1. No category

LAIHIA 28.4.2014
LAIHIAN KUNTA – Laihian kirkonseudun osayleiskaavan
päivitys 2040
KAAVAN LAATIJAN VASTINEET ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN JA
MIELIPITEISIIN
Osayleiskaavan kaavaluonnos päivämäärällä 25.11.2013 on ollut yleisesti
nähtävillä 8.1.2014 – 10.2.2014 välisen ajan. Seuraavaan on kirjattu
luonnosvaiheen lausunnot (9kpl) ja mielipiteet (27kpl) sekä kaavan laatijan
vastineet.
LAUSUNNOT:
1. Rakennus- ja ympäristölautakunta, 21.1.2014
Ei huomautettavaa.
2. Vaasan kaupunki, ympäristöosasto; Terveysvalvonta, 21.1.2014
Kaavaan merkitty Santaloukon uimaranta ei tällä hetkellä täytä levän vuoksi terveydensuojelulain
vaatimuksia
VASTINE: Santaloukon uimaranta on osoitettu osayleiskaavaluonnokseen
päivitettävänä olevan kaavan pohjalta. Laihian liikuntapoliittisessa ohjelmassa ko.
uimapaikkaa ei kuitenkaan mainittu, joten se voidaan myös poistaa
kaavaehdotuksesta.
Laihian kunnalla ei ole enää veden ottoa Kurunkankaalla (selostuksen sivu 24).
VASTINE: Selostusta voidaan muuttaa tältä osin lausunnon mukaisesti.
Uusia asemakaava-alueita perustettaessa on otettava huomioon, että alueella jo olevat eläinten
pitoon tarkoitetut rakennukset ja aitaukset ovat laillisia, eikä niillä ole TsL 13§:n mukaista
ilmoitusvelvollisuutta terveysvalvontaan.
VASTINE: Asia tulee huomioitavaksi asemakaavatasolla; ei vaadi yleiskaavallista
ohjausta.
On mietittävä, voidaanko uusien asemakaava-alueiden jo olemassa oleville taloille määrätä
uudenlaisia lämmitysmenetelmiä. Vanhojen lämmitysjärjestelmien aiheuttamista savu- ja
hajuhaitoista tulee ajoittain valituksia.
VASTINE: Asia tulee huomioitavaksi asemakaavatasolla; ei vaadi yleiskaavallista
ohjausta.
3. Pohjanmaan pelastuslaitos, 30.1.2014
Laihianjoki vaatii tulva-alttiutensa takia kaavoituksessa erityistä huomiota. Kevättulvat ovat
aiheuttaneet viime vuosina useita vahingontorjuntatehtäviä Laihianjoen varrella.
1
VASTINE: Osayleiskaavassa osoitetaan tulvavaara-alue 1/250 vuodessa toistuvan tulvan
mukaisesti eikä rajauksen joen puolelle osoiteta uusia rakentamisaluevarauksia. Lisäksi
kaavaan lisätään seuraava kaavamääräys: Laihianjoen lähialueen yksityiskohtaisessa
suunnittelussa tulee pyytää asianomaiselta viranomaiselta aluetta koskeva alin tulvien
kannalta hyväksyttävä rakentamiskorkeus.
Varatiejärjestelyt on huomioitava kerrostalorakentamisessa, kuten jo 19.9.2012 Kirkonseudun
asemakaavan muutoksen lausunnossa on mainittu
VASTINE:
Osayleiskaavassa
kerrostaloalueisiin
(C
/
AK)
liitettävillä
kaavamääräyksellä ohjataan asemakaavasuunnittelua siten, että rakennusten
uloskäyntitai
varatieratkaisuihin
tulee
kiinnittää
erityistä
huomiota
asemakaavoituksessa.
4. Pohjanmaan liitto, 10.2.2014
Kaavaselostuksen maakuntakaavan referaatista puuttuu merkinnät: kaupunki-maaseutu –
vuorovaikutusvyöhykemerkintä (kmk) Laihian keskustasta, kylämerkintä (at) Hulmin kylältä sekä
Hulmin kohdalla oleva virkistys-/matkailukohde – merkintä. Lisäksi selostukseen pitäisi täydentää
vaihemaakuntakaava
1
vahvistamispäätös
sekä
Laihian
keskustatoimintojen
alueen
kokonaismitoitus. Kaavaselostuksessa pitäisi myös kertoa miten osayleiskaava toteuttaa
maakuntakaavaa
ja
vastaa
sen
kehittämisperiaatteisiin
sekä
valtakunnallisiin
alueidenkäyttötavoitteisiin.
VASTINE: Kaavaselostuksen maakuntakaavan referaatista puuttuvat merkinnät
täydennetään kaavaselostukseen, samoin kuin osio, jossa kerrotaan, miten
osayleiskaava toteuttaa maakuntakaavaa.
Helsingby-Laihian
tieyhteyden
linjausta
ja
tarpeellisuutta
on
tarkoitus
selvittää
kokonaismaakuntakaavan päivityksessä. Hyvin mahdollisesti yhteys osoitetaan parannettavana
tielinjana, jolloin uusien liikennejärjestelyjen takia Laihian eteläinen ohitustie on todennäköisesti
turha.
VASTINE: Laihian eteläisen ohikulkutien poistuminen osayleiskaavasta on ollut
kaavaluonnoksen lähtökohtana.
Osayleiskaavassa olisi tärkeää ottaa kantaa asuinalueiden toteuttamisjärjestykseen, koska kaavan
mukainen väestön lisäys alueella on todella suuri ja täten kaavan toteuttaminen jää epävarmaksi.
Lisäksi kaavaratkaisun lähtökohtana on, että 80 % Laihian väestönkasvusta sijoittuu yleiskaavaalueelle ja tästä 30 % keskustaan. Keskustaan kohdistuva luku voisi olla suurempi.
VASTINE: Osayleiskaavan toteuttamisperiaatteet tullaan esittämään osana
kaavaselostusta, myös väestönkasvun kohdistuminen kaava-alueelle tarkentuu
kaavaehdotuksessa.
Pohjanmaan liitto ehdottaa keskustan kehittämissuunnitelman laatimista, missä rakennusten
massoitteluun otetaan kantaa. Tekeillä oleva kerrostaloselvitys voisi olla osa sitä.
VASTINE: Keskustan kehittämissuunnitelman
jatkosuunnitteluna osayleiskaavalle.
laatimista
voidaan
harkita
Laihianjokilaakson kulttuurimaisema on maakuntakaavassa merkitty kulttuuriympäristön tai
maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi. Tämän alueen rajauksen
muuttamiselle pitäisi olla perusteet ja tästä pitäisi mainita kaavaselostuksessa. Kaavakartalla ja –
merkinnöissä pitäisi myös näkyä se, että kyseessä on valtakunnallisesti arvokas alue. Vuoden
2013 inventoinnin pohjalta ehdotetaan kuitenkin alueen supistamista niin, että Perälän ja Laihian
aseman alueet jäisivät rajauksen ulkopuolelle. Ympäristöministeriö ei ole kuitenkaan vielä ottanut
tähän ehdotukseen kantaa. Lisäksi Laihian kirkko ja Laihianjokivarren pohjalaistalot ovat
valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Laihian maisemarakenteen laajat
peltoaukeamat tulisi jatkossakin olla osa kylärakennetta. Tämän takia Pohjanmaan liitto pitää
Länsitien, Santaloukontien ja Valioontien AP-alueita liian suurina ja toivoo, että nämä alueet
rakennetaan viimeisimpinä ja suuritonttisina.
