Aikuisten erityisten asumistarpeiden suunnitelma 2015
Aikuisten erityisten asumistarpeiden suunnitelma 2015-2020 Hyvinvointipalvelut /Aikuisväestön palvelut/ Aikuisten elämänhallinnan tukeminen Aikla 25.3.2015 SISÄLLYS LUETTELO 1 JOHDANTO .............................................................................................................................................................. 3 2 LAINSÄÄDÄNNÖLLISET LÄHTÖKOHDAT ................................................................................................................... 4 3 KAUPUNGIN STRATEGINEN PAINOTUS .................................................................................................................... 6 4 EDELLISEN SUUNNITELMAN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN .................................................................................. 7 5 NYKYTILAN KUVAUS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET ............................................................................................... 9 5.1 ASIAKASLÄHTÖINEN TOIMINTA .......................................................................................................................................... 9 5.2 ASIAKASPOLKU ............................................................................................................................................................. 10 5.3 ASUMISEN TUEN PALVELUT .................................................................................................................................... 12 5.4 ERITYISRYHMIEN ASUMISPALVELUT ....................................................................................................................... 13 5.4.1 mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asuminen ............................................................................................. 14 5.4.2 vaikeavammaisten ja kehitysvammaisten asuminen ...................................................................................... 15 6 SUUNNITELMAKAUDEN MENESTYSTEKIJÄT JA TOIMENPITEET VUOSILLE 2015-2017 ..............................................17 7 LIITTEET ..................................................................................................................................................................18 LIITE 1. MENESTYSTEKIJÄT JA TOIMENPITEET ................................................................................................................. 18 LIITE 2. OHJAAVAT LAIT JA ASETUKSET ........................................................................................................................... 21 3 1 JOHDANTO Tämän suunnitelman tarkoituksena on linjata Kouvolan kaupungin strategian mukaisesti ja lainsäädäntö huomioiden kuntalaisen palveluja silloin, kun hän tarvitsee erityistä tukea asumiseen liittyvissä asioissa. Sosiaalihuoltolain mukaan asumispalveluja järjestetään henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua tai tukea asumisensa järjestämisessä. Kouvolan kaupungissa on vuonna 2010 tehty erityisryhmien ”Hyvä asuminen: Tarveselvitys ja palvelustrategia vuoteen 2017 saakka”. Palvelustrategian tekemisen taustalla oli Pohjoiskymenlaakson kuuden kunnan yhdistyminen yhdeksi Kouvolan kaupungiksi. Kuntien yhdistyessä tuli tarve koordinoida erityisryhmien asumispalveluja. Strategian painopisteenä oli palvelurakenne ja kaupungin oman sekä ostopalvelun suhde. Palvelustrategian päivittämiselle on tullut tarve kesken strategiakauden kaupungin organisaation ja palvelurakenteen muuttuessa. Hyvinvointipalvelujen toimiala aloitti vuoden 2013 alusta ja samalla päättyi tilaajatuottajamalli. Lainsäädäntöön on myös tullut muutoksia. Tärkein lainsäädäntömuutoksista on 1.4.2015 voimaantuleva uusi sosiaalihuoltolaki, joka on vahva yleislaki. Nykyisessä toimintaympäristössä painopistettä on syytä siirtää korjaavista toimista hyvinvoinnin edistämiseen ja varhaiseen tukeen, vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja turvata tuen saantia ihmisten omissa arkiympäristöissä. Tässä suunnitelmassa keskitytään Aikuisten elämänhallinnan tukemisen (jatkossa aikuissosiaalipalvelut) tuottamiin palveluihin. Suunnitelmaa on valmisteltu aikuissosiaalipalvelluissa kehittämistoiminnan yhteydessä. Suunnitelman tekoon ovat osallistuneet aikuissosiaalipalvelujen laajennetun johtoryhmän jäsenet ja kehittämistyön kautta koko henkilökunta. Kuntalaisille on järjestetty suunnitelman kuulemistilaisuus 3.12.2014. Kuulemistilaisuuteen osallistui asiakkaita, omaisia, järjestöjen ja palvelujen tuottajien edustajia. Läsnäolijat nostivat esille toiveen, että suunnitelma huomioisi asiakkaiden yksilölliset ja erilaiset tarpeet. Asiakkaiden tarpeisiin nähden suunnitelman koettiin myös lisäävän turvallisuutta. Yhteistyökumppaneille suunnitelma parhaimmillaan avaa toimintamalleja ja strategisia suuntaviivoja. Suunnitelman tekeminen on ollut osa aikuissosiaalipalvelujen kehittämistyötä, sillä kehittäminen on vahvasti sidottu toimintaan. Monet suunnitelman tuomista asioista toimii jo käytännön työssä. Suunnitelman menestystekijöissä huomioidaan kuntalaisen elämän kokonaisuus, jossa kaikki hyvinvointipalvelujen toimijat ja heidän tuottamansa palvelut ovat oleellisia. Kuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen on yhteinen tehtävä. Suunnitelmaa