiseen,
neuvontapuhelinpäivystyksen ja sähköpostineuvonnan
ylläpitoon sekä päivystäjien koulutukseen ja työnohjaukseen.
Varoja käytetään myös liiton alueellisten
jäsenyhdistysten vertaistukitoiminnan vapaaehtoisten
koulutukseen, materiaalien tuottamiseen ja julkaisemiseen
sekä toiminnasta tiedottamiseen.
Lisäksi varoja voidaan käyttää
yleisöluentotilaisuuksien järjestämiseen.
määrittää ihmisen käsitystä itsestään.
Syömishäiriössä sekä mieli että
keho sairastavat. Syömishäiriöt
ilmenevät mm. häiriintyneenä
käyttäytymisenä suhteessa ruokaan,
painoon ja liikuntaan sekä
vääristyneinä käsityksinä itsestä ja
omasta kehosta. Syömishäiriö ei
ole itse valittu käyttäytymismalli.
Sairastuminen on aina monen
asian summa. Taustalla on
psyykkistä pahoinvointia, pelkoja
ja tunnesolmuja, jotka johtuvat
esimerkiksi erilaisista epävarmuutta
aiheuttavista elämänvaiheista,
Luvan antaneiden lahjoittajien nimet
julkaisemme kotisivullamme.
traumaattisista kokemuksista tai
ristiriidoista ihmissuhteissa.
Keräysluvan myöntäjä: Poliisihallitus
Keräysluvan numero: POL-2014-10155
Keräysaika: 1.12.2014 – 30.11.2016
Keräysalue: Koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta
Keräystili: FI93 1743 3000 0048 81
Viitenumero: 141 01555
{
isun
Rohkain
S ulle,
sanoja
joka olet kohdannut
S YÖ M I S H Ä I R I Ö N
}
Rohkaisun sanoja Sinulle,
joka olet kohdannut syömishäiriön.
Opas syömishäiriöön
sairastuneelle, julkaisija
Syömishäiriöliitto-SYLI ry
Keskustoimisto • Yliopistonkatu 16 b B, 6. krs. 20100 TURKU • Puh. 02 2519 716 • info@syomishairioliitto.fi
www.syomishairioliitto.fi • Neuvontapuhelin 02 2519 207 • Y-tunnus 1899583-5