Kalat Vesieläin kenttäkurssi, luennot 2.6.2015 Kirsti Leinonen Mukaan Oulangalle • Pinsetit, ainakin terävät, tylpät jos on • Sakset (preparointi tai muut kalaan kykenevät sakset) • Selkärankaiset monisteesta kalaosio • Polarisoidut aurinkolasit + lippis, jos on Kalalajit, ainakin nämä pitää oppia. Opetelkaa tieteelliset nimet ja suomeksi • • • • • • • • • • Ahven Harjus Hauki Kiiski Kirjoeväsimppu Kivisimppu Kolmipiikki Kymmenpiikki Lahna Lohi • • • • • • • • Made Muikku Mutu Nahkiainen Siika Särki Säyne Taimen – – – Järvilohi Järvitaimen Purotaimen Yleistä • Kalat ovat vanhin selkärankaisten ryhmä • Lähes puolet kaikista selkärankaisista on kaloja (n. 22 000 lajia) • Suomessa vakinaisia lajeja n. 60 – Suomessa tavattavia, mutta eivät kude mm. kirjolohi on noin 40, yhteensä siis 100 lajia tavataan Suomessa • Erityistä pohjoinen sijainti ja täyssuolaisen meriveden puuttuminen, lajimäärä alhainen Elinkierto • • • • • • Jotkin lajit kutevat syksyllä, jotkin keväällä (esim. lohi syksyllä, hauki keväällä) Mäti kuoriutuu kun se on kypsynyt riittävän monta päiväastetta (riippuu lämpötilasta) esim. lohi kuoriutuu 250 päiväasteen jälkeen Ruskuaispussipoikanen, poikanen, juveliini poikanen (suomut kehittyy) Saavuttaa sukukypsyyden lajityypilliseen ikään, jotkut 1 -vuotiaina, jotkut 3-4 –vuotiaina (tai myöhemmin) Jotkin lajit kasvavat koko elämänsä, ja jotkin kasvavat muutaman vuoden saavuttaen lajityypillisen maksimipituuden Sukukypsyyden saavutettua trade-off lisääntymisen ja kasvun välillä – Kalan koko vaikuttaa mätijyvien määrään / niiden kokoon Lisääntyminen • Kevät- ja talvikutuiset – Valoisuus, lämpötila, virtaukset, suolaisuus • Kutupaikka – Sorakuoppa, tulvaranta, vesikasvien sekaan, väliveteen • Ulkoinen hedelmöitys (paitsi kivinilkka kantaa eläviä poikasia mahassa) • Kutuvärit, kututanssi, pesänrakennus, kutukyhmyt Ravinnonkäyttö • Ravinnonkäyttöryhmät: – – – – – – Piscivori Omnivori Benthivori Herbivori Planktivori Detrivori • Hynes 1970 kymmenpistemenetelmä – Muita keinoja mm. oksetus – Täyteisyys 0 = tyhjä maha – 10 = maha ja nielu täynnä (huom. maha venyy, varsinkin pedoilla) Biologia Gonadit eli sukurauhaset K. Leinonen Iänmääritys • Kalat vaihtolämpöisiä, kylmä talvi ja lämmin kesä – Kasvuvyöhykkeitä suomuihin, luihin ja otoliitteihin • Ikäluokat pituusjakaumasta • Kaksi eri iänmäärityskohdetta lisää varmuutta huomattavasti • Kaikkien kalojen syntymäpäivä on 1.1., poikkeuksena lohikalat 1.4. ja made 15.5. • Ikä ilmoitetaan esimerkiksi – Siika: 5 vuotta -> pyydetty keväällä, ei ole vielä tämän vuoden kasvua havaittavissa – Siika: 5 + -> tämä on pyydetty kesällä tai syksyllä, kasvukausi kesken – Lohi: 3 jokipoikasvuotta, 5 + merivuotta Iänmääritys: suomut • Suomu on kalan nahassa suomutaskussa • Varsinaiset suomut • Pyörösuomu (sykloidisuomu): siika, särki (useimmilla sisävesikaloilla) • Kampasuomu (ktenoidisuomu): ahven, kuha (useimmilla merikaloilla) • Suomunäyte otetaan pinseteillä, ja suomut laitetaan paperiseen suomupussiin, säilytys litteänä (limat pois ennen ottoa) – Ei regeneroituneita suomuja, eikä kylkiviivasuomuja • Luetaan suomulukulaitteella (mikrofilmin lukulaite) pelkilteen, vedessä liotuksen jälkeen tai prässättynä Laji Iänmääritys ahven kuha kiiski särki lahna säyne hauki made siika operculum suomut, operculum suomut suomut suomut suomut, operculum cleithrum, metapterygoidi otoliitit suomut, cleithrum, operculum suomut muikku muut lohikalat suomut K. Leinonen • kasvun jaksottaisuus Suomessa aiheuttaa vuosirenkaat suomuihin ja luihin – Kesävyöhyke – Talvivyöhyke – Vuosirengas tämän jälkeen = Vuosikasvuvyöhyke • Iänmääritykseen voidaan käyttää myös pituusjakaumaa 20 kpl 15 10 5 0 17.6 17.1 16.6 16.1 Silakan eri vuosiluokkien pituudet 15.6 15.1 14.6 14.1 13.6 13.1 12.6 12.1 Pituus Iänmääritys: takautuva kasvu • • Kalan suomut kasvavat samassa suhteessa kuin kala Samanmuotoiset suomut, sama suurennos • • • • • • L = aS + c L = Kalan pituus S = Suomun säde a = regressiokerroin c = vakio Kalan pituus tietyn ikäisenä: • • Li on kalan