2
VASTINE: Kulttuurimaisema-alueen merkintä muutetaan maakuntakaavan
merkinnän mukaiseksi. Laihian kirkon merkintä muutetaan myös vastaamaan
suojelun tilaa. Laihianjokivarren pohjalaistalot sen sijaan eivät sijaitse
osayleiskaavan alueella. Liiton näkemys Länsitien, Santaloukon ja Valioontien
rakentamisalueista huomioidaan jatkosuunnittelussa.
Koko osayleiskaava-alueella tavoitteena tulisi olla yhtenäinen viheraluejärjestelmä, jolla
turvattaisiin
ekologinen
toimivuus,
eheytettäisiin
viheraluerakennetta
ja
lisättäisiin
virkistysmahdollisuuksia sekä reitistöverkostoja.
VASTINE: Tavoite yhtenäisestä
tavoitteena (kaavaselostus s.9).
viheraluejärjestelmästä
on
osayleiskaavan
Nettikaupan voimakasta kasvua ja sen mahdollisia vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ei ole
huomioitu kaupallisessa selvityksessä.
VASTINE: Kaupallista selvitystä täydennetään tältä osin.
5. Vaasan kaupunki; Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto, 11.2.2014:
Ei huomautettavaa
6. Pohjanmaan museo, 24.2.2014:
Rakennusperintö ja maisema; kaavamerkinnät
Tehdyssä rakennusinventoinnissa viitataan tarkempaan kuvaukseen rakennuksista vuoden 2003
Kirkonseudun osayleiskaavaa varten tehdyssä rakennusinventoinnissa. tämä selvitys tulee
soveltuvin osin myös liittää kaava-asiakirjoihin.
VASTINE: Mainittu selvitys liitetään osaksi kaava-asiakirjoja.
Museo esittää kyläkuvallisen aluemerkinnän tarkentamisesta seuraavilla alueilla: Maunulanmäki
sekä Potilanmäki, siten että arvot liittyvät ensisijaisesti historialliseen tiehen ja sen ympäristö- ja
taajamakuvaan.
VASTINE: Huomioidaan kaavaehdotuksessa.
Museon näkemyksen mukaan rakennuskannan rappeutuminen on vähentänyt Kuppaalan
kyläkuvallisesti arvokkaalla alueella sen läntisen alueen arvopohjaa siten, että aluerajaus voidaan
läntisen alueen osalta poistaa.
VASTINE: Huomioidaan kaavaehdotuksessa.
Museo puoltaa rakennusinventoinnissa esitetyn uuden aluekokonaisuuden esittämistä kaavassa.
Kyseessä on Laihiantien tuvat (L). Museo kuitenkin esittää, että yksittäisten rintamamiestalojen
suojelu
käsitellään
myös aluekokonaisuutena, jonka arvot
liittyvät pienipiirteiseen,
puolitoistakerroksiseen ja harjakattoiseen asuintaloarkkitehtuuriin ja avoimeen puutarhamaiseen
kaupunkikuvaan.
VASTINE: VASTINE: Huomioidaan kaavaehdotuksessa.
Inventoinnin aikaan kahta rakennusta on korjattu (Auralan talo, E41 Ja Luikun, Q11 päärakennus.
Rakennusten korjaustilanne tulee tarkistaa ja täydentää inventointiin/kaavaselostukseen ennen
kaavan hyväksymistä.
3
VASTINE: Inventointia täydennetään näiltä osin.
Museo katsoo, että Karin talon osalta suojelumerkintää voidaan lieventää inventoinnin mukaan,
mutta ei poistaa kokonaan.
VASTINE: Huomioidaan kaavaehdotuksessa.
Merkinnällä srs osoitetaan rakennussuojelulailla suojeltu rakennus/kohde/rakennusryhmä/alue.
Museo huomauttaa, että mikäli suojelupäätöksen määräyksiä ei oteta kaavamääräyksiin, on ne
mainittava kaavaselostuksessa ja kaavamerkinnän kuvauksessa viitattava suojelupäätökseen.
VASTINE: Merkintää muutetaan lausunnon mukaisesti.
Suojelumääräykset (srs, sr ja s) tulee muotoilla siten, että museoviranomaiselle tulee varata
tilaisuus lausunnon antamiseen ennen suojelukohteita koskevien lupahakemusten ratkaisemista.
VASTINE: Merkintää muutetaan lausunnon mukaisesti.
Museo esittää, että Laihian kirkon valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö
merkitään esim. sk-rajauksella.
VASTINE: Merkintää lisätään lausunnon mukaisesti.
Muinaisjäännökset:
Tarkennus kaavaselostuksen kohtaan 2.3.4. Museovirasto on tarkentanut muinaisjäännöksen
Kalliolakso/Kiimakangas olemassa ollutta rajausta, ei siis luonut uutta.
VASTINE: Kaavaselostusta tarkennetaan tältä osin.
Kaavaselostusta tai – määräystä kannattaa täydentää muinaisjäännöksen
maankäyttötavan muutokseen perustuvalla rauhoituksen selvitysvelvollisuudella.
lähialueen
VASTINE: Kaavamerkintää muutetaan lausunnon kohta huomioiden.
Kaavaluonnoksesta
puuttuu
nyt
Marjapolusta
länteen
sijaitseva,
ja
asemakaava
lähivirkistysalueelle merkitty, muinaisjäännösrekisterin alakohde nro 7. Syynä Mikroliitin
inventointi, jossa todettiin sen tuhoutuneen. Kohde on kuitenkin siirtolohkareen sisältävä pienen
mäkikumpareen sisältävä lakikivikko ja arkeologisena kohteena silmäkivellinen hautaröykkiö,
jossa on myöhempää kaivelua. Kajoaminen ei mitätöi kohdetta muinaisjäännöksenä ja se tulee
osoittaa kaavakartalla muinaismuistokohteena.
VASTINE: Muinaismuisto esitetään kaavakartalla lausunnon mukaisesti.
Museon
näkemyksen
mukaan
kaavamääräysten
ja
Ympäristöministeriön ohjeiden mukaisia ja kuulua seuraavasti:
kaavamerkintöjen
tulee
olla
Aluekohde; SM/kaavamääräys:
Muinaismuistoalue. Alue jolla sijaitsee muinaismuistolain (295/63) nojalla rauhoitettuja
kiinteitä muinaisjäännöksiä. Aluetta koskevissa toimenpiteissä ja suunnitelmissa menetellään,
kuten muinaismuistolaissa on säädetty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista tai
sen lähiympäristön maankäyttötavan muuttuessa on hyvissä ajoin etukäteen kuultava
Museovirastoa tai maakuntamuseota.
Yksittäinen kohde; sm/kaavamääräys:
Muinaismuistokohde. Muinaismuistolain (295/63) nojalla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös.
Muinaisjäännöstä koskevissa toimenpiteissä ja suunnitelmissa menetellään, kuten
muinaismuistolaissa on säädetty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista tai sen
lähiympäristön maankäyttötavan muuttuessa on hyvissä ajoin etukäteen kuultava
4
Museovirastoa tai maakuntamuseota.
VASTINE: Merkinnät esitetään lausunnon mukaisesti.
7. Etelä-Pohjanmaan ELY, 3.4.2014:
Yleistä:
Kaavaselostuksen aikataulusta saa virheellisesti käsityksen, että olisi pidetty kolme
viranomaisneuvottelua. Todellisuudessa on pidetty yksi viranomaisneuvottelu ja yksi
työneuvottelu.
VASTINE:
Selostuksen
kaavaprosessia.
aikataulu
muutetaan
vastaamaan
toteutunutta
Osayleiskaavasta tulisi käydä ilmi miten on otettu huomioon maakuntakaavan ja maakunnan
vaihekaavan merkinnät ja määräykset. Myös Vaasan seudun rakennemalli MAL tulisi huomioida.
