H E I N Ä V A A R A Osayleiskaava
29.10.2014 Muutettu 18.3.2015 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS HEINÄVAARA Osayleiskaava Kaavaselostus Kaava-alueen sijainti (©MML/Logica 2013) 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 2 3 JOHDANTO ............................................................................................ 3 OSAYLEISKAAVA-ALUE .........................................................................4 PERUSTIEDOT........................................................................................ 5 3.1 3.2 3.3 3.4 3.5 3.6 3.7 3.8 3.9 4 LUONNONYMPÄRISTÖ ........................................................................ 18 4.1 4.2 4.3 4.4 4.5 4.6 4.7 4.8 4.9 4.10 5 KALLIO- JA MAAPERÄ .................................................................................................. 18 TOPOGRAFIA ............................................................................................................... 19 VESISTÖT ..................................................................................................................... 19 PIENVEDET ................................................................................................................... 19 POHJAVESIALUEET...................................................................................................... 19 LUONNON YLEISPIIRTEET........................................................................................... 20 LINNUSTO .................................................................................................................... 20 LIITO-ORAVA................................................................................................................ 20 VIITASAMMAKKO JA RUPILISKO ................................................................................. 20 ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET ................................................................................ 20 TAVOITTEET ........................................................................................ 21 5.1 5.2 5.3 6 SUUNNITTELUTILANNE ................................................................................................ 5 MAANOMISTUS ............................................................................................................13 VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT ............................................................................................... 14 PALVELUT .................................................................................................................... 14 LIIKENNE ...................................................................................................................... 15 YHDYSKUNTATEKNIIKKA ............................................................................................ 16 MAISEMA...................................................................................................................... 16 KULTTUURIYMPÄRISTÖ .............................................................................................. 16 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT..................................................................................... 18 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET ............................................. 21 JOENSUUN KAUPUNGIN STRATEGIASTA JOHDETUT TAVOITTEET (KV 17.6.2013) .. 21 OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET ................................................................................ 22 OSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTEET .................................................. 23 6.1 ALUEVARAUSTEN PÄÄPERUSTEET ............................................................................ 23 6.1.1 Yleistä ....................................................................................................................... 23 6.1.2 Rakenne ja mitoitus................................................................................................... 23 6.2 ALUEVARAUSTEN JA KAAVAMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT MAANKÄYTTÖLUOKITTAIN .................................................................................................... 24 6.2.1 Keskustatoimintojen alue.......................................................................................... 24 6.2.2 Asuntoalueet ............................................................................................................. 25 6.2.3 Palvelu- ja työpaikka-alueet ...................................................................................... 26 6.2.4 Virkistysalueet ja -reitit ............................................................................................. 26 6.2.5 Liikenne ja liikennealueet .......................................................................................... 26 6.2.6 Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet .......................................................................... 26 6.2.7 Muut alueet ............................................................................................................... 27 6.2.8 Suojelu- ja erityiskohteet .......................................................................................... 27 7 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI .................................................................... 29 7.1 YLEISTÄ ........................................................................................................................ 29 7.2 VALTAKUNNALLISTEN SUUNNITTELUTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ................ 29 7.3 MAAKUNTAKAAVAN JA SEUDUN YLEISKAAVAN SUUNNITTELUTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ..................................................................................................................... 29 7.4 VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN, YHDYSKUNTATALOUTEEN JA LIIKENTEESEEN .................................................................................................................. 30 2 7.5 VAIKUTUKSET KAUPUNKIKUVAAN, MAISEMAAN, KULTTUURIPERINTÖÖN JA RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN ...........................................................................................31 7.6 VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN ..................................................................31 7.1 VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA -YMPÄRISTÖÖN..................................... 33 8 TOTEUTTAMINEN ................................................................................ 33 8.1 8.2 9 RAKENTAMINEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA ......................................................... 33 YHDYSKUNTATEKNIIKKA ............................................................................................ 34 SUUNNITTELUVAIHEET JA OSALLISTUMINEN ...................................... 34 9.1 9.2 9.3 VIREILLE TULO ............................................................................................................. 34 VALMISTELU- JA LUONNOSVAIHE ............................................................................. 34 OSAYLEISKAAVAEHDOTUS ........................................................................................ 34 LIITTEET 1. 2. 3. 4. 5. 6. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Vireilletulovaiheen (OAS) lausunnot vastineineen Luonnosvaiheen lausunnot ja mielipiteet vastineineen Hajarakentamisen emätilatarkastelu Rantarakentamisen emätilatarkastelu Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset vastineineen ERILLISLIITTEET 1. Luontoselvitys 2. Maisemaselvitys 3. Muinaisjäännösinventointi 3 1 JOHDANTO Heinävaaran osayleiskaavan laatiminen käynnistyi kaupunginhallituksen päätöksellä 21.11.2011 § 97. Alueelle laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 44 ja 72 §:n mukainen oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Kaavalla luodaan edellytykset Heinävaaran taajamien ja ympäröivän haja-asutusalueen kehittymiselle ja rakentamisen ohjaamiselle. Suunnittelualueeseen kuuluvat Heinävaaran ja Muovilaakson asemakaavaalueet ympäristöineen. Suunnittelualue rajautuu idässä Heinävaarantien itäosaan, Heinävaaran taajaman ja Kastelammen alueeseen, eteläosassa Ukonlammen - Joutenlammen alueeseen, lounaassa Pöytäkuusentien alueeseen, lännessä Joensuu - Ilomantsi rataan ja pohjoisessa Kontiolahden kunnan rajaan. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 41,3 km2. Alueella asuu noin 1200 asukasta. Kaava-alueeseen kuuluu kaksi järveä, Jukajärvi ja Lakeenjärvi, sekä useita erikokoisia lampia. Suunnittelussa tarkastellaan Joensuun seudun yleiskaava 2020:n pohjalta Heinävaaran taajama-alueiden kehittämistä, uusien alueiden ratkaisuja, liikenne verkostoa sekä ranta- ja haja-asutusalueiden rakentamisen ohjaamista. Taajama-alueiden laajennuksille laaditaan osayleiskaavatyön valmistuttua asemakaavat. Ranta-alueilla selvitetään loma-asumisen mahdollisuudet ja haja-asutusrakentamisen kehittämisalueet osoitetaan emätilatarkastelujen pohjalta. Lisäksi osayleiskaavalla luodaan edellytykset maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden asuinalueiden säilymiselle. Ranta-alueilla osayleiskaavaa on tarkoitus käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena MRL 72 §:n mukaisesti. Osayleiskaavassa AO/M -rakennuspaikoille voidaan rakennusluvat myöntää suoraan tämän osayleiskaavan perusteella MRL 44 §:n mukaisesti. Muilla taajama-alueiden ulkopuolisilla alueilla rakentaminen edellyttää suunnittelutarveratkaisua ennen rakennusluvan myöntämistä. Hanke sisältyy kaupunginhallituksen hyväksymään kaavoitusohjelmaan ja siitä on kerrottu marraskuussa 2011 ilmestyneessä Joensuun Uutiset 6/2011 sisältyvässä kaavoituskatsauksessa. Kaavahanke viedään läpi kolmivaiheisena. Ensimmäisessä vaiheessa (vireilletulovaihe) laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kerätään lähtötietoja ja asetetaan alustavat tavoitteet. Toisessa vaiheessa laaditaan selvitysten pohjalta osayleiskaavaluonnos, joka asetetaan julkisesti nähtäville. Osayleiskaavaluonnoksesta pyydetään tarpeelliset lausunnot. Tarpeellisten korjausten ja muutosten tekemisen jälkeen laaditaan varsinainen osayleiskaavaehdotus, joka asetetaan julkisesti nähtäville ja josta pyydetään ainakin maankäyttö- ja rakennusasetuksen 20 §:n edellyttämät lausunnot. Muilla osallisilla on mahdollisuus jättää muistutus. Kaupunginvaltuusto päättää lausuntojen ja viranomaisneuvottelujen perusteella täydennetyn osayleiskaavan hyväksymisestä. 4 Kaavaprosessi 2 OSAYLEISKAAVA-ALUE Suunnittelualue käsittää Heinävaaran ja Muovilaakson asemakaava-alueet ja niihin liittyvät haja-asutusalueet. Suunnittelualue rajautuu idässä Heinävaarantien itäosaan, Heinävaaran taajaman ja Kastelammen alueeseen, eteläosassa Ukonlammen - Joutenlammen alueeseen, lounaassa Pöytäkuusentien alueeseen, lännessä Joensuu - Ilomantsi rataan ja Jukajärven länsirannan ympäristöön ja pohjoisessa Kontiolahden kunnan rajaan. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 41,3 km2. Jukajärven ja Lakeenjärven ranta-alueita kaavaalueella on noin 11,1 km ja isompien, rantarakentamisen mitoituksessa mukana olevien lampien ranta-alueita noin 33,0 km. 5 Kuva 1. Suunnittelualueen rajaus. 3 3.1 PERUSTIEDOT SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet täsmentävät maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteita ja kaavojen sisältövaatimuksia valtakunnallisesti merkittävissä kysymyksissä. Tavoitteet tulevat konkretisoitaviksi ja ratkaistaviksi kuntien, maakuntien liittojen ja valtion viranomaisten toiminnassa. Kuva 2. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. 6 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoitus - on edistää hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen toteutumista alueiden käyttöä koskevissa päätöksissä - on edistää kansainvälisten sopimusten ja sitoumusten täytäntöönpanoa - on turvata alueidenkäytölliset edellytykset valtakunnallisten hankkeiden toteutumiselle. Valtioneuvosto päätti tavoitteista ensimmäisen kerran vuonna 2000. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tarkistuksen pääteemana oli ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta lisättiin täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Suurin osa tavoitteista kuitenkin säilyi entisellään. Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1. 2. 3. 4. 5. 6. toimiva aluerakenne. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Maakuntakaava Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten ja maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen (MRL 25 §). Pohjois-Karjalassa maakuntakaavan laatimisesta vastaa Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Maakuntavaltuusto päätti 1. vaiheen maakuntakaavan hyväksymisestä 21.11.2005. Valtioneuvosto vahvisti maakuntakaavan 20.12.2007 lukuun ottamatta muutamaa suunnittelualueen ulkopuolista varausta sekä rataosuutta välillä Joensuu – Ilomantsi. Heinävaaran taajama ympäristöineen on merkitty maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi (A). Kaavan itäosa on merkitty maaseutukehittämisen erityisalueeksi (mk) ja taajamaseudun kehittämisen kohdealueeksi (tkk). Heinävaarantien ja Jakokoskentien ympäristö on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi (ma). Kaavan pohjoisosassa on maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja, arvokas geologinen muodostuma tai maa-aineslain tarkoittama kaunis maisema (MY). Lisäksi suunnittelualueen halki on merkitty viheryhteystarve, moottorikelkkareitti ja ulkoilureitti sekä ohjeellinen pääsähkölinja 400 kV. Kaava-alueen keskiosa on merkitty tärkeäksi tai veden hankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi. 7 Kuva 3. Ote maakuntakaavan 1. vaiheesta. Maakuntavaltuusto päätti 2. vaiheen maakuntakaavan hyväksymisestä 4.5.2009 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 10.6.2010. Maakuntakaavan 2. vaihe sisältää seuraavat maankäyttömuodot: Maa-ainesten otto: soran- ja rakennuskiven ottoalueet ja maakunnallisesti arvokkaat harjut Turvetuotanto: turvesuot ja maakunnallisesti arvokkaat suot Energiahuollon kannalta tärkeät alueet Varuskuntien ja niiden ampuma-alueiden melualueet sekä maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävien ampumaratojen melualueet Muinaisjäännöskohteiden täydentäminen 2. vaiheen maakuntakaavassa alueelle on ositettu maa-ainesten ottoalue (EO1-P) ja arvokas harju- tai moreenialue (ge-1) 8 Kuva 4. Ote maakuntakaavan 2. vaiheesta. Kuva 5. Ote maakuntakaavan 3. vaiheesta. 9 3. vaiheen maakuntakaavassa alueelle on osoitettu luonnonsuojelukohteita (SL), valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (ma/kv), ohjeellinen ulkoilureitti ja ohjeellinen moottorikelkkareitti. Ympäristöministeriö on vahvistanut 3. vaiheen maakuntakaavan. Maakuntakaavan 4. vaiheen luonnos on valmistunut. Maakuntakaavaluonnoksen maankäytölliset ratkaisut kohdistuvat pääosin Joensuun kaupunkiseudulle, jolla tarkoitetaan Joensuun ja Outokummun kaupunkien sekä Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien muodostamaa aluetta. Kaavassa käsitellään kaupunkiseudulta taajama-alueita, teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alueita, viheryhteystarpeita, virkistysalueita, virkistys- ja matkailupalvelujen kohteita, vierasvenesatamia, maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, moottorirata-aluetta sekä vaihtoehtoisia ampumaratoja ampumamelualueineen ja näistä aiheutuvia muutoksia voimassa olevaan maakuntakaavaan. Joensuun seudun yleiskaava 2020 Joensuun seudun seutuvaltuusto päätti 2.12.2008 § 12 Joensuun, Kontiolahden, Liperin, Outokummun ja Polvijärven kuntien alueelle laaditun yhteisen yleiskaavan hyväksymisestä. Ympäristöministeriö vahvisti päätöksellään 29.12.2009 yleiskaavan lukuun ottamatta yksittäisiä Liperin kunnan alueelle sijoittuvia alueita. Kaava tuli voimaan 14.1.2010. Joensuun seudun yhteisen yleiskaavan laatimisen keskeisenä tavoitteena on ollut suunnitella toiminnallisesti yhtenäisen kaupunkiseudun maankäyttö yleispiirteisellä tasolla yhtenä kokonaisuutena ja siten hallita paremmin seudun kehittymistä vetovoimaiseksi, kilpailukykyiseksi ja yhdyskuntarakenteeltaan tarkoituksenmukaiseksi. Yleiskaavassa esitetään Joensuun seudun tavoitteellinen yhdyskuntarakenne vuonna 2020. Yleiskaavan väestötavoite on 115 000 asukasta vuonna 2020. Väkiluku on nyt (31.12.2013) vähän yli 113 000 ja 115 00 tullaan ylittämään ennen vuotta 2020. Väestön kasvu on toteutunut ennakoidusti nimenomaan ydinkaupunkiseudulla, Joensuun kantakaupungissa, Liperissä ja Kontiolahdella. Joensuun Kiihtelyksen ja Tuupovaaran alueiden ennakoidaan säilyttävän väkilukunsa, mikä tarkoittaa pientä uudisrakentamistarvetta. Kuva 6. Maankäytön toteutusohjelman 2014 osa-alueittainen väestöennuste 10 Väestötavoitteen ja ennakoidun asumisväljyyden kasvun perusteella on arvioitu, että seudulle rakennetaan vuosittain keskimäärin noin 600 uutta asuntoa. Uusista asunnoista noin 43 % tulee sijoittumaan pientaloihin, 35 % kerrostaloihin ja 22 % rivitaloihin. Yleiskaava sisältää reservialueita, joilla varaudutaan vuoden 2020 jälkeisiin tarpeisiin ja mahdollisiin muutoksiin kysynnässä sekä varmistetaan kuntien maapolitiikalle liikkumavaraa. Yleiskaavaratkaisu ja sen mitoitus perustuvat rakennemalli Kolmilehdessä osoitettuihin periaatteisiin. Asemakaavoitettavaksi tarkoitetut alueet ja kunnallisen vesi- ja viemäriverkoston piiriin liitettäväksi tarkoitetut asuntoalueet on jaettu kahteen luokkaan: kerros- ja rivitalovaltaiset alueet (AKR) ja pientalovaltaiset alueet (AP). Tuomalla esiin tehokkaammin rakennettavat ja tiiviimmin rakennettavat alueet havainnollistuu paremmin myös tulevat yhdyskuntarakenteen painopistealueet. Yleiskaavan tavoitteissa suositaan olemassa olevien taajamien täydentävää, palvelujen ja liikenneväylien lähelle sijoittuvaa suunnitelmallista rakentamista. Uutta rakentamista osoitetaan sinne, missä voidaan luoda edellytyksiä nykyisten palvelujen hyödyntämiselle tai uusien syntymiselle. Ratkaisu tukee kevyt- ja joukkoliikennettä arjen liikkumismuotoina. Heinävaaran asemakaavan asuinalueita laajennetaan taajaman eteläosiin. Osayleiskaavan tavoitteena on säilyttää Heinävaaran taajaman pohjoispuolella sijaitseva valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Heinävaaran vaara-asutus on suomalaisessa kylätyypistössä asutuksen rakenteelta vaarakylää erinomaisesti edustava kylä. Seudun yleiskaavassa kyläalueita on merkitty Heinävaaran taajaman pohjoispuolelle, Alavin alueelle ja Lahdenperään. Suunnittelualueeseen kuuluu Jukajärven ja Lakeenjärven ranta-alueita noin 11,1 km ja isompien, rantarakentamisen mitoituksessa mukana olevien lampien ranta-alueita noin 33,0 km. Pienemmät, alle kolmen hehtaarin suuruiset lammet on jätetty mitoitustarkastelun ulkopuolelle, eikä niiden rannoille osoiteta uutta rakentamista. Joensuun seudun yleiskaavassa rantojen käytön ohjaamiseen ei ole suoranaisia määräyksiä. Ranta-alueiden maankäyttö suunnitellaan yksityiskohtaisemmalla kaavalla. 11 Kuva 7. Ote Joensuun seudun yleiskaava 2020:sta. Kun Heinävaaran osayleiskaava tulee lainvoimaiseksi, korvaa se alueellaan Joensuun seudun yleiskaavan. Asemakaavat Suunnittelualueella on asemakaava-alueet Heinävaarassa ja Muovilaaksossa. Heinävaaran aluetta koskevat asemakaavat ovat vahvistuneet 7.9.1982, 23.5.1986, 20.11.1989, 17.4.1998, 28.3.2001 ja 29.9.2003. Muovilaakson asemakaavat ovat vahvistuneet 26.6.1998 ja 28.3.2001. Rakennusjärjestys Joensuun kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 25.1.2010 § 10 ja se on tullut voimaan 1.4.2010. Kaava-alueesta suuri osa on maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n tarkoittamaa suunnittelutarvealuetta. Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja. Pohjakartta Osayleiskaava on laadittu 1:10 000 mittakaavaan maastokarttapohjalle. Muut strategiat ja suunnitelmat Kaupungin strategia Joensuun kaupunkistrategia 12 Joensuun kaupunkistrategia ”Rajaton tulevaisuus” on laadittu vuosille 20132016. Kaupunginvaltuusto hyväksyi strategian 17.6.2013 (§104). Joensuu kasvaa ja muuttuu monin tavoin, mutta ihmisen kokoisena. Sujuva arki ja tasapainoinen luontosuhde säilyvät. Kansainvälistyminen ja ympärivuotiset omaleimaiset tapahtumat lisäävät kaupungin mielenkiintoisuutta ja asukkaiden viihtyvyyttä. Yliopisto- ja korkeakoulukaupunki ponnistaa rohkeasti eteenpäin omiin vahvuuksiin luottaen. Venäläiset matkailijat, symmetrisen kaupungin rakentaminen ja osaamiseen perustuva vihreä kasvu tuovat työpaikkoja ripeästi kasvavalle, runsaan 100 000 asukkaan ydinkaupunkiseudulle. Kaupunki huomioi kaikessa toiminnassaan yritys- ja ympäristövaikutukset ja on yritysystävällisin kaupunki kokoluokassaan. Keskeisten osaamista, yritystoimintaa ja aluekehittämistä edistävien tahojen kumppanuusyhteistyö on säännönmukaista, kiinteää ja yhteisiin päämääriin sitoutunutta. Strategiaan sisältyy 16 päämäärää, joista neljä on nimetty kaupungin menestymisen kannalta kriittisiksi. Päämäärien valinnoilla tuetaan kaupungin kasvua ja vetovoimaa, tuetaan asukkaiden hyvinvointia, uudistetaan toimintatapoja sekä luodaan edellytyksiä yritysten menestymiselle ja työpaikkojen lisäämiselle. Kriittisiksi päämääriksi on nimetty 1) yritysystävällisyys, 2) vetovoima, 3) hyvinvointia ja terveyttä edistävä ympäristö ja 4) toimintatapojen ja tuotannon uusiminen. Maankäytön suunnittelua koskevat lisäksi kaupungin saavutettavuuden ja sijainnin hyödyntämisen, tasapainoisen kaupunkirakenteen ja tarkoituksenmukaisen palveluverkon päämäärät. Muut päämäärät liittyvät kaupungin talouden tasapainottamiseen, yhteistoimintaverkostoihin, henkilöstön osaamiseen ja johtamiseen sekä toimintatapojen kehittämiseen. Strategiset hankkeet sisältävät kasvusopimuksessa määritellyn symmetrisen kaupungin toteuttamista, saavutettavuuden ja liikennöitävyyden parantamista, venäläisten matkailijoiden nykyistä parempaa huomiointia ja ammattikorkeakoulun toimiluvan vakinaistamisen. Strategian toteuttamisohjelmat Strategiaa toteutetaan erilaisten ohjelmien avulla. Kaupunkirakennelautakunnan valmistelemia ohjelmia ovat kaupunkirakenneohjelma, maapoliittinen ohjelma ja maankäytön toteutusohjelma (MATO-20). Kaavoja laadittaessa tulevat huomioitaviksi myös ikäryhmittäiset palveluohjelmat, joita ovat lasten ja nuorten, työikäisten ja ikääntyvien palveluohjelmat. Kaupunkirakenneohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä pyritään strategiassa esitettyjen tavoitteiden konkreettiseen toteuttamiseen kaupunkiympäristössä. Maapoliittisella ohjelmalla luodaan keskeiset linjaukset maanhankinnalle, tontinluovutukselle ja kaupungin toiminnalle sopimuskumppanina maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. MATO-20 ohjelmalla pyritään ohjaamaan aiempaa paremmin maankäytön ja palveluverkon yhteensovittamista siten, että yhdyskuntarakentaminen etenee toimintojen kannalta parhaalla ja kustannusten kannalta edullisimmalla tavalla. Samalla parannetaan eri toimijoiden edellytyksiä varautua tuleviin tarpeisiin ja pyritään kokonaisvaltaisesti kaupungin kannalta edulliseen maankäytön toteutukseen. Kaupunkirakennelautakunnan keskeiset tavoitteet vuosille 2014 – 2016: Symmetrisen kaupungin kehitysvisio luodaan ja määritellään toimenpiteet hankkeen toteuttamiseksi 3.2 13 Kaupunkikeskuksen ympäristöä ja liikenneolosuhteita parannetaan Joukkoliikenteen kilpailukykyä vahvistetaan Asumiselle ja työpaikoille tarjotaan vaihtoehtoisia suuntia Elinvoimaisia taajamia ja kyliä kehitetään Viherkaavalla parannetaan virkistysalueiden suunnitelmallista kehittämistä ja selkeytetään täydennysrakentamisen mahdollisuuksia Kävelyä ja pyöräilyä edistetään määrätietoisesti Maankäytön toteutusohjelmasta muodostetaan vakiintunut työkalu asumisen ja palveluverkon yhteensovittamiseen sekä väestökehityksen ja palvelutarpeiden ennakoimiseen Toimintajärjestelmiä kehitetään ja etsitään keinoja tuottavuuden parantamiseen MAANOMISTUS Osayleiskaavan maaseutualueet ovat pääosin yksityisessä omistuksessa. Valtio ei omista alueelta merkittäviä maa-alueita. Joensuun kaupungin maanomistus keskittyy Heinävaaran taajamaan ja sen lievealueille sekä Muovilaakson alueelle. Kaupunki omistaa yksittäisiä kiinteistöjä Jukajärven itäpuolella, Alavissa, Ilomantsintien varrella ja Heinävaaran taajaman eteläpuolella. Taajaman laajentumisalueilta on hankittava maita alueen kehittämisen turvaamiseksi. Alavi Jukajärvi Heinävaara Kuva 8. Kaupungin omistamat maa-alueet on merkitty aluetäytöllä. 14 3.3 VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT Väestö Suunnittelualue kuului Kiihtelysvaaran kuntaan vuoden 2005 alkuun saakka, jolloin se liittyi Joensuun kaupunkiin. Suunnittelualueen väestön kehitys on ollut maltillista. Kaava-alueella asuu noin 1200 asukasta. Työpaikat Heinävaaran alueella toimii lukuisia eri yrityksiä ja näistä merkittävimpiä ovat Muovilaaksossa toimivat Exel Composites Oy ja Oy All-Plast Ab. Heinävaaran alueen työpaikkakehitys on ollut positiivista 2000 -luvulla. 3.4 PALVELUT Julkiset palvelut Alueella toimivan alakoulun yhteydessä on kirjasto ja liikuntasali. Heinävaaran taajamassa on päiväkoti, ryhmäperhepäiväkoti ja nuorisotila. Lähimmät terveyspalvelut sijaitsevat Kiihtelysvaaran kirkonkylässä, jonne on matkaa tietä myöten noin 8,5 kilometriä Kaupalliset palvelut Heinävaaran taajamassa on päivittäistavarakauppa ja huoltoasema. Kaupalliset palvelut ovat keskittyneet Joensuun keskustan alueelle joka on Joensuun kaupungin ja kaupunkiseudun lisäksi koko Pohjois-Karjalan merkittävimpänä kaupallisena, julkisena ja toiminnallisena palvelukeskittymänä. Suunnittelualueen asukkaat hakevat erikoiskaupan palvelut Joensuun keskustasta ja Joensuun muilta kaupan alueilta. Etäisyys Heinävaaran taajamasta Joensuun keskustaan on noin 25 kilometriä. Virkistys- ja ulkoilupalvelut Koulun yhteydessä sijaitsevat pallokenttä ja jääkiekkokaukalo sekä talvisin noin 2,5 kilometriä pitkä valaistu latu. Myös Alavin kylätalon yhteydessä on latu. Joensuun seudun yleiskaava 2020:ssa on selvitetty ja osoitettu pääpiirteiset seudulliset ja alueelliset ulkoilureitit. Tämän kaavatyön yhteydessä tarkennetaan reittiverkostoa. Suunnittelualueen halki johtaa moottorikelkkareitti. Reitin ylläpidosta vastaa Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistys ry. Moottorikelkkareitin sijaintiin tehdään tarpeelliset lisäykset ja tarkennukset tässä kaavatyössä. Jukajärven rannalla on uimaranta ja venevalkama. Paavonlammen rannalla on uimaranta. Mustavaaran laskettelukeskus sijaitsee noin 2 kilometrin päässä Alavin kylältä pohjoiseen. 15 3.5 LIIKENNE Kaava-alueen halkaisee Joensuu – Ilomantsi maantie (kantatie 74). Heinävaaran taajamasta etelään Kiihtelysvaaran taajamaan johtaa maantie (494). Alavin alueelta Ilomantsintiestä erkanee yhdystie Selkien ja Mönnin kautta Jakokoskelle pohjoisen suuntaan sekä Tervasuontie etelään, joka johtaa yhdystienä Kiihtelysvaaran taajamaan. Suunnittelualueella sijaitsee Joensuu – Ilomantsi rautatie. Rautatien käyttö on vähäistä ja sitä käytetään pääasiassa puutavarakuljetuksissa. Kuva 9. Kaava-alueen tieverkosto. Ilomantsintien liikennemäärä on 3107 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuoteen 2040 mennessä liikennemäärän arvioidaan nousevan 3896 ajoneuvoon vuorokaudessa. Muutos ei ole niin merkittävä, että sillä olisi vaikutusta maantien melunsuojaukseen. Kuva 10. Liikennemäärät päätieverkolla vuonna 2040. 16 Kevyt liikenne Suunnittelualueella ei ole erillistä kevyen liikenteen verkostoa Heinävaaran asemakaavoitettua taajamaa lukuun ottamatta. 3.6 YHDYSKUNTATEKNIIKKA Vesi- ja jätevesihuolto Asemakaava-alueilla rakennuspaikat on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemärijohtoverkostoon. Haja-asutusalueen rakennuspaikoista osa on liittynyt vesija viemäriverkostoon. Kaava-alueen halki Ilomatsintien varteen on rakennettu siirtoviemäri. Paineviemäriä on myös Tervasuontien ja Heinävaarantien varressa sekä Alavin alueella. Vesijohtoverkosto kattaa tiheimmin rakennetut asuinalueet. Vesijohto on rakennettu Jukajärven poikki Kypäräntien alueelle. Harvemmin rakennetut alueet ovat kiinteistökohtaisen vesihuollon varassa. Suunnittelualueella sijaitsevat Joensuun Veden Aajeenmäen ja Paavonlammen vedenottamot. Aajeenmäen vedenottamolla on Itä-Suomen vesioikeuden myöntämä vedenottolupa (70/97/2). Paavonlammen vedenottamolla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston lupa (28/05/2). Energiahuolto Heinävaaran rivitaloalueella on lähilämpöverkosto. Alueen läpi kulkee lukuisia 20 kV:n sähköjohtolinjoja. Alueella ei ole suurjännitejohtoja. 3.7 MAISEMA Suunnittelualue sijaitsee aivan Vaara-Karjalan ja itäisen Järvi-Suomen maisemamaakuntien rajalla. Maisemamaakuntien välinen raja kulkee karkeasti kaava-alueen länsiosassa sijaitsevan Jukajärven länsipuolelta. Alue kuuluu rajauksen mukaisesti Vaara-Karjalaan. Jukajärven länsipuolelta alkaa itäinen Järvi-Suomi ja tarkemman määrittelyn mukaan Pohjois-Karjalan järviseutu. Maisema-analyysi on kaavan liiteaineistona. 3.8 KULTTUURIYMPÄRISTÖ Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöt (RKY) on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Heinävaaran vaara-asutus on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö ja se on suomalaisessa kylätyypistössä asutuksen rakenteelta vaarakylää erinomaisesti edustava kylä. Vaarakylän tilakeskukset sijaitsevat vanhan Tohmajärven ja Liperin välisen maantien molemmin puolin. Rakennusten tiheys ja ryhmitys vaihtelee kyläjonon pohjois- ja eteläpään välillä. Perinteistä maatilojen rakennuskantaa on säilynyt mm. Koljolan ja Piippolan pihapiireissä. Vanhimmat kylän rakennukset periytyvät 1700-luvulta. Kylän runkona oleva Tohmajärven vanha maantie on peräisin 1600-luvulta. Se johtaa kylästä pohjoiseen harjuselkiä pitkin läpi Kontiolahden Selkien ja Mönnin kylien. Tien varsilta avautuu mahtavia näkymiä aina Kangasvedelle saakka. 17 Heinävaara on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta Heinävaara-Selkie. Se on tyyppiesimerkki Vaara-Karjalan seudun vaara-asutus- ja viljelymaisemasta. Heinävaara on mainittu Pohjois-Karjalan kauneimpana kylänä. Alueella sijaitsee maakunnalle tyypillistä ja edustavaa vaara-asutusta, kulttuuriympäristöjä sekä maisemakuvallisia arvoja. Osa vanhoista ja arvokkaista maatiloista on jäänyt uudemman rakennuskannan keskelle. Näkymät vaaran laelta ovat osa alueen luontaista identiteettiä. Alueella on avoimia viljelyskäytössä olevia peltoja. Maakunnan historiallisesti merkittävintä tietä ryhdyttiin rakentamaan 1600luvun loppupuolella Tohmajärveltä käsin pohjoiseen Kiihtelysvaaran suuntaan ja edelleen Heinävaaran kautta Kaltimon Niskaan saakka. Käsämästä Jaamankankaan kautta Pielisjoelle Mönnin kohdalle kulkenut Kruununtie tunnettiin jo 1600-luvulla. Mönnin ja Selkien kohdalla se yhtyi Tohmajärveltä Kaltimoon kulkeneeseen tiehen. Heinävaaran rakennetussa kulttuuriympäristössä on tehty muutoksia yhdellä rakennuspaikalla. Sieltä on purettu loivakattoinen, valkotiilinen yksikerroksinen asuinrakennus ja se on korvattu maisemaan paremmin sopivalla puurakenteisella, puolitoistakerroksisella asuinrakennuksella (kohde 11. Erkkilä). Heinävaaran seudullisesti ja paikallisesti merkittävät rakennetut kohteet on listattu Heinävaaran osayleiskaavan maisemaselvityksessä, Eriksson Arkkitehdit Oy, 31.8.2012. Selvitys on oheisaineistona. Kuva 11. Ote maisemaselityksen kartasta, johon on rajattu Heinävaaran valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöalue kohteineen. Muinaisjäänteet Suunnittelualueen kiinteät muinaisjäännökset on selvitetty syksyllä 2012. Selvityksessä alueelta ei löydetty ennestään tuntemattomia esihistoriallisia muinaisjäännöksiä. Aiempien selvitysten mukaan Paavonlammen rannalla Kasperniemessä on kaksi kivikautista asuinpaikkaa. Uutena kohteena alueelta löydettiin tervahauta Kastelammen pohjoisrannalta. Muinaisjäännösinventointi on oheisaineistona. 18 3.9 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Ratamelu ja tärinä Joensuu-Ilomantsi -radan liikenne on erittäin vähäistä ja nopeudet ovat alaisia. Keskimäärin viikossa kulkee yksi tavarajuna tyhjänä Ilomantsiin ja puulastissa länteen. Radasta ei aiheudu merkittäviä melu- tai tärinähäiriöitä. Tieliikenteen melu Suunnittelualueella tieliikenteen meluhäiriöt aiheutuvat maantie 74:n liikenteestä ja Joensuunväylän liikenteestä. Meluntorjuntaan ei ole tarvetta panostaa nykyisillä eikä tulevilla liikennemäärillä. Pilaantuneet maat Kaava-alueella on ympäristöhallinnon MATTI -rekisterin mukaan kahdeksan mahdollisesti pilaantunutta maa-aluetta. MATTI -rekisteri on osa ympäristöhallinnon ylläpitämää tietojärjestelmää. MATTI -rekisterin kohteet liittyvät ympäristön kuormitukseen ja vahinkojen torjuntaan. Tietojärjestelmiin tallennetut aineistot ovat keskeinen työväline ympäristön tilan tutkimuksessa ja seurannassa, yritysten päästöjen valvonnassa sekä ympäristövaikutusten arvioinnissa. Kohteen kuuluminen MATTI -rekisteriin ei tarkoita välttämättä sitä, että maaperä olisi pilaantunut. Rekisteriin kuuluminen edellyttää kuitenkin maaperän pilaantuneisuuden selvittämistä esimerkiksi kohteen maankäytön muutosten yhteydessä. Kohdenro 100260 100261 100262 100265 100267 100276 100280 100281 Kohteen nimi Excel Oyj, Kivaran tehdas Heinävaaran kone- ja metallityö Ky Heinävaaran Autohuolto/SEO-asema Ent. Pohjoispään kauppa POISTETTAVA- SEO-Heinävaara Ilomantsintie 2117 Heinävaaran Metsästysseura ry: n ampumarata Tervasuontie Luvaton kaatopaikka Lakeenjärvi Kreosoottikyllästettyjen pölkkyjen varastoalue Lakeenjärvi Taulukko 1. MATTI -rekisterin kohteet. 4 LUONNONYMPÄRISTÖ Osayleiskaavatyön pohjaksi alueelle on laadittu luonto- ja maisemaselvitys, joka on valmistunut vuonna 2012. Luontoselvitys koostuu aiempien aineistojen kokoamisesta, luontotyyppien ja huomionarvoisten putkilokasvien kartoituksesta, liito-oravaselvityksestä, viitasammakkoselvityksestä ja linnustoselvityksestä. Jäljempänä olevat tiedot perustuvat tähän selvitykseen. Luontoselvitys on kaavan oheisaineistona. 4.1 KALLIO- JA MAAPERÄ Heinävaara muodostuu moreenista. Sen ympärillä olevat selänteet ovat karkearakeisia lajittuneita reunamuodostumia koostuen moreenista ja hiekkamoreenista. Maastopainaumissa on turvekerrostumia ja Jukajärven ympäris- 19 tössä lisäksi hienoa hietaa ja hiesua. Kallioperä on kiilleliusketta ja osaksi fylliittiä. POSKI -projektin (pohjavesien suojelu ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen) yhteydessä Heinävaaran alueelle merkittiin kolme maaainesottopaikkaa. Kyseiset maa-ainesottopaikat on merkitty maakuntakaavaan, Joensuun seudun yleiskaavaan ja myös tähän osayleiskaavaan. 4.2 TOPOGRAFIA Heinävaara muodostaa alueen maisemassa hallitsevan ja selkeästi kohoavan selänteen, maisemarakenteen selkärangan. Sen ympärillä on matalampia, pienipiirteisesti kumpuilevia ja erittäin vaihtelevamaastoisia selännealueita, joiden lomassa on laaksopainaumia. Alueen etelä-kaakkoisosassa kulkee II Salpausselkä (Heinävaarankangas, Palokangas) matalana ja laeltaan erittäin tasaisena selännejaksona jatkuen luoteeseen heikosti erottuvana. Itäkaakossa sekä luoteessa sijaitsevat laajemmat alavimmat laaksoalueet. Siellä täällä selänteen notkoissa ja alavilla alueilla on vesistöjä sekä suoalueita. Pohjois- ja eteläosassa suunnittelualuetta laaksot sijaitsevat pääosin 98-120 metriä meren pinnasta. Alin kohta pohjoisessa on Jukajärvi, jonka pinta on 98,2 metriä meren pinnasta. Ympäröivien selännealueiden laet kumpuilevat hieman yli 130 metriä meren pinnasta. Heinävaaran lakialueen korkein kohta on noin 200 mmp. Kaakkoisosissa alueen laaksot sijaitsevat 122-130 metriä meren pinnasta. Alin kohta on pieni Kastelampi, jonka pinta on 121,9 mmp. Ympäröivien selänteiden lakialueet kohoavat noin 140 mmp. Alueen sisäinen korkeusero alueella on siten yli 100 metriä. 4.3 VESISTÖT Suunnittelualueella sijaitsee kaksi järveä, Jukajärvi ja Lakeenjärvi sekä useita erikokoisia lampia. Suurimmat lammet ovat Iso Valkealampi, Paavonlampi, Kastelampi, Iso Patsonlampi ja Joutenlampi. Lammet ovat syviä ja niiden vedenlaatu on hyvä. Jukajärven vedenlaatu on heikko. Jukajärven veden laatua heikentävät peltojen ravinnekuormat ja ranta-asutus sekä kahteen otteeseen tehdyt järvenlaskut, yhteensä noin 2,5 – 3 metriä. 4.4 PIENVEDET Suunnittelualueella sijaitsee paljon pienialaisia alle kolmen hehtaarin suuruisia lampia. Suunnittelualueen pohjoisosassa on Jukajärvestä laskeva Jukajoki, Aajeenlammesta laskeva Aajeenpuro ja Myllylammesta laskeva puro, jotka yhtyvät Kontiolahden kunnan puolella. Jukajärven eteläosaan laskee Kissapuro. Kastelammen ja Pienen Kastelammen välillä on lyhyenläntä puro. Marjopuro laskee Pieni Kastelammen pohjoisosaan. Pienten purojen luonnontilaisuus on paikoin heikentynyt muun muassa metsien ojituksen, ojaperkausten ja muiden metsähoitotoimenpiteiden takia. 4.5 POHJAVESIALUEET Suunnittelualueella sijaitsee kolme luokiteltua pohjavesialuetta, Kaukaansärkän (0725152), Palokankaan (0725151) ja Kiihtelysvaara kk (0725101) pohjavesialueet. Joensuun vedellä on pohjavesialueilla vedenottamoita. Kaukaansärkän pohjavesialue (luokka I) on vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue. Alueen kokonaispinta-ala on 29,29 km2, josta pohjaveden 20 2 muodostumisalueen pinta-ala on 26,37 km . Kaava-alueella pohjavesialueen pinta-alasta on noin 20,8 km2. Palokankaan ja Kiihtelysvaara kk pohjavesialueet (luokka I) ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä pohjavesialueita. Palokankaan pohjavesialueesta kaava-alueella on noin 1,04 km2 ja Kiihtelysvaara kk pohjavesialueen pintaalasta noin 3,06 km2. Kaukaansärkän ja Palokankaan pohjavesien suojelusuunnitelma on valmistumassa. Pohjavesien suojelemiseksi esitetyt toimenpiteet otetaan huomioon kaavaratkaisussa. 4.6 LUONNON YLEISPIIRTEET Heinävaaran osayleiskaava-alue kuuluu eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen ja tarkemmin Vaara-Karjalan ja itäisen Järvi-Suomen maisemamaakuntien rajaalueeseen. Alueella hyvin pitkään jatkunut kulttuurivaikutus on sekä rikastuttanut, että köyhdyttänyt luonnon monimuotoisuutta. Osa suunnittelualueen pinta-alasta on avointa peltoa ja puustoista ojitettua suoaluetta. Suurimmat yhtenäiset peltoalueet sijaitsevat Jukajärven rannoilla, Heinävaaran lakialueilla ja Jakokoskentien varrella. Suurimmat yhtenäiset ojitetut suoalueet sijaitsevat Jukajärven pohjoisosissa ja Heinävaaran taajaman itä- ja eteläpuolella. Kaava-alueen keskiosa Ilomantsintien ja Jukajärven välissä ja Jukajärven pohjoisosa ovat mustikka- ja puolukkatyypin mäntyvaltaisia talousmetsiä. Kyseiset alueet ovat sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti geomorfologisesti arvokkaita harju- ja reunamuodostuma-alueita. Osayleiskaava-alueen metsät ovat laajalti talouskäytössä. Kaava-alueen talousmetsät ovat suurimmalta osaltaan mäntyvaltaisia kangas- ja turvemaita. Heinävaaran rinteillä on rehevämpiä kuusi- ja koivuvaltaisia metsiköitä. 4.7 LINNUSTO Suunnittelualueella pesii tai todennäköisesti pesi vuonna 2012 kuusi uhanalaista lintulajia (hiirihaukka, kivitasku, mehiläishaukka, mustakurkku-uikku, tukkasotka ja valkoselkätikka) sekä yhteensä 22 muuta eri tavoin luokiteltua lintulajia. Alueella esiintyvistä lajeista uhanalaisin on valkoselkätikka. Pesiviä lintudirektiivilajeja on havaittu yhteensä 16. Alueellisesti uhanalaisia pesimälajeja on havaittu kaksi (kapustarinta ja liro), silmälläpidettäviä viisi ja Suomen vastuulajeja 13. Valkoselkätikan suojelemiseksi on perustettu luonnonsuojelualue. Alueelta on löydetty kolme linnustollisesti monipuolista aluetta, Heinävaaran luoteispuolinen peltojen ja rehevien metsien alue, Suvispään rehevä metsäalue ja Laineensuon - Kastelammen suo-, metsä- ja laidunalue. 4.8 LIITO-ORAVA Suunnittelualueella on kaksi liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa, joista on hyvälaatuiset kulkuyhteydet ympäröiville alueille. Toinen liito-oravaalue sijaitsee valkoselkätikan esiintymisalueella Heinävaaran rinteellä ja toinen Kurjankallion ja Laineensuon välisellä alueella. 4.9 VIITASAMMAKKO JA RUPILISKO Suunnittelualueella ei havaittu viitasammakoita tai rupiliskoja. Jukajärven eteläpäästä on viitasammakon vanha havainto. Rupiliskon esiintyminen on hyvin mahdollista pienissä kalattomissa lammissa. 4.10 ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET Suunnittelualueella on yhdeksän metsälain mukaista erityisen tärkeää elinympäristöä, joista viisi on myös vesilain mukaisia luontotyyppejä sekä 12 21 muuta huomionarvoista luontotyyppiä. Alueella ei esiinny luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä. Silmällä pidettäväksi luokiteltu ketoneilikka esiintyy Alavin ja Heinävaaran alueilla. Alavin alueella on paikallistettu yksi luonnonsuojelulain mukaiseksi luonnonmuistomerkiksi sopiva kohde (erikoinen puu). 