tehdessä on tiedossa, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen on muutostilassa. Meneillään olevat uudistukset tulevat merkittävästi vaikuttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen. 4 2 LAINSÄÄDÄNNÖLLISET LÄHTÖKOHDAT Erityisryhmien asumista säätelevät sekä yleis- että erityislait ja asetukset (liite 2). Yleislain mukaiset palvelut ovat ensisijaisia suhteessa erityislain nojalla myönnettäviin palveluihin. Oikeus erityislain mukaisiin palveluihin syntyy, mikäli henkilö ei saa tarvitsemiaan palveluita yleislain perusteella. Sosiaalihuoltolain, vammaispalvelulain sekä kehitysvammalain mukaisissa palveluissa asiakkaina voivat olla kaikki asumisessaan tukea tarvitsevat kuntalaiset. Asumisessaan tukea tarvitsevilla kuntalaisilla on usein tuen tarvetta mielenterveys- tai päihdeasioihin tai kehitysvammaisuuteen liittyen. Sosiaalihuoltolaki uudistuu 1.4.2015 ja sosiaalihuollon palvelujen kannalta se on keskeinen lakiuudistus. Uudistuksen tavoitteina on vahvistaa sosiaalihuollon yleislain asemaa, edistää sosiaalihuollon yhdenvertaista saatavuutta ja saavutettavuutta ja siirtää sosiaalihuollon painopistettä korjaavista toimista varhaiseen tukeen. Lain tavoitteena on vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja kokonaisvaltaisuutta asiakkaan tarpeisiin vastaamisessa ja turvata tuen saantia ihmisten omissa arkiympäristöissä. Tämä tarkoittaa laitoksissa asumisen minimoimista ja avohuollon tehokasta kehittämistä. Sosiaalihuoltolain mukaan palvelutarpeen arviointia täydennetään asiakassuunnitelmalla. Sosiaalisen kuntoutuksen käsite on kirjattu lakiin ja sillä tarkoitetaan muun muassa sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Sosiaalinen kuntoutus on tärkeä osa aikuissosiaalipalvelujen toimintaa. Uudessa sosiaalihuoltolaissa sanotaan, että kunnan on järjestettävä sosiaalipalveluja ja muuta sosiaalihuoltoa muun muassa asumiseen liittyvään tuen tarpeeseen. Tuen tarpeeseen vastaavat sosiaalipalvelut luetellaan 15 §:ssä ja lisäksi kunkin palvelun tarkoitus kuvataan erikseen. Sosiaalihuoltolain mukaan asumispalveluja järjestetään henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua tai tukea asumisensa järjestämisessä. Ensisijaisesti asumispalveluja on toteutettava sellaisin toimintamuodoin, jotka mahdollistavat itsenäisen asumisen. Tilapäistä asumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat lyhytaikaista, kiireellistä apua. Tuetulla asumisella tarkoitetaan asumisen tukemista sosiaaliohjauksella ja muilla sosiaalipalveluilla. Tuettua asumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat tukea itsenäiseen asumiseen tai asumiseen siirtymisessä. Palveluasumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat soveltuvan asunnon sekä hoitoa ja huolenpitoa. Tehostettua palveluasumista järjestetään henkilöille, joilla hoidon ja huolenpidon tarve on ympärivuorokautista. Sosiaalihuoltolaissa todetaan, että kunnan on nimettävä asiakkaalle asiakkuuden ajaksi omatyöntekijä. Uudessa sosiaalihuoltolaissa asiakaslähtöisyys, asiakas ja hänen tarpeistaan toimivat palvelut ovat ydintavoitteita. 5 Uusi sosiaalihuoltolaki turvaa erityisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden avunsaannin ja oikeudet. Erityistä tukea tarvitsevalla henkilöllä on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja kognitiivisen tai psyykkisen vamman tai sairauden, päihteiden ongelmakäytön tai sairauden usean yhtäaikaisen tuen tarpeen tai muun syyn vuoksi. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen on tarkoitettu vaikeavammaiselle henkilölle, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutuakseen jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti. Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (erityisvammalain) mukaisia palveluja annetaan henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja. Erityishuollon tarkoituksena on edistää henkilön suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa hoito ja muu huolenpito. Palvelujen avulla pyritään ehkäisemään ja poistamaan kehitysvammasta johtuvien toimintakyvyn rajoitteiden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain mukaan kunta voi järjestää asumispalvelut itse, sopimuksin muun kunnan tai kuntien kanssa, olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä, hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelun tuottajalta tai antamalla palvelun käyttäjälle palvelusetelin. OHJEET JA SUOSITUKSET LAINSÄÄDÄNNÖN LISÄKSI Lainsäädännön lisäksi aikuissosiaalipalvelujen toimintaa ohjaavat valtakunnallisesti muun muassa Sosiaalija terveysministeriö (STM), Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) rahoittamissaan kohteissa. Valvonnassaan viranomaiset nojautuvat lainsäädännön ohella näihin ohjeisiin ja suosituksiin, sekä yksityisessä sosiaalihuollossa lupaehtoihin. Yksityisten sosiaalipalvelujen toteuttamisesta on lisäksi voimassa, mitä asiakaslaissa (Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 2 §) on muutoin sosiaalipalveluista säädetty. Tällä on tarkoituksena turvata palvelun yhdenmukainen laatu. 