VASTINE: Kaavaselostukseen lisätään tekstiosio, jossa kerrotaan miten em. kaavat
ja rakennemalli on huomioitu osayleiskaavassa.
Luonto:
Liito-oravaesiintymät tulisi rajata kaavaan ja merkitä luo-merkinnällä tai MY/s sekä merkinnän
selitykseen tieto liito-oravan esiintymisestä ja viittaus luonnonsuojelulain 49§.
Lepakoiden osalta lisääntymis- ja talvehtimistietoja ei ole kyetty selvittämään ja näillä tiedoilla
olisi saattanut olla merkitystä kaavan ratkaisuihin. Tiedot tutkimusmenetelmistä, kellonajoista,
sääolosuhteista ja lajistosta puuttuvat, mikä vaikeuttaa viranomaisen arviointia selvityksen
laadusta.
Kaava-alueen lähteet tulisi merkitä kaavaan /s merkinnällä.
Potilanmäen luonnontilaisen kaltainen noro tulisi merkitä kaavaan.
Kaavaselostuksesta ja luontoselvityksestä puuttuu tietoa ja perusteita ekologisista käytävistä.
VASTINE: Yksittäisten kohteiden esittämisen sijaan kaavaehdotuksessa esitetään
luonnon monimuotoisuutta kuvaavia merkintöjä, jotka sisältävät em. luontoarvot.
Muiden luontokommenttien osalta kaavaselostusta on tarkennettu.
Maisema ja kulttuuriympäristö:
Laadittu
kulttuuriympäristöja
maisemaselvitys
keskittyy käsittelemään
rakennettua
kulttuuriympäristöä pienempinä aluekokonaisuuksina. Selvityksen maisemaosio on sen sijaan
hyvin suppea. Selvityksestä puuttuu tietoa maisemarakenteesta, maisemakuvasta ja analyysistä.
Kirkonkylän maankäytöllinen historia olisi tullut käsitellä tarkastelemalla vanhoja karttoja.
Maakuntakaavaan merkitty kulttuurihistoriallisesti merkittävä tielinjaus Kyrönkankaantie ei ole
erikseen käsitelty. ELY-keskuksen kanta on että em. selvitystä tulisi vielä tarkentaa ja selvittää
maiseman arvot.
VASTINE: Alueelta on laadittu maisemaselvitys, jonka keskeiset tulokset kuvataan
kaavaselostuksessa. Myös alueen maankäytöllinen historia ja Kyrönkankaantie on
käsitelty ko. selvityksessä.
Kaavakarttaan on ristiriitaisesti merkitty maatalousalueeksi peltoalueita, jotka ovat
maisemallisesti arvokkaita, eli näiden peltoalueiden tulisi saada merkintä MA, maisemallisesti
arvokas peltoalue.
VASTINE: Maisemallisesti merkittävien peltojen merkintätapaa muutetaan siten,
että maisemallisesti arvokkaat peltoalueet merkitään omalla merkinnällään.
Alueelta laadittu kerrostaloselvitys huomioi Laihianjoen kulttuurimaisemaa.
Yleiskaavassa yksittäisten rakennuskohteiden suojelussa tulisi viitata MRL § 41.2 momenttiin.
5
Kaavamääräyksissä purkamisluvan myöntämisen yhteydessä mainittu ”pakottava syy” tulisi
poistaa.
VASTINE: Huomioidaan kaavaehdotuksessa.
Laihian keskusta-alueen kaavoituksessa tulisi nyt huomioida ympäröivä arvokas Laihianjoen
kulttuurimaisema. Kaavassa keskusta-alueelle osoitettu 5-6 kerroksinen kerrostalorakentaminen
antaa pahimmillaan kasvottoman esikaupunkimaisen ilmeen sopeutuen huonosti tasaiseen
lakeuteen ja vauraaseen talonpoikaisrakentamiseen.
VASTINE:
Alueelta
kulttuurimaisemaa.
laadittu
kerrostaloselvitys
huomioi
Laihianjoen
Yhdyskuntarakenne ja mitoitus:
Yleiskaavan ajankohtaisuus on noin kymmenen vuotta ja ELY-keskus katsoo, että kaavan
tavoitevuoden tulisi olla 2030 (ei 2040), kuten on maakuntakaavan ja kaupan vaihekaavan
tavoitevuosi.
VASTINE: Laihian osayleiskaavan tavoitevuodeksi valittu 2040 on yhtenevä
Vaasan kaupunkiseudun rakennemallin kanssa ja siten perusteltu. Osayleiskaavan
väestötavoite on tilastokeskuksen ennustetta suurempi mutta toisaalta
rakennemallin tavoitetta maltillisempi. Rakennemallityön keskeisenä tavoitteena
on kaupunkiseudun kuntien sitoutuminen strategiseen rakennemalliin. Tällöin on
luonnollista käyttää samoja periaatteellisia lähtökohtia kuin rakennemallityössä.
Kaavakartalla merkintä /xy kuvaa ohjevuoden jälkeistä maankäyttöä. Kun kaavaa mitoitetaan
tietylle tavoitevuodelle, niin ei myöskään ole mahdollista osoittaa maankäyttöä joka tulisi
huomioida
tämän
tavoitevuoden
jälkeen.
ELY-keskus
viittaa
valtakunnallisiin
alueidenkäyttötavoitteisiin, jonka mukaan yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu
väestönkehitysarvio, eikä kaavaa saisi ylimitoittaa.
VASTINE: Kaavaluonnoksessa olleesta merkintätavasta luovutaan.
ELY-keskus kehottaa kuntaa tutkimaan vaihtoehtoa, jossa keskustaan osoitetaan matalampaa
kerrostalorakentamista ja keskustan tuntumaan tiiviimpää pientaloasumista.
Keskusta-alueelle olisi parempi esittää maankäytön jakautumista eri käyttötarkoituksiin kun
osoittaa keskusta-alue, joka mahdollistaa hyvin erilaista toimintaa.
Yleiskaava-alueelle ei esitetä uusia palvelujen ja hallinnon alueita, vaikka lisätään runsaasti uusia
asuntoalueita. Ko. alueiden osoittamista tulisi harkita.
VASTINE:
Osayleiskaava-alueen
maankäytön
periaatteita
on
tutkittu
mitoitustarkastelujen ja rakennemallien kautta kaavan luonnosvaiheessa ja on
päädytty kaavaluonnoksen mukaiseen ratkaisuun. Kaavalla tavoitellaan tiiviimpää
keskusta-aluetta ja ympäröivät alueet on mahdollisuuksien mukaan osoitettu
pientaloasumiselle.
Keskusta-alueen
maankäytön
jakautumista
eri
käyttötarkoituksiin tarkastellaan asemakaavatasolla. Palvelujen ja hallinnon
keskittämisestä johtuen em. alueiden lisäystarve ei kasva samassa mittakaavassa
kuin asuminen alueella lisääntyy.
Kaupalliset palvelut:
Kaupallisten palvelujen mitoitus tulisi esittää osayleiskaavassa maakuntakaavan mukaisesti
(30 000m2) ja myös määritellä keskustatoimintojen alue.
VASTINE: Osayleiskaavassa voidaan määritellä keskustatoimintojen
huomioida maakuntakaavan mukainen kokonaismitoitus.
alue
ja
Nykytilannetta kuvaavassa tekstissä ei käy ilmi, onko huomioitu keskustan kortteli 2:een
asemakaavoitettu vähittäiskaupan suuryksikkö, jonka kerrosala on 5 000 m2.
VASTINE: Kortteliin 2 asemakaavoitettu vähittäiskaupan suuryksikkö on huomioitu
selvityksessä. Tämä tuodaan esille luvussa 2.4. Vähittäiskaupan hankkeet.