5 5.1 TAVOITTEET VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Osayleiskaavassa otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet siltä osin kuin niiden ohjausvaikutus liittyy Heinävaaran osayleiskaavan lähtökohtiin: Toimiva ja eheytyvä yhdyskuntarakenne sekä elinympäristön laatu aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden vahvuuksia alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä olemassa olevien yhdyskuntarakenteiden hyödyntäminen ja eheyttäminen palvelujen ja työpaikkojen sijoittuminen siten, että ne ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa liikenneturvallisuuden sekä joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edellytysten parantaminen riittävien alueiden varaaminen elinkeinotoiminnalle kaupunkiseutujen kehittäminen tasapainoisina kokonaisuuksina yhtenäiset viheralueet ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen poistaminen ja ennaltaehkäisy Kulttuuri- ja luonnonympäristö sekä virkistyskäyttö kansallisen kulttuuriperinnön ja rakennusperinnön säilyminen arvokkaiden luontoalueiden ja niiden monimuotoisuuden säilyminen luonnon virkistyskäytön edistäminen Toimivat yhteysverkot joukkoliikenteen toimintamahdollisuuksien parantaminen Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet 5.2 Heinävaaran vaara-asutus huomioidaan arvokkaana rakennettuna kulttuuriympäristönä rakennettu kulttuuriperintö otetaan huomioon luontoselvityksen arvokkaat alueet huomioidaan ranta-alueiden maankäytössä ja rakentamisessa huomioidaan järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet JOENSUUN KAUPUNGIN STRATEGIASTA JOHDETUT TAVOITTEET (KV 17.6.2013) Osayleiskaavaratkaisulla kehitetään Heinävaaran taajamaa ja Muovilaakson aluetta sekä Alavin ja Lahdenperän kyläalueita. Heinävaaran taajamaan ja Muovilaaksoon osoitetaan laajennusalueet. Kyläalueiden asuinrakentamisen 22 ohjaamisen tavoitteena on muodostaa uusia rakennuspaikkoja olemassa olevan kunnallistekniikan piiriin siten, että maanomistajia kohdellaan tasapuolisesti. Uudisrakennuspaikat muodostetaan suunnittelutarveratkaisuilla teknisen lautakunnan 11.10.2011 hyväksymien mitoitusperiaatteiden mukaisesti. Kaavaratkaisulla hyödynnetään olemassa olevaa kunnallistekniikkaa. Osayleiskaavaan merkitään tarpeelliset virkistysreitit, uimaranta- ja venevalkama-alueet. Asuinrakentamisen lisäämisellä tuetaan olemassa olevia palveluja ja joukkoliikennettä. 5.3 OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET Heinävaaran osayleiskaavan tavoitteena on turvata Heinävaaran taajaman tonttitarjonta asuin-, liike- ja työpaikkarakentamiseen. Muovilaakson alueelle osoitetaan uusia työpaikka-alueita turvaamaan alueen kehittäminen. Taajama-alueiden laajennuksille laaditaan asemakaavat, kun osayleiskaavatyö on valmistunut. Heinävaaran haja-asutusalueet, etenkin Alavin ja Lahdenperän alueet, ovat olleet suosittuja paikkoja omakotirakentajille. Heinävaaran osayleiskaavassa osoitetaan hajarakentamisen painopistealueet Joensuun seudun yleiskaava 2020 pohjalta. Uudisrakentamisen ohjaus näillä alueilla perustuu teknisen lautakunnan 11.10.2011 § 279 tekemään päätökseen koskien hajarakentamisen ohjaamista ja lupakäytännössä noudatettavia mitoitusperiaatteita. Uudet rakennuspaikat merkitään olemassa olevan tiestön ja vesi- ja jätevesiverkoston piiriin. Osayleiskaavan ranta-alueille ei merkitä uusia pysyviä asuinrakennuspaikkoja. Ranta-alueita kehitetään loma-asutuksen ja virkistyskäytön näkökulmasta. Osayleiskaava-alueeseen kuuluvat vesistöt ovat pinta-alaltaan pieniä Jukajärveä, Lakeenjärveä, Iso Valkealampea ja Paavonlampea lukuun ottamatta. Pysyvän asutuksen lisääminen ranta-alueille heikentäisi vesistöjen veden laatua, ranta-alueiden yleistä virkistyskäyttöä ja loma-asumisen viihtyisyyttä. Uusien rantarakennuspaikkojen muodostaminen perustuu emätilatarkasteluun, jossa poikkileikkausvuosi on 1959. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristön, Heinävaaran vaara-asutus ja valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen HeinävaaraSelkien säilyminen turvataan kaavaratkaisussa. Heinävaaralla uudet asuinalueet sijoitetaan rinnemaastoon riittävän kauas arvokkaista kohteista. Uudisrakentamisen on sopeuduttava olemassa olevaan ympäristöön ja sijoittelussa on otettava huomioon maisemakuvalliset arvot. Perinteistä ja kyseiselle alueelle luonteenomaista rakennusten sijoittelua rakennuspaikalla, rakennusten tyyliä, mittasuhteita, väritystä sekä materiaaleja noudattaen rakentamisen vaikutukset maisemakuvaan sekä kulttuuriarvoihin jäävät vähäisemmäksi. Muinaisjäännösinventoinnin mukaiset muinaismuistokohteet osoitetaan kaavassa SM-kohteiksi. Osayleiskaavassa turvataan luontoarvojen säilyminen erityisesti luontoselvityksessä esiin tulleissa arvokkaissa kohteissa. Arvokkaille luontokohteille ei osoiteta rakentamista. Liito-oravan ja valkoselkätikan elinoloja ei heikennetä kaavaratkaisulla. 23 6 OSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTEET 6.1 6.1.1 ALUEVARAUSTEN PÄÄPERUSTEET Yleistä Heinävaaran osayleiskaavassa esitetään alueen tavoitteellinen yleispiirteinen maankäyttö vuonna 2035. Suunnittelualue on itäistä kaupunki – maaseutu -vaihettumisvyöhykettä. Kirkonkylätaajamia vahvistetaan vetovoimaisina asuinympäristöinä ja palvelukeskuksina. Kyläalueiksi (AT) on osoitettu alueita, jotka edellyttävät vesi- ja viemärihuollon järjestämistä. Heinävaaran osayleiskaavassa näitä alueita ovat Alavin kylä, Heinävaaran taajaman pohjoisosa ja Lahdenperän alueet. Taajama-alueiden laajennuksille laaditaan asemakaavat osayleiskaavan valmistuttua. Ranta-alueille ei ohjata pysyvää asutusta, vaan ranta-alueet säilytetään pääsäänöisesti loma-asunto ja virkistyskäytössä. Ranta-alueilla osayleiskaavaa on tarkoitus käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena MRL 72 §:n mukaisesti. AO/M -rakennuspaikoilla voidaan rakennusluvat myöntää tämän osayleiskaavan perusteella MRL 44 §:n mukaisesti. Muilla taajama-alueiden ulkopuolisilla alueilla rakentaminen edellyttää suunnittelutarveratkaisua ennen rakennusluvan myöntämistä. Osayleiskaavalla luodaan edellytykset rakennetun kulttuuriympäristön sekä maisemallisesti, kulttuurihistoriallisesti ja luonnon ympäristön kannalta arvokkaiden alueiden säilymiselle. 6.1.2 Rakenne ja mitoitus Heinävaaran osayleiskaavan rakenne perustuu Joensuun seudun yleiskaava 2020:n mukaisiin kehittämistavoitteisiin ja muodostuu seuraavista periaatteista: - Heinävaaran taajamaa kehitetään paikalliskeskuksena. Uusia asuinalueita muodostetaan Heinävaaran koulun eteläpuolelle ja taajaman pohjoisosaan. - Muovilaakson asemakaavaa laajennetaan teollisuusrakentamiselle voimassa olevan asemakaavan länsipuolelle. - Jukajärven itäpuolelle Tervasuontien varteen ja Heinävaarantien länsirinteille osoitetaan uusia erillispientalojen rakennuspaikkoja Joensuun seudun yleiskaava 2020:n tavoitteiden mukaisesti. - Turvataan valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön säilyminen Heinävaaran alueella. - Maisemallisesti ja kulttuurisesti arvokkaat pellot tullaan säilyttämään edelleen peltoalueina. - Arvokkaiden luontokohteiden säilyminen turvataan kaavaratkaisussa. 24 Joensuun seudun yleiskaava 2020:ssa ei ole erillisiä mitoitustavoitteita Heinävaaran alueelle. Heinävaaran taajaman omakotitontit ovat mukana maankäytön toteutusohjelmassa, jossa niiden on arvioitu riittävän alueen omakotirakentamiseen. Haja-asutusalueen uudet omakotitalojen rakennuspaikat ovat pääosin yksityisessä omistuksessa. Kaikki uusi asuinrakentaminen toteutuisi pientalorakentamisena. Heinävaaran taajamassa on yksittäisiä vapaita rakennuspaikkoja työpaikkarakentamiselle. Uusia työpaikka-alueita osoitetaan Muovilaakson alueelle. Ranta-alueilla on käytetty samoja mitoitusperiaatteita kuin Joensuun alueen muissakin rantaosayleiskaavoissa. rakennusoikeus on 6 rakennuspaikkaa kutakin mitoitusrantaviivakilometriä kohti järvien rannoilla. lampien rannoilla mitoituksessa on otettu huomioon lammen pintaala. Pienempien lampien rannoilla on käytetty alhaisempaa mitoitusta kuin suurten lampien rannoilla ja alle 3 hehtaarin suuruisten lampien rannoille ei osoiteta rakentamista. mitoitusrantaviiva on laskettu ns. Etelä-Savon mallin mukaan. poikkileikkausajankohta on vuosi 1959. Ranta-alueet ovat hyvin pitkälle rakennettuja etenkin Heinävaaran taajaman lähellä sijaitsevilla lammilla UPM Kymmene Oyj:n omistamia rantoja lukuun ottamatta. Hajarakentamisen ohjaamisessa on käytetty teknisen lautakunnan 11.10.2011 (§ 279) hyväksymiä mitoitusperiaatteita. Osayleiskaavan tavoitteena on, että suurin osa uusista rakennuspaikoista sijoittuisi kylämäisille alueille. Kaavaluonnoksen laatimisen yhteydessä on tehty koko alueen kattava emätilatarkastelu. Emätilatarkastelua tarkennetaan maanomistajakohtaisesti kun haetaan suunnittelutarveratkaisua uudisrakentamiselle. Vyöhyke I Emätilan järjestyksessä seuraavat uudet rakennuspaikat (ha/paikka) 1 2,5 4,5 II 2 3,5 5 III 3,5 7 10 IV V 4 4 15 0 25 0 Rakennusoikeuden siirto epäedullisemmalta alueelta edullisemmalle alueelle ratkaistaan suunnittelutarveharkinnan yhteydessä. Rakennuspaikka sijoitetaan aina edullisemmalle alueelle, mikäli poikkeavalle ratkaisulle ei ole painavaa syytä. 6.2 6.2.1 ALUEVARAUSTEN JA KAAVAMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT MAANKÄYTTÖLUOKITTAIN Keskustatoimintojen alue ca Keskustatoimintojen alakeskus Osayleiskaavassa on osoitettu Heinävaaran taajaman keskustaan seudun yleiskaavan mukainen keskustatoimintojen alakeskus. Kyseiselle alueelle sijoittuvat Heinävaaran kaupalliset palvelut. 25 6.2.2 Asuntoalueet AP Pientalovaltainen asuntoalue Alueelle voidaan rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja ja erillispientaloja. Alueelle saa lisäksi sijoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia palvelu- ja työpaikkatoimintoja. Osayleiskaavan kaikki asuntoalueet on osoitettu pientalovaltaisiksi. Olemassa olevan asemakaavan ja asemakaavan laajennusalueet on osoitettu Heinävaaran osayleiskaavaan AP-alueina. Alueiden pientalo- ja rivitalorakentamisen tarkempi suhde määritellään asemakaavoituksessa. AO Erillispientalojen asuntoalue Kullekin rakennuspaikalle voidaan rakentaa enintään yksi kaksiasuntoinen ja kaksikerroksinen asuinrakennus ja tarpeelliset talousrakennukset Osayleiskaavan haja-asutusalueilla olemassa olevat erillispientalojen rakennuspaikat on merkitty AO -merkinnällä. AO/M Erillispientalojen asuntoalue Kullekin rakennuspaikalle voidaan rakentaa enintään yksi kaksiasuntoinen ja kaskikerroksinen asuinrakennus ja tarpeelliset talousrakennukset Osayleiskaavaan on merkitty uudet rakennuspaikat AO/M -merkinnällä. Rakentaminen on mahdollista suoralla rakennusluvalla maankäyttö- ja rakennuslain 44 §:n mukaisesti. Rakennuspaikkojen sijainti ja määrä perustuvat Joensuun seudun yleiskaava 2020:n kyläalueisiin ja emätilatarkasteluun. AM Maatilojen talouskeskusten alue Alueelle saa sijoittaa maataloutta ja siihen soveltuvia sivuelinkeinoja palvelevaa rakentamista asuin-, tuotanto- ja talousrakennuksineen. Talouskeskuksen yhteyteen saa sijoittaa kaksi enintään kaksikerroksista asuinrakennusta. Heinävaaran taajaman eteläosassa on kaksi, taajaman pohjoispuolella useita ja Jukajärven itäpuolella yksi olemassa oleva tilakeskus. Ne on merkitty osayleiskaavaan AM-merkinnällä. RA Loma-asuntoalue Alue on tarkoitettu loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle saa rakentaa loma-asunnon, saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla 6 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 200 km2. Osa vanhoista lomarakennuspaikoista on pinta-alaltaan pieniä, minkä takia rakennusoikeus on rajattu 6 %:iin rakennuspaikan pinta-alasta. Rakennusten sijoittelussa noudatetaan voimassa olevan rakennusjärjestyksen määräyksiä. Lomarakennuspaikkojen (RA) rakennusluvat voidaan myöntää tämän osayleiskaavan perusteella MRL 72 §:n mukaisesti. 26 6.2.3 Palvelu- ja työpaikka-alueet P Julkisten palvelujen ja hallinnon alue Osayleiskaavan P-alueella sijaitsee Heinävaaran alakoulu ja kirjasto sekä koulun liikuntapaikkoja. Alueelle voidaan sijoittaa myös yksityisten tuottamia palveluja. Myös Alavin kylätalon rakennuspaikan kaavamerkintä on P. TP Työpaikka-alue T Teollisuus- ja varastoalue Osayleiskaavassa on osoitettu sekä nykyiset teollisuus- ja työpaikka-alueet että osoitettu uusia teollisuus- ja varastoalueita Muovilaakson asemakaavan länsipuolelle. Suunnittelualueella sijaitsee kolme nykyistä työpaikka-aluetta, Muovilaakson ja Heinävaaran asemakaavan alueet (T, TP). Muovilaaksoon on osoitettu pieni teollisuus- ja varastoalueen laajennus turvaamaan alueen kehittyminen. Muovilaakson pohjoispuolella Ilomantsintien varrella on metallialan yritys. 6.2.4 Virkistysalueet ja -reitit Osayleiskaavassa on suuret yhtenäiset maa- ja metsätalousalueet, jotka toimivat ulkoilu- ja virkistysalueina. Kaavaan on osoitettu alueellisten ja sisäisten ulkoilureittien lisäksi seudulliset reitit. Reitit on osoitettu ohjeellisina ja niiden tarkka sijainti varmistuu maanomistajien kanssa käytävien neuvottelujen ja reittitoimitusten perusteella. VV Uimaranta-alue Jukajärven itärannalla oleva uimaranta- ja venevalkamapaikka on merkitty kaavan. 6.2.5 Liikenne ja liikennealueet LH Huoltoasema-alue Yleiset tiet on merkitty osayleiskaavassa maantien viivamerkinnällä. Joensuu – Ilomantsi rata on merkitty kaavaan. Osayleiskaavassa on osoitettu alueen yhdystiet ja katuverkko. Heinävaaran Taajama-alueiden ulkopuolella liikenneverkko muodostuu yhdys- ja yksityisteistä. Osayleiskaavassa ei ole tarve osoittaa uusia tieyhteyksiä. Uudet asuinrakennuspaikat tukeutuvat pääosin olemassa olevista tieliittymistä rakennettavaan yksityistieverkkoon. Uusille tieliittymille on haettava tienpitäjältä liittymälupa. 6.2.6 Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet M Maa- ja metsätalousalue Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueella on sallittu metsätaloutta palveleva rakentaminen ja haja-asutusluonteinen asuinrakentaminen. Asuinrakentaminen edellyttää suunnittelutarveharkintaa. 27 MA Maisemallisesti arvokas peltoalue Alueiden säilyminen avoimina ja viljelykäytössä on maisemakuvan kannalta tärkeää. Maatilatalouteen liittyvä rakentaminen tulee sijoittaa siten, että rakennukset eivät sulje avoimia näkymiä. Osayleiskaavan tavoitteena on säilyttää valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön Heinävaaran ja Heinävaara - Selkien alueiden pellot avoimina samoin kuin Jukajärven ympäristön rantapellot ja Heinävaaran taajamaa ympäröivät pellot. 6.2.7 Muut alueet ET Yhdyskuntateknisen huollon alue EMT Mastoalue EO Maa-ainesten ottoalue EA Ampumarata-alue EV Suojaviheralue Suojaviheralueelle saa sijoittaa meluvalleja, meluaitoja ja muita rakenteita ja istutuksia, jotka suojaavat viereisiä alueita liikenteen tai muun toiminnan aiheuttamilta haitoilta. Vedenottamot on merkitty osayleiskaavaa ET -aluevarauksina. Heinävaaran laella oleva telemaston paikka on merkitty mastoalueeksi. Maa-ainesten ottoalueita on osoitettu kolme, joista Pitkälammen päässä Ilomantsintien varrella sijaitsevalla on ottotoimintaa ja sillä on voimassa oleva maa-ainesten ottolupa. Ilomantsin radan varressa olevat maa-ainesten ottoaluevaraukset perustuvat maakuntakaavaan ja Joensuun seudun yleiskaavaan. Heinävaaran Metsästysseuran ampumarata-alue Marjolammen rannalla on osoitettu osayleiskaavaan EA -merkinnällä. W Vesialue Vesialueiksi on merkitty kaikki suunnittelualueen vesistöt. 6.2.8 Suojelu- ja erityiskohteet SM Muinaismuistot Suunnittelualueella sijaitsevat kolme kiinteää muinaisjäännöstä on osoitettu sm-kohdemerkinnöin. Kasperniemen kärjen kaksi kohdetta ovat aiempien inventointien mukaisia kivikautisia asuinpaikkoja. Kolmas kohde on Mikroliitti Oy:n 2012 tekemässä inventoinnissa löytynyt tervahauta ja se sijaitsee Kastelammen pohjoisosassa. Luontoselvityksen mukaan Alavin kylällä on erityinen mänty, joka on merkitty kaavaan luonnonmuistomerkkinä. sk-1 Merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Heinävaaran valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (sk-1). 28 Alueelle rakennettaessa tai tehtäessä muutoksia olemassa oleviin rakennuksiin on huolehdittava siitä, että uudisrakentaminen sijoitukseltaan, mittasuhteiltaan, tyyliltään ja materiaaleiltaan sopeutuu kyläkuvaan, olemassa oleviin tilakeskuksiin ja rakennuskantaan sekä ympäristöön. Uudisrakennusten tulee sopeutua koon, korkeuden, kattomuodon- ja kaltevuuden, julkisivun mittasuhteiden ja rakennusmateriaalien sekä värityksen puolesta ympäristön rakennuksiin. Niiden tulee muodostaa olemassa olevien rakennusten kanssa yhtenäinen kokonaisuus. ma Maisemallisesti merkittävä alue Merkinnällä on osoitettu maisema-aluetyöryhmän mietinnössä valtakunnallisesti arvokkaiksi osoitettuja maisema-alueita. SR-1: Rakennukset tulee säilyttää mahdollisuuksien mukaan alkuperäisessä muodossaan. Korjausrakentamisessa ja muissa toimenpiteissä tulee säästää rakennuksen mittasuhteisiin, julkisivumateriaaleihin ja yksityiskohtiin perustuvat tunnuspiirteet. Rakennusta tai rakennuksia ei saa purkaa ilman lupaa (MRL 41.2 §). Purkamislupaa harkittaessa on arvioitava suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuksia kyläkuvalle ja ympäröivän kulttuurimaiseman arvoilla. Ennen purkamis- tai rakennuslupahakemusten ratkaisemista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Lähteet: Kiihtelysvaaran kulttuuriympäristöselvitys 1999 Vaaramaisemainventointi 2001 Kulttuuriympäristöselvitys 2005 Joensuun seudun yleiskaava 2020, Outi Suoranta Heinävaaran osayleiskaavan maisemaselvitys, Eriksson Arkkitehdit Oy 2012 RYKL 2009 Arvokkaat luontokohteet SL Luonnonsuojelualue Alue on suojeltu luonnonsuojelulain nojalla. Luonnonsuojelualueen aluerajauksella on esitetty valkoselkätikan esiintymisalue ja muita erityisiä luontokohteita. luo Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet Muut luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet on esitetty osayleiskaavassa luo -aluerajauksella. Aluerajaukset perustuvat suunnittelualueelta tehtyyn luontoselvitykseen, josta löytyvät alueiden yksityiskohtaiset tiedot. pv Pohjavesialueet Suunnittelualueella sijaitsevat 1 luokan pohjavesialueet on merkitty osayleiskaavaan pv -aluerajauksella (tärkeä tai veden hankintaan soveltuva pohjavesialue). Kaavamääräyksen mukaan pohjavesialueella on kielletty pohjaveden laatua ja määrää vaarantavat sekä maaperää pilaavat toimenpiteet. 29 Melualue Kantatie 74 ja yhdysteiden 55 dB melualueet on merkitty osayleiskaavaan melualuerajauksin. Pilaantuneet maa-alueet Matti-rekisterissä olevat mahdollisesti pilaantuneiksi merkityt kohteet on merkitty osayleiskaavaan kohdemerkinnöin. Ne on tutkittava ja mahdollisesti kunnostettava ennen rakennustoimenpiteitä. Kohteet on listattu kohdan 3.9 taulukossa 1. Yhdyskuntatekniikka ja energiahuolto Osayleiskaavassa on osoitettu Kiihtelysvaara – Joensuu siirtoviemäri ja paineviemärit. Alueella olevat 20 kV:n sähkölinjat on osoitettu kaavassa. Fingrid Oy:n 400 kV:n voimajohdolle on aluevaraus osayleiskaavan länsiosassa. 7 7.1 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI YLEISTÄ Osayleiskaavan yhteydessä selvitetään kaavan toteutuksen ympäristövaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla. MRL 9 §:n mukaan ”kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.” 7.2 VALTAKUNNALLISTEN SUUNNITTELUTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kaavaratkaisu toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäytön tavoitteita (VAT). Osayleiskaava eheyttää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Kaavaratkaisu parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Osayleiskaavassa on otettu huomioon kansallisen kulttuuri- ja rakennusperinnön sekä arvokkaiden luontoalueiden säilyminen. 7.3 MAAKUNTAKAAVAN JA SEUDUN YLEISKAAVAN SUUNNITTELUTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Maakuntakaavan tavoitteet toteutuvat Heinävaaran osayleiskaavan alueella. Osayleiskaavassa taajaman laajennusalueet tukeutuvat nykyiseen taajamarakenteeseen. Osayleiskaavaan on merkitty valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristö- ja maisema-alueet sekä luontokohteet. Osayleiskaavassa on luotu edellytykset seudullisesti merkittävien ulkoilureittien toteuttamiselle. Joensuun seudun yleiskaavan keskeiset tavoitteet on otettu huomioon Heinävaaran osayleiskaavassa. Heinävaaran ja Muovilaakson taajamia täydentämällä luodaan edellytykset nykyisten palvelujen hyödyntämiselle ja jopa 30 uusien syntymiselle. Heinävaaran taajaman laajentaminen tukee joukko- ja kevytliikennettä arjen liikkumismuotona. Seudun yleiskaavan kyläalueita, Heinävaaran taajaman pohjoisosaa, Alavin ja Lahdenperän kyläalueita kehitetään. Uudisrakentaminen ohjataan olemassa olevan kunnallistekniikan piiriin. Rakentamisen ohjaus perustuu teknisen lautakunnan 11.10.2011 hyväksymiin mitoitustavoitteisiin. Osayleiskaavan tavoitteena on säilyttää Heinävaaran taajaman pohjoispuolella sijaitseva valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Heinävaaran vaara-asutus on suomalaisessa kylätyypistössä asutuksen rakenteelta vaarakylää erinomaisesti edustava kylä. Seudun yleiskaavassa ei ole yksityiskohtaisia ohjeita ranta-alueiden suunnitteluun. Ranta-alueiden tarkempi suunnittelu tehdään yksityiskohtaisemmassa kaavassa. Heinävaaran osayleiskaavassa rantoja kehitetään loma-asuntoja virkistysalueina. Heinävaaran osayleiskaavassa on otettu huomioon seudun yleiskaavan mukaiset virkistysreitit. 