6 3 KAUPUNGIN STRATEGINEN PAINOTUS Kouvolan kaupunkistrategian 2014-2020 mukaan Kouvola on vuonna 2020 luonnollisten vahvuuksien perustalle rakentunut kasvukeskus, joka toteutuu seuraavien päämäärien avulla: tasapainoinen talous, asiakaslähtöinen toiminta, elinvoimainen kaupunki ja laadukas ympäristö. Asiakaslähtöisen toiminnan vahvistamisen menestystekijöitä ovat asiakkaan kuuleminen, ennaltaehkäisyyn panostaminen ja yhteisöllisyyden kehittäminen. Asiakkaan kuulemisen toimintaperiaatteita ovat muun muassa asiakaskohderyhmien tunnistaminen, asiakkaan osallisuutta ja kuulemista tukevien menetelmien kehittäminen sekä asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen. Ennaltaehkäisyyn panostamisen toimintaperiaatteita ovat palvelujen ja käytettävissä olevien resurssien kohdentaminen ennaltaehkäisyyn. Yhteisöllisyyden kehittämisen toimintaperiaatteita ovat mm. asiakkaan ja omaisen osallisuuden vahvistaminen ja asiakkaan oman vastuun lisääminen sekä kolmannen sektorin toimijoiden aktivointi edistämään hyvinvointia ja tuottamaan palveluja yhteistyössä kaupungin kanssa. Kouvolan kaupungin hyvinvointipalvelut on nostanut asiakaslähtöisen toiminnan kehittämisen tärkeimmäksi strategiseksi päämääräkseen. ”Hyvinvointipalvelut on asiakaslähtöinen työyhteisö ja rohkea palveluiden uudistaja. Edistämme kouvolalaisten hyvinvointia ja rakennamme kaupunkimme yhteisöllisyyttä.” Kouvolan hyvinvointikertomuksessa panostetaan työikäisten kohdalla ennaltaehkäiseviin palveluihin ja vahvistetaan yhteisöllisyyttä. Asukkaita tuetaan ottamaan vastuuta hyvinvoinnistaan voimavarojensa mukaisesti. Kotikaupungissa asukkaat voivat itse edistää hyvinvointiaan yhteistyössä kunnan, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Palveluiden järjestämisessä keskeistä on, miten kunta voi parhaiten tukea asukkaiden hyvinvointia. 7 4 EDELLISEN SUUNNITELMAN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Suunnitelmassa päivitetään vuonna 2010 tehtyä erityisryhmien palvelustrategiaa (Erityisryhmien hyvä asuminen: Tarveselvitys ja palvelustrategia vuoteen 2017 saakka). Palvelustrategian tavoitteiden toteutumisessa arvioidaan strategian linjausten toteutumista. Strategiassa linjattiin, mitä erityisryhmien asumispalveluja kaupunki aikoo tuottaa itse, mitä ostoina kuntayhtymiltä, mitä ostoina muilta sekä mihin palveluihin se aikoo tarjota tulevina vuosina palveluseteliä. Lisäksi määriteltiin erityisryhmien asumispalvelujen prosentuaalinen jakautuminen eri asumispalvelujen kesken nyt ja vuonna 2017. Strategiaan kirjattiin, että palvelut järjestetään niin, että niitä voidaan tarjota asiakkaille tarpeita vastaavasti, hallitusti ja pitkäjänteisesti. Kaupungilla tulisi olla omia palveluita siinä määrin, että se voi niiden turvin arvioida asiakkaiden palvelutarvetta, suunnata palvelujen painopistettä, ohjata palvelujen kysyntää sekä ylläpitää palvelujen kustannus- ja laatutietoisuutta. Tavoitteet, jotka ovat toteutuneet: Tuetussa asumisessa päihde- ja mielenterveyskuntoutujien oman tuotannon osuus on lisääntynyt. Kaupungin oman tuotannon osuus 31.12.2014 on 83 % mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ja 38 % kehitysvammaisten osalta. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien tehostetussa palveluasumisessa oman toiminnan osuus suhteessa ostopalveluihin yksityisiltä palveluntuottajilta on lisääntynyt. Kuunsillan asumisyksikkö valmistui vuonna 2010 ja vuonna 2012 Salmentöyryn asumisyksikkö. 31.12.2014 mielenterveys- ja päihdekuntoutujia (palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen yhteensä) 83 oli omassa tuotannossa ja ostopalveluissa 103 asiakasta. Oman tuotannon osuus oli 45 %. Yhteensä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluissa oli 186. Kehitysvammaisten tehostetun palveluasumisen osuus kaupungin omana tuotantona on lisääntynyt. Kouvolassa on laajennettu Kumpulan palveluasumisen yhteyteen 7 tehostetun palveluasumisen paikkaa ja Pihlajiston uudessa asumisyksikössä on 15 tehostetun palveluasumisen paikkaa. 31.12.2014 oli kehitysvammaisia (palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen yhteensä) 61 omassa tuotannossa ja ostopalveluissa (sisältäen kuntayhtymät) oli 182 asiakasta. Oman tuotannon osuus oli 25 %. Yhteensä kehitysvammaisten asumisyksiköissä oli 243 asiakasta. 8 Kehitysvammaisten laitospaikkojen määrää on vähennetty ja asiakkaat ovat siirtyneet raskaammista kevyempiin palveluihin. Vuonna 2010 laitoshoidossa oli 56 asukasta. 31.12.2014 tilanteen mukaan laitoshoidossa oli 15 asiakasta ja tässä luvussa on mukana myös tilapäisesti laitoshoitoa tarvitsevat aikuiset asiakkaat. Kouvolan kaupunki ja Carean sosiaalipalvelut on lisännyt tehostetun palveluasumisen paikkoja. Tavoitteet, jotka eivät ole toteutuneet: Palvelustrategian tavoitteiden mukaisesti vaikeavammaisten palveluasuminen omassa kodissa ei ole lisääntynyt, vaan pysynyt prosentuaalisesti suunnilleen ennallaan. Noin 40 % vaikeavammaisten asumispalveluista tuotetaan omaan kotiin. Palvelustrategissa on kiinnitetty huomiota siihen, kuntalaisille pitäisi voida tarjota palveluja kotikunnasta ja strategian valmistumisen aikaan asui oman kunnan ulkopuolelle asumisyksiköissä useita asiakkaita. Tavoitetilaksi on kirjoitettu, että palvelut saataisiin omasta kunnasta, sillä oman kunnan ulkopuolelle asuminen haittaa yhteydenpitoa sekä työntekijöihin että omaisiin ja läheisiin. Salmentöyryn asumisyksikön ja Kuunsillan asumisyksikön valmistuttua siirtyi Kouvolaan aiemmin kauempana asuneita asiakkaita. Toisaalta Kouvolan alueella ei ole kaikkea palvelua jatkossakaan