6
ELY-keskus huomauttaa lausunnossaan, että Laihian kaupan palveluverkkoselvityksessä on
tarkasteltu erikseen autokauppaa ja tilaa vaativaa kauppaa.
VASTINE: Ympäristöministeriön suosituksen mukaan paljon tilaa vaativaan
kauppaan
kuuluu
myös
moottoriajoneuvojen
kauppa,
mutta
kaupan
palveluverkkoselvityksessä autokauppa ja huoltamot on tarkasteltu erikseen
vähittäiskaupan ostovoiman ja vähittäiskaupan lisäpinta-alan tarvelaskelmien osalta
eivätkä näin ollen sisälly tilaa vaativaan kauppaan. Tältä osin kaupan
palveluverkkoselvityksen tekstiä sivulla 17 on tarkennettu. Ostovoima ja
vähittäiskaupan tilantarvelaskelmissa lähtökohtana oli Pohjanmaan kaupan
palveluverkkoselvitys
(Pohjanmaa,
Kaupallisten
palveluiden
sijoittuminen
maakunnassa, Santasalo Ky 2010) ja sitä täydentävä "Lisäselvitys kaupallisten
palveluiden sijoittumisesta" (Santasalo Ky, 19.5.2011) ja ko. selvityksissä
autokauppa ja huoltamot oli tarkasteltu erikseen. Erilliseen tarkasteluun on
päädytty todennäköisesti autokaupan muuta tilaa vaativaa kauppaa selvästi
korkeamman myyntitehon takia: tilaa vaativan kaupan myyntitehona on käytetty
1 900 €/k-m2 ja autokaupan ja huoltamoiden myyntiteho on 6 400 €/k-m2.
Myyntiteho vaikuttaa oleellisesti mitoituslaskelmiin ja alhaisempi myyntiteho johtaa
suurempiin neliömääriin, joten eriyttämällä autokauppa ja huoltamot muusta tilaa
vaativasta kaupasta, päästään autokaupan osalta pienempiin ja realistisempiin
mitoituksiin.
ELY-keskus huomauttaa lausunnossaan, että kaupan palveluverkkoselvityksessä on päädytty
ylimitoitukseen, mikä on arveluttavaa ottaen huomioon viime vuoden ostovoiman aleneminen ja
verkkokaupan voimakas kasvu.
VASTINE: Vaihemaakuntakaavassa Laihian keskustan kaupallisten palvelujen
kokonaismitoitus on 30 000 k-m2 vuoteen 2030 asti. Laihian kaupan
palveluverkkoselvityksessä todetaan, että ko. mitoitussuositus vuoteen 2030
mennessä on riittävä, joten vaihemaakuntakaavaan nähden selvityksessä ei ole
päädytty ylimitoitukseen. Vuoden 2030 jälkeen vaihemaakuntakaavan mitoitus voi
olla tarpeen ylittää.
Vähittäiskaupan mitoitukseen ja lisäpinta-alantarpeeseen vaikuttavat oleellisesti
mm. väestönkasvu, ostovoima ja kaupan myyntiteho. Lisäpintaalantarvelaskelmissa tehdyt oletukset on tuotu esille Laihian kaupan
palveluverkkoselvityksessä ja ne perustuvat pitkälti samoihin periaatteisiin kuin
vaihemaakuntakaavan tausta-aineistoina käytetyissä Pohjanmaan kaupan
palveluverkkoselvityksessä täydennysosineen.
Lisäpinta-alantarvelaskelmista on Laihian kaupan palveluverkkoselvityksessä tehty
erikseen minimi- ja maksimivaihtoehto perustuen Tilastokeskuksen
väestöennusteen mukaiseen väestönkasvuun (minimivaihtoehto) ja osayleiskaavan
rakennemallien mukaiseen väestönkasvuun (maksimivaihtoehto). Vaihtoehtoisilla
ennusteilla on pyritty huomioimaan väestönkasvuun liittyvät epävarmuustekijät ja
estämään ylimitoitusta tältä osin.
Ostovoiman ja sitä kautta lisäpinta-alantarpeen kasvu perustuvat väestönkasvun
lisäksi henkilökohtaiseen kulutuslukuun ja sen kasvuun. Kulutuksen kasvulukuina on
käytetty samoja arvioita kuin Pohjanmaan kaupan palveluverkkoselvityksen
lisäselvityksessä (2011). Kulutuksen kasvu perustuu tapahtuneeseen, aikaisempaan
kehitykseen, mutta kulutuksen kasvun on kuitenkin arvioitu olevan hitaampaa kuin
aikaisemmin 2000-luvulla. Tässä on siis huomioitu ostovoiman aleneminen ja
vähittäiskaupan huono kehitys viime vuosina. Pitkän aikavälin laskelmiin sisältyy
joka tapauksessa paljon epävarmuustekijöitä ja kulutuksen muutokset vuosittain
voivat vaihdella suurestikin. Pitkällä tähtäimellä kulutus on kuitenkin kasvanut tässä
esitettyä varovaista ennustetta huomattavasti nopeammin.
Tilantarvelaskelmissa on käytetty niin sanottua ylimitoituskerrointa 1,3. Tähän on
päädytty, koska kaikki kaavoitettava kaupan pinta-ala ei yleensä toteudu ja
toisaalta ylimitoituskertoimella varmistetaan, että kaupan sijaintipaikkoja on
kilpailun varmistamiseksi tarjolla enemmän. Tuotakoon tässä kohtaa esille, että
mitoituslaskelmissa on huomioitu myös mm. ostovoiman ulosvirtausta -40 % (pl.
7
päivittäistavarakauppa), joka taas osaltaan pienentää vähittäiskaupan tilantarvetta.
Toisin sanoen selvityksessä on oletettu, että vähintään 40 % tilantarpeesta toteutuu
muualla kuin Laihialla eli esimerkiksi Vaasassa tai verkkokaupassa.
Verkkokaupan kasvun vaikutusta lisäpinta-alantarpeeseen ei ole huomioitu kaupan
palveluverkkoselvityksessä johtuen pääosin tutkimustiedon puutteesta ja siitä, että
verkkokauppaa ei ole huomioitu Pohjanmaan kaupan palveluverkkoselvityksessä
(2010) eikä sen täydennysosissa (2011). Verkkokaupasta ja sen mahdollisista
vaikutuksista kaupan lisäpinta-alantarpeeseen on lisätty uusi alaluku Laihian kaupan
palveluverkkoselvitykseen.
ELY-keskus huomauttaa lausunnossaan, että Laihian kaupan palveluverkkoselvityksessä
suositellaan vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamista Maunulan risteyksen tuntumaan, mutta
maakuntakaavaan ei ole merkitty seudullista kaupan yksikköä eikä ko. alueelle ole esitetty
osayleiskaavassakaan vähittäiskaupan suuryksikkö (2 000 – 3 000 k-m2).
VASTINE: Maunulan alueelle ei osayleiskaavassa ole tarkoitus esittää
vähittäiskaupan suuryksikköä. Kaupan palveluverkkoselvityksessä Maunulan
risteysalue mainitaan potentiaalisena sijaintipaikkana, josta saattaisi löytyä
kaupallisia toimintaedellytyksiä erikoistavarakaupan suuryksikölle. Alueen
kaavamerkinnät on kuitenkin harkittu tarkemmin osana Kirkonseudun
osayleiskaavaa riippuen kaavan maankäytön kokonaisratkaisusta ja mm.
kauppakeskusalueen mitoitustavoitteesta. Kaupan palveluverkkoselvityksen tekstiä
on tarkennettu tältä osin sivuille 25–27.
Liikenne:
Kaavaselostuksessa tulisi selvittää maankäytön vaikutukset liikenteeseen ja kevyen liikenteen
selvitys tulisi käsittää koko kaava-alueen. Selvityksessä tulisi huomioida maisemavauriokohtia ja
antaa suosituksia kaavatyölle.