7.4 VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN, YHDYSKUNTATALOUTEEN JA LIIKENTEESEEN Vaikutukset alue- ja yhdyskuntatalouteen Heinävaaran osayleiskaavassa uudet asuntoalueet liittyvät olemassa olevaan asemakaava-alueeseen. Kaavaratkaisu eheyttää yhdyskuntarakennetta ja lisää asutusta palvelujen läheisyyteen, luo edellytyksiä kevyen liikenteen kehittämiselle ja jopa uusien palvelujen syntymiselle väestömäärän kasvaessa. Alavin, Heinävaaran ja Lahdenpohjan asuinalueet sijaitsevat olemassa olevien joukkoliikennereittien varrella. Kyläalueiden lisärakentamisella turvataan joukkoliikenteen säilyminen sekä kaupallisten palvelujen säilyminen ja kehittäminen Heinävaaran taajamassa. Muovilaakson asemakaava-alueen laajentaminen antaa mahdollisuuden työpaikkojen sekä samalla Heinävaaran taajaman asutuksen lisäämiseen. Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Yhdyskuntataloudellisessa tarkastelussa on mukana kaupungin talouteen liittyvinä vaikutuksina: - maanhankintakustannukset - rakentamis- ja kunnossapitokustannukset - katu- ja tieverkko - vesihuolto - kunnalliset palvelut - kunnallisverotulot - tulot rakennuspaikkojen myynnistä Arviot perustuvat Heinävaaran asuinalueiden ja Muovilaakson työpaikkaalueiden kuntateknisten verkkojen rakentamiskustannuksista sekä kyläalueiden vesihuollon rakentamiskustannuksista. Kyläalueiden tieverkkoja laajennetaan yksityisteinä. Kaupungille ei aiheudu niistä merkittäviä kuluja, ainoastaan vuosittain vahvistetut yksityistieavustukset. Tarkastelu perustuu yleispiirteiseen suunnitteluun. 31 Tulot ja kustannukset ovat suuruusluokkatasoa. Heinävaaran taajaman laajennusalueiden maanhankinnan kustannukset ovat noin 80.000 €. Kunnallistekniikan rakennuskustannukset laajennusalueille ovat noin 800.000 €. Kaupunki saa tuloina tonttien luovutuksesta noin 140.000 €, kiinteistöveroina noin 25.000 €/vuosi sekä tulo- ja muina veroina noin 250.000 €/vuosi. Vaikutukset liikenteeseen Uusi maankäyttö ohjataan Heinävaaran ja Muovilaakson taajamiin sekä kyläalueille. Uusien alueiden rakentaminen ei vaikuta merkittävästi liikennemäärien kasvuun. Heinävaaran taajaman uusista asuinalueista osa sijoittuu nykyisten kokoojakatujen varteen. Sinne on mahdollista rakentaa kevyen liikenteen väylät. Osa uusista asuinalueista sijoittuu tonttikatujen varsille. Nämä alueet on mahdollista liittää erillisten kevyen liikenteen reittien varsille. Kyläalueiden rakennuspaikat sijaitsevat yleisten ja yksityisteiden varsilla. Siellä ei ole erillisiä kevyen liikenteen väyliä, eikä katuvaloja. Yleisillä liikenneväylillä on tarvetta kevyen liikenteen väylien rakentamiselle ja valaistukselle, mutta valtion rahoitusta niiden rakentamiseen ei ole mahdollista saada. Kyläalueilla uusien rakennuspaikkojen määrä on kuitenkin vähäistä suhteessa olemassa olevaan rakennuskantaan. Osayleiskaavan mukainen uusi asuinrakentaminen ei aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia liikenneturvallisuudelle. 7.5 VAIKUTUKSET KAUPUNKIKUVAAN, MAISEMAAN, KULTTUURIPERINTÖÖN JA RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset kaupunkikuvaan Osayleiskaavalla ei ole näkyvää vaikutusta Heinävaaran tai Muovilaakson kaupunkikuvaan. Osayleiskaavan mukaiset laajennusalueet liittyvät suoraan Heinävaaran ja Muovilaakson asemakaava-alueisiin. Alueiden kaupunkikuvalliset periaatteet tarkentuvat alueiden asemakaavoituksen yhteydessä. Vaikutukset maisemaan, rakennuskantaan ja kulttuuriperintöön Osayleiskaavan mukaiset asemakaavojen laajentumisalueet muuttavat maaseutumaiset alueet väljän kaupunkimaiseksi. Kyseisten alueiden rakentuminen kestää melko pitkään eivätkä vaikutuksetkaan ole havaittavissa kuin vasta pitkän ajan päästä. Kyläalueilla rakentamisen määrä on vähäisempää ja myös vaikutukset jäävät vähäisemmiksi. Heinävaaran vaara-asutus on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Alueen täydennysrakentamiselle on annettu ohjeistus osayleiskaavassa. Heinävaaran uudet rakennuspaikka-alueet on osoitettu vaaran länsirinteille. Arvokkaiden kohteiden ja alueiden sekä rakennettaviksi kaavoitettujen alueiden väliin on jätetty riittävän leveät reunavyöhykkeet. Maisemallisesti arvokkaat peltoalueet on huomioitu kaavassa ja ne pyritään pitämään avoimina ja viljelykäytössä. Tiedossa olevat muinaismuistokohteet on osoitettu osayleiskaavassa kohdemerkinnöin. 7.6 VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN Vaikutukset maa- ja kallioperään 32 Yleiskaavassa ei ole osoitettu uusia maa-aineksen ottoalueita. Vaikutukset maa- ja kallioperään tulevat rakentamisen seurauksena. Vaikutukset ovat vähäisiä. Vaikutukset pohja- ja pintaveteen Pohjavesialueille on osoitettu uutta rakentamista. Uudet asuinrakennuspaikat on liitettävä alueella olevaan jätevesiverkostoon. Kaavan toteuttamisesta ei ole vaaraa pohjavedelle. Myös olemassa olevat rakennuspaikat on pääosin liitetty jätevesiverkostoon, eikä niistäkään aiheudu haittaa pohjavesille. Muovilaakson teollisuusalue sijaitsee pohjavesialueella ja siellä sijaitsevasta toiminnasta voi aiheutua jopa merkittävää haittaa pohjavedelle. Alueen asemakaavamääräyksillä ja laitosten ympäristöluvilla ja lupavalvonnalla voidaan ehkäistä pohjavesien pilaantuminen. Alueella sijaitsevat maa-aineksen ottoalueet ja vanha loma-asutus voivat aiheuttaa pohja- ja pintavesille pilaantumisvaaraa. Hulevesien määrä lisääntyy, kun rakentamisalueet laajentuvat. Tämä lisää pintavesien kuormitusta. Lisäys ei ole merkittävä, koska aluelaajennukset ovat pieniä. Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon Kaavassa ei ole osoitettu sellaisia uusia toimintoja, joilla olisi suoraa vaikutusta alueen ilman laatuun tai ilmastoon. Uudet asuinalueet on sijoitettu taajamien yhteyteen ja joukkoliikennereittien varsille, jotta yksityisautoilun lisääntyminen jäisi vähäiseksi. Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön Osayleiskaavan luonnonolosuhteet ja kohteet joilla on suojeluarvoja, on esitetty kaavaan liittyvässä luontoselvityksessä. Selvityksen mukaan osayleiskaava-alueella ei esiinny luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä. Heinävaaralla pesii valkoselkätikka. Pesimäalueesta on muodostettu luonnonsuojelulain mukainen SL-alue. Liito-oravan esiintymisalueita on Heinävaaralla ja Kastelammen alueella. Nämä merkitään osayleiskaavaan luo -merkinnällä. Silmälläpidettäväksi luokiteltua ketoneilikkaa esiintyy Alavin ja Heinävaaran alueilla. Kaava-alueella on yhdeksän metsälain mukaista erityisen tärkeää elinympäristöä, joista viisi on myös vesilain mukaisia luontotyyppejä sekä 12 muuta huomionarvoista luontotyyppiä. Alavin alueella on yksi luonnonsuojelulain mukaiseksi luonnonmuistomerkiksi sopiva erikoinen puu, joka on merkitty osayleiskaavaan. Uudet rakennusalueet on merkitty kaavaan siten, että luonnonarvoiltaan arvokkaimmat alueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Yleiskaavan toteutus ei merkittävästi heikennä luonnon monimuotoisuutta. 33 7.1 VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA -YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset palveluihin Päivittäistavarakauppa, huoltoasema ja muut yksityiset palvelut sijaitsevat Heinävaaran taajamassa. Lähimmät terveyspalvelut ja lukio sijaitsevat Kiihtelysvaaran entisessä kuntakeskuksessa. Erikoistavarakaupan palvelut sijaitsevat Joensuun kaupungissa. Osayleiskaavan toteutus lisää alueen asukasmäärää jonkin verran. Tällä saattaa olla myönteistä vaikutusta kaupallisten palvelujen kehittymiselle. Asukasmäärän lisäys turvaa ainakin nykyisten palvelujen säilymisen. Vaikutukset virkistysmahdollisuuksiin Osayleiskaavan toteutuessa Heinävaaran alueen ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet säilyvät ennallaan. Osayleiskaava-alueen halki johtaa moottorikelkkareitti. Sen linjaukseen on tehty pieni muutos kaavan pohjoisosassa ja ositettu uusi reittiyhteys Alavin kylätalolle. Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön Osayleiskaava antaa mahdollisuuden monipuoliseen asuinrakentamiseen. Heinävaaran taajamaan voidaan rakentaa sekä omakoti- että rivitaloja. Maaseutumaisille kyläalueille voidaan rakentaa omakotitaloja. Vesistöjen rantaalueita voidaan käyttää lomarakentamiseen sekä virkistyskäyttöön. Uusi asuinrakentaminen vilkastuttaa kylien elämää ja edistää sosiaalisten verkkojen syntymistä. Etenkin Alavin ja Lahdenperän alueella on vilkasta kylätoimintaa. Vaikutukset elinympäristön häiriötekijöihin Osayleiskaavan asuinalueiden sijoittelussa on otettu huomioon liikenteen meluhaitat. Ilomantsin radan käyttö on vähäistä ja nopeudet hiljaisia, eikä siitä aiheudu melu- tai tärinähäiriöitä asutukselle. Teollisuusalueen laajennukset eivät sijaitse asutuksen läheisyydessä. Uusia asuinalueita ei ole osoitettu viljelykäytössä olevien peltojen välittömään läheisyyteen, jolloin lannan levitys ei heikennä asuinviihtyisyyttä. Yritysvaikutukset Muovilaakson teollisuusalueen laajentamisen myötä kaupungilla on tarjolla tontteja yritystoiminnan tarpeisiin liikenteellisesti hyvältä paikalta. 8 TOTEUTTAMINEN 8.1 RAKENTAMINEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA Uusien asuinalueiden suunnittelu aloitetaan Heinävaaran taajamassa, kun tämä osayleiskaava on saanut lainvoiman ja asemakaavan tarpeelliset laajennusalueet on hankittu kaupungille. Tonttien luovutus ja rakentamisen ajoitus ovat riippuvaisia tonttien kysynnästä ja kaupungin maanhankinnan onnistumisesta. Kyläalueiden uudet rakennuspaikat ovat pääosin yksityisessä omistuksessa. Kyseisten alueiden toteutus on riippuvainen maanomistajien halukkuudesta myydä rakennuspaikkoja. 34 8.2 YHDYSKUNTATEKNIIKKA Heinävaaran ja Muovilaakson asemakaava-alueilla on kattava kunnallistekninen verkosto. Verkostoa laajennetaan alueiden rakentumisen myötä. Kaavan merkittyjen uusien haja-asutusalueiden rakennuspaikat on liitettävissä olemassa olevan vesi- ja jätevesiverkkoon. Vesihuoltoverkon ulkopuolella rakennuspaikkojen jätevesihuolto on rakennettava kaupunginvaltuuston hyväksymien ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Loma-asuntojen käymäläratkaisuna suositaan kuivakäymälää. 9 SUUNNITTELUVAIHEET JA OSALLISTUMINEN 9.1 VIREILLE TULO Heinävaaran osayleiskaava sisältyy kaupunginhallituksen hyväksymään kaavoituskatsaukseen, joka on julkaistu Joensuun Uutisissa 4/2011. Työ käynnistyi syksyllä 2011. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) pidettiin nähtävillä 12.1. - 6.2.2012. Yleisötilaisuus pidettiin Heinävaaran koululla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatu palaute on liitteenä 2. 9.2 VALMISTELU- JA LUONNOSVAIHE Kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa valmisteltiin luonnos Heinävaaran osayleiskaavaksi, joka asetettiin kaupunkirakennelautakunnan päätöksellä nähtäville 8.5. - 9.6.2014. Kaavaluonnos esiteltiin Heinävaaran koululla ja Alavin kylätalolla. Kaavaluonnoksesta saatu palaute vastineineen on liitteenä 3. 9.3 OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kaupunkirakennelautakunta päätti kokouksessaan 4.11.2014 asettaa Heinävaaran osayleiskaavaehdotuksen julkisesti nähtäville. Osayleiskaavaehdotus on ollut nähtävillä 13.11. – 15.12.2014. Nähtävilläoloajasta ilmoitettiin kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaavahankkeen asiakirjat ovat olleet edellä kuvatuissa vaiheissa nähtävillä seuraavissa paikoissa: • kaupunkirakenneyksikön yhdyskuntasuunnittelu, Muuntamontie 5 • kaupungintalo, Rantakatu 20 • Kiihtelysvaaran palvelupiste, Aprakkatie 2 • internet: www.joensuu.fi/kaavoitus Kaikissa edellä mainituissa vaiheissa on mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipide asiasta. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Kaavaehdotuksesta saadut lausunnot ja muistutukset vastineineen on liitteenä 6. Kaavaehdotuksesta saadun palautteen pohjalta nähtävillä olleeseen kaavaehdotukseen on tehty seuraavat muutokset, lisäykset ja tekniset korjaukset: rakennuspaikkojen (4 kpl) siirto tilan 4:77 alueella ja rakennuspaikkojen (3 kpl) siirto tilan 18:2 alueella (maanomistajan toive) maisemallisesti arvokas alue, ma (Heinävaara-Selkie -alue) lisäys museoviraston ja maakuntaliiton lausuntojen mukaisesti 35 maantiemerkintä (yt/kk) muutetaan (st/pk) P-S:n ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti kahden uuden rakennuspaikan merkintä AO:sta AO/M:ksi, tekninen korjaus lomarakennuspaikan rajauksen muutos Iso Valkealammen rannalla tilalla 11:11 (maanomistajan toive) Muutokset, korjaukset ja lisäykset ovat luonteeltaan vähäisiä, eikä niillä ole sellaista vaikutusta kaavaratkaisuun tai kaavan sisältöön, että osayleiskaavaehdotus olisi tarve asettaa uudelleen julkisesti nähtäville. YHTEYSTIEDOT Osayleiskaavan laatii Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön yhdyskuntasuunnittelun kaavoitus, Muuntamontie 5, 80100 Joensuu. Yhteyshenkilöt: Vesa Huohvanainen maankäytön suunnittelija puh. 050 315 6521 sähköposti: vesa.huohvanainen@jns.fi Kaija Kinnunen suunnitteluavustaja puh. 050 409 2127 sähköposti: kaija.t.kinnunen@jns.fi Liite 1, 1 / 4 päivitetty 11.11.2011 29.10.2014 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS HEINÄVAARAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNN ITELMA Likimääräinen suunnittelualue Suunnittelutehtävä Alueelle laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 44 ja 72 §:n mukainen oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Suunnittelutyöllä ratkaistaan Joensuun seudun yleiskaava 2020:n pohjalta uusien asuin- ja työpaikka-alueiden yksityiskohtaisempi sijoittelu Heinävaaran taajamassa ja Muovilaaksossa. Samalla pyritään ratkaisemaan haja-asutustyyppisten omakotitalotonttien sijoittelu olemassa olevan kunnallistekniikan ja tiestön vaikutuspiiriin sekä rantarakentaminen kaava-alueen vesistöjen ranta-alueille emätilatarkastelun perusteella. Heinävaaran asemakaavan ajantasaistaminen ja uusien asuin- ja työpaikka-alueiden asemakaavasuunnittelu aloitetaan osayleiskaavatyön valmistuttua. Liite 1, 2 / 4 2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT): Valtioneuvosto on hyväksynyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 31.11.2008. Tavoitteet astuivat voimaan 1.3.2009.( www.ymparisto.fi/vat) Maakuntakaava: Valtioneuvosto on vahvistanut Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheen. Ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan 3. vaiheen ja maakuntakaavan 4. vaihe on vireillä. (http://www.pohjois-karjala.fi/Resource.phx/maakuntaliitto/index.htx) Yleiskaavat Joensuun seudun seutuvaltuusto hyväksyi Joensuun seudun yleiskaava 2020:n 2.12.2008 § 12. Ympäristöministeriö vahvisti 29.12.2009 Joensuun seudun seutuvaltuuston tekemän hyväksymispäätöksen ja kaava on tullut voimaan 1.4.2010. Asemakaavat Heinävaaran aluetta koskevat asemakaavat ovat vahvistuneet 7.9.1982, 23.5.1986, 20.11.1989, 17.4.1998, 28.3.2001 ja 29.9.2003. Muovilaakson teollisuusaletta koskevat asemakaavat ovat vahvistuneet 26.6.1998 ja 28.3.2001. Muut suunnitelmat ja selvitykset Kulttuuriympäristöselvitys; Outi Suoranta Selvitykset Luonto ja maisemaselvitys 2012 Emätilaselvitykset (poikkileikkausvuosi 1959) Muinaismuistoinventointi 2012 Muut kaavan kannalta tarpeelliset selvitykset (tarkentuvat kaavatyön edetessä) Arvioitavat vaikutukset Kaavoitustyön yhteydessä arvioidaan kaavan toteuttamisen vaikutukset luonnonympäristöön, virkistysmahdollisuuksiin, maisemaan, taajamakuvaan ja rakennettuun ympäristöön, liikenteeseen, olevaan asutukseen, palveluihin, yhdyskuntarakenteeseen ja yhdyskuntatalouteen. Vaikutusten arviointi tapahtuu kaavan laatijan ja kaupungin hallintokuntien yhteistyönä tukeutuen tehtyihin selvityksiin. Arvioinnit raportoidaan kaavaselostuksessa. Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Kaava-alueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät ja yritykset sekä alueella toimivat järjestöt ja yhdistykset Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Museovirasto Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Itä-Suomen poliisilaitos Itä-Suomen aluehallintovirasto Liikennevirasto Joensuun kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt Teknisten verkkojen haltijat Heinävaaran kyläyhdistys ry Alavi Jukajärvi -seudun yhdistys ry Joensuun seudun luonnonystävät ry Liite 1, 3 / 4 Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Kontiolahden kunta 3 Pohjois-Karjalan Virkistysreitistöyhdistys ry Joensuun seudun riistanhoitoyhdistys ry Aikataulu, osallistuminen ja vuorovaikutus Osayleiskaavatyö etenee vaiheittain ja työ kestää kaikkiaan noin 2-3 vuotta. Kaavatyön tavoitteellinen päävaiheiden valmistuminen ja hyväksymisen ajankohdat: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) pidettiin nähtävillä 8.12. - 30.12.2011 alla ilmoitetuissa paikoissa. Kaavan yleisötilaisuus pidettiin tammikuussa 2012 Heinävaaran koululla osoiteessa Isäntäläntie 1, 82110 Heinävaara. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatujen mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta laaditaan osayleiskaavaluonnos. Yleiskaavaluonnos pidetään nähtävillä keväällä 2014. Nähtävilläoloajasta ja tässä vaiheessa järjestettävästä yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Yleiskaavaehdotus pidetään nähtävillä loppuvuodesta 2014. Nähtävilläoloajasta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tulee talvella 2015. Kaavahankkeen asiakirjat ovat edellä kuvatuissa vaiheissa nähtävillä seuraavissa paikoissa: kaupunkirakenneyksikön kaavoitus, Muuntamontie 5 kaupungintalo, Rantakatu 20 Kiihtelysvaaran palvelupiste, Aprakkatie 2 Internet: www.joensuu.fi/kaavoitus Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipide asiasta. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakenneyksikön kaavoitukseen, osoite Muuntamontie 5, 80100 Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus@jns.fi. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Yhteystiedot Kaava laaditaan Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa, os. Muuntamontie 5. Yhteyshenkilöt: Maankäytön suunnittelija Vesa Huohvanainen puh. 050 315 6521 sähköposti vesa.huohvanainen@jns.fi Internet-sivu, josta voi seurata kaavoitusta: http://www.joensuu.fi/kaavoitus Suunnitteluavustaja Kaija Kinnunen puh. 050 409 2127 sähköposti kaija.t.kinnunen@jns.fi Liite 1, 4 / 4 4 Liite 2, 1 / 8 Heinävaara oyk 2.4.2014 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS HEINÄVAARAN OSAYLEISKAAVA o s a l l i s t u m i s - j a v i r a n o m a i s l a u s u n n o t a r v i o i n t i s u u n n i t e l m a n j a m i e l i p i t e e t v a s t i n e i n e e n © Blomkartta Liite 2, 2 / 8 2 Sisällysluettelo 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO .................................................. 3 POHJOIS-KARJALAN SÄHKÖ OY............................................................. 3 VARHAISKASVATUS JA KOULUTOIMI ..................................................... 3 JOENSUUN SEUDUN JÄTEHUOLTO ........................................................ 3 MUSEOVIRASTO .................................................................................... 3 LIIKUNTATOIMI......................................................................................4 JOENSUUN VESI ....................................................................................4 OY ALL-PLAST AB ..................................................................................4 KONTIOLAHDEN KUNTA ........................................................................4 EXEL COMPOSITES OYJ..........................................................................4 POHJOIS-KARJALAN ELY –KESKUS ........................................................ 5 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO ................................................ 5 FINGRID OYJ .......................................................................................... 5 YMPÄRISTÖNSUOJELU .......................................................................... 5 ALAVI – JUKAJÄRVISEUDUN YHDISTYS RY .............................................6 MARTTI HAILA .......................................................................................6 HEIKKI HÄMÄLÄINEN .............................................................................6 TERHO KONTIAINEN ..............................................................................6 VILLE LEINONEN.................................................................................... 7 OY ALL-PLAST AB ............................................................................... 7 ARTO PENNANEN .................................................................................. 7 MATTI VATANEN................................................................................ 8 HANNELE JA ESA VIRKKUNEN ........................................................... 