Tapioekä saile. Raosuhde a 1960- • Presidentti Urho Kekkonen osallistui sädesairaalan avajaisiin. • Etelä-Saimaan keskussairaala valmistui ensimmäisten keskussairaaloiden • Käyttöön otettiin kobolttihoitolaite. Vastavalmistunut sairaala oli uljas näky. Rakennusosat oikeasta reunasta lukien: Poliklinikkasiipi, jossa komea lasikattorakennelma, eli joukossa vuonnaosa1955. Kansanedustaja Valto Käkelä toimi puuhamiehenä nykyinen osa B1, nelikerroksinen on nykyinen osa B2, jossa sijaitsi alun perin mm. eväskahvila sekä apteekki ja röntgen sekä tutkimushuoneita. Korkein osa on nykyinen osa 1A, jossa on pääosa osastoista. Osien 1A ja B2 liitoskohdassa sijaitsee sairaalan pääsisäänja sairaalarakentamisen ensimmäinen urakoitsija oli K.G. Nurmi.(EKSOTEn arkisto/ käynti auloineen. Osaan 1A liittyy vielä nelikerroksinen osa C, jossa oli alun perin mm. synnytys– ja lastenosastot. Kuvapaja) Sädehoitokodin pohjoispuolella oleva osa porrastaa hiukan pidemmästä massasta itään ja sinne sijoittui valtion serobakteriolo• Rautatielakko ja Hämeenlinnan keskusvankilan vartijoiden lakko ginen laitos.sairaalan Tässä osassa on tiloja kahdessa kerroksessa ja lisäksi viivästyttivät tekstiilien toimittamista. Kuitenkin 4.4.1955 kellarissa koko Etelä-Saimaa rakennusta palveleva väestönsuoja. Kellarikerros sairaala avattiin. kirjoitti tuolloin: ”Ilman seremonioita ja kutsuvieraita avataan Etelä-Saimaan ei ole koko rakennuksen pituinen,keskussairaala.” vaan pohjoisosastaan pienempi Kuva sädehoitokodista ilmeisesti 1960-luvulta. (EKSOTEn arkisto /A. Mikonsaari) • Sairaalassa oli 336 paikkaa ja sitä pidettiin liian suurena. Henkilökunnasta Sädesairaala on alueen kolmannessa rakentamisvaiheessa valmistunut lääkäreitä oli 19, hoitohenkilökuntaa ja sairaala-apulaisia 229, lemmin puolin hoitotilat ja potilashuoneet sijoittuvat. taloushenkilökuntaa 84. rakennus. Pohjaratkaisu perustuu keskikäytävään, jonka mo- Ylempi kuva on toisen kerroksen pohjapiirustus, alempana ensimmäisen kerroksen pohjapiirustus. Rakennus sijoittuu rinteeseen ja ensimmäisen kerroksen alapuolella on vielä kellarikerros, joka alarinteen puolella on kokonaan näkyvissä. Sen alla on vielä osittainen kellarikerros. Rakennusten väliin jää myös mielenkiintoisia tiloja. Ihmisen mittakaavaa tuovat pienet harkitut detaljit, väritykset ja materiaalit. Parvekkeita on tarkoin harkituissa paikoin sekä ikku- noita ja ovia on korostettu reunakorostuksin paikoitellen luoden lämpöä ja harkintaa kokonaisuuteen. Rappaus julkisivu- 80 Kahilanniemen sairaala-alueen rakennushistoriaselvitys u uk -l n varsin perin kteriolo- Rakennuksessa on läpikuljettava hissi. Rakennuksen eteläpäädyssä on porrashuone, samoin sisäänkäynnin yhteydessä ja oma suora • Keskussairaalalaki annettiin 17.4.1948. portaansa serobakteriologian osastolla. 