pituus iässä i Si on suomun säde iässä i (etäisyys suomun keskipisteestä kuhunkin vuosirenkaaseen) 45 40 Kalan pituus (cm) 35 30 Rääpys 25 Pohjasiika 20 Reeska 15 10 K. Leinonen 5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 Ikä Siikamuotojen takautuva kasvu Muddusjärvessä K. Leinonen käyttökohteet • Perustietoja populaatiodynamiikasta (populaation koko, tiheys, syntyvyys, kuolevuus) • Kalakantatutkimukset: mm. ikä- ja kokojakaumien vaihtelut ja kalakantojen tuotanto tietyllä aikavälillä • Vuosiluokkien väliset erot • Kalojen kasvunopeuden muutokset Sovellukset • Kalastuksen tehokkuuden säätely ja kalastuspaineen suuntaaminen esim. eri ikäryhmiin • Istutusten tehokkuus ja vaikutukset (liikaa istukkaita -> kalojen kasvu hidastuu) • Ympäristömuutosten seuraaminen ja niiden vaikutukset populaatiorakenteeseen ja kasvunopeuteen • Erilaisten kalakantojen erottaminen toisistaan (esim. kasvunopeuden perusteella) • Vierasainetutkimukset (myrkyt ja saasteet pitoisuus riippuvainen kalan koosta ja kasvunopeudesta) Iänmääritys: otoliitit ja luut • Otoliitit eli tasapainokivet kalan päässä, aivojen alla – Sagitta, lapillus ja asteriscus – Mikroskoopilla katsotaan kasvurenkaat, vain kokonaiset – Voidaan värjätä/paahtaa, katkaista ja hioa (vaativat harjoittelua) – Kokonaisina esim: made, nuori siika, nieriä – Synkronoi oma määritys vesialueen kanssa • Luut – Cleithrum eli hartian lukkoluu: hauki, särki, lahna – Operculum eli kiduskannen luu: ahven, kuha K. Leinonen kuha 2.3. Kalamerkinnät • Ryhmämerkintä: – – – – – – – Värimerkintä Ruiskuvärjäys Kuonomerkintä Tatuointi Eväleikkaus Kudosvärjäys alitsariinipunamerkintä • Yksilömerkintä: – Carlin-merkintä – Streamer – T-ankkurimerkintä – Nuolimerkintä – Radiotelemetria ja PIT – Ultraäänitelemetria – Data Storage –merkintä © Ville Vähä © Ville Vähä Loiset • Osa haitallisia, osa ei (ei ole loisen edun mukaista tappaa isäntää) – Loinen haluaa saada oman elinkiertonsa loppuu ja täyttää tehtävänsä lisääntyä • • • • Osalle kala on väli-isäntä, osalle pääisäntä Endoparasiitit (sisäloiset) ja ectoparasiitit (ulkoloiset) Ravinnon välityksellä tai suoraan vedessä Loiseton kala on melkoisen sairas, jos ei kelpaa edes loisille • Voivat vaikuttaa mm. kutuväritykseen, kutunystyröihin, kasvuun, selviytymiseen Gyrodactylus salaris • Erittäin vaarallinen tyynenmeren lohille • Itämeren lohet kestää, niillä on riittävän hyvä vastutuskyky tätä loista vastaan • Kalastusvälineet aina desinfioitava kun siirrytään Tenon ja Näätämöjoen alueelle • Noin 0,5 mm kokoinen, elää lohen iholla tehden siihen pieniä reikiä ja näin altistaa muille taudeille • Elää myös kirjolohen, nieriän, harjuksen ja taimenen iholla, sekä lyhyitä aikoja myös muiden kalalajien iholla Haukimato Triaenophorus crassus ja T. nodulosus • • • • • T. crassus siian ja muikulla lihaksessa vapaana T. nodulosus lohikaloilla, mateilla, ahvenilla ja kiiskillä maksassa Aikuinen loinen lisääntyy hauen suolessa Alentaa kaupallista arvoa Joissain järvissä paha ongelma Noin 11 kg Lokin ja sukeltajasorsan lapamato • • Diphyllobothrium ditremum ja D. dendriticum Loinen aikuistuu lokin tai sukeltajasorsan suolistossa • • • • Näyttävät rumilta, mutta useimmiten eivät haittaa kalan käyttöä ruuaksi Loiset ovat rakkuloina vatsalaukun päällä Suurina massoina saattavat olla myös mädin joukossa, sekä lihaksessa vapaana Perkuujätteet haudattava maahan – Voivat tarttua myös muihin eläimiin, esimerkiksi hamstereihin K. Leinonen K. Leinonen Elinkiertokuva on muokattu Rahkosen (1998) perusteella. Siian mahalaukku Diplostomum • Imumato • Särkikalojen silmässä, aiheuttaa loiskaihia – Sokeat kalat uivat veden pinnassa, jolloin lokkien on helppo saalistaa ne • Aikuistuvat lokin suolessa – Väli-isäntinä kotilo, joista kerkaria toukat vapautuvat ja infektoivat särkikaloja Ligula – ”särjen lapamato” • Ei tartu ihmiseen • Ei tartu särjestä toiseen, vaan leviää ravinnon välityksellä • Tavataan joillakin särkikaloilla (esim. särki, lahna) K. Leinonen Lintu särki muna Hankajalkainen
© Copyright 2024