8 Liite 2, 3 / 8 1 3 ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO Aluehallintovirasto pitää tärkeänä, että vaikutusten arvioinnissa huomioidaan erityisesti sosiaaliset ja elinympäristöterveyteen liittyvät vaikutukset. Arvioitavissa vaikutuksissa ei ole mainittu suunnittelualueella olevaa mahdollista perinteistä maanviljelystä ja eläinten pitoa sekä niiden vaikutusta näiden toimintojen ympärille suunniteltujen asuntoalueiden viihtyisyyteen. Arvioinnissa tulisi huomioida työpaikka-alueen luonne ja sen sijoittuminen asutukseen nähden sekä voiko siitä aiheutua ympäröivälle asutukselle haittoja. Arvioitavien vaikutusten osalta jää myös epäselväksi, sisältyykö vaikutusten arviointiin virkistysmahdollisuuksien ja rakennetun ympäristön osalta myös alueelle sijoittuva loma-asutus. Vastine: Lausunnossa esiin tuodut asiat huomioidaan vaikutusten arvioinnissa. 2 POHJOIS-KARJALAN SÄHKÖ OY Alueella sijaitsevien rakennusten ja muiden sähköä käyttävien laitteiden sähköistystä varten on maankäytössä varattava riittävästi tilaa sähköjohtojen ja muuntamoiden rakentamiselle ja ylläpidolle. PKS Oy käyttää alueella verkonrakentamisessa ilmajohtoja ja pylväsmuuntamoita jotka tarvitsevat kaavaan seuraavat aluevaraukset. - muuntamon suoja-alueen säde on 15 metriä - johtoalueen leveys 10 metriä (5 metriä johdon molemmin puolin) Vastine: Ilmajohdot esitetään kaavakartalla. Osayleiskaavan esitystavasta ja kaavan mittakaavasta johtuen suoja-alueita ei ole tarkoituksenmukaista esittää kaavassa. Rakennusvalvonta ottaa suojaetäisyysvaatimukset huomioon uudisrakennushankkeissa. 3 VARHAISKASVATUS JA KOULUTOIMI Ei huomautettavaa Heinävaaran osayleiskaavaan. Vastine: Ei kommentoitavaa. 4 JOENSUUN SEUDUN JÄTEHUOLTO Ei huomautettavaa Heinävaaran osayleiskaavaan. Vastine: Ei kommentoitavaa. 5 MUSEOVIRASTO Kaavan keskeisenä lähtökohtana tulee olla kulttuuriympäristön eli arkeologisen kulttuuriperinnön, rakennetun kulttuuriympäristön ja kulttuurimaiseman arvojen säilymisen turvaaminen. Tämä tulee lisätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan suunnittelutehtäviä käsittelevään kohtaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ei ole huomioitu suunnittelualueella sijaitsevaa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (Heinävaaran vaara-asutus, www.rky.fi) eikä valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (Heinävaara-Selkie). Nämä alueet ja niitä koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon kaavoituksessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman kohtaa ”Suunnittelutilanne” tulee täydentää tältä osin. Liite 2, 4 / 8 4 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tulee täydentää myös kaavoituksessa käytettävien selvitysten sekä vaikutusten arvioinnin osalta. Kohtaan, jossa käsitellään kaavoituksessa käytettäviä selvityksiä, tulee lisätä arkeologisen kulttuuriperinnön inventointi. Lisäksi osallistumis- ja arviointisuunnitelman kappaleeseen ”Arvioitavat vaikutukset” tulee lisätä kulttuuriympäristö. Vastine: Museoviraston esittämät asiat otetaan huomioon osayleiskaavatyössä. 6 LIIKUNTATOIMI Heinävaaran osayleiskaavan alueella sijaitsee retkeilyreittejä sekä muita liikuntapaikkoja. Virkistysnäkökulmien huomioiminen ja liikuntaolojen säilyminen kaava-alueella ovat liikuntatoimen näkökulmasta erittäin tärkeitä. Liikuntatoimi tulee lausumaan tarkemmin ko. asioista kaavoitusprosessin edetessä. Vastine: Liikuntatoimen esittämät toiveet otetaan huomioon osayleiskaavassa. 7 JOENSUUN VESI Viemäröinnin piirissä ovat Heinävaaran taajaman kiinteistöt sekä Alavi-Tervasuon alueen kiinteistöt. AlaviTervasuon alueella on käytössä paineviemärijärjestelmä. Alueen jätevedet johdetaan Kuhasalon jätevedenpuhdistamolle. Suunnittelualueella sijaitsee runsaasti toiminnassa olevia vesi- ja viemärilinjoja. Mikäli johtolinjoja joudutaan kaavoituksellista syistä siirtämään, tulee siirtokustannukset sisällyttää kaavoituskustannuksiin. Alueen kiinteistömäärän mahdollisesta lisääntymisestä johtuen tulee Kuhasalon siirtoviemärin kapasiteetin riittävyys tarkistaa. Vastine: Joensuun veden esittämät asiat otetaan huomioon osayleiskaavassa. 8 OY ALL-PLAST AB Muovilaaksontien siirtäminen tulee tutkia yrityksen mahdollisen laajennuksen näkökulmasta. Vastine: Muovilaakson yksityiskohtaisemmat kehittämisnäkökohdat otetaan huomioon alueelle laadittavassa asemakaavassa. Yleiskaavalla ei ole tarkoituksenmukaista ohjata voimassa olevan asemakaavan yksittäistä katualuetta. 9 KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiolahden kunnalla ei ole ollut huomautettavaa Heinävaaran osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Vastine: Ei kommentoitavaa. 10 EXEL COMPOSITES OYJ Yhtiö edellyttää osayleiskaavan turvaavan nykyisen kaltaisen toiminnan jatkumisen ja tehdasalueen lisärakentamisen mahdollistamisen. Yleiskaavassa tulee ottaa huomioon tehtaan mahdolliset melu- ja muut päästöt niin, että asutusta ei kaavalla sijoiteta tehtaan vaikutusalueelle. Yhtiö on tunnistanut riskiarvios- Liite 2, 5 / 8 5 saan suurtulipalon ja liikenneonnettomuuden merkittävimmiksi riskeiksi, joilla voi olla vaikutusta laajemmalle alueelle. Melua syntyy puhaltimista, liikenteestä ja joskus hälyttimistä. Yleiskaavassa tulisi selvittää Muovilaaksontien risteyksen turvallisuutta. Risteyksen kautta kulkee mm. kemikaalirekkoja. Vastine: Muovilaakson aluetta kehitetään teollisuusalueena. Alueen läheisyyteen ei osoiteta pysyvää asutusta. Liikenneturvallisuuskysymykset otetaan esille viranomaisneuvotteluissa Pohjois-Savon ELY -keskuksen kanssa. 11 POHJOIS-KARJALAN ELY –KESKUS Pohjois-Karjalan ELY -keskuksen mielestä on hyvä, että Heinävaaran osayleiskaavatyö aloitetaan ja sen jälkeen keskitytään asemakaavatasoiseen suunnitteluun. Muutoin osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ei ole huomautettavaa. Vastine: Ei kommentoitavaa. 12 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO Maakuntaliitto on lausunnossaan todennut maakuntakaavojen vaiheet ja Heinävaaran osayleiskaavan alueella sijaitsevat maakuntakaavan alue- ja energiaverkkojen varaukset, jotka on otettava huomioon kaavasuunnittelussa. Lisäksi todetaan, että osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu siinä laajuudessa ja tarkkuustasolle, että se antaa maakunnallisen suunnittelun näkökulmasta laadittavan kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellisen tiedon kaavatyön osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Vastine: Maakuntaliiton esittämät näkökohdat otetaan huomioon osayleiskaavatyössä. 13 FINGRID OYJ Maakuntakaavaan on merkitty 400 kV:n voimajohtohanke Vuoksi – Kontiolahti. Heinävaaran osayleiskaava on laadittava siten, että se ei estä toteuttamasta em. 400 kV:n voimajohtoa. Vastine: Heinävaaran osayleiskaavaan merkitään maakuntakaavan mukainen voimajohdon aluevaraus. 14 YMPÄRISTÖNSUOJELU Alueelta tehtävässä luontoselvityksessä tulisi alueen kasvillisuuden ja linnuston lisäksi kartoittaa arvokkaat luontokohteet (luonnonmuistomerkit) ja ympäristöt. Keskeisestä rakentamisalueelta Heinävaaran kylä, Alavi – Tervasuon alueelta ja Paavonlammen alueelta tulisi tehdä vähintäänkin yleispiirteinen lepakkoselvitys. Alueelle kaavoitettava uusi asutus tulee sijoittaa jo olemassa olevan asutuksen yhteyteen. Alueella olevat vesijohto ja viemärilinjat tulee huomioida niin että uudet rakennukset voidaan liittää niihin. Näiltä osin tulee aluerajauksissa huomioida pohjavesialue. Alueen liikennemeluhaitat keskittyvät Ilomantsintiehen ja Joensuunväylän varteen. Ilomantsinradan meluvyöhyke tulee ottaa huomioon Liikenneviraston ohjeistuksen mukaan. Mahdolliset tärinälle alttiit alueet tulee myös kartoittaa. Vastine: Suunnittelualueelle tehdään kattavat luonto ja maisemaselvitykset ja niissä esille tulleet arvokkaat luontokohteet huomioidaan kaavaratkaisussa. Uusi asutus ohjataan olemassa olevan vesi- Liite 2, 6 / 8 6 ja jätevesiverkoston toiminta-alueelle ja liittymävelvollisuus huomioidaan kaavamääräyksissä. Liikenne ja ratamelualueille ei ohjata uutta asutusta. 15 ALAVI – JUKAJÄRVISEUDUN YHDISTYS RY Joensuu – Ilomantsintie 74 Tervasuontien risteykseen levennyskaistan oikealle Tervasuon suuntaan kääntyviä varten jolloin suoraan Ilomantsin suuntaan ajavien ei tarvitse jarrutella ja lisäksi risteykseen on saatava valaistus (useita peräänajoja ja yksi polkupyöräilijän kuolema). Ilomantsin tielle 74 Joensuu – Heinävaara välille kevyen liikenteen väylä on turvallisuus ja asutusta lisäävä tekijä silmälläpitäen ihmisten liikkumisen monipuolisuutta mutta samalla parannamme myös autoliikenteen turvallisuutta. Raskasliikenne tulee jatkossa lisääntymään voimakkaasti Joensuu – Alavi välillä uusien soranottoalueiden sijoittuessa lähialueelle samoin myös vilkas turve- ja puutavaraliikenne. Muut Joensuun ulosmenotiet ovat varustettu kevyenliikenteen väylillä ja valaistukin. Kevyen liikenteen väylä valaistuksineen Tervasuontien ja Jakokoskentien varteen koetaan tarpeelliseksi. Kyseiset väylät voisi tehdä viemärilinjojen päälle ja niihin riittäisi sorapinta. Kyseiset tiet ovat kapeita ja mutkaisia ja vilkas autoliikenne pimeän aikana saattaa ulkoilijat jopa hengenvaaraan ja varsinkin lapsien liikkuminen kylätalolle harrastuksiin on vaarallista. Toivotaan uusia pientalo-, rivitalo- ja pienteollisuuden tontteja alueelle. Kylätalon toiminnan parantamiseen ja kehittämiseen on varattava mahdollisuus lisärakentamiseen. Huomioitava on myös patikointi- ja moottorikelkkareitistön suunnittelua siten, että voisivat tulevaisuudessa hyödyntää kylätalon kodan/saunan palveluja (pitopalvelu mahdollisuus olemassa). Alavin alueelle saatava omat info- ja opastaulut valtaväylien molempiin päihin jotta ihmiset tietävät asutuksen sijainnin samoin kyläkartat. Vastine: Levennyskaistan ja kevyen liikenteen väylän rakennushankkeita ei voi ratkaista tässä osayleiskaavassa. Ne liittyvät maantiehankkeisiin. Niiden suunnittelu- ja toteutusvastuu kuuluvat liikennevirastolle. Kylätalon kehittäminen turvataan osoittamalla riittävästi rakennusoikeutta. Patikointireittien suunnittelu tehdään kyläyhdistyksen kanssa ja reitit merkitään osayleiskaavaan. Moottorikelkkareitin ulottaminen kylätalolle selvitetään Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistyksen kanssa. Opasteiden, ilmoitusten tai mainosten sijoitteluluvat myöntää Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue. Uutta asutusta osoitetaan Alavin alueelle emätilatarkastelun perusteella olemassa olevan vesi- ja jätevesiverkoston toiminta-alueelle. 16 MARTTI HAILA Kaavan pitää mahdollistaa vastaavanlainen asuin- ja loma-asuntorakentaminen, kuin mitä on luoteispuoleisella naapuritontilla tapahtunut. Vastine: Tilan 167-410-2-23 ranta-alueelle merkitään lomarakennuspaikka. 17 HEIKKI HÄMÄLÄINEN Tilalla Pirilä 13:94 Lakeenjärven rannalla on huonokuntoinen kesämökki. Kyseiselle paikalle rakennetaan uusi lomarakennus ja tämä tulee huomioida kaavassa. Vastine: Tilan Pirilä 13:94 alueella oleva lomarakennuspaikka merkitään Heinävaaran osayleiskaavaan. 18 TERHO KONTIAINEN Tilalle 167-410-4-65 muodostetaan maksimäärä rakennuspaikkoja, jotka muodostetaan rakennuspaikoiksi myöhemmin tonttikaupan yhteydessä. Liite 2, 7 / 8 7 Vastine: Tilan 4:65 alueelle merkitään rakennuspaikkoja emätilatarkastelun perusteella. 19 VILLE LEINONEN Tilalle 167-410-10-94 merkitään vapaa-ajan rakennuspaikka tilan alueelle. Vähintäänkin esitetään, että mikäli koko tonttia ei voi kaavoittaa vapaa-ajan rakentamiseen, tontin pohjois-koillisosaan tulisi alue johon vähäinen vapaa-ajan rakentaminen on mahdollista. Vaatimusta perustellaan mm. sillä, että pienen vapaaajan rakennuksen vaikutukset ympäristöön, vesistöön ja alueeseen ovat vähäiset, etenkin kun se suhteutetaan kyseiseen maastoon. Vaikutuksien vähentäminen on vielä mahdollista rakennuslupavaiheessa asettamalla vaatimuksia esimerkiksi vesi- ja viemäri, kokonaispinta-alan, rakennusoikeuden ym. asioiden suhteen. Kaavoituksella kyseiselle alueelle pystytään rajoittamaan rakentamista siten, etteivät rakennukset tule rannan läheisyyteen. Tontin koilliskulmasta lampeen on matkaa 131 metriä, jolloin rakennettaessa tontin pohjoisimpiin osiin vähäinen rakentaminen ei edes näy rantaan ja tällöin vaikutukset rantarakentamiseen ei suoranaisesti edes ole. Tontille on olemassa olevia tieuria. Vastine: Tilan 10:94 alueella on noin 2800 m2:n suuruinen lampi joka on osa yhteistä vesialuetta 8761. Heinävaaran osayleiskaavan alueella on noin 20 pienvesistöä, joiden pinta-ala on alle 3 hehtaaria ja jotka ovat rakentamattomia. Osayleiskaavan rantarakentamista ohjataan siten, että uusia rantarakennuspaikkoja ei osoiteta alle kolmen hehtaarin suuruisten vesistöjen rannoille. Rantavyöhykkeen leveys on 160 – 140 metriä. Em. periaatteiden mukaan tilan 10:94 alueelle ei voida muodostaa uutta lomarakennuspaikkaa. 20 OY ALL-PLAST AB Miten kaavassa tullaan huomioimaan yrityksen mahdollisen laajentumisen tarve. Aikoinaan on kai sovittu, että nykyinen Muovilaaksontie voidaan siirtää kiertämään ”hiekkamontun” takaa, mikäli yrityksellä ilmenee laajennustarvetta. Onko mahdollista huomioida tämä asia myös tulevassa kaavassa. Vastine: Muovilaaksossa on voimassa asemakaava ja siinä on ratkaistu alueen tarkempi maankäyttö mm. rakennuspaikkojen ja katuverkon osalta. Heinävaaran osayleiskaava ei ole riittävän tarkka työkalu katuverkon ja rakennuspaikkojen suunnittelussa. Muistuttajan esittämät asiat ratkaistaan Muovilaakson asemakaavassa. Heinävaaran osayleiskaavalla asemakaava-aluetta laajennetaan Muovilaakson kehittämisen näkökulmasta. 21 ARTO PENNANEN Vaadin omistamiani alueita pidettävän edelleen maa- ja metsätalousalueina. Alueet, jotka omistan ovat: 8:22, 8:121, 15:16 ja 28:0. Vastine: Tilall 8:22 sijaitsee muistuttajan omistama maatilakeskus. Se merkitään kaavaan rakennuspaikkana. Muilta osin muistuttajan omistamien tilojen alueille ei osoiteta nykyisestä käytöstä poikkeavaa maankäyttöä. Liite 2, 8 / 8 8 22 MATTI VATANEN Olen maa- ja metsätalousyrittäjä, lypsykarjaa on 30 lehmää ja nuorta karjaa 20 kpl. Tarvitsen pellot rehuntuotantoon ja metsät metsätalouden alkutuotantoon. Heinävaaran kylällä Vatala 4:73 tilalle haluaisin rakennuslupaa talolle ja tuotantolaitokselle tulevaisuudessa. Vastine: Muistutuksessa esitetyt toiveet otetaan huomioon osayleiskaavassa. 23 HANNELE JA ESA VIRKKUNEN Muistuttajat pyytävät, että osayleiskaavassa otetaan huomioon heidän suunnitelmat uudisrakentamisesta tilalle Kylkeinen 4:62. Vanhoille soranottopaikoille on suunniteltu tuotanto- ja varastorakennuksia sekä mahdollisesti myös konesuojarakennus. Ajatuksena on jalostaa raakapuuta kuluttajille sopivaan muotoon; esim. polttopuuksi ja sahatavaraksi. Suunnitelmissa on myös muuta puuhun ja metsään liittyvää pientuotantoa ja jalostusta. Asumisen uudisrakentamiselle ajatuksena on jättää tilan lounaiskulma sekä tilan pohjoisosia. Vastine: Heinävaaran osayleiskaavan asuinrakennuspaikat on merkitty AO/M-aluevarauksina. Nämä vastaavat pääosin Joensuun seudun yleiskaava 2020 kyläalueita (kaavamerkintä AT). Nämä AO/M rakennuspaikat on liitettävissä olemassa olevaan vesi- ja viemäriverkostoon. Muistutuksen tekijän omistama tila 4:62 ei sijaitse vesi- ja viemäriverkoston toiminta-alueella. Heinävaaran osayleiskaavan tavanomaiset maa- ja metsätalousalueet merkitään osayleiskaavaan M -alueina. Näille alueille voidaan rakentaa maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia ja asuinrakennuksia suunnittelutarveharkinnan perusteella. Heinävaaran osayleiskaavaan ei merkitä muistutuksessa esitettyjä asuinrakennuspaikkoja. Liite 3, 1 / 9 Heinävaara oyk 29.10.2014 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS HEINÄVAARAN OSAYLEISKAAVA l u o n n o s v a i h e e n v i r a n o m a i s l a u s u n n o t j a m i e l i p i t e e t v a s t i n e i n e e n © Blomkartta Liite 3, 2 / 9 2 Sisällysluettelo 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO .................................................. 3 POHJOIS-KARJALAN SÄHKÖ OY............................................................. 3 LIIKENNEVIRASTO ................................................................................. 3 JOENSUUN SEUDUN JÄTEHUOLTO ........................................................ 3 FINGRID OYJ .......................................................................................... 3 JOENSUUN LATU ................................................................................... 3 MUSEOVIRASTO .................................................................................... 3 LIIKUNTATOIMI...................................................................................... 3 JOENSUUN VESI ....................................................................................4 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS .................................................4 POHJOIS-KARJALAN ELY -KESKUS .........................................................4 POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS ............................................................... 5 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO ................................................6 YMPÄRISTÖNSUOJELU ..........................................................................6 EINO SAGULIN TEUVO PUSSISEN PERIKUNNAN PUOLESTA ................... 7 SATU-SISKO ELORANTA ........................................................................ 7 PETRI PIIPPONEN .................................................................................. 7 JOUNI HÄMÄLÄINEN.............................................................................. 7 LEENA MIETTINEN MARI MIETTISEN PUOLESTA .................................... 8 TARJA JA MAUNO RITOLA .................................................................. 8 RITVA PAKARINEN EELIS PAKARISEN PERIKUNNAN PUOLESTA............ 8 TUOMO KORHONEN ...........................................................................9 ANNAMARI MARKKOLA ......................................................................9 UPM KYMMENE/JUHA RISSANEN ........................................................9 Liite 3, 3 / 9 1 3 ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO Aluehallintovirasto ei katso aiheelliseksi antaa lausuntoa osayleiskaavasta. 2 POHJOIS-KARJALAN SÄHKÖ OY Ei huomautettavaa. 3 LIIKENNEVIRASTO Ei huomautettavaa. 4 JOENSUUN SEUDUN JÄTEHUOLTO Ei huomautettavaa. 5 FINGRID OYJ Ei huomautettavaa. 6 JOENSUUN LATU Ei huomautettavaa 7 MUSEOVIRASTO Museovirasto ehdottaa, että AO/M kaavamääräystä tarkennetaan kulttuuriympäristönäkökohdilla Heinävaaran RKY-alueella. On syytä pitää huolta siitä, että uusi rakentaminen ei muuta Heinävaaran lounaisrinteen luonnetta kaukomaisemassa (puusto, metsäisyys). Kaavan yleismääräyksissä RKY-alueen osalta kulttuuriympäristöasiat tulevat riittävästi esille. Sk ja sk-1 alueen erityisominaisuutta osoittavista rajauksista puuttuu kaavamääräys tai viittaus kaavan yleismääräyksiin. Suojeltavat rakennukset on asianmukaisesti osoitettu kaavakartalla. Kaavaselostuksessa tulee rakennukset kuvata ja vuoden 2005 inventoinnin tiedot tulee tarkistaa ja tarvittaessa päivittää. Alueella on päärakennusten lisäksi useita arvokkaita ulkorakennuksia, kuten aittoja, jotka on korjattu perinteisin menetelmin. Sr -merkintä on syytä ulottaa koskemaan myös pihapiiriä. Vastine: Heinävaaran RKY-alueelta poistuu yhdeksän AO/M -rakennuspaikkaa maanomistajien toiveiden mukaisesti ja muut uudet AO/M rakennuspaikat sijaitsevat olemassa olevien rakennuspaikkojen vieressä tai riittävän kaukana rinteen alaosassa, ettei niillä ole vaikutusta rakennettuun kulttuuriympäristöön. Tämän takia AO/M -rakennuspaikan kaavamerkintään tai -määräykseen ei ole tarvetta lisätä museoviraston esittämää lisäystä. Heinävaaran RKY-alueen rakennuskannassa on jo nyt nähtävissä ajallinen kerrostuneisuus, eikä uudisrakentaminen rinteen alaosissa vaikuta kielteisesti alueen tähän ominaispiirteeseen. Uudisrakentamisen lupamenettelyssä ja rakentamisen ohjaamisessa rakennusvalvonta ottaa yleiskaavan määräykset kyllä hyvin huomioon. Sk ja sk-1 kaavamerkintöihin ei lisätä viittausta kaavamääräyksiin. Suojelun tavoitteet toteutuvat koko pihapiirissä/rakennuspaikalla. Kaavaselostukseen ei ole tarve liittää kuvauksia rakennuksista, koska tiedot löytyvät maisemaselvityksestä ja muusta lähdeaineistosta. Inventointitietoja verrataan nykytilanteeseen ja muutokset raportoidaan kaavaselostuksessa. 8 LIIKUNTATOIMI Heinävaaran osayleiskaavan alueella sijaitsee liikuntapalvelujen ylläpitämä retkeilyreitistö. Reitit on kunnostettu sekä opasteet ja kartat uusittu viime vuosina. Reitistöjä ylläpidetään kolmannen sektorin ja ura- Liite 3, 4 / 9 4 koitsijoiden voimin. Liikuntapalvelujen tavoitteena on jatkaa ylläpitoa kolmannen sektorin kanssa. Osayleiskaavan alueella olevat kentät ja kaukalot hoidetaan teknisen keskuksen kautta. Mikäli liikuntapalvelujen ylläpidettäväksi olisi kaavaprosessissa tulossa uusia reittejä tai alueita, ne tulee huomioida vapaaaikakeskuksen tilauksessa ja liikuntapalvelujen resurssoinnissa. Vastine: Liikuntatoimen kanssa on neuvoteltu reittien merkitsemisestä kaavaan ja reittien sijoittelusta. Uusiin reitteihin varaudutaan kaavassa, mutta niitä toteutetaan resurssien sallimissa rajoissa. 