19 liittyviä n käyten luko- Yläpihan puolella ensimmäisessä kerroksessa sijaitsi mm. ruokasali, potilastoimisto, oleskeluhuone, toimisto– ja neuvotteluhuoneita sekä hoito– ja laboratoriotiloja. Toisessa kerroksessa oli potilashuoneita, hoitohuoneita sekä näitä palvelevia tiloja. Potilashuoneet sijoittuvat pääosin rakennuksen länsisivulle ja jokaisella huoneella on tällä puolella parveke. ku laosaa. käytävää myöten yhteys keskussairaalaan. lu n kohA. Etua (4A). iraalau kokopilarit. t. Sädesairaala on kokenut sisätiloiltaan paljon muutoksia. Ulkohahmo on säilynyt päämassan osalta alkuperäisenä, samoin metalliset väliovet tuulikaapeissa. Pohjoisempi osa on jäänyt vuoden 1998 laajennusosan sisään eikä erotu enää oman aikane sekä koko rakennuksen tärkeinonhuone eli kobolttihoitohuone kautensa edustajana. Sädesairaalassa ollut ongelmia mm. lämmöneristyksen ja kosteuden kanssa. kellarikerroksesta on tunneliodotus– ja aputiloineen. Alimmasta 29 90 19 kertoo distyvät ä muuinaatisihtelua. siipiraasiiven na aluessä raevuutta. 55 hteelliennus i usein 19 an osan a olevat nto on Sädehoitokoti / Sädesairaala (2A, 2D) u uk -l 60 19 et hen1950pidetty , koska lon nk. a suunkkitehtu sekä a myös itenkin malaisen ta es od Vu tuuri 61 u uk -l 50 19 sä. Kai- Etelä-Karjalan keskussairaalan rakennusvaiheet Sädehoito sijoittui al raalasta, pääsairaa daan nähd arkkitehtu han puole on säilyny alkuperäin kin hahmo • Rakennettiin osat 1D, 1E, 1F ja 2D. • 1D: Kanttiini, kokoushuoneet, neurologian poliklinikka, kirurgian poliklinikka, päivystys, teho-osasto, päiväkirurginen yksikkö, korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka, hammaspoliklinikka • 1E: Röntgen, apuvälinevarasto, anestesia- ja leikkausosasto 12 • 1F: Keuhko- ja ihotautien osasto • 2E: Sädehoitoyksikön laajennus • Sädehoitoyksikön laajennus. Ensimmäinen lineaarikiihdytin sijoitettiin laajennukseen. • 2D: Psykiatrian laajennus Kahilanniemen sairaala-alu jonne onlastenpsykiatria, valmistunut myös sairaanhoita•Ilmakuvassa Rakennettiinsairaala-alue, G-siipi: synnytysosasto, nuorten kuntouttava päiväyksikkö, nuorisopsykiatria, lastenosasto. välillä on peltoa. (KA) jakoulu. Sairaalan ja Kimpisen asuinalueen • Lisäksi laajennettiin 90-luvulla rakennettuja osia. u uk u uk -l 10 20 -l 00 20 ta suuri aosasto keskustuu alalla puo, joista erilaisia ishuone kellarimushuo- Ilmakuvassa sairaala valmistumisen jälkeen. Sairaalan edessä on puistomainen piha-alue, jonka reunalla on autojen pysäköinti. Pistetalojen pihapiirissä erottuu, että alueella on paljon irtokiviä. (EKSOTEn arkis• Pysäköintitalo Tilapäisiä tilaelementtejä otettiin käyttöön to/ •Kuvapaja) 15 20 → Väi Kahilanniemen sairaala-alueen rakennushistoriaselvitys Eksote, keskussairaalan Kuva otettu sairaalan itäpuolelta, jossa ihmiset ovat peltotöissä. MaKuva otettu Myllysaaren rannasta sairaala-alueelle. Alue on ollut rauudisrakennus, näkymäluonnos • Eksoten valtuusto hyväksyi keskussairaalainvestoinnin 12.2.2015. Päätöksen myötä keskussairaalalle talampi osa on ruokala, jossa on tähän suuntaan kaunis parveke. kentamisen jälkeen rantaan melko avointa ja© mm. yli–&jaLamusuo alilääkärien Partanen Oy / valmistuu uudisosa päivystys- ja vuodeosastotoimintaan viimeistään vuonna 2018. Erikoissairaanhoidon ja Arkkitehtuuritoimisto Ovaskainen Oy (EKM) asuintalot ovat näkyneet selvästi Saimaan suuntaan. (EKM) perusterveydenhuollon päivystykset yhdistyvät, mikä näkyy asiakkaalle joustavampana palveluna. • Näkymä keskussairaalan itäpuolelta 60 vuotta sitten ja tulevaisuudessa. Etelä-Karjalan keskussairaala Copyright Pöyry Finland Oy 2014