VASTINE: Alueelta on laadittu liikenteellinen selvitys joka huomioi lausunnossa
esitettyjä näkökohtia.
Osayleiskaava sekä valtateiden 3 ja 18 parantamiseen liittyvät tiesuunnitelmat tulisi kytkeä
yhteen.
VASTINE: Tiesuunnitelmia ja kaavatyötä on tehty tiiviissä yhteistyössä.
Kaavakartalla on esitetty kevyen liikenteen maanteiden tasoylityksiä, jotka tulisi poistaa kaavasta.
Vt 18 pohjoispuolella oleviin TP-alueisiin tulisi järjestää liittyminen rinnakkaistieltä.
VASTINE: Tasoylitykset on poistettu kaavakartalta, samoin on huomioitu TPalueiden liittyminen rinnakkaistien kautta
Liikenteen melualueet eivät sovellu virkistykseen, joten ne tulisi esittää muilla merkinnöillä.
VASTINE: Liikenteen vapaat melualueet on osoitettu suojaviheralueina
Melualue on leveä myös keskustan alueella, joten toimintojen sijoittelulla ei ole mahdollista
ratkaista meluongelmaa.
VASTINE: Melualue on osoitettu koko liikennealueelle ja tiesuunnitelmien mukaiset
meluesteet on osoitettu kaavakartalle.
Maakuntakaavassa on useita ohjeellisia tielinjauksia, jotka eivät toteudu yleiskaavan avulla.
Selostuksessa tulisi perustella tielinjausten poisjättämistä.
VASTINE: Teiden esittäminen perustuu alueen tiesuunnitelmiin, jotka ovat myös
perusteena tielinjausten poisjättämiselle.
Kaavamerkintöjen selitteissä tulisi tarkentaa tielinjausten merkintöjä, niin että ne eivät
virheellisesti sekoittuisi aluemerkinnöiksi.
VASTINE: Merkintöjä on selvennetty tältä osin.
8
Vesihuolto:
Laihian kunnalla on ollut vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys ajankohtaisena, jolloin on
tarkasteltu
haja-asutusalueiden
viemäröintiä.
Suunnitelmassa
tulisi
huomioida
myös
osayleiskaava. Varsinkin uusien tiejärjestelyjen yhteyteen lisätty uusi maankäyttö joka tukeutuu
keskustaan ja Maunulan risteykseen, tulisi huomioida vesihuollon kehittämissuunnitelman
päivityksessä.
VASTINE: Lausunto huomioidaan mahdollisuuksien mukaan.
Tulvavaara:
Ely-keskus on huomauttanut jo aiemmin, että 1/100 vuodessa toistuva tulva ei ole riittävä
tarkastelu yleiskaavan kokonaisarviointia varten. Tulvavaarakarttaa HQ/250 tulisi tarkastella
sellaisen rakentamisen kohdalla jolla on yhteiskunnallista merkitystä esim. sairaalat ja koulut.
Myös rakentaminen, joka voisi aiheuttaa ympäristölle vaaraa, tulisi arvioida samoin periaattein.
Rakennettaessa tulvavaara-alueelle tai sen lähelle ja joen rannalle tulisi kunnan aina pyytää
lausuntoa alimmasta rakentamiskorkeudesta Ely- keskukselta.
VASTINE: Kaavassa on huomioitu 1/250 vuodessa toistuva tulvavaara-alue, eikä
sen joen puolelle ole osoitettu uusia rakentamisalueita. Lausunnon pyytäminen
viranomaiselta on huomioitu kaavamääräyksen kautta.
8. Laihian kunnan tekninen lautakunta, 12.3.2014:
Ei huomautettavaa.
9. Liikennevirasto, 1.4.2014:
Tasoristeykset
Kaavaan ei tule osoittaa luonnokseen merkittyä Aseman ylikulun tasoristeyksen kohdalle
osoitettua kevyen liikenteen yhteyttä samaan tasoon radan kanssa. VT 3 ja VT 18 hankkeessa
ko. tasoristeys on tarkoitus poistaa ja rakentaa uusi yhteys Ratikyläntielle eritasoon radan
kanssa. Saman hankkeen yhteydessä on tarkoituksena poistaa Maunulan tasoristeys ja Pakan
tasoristeys. Kaavakartalta ei käy riittävän selkeästi ilmi, että tieyhteys radan yli katkeaa.
Potilanmäkeen osoitettu uusi ohjeellinen väylä tulee osoittaa eritasoon radan kanssa.
VASTINE: Lausunnossa mainitut asiat on huomioitu kaavakartalla.
Raideliikenteen melu, runkomelu ja tärinä
Liikennevirasto edellyttää, että kaavoitettaessa alueita radan läheisyydessä on otettava
huomioon junaliikenteen aiheuttamat melu-, runkomelu- ja tärinähaitat. Kaavoituksessa on
noudatettava Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia melun ohjearvoja.
VASTINE: Kaavanlaadinnassa on huomioitu em. häiriöt osoittamalla rata-alueen
lähialueelle sellaisia toimintoja, jotka kestävät raideliikenteestä aiheutuvia haittoja.
Kaavaselostus
1.4.1 maakuntakaavamerkintä osayleiskaavan alueella on yhdysrata eikä parannettava rata. Myös
poistuvat tasoristeykset tulisi mainita kaavaselostuksessa.
VASTINE: Maakuntakaavamerkintä muutetaan kaavaselostukseen ja poistuvat
tasoristeykset lisätään kaavaselostukseen.
MIELIPITEET:
9
1. Jussi Ruuti, 16.1.2014:
Mielipiteen allekirjoittaja Jussi Ruuti on rakentanut poikkeusluvalla omakotitalon Jussinmarkki
Rn:o 66 nimiselle tilalle. Tilan alue on voimassa olevassa asemakaavassa VL-aluetta. Mielipiteen
laatija toivoo, että yleiskaavalla mahdollistetaan kyseisen alueen muuttaminen asemakaavassa
AO-alueeksi.
Alueen asemakaava.
Ote osayleiskaavaluonnoskartasta.
VASTINE: Rakennukset katkaisevat muuten yhtenäisen Laihianjoen varren
virkistysalueen. Yleiskaavallisesta näkökulmasta viheralueen katkaiseminen ei ole
perusteltua. Asemakaavatasolla voitaneen tutkia onko viheralueen jatkuminen ja
omakotitontin osoittaminen samanaikaisesti olla mahdollista. Näin onkin menetelty
viereisen korttelin asemakaavan laadinnan yhteydessä (kapea viherkaista
mielipiteen esittäjän tilan länsipuolella) mutta asemakaavan laatiminen on
pysähdyksissä hankkeen vastustuksen vuoksi.
2. Petri Kamula, 23.1.2014:
Mielipiteen esittäjän tilalla 399–419-7-60 ollaan aloittamassa asuinrakennusta koskevat
rakennustyöt. Kyseisen rakennuspaikan alueelle (rajattu alla olevaan karttaan) toivotaan
kaavamerkinnäksi A nykyisen MY-merkinnän sijaan.
10
VASTINE: Mielipide voidaan huomioida kaavaehdotuksessa ja osoittaa tarvittava
alue asuinpientalojen ja maatilojen alueena (A). Viheryhteyksien säilymisen
kannalta on kuitenkin harkittava laajojen tienvarsialueille osoitettavien A varauksien
katkaisut toisaalla.
Kyseinen katkaisu voidaan tehdä esim. Yli-Kalevan pohjoisrajalle ja siitä länteen MT
– alueena.