9 JOENSUUN VESI Suunnittelualueen uudet rakennuspaikat tulisi pyrkiä sijoittamaan olemassa oleville vesi- ja viemäriverkoston toiminta-alueille. Vastine: Osayleiskaavaan merkityt AO/M -rakennuspaikat sijaitsevat pääsääntöisesti vesi- ja jätevesiverkoston vaikutusalueella. Muu hajarakentaminen perustuu suunnittelutarveharkintaan tapauskohtaisesti. Nämä rakennuspaikat eivät välttämättä sijoitu em. verkoston toiminta-alueille, jolloin jätevesijärjestelmät tehdään kiinteistökohtaisina. 10 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS Pelastuslaitos haluaa kiinnittää huomioita Heinävaaran sammutusjärjestelyihin, jotka ovat tällä hetkellä riittämättömät. Heinävaaran asutus ja teollisuus huomioiden pelastuslaitoksen sammutustoimintaan tulisi rakentaa vesiasemia keskeisille paikoille. Tavoiteltava tuotto on 5000 l/minuutti, mutta minimituottona voidaan pitää 2500 l/minuutti. Vastine: Osayleiskaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Heinävaaran taajaman asemakaavasuunnittelu käynnistyy tämän vuoden lopussa. Asemakaavasuunnitteluun liittyy kunnallistekninen yleissuunnittelu, jossa pelastuslaitoksen esittämät asiat voidaan ottaa huomioon. 11 POHJOIS-KARJALAN ELY -KESKUS Pohjois-Karjalan ELY -keskus on todennut, että rantarakentamisen ohjaamisessa ei voida käyttää samoja mitoituslukuja kuin Joensuun alueen muissa rantaosayleiskaavoissa. ELY -keskuksen mielestä eri alueilla ei voida automaattisesti käyttää samaa mitoitusta. Mitoitusperiaatteet on laadittava vyöhykkeistämällä rannat niiden ominaispiirteiden mukaan huomioiden muun muassa rantojen rakennettavuus sekä maisemaja luontoarvot. ELY -keskus ihmettelee kaavan kokonaismitoitusta, koska asia ei käy ilmi asiakirjoista. Pienten lampien rannoilla sanotaan olevan alhaisempi mitoitus. Mitoitustaulukon mukaan kuitenkin myös pienten lampien mitoitus nousee paikoitellen hyvinkin korkeaksi. Mitoitustaulukkoa on tarkennettava ja kaavakartalle on tehtävä tarvittavat korjaukset. Suunnittelualueen rannat näyttävät jo olemassa olevien rakennuspaikkojen osalta niin tiheään rakennetuilta, että mitoitusta on pienennettävä. Ampumaradan ympäristöluvan ja meluraportin mukaan ampumaratamelu ylittää melunormin mökkialueella. Ampumarata kuitenkin sijaitsee suhteellisen lähellä Heinävaaran asutusta, joten ainakin radan käyttötiedot on hyvä päivittää. Suunnittelutarvealueita ei ole merkitty kartalle. Ovatko kaavan kaikki alueet, joita ei ole rakentamiseen osoitettu, tarkoitettu suunnittelutarvealueiksi? Liite 3, 5 / 9 5 Haja-asutusalueiden rakennuspaikkojen muodostumisen periaatteita on ihmetelty. Samoin suunnittelutarvealueen määräytyminen on tuottanut ongelmaa. AO/M -alueille osoitettujen rakennuspaikkojen määrää Tervasuontien sekä Heinävaarantien varrella pidetään tiheänä ollakseen haja-asutustyyppistä rakentamista. Osa rakennuspaikoista tulisi poistaa. Lisäksi ihmetystä on aiheuttanut AM ja MT alueiden rakentamista koskeva määräys. Voidaanko RA ja RA/4 merkinnät yhdistää, koska sisällöt ovat identtiset? RA-k merkinnän voisi selittää myös kaavamääräyksessä. RAK -määräyksessä olisi hyvä erotella jo rantaasemakaavoitetut alueet rantakaavoitettavista alueista. Pv -merkintään tulee liittää kaavamääräys. Muinaismuisto- ja rakennussuojelukohteiden osalta tukeudutaan museoviraston lausuntoon ja maanteiden osalta Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausuntoon. Rakennuspaikkojen pinta-alat sekä etäisyysehdot on hyvä määrätä seudun yleiskaavan mukaisiksi. Vesistöjen nimet pyydetään selkeyden vuoksi lisäämään kaavakartalle. Vastine: Rantarakentamisen ohjaamisessa voidaan käyttää pääosin samoja mitoituslukuja kuin Joensuun alueen muissa rantaosayleiskaavoissa, koska muuten maanomistajat asetetaan eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, missä heidän kiinteistönsä sijaitsevat. Rantarakentamisen ohjaamisessa on huomioitu vesistöjen erityispiirteet mm. mitoituksessa ja luontoarvojen huomioimisessa. Pienten vesistöjen rannoilla mitoitus on huomattavasti pienempi kuin suurten vesistöjen rannoilla. Tämä selviää mitoitustaulukosta. Kaavan rantarakentamisen kokonaismitoitus merkitään asiakirjoihin. Tervasuontien ja Heinävaarantien varsien rakennuspaikkojen poistoon ei ole syytä. Tervasuontien rakennuspaikkojen (AO/M) määrä perustuu emätilatarkasteluun ja teknisen lautakunnan 11.10.2011 hyväksymiin mitoitustavoitteisiin hajarakentamisen ohjaamisessa. Myös tässä on kyse maanomistajien tasapuolisesta kohtelusta. Heinävaaran alueen maanomistajat ovat esittäneet rakennuspaikkojen (AO/M) poistamista omistamiltaan tiloilta. Nämä toiveet otetaan huomioon. RAK -merkintään ei ole syytä tehdä muutoksia. Osayleiskaava-alueella ei ole voimassa kuin yksi ranta-asemakaava. Ranta-asemakaavan laatiminen on maanomistajan asia. Kaavatyön aikana ei ole tullut esille uusien ranta-asemakaavojen laatimistarvetta. AM ja MT alueiden kaavamääräyksiin tehdään tarkennukset. Suunnittelutarvealutta koskeva määräys kirjataan selkeämmin yleisiin määräyksiin. Heinävaaran ampumaradalle on voimassa ympäristölupa, joka tulee uuteen käsittelyyn vuoden vaihteessa. Ampumaradan toimintaa säätelee ympäristönsuojelulaki. Yleiskaavalla osoitetaan alue, jossa toimintaa voidaan harjoittaa muu maankäyttö huomioon ottaen. Rantarakentamista ohjaava kaavamerkintä muutetaan. Rantarakennuspaikan pinta-ala ja etäisyysvaatimukset muutetaan vastamaan seudun yleiskaavan määräyksiä. Pohjavesien suojelua säätelee erityislainsäädäntö, kuten vesilaki ja ympäristönsuojelulaki sekä kaupunginvaltuuston hyväksymät ympäristönsuojelumääräykset. Lausunto ei anna aihetta muuttaa pohjavesiä koskevia kaavamerkintöjä tai -määräyksiä. 12 POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS ELY-keskus ei pidä liikenteen ja yhdyskuntarakenteen näkökulmasta hyvänä uuden pysyvän asumisen osoittamista Lahdenperän alueelle. Kaavaluonnoksessa on osoitettu 26 uutta AO/M-rakennuspaikkaa Liite 3, 6 / 9 6 nauhamaisesti yhdystien 15623 eli Tervasuontien varteen. Rakennuslupa on tarkoitus myöntää suoraan yleiskaavan pohjalta (MRL 44 §). Tervasuontien osalta tulee Pohjois-Savon ELY-keskukseen vuosittain aloitteita puuttuvasta kevyen liikenteen väylästä ja valaistuksesta. Nykyisen tienpidonrahoituksen puitteissa ei pystytä toteuttamaan haja-asutusalueille liikenneturvallisuutta ja kevyen liikenteen olosuhteita parantavia hankkeita. Vallitseva tilanne on hyvä todeta myös kaavan liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa sekä realistisesti tarkastella päivittäisen liikkumisen näkökulmasta. Lisäksi huomautetaan, että kaavaselostuksessa esitetty kantatien liikennemäärätieto on vanhentunutta. Vuoden 2013 liikennemäärätietojen perusteella kantatien liikennemäärä on 3107 ajoneuvoa vuorokaudessa. Selostuksessa esitetty vuoden 2020 liikennemäärien ennustilanne poikkeaa ELY-keskuksen liikenne-ennusteesta ja on kaavan tavoiteaikatauluun nähden liian lähellä. P-S:n ELY-keskukselta on saatavissa vuoden 2013 ja vuoden 2030 ennustilanteen liikennemäärätiedot, sekä näiden perusteella lasketut päivitetyt teoreettiset melualueet. Vastine: Osayleiskaavan Lahdenperän alueen uusien AO/M-rakennuspaikkojen toteutus ei lisää merkittävästi Tervasuontien vuorokautisia liikennemääriä. Osayleiskaavan tavoitteena on ohjata hajarakentamista olemassa olevan vesi- ja viemäriverkon piiriin ja siten, että rakennuspaikkojen muodostumisessa otetaan huomioon maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Osayleiskaavaan tehdään P-S:n ELY-keskuksen esittämät tekniset korjaukset ja päivitetään liikennemäärät. 13 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO Maakuntaliitto on lausunnossaan korostanut, että valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen, Heinävaara-Selkien, maisema-arvot tuotaisiin kaavaratkaisussa selkeämmin esille. Kaavaluonnoksessa kulttuuriympäristöön liittyviä merkintöjä ovat maisemallisesti arvokkaat peltoalueet (MA), muinaismuistot (SM) sekä merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (sk-1). luonnon monimuotoisuus (luo) -merkinnän yhteydessä on viitattu maisema-arvoihin ja määräyksen mukaan katkoviivarajauksella on likimääräisesti osoitettu paikallisesti arvokkaat luonto- ja maisemakohteet. Maakuntaliitto näkee tärkeänä valtakunnallisten maisema-arvojen turvaamiseksi, että maisemallisesti arvokkaimmat alueet osoitetaan erillisellä maisemallisesti arvokas (ma) -osa-aluemerkinnällä siihen liittyvine määräyksineen. Lisäksi on todettu osayleiskaavan esitystavasta, että kaavaratkaisussa tulisi tarkemmin erottaa olemassa oleva ja suunniteltu rakentaminen, minkä takia myös kaavan arviointi on vaikeaa. Vastine: Osayleiskaavan esitystapaan todetaan, että olemassa oleva rakennuspaikka on merkitty umpinaisella ympyrällä ja uusi rakennuspaikka avonaisella ympyrällä. Muutoin vastineena todetaan, että maakuntakaavan ohjausvaikutus koskien valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja maisemallisesti arvokkaita kohteita on otettu riittävässä määrin huomioon. 14 YMPÄRISTÖNSUOJELU Selostuksesta ja kartalta puuttuvat luonnonmuistomerkkinä suojellut Heinävaaran metsälehmukset, jotka sijaitsevat Ilomantsintien varressa. Liikennemelu on huomioitu riittävällä tasolla kaavamääräyksissä. Muovilaakson teollisuusalue on pohjaveden muodostumisalueella. Teollisuusalueen laajentamista tulisi tarkastella uudelleen suhteessa hyväksyttyyn pohjaveden suojelusuunnitelmaan. Jos aluetta on tarkoitus laajentaa, tulisi kaavassa olla merkintä siitä, ettei alueelle saa sijoittaa sellaista teollisuutta, joka vaarantaa pohjaveden laatua. Vastine: Metsälehmuksia ei merkitä kaavaan suojelu- eikä muunakaan kohteena. Muovilaakson nykyisen teollisuusalueen asemakaavan päivitys ja asemakaavan laajennus tehdään yhteishankkeena. Asemakaavamääräyksissä otetaan erityisesti pohjavesien suojelu huomioon. Liite 3, 7 / 9 7 15 EINO SAGULIN TEUVO PUSSISEN PERIKUNNAN PUOLESTA Iso Valkealammen rannalle merkitty uusi loma-asuntopaikka tilalla Pussila 11:11 halutaan merkittäväksi siten, että kun rantapalsta jaetaan rantaviivan suhteen kahteen osaan, niin uusi alue sijaitsee rakennetun alueen eteläpuoleisella osalla. Heinävaarantien ja Ilomantsintien välisellä rinteellä olevat kolme merkittyä rakennuspaikkaa tulee poistaa. Vastine: Tilalle Pussila 11:11 merkityt kolme rakennuspaikkaa (AO/M) poistetaan. Iso Valkealammen lomarakennuspaikat merkitään esitetyllä tavalla, koska toinen niistä on siirretty Louhilammen rannalta eikä uudenlainen sijoittelu heikennä ratkaisevasti Iso Valkealammen rannan yleistä virkistyskäyttöä. 16 SATU-SISKO ELORANTA Moottorikelkkareitti tulee pysyttää poissa omakotiasutuksen viereltä. Reitti kulkee nykyisellään Joensuunväylän toisella puolella. Vastustetaan reitin siirtoa osayleiskaavassa merkittyyn paikkaan. Vastine: Moottorikelkkareitti on epähuomiossa merkitty virheelliseen paikkaan. Osayleiskaavakarttaan tehdään korjaus ja reitti siirretään oikealle paikalleen. 17 PETRI PIIPPONEN Muistutuksessa esitetään emätilatarkasteluun tehtäväksi korjaus tilalle Mannila 48:1. Lisäksi esitetään kahden pyyntikuopan merkitsemistä muinaismuistokohteeksi (sm) ja Ukonlammen rannoille merkittyjen kolmen lomarakennuspaikan poistamista. Vastine: Tila Mannila 48:1 muodostuminen korjataan emätilatarkasteluissa. Ukonlammen rannoille on maanomistajan esityksestä ja emätilatarkastelun perusteella merkitty kolme lomarakennuspaikkaa. Perusteita rakennuspaikkojen poistoon ei ole luonto- ja maisemaselvityksen perusteella. Selvitetään maanomistajan kanssa mahdollisesta siirrosta muualle. Maanomistajan kanssa on käyty neuvottelu, jonka perusteella rakennuspaikkoja ei siirretä muualle. Myöskään luontoselvityksen mukaan aihetta rakennuspaikkojen poistoon ei ole olemassa. Pyyntikuopista on laitettu paikkatiedot ja valokuvat museovirastolle. Museoviraston antaman lausunnon mukaan ne eivät ole pyyntikuoppia, eikä niitä merkitä osayleiskaavaan. 18 JOUNI HÄMÄLÄINEN Tilojen 8:18 ja 8:136 osalta rakentamista rajoittava Ilomantsintienvarren melualue on merkitty liian leveäksi verrattuna vieressä oleviin jo rakennettuihin omakotitalotontteihin. Tilaan 8:136 kuuluva, Ilomantsintien pohjoispuolella oleva rakentamaton metsäalue jää lähes kokonaan melualueen sisälle ja alueelle jo rakennettu kunnallistekninen valmius jää hyödyntämättä. Jukajärven koillisrannalla olevalle, rakentamattomalle Pitkälä 3:47 tilalle pitää merkitä rantarakennusoikeutta, koska myös sen pohjoispuolella olevalle huomattavasti pienemmälle tontille sitä on merkitty. Vastine: Tila Pitkälä 3:47 on emätilaa 3:13, jolla on luonnollista ja muunnettua rantaviivaa 86 metriä. Emätilan 3:13 rannalle on muodostunut yksi rakennuspaikka, joka tarkoittaa, että emätilan mitoitus on 11,6 rakennuspaikkaa muunnetulla rantakilometrillä. Jos muistutuksessa esitetty toive otetaan huomioon, nousee emätilan mitoitus 23,2 rakennuspaikkaan muunnetulla rantakilometrillä. Edes Liite 3, 8 / 9 8 ranta-asemakaavoissa ei voida hyväksyä em. rakentamistehokkuutta, joten vaatimukseen ei voida suostua. Melualueen rajausta tarkennetaan Ilomantsintien varrella Pohjois-Savon ELY-keskukselta saatavien tarkennettujen liikennemäärien ja melutietojen perusteella. Aiempi rakentaminen melualueelle ei kuitenkaan ole peruste sijoittaa uusia rakennuspaikkoja melualueelle. 19 LEENA MIETTINEN MARI MIETTISEN PUOLESTA Tilan Kalliola 10:80 osalla osayleiskaava on ylimitoitettu. Toivon, että tilakeskus ympäristöineen säilytetään/muutetaan maa- ja metsätalousalueeksi ja pihapiiri muutetaan omakotitontiksi. Etenkin asemakaavassa tämä on otettava huomioon. Vastine: Kalliolan tila sijaitsee lähellä koulua ja Heinävaaran palveluja. Alue on sijainniltaan sopiva asuntorakentamiseen. Kaavamerkintää ei siten ole syytä muuttaa. Tilakeskuksen alue ja pihapiiri ovat säilytettävissä nykyisen kaltaisina. Osayleiskaava on yleispiirteinen ja alueiden käyttötarkoitukset tarkentuvat Heinävaaran asemakaavan uudistamisen yhteydessä, jossa muistutuksessa esitetty toive otetaan huomioon. 20 TARJA JA MAUNO RITOLA Heinävaaran lämpölaitoksen koilliskulmalle sijoitettu asutus poistettava, koska alueella kulkee rivitaloalueen tärkeä ulkoilureitti jota käyttävät Heinävaaran päiväkotilaiset ja lähellä olevat kolme perhepäivähoitajaa lapsineen. Jos haluttaisiin tehdä Heinävaaran taajamasta viihtyisä asuinympäristö, niin olisiko mahdollista siirtää tulevaisuudessa taajamassa oleva teollisuus, mm. Ovesta vaikkapa Muovilaakson teollisuusalueelle. Tällä hetkellä esim. Ovesta on juuri kaavaluonnokseen merkityssä keskustatoimintojen alakeskuksen kohdalla. Vastine: Heinävaaran lämpölaitoksen koilliskulman AP –aluetta voidaan rajata vähän pienemmäksi. Lämpölaitoksen lähiympäristöön on syytä kuitenkin osoittaa mahdollisuus lisärakentamiselle, koska näin voidaan hyödyntää laitoksessa tuotettavaa ekologista energiaa nykyistä tehokkaammin. Osayleiskaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jonka tavoitteet tarkentuvat Heinävaaran tulevassa asemakaavan uudistamisessa. Ovesta sijaitsee voimassa olevan Heinävaaran asemakaavan teollisuustoimintojen alueella (T). Ovestan toiminta on asemakaavan mukaista, eikä edellytyksiä toiminnan siirtämiseksi Muovilaaksoon ole olemassa. Muovilaakso sijaitsee pohjavesialueella eikä sinne ole syytä siirtää sellaista teollista toimintaa, joka ei suoraan liity siellä jo olevaan teollisuuteen. Heinävaaran asemakaava on laadittu Kiihtelysvaaran kunnan aikana. Asemakaavan laadinnassa ei välttämättä ole tehty riittäviä vaikutusten arviointeja, mm. mitä vaikutuksia teollinen toiminta voi aiheuttaa sen läheisille asuinalueille. 21 RITVA PAKARINEN EELIS PAKARISEN PERIKUNNAN PUOLESTA Kantatilan 5:78 ei ole tällä hetkellä yhtään loma-asunto rakennuspaikkaa Patsolammen eikä Joutenlammen rannalla. Esitetään yhden rakennuspaikan merkitsemistä molempien lampien rannoille. Vastine: Tila 5:78 on emätilaa 5:8. Tilalla 5:78 on muunnettua rantaviivaa Iso Patsonlammen rannalla 325 metriä, joten sinne voidaan merkitä yksi uusi rakennuspaikka. Tilalla 7:78 on muunnettua rantaviivaa noin 355 metriä Joutenlammen rannalla, joten sinne voidaan merkitä yksi uusi rakennuspaikka. Liite 3, 9 / 9 9 22 TUOMO KORHONEN Onko nyt Heinävaaran osayleiskaavan johdosta mahdollista saada rakentaa rantasauna alle 20 m2 tilan 167-410-12-80 ranta-alueelle? Eikö rantarakentamisen tehokkuus ole nyt 6 rakennusta rantakilometrille, tilalla on rantaa n. 170 metriä. Paikka esimerkiksi tilan rantaviivan puoleen väliin. Tuohon naapuritiloillehan (mm. 167-410-2-23 & 167-410-2-58) on rantarakennuspaikat osoitettu. Vastine: Tila 12:80 on emätilaa 12:20. Tilalla 12:20 on luonnollista ja muunnettua rantaviivaa 210 metriä. Emätilan rannalle on muodostunut yksi rakennuspaikka. Mitoituksena tämä tarkoittaa 4,8 rakennuspaikkaa muunnetulla rantakilometrillä. Jos emätilan rannalle merkitään yksi uusi rakennuspaikka, nousee emätilan mitoitus 9,6 rakennuspaikkaan muunnetulla rantakilometrillä, eikä tähän voida suostua maanomistajien tasapuolisen kohtelun näkökulmasta. 23 ANNAMARI MARKKOLA Onko tarvetta sijoittaa uusia rakennuspaikkoja Heinävaaran vanhan kylänselän eteläpuolelle ainakaan niin paljon kuin luonnoksessa on esitetty. Erityisesti tämä koskee suunniteltuja asuinpaikkoja: 1. Mannilan tilan länsipuolelle Vatalan tilan opotassa – paikka on Mannilan tilan kohdalla ennallistetun Sahinpuron notkon tuntumassa. Mikäli tontti rakennetaan, se voi vaikuttaa Sahinpuron veden laatuun sekä luontaiseen tulvimiseen huomattavastikin. 2. Koljolan tilalla sijaitsevan luonnonsuojelualueen lähellä sijaitsevia asuinpaikkoja. LS-alueella on koko suunnittelualueen ainoa valkoselkätilan ja toiseksi ainoa liito-oravan reviiri ja vaikka kumpikin laji pärjää asutuksen lähellä – on pärjännyt myös ympäröivien vanhojen ja uudempien asuinpaikkojen kanssa – runsas lisärakentaminen voi olla riski. Kylänselän eteläpuolen rinteen vanhaa valkovuokkoesiintymää vanhan koulun – Sinkkola (Harilan) opotassa ei ole mainittu eikä sitä ole otettu huomioon asuinpaikkojen sijoittelussa. Suvispään alueelle suunniteltujen asuinpaikkojen sijoittelua olisi syytä harkita uudelleen siten, että tonttien väliin jätetään metsikköjä ja kosteammat notkelmat rajataan tonttien ulkopuolelle luonnontilaisiksi alueiksi. On vaikea uskoa, että kovin tiheä tonttien sijoittelu houkuttelee rakentajiakaan. Vastine: Kohdassa 1. esitettyjen rakennuspaikkojen sijoittelua tutkitaan uudelleen Sahinpuron näkökulmasta. Luonnonsuojelun näkökulmasta lisärakentaminen ko. alueelle ei heikennä valkoselkätikan eikä liito-oravan elinoloja. Valkovuokko ei ole suojeltu laji Pohjois-Karjalassa, eikä sen esiintymispaikkoja sisällytetä luontokohteisiin. Suvispään alueelle ei ole osoitettu uusia asuinrakennuspaikkoja. Uudet lomarakennuspaikat merkitään kaavassa useamman rakennuspaikan ryppääksi, jotta vapaata rantaa jää mahdollisimman pitkät yhtenäiset alueet yleiseen virkistyskäyttöön. 