tarjolla, kun mietitään asiaa asiakkaan tarpeesta käsin. Palveluseteli on palvelustrategiassa kirjattu sosiaalipalvelujen käyttöön päihdepalveluissa, erityisryhmien asumispalveluissa, vammaispalveluissa ja kehitysvammaisten palveluissa. Kouvolassa on päihde- ja mielenterveyskuntoutujien tehostettuun (ympärivuorokautinen) asumispalveluun käytössä lautakunnan päätöksen mukaisesti palveluseteli. Palveluseteliä ei ole strategian mukaisesti käytössä. Palvelut on tuotettu omassa tuotannossa, kilpailutetuissa ostopalveluyksiköissä tai poikkeustapauksessa harkiten suoraostoina. Näin tuotetut palvelut erityisryhmien asumispalvelua tarvitseville näyttäisi vastaavaan asiakkaan tarpeisiin. Palvelustrategiassa ei erikseen käsitelty kustannusvaikutuksia. Lähtökohtaisesti ajateltiin, että palvelurakennetta muutettaessa raskaammasta kevyempään, kustannukset kevenevät tai pysyvät ennallaan. Näin ei aina tapahdu. Laitoshoidon hinta on kokonaishinta. Kokonaiskustannuksia verrattaessa tulee avohuollon asumisyksikön kustannuksiin lisätä muun muassa tarvittava päivä- tai työtoiminta ja siihen liittyvä kuljetuspalvelut. 9 5 NYKYTILAN KUVAUS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalihuoltoa toteutetaan sellaisin keinoin, jotka mahdollistavat itsenäisen asumisen ja luovat taloudelliset ja muut edellytykset selviytyä omatoimisesti päivittäisistä toimista. Asumiseensa tukea tarvitsevaa kuntalaista voidaan tarvittaessa tukea sosiaalityöllä, taloudellisella tuella, maahanmuuttopalveluilla, vammaispalveluilla, asumisen tuen palveluilla sekä työllistymisen edistämisen palveluilla. Aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen sosiaalityöllä on keskeinen rooli. Sosiaalityössä tehdään palvelutarpeen arviointi ja sillä on kokonaisvastuu asiakkaiden sosiaalipalvelujen yhteen sovittamisessa asiakkaiden parhaiten tukevaksi kokonaisuudeksi. Sosiaalityöllä tuetaan asiakasta asiakassuunnitelman mukaisesti sosiaalisessa muutostyössä. Sosiaalityötä tehdään yksilöiden, perheiden, verkostojen, ryhmien ja yhteisöjen kanssa. Asiakkaan tarve ohjaa toiminnan kehittämistä ja palveluja. Palvelut pyritään tuottamaan joustavasti vastaamaan asiakkaan tarpeisiin. Palvelutarpeen arvioinnin vahvistuessa asiakas saa oikea-aikaisesti sitä palvelua, mitä tarvitsee ja siinä muodossa ja/tai paikassa, joka parhaiten vastaa hänen tarvettaan. Painotus on kevyemmissä palveluissa ja tavoitteena on asiakkaan mahdollisimman itsenäinen elämä. Asiakaspolussa korostuu palvelutarpeen arviointi ja omatyöntekijän tehtävät. Tehostamme yhteistyötä aikuisväestön terveydenhuollon ja ikääntyvien palvelujen kanssa ja vahvistamme kumppanuutta kaupungin muiden toimijoiden kuten liikunta- ja kulttuuripalvelujen sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. 5.1 ASIAKASLÄHTÖINEN TOIMINTA Asiakaslähtöinen toiminta on yksi Hyvinvointipalvelujen päämääristä. Myös sosiaalihuoltolaki nostaa asiakaslähtöisyyden, asiakkaan ja hänen tarpeistaan toimivat palvelut ydintavoitteiksi. Asiakaslähtöisyys aikuissosiaalipalveluissa tarkoittaa sitä, että palvelu pyritään tekemään mahdollisimman hyvin asiakkaan tarpeita vastaavaksi. Asiakkaan oman elämän asiantuntemus tekee hänestä palveluprosessissa työntekijän kanssa yhdenvertaisen toimijan ja tasavertaisen kumppanin. Hyvän asiakkuuden edellytys on vuorovaikutuksessa tapahtuva luottamuksellinen asiakassuhde, jossa huomioidaan asiakkaan omat voimavarat. Asiakkaan tulee kokea palvelu asiakaslähtöisenä kokemuksena. Asiakas on oman elämänsä asiantuntija ja hänen itsemääräämisoikeuttaan kunnioitetaan. Asiakkaalla on mahdollisuus tehdä valintoja ja päättää, mitä palveluja käyttää. Asiakasta tuetaan ottamaan vastuuta hyvinvoinnistaan voimavarojensa mukaisesti. 10 5.2 ASIAKASPOLKU Aikuisten erityisten asumistarpeiden asiakaspolku on kuvattu prosessina. Prosessikuvaus tekee näkyväksi aikuissosiaalipalelujen toimintamallin ja painotukset. Aikuissosiaalipalveluissa jokainen työntekijä omassa tehtävässään pyrkii edistämään, ylläpitämään ja tukemaan asiakkaan toimintakykyä ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan jäsenenä. Asiakaspolku turvataan yhteisellä tavoitteellisella toiminnalla. 1. Kuntalainen tulee autetuksi peruspalvelulla tai ohjaus ja neuvonta ovat riittäviä Asiakas itse, läheinen tai viranomainen on yhteydessä OVI-tiimiin (Ohjaus, Vastaanotto, Informointi) silloin, kun sosiaalipalveluille ajatellaan olevan tarvetta. OVI-tiimi on ensikontakti, joka tarjoaa muun muassa asumiseen liittyvää ohjausta ja neuvontaa, kiireellistä, lyhytkestoista tukea tai ohjaa tarvittaessa suunnitelmallisen palvelun piiriin. Palvelutarvetta arvioidaan yhdessä kuntalaisen ja/tai hänen edustajansa kanssa. Mikäli ohjaus ja neuvonta riittävät tai kuntalainen tulee autetuksi peruspalveluilla, ei synny asiakkuutta aikuissosiaalipalveluihin. 