3. Sari Somppi, 24.1.2014:
3-tien varren rakennukset 18-tietä tultaessa ovat maisemaa rumentavia ja tämä alue kaipaisi
uudelleen rakentamista, esimerkiksi liikerakennuksia. Lisäksi olisi tarkkaan mietittävä millainen
rakentaminen sopii avarien peltoalueiden maisemaan. Rakennusten tulisi olla matalia ja hyvin
maalaismaisemaan sopivia eikä viherrakentamista saa unohtaa.
VASTINE: Mielipide huomioidaan mahdollisuuksien mukaan asemakaavoituksen
yhteydessä.
4. Jaakko Tyynelä, 24.1.2014:
Osayleiskaavassa pitää osoittaa omistamieni tilojen 9:30 ja 9:36 alueet kokonaan AP-alueiksi.
Osittain tilojeni alueelle osoitettu V-alue rajoittaisi alueen käyttöä, koska alue sopii hyvin
pientaloasumiseen. V-alueelle ei ole tarvetta, koska tilojen läheisyydestä alkaa laajat M- ja MTalueet. Lisäksi V-alueella olevan tilan 9:35 rakennukset katkaisevat suunnitellun V-alueen.
11
VASTINE: Mielipide voidaan huomioida kaavaehdotuksessa osoittamalla osa
alueesta asumiselle (AP). Viheralueelle sijoittuu myös nykyinen rakennuspaikka joka
huomioidaan AP-alueen laajentamisen yhteydessä
Kaavaratkaisussa on myös huomioitava viheralueverkostojen jatkuminen alueella
yleiskaavallisena ratkaisuna sekä ko. metsäsaarekkeen säilymisen merkitys alueen
maisemalle.
Muista
muutoksista
johtuen
ko.
viheralue
osoitetaan
kaavaehdotuksessa MT – alueeksi.
5. Sinikka Rinnaston puolesta Ahti Rinnasto, 28.1.2014:
Kaavaluonnoksella on huomattavia maankäyttövaikutuksia valtatien varrella. Kokonaisuutena koko
Laihian keskustan taajamarakenne jaetaan valitettavasti ja tarpeettomasti kehitykseltään kahtia.
Valtatie3:lle rakennetaan yli 3m korkeat meluvalliseinämät. Täydellisen liikenteellisen sumpun
tulee muodostamaan noin 5 m syvä Ampujantien alikulkutunneli ja tiehen liittyvät useat Tristeykset, kahdesta neljään kappaletta.
Ohitustiehankkeeseen liittyvän kaavamuutoksen vireillepano, suunnittelu- ja toteutusvastuu on
siis tosiasiassa valtion/ liikenneviraston ja liikenteelliset ongelmat siirretään paikallisiin kunnan
katu-/tieliittymiin. Ohitusliikenteen lisäkuormituksen ja nopeuden lisääminen vuosien 1940- 2010
aikana toteutuneen taajamaksi rakentuneen ja rakennetun alueen keskellä ja sen läpi on vailla
perusteita.
1. Miksi valtatie-3 ohitusliikennettä ei toteuteta voimassa olevien maakuntakaavoituksen,
osayleiskaavan ja asemakaavan mukaisena vaan ohitusliikenne sullotaan kaavan
mukaisen taajamatoimintojen läpi. Lisäksi liikenteen ajonopeutta taajama-alueella
ajettaessa aiotaan nostaa 80 km/h:ssa( +33 %).
2. Uuden lain mukaan raskaiden ajoneuvojen sallittu paino nousi 76 tn (+13 %).
Valtio/liikennevirasto onkin huolissaan omistaan, noin 400 sillan kantavuudesta.
Liikenneviraston tulee kantaa myös vastuu tiealueeseen liittyville noin 30
yksityiskiinteistöille 2,25 kertaisesti lisääntyvän kuormituksen aiheuttamista haitoista ja
vaurioista. Laihian kunnan tiedossa on osakaavan alueella olevan taajamarakentamisen
(myös valtatien rungon) sijaitsevan paksulla savikerrosalueella ja kantavuuden perustuvan
kuorikerroksen varaan. 80 tn*80 km/h liikenteen kuormitus aiheuttaa alueella herkästi
maaperän vakavuushäiriöitä rakennuksille ja rakenteille tärinä- ja painumavaurioita.
3. Ampujantien alitus tulee alittavan liikenteen korkeus huomioiden muuttamaan ja
alentamaan lisää ympäristön alueen pohjaveden pintatasoa.
Se lisää maapohjan
kuormitusta, kutistumista ja painumavaraa rakennuksille ja vaurioita rakennetulle
taajamalle.
4. Ohitustien nopeuden nosto ja kuormituslisä aiheuttavat melua ja vaativat lisääntyvää
auraus- ja liukkaudentorjuntaa, mikä lisää myös pölyn ja ”suolasumun” haittaa
tienvarsikiinteistöjen alueilla. Jo aiemmin todetut pohjavesikaivojen suolapitoisuudet
tulevat edelleen nousemaan
12
Mielipiteen liitteenä on otteita seuraavista: Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040,
Liikenneviraston julkaisu B 42, Etelä-Pohjanmaan valta- ja kantateiden logistiikka ja
maankäyttöselvitys sekä Vt 13 ja 18 parantaminen Laihian kohdalla, tiesuunnitelma. Lisäksi on
esitetty myös mielipiteen esittäjän oma näkemys siitä, kuinka liikennejärjestelyt olisi hyvä
toteuttaa.
KAAVAN LAATIJAN VASTINE:
Osayleiskaavan keskeinen tavoite on tiesuunnitelmien mahdollistaminen ja
osayleiskaavaluonnos on siten laadittu samanaikaisesti vt3 ja vt18 tiesuunnittelun
kanssa yhteen sovittaen kaavan liikenteellisiä ratkaisuja tiesuunnitelman mukaisiksi.
Osayleiskaavassa
on
osoitettu
kaikki
keskeiset
liikenneratkaisut
tiesuunnitelmatilanteen mukaisina ja lisäksi alempiasteiselle verkolle on laadittu
alustavia kehittämistoimenpiteitä. Kaavaratkaisu on tarkentunut kaavaehdotukseen
kun tiesuunnitelmat ovat tarkentuneet. Useita mielipiteessä esitettyjä kohtia (tärinä,
tieosuuksien nopeudet, pölyhaitat ja pohjavesitasoon kohdistuvat muutokset) ei
ratkaista yleiskaavoituksen yhteydessä vaan ratkaisut tehdään tarkemman
suunnittelun edetessä.
6. Veli-Jussi Eerola, 2.2.2014:
Omistamani kuvan alueet pitää muuttaa maatalousalueeksi, koska alueella on tarkoitus harjoittaa
maataloutta vielä pitkään. Tilakeskus on nyt osoitettu kaavassa AP- alueeksi; ei saa vaikeuttaa
maatalousrakentamista.
KAAVAN LAATIJAN VASTINE
Mielipiteen esittäjän omistamat peltoalueet voidaan osoittaa maatalousalueina
kaavaehdotuksessa. Kaksi isoa AP – aluetta poistetaan kokonaan ja MT – alue
ulotetaan nykyiseen AP –alueeseen.
Tilakeskuksen alue voidaan osoittaa A-alueena, jolloin maatalouteen liittyvä
rakentaminen on yleiskaavaratkaisun mukaista.
7. Jussi Kempus, 3.2.2014:
Asemanseudun maankäyttöä pitää tehostaa LR-alueen osalta siten, että alueella sallittaisiin
vuokrattavien varastorakennusten rakentaminen.
13
KAAVAN LAATIJAN VASTINE:
Mielipiteessä osoitettu alue on kaavaluonnoksessa osoitettu LR-alueeksi. Alueen
rakentuminen varastorakennusten alueena vaatii LR-alueen rajausmuutoksen.
