2 - Päijänteen Metsänhoitoyhdistys
METSÄ P Ä I J Ä N N E PÄIJÄNTEEN METSÄNHOITOYHDISTYKSEN ASIAKASLEHTI NO* 2 / 28.8.2015 Esan pitkäaikainen haave toteutui - Metsänhoitoyhdistyksen luottometsurista luottoyrittäjäksi s. 8 ja 9 2 www.paijannemhy.fi METSÄPÄIJÄNNE nro 2 / 28.8.2015 Puolukkaämpäri mukaan ja palstalle Puheenjohtaja Markku Hatakka sanoo Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen suuntaavan syksyyn positiivisin mielin. Ja mikäpä on suunnatessa, sillä jäsenistö on ottanut uudistuneen yhdistyksen nopeasti omakseen ja metsässä työt pyörivät täysillä kesälomakauden päätyttyä. -Jäseniltä saatu positiivinen palaute on osoittanut, että jäsenmaksulinjauksemme oli onnistunut. Yli 70 % vanhoista jäsenistä on maksanut jäsenmaksun, jonka lisäksi olemme saaneet paljon uusia jäseniä etenkin suurista metsätiloista. Puheenjohtaja on tyytyväinen siihen, että metsänomistajat kokevat saavansa jäsenmaksulle vastinetta. - Kilpailu metsäalalla on kovaa, joten meidän täytyy joka päivä ansaita metsänomistajien luottamus omalla työpanoksellamme. Tässä olemme onnistuneet ammattitaitoisen henkilöstömme ansiosta. Jäsenenä voi vaikuttaa vaaleissa Vuoden päästä syksyllä Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksessä pidetään valtuustovaalit. Asia on ajankohtainen jo nyt, sillä vain jäsenillä on vaaleissa äänioikeus. - Niillä metsänomistajilla, jotka ovat Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen jäseniä 1.1.2016, on vaaleissa äänioikeus ja mahdollisuus asettua ehdolle, Hatakka muistuttaa. Hän kannustaa jo hyvissä ajoin miettimään, olisiko itsellä kenties annettavaa luottamustehtävässä. - Vaaleihin tarvitaan ehdolle monipuolisesti erilaisia metsänomistajia ikään ja sukupuoleen katsomatta. Valtuustossa yhdistyksen asioihin on aidosti mahdollisuus vaikuttaa. Kemera kannustaa metsään oikeaan aikaan Tänä syksynä metsänhoitotöitä toteutetaan uuden Kemera-lain puitteissa. Hatakan mukaan uusi laki ohjaa etenkin taimikonhoitoa oikeaan suuntaan. - Vanha laki kannusti joskus odottamaan taimikonhoitoa niin pitkään, että siitä tuli työlästä ja kallista. Nyt tukea saa jo varhaisperkausvaiheessa, jolloin työ sujuu helpommin ja huokeammin. Taimikonhoito on metsänomistajan paras sijoitus tulevaisuuteen. Viranomaispuolelle Hatakka antaa kiitosta Kemera-muutoksen jouhevasta läpiviennistä, sillä käytännön töitä on voitu painaa lähes keskeytyksettä. Myös Metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöt on jo koulutettu uuden Kemera-lain kiemuroihin. Puheenjohtajan palsta hain. Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen SPV-palvelu tarjoaa parhaan mahdollisen avun asian läpiviemiseen. Luonnon antimet talteen - Omalta metsäneuvojalta saa ajantasaisen tiedon tukimahdollisuuksista. Me hoidamme tarvittavat paperityöt metsänomistajan puolesta myös silloin, kun metsänomistaja itse tekee työn metsässä. Hatakka toivoo, että valtiovallan taholta ymmärretään osoittaa riittävästi varoja puuntuotannon turvaamiseen talouden madonluvuista huolimatta. - Metsäteollisuusinvestoinnit edellyttävät, että nuorten metsien hoidon edellytykset turvataan pitkäjänteisesti. Tuet maksavat itsensä tulevaisuudessa takaisin korkojen kera. Myös metsätilojen sukupolvenvaihdosten edistäminen on jälleen tapetilla. - Mielenkiinnolla odotamme ratkaisuja asian suhteen. Sukupolvenvaihdosta ei kuitenkaan kannata lykätä parempien mallien toivossa. Kyseessä on pitkäjänteinen ja suunnittelua vaativa prosessi, jota ei koskaan käynnistetä liian var- Hatakka muistuttaa, että oman metsän antimista kannattaa nauttia syksyn tullen monipuolisesti. Erinomainen marja- ja sienisato tarjoavat siihen loistavat mahdollisuudet. - Omalle palstalle voi suunnata vaikka puolukkaämpärin kanssa. Samalla on hyvä tilaisuus tutkia kuinka metsä on kasvanut kesän mittaan sekä miettiä tulevia metsänhoitotöitä ja puukauppoja. Ja jos itse ei metsään syystä tai toisesta pääse, löytyy apu läheltä. - Paikalliset metsäneuvojamme kartoittavat mielellään tilanteen metsässä ja tekevät esityksen tarvittavista toimenpiteistä. Tosin puolukoita emme metsänomistajan puolesta ehkä ennätä poimimaan, Hatakka tuumaa pilke silmäkulmassa. Markku Hatakka puheenjohtaja KAIROJEN KUKKA Metsävarallisuuden asiantuntija Os u u s p a n k k io nm e ts äv a r a l l i s u u d e na s i a n tu n ti ja-s i tä m i e l tä o v a tm e ts än o m i s ta ja t k a u ttaSu o m e n .A rv o k a sm e ts äs io no m a i s u u tta ,jo tak a n n a tta ah o i ta ah y v i n .M e ts ää v o ip i tää m y ö ss i jo i tu s k o h te e n a .M e ts äv a r a l l i s u u d e nte h o k k a a l l ak äy tö l l äl i s äät s i jo i tu k s e s itu o tto as u u n n i te l l u s ti .M e i l l äo na s i a n tu n te m u ss e k äl a a ja s i jo i tu s tu o tte i d e nv a l i k o i m ap u u k a u p p a r a h a l l e . K y s yl i s ää o m a s taOs u u s p a n k i s ta s ita ik a ts ol i s äti e to jao s o i tte e s tao p . fi/ m e ts a . Y h d e s s äh y v ä tu l e e . Ruskan loimun loistehessa eksyit erätulille, kosteiden korpien keskeltä luokse hiipuvan hiilivalkeain. Syksyn aika etenee ja erämaahan entää, jo tunturipöllökin paikalle lentää. Se silmää iskee sulle, kuin ystävälle kaivatulle. Vaikka hämärä on ilta ja taivaskin pilves, nuotion luokse voi tulla myös ahma ja ilves. Ne kaukaa saloilta terveiset tuovat salaa samasta tuopista tilkan kahvia juovat, hauskan tunnelman hetkeksi luovat. Yhä muistosi vievät sinne mihin kutsuu kotoinen rinne, luokse nuotion liekkien lämpimien syksyn sateissa iltojen tummuvien. Syksyn tähti kun taivaalla viiltää. Vaikka pitkä on talves ja pimeä yö pakkasöisin on taivaalla tähtien vyö, usein revontulien värikkäät loimutkin lyö. Kohta kaamoksen helmassa uinua saat sinä kaukaisten kairojen kukka. Kevään koitteessa värikäs huivisi hulmuaa ja tuulessa tummainen tukka. Päivän paiste keväinen, kylmän voiman kumoaa, kairojen kukan tummasilmän Lapin luonto lumoaa. Vaivaiskoivujen varjossa hiljainen metsätie, ylös tunturin rinnettä huipulle vie. Sieltä taivaan rantojen sinehen katsoa voi kun kimmeltää kirkkaana keväisen aamun koi. Ossi Harjula, Laukaa www.paijannemhy.fi METSÄPÄIJÄNNE 3 nro 2 / 28.8.2015 JÄSENETUSI Tiedät mitä metsäalalla tapahtuu Vastaukset metsäkysymyksiin Helppoa puukauppaa MetsäPäijännelehti kotiin kannettuna kolmesti vuodessa. Maksuton metsäkäynti ja oma metsäneuvoja aina puhelinsoiton päässä. Laadimme sinulle maksuttoman puunmyyntisuunnitelman. Opit tuntemaan metsäsi paremmin Puusi kelpaa kansainvälisille markkinoille Lisäksi paljon muuta! Yhdistyksen tapahtumissa ja koulutuksissa opit lisää metsänhoidosta. Metsäsi on PEFC-sertifioitu. Se on tae hyvästä ja ekologisesti kestävästä metsänhoidosta. Vaihtuvia jäsenetuja eri yhteistyökumppaneittemme kanssa. Sinun ja metsäsi puolella, vuosikymmenten kokemuksella LUE LISÄÄ JÄSENEDUISTASI OSOITTEESSA WWW.PAIJANNEMHY.FI 4 www.paijannemhy.fi METSÄPÄIJÄNNE nro 2 / 28.8.2015 Toiminnanjohtajan palsta Metsätaloudella ja –teollisuudella hyvä vuosi Viileä alkukesä Tarkkaan ottaen, kirjoittaessani tätä elokuun puolimaissa, tuntuu että kesä on säiden puolesta vasta alkamassa. Alkukesä oli viileä ja sateinen, edellinen yhtä viileä kesä oli tilastojen mukaan vuonna 1962. Sadettakin on saatu, maan joissakin osissa aivan liikaakin. Mutta ei niin huonoa ettei jotakin hyvääkin: Ukkos- ja myrskytuhot ovat jääneet vähiin, eivätkä hyönteiset ole päässeet tekemään tuhojaan aikaisempien tosi lämpimien kesien malliin. Marja- ja sienisato kypsyy normaalia myöhemmin, mutta etsivä kyllä löytää. Vientimäärät viime vuoden tasolla Metsäteollisuuden maailmanmarkkinoilla ei ole tapahtunut suurempia muutoksia alkuvuoden aikana. Vientimäärät ovat suurin piirtein viimevuotisella tasolla. Paino- ja kirjoituspapereiden kysyntä on laskenut hiljalleen edelleen ja kartongin kysyntä on puolestaan kasvanut. Kannattavuudeltaan parhaita tuotteita ovat kartonki ja sellu. Raakapuun kauppa on käynyt kesäkuukausina hieman edellisvuotta hitaammin. Heinäkuussa toteutunut hintataso notkahti hieman alkuvuodesta, mutta on muistettava että kauppamäärät olivat pienet. Heinäkuu on lomien vuoksi aina vuoden hiljaisin kuukausi. Kokonaisuudessaan voimme todeta että metsätalous ja –teollisuus elävät tänä vuonna edelleen yhtä 2000-luvun parhaista vuosista. Uusi Kemera-laki voimaan 1.6.2015 Kesän iloisiin yllätyksiin voidaan las- kea uuden Kemera-lain ripeä käsittely ja voimaan saattaminen, siitä kiitos poliitikoillemme ja virkamiehillemme. Uuden lain mukaisten tukihakemusten käsittely hakee vielä uomiaan, kaikkia tarvittavia sähköisen tiedonsiirron työkaluja ei vielä ole saatu käyttöön. Kaikki toimijat, ennen muuta Metsäkeskus, joutuvat siirtymäkauden aikana turvautumaan poikkeusjärjestelyihin, eikä viiveiltä täysin vältytä. Mutta erittäin hyvä on että ajanjakso ilman vanhaa ja uutta Kemera-lakia jäi lyhyeksi. Katkos hoitotöissä jäi näin myös lyhyeksi. Uuden lain mukanaan tuoma uusi tuettava työlaji, taimikon varhaishoito, on kehitysaskel oikeaan suuntaan. Riittävän ajoissa tehty taimikonhoito tulee halvemmaksi ja helpommaksi toteuttaa ja takaa taimikon ihanteellisen jatkokehityksen ja viime kädessä maksimoi metsän taloudellisen tuoton päätehakkuvaiheessa, sitten aikanaan. Suomalaisessa katsannossa EU:n vaatima ennakkosuunnitelma ennen töiden aloittamista on turha ja lisää vain byrokratiaa ja työtä. Mutta tämän lain kanssa on nyt vain elettävä vuoden 2020 loppuun saakka. Metsänhoitoyhdistyksen palveluille on kysyntää Alkuvuosi on ollut toimihenkilöillemme työntäyteinen. Kemera-lain muutoksesta ja siitä koituneesta työkatkoksesta huolimatta metsänviljelytyöt nousivat vuoden takaiselle tasolle. Viileästä ja sateisesta alkukesästä johtuen jotkin muokkaustyömaat viivästyivät koska hakkuutähteet eivät kuivuneet odotetusti ja niiden korjuu myöhästyi. Oman korjuupalvelumme vastuulla olevat työmaat saatiin onneksi hoidetuksi suunnitellusti. Kuluva vuosi on yhdistyksemme ensim- keskihinta maksimi minimi Harvennushakkuu mäntykuitu kuusikuitu koivukuitu mäntytukki kuusitukki koivutukki 13,63 13,39 14,26 44,74 45,86 33,00 14,50 14,50 15,00 46,00 50,00 40,00 10,00 10,00 12,00 40,00 40,00 30,00 Uudistushakkuu mäntykuitu kuusikuitu koivukuitu mäntytukki kuusitukki koivutukki 18,56 18,84 18,14 55,96 55,78 41,62 19,00 19,50 19,50 57,00 57,00 45,00 14,00 14,00 15,00 45,00 45,00 35,00 Puukaupan hintaseuranta 1.7.