24 UPM KYMMENE/JUHA RISSANEN Juha Rissasen kanssa on käyty neuvottelu 22.9.2014 yhtiön maille osoitettujen rantarakennuspaikkojen sijoittelusta / siirrosta (P. Piipposen mielipide). Neuvottelussa todettiin, että rakennuspaikkoja ei voi siirtää Ukonlammen rannalta siten, että siirrosta ei aiheutuisi merkittävää haittaa kaava-alueen muiden vesistöjen virkistys- tai loma-asutukselle. Muiden vesistöjen rannat ovat jo nyt niin tiheästi rakennettuja, ettei siirtoa voida pitää tarkoituksenmukaisena. Lisäksi tutkittiin Joutenlammen länsirannalle merkittyjen neljän rakennuspaikan siirtoa lammen itärannalle. Siirtoa puoltaa paremmin rakentamiseen soveltuva ranta ja jo rakennettu tiestö. Lopputulos: Ukonlammen rannalla olevia rakennuspaikkoja ei siirretä muualle. Joutenlammen länsirannalla olevat neljä rakennuspaikka siirretään lammen itärannalle. Liite 4, 1 / 13 HEINÄVAARAN OSAYLEISKAAVA EMÄTILATARKASTELU HAJARAKENTAMINEN Kylä 410 410 Emätila RN:o 1959 1:11 1:11 Tilan nimi Auvola Kuutamo Pinta-ala emätila Tilan RN:o yht ha 0,2100 0,2200 1:66 1:67 1:11 410 1:12 1:12 TOTAL 1:33 Särkivaara TOTAL 410 410 410 410 410 410 1:33 1:43 1:43 1:43 1:43 1:43 1:43 1:43 Valkeela Nitala Heikkilä Erkkilä Nimetön Nimetön 410 1:37 Valkeela 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 0,4934 1:12 TOTAL 1:58 1:38 1:38 1:38 1:38 1:38 1:38 1:38 1:38 1:38 Pihlajamäki Harila Peltorinne Alapelto Karhunpesä Opotta Aapotti Satumaa Mesikkarinne Tuomilehto Yläpiha 1:38 TOTAL 1:127 Kovasniemi 1:127 TOTAL 2:23 Kesälä 2:23 TOTAL 2:34 2:34 Tyttöniemi Pitkäpelto 2:34 TOTAL 2:33 2:33 2:33 2:33 2:33 2:33 2:33 Rautatiealue Kuttu Vetosalmi Kastelampi Leppärinne Mannila Peltola 2:33 TOTAL 1 0,4934 1:33 151,5100 16,7700 4 16,8000 1:50 1:109 1:115 1:116 1:140 1:142 0,6036 0,4100 31,1500 27,0400 33,7500 11,5900 16,6000 1 1 1 3 1 4 35,2600 1:37 0,3300 41,2000 0,7300 0,3130 0,3060 9,3334 0,2847 0,6047 0,6689 0,6281 0,2468 153,2360 42,5000 0 1/- 0 -/- 0 0/0 0 -/1 -/1/0 0/2 3 0 -/- 0 1 4 1 1 1 1/1/1/1/1/- 0 0 2 -/- 3 1 1 1 1 1 1/1/1/1/1/- 0 0 0 0 0 3 0 10/0 5 -/1 2 -/- 2,9700 48,9300 1 3 0/0 51,9000 3,8730 2 42,5000 2:23 9,1000 9,1000 2:66 2:81 2:39 2:55 2:89 2:90 3:58 48:1 3:60 0,8300 1,7130 91,4500 0,5449 87,9551 0,7360 187,1020 0 0 0 3 0 0 -/- 54,6456 1:127 0 1/- 2 35,2600 1:58 1:88 1:89 1:90 1:105 1:108 1:123 1:124 1:133 1:134 1:137 2/0 0/0 1/0 87,3936 TOTAL 1:37 1:38 Rakennuspaikka Rakennus asr/lom/m paikat Palstat uu uudet HUOM 1 1/0 0 1 1/0 0 0,4300 Kauppala 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 Pinta-ala kaavassa ha 1 1 4 1 6 1 -/1 -/1 1/1 1/0 2/1/0 5/3 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Liite 4, 2 / 13 410 2:24 Puustila 2:103 59,9900 TOTAL 410 2:30 Tyttölahti 410 3:14 Myllyvaara 2:58 84,1400 3:14 49,7200 TOTAL 3:15 Jukaranta 3:13 3:13 Pitkula Pitkälä 3:23 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 3:8 3:8 3:8 3:8 3:8 3:8 3:8 3:8 3:8 3:4 3:4 3:4 3:4 3:17 Marjovaara Ilmava Pennala Juvola Ilmavaara Leppärinne Peltola Vatala 3:46 3:47 3:17 TOTAL 4:9 Marjomäki 4:9 TOTAL 4:18 Viherkumpu 4:18 TOTAL 4:19 Kivimäki 4:19 TOTAL 4:20 Laaksonlieve 4:20 TOTAL 4:21 Tiensyrjä 4:21 TOTAL 4:23 Myllylä 4:23 TOTAL 4:25 Koivumäki 4:25 TOTAL 4:37 Paavola 4:37 TOTAL 4:38 Annala 4:38 TOTAL 4:39 Joensuu 4:39 TOTAL 4:40 Jukola 4:40 TOTAL Vaaranpää TOTAL 4:43 4:43 0/1 5 -/- 1 -/1 61,9000 0,7000 7,8500 3:33 3:36 3:43 3:48 3:53 3:58 3:60 47:0 134,475 48,1200 0,3470 0,3090 0,3120 38,4400 0,5449 0,7360 11,3759 1 4 141,6848 131,3051 59,7300 66,6051 0,3830 1,1524 -/1 -/- 0 0 0/1 1/1/1/1/1/1/1/- 2 -/7/0 12 3 1/1 -/- 4 0 1 -/1/1 1 -/- 1 -/- 0 4 0 0 0 0 1 1/1 1,1524 4:9 3,3100 3,3100 4:18 2,2532 2,2532 4:19 0,5142 0,0674 1 1/- 0,0483 1 1/- 1 -/- 6,3518 3 -/- 2 1/1 1 1/- 1 1/- 1 -/- 1 -/- 1 1/- 6,3518 4:25 19,7350 19,7350 4:37 0,1084 0,1084 4:38 0,1060 0,1060 4:39 0,5850 0,5850 4:40 0,5550 0,5550 4:43 1,5260 1,5260 0 0 0,0483 4:23 0 0 0,0674 4:21 0 0 0,5142 4:20 0 9 1 1 1 6 1 1 126,7181 3:62 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1 100,1848 3:35 3:56 3:34 0 0 0 0 0 8,5500 TOTAL Veikkola 0,7970 1,7800 TOTAL Koljola Peräkangas Ellilä 5 1,7800 TOTAL 410 410 410 410 410 410 410 410 78,0416 0,7970 TOTAL 410 410 3/- 78,0416 TOTAL 410 7 59,9900 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Liite 4, 3 / 13 410 410 410 410 410 410 410 410 4:46 Kaukola 4:46 TOTAL 4:47 Kivikkola 4:47 TOTAL 4:42 4:42 Tuomilehto Lehtovaara 4:42 TOTAL 4:6 4:6 4:6 Marjamäki Kivelä Kolittaja 4:6 TOTAL 4:46 0,5400 4:47 1,0000 0,1417 4,2435 0,2789 1,1618 7,4794 TOTAL 410 4:45 Jukasalo 4:57 23,9300 410 4:45 Kopola 4:58 0,1153 410 4:45 Louhela 4:59 0,1958 410 410 410 410 4:45 4:45 4:45 4:45 Kesäranta Vatala Tuohiniemi Jukakangas 4:72 4:73 4:141 4:142 0,1420 167,2644 0,8562 16,2377 4:45 TOTAL 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 4:14 4:14 4:14 4:14 4:14 4:14 4:14 4:14 4:14 4:14 4:14 4:14 4:14 4:14 4:14 4:14 4:14 4:14 4:14 4:14 4:14 4:14 4:14 4:14 Kylkeinen Jyrkilä Peräsalo 4:62 4:65 4:67 Pesulampi 4:83 29,28 Pirkkola Koivumäki Jukamäki Havukkala Mäntyharju Mäkikumpu Sirpula Mäntyrinne Katajarinne Juusola Erola Jarvila Mäntyrinne Mäntylehto Eerola Mäntykangas Pasila Toimela Petrilä Mäntylä 4:84 4:77 4:113 4:114 4:116 4:103 4:104 4:105 4:106 4:107 4:117 4:111 4:140 4:131 4:132 4:125 4:135 4:136 4:119 4:74 0,2250 27,8200 0,4150 0,3890 22,3030 0,3590 0,3580 0,3560 0,4130 0,6500 0,3850 0,2610 0,8995 0,6500 0,8630 0,3890 0,4050 1,7080 0,4460 23,0800 410 410 4:14 4:14 Mäntymäki Niemelä 4:102 4:75 46,9455 23,3250 TOTAL Kortelahti Kaakkurinniemi -/- 1 1 -/-/- 1 1 1 1/1/1/- 4:56 24,0000 1 -/- 1 1 1 1 12 1 2 -/- 208,7414 61,5900 40,0100 34,2750 317,8000 4:143 4:71 0,4712 20,7747 -/1 -/- 0 0 1/1/-/1 1/1 -/-/- 3/2 1 1 1 1 1 2 1 1 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 1 1 1 1 1 1 0 0 15/0 24,0000 184,0644 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 7 0 3 10 0 6 0 0 0 4 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 11 8,9201 Hirvisalo 4:41 4:41 1 4,3852 4:52 4:53 4:54 4:44 4:14 1/- 1,0000 4:50 4:51 4:44 410 410 1 0,5400 -/-/- -/-/1/-/1/1/-/1/1/1/1/1/1/1/1/1/- -/1/1/- -/1/-/-/-/- Liite 4, 4 / 13 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 4:41 TOTAL 4:48 Vaaranrinne 4:48 TOTAL 4:49 Vatalanvaara 4:49 TOTAL 4:17 4:17 4:17 4:17 4:17 4:17 4:17 Heikinvaara Eskola Kukkula Janinkumpu Kumpula Toivola Jarla 4:17 TOTAL 4:29 4:29 4:29 4:29 4:29 4:29 4:29 4:29 4:29 4:29 Sorsakumpu Kiiskilä Kotitila Irjala Harjula Honkarinne Lehtorinne Katajarinne Välipala Lehtoniemi 4:29 TOTAL 410 410 4:30 4:30 Kuivi Heinämäki 410 410 4:16 4:16 Kalliola Nurkkala 410 4:16 TOTAL 410 5:1 Kujala 5:1 TOTAL 410 5:10 Suviaho 5:10 TOTAL 21,2459 4:81 11,0643 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 5:11 Alapiha 5:11 TOTAL 5:13 Sulkulahti 5:13 TOTAL 5:14 Vastikemaa 5:14 TOTAL 5:15 5:15 5:15 5:15 5:15 5:15 5:15 5:15 5:15 5:15 Koivurinne Haaparanta Patso Vuokkola Koivukangas Pirttimäki Kultalampi Patsonranta Aurinkoranta Millenium -/tuot.rak 11,0643 4:82 36,8916 0,2566 1,0000 1,0280 0,7010 0,6550 11,2225 0,3207 3 -/- 1 1 2 1 1 3 1 -/1 1/1/-/1 1/- 1,1670 1,0920 1,1600 1,1640 1,1540 1,1470 1,0210 1,1500 4,2480 5,6740 0,2770 27,3674 1 3 27,6444 4:127 4:128 0,4881 0,5781 4,8620 1/1/1/1/1/1/1/1/-/- -/8/0 -/laiterak. 1/1 1/1 1 1 1,0662 5:1 1/- 4/2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 18,977 4:121 4:122 1/1/- 2/0 2 1/- 1 1/- 1 1/- 1 -/- 1 -/- 1 1 1 1 1 1 1 -/1 -/1 -/1 1/1/-/1 1/- 4,8620 5:10 1,9740 1,9740 5:11 1,9760 1,9760 5:13 9,9400 7,7000 7,7000 5:14 13,2000 13,2000 5:21 5:22 5:63 5:70 5:85 5:99 5:86 5:87 5:90 5:91 0,5500 1,0200 2,9180 0,3256 0,3699 0,5500 1,0669 0,4774 1,0000 0,9013 0 0 15,1838 4:89 4:90 4:91 4:93 4:95 4:96 4:97 4:99 4:109 4:110 0 0 36,8916 4:86 4:87 4:123 4:129 4:133 4:134 4:137 TOTAL 410 0 3 1 -/- 1 1 1/1/- 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Liite 4, 5 / 13 410 410 5:15 5:15 Mäntykangas Kiilaranta 5:15 TOTAL 5:8 5:8 5:8 5:8 5:8 5:8 5:8 5:8 5:8 5:8 Kesäranta Koivuniemi Lisäranta Kaunisniemi Pesola Marjaterttula Mäntyrinne Suviranta Kallislahti Patsonlampi 5:8 TOTAL 5:2 5:2 Opottala Uusitontti 5:2 TOTAL 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 5:7 5:7 5:7 5:7 5:7 5:7 5:7 5:7 5:7 5:7 5:7 5:7 5:7 Mäntylä Pitkärinne Punukka Onnela Erkkilä Mäntyranta Kuusiranta Paavonlahti Länsiranta Saunahainen Kinnula Mansikkaniemi Kasperinniemi 5:7 TOTAL 410 410 410 410 410 410 410 410 5:17 5:17 5:17 5:17 5:17 5:17 5:17 5:17 Karpinkolo Eskola Aunela Markola Piippola Mäntyrinne Kuusikkola Kulmala 5:17 TOTAL 410 6:9 Marjamäki 6:9 TOTAL 410 410 6:12 6:12 Majakka Juurikkasalo 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 6:12 TOTAL 6:15 Teerikangas 6:15 TOTAL 6:16 Pohjukka 6:16 TOTAL 6:17 Rinteelä 5:92 5:98 0,6187 0,6060 1 1 10,4038 5:24 5:25 5:35 5:39 5:41 5:74 5:75 5:76 5:77 5:78 0,2000 0,2000 0,1000 0,2000 0,2000 0,4330 0,4490 0,4030 0,4100 57,7250 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 60,3200 5:34 9:46 15,6440 2,4880 1 1 18,1320 5:37 5:49 5:56 5:68 5:72 5:79 5:80 5:81 5:82 5:83 5:84 5:88 5:89 0,2000 0,2130 2,4480 0,3100 0,3110 0,5800 1,1040 10,3880 0,5940 0,4710 19,5260 0,6600 16,0600 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 3 1 1 52,8650 5:51 5:65 5:66 5:67 5:93 5:94 5:95 5:96 0,5350 0,7730 0,7560 0,7810 0,5000 1,0500 1,4500 1,0000 1 1 1 1 1 1 1 1 6,8450 6:9 5,6400 7/4 0 0 0 -/1 -/1 -/1 -/1 -/1 -/1 1/-/1 -/1 1/- 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2/8 0 -/1/- 0 0 1/0 0 -/1 -/1 1/-/1 -/1 -/1 -/1 -/1 -/1 -/1 1/-/1 1/- 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3/10 0 -/1 -/1 -/-/-/1 -/-/1/- 0 0 0 0 0 0 0 0 1/3 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1/1/- 1 -/1 3 2 -/-/- 3 -/- 1 -/1 1 1/- 5,6400 6:31 6:40 45,6100 31,3550 21,6100 9,5620 31,1720 6:15 14,5300 14,5300 6:16 2,0000 2,0000 6:17 5,3100 Liite 4, 6 / 13 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 6:17 TOTAL 6:19 Tiensivu 6:19 TOTAL 6:24 Uuro 6:24 TOTAL 6:22 6:22 6:22 6:22 6:22 6:22 6:22 6:22 6:22 6:22 6:22 6:22 6:22 6:22 Hartikkala Perävaunu Rantaharju Karikko Suopursu Yrjölä Marila Marjola Lillipotti Poukama Hassila Niemi Annikkila Käpynen 5,3100 6:19 6:24 6:25 6:33 6:34 6:35 6:37 6:51 6:52 6:53 6:106 6:107 6:109 6:120 6:121 6:122 TOTAL 6:13 6:13 6:13 6:13 6:13 6:13 6:13 6:13 6:13 6:13 6:13 6:13 6:13 6:13 6:13 Päiväranta Pesunharju Keskikangas Päiväranta Koivula Mikkola Nevala Käenpesä Tuijala Kuusela Mäntylä Sattuma Nevala Harrila Nokare 6:45 6:46 6:47 6:57 6:58 6:60 6:80 6:81 6:82 6:84 6:85 6:88 6:90 6:91 6:92 410 6:13 Kimpale 410 410 6:13 6:13 Toivola Sikkareet 410 410 410 TOTAL 7:13 7:13 7:13 7:13 7:13 Tapanila Sampola Lehtola 7:13 TOTAL 7:14 Viheriä Penttilä Anttila 7:14 TOTAL 7:15 Piippola 7:15 TOTAL 7:6 Rinteelä 5/0 1 -/1 0 11 1/- 1 1/- 1/- 60,5900 35,0000 1 -/- 4 -/-/-/1 -/1 -/-/1 -/1 -/1 -/1 -/1/1 -/-/1 -/- 35,0000 6:22 6:13 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1,0000 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 1,0000 37,4700 10,6000 2,6850 2,8250 2,8100 0,7100 0,4150 0,2300 0,2350 11,7500 0,8600 15,0820 0,5660 0,5620 0,6720 1 1 2 1 1 1 1 1 1 3 1 1 1 50,0020 1/8 2,6500 9,6494 17,1950 14,9270 0,2000 1,4430 0,4640 0,4640 0,4640 0,3090 0,3100 0,4640 0,3040 0,3000 0,3250 1 6:104 11,5750 6:112 6:113 8,6900 4,7123 1 1 1 25,0900 4 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 74,4457 7:24 7:26 7:27 7:28 7:29 0,3170 0,3888 0,4041 0,7155 0,2990 0,9700 -/-/1 1/0 11/3 1 1 1 1 1 2,1244 7:14 -/-/1 -/-/-/1 1/1/1/1/1/1/1/1/1/1/- 1/1/1/1/1/- 0,9700 7:15 291,6411 127,5530 127,553 7:20 0,9970 0 0 0 0 Liite 4, 7 / 13 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 7:6 7:6 7:6 7:6 7:6 7:6 7:6 7:6 7:6 7:6 7:6 7:6 7:6 7:6 7:6 7:6 7:6 7:6 7:6 7:6 7:6 Rantanurmi Viljola Koivikkola Hiekkala Luonnonrauha Kotipesä Lakeela Peräkylä Kumpula Santala Kanervisto Eetula Perivolli Lahtela Makari Lahdenperä Kukunoor Ainola Iljala Katajapiha Simosenpiha Tahvola 7:6 TOTAL 7:12 7:12 7:12 7:12 7:12 Syrjälä Metsälä Laurola Mäntylä Kangaskumpu 7:6 7:12 TOTAL 7:10 7:10 7:10 Maunola Kummunmäki Metsäkumpu 7:10 TOTAL 410 410 410 7:7 7:7 7:7 Jukalehto Kettula Kantokumpu 7:7 TOTAL 410 8:18 Läpikäytävä 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 8:18 TOTAL 8:22 Sahinrinne 8:22 TOTAL 8:26 8:26 8:26 8:26 8:26 8:26 8:26 8:26 8:26 Suviranta Kangaslahti Riutta Harjula Kumpula Elokumpu Lahtela Notkola I Hannula 7:22 7:23 7:38 7:39 7:40 7:43 7:47 7:48 7:49 7:50 7:51 7:52 7:55 7:57 7:59 7:60 7:63 7:64 7:66 7:67 7:68 7:69 1,8471 0,9750 0,8350 0,4890 0,5540 0,3900 0,4580 0,4000 0,4800 0,3800 0,3500 0,7040 1,0315 5,5730 8,4855 5,0270 14,4270 0,9900 0,8615 0,9310 0,9875 0,9880 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 48,1611 7:30 7:31 7:34 7:35 7:72 0,4970 0,4890 0,2960 1,0130 1,0014 7:46 7:65 7:70 49,9300 0,2680 0,5080 1/1/1/1/-/- 4/0 1 1 1 0,7760 1,1226 1,9430 31,4367 -/1/1/-/1/-/1/-/1/1/1/- 16/0 1 1 1 1 1 3,2964 7:53 7:61 7:62 -/-/1/1/1/1/1/1/1/-/1/- 1/1/1/- 2/0 1 3 1 -/1 1/-/- 3 -/- 1 1/- 1 1 1 1 1 1 1 1 1 -/1 -/1 -/1 -/1 -/-/1 -/1 -/1 -/1 34,5023 8:18 8,5600 5,7500 5,7500 8:22 1,5000 1,5000 8:58 8:60 8:61 8:62 8:63 8:65 8:67 8:71 8:78 0,2000 0,2000 0,2000 0,2000 0,2000 2,9800 0,2000 1,0000 0,2040 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1 0 0 0 0 0 0 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Liite 4, 8 / 13 410 410 410 410 410 410 8:26 8:26 8:26 8:26 8:26 8:26 8:26 Kujala Leppälahti Tienhaara Kuikkakangas Mattila Sahinrinne 8:28 410 410 410 410 410 8:28 8:30 8:30 8:30 8:30 8:30 8:30 Jokiranta Maijala Vuorela Harjula I Yrjölä 410 8:4 Nimetön 8:4 TOTAL 8:32 8:32 Sorsala Laitala 410 410 410 410 410 410 Hiekkala 8:32 TOTAL 9:22 Väliaho 9:22 TOTAL 9:24 Niittysuo 9:24 TOTAL 9:25 9:25 9:25 9:25 Kumpula Nurkkala Laine Uustontti TOTAL 9:9 9:9 9:9 9:9 Koivuranta Jukapalstat Koivuranta Hietaranta 9:9 TOTAL 410 410 410 410 9:16 9:16 9:16 9:16 Kangaskumpu Porttinotko Lehtoi Lehtola 9:16 TOTAL 9:7 Kalliola 9:7 TOTAL 10:19 10:19 Oivala Jormanala 10:19 TOTAL 410 410 410 410 410 1 1 1 2 3 -/1 -/-/1 -/-/1 9 -/-/12 0 0 0 0 0 0 0 1 -/1 0 79,0268 8:50 8,4050 8:56 8:73 8:83 8:84 8:138 9,0800 105,6000 TOTAL 9:25 410 410 6,5000 2,8060 24,2810 19,2081 12,7739 8,0738 8,4050 410 410 410 410 410 26,5000 TOTAL 410 410 410 8:81 8:120 8:121 8:135 8:136 45:2 10:6 Lehtoranta 10:6 TOTAL 10:10 10:10 10:10 10:10 Einola Kangasranta Pekkala Jukaranta 2,8400 0,2500 0,2600 0,2830 77,7200 2 1 1 1 6 81,3530 8:148 0,3734 -/-/1 -/1 -/1 1/- 1/3 1 -/- 6 1 1/3 -/- 1 -/- 1 -/- 1 1 1 1 1/1/-/1/- 1 1 1 1 -/1 -/1 -/-/1 0 0 0 0 0,8385 8:89 28:0 75,5460 40,2000 6,0200 46,2200 9:22 1,9570 1,9570 9:24 4,0500 4,0500 9:26 9:36 9:44 9:46 2,4250 1,5310 12,1070 2,4880 18,5510 9:31 9:33 9:47 9:48 0,3570 3,5260 0,1967 0,7136 4,7933 9:29 9:34 9:42 9:43 0,9550 0,9330 2,0000 46,8080 0/4 0 1 1 1 2 1/1/1/-/1 0 0 0 0 2 1/- 0 0 0 1 3 -/1 1/- 0 0 50,6960 9:45 83,5426 79,0926 79,0926 10:39 10:106 2,1620 56,8646 59,0266 10:58 0,3000 0 1 0,3000 10:41 10:43 10:53 10:55 0,7430 0,6910 1,5450 1,8800 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1 1 1 -/1 0 0/1 0 0 0 0 0 -/1 -/1 -/1 -/1 Liite 4, 9 / 13 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 10:10 10:10 10:10 10:10 10:10 Ollila Kalliola Kukka-aho Sortolampi Ruukki 10:10 TOTAL 10:4 10:4 10:4 Törisevä Pieni-Törisevä Riihikangas 10:4 TOTAL 10:4 10:4 Lintula Lähderanta 10:52 TOTAL 10:15 10:15 10:15 10:15 10:15 Kiimasuo Rautulampi Lempilampi Perho Haukivaara 10:15 TOTAL 11:7 Puronsuu 11:7 TOTAL 11:11 Pussila 11:11 TOTAL 11:12 Korhola 11:12 TOTAL 11:18 11:18 Toivola Ollila 11:18 TOTAL 11:14 11:14 11:14 11:14 11:14 11:14 11:14 11:14 11:14 11:14 11:14 Ristola Tapiola Vaarala Jukola Koivurinne Vaarala I Vaaranpäällys Heinonpuro Mäkelä Aaje Puhakkala 11:14 TOTAL 11:17 11:17 11:17 Kassila Pirkkola Osmola 11:17 TOTAL 11:13 11:13 Arola Pirkkola 11:13 TOTAL 12:11 Alapiha 12:11 TOTAL 12:12 Välimaa 10:66 10:80 10:100 10:101 32:0 0,4800 53,0500 27,9840 4,0195 7,0410 1 3 1 3 3 -/-/2/4 0 0 0 0 0 0 1 1 2 -/1 -/-/1 0 0 0 2 1 -/-/1 1 1 1 1 -/1 2 -/-/1 90,3925 10:46 10:87 10:88 13,5000 9,1300 18,2600 7,5450 5,7800 1,3440 1/1/-/- 14,6690 10:92 10:104 28,5920 24,6800 1,5580 26,2380 10:83 10:94 10:95 10:96 10:97 184,7370 1,9900 2,5120 2,7340 2,3450 53,1300 62,7110 11:7 21,2880 20,8280 3 20,8280 11:11 53,8333 32,1333 -/-/-/- -/- 0 -/- 0 3 3 0 0 0 3 3 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 7 1/1 1 1/- 32,1333 11:12 1,8655 1,8655 11:41 11:43 11:24 11:26 11:28 11:30 11:32 11:34 11:35 11:38 11:51 46:1 46:2 107,4463 0,2906 43,0000 1/1/1 43,2906 2/1 0,5000 0,5061 0,5000 0,5000 0,3950 0,7350 4,7400 11,2800 15,9000 28,4800 1,7445 1 1 1 1 1 1 2 1 2 2 1/1/1/1/1/1/-/-/-/-/Laavu 65,2806 11:49 11:52 11:53 0,6523 0,4140 1,8140 1 1 1 1/-/1 1/1 2,8803 11:46 11:47 0,4674 1,4510 1 1 1/1/- 1 1/- 1 1/- 1,9184 12:11 0,5620 0,5620 12:12 0,7180 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Liite 4, 10 / 13 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 12:12 TOTAL 12:13 Ainola 12:13 TOTAL 12:14 Purola 12:14 TOTAL 12:16 Seppälä 12:16 TOTAL 12:17 Nuppola 12:17 TOTAL 12:20 12:20 Nuppola Kotiranta 12:20 TOTAL 12:23 12:23 12:23 12:23 12:23 12:23 12:23 12:23 12:23 12:23 12:23 12:23 12:23 Kumpula Immola Kaskiaho Hannula Kumpula I Koivula Kylätalo Harjula Sorsala Perälä Mäkikumpu Mäkirinta Ruotku 0,7180 12:13 0,2060 5/- 0 0 0 0 0 0 0 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1/-/-/- 0 1 0 1/- 1 0 0 0 1 1/- 2 -/- 1 1/- 6 2/- 2 1 -/-/1(sauna) 1 3 1 1 1 1 1 3 1 1 1 1 1 -/1 -/1/1/1/1/1/1/1/1/-/1/1/- 0,2060 12:14 19,9000 19,9000 12:16 0,5740 12:17 79,8590 0,5740 79,8590 12:80 12:95 8,5430 0,5020 9,0450 12:29 12:30 12:36 12:56 12:57 12:58 12:60 12:61 12:66 12:67 12:78 12:79 12:90 0,2000 0,8050 1,0000 0,3280 0,7690 0,6065 0,2000 26,9700 0,3004 0,5266 0,2520 0,3180 0,3495 12:23 TOTAL 410 410 12:15 12:15 Mustola Merikoski 12:27 12:51 1,0000 13,8530 1 1 -/-/1 410 410 410 410 410 410 12:15 12:15 12:15 12:15 12:15 12:15 Valkola Jaakontaival Veikkola Ainola Mattila Riihipelto 12:53 12:55 12:68 12:69 12:70 12:71 2,5900 6,6200 0,3660 0,3880 0,3750 0,3310 1 1 1 1 1 1 -/-/1/1/1/1/- 12:15 TOTAL 12:24 12:24 12:24 12:24 12:24 12:24 12:24 Tuomela Nuppola I Juntula Rauskila Halola Halola II Mutkala 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 12:24 TOTAL 12:9 12:9 12:9 Honkala Mäntylä Metsola 12:9 TOTAL 12:5 12:5 12:5 Mujula Jääskelä Välilä 32,6250 10/1 25,5230 12:32 12:40 12:42 12:43 12:44 12:64 12:65 6,7750 0,2330 0,2000 0,2000 0,2000 0,0840 0,7680 4/1 3 1 1 1 1 1 1 8,4600 12:33 12:34 12:35 1,0150 1,0000 20,2550 1 1 2 22,2700 12:48 12:49 12:50 0,3600 0,3300 0,2340 1 1 1 1/1/1/1/1/-/-/- 1/1/1/- Siirto 12:34 Siirto 12:18 Liite 4, 11 / 13 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 12:5 12:5 Ottola Pitkäsärkkä 12:5 TOTAL 12:22 12:22 12:22 12:22 12:22 Tyynelä Penttilä Piipero Seppola Pihlajakumpu 12:22 TOTAL 12:10 Alanne 12:10 TOTAL 12:21 12:21 12:21 12:21 12:21 12:21 12:21 Koivukuja Koivukunnas Koivusaari Koivuperä Kolmio Kotila Koivurinne Perälä Suhola Haso Koivulehto 12:21 12:21 12:21 12:21 12:21 TOTAL 13:14 Mökkikallio 13:14 TOTAL 13:15 Vaaranpäällys 13:15 TOTAL 13:18 Ollila 13:18 TOTAL 13:20 Kiikkuniemi 13:20 TOTAL 13:24 Vaaranrinta 13:24 TOTAL 13:3 13:3 13:3 13:3 13:3 13:3 13:3 13:3 13:3 13:3 13:3 13:3 13:3 13:3 Lättä Rautatiealue Mattila Eerola Toivola Repola Perttilä Maijala Terttula Sirkkala Raijala Pekkala Lakee Pirilä 13:3 TOTAL 13:7 13:7 12:76 12:77 0,4300 1,4610 1 1 2,8150 12:46 12:83 12:84 12:85 12:92 0,0950 1,8330 7,2170 11,2400 1,6540 4,2050 1 1 1 3 1 0,3470 0,5030 5,3340 0,4720 0,4300 0,4600 0,4300 2,1477 0,4738 0,5120 0,5205 1 3,0000 1/- 0 -/- -/1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 11,6300 13:14 1/1/1/-/1/- 4/- 4,2050 12:72 12:73 12:75 12:81 12:86 12:87 12:88 12:89 12:91 12:93 12:94 9/- 6/- 22,0390 12:54 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1/2/- 1 1/1/1/1/1/1/1/- -/1/-/1/- 3,0000 13:15 3,2500 0 1 1/- 3,2500 13:18 15,5400 1 1/- 1 -/1 1 1/- 1 -/1 -/-/1 -/1 -/1 -/1 -/1 -/1 1/-/1 -/1 -/1 1/1/1 15,5400 13:20 89,4580 3/11 7,5000 23,1300 -/-/1 0 0 8,6000 2,8500 2,8500 13:25 13:27 13:36 13:73 13:74 13:75 13:76 13:77 13:78 13:79 13:80 13:81 13:93 13:94 Pulli 13:31 Kastelamminvaara13:32 247,1070 20,4750 29,1100 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 8,6000 13:24 0 0 0,1200 23,2800 0,1150 0,4410 0,4280 0,3230 0,5850 0,4710 0,3330 0,6870 0,5170 0,3980 4,7600 57,0000 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 9 1 Liite 4, 12 / 13 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 410 13:7 13:7 13:7 13:7 Helmilä Einola Kastekumpu Pippuriset 13:7 TOTAL 13:22 13:22 13:22 13:22 13:22 13:22 13:22 13:22 13:22 Mökkisuo Perälä Ristola Kumpula Iltaranta Kasteniemi Toinila Kastevaara Iltaranta Pullinsalo Suvila Kaunisniemi 13:22 13:22 13:22 13:22 TOTAL 13:9 13:9 Karsikko Koivula 13:9 TOTAL 13:16 13:16 Mökkiranta Mökkiniemi 13:16 TOTAL 13:23 13:23 Kotikallio Suolahti 13:23 TOTAL 15:1 Lisä-Vaarala 15:1 TOTAL 17:0 Koivuharju 17:0 TOTAL 18:1 18:1 Harjula Raateharju 13:63 13:95 13:97 13:100 6,1160 6,7784 1,0000 3,4300 1 1 1 1 47,9544 13:43 13:44 13:46 13:53 13:57 13:59 13:67 13:68 13:85 13:86 13:96 13:98 30,7735 2,2400 24,3400 0,6900 0,2150 0,2000 0,2500 0,2070 11,0218 0,2350 0,2894 0,3113 0,3547 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 1 1 40,3542 13:41 13:55 55,3740 9,3490 3,3078 3 1 12,6568 13:88 13:99 3,1250 0,3650 1 1 3,4900 13:91 13:92 4,0990 0,7310 1 1 4,8300 15:29 16,4570 3,5400 1/talrak/1/-/talrak 0 0 0 0 2/1 -/9 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -/1/1 0 0 1/1 0 1/-/1 0 0 1/1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 3 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -/-/-/1 -/1 -/1 -/1 -/1 -/1 -/1 -/-/1 -/1 1/-/1 1/1 4 -/- 1 1/1 1 1 -/1 1/- 3,5400 17:0 26,6800 26,6800 18:1 18:2 1,0000 21,0150 18:1 TOTAL 410 410 22:0 22:0 Immola Perttilä 22:2 22:3 22,0150 31,8100 0,5630 1/1 410 22:0 Kotiaho 22:4 2,0943 410 22:0 Pihakumpu 22:5 0,5000 410 22:0 Huvikumpu 22:6 0,5000 410 22:0 Ahopelto 22:8 1,5664 410 22:0 Kesäkumpu 22:9 0,5391 410 22:0 Nikkarila 22:10 0,7381 410 22:0 Nikkarila 22:11 0,7381 410 22:0 Lintikoto 22:12 1,0000 22:0 TOTAL 410 23:0 Pajamäki 23:1 0,6330 1 -/paja 410 410 410 23:0 23:0 23:0 Toinila Lehtola Purola 23:7 23:9 23:11 0,5330 0,4500 1,2450 1 1 2 1/1/1/- 6 1 2 1 1 1 1 1 1 1 40,0490 -/1/1/1/1/1/1/1/1/1/- 9/- Liite 4, 13 / 13 410 410 410 410 410 410 23:0 23:0 23:0 23:0 23:0 23:0 Villenpiha Herttala Mantila Haukka Karila Koivukumpu 23:0 TOTAL 410 410 25:0 25:0 Väyrylä Kiiestö 25:0 TOTAL 410 878:1 Sorapalsta 413 413 878:1 TOTAL 6:48 6:48 Mäntylä Rinta 6:48 TOTAL 23:13 23:15 23:17 23:18 23:19 23:20 0,7710 0,7560 3,2380 0,8570 5,5250 6,5966 25:1 25:3 533,0000 6,9200 3 1 2 1 4 3 1/1/-/tuot.rak 1/- 0 0 0 0 0 1/- 0 4 1 -/1/0 1 -/- 2 2 -/-/- 