Muutos voidaan tehdä siten että mielipiteen esittäjän alue muutetaan TP –alueeksi.
Samalla tulee alueella olevat kevyen liikenteen järjestelyt muuttaa uusimman
tiesuunnitelmaversion mukaiseksi.
8. Pentti ja Aila Erving, 5.2.2014:
Omistuksessamme olevat AP-alueet on muutettava tilakeskukseksemme osalta M-alueeksi ja
peltojemme osalta MT-alueiksi. Lisäksi omistuksessamme oleva V-alueen osa on muutettava MTalueeksi. Pellot ovat erinomaista viljelysmaata ja suunnitellut asuinalueet vaikeuttavat
maataloustoimintaa.
Myräjän peltolakea on maakuntakaavassa osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen
kannalta valtakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi, joten suunnitellut asuinalueet ovat
maakuntakaavan vastaisia ja rikkovat maisemallisesti arvokkaan alueen.
KAAVAN LAATIJAN VASTINE
Mielipiteen
esittäjän
omistamat
maa-alueet
voidaan
osoittaa
maatalousalueina kaavaehdotuksessa. Tämä edellyttää kaavarakenteen
tarkastelua hivenen laajemmallakin alueella.
9. Vesa Koskenranta, 5.2.2014:
Vastustan Yrjäälänmäen länsipuolella, Valioontien ja Santaloukontien väliin merkittyjä AP- ja Valueita. Nämä pientalo- ja viheralueet vaikeuttaisivat huomattavasti maatilani harjoittamaa
14
maataloustoimintaa. Omistamani maat on merkitty rastilla. Perusteluina vaateelle ovat seuraavat:
1. Maatalousrakentaminen vaikeutuu huomattavasti, mikäli alueen läheisyydessä on
pientaloaluetta.
2. Viljely vaikeutuu. Pientaloasukkaiden ymmärrys ei riitä tonttirajan takana tapahtuville
maataloustoimille kuten esim. pölyäminen kevättöiden yhteydessä, kasviensuojeluruiskutukset
kesällä sekä viljan puiminen ja kuivaajatoiminta syksyllä. Lannoitus karjalannalla aiheuttaa
hajuhaittaa ja kaikista koneilla tehtävistä töistä aiheutuu melua ympäristöön.
3. Maatalousliikenteen ja pientaloliikenteen yhteensovittamisen hankaluudet.
4. Koulutilanne. Kirkonkylän koulu on täynnä ja uusi asuinalue vaikeuttaa tilannetta
entuudestaan.
5. Maatilan kannattavuus ja elinkelpoisuus vähenee, mikäli viljelypinta-ala vähenee.
6. Peltomaisema muuttuu asutusalueeksi.
7. Kuntaliitosten myötä Laihiaa ollaan mahdollisesti liittämässä Vaasan kaupunkiin, jolloin
voimaan tulevat rakennusmääräykset ovat ankaria.
KAAVAN LAATIJAN VASTINE:
Mielipiteen esittäjän näkökohdat asian perusteluna ovat kattavia ja tuovat hyvin
esille pientaloasutuksen ja maatalouden yhteensovittamisen keskeiset asiat.
Mielipiteen esittäjän omistamat maa-alueet voidaan osoittaa maatalousalueina
kaavaehdotuksessa.
10. Pirkko Virtanen ja Kaija Leppäkoski, 5.2.2014:
Omistamamme tilat 5:73, 5:72 ja 5:63 on kaavaluonnoksessa osoitettu TY- ja A-alueiksi.
Toivomme, että tämä A-alue muutetaan AP-alueeksi, jotta tilojen 5:72 ja 5:63 alueille
voidaan rakentaa uusia omakotitaloja. Perusteluna on perinnöksi saatujen alueiden
tasapuolinen rakentamismahdollisuus.
Lisäksi toivomme, että rautatien varren tieosuutta käytettäisiin kulkuyhteytenä muiden
viljelmille, eikä peltojemme läpi rakennettaisi uutta tietä.
15
KAAVAN LAATIJAN VASTINE:
Kaavaratkaisussa on huomioitu alueen sijoittuminen rautatien ja uuden tieväylän
väliselle alueelle, jonka vuoksi suuri osa aluetta on osoitettu teollisuuskäyttöön.
Nykyisen asuinrakennuksen ympärille on osoitettu asuinrakentamiselle soveltuvaa
aluetta, joka mahdollistaa myös uusien asuinrakennusten rakentumisen alueelle.
Häiriöalttiin sijaintinsa vuoksi alueelle ei ole syytä osoittaa tiivistä pientaloaluetta
(AP).
Uusi tieosuus osoitetaan kaavaehdotuksessa hankeuusjaon perusteella
11. Juhani ja Liisa Keto, 6.2.2014:
Tilan 3:56 maille ei saa rakentaa pientaloja, koska tämä suunnitelma pienentää meidän tilan
hyvien maiden pinta-alaa. Myräjän pellot on Laihian suurin yhtenäinen pelto- ja tärkeä
viljelysalue. Alue on paikallisesti ja valtakunnallisesti hyvin arvokas maisema- ja viljelysalue.
Vastustetaan myös ranta-alueen osoittamista viheralueena.
KAAVAN LAATIJAN VASTINE:
Mielipiteen esittäjän omistamat maa-alueet voidaan osoittaa maatalousalueina
kaavaehdotuksessa.
16
12. Jouko Keto, 6.2.2014:
Myräjän pellot on Laihian suurin yhtenäinen pelto- ja tärkeä viljelysalue. Alue on paikallisesti ja
valtakunnallisesti hyvin arvokas maisema- ja viljelysalue. Tästä kokonaisuudesta ei saisi
pientäkään osaa kaavoittaa pientaloalueeksi.
KAAVAN LAATIJAN VASTINE:
Myräjän peltoalueet osoitetaan edelleen maatalouskäyttöön suurimmalta osin.
Länsitien varrelle osoitetaan pienialainen laajennus asumisalueeseen nykyistä
rakennetta täydentäen.
13. Risto Lyyski, 7.2.2014:
Tilan Lyyskilä alueita (Vehkaluoman itäpuolella ja osin länsipuolella) ei saa kaavoittaa AP-alueiksi,
koska maatilani toiminta hankaloituu. Kyseinen alue on tärkeä osa maatilani viljellystä pintaalasta.
KAAVAN LAATIJAN VASTINE:
Mielipide voidaan huomioida kaavaehdotuksessa ja esittäjän omistamat maa-alueet
voidaan osoittaa maatalousalueina kaavaehdotuksessa.
Kuitenkin nykyiset A – alueet syytä osoittaa A – alueeksi jatkossakin.
17
14. Aki ja Tanja Västi, 7.2.2014:
Vaadimme Valioontien ja Yrjäälänmäen alueen AP- ja V-alueiden muutamista MT-alueeksi
kaavaehdotukseen, kuten nykyisessä osayleiskaavassa on merkittynä.
Perusteluna muutosvaatimukselle on elinkeinomme edellytysten turvaaminen tulevaisuudessakin.
Peltoa tarvitaan toiminnan kilpailukyvyn ylläpitämiseen. Maataloustoiminnasta aiheutuvien
vaikutusten, esim. pölyn ja melun huomioiminen on myös tärkeää.
KAAVAN LAATIJAN VASTINE
Mielipiteen esittäjän omistamat maa-alueet voidaan osoittaa maatalousalueina
kaavaehdotuksessa.
15. Terttu Kannas ja Teija Hakala, 10.2.2014:
Kannaksen tila 3:271 on kaavassa kokonaisuudessaan merkitty muinaismuistoalueeksi.