11 2. Kuntalainen tulee aikuissosiaalipalvelujen asiakkaaksi Mikäli peruspalvelut, ohjaus tai neuvonta ei ole asiakkaalle riittäviä, OVI -tiimi ohjaa asiakkaan vammaispalvelujen asiakkaaksi tai päättää sosiaalityöstä. Palvelutarpeen arvioinnissa kotiin annettavat palvelut ovat ensisijaisia muuttamista edellyttäviin palveluihin nähden. Erityisen asumisen tarpeeseen voidaan vastata esimerkiksi tukemalla asunnon etsimisessä, vammaispalvelulain mukaisella henkilökohtaisella avulla tai taloudellisella tuella, kuten myöntämällä vuokravakuus. Kotona asumista tukevat myös tuettu asuminen, tukihenkilötoiminta sekä työ- ja päivätoiminta. Erityiseen asumisen tarpeeseen voi vastata myös Ikääntyneiden palvelujen tuottama kotihoito tukipalveluineen esimerkiksi kauppa-, siivous-, turva- ja ateriapalvelut. Kun asiakas siirtyy aikuissosiaalipalvelujen asiakkaaksi, nimetään hänelle omatyöntekijä ja tehdään asiakassuunnitelma, joka sisältää asiakkaan tarvitsemat palvelut. Erityishuoltolain mukaiset palvelut kirjataan henkilölle tehtävään erityishuolto- ohjelmaan. Sosiaalityöllä on kokonaisvastuu palvelujen yhteensovittamisesta asiakasta parhaiten tukevaksi kokonaisuudeksi. Kun omaan kotiin tarjottavat palvelut eivät riitä, järjestetään asumispalvelua joko ympärivuorokautisena palveluasumisena tai ei-ympärivuorokautisena, määräaikaisena tai toistaiseksi voimassa olevana (tarvetta arvioidaan säännöllisesti) palvelun. Asiakkaan palvelutarvetta arvioidaan säännöllisesti ja aina asiakkaan tuen tarpeen muuttuessa palvelutarve arvioidaan uudelleen. 3. Asiakkuus päättyy Asiakkuus päättyy kun tuen tarvetta ei enää ole tai kun asiakas lopettaa palvelun. Tavoitteena on tyytyväinen asiakas. Asiakas voi itse milloin tahansa päättää palvelun. 12 5.3 ASUMISEN TUEN PALVELUT Asumispalveluissa Asumisen tuki on erittäin tärkeässä roolissa. Kotiin annettavat ja ennaltaehkäisevät palvelut ovat ensisijaisia. Aikuissosiaalipalvelujen toimintaa kehitetään vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin mahdollisimman kevyillä palveluilla yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Palvelutarpeen arvioinnin tekee sosiaalityö tai vammaispalvelut ja päättää palvelusta, sillä sosiaalihuollon järjestämisen on perustuttava viranomaisen tekemään päätökseen. Asumisen tukeen kuuluu tuettu asuminen, tukihenkilötoiminta sekä ryhmä- ja päivätoiminnat. Tuettu asuminen on asumista vuokra- tai omistusasunnossa varsin itsenäisesti, jolloin asukas saa tukea yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti arjen asioiden hoitamiseen. Tuetulla asumisella tarkoitetaan asumisen tukemista sosiaaliohjauksella ja muilla sosiaalipalveluilla. Tuettua asumista järjestetään sosiaalihuoltolain (SHL) ja erityishuoltolain (EHL) perusteella. Tuetun asumisen ohjausta toteutetaan asiakkaan kodissa ja / tai kodin ulkopuolella tapahtuvana ohjauksena, ryhmätoimintana tai tukihenkilötoimintana asiakkaan kanssa laaditun tuetun asumisen suunnitelman mukaisesti. Tuetun asumisen asiakasta ohjataan arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan, itsenäiseen päätöksentekoon, taloudellisten asioiden ja ihmissuhteiden hoitamiseen sekä mielekkääseen vapaa-ajan viettoon. Asiakasta kannustetaan ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. Yhteistyötä terveydenhuollon ja ikääntyvien ketjun kanssa tehostetaan ja kumppanuutta kaupungin muiden toimijoiden kuten liikunta- ja kulttuuripalvelujen sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa vahvistetaan. Yhteistyön tehostamisella varmistetaan, että asiakas saa tarvitsemansa palvelut riippumatta siitä, kuka palvelut tuottaa. Yhteistyöllä pyritään myös löytämään asiakkaan kanssa kanavat ja sosiaalinen verkosto, joiden avulla palvelun tarve kevenee. Kokemusasiantuntijuutta mielenterveys- ja päihdekuntoutujien osalta tullaan hyödyntämään. Kehitetään myös erilaista ryhmätoimintaa. Tuettua asumista tuotetaan sekä kaupungin omana toimintana että ostopalveluna. Kaupungin toiminnan osuus mielenterveys- ja päihdekuntoutujine tuetussa asumisessa on viime vuosina lisääntynyt. Tuetussa asumisessa oli 31.12.2014 asiakkaita yhteensä 210. Heistä mielenterveys- ja päihdekuntoutuja oli 162 ja kehitysvammaisia 48. Oman tuotannon osuus mielenterveys- ja päihdekuntoutujien osalta oli 83 % ja kehitysvammaisten osalta 62 %. Tuetun asumisen palvelukuvaus tehdään palvelujen kilpailutuksen yhteydessä keväällä 2015. Päivätoiminta on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat toimintakyvyn mukaista mielekästä kodin ulkopuolella järjestettyä elämää tukevaa ja sosiaalista vuorovaikutusta edistävää tai ylläpitävää toimintaa. Päivätoimintaa kehitetään muun muassa siten, että Jokivalkean päivätoimintaa kehitetään yhdessä Valkealan palvelualuemallin kanssa. Mallin tavoitteena on yhteisöllisyyden ja osallisuuden tukeminen. 13 Eteläisen Kouvolan päivätoiminnat (Kartanontien päivätoiminta, Ravimiehentien päivätoiminta) yhdistetään toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, jossa pääpaino on kehitysvammaisten palveluissa. Kouvolan Elimäen alueen mielenterveyskuntoutujille järjestetään ryhmätoimintaa korvaamaan päivätoimintaa. Selvitetään ostopalvelujen piirissä olevien päivätoiminnan asiakkaiden mahdollisuudet osallistua kaupungin omaan päivätoimintaan. Päivätoiminnan sisältöjä kehitetään asiakaslähtöisesti monipuolisimmiksi ja toiminnassa pyritään hyödyntämään päivätoimintayksiköiden ulkopuolisia palveluja ja toimitiloja. Tukihenkilötoiminta on määräaikaista ja perustuu asiakaskohtaiseen tukisopimukseen. Tukihenkilötoimintaa toteutetaan yhteistyössä järjestöjen kanssa ja ammatillista toimintaa voidaan järjestää ostopalveluna. 