14,0080 0 539,9200 878:1 8,6000 0 8,6000 34:1 34:4 28,1862 19,1109 YHT 1,9800 4,4470 6,4270 4147,64 0 0 0 0 0 0 0 46 Liite 5, 1 / 5 HEINÄVAARAN OSAYLEISKAAVA EMÄTILATARKASTELU JUKAJÄRVI Kantatila Tila Tilan nimi 1:33 Särkivaara 1:88 Harila 1:109 Nitala 2:23 Kesälä 2:30 Tyttölahti 2:81 Pitkäpelto 3:56 Peräkangas 3:1 Myllyvaara 3:33 Marjovaara 3:33 Marjovaara 3:46 Pitkula 3:47 Pitkälä 3:14 Myllyvaara 3:23 Jukaranta 4:25 Koivumäki 4:39 Joensuu 4:40 Jukola 4:71 Kaakkurinniemi 4:73 Vatala 4:141 Tuohiniemi 4:143 Kortelahti 6:15 Teerikangas 6:31 Majakka 6:34 Rantaharju 6:35 Karikko 6:51 Yrjölä 6:52 Marila 6:53 Marjola 6:58 Koivula 6:112 Toivola 7:15 Piippola 7:22 Rantanurmi 7:53 Jukalehto 1:127 Kovasniemi 8:50 Hiekkala 8:56 Jokiranta 8:65 Elokumpu 9:31 Koivuranta 9:47 Hietaranta 9:33 Jukapalstat 10:39 Oivala 10:41 Einola 10:43 Kangasranta 10:53 Pekkala 10:55 Jukanranta 10:58 Lehtoranta 10:97 Haukivaara 10:101 Sortolampi 10:104 Lähderanta 11:7 Puronsuu 11:51 Mäkelä 12:80 Nuppola 12:95 Kotiranta 17:0 Koivuharju 18:2 Raateharju 25:3 Kiiestö 878:4 Venevalkama 1959 1:33 1:38 1:43 2:23 2:58 2:34 3:4 3:8 3:8 3:8 3:13 3:13 3:14 3:15 4:25 4:39 4:40 4:41 4:45 4:45 4:41 6:15 6:12 6:22 6:22 6:22 6:22 6:22 6:13 6:13 7:15 7:6 7:53 8:25 8:28 8:30 8:26 9:9 9:9 9:9 10:19 10:10 10:10 10:10 10:10 10:6 10:15 10:10 10:45 11:7 11:14 12:20 12:20 17:0 18:2 5:18 878:4 Rv m 33 132 48 105 80 80 460 180 200 1080 50 36 90 116 270 35 44 600 420 210 98 115 30 120 145 50 50 46 40 155 150 30 35 640 235 90 80 40 40 85 90 40 47 72 75 40 200 70 78 245 120 160 50 300 160 300 70 Muun m 33 132 48 105 80 80 280 120 115 540 50 36 90 116 270 35 44 600 420 145 98 115 30 120 145 50 50 46 40 155 150 30 35 640 235 90 80 40 40 85 90 40 47 72 75 40 200 70 78 245 120 160 50 300 160 300 70 Muun YHT Olevat Uudet YHT Mitoitus Mitvyöh 33 0 0 0 ra-2 132 0 1 1 7,6 ra-2 48 1 0 1 20,8 ra-2 105 0 1 1 9,5 ra-2 80 0 1 1 12,5 ra-2 80 0 1 1 12,5 ra-2 280 0 1 1 3,6 ra-2 0 1 0 ra-2 ->siirto 11:7 0 0 0 ra-2 775 0 0 1 1,3 ra-2 1 0 0 ra-2 86 0 0 1 11,6 ra-2 90 0 1 1 11,1 ra-2 116 1 0 1 8,6 ra-2 270 1 0 1 3,7 ra-1 35 1 0 1 28,6 ra-1 44 0 1 1 22,7 ra-1 600 0 2 2 3,3 ra-1 1 1 0 ra-2 565 0 1 3 5,3 ra-2 98 1 0 1 10,2 ra-1 115 0 1 1 8,7 ra-2 30 0 0 0 ra-1 1 0 0 ra-1 1 0 0 ra-1 1 0 0 ra-1 1 0 0 ra-1 411 1 0 5 12,2 ra-1 1 0 0 ra-1 195 1 0 2 10,3 ra-1 150 0 0 0 ra-1 30 0 0 0 ra-2 35 1 0 1 28,6 ra-2 640 1 2 3 4,7 ra-2 235 1 0 1 4,3 ra-2 90 0 1 1 11,1 ra-2 80 1 0 1 12,5 ra-2 1 0 0 ra-1 1 0 0 ra-1 165 1 0 3 18,2 ra-1 90 1 0 1 11,1 ra-2 1 0 0 ra-1 1 0 0 ra-1 1 0 0 ra-1 234 1 0 4 17,1 ra-2 40 1 0 1 25,0 ra-1 200 0 0 0 ra-1 70 0 0 0 ra-2 78 1 0 1 12,8 ra-1 245 0 1 1 4,1 ra-2 <- siirto 3:1 120 0 1 1 8,3 ra-2 0 0 0 ra-2 210 1 0 1 4,8 ra-2 300 1 0 1 3,3 ra-2 160 0 1 1 6,3 ra-2 300 1 0 1 3,3 ra-1 0 0 0 ra-1 Liite 5, 2 / 5 8660 7730 31 19 50 6,5 Rv m 32 55 125 125 45 70 118 70 96 63 77 345 1137 2358 Muun m 32 55 125 95 45 70 85 70 48 63 60 315 1045 2108 Rv m 160 37 130 110 140 30 60 38 80 70 77 80 877 76 58 52 110 50 60 850 106 195 60 30 180 190 2250 6156 Muun m Olevat Uudet Yht Mitoitus Mitvyöh 40 1 0 0 ra-2 9 1 0 0 ra-2 33 82 1 0 3 36,6 ra-2 87 1 0 0 ra-1 75 162 1 0 2 12,3 ra-1 30 1 0 0 ra-1 60 1 0 0 ra-1 38 1 0 0 ra-1 20 1 0 0 ra-1 53 1 0 0 ra-1 77 1 0 0 ra-1 40 1 0 0 ra-1 441 921 0 0 7 7,6 ra-1 38 1 0 0 ra-2 15 1 0 0 ra-2 26 1 0 0 ra-2 55 1 0 0 ra-2 13 0 0 0 ra-2 30 1 0 0 ra-2 245 1 0 0 ra-2 27 1 0 0 ra-2 100 1 0 0 ra-2 15 1 0 0 ra-1 8 1 0 0 ra-1 135 1 0 0 ra-2 48 755 1 0 12 15,9 ra-1 1237 1237 0 3 3 2,4 ra-2 2995 24 3 27 9,0 LAKEENJÄRVI Tila 13:25 13:36 13:73 13:74 13:75 13:76 13:77 13:78 13:79 13:80 13:81 13:93 13:94 Tilan nimi Lättä Mattila Eerola Toivola Repola Perttilä Maijala Terttula Sirkkala Raijala Pekkala Lakee Pirilä Kantatila 1959 13:3 13:3 13:3 13:3 13:3 13:3 13:3 13:3 13:3 13:3 13:3 13:3 13:3 Olevat Uudet Yht Mitoitus Mitvyöh 1 0 0 ra-1 1 0 0 ra-1 1 0 0 ra-2 1 0 0 ra-2 1 0 0 ra-2 1 0 0 ra-2 1 0 0 ra-1 1 0 0 ra-1 1 0 0 ra-1 1 0 0 ra-1 1 0 0 ra-1 1 0 0 ra-1 1 0 0 ra-2 13 0 13 6,2 PAAVONLAMPI Tila 5:21 5:99 5:22 5:24 5:25 5:35 5:39 5:41 5:74 5:75 5:76 5:77 5:78 5:37 5:49 5:68 5:72 5:82 5:83 5:84 5:79 5:80 5:81 5:56 5:88 5:89 25:1 Tilan nimi Koivurinne Pirttimäki Haaparanta Kesäranta Koivuniemi Lisäranta Kaunisniemi Pesola Marjaterttula Mäntyrinne Suviranta Kallislahti Patsonlampi Mäntylä Pitkärinne Onnela Erkkilä Länsirinne Saunahainen Kinnula Mäntyranta Kuusiranta Paavonlahti Punukka Mansikkaniemi Kasperinniemi Väyrylä Kantatila 1959 5:15 5:15 5:15 5:8 5:8 5:8 5:8 5:8 5:8 5:8 5:8 5:8 5:8 5:7 5:7 5:7 5:7 5:7 5:7 5:7 5:7 5:7 5:7 5:7 5:7 5:7 5:18 JOUTENLAMPI Tila 5:78 25:0 ( n. 16,8 ha) Kantatila Tilan nimi 1959 Rv m Patsonlampi 5:8 790 Väyrylä 5:18 1830 2620 Muun m 355 833 1188 355 833 Olevat Uudet Yht Mitoitus Mitvyöh 0 1 1 2,8 0 4 4 4,8 0 5 5 4,2 ISO PATSONLAMPI Tila 5:84 5:78 Tilan nimi Kinnula Patsonlampi Kantatila 1959 5:7 5:8 Rv m 701 600 Muun m 70 325 70 325 Olevat Uudet Yht Mitoitus Mitvyöh 0 0 0 0 1 1 3,1 Liite 5, 3 / 5 5:14 5:63 5:70 5:86 5:90 5:98 5:93 5:51 Vastikemaa Patso Vuokkola Kultalampi Aurinkoranta Kiilaranta Piippola Karpinkolo UKONLAMPI Tila 25:1 Tilan nimi Väyrylä 5:14 5:15 5:15 5:15 5:15 5:15 5:17 5:17 585 145 62 80 65 30 40 40 2348 (n. 12,4 ha) Kantatila 1959 Rv m 25:0 2050 2050 280 109 47 60 49 23 30 30 1023 280 288 60 Muun m 878 878 0 1 1 1 1 0 1 1 6 1 0 0 0 0 0 0 0 2 1 0 0 0 0 4 0 2 8 3,6 13,9 33,3 7,8 Olevat Uudet Yht Mitoitus Mitvyöh 0 3 3 0 3 3 3,4 ISO VALKEALAMPI Tila 1:37 1:115 1:116 6:106 6:107 6:109 7:14 7:15 11:11 11:43 46:2 Tilan nimi Valkeela Heikkilä Erkkilä Lillipotti Poukama Hassila Viheriä Piippola Pussila Ollila Puhakkala Kantatila 1959 1:37 1:43 1:43 6:22 6:22 6:22 7:14 7:15 11:11 11:18 11:23 Tilan nimi Piippola Ollila (4,8 ha) Kantatila 1959 7:15 11:43 PUTRO Tila 7:15 11:43 ISO KANGASLAMPI Tila 8:78 8:60 8:81 8:121 8:73 8:83 8:84 8:89 871:1 Tilan nimi Hannula Kangaslampi Kujala Tienhaara Maijala Vuorela Harjula I Sorsala Sorapalsta PIENI KANGASLAMPI Tila 2:58 8:89 Tilan nimi Tyttölahti Sorsala ISO KUIKKALAMPI Tila 8:58 Tilan nimi Suviranta (n. 5,5 ha) Kantatila 1959 8:26 8:49 8:49 8:49 8:57 8:57 8:57 8:77 871:1 (n. 3,5 ha) Kantatila 1959 2:33 8:32 (n. 4,5 ha) Kantatila 1959 8:26 Rv m 330 385 586 100 115 185 330 940 210 490 250 3921 Muun m 110 217 466 75 115 185 130 845 210 490 250 3093 Rv m 660 390 1050 Muun m 330 195 525 Rv m 110 45 95 110 68 50 55 242 36 811 Muun m 60 12 45 50 17 25 28 82 36 355 Rv m 270 590 860 Muun m 68 185 253 Rv m 40 Muun m 20 110 683 375 130 845 210 490 250 330 195 60 107 70 82 36 68 185 Olevat Uudet Yht Mitoitus Mitvyöh 0 0 0 ra-2 0 1 0 ra-2 2 0 3 4,4 ra-2 1 0 0 ra-2 0 0 0 ra-2 1 0 2 5,3 ra-2 1 0 1 7,7 ra-2 0 0 0 0,0 ra-2 1 1 2 9,5 ra-1 <- Louhilampi 1 0 1 2,0 ra-2 0 0 0 0,0 ra-2 7 2 9 2,9 Olevat Uudet Yht Mitoitus Mitvyöh 0 0 0 0 0 0 0,0 0 0 0 0,0 Olevat Uudet Yht Mitoitus Mitvyöh 1 0 1 16,7 1 0 0 1 0 0 0 0 2 18,7 1 0 0 1 0 0 1 0 3 43 1 0 1 12,2 0 0 0 7 0 7 19,7 Olevat Uudet Yht Mitoitus Mitvyöh 0 0 0 2 0 2 10,8 2 0 2 7,9 Olevat Uudet Yht Mitoitus Mitvyöh 1 0 0 Liite 5, 4 / 5 8:61 8:62 8:67 8:71 8:81 8:135 8:136 Riutta Harjula Lahtela Notkola I Kujala Kuikkakangas Mattila PESU Tila 6:46 6:57 4:122 30:0 Tilan nimi Pesunharju Päiväranta Heinämäki Kivara (n. 9,5 ha) Kantatila 1959 6:13 6:13 4:30 6:42 Tilan nimi Päiväranta Resulampi Kivara (n. 4,0 ha) Kantatila 1959 6:13 4:14 4:61 TAKANEN Tila 6:57 4:83 30:0 8:26 8:26 8:26 8:26 8:26 8:26 8:26 37 38 38 82 30 330 178 773 28 10 28 41 15 165 134 441 1 1 1 1 0 0 1 6 Rv m 630 60 115 540 1345 Muun m 405 60 0 332 797 Rv m 440 208 230 878 Muun m 220 104 115 439 Rv m 625 723 230 24 127 635 40 85 45 86 43 96 55 65 175 50 68 148 230 760 4310 Muun m 260 280 115 6 127 500 30 85 45 86 43 96 55 65 175 25 68 74 200 710 3045 Rv m 420 280 1230 705 90 770 3495 Muun m Olevat Uudet Yht Mitoitus Mitvyöh 243 243 0 1 1 4,1 260 1 0 0 785 1 2 0 505 1900 1 1 6 3,2 90 90 0 1 1 11,1 443 443 0 2 2 4,5 2326 3 7 10 4,3 465 0 332 220 104 115 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6 6 13,6 Olevat Uudet Yht Mitoitus Mitvyöh 1 0 0 0 0 1 2,2 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 1 1,3 Olevat Uudet Yht Mitoitus Mitvyöh 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0,0 KASTELAMPI Tila 2:58 2:66 2:81 2:103 13:15 13:20 13:41 13:55 13:57 13:59 13:67 13:68 13:85 13:86 13:88 13:96 13:98 13:99 32:0 25:1 Tilan nimi Tyttölahti Tyttöniemi Pitkäpelto Puustila Vaaranpää Kiikkuniemi Karsikko Koivula Iltaranta Kasteniemi Toinila Kastevaara Iltaranta Pullinsalo Mökkiranta Suvila Kaunisniemi Mökkiniemi Ruukki Väyrylä Kantatila 1959 2:30 2:34 2:34 2:24 13:15 13:20 13:9 13:9 13:22 13:22 13:22 13:22 13:22 13:22 13:22 13:22 13:22 13:16 13:40 25:0 260 395 6 127 500 115 658 74 200 710 Olevat Uudet Yht Mitoitus Mitvyöh 1 0 1 3,8 ra-2 0 0 0 ra-2 0 0 0 ra-2 0 0 0 ra-2 0 1 1 7,9 ra-3 1 1 2 4,0 ra-2 0 0 0 ra-2 1 0 1 8,7 ra-3 1 0 0 ra-1 1 0 0 ra-1 1 0 0 ra-1 1 0 0 ra-1 1 0 0 ra-1 1 0 0 ra-1 1 0 0 ra-2 1 0 0 ra-1 1 0 9 13,7 ra-1 1 0 1 13,5 ra-2 0 0 0 ra-2 0 3 3 4,2 ra-2 13 5 18 5,9 PIENI KASTELAMPI Tila 2:58 2:89 2:90 48:1 2:103 25:1 Tilan nimi Tyttölahti Vetosalmi Kastelampi Mannila Puustila Väyrylä Kantatila 1959 2:30 2:33 2:33 2:33 2:24 5:18 Liite 5, 5 / 5 MARJOLAMPI Tila 2:55 2:90 3:33 3:35 Tilan nimi Kuttu Kastelampi Marjovaara Koljola LOUHILAMPI Tila 1:116 7:15 11:11 11:43 11:52 11:53 Tilan nimi Erkkilä Piippola Pussila Ollila Pirkkola Osmola (n. 6,3 ha) Kantatila 1959 2:33 2:33 3:8 3:4 (n. 4,6 ha) Kantatila 1959 1:43 7:15 11:11 11:18 11:17 11:17 Rv m 165 247 145 575 1132 Muun m 83 125 47 275 530 Rv m 390 138 530 358 45 60 1521 Muun m 97 35 163 112 23 30 460 8480 2358 6156 2620 2348 2050 3921 1050 811 860 773 1345 878 4310 3495 1132 1521 44108 7610 2108 2995 1188 1023 878 3093 525 355 253 441 797 439 3045 2326 530 460 28066 208 47 275 97 35 163 112 53 Olevat Uudet Yht Mitoitus Mitvyöh 1 0 0 0 1 4,8 1 0 1 21,3 1 0 1 3,6 3 0 3 5,7 Olevat Uudet Yht Mitoitus Mitvyöh 0 0 0 0 0 0 0 1 1 6 => Iso Valkealampi 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 1 1 2 4,3 KOKONAISMITOITUS Jukajärvi Lakeenjärvi Paavonlampi Joutenlampi Iso Patsonlampi Ukonlampi Iso Valkealampi Putro Iso Kangaslampi Pieni Kangaslampi Iso Kuikkalampi Pesu Takanen Kastelampi Pieni Kastelampi Marjolampi Louhilampi 31 13 24 0 6 0 7 0 7 2 6 1 0 13 3 3 1 117 19 0 3 5 2 3 2 0 0 0 0 0 0 5 7 0 1 47 50 13 27 5 8 3 9 0 7 2 6 1 0 18 10 3 2 164 6,8 6,2 9,0 4,2 7,8 3,4 2,9 0,0 19,7 7,9 13,6 1,3 0,0 5,9 4,3 5,7 4,3 5,8 Liite 6, 1 / 6 Heinävaara oyk 20.1.2015 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS HEINÄVAARAN OSAYLEISKAAVA Ehdotusvaiheen viranomaislausunnot ja muistutukset vastineineen © Blomkartta Liite 6, 2 / 6 2 Sisällysluettelo 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 TONTIT JA MAA-ALUEET ................................................................................. 3 MUSEOVIRASTO ............................................................................................... 3 POHJOIS-KARJALAN ELY -KESKUS ................................................................ 3 POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS ....................................................................... 4 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO ....................................................... 4 YMPÄRISTÖNSUOJELU ................................................................................... 5 EI HUOMAUTETTAVAA .................................................................................... 5 MUISTUTUS ....................................................................................................... 5 MUISTUTUS ....................................................................................................... 5 MUISTUTUS ................................................................................................... 5 MUISTUTUS ................................................................................................... 6 Liite 6, 3 / 6 3 LAUSUNNOT 1 TONTIT JA MAA-ALUEET Heinävaaran osayleiskaavassa on riittävät aluevaraukset asemakaavan laajentumiseen uusia pientalotontteja varten. Uudet aluevaraukset tiivistävät aluerakennetta. Tämän suunnitelman mukaisesti hankitaan raakamaata vielä kuluvan vuoden aikana. Kaupungin omistamille maa-alueille on osoitettu myös riittävästi haja-asutustontteja monipuolisen tonttitarjonnan turvaamiseksi. Vastine: Ei kommentoitavaa. 2 MUSEOVIRASTO Heinävaaran RKY -alueelle osoitettujen uusien AO/M rakennuspaikkojen sijoittelussa on pyritty ottamaan maisemanäkökohdat huomioon. Rakennuspaikat sijoittuvat rinteeseen niin, että niiden vaikutus vanhaa Tohmajärventietä reunustavaan, arvokkaaseen kyläalueeseen jää vähäiseksi. Jatkossa on tärkeää pitää huolta siitä, että Heinävaaran lounaisrinteen luonne kaukomaisemassa (puusto, metsäisyys) ei rakentamisen myötä muutu. RKY -alueen osalta kulttuuriympäristön asiat tuodaan riittävästi esiin kaavan yleismääräyksissä ja suojeltavat rakennukset on asianmukaisesti osoitettu kaavakartalla. Museovirasto ehdottaa, että AO/M kaavamääräystä tarkennetaan kulttuuriympäristönäkökohdilla Heinävaaran RKY –alueella. Kaavaselostukseen tulee lisätä tieto siitä, että Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaihekaavassa vahvistettiin valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, joihin kuuluu Heinävaara-Selkien maisema-alue. Maakuntakaavan 3. vaiheessa 2013 käsiteltiin maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, ja edellisen vaihekaavan valtakunnalliset maisema-alueet jäivät voimaan. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden päivitysinventointi on tarkoitus vahvistaa vuonna 2015. Tarkistettu rajausehdotus noudattelee kaava-alueen osalta voimassa olevaa rajausta (muutos Alavin ja Heinävaaran kylän kohdalla). Vastine: AO/M–rakennuspaikat sijaitsevat Heinävaaran länsirinteellä metsän keskellä. Niiden toteutuksella ei ole vaikutusta arvokkaaseen kylämaisemaan, eikä kaukomaisemassa. Kaavaan merkitään maakuntakaavan 1. vaiheen Heinävaara - Selkien maisema-alue (ma) ja lisätään kaavaselostukseen. 3 POHJOIS-KARJALAN ELY -KESKUS Pohjois-Karjalan ELY -keskus esittää seuraavat kommentit: Ranta-alueiden kokonaismitoitus on 5,8 rp/muunnettu rantakm. Kaavoittaja ja ELY -keskus ovat käyneet mitoituksen läpi ja nyt esitetty ratkaisu on yhdessä hyväksytty. ELY -keskus on esittänyt, että AO/M -alueiden rakennuspaikkoja vähennetään. Vastineen mukaan mitoitus perustuu teknisen lautakunnan hyväksymiin mitoitustavoitteisiin hajarakentamisen ohjaamisessa. Heinävaaran AO/M -alueilla rakennuspaikkoja on poistettu maanomistajien toiveesta. ELY -keskuksella ei ole asiasta huomautettavaa. ELY -keskuksen mielestä kaava perustuu riittäviin luontoselvityksiin ja selvityksessä esille tulleet kohteet on huomioitu kaavassa riittävällä tavalla. AM -merkintää ei ole, annetusta vastineesta huolimatta, tehty muutosta. Kyse on ELY -keskuksen luonnosvaiheessa lausumasta talouskeskuksen yhteyteen sallitusta kahdesta erillisestä asuinrakennuksesta. Mitä eroa on AO/M ja AO -rakennuspaikoilla? Merkinnöillä ei käytännössä ole mitään eroa. Kaavaselostuksessa (s. 25) sanotaan, että AO -merkinnällä on osoitettu olemassa olevat rakennuspaikat. Kaavakartalle on kuitenkin merkitty myös uusia rakennuspaikkoja AO -merkinnällä. Liite 6, 4 / 6 4 Tilalla Jyrkilä 4:65 on mitoitustaulukon mukaan neljä uutta rakennuspaikkaa. Kaavakartalla uusia rakennuspaikkoja on kuusi. Mistä ero johtuu? Yksi AO -rakennuspaikka on merkitty Iso Patsonlammen rannalle, toisin kuin selostuksessa väitetään (s. 23). Vastine: Osayleiskaavan AM -rakennuspaikkojen rakentaminen muutetaan vastaamaan voimassa olevan rakennusjärjestyksen määräyksiä, joka oli myös alunperäinen kaavan tavoite. Kaavakartalla on kahden uuden AO/M -rakennusalueen kohdalla virheellinen AO -merkintä. Nämä korjataan AO/M -rakennuspaikoiksi. Toinen näistä on Iso Patsonlammen rannalla olemassa olevien asuinrakennuspaikkojen vieressä ja on tarkoituksenmukaista merkitä myös tämä uusi rakennuspaikka AO/M -merkinnällä. AO/M- ja AO -rakennuspaikan ero on luettavissa kaavamerkinnöistä. Selkeyden näkökulmasta emätilatarkasteluun perustuvat uudet, suoralla rakennusluvalla rakennettavat erillispientalojen rakennuspaikat merkitään kaavaan AO/M:nä. Tilan Jyrkilä 4:65 mitoitustaulukon tiedot korjataan vastaamaan kaavakarttaa. 4 POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS ELY -keskus huomauttaa edelleen Lahdenperän alueelle ositettavasta pysyvästä asumisesta, jota ei voida liikenteellisesti ja yhdyskuntarakenteellisesta näkökulmasta hyväksyä. Kaavateknisinä seikkoina ELY – keskus huomauttaa kaavakartalla virheellisesti esitetystä seututiestä 494 (Tohmajärvi - Heinävaara). Kyseinen tie on kaavakartalla piirretty yhdystieksi ja merkitty yt/kk -merkinnällä., vaikka kyse on seututiestä. Seututie tulee piirtää yhdystietä leveämmällä merkinnällä ja merkitä kirjaimilla st/pk (seututie/pääkatu). Tämä tulee lisätä myös kaavamerkintöihin. Vastine: Lahdenperän alueen uusien AO/M-rakennuspaikkojen osoittaminen Heinävaaran osayleiskaavaan perustuu Joensuun seudun yleiskaava 2020 aluevarauksiin, jossa Lahdenperän alue on merkitty kyläalueeksi. Rakennuspaikkojen määrä perustuu teknisen lautakunnan mitoitusperusteisiin. Rakennuspaikat on liitettävissä olemassa olevan vesi- ja viemäriverkkoon ja on näin ollen yhdyskuntatalouden näkökulmasta tarkoituksenmukaista. Kaavakarttaan tehdään esitetty korjaus koskien seututietä 494. 5 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO Maakuntaliitto on todennut, että Heinävaaran osayleiskaavan ehdotukseen ei ole tehty maisema-arvoihin liittyviä muutoksia kaavamerkintöihin tai suunnittelumääräyksiin. Heinävaaran osayleiskaavassa on otettu valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö huomioon merkinnällä sk-1. Kaavassa ei kuitenkaan otettu huomioon valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajausta, joka on annetun lausunnon liitteenä. Maakuntaliitto katsoo edelleen, että Heinävaaran osayleiskaavaan tulisi merkitä (ma) –osaaluemerkinnällä valtakunnallisesti arvokas maisema-alue siltä osin kuin se sijoittuu kaava-alueelle. Muulta osin maakuntaliitto katsoo, että vahvistetut maakuntakaavat on otettu osayleiskaavaratkaisussa riittävästi huomioon. Vastine: Osayleiskaavaan lisätään valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue Heinävaara – Selkie siltä osin kuin se sisältyy kaava-alueeseen. Liite 6, 5 / 6 5 6 YMPÄRISTÖNSUOJELU Kaavaselostuksessa mainitut pohjavesien suojelusuunnitelmat ovat jo valmistuneet ja ne on myös hyväksytty valtuustossa. Teollisuusalueen laajentaminen pohjavesialueella ei ole esitetyssä laajuudessaan hyvä ratkaisu. Laajennus menee myös geologisesti arvokkaasi määritellylle alueelle. Alueen laajuutta tulisi tarkastella uudelleen. Vastine: Teollisuusalueen laajentaminen osayleiskaavassa esitetyllä tavalla ei aiheuta haittaa pohjavesille. Pohjavesien suojelu on otettavissa huomioon asemakaavamääräyksillä. Geologisesti merkittävän harjualueelle on merkitty myös AO/M -rakennuspaikkoja ja asemakaavan laajennusta voi hyvin verrata näiden toteutukseen. Geologisesti merkittävän harjualueen toteutuskeinona käytetään maaaineslakia. Lausunto ei anna aihetta muuttaa osayleiskaavaehdotusta. 7 EI HUOMAUTETTAVAA Pohjois-Karjalan Sähkönsiirto Oy. Puhas Oy. Varhaiskasvatus ja koulutustoimi. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Fingrid Oy. Vapaa-aikakeskus. MUISTUTUKSET 8 MUISTUTUS Iso Valkealammen rantapalsta tilalla Pussila 11:11 jaetaan kahteen osaan. Pohjoinen osa on vuokrattu ja rakennettu toiselle perikunnan jäsenelle. Esityksenä on, että uusi rakennuspaikka sijoitetaan eteläpuoliselle osalle. Vastine: Lomarakennuspaikkojen rajausta muutetaan. Uuden rakennuspaikan rakennusaluetta laajennetaan etelään päin. 9 MUISTUTUS Tiloilla 18:2 ja 4:77 olevien rakennuspaikkojen sijainnit muutetaan 5.12.2014 käydyn neuvottelun ja liitekartan mukaisesti. Vastine: Rakennuspaikkojen sijoitteluun tehdään esitetyt muutokset. 10 MUISTUTUS Osayleiskaavaan merkitään kaksi uutta rakennuspaikkaa liitekartan mukaisille paikoille emätilan 2:103 alueelle. Vastine: Tilan 2:103 maat sijaitsevat Heinävaaran taajaman lähellä aivan kaava-alueen pohjoispuolella. Koska muistutuksessa esitetyt uudet rakennuspaikat sijaitsevat lähellä Heinävaaran asemakaavaaluetta, on tilan 2:103 rakentamismahdollisuudet tutkittava suunnittelutarvemenettelyn kautta ja silloin, kun uudisrakentaminen on ajankohtaista. Liite 6, 6 / 6 6 11 MUISTUTUS Osayleiskaavan AP-aluetta tulee rajata pienemmäksi omistamani tilan 10:80 alueella. Vastine: Osayleiskaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Asuinalueiden rajaukset tarkentuvat kun alueelle laaditaan asemakaava osayleiskaavan saatua lainvoiman. Aluerajaustoive otetaan huomioon asemakaavahankkeen yhteydessä. Rajausta ei ole syytä muuttaa.
© Copyright 2024