-16.8.2015. Taulukossa on peruspuutavaralajien hinnat hakkuutavoittain. Harvennushinnat eivät sisällä ensiharvennusten hintoja. Erikoispuutavaralajien (tyvet, parrut, ym) hinnat ovat huomattavasti peruspuutavaralajien hintoja korkeampia. Positiivisena piikkinä mhy:n palvelutarjonnassa on näkynyt, että metsäsuunnitelmien kysyntä on kasvanut. Tämä kertoo metsänomistajien sitoutumisesta metsiensä hoitoon pitkällä tähtäyksellä. mäinen vuosi ilman omia metsureita. Uuteen tilanteeseen on sopeuduttu hyvin. Esa Isoranta oli pitkään yksi Päijänteen Mhy:n metsureista, nyt itsellinen yrittäjä. Hänen kokemuksistaan saamme lukea sivulta 8. Muista palveluistamme erityisesti metsäsuunnitelmia on tehty ennätysvauhtia. Tämä kertoo osaltaan jäsenkuntamme aktiivisesta otteesta metsiensä pitkän tähtäimen hoidossa. Myös muita omaisuudenhoitopalveluita on tarvittu. Tilakaupat ja muut omistuksen muutostilanteet ovat useimmille ihmisille ainutkertaisia tapahtumia, niiden yhteydessä on syytä hyödyntää asiantuntijoita. Yhdistyksemme voikin tarjota juuri metsäkiinteistöihin liittyvää erityisosaamista. Mikä meitä yhdistää? että puukauppa käy parhailla mahdollisilla hinnoilla. Jäsenkuntamme näyttää sisäistäneen tämän asian hyvin. Päijänteen Mhy:n jäsenmäärän kehitys kuluneen vuoden aikana kestää hyvin valtakunnallisen vertailun. Viime kädessä kysymys on keskinäisestä luottamuksesta. Jäsenemme ovat osoittaneet luottavansa yhdistykseensä, me teemme kaikkemme ollaksemme saamamme luottamuksen arvoisia. Muistutamme vielä, että ensi vuosi on vaalivuosi. Syksyllä 2016 valitaan uusi valtuusto 1.1.2017 alkavalle 4-vuotiskaudelle. Vaalikelpoisia ovat 1.1.2016 yhdistyksemme jäsenenä olevat. Aurinkoisia syyspäiviä! Ympäröivä maailma muuttuu kaiken aikaa. Viime vuodet metsäala on saanut nauttia myönteisestä kehityksestä. Kemiallisen metsäteollisuuden yritykset ovat onnistuneet, rankoin toimenpitein, parantamaan kannattavuuttaan, ja tulosta on syntynyt. Koko 2000-luvun jatkuneen laskusuuntaisen kehitysvaiheen jälkeen voidaan puhua jopa investointiaallosta. Jo toteutetut ja työn alla olevat lukuisat investoinnit kasvattavat teollisuuden puunkäyttöä merkittävästi lähivuosien kuluessa. Tästä koituu monenlaisia muutospaineita Suomen raakapuukauppaan ja puuvirtoihin. Aika näyttää mitä käytännön vaikutuksia kaikella tällä on alueellisesti. Yksi asia on kuitenkin varma: Metsänhoitoyhdistys on edelleen ainoa toimija joka haluaa, jäsentensä toimeksiannosta ja heidän etunsa mukaisesti, varmistaa Harri Kivirinta toiminnanjohtaja www.paijannemhy.fi 5 METSÄPÄIJÄNNE nro 2 / 28.8.2015 Taimikonhoidot ja nuoren metsän kunnostukset käynnistyivät uusien tukien myötä Uuden Kemera-lain mukainen (Kestävän metsätalouden rahoituslaki) asetus valmistui ja astui voimaan 1.6.2015. Taimikon varhaishoidon, nuoren metsän hoidon ja juurikäävän torjunnan voi aloittaa välittömästi hakemuksen jättämisen jälkeen. Uutta siis on, että jatkossa kaikista rahoitettavista toimenpiteistä on tehtävä hakemus ennen työn aloittamista. Odotettavissa on, että tukien maksatuksessa on aluksi viivettä, myös niukkuutta jaetaan sillä tukeen soveltuvia kohteita on aiempaa enemmän. Metsätien tekemisen, suometsien hoidon ja terveyslannoituksen voi aloittaa vasta Metsäkeskuksen päätöksen jälkeen. Lisätietoja kaikista Kemeraan liittyvistä asioista voit kysyä omalta metsäneuvojaltasi. Kemera-lain tuettavat kohteet Tukea myönnetään jatkossakin nuoren metsän hoitoon ja sen yhteydessä syntyvän pienpuun keräämiseen, terveyslannoitukseen, juurikäävän torjuntaan, suometsien hoitoon, metsäteihin, metsäluonnon hoitoon ja ympäristötukisopimuksiin. Lisäksi uutena tukimuotona otetaan käyttöön taimikon varhaishoito. Tuettavista työlajeista jäivät pois muun muassa metsänuudistaminen, pystykarsinta ja energiapuun korjuutuki. UUDEN KEMERAN NOJALLA MYÖNNETÄÄN TUKEA SEURAAVASTI: * Taimikon varhaishoidon tuki on 160 €/ha. Taimikonhoidossa pitää poistaa vähintään 3000 runkoa hehtaarilta. Taimikon keskipituuden pitää olla taimikonhoidon jälkeen vähintään 0,7 metriä ja enintään 3 metriä. * Nuoren metsän hoidon tuki on 230 €/ha. Nuoren metsän hoitokohteelta pitää poistaa vähintään 1000 runkoa hehtaarilta. Kuten nykyisessäkin Kemerassa, jäävän puuston keskiläpimitan on TUETTAVA TYÖLAJI Taimikon varhaishoito Nuoren metsän hoito -Jos rangat kerätään talteen, maksetaan tukeen korotus Terveyslannoitus Juurikäävän torjunta Suometsän hoito oltava rinnankorkeudelta enintään 16 cm hoitotyön jälkeen. * Nuoren metsän hoitotuki voidaan maksaa korotettuna, jos hoitotyön yhteydessä poistettuja runkoja kerätään kohteelta vähintään vähimmäismäärä. Nuoren metsän hoitotuki on 450 €/ha, jos hoitotyön yhteydessä kerätään vähintään 35 kuutiometriä hehtaarilta pienpuuta. * Juurikäävän torjunnan tuki on 70 €/ha. Kantojen nosto ei ole enää rahoitettava juurikäävän torjuntamenetelmä. * Metsän terveyslannoitukseen voidaan myöntää tukea 40 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Lannoitevalmisteen tulee soveltua ravinne-epätasapainon korjaamiseen. Pelkästään kasvatuslannoitukseen ei myönnetä tukea. * Metsätien perusparannukseen voidaan myöntää tukea 40-60 % ja uuden metsätien tekemiseen 30-50 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Tukea saa tilojen yhteisinä toteutettaviin tiehankkeisiin yhteismetsiä lukuun ottamatta. Tien tulee olla vähintään 500 metriä pitkä ja tien pitää liittyä saumattomasti tiestöön, jolla metsätalouden ympärivuotiset kuljetukset ovat mahdollisia kelirikkoaikoja lukuun ottamatta. Uuden metsätien kuljetuksista yli puolet ja perusparannettavan yksityistien kuljetuksista yli 30 % pitää olla metsätalouden edellyttämiä kuljetuksia. Tieyhteys saa olla enintään 15 m vaikutusalueen hehtaaria kohden. * Suometsien hoitoon voidaan myöntää tukea 70 % hankkeen kokonaiskustannukista, jos kohde on vähintään 5 hehtaaria. Muutoin tuen määrä on 40 % vähintään 2 hehtaarin kohteilla. Kohteella pitää olla tehtynä välttämättömät taimikonhoitotyöt ja metsänhoidollisesti tarpeelliset hakkuut eikä kohteella saa olla hakkuu- tai hoitotarvetta kasvupaikasta riippuen 5-10 vuoden aikana. Hoitotyön jälkeen puuston tulee kasvaa keskimäärin vähintään 1,5 m³/ha vuodessa. * Ympäristötukisopimuksia tehdään ensisijaisesti metsälaissa säädettyjen erityisen HANKKEEN MINIMIKOKO 1 ha (kuvio väh. 0,5 ha) 2 ha (kuvio väh. 0,5 ha) TUEN MÄÄRÄ 160 €/ha 230 €/ha Kertymä väh. 35 m3/ha 2 ha (kuvio väh. 0,5 ha) +220 €/ha 40 % 70 €/ha 70 % alle 5 ha 40 % yli 5 ha 40 % 2 ha (kuvio väh. 0,5 ha) Yksityistien perusparannus -Yhteishanke Uusi metsätie -Yhteishanke Ympäristötuki 500 m Metsäluonnonhoito -Säästöpuiden kulottaminen -Vesiensuojelurakenteet -Metsien monimuotoisuus ja monikäyttö Hankehakumenettely 500 m metsälain 10 § kohteisiin Luhangan metsäpäivässä metsänomistajat pääsivät tutustumaan taimikon varhaishoitokohteeseen. tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteiden säilyttämiseksi. Ympäristötuki koostuu peruskorvauksesta ja hakkuuarvokorvauksesta. Maanomistajan omavastuu on neljä prosenttia sen kiinteistön puuston arvosta, jolla kohde sijaitsee tai 3000 euroa. Ympäristösopimukset tehdään 10 vuodeksi. * Metsäluonnon hoitohankkeina voidaan rahoittaa esimerkiksi usean tilan alueelle ulottuvia monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostustöitä sekä metsä- ja suoelinympäristöjen ennallistamista, vesistöhaittojen estämistä, monimuotoisuutta edistävää kulotusta vieraskasvilajien hävittämistä. Tuella voidaan kattaa kaikki hankkeesta aiheutuvat kustannukset. PUUTTUUKO TEKIJÄ? MEILTÄ SAAT TARVITTAESSA RIUSKAN RAIVAAJAN TAIMIKOLLESI PUUTTUUKO TE MEILTÄ SAAT TARV RIUSKAN RAIVAAJAN Hoiditpa taimikoitasi itse tai laitatat ne kuntoon pätevillä ammattilaisillamme, niin olemme aina apunasi paunasi neuvoen ja hoitaen tarvittaessa koko paketin. Sinun tarvitsee vain seurata tyytyväisenä omaisuuden arvon kasvamista. Hoiditpa taimikoitasi itse tai laitata ammattilaisillamme, niin olemme aina p tarvittaessa koko paketin. Sinun tarvitse omaisuuden arvon kasvamista. 30 % 1/3x(peruskorvaus + hakkuuarvio -omavastuu) 100 % KATSO LISÄÄ OSOITTEESTA: www.paijannemhy.fi/metsanhoitopalvelut KATSO LISÄÄ OSOITTEESTA: www.paijannemhy.fi/metsanhoitopalvelut 6 nro 2 / 28.8.2015 www.paijannemhy.fi METSÄPÄIJÄNNE Korjuu joustavasti ja kilpailukykyisesti Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen Korjuupalvelun osaavat urakoitsijat sekä kilpailukykyinen katkonta takaavat metsänomistajalle mieluisan lopputuloksen puukaupoista. Vain reilut pari metriä leveä SampoRosenlewin hakkuukone etenee tiheän mäntymetsän keskellä jouhevasti rinnemaastosta huolimatta. Varsinaisten ajourien väliin syntyy niin kutsuttu haamuura, jolta koneen puikoissa istuva jämsäläinen Antti Merisalo kaataa, karsii ja katkoo poistettavat puut ajouran varteen. - Tämä kone on parhaimmillaan ensiharvennuksilla. Puomin ulottuvuus on seitsemän metriä, joten hyödynnän aina haamu-uria. Niiden ansiosta metsän saa harvennettua tasaisesti, kertoo vuodesta 2002 Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelulle urakoinut Merisalo. Kun näkymää juuri harvennettuun metsään katsoo, on rauhallisen miehen sanoja helppo uskoa. Merisalo on epäilemättä oikeassa ammatissa. - Tämä homma sopii minulle oman maa- ja metsätalouden lisäksi hyvin. Yhdelläkin hakkuukoneella saa leipänsä tienattua, kunhan pitää kulut kurissa, mies tuumaa. Hakkuukoneen perässä seuraa Seppo Laine Ponssen ajokoneellaan keräten ja kuljettaen eri puutavaralajit omiin pinoihinsa tien varteen. Jouko Palmrothin hallinnoiman Ekosen Orpohuoltosäätiön komea mäntymetsä saa jatkaa kasvuaan tuottavassa kunnossa. - Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu on korjannut leimikoitamme aiemminkin ja olen ollut tyytyväinen työjälkeen. Kun korjuuta hoitavat tutut urakoitsijat ja toimihenkilöt, voi työn laatuun luottaa, Palmroth sanoo. Metsänomistajalle hankintakauppa Juuri osaavat tekijät joka portaassa, hyvä korjuujälki sekä monipuoliset toimituskohteet eri puutavaralajeille ovat Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun valtteja. Yhdistyksen eteläisen alueen korjuupalvelutiimissä työskentelevät hankintavastaava Seppo Lohtander ja korjuuvastaavat Taija Huuskonen ja Keijo Korhonen. - Korjuupalvelu tarjoaa nimensä mukaisesti puun korjuuta metsänomistajille. Urakoitsijamme suorittavat korjuutyön ja me välitämme puut sitä hyödyntäville laitoksille siten, että metsänomistaja saa parhaan mahdollisen taloudellisen tuloksen, tiivistää hankintavastaava Seppo Lohtander. Metsänomistaja voi tarjota leimikkoa korjuupalvelun korjattavaksi suoraan, mutta yleensä korjuupalvelu valikoituu korjuun suorittajaksi kilpailutuksen perusteella. Korjuupalvelu on varteenotettava vaihtoehto myös silloin, jos muilta ostajilta ei tule leimikkoon tarjouksia. - Kun leimikko kilpailutetaan Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen toimesta, tekee korjuupalvelu oman tarjouksensa kuten muutkin ostajaehdokkaat. Metsäneuvoja vertailee tarjoukset ja valitsee niistä yhdessä metsänomistajan kanssa parhaan vaihtoehdon, Lohtander kuvailee. Korjuupalvelun kautta puukauppaa tehtäessä on kysymyksessä aina hankintakauppa. Metsänomistajalla on kuitenkin tarvittaessa jo ennen korjuuta tarkka tieto siitä, minkä hinnan hän puilleen saa. - Sovitut korjuukustannukset vähennetään hankintahinnoista korjuun jälkeen, joten metsänomistajalle korjuupalvelu on yhtä vaivaton vaihtoehto kuin pystykauppakin. Hankintakaupan ansiosta metsänomistajan on mahdollista hyödyntää metsävähennystä myös kohtalaisen pienissä puukaupoissa, sanoo Lohtander. Kuitukasa pienemmäksi Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu korjaa ja toimittaa tänä vuonna huomattavan määrän puuta, noin Hakkuukoneenkuljettaja Antti Merisalo (vas.) on urakoinut Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelulle jo toistakymmentä vuotta. Monet metsänomistajat ovatkin jo miehelle entuudestaan tuttuja. Merisalon hakkaamat puut ajaa omalla ajokoneellaan Seppo Laine. Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen korjuuvastaava Taija Huuskonen ja hankintavastaava Seppo Lohtander tekevät tiivistä yhteistyötä, jotta puu liikkuu sujuvasti kannolta tehtaalle. ”Pystymme vaikuttamaan korjuu- ja kuljetusaikatauluihin säiden ja metsänomistajien toiveiden mukaisesti. Päätehakkuuleimikot korjaamme yleensä kolmen kuukauden sisällä kaupanteosta,” Huuskonen kertoo. viiteentoista eri kohteeseen. Jyväskylän eteläpuolen korjuupalvelutiimissä metsäkoneketjuja työskentelee yhdeksän ja pohjoisella puolella sama määrä. Parhaimpaan aikaan vuodesta koneketjuja koko yhdistyksen alueella työskentelee reilu kaksikymmentä. - Urakoitsijakuntamme on vakiintunut mukavasti, joka parantaa osaltaan korjuun laatua. Esimerkiksi PH Forest ja Merisalon Antti ovat jo monille metsänomistajille tuttuja, Lohtander kertoo. Korpilahden ja Jämsän toimistolla työskentelevän korjuuvastaava Taija Huuskosen työhön kuuluu organisoida leimikoiden korjuu kustannustehokkaasti ja logistisesti järkevästi. - Puulle on paljon toimituskohteita, joten eri palasten yhteensovittaminen on toisinaan haastavaa. Samaan hengenvetoon Huuskonen muistuttaa, että Korjuupalvelun tiiviin organisaation ansiosta moniin asioihin voi itse helposti vaikuttaa, joten metsänomistajia voidaan palvella joustavasti. - Voimme esimerkiksi sopia korjuu- ja kuljetusaikatauluista suoraan metsänomistajan kanssa. Nopeasti vaihtelevissa luonnonoloissa toimiessa näillä asioilla voi olla lopputuloksen kannalta iso merkitys. Suuri osa korjuupalvelun leimikoista on harvennuskohteita, mutta korjuupalvelu www.paijannemhy.fi on kilpailukykyinen vaihtoehto myös päätehakkuuleimikoissa. Monipuoliset tukkija pikkutukkimitat pienentävät kuitukasaa ja lihottavat metsänomistajan tilipussia. - Käytössämme on lyhyitä tukkimittoja 3,1 metristä alkaen, ja kuusitukki on mahdollista tehdä 15 sentin latvaläpimittaan. Etenkin järeydeltään pienemmissä leimikoissa mitoilla on ratkaisevan suuri merkitys taloudelliseen tulokseen, Huus- 7 METSÄPÄIJÄNNE nro 2 / 28.8.2015 konen muistuttaa. Korjuupalvelusta kiinnostunut metsänomistaja voi ottaa yhteyttä suoraan omaan tuttuun metsäneuvojaan, joka osaa opastaa asiassa eteenpäin. - Myös minuun voi halutessaan olla suoraan yhteydessä korjuupalveluasioissa, vinkkaa Seppo Lohtander. Teksti ja kuvat: Sami Karppinen Kesäharvennuskohteet kuuluvat tällä hetkellä halutuimpien leimikoiden listalle. Tiestöön panostaminen kannattaa, sillä puusta maksettava hinta on parempi, jos tiet ovat liikennöitävissä puutavara-autoilla läpi vuoden. Seppo Laine purkaa kuormaa korjuupalvelun leimikolla Jämsässä. Korjuupalvelun leimikoilla pikkutukkikin otetaan tarkasti talteen. Nämä tukit matkaavat jatkojalostettaviksi Kohiwoodille. Antti Merisalon Sampo-Rosenlew on ihanteellinen hakkuukone ensiharvennuksille. Haamuuralla puikkelehtiminen käy kapealla koneella kätevästi. Seppo Laine on tyytyväinen siihen, että puulle tuntuu riittävän Keski-Suomessa kysyntää uusien tehdasinvestointien ansiosta pitkälle tulevaisuuteen. Antti Merisalolla on riittänyt töitä korjuupalvelun leimikoilla. 8 nro 2 / 28.8.2015 www.paijannemhy.fi METSÄPÄIJÄNNE Intohimona metsänhoito Esa Isoranta on hoitanut metsiä Jämsässä jo usealla vuosikymmenellä. Motivaatiota työhön tuo, että oman käden jäljet ovat nähtävillä monessa paikassa. ”Olen Jämsänniemellä se tuttu pitkän päivän painaja, mutta viihdyn metsässä ja arvostan työtäni, joten se ei koskaan tunnu puurtamiselta. Jämsäläinen Esa Isoranta toteutti pitkään mielessä kyteneen haaveensa ja siirtyi yrittäjämetsurin uralle. Terhakkaan vihreitä kuusentaimia tärähtelee tuoreisiin kivennäismaamättäisiin rivakkaan tahtiin jämsäläisen Esa Isorannan kiertäessä parin hehtaarin uudistusalaa taimivakat molemmilla kupeillaan. - Mutta hyvä on maapohjakin, harvoin pääsee näin kivettömään maahan taimia laittamaan, Isoranta toteaa vaatimattomasti toimittajan hämmästellessä miehen työtahtia. 52-vuotiaan Isorannan työtekniikka on hioutunut kohdilleen vuosikymmenten saatossa, joten työnteko näyttää helpolta ja urakka etenee joutuisasti. - Työn laadusta ei kuitenkaan koskaan saa tinkiä. Näillä puilla menee 60 – 80 vuotta kypsyessä päätehakkuuseen, joten kyllä istutusvaihe pitää malttaa tehdä kunnolla, Isoranta muistuttaa. Napakasti mättäissään istuvat ja kohtisuoraan ylöspäin kurottavat taimet osoittavat, että kokenut metsuri tietää mistä puhuu. - Kun hoitaa työnsä laadukkaasti, niin itselle tulee hyvä mieli ja työssä säilyy vapaus. Metsä ei ole minulle pelkkä työpaikka, vaan metsänhoito on minulle suuri intohimo. Yrittäjän uralle Katse tiukasti tulevassa. Esa Isorannalla on riittänyt töitä heti yrittäjätaipaleen alkuvaiheesta lähtien. ”Työntekijän palkkaaminen on nyt ajankohtaista”, mies toteaa. Pitkään Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen palkkalistoilla työskennellyt Isoranta on saanut tänä vuonna uutta näkökulmaa työn vapauteen. Hän nimittäin työllistää itsensä ensimmäistä kertaa urallaan yrittäjänä Met- sätyö Esa Isoranta toiminimellä. - Kun metsureiden työkuviot yhdistyksessä muuttuivat, minun oli helppo toteuttaa pitkään mielessä muhinut idea metsuriyrittäjyydestä. Päätöstä yrittäjän uralle siirtymisestä helpottivat paikallisten metsänomistajien kannustus sekä Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen kanssa solmittu sopimus, joka takaa työllisyyttä kesäkaudeksi. - Yrityksen perustaminen onnistui helposti paikallisen yritysneuvojan opastuksella. Suuria yllätyksiä ei ole ainakaan vielä vastaan tullut. Yrittäjänä Isoranta voi suunnitella omat työnsä huomattavasti aiempaa vapaammin, joka tuo myös uutta mielenkiintoa tekemiseen. - Raha ei tietenkään helpolla tule, vaan joka euron eteen on tehtävä oikeasti töitä. Onneksi alkuun pääsee kuitenkin ilman miljoonainvestointeja. Töiden hinnoittelussa kokemuksesta on paljon hyötyä. Isoranta toivoo, että pystyisi jatkossa työllistämään myös muita metsureita. - Minulle on henkilökohtaisestikin tärkeä tavoite, että pystyisin työllistämään kotimaisen metsurin. Osaavia kavereita on jo tiedossani. Taimikonhoidot tärkeimmässä roolissa Kevään intensiivisen istutuskauden ulkopuolella raivaussahatyöt ovat yrittäjämetsurin tärkein tulonlähde. Keskikesällä tehdään varhaisperkauksia, taimikon harvennuksia sekä kiireellisiä ennakkoraivauksia. - Ilmaston muuttuessa raivauskausi on www.paijannemhy.fi jatkunut pitkälle talvea kohden. Toisinaan ennakkoraivausta pääsee tekemään vaikka tammi-helmikuussa, mutta talvi on aina arvoitus. Siksi töitä painetaan kesällä. Talvella tarvittaessa lomailen ja hoitelen omia metsiä, Isoranta kertoo. Kokenut metsuri painottaa mielellään varhaisperkauksen merkitystä. - Taimikonhoidon tarvetta arvioitaessa kuulee usein sanottavan, että eihän tuo vielä pahalta näytä. Mutta silloin kun taimikko näyttää pahalta, ollaan jo pahasti myöhässä ja työstä tulee kallista. Kaikkien kannalta on edullisinta, kun taimikot hoidetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tässä mielessä uusi Kemera-laki on erinomaisen hyvä asia, sillä se ohjaa työpanosta varhaisperkauksen suuntaan. Isorannan mielestä metsäomaisuuden arvoon nähden taimikon perustamiseen ja hoitoon panostetaan usein aivan liian vähän. - Kun saa kantorahatuloa, niin osa kannattaa aina sijoittaa takaisin metsään. Näin varmistetaan, että jälkipolvikin pääsee nauttimaan metsän tuotosta. Luonnon merkitys korostuu iän myötä Esa Isorannan tasapainoinen ja rauhallinen olemus antaa ymmärtää, että mies viihtyy METSÄPÄIJÄNNE 9 nro 2 / 28.8.2015 työssään hyvin. - Oman luonteensahan tämä työ vaatii, sillä metsässä pitää viihtyä itsekseen. Iän myötä luonto eri vuodenaikoineen on muodostunut minulle yhä tärkeämmäksi ja ympäristöä tulee seurattua aiempaa tarkemmin. Yrittäjänä Isoranta asioi entistä useammin myös suoraan metsänomistajien kanssa. - Metsänomistajien kanssa keskustelu ja ajatusten vaihtaminen ovat tämän työn suola. On aina mukavaa, jos metsänomistaja tulee itsekin käymään työmaalla. Sääolosuhteet eivät miehen tekemistä useinkaan rajoita. Metsurin pahin kiusa ovat kesän helteet - kaikkea muuta vastaan voi varustautua oikealla vaatetuksella ja asenteella. - Jos kypäräradiossa kesällä kehutaan hyviä hellekelejä, niin suitsutusta on usein vaikea allekirjoittaa, Isoranta naurahtaa. Kun metsässä on tehnyt täyden päivätyön, ei illalla tarvitse lähteä enää erikseen urheilemaan. - Kesäisin kalastus kuuluu harrastuksiini, jonka parissa työt on helppo hetkeksi unohtaa. Teksti ja kuvat Sami Karppinen Esa Isoranta ei koskaan tingi työn laadusta, olipa työlaji mikä tahansa. Taimet ovat takuulla suorassa ja tiukasti maassa. ”Tarvittaessa teen pidemmän päivän, jotta homma tulee hoidettua varmasti kunnolla. Päivässä Isoranta pyrkii istuttamaan noin hehtaarin verran, eli 1800 – 2200 taimea. Joskus, tosin harvoin, istuttajaa odottaa Jämsässä näinkin iloinen yllätys: Lähes kivetön uudistusala. 10 www.paijannemhy.fi METSÄPÄIJÄNNE nro 2 / 28.8.2015 Elinvoima Terveys Hyvä kasvu Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm. • hyvälaatuinen siemenaines • nykyaikainen kasvatustekniikka • huolellinen ja osaava hoito Laajasta valikoimastamme löydät oikeat taimet eri istutuskohteisiin. Uutta tehoa tuhotorjuntaan antaa patentoitu KAUKOLÄMPÖ ON VARMA & VAIVATON LÄMMITYSRATKAISU Jyväskylän Energian kaukolämpö tuotetaan ekologisesti yhteistuotannolla, paikallista puuenergiaa hyödyntäen. Kaukolämpö on toimintavarmin lämmitysmuoto ja laitteiden huoltotarve on vähäinen. Ja jos jotain sattuu, päivystämme 24/7 valmiina auttamaan. www.jyvaskylanenergia.fi TUKKI-TAPIO Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin torjuntaan. Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt. Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain Taimitapiolta. www.taimitapio.fi Tällaisia harvoin tarjolla!!! Hp. 95 000 €/tarjous ja 115 000 €/tarjous METSÄTILOJA RANTATONTTEJA Muurame, Muuratsalo n. 5 ha metsätila/tontti Metsätila/OKT -tontti Muuramessa Muuratsalon eteläosassa n. 23 km Jyväskylästä. Tilalle on mahdollisuus saada suunnittelutarveratkaisulla rakennuslupa pysyvään asuinrakennukseen. Tilan kulmaan tieyhteys ja sähköliittymä ei kaukana Kymmenvuotiskauden aikana hakkuumahdollisuuksia. Välittömiä metsänhoitotarpeita ei ole ja osa metsistä harvennettu nättiin kasvukuntoon. Laukaa, Savio, 11 ha Määräala Savion Puttolassa Hyvässä kasvukunnossa olevaa nuorta- ja varttunutta kasvatusmetsää. Puustoa 1480 m³. Hp. 48 000 €/tarjous Hp. 37 000 €/tarjous Jämsä, Koskenpää, 6 rantarakennuspaikkaa ja 15 ha metsää Sijoittajat huomio! Kiinteistö, jolla oma ranta-asemakaava, metsää 15 hehtaaria ja loma-asunnoille 6 isoa rantarakennuspaikkaa! Tie perille. Myydään tarjouskauppamenettelyllä. Lähtöhinta 170 000 € Jämsä, Koskenpää, 3 vapaa-ajan rakennuspaikkaa Myytävänä määräaloina Koskenpäällä Kalmaveden rannalla 2 rantakaavan mukaista vapaa-ajan rakennuspaikkaa. Lisäksi Salosveden puolella Lihasaaressa määräalana rakennuspaikka. Hyvät ilmansuunnat! Hp. 30 000 €, 25 000 € ja 20 000 €/ tarjous TONTTEJA Jyväskylä, Taka-keljo, 3 OKT-rakennuspaikkaa Taka-keljossa 3 määräalaa, jossa OY-kaavan mukainen vakituisen asumisen rakennuspaikka. Rakennuspaikkaan mahdollista neuvotella vaikka maata lisääkin. Yksi määräala rajoittuu Ylä-Kitulampeen. Matkaa kaupungin keskustaan alle 10 km! Jyväskylä, Saukkola, 2 OKT-rakennuspaikkaa Saukkolassa 2 määräalaa, joissa kummassakin OYkaavan mukainen vakituisen asumisen rakennuspaikka. Määräalat kooltaan n. 4200 m² ja n. 4800 m². Määräaloilla venevalkamaoikeus Muuratjärveen. Matkaa kaupungin keskustaan 20 km. Leivonmäki, Havumäki, 9,6 ha Hyvässä hoidossa ollut metsäpalsta. Metsäautotie tilalle. Taimikoita ja nuorta metsää. puustoa n. 570 m³ Hp. 30 000 €/tarjous Hp. 28 000 €/tarjous/määräala Hp. 35 000 € ja 40 000 €/tarjous Jyväskylä, Päiväkunta, Päijänne, 2 vapaa-ajan rakennuspaikkaa Päijänteen rannalla 2 erillistä oyk mukaista vapaaajan rantarakennuspaikkaa. Toiseen rakennuspaikkaan rakennettu vaatimaton saunarakennus. Toinen rakentamaton. Molemmissa rakennuspaikoissa hyvä kovapohjainen ranta. Lisätiedot internetistä www.paijannemhy.fi tai Ossi Hannula 0400 244905 Lisätiedot internetistä www.paijannemhy.fi tai Ismo Paukku 0400 832864 www.paijannemhy.fi 11 METSÄPÄIJÄNNE nro 2 / 28.8.2015 HALLINTO- JA TOIMISTOHENKILÖSTÖ Harri Kivirinta Toiminnanjohtaja Vasarakatu 9 A, 40320 Jyväskylä Pirjo Lumioja Talouspäällikkö Vasarakatu 9 A, 40320 Jyväskylä Tarja Särkkä-Manninen Toimistosihteeri Vasarakatu 9 A, 40320 Jyväskylä Mervi Ekblad Toimistosihteeri Vasarakatu 9 A, 40320 Jyväskylä harri.kivirinta@paijannemhy.fi pirjo.lumioja@paijannemhy.fi tarja.sarkka-manninen@paijannemhy.fi mervi.ekblad@paijannemhy.fi 0400 340063 040 709 8477 040 709 8479 toimistopäivät maanantai ja tiistai KIINTEISTÖNVÄLITYS, ARVIOT, SUKUPOLVENVAIHDOKSET Ossi Hannula 0400 244 905 Muurame, osa Korpilahtea, Jyväskylä ja Toivakka ossi.hannula@paijannemhy.fi Ismo Paukku LKV 0400 832 864 Hankasalmi, osa Jyväskylää, Laukaa ja Leivonmäki ismo.paukku@paijannemhy.fi Ari Saarivaara LKV 040 531 5478 Jämsä, osa Korpilahtea ja Luhanka ari.saarivaara@paijannemhy.fi TIE- JA OJA-ASIANTUNTIJAT, METSÄSUUNNITTELU Erkki Jalkanen 040 520 4224 Hankasalmi, Jyväskylä, Laukaa, Leivonmäki ja Toivakka erkki.jalkanen@paijannemhy.fi Jarmo Ukkonen 0400 743 841 Jämsä, Korpilahti, Luhanka ja Muurame jarmo.ukkonen@paijannemhy.fi Raija Koskenranta 040 585 1127 Metsäsuunnittelu, perunkirjoitukset, arviot raija.koskenranta@paijannemhy.fi 040 709 8478 12 www.paijannemhy.fi METSÄPÄIJÄNNE nro 2 / 28.8.2015 Korpilahti, Leivonmäki, Luhanka, Muurame 1 2 3 Teemu Hytönen Sakari Ala-Korpi Antti Paananen metsäneuvoja puh. 0400 340 061 metsäneuvoja puh. 0400 340 066 sakari.ala-korpi@paijannemhy.fi Muurame, Korpilahden Sarvenperä, Saukkola ja Ylä-Muuratjärvi Seppo Lius metsäneuvoja puh. 0400 243 416 teemu.hytonen@paijannemhy.fi Luhanka, Putkilahti ja Oittila 4 antti.paananen@paijannemhy.fi Heinosniemi, Moksi, Hyrkkölä ja Painaa Esko Hautanen metsäneuvoja puh. 0400 358 100 metsäneuvoja/toteutus puh. 0400 648 848 seppo.lius@paijannemhy.fi Leivonmäki, Ylä-Sydänmaa ja Päiväkunta esko.hautanen@paijannemhy.fi Jämsä, Jämsänkoski 6 5 Jyri Helenius Tommi Rauhalinna jyri.helenius@paijannemhy.fi Saalahti, Saakoski, Vekkula ja Mäkikylä tommi.rauhalinna@paijannemhy.fi Hankaperä, Hirvelänkylä, Hopsu, Huhtia ja Porkkakylät metsäneuvoja puh. 0400 340 064 metsäneuvoja puh. 0400 243 415 8 7 Tiina Riihiaho Juha Pitko metsäneuvoja puh. 0400 187 452 Lauri Kinnunen metsäneuvoja puh. 0400 187 457 juha.pitko@paijannemhy.fi Alhojärvi, Arvaja, Herakulma, Okskulma ja Partala metsäneuvoja/toteutus puh. 040 522 3311 lauri.kinnunen@paijannemhy.fi tiina.riihiaho@paijannemhy.fi Juokslahti, Jämsänniemi, Haavisto ja Rekola Puunkorjuuhenkilöstö 11 1 Seppo Lohtander Taija Huuskonen seppo.lohtander@paijannemhy.fi taija.huuskonen@paijannemhy.fi hankintavastaava puh. 0400 340 065 korjuuvastaava puh. 0400 187 455 Keijo Korhonen metsäneuvoja/puunkorjuu puh. 0400 832 867 6 3 keijo.korhonen@paijannemhy.fi 5 7 Juhani Leinonen hankintavastaava puh. 040 820 4784 juhani.leinonen@paijannemhy.fi Petri Saari korjuuvastaava p. 040 595 7784 petri.saari@paijannemhy.fi Jukka Laitinen metsäneuvoja, puunkorjuu puh. 0400 340 062 jukka.laitinen@paijannemhy.fi Petri Takalo kuljetusvastaava puh. 044 585 1518 petri.takalo@paijannemhy.fi 8 www.paijannemhy.fi 13 METSÄPÄIJÄNNE nro 2 / 28.8.2015 Jyväskylä, Laukaa 9 Kauko Salonen Joonas Huovila kauko.salonen@paijannemhy.fi Leppävesi, Vehniä, Valkola ja Kuhaniemi joonas.huovila@paijannemhy.fi Äijälä, Lankamaa ja Tarvaala, Kuusa ja Saarilampi metsäneuvoja puh. 0400 832 866 12 11 10 metsäneuvoja puh. 0400 832865 teemu.kivi@paijannemhy.fi Hiekkapohja, Kuikka, Puuppola, Lievestuore ja Savio arto.vuorinen@paijannemhy.fi Keljo, Vesanka, Saarenmaa, Nyrölä ja Mökkiperä Hankasalmi, Toivakka 14 13 14 10 metsäneuvoja puh. 040 485 5367 metsäneuvoja puh. 0400 244 903 MHY:N METSÄNEUVOJAT – mielenrauha metsästä 9 Teemu Kivi Arto Vuorinen Petri Leinonen Henri Huusko 15 metsäneuvoja puh. 0400 642 740 metsäneuvoja puh. 0400 644 415 12 petri.leinonen@paijannemhy.fi Havusalmi, Kovalankylä, Kynsivesi, Kärkkäälä, Venekoski, Kallioaho ja Niemisjärvi pohjoinen henri.huusko@paijannemhy.fi Leppälahti, Oravasaari ja Toivakan eteläinen puoli 16 13 15 Aarne Jalkanen 4 2 16 metsäneuvoja puh. 0400 642741 aarne.jalkanen@paijannemhy.fi Armisvesi, Hankamäki, Myllynkylä, Säkinmäki, Hankasalmen asema ja Sauvamäki LAUKAAN TOIMISTO Laukaantie 22-24, 41340 Laukaa fax 014-831 045 HANKASALMEN TOIMISTO Keskustie 32, 41520 Hankasalmi fax 014-841 652 Juha Turunen Tuomo Kauppinen juha.turunen@paijannemhy.fi Hoho, Niemisjärvi etelä, Metsolahti, Ruuhimäki ja Huikko tuomo.kauppinen@paijannemhy.fi metsäneuvoja puh. 0400 180 118 metsäneuvoja/toteutus puh. 0400 644 421 JYVÄSKYLÄN TOIMISTO Vasarakatu 9 A, 40320 Jyväskylä fax 014-819 0444 KORPILAHDEN TOIMISTO Martinpolku 23, 41800 Korpilahti fax 014-821 089 LEIVONMÄEN TOIMISTO Leivonmäentie 11, 41770 Leivonmäki JÄMSÄN TOIMISTO Koskentie 11, 42100 Jämsä fax 014-718 773 14 nro 2 / 28.8.2015 www.paijannemhy.fi METSÄPÄIJÄNNE Lokaalilla raaka-aineella globaaleille markkinoille Perinteikkään Multian Saha Oy:n toiminta pohjautuu joustavaan erikoisosaamiseen, laadukkaaseen raakaaineeseen sekä pitkäjänteisiin asiakassuhteisiin. Päijänteen Metsänhoitoyhdistys toimittaa sahalle neljänneksen sen käyttämästä kuusitukista. Multian sahan toimitusjohtaja Heikki Nuoranne kapuaa ketterästi sahatavaranipun päälle kuvausta varten elokuisen auringon helottaessa taivaalta poikkeuksellisen lämpimästi. - Tämä tavara on yksi osoitus joustavuudestamme, sillä erä on sahattu asiakkaan toiveiden mukaisesti millin tavallista paksummaksi, eli 33 x 125 milliseksi. Asiakas on huomannut, että heidän höyläys onnistuu parhaiten tällaisesta tavarasta, Nuoranne kertoo. 33-vuotias Nuoranne on toiminut perheyrityksen puikoissa kahden vuoden ajan. Pitkään sahaa luotsannut Hannu-isä on vähitellen jäämässä operatiivisesta toiminnasta taustajoukkoihin. - Isoisoisäni osti tällä paikalla toimineen sahan vuonna 1952. Sahaa pyörittämään tuli isoisäni Veikko Nuoranne ja isäni aloitti toimitusjohtajana vuonna 1981. Sahausta tällä tontilla on tehty jo yli sata vuotta. Heikki Nuoranne luotsaa Multian Sahaa jo neljännessä sukupolvessa. ”Emme yritäkään olla markkinoiden halvin tai suurin sahatavarantuottaja, vaan erikoiserät ja pitkät asiakassuhteet ovat meidän juttu.” Toimitusjohtaja iloitsee siitä, että metsäsektoriin investoidaan jälleen eikä sitä koeta auringonlaskun alaksi. menen kertoo, että homma on toiminut hyvin. Luonnonolot heittävät toisinaan arvaamattomia haasteita puuntoimittajillekin, mutta tiivis yhteydenpito auttaa asiassa. - Lohtanderin Seppo on ollut meidän suuntaan selkeä yhteyshenkilö ja yhdistys on reagoinut toiveisiimme nopeasti. Heikki Nuoranteen mukaan sahatavaraa ei valmisteta varastoon, vain lähes joka artikkelille on toimitusosoite tiedossa etukäteen. aloittaessa toimitusjohtajana oli Suomen Sahoissa noin 200 jäsenyritystä. Nyt niitä taitaa olla 35, tuotantotalouden diplomiinsinööriksi kouluttautunut Nuoranne kuvailee. Lähialueilta, pääasiassa Keski-Suomen puolelta, korjattavaa kuusta käyttävä saha on erikoistunut pieniläpimittaisen kuusitukin hyödyntämiseen. Se sahaa läpimitaltaan 12 – 23 senttistä latva- ja välitukkia, joka on pituudeltaan kolmesta kuuteen metriin. - Käytämme vuosittain reilut satatuhatta kuutiota tukkia, josta valmistuu noin 48 000 kuutiota sahatavaraa. Näillä leveysasteilla kasvaa maailman parhaat kuuset ja myös Keski-Euroopassa toimivat asiakkaamme arvostavat laadukasta raaka-ainetta. Multian Saha on ulkoistanut puunhankintansa, jotta se pystyy keskittymään täysillä ydinosaamiseensa. Neljänneksen sahan tarvitsemasta tukkimäärästä toimittaa Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu suoraan lajittelupöydälle saakka. - Meille tasaiset ja luotettavat toimitukset sekä tukin korkea laatu yhdessä oikeanlaisen katkonnan kanssa ovat todella tärkeitä. Se, että yhteistyö Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen kanssa on jatkunut jo vuosikym- Nopeimmillaan tukkierä muuntuu Multian Sahalla valmiiksi sahatavaraksi ja lähtee autokyydissä asiakkaalle alle viikossa. Juuri sahatut pintaverhouslaudat on tilattu Ranskasta. Multian Sahalla on käytössä Veiston valmistama sahalinja. Laadukas raaka-aine avainasemassa Neljännessä sukupolvessa toimiva pie- nehkö saha ei ole Suomessa mikään tuiki tavallinen yritys. Suuruuden filosofia on jyrännyt viime vuosikymmeninä sahateollisuudessakin. - Muutosta kuvaa hyvin se, että isäni ”Erikoiserät ovat meidän juttu” Pienen sahan ei kannata kilpailla suurempien tuotantolaitosten kanssa bulkkitavaralla maailmanmarkkinoilla. Siksi Multian Saha on erikoistunut toimittamaan huippulaatuisia sahatavaraeriä juuri asiakkaiden toiveiden mukaisesti. - Erikoiserät ovat meidän juttu. Pienimmät toimittamamme erät voivat olla kooltaan 50 kuutiometriä sahatavaraa. Henkilökunnalta vaaditaan usein joustavuutta, kekseliäisyyttä ja osaamista toiveiden toteuttamiseksi. Näitä eriä varten teemme toisinaan myös tukkitilauksia täsmämitoin, Nuoranne sanoo. Lähes kaikki Multian tuottama sahatavara käytetään näkyvissä pinnoissa kuten paneeleissa, ikkunoissa, ovissa ja huoneka- www.paijannemhy.fi luissa. Rakennesahatavaraa yritys ei tee. Nopeimmillaan lajittelupöydälle tuotu tukki lähtee valmiina sahatavarana asiakkaalle alle viikossa. - Teemme paljon myös erikoiskuivaa sahatavaraa. Voimme kuivata tavaran jopa alle 10 % kosteuteen. Hyvä palvelu luo asiakasuskollisuutta ja asiakassuhteemme ovat erittäin pitkiä. Suuri vaikutus paikallistalouteen Noin 80 % Multian Sahan tuotannosta menee vientiin, joten 17 henkeä työllistävä yritys rasvaa paikallistalouden rattaita merkittävästi. Valtaosa yrityksen 12 miljoonan euron liikevaihdosta tulee Keski-Euroopan markkinoilta. - Metsänomistajille maksamme puukaup- 15 METSÄPÄIJÄNNE nro 2 / 28.8.2015 patuloja vuosittain lähes kuusi miljoonaa euroa, Nuoranne kertoo. Sahurin työ on jatkuvaa markkinoiden seuraamista ja nopeaa reagointia muutoksiin. - Siksi olisi tärkeää, että kotimaan puukauppa kävisi tasaisesti ja hinnoiltaan vakaana. Tukin hinnan nousu vaikuttaa välittömästi vientimahdollisuuksiin kansainvälisillä markkinoilla toimittaessa. Uudet investoinnit metsäsektoriin ovat Nuoranteen mielestä luoneet kaivattua positiivista ilmapiiriä metsäsektorille laajemminkin. - Tuntuu, että metsäalan arvostus on jälleen nousussa ja ala kehittyy vauhdilla. Tämä on hienoa, sillä metsätalouden merkitys etenkin Multian kaltaisille harvaan asutuille Erikoismitta 33 x 125 milliä on asiakkaan toive. ”Asiakas on kokenut, että tästä paksuudesta höyläys onnistuu heillä parhaiten,” Heikki Nuoranne sanoo. paikkakunnille on todella suuri. Osaava ja sitoutunut henkilöstö on yksi edellytys pienen sahan menestykselle. Tukkeja lajitteleva Matti Väärämäki on työskennellyt sahalla 40 vuotta. Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun toimittamat kuusitukit mitataan tehdasmittauksena sahalla. Multian Saha käyttää latvaläpimitaltaan 12 – 23 senttistä kuusta. Raivaussahan valjaiden säätöohjeet 1. Kiristä lantiovyö tiukalle ja nosta saha ripustuskoukkuun. 4. Sahan paino molemmille olkapäille 2. Kiristä kainalohihna siten, että keskuskappale asettuu rintakehän keskelle. 3. Säädä ripustuskoukun korkeus olkahihnoista siten, että koukku asettuu n. 10 cm lantionpään alapuolelle ja kyynärpäiden ollessa vartalossa kiinni käsivarret on n. 135 asteen kulmassa. 4. Säädä olkahihnojen keskinäinen suhde siten, että sahan paino asettuu tasaisesti molemmille olkapäille. 5. Siirrä kahvastoa sivusuunnassa siten, että vasen kahva asettuu vasemman olkapään kohdalla. 6. Säädä kahvakulma siten, että terän ollessa työkorkeudella (n. 15 cm maasta) ja kyynärpäiden kiinni vartalossa, käsivarret n. 135 asteen kulmassa alaspäin, ranteet tulevat suoraksi (käsivarren jatkona). 7. Säädä ripustuskoukun paikka sahan rungolla siten, että terä ei painu maahan tankki tyhjänäkään. 8. Säädä ripustuskoukun kulma sahan rungolla siten, että kahvasto asettuu käsin koskematta vaakasuoraan. 2. Keskuskappale rintakehän keskelle 8. Kahvasto vaakasuorassa 1. Lantiovyö tiukalle 6. Kahvakulma: ranne suorana! 5. Vasen kahva vasemman olkapään kohdalle 3. Sahan korkeus: kyynärpäät kiinni vartalossa, saat otteen kahvoista! 9. Terä vartalon keskilinjalla! 7. Terä ilmassa myös tankki tyhjänä Kaikkien säätöjen jälkeen sinulla tulisi olla ylävartalossasi tasaisen ahdistava olo, ote kahvoista on luon9. Säädä lonkkakoteloa siten, että sahan teva, kyynärpäät kiinni vartalossa, terä irti maasta ja terä asettuu käsin kahvoihin koskematta vartalon keskilinjalle. terä asettuu vartalon keskilinjalle. 16 nro 2 / 28.8.2015 www.paijannemhy.fi METSÄPÄIJÄNNE Kuntoilua metsässä kartan ja kompassin kanssa Suunnistuksen suosio kuntoilulajina on vahvassa kasvussa. Eri paikkakunnilla viikoittain järjestettävissä kuntorastitapahtumissa käy yhä enemmän kuntosuunnistajia. Suunnistus kiinnostaa siis yhä useampia suomalaisia liikkujia. kulloisenkin maaston parhaat palat suunnistajien nautittaviksi. Lisäksi suunnistus on suhteellisen halpaa moneen muuhun lajiin nähden ja usein paikallisen seuran jäsenille vielä edullisempaa. Suunnistus saattaa ensin vaikuttaa yksinäiseltä urheilulta, mutta siihen liittyy myös sosiaalinen ja yhteisöllinen puolensa. Usein suunnistajat spekuloivat yhdessä tekemiään reitinvalintoja ja ”pummeja” kovastikin suunnistussuorituksen jälkeen. Myöskin monet kilpailuvietin omaavat veteraanisuunnistajat (yli 35-vuotiaat) kiertävät suunnistuskisoja aktiivisesti. Tuskinpa missään muussa lajissa Suomessa on veteraanisarjoissa niin paljon osallistujia kuin suunnistuskilpailuissa. Näissä tapahtumissa käydään usein kaveriporukalla tai perheen kanssa ja kilpailupaikalla tavataan tuttuja sekä omasta seurasta että muilta paikkakunnilta. Suunnistaminen on monesti perheen yhteinen harrastus. Elna Anttonen imee suunnistusoppia jo äitinsä Merja Rantasen matkassa mm. Jämsän Retkiveikkojen junioriharjoituksissa. Suomen Suunnistusliiton mukaan suunnistusseurat ovat monin paikoin yllättyneet iloisesti kuntosuunnistajien määrän ylittäessä kesän tavoitteet. Esimerkiksi Jämsän Retkiveikkojen Jämsän seutu –rasteilla on ollut kävijöitä keskimäärin liki 200 lähes joka torstai. Kuntorastien järjestelyvuorot vaihtuvat Retkiveikoissa viikoittain ja järjestäjät saavatkin olla tarkkana, että karttoja riittää kaikille innokkaille metsään lähtijöille. Suuri harrastajamäärä on otettava järjestelyissä huomioon myös paikoitusta suunniteltaessa. Kasvavan suosion salaisuus Suunnistus sopii lajina kaiken kuntoisille ja kaiken ikäisille liikkujille. Kuntorasteilta löytyy monipuolisesti suunnistusratoja: vaativuudeltaan helposta vaikeaan ja pituudeltaan lyhyestä pitkään, siis jokaiselle jotakin. Suunnistus onkin suosittu perheharrastus ja viikkorasteilla käydään monesti koko perheen voimin. Liikunnan ohella suunnistaessa saa mahdollisuuden olla luonnossa ja monesti ratojen laatijat pyrkivät löytämään Suunnistajan perustarvikkeet ovat kartta ja kompassi ja perustaitoihin kuuluu suunnanotto. Hannes Nurminen harkitsee mistä kannattaisi mennä. Myös lajin seurattavuus kilpaurheilumuotona on parantunut tekniikan kehittymisen myötä, kun kilpasuunnistajien kiemuroita seurataan gps-lähettimien avulla. Tämä lisännee osaltaan lajin suosiota myös kuntoilumuotona. Kuntorastitapahtumissa on lisäksi nykyisin käytössä elekrtoninen rastien leimausjärjestelmä. Se mahdollistaa ajanoton lisäksi rastiväliaikojen vertailun muihin suunnistajiin. Innokas suunnistaja voi siten halutessaan analysoida suunnistussuoritustaan jälkeen päin kilpasuunnistajien tapaan. ovat antaneet luvan tehdä suunnistuskartan metsästään. Tästä suunnistusväki muistaakin kiitellä metsänomistajia. Mutta uskaltaako luvan suunnistajille antaa? ”Ilman muuta uskaltaa antaa luvan”, kehottaa Matti Ilmonen, Itä-Päijänteen Rastin puheenjohtaja. Matti vinkkaa, että kartoittajan kanssa on hyvä olla tarvittaessa yhteydessä, jos tietää omassa metsässään olevan esim. luontokohteita tai vaikka vasta istutettu taimikko, jotka on hyvä ottaa huomioon mahdollisten kisojen ratasuunnittelussa. Tällöin nämä alueet voidaan kiertää ja jättää rauhaan. Mukaan lajin pariin Suunnistusseurat ovat järjestäneet jo muutamia vuosia aktiivisesti aikuisten suunnistuskouluja. Mikäli tällaista kurssia ei löydy omalta paikkakunnalta, kannattaa rohkeasti mennä mukaan oman paikkakunnan kuntorasteille ja kysyä neuvoa järjestäjiltä ja paikallisilta aktiiveilta. He neuvovat mielellään uusia lajin harrastajia. Varusteeksi viikkorasteille riittää hyvin tavalliset lenkkivarusteet ja kompassi. Metsäomistajat avainasemassa Suunnistusta ei luonnollisestikaan voitaisi harrastaa ilman niitä metsänomistajia, jotka Matti Ilmonen ja kartan lukua kovassa vauhdissa. Suunnistuskilpailuissa sarjoja riittää myös nuoremmille suunnistajille. Keski-Suomen aluemestaruuskilpailuissa Helmi Pitkänen ja Elena Konstari kiirehtivät leimaamaan viimeiselle rastille. Metsänomistajilta kysytään lupa uuden suunnistuskartan tekoon ja tässä vaiheessa kerrotaan myös mihin tarkoitukseen karttaa käytetään. Monesti suunnistuskartta tehdään ensin jotakin tiettyä suunnistuskilpailua varten. Tämän jälkeen suunnistuskartalla sitten järjestetään myös kuntorastitapahtumia ja taitoharjoituksia. Suunnistusradat pyritään suunnittelemaan siten, että niistä ei ole metsille haittaa eikä kuntosuunnistuksesta juuri jää jälkiä metsään. Esimerkiksi uudet istutusalueet kierretään ja metsälain erityisen tärkeä elinympäristö voidaan merkitä kartalle kielletyksi alueeksi. Viljellyt pellot sekä piha-alueet ovat luonnollisestikin kiellettyjä alueita. Teksti ja kuvat: Taija Huuskonen Moni metsänomistaja harrastaa suunnistusta itsekin. Myös Matti Ilmonen on aktiivinen suunnistaja. Häntä kiehtoo lajissa sen monipuolisuus. ”Pelkkä kunto ei riitä vaan ajatuksenkin on pysyttävä koko ajan terävänä, jotta pysyt kartalla ja teet optimaaliset reitinvalinnat”, Matti pohtii. ”Omasta metsästäkin on osiksi tehty kuntosuunnistuskartta tänä kesänä ja erillinen palsta on parhaillaan kartoitettavana syksyllä pidettävää naapuriseuran kilpailua varten”, Matti kertoo. Matin mielestä suunnistuskartasta on metsänomistajalle itselleenkin ilman muuta hyötyä, koska siitä löytyy paljon enemmän kohteita kuin esim. peruskartasta, Suorituksen jälkeen on hyvä pohtia tehtyjä kuten kivet ja jyrkänteet. Tarkempi kartta reitinvalintoja. Venla Marjanen ja Hannes siis helpottaa omassa metsässä liikkumista. Nurminen pohtivat mistä tuli mentyä. www.paijannemhy.fi 17 METSÄPÄIJÄNNE Metsätien rakennustyöt käynnissä Saukkolassa Metsätietä rakennetaan parhaillaan Muuramen Saukkolassa. Kyseessä on Riskolan metsätie jonka suunnittelusta ja käytännön toteutuksesta vastaa Päijänteen Metsänhoitoyhdistys. Tässä vaiheessa tehdään tien runko valmiiksi myöhempää päällysrakenteiden ajoa varten. Hankkeelle on haettu tukea metsäkeskuksen myöntämällä Kemera-rahoituksella. Ensimmäinen yhteydenotto Päijänteen Mhy:n Jarmo Ukkoselle tuli jo vuonna 2010. Asia koski noin 50 ha:n metsäaluetta minne ei ollut tarkoituksenmukaista tieyhteyttä olemassa. Vuonna 2011 päätettiin hakijatilojen toimesta, että annetaan toimeksianto Mhy:lle, joka selvittää mahdolliset vaihtoehdot tien rakentamiselle ja hakee hankkeelle Kemera-tukea. Alueelle oli toki vanhat tieoikeudet olemassa, mutta ne olivat huonosti kantavalla viljelyksessä olevalla pellolla. Maastokäyntien ym. selvitysten perusteella selvisi, että tien suuntaamiselle oli muutamia eri vaihtoehtoja. Näistä kolme niin sanotusti parhainta jätettiin maanmittauslaitoksen pitämän yksityistietoimituksen ratkaistavaksi, koska sopimusta tien paikasta ei suunnittelun yhteydessä saatu tehdyksi. Nyt rakenteilla olevan tien paikka on siis päätetty ja laillistettu toimitusmiesten päätöksellä ja asiasta on tehnyt ratkaisun myös Pohjois-Savon maaoikeus. Hymy on miehillä herkässä kun palstalle pääsee kohta hyvää tietä pitkin. Kuvassa vasemmalla Jarmo Ukkonen, hankkeeseen erittäin tyytyväinen maanomistaja ja tiehankkeen asiamies Kalevi Heikkinen ja koneyrittäjä Paavo Heikkinen. Yksityitietoimituksen yhteydessä perustettiin osakkaiden kesken tiekunta hoitamaan tien tulevaa kunnossapitoa. Valmis tie on Mhy:n puolesta tarkoitus luovuttaa osakkaiden hoidettavaksi vuoden 2016 loppuun mennessä. Tiekunnan toimitsijamieheksi valittiin Kalevi Heikkinen joka toimii myös rakennusvaiheessa hankkeen asiamiehenä. Valtiolta tukea metsätien tekoon ja ojitukseen Riskolan metsätien runko on valmiina, päällysrakenne ajetaan myöhemmin. www.jkcenter.fi nro 2 / 28.8.2015 Uusi Kemera rahoituslaki tuli voimaan 1.6.2015. Metsätien rakentamiseen ja perusparantamiseen on mahdollista saada tukea 30-50% hankkeen kokonaiskustannuksista. Tukea voi saada myös erillisen varastoalueen tai sillan rakentamiseen. Työt on toteutettava yhteishankkeena. Hyvä ja kunnossa oleva metsätie mahdollistaa puiden kuljetuksen ympäri vuoden. Saat myös paremman hinnan puistasi ja metsänhoitotöiden toteuttaminen helpottuu! Tuki kunnostusojitukseen on pinta-alasta riippuen 40-70% hankkeen kokonaiskustannuksista. Työt voi toteuttaa joko yhden tilan tai yhteishankkeena. Ojitus parantaa suometsien tuottoa. Sekä tie- että ojitushankkeen rahoitus edellyttää ennakkosuunnitelman tekemistä. Kysy tie- ja oja-asioista lisää metsäneuvojaltasi