5.4 ERITYISRYHMIEN ASUMISPALVELUT Kun asiakas tarvitsee intensiivistä ja pitkäjänteistä tukea ja ohjausta kuntoutumisensa tueksi, järjestetään asumispalvelua. Asumista järjestetään sosiaalihuoltolain (SHL), vammaispalvelulain (VPL) tai erityishuoltolain (EHL) perusteella. Palvelutarpeen arvioinnin tekee sosiaalityö tai vammaispalvelut ja päättää palvelusta, sillä sosiaalihuollon järjestämisen on perustuttava viranomaisen tekemään päätökseen. Itsenäisen asumisen opettelu ja asiakkaan siirtyminen itsenäiseen asumiseen on ensisijainen tavoite. Jos itsenäiseen asumiseen siirtyminen ei ole mahdollista, on tavoitteena turvallinen asuminen ja toimintakyvyn ylläpitäminen. Asumispalveluissa asuminen on omatoimisuuden ja asumisen tiivistä harjoittelua. Asumispalveluissa huomioidaan asiakkaiden moninaiset palvelutarpeet. Palvelu, hoito ja pätevän henkikunnan määrä on mitoitettava asiakkaiden toimintakyvyn ja palvelutarpeen mukaan, samoin kuin tilat ja niiden varustelu. Asumista järjestetään hänelle sopivassa käytettävissä olevista asumisyksiköistä tai vammaispalvelulain perusteella myönnettävästä omaan kotiin annettavana asumispalveluna tai erityishuoltolain perusteella perhehoitona. Asumispalveluja järjestetään tarpeen mukaan joko ympärivuorokautisena tai ei-ympärivuorokautisena asumispalveluna siihen saakka, kun asiakkaalla on siihen tarvetta. Asumispalveluja tuotetaan kaupungin omana tuotantona tai ostopalveluina. Asukkaan palveluntarve, elämäntilanne, sosiaaliset suhteet ja asuinympäristö huomioidaan asumispalvelujen järjestämisessä. Palvelun tarjonnassa korostuu aktiivisen tuen periaate, missä asiakkaan omaa vastuuta, kykyjä, itsenäisyyttä ja valinnanvapautta – myös harkittujen riskien ottamista – kannustetaan. Omaisille ja muille asiakkaan verkostoon kuuluville toimijoille mahdollistetaan asukkaan tukeminen jokapäiväisessä elämässä hänen omien toiveidensa ja voimavarojensa puitteissa. 14 Palveluasumisella tarkoitetaan palveluasunnossa järjestettävää asumista ja palveluja. Palveluihin sisältyvät asiakkaan tarpeen mukainen hoito ja huolenpito, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta, ateria-, vaatehuolto-, peseytymis- ja siivouspalvelut sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut. Tehostetussa palveluasumisessa palveluja järjestetään asiakkaan tarpeen mukaisesti ympärivuorokautisesti. Tehostetun palveluasumisen lisäksi asiakas voi tarvita vaativaa tehostettua palveluasumista. Kaupungilla tulee olla omia palveluja siinä määrin, että se voi niiden turvin arvioida asiakkaiden palvelutarvetta, suunnata palvelujen painopistettä, ohjata palvelujen kysyntää ja tarjontaa sekä ylläpitää palvelujen kustannus- ja laatutietoisuutta. Yhteistyötä tiivistetään Hyvinvointipalvelujen sisällä ja tavoitteena on yhdessä varmistaa asiakkaan palvelukokonaisuuden toteutuminen. 5.4.1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEKUNTOUTUJIE N ASUMINEN Sekä mielenterveys- että päihdekuntoutujien asumispalvelut järjestetään pääsääntöisesti sosiaalihuoltolain nojalla. Mielenterveys- ja päihdeongelmat kulkevat usein käsi kädessä. Asumisyksiköissä tuotetaan tavoitteellista sosiaalista kuntoutumista. Tavoitteena on ehkäistä laitoshoidon tarvetta ja parantaa jatkohoidon onnistumismahdollisuuksia. Vaikuttava sosiaalinen kuntoutus edellyttää eri toimijoiden yhteistyötä ja osaamisen yhdistämistä. Asukkailla on usein hoitosuhde joko päihdehuollossa tai psykiatrisessa avohoidossa. Päihdekuntoutujille asumisyksiköt ovat osa päihdehuollon tavoitteellista kuntoutusjärjestelmää. Erityistä huomiota on kiinnitettävä päihdehuollon ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon, raittiustoimen, asuntotoimen ja työvoimaviranomaisten yhteistyöhön. Mielenterveyskuntoutujien osalta erityisesti painottuu asiakkaan terveydentilan seuraaminen ja heille on järjestettävä tarvittavat lääkärin- ja muun terveydenhuollon palvelut. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujille 31.12.2014 asumispalveluissa oli 83 asiakasta omassa tuotannossa ja 103 ostopalveluissa. Kaupungin omassa tuotannossa on neljä asumisyksikköä: Kiurun (mielenterveyskuntoutujien palveluasuminen), Kuunsillan (päihdekuntoutujien tehostettu palveluasuminen), Salmentöyryn (päihde- ja mielenterveyskuntoutujien palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen) ja Vaahteramäen (mielenterveyskuntoutujien tehostettu palveluasuminen) asumisyksikkö. Kuunsillan asumisyksikkö on perustettu vuonna 2010 ja Salmentöyryn asumisyksikkö vuonna 2012. Vaahteramäen ja Kiurun asumisyksiköt ovat kaupungin investointisuunnitelmassa, jonka mukaan uusi/uudet asumisyksiköt valmistuvat vuonna 2017. 15 Vuoden 2014 aikana asiakkaiden liikkuvuus on lisääntynyt vahvemmasta kevyempään palveluun. Toisaalta ympärivuorokautisen palvelun tarpeessa olevien määrä on lisääntynyt siten, että sairaalan osastoilta ja terveyskeskuksesta tulee entistä psyykkisesti sekä fyysisesti huonokuntoisempia ja enemmän hoivaa ja ohjausta tarvitsevia asiakkaita. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluja tuotetaan kaupungin omana tuotantoja ja ostetaan puitesopimuksen mukaan ja suoraostoina. Palvelukuvaukset päivitetään palvelujen kilpailutuksen yhteydessä keväällä 2015. Asumisyksiköitten toiminnan sisällön kehittämistä jatketaan. Kehittämisessä huomioidaan asumisyksiköitten yhteisöllisen toiminnan mahdollisuudet ja tekniikan apuvälineiden käyttö. Ensisijaisesti korostetaan asukkaan osallisuutta ja toimintakyvyn vahvistamista. 