Ymmärryksemme mukaan kyseisen tilan maiden hyödyntäminen täten on tulevaisuudessa
mahdotonta, eikä maille saa rakentaa mitään. Aiemmin ei ole katsottu tarpeelliseksi merkitä
aluetta muinaismuistoalueeksi, miksi nyt niin suunnitellaan tehtävän? Eikö muinaismuistoille voisi
vain määrittää suoja-alueen, mitä lähemmäs ei saa rakentaa.
Alueen läpi on merkitty kulkevaksi kevyenliikenteenväylä. Miten tämä on mahdollista, jos alueelle
ei voi rakentaa? Eikö tämän kevyenliikenteenväylän voisi tällöin poistaa?
18
KAAVAN LAATIJAN VASTINE:
Muinaisjäännökset
tullaan
esittämään
kaavaehdotuksessa
Museoviraston
muinaisjäännösrekisterin aluerajausten tai kohdemerkintöjen mukaisesti. Kevyen
liikenteen väylä voidaan kuitenkin poistaa.
16. Kari ja Marjatta Koskenranta, 10.2.2014:
Vastustamme Yrjäälänmäen länsipuolella, Valioontien ja Santaloukontien välistä viheraluetta.
Vaihtoehtoisesti omistamamme maa pitäisi rajata viheralueen ulkopuolelle niin, että tälle alueelle
mahdollistuisi omakotitalon rakentaminen. Perusteluina mahdollinen sukupolvenvaihdos tilalla ja
vanhan rakennuspaikan huomioiminen kaavalla.
KAAVAN LAATIJAN VASTINE:
Mielipiteen jättäjän omistaman alueen osalta kaavaa on mahdollista muuttaa siten,
että asuinrakentaminen sallitaan perinteisellä rakennuspaikalla.
17. Veli-Pekka ja Sinikka Pouttu, 16.2.2014:
Vastustamme tonttimme 1:97 viereisen virkistysalueen muuttamista AP-alueeksi. Tämä
virkistysalue on nykyisessä kaavassa jätetty väljentämään ja avartamaan sekä korostamaan
maaseutumaista asumista. Asialla on kannaltamme suuri maisemallinen merkitys.
KAAVAN LAATIJAN VASTINE:
Ko. asuinalueella on hyvä viherverkosto
ja alueen täydennysrakentamista
viheralueelle on tutkittu tiiviimmän
yhdyskuntarakenteen näkökulmasta.
Alue voidaan kuitenkin edelleen säilyttää
viheralueena mielipiteen esittäjän
perusteluin.
19
18. Tytti Rapila, 13.1.2014:
Omistamani tilan 61:7 alue voitaisiin muuttaa VU-alueesta rakentamisen mahdollistavaksi
alueeksi.
KAAVAN LAATIJAN VASTINE:
Ko. viheralueen säilyttäminen nykyisellään on merkittävää sekä asuinalueen
viihtyvyyden että alueella kulkevan laskuojan huollon kannalta, joten viheralue on
syytä osoittaa kaavaehdotuksessa luonnosvaiheen mukaisena.
19. Tapani Tuori, 14.1.2014:
Toivon, että tieyhteys VT3:lta Kauppatielle kulkisi tilan 4:122 länsipuolelta, jolloin nykyiseen
kortteliin 50 jäisi paremmin tilaa muulle maankäytölle. Yleiskaavaluonnoksessa tieyhteys on
ehdotettu kulkevaksi korttelin 50 keskeltä kylmäaseman ja Tuorin omistaman tilan välistä.
KAAVAN LAATIJAN VASTINE:
Tieyhteys on siirretty nykyisen Asematien kohdella jo tämänhetkisissä
tiesuunnitelmaluonnoksissa ja asemakaavaluonnoksessa joten esitys voidaan ottaa
huomioon.
20
20. Tuntematon, 14.1.2014 (Rapilan asia)
Vastustan Myllymäentien VL-alueen muutosta rakentamisen sallivaksi alueeksi tilalla 61:7.
KAAVAN LAATIJAN VASTINE:
Tila
on
osoitettu
osayleiskaavaluonnoksessa
viheralueeksi
eikä
käyttötarkoituksen muuttamiselle asuinrakennuskäyttöön ole perusteita.
sen
21. Tuntematon, 15.1.2014 (Rapilan asia)
Vastustan Myllymäentien VL-alueen muutosta rakentamisen sallivaksi alueeksi tilalla 61:7.
KAAVAN LAATIJAN VASTINE:
Tila
on
osoitettu
osayleiskaavaluonnoksessa
viheralueeksi
eikä
käyttötarkoituksen muuttamiselle asuinrakennuskäyttöön ole perusteita.
sen
22. Michael Lyyski, 17.1.2014:
Michael Lyyski toivoo, että hänen omistamansa tilat Kotikontu 399-410-1-87 ja Liukunvainio 399410-1-81 Länsitien lounaispuolella muutettaisiin esimerkiksi A-alueeksi tai muuten sellaiseksi, että
alueelle on mahdollista rakentaa maatalouteen liittyviä rakennuksia. Tilalla Kotikontu sijaitsee
mm. uudehko kuivaaja viljasiiloineen. Suunnitelmia lisärakentamisesta on jo olemassa ja
maanviljelys tilalla on aktiivista.
KAAVAN LAATIJAN VASTINE:
Muutos voidaan tehdä mielipiteen esittäjän toivomalla
osoittamalla alue maatalousalueena ja A-alueena.
tavalla
kaavaehdotukseen
23. Asunto Oy Laihian Jokipuisto, 22.1.2014:
Toivomme, että kiinteistöjen 4:154 ja 4:155 sekä kaavaluonnoksessa merkityn uuden AK-alueen
väliin tilalle 4:122 osoitetaan viheraluekaistale. Kiinteistöjen talot ovat lähellä rajaa ja rajan
tuntumassa kulkee 20kV avolinja.
21
KAAVAN LAATIJAN VASTINE:
Muutosesitys voidaan huomioida
kaavaehdotukseen.
mielipiteen
esittäjän
toivomalla
tavalla
24. Juhani Keto, 27.1.2014 (toinen mielipide nro 11):
Länsitien itäpuolella olevan tilan 3:53 alue voitaisiin muuttaa rakentamisen mahdollistavaksi
merkinnäksi. Merkintä voisi jatkua joen suuntaan viheralueeseen asti. Lisäksi Länsitien
länsipuolella olevan tilan 3:56 alueelle ei saa osoittaa AP-aluetta.
KAAVAN LAATIJAN VASTINE:
Tilan osa voidaan osoittaa A – alueena, tulvarajauksen vuoksi ei kuitenkaan rantaan
saakka.
22
25. Matti Salovaara, 30.1.2014:
Tilan 9:35 alue voitaisiin muuttaa viheraluemerkinnästä AP-alueeksi. Tila on asumaton ja sillä
sijaitsee asuinrakennus ja kaksi talousrakennusta.
KAAVAN LAATIJAN VASTINE:
Tila voidaan osoittaa osana AP – aluetta.
26. Markku Koskela, 4.2.2014:
Kiinteistöjen 3:51 ja 3:52 MT-alueet voisi muuttaa AP-alueiksi.
KAAVAN LAATIJAN VASTINE:
Mielipide voidaan huomioida kaavan ehdotusvaiheessa. Osa alueesta on tulvavaaraaluetta, mutta muuten alueet voidaan tutkia AP – alueen laajennuksena. Samalla on
syytä kuitenkin tutkia tarpeellinen viherkäytävä.
23
27. Heikki Ruuti, 6.2.2014:
Toivon, että asuinpaikkani tila 67:0 muutetaan rakennustonttialueeksi, esim. A-alueeksi.
KAAVAN LAATIJAN VASTINE:
Kts. vastine 1.
Kokkolassa 28.4.2014
Jouni Laitinen
Kaavan laatija
Minna Vesisenaho
Suunnittelija
24