tai Jalkasen Erkiltä ja Ukkosen Jarmolta! MUISTATKO MILTÄ www.jkcenter.fi OMEN JOHTAVA IT-TUOTTEIDEN JA -PALVELUJEN KOKONAISTOIMITTAJA JK-CENTER OY ON KESKI-SUOMEN JOHTAVA IT-TUOTTEIDEN JA -PALVELUJEN KOKONAISTOIMITTAJA METSÄSI NÄYTTIKÄÄN? Myymälät Tarjoukset Yritysmyynti/yrityshuolto Palvelut LÄHDE METSÄNEUVOJAN Myymälät Yritysmyynti/yrityshuolto Palvelut e Ylläpitosopimus on tehokkain ja joustavin tapa huolehtia siitä, että yrityksesi tietoverkon ja laitteiston hallinta on aina osaavissa käsissä. KANSSA MAKSUTTOMALLE METSÄKÄYNNILLE Ylläpitosopimus on tehokkain ja joustavin tapa huolehtia siitä, että yrityksesi tietoverkon ja laitteiston hallinta on aina osaavissa käsissä. Office 365 on käyttöpaikasta ja laitteistosta riippumaton sähköposti- ja kalenteripalvelu. Office 365 on käyttöpaikasta ja laitteistosta riippumaton sähköposti- ja kalenteripalvelu. Virtuaalipalvelin on aito aito vaihtoehto perinteiselle palvelimelle. Virtuaalipalvelin ei vaadi laitteistoinvesteinteja. Virtuaalipalvelin on aito aito vaihtoehto perinteiselle palvelimelle. Virtuaalipalvelin ei vaadi laitteistoinvesteinteja. Varmistuspalvelut tarjoaa keskitetyn ja luotettavan • Olemme paikallinen yritys ja sen vuoksi tunnemme Saat meiltä: ASUS X553MA 15,6” tavan työasemien, kannettavien sekä palvelimien tietojen hyvin myös muiden paikallisten yrittäjien tarpeet ja varmistamiseen. • Olemme paikallinen yritys ja sen vuoksi tunnemme Saat meiltä: kannettava tietokone - haasteet Tietokoneet, Tulostimet hyvin myös muiden paikallisten yrittäjien tarpeet ja •saatLaitteet kilpailukykyisillä hinnoilla - Näytön koko 15,6” – Keskusmuisti • Meiltä oikeanlaiset, liiketoimintaa tukevat laitteet, F-Secure tietoturvapalvelu on testatusti luotettavin ja ja Oheislaitteet haasteet 4Gb –Kiintolevy 128Gb nopeaa SSDturvallisin tietoturvaratkaisu. palvelut• jaLaatumerkeillä opastuksen. luotettavaa laatua • Meiltä saat oikeanlaiset, liiketoimintaa tukevat laitteet, • Asennusja huoltopalvelun muistia – Käyttöjärjestelmä Windows • - Kaikki samalta ovelta. Myynti, Huolto ja Korjaus palvelut ja opastuksen. • Opastusja Ylläpitopalvelun 8, päivitettävissä Windows 10 • Meillä on ammattitaitoisia yritysmyyjiä, jotka auttavat Verkkoratkaisu suunnittelee ja toteuttaa yrityksesi tietoverkon • Kaikki samalta ovelta. tuottavia palveluja • Lisäarvoa kaapeloimallamusta, tai langattomalla ratkaisulla. - Voit valitajoko väreistä: punainen, löytämään ratkaisun pulmiisi. - sinua Laatumerkit, kilpailukykyisillä • Meillä on ammattitaitoisia yritysmyyjiä, jotka auttavat • Laitteet, palvelun ja opastuksen samalta ovelta asennus-, huolto ja ylläpito• Saat kokonaisvaltaisen valkoinen tai violetti hinnoilla sinua löytämään ratkaisun pulmiisi. • tarpeidesi Palvelutuotteemme palvelun mukaan. sopivat kaikenkokoisille yrityksille - TARJOUSHINTA: 399€ Visma Nova on kattava ja monipuolinen taloushallinto-ohjelmisasennus-, huolto ja ylläpito• Saat kokonaisvaltaisen to. ASP-ratkaisu on paikka riippumaton. • - Tunnemme tuotteista muutakin kuin hinnan Tarvittaessa asennettuna tarpeidesi mukaan. BROTHER palvelun DCP-1510 ja toimitettuna • Tunnemme tuotteista muutakin kuin hinnan mustavalkoinen - S aat henkilökohtaisen Jyväskylä Myymälä ja osaavan palvelun Tourulantie 11, 40100 JYVÄSKYLÄ Saarijärvi JYVÄSKYLÄ Tourulantie 11, 40100 JYVÄSKYLÄ Puh: 014 - 618 373 Avoinna: Ark: klo 9-17, la: 10-13 Metsäkäynnin perusteella saat kokonaisvaltaisen F-Secure tietoturvapalvelu on testatusti luotettavin ja esityksen ajankohtaisista metsänhoitotöistä sekä turvallisin tietoturvaratkaisu. puunmyyntimahdollisuuksista. Metsäkäynti on jäsenelle maksuton palvelu. Verkkoratkaisu suunnittelee ja toteuttaa yrityksesi tietoverkon joko kaapeloimalla tai langattomalla ratkaisulla. •Visma SaatNova tietoosi metsäsi metsänhoidollisesti tärkeät on kattava ja monipuolinen taloushallinto-ohjelmisto. ASP-ratkaisu on riippumaton. harvennusja paikka päätehakkuukohteet monitoimitulostin Äänekoski - P ienikokoinenYrityshuolto monitoimilaite Myymälä Kauppakatu 7, 43100 SAARIJÄRVI Torikatu ÄÄNEKOSKI tulostaa, kopioi ja4, 44100 skannaa Jyväskylä Puh. 014 618 373 Puh. 014 424 890 Myymälä USB-liitäntä myymala.jyvaskyla@jkcenter.fi myymala.saarijarvi@jkcenter.fi meiltä tietotekniikassa Tourulantie 11, 40100 JYVÄSKYLÄ - TARJOUSHINTA: Puh. 89€ 014 618 373 - S aat apua jota et marketeista saa • myös oston jälkeen - PS: Meiltä myös etutukipalvelut ja opastukset Varmistuspalvelut tarjoaa keskitetyn ja luotettavan tavan työasemien, kannettavien sekä palvelimien tietojen varmistamiseen. myymala.jyvaskyla@jkcenter.fi Päijänteen MHY:n jäsenille - Asiakasetu: Tietokoneen ostajalle F-Secure tietoturvaohjelmisto 12kk ylläpidolla ilmaiseksi, etu 39€ SAARIJÄRVI Kauppakatu 7, 43100 SAARIJÄRVI Puh: 014 – 424 890 Avoinna: Ark: klo 9-17, la: 10-13 Saarijärvi Myymälä Kauppakatu 7, 43100 SAARIJÄRVI Puh. 014 424 890 myymala.saarijarvi@jkcenter.fi • Saat puunmyyntituloja mahdollisista hakkuista • Saat tietoosi metsäsi ajankohtaiset hoitotyökohteet ja työhön saatavien rahoitustukien mahdollisuudet Äänekoski Yrityshuolto • Pääset keskustelemaan metsääsi koskevista asioista Torikatu 4, 44100 ÄÄNEKOSKI paikan päällä KATSO LISÄÄ OSOITTEESTA: www.paijannemhy.fi/palvelut 18 nro 2 / 28.8.2015 METSÄPÄIJÄNNE www.paijannemhy.fi www.paijannemhy.fi 19 METSÄPÄIJÄNNE nro 2 / 28.8.2015 Lakinurkka Euroopan Unionin perintöasetus voimaan sujuvamman menettelyn. Lainvalinta ei hoidu itsekseen, vaan henkilön on laadittava testamentti, jossa hän määrää sovellettavan lain. EU-maan tuomioistuin tunnustaa asiakirjan pätevyyden, jos se on asianmukaisesti laadittu. Eurooppalainen perintötodistus Perittävän kansainvälisyys Suomalaisia on asettunut viime vuosina runsain määrin asumaan enemmän tai vähemmän pysyvästi ulkomaille, erityisesti Espanjaan ja Portugaliin, mutta myös muihin EU-maihin. Tyypillinen muuttaja on eläkeläinen, jolla voi olla omaisuutta kotimaassaan Suomessa, asuinmaassaan ja lisäksi kolmannessa maassa. Jos vielä puoliso on jonkin muun EU-maan kansalainen tai EU/Eta-alueen ulkopuolelta, voi perinnönjako tuottaa hankaluuksia, ellei siihen ole varauduttu asianmukaisesti hyvissä ajoin. Kysymys on lähinnä lainvalinnasta eli siitä minkä maan lakia sovelletaan. Perintösäädökset ja menettelyt eri maissa poikkeavat huomattavastikin toisistaan. Joissakin järjestelmissä esim. velat periytyvät. Suomessa ei, ellei ole ns. ”ryhtynyt pesään” eli ottanut sieltä omaisuutta. Perittävän kansainvälisyys voi siten vaikuttaa monella tavalla henkilön jäämistöön, hänen määräämisoikeutensa laajuuteen ja kuoleman varalta tekemiensä oikeustoimien sitovuuteen. Jäämistösuunnittelussa on osattava ottaa huomioon kansainvälisten liittymien tuomat riskit ja mahdolliset edut. Minkä valtion lakia sovelletaan? Asiaan tuo selkeyttä Euroopan Unionin perintöasetus, joka tuli voimaan 17.8.2015. Asetusta sovelletaan mainittuna päivänä tai sen jälkeen kuolleen henkilön perimykseen. Asetus koskee viranomaisten toimivaltaa, lainvalintaa, päätösten tunnustamista ja täytäntöön- panoa. Sitä ei sovelleta vero-, tulli- tai hallintoasioihin. Asetuksella pyritään siten yksinkertaistamaan sellaisten perintöasioiden hoitamista, joilla on liittymiä useampaan kuin yhteen jäsenvaltioon. Pääsäännön mukaan perimykseen sovelletaan sen valtion lakia, jossa perittävän asuinpaikka oli kuolinhetkellä, jollei perintöasetuksessa toisin säädetä. Henkilö voi valita, että hänen perimykseensä sovelletaan sen maan lakia, jonka kansalainen hän on valinnan tehdessään tai kuollessaan. Usean maan kansalainen voi valita minkä tahansa sellaisen maan lain, jonka kansalainen hän on. Henkilön on syytä perehtyä asuinmaansa perintölainsäädäntöön sen selvittämiseksi, tarjoaako se vai kotimaan lainsäädäntö mahdollisesti joitakin (vero- tai muita) etuja tai Käytännön asioinnin sujuvoittamiseksi otettiin samalla käyttöön eurooppalainen perintötodistus, joka annetaan käytettäväksi toisessa jäsenvaltiossa ja jolla on asetuksen 69 artiklassa luetellut oikeusvaikutukset. Sillä perilliset, testamentin toimeenpanijat ja jäämistön hoitajat voivat todistaa asemansa ja valtuutensa kuolinpesässä. Todistuksen käyttö ei ole pakollista, mutta se helpottaa asioiden hoitoa. Eurooppalainen perintötodistus annetaan siinä valtiossa, jolla on toimivalta perintöä koskevassa asiassa. Perintötodistuksen antaa Suomessa maistraatti ja se on pätevä kaikissa jäsenvaltioissa ilman eri menettelyä. Erkki Urtti asianajaja, varatuomari Reseptinurkka Asianajotoimisto Urtti AA Elina Saari & AA,VT Erkki Urtti Kauppakatu 27 A 7, PL 479, 40101 Jyväskylä puhelin (014) 213 920, sähköposti: asianajo@urtti.fi kotisivut: www.urtti.fi Palveluitamme: Perhe- ja perintöoikeus, mm. testamentit, perunkirjoitukset, perinnönjaot, avioero-ositukset; Ympäristöoikeus, mm. kaavoitusasiat, tie- ja lunastusriidat, maa-ainesten käyttö, yhteisalueiden asiat; Asuminen ja rakentaminen, mm. kauppakirjat ja sopimukset, asunto- ja kiinteistöriidat, rakennusriidat; Maksukyvyttömyys, mm. yrityksen konkurssi- ja saneerausmenettely; Yhdistysten ja vesiosuuskuntien asiat, Marja-marenkitorttu Pohja: 100 g voita tai margariinia 1 dl sokeria 1 muna 2 dl vehnäjauhoja 1 tl leivinjauhetta Täyte: 4 dl herukoita, mustikoita ja vadelmia sokeria Marenki: 2 munaa 1 dl sokeria 1,5 dl jauhettuja manteleita tai pähkinöitä 1 rkl vehnäjauhoja Pinnalle tomusokeria 1. Vatkaa pehmeä voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää muna hyvin vatkaten joukkoon. Sekoita vehnäjauho-leivinjauhoseos voivaahtoon. Levitä taikina irtopohjaisen vuoan pohjalle ja reunoille. 2. Kaada marjat torttupohjalle ja ripottele pinnalle hiukan sokeria. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita joukkoon kevyesti nostellen mantelijauhe ja vehnäjauhot. Levitä vaahto marjojen päälle. 3. Paista torttua 200-asteisen uunin alimmalla ritilätasolla 40 minuuttia. 