5.4.2 VAIKEAVAMMAISTEN JA KEHITYSVAMMAISTEN ASUMINEN Vammaiset henkilöt asuvat niin itsenäisessä asumisen muodossa kuin se heidän toimintakykyynsä nähden on mahdollista. Vammaispalvelulain tarkoituksen on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Asumisen näkökulmasta tätä edistää muun muassa perusasuntokannan esteettömyys. Yksilöllistä erityistarpeista johtuen vammaisen henkilön asuntoon voidaan vammaispalveluna tehdä asunnon muutostöitä. Asumispalvelua tuotetaan asiakkaan omaan kotiin tai ostetaan palveluntuottajilta asumispalveluna tai perhehoitona. Noin 40 % vaikeavammaisten asumispalveluista tuotetaan omaan kotiin. Asiakasmäärä 31.12.2014 tilanteen mukaan on 95 asiakasta. Kotiin myönnettävän palveluasumisen haasteiksi on noussut asiakkaan moninaiset palveluasumisen tarpeet, yöaikaisen turvapalvelujen järjestäminen, riittävän tukiverkon rakentaminen kotona asumiseen ja kotona tuotettavan palveluasumisen toimintamalli, joka on työnantajanmalli. Asiakas on työnantaja. Monet asiakkaat kokevat tämän haasteelliseksi ja asiakkaasta voi tuntua helpommalta saada valmis paketti eli palvelukokonaisuus palvelutalosta. Kehitysvammainen henkilö on oikeutettu saamaan tarvitsemansa asumisen palvelut kehitysvammalain perusteella. Valtioneuvosto on hyväksynyt kaksi kehitysvammaisten henkilöiden asumiseen ja palveluihin liittyvää periaatepäätöstä. Vuonna 2010 käynnistettiin kehitysvammaisten asumisohjelman toteuttaminen. Marraskuussa 2012 hallitus hyväksyi periaatepäätöksen, jonka mukaan jokaiselle kehitysvammaisella ihmisellä on oikeus asua samoin kuten muillakin kuntalaisilla ja oikeus saada asumisensa tueksi tarvittavat palvelut. 16 Periaatepäätös ohjaa kuntia lakkauttamaan vammaisten ihmisten laitoshoito vuoteen 2020 mennessä ja kehittämään asumista ja palveluja tarvetta vastaavaksi. Kouvolassa laitoshoito on vähentynyt tavoitteen mukaisesti: vuonna 2010 laitoshoidossa oli 19 % kehitysvammaisista ihmisistä ja 7 % vuonna 2013. On tärkeää huomioida, että rakennemuutosten ja laitoshoidon purkamisen myötä palvelutarpeeseen vastataan entistä enemmän kaikille kuntalaisille tarkoitetuilla palveluilla. Laitoshoidon purku edellyttää asumispalveluiden lisäksi myös muiden palvelujen kehittämistä esimerkiksi perusterveydenhuolto, psykiatria ja geriatria. 31.12.2014 oli kehitysvammaisia 61 omassa tuotannossa ja ostopalveluissa (sisältäen kuntayhtymät) oli 182 asiakasta. Yhteensä kehitysvammaisten asumisyksiköissä on 243 asiakasta. Kaupungin omassa tuotannossa on neljä kehitysvammaisten asumisyksikköä: Kotikartanon (palveluasuminen), Kumpulan (palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen), Pihlajiston (tehostettu palveluasuminen) ja Ravimiehentien (palveluasuminen) asumisyksikkö. Pihlajiston uusi asumisyksikkö ja Kumpulan asumisyksikön laajennus, uusi osa valmistuivat vuonna 2013. Kaupungin investointisuunnitelmassa on uusi kehitysvammaisten asumisyksikkö, jonka on suunniteltu valmistuvan vuonna 2016. Asumispalveluja kehitysvammaisille ihmisille tuotetaan jatkossakin omana tuotantona, ostetaan niin yksityisiltä palveluntuottajilta kuin kuntayhtymiltä. Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelujen palvelukuvaukset päivitetään palvelujen kilpailutuksen yhteydessä keväällä 2015. Kun asumispalveluja suunnitellaan kehitysvammaisille ihmisille, huomioidaan asiakkaiden nopeastikin muuttuvat palvelutarpeet. Asumispalveluja tarvitseva asiakas on usein vaikea- ja monivammainen ja/tai palvelutarpeen taustalla on puutteita hänen fyysisessä, psyykkisessä ja /tai sosiaalisessa toimintakyvyssään. Asiakkaita muuttaa laitoksesta tai lapsuudenkodista. Valtakunnallisena tavoitteena on, että henkilöllä on oltava lähiympäristössä mahdollisuus mielekkääseen tekemiseen. Kehitysvammaisella ihmisellä on oikeus päivätoimintaan. Asumisyksiköitten toiminnan sisällön kehittämistä jatketaan. Kehittämisessä huomioidaan asumisyksiköitten yhteisöllisen toiminnan mahdollisuudet ja tekniikan apuvälineiden käyttö. Ensisijaisesti korostetaan asukkaan osallisuutta ja toimintakyvyn vahvistamista. Turvallisuuden rakentuminen tehostetussa asumisyksikössä sisältää ajatuksen siitä, että asumisyksikössä voidaan asua niin kauan kuin asiakkaalla on siihen tarvetta. 17 6 SUUNNITELMAKAUDEN MENESTYSTEKIJÄT JA TOIMENPITEET VUOSILLE 2015-2017 Aikuisten erityisten asumistarpeiden suunnitelman menestystekijät ja toimenpiteet (liite 2) on johdettu Kouvolan kaupunkistrategiasta vuosille 2012-2020 ja uuden sosiaalihuoltolain ydintavoitteista. Aikuissosiaalipalveluissa jatketaan rohkeaa kehittämistä. Kehittämisessä huomioidaan tulevat lainsäädäntömuutokset ja niiden jalkauttaminen asiakastyöhön. Asiakkaan erityisiin asumisen tarpeisiin vastataan siirtämällä painopistettä korjaavista toimista hyvinvoinnin edistämiseen ja varhaiseen tukeen, vahvistamalla asiakaslähtöisyyttä ja turvaamalla tuen saantia ihmisten omissa arkiympäristöissä. Palvelujen kehittämisessä jalkautetaan aikuisten erityisten asumistarpeiden palveluprosessia, jotta asiakkaan palvelutarpeeseen voidaan vastata oikea-aikaisesti, oikein kohdennetuilla palveluilla saumattomalla yhteistyöllä, jossa jokainen työntekijä on tietoinen omasta perustehtävästään ja ymmärrys miten asiakkaan palvelukokonaisuus rakentuu ja mikä merkitys omalla perustehtävällä on asiakkaan palvelukokonaisuudessa. Näin toimien palvelutoiminta on myös kustannustehokasta. Strategisia menestystekijöitä on valittu neljä: asiakkaan kuuleminen ja osallisuuden vahvistaminen, riittävä tuki asiakkaan kotiin, henkilöstön sitouttaminen suunnitelman jalkauttamiseen ja henkilöstön osaamisen vahvistaminen (Liite 1.). Menestystekijöissä onnistumista edistetään arjen työn johtamisen kautta aikuisten elämänhallinnan palveluissa. Edistymisestä raportoidaan vuosittain aikuisväestön palveluketjun johtoryhmälle ja lautakunnalle. 18 7 LIITTEET LIITE 1. MENESTYSTEKIJÄT JA TOIMENPITEET Tavoite Toimenpide Seuranta ja aikataulu Vastuutaho Asiakkaan kuuleminen ja osallisuuden vahvistaminen Asumisen tuen ja asumispalveluiden asiakkailta kerätään suunnitelmallisesti asiakaspalautetta. Asiakaspalautekoonti kerätään vuosittain ja palaute huomioidaan toiminnan kehittämisessä. Arjen tuen ja asumispalvelujen johtotiimit Päivätoiminnan kehittämistä tehdään yhteistyössä asiakkaiden kanssa asiakaskokouksissa. Päivätoimintayksiköiden asiakaskokoukset pidetään kerran kuukaudessa. Esiin tulleita tarpeita hyödynnetään toiminnan sisällön kehittämisessä. Asumispalveluissa käynnistetään asukaskokoukset jokaiseen asumisyksikköön ja asukaskokousten toimintaa suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa. Kehitysvammaisten asumispalveluissa toimivat asukaskokoukset vuoden 2017 loppuun mennessä Muistutusten ja kantelujen esiin nostamat kehittämiskohteet huomioidaan toiminnassa Päivätoiminnan johtotiimi Asumispalvelujen johtotiimi Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluissa toimivat asukaskokoukset vuoden 2018 loppuun mennessä Kehittämistarpeet /toiminnan muutokset viedään asia/ajankohtaisesti toimintaan Aikuissosiaalipalvelujen johtoryhmä 19 Tavoite Toimenpide Seuranta ja aikataulu Vastuutaho Riittävä tuki Tuetussa asumisessa peruste- Salmentöyryn asumisyksiköstä ja asiakkaan kotiin taan ryhmiä vastaamaan asiak- Salmentöyryntie 8:ssa asuvien kaiden tarpeisiin tuetun asumisen asunnoista pois- Tuetun asumisen ja asumispalvelujen johtotiimit muuttaville perustetaan ryhmämuotoinen toiminta vuonna 2015. Muita ryhmiä perustetaan tarpeen mukaan joustavasti. Tuetun asumisen henkilökunta Tuetussa asumisessa seurataan asiakkaiden ilta- ja viikonloppuohjauksen tarvetta. toimii arkipäivisin 7-18 välillä (liukuva työaika toimistotyössä) vuonna 2015. Suunnitelmakaudella Arjen tuen johtotiimi Tuetun asumisen johtotiimi selvitetään asiakkaiden tarvetta ja kehitetään toimintaa tarpeen mukaisesti. Asumispalveluissa kehitetään Suunnitelmakaudella ideoidaan ja yhteisöllistä toimintaa kehitetään yhteisöllistä toimintaa. Pyritään luomaan yhteistyössä asiakkaiden kanssa toimintaa, joka tukee asiakkaiden toimintakykyä sekä tuo iloa ja onnistumisen kokemuksia. Yhteistyökumppaneita haetaan aktiivisesti mukaan toimintaan. Asumispalvelujen johtotiimi 20 Tavoite Toimenpide Seuranta ja aikataulu Vastuutaho Henkilöstön sitouttaminen suunnitelman jalkauttamiseen Rakennetaan yhteinen ymmärrys suunnitelman tavoitteista ja toimintaperiaatteista Suunnitelman jalkauttamista tehdään nykyisissä kokousrakenteissa seuraavasti: Aikuissosiaalipalvelujen johtoryhmä ja laajennettu johtoryhmä Johtoryhmissä käsitellään kuukausittain prosesseja vuonna 2015 Arjen tuen, asumispalvelujen ja työllistymisen edistämisen johtotiimit Työpaikkakokoukset pidetään vähintään kerran kuukaudessa. Kehityskeskustelut pidetään kaikkien työntekijöiden kanssa vähintään kerran vuodessa. Pomon ja palveluvastaavien kaffet joka toinen kuukausi Henkilöstön osaamisen kehittäminen Sosiaalihuoltolain mukaisen omatyöntekijän roolin selkeytyminen Asiakaspolkujen selkeyttäminen ja rajapintojen miettiminen Esimiesten osaamisen vahvistaminen Arjen tuen henkilökunnan työpajat 2 kertaa vuonna 2015 / työstetään omatyöntekijän roolia aikuissosiaalipalveluissa Osallistutaan suunnitelmakaudella aktiivisesti terveydenhuollon ja ikääntyvien palvelujen kanssa palvelujen rajapintojen hiomiseen, jotta yhteistyössä varmistetaan asiakkaan palvelukokonaisuudet ja yhteiset toimintamallit Esimiehet osallistuvat Hypan esimiesmiesvalmennukseen vuonna 2015 Aikuissosiaalipalvelujen laajennettu johtoryhmä Aikuissosiaalipalvelujen johtoryhmä ja laajennettu johtoryhmä Aikuissosiaalipalvelujen johtoryhmä 21 LIITE 2. OHJAAVAT LAIT JA ASETUKSET Hallintolaki (434/2003) Henkilötietolaki (523/1999) Kansanterveyslaki (66/1972) Kotikuntalaki (201/1994) Kuntalaki (365/1995) Laki alaikäisten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987 ja 759/1987) Laki- ja asetus kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977) Laki ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992 ja 912/1992) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005) sekä sitä täydentävä asetus (608/2005) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta (733/1992) Laki toimeentulotuesta (1412/1997) Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (183/2014) Laki viranomaistoiminnan julkisuudesta (621/1999) 22 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011/) Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta (603/1996) Päihdehuoltolaki (41/1986) Sosiaalihuoltolaki ( 164/2014) Suomen perustuslaki (731/1999) Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Työttömyysturvalaki (1290/2002) Yhdenvertaisuuslaki Mielenterveyslaki (1116/1990)
© Copyright 2024