20 www.paijannemhy.fi METSÄPÄIJÄNNE nro 2 / 28.8.2015 Kesämietteitä metsänlannoituksesta Loppukesän helle on saavuttanut Keski-Suomen. Männyt harjulla ja kuuset kiemurtelevassa korvessa napsahtelevat kasvuaan auringossa. Taaempaa kantautuvat valtatien äänet katoavat rannan koivujen havinaan. Vuosituhansia Päijänteen rantoja kansoittaneet puusukupolvet seuraavat synnyssään ja kasvussaan ilmaston ja maaperän tarjoamia eväitä. Puu ammentaa ympäristöstään valoa, lämpöä, hiilidioksidia, vettä ja ravinteita. Puun biotehdas muuntaa energian ja raaka-aineet lukuisiksi tuotteiksi, puun toiminnoille tärkeiksi biologisiksi yhdisteiksi sekä lehdiksi ja neulasiksi, risuiksi ja männynkävyiksi, kuoreksi ja puuainekseksi – biomassaksi. Tätä elokuun alkutuotannon idylliä katsoessa pysähtyy mietteisiinsä. Mikä on metsänhoidon merkitys? Miksi nähdä vaivaa, kun puilla näyttää jo olevan kaikki mitä ne tarvitsevat? Vehreä maisema saa unohtamaan, että metsässä kilpaillaan niukkuudesta. Kookkaat sieppaavat valon, juovat veden ja kahmivat ravinteet. Silti edes metsän suurin ei pysty ilman suunnitelmallista metsänhoitoa kasvamaan nopeammin ja korkeammalle, kuin ympäristö sallii. Kun tavoite on kasvattaa runsaasti käyttökelpoista puuainesta, metsänhoito on joko niukkuuden jakamista tai sen vähentämistä. Lannoituksen teho ja tuottavuus perustuvat jälkimäiseen. Enemmän ravinteita tuo aina enemmän ja parempaa puuta. Boorilannoituksella terveyttä reheville maille Rehevän, kasvuhäiriöstä kärsivän metsän lannoittaminen on kangasmailla ja usein myös turvemailla kannattavin metsänhoidon investointi. Päijänteen alueella kasvuhäiriöitä tavataan erityisesti rehevissä, kuusivaltaisissa metsissä. Kituliaan kasvun, latvanvaihtojen ja paksujen poikaoksien syy löytyy boorin (B) niukkuudesta maaperässä ja puustossa. Boorin vähyyden taustalla on yleen- PALVELEVA PIENKONEMYYMÄLÄ JA -KORJAAMO Laukaan Rokkakankaalla, Rokkakankaantie 12 B • MYYNTI • VARAOSAT • HUOLTO MOOTTORISAHAT alk. 199,- RAIVAUSSAHAT lämpökahvoilla 145,79,NAHKATURVAKENGÄT alk. 159,Kotimainen TURVA-ASU KUMITURVASAAPPAAT alk. 199,EIA RAIVAUS2 kpl SAHATERÄT Raivaussahanterän TEROITUSLAITE 199,- LAIPPA + 2 TERÄKETJUA 56L 325 1,3 ja 1,5 mm 39,90 25,- Vältä kevätruuhkaa ja huollata RUOHONLEIKKURISI NYT! MOOTTORISAHA-, PIENKONEMYYNTI JA HUOLTO KIRRI 040 7743 061 Ilman boorilannoitteella tehtävää terveyslannoitusta puiden kasvu on kituliasta ja puuaines vikautuu niin, että hakkuussa korjattavasta tukista huomattava osa menetetään kuitu- ja energiapinoon. Boorinpuutoksesta koituvat tappiot ovat yleensä sitä suurempia, mitä hyväkasvuisemmalla paikalla ollaan. Hoitamattomana kasvu- ja laatutappiot leikkaavat puukauppatuloja muutoin tuottavimpiin kuuluvilla metsämailla tuhansia euroja joka hehtaarilla. Pahimmillaan tappio voi nousta jopa 20 000 euroon hehtaaria kohden. Tästä syystä terveyslannoitus on parasta tehdä jo taimikkovaiheessa tai metsänuudistamisen yhteydessä. Boorilannoituksella korjataan puutostila ja vapautetaan puut kasvamaan terveinä, entistä nopeammin ja saadaan laadukkaampaa puuta. Ecolan® B300 boorilannoitteella vaikutus puustossa näkyy jo lannoituskesänä. Syksyllä ja talvella tehtävissä lannoituksissa kasvuhäiriöt katoavat kevätkesästä uuden kasvun alettua. Tuhkapohjaisena tuote liukenee luontoon hitaasti 3-5 vuoden aikana, ilman että boorin käyttösuosituksia useaa kertaluokkaa suuremmistakaan käyttömääristä aiheutuu puustolle vaaraa boorimyrkytyksestä. Kasvuhäiriöiden välttämisen lisäksi boorilannoituksen etuna on tehostuva pääravinteiden käyttö, mikä lisää puuntuotosta. Kunnossa oleva booritila vastaa metsän kierron aikana yhden typpilannoituksen tuomaa kasvunlisää (15–25 m³/ha). Turvemaat tehokäyttöön Päijänteen alueella kunnostusojitetuilla turvemailla varttuu merkittävä puustopääoma. Turvemailla lannoitus edellyttää usein juuri ojien kunnostamista, mutta on hyvä muistaa että varttuneissa (yli 120 m³/ ha) puustoissa ravinteiden lisäys voi olla riittävä hoitotoimi. Turvemaalla lannoituksen suunnittelu kannattaa aloittaa aina ravinnetilan selvittämisellä. Puutosoireet näkyvät puustossa mm. kituliaana kasvuna, lyhyinä neulasina, neulasten keltaisuutena ja harvoina latvuksina. Apuna ravinnetasojen selvittämisessä voi käyttää neulasanalyysia, johon tarvittavat näytteet tulee kerätä puiden lepotilan aikana lokakuusta maaliskuuhun. Turvemaalla kasvun kaipaamaa typpeä (N) on usein runsaasti, mutta fosforin (P), kaliumin (K), kalsiumin (Ca) ja boorin (B) niukkuus sekä märkyys jarruttavat kasvua. Kunnostusojituksella puuston vuotuista kasvua lisätään yleensä 1–2 m³/ha. Huomioimalla metsänhoidossa myös turvemaan ravinnetalous, voidaan ojitus- ja lannoitusinvestoinnin tuoma vuotuinen kasvunlisä kiriä helposti 5–7 m³/ha, ankarista ravinnepuutoksista kärsivillä kohteilla jopa 15–20 m³/ha tasolle. Ojituksella ja lannoituksella puukauppatuloja kasvatetaan näin keskimäärin 4000–5000 euroa/ha suuremmiksi kuin ”hakaten hoitamalla”. Turvemaan terveyslannoitus on hyvä tehdä ma–pe 9–17 Rokkakankaantie 12 B, 41350 Laukaa as. puuston ollessa varttuneen taimikon tai nuoren metsän kehitysvaiheessa. Tällöin puusto varttuu terveenä, ilman tuotto- ja laatutappioita aiheuttavia häiriöitä jo ensimmäiseen harvennukseen. Ecolan® PK3000 tuhkalannoite on uusi, täysverinen metsälannoite kaikille turvemaille. Se vapauttaa turvemaan kasvuvoiman korjaamalla fosforin-, kaliumin- ja boorinpuutokset. Lannoite sisältää runsaasti kalsiumia, jonka neutraloiva vaikutus kiihdyttää luontaisesti maaperäeläinten ja sienten tärkeää työtä. Hajotuksen kiihtyminen maaperässä lisää puustolle käyttökelpoisten ravinteiden saatavuutta – plussana lannoitteen sisällölle. Lannoitteen ravinteista pääosa tulee puhtaista, bioenergian tuotannossa syntyvistä tuhkista. Ravinteiden (fosfori, kalium ja boori) pitoisuudet tasataan aina vastaamaan uusia turvemaiden lannoitussuosituksia 3000– 4000 kg/ha käyttömäärillä. Heikki Suvanto Myyntipäällikkö Miksi investoida metsän kasvatuslannoitukseen? Kantorahatulojen sijoitusvaihtoehtoja arvioitaessa metsänlannoitus kannattaa nostaa yhdeksi varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. Parhaista lannoituskohteista saadaan yleisesti 15 – 20 %:n korkotuotto, mikä tarkoittaa useiden satojen eurojen lisätuloa hehtaarilta. Yhden lannoituskerran vaikutusaika on kivennäismailla 6 – 10 vuotta, suometsissä ainakin 10 – 15 vuotta. Yhden typpilannoituksen kasvunlisäys voi olla n. 15 – 25 m³ / ha nyskelpoisuus parantaa entisestään lannoituksen kannattavuutta. Lannoitteiden ja levityksen kustannukset tarkentuvat syksyn 2015 kuluessa, mutta suuntaa antavat hintatiedot ovat: Mitä metsänlannoitukseen Lannoituskustannusten verovähen- sijoittaminen kustantaa? 799,FS460 899,saatavana FS410 TURVAVARUSTEPAKETIT sä vuosisatainen, yhä jatkuva maankäyttö (kaskeaminen, niitto, laidunnus, hakkuut ja energiapuun korjuu), jonka kautta booria virtaa pois kasvupaikalta. Lannoittamalla kasvatat tukkia Kannattavimpia kasvatuslannoituskohteita ovat keski-ikäiset metsiköt (nuoret ja varttuneet kasvatusmetsät) Näissä kohteissa lisäravinteilla saadaan suurin kasvunlisäys. Parantunut kasvu kiihdyttää arvokasvua entisestään eli nopeuttaa runkojen järeytymistä tukeiksi. Varttuneemmissa tukkipuustoissa kasvunlisäys on lähes kokonaan tukkipuuta ja nopeasti realisoitavissa päätehakkuuna. Päätehakkuuta edeltävä lannoitus tehdään kangasmailla n. 8 - 10 vuotta ennen metsän uudistamista. *Typpilannoitus levitettynä noin 400 – 450 €/ha, alv 0 % *Suometsien tuhkalannoitus levitettynä noin 450 – 550 €/ha, alv 0 % *Boorilannoitus levitettynä noin 300 – 400 €/ha alv 0 % Terveyslannoituksiin on mahdollisuus saada Kemera-avustusta. Avustuksen saanti edellyttää myös neulasanalyysin tekemistä. Helikopteri pörrää taas kesällä 2016 Metsänlannoitus toteutetaan Päijänteen Mhy:n alueella helikopterilevityksenä kesällä 2016. Yhteishankkeena metsänomistajien lannoitus hoidetaan kustannustehokkaasti sisältäen suunnittelun, lannoitteiden hankinnan ja levityksen. Palvelu tarjotaan metsänomistajalle avaimet käteen -periaatteella. Lähde mukaan lisäämään metsäsi tuottoa ja ota ajoissa yhteyttä Päijänteen Mhy:n metsäneuvojiin! Lannoituskohteet kootaan syksyn ja loppuvuoden 2015 aikana. www.paijannemhy.fi 21 METSÄPÄIJÄNNE Tutkimusnäkökulmaa metsään ja energiaan nro 2 / 28.8.2015 Luonnonvarakeskuksen mukaan kotimaisia hakkuita voidaan lisätä tuntuvasti nykytasosta. Metsä- ja energia-alan uutisvirta on ollut kuluneen vuoden aikana vuolas, ja siihen on mahtunut monensävyisiä viestejä metsä- ja energia-alan toiminnan kannattavuudesta tai puuvarojen riittävyydestä ja puun saatavuudesta. Ohessa on lyhyenä läpileikkauksena Luonnonvarakeskuksen tutkimustuloksia metsävarjojen riittävyydestä ja ratkaisuista nuorten metsien korjuulogistiikkaan. Metsissä on puuta Valtakunnan metsien 11. inventoinnin tulokset valmistuivat keväällä 2015. Niiden mukaan runkopuun kasvu Suomessa on kiihtynyt 105 miljoonaan kiintokuutiometriin, ja runkopuuvarat ovat kasvaneet jo 2,4 miljardiin kuutiometriin. Myöhässä olevien ensiharvennusten määrä on paisunut 810 000 hehtaariin ja raivaussahaa odottavia rästitaimikoita on jonossa 750 000 hehtaaria. Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan kotimaisia hakkuita voidaan lisätä tuntuvasti nykytasosta sekä metsä- että energiateollisuuden tarpeisiin, koska orastavista hoitorästeistä huolimatta metsien ikärakenne ja täysimääräinen puusto mahdollistavat kasvun hyvän tason. Metsäteollisuus käytti vuosina 2011–13 kotimaista ainespuun eli tukki- ja kuitupuun mitat täyttävää raakapuuta keskimäärin 53 miljoonaa kuutiometriä. Latvusmassa-, kanto- ja pienpuuhaketta käytettiin lämpö- ja voimalaitoksilla vuonna 2014 yhteensä 8,3 miljoonaa kuutiometriä ja vuodelle 2020 asetettu käyttötavoite on 13,5 miljoonaa kuutiometriä. Aines- ja energiapuun suurin kestävä hakkuumäärä on tällä hetkellä noin 81 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta vuodessa ja hakkuumahdollisuuden arvioidaan nousevan 86 miljoonaan kuutiometriin 2020-luvun alussa. Puuta siis riittää metsissä moneen käyttötarkoitukseen ja puusuma kasvaa kun tarkasteluun otetaan runkopuun ohella mukaan puiden latvukset ja kannot. Ongelma on lähinnä siinä, että puun käyttöpaikat eivät sijaitse alueilla, joilla korjuupotentiaali on suurin. Energiapuun käyttömäärien kasvaessa kuitupuun mitta- ja laatuvaatimukset täyttävää runkopuuta ohjautuu energiatuotantoon alueilla, joilla kyseiset teolliset käyttöpaikat ovat etäällä tai puulle ei ole markkinatilanteesta johtuen kysyntää. Suurimmat käyttämättömät metsähakepotentiaalit sijaitsevat Itä-Suomessa ja Kainuussa ja suurimmat käyttöpaikat rannikolla, joten kuljetusmatkat tulevat pitenemään, kun metsähakkeen käyttömäärät kasvavat Etelä-Suomen suurissa asutuskeskuksissa. Tämän vuoksi mahdollisuuksia pitkien matkojen kuljetuskustannusten alentamiseen ja meno-paluukuljetusten hyödyntämiseen tulee edelleen tutkia. Myös kannoissa on suuri lisäyspotentiaali, jos hankintakustannuksia saadaan alennettua ja polttomurskeen laatuvaihtelua tasattua. Pienten puiden kirot Nuorten metsien puunkorjuussa ongelmana ovat puunkorjuun korkeat kustan- nukset, jotka johtuvat poistettavan puuston pienestä tilavuudesta ja hakkuun huonosta tuottavuudesta. Korjuun kustannukset nousevat huomattavasti puuston pienentyessä ja ylittävät helposti puusta maksettavan hinnan. Oman onnensa nojaan jätetty ryteikkö ei ole energiapuuparatiisi sen paremmin puunmyyjälle kuin korjuukoneen kuljettajallekaan. Harventaminen kannattaa kuitenkin lähes aina, koska puuston liiallinen tiheys nuorissa metsissä hidastaa ainespuun järeytymistä ja pienentää siten puunmyyntituloja. Kaikkein vaikeimmilla elinvoimansa menettäneillä riukupuukohteilla voidaan toki harkita ensiharvennuksen sijaan avohakkuuta ja metsänviljelyä. Varmin tapa tehostaa hakkuun tuottavuutta ja parantaa korjuujälkeä on tehdä taimikonhoitotyöt ajallaan ja raivata työmaa ennen hakkuuta. Energiapuuharvennuksilla hakkuupoistuman järeys ratkaisee energiapuun korjuun kannattavuuden, puustamaksukyvyn sekä raaka-aineesta maksettavan kantohinnan suuruuden. Energiapuuharvennuksilla metsä- ja kaukokuljetuskustannuksen merkitys puustomaksukyvylle on hakkuukustannusta pienempi, silloin kun operoidaan kohtuullisilla metsä- ja kaukokuljetusmatkoilla. Radikalismia suometsiin Perinteisen puunkorjuun tehostamistarpeet sekä energiapuun arvon ja kysynnän lisääntyminen ovat tuoneet hieskoivikon kasvatukseen uuden varteenotettavan vaihtoehdon, jossa suokoivikkoa kasvatetaan harventamatta noin 30-40 vuotta päätehakkuuseen saakka. Lähinnä plantaasimetsätaloudesta tutun kasvatustavan taustalla ovat tutkimustulokset, joiden mukaan hieskoivikoiden harvennuksilla turvemailla tai muilla kosteilla mailla ei ole taloudellisia perusteita, koska hieskoivikot eivät järeydy vaneritukin mittoihin ja harventamattomuus ei vähennä kuitu- tai energiapuun kertymää. Harventaminen kannattaa kun sekapuuna on kasvatuskelpoisia havupuita, tukkilaatuinen hieskoivikko kasvaa rehevällä kasvupaikalla tai kuusialikasvosta voidaan hyödyntää metsänuudistamisessa. Tehdyissä hakkuukokeissa hieskoivikon avohakkuun tuottavuus oli 40-60 % korkeampi kuin harvennushakkuun tuottavuus vastaavissa olosuhteissa. Tutkimuksessa nousi esille tarve parantaa nykyisten hakkuulaitteiden soveltuvuutta koivun ja muiden mutkaisten puiden hakkuuseen ja joukkokäsittelyyn, koska hakkuussa havaitun tuottavuushyppäyksen taustalla oli lähinnä avohakkuun tuomat harvennusta paremmat korjuuolosuhteet, eli: 1) puukohtainen siirtymisaika pieneni, kun samasta pisteestä pystyi hakkaamaan selvästi enemmän puita kuin harvennuksella, 2) puiden poisto tapahtui systemaattisesti, 3) jäävä puusto ei hidastanut puiden karsintaa, katkontaa eikä kasausta. Korjuulogistiikan kannalta olisi mielenkiintoista selvittää, onko avohakkuulla mahdollista muuttaa osa talvikorjuuleimikoista kesäkorjuuleimikoiksi, sillä avohakkuu antaa harvennuksia enemmän vapausasteita metsäkuljetuksen ajoreittien sijoitteluun palstalle samoin kuin ajokertojen säätelyyn ajouralla. Suometsien nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen edellyttää, että korjuukauden pidentämiseen pyritään määrätietoisesti, sillä korjuun kausivaihtelu johtaa korkeisiin kustannuksiin korjuussa ja puutavaran varastoinnissa sekä hankaloittaa ammattitaitoisen työvoiman saantia alalle. MMT Juha Laitila, Luonnonvarakeskus, Uudet liiketoimintamahdollisuudet, Joensuu 22 www.paijannemhy.fi METSÄPÄIJÄNNE nro 2 / 28.8.2015 UUTISNURKKA PEFC-sertifikaatin seuranta-auditointi Mieliin painuva retki tällä kertaa Hankasalmella PEFC-metsäsertifiointi sisältää alan toimijoiden säännölliset tarkastukset eli auditoinnit. Näiden avulla varmistetaan että metsätaloutta harjoitetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävin perustein ja toimintatavoin. Sertifiointi on vapaaehtoista. Päijänteen Metsänhoitoyhdistys, alan johtavana toimijana, haluaa olla mukana sertifiointijärjestelmässä. Viime kädessä näin kyetään takaamaan jäsenkunnan puun kelvollisuus markkinoilla. Auditoinnin suoritti Det Norske Veritasin auditoija Rolf Arnkil. Päijänteen Mhy:n Hankasalmen toimisto valikoitui kohteeksi otannalla. Samaan otantaan kuului useita Metsäkeskus Keski-Suomen alueen toimijoita, urakoitsijoista metsäpalveluyrityksiin. Aluksi tutustuttiin papereihin, varmistuttiin että yhteistyösopimukset on tehty vaatimusten mukaisesti. Sitten siirryttiin maastoon, tutustumaan taimikonhoito-, kunnostusojitus- ja viljelymuokkauskohteisiin. Auditoija sai tilaisuuden henkilökohtaisesti keskustella yrittäjien kanssa kunkin työmaasta. Kaikkein tärkein asia, työn laatu, havaittiin kaikilla työmailla erinomaiseksi. Lieviä puutteita havaittiin eräiden dokumenttien ja puutavaran varastopaikkojen kohdalla. Kokonaisuudessaan Päijänteen Mhy läpäisi tarkastuksen hienosti! Det Norske Veritasin auditoija Rolf Arnkil (toinen oikealta) oli tyytyväinen. Taimikonhoitokohteessa oli kaikki kunnossa ja työn jälki hyvä. Koneyrittäjät koolla Päijänteen Metsänhoitoyhdistys kutsui toimialueensa korjuu-urakoitsijat koolle 6. ja 7. toukokuuta 2015 keskustelemaan puunkorjuuseen liittyvistä käytännön asioista. Teemat vaihtelivat yleisistä leimikon laadintaan liittyvistä tekijöistä uusiutuneeseen Kemeralakiin ja oikean katkonnan varmistamiseen. Myös syksyllä uusiutuvan tilaajavastuulain pykäliä käsiteltiin. Kummankin päivän päätteeksi saimme tilaisuuden tarkastella käytännön tilannetta UPM:n Säynätsalon vaneritehtaalla. Tehtaan edustaja selvitti esimerkkien avulla vanerin valmistuksen kannalta oleellisia koivutukin laatutekijöitä. Täytyy sanoa että omassa maakunnassakin on paljon näkemisen arvoisia paikkoja. Keväällä päätimme yhdessä Korpilahden ja Luhangan Osuuspankkien kanssa järjestää joku mukava tilaisuus yhteisille asiakkaillemme. Luonto, metsä ja Leivonmäen kansallispuisto tulivat ensimmäisenä mieleen. Hyvänä kylkiäisenä saatiin järjestymään kahvit aivan kansallispuiston kupeessa sijaitsevalle Röykkälän lammastilalle. Tilan isännät Viola ja Kalevi Fredin pitivätkin mielenkiintoisen esitelmän lammastilan toiminnasta, sekä talon ja tilan historiasta. Oiva paikka kaiken kaikkiaan viettää vaikka viikonloppu tilan mökeissä, tutustua lammastilan toimintaan ja samoilla kansallispuistossa. Kansallispuistossa on monen mittaisia patikointireittejä nuotiopaikkoineen. Sitkeästi koko bussilastillinen patikoi vajaan kahden kilometrin reitin, vaikka vettä satoi ajoittain rankasti. Mieliin painuva retki sai kuitenkin arvoisensa päätöksen, sillä tulille päästyämme sade heltisi. Makkara ja etenkin paistetut ruisleivät tekivät kauppansa. Kotimatkalle päästiin hyvillä mielin. Kiitokset vielä sekä Röykkälän tilalle että Osuuspankkilaisille! Röykkälän tilan emäntä Viola Fredin esittelemässä toimintaansa ja lampaantaljoja Taas kerran kävi ilmi että esimerkiksi puun korjuuketjun ihanteellisen lopputuloksen kannalta on hyvä että ketjun eri jäsenet ymmärtävät toimiensa vaikutukset seuraavien jalostusvaiheiden kannalta. Keskustelu kävi vilkkaana ja asioita tarkasteltiin useista eri näkökulmista mikä on aina hyvä. Saamamme positiivinen palaute metsänomistajilta ja yrittäjiltä innostaa Päijänteen Metsänhoitoyhdistystä edelleen kehittämään puunkorjuun eri vaiheita laatukysymyksineen. Kysymyksessä on pitkän tähtäimen yhteistyö josta hyötyvät kaikki osapuolet. Toukokuun keskustelut eivät varmasti jää vaille jatkoa. Patikkalenkin jälkeen makkara ja paistettu ruisleipä maistui. Verovinkki Metsätalouden vähennykset Koneyrittäjien koulutuspäivän päätteeksi tarkasteltiin vanerin valmistuksen kannalta oleellisia koivutukin laatutekijöitä. Metsätalouden verotuksessa ovat vähennyskelpoisia kaikki metsätalouden menot, riippumatta siitä, onko metsänomistajalla ollut verovuonna metsätalouden tuloja. Metsänomistajan on itsensä huolehdittava siitä, että kaikki kulut tulevat kirjatuksi vähennyksiin. Verottaja pitää kyllä huolta ja kysyy puunmyyntitulojen perään, jos ne jäävät merkitsemättä verolomakkeelle, mutta menojen perään verottaja ei kysele. www.paijannemhy.fi 23 METSÄPÄIJÄNNE nro 2 / 28.8.2015 Tapahtumakalenteri Oletko kiinnostunut oppimaan raivaussahan käyttöä? 6 Mikäli kiinnostusta on, järjestämme naisten raivaussahapäivän syyskuun lopulla Jyväskylän seudulla. Koulutus soveltuu myös henkilöille, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta raivaussahan käytöstä. Jos mielenkiintosi heräsi, ole hyvä ja ota yhteyttä 11.9.2015 mennessä toimisto@paijannemhy.fi tai p. 040 7098477. Jämsä 1.9.-3.9. METSÄTARVIKKEITA NIIN AMATTILAISILLE KUIN HARRASTELIJOILLE www.tarmet.fi Tutustu myös nettisivuihimme www.paijannemhy.fi Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen asiakaslehti Julkaisija Päijänteen Metsänhoitoyhdistys ry Puh. 040 709 8477 fax 014 819 0444 Kannen kuva: Sami Karppinen Päätoimittaja Harri Kivirinta Toimitussihteeri Pirjo Lumioja email: pirjo.lumioja@paijannemhy.fi Sivunvalmistus SSS Oy Painopaikka Salon Lehtitehdas, 2015 MIELENRAUHA METSÄSTÄ PÄIJÄNTEEN METSÄNHOITOYHDISTYKSEN PALVELUT METSÄNOMISTAJIEN KOULUTUS JA NEUVONTA (jäsenille maksuton) • Kurssimuotoinen koulutus ja tiedotus • Henkilökohtainen neuvonta METSÄSUUNNITTELU • Metsäsuunnitelmien laadinta • SilvaNetti – metsäsuunnitelma netissä • tarvittavat karttapohjat • tulosten laskeminen • metsäsuunnitelmien ajan tasalla pito OMAISUUDEN HALLINTAPALVELUT - Arviointi • metsäkiinteistöjen arviot ja lausunnot • metsätuhojen tarkastukset, lausunnot • muut todistukset ja lausunnot - Metsäkiinteistöjen välitys (LKV) - Perunkirjoituspalvelut Metsätilojen omistusjärjestelyt • Reiska –palvelu sukupolvenvaihdoksiin • kuolinpesien perinnönjaot ja ositukset • kauppa- ja lahjakirjojen laadinta METSÄVEROPALVELUT • Metsäveroilmoitukset • Arvonlisäveroilmoitukset • Puukaupan veroasiat • Muut veroasiat METSÄN UUDISTAMINEN • Suunnittelu, toteutus ja valvonta • Raivaus, maanmuokkaus ja heinäntorjunta • Materiaalin valinta ja hankinta • Siementen kylvö ja taimien istutus • Jälkityöt TAIMIKON- JA NUOREN METSÄN HOITO • Suunnittelu, toteutus ja valvonta • Tarkastus ja raportointi KUNNOSTUSOJITUS JA METSÄTIEN TEKEMINEN • Suunnittelu ja toteutus • Myös metsäteiden perusparannukset • Tieyksikkölaskelmat METSÄN KASVATUS- JA TERVEYSLANNOITUKSET • Suunnittelu, toteutus ja valvonta KULOTUS • Suunnittelu, toteutusvastuu ja työvälineet TAIMIEN JA SIEMENTEN VÄLITYS • Tarpeiden kartoitus ja tarjousten pyytäminen sekä vertailu • Materiaalin toimitus PUUNMYYNTISUUNNITELMA (jäsenille maksuton) • Hakkuu- ja myyntikohteiden selvitys • Markkinatilanteen selvitys • Puunmyyntisuunnitelman laadinta • Metsänkäyttöilmoitus • Määrä- ja hinta-arvio • Jälkitöiden määrittely ja kustannusarviot • Monimuotoisuuden ja avainbiotooppien huomioiminen PUUKAUPAN TOIMEKSIANTO • Tarjouspyynnöt ja tarjousten vertailu tukinkatkonta ja erikoispuut huomioiden • Ajantasainen hintaseurantajärjestelmä, leimikkokohtainen hinta- ja katkontatietous • Valtakirjakauppa ja puun myynti • Kauppaehtojen tarkastus ja seuranta • Korjuun- ja mittauksen valvonta • Puutavaran luovutus, mittaustodistuksen allekirjoitus PUUNKORJUUN VALVONTA PYSTYKAUPOISSA • Hakkuun valvonta, tarvittavat jälkimittaukset ja edunvalvonta KORJUUPALVELU • Puunkorjuun suunnittelu, valvonta ja toteutus METSÄN VUOSIHUOLTO - HOIDAMME KAIKKI VELVOITTEET PUOLESTASI Metsän vuosihuolto on tarkoitettu henkilöille, jotka haluavat pitää metsäomaisuudestaan huolta vaivattomasti. Se sopii loistavasti kaukana metsästään asuville tai muuten kiireisille metsänomistajille. Eli meille kaikille. Se on avaimet käteen –paketti, jossa hoidamme käytännössä kaiken paperitöistä hoitotoimenpiteisiin. Metsän vuosihuolto lähtee liikkeelle tilakäynnillä, jossa selvitetään metsän sen hetkinen tilanne ja toimenpiteet, joita metsätilallesi kannattaisi seuraavaksi tehdä. Tilakäynnillä kartoitetaan myös hakkuumahdollisuudet ja niistä saatavat tulot. Metsän vuosihuollon kartoitus tehdään maksuttomalla tilakäynnillä. pmhy-metsäpäijänne-takakansi2014-11-takakansi_v4.indd 2 *Saat tietoosi metsänhoidollisesti tärkeät harvennus- ja päätehakkuukohteet *Saat arvion puunmyyntituloista *Saat tietoosi ajankohtaiset hoitotyökohteet ja työhön saatavien rahoitustukien mahdollisuudet *Pääset keskustelemaan metsääsi koskevista asioista paikan päällä Ensimmäisen tilakäynnin jälkeen voit valtuuttaa meidät käymään muutaman vuoden välein metsässäsi tarkistamassa tilanteen. Käyntien jälkeen annamme ehdotelman tulevista toimenpiteistä ja pidämme sinut ajan tasalla metsäsi kasvun eri vaiheista